HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle Suutarilan teollisuus-alueen esirakentamiseen ja pilaantuneen maaperän kunnostamiseen

Vuoden 2009 talousarvioehdotuksen raami ja talousarvio sekä taloussuunnitelmaehdotuksen 2009-2011 laatimisohjeet

28.1.2008 ja 4.2.2008 pöydälle pantu asia
Kaupungin oman toiminnan kilpailuttamisen periaatteet

4.2.2008 pöydälle pantu asia
Kaupunginvaltuuston 30.1.2008 tekemien päätösten täytäntöönpano

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Palvelukeskuksen (PALMIA) turvapalveluyksikön johtajan viran perustaminen

Eräiden uusien virkojen perustaminen ympäristökeskukseen

Eräiden pelastuslaitoksen virkojen nimikkeiden muuttaminen

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin Energian ympäristölupahakemuksesta (Myllypuro)

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin Energian ympäristölupahakemuksesta (Ruskeasuo)

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Maamark Oy:n ympäristölupahakemuksesta

4.2.2008 pöydälle pantu asia
Vt Jouko Malisen toivomusponsi: Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan maatilakokonaisuuden varjeleminen

4.2.2008 pöydälle pantu asia
Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Etelä-Suomen lääninhallituksen päätös Auroran sairaalan valvonta-asiassa

Vt Kimmo Helistön toivomusponsi: Lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen toteutumisen seuranta

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Helsingin Sanomat Oy:n oikaisuvaatimus sähköisen rekrytointi-ilmoituspalvelujen toimittajavalinnasta

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Länsisataman kortteleiden nro 20235 ja 20240 - 20243 ym. alueiden (Munkkisaari) rakennuskiellon pidentäminen (nro 11755)

Sopimuksen tekeminen Kiinteistö Oy Rotavin kanssa Keski-Jollaksen pohjoiskärjen korttelia 49231 ym. koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta nro 11421

Kiinteistöviraston tonttiosaston osastopäällikön virkaan ottaminen

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Peab Seicon Oy:n sekä TMW Pramerica Property Investment GmbH:n välisessä kiinteistökaupassa

Arabianrannan asuinkerrostalotontin 23124/39 myyminen

Oy Kamppiparkki Ab:n eräiden osakkeiden lunastusoikeudesta luopuminen yritysjärjestelyn yhteydessä

VUODEN 2009 TALOUSARVIOEHDOTUKSEN RAAMI JA TALOUSARVIO SEKÄ TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUKSEN 2009-2011 LAATIMISOHJEET

Khs 2008-242

Kj toteaa, että kaupungin voimassa olevan suunnittelujärjestelmän mukaan Khs antaa vuosittain valmisteltavien toimintaa ja taloutta koskevien suunnitelmien laatimista koskevat ohjeet.

./. Laatimisohjeet, joihin sisältyy Khn valmistelua ohjaavat kannanotot ja vuoden 2009 talousarvioehdotuksen raami, on jaettu esityslistan tämän asian liitteenä.

Kuntataloudessa tasapainoa mitataan vuosikatteen riittävyydellä poistoihin ja toisaalta tulorahoituksen riittävyydellä investointeihin. Ilman liikelaitoksia Helsingin talous on molemmilla em. mittareilla mitattuna epätasapainossa. Liikelaitokset mukaan lukien poistot pystytään nykytasolla kattamaan kokonaisuudessaan vuosikatteella, sen sijaan ainoastaan 40 % investoinneista pystytään kattamaan tulorahoituksella tässäkään tilanteessa. Vertailtaessa vuoden 2008 talousarvioita Helsingin investointien tulorahoitusprosentti on kymmenen suurimman kaupungin toiseksi heikoin. Helsingin kuten usean muunkin kaupungin talouden tasapainoon ovat viime vuosina vaikuttaneet suurelta osin liikelaitosten ja Helsingissä erityisesti Helsingin Energian hyvät tulokset. Näiden liiketoiminnan tuottojen avulla on pystytty rahoittamaan merkittävä osa keskeisten verorahoituksella rahoitettavaksi tarkoitettujen peruspalvelujen kustannuksista. Liiketoiminnan tuottojen turvin menojen 6-7 prosentin kasvuvauhti on Helsingissä kahtena viime vuonna ylittänyt selvästi muun kuntatalouden menokasvun. Em. kehitys on paitsi antanut virheellisen kuvan rahoituksen riittävyydestä myös osoittautunut kestämättömäksi pitkällä aikavälillä, etenkin kun energiatoiminnan kustannuksia ovat lisäämässä lähivuosina päästökaupasta aiheutuvat kustannukset ja vaatimukset uusiutuvien energianlähteiden osuuden kasvattamisesta.

Hyväksyessään vuoden 2008 talousarvion valtuusto hyväksyi myös yleisperusteluissa esitetyn näkemyksen siitä, että kaupungin talouden riippuvuus Helsingin Energian ylimääräisistä tuloutuksista puretaan asteittain ja palvelutoiminta sopeutetaan varsinaiseen tulorahoitukseen.

Vuoden 2009 talousarvioehdotuksen raami on avaus talouden saattamiseksi tasapainoon valtuuston hyväksymän linjauksen mukaisesti. Tavoitteena on keskipitkällä aikavälillä saavuttaa tilanne, jossa peruspalvelujen rahoitus on nykyistä kestävämmällä pohjalla eikä palvelutaso ole riippuvainen liiketoiminnan ylimääräisistä tuloutuksista. Tavoitetilanteessa talousarvion mukaisen varsinaisen toiminnan vuosikate kattaa poistot.

Viime vuoden positiivisen yleisen talouskehityksen, huomattavasti parantuneen työttömyystilanteen sekä kansantalouden suhdannehuipusta seuranneen edellisvuosia myönteisemmän verotulokehityksen ansiosta kaupungin taloutta voidaan em. tavoitteiden saavuttamiseksi tasapainottaa pitkäjänteisesti. Talouden tasapainoon saattaminen em. tavoin on tärkeää, koska myönteisten tekijöiden ohella tulevaa talouskehitystä varjostaa kansainvälisen talouden kasvava epävarmuus ja sen mahdolliset heijastumat Suomen ja pääkaupunkiseudun kehitykseen. Valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton ennusteiden mukaan myös verotulokehityksessä tulee vuodesta 2009 alkaen varautua selvästi pienempiin kasvuprosentteihin kuin vuosina 2007 ja 2008.

Raamin lähtökohtana on Kvston hyväksymä vuoden 2008 talousarvio, talousarvioon tehtyjen lisäysten vaikutukset vuodelle 2009 sekä vuoden 2009 taloussuunnitelma toiminnallisine tavoitteineen. Valmistelussa on otettu huomioon työttömyyden huomattava väheneminen ja sen seurauksena työllistämismäärärahojen pienentäminen. Lisäksi on otettu huomioon valtuuston raamin lähetekeskustelussa esittämät näkemykset ja linjaukset energiapolitiikan sekä maankäytön ja asumisen osalta.

Vuoden 2009 talousarvion raami on valmisteltu siten, että uusien vuoden 2009 alussa toimintansa aloittavien liikelaitosten menot ja tulot eivät sisälly vuoden 2009 raamiin. Koska em. muutos vaikuttaa merkittävästi talousarvion mukaiseen tulos- ja rahoituslaskelmaan on muutoksen vaikutukset vertailukelpoisuuden vuoksi sisällytetty myös aiempien vuosien lukuihin.

Raamin mukaisilla tulo- ja menomäärärahoilla saavutetaan aikaisempien vuosien talousarvioita parempi vuosikatteen ja poistojen suhde. Em. suhteen paraneminen on ensimmäinen askel kaupungin talouden tasapainon saavuttamisessa.

Hallintokuntien edellytetään talousarvioehdotuksissaan ja erityisesti määrärahoja kohdentaessaan ottavan huomioon kaupunginhallituksen valmistelua ohjaavat kannanotot.

Hallintokuntien odotetaan talousarviota valmistellessaan kiinnittävän erityisesti huomiota kaupungin kokonaisedun kannalta keskeisten hallintokuntarajat ylittävien prosessien toiminnan parantamiseen. Hyvä esimerkki toteutuneesta toiminnan parantamisesta on sosiaali- ja terveystoimen hoitoketjun sujuvoittaminen. Jatkossa haasteita on nähtävissä mm. uusien satamalta vapautuvien alueiden sekä elinkeinostrategian toteuttamisessa. Vuoden 2008 aikana selvitetään, millaisin erityisin palkitsemisjärjestelyin em. toiminnan kehittämisestä voidaan palkita.

Kaupunginvaltuuston käymästä raamin lähetekeskustelusta laadittu keskustelupöytäkirja lähetetään lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille käytettäväksi talousarvion laadintatyössä. Myös valtuuston päättämät linjaukset energiapolitiikan sekä maankäytön ja asumisen osalta tulee ottaa huomioon talousarviota laadittaessa.

Henkilöstötoimikunta antaa (11.2.2008) laatimisohjeista lausunnon, joka jaetaan Khn kokouksessa.

KJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä liitteenä olevan vuoden 2009 talousarvioehdotuksen raamin ja talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2009–2011 laatimisohjeet sekä lähettää ne lauta- ja johtokunnille otettavaksi huomioon ehdotusten valmistelussa.

Pöytäkirjanote kaikille lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille

Lisätiedot:
Saxholm Tuula, talousarviopäällikkö, puhelin 310 36250
Forsblom Kaija, erityissuunnittelija, puhelin 310 36281

LIITE

Vuoden 2009 talousarvioehdotuksen raami ja talousarvio- sekä taloussuunnitelmaehdotuksen 2009-2011 laatimisohjeet

ERÄIDEN UUSIEN VIRKOJEN PERUSTAMINEN YMPÄRISTÖKESKUKSEEN

Khs 2007-2745

Ympäristölautakunta esittää (11.12.1007), että ympäristökeskukseen perustettaisiin kolme uutta virkaa. Näistä yksi perustettaisiin jätehuoltoasioiden hoitamiseen ja kaksi asunnontarkastukseen liittyvien tehtävien hoitamiseen.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 11 §:n mukaan kaupunginhallitus päättää viraston virkojen perustamisesta silloin, kun kyse ei ole päällikön virasta.

Kuntalain 44 §:n mukaan tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa, hoidetaan virkasuhteessa. Sekä roskaantumisen valvonnassa että asunnontarkastuksessa tehtävää hoitavat henkilöt käyttävät julkista valtaa tehdessään jätelain ja terveydensuojelulain mukaisia tarkastuksia. Näin ollen tehtävien hoitaminen edellyttää virkasuhdetta.

Määrärahat kyseisten virkojen perustamiseen 1.1.2008 alkaen sisältyvät Kvston 14.11.2007 hyväksymään ympäristökeskuksen vuoden 2008 talousarvioon. Ehdotuksen mukaan virat perustettaisiin 1.1.2008 alkaen.

Ympäristötarkastajan virka jätehuollon, erityisesti roskaantumisen, valvontaan

Kaupungin yleisen siisteyden ja viihtyisyyden vuoksi jätehuollon ja erityisesti roskaantumisen valvontaa on syytä huomattavasti tehostaa. Roskaantumistapauksiin tulee puuttua nykyistä nopeammin ja valvonnan tulee perustua toimenpidepyyntöjen lisäksi oma-aloitteiseen valvontaan. Roskaantumisen valvonta liittyy monelta osin kaupungin yleisen turvallisuuden ja viihtyisyyden edistämiseen.

Nykyisillä resursseilla on kyetty puuttumaan vain ympäristökeskukselle tehtyihin ilmoituksiin roskaantumisesta. Vuonna 2006 toimenpidepyyntöjä tehtiin yhteensä 75 ja tarkastuksia tehtiin runsaat 100.

Valvontatehtävien lisäksi uuden ympäristötarkastajan viran tehtäväkuvaan kuuluu osallistuminen roskaantumisen ennalta ehkäisyyn. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä useiden kaupungin hallintokuntien ja monien muiden toimijoiden kanssa. Tehtäviin kuuluu myös muuta jäte- ja ympäristönsuojelulain mukaista valvontaa.

Viran perustamisen yhteydessä roskaantumisen valvonta siirretään virastossa ympäristöterveysyksiköstä ympäristövalvontayksikköön, jolle kuuluu jo ennestään suurin osa jätehuollon valvontatehtävistä.

Viran kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja tehtäväkohtainen palkka on 2 800 euroa / kk.

Kaksi ympäristötarkastajan virkaa asunnontarkastukseen

Asuntojen ja vastaavien oleskelutilojen (mm. päiväkodit ja koulut) terveyshaittojen selvittämiseen liittyvien toimenpidepyyntöjen käsittely on ruuhkautunut. Tällä hetkellä vireille tulevan toimenpidepyynnön käsittely kyetään aloittamaan vasta noin kuuden kuukauden kuluttua. Tällaista odotusaikaa voidaan pitää asukkaiden kannalta kohtuuttomana, kun otetaan huomioon, että useissa tapauksissa asukas kärsii asunnon terveyshaitan aiheuttamista oireista.

Viime vuosina on käsitelty vuosittain noin 500–700 asuntojen ja vastaavien oleskelutilojen terveyshaitta-asiaa. Tällä hetkellä on noin 150 toimenpidepyyntöä odottamassa käsittelyn aloittamista ja saman verran toimenpidepyyntöjä on käsittelyssä. Käsiteltävien asioiden luonne on muuttunut merkittävästi 2000-luvulla. Rakennusten omistajien valmiudet esimerkiksi pienten kosteusvaurioiden korjaamiseen ilman viranomaistoimia ovat selvästi kasvaneet. Samanaikaisesti laajoja selvitettyjä vaativien tapausten määrä on kasvanut. Lisäksi tapaukset ovat aiempaa riitaisampia, joka lisää työmäärää ja hidastaa asioiden käsittelyä. Yhteenvetona voi todeta, että yhden tapauksen käsittelyn vaatima aika on 2000-luvulla selvästi kasvanut.

Nykyiset resurssit eivät myöskään mahdollista korjaustoimenpiteiden riittävää jälkivalvontaa eivätkä toisaalta haittojen ennaltaehkäisyä. Haittojen ennaltaehkäisy edellyttäisi mm. tiivistä yhteistyötä rakennusvalvonnan sekä rakennusten suunnittelijoiden, rakentajien ja kunnossapidosta vastaavien tahojen kanssa. Nykyiset resurssit eivät myöskään mahdollista valvontaa palvelevan tutkimustoiminnan ylläpitämistä, josta on viime vuosina jouduttu kokonaan luopumaan. Lisäksi nykyresursseilla mahdollisuudet kansainväliseen yhteistyöhön ovat erittäin niukat.

Kummankin viran pätevyysvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja tehtäväkohtainen palkka on 2 800 euroa/kk.

Ympäristölautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se perustaa 1.1.2008 lukien kolme ympäristötarkastajan virkaa, yhden jätehuollon tehtäviin ja kaksi asunnontarkastustehtäviin. Virkojen tehtäväkohtaiset palkat ovat 2 800 euroa/kk ja vaatimuksena virkoihin on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (16.1.2008), että virkojen perustamisiin on varauduttu vuoden 2008 talousarviossa, ja että sillä ei ole asiaan huomautettavaa.

Henkilöstökeskus ilmoittaa (29.1.2008) puoltavansa ympäristölautakunnan 11.12.2007 tekemää esitystä kolmen ympäristötarkastajan viran perustamisesta esitetyin tehtäväkohtaisin palkkaeduin virkojen perustamista koskevan päätöksen tekemistä seuraavan kuukauden alusta lukien.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee perustaa ympäristökeskukseen sijoitettaviksi 1.3.2008 lukien seuraavat virat:

Nimike

Lukumäärä

Tehtäväkohtainen
palkka €/kk

Ympäristötarkastaja

2 800,00

Pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, ympäristökeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle, henkilöstökeskukselle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE MAAMARK OY:N YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA

Khs 2007-2426

Uudenmaan ympäristökeskus on (8.10.2007) varannut Helsingin kaupunginhallitukselle tilaisuuden antaa lausunto Maamark Oy:n lupahakemuksesta. Lausunto tulisi antaa 11.12.2007 mennessä.

Ryj toteaa, että lausunnon antamiselle on myönnetty lisäaikaa 11.2.2008 saakka.

Maamark Oy:n ympäristölupahakemus koskee puhtaiden maa-ainesten välivarastointia ja käsittelemistä seulomalla Mellunkylän kaupunginosassa Kehä I:n ja Myllypuron liittymän itäpuolella olevalla alueella, jonka yritys on vuokrannut kaupungilta. Vuokrasopimus on voimassa 31.8.2010 saakka. Maamark Oy käyttää aluetta maarakennustöissä syntyvien puhtaiden maa-ainesten, asfaltin, betonikappaleiden sekä mullan ja muiden maa-ainesten varastointiin.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (29.11.2007) mm., että ehdotettu puhtaiden maa-ainesten välivarastointi- ja käsittelyalue sijaitsee Kehä I:n ja Lallukantien kulmassa asemakaavan mukaisella EV-alueella. Lallukantien ja EV-alueen toteuttaminen liittyy Kehä I:llä sijaitsevan Myllypuron eritasoliittymän toteuttamiseen. Eritasoliittymän toteuttaminen ei sisälly kaupungin viisivuotiseen talousarvioesitykseen. Nykyinen kulkuyhteys ehdotetulle välivarastointi- ja käsittelyalueelle on Myllypuron liittymästä Karjatanhuanpolun kautta.

Alueen käytölle lupahakemuksessa esitettyyn puhtaiden maa-ainesten välivarastointiin ja seulontaan ei ole estettä. Toiminnan päätyttyä alueelta tulee poistaa kaikki varastoidut ainekset ja kunnostaa alue kiinteistöviraston ohjeiden mukaisesti.

Kiinteistölautakunta puoltaa (4.12.2007) ympäristöluvan antamista Maamark Oy:lle, eikä sillä ole huomauttamista asiaan.

Ympäristölautakunta toteaa (11.12.2007) mm. seuraavaa:

Maamark Oy käyttää aluetta maarakennustöissä syntyvien puhtaiden maa-ainesten, asfaltin, betonikappaleiden sekä mullan ja muiden maa-ainesten varastointiin. Maa-aineksia seulotaan käytettäväksi uudelleen maarakennustöissä. Seulonnassa erotellut asfaltinkappaleet viedään Lohja Rudus Oy:n laitokselle Espooseen.

Lisäksi alueella varastoidaan muita maarakentamisessa tarvittavia maa-aineksia. Alueella varastoituna olevien maa-ainesten ja muiden materiaalien määrä vaihtelee.

Alueella päivittäin liikennöivien kuorma-autojen määrä on 5–15. Alueella ei ole vesihuoltoa eikä viemäröintiä. Sadevedet imeytyvät maahan ja varastokasoihin.

Toiminnan ympäristövaikutukset

Pöly

Maa-ainesten seulominen tai niiden kuormaaminen voi aiheuttaa pölyämistä, jos maa-aines on kuivaa. Pölyämistä voi aiheutua myös autojen ja koneiden liikennöinnistä alueella. Hakemuksen mukaan pölyäminen rajoittuu kuitenkin läjitysalueelle ja sinne johtavalle tielle.

Melu

Toimintaa ei hakemuksen mukaan harjoiteta yöaikaan. Toiminnasta aiheutuva melu ei todennäköisesti vaikuta alueen melutasoon, koska aivan vieressä kulkee Kehä I. Seulonnasta voi aiheutua liikennemelusta erottuvia ääniä.

Maaperän pilaantuminen

Alueelle ei tietoisesti tuoda pilaantuneita maa-aineksia. Alueelle tuotavia maa-aineksia ei kuitenkaan erikseen analysoida. Seula-asemalla on imeytysturvetta öljyvuotojen varalta.

Muita näkökohtia

Maa-ainesten uudelleenkäyttö vähentää luonnonmateriaalien käyttöä. Mahdollisuus hyödyntää materiaaleja lähellä niiden syntypaikkaa vähentää liikennöintitarvetta.

Ympäristölautakunnan lausunto

Ympäristölautakunta puoltaa Maamark Oy:n maa-ainesten varastointia ja seulontaa ja muiden maarakentamisessa syntyvien materiaalien varastointia koskevan ympäristölupahakemuksen hyväksymistä, kun hakemuksen käsittelyssä otetaan hakemuksessa esitetyn lisäksi huomioon seuraavat näkökohdat:

- Alueelle luvatta tuodut jätteet toimitetaan välittömästi jätteiden laadun edellyttämään käsittelyyn.

- Alueella tehdään ainoastaan välttämättömät koneiden ja laitteiden huollot ja mahdollisiin vahinkoihin varaudutaan käyttämällä esimerkiksi imeytysmattoja vaarallisten aineiden maahan pääsyn estämiseksi.

- Toimintaa ei saa harjoittaa yöaikaan klo 22.00–7.00.

- Toiminnasta pidetään kirjaa.

- Maa-aineksia saa seuloa vain silloin, kun ne ovat riittävän kosteita pölyämisen estämiseksi. Hakijan on varauduttava lisäkasteluun hankkimalla alueelle kastelulaitteet ja kastelua seulonnan ajaksi.

- Päällystämättömien kulkuväylien ja kentän pölyäminen on estettävä esimerkiksi kastelemalla ja suolaamalla. Myös alueen välittömässä läheisyydessä olevat katualueet on pidettävä puhtaina pölyävästä aineksesta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti (13.12.2007) antaa seuraavaan lausunnon:

Helsingin Yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on merkitty kerrostalovaltaiseksi alueeksi (asuminen/toimitila).

Alue kuuluu vireillä olevaan kaavamuutosalueeseen nimeltään Myllypuron voimalaitoskortteli, Myllypuron keskuksen itäosa ja Lallukantien– Ranckenintien alue. Kokouksessaan 26.4.2007 kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli asemakaavaluonnosta ja päätti hyväksyä luonnoksen jatkosuunnittelun pohjaksi. Asemakaavan muutosluonnoksessa nyt kyseessä olevalle alueelle on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialuetta, suojaviheraluetta sekä katualuetta. Asemakaavaehdotus on suunniteltu esiteltäväksi kaupunkisuunnittelulautakunnassa lokakuussa 2008. Suunnitellun aikataulun mukaisesti kaavan arvioidaan tulevan lainvoimaiseksi viimeistään elo-syyskuussa 2009.

Alueelle suunniteltu asuinkerrostalojen korttelialue tullaan toteuttamaan suunnittelukilpailun voittaneen suunnitelman mukaisesti. Asiasta on parhaillaan käynnissä asuntotuotantotoimiston järjestämä suunnittelukilpailu, joka ratkeaa maaliskuussa 2008. Ennen maanpäällisen rakentamisen aloittamista tehdään tonttien ja katualueiden esirakentaminen, joka käynnistyy yleensä kaavan tultua lainvoimaiseksi.

Hakijan ja Helsingin kaupungin välinen vuokrasopimus on voimassa 31.8.2010 saakka. Alueen suunnitellun toteutumisen kannalta on tärkeää, että esirakentaminen alueella voidaan aloittaa mahdollisimman pian kaavan tultua lainvoimaiseksi, joten sopimuksen sisältämä kahden viikon irtisanomisaika on tarpeen.

Hakijan tulee alueella toimiessaan ottaa huomioon alueen suunniteltu tuleva käyttö. Toiminta ei saa vaikeuttaa alueen tulevaa toteuttamista. Toiminnassa tulee mahdollisuuksien mukaan suojella olemassa olevaa puustoa vaurioilta ja lisäksi tulee varmistua siitä, ettei toiminnasta johdu maaperän pilaantumista. Hakija tulee velvoittaa toiminnan päättyessä kunnostamaan mahdollisesti pilaamansa maa-alue.

Hakemuksessa esitetty toiminta on materiaalitalouden kannalta suositeltavaa, jotta pienten kaivukohteiden maa-ainekset ja kaivuaineksen sisältämä muu hyödynnettävissä oleva aines voidaan keskitetysti käsitellä ja varastoida ja toimittaa jälleen hyötykäyttöön.

Kaupunkisuunnittelulautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Maamark Oy:lle. Lupaa myönnettäessä tulee ottaa huomioon edellä esitetyt seikat.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle Maamark Oy:n ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus puoltaa Maamark Oy:n ympäristölupahakemuksen hyväksymistä, kun hakemuksen käsittelyssä otetaan hakemuksessa esitetyn lisäksi huomioon seuraavat näkökohdat:

- Alueelle luvatta tuodut jätteet toimitetaan välittömästi jätteiden laadun edellyttämään käsittelyyn. Toiminnassa tulee mahdollisuuksien mukaan varmistua siitä, ettei toiminnasta johdu maaperän pilaantumista.

- Alueella tehdään ainoastaan välttämättömät koneiden ja laitteiden huollot, ja mahdollisiin vahinkoihin varaudutaan käyttämällä esimerkiksi imeytysmattoja vaarallisten aineiden maahan pääsyn estämiseksi.

- Toimintaa ei saa harjoittaa yöaikaan klo 22.00–7.00.

- Toiminnasta pidetään kirjaa.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote yleisten töiden lautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, ympäristölautakunnalle ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

4.2.2008 pöydälle pantu asia

VT JOUKO MALISEN TOIVOMUSPONSI: MAISEMALLISESTI JA KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKKAAN MAATILAKOKONAISUUDEN VARJELEMINEN

Khs 2007-2353

Ryj toteaa, että hyväksyessään Vuosaaren kortteleiden nro 54325-54330 sekä virkistys- ym. alueiden asemakaavan ja virkistys- ym. alueiden (Uutelan virkistysalue ja Aurinkolahden itäosa) asemakaavan muuttamisen Kvsto hyväksyi 24.10.2007 samalla seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että rakennettaessa uutta tielinjausta Skatan tilan takana olevan niittyalueen reunaan, niin pyritään minimoimaan uuden tien aiheuttamat haitat maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle maatilakokonaisuudelle. Tielinjan ja niittyalueen väliin istutetaan tai tehdään aita, jotta autoliikenne ei kohtuuttomasti heikennä näitä arvoja.” (Jouko Malinen, äänin 58-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Khs kehotti kaupunkisuunnittelulautakuntaa ja yleisten töiden lautakuntaa antamaan toivomusponnesta lausuntonsa 15.1.2008 mennessä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (10.1.2008) toivomusponnen johdosta seuraavaa:

Lausunnon tiivistelmä

Kaavan tavoitteena on ollut poistaa Skatan tilan läpi kulkeva liikenne. Kaavan valmisteluvaiheessa Skatan tilaa kiertävä uusi katuyhteys on kartoitettu paikalleen maastossa kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusviraston katu- ja puisto-osaston kanssa yhteistyössä. Kaavamääräyksessä ja kaupunkisuunnitteluvirastossa tehdyssä liikennesuunnitelmassa on edellytetty, että maastonmuotoja noudatetaan ja olemassa olevaa puustoa säilytetään mahdollisimman paljon. Kapealle katualueelle voidaan toteuttaa kevytrakenteinen aita tai tehdä paikoittain istutuksia. Myös piha-alueelle on mahdollista istuttaa puita ja pensaita.

Lausunto Uuden kaavan valmistelutyössä on paneuduttu Skatanniementien suunnitteluun huolellisesti. Kaavassa on muun muassa seuraavat katua koskevat määräykset: ”Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, jolla tonteille, koirapuistoon ja palstaviljelyalueelle ajo on sallittu.” ”Toteutuksessa tulee noudattaa maaston korkeusasemaa ja välttää puiden kaatamista.” Kaupunkisuunnitteluvirastossa on tehty Uutelan liikenneselvitys ja liikennesuunnitelma, sekä Uutelan liikennesuunnitelman havainnollistaminen. Selvityksessä uuden Skatanniementien toteutuksen tavoitteina ovat turvallisuus, maisemaan sopeutuvuus ja ekologisten näkökohtien huomioon otto ja vanhan kylätien ilme. Lisäksi mainitaan, että toteutuksessa tulee ottaa huomioon kaava-määräysten lisäksi seuraavat asiat:

- tie toteutetaan mahdollisimman kapeana

- ajoneuvoliikenteen nopeuksia alennetaan

- tietä ei saa rakentaa korkealle penkereelle

- tien kuivatus hoidetaan avo-ojin tai painantein

- tien pintamateriaalina on sora (eläimistön kannalta paras)

- pintamaat kootaan talteen ja käytetään tarvittaessa luiskien verhoiluun

- viimeistelyssä vältetään viherrakentamista ja lannoitusta

- valaistuksen suunnittelussa otetaan huomioon alueen lepakkolajiston vaatimukset valitsemalla matalat valaisinpylväät ja valaisimet, joista heijastuu mahdollisimman vähän hajavaloa taivaalle.

Kadun linjauksen merkintä on sitova, koska valmistelutyössä on tehty tarkkaa yhteistyötä rakennusviraston kanssa. Skatan tilaa kiertävä uusi tieosuus on linjattu kaavaan maastonmuodot huomioon ottaen niin, että olemassa olevaa puustoa on pyritty säilyttämään mahdollisimman paljon. Tielinjausta määriteltäessä on kartoitettu alueen puusto.

Liikennesuunnitelmassa on esitetty Skatanniementien poikkileikkauksiin Skatan tilan kohdalle 2,25 metrin suojakaista tien molemmille puolille. Tälle kohdalle sijoitetaan avo-ojat ja pientareet. Skatan tilan puoleiselle pientareelle on mahdollista sijoittaa kevytrakenteinen aita. Vaihtelevia istutusryhmiä, joissa on puita ja pensaita, voidaan istuttaa ja saada aita liitettyä maisemaan. Myös pihan puolelle on mahdollista tehdä istutuksia.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (29.11.2007), että Uutelan virkistysalue palvelee Vuosaaren asukkaiden lisäksi myös muualta tulevia ulkoilijoita. Uutelan alueen tarjoamien virkistyspalveluiden tarve tulee kasvamaan entisestään Vuosaaren asukasmäärän lisääntyessä. Kaava on mahdollistanut Skatan tilan kehittämisen osana virkistysaluetta Uutelan ulkoilualueen keskellä.

Uutelan suunnittelussa ulkoilu-, retkeily- ja lähivirkistysalueeksi on liikenteen osalta kaksi vastakkaista tavoitetta. Toisaalta halutaan autoton alue, mutta toisaalta taas alueella on erilaisia toimintoja, joihin tullaan myös autolla (tilakeskus, viljelypalstat ja loma- sekä virkistyspalveluja). Tämän lisäksi Uutelan eteläosassa on tontteja, joilla asutaan ympärivuotisesti.

Uusi tielinjaus

Kaavassa on merkitty uusi katuyhteys - Skatanniementie - Itä-reimarintien eteläpäästä nykyisen koira-aitauksen luo ja siitä eteenpäin kevyenliikenteen katuna Hallkullanniementiehen asti. Kadun linjauksen merkintä on sitova.

Uuden ajoneuvoliikenteen linjauksen ansiosta Skatan tila ja siihen liittyvät niittyalueet muodostavat ehyen toiminnallisen ja maisemallisen kokonaisuuden. Huoltoajo tilalle ja viljelyspalstoille sekä ajoyhteys huviloille ohjautuu virkistyskäyttöä vähiten häiritsevästi pohjoisesta tulevaa reittiä pitkin.

Kaavassa osa Skatanniementiestä on merkitty jalankululle ja polku-pyöräilylle varatuksi kaduksi, jolta on tonteille ja palstaviljelmille ajo sallittu. Luku (4,5) osoittaa metreinä ajoradan enimmäisleveyden kohtaamispaikkoja lukuun ottamatta. Toteutuksessa tulee noudattaa maaston korkeusasemaa ja välttää puiden kaatamista.

Kaupunkisuunnitteluviraston tekemässä selvityksessä (Uutela - liikenneselvitys ja liikennesuunnitelma, 31.3.2004) uuden Skatanniementien toteutuksen tavoitteina mainitaan turvallisuus, maisemaan sopeutuvuus ja ekologisten näkökohtien huomioon otto. Lisäksi mainitaan, että toteutuksessa tulee ottaa huomioon kaava-määräysten lisäksi seuraavat eläimistöön kohdistuvien haittojen lieventämiskeinot:

- tie toteutetaan mahdollisimman kapeana

- ajoneuvoliikenteen nopeuksia alennetaan

- tietä ei saa rakentaa korkealle penkereelle

- tien kuivatus hoidetaan avo-ojin tai painantein

- tien pintamateriaalina on sora (eläimistön kannalta paras)

- pintamaat kootaan talteen ja käytetään tarvittaessa luiskien verhoiluun

- viimeistelyssä vältetään viherrakentamista ja lannoitusta

- valaistuksen suunnittelussa otetaan huomioon alueen lepakkolajiston vaatimukset valitsemalla matalat valaisinpylväät ja valaisimet, joista heijastuu mahdollisimman vähän hajavaloa taivaalle.

Skatan tilaa kiertävä uusi tieosuus on linjattu jo kaavaan maastonmuodot huomioon ottaen niin, että olemassa olevaa puustoa on pyritty säilyttämään mahdollisimman paljon. Tielinjausta määriteltäessä on kartoitettu alueen puusto.

Aidan rakentamisen tai istuttamisen mahdollisuudet

Liikennesuunnitelmassa esitettyihin teiden poikkileikkauksiin on Skatan tilan kohdalle esitetty 2,25 m suojakaista tien molemmille puolille. Tälle alalle sijoitetaan avo-ojat ja pientareet. Skatan tilan puoleiselle pientareelle on mahdollista sijoittaa kevytrakenteinen aita ja muodoltaan vaihtelevia harvoja istutusryhmiä, joissa on muutama puu ja pensas. Kasvilajit valitaan perinnemaisemaan sopivista lajeista. Katu- ja puisto-osaston mielestä viimeistelyssä on vältettävä laajempaa istutusta ja sellaisia kasveja, joita alueelta ei vielä löydy. Harvasti sijoitetuilla kasviryhmillä saadaan aita liitettyä maisemaan. Näin voidaan tukea Uutelan perinnemaiseman omailmeisyyden ja ainutlaatuisuuden säilymistä.

Koska aita on tarpeellinen lähinnä Skatan tilan kannalta, katu- ja puisto-osasto esittää, että aidan ylläpito ja rakentaminen tulee tilan vuokraajan tehtäväksi.

Kustannukset

Skatanniementien kustannuksia laskettaessa on otettu huomioon kaavan ja liikennesuunnitelman edellyttämät seikat (mm. sorapinta). Valaistus on laskettu rakennettavaksi vain parkkipaikalle asti. Skatanniementien asemakaava-alueen uuden katuyhteyden rakentamiskustannukset ovat noin 700 000 euroa. Kustannusarvio sisältää aidan ja istutukset, joiden kustannus on 52 000 euroa. Katualueiden ylläpitokustannukset kasvavat noin 6000 eurolla vuodessa.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että toivomusponnessa mainitut maisemalliset ja kulttuurihistorialliset seikat on otettu huomioon. Aidan tarpeellisuuden harkinta on rakennusviraston asia.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 24.10.2007 hyväksymän toivomusponnen (Jouko Malinen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Jouko Malinen) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Jouko Maliselle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

VT KIMMO HELISTÖN TOIVOMUSPONSI: LASTEN JA NUORTEN PSYKIATRISTEN PALVELUJEN TOTEUTUMISEN SEURANTA

Khs 2007-2006

Stj toteaa, että Kvsto hyväksyi 12.9.2007 lastenpsykiatrisen toiminnan uudelleenarviointia koskevan valtuustokäsittelyn yhteydessä seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus tuo valtuustolle vuosittain raportin helsinkiläislasten ja
–nuorten psykiatristen palvelujen laadun ja saatavuuden kehityksestä (Kimmo Helistö, äänin 43-0)

Terveyslautakunta toteaa (4.12.2007) lausuntonaan seuraavaa:

Erikoissairaanhoitolaissa on velvoittavat säädökset hoitoon pääsyn odotusajoista. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä kolmen kuukauden kuluessa. Erikoissairaanhoitolain nojalla annettu asetus velvoittaa seuraamaan näiden odotusaikojen toteutumista ja asianomaisen terveydenhuollon yksikön on ilmoitettava odotusaikojen toteutumisesta puolivuosittain Internetissä, tiedotteella tai muulla vastaavalla tavalla. Tietojen julkaisemistavassa tulee ottaa huomioon se, että se kattaa mahdollisimman laajasti alueen väestön.

Kaupunginhallitus päätti lasten psykiatrisen toiminnan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) tehtäväksi keskittämispäätöksen yhteydessä esittää HUSin hallitukselle, että sosiaalilautakunnalle ja terveyslautakunnalle toimitetaan erikseen vuosittain kertomus tämän toiminnan ja hoitotakuun toteutumisesta sekä muut lautakuntien omaa toimintaansa varten mahdollisesti tarvitsemat tiedot.

Valtuuston tehtyä 12.9.2007 päätöksen lastenpsykiatrisen toiminnan HUSiin keskittämisestä helsinkiläisten lasten ja nuorten kaikkien psykiatrisen erikoissairaanhoidon palvelujen järjestäminen on 1.1.2008 lukien yhden organisaation, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) tehtävä. HUSilla on em. erikoissairaanhoitolain ja valtioneuvoston asetuksen määräyksiin perustuva velvoite antaa ko. palvelut laissa säädetyssä määräajassa sekä tiedottaa hoitoon pääsyn toteutumisesta puolivuosittain. Nämä seurantatiedot toimitetaan erikseen myös kaupunginvaltuustolle.

Hoidon laadun seurannan osalta on ensin todettava, että tärkeä hoidon laadun tekijä on ammatillisen työn laadun ohella myös hoitoon pääsy laissa säädetyssä ajassa. Tältä osin palvelun laadun seuranta ja raportointi tapahtuu osana odotusaikojen seurantaa ja niistä tiedottamista. Palvelujen ammatillisen laadun seuranta tapahtuu toisaalta HUSin sisäisen laadunvalvonnan osana ja asiakastyytyväisyysmittauksilla sekä terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen, lääninhallituksen ja oikeusasiamiehen toteuttamana viranomaisvalvontana sekä lisäksi potilasvahinkohakemusten käsittelyprosessin osana. Ottaen huomioon, ettei terveyskeskuksella tietoturvasyistä ole mahdollisuutta saada palvelun lääketieteellisen laadun valvonnan edellyttämiä potilaiden hoitoa koskevia tietoja, palvelun laadun valvonta voi tapahtua HUSin toteuttamien sekä yksittäisen potilaspalautteen avulla.

Edellä todetun mukaisesti terveyskeskus toimittaa kaupunginvaltuustolle HUSin tiedotteet hoitoon pääsyn toteutumisesta lasten ja nuorten psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Muun laadunvalvonnan osalta terveyskeskus tulee esittämään HUSille, että se toteuttaa vuosittain asiakastyytyväisyysmittaukset lasten ja nuorten psykiatrisessa toiminnassa ja raportoi mittauksen tulokset terveyslautakunnalle edelleen kaupunginhallitukselle ja –valtuustolle toimitettaviksi.

Sosiaalilautakunta toteaa (15.1.2008) mm., että hoitotakuun toteutumista arviointiin pääsyn ja hoidon aloittamisen osalta on perheneuvolassa seurattu erikoissairaanhoitolain edellyttämin jonokatsauksin puolivuosittain vuodesta 2001 alkaen. Sähköistä seurantajärjestelmää ei ole ollut, joten tiedot on kerätty manuaalisesti aina samoina poikkileikkausaikoina.

On huomattava, ettei kaikkien perheneuvolan asiakkaiden voi katsoa kuuluvan lastenpsykiatrisen erikoissairaanhoidon piiriin, vaan arvion mukaan yli puolet asiakaskunnasta tarvitsee ennemminkin sosiaalihuoltolain mukaista kasvatus- ja perheneuvontaa. Perheneuvolassa tehdyt jonoselvitykset ovat koskeneet koko asiakaskuntaa, eivät ainoastaan lastenpsykiatrista erikoissairaanhoitoa tarvitsevia asiakkaita.

Lokakuun 2007 lopussa perheneuvolan tutkimukseen jonotti 297 uutta asiakasta, mikä on noin 50 % (98) enemmän kuin edellisenä vuonna ko. ajankohtana. Tämä on pitkäaikaisessa seurannassa poikkeuksellinen muutos, joka ei selity lasten sairastavuuden äkillisellä muutoksella. Perheneuvolan arviointiin oli päässyt tarkasteluajanjaksona

(1.8. – 31.10.2007) yhteensä 268 asiakasta, mikä oli lähes saman verran kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2006.

Asiakastulva selittynee työnjakomuutokseen valmistautumisena eri tahoilla. Tämä tulkinta saa tukea havainnosta, että muiden ohjaamina tutkimukseen tulleita oli 158, mikä on kaksinkertainen määrä viime syksyyn verrattuna. Lähetteellä jonottavien määrä kasvoi 50 %.

Perheneuvoloiden asiakkailleen maksusitoumuksilla ostamat lääkinnällisen kuntoutuksen intensiiviset psykoterapiat on yhteistyöneuvottelussa määritelty lastenpsykiatriseksi erikoissairaanhoidoksi, joka jatkossa siirtyy HUSin vastattavaksi. HUS ottaa myös psykoterapiajonon hoidon vastuulleen.

Perheneuvola jatkaa hoitotakuun seurantaa siirtymäaikana kevään 2008 ajan ja tarpeen vaatiessa senkin jälkeen.

Vuonna 2008 voimaan tulevan organisaatiomuutoksen odotetaan tuovan jatkossa merkittävän parannuksen hoitotakuun toteutumiseen lasten ja nuorten mielenterveystyössä.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri katsoo raportoinnin tärkeäksi ja ilmoittaa toimittavansa tiedot lautakunnille.

Stj yhtyy lausunnoissa mainittuun ja katsoo sen riittäväksi selvitykseksi asiassa.

STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 12.9.2007 hyväksymän toivomusponnen (Kimmo Helistö) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Helistö) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Kimmo Helistölle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITE

Sosiaalilautakunnan lausunto 15.1.2008

HELSINGIN SANOMAT OY:N OIKAISUVAATIMUS SÄHKÖISEN REKRYTOINTI-ILMOITUSPALVELUJEN TOIMITTAJAVALINNASTA

Khs 2007-2634

Sj toteaa, että henkilöstökeskuksen henkilöstöjohtaja päätti 12.11.2007 tarjouskilpailun perusteella valita sähköisen rekrytointi-ilmoituspalvelujen toimittajaksi Monster Oy:n

Helsingin Sanomat Oy on (30.11.2007) Oikotie.fi –palvelun tuottajana tehnyt henkilöstöjohtajan päätöksestä oikaisuvaatimuksen, jossa vaaditaan, että Khs kumoaa mainitun päätöksen, kieltää sen täytäntöönpanon sekä velvoittaa hankinnan tehneen viranomaisen korjaamaan virheellisen menettelynsä.

Perusteluinaan yhtiö toteaa mm., että hankintayksiköiden tulee julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden mukaan laatia tarjouspyyntönsä siten, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia, joiden perusteella tarjouksia voidaan tasapuolisesti verrata. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että hankintayksiköiden menettely on julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaista, mikäli tämä on soveltanut tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailussa arviointiperustetta, joka ei ole omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Seurauksena hankintamenettelyn mainitunlaisesta virheellisyydestä on hankintayksikön velvollisuus järjestää tarjouskilpailu uudelleen.

Hankintayksikkö on ilmoittanut yhdeksi tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteeksi ”riittävän kävijämäärän”. Hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössään määritellyt, minkälaista mittausmenetelmä tarjoajien tulee käyttää ilmoittaessaan palvelunsa kävijämäärät. Hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössään määritellyt myöskään, miten eri mittausmenetelmillä saadut kävijämäärät saatetaan keskenään yhteismitallisiksi ja vertailukelpoisiksi.

Monster Oy on ilmoittanut tarjouskilpailussa keskimääräiseksi viikkokävijämääräkseen 55 178 kävijää vuonna 2006 ja 63 427 kävijää vuonna 2007.

Oikotie on vastaavasti ilmoittanut kävijämääräkseen 39 132 kävijää vuonna 2006 ja 50 911 kävijää vuonna 2007.

Oikotie ja Monster Oy käyttävät eri mittausmenetelmiä viikkokävijämääriensä määrittämiseen. Oikotien käsityksen mukaan eri menetelmillä saatujen tulosten välillä voi olla hyvin suuria – jopa 50 % - eroja, eikä eri menetelmillä saatuja tuloksia ole mahdollista saattaa keskenään vertailukelpoisiksi.

Hankintayksikön laatima tarjouspyyntö on ollut julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön vastainen, sillä se ei ole ollut arviointikriteerin ”riittävä kävijämäärä” osalta omiaan tuottamaan keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyyntö on siten vaarantanut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun. Mainituilla arviointikriteerillä on ollut keskeinen vaikutus tarjouskilpailun lopputulokseen.

./. Oikaisuvaatimus kokonaisuudessaan on esityslistan tämän asian liitteenä 1.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut toteaa (21.12.2007) mm. seuraavaa:

Helsingin Sanomat Oy:n oikaisuvaatimuksen tutkiminen

Oikaisuvaatimus voidaan kuntalain mukaan tehdä sekä laillisuus- että tarkoituksenmukaisuusperusteella. Tässä lausunnossa ei oteta kantaa päätöksentekoon liittyvään tarkoituksenmukaisuusharkintaan. Oikeuspalvelut kuitenkin toteaa julkisia hankintoja koskevissa asioissa viranomaisen harkintavallan olevan siten rajoitettu, että tarjoajista on valittava ennalta ilmoitetun valintaperusteen mukaisesti joko kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin.

Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös on tehty 12.11.2007 ja Helsingin Sanomat Oy:n oikaisuvaatimus on saapunut kaupunginhallitukselle 30.11.2007. Oikaisuvaatimus on näin ollen tehty määräajassa oikealle toimielimelle.

Helsingin Sanomat Oy:n oikaisuvaatimuksen perusteista

Helsingin Sanomat Oy on oikaisuvaatimuksensa perusteena esittänyt, että henkilöstökeskuksen henkilöstöjohtajan tarjouspyyntö on ollut julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön vastainen, koska se ei erään tarjousten vertailua koskevan perusteen (”riittävä kävijämäärä”) osalta ole ollut omiaan tuottamaan keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Helsingin Sanomat Oy:n mukaan Oikotie.fi -palvelu ja tarjouskilpailun voittajaksi valittu Monster Oy käyttävät kävijämääriensä mittaamisessa eri menetelmiä. Helsingin Sanomat Oy on katsonut, että eri mittausmenetelmillä saatujen tulosten välillä voi olla huomattavia eroja eikä tuloksia ole mahdollista saattaa keskenään vertailukelpoisiksi. Tarjouspyynnön lainvastaisuuden yhtiö on katsonut seuranneen siitä, että tarjouspyynnössä ei ollut määritelty mittausmenetelmää, jota tarjoajien olisi tullut käyttää ilmoittaessaan palvelujensa kävijämäärät, eikä sitä, miten eri mittausmenetelmin saadut tulokset olisi tullut saattaa keskenään vertailukelpoisiksi. Tarjouspyyntö on siten vaarantanut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun.

Helsingin Sanomat Oy on oikaisuvaatimuksessaan lisäksi todennut, että hankintayksikön on tehtävä riittävä ero tarjoajien kelpoisuutta koskevan arvioinnin ja tarjousten vertailun välille. Yhtiö ei kuitenkaan ole tältä osin väittänyt, että käsillä olevassa asiassa tätä velvollisuutta olisi jollain tavalla rikottu. Tämän vuoksi oikaisuvaatimuksen on katsottava perustuvan ainoastaan yllä esitettyihin muihin huomautuksiin.

Hankinnassa noudatetusta menettelystä

Yleistä Tarjouspyynnöstä ilmenee, että käsillä olevassa tapauksessa hankinnan tekeviä viranomaisia on ollut kaksi, Helsingin ja Espoon kaupunkien henkilöstökeskukset. Tarjouspyynnön mukaan Espoon kaupunki oli valtuuttanut Helsingin kaupungin kilpailuttamaan sähköiset rekrytointi-ilmoituskanavat puolestaan.

Tarjouspyynnöstä ilmenevän mukaisesti molemmat hankintayksiköt tekevät asiassa omat hankintapäätöksensä. Helsingin Sanomat Oy:n oikaisuvaatimus koskee ainoastaan Helsingin kaupungin osalta tehtyä päätöstä.

Kävijämäärää koskeva vertailuperuste hankinta-asiakirjoissa

Tarjouspyynnön kohdan 9 mukaan hankittavan palvelun valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus. Kokonaistaloudellista edullisuutta on tarjouspyynnön perusteella arvioitu sekä tarjoushinnan että palvelun laatutekijöiden perusteella.

Tarjouspyynnön kohdan 9.2 mukaan palvelun laatutekijät, joiden kokonaispainoarvo on hankinnassa ollut yhteensä 75 %, on jaettu kahteen päätasoon seuraavasti (painoarvot sulkeissa):

A Tiedonsiirtoon liittyvän käytön ja ylläpidon vaivattomuus hankintayksiköiden kannalta (20 %); ja

B Rekrytointi-ilmoittelukanavan kävijäprofiilin Helsingin ja Espoon kaupunkien tarpeiden vastaavuus (55 %)

Laatutekijöiden päätaso B on edelleen jaettu kolmeen alakategoriaan, joista yksi on ollut Helsingin Sanomat Oy:n oikaisuvaatimuksen johdosta tarkasteltavana oleva ”riittävä kävijämäärä” (painoarvo 25 %).

Tarjouspyynnössä esitetyn asteikon mukaisesti tarjoajat ovat saaneet kävijämääristään pisteitä. Asteikko on ollut seuraavan kaltainen:

- vähintään 20 000 eri kävijää viikossa = 1 piste

- vähintään 30 000 eri kävijää viikossa = 2 pistettä
... [asteikkoa lyhennetty tässä] ...

- vähintään 60 000 eri kävijää viikossa = 23 pistettä

- vähintään 65 000 eri kävijää viikossa = 25 pistettä

Kävijämäärää koskevan vertailuperusteen arviointi

Oikaisuvaatimuksen tekijä on katsonut hankinnassa menetellyn virheellisesti ensinnäkin siksi, että hankintayksikkö ei ollut määritellyt, minkälaista mittausmenetelmää tarjoajien tulee käyttää ilmoittaessaan palvelunsa kävijämäärät.

Julkisista hankinnoista annettua lakia (30.3.2007/348) koskevassa hallituksen esityksessä todetaan (HE 50/2006 vp., s. 105), että kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden asettaminen on hankintayksikön harkittavissa. Vakiintuneen oikeuskäytännön perusteella vertailuperusteiden on kuitenkin edellytetty liittyvän hankinnan kohteeseen sekä olevan objektiivisia ja syrjimättömiä, eivätkä ne saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta.

Julkisia hankintoja koskevan sääntelyn yksi keskeinen tavoite on tarjoajien syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Tämä edellyttää muun muassa sitä, että hankinnoissa noudatetaan laajaa valmistaja- ja tuotemerkkineutraaliutta. Hankinnan kohteen määrittämisen osalta julkisista hankinnoista annetun lain 44 §:ssä onkin nimenomaisesti säädetty, että hankintaa koskevissa eritelmissä ei saa mainita tiettyä valmistajaa tai viitata esimerkiksi tiettyyn tavaramerkkiin tai tuotetyyppiin.

Hankintamenettelyyn osallisten syrjimätön kohtelu, jota muun muassa edellä mainittu lainkohta ilmentää, on julkisista hankinnoista annetun lain 2 §:n mukaan hankinnoissa noudatettava yleinen periaate. Tämän vuoksi sen on katsottava edellyttävän valmistaja- ja tuotemerkkineutraaliutta paitsi hankinnan kohteen määrittämisessä, myös tarjousten vertailuperusteiden asettamisessa. Tarjousten vertailuperusteiden on siten oltava sellaisia, että ne eivät tosiasiassa edellytä tarjoajien tarjoavan tai käyttävän tietyn valmistajan tuotetta tai palvelua.

Verkkosivustojen kävijämäärien mittaamiseksi on olemassa useita eri palveluja. Mikäli tarjouspyyntö olisi käsillä olevassa asiassa laadittu siten, että tarjoajien olisi edellytetty käyttävän kävijämääriensä mittaamisessa oikaisuvaatimuksessa mainittua TNS Gallup Oy:n tarjoamaa TNS Metrix-palvelua tai jotain muuta nimeltä mainittua palvelua, se olisi ollut ristiriidassa valmistaja- ja tuotemerkkineutraaliuden ja siten tarjoajien syrjimättömän kohtelun vaatimuksen kanssa. Hankintasääntelyn mukainen toiminta on siten edellyttänyt, että tarjouspyynnössä ei ole vaadittu kävijämäärätietojen perustuvan tiettyyn mittausmenetelmään.

Edellä esitetyin perustein hankinnassa ei voida havaita menetellyn julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti oikaisuvaatimuksessa esitetyllä tavalla. Oikaisuvaatimus on siten tältä osin perusteeton.

Oikaisuvaatimuksen tekijä on toiseksi pitänyt virheellisenä sitä, että tarjouspyynnössä ei ollut määritelty, miten eri mittaustavoin saadut kävijämäärät saatetaan keskenään vertailukelpoisiksi. Oikaisuvaatimuksen tekijä on katsonut, että tarjouspyyntö ei ole kävijämäärää koskevan vertailuperusteen osalta ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Julkisista hankinnoista annetun lain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Tämä velvollisuus voidaan oikaisuvaatimuksen tekijän esittämin tavoin ulottaa myös tarjousten vertailuperusteiden määrittämiseen.

Käsillä olevassa tapauksessa tarjoajia on pyydetty ilmoittamaan palvelunsa viikoittainen kävijämäärä. Kävijämäärä on jo sellaisenaan käsite, jolla on varsin selkeä yleiskielinen merkityssisältö. Tarjouspyynnössä ja sen liitteissä käsitettä on vielä täsmennetty siten, että tarjoajien on edellytetty ilmoittavan palveluaan käyttäneiden eri henkilöiden määrät. Kävijämäärän käsite on siten tarjouspyynnössä selkeästi määritelty.

Oikaisuvaatimuksen tekijä ja tarjouskilpailun voittanut Monster Oy ovat ilmoittaneet useista kymmenistä tuhansista henkilöistä koostuvat kävijämääränsä yhden henkilön tarkkuudella. Kumpikaan tarjoajista ei ole tarjouksessaan ilmaissut pitävänsä kysymystä kävijämäärästä jollain tavoin tulkinnanvaraisena tai ongelmallisena eikä tehnyt ilmoittamiensa tietojen tarkkuuteen esimerkiksi mittaustavan valintaan liittyviä varauksia.

Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole oikaisuvaatimuksessaan edes väittänyt, että Monster Oy:n ilmoittamat kävijämäärätiedot olisivat virheellisiä tai paikkansapitämättömiä. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole myöskään yksilöinyt, millä tavalla eri mittaustapojen käyttäminen sen käsityksen mukaan olisi käsillä olevassa tapauksessa konkreettisesti vaikuttanut niihin tietoihin, joita tarjoajat ovat hankintayksikölle ilmoittaneet.

Edellä esitetyt seikat huomioiden voidaan pitää ilmeisenä, että tarjouspyynnön kävijämäärää koskeva kohta on tosiasiassa ollut tarjoajille sisällöltään varsin yksiselitteinen. Joka tapauksessa mainitun kohdan ei esitettyjen seikkojen valossa voida katsoa olleen sisällöltään tai muutoin niin epäselvä, että tarjoajat eivät olisi voineet antaa kävijämäärän osalta yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Samasta syystä myöskään hankintasääntelyn ei voida katsoa edellyttäneen, että tarjouspyynnössä olisi tullut määritellä, miten eri mittaustavoilla saatuja tuloksia olisi mahdollisesti tullut tarjouspyyntöön vastattaessa muokata.

Asian arvioinnissa on lisäksi huomattava, että julkisia hankintoja koskevissa menettelyissä tarjoajat antavat hankintayksiköille usein varsin huomattavan määrän yksityiskohtaisia tietoja omista tuotteistaan ja palveluistaan. Näiden kaikkien tietojen oikeellisuuden aukoton varmistaminen hankintamenettelyn kuluessa ei ole käytännössä mahdollista, eikä edes sellaisenaan hankintamenettelyyn kuuluva asia. Tarjoajien antamat olennaiset tiedot muodostavat perustan itse hankintasopimukselle ja niissä mahdollisesti myöhemmin ilmenevät puutteet tulevat ratkaistaviksi ensisijassa sopimusoikeudellisina kysymyksinä.

Johtopäätökset

Oikeuspalvelut katsoo, että Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksen henkilöstöjohtaja ei ole menetellyt Helsingin Sanomat Oy:n oikaisuvaatimuksessa esitetyllä tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Oikeudellista perustetta Helsingin Sanomat Oy:n oikaisuvaatimuksen hyväksymiselle ei siten ole.

Henkilöstökeskus toteaa (21.12.2007) seuraavaa:

Henkilöstökeskus (myöhemmin hankintayksikkö) yhtyy Helsingin kaupungin hallintokeskuksen Oikeuspalveluiden 21.12.2007 antamaan lausuntoon (nro 106) ”Lausunto Helsingin sanomat Oy:n oikaisuvaatimuksesta”. Tämän lisäksi hankintayksikkö toteaa seuraavaa:

Kävijäprofiilin seuranta

Hankintayksikkö on tarjouspyynnössä määritellyt, että sähköinen rekrytointi-ilmoittelukanava hankitaan rekrytointi-ilmoitteluun ja näkyvyyden lisäämiseen jo käytössä olevien kanavien rinnalle. Mainittujen hankinnan tavoitteiden vuoksi hankinnassa on ollut olennaista nimenomaan se, kuinka suuren kohdejoukon rekrytointi-ilmoittelukanava tavoittaa. Tätä voidaan arvioida rekrytointikanavan kävijämäärän perusteella: mitä enemmän rekrytointi-ilmoittelukanavalla on eri kävijöitä tiettynä ajanjaksona, sitä suuremman kohdejoukon kanava tavoittaa. Kävijämäärän suuruus on tarjouskilpailussa ollut hankintayksikölle hankinnan kannalta keskeinen tieto, jota ilman hankintaa ei olisi ollut tarkoituksenmukaista toteuttaa.

Hankintayksikkö on tarjouspyynnössä kohdassa ”8.2. Hankittavalle palvelulle asetetut vaatimukset” edellyttänyt, että palveluntarjoajalla tulee olla luotettava ja monipuolinen kävijäprofiilin seuranta. Tämän vaatimuksen täyttymisen selvittämiseksi tarjoajan on tullut liittää tarjoukseensa tarjouspyynnön liitteenä ollut lomake (liite 5) ”Kuvaus kävijäprofiilin seurannasta”. Tässä lomakkeessa tarjoajat ovat kuvanneet kohdassa a, millä menetelmällä kävijämäärää seurataan.

Tarjousten tarjouspyynnön mukaisuutta arvioitaessa hankintayksikkö totesi, että sekä Helsingin Sanomat Oy:n tuottamalla Oikotie.fi –palvelulla (myöhemmin Oikotie) että Monster Oy:lla on luotettava ja monipuolinen kävijäprofiilin seuranta. Sekä Oikotien että Monster Oy:n käyttämät kävijämääränmittausmenetelmät ovat yleisesti käytettyjä ja luotettavia menetelmiä. Koska luotettavia kävijämääränmittausmenetelmiä on useita ja hankintayksikön tiedossa on, että eri tarjoajat käyttävät erilaisia mittausmenetelmiä, ei hankintayksikkö ole tarjouspyyntöä laatiessaan voinut edellyttää tarjoajilta tietyn mittausmenetelmän käyttöä syrjimättä muita tarjoajia.

Kävijämäärä vertailuperusteena

Hankittavan palvelun valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jota hankintayksikkö vertaili tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaisesti tarjoushinnan ja palvelun laatutekijöiden perusteella.

Laatutekijä ”Rekrytointi-ilmoittelukanavan kävijäprofiilin Helsingin ja Espoon kaupunkien tarpeiden vastaavuus” oli jaettu kolmeen tekijään, joista tässä tarkastellaan laatutekijää ”Riittävä kävijämäärä (25 %)”.

Kuten edellä mainittu, kävijämäärä on hankintayksikölle olennainen tieto ja hankintayksikkö on katsonut palveluntarjoajan sitä paremmaksi hankinnan tavoitteiden kannalta, mitä suurempi kävijämäärä rekrytointi-ilmoittelukanavalla on. Hankintayksikkö huomauttaa, että ”riittävä kävijämäärä” on tarjouskilpailussa ollut tarjouspyynnön mukaisesti vertailuperusteena, ei vaatimuksena. Hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössä määritellyt riittävää kävijämäärää, vaan asettanut kävijämäärän vertailuperusteeksi siten, että tarjoajat saivat tämän laatutekijän osalta sitä enemmän laatupisteitä, mitä suurempi viikoittainen eri kävijöiden määrä heillä on.

Vaatimukset ja vertailuperusteet on tarjouspyynnössä erotettu selkeästi toisistaan. Kävijäprofiilia koskevia vaatimuksia on tarkasteltu tarjouspyynnön mukaisesti liitteen 5 ”Kuvaus kävijäprofiilin seurannasta” perusteella. Vertailuperusteen ”Rekrytointi-ilmoittelukanavan kävijäprofiilin Helsingin ja Espoon kaupunkien tarpeiden vastaavuus” mukaisesti pisteytettävien ominaisuuksien arvioimiseksi tarjoajan oli liitettävä tarjoukseensa tarjouspyynnön lomake (liite 6) ”Kuvaus kävijäprofiilista”. Tarjousvertailussa pisteitä kävijämäärän suuruudesta on annettu liitteen 6 perusteella.

Tarjouspyynnössä on selkeästi ja yksiselitteisesti pyydetty ilmoittamaan rekrytointi-ilmoittelukanavan viikoittaiset eri kävijöiden määrät annetuilta ajanjaksoilta, ja tarjousvertailussa vertailupisteitä on saanut tarjouspyynnössä ilmoitetun yksiselitteisen taulukon ja kaavan mukaisesti.

Oikotie ilmoitti vuoden 2006 osalta kävijämääräksi 39 132 ja vuoden 2007 osalta 50 911.

Monster Oy ilmoitti vuoden 2006 osalta kävijämääräksi 55 178 ja vuoden 2007 osalta 63 427. Tarjousvertailussa huomioitiin kultakin tarjoajalta tarjoajan kannalta edullisin vaihtoehto eli vuosi, jolla kävijämäärä oli suurempi. Tarjoajat ovat ilmoittaneet kävijämäärätietonsa vastauksena yksiselitteisesti määriteltyyn kysymykseen ja ovat, kuten Helsingin kaupungin hallintokeskuksen oikeuspalvelujen lausunnossa on esitetty, vastuussa antamistaan tiedoista. Näin ollen Monster Oy sai 25 vertailupistettä ja oikotie 10,87. Tarjoajien ilmoittamat luvut ovat perustuneet hankintayksikön luotettaviksi toteamiin mittausmenetelmiin, eikä hankintayksiköllä ei ole ollut syytä epäillä, että tarjoajien antamissa luvuissa olisi virheellisyyttä.

Johtopäätökset

Edellä todetun johdosta sekä Helsingin kaupungin hallintokeskuksen oikeuspalvelujen lausunnossa esitetyillä perusteilla henkilöstökeskus katsoo, että hankinnassa ei ole menetelty tarjoajia syrjivästi tai muutoin virheellisesti oikaisuvaatimuksessa esitetyllä tavalla, eikä muutakaan syytä palauttaa asiaa uudelleen valmisteltavaksi voida havaita ilmenneen. Oikaisuvaatimus on hankintayksikön mielestä hylättävä.

Monster Oy on (15.1.2008) osaltaan ilmoittanut yhtyvänsä hallintokeskuksen oikeuspalvelujen ja henkilöstökeskuksen lausuntoihin.

Helsingin Sanomat Oy on (22.1.2008) antanut vastaselityksensä hallintokeskuksen oikeuspalveluiden ja henkilöstökeskuksen lausuntojen johdosta. Sen mielestä henkilöstökeskus ja oikeuspalvelut eivät ole todenneet lausunnoissaan mitään, minkä johdosta henkilöstökeskuksen menettelyn virheellisyyttä olisi aihetta arvioida toisin kuin oikaisuvaatimuksessa on esitetty.

./. Vastaselitys kokonaisuudessaan on esityslistan tämän asian liitteenä 2.

Sj toteaa, että Helsingin Sanomat Oy:n oikaisuvaatimus perustuu hankintamenettelyn lainmukaisuutta koskeviin seikkoihin siten kuin hallintokeskuksen oikeuspalvelujen lausunnossa on esitetty.

Sj toteaa, että oikaisuvaatimuksesta ja vastaselityksestä ilmenevin tavoin Helsingin Sanomat Oy on pitänyt hankintamenettelyn virheenä sitä, että kävijämäärää koskeva arviointiperuste ei ole ollut omiaan tuottamaan keskenään vertailukelpoisia ja yhteismitallisia tarjouksia. Tältä osin voidaan todeta, että oikeuspalvelujen lausunnossa on nimenomaisesti ja seikkaperäisesti käsitelty tätä hankintamenettelyn väitettyä virheellisyyttä ja että mainitussa lausunnossa esitetyt seikat ja johtopäätökset liittyvät selvästi ja olennaisesti kyseisen asian oikeudelliseen arviointiin. Lisäksi Helsingin Sanomat Oy:n vastaselityksestä ilmenee, että yhtiö on itsekin katsonut oikeuspalvelujen lausunnossa esitettyjen seikkojen liittyvän riidanalaiseen arviointiperusteeseen sekä erityisesti kysymykseen siitä, miten kyseisen perusteen voidaan arvioida tuottavan keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Helsingin Sanomat Oy ei ole vastaselityksessään ottanut enemmälti kantaa oikeuspalvelujen lausunnossa esitettyihin seikkoihin. Yhtiö ei myöskään ole yksilöinyt, miten eri kävijämäärien mittaustapojen käyttäminen olisi konkreettisesti vaikuttanut käsillä olevassa asiassa tarjoajien antamiin tietoihin, eikä edes väittänyt, että voittaneen tarjoajan tältä osin ilmoittamat tiedot olisivat olleet hankintamenettelyn lopputulokseen vaikuttavalla tavalla virheellisiä.

Edellä esitettyyn nähden ja asiaa kokonaisuutena arvioiden Helsingin Sanomat Oy:n ei voida vastaselityksessään tai muutoin katsoa esittäneen mitään sellaista, joka antaisi aiheen arvioida asiaa toisin kuin oikeuspalvelujen lausunnossa on esitetty. Oikeuspalvelujen lausunnossa esitetyin perustein on näin ollen katsottava, että hankinnassa ei ole menetelty julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti Helsingin Sanomat Oy:n oikaisuvaatimuksessa esitetyllä tavalla. Tämän vuoksi ja kun muutakaan perustetta oikaisuvaatimuksen hyväksymiselle ei ole ilmennyt, tulee oikaisuvaatimus hylätä.

Sj toteaa lopuksi, että Helsingin Sanomat Oy ei ole tehnyt oikaisuvaatimuksen kohteena olevasta hankintapäätöksestä hakemusta markkinaoikeudelle. Määräaika mainitun hakemuksen tekemiselle on päättynyt 3.12.2007.

SJ Kaupunginhallitus päättänee esityslistalla esitetyin sekä hallintokeskuksen oikeuspalvelujen lausunnosta ilmenevin perustein hylätä Helsingin Sanomat Oy:n oikaisuvaatimuksen Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksen henkilöstöjohtajan 12.11.2007 (§ 90) tekemästä hankintapäätöksestä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 82 §:n mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asiaan ei saa hakea muutosta valittamalla kuntalain eikä hallintolainkäyttölain nojalla sillä perusteella, että päätös on julkisista hankinnoista annetun lain vastainen.

Pöytäkirjanote Helsingin Sanomat Oy:lle muutoksenhakuosoituksin ja jäljennöksin esityslistatekstistä sekä Monster Oy:lle, Helsingin kaupungin henkilöstökeskukselle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Helsingin Sanomat Oy:n/Oikotie.fi:n oikaisuvaatimus
	Liite 2	Helsingin Sanomat Oy:n vastaselitys

LÄNSISATAMAN KORTTELEIDEN NRO 20235 JA 20240 - 20243 YM. ALUEIDEN (MUNKKISAARI) RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11755)

Khs 2008-203

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (24.1.2008) mm., että rakennuskiellon jatkaminen koskee 20. kaupunginosan (Länsisatama, Munkkisaari) kortteleita 20235 ja 20240–20243, tontteja 20181/3 ja 20236/6 sekä katu-, rautatie-, satama- ja puistoalueita.

Alueen omistaa kaupunki.

Alueen asemakaava on vahvistettu 21.4.1970.

Kvsto päätti 25.2.1976 kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksestä, että Munkkisaaren 21.4.1970 vahvistettua asemakaavaa muutetaan. Tällöin alueelle (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustus nro 7443/20.11.1975) tuli voimaan rakennuskielto rakennuslain 42 §:n 2 momentin 3 kohdan nojalla.

Ympäristöministeriö on 23.12.1983 vahvistanut asemakaavan muutoksen nro 8775, joka koskee tonttia 20237/4 (Munkkisaaren teollisuustalo), ja 16.3.1984 asemakaavan muutoksen nro 8761, joka koskee kortteleita 20238, 20239 ja osaa korttelista 20236 (telakan lohko- ja suurlohkohallit). Muutoksessa alueesta tuli osa korttelia 20236.

Munkkisaaren alueelle valmisteltiin 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa osayleiskaavaehdotusta, mutta valmistelu keskeytettiin telakkatoiminnan suhdanteiden parannuttua ja laivanrakennustoiminnan laajennuttua alueella.

Khs hyväksyi 24.3.1999 katu- ja rautatiealueiden asemakaavan muutoksen nro 10683 (Matalasalmenkuja).

Kvsto hyväksyi 14.11.2001 Eiranrannan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen nro 10800 (Munkkisaaren osa-alue; Munkkisaaren puhdistamotontti ympäristöineen). Valtuuston hyväksymä asemakaava ja asemakaavan muutos koskee 20. kaupunginosan (Länsisataman) puistoalueen asemakaavaa sekä korttelin 20178 ja katu-, puisto-, pysäköinti- ja rautatiealueiden ja 6. kaupunginosan (Eiran) katu-, puisto-, pysäköinti-, rautatie- ja vesialueiden asemakaavan muutosta. Päätöksestä valitettiin, mutta korkein hallinto-oikeus hylkäsi valitukset ja asemakaava tuli voimaan 13.2.2004.

Kvsto on hyväksynyt 26.11.2003 Helsingin yleiskaavan. Siinä Munkkisaaren ja Hernesaaren alueet on osoitettu merkinnällä työpaikka-alue, teollisuus/toimisto/satama. Itäranta on osoitettu kaupunkipuistoksi.

Telakkatoiminnot ovat hallinneet Munkkisaaren aluetta viime vuosikymmenet. Aker Finnyards on järjestellyt telakkatoimintojaan niin, että ne keskittyvät jatkossa pienemmälle alueelle Hietalahden altaan eteläpuolella. Helsingin kaupunki ja Aker Finnyards ovat uusineet Hernesaaren (Munkkisaaren eteläosa) osalta maanvuokrasopimuksen siten, että telakka poistuu tältä alueelta vuosina 2010–2012 ja Aker Finnyards purkaa ennen lähtöään alueen rakennukset. Siihen asti suunnittelualueella on erilaisia väliaikaisia toimintoja, telakkatoiminnot siellä ovat jo kokonaan loppuneet.

Hernesaaren alueelle on tarkoitus laatia osayleiskaava, jossa nykyinen työpaikka-alue tullaan varaamaan asumiselle, työpaikoille ja palveluille sekä risteilijä- ja venesatamatoiminnoille. Helikopterikentälle etsitään alueella pysyvää sijaintia. Osayleiskaavan jälkeen alueelle laaditaan asemakaavan muutos.

Alueen rakennuskieltoa on ympäristöministeriön ja Khn päätöksillä pidennetty kaksi vuotta kerrallaan (rakennuslain 42 §:n 3 momentti ja vuoden 2000 jälkeen maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentti). Alueen rakennuskielto on voimassa 25.2.2008 saakka.

Alueen kaavoitustyön keskeneräisyyden vuoksi tulisi päätösehdotuksesta ilmenevän alueen (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustus nro 11755/24.1.2008) rakennuskieltoa jatkaa 25.2.2010 asti.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää 20. kaupunginosan kortteleiden nro 20235 ja 20240–20243, korttelin nro 20181 tontin nro 3 ja korttelin nro 20236 tontin nro 6 sekä katu-, rautatie-, satama- ja puistoalueiden rakennuskieltoa 25.2.2010 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Rakennuskieltokartta nro 11755 (Munkkisaari)

SOPIMUKSEN TEKEMINEN KIINTEISTÖ OY ROTAVIN KANSSA KESKI-JOLLAKSEN POHJOISKÄRJEN KORTTELIA 49231 YM. KOSKEVASTA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSESTA NRO 11421

Khs 2007-2296

Kiinteistölautakunta toteaa (16.10.2007) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt Kiinteistö Oy Rotav, joka omistaa korttelin 49231 ja sillä olevat rakennukset. Maapoliittiset neuvottelut on käyty Khn 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaisesti. Yhtiön kanssa esitetään solmittavaksi sopimus, jossa yhtiö suorittaa osallistumisena yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin kaupungille korvausta 650 000 euroa.

Alueella voimassa olevat asemakaavat

Korttelissa 49231 on voimassa asemakaava nro 10273 vuodelta 1995, jossa tontti 49231/1 on merkitty liike- ja toimistorakennusten korttelialueen (K) tontiksi, jonka rakennusoikeus on 3 500 k-m².

Kaavamuutosalueeseen sisältyy myös vuodelta 1991 olevan asemakaavan nro 9240 mukaista venesatama-aluetta (LV) korttelin 49231 pohjoispuolella sekä Puuskarinteen katualuetta.

Aloite ja korttelin omistus

Lautakunta toteaa, että kaavamuutosta on hakenut liike- ja toimisto-rakennusten korttelin tontin 49231/1 omistaja Kiinteistö Oy Rotav. Kiinteistöllä toimii venealan yritys Vator Oy, joka on siirtämässä toimintojaan muualle. Omistajan mukaan korttelissa ei ole enää edellytyksiä asemakaavan mukaiselle venehuoltamotoiminnolle eikä muullekaan liike- ja toimistorakentamiselle. Myös viereinen venesatama-alue (LV) on yhtiön omistuksessa.

Vesialueelle (W) tilalle 876:2 ulottuva VU-alueen osa on yksityisten tahojen yhteisomistuksessa.

Kaupunki omistaa katualueet ja tilaan 1:840 kuuluvan osan VU-alueesta.

Asemakaavan muutosehdotus nro 11421

Kaavamuutoksen tavoitteena on alueen muuttaminen asuinkäyttöön ottaen huomioon rantamaisema ja maasto-olosuhteet.

Uuden asuinrakennusten korttelialueen (A) tontin 49231/2 rakennusoikeus on 3 300 k-m² ja tonttitehokkuusluku e = 0,69.

Kiinteistölautakunta antoi 20.2.2007 asemakaavan muutosehdotuksesta nro 11421 Khlle lausunnon.

Alueen arvo nousee Asemakaavan muutoksen seurauksena Kiinteistö Oy Rotavin omistaman tontin 49231/1 arvo nousee merkittävästi, joten Khn 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaiset maapoliittiset neuvottelut tulee käydä tontinomistajan kanssa.

./. Neuvottelujen tuloksena on laadittu esityslistan tämän asian liitteenä oleva sopimusehdotus.

Sopimusehdotus Yhtiö suorittaa sopimuksen mukaan osallistumisena yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin kaupungille korvausta 650 000 euroa. Korvaus on maksettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman.

Korvaukselle lasketaan 3 %:n vuotuista korkoa sopimuksen allekirjoittamisesta lukien maksupäivään asti.

Kaavamuutoksen toteuttaminen edellyttää korttelin 49231 rajojen tarkistamisen johdosta aluejärjestelyjä kaupungin ja korttelin omistajan Kiinteistö Oy Rotavin omistajien kesken.

Kortteleita 49231 - 49233 ym. koskevaan aikaisempaan asemakaavaan nro 9240 liittyen on kaupungin ja silloisten tontinomistajien kesken 4.9.1992 allekirjoitettu maankäyttösopimus. Sopimusehtojen mukaan Kiinteistö Oy Rotav, Aviva Jalkanen, Benita Nemes sekä Joel Nemes ovat sitoutuneet rakentamaan kustannuksellaan venesataman Oy Suomen Kiinteistövarasto Ab:n kanssa 27.1.1992 allekirjoitetun kauppakirjan ehtojen mukaisesti asuntokortteleiden 49232 ja 49233 rakentamisen yhteydessä ja vastaavat siitä, että venesatama valmistuu suunnilleen yhtäaikaisesti asuntokorttelin 49232 rakennusten valmistumisen kanssa. Edelleen he ovat sitoutuneet luovuttamaan kaupungille venesatamasta heti sen valmistuttua veloituksetta kaksi yhteysvene-paikkaa ja järjestämään pysyvän kulkuyhteyden niille. Yhteysvene-paikkoja ei ole vielä rakennettu ja luovutettu kaupungille. Neuvotteluissa on nyt sovittu, että Kiinteistö Oy Rotav ottaa vastatakseen velvoitteesta ja sitoutuu rakentamaan kaupungille yhteysvenepaikat viimeistään asuntokorttelin 49231 rakennusten valmistumiseen (lopputarkastus hyväksytään) mennessä.

Kaavamuutosalue on yhdyskuntateknisen huollon piirissä. Nykyisiä johtoja joudutaan kuitenkin jonkin verran siirtämään. Kustannuksista vastaa tontinomistaja.

Kiinteistölautakunta katsoo, että sopimus on Khn päätöksen ja noudatetun käytännön mukainen ja esittää sen hyväksymistä.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Kiinteistö Oy Rotavin kanssa liitteenä olevan sopimusluonnoksen mukaisen sopimuksen sekä tekemään siihen mahdollisia vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sopimus
	Liite 2	Sopimuksen karttaliite

KIINTEISTÖVIRASTON TONTTIOSASTON OSASTOPÄÄLLIKÖN VIRKAAN OTTAMINEN

Khs 2008-196

Kiinteistölautakunta toteaa (22.1.2008) mm. seuraavaa:

Kiinteistöviraston tonttiosasto huolehtii siitä, että kaupungin kehittämisen edellyttämät maa-alueet ovat käytettävissä. Osaston tehtäviin kuuluvat maa-alueiden hankkiminen ja luovuttaminen sekä kaupungin maaomaisuuden hallinnointi.

Kiinteistöviraston tonttiosaston osastopäällikön virka on tullut avoimeksi 1.12.2007 lukien Mikael Nordqvistin pyydettyä eron osastopäällikön virasta samasta ajankohdasta lukien. Khs päätti 12.11.2007 kehottaa kiinteistövirastoa käynnistämään viran hakumenettelyn kaupunginvaltuuston (Kvsto 29.8.2007) valittua Mikael Nordqvistin kiinteistöviraston virastopäällikön virkaan 1.12.2007 lukien.

Virka on ollut julkisesti haettavana kaupungin ilmoituslehdissä ja kaupungin sähköisillä ilmoitussivuilla ajalla 25.11. - 14.12.2007. Kiinteistöviraston johtosäännön mukaan viran kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, minkä lisäksi hakijalla tulee olla tehtävän edellyttämä käytännön kokemus ja kokemusta johtamistehtävistä. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen erinomainen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Hakuaikana virkaa ovat hakeneet:

Xxx Xxxxxxxx	master of international business
Xxxx Xxxxxxxx	diplomi-insinööri
Xxxxxx Xxxxx	yhteiskuntatieteiden maisteri
Xxxxxx Xxxxxx	maa- ja metsätaloustieteen kandidaatti
Xxxxxx Xxxxxxxx	tradenomi ja steineropettaja
Juhani Tuuttila	diplomi-insinööri
Xxxxx Xxxxxxxx	diplomi-insinööri
Xxxxx Xxxxxx-Xxxxx	diplomi-insinööri

Hakijoilta Xxxxxxx ja Xxxxxxxxxx puuttuu joko vaadittu ylempi korkeakoulututkinto tai kokemusta kiinteistötoimen alalta, joten he eivät täytä viralle asetettua kelpoisuusvaatimusta. Muut hakijat täyttävät kelpoisuusvaatimukset sekä koulutuksen että kokemuksen perusteella.

./. Hakijoista ja heidän ansioistaan laadittu yhdistelmä on esityslistan tämän asian liitteenä.

Tonttiosaston osastopäällikön virkaa täytettäessä tulee erityisesti ottaa huomioon hakijoiden perehtyneisyys kiinteistöalaan ja erityisesti maapolitiikkaan. Valittavalla henkilöllä tulee myös olla hyvät neuvottelu- ja vuorovaikutustaidot sekä organisointikykyä.

Viranhakuasiakirjojen perusteella hakijoista valittiin haastatteluun kysymyksessä olevaan virkaan ansioituneimmat hakijat: Xxxxxx Xxxxx, Juhani Tuuttila ja Xxxxx Xxxxx-Xxxxxxx.

[Hakijan henkilötietoja sisältävä kappale poistettu]

Diplomi-insinööri Juhani Tuuttila on valmistunut teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1977. Hän on ollut Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tonttiosaston palveluksessa vuodesta 1977 lukien. Hän on toiminut tonttiosaston osastopäällikön viransijaisena lokakuusta 2007 lukien ja apulaisosastopäällikkönä vuodesta 2001 lukien. Tätä ennen Tuuttila työskenteli toimistopäällikkönä vuosina 1986 - 2000 ja suunnittelijana 1977 - 1986 samalla osastolla.

[Hakijan henkilötietoja sisältävä kappale poistettu]

Kaikilla haastatelluilla henkilöillä Xxxxxx Xxxxxx, Juhani Tuuttilalla ja Xxxxx Xxxxxxx-Xxxxxxx on johtamiskokemusta ja he ovat kehittäneet johtamiseen liittyvää osaamistaan työvuosiensa aikana. Hakuasiakirjojen ja haastattelujen perusteella voidaan katsoa, että kaikilla kolmella haastatellulla on taitoa ja kokemusta haastavien tehtävien hoitamisesta ja erilaisten hankkeiden läpiviemisestä. Tuuttilalla ja Xxxxxx-Xxxxxxxx on vahva osaaminen kuntien maapolitiikan tehtävien hoidossa.
Xxxxxx-Xxxxxxxxxx on myös pitkäaikaista kokemusta kunnallisesta kaavoituspolitiikasta. Tuuttilan vahvuutena on tonttiosaston tärkeimpien sidosryhmien ja asiakaskunnan hyvä tuntemus. Xxxxx osaaminen painottuu pääasiassa kunnallisen asuntopolitiikan hoitamiseen. Hänen ansionaan on asuntovälitystoiminnan uudistaminen ja erityisesti sähköisen asunnonvälitysjärjestelmän kehittäminen Helsingin kaupungille. Kiinteistölautakunnan mielestä Xxxx Xxxxxx-Xxxxxxxxx ja Juhani Tuuttilan kokemus ja osaaminen vastaavat parhaiten viran hoitamiselle asetettuja vaatimuksia.

Esitettyjen ansioiden ja haastattelussa esiin tulleiden seikkojen perusteella kiinteistölautakunta katsoo, että Juhani Tuuttilalla on parhaat edellytykset tonttiosaston osastopäällikön viran menestykselliseen hoitamiseen. Juhani Tuuttila on jo nyt mukana kaikissa osaston ja kaupungin kannalta keskeisissä hankkeissa, toiminut niissä tarvittaessa osastopäällikön sijaisena ja perehtynyt toimialan vaatimuksiin. Samoin hän on toiminnallaan osoittanut omaavansa taloudellisen ja hallinnollisen näkemyksen. Tuuttilaa on myös kutsuttu usein luennoitsijaksi alan merkittäviin tapahtumiin, mikä osoittaa, että hän on alallaan arvostettu asiantuntija myös oman organisaation ulkopuolella.

Kiinteistölautakunnan mielestä Juhani Tuuttila tulisi valita edellä olevin perustein tonttiosaston osastopäällikön virkaan 1.4.2008 alkaen ja hänen palkkansa tulisi olla sama kuin eronneelle osastopäällikölle on maksettu.

Kiinteistölautakunta esittää, että kiinteistöviraston tonttiosaston osastopäällikön virkaan (vak.nro 060450) valittaisiin 1.4.2008 alkaen diplomi-insinööri Juhani Tuuttila, ja että hänelle maksettaisiin 5 845,39 euron suuruista kokonaispalkkaa. Samalla lautakunta esittää, että Juhani Tuuttilan ei tarvitse esittää lääkärintodistusta, koska hän on jo aiemmin esittänyt hyväksytyn työhöntulolausunnon terveydentilastaan.

Kaj toteaa, että hakemusasiakirjat ovat kokonaisuudessaan nähtävillä kokouksessa.

Virkaan valittaessa valitsijan tulee varsinaisten kelpoisuusehtojen täyttämisen lisäksi kiinnittää huomiota perustuslain 125 §:n mukaisiin nimitysperusteisiin eli taitoon, kykyyn ja koeteltuun kansalaiskuntoon.

Kaj:n mielestä kiinteistöviraston tonttiosaston osastopäällikön virkaan tulisi valita diplomi-insinööri Juhani Tuuttila lautakunnan esityksestä ilmenevillä perusteilla.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee ottaa diplomi-insinööri Juhani Tuuttilan kiinteistöviraston tonttiosaston osastopäällikön virkaan (vakanssi nro 060450) 1.4.2008 alkaen 5 845,39 euron suuruisen kokonaispalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että mikäli virkaan otetaan henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan otettaessa, päätös on ehdollinen, kunnes kaupunginhallitus on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut viranhaltijan ottamisen. Selvitys on esitettävä kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksi saannista lukien.

Pöytäkirjanote valituksi tulleelle, oikaisuvaatimusohjein muille hakijoille, kiinteistölautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Yhteenveto hakijoiden ansioista

ARABIANRANNAN ASUINKERROSTALOTONTIN 23124/39 MYYMINEN

Khs 2008-33

23. kaupunginosan (Toukola) korttelin nro 23124 tontti nro 39, entinen tontti nro 8; Posliinipiha 6

Kiinteistölautakunta toteaa (18.12.2007) mm. seuraavaa:

Asian tausta Lautakunta järjesti 28.10.–23.11.2007 välisenä aikana Toukolan Arabianrannan asuinkerrostalotontin (AK) 23124/39 myyntiä koskevan tarjouskilpailun. Myytävä tontti sijaitsee Arabianrannan pohjoisosassa Posliinipihassa upealla paikalla Arabian rantapuiston vieressä Vanhankaupungin selän välittömässä läheisyydessä.

Tontin rakennusoikeus on 2 400 k-m². Rakennusten suurin sallittu
kerrosluku on neljä. Tontille toteutettavien kahden pistetalon (á 1 200
k-m²) kaikista huoneistoista on järjestettävissä merinäköala Vanhan-kaupungin selälle. Myytävälle tontille voidaan rakentaa viitesuunnitelman mukaan yhteensä noin 25 asuntoa ottaen huomioon normaalissa asuntotuotannossa tavoitteena oleva 75 h-m²:n keskipinta-ala.

Helsingin kaupunki myy tontin avoimella tarjouskilpailulla vapaarahoitteisten erityisen korkeatasoisten omistusasuntojen rakennuttamista varten tehtyjen ostotarjousten perusteella korkeimman hinnan tarjonneelle edellyttäen, että ostaja täyttää tarjouspyynnössä edellytetyt kelpoisuusvaatimukset. Tällä halutaan varmistaa muun muassa asuntojen erittäin korkeatasoinen suunnittelu ja rakentaminen.

Määräaikaan 23.11.2007 klo 16.00 mennessä yhteensä 8 eri ostajaehdokasta jätti myytävästä tontista ostotarjouksen. Oy Alfred A. Palmberg Ab on tarjonnut tontista 23124/39 korkeimman hinnan 2 416 800 euroa, mikä vastaa asuntorakennusoikeuden yksikköhintaa noin 1 007 euroa/k-m².

./. Mainittua tarjousta voidaan pitää hyväksyttävänä ottaen huomioon tarjouspyynnöstä ilmenevät myytävän kohteen hinnanmuodostukseen vaikuttaneet tekijät, kuten tontin heikot pohjaolosuhteet. Tarjoaja täyttää myös tarjouspyynnössä edellytetyt kelpoisuusvaatimukset. Tämän vuoksi lautakunta esittänee Khlle tonttia myytäväksi mainitulle yhtiölle tai sen toimesta perustettavalle yhtiölle. Havainnekuva on esityslistan tämän asian liitteenä nro 1.

Arabianrannan alue Meren rannalla sijaitsevasta Arabianrannasta muodostuu korkeatasoisine asuinrakennuksineen, opiskelu- ja työpaikkoineen sekä taide-projekteineen ainutlaatuinen kokonaisuus. Alue erottuu oman vahvan imagonsa perusteella positiivisella tavalla muista uusista asuinalueista ja saa siitä lisäarvoa.

Tarjouspyyntö Tarjouspyyntö käsitteli yksityiskohtaisesti ja monipuolisesti tontin myyntiin liittyviä seikkoja. Tarjouspyyntö oli noin 100-sivuinen ja muodostui sisällyksestä (2 sivua), tekstiosasta (14 sivua) ja liiteosasta (84 sivua).

Tarjouspyynnössä käsiteltiin tontin varauspäätöksen ehtoja, asema-kaava- ja tonttitietoja, asuntotontin toteutusta, asuntorakentamista ja sen määräaikoja, katuja, puistoja ja kunnallistekniikkaa, asuntotontin suunnittelua ja suunnittelijan valintaa kuten yhteistyötä, lähiympäristön suunnitteluohjeita ja rakentamistapamääräyksiä, viitesuunnitelmaa, rakennettavuusselvitystä, suunnitteluohjeita talonrakentamista varten, liittymistä alueelliseen palveluyhtiöön ja liittymismaksun suorittamista, taiteellista yhteistyötä, jätetiloja, väestönsuojapaikkoja, tontin yleiselle jalankululle varatun osan rakentamista, rasitteita ja lupia, yhdyskunta-teknistä huoltoa, maaperän puhdistamista, johtosiirtoja, johtoja ja korttelin vanhoja rakenteita, maanalaisia rakenteita, myytävän tontin osto-tarjousta, tontin kauppakirjaa, tiedusteluja ja yhteyshenkilöitä sekä tarjouspyynnön täydentämistä.

Tähän esitykseen on otettu tarjouspyynnöstä muutama tiivistetty kohta.

Tarjouspyynnön täydennys

Kiinteistökauppoihin liittyen on yleistymässä järjestely, jossa rakennus-liike/rakennuttaja tarjoutuu ostamaan tontin kolmannen tahon lukuun, jonka tarkoitus on vuokrata tontti perustettavalle asunto-osakeyhtiölle (ns. vuokratonttimalli). Tämän vuoksi kiinteistövirasto ilmoitti kilpailun järjestäjänä kilpailuaikana, ettei se kaupungin myymillä tonteilla pidä mainittua järjestelyä kaupungin asuntopoliittisten tavoitteiden ja tontin-luovutusperiaatteiden mukaisena.

Kaupunginhallituksen päätös tontin varaamisesta tarjouskilpailua varten

Khs päätti 13.2.2006 (222 §) varata 23. kaupunginosan (Toukola, Arabianranta) tontin 23124/39 (entinen 23124/8) luovutettavaksi tarjouskilpailulla vapaarahoitteisten erityisen korkeatasoisten omistusasuntojen rakennuttamista varten ilman hitas-ehtoja 31.12.2007 saakka ehdolla, että alueen asemakaavan muutos tulee lainvoimaiseksi. Päätöksen mukaan tontin varauksensaaja on velvollinen noudattamaan Toukolan Arabianrannan asuntotonttien varausehtoja.

Asemakaava Kvston 21.6.2006 hyväksymän ja 4.8.2006 lainvoimaiseksi tulleen asemakaavan muutoksen nro 11499 mukaan tontti 23124/39 on enintään neljäkerroksisten asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK IV).

Kaavan mukaan tontille saa sijoittaa rakennusten katutasoon liiketiloja, julkisia lähipalvelutiloja ja kunnallistekniikkaa palvelevia tiloja. Autopaikat sijoitetaan viereiselle autopaikkatontille (LPA) 23124/40. Autopaikkanormi on asuntojen osalta 1 ap/140 k-m².

Tonttitiedot Tontin (AK) 23124/39 osoite on Posliinipiha 6, pinta-ala on 1 741 m² ja rakennusoikeus 2 400 k-m². Tontti on merkitty 7.11.2006 kiinteistörekisteriin. Kaupunki suorittaa tontin muodostamiskustannukset.

Asuntotontin toteutus, asuntorakentaminen ja määräajat

Ostaja on velvollinen kustannuksellaan suunnittelemaan ja rakennuttamaan/rakentamaan myytävän tontin kokonaan valmiiksi tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti sekä noudattaen hyvää rakennuttamis- ja rakentamiskäytäntöä.

Myytävälle tontille on rakennettava vapaarahoitteisia erittäin korkeatasoisia omistusasuntoja. Hitas-sääntelyä ei noudateta. Asuntojen osalta tavoitteena on varauspäätöksen mukaisesti 75 h-m²:n keskipinta-ala. Hyväksyttyjen piirustusten mukaiset rakennukset on rakennettava tontille kahden vuoden kuluessa siitä, kun tonttia koskeva kauppakirja on allekirjoitettu. Perustellusta syystä myyjä voi myöntää ostajan hakemuksesta mainittuun määräaikaan pidennystä.

Suunnittelijan valinta, yhteistyö ja viitesuunnitelma

Ostaja on velvollinen hyväksyttämään ennen tontin myyntiä tontille nimettävän pääsuunnittelijan (arkkitehdin) valinnan kaupungilla. Asuntojen erittäin korkeatasoisen suunnittelun ja rakentamisen varmistamiseksi ostaja on velvollinen tekemään tontin suunnittelun yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, rakennusvalvontaviraston sekä talous- ja suunnittelukeskuksen aluerakentamisprojektin kanssa.

Lisäksi kaupunki on teettänyt myytävälle tontille viitesuunnitelman Arkkitehtitoimisto Brunow & Maunulalla. Viitesuunnitelma ilmentää tontin suunnittelu- ja laatutavoitteet eli sen vähimmäistason, johon suunnittelulla tulee joka tapauksessa pyrkiä. Tarjouspyyntöön on lisäksi sisällytetty kaupunkisuunnitteluviraston ilmoituksen mukaan maininnat poikkeamispäätöksen tai kaavamuutoksen mahdollistamista tontin lisärakentamistilanteista, joiden mahdollisen toteuttamisen varalta kauppa-kirjaan otetaan lisäkauppahinnan perimistä koskevat ehdot.

Liittymisvelvollisuus alueelliseen palveluyhtiöön ja osakkeiden siirtovelvollisuus

Ostaja on velvollinen kustannuksellaan liittymään Toukolan Arabian-rannan varausehtojen mukaisesti osakkaaksi Arabian Palvelu Oy:hyn ja tekemään palveluyhtiön kanssa Arabianrannan alueen pysäköinti-, yhteispiha- ja kerhotilajärjestelyjä sekä alueellista tietoverkkoa koskevan sopimuksen. Ostaja on myös velvollinen ostamaan kaupungilta myytävän tontin osalta palveluyhtiön osakkeet ja suorittamaan palvelu-yhtiölle tontin liittymismaksun, joka oli syyskuussa (12.9.2007) noin 280 650 euroa.

Tontin omistaja on velvollinen siirtämään tontin omistusoikeuden luovutuksen yhteydessä myös liittymissopimuksen oikeuksineen ja velvoitteineen sekä vastaavat pysäköintiyhtiön osakkeet uudelle omistajalle.

Myytävän tontin ostotarjous ja tarjoajan yleinen kelpoisuus

Ostotarjouskilpailu oli avoin kaikille. Myytävästä tontista oli tehtävä ostotarjous, jossa ilmoitetaan tontista tarjottava hinta. Kaupunki myy tehtyjen ostotarjousten perusteella tontin eniten tarjoavalle/eniten tarjoaville.

Lisäksi edellytetään asuntojen erittäin korkeatasoisen suunnittelun ja rakentamisen varmistamiseksi, että ostajalla on käytettävissään kohteen rakentamisen edellyttämä tekninen taito, kokemus sekä taloudelliset ja muut rakentamisen edellytykset.

Tarjouskilpailu ja hinnaltaan korkein tarjous

Tarjouskilpailu järjestettiin 28.10. - 23.11.2007 välisenä aikana. Kilpailusta ilmoitettiin pääkaupunkiseudun päivälehdissä ja internetissä tonttiosaston kotisivuilla (www.hel.fi/kv/tontti). Lisäksi tarjouspyyntöasiakirja lähetettiin vielä erikseen rakennusliikkeille, rakennuttajille ja muille mahdollisille ostajaehdokkaille.

Määräaikaan 23.11.2007 klo 16.00 mennessä yhteensä 8 eri ostajaehdokasta jätti myytävästä kohteesta ostotarjouksen. Myytävän tontin ostotarjoukset olivat 972 000 euroa - 2 416 800 euroa, mikä vastaa asuntorakennusoikeuden yksikköhintoja noin 405 – 1 007 euroa/k-m². Oy Alfred A. Palmberg Ab on tarjonnut tontista 23124/39 korkeimman hinnan 2 416 800 euroa, mikä vastaa asuntorakennusoikeuden yksikköhintaa noin 1 007 euroa/k-m².

Mainittua tarjousta voidaan pitää hinnaltaan hyväksyttävänä ottaen huomioon tarjouspyynnöstä ilmenevät myytävän kohteen hinnanmuodostukseen vaikuttaneet tekijät, kuten tontin heikot pohjaolosuhteet. Tarjoaja täyttää myös tarjouspyynnössä edellytetyt kelpoisuusvaatimukset. Tämän vuoksi tontin myyminen mainitulle yhtiölle tai sen toimesta perustettavalle yhtiölle on perusteltua.

Kaj toteaa, että päätösehdotus on lautakunnan esityksen mukainen.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan myymään 2 416 800 euron kauppahinnalla Oy Alfred A. Palmberg Ab:lle tai sen toimesta perustettavalle yhtiölle 23. kaupunginosan korttelin nro 23124 tontin nro 39.

Lisäksi kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja:

1 Tontin kauppakirja on allekirjoitettava viimeistään 30.6.2008, ellei kaupunki myönnä ostajalle hakemuksesta perustellusta syystä mainittuun määräaikaan pidennystä.

2 Kaupassa noudatetaan ilmoitettua tonttikohtaista hintaa 30.6.2008 saakka. Mikäli kaupunki myöntää ostajalle hakemuksesta perustellusta syystä kaupan tekemiseen lisäaikaa, kauppahinnalle lasketaan 1.7.2008 alkaen kaupantekopäivään saakka neljän (4) %:n suuruinen vuotuinen korko.

Ostaja suorittaa tontin kauppahinnan kokonaisuudessaan kaupungin pankkitilille ennen kauppakirjan allekirjoittamista. Omistus- ja hallintaoikeus kaupan kohteeseen siirtyy ostajalle kauppakirjan allekirjoituksin.

Mikäli myytävälle tontille rakennettavien rakennusten asuinkerrosalan määrä ylittää tontin asemakaavan muutokseen nro 11499 merkityn rakennusoikeuden kerrosala-neliömetrimäärän (2 400 k-m²), myyjällä on oikeus periä ostajalta ylityksen osalta lisäkauppahintaa kaupantekohetken ja lisäkauppahinnan määräämishetken elinkustannusindeksin (lokakuu 1951= 100) pistelukujen mukaisessa suhteessa korjatun yksikköhinnan mukaan. Korjattava yksikköhinta (euro/k-m²) on tontin kauppahinta jaettuna tontin rakennusoikeuden määrällä (2 400 k-m²). Perittävä kauppahinta on kuitenkin vähintään kaupantekohetken mukainen yksikköhinta (euro/k-m²).

Ostaja on mahdollisen lisäkauppahinnan määrittämistä varten velvollinen toimittamaan 2 kuukauden kuluessa kohteen rakennusluvan lainvoimaiseksi tulosta tiedon kohteen lopullisesta asuinrakennusoikeuden kerrosalaneliömetrimäärästä (k-m²) kiinteistöviraston tonttiosastolle.

Ostaja on velvollinen suorittamaan mahdollisen lisäkauppahinnan kiinteistöviraston tonttiosastolle viimeistään 5 kuukauden kuluessa kohteen rakennusluvan lainvoimaiseksi tulosta.

Myytävälle tontille mahdollisesti toteutettavien liiketilojen sekä julkisten palvelutilojen ja kunnallistekniikkaa palvelevien tilojen osalta peritään samaa kauppahintaa samojen periaatteiden mukaan kuin asuinrakennusoikeuden osalta.

Mainittu oikeus lisäkauppahinnan perimiseen koskee myös tarjouspyynnön 8.5 kohdassa mainittuja poikkeamispäätöksen tai kaavamuutoksen mahdollistamia lisärakentamis-tilanteita.

3 Ostaja on velvollinen kustannuksellaan suunnittelemaan ja rakennuttamaan/rakentamaan myytävän tontin kokonaan valmiiksi 28.10.2007 päivätyn ja tarjouskilpailun aikana täydennetyn tarjouspyynnön ehtojen ja allekirjoittamansa ostotarjouksen mukaisesti sekä noudattaen hyvää rakennuttamis- ja rakentamiskäytäntöä.

4 Myytävälle tontille on rakennettava vapaarahoitteisia erittäin korkeatasoisia omistusasuntoja. Hitas-sääntelyä ei noudateta. Asuntojen osalta tavoitteena on varauspäätöksen mukaisesti 75 h-m²:n keskipinta-ala.

Hyväksyttyjen piirustusten mukaiset rakennukset on rakennettava tontille kahden vuoden kuluessa siitä, kun tonttia koskeva kauppakirja on allekirjoitettu. Perustellusta syystä myyjä voi myöntää ostajan hakemuksesta mainittuun määräaikaan pidennystä.

5 Ostaja on velvollinen noudattamaan kaupunginhallituksen päätöksen 13.2.2006 (222 §) mukaisia varausehtoja.

6 Autopaikat sijoitetaan erillisille autopaikkatonteille (LPA). Ostaja on velvollinen vuokraamaan asemakaavan ja rakennusluvan edellyttämät autopaikat alueen palveluyhtiöltä tai vuokraamaan LPA-tontin tai LPA-tonttien määräalat erillisillä maanvuokrasopimuksilla. LPA-tonttien suunnittelu- ja rakentamiskustannukset peritään pysäköintipaikkoja tarvitsevalta yhtiöltä LPA-tonttien pitkäaikaisten maanvuokrasopimusten tekemisen yhteydessä.

7 Ostaja on velvollinen kaupungin niin vaatiessa vuokraamaan määräalan erillisestä yhteispihatontista (AH) erillisellä maanvuokrasopimuksella.

8 Uudenmaan ympäristökeskus on antanut 18.2.2005 ympäristölupapäätöksen No YS 207 maaperän kunnostusta varten. Tontin maaperä on puhdistettu ilmoitetun korkotason perusteella.

Mikäli asuntorakentamisen yhteydessä ilmenee kuitenkin tarvetta tontin lisäpuhdistamiseen mainitun tason alapuolella, maaperän puhdistamisessa noudatetaan Arabian-rannan pohjoisosan osa-alueita 6-8 koskevien talonrakentamista varten annettujen suunnitteluohjeiden 2. kohtaa (Rakennusaloilta poistettavien massojen sijoitusohje) kokonaisuudessaan.

Ennen rakentamisen aloittamista tontin ostajan on oltava yhteydessä kiinteistöviraston tonttiosastoon maaperän lisäpuhdistustarpeen arvioimiseksi. Maaperän kunnostuksen loppuraportti toimitetaan erikseen tontin ostajalle.

9 Korttelin nro 23124 tontilla nro 39 on pysyvä korvaukseton oikeus käyttää korttelin nro 23126 tonteille nro 6-10 rakennettavia asemakaavan nro 11359 mukaisia yleiselle jalankululle varattuja reittejä.

Mainittujen reittien rakentamisesta, kunnossapidosta ja korjauksista aiheutuvista kuluista vastaa tontti, jonka alueella reitti sijaitsee.

10 Ostaja on velvollinen korvauksetta sallimaan asemakaavassa osoitetun tontin osan käyttämisen yleiseen jalankulkuun sekä rakentamaan ja pitämään sen kustannuksellaan kunnossa ja puhtaana.

11 Ostaja on velvollinen korvauksetta sallimaan vesi- ja viemäriputkien mahdollisen rakentamisen, käytön, huollon, korjaamisen ja uudistamisen tontilla Helsingin Veden kanssa sovittujen suunnitelmien mukaisesti.

12 Helsingin kaupungilla ja sen määräämillä on oikeus korvauksetta toteuttaa tontille maanalaisia hankkeita sekä käyttää, ylläpitää ja uudistaa niitä edellyttäen, etteivät nämä estä eivätkä rajoita tontin asemakaavan eivätkä tarjouspyynnön mukaista toteuttamista eivätkä käyttöä.

13 Myyjä ei vastaa ostajalle viivästyksestä johtuvista vahingoista, joita hankkeelle saattaa aiheutua tontin maaperän puhdistamisesta tai tontilla tai sen maaperässä olevien rakenteiden, jätteiden tai muiden vastaavien poistamisesta.

14 Myyjä ei vastaa ostajalle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, kuten esimerkiksi suunnittelukuluista, mikäli kaupungin toimivaltainen toimielin ei aikanaan päätä myydä tonttia ostajalle tai mikäli po. myyntipäätös ei tule lainvoimaiseksi tai mikäli hankkeen toteuttamisen edellyttämät rakennus- tai muut luvat eivät tule lainvoimaiseksi tai mikäli tontin myyminen viivästyy tarjouspyynnössä mainitusta syystä tai kaupungista riippumattomista syistä.

15 Jos ostaja ei noudata tämän kauppakirjan ehtoja, ostaja on velvollinen suorittamaan kaupungille mahdollisen vahingonkorvauksen lisäksi sopimussakkoa kulloinkin enintään 483 000 euroa.

16 Ostaja on velvollinen muutoinkin noudattamaan 28.10.2007 päivätyn ja tarjousaikana täydennetyn tarjouspyynnön ehtoja ja kaupungin käyttämiä kiinteistökaupan tavanomaisia ehtoja.

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään lopulliseen kauppakirjaan tarvittaessa muutoksia ja tarkistuksia.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja Oy Alfred A. Palmbergille ja muille ostotarjouksen tehneille.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Havainnekuva (Toukolan tontti 23124/39)
	Liite 2	Kopio asemakaavakartasta nro 11499

OY KAMPPIPARKKI AB:N ERÄIDEN OSAKKEIDEN LUNASTUSOIKEUDESTA LUOPUMINEN YRITYSJÄRJESTELYN YHTEYDESSÄ

Khs 2008-205

Oy Transmitter Ab (29.1.2008) osoittanut kaupungille seuraavan kirjeen:

Helsingin Forum-korttelin kiinteistöomistajien keskuudessa tehdään kauan kaavailtu yritysjärjestely. Tämän vuoden aikana kiinteistöosakeyhtiöt, jotka omistavat Mannerheimintie 14 (Aktia), 16 (Silvertärnan), 18 (HBL) ja 20 (City-Forum) sekä Yrjönkatu 29 (Mercator) ja 31 (Gryningen) siirtynevät uuden kiinteistöpääomarahaston omistukseen. Rahasto toimii kommandiittiyhtiön muodossa jonka yhtiömiehinä tulevat olemaan kiinteistöosakeyhtiöiden nykyiset osakkeenomistajat. Oy Transmitter Ab, joka on Föreningen Konstsamfundet r.y:n täysin omistama tytäryhtiö, tulee toimimaan perustettavan kommandiittiyhtiön vastuunalaisena yhtiömiehenä.

Pyydämme teiltä, liitteenä olevan selvityksen perusteella, sitoumuksen jossa hyväksytte esitetyt järjestelyt siltä osin kuin ne koskevat Oy Kamppiparkki Ab:n osakkeita. Asia käsiteltiin Oy Kamppiparkki Ab:n hallituksen kokouksessa 17.1.2008.

Kaupunkia on pyydetty antaman sitoumus olla lunastamatta osakkeita 15.2.2008 mennessä.

Kiinteistövirasto toteaa (4.2.2008) antamassaan lausunnossa, että
4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin nro 64 (Forum-kortteli) tonttien nro 1, 14, 15, 17, 18 ja 24 omistajat ovat sopineet yhtiöjärjestelystä, jossa tonttien nykyisin hajanainen omistus on tarkoitus keskittää yhteen yhdessä omistettuun kiinteistörahastoon. Järjestely toteutetaan osakekaupoilla ja fuusiolla ja sen yhteydessä järjestelyyn kuuluvien kiinteistöyhtiöiden omistamat 303 Oy Kamppiparkki Ab:n osaketta siirretään mainitulle muodostettavalle rahastolle.

Oy Kamppiparkki Ab on vuonna 1983 perustettu keskinäinen yhtiö, jossa on kaikkiaan 822 osaketta. Yhtiön osakkeista Helsingin kaupunki omistaa 137 kappaletta. Yhtiö hallitsee vuokrasopimuksen nojalla vuonna 1988 valmistunutta Kampin kallioväestönsuojaa ja siihen myöhemmin rakennettua laajennusta sekä omistaa tiloissa toimivan yleisen pysäköintilaitoksen (P-Forum). Kamppiparkki on keskinäinen yhtiö, joten muodollisesti tiloissa olevat pysäköintipaikat ovat osakashallinnassa. Voimassa oleva yhtiön ja kaupungin välinen vuokra- ja osakassopimus (Kamppiparkkisopimus) päättyy 31.12.2050. Pysäköintilaitoksen operaattorina toimii BK-Group Oy, joka operaattorisopimus on voimassa 31.12.2013 saakka.

Kamppiparkin voimassa olevan yhtiöjärjestyksen 7 §:n nojalla yhtiön osakkeisiin kohdistuu lunastusoikeus aina, kun ne siirtyvät henkilölle, joka ei aiemmin ole yhtiön osakas. Etuoikeus lunastaa osakkeet on Helsingin kaupungilla. Jos osakkeen luovutus on tapahtunut asema-kaavamääräyksen täyttämiseksi kiinteistön luovutuksen tai rakentamisen yhteydessä taikka Helsingin kaupungin osoituksesta, osakkeen-omistajalla ei ole kuitenkaan lunastusoikeutta.

Järjestelyn kohteena on kaikkiaan 303 Kamppiparkin osaketta ja pysäköintipaikkaa, joista asemakaavamääräyksen täyttämiseen tarkoitettujen peruspaikkojen hallintaan oikeuttavia osakkeita on 190 ja muita eli lisäpaikkojen hallintaan oikeuttavia osakkeita 113 kappaletta. Yhtiöjärjestyksen nojalla lunastusoikeus voisi siis kohdistua vain viimeksi mainittuihin osakkeisiin.

Lunastushinta on pääsääntöisesti osaketta vastaava osuus yhtiön nettovaroista. Yhtiön nettovarat olivat 31.12.2007 päättyneellä tilikaudella noin 15,5 milj. euroa, joten lunastushinta olisi noin 19 000 euroa/osake, mikä alittaa osakkeiden tuottoarvon selvästi.

Esitetyn korttelin sisäisen järjestelyn tavoitteena Forum-kiinteistöjen omistusrakenteen selkeyttäminen ja kiinteistöjen hallinnon ja käytön helpottaminen. Nykyisten omistajien keskinäisiin omistusosuuksiin suoritettavalla järjestelyllä ei ole vaikutusta eikä siinä siirretä lunastusoikeuden kohteena olevia Oy Kamppiparkki Ab:n osakkeita yhtiön nykyisen omistajakunnan ulkopuolelle.

Edellä olevilla perusteilla kiinteistövirasto toteaa, että kaupungin ei tulisi käyttää sille kuuluvaa lunastusoikeutta edellä mainittuihin Oy Kamppi-parkki Ab:n osakkeisiin edellyttäen, että järjestely tehdään esitetyllä tavalla.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käytä sille kuuluvaa lunastusoikeutta yritysjärjestelyn kohteena oleviin Oy Kamppiparkki Ab:n osakkeisiin edellyttäen, järjestely tehdään esityslistan tämän asian liitteenä olevassa sitoumusehdotuksessa esitetyllä tavalla.

Kirje Oy Transmitter Ab:lle, pöytäkirjanote kiinteistövirastolle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Sitoumusehdotus



Kokousaika	11.2.2008 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Vakanssin numero	Nykyinen nimike	Uusi nimike
017833	riskienhallintainsinööri	hankintapäällikkö
018369	hälytyspäällikkö	riskienhallintayksikön päällikkö
017986	pelastuskouluttaja	pelastussuunnittelija

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta (Pitäjänmäen tontti 46001/5)
	Liite 2	Kartta kaupan kohteesta (Pitäjänmäen tontti 46001/5)
	Liite 3	Kiinteistönluovutusilmoitus
	Liite 4	Kauppakirja