HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN PILAANTUNEEN MAAN PUHDISTAMISEEN VIIKINMÄESSÄ SEKÄ JOHTOSIIRTOIHIN ORMUSPELLON JA RUOTUTORPAN ALUEELLA

Khs 2008-1970, 2008-2199

Kiinteistövirasto toteaa 13.11.2008, että Uudenmaan ympäristökeskus on antanut 28.4.2006 ympäristölupapäätöksen YS 648 maaperän puhdistamisesta, joka koskee Viikinmäen ampumaradan pilaantuneen maaperän kunnostamista. Kunnostus on aloitettu kesällä 2006 ja jatkuu vielä vuonna 2009. Alue puhdistetaan suurimmaksi osaksi ennen alueen rakentamista. Luonnontilaisina säilytettävät tontinosat puhdistetaan kuitenkin tonttien rakentamisen yhteydessä.

Kaikki seuraavana esitetyt kustannukset ovat arvonlisäverottomia
(alv. 0 %) hintoja ja kustannusarviot perustuvat rakennusviraston ja konsulttien tekemiin laskelmiin.

Kaupunginhallitus on myöntänyt Viikinmäen kunnostamiseen 2.10.2006 (1206 §) 1,7 milj. euroa, 17.9.2007 (5 §) 4 milj. euroa ja 13.10.2008 (1198 §) 0,9 milj. euroa eli yhteensä 6,6 milj. euroa.

Kiinteistövirasto haki 22.9.2008 päivätyllä kirjeellä kaupunginhallitukselta alueen kunnostukseen 3,5 milj. euroa vuodelle 2008. Määrärahaesitys perustui rakennusviraston antamaan uuteen kustannusarvioon, jonka perusteella alueen kunnostuksen kokonaiskustannukset olisivat noin 12 milj. euroa. Koska rakennusviraston 15.5.2006 päivätty koko alueen kunnostuksen rakennuttamisen kustannusarvio oli huomattavasti pienempi, kiinteistövirasto pyysi rakennusvirastolta selvityksen kustannusten noususta.

HKR-Ympäristötuotannon 17.10.2008 päivätyn selvityksen mukaan kunnostuskustannusten nousuun ovat vaikuttaneet useat tekijät. Kallio-alueiden puhdistaminen on osoittautunut vaativammaksi ja hitaammaksi, kuin alun perin arvioitiin. Imuroitavan alueen pinta-ala on nelinkertaistunut alkuperäisestä arviosta ja osa alueesta on jouduttu imuroimaan kahteen kertaan kunnostustavoitteen saavuttamiseksi. Kaivettavan pilaantuneen maan määrä on myös kasvanut 50 % alkuperäisestä arviosta ja pilaantuneisuus on ulottunut arvioitua syvemmälle. Lisäksi kaivettu maa on ollut arvioitua kivisempää ja 80 % maamassasta on jouduttu välppäämään. Kivisen maan käsittelystä on aiheutunut ylimääräisiä kuljetus- ja kuormauskustannuksia. Louhetäyttöalueella on myös ollut erittäin pilaantunutta hienoainesta, jonka poistaminen louhetäytön seasta on hidasta ja kallista.

Selvitykseen sisältyvä päivitetty rakennuttamisen kustannusarvio on 9,9 milj. euroa, jolloin kokonaiskustannusarvio on 10,5 milj. euroa sisältäen rakennuttamisen lisäksi valvojakonsultin ja laboratorioanalyysien kustannukset.

./. Tähän mennessä Viikinmäen ampumaradan pilaantuneen maan puhdistamiseen on käytetty 5,1 milj. euroa. Kiinteistövirastolla on käyttämättä 1,5 milj. euroa annetuista määrärahoista. Arvioitu lisärahoituksen tarve on siten 3,9 milj. euroa, josta vuodelle 2008 arvioitu tarve on 2,1 milj. euroa ja vuodelle 2009 1,8 milj. euroa. Liitteenä 1 on kustannustaulukko.

Kiinteistövirasto esittää, että kaupunginhallitus myöntäisi kiinteistövirastolle 2,1 milj. euron lisämäärärahan (alv 0 %), talousarvion kohta 8 01 02, Esirakentaminen, täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet) käytettäväksi Viikinmäen alueen rakentamiskelpoiseksi saattamiseen.

Lisäksi kiinteistövirasto esittää kaupunginhallitukselle, että talousarvion kohdalle 8 01 02 11 (esirakentaminen, täytöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät) myönnettäisiin 2,1 milj. euron ylitysoikeus.

./. Kiinteistövirasto esittää 16.10.2008, että kiinteistövirastolle myönnettäisiin yhteensä 528 935 euron (alv 0 %) suuruinen määräraha käytettäväksi Teerisuontien kaukolämpöjohdon muutostöihin (445 000 euroa, alv 0 %) ja tontilla 38277/1 olevan sadevesiviemärin siirtoon (83 935 euroa, alv 0 %). Johdot täytyy siirtää, jotta otsikossa mainitut Malmin Ormuspellon asemakaavan muutoksen nro 11465 tontit saadaan rakentamiskelpoisiksi. Määrärahaesitys perustuu Helsingin Energian ja Helsingin Veden kustannusarvioihin (liitteet 2 ja 3).

./. Kiinteistövirasto esittää myös, että kiinteistövirastolle myönnettäisiin Helsingin Veden kustannusarvion mukaisesti 90 016 euron (alv 0 %) määräraha sadevesiviemärin siirtoon. Helsingin Veden sadevesiviemäri joudutaan siirtämään pois Malmin Ruotutorpan asemakaavan muutoksen nro 11500 mukaisen tontin 38051/6 rakennusalalta, jotta tontti saadaan rakentamiskelpoiseksi (liite 4).

Kj toteaa, että Viikinmäen maaperän puhdistaminen on rahoitettu talousarvion alakohdasta 8 01 02 16, Viikinmäen maaperän kunnostus. Khs myönsi vuoden 2008 talousarvion määrärahan, 900 000 euroa, kokonaisuudessaan 13.10.2008 kiinteistövirastolle.

Johtosiirrot on rahoitettu talousarvion alakohdasta 8 01 02 11, esirakentaminen, täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät selvitykset ja toimenpiteet. Alakohdan 8 01 02 11 vuoden 2008 talousarvion määräraha, 8,94 milj. euroa, on lähes kokonaan sidottu eri hankkeisiin, käytettävissä on enää n. 50 000 euroa. Kiinteistöviraston johtosiirtoesitykset ovat yhteensä n. 629 000 euroa. Tämän lisäksi on vireillä muita kohteita siten että alakohdan käyttöarvio on tänä vuonna n. 1 milj. euroa.

Alakohdasta 8 01 02 06, Arabianrannan esirakentaminen, on sidottu kuluvana vuonna 10,505 milj. euroa. Sitomatta on vielä 9,5 milj. euroa, jota ei rakennusviraston mukaan enää tarvita tänä vuonna Arabianrannassa.

Tästä alakohdasta tulisi siirtää 2,1 milj. euroa alakohtaan 8 01 02 16, Viikinmäen maaperän kunnostus ja 1,0 milj. euroa alakohtaan 8 01 02 11, alueiden käyttöönoton edellyttämät selvitykset ja toimenpiteet ja myöntää edellä mainittuihin kohteisiin päätösehdotuksen mukaisesti. Kun edellä mainitut alakohtien väliset siirrot tehdään, kiinteistöviraston esittämää ylitysoikeutta ei tarvita.

KJ Kaupunginhallitus päättänee

siirtää vuoden 2008 talousarvion alakohdasta 8 01 02 06, Arabianrannan esirakentaminen, 2,1 milj. euroa alakohtaan 8 01 02 16, Viikinmäen maaperän kunnostus, ja myöntää kiinteistövirastolle käytettäväksi Viikinmäen ampumaradan pilaantuneen maan puhdistamiseen,

sekä siirtää vuoden 2008 talousarvion alakohdasta 8 01 02 06, Arabianrannan esirakentaminen, 1,0 milj. euroa alakohtaan 8 01 02 11, alueiden käyttöönoton edellyttämät selvitykset ja toimenpiteet, ja

myöntää alakohdasta 8 01 02 11 kiinteistövirastolle 529 000 euroa käytettäväksi Teerisuontien kaukolämpöjohdon muutostöihin (445 000 euroa, alv 0 %) ja tontilla 38277/1 olevan sadevesiviemärin siirtoon (83 935 euroa, alv 0 %) sekä

90 000 euroa käytettäväksi sadevesiviemärin siirtoon Malmin Ruotutorpan asemakaavan muutoksen nro 11500 mukaisen tontin 38051/6 rakennusalalta.

Pöytäkirjanote kiinteistöviraston tonttiosastolle (Katarina Leminen), rakennusvirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluille, kehittämisosastolle ja taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, hankepäällikkö, puhelin 310 36276

LIITTEET	Liite 1	Viikinmäki, kustannusarvio 12.11.2008
	Liite 2	Teerisuontien muutostyöt, Helen 7.8.2008
	Liite 3	Sadevesiviemärin siirto Malmin Ormuspellossa tontilta 38277/1, Helsingin Vesi 3.9.2008
	Liite 4	Sadevesiviemärin siirto Malmilla Ruotutorpan alueelle, Helsingin Vesi 8.10.2008

24.11.2008 pöydälle pantu asia

TALOUSHALLINTOPÄÄLLIKÖN VIRAN PERUSTAMINEN SOSIAALIVIRASTOON

Khs 2008-2187

Sosiaalilautakunta toteaa (7.10.2008) mm. päättäneensä 9.9.2008, että hallinto- ja kehittämiskeskuksen toimistojako on 1.1.2009 lukien seuraava:

- henkilöstö- ja hallintopalvelut

- kehittämispalvelut

- talous- ja suunnittelupalvelut

- tietohallintopalvelut.

Talous- ja suunnittelupalvelut -toimisto vastaa toiminta- ja taloussuunnittelun palveluista. Lisäksi toimistoon keskitetään viraston sisäiset laskentapalvelut. Toimisto tuottaa ja analysoi suunnittelun, päätöksenteon ja seurannan tueksi talouteen, tiloihin ja muihin resursseihin liittyvää tietoa. Toimistossa tehdään viranomaislaskelmia, peritään tuloja julkisilta yhteistyökumppaneilta ja palvelumaksuja asiakkailta sekä koordinoidaan asiakaspalvelujen ostoja ja muita hankintoja.

Talous- ja suunnittelupalveluihin ehdotetaan perustettavaksi toimistopäällikkötasoinen talous- ja suunnittelupäällikön virka. Tehtäväkohtaiseksi palkaksi ehdotetaan 4 250 euroa kuukaudessa. Palkka vastaa muiden virastojen ja laitosten vastaavia tehtäviä hoitavien henkilöiden palkkatasoa.

Sosiaaliviraston nykyisessä taloushallinnossa ei ole talous- ja suunnittelupalvelujen toimistopäällikön tehtäviin rinnastettavaa tehtäväkokonaisuutta. Tämän vuoksi virkaa ei voida täyttää suoralla siirtomenettelyllä. Sen vuoksi olisi tarkoituksenmukaista täyttää perustettava virka ulkoisen haun kautta.

Sosiaalilautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että sosiaaliviraston hallinto- ja kehittämiskeskuksen talous- ja suunnittelupalveluihin perustetaan 1.1.2009 lukien toimistopäällikkötasoinen taloushallintopäällikön virka, jonka tehtäväkohtainen palkka on 4 250 euroa kuukaudessa. Sosiaalilautakunta päätti lisäksi esittää kaupunginhallitukselle, että viran kelpoisuusvaatimuksena on tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, taloushallinnon hyvä tuntemus sekä vahva kokemus taloushallinnon esimiestehtävistä. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Sosiaalilautakunta päätti edelleen, että perustettava taloushallintopäällikön virka julistetaan avoimesti haettavaksi (ulkoinen haku).

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (6.11.2008), että sosiaalilautakunta on esittänyt toimistopäällikkötasoisen taloushallintopäällikön viran perustamista sosiaaliviraston hallinto- ja kehittämiskeskukseen osana viraston taloushallinnon uudistamista. Uuden talous- ja suunnittelupalvelut nimisen toimiston tehtäväalue on muodostettu yhdistämällä aiemmin eri toimistoissa sijainneiden yksiköiden tehtäviä.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että lautakunnan päättämä organisaatiomuutos luo edellytyksiä talouden johtamisen selkeyttämiselle ja kustannusten hallinnan parantamiselle, mihin on ollut ilmeinen tarve.

Sosiaalilautakunta ei ole kuitenkaan talousarvioesityksessään vuodelle 2009 esittänyt uuden vakanssin perustamista eikä näin ollen myöskään varannut siihen tarvittavaa määrärahaa. Talous- ja suunnittelukeskus on käynyt keskusteluja sosiaaliviraston johdon kanssa ja näissä keskusteluissa on sovittu, että sosiaalivirasto jättää täyttämättä riittävän määrän avoimia tai vapautuvia vakansseja esitetyn viran rahoituksen kattamiseksi.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa esitettyä viran perustamista.

Stj pitää sosiaaliviraston taloushallinnon vahvistamista tärkeänä. Sosiaalitoimen johtosäännön mukaan toimistotasoisten yksiköiden päälliköt valitsee lautakunta ja pätevyysvaatimukset määrää valinnan suorittaja.

Sosiaalivirasto ilmoittaa lisäselvityksessään, että virasto tulee jättämään täyttämättä talouspäällikön ja taloussihteerin vakanssit. Säästyvillä määrärahoilla rahoitetaan taloushallintopäällikön virka.

STJ Kaupunginhallitus päättänee perustaa 1.1.2009 lukien sosiaaliviraston hallinto- ja kehittämiskeskukseen sijoitettavaksi taloushallintopäällikön viran, jonka tehtäväkohtainen palkka on 4 250 euroa kuukaudessa.

Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

TALIN GOLFKENTÄN MAA-ALUETTA KOSKEVA VUOKRASOPIMUS HELSINGIN GOLFKLUBI RY:N KANSSA

Khs 2008-2462

Liikuntalautakunta toteaa (18.11.2008) mm., että Helsingin Golfklubi ry on 3.10.2007 pyytänyt Helsingin Golfklubin vuokrasopimuksen jatkamista seuraavasti:

”Helsingin Golfklubin ja liikuntalautakunnan välillä on tehty kaksi vuokrasopimusta: 1.9.1984 solmittu noin 55 hehtaarin maa-aluetta, päärakennusta (kartan nro 2 ja 3 puu ja kiviosa), toimistotaloa (asuinrakennus nro1), Arkkolan taloa (huvilarakennus nro 6) ja viljamakasiinia (nro 18) koskeva sopimus sekä 1.1.2004 solmittu caddiemasterin taloa pihapiireineen (huoltorakennus nro 4) koskeva sopimus. Molemmat vuokrasopimukset päättyvät 31.12.2009.

Helsingin Golfklubi (HGK) esittää, että Helsingin kaupungin liikuntavirasto uusisi nykyiset kaksi vuokrasopimusta siten, että maa-aluetta ja rakennuksia koskevat sopimukset olisivat erillisiä. Sopimusten kestoksi esitetään 25 – 30 vuotta alkaen 1.1.2010.

Helsingin Golfklubi esittää, että mm. seuraavat asiat otettaisiin huomioon maanvuokraa alentavina seikkoina:

- HGK on voittoa tavoittelematon yhdistyspohjainen urheiluseura, jonka jäsenyyttä ei voi siirtää tai myydä edelleen

- HGK vastaa golfkenttäalueen kaikenpuolisesta hoidosta, kehittämisestä ja ylläpidosta kustannuksineen

- HGK hoitaa muita alueita tehtävän käyttö- ja hoitosopimuksen mukaisesti

- ns. harjoituskenttä – range - on kaikkien golfharrastajien käytössä

- golfkenttää voivat käyttää riittävän, turvallisen golftaidon omaavat vieraspelaajat aikarajoituksin. Turvallisen pelaamisen tasoksi on katsottu hcp rajat miehet 24 ja naiset 30

- vaikka asema-kaavassa alue on määritetty golfalueeksi, alueen läpi ja ympärillä kulkee ulkoiluteitä, joiden käyttäjien turvallisuudesta huolehtiminen mm. aidoin lisää ylläpitokustannuksia ja rajoittaa tehokasta kentänhoitoa

- alue avataan golfkauden ulkopuolella muille liikkujille

- alueen jokisuiston lehtoalue puustoineen on erityisen suojelun kohteena, mikä rajoittaa tehokasta kentänhoitoa

- alue rajoittuu asutukseen, mikä rajoittaa tehokasta kentänhoitoa

- HGK yhdessä ulkoliikuntaosaston kanssa järjestää alueelle ladut heti kun lumiolosuhteet sallivat

- Helsingin lukioiden golfmestaruuskilpailut järjestään Talin kentällä vuorovuosin

- HGK:n junioritoiminta on laajaa ja tunnustettu mm. Sinettiseuran arvolla

- jäsenistä 75 % on helsinkiläisiä kaikista sosiaaliluokista ja loput 25 % lähes kaikki alkujaan helsinkiläisiä

- koska kyseessä on yhdistyskenttä, voidaan vuosittain ottaa uusia jäseniä 20 – 50

- golfkentällä järjestävät kansalliset ja kansainväliset kilpailut toteuttavat ja tukevat osaltaan Helsingin kaupungin strategiaa.”

Nykyinen vuokrasopimus ja asemakaava

Talin kartano- ja golfkenttäalue on vuokrattu Helsingin Golfklubi ry:lle vuonna 1983 uusitulla sopimuksella (Kvsto 8.6.1983, asia 10; Uulk 1.9.1983, 341§). Sopimukseen on tehty seuraavat muutokset: Uulk 5.4.1988, 149 § (siirto-oikeus) ja Uulk 1.6.1988, 251 § (vuokra-alueen muutos) sekä Lilk 11.2.2003, 46 § (alueelle rakentamiseen liittyvät ehdot). Sopimukseen sisältyvät golfkerhon käytössä olevat vanhat Talin kartanoalueen rakennukset. Myöhemmin Helsingin Golfklubi ry:lle on vuokrattu puretun piharakennuksen paikalle liikuntaviraston rakentama huoltorakennus (Lilk 28.9.1993, 303 §, jatkettu Lj 19.12.2003, 204 §). Sopimukset ovat voimassa 31.12.2009 saakka. Kenttä- ja kartanorakennusten vuosivuokra on tällä hetkellä 2 575,60 euroa ja huoltorakennuksen vuosivuokra 4 153 euroa.

Talin golfkenttäalueelle laadittiin asemakaava vuonna 2003. Alue on osa 21.11.2003 lainvoiman saanutta asemakaavaa ja asemakaavan muutosta nro 11120. Golfkenttä ja sen reuna-alueet on merkitty kulttuurihistoriallisesti ja maisemakuvallisesti arvokkaaksi urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU/s), jota tulee hoitaa ja uudistaa siten, että sen luonne ja merkitys säilyvät. Suurin osa VU/s-alueesta on merkitty golfkenttänä käytettäväksi alueeksi (vug).

Vuokrasopimuksen aikaisempi käsittely liikuntalautakunnassa

Lautakunta päätti jättää asian pöydälle 22.4.2008, 98 §.

Esittelijä poisti asian listalta 13.5.2008, 116 §.

Lautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi 7.10.2008, 238 §.

Liikuntalautakunta antoi Khlle 11.6.2008 lausunnon valtuutettu Arto Bryggaren toivomusponnesta, joka koski Talin golfkentän käyttöoikeuden laajentamista helsinkiläisille pelaajille. Lausunnossa todettiin mm. seuraavaa:

”Lautakunta yhtyy toivomusponnen tavoitteeseen kentän käyttöoikeuden ja –ajan laajentamisesta seuraan kuulumattomille helsinkiläisille vieraspelaajille.

Helsinkiläisten vieraspelaajien tasoitusraja on nykyisellään liian kova. Tasoitusvaatimuksen tulee olla lähellä valtakunnallista keskiarvoa ja turvallisuus hoitaa lähinnä erillisellä ohjeistuksella, kuten muillakin Suomen golfkentillä.

Varausjärjestelmää tulisi kehittää niin, että helsinkiläisillä vieraspelaajilla olisi mahdollisuus varata selkeästi nykyistä enemmän ja joustavammin vapaana olevia aikoja. Järjestelmä voisi olla samantyyppinen kuin Vuosaari Golf Oy:ssä ja Suur-Helsingin Golf Oy:ssä eli tietty päivä olisi vapaa green fee -maksulla pelaamiseen ja/tai useampina viikonpäivinä olisi selvästi nykyisestä laajempi helsinkiläisten vapaa pelioikeus.

Myös kentän green fee -maksuihin tulee kiinnittää huomiota. Maksujen tulisi olla linjassa muiden pääkaupunkiseudun kenttien kanssa.

Liikuntavirasto neuvottelee Helsingin Golfklubi ry:n kanssa edellä esitetyistä toimenpiteistä, joilla seuran ulkopuolisten helsinkiläisten vieraspelaajien mahdollisuudet käyttää Talin golfkenttää lisääntyisivät. Neuvottelujen tulokset tullaan kirjaamaan erikseen vuokrasopimuksen solmimisen yhteydessä.”

Liikuntavirasto on neuvotellut Helsingin Golfklubi ry:n kanssa näiden tavoitteiden toteuttamisesta. Neuvotteluissa on sovittu seuraavista toimenpiteistä:

1. Tasoitusrajat

Tasoitusrajat nousevat kuudella: miehet 30 ja naiset 36 (aikaisemmin m 24 ja n 30).

2. Vieraspelaajien pelioikeus

Vieraspelaajilla on mahdollisuus pelata ilman aikarajoituksia perjantaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin. Maanantaista torstaihin vieraspelaajat voivat pelata lukuun ottamatta klo 14 - 18 välistä aikaa ilman aikarajoitusta. Ko. aikanakin yksi vieraspelaaja voi pelata jäsenen seurassa.

Vieraspelaajilla on mahdollisuus käyttää internet-pohjaista ajanvarausjärjestelmää – Ajanvaraus.fi/teetime – edellyttäen, että he maksavat samalla pelimaksunsa.

3. Vieraspelaajilta perittävä kierrosmaksu

Vieraspelaajilta perittävä kierrosmaksu noudattelee lähialueen muiden vastaavantasoisten golfkenttien kierrosmaksujen tasoa.

4. Turvallisuus

Kentän turvallisuutta kehitetään uusilla rakennelmilla siten, että nämä työt rahoitetaan puoliksi Helsingin Golfklubin ja Helsingin kaupungin liikuntatoimen kesken.

5. Kansainväliset golfturnaukset

Talin golfkentällä pyritään järjestämään vuosittain kaksi merkittävää kansainvälistä golfturnausta. Turnausten järjestäminen tukee omalta osaltaan Helsingin kaupungin (suur)tapahtumastrategiaa. Turnausten järjestäminen edellyttää eri osapuolten taloudellisten näkökulmien yhteensovittamista.

Tasoitusrajoihin, hinnoitteluperiaatteisiin, vieraspelaajien pelioikeuksiin ja kansainvälisten golfturnausten järjestämiseen liittyviin kohtiin vuokralainen ei saa tehdä merkittäviä muutoksia sopimatta siitä liikuntaviraston kanssa. Edellä mainittuja kohtia koskeva täsmennetty yhteistyösopimus tullaan liittämään vuokrasopimuksen liitteeksi vuokrasopimuksen yksityiskohtaisten ehtojen käsittelyn yhteydessä.

Sisäinen vuokraus Sisäinen maanvuokra Talin alueella vuonna 2008 on n. 1,03 euroa/m² vuodessa. Asemakaavassa golftoimintaan osoitettujen alueiden (vug) pinta-ala on yhteensä n. 49,6 ha, joten siltä osin sisäinen vuokra on n. 511 000 euroa vuonna 2008. Sopimukseen sisältyvät myös Talin kartanoalueen rakennukset. Sisäinen vuokrasopimus päättyy vuoden 2036 lopussa.

Kiinteistövirasto ja liikuntavirasto ovat sopineet sisäiseen vuokraukseen tehtävästä muutoksesta siten, että kartanorakennukset erotetaan golfin kenttäaluetta koskevasta sopimuksesta. Muutos tulee voimaan samaan aikaan kun Helsingin Golfklubi ry:n sopimus uusitaan eli 1.1.2010 alkaen.

Uusi vuokrasopimus Helsingin Golfklubi ry:n vuokrasopimus ehdotetaan uusittavan kahdessa osassa. Tässä vaiheessa on mahdollista tehdä golfin kenttäaluetta koskeva sopimus.

Myöhemmin tehtävässä kartanorakennuksia koskevassa vuokrasopimuksessa rakennusten vuokraksi tulee tämän hetkisen arvion mukaan noin 50 000 euroa. Vuokrasopimukseen tullaan sisällyttämään myös nykyisen sopimuksen mukaisesti rakennusten osittainen kunnossapitovastuu. Tilakeskus on viimeisen vuoden aikana Helsingin Golfklubi ry:n aloitteesta myös neuvotellut kartanorakennusten myynnistä yhdistykselle, mutta rakennusten hinnasta ei ole vielä päästy yhteisymmärrykseen.

Vuokrattavan alueen suuruus

Asemakaavan mukainen golfkenttänä käytettävän alueen suuruus on noin 49,61 ha. Alueesta tulee poistaa myöhemmin vuokrattavat Talin kartanon pihapiirialueet, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on n. 2,29 ha. Vuokrattavan kenttäalueen suuruus on siten n. 47,32 ha.

Kenttäalueen vuokra

Talin kenttäalueesta ehdotetaan perittäväksi samantasoista vuokraa kuin Paloheinän golfkentästä peritään. Paloheinän kentän vuokra vuonna 2008 on 0,127 euroa/m² vuodessa. Vuosaaren golfkentän vuokra on 0,120 euroa/m² vuodessa.

Vuokrattavan alueen koko on 47,32 ha, joten vuosivuokraksi saadaan 0,127 euroa/m2 x 473200 m² = 60 096,40 euroa. Elinkustannusindeksin pistelukua 100 vastaava perusvuosivuokra on 3 615,90 euroa.

Vuokra-aika

Vuokra-ajaksi esitetään 25 vuotta siten, että vuokra-aika alkaa 1.1.2010 ja päättyy 31.12.2034.

Tulevia vuokraehtoja

Vuokrasopimuksen liitteeksi tulee liikuntalautakunnan (16.10.2007, 258 §) ohjeellisena noudatettavaksi hyväksymä Talin kartanon hoito- ja kehittämissuunnitelma. Suunnitelmaan sisältyvän hoitoluokituskartan mukainen erityisalue eli varsinainen golfin pelikenttäalue on n. 38 ha. Sen hoidosta tulee vastaamaan vuokralainen. Kartanoalueen kautta kulkevasta pääulkoilureitistä vastaa rakennusvirasto. Alueen muusta maiseman hoidosta tullaan sopimaan tarkemmin vuokralaisen, rakennusviraston ja liikuntaviraston välillä.

Hoito- ja kehittämissuunnitelmassa on esitetty alueen sekä kesä- että talviaikainen ulkoilureitistö. Vuokralaisen tulee suunnitella toimintansa niin, että reitistön käyttö on mahdollista. Turvallisuuden kannalta tarpeellisiin kohtiin tulee rakentaa aidat ja mahdolliset vaara-alueet tulee merkitä maastoon.

SJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa liikuntalautakunnan vuokraamaan Helsingin Golfklubi ry:lle 30. kaupunginosassa ja 46. kaupunginosassa sijaitsevan, Munkkiniemen kylän (RNo 420) tilaan 1:1172 sekä Talin kylän (RNo 428) tiloihin 1:104 ja 3:2 kuuluvan, liitekarttaan merkityn noin 47,32 hehtaarin suuruisen alueen golftoimintaa varten 1.1.2010 alkaen 31.12.2034 saakka seuraavin ehdoin:

1 Vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951 = 100 mukaista 3 615,90 euron perusvuosivuokraa. Vuosivuokra vuoden 2007 hintatasossa on 60 096,40 euroa.

2 Muutoin noudatetaan liikuntalautakunnan määräämiä lisäehtoja.

Pöytäkirjanote liikuntalautakunnalle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITE

Kartta (Helsingin Golfklubi ry)

TAIVALLAHDEN PERUSKOULUN TILAMUUTOSTEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2008-2126

Kiinteistölautakunta toteaa (30.9.2008) seuraavaa:

Tiivistelmä Taivallahden peruskoulu toimii kahdessa vuosina 1955 (rakennus 1) ja 1956 (rakennus 2) valmistuneessa, samassa pihapiirissä sijaitsevassa rakennuksessa. Opetusviraston koulu- ja oppilaitosverkoston tarkistamispäätöksen mukaisesti Etu-Töölön yläaste siirtyy Taivallahden peruskoulun tiloihin syksyllä 2009. Eteläinen Hesperiankatu 38:n tilat tulee muuttaa yhtenäisen peruskoulun tarpeisiin soveltuviksi.

Rakennuksessa 1 muutetaan monistushuone opettajien työtilaksi. Rakennukseen 2 varustetaan kaksi kemia-fysiikan ja kaksi maantieto-biologian opetustilaa kolmen yleisopetustilan ja opettajainhuoneen tilalle. Opettajien tiloiksi muutetaan erityisopetuksen käytössä oleva entinen asunto ja sen viereinen opetustila. Näiden yhteydessä olevat WC‑tilat peruskorjataan ja rakennetaan yksi uusi. Muutosalueilla tehdään tarvittavat LVIS-tekniset korjaukset.

Hankkeen bruttoala on 520 brm², hyötyala 439 hym² ja huoneistoala 458 htm².

Väliaikaistiloiksi pihalle tarvitaan neljän luokkahuoneen viipalekoulut neljän kuukauden ajaksi.

Kustannukset Hankesuunnitelman kustannusarvion mukaan kustannukset ovat
enintään arvonlisäverottomana 866 000 euroa, arvonlisäverollisena 1 055 000 euroa hintatasossa RI = 127,8 THI = 156,6 (5/2008). Bruttoalaa kohti kustannukset ovat 1 665 euroa/brm² (alv. 0 %) ja huoneistoalaa kohti 1 891 euroa/htm² (alv. 0 %).

Väliaikaistilojen arvioidut kustannukset 80 000 euroa eivät sisälly kustannusarvioon, mutta sisältyvät vuokralaskelmaan.

Hankesuunnitelma Hankkeen hankesuunnitelma on laadittu kiinteistöviraston tilakeskuksen ohjauksessa yhteistyössä käyttäjien ja opetusviraston kanssa.

Opetuslautakunta on 2.9.2008 antanut lausuntonsa hankesuunnitelmasta.

Rahoitus Perusparannus rahoitetaan tilakeskuksen investointi- ja perusparannusmäärärahoista talousarviokohdasta 8 02 02 01 Opetustoimen korjaushankkeet. Hanke on mukana tilakeskuksen talonrakennuksen investointiohjelmaehdotuksessa vuosille 2009 - 2013.

Vuokra Hankkeen arvioitu vuokravaikutus on 91 424 euroa vuodessa 15 vuoden ajan.

Aikataulu Hanke on tarkoitus toteuttaa maalis - elokuussa 2009.

Lautakunta esittää Taivallahden peruskoulun tilamuutosten 14.8.2008 päivätyn hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 866 000 euroa,
arvonlisäverollisena 1 055 000 euroa hintatasossa RI = 127,8 THI = 156,6 (5/2008) ja väliaikaistilojen arvioidut kustannukset enintään 80 000 euroa (alv. 0%).

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (30.10.2008), että koulun rakennukset ovat valmistuneet vuosina 1955 ja 1956. Tilamuutokset on tehtävä ennen kuin Etu-Töölön yläaste voi siirtyä koulun tiloihin syksyllä 2009.

Hankkeen laajuus on 520 brm² ja arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset 1 055 000 euroa (veroton hinta 866 000 euroa) kustannustasossa 5/2008. Neliöhinnaksi tulee 2 029 euroa/brm².

Hanke sisältyy kaupunginhallituksen vuoden 2009 talousarvioehdotuksessa koulujen korjaushankkeisiin.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Taivallahden peruskoulun tilamuutosten 14.8.2008 päivätyn hankesuunnitelman siten, että rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 866 000 euroa, arvonlisäverollisena 1 055 000 euroa hintatasossa RI = 127,8
THI = 156,6 (5/2008) ja väliaikaistilojen arvioidut kustannukset enintään 80 000 euroa (alv. 0%).

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja opetusvirastolle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Kustannusarvio 12.8.2008
	Liite 2	Hankesuunnitelma 14.8.2008
	Liite 3	Opetusviraston lausunto 2.9.2008

VARTIOKYLÄN TONTIN 45270/24 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11832)

Khs 2008-2238

45. kaupunginosan (Vartiokylä, Vartioharju) korttelin nro 45270 tontin nro 24 asemakaavan muutosehdotus

Ummeljoentie 13

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (9.10.2008) mm., että tontin omistajat ovat 17.3.2008 hakeneet tontin tehokkuusluvun nostamista lukuun e = 0.25.

Asemakaavatilanne Tontilla on voimassa asemakaava nro 10017 (vahvistettu 2.12.1993). Tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on 0.20 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Tontille saa kerrosalan lisäksi rakentaa autotalleja, -katoksia tai varastotiloja enintään 30 k‑m²/asunto, kuitenkin yhteensä enintään 25 % sallitusta kerrosalasta. Kokonaiskerrosalasta saa enintään 80 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Nykytilanne Tontti sijaitsee Vartioharjun pientaloalueella. Tontilla on vuonna 1972 rakennettu 220 k-m²:n suuruinen asuinrakennus. Tontin vieressä on omakotitaloja ja vastapäätä rivitaloja. Tontti rajoittuu lounaispuolelta puistokaistaleeseen, jossa on kevyen liikenteen raitti. Tontti on yksityisomistuksessa.

Asemakaavan muutosehdotus

Tontin käyttömahdollisuuksia ja asumisväljyyttä parannetaan rakennusoikeutta nostamalla. Tontille on tarkoitus rakentaa toinen omakotitalo.

Vartioharjun pientaloalueella noudatetaan kaavoitusperiaatetta, että tehokkuusluku voidaan nostaa luvusta 0.20 lukuun 0.25 edellyttäen, että ympäristönsuojelulliset syyt eivät ole esteenä. Asemakaavamääräykset ovat Vartioharjun kaavaperiaatteiden mukaiset.

Asemakaavan muutosehdotuksessa tontti on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tehokkuusluku on nostettu 0.25:een. Suurin sallittu kerrosluku on edelleen kaksi. Tontille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja -katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.

Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin täyttä 400 m² kohti. Kuitenkin, jos tontin pinta-ala on 600–799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa.

Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Tontin pinta-ala on 1 426 m² ja kerrosala 357 m².

Vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta naapureiden tai ympäristön kannalta. Tontille on tarkoitus rakentaa toinen omakotitalo. Tontin rakennusoikeus nousee 72 k-m². Koska tontilla on käyttämätöntä rakennusoikeutta, voidaan tontille rakentaa uusi 137 k-m²:n suuruinen omakotitalo.

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 21.8.2008) sekä asemakaavan muutosluonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.

Viranomaisyhteistyö

Asianosaisille viranomaisille on ilmoitettu muutoksen valmistelusta osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä. Rakennusviraston katu- ja puisto-osastolla ei ollut kommentoitavaa kaavamuutokseen, mikäli tontille rakennettavan toisen omakotitalon ajoyhteys tontille on samasta kohtaa kuin nykyisin.

Tontin nykyinen ajoyhteys on Ummeljoentieltä tontin pohjoiskulmasta. Koska tontti rajoittuu Ummeljoentieltä Kaukopääntielle johtavaan puistokaistaleeseen, ei kaavamuutoksen jälkeenkään tontin ajoyhteyttä ole mahdollista muuttaa.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 31.10.–17.11.2008, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2 b ja 3–7 kohtien mukaan, milloin

2 muutetaan rakennusoikeutta siten, että

b asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0.3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta

3 muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä

4 muutetaan kaupunginvaltuuston hyväksymässä asemakaavassa määriteltyä rakennuksen suurinta sallittua kerroslukua yhdellä kerroksella tai rakennuskorkeutta vastaavalla tavalla

5 muutetaan enintään kaksikerroksisten rakennusten korttelialueella rakennettavaksi sallitun rakennuksen talotyyppiä

6 muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin

7 tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 45. kaupunginosan korttelin nro 45270 tontin nro 24 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 9.10.2008 päivätyn piirustuksen nro 11832 mukaisena.

Pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Asemakaavakartta nro 11832 (Vartiokylän tontti 45270/24)

VARTIOKYLÄN TONTIN 45454/13 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11827)

Khs 2008-2239

45. kaupunginosan (Vartiokylä, Vartioharju) korttelin nro 45454 tontin nro 13 asemakaavan muutosehdotus.

Vehkalahdenkuja 6

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (9.10.2008) mm., että tontin omistaja on 13.6.2007 hakenut tontin tehokkuusluvun nostamista lukuun e = 0.25.

Asemakaavatilanne Tontilla on voimassa asemakaava nro 8145 (vahvistettu 1.10.1981). Tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on 0.20 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Tontille saa kerrosalan lisäksi rakentaa autosuojia sekä muita asuntojen ulkopuolisia, asumista palvelevia tiloja, kuten varasto-, huolto- ja askartelutiloja yhteensä enintään 25 k‑m² asuntoa kohti, kuitenkin enintään 50 k-m². Kokonaiskerrosalasta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Nykytilanne Tontti sijaitsee Vartioharjun pientaloalueella Varjakanmäki-puiston läheisyydessä. Tontti on rakentamaton. Tontilla on suuria puita. Tontin vieressä ja vastapäätä on omakotitaloja.

Asemakaavan muutosehdotus

Tontin käyttömahdollisuuksia ja asumisväljyyttä parannetaan rakennusoikeutta nostamalla. Hakijan tarkoituksena on rakentaa tontille uudisrakennuksia.

Vartioharjun pientaloalueella noudatetaan kaavoitusperiaatetta, että tehokkuusluku voidaan nostaa luvusta 0.20 lukuun 0.25 edellyttäen, että ympäristönsuojelulliset syyt eivät ole esteenä.

Tontti on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tehokkuusluku on nostettu 0.25:een. Suurin sallittu kerrosluku on edelleen kaksi. Tontille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja -katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.

Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin pinta-alan täyttä 400 m² kohti. Kuitenkin, jos tontin pinta-ala on 600–799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa.

Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Kaupunkikuvallisesti arvokas puusto tulee rakennusten ja pihojen suunnittelussa mahdollisuuksien mukaan säilyttää.

Asemakaavamääräykset ovat Vartioharjun kaavaperiaatteiden mukaiset.

Tontin pinta-ala on 1 221 m² ja kerrosala 305 m².

Vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta naapureiden tai ympäristön kannalta. Tontille on tarkoitus rakentaa uudisrakennuksia. Tontin rakennusoikeus nousee 61 k-m².

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 27.3.2008) sekä asemakaavan muutosluonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.

Viranomaisyhteistyö

Asianosaisille viranomaisille on ilmoitettu muutoksen valmistelusta osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 31.10.–14.11.2008, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2 b, 3, 6 ja 7 kohtien mukaan, milloin

muutetaan kadun, torin, puiston tai muun alueen nimeä taikka kaupunginosan tai korttelin nimeä tai numeroa,

2 muutetaan rakennusoikeutta siten, että

b asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0.3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta

6 muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin

7 tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 45. kaupunginosan korttelin nro 45454 tontin nro 13 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 9.10.2008 päivätyn piirustuksen nro 11827 mukaisena.

Pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Asemakaavakartta nro 11827 (Vartiokylän tontti 45454/13)

SOPIMUKSEN TEKEMINEN HELSINGIN OSUUSKAUPPA ELANNON KANSSA KANNELMÄEN KORTTELIN NRO 33204 ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSESTA (NRO 11745)

Khs 2008-1734

Kiinteistölautakunta toteaa (5.8.2008) seuraavaa:

Tiivistelmä Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 31.1.2008 esittää Kannelmäen Prisman liike- ja toimistokorttelia nro 33204 koskevan asemakaavan muutosehdotuksen nro 11745 kaupunginhallitukselle. Aloitteen kaava-muutoksesta on tehnyt korttelin tonttien omistaja Helsingin Osuus-kauppa Elanto.

Kaavamuutosehdotuksen perusteella kiinteistövirasto on käynyt HOK-Elannon kanssa maapoliittiset neuvottelut kaupunginhallituksen 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaisesti.

HOK-Elannon kanssa esitetään solmittavaksi kaavamuutoksen johdosta sopimus, jossa HOK-Elanto suorittaa kaupungille korvausta yli 6 milj. euroa osallistumisena yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin.

Edellä mainitun korvauksen HOK-Elanto suorittaa kaupungille maksamalla yli 4,2 milj. euroa sekä luovuttamalla kaupungin omistukseen korvauksetta määräalan, joka vastaa lähes kokonaan kaavoitettavaa terveyskeskustonttia nro 33204/14 (YS, 9000 k-m²).

Samassa yhteydessä kaupunki myy HOK-Elannolle noin 1,38 milj. eurolla määräaloja yleisistä alueista kaavamuutoksen mukaisten toimisto- ja liiketonttien nro 33204/9 ja 11–13 muodostamiseksi.

Voimassa oleva asemakaava ja rakennuskanta

Kannelmäen korttelissa nro 33204 ja sen lähiympäristössä ovat voimassa asemakaavat nro 10910, 10309 ja 10310. Varsinaisen Prisman liike- ja toimistokorttelia koskeva asemakaava nro 10910 tuli lainvoimaiseksi 8.3.2002. Asemakaava sallii toteuttaa kortteliin 21 750 k-m² liiketilaa, 7 350 k-m² toimistotilaa ja 100 k-m²:n puutarhamyymälän.

Kortteliin on toteutettu 1970-luvun alussa noin 22 000 k-m²:n automarketti (nykyinen Prismakeskus) ja noin 1 000 k-m²:n kevytrakenteinen puutarhamyymälä. Lisäksi korttelissa sijaitsee miehittämätön ABC-bensa-asema.

Prisman länsiosa on purettu vuoden 2008 alussa ja sen uudelleenrakentamistyöt ovat käynnissä. Prisman itäosan rakennustyöt on tarkoitus aloittaa länsiosan valmistuttua niin, että Prisma pysyy liikekäytössä koko rakentamisen ajan. HOK-Elannolle on myönnetty hanketta koskeva poikkeamislupa ja rakennuslupa.

Asemakaavan muuttaminen

Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt korttelin nro 33204 tonttien omistaja Helsingin osuuskauppa Elanto.

Asemakaavan muutos nro 11745 mahdollistaa uuden Prisman ja kaksikerroksisen kauppakeskuksen rakentamisen (yht. 52 000 k-m²). Prismakeskukseen tulee yhteensä 2 400 autopaikkaa, joista 600 sijoitetaan keskuksen katolle ja muut maanalaisiin tiloihin.

Lisäksi asemakaavan muutos nostaa korttelin toimistorakennusoikeutta 7 350 k-m²:stä 17 500 k-m²:iin sekä mahdollistaa 1 500 k-m²:n ABC-liikenneaseman ja 9 000 k-m²:n suuruisen terveyskeskuksen rakentamisen.

Kiinteistölautakunta päätti 25.6.2008 puoltaa asemakaavan muuttamista kuitenkin siten, ettei kaavamuutoksen käsittelyä tulisi viedä kaupunginvaltuustoon ennen kuin maankäyttöneuvotteluissa on saavutettu tulos ja maankäyttösopimus allekirjoitettu.

Korttelin toteutus Uuden Prisma-marketin rakentaminen on käynnissä ja se valmistuu parin vuoden kuluttua. Tämän jälkeen alkaa kaksikerroksisen kauppa-keskuksen rakentaminen. HOK-Elanto ei ole päättänyt toimistotalojen ja liikenneaseman rakentamisesta.

Kortteliin osoitetulle terveyskeskustontille nro 33204/14 on alustavasti suunniteltu Kannelmäen, Malminkartanon ja Pitäjänmäen kaupungin-osien yhteisen terveysaseman toteuttamista vuoden 2018 jälkeen.

Korttelin arvo nousee Asemakaavan muutoksen seurauksena korttelin nro 33204 arvo nousee merkittävästi, joten kaupunginhallituksen 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaiset maapoliittiset neuvottelut on käyty.

./. Neuvottelujen tuloksena on laadittu liitteenä oleva sopimusehdotus.

Sopimus HOK-Elannon kanssa esitetään solmittavaksi asemakaavamuutoksen nro 11745 johdosta sopimus, jossa HOK-Elanto suorittaa kaupungille yli kuusi miljoonaa euroa osallistumisena yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin.

Edellä mainitun korvauksen HOK-Elanto suorittaa kaupungille maksamalla rahana yli 4,2 miljoonaa euroa ja luovuttamalla lisäksi korvauksetta noin 3 638 m²:n suuruisen määräalan, joka vastaa lähes kokonaan kaavoitettavaa terveyskeskustonttia nro 33204/14 (YS, 9000 k-m²). Määräalan omistusoikeus siirtyy kaupungille kolmen kuukauden kuluttua asemakaavamuutoksen lainvoimaiseksi tulosta. Hallintaoikeus siirtyy kuitenkin vasta 10 vuoden päästä, koska HOK-Elanto tarvitsee määräalaa nykyistä miehittämätöntä bensiiniasemaa ja hankkeiden rakentamiseen tarvittavia tilapäisiä autopaikkoja varten.

HOK-Elanto maksaa rahakorvauksen kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. Korvaukselle lasketaan kolmen prosentin vuotuista korkoa 1.10.2008 lukien.

Lisäksi sopimuksessa esitetään, että kaupunki samalla myy HOK-Elannolle määräaloja yleistä alueista yhteensä 1,38 miljoonalla eurolla kaavatonttien 33204/9 ja 11–13 toteuttamista varten. Kaupungin luovuttamilla tontinosilla on 182 k-m² liiketilaa, 61 k-m² liike- ja huoltoasematilaa sekä 3 518 k-m² toimistotilaa. Niiden yksikköhinnat ovat edellä mainitussa järjestyksessä 500 e/k-m², 360 e/k-m² ja 360 e/k-m². Kiinteistökaupat tulee tehdä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman.

Muutoin sopimus sisältää HOK-Elannon kanssa sovitut kaavamuutoksen toteutukseen liittyvät ehdot ja kaupungin tavanomaiset maankäyttösopimusehdot.

Kiinteistölautakunta katsoo, että sopimus on kaupunginhallituksen päätöksen ja noudatetun käytännön mukainen ja esittää sen hyväksymistä.

Lautakunta esittää, että lautakunta oikeutettaisiin tekemään Helsingin Osuuskauppa Elannon kanssa liitteen mukainen sopimus sekä siihen mahdollisia vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Osuuskauppa Elannon kanssa liitteenä olevan sopimusluonnoksen mukaisen sopimuksen sekä tarvittaessa tekemään sopimukseen vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.

Pöytäkirjanote Helsingin Osuuskauppa Elannolle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Sopimusluonnos

PITÄJÄNMÄEN PERUSKOULUN MUUTOSTÖIDEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2008-2127

Kiinteistölautakunta toteaa (30.9.2008) seuraavaa:

Tiivistelmä Pitäjänmäen peruskoulu toimii osoitteessa Viinenkuja 6 kahdessa rakennuksessa. Albertin koulun nykyiset tilat ovat Snellmanin ala-asteen yhteydessä Punavuorenkadulla. Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto on 15.5.2007 päättänyt, että Albertin koulun toiminta siirretään Pitäjänmäen peruskoulun yhteyteen. Toiminnan muuttumisen vaatimat muutostyöt ovat laajuudeltaan 4 600 brm², josta laajennusta 66 brm². Hankkeen kustannukset ovat arvonlisäverottomana 2 400 000 euroa eli arvonlisäverollisena 2 900 000 euroa kustannustasossa 5/2008. Hanke on suunniteltu aloitettavaksi toukokuussa 2009 ja rakennustyöt pihatöineen valmistuviksi kesällä 2010.

Pitäjänmäen peruskoulun kahden rakennuksen muutostöistä on laadittu 18.8.2008 päivätty hankesuunnitelma kiinteistöviraston tilakeskuksen ja opetusviraston yhteistyönä.

Kiinteistöviraston tilakeskus on pyytänyt hankesuunnitelmasta lausunnon opetuslautakunnalta, joka käsittelee asian kokouksessaan 23.9.2008.

Hankkeen tarpeellisuus

Albertin koulu on kuulovammaisten lasten erityiskoulu ja se toimii Snellmanin ala-asteen rakennuksessa osoitteessa Punavuorenkatu
8 - 10. Koulun toiminnan siirtäminen Pitäjänmäen peruskoulun yhteyteen perustuu opetusviraston valmistelemaan kouluverkkosuunnitelmaan. Opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston 15.5.2007 tekemän päätöksen mukaisesti Albertin koulu siirretään 1.8.2009 lukien omana hallinnollisena yksikkönään Pitäjänmäen peruskoulun tiloihin ja Albertin koulun nykyisistä tiloista luovutaan. Päätöksen taustalla on tavoite tehostaa tilojen käyttöä oppilasmäärien vähetessä.

Toimiminen peruskoulun yhteydessä antaa erityiskoululle mahdollisuuden käyttää monipuolisesti peruskoulun aineopetustiloja opetuksessa hyväksi. Toiminnan muuttuminen vaatii osoitteessa Viinenkuja 6 olevien tilojen sovittamisen kahden koulun tarpeisiin. Tilojen välisiä yhteyksiä tulee parantaa ja tilat varustaa esteettömiksi. Opetustilat tulee varustaa kuulovammaisten opetukseen sopiviksi. Hankkeen tavoitteena on myös parantaa yhtenäisen peruskoulun toimintaedellytyksiä.

Hankkeen sisältö ja laajuus

Hanke sisältää kuulovammaisten lasten omien luokkien rakentamisen sekä yhteiskäytössä olevien tilojen äänenvaimennuksen parantamisen. Molemmille kouluille rakennetaan uudet, yhteiset hallinnon tilat, varustetaan rakennus hissillä sekä yhdistetään vanha ja uusi puoli toisiinsa uudella yhdyskäytävällä. Oppilaille rakennetaan uusia, yksittäisiä wc-tiloja. Paloturvallisuutta, esteettömyyttä, kuulutusjärjestelmiä ja opetustilojen valaistusta parannetaan.

Peruskorjattava alue on yhteensä 4 600 brm², josta laajennusalue on 66 brm². Tilamuutosten ala on 914 hym². Hanke sisältää useita tiloja, joissa ei tehdä tilallisia tai toiminnallisia muutoksia, mutta parannetaan tilojen valaistusta ja äänenvaimennusta. Parannettava piha-alue on laajuudeltaan 1 100 m².

Kustannukset ja rahoitus

Rakennusviraston laatiman kustannusennusteen mukaan rakennusten muutostöiden kustannukset ovat arvonlisäverottomana 2 400 000 euroa (522 euroa/brm²) eli arvonlisäverollisena 2 900 000 euroa (630 euroa/brm²) kustannustasossa 5/2008 (RI=127,8; THI=156,6).

Opetusvirasto maksaa Pitäjänmäen peruskoulun käytössä olevista Viinenkuja 6:n tiloista tällä hetkellä vuokraa 881 028 euroa vuodessa. Rakennuksille on laskettu uusi kustannusperusteinen vuokra, jossa on otettu huomioon toiminnallisen peruskorjauksen vaikutus. Koulut jakavat vuokrakustannukset niin, että kumpikin koulu maksaa vuokran omassa käytössään olevista tiloista ja yhteiskäytössä olevien tilojen vuokra jaetaan käyttötuntimäärien suhteessa. Uusi vuokra tulee olemaan yhteensä 1 165 824 euroa vuodessa.

Hanke rahoitetaan opetustoimen korjaushankkeille vuosittain varattavalla määrärahalla. Rakentamisohjelmaan on hankkeelle ehdotettu
1,5 miljoonan euron määrärahavaraus vuosille 2008 - 2009. Hankkeen rahoitustarve otetaan huomioon määrärahan käyttösuunnitelmaa tarkistettaessa.

Toteutustapa ja aikataulu

Tilakeskus tilaa hankkeen rakennuttamisen HKR-Rakennuttajalta, joka suunnitteluttaa ja kilpailuttaa urakat sekä valvoo työn toteutuksen.

Hankkeen toteutus on suunniteltu aloitettavaksi keväällä 2009 ja tilojen on suunniteltu valmistuvan vuoden 2009 loppuun mennessä. Yhdyskäytävän rakentaminen toteutetaan kesän 2009 ja kevään 2010 välisenä aikana. Viimeisenä vaiheena toteutetaan pihan parannus kesällä 2010.

Lautakunta esittää Pitäjänmäen peruskoulun osoitteessa Viinenkuja 6 olevan kiinteistön muutostöiden 18.8.2008 päivätyn hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että hankkeen enimmäishinta arvonlisäverottomana on 2 400 000 euroa eli arvonlisäverollisena 2 900 000 euroa kustannustasossa 5/2008 (RI=127,8; THI=156,6).

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (30.10.2008) lausunnossaan, että koulun rakennukset ovat valmistuneet vuosina 1954 ja 1991. Muutostyöt johtuvat Albertin koulun siirtymisestä Pitäjänmäen peruskoulun tiloihin.

Hankkeen laajuus on 4 600 brm2 ja arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset 2 900 000 euroa (veroton hinta 2 400 000 euroa) kustannustasossa 5/2008. Neliöhinnaksi tulee 630 euroa/brm2.

Hanke sisältyy kaupunginhallituksen vuoden 2009 talousarvioehdotuksessa koulujen korjaushankkeisiin 1,5 milj. euron suuruisena. Rahoitustarve tarkistetaan tilakeskuksen käyttösuunnitelmassa hankesuunnitelman mukaiseksi. Rakentaminen on ajoitettu vuosille 2009–10.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Pitäjänmäen peruskoulun osoitteessa Viinenkuja 6 olevan kiinteistön muutostöiden 18.8.2008 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäishinta arvonlisäverottomana on 2 400 000 euroa eli arvonlisäverollisena 2 900 000 euroa
kustannustasossa 5/2008 (RI=127,8; THI=156,6).

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Hankesuunnitelma 18.8.2008

VT ILKKA TAIPALEEN TOIVOMUSPONSI: PIENTALOJEN JA RIVITALOJEN YHTEYTEEN RAKENNETTAVIEN NS. LIITÄNNÄISASUNTOJEN EDISTÄMINEN

Khs 2008-433

Kaj ilmoittaa, että Kvsto hyväksyi 13.2.2008 maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 hyväksymisen yhteydessä seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus ryhtyy edistämään pientalojen ja rivitalojen yhteyteen ns. liitännäisasuntoja.” (Ilkka Taipale, äänin 83–0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (9.10.2008) vastauksenaan seuraavaa:

Niin sanotut liitännäisasunnot ovat hyvä tapa mahdollistaa pienasuntotarjonnan syntyminen myös pientaloalueille, joilla asuntokanta nykyisin painottuu voittopuolisesti suuriin asuntoihin. Pienasunnot monipuolistavat alueellista tarjontaa ja sitä kautta alueellista väestörakennetta.

Alun perin esimerkiksi rintamamiestalojen yläkerroksista rakennettiin usein sivuasuntoja, joiden asukkaat olivat rakentajaperheen ulkopuolisia vuokralaisia. Vähitellen nämä tilat päätyivät kuitenkin pääasuntokunnan käyttöön.

Nykyisin liitännäisasuntoa tai sivuasuntoa voisivat käyttää esimerkiksi perheen nuori tai opiskelija, isovanhempi tai lastenhoitaja. Liitännäisyyteen perustuvat asumisratkaisut edistävät haluttaessa sukupolvien välistä kanssakäymistä. Etuina, verrattuna esimerkiksi saman rakennuksen yläkerroksessa sijaitsevaan asuntoon, ovat asukkaan parempi mahdollisuus yksilöllisyyteen ja yksityisyyteen.

Pientaloalueilla on eri vuosikymmeniltä olevia asemakaavoja. Suurella osalla tonteista tehokkuus on e = 0,25 ja osalla vaihtelee alueittain välillä 0,20–0,40. Eri vuosikymmenten kaavoituskäytännöt vaikuttavat mm. asuntojen ja rakennusten lukumääriin tonteilla.

Pääsääntöisesti pientaloalueilla ei ole kaavallisia esteitä rakentaa ns. liitännäisasuntoja nykyisten rakennusten yhteyteen tai erilliseen rakennukseen.

Vanhoilla pientaloalueilla on useilla tonteilla rakennusoikeutta käyttämättä, usein niin vähän, että uuden omakotitalon rakentaminen ei onnistu mutta pienen liitännäisasunnon rakentaminen olisi mahdollista.

Uusimmissa pientaloalueiden asemakaavan muutoksissa, mm. Maununnevalla, Hakuninmaalla ja tietyllä alueella Tapaninkylää, joissa mm. rakennusalat on melko tarkkaan määritelty, on käytetty määräystä, joka sallii asuintilojen (40 k-m²) sijoittamisen erilliseen talousrakennukseen. Määräyksellä halutaan nimenomaan edistää pienen asuintilan rakentamista erilliseen piharakennukseen.

Tavoitteena on monipuolisen asuntokannan lisääminen myös pientaloalueilla.

Kaj yhtyy kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnossa mainittuun.

Lisäksi Kaj toteaa, että ns. liitännäisasuntojen toteuttaminen pientaloihin uudistuotannossa on mahdollista, mikäli sellaisille on kysyntää. Omistusasuntotuotannossa on toteutettu hankkeita, joissa pääasunnon yhteyteen liittyy erillinen tila, jota on kohteen luonteen mukaan voitu markkinoida työtilana, itsenäistyvän nuoren asuntona tai muuna vastaavana. Joitakin tällaisia hankkeita on toteutettu myös kaupungin vuokrakohteiksi. Asuntojen välitys on näissä kohteissa osoittautunut tavallisia kohteita haastavammaksi sillä kysyntä on ollut satunnaista.

Vielä Kaj toteaa, että maankäytön ja asumisen toteutusohjelman tavoitteiden mukaisesti omistusasuntotuotannossa pyritään 75 huoneistoneliömetrin keskipinta-alaan, mikä osaltaan vaikuttaa liitännäisasuntojen toteuttamisen tapaan.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee

- merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 13.2.2008 hyväksymän toivomusponnen johdosta sekä

- toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Taipale) ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Ilkka Taipaleelle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

KANNANOTTO XXXX XXXX:N MUISTUTUKSEEN KRUUNUVUORENRANNAN OSAYLEISKAAVA-ASIASSA (NRO 11756)

Khs 2008-1039

Kaj toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 65 §:n mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka kaavan julkisen nähtävillä pidon aikana ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

Otsikossa mainitun kaavan muistutuksen tekijöistä XXXX XXXX on pyytänyt kaupungin perusteltua kannanottoa muistutukseensa.

Helsingissä ei ole delegoitu oikeutta perustellun kannanoton antamiseen, joten toimivalta asiassa on Khlla. Tosiasiallisesti Khn kannanotto asemakaavaan liittyviin muistutuksiin syntyy sen tehdessä Kvstolle päätösehdotuksensa kaava-asiassa, mutta tästä valmisteluun kuuluvasta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asiakohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltua kannanottoa pyytäneille. Tämän vuoksi perusteltua kannanottoa pyytäneiden muistutukset käsitellään erillisinä Khssa. Erillisestä käsittelystä huolimatta edelleen on kysymys asian valmistelusta.

Osayleiskaavaehdotuksen sisältö pääpiirteissään

Kruunuvuorenranta sijaitsee kantakaupungin vastarannalla Laajasalossa. Alueen vetovoimatekijöitä ovat pitkä rantaviiva, alueelta avautuvat näköalat Helsingin niemelle, Suomenlinnaan ja merelle sekä monipuolinen luonnonympäristö ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kartanoalueet. Uusi kaupunginosa sijoittuu öljysataman alueelle ja sen lähiympäristöön. Hienoimmat luontoalueet ja Stansvikin kartanopuisto jäävät virkistysalueiksi.

Kruunuvuorenranta on tarkoitus yhdistää raitiotielinjalla suoraan keskustaan. Tämä antaa lähtökohdat hyvien joukkoliikenneyhteyksien päässä keskustasta olevan merellisen, kaupunkimaisen mutta samalla luonnonläheisen ja rauhallisen alueen rakentamiselle.

Alueen suunnittelussa on korostettu merellisyyttä ja pyritty säilyttämään alueelle tyypillisiä piirteitä; saaristoluontoa, vaihtelevaa kallioista maastoa sekä öljysataman rakenteita osana uutta aluetta.

Kruunuvuorenranta tarjoaa mahdollisuuden erilaisten asuinympäristöjen ja asumisratkaisujen rakentamiselle. Alueelle suunniteltu merellinen virkistys- ja vapaa-ajankeskus houkuttelee Kruunuvuorenrantaan muita helsinkiläisiä ja tuo mukanaan toimintaa ja elämää. Tärkeimmät palvelut, vapaa-aikaan ja virkistykseen liittyvät toiminnot ja työpaikat on keskitetty vetovoimaisille paikoille rantavyöhykkeille ja niitä yhdistävän puiston varteen. Joukkoliikennejärjestelyt tukevat toimintojen sijoitusta.

Puolet alueesta rakennetaan kerrostalovaltaisena ja puolet pientalovaltaisena alueena. Kerrostalovaltaiset korttelit on sijoitettu kantakaupungin puolelle. Stansvikin kartanoalueeseen, saaristoon sekä Kruunuvuoreen liittyen rakentaminen muuttuu pientalovaltaiseksi. Pientalovaltaiset alueet ovat luonteeltaan erilaisia ja käsittävät erilaisia asumisratkaisuja, esimerkiksi omarantaisia tai kelluvia pientaloja, erilaisia terassoituja rinnetaloja sekä maanläheistä puutarha-asumista.

Kaitalahden pientaloalueen eteläosaa tiivistetään ja laajennetaan itään.

Öljysatamaan tullaan Laajasalosta Koirasaarentietä pitkin. Toinen katuyhteys johdetaan pohjoisesta Kaitalahdesta. Raitiovaunulla päästään nopeasti suoraan keskustaan siltoja ja/tai tunnelia pitkin. Ennen raitiotien rakentamista joukkoliikenne kulkee liityntäliikenteenä Herttoniemen metroasemalle. Yhteys metroasemalle säilyy myös raitiotievaiheessa. Vesiliikenneyhteys Kauppatorille on tärkeä kaikissa vaiheissa.

Öljysataman ja Kaitalahden itäpuolella olevaan laajaan virkistysalueeseen liittyvät osayleiskaava-alueella Stansvikin kartanoalue, Tahvonlahden itäranta huviloineen, hopeakaivoksen luonnonsuojelualue sekä kallioinen ja merellinen Kruunuvuori.

Suunnittelualueeseen kuuluu n. 6 km rantaa. Rantoja pitkin kulkee kevyen liikenteen reitti, joka yhdistää osa-alueita ja jolta avautuu vaihtelevia näkymiä merelle.

Kaava-alueelle sijoittuu asuntorakentamista n. 375 000 k‑m², mikä vastaa n. 7 500 asukasta (1 asukas/50 k-m²), ja toimitiloja n. 50 000 k-m², mikä tarkoittaa 700–800 työpaikkaa. Kruunuvuorenrannassa (osayleiskaava ja maankäyttösuunnitelma) on asuntorakentamista yhteensä 500 000 k-m², mikä vastaa 10 000 asukasta.

Muistutuksen keskeinen sisältö ja kaupunkisuunnittelulautakunnan

vastine

XXXX XXXX mm. pitää menettelytapavirheenä sitä, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (4.6.2003) ei ilmoitettu tämän osayleiskaava-alueen kaavoituksen aloittamisesta, vaan koko Yleiskaava 2002:n suunnittelualueen yleiskaavoituksesta. XXXX katsoo, että suunnittelualueen jakaminen estää yleiskaavamääräysten toteuttamisen. Selostuksesta puuttuu yhteenveto kaavoituksen eri vaiheissa esitetyistä mielipiteistä ja vaikutusarvioista sekä siitä, miten ne on otettu huomioon. Vaikutuksia terveellisyyteen ja turvallisuuteen ei ole tutkittu osayleiskaava-alueen ympäristössä. Yhteys Kaitalahdesta Haakoninlahdentielle olisi harmittominta johtaa Päätien jatketta pitkin. Miksi yhteys johdetaan Hopeakaivoksentietä pitkin? Lisäksi XXXX kysyy perusteluja luonnonsuojelualueiden merkitsemiselle kaavakarttaan sekä sm-merkinnälle: alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolain (295/63) mukaan muinaisjäännöksiksi katsottavia 1700- ja 1800-luvulta peräisin olevia kaivoskuiluja. XXXX haluaa myös tietää, miksi kaavakarttaan ei ole merkitty kevyen liikenteen reittejä.

./. Muistutus on esityslistan tämän asian liitteenä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (6.11.2008) asiakohdittain mm. seuraavaa:

Rakentamisen määrä ja sijoitus

Yleiskaava 2002:n aluerajaukset ja mitoitus ovat olleet lähtökohtana Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan laatimisessa. Muistutuksissa edellytetyt ratkaisut, joissa rakentamisalueita on supistettu merkittävästi ja rakentamisen määrää vähennetty huomattavasti, eivät ole yleiskaavan mukaisia, eivätkä tue siinä esitettyjä Helsingin kehittämistavoitteita.

Virkistysalueet

Osayleiskaavaehdotuksessa on jätetty öljysataman ja Koirasaarentien alueen väliseen laajaan, keskuspuistonomaiseen metsäalueeseen välittömästi liittyvät osa-alueet sekä Kruunuvuori rakentamisen ulkopuolelle. Näin on aikaansaatu yhtenäinen ja laaja virkistysalue, jossa on mahdollisimman paljon erilaisia luonnonalueita. Kruunuvuorenrannan rakentamisen jälkeenkin Laajasalon virkistysalueiden määrä asukasta kohtaan on keskimääräistä esikaupunkialueen luokkaa. Kruunuvuorenrannan sisäiset puistot kasvattavat virkistysalueiden määrää, tuovat alueelle monipuolisia toimintapuistoja ja suuntaavat käyttöä.

Maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaavan
muuttaminen

Osayleiskaava-alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Helsingin yleiskaava 2002. Maankäyttö- ja rakennuslain 32 pykälän mukaan maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella. Suunnitelma noudattaa pääosin yleiskaavan maankäytön rajauksia. Yleiskaavassa on Kruunuvuorenrantaa koskeva merkintä, joka mahdollistaa osayleiskaavassa tehtävät muutokset aluerajauksiin. Asemakaavan mukaista puistoaluetta voidaan muuttaa uudella asemakaavalla korttelimaaksi.

Osayleiskaava ja maankäyttösuunnitelma

Koirasaarentien varsien rakentaminen on luonteeltaan Laajasalon täydennysrakentamista. Asemakaavat olisi voitu laatia jo suoraan Yleiskaava 2002:n pohjalta. Osayleiskaava- ja maankäyttösuunnitelman aluetta on suunniteltu yhtenä kokonaisuutena, jotta rakentamisen sijoitus sekä rakentamisen määrä ja tehokkuus olisi paremmin hallinnassa ja olisi mahdollista arvioida myös kokonaisuuden vaikutuksia ympäristöön. Siksi Koirasaarentien varsille laadittiin maankäyttösuunnitelma asemakaavoituksen pohjaksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on suunnitelma noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Hallituksen esityksen (HE 101/1998) mukaan laaja-alaisissa kaavoitushankkeissa määritellään myös suunnittelun kohde, suunnittelussa käsiteltävät keskeiset asiat ja ne osalliset, joita suunnittelu koskee. Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma täyttää lainkohdassa asetetut vaatimukset. Kaavoitusmenettelyn luonteeseen kuuluu, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan kirjattuihin lähtökohtiin ja menettelyihin tulee muutoksia tehtävien selvitysten ja vuorovaikutuksen vuoksi. Laki ei edellytä, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tällöin muutettaisiin tai päivitettäisiin.

Koirasaarentien varren erottaminen maankäyttösuunnitelma-alueeksi esitettiin kaupunkisuunnittelulautakunnan 2.6.2006 hyväksymässä osayleiskaavan suunnitteluohjelmassa. Suunnitteluohjelmasta tiedotettiin osallisille. Ohjelmaluonnos oli nähtävillä 25.10.–10.11.2004, jolloin siitä oli mahdollisuus lausua mielipiteensä. Esittely- ja keskustelutilaisuus pidettiin 25.10.2004 kaupunkisuunnitteluvirastossa. Kaavoitusmenettely on tältäkin osin tapahtunut maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla.

Osallisten mielipiteet sekä vaikutusarviot

Osallisilla on ollut mahdollisuus lausua mielipiteensä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti osayleiskaavan laatimisen eri vaiheissa. Mielipiteet sekä laaditut vastineet on viety kaupunkisuunnittelulautakunnan tietoon omana raporttinaan. Osayleiskaavaselostusta täydennetään yhteenvedolla esitetyistä mielipiteistä.

Osayleiskaavaselostuksessa ja liiteraporteissa on esitetty suunnittelun kuluessa laaditut vaikutusarviot ja niiden ottaminen huomioon suunnitelmassa. Vaikutusarviossa käsitellään myös osayleiskaava-alueen rakentamisen vaikutuksia terveellisyyteen ja turvallisuuteen. Vaikutukset liittyvät lähinnä öljysataman toimintaan ja alasajoon. Alueen rakentamisen vaikutukset liikenteeseen ja sen ympäristölle aiheuttamiin häiriöihin on selvitetty suunnittelun kuluessa ja vaikutusarviota täydennetään tältä osin.

Luontoselvitykset ja luonnonsuojelualueet

Alueen luontoselvitykset ovat olleet ympäristökeskuksen mielestä riittävät. Ympäristökeskus oli aiemmin inventoinut koko suunnittelualueen ja luontotiedot oli päivitetty 2004. Kaupunkisuunnitteluviraston ja ympäristökeskuksen tilaamalla konsulttityöllä luontotietoja täydennettiin niiltä osin, kun ympäristökeskus katsoi tarpeelliseksi. Luonnonsuojelualueet ja niiden rajaukset perustuvat yhteistyöhön ympäristökeskuksen kanssa.

Kruunuvuori

Osayleiskaavaehdotuksessa Kruunuvuori on merkitty virkistysalueeksi lukuun ottamatta eteläisintä osaa. Kaava ei sisällä uusien huviloiden rakentamismahdollisuutta Kruunuvuoren alueelle. Kruunuvuoren eteläosan A-alue ulottuu vähäisessä määrin lammen valuma-alueelle. Kruunuvuoren pohjoisosa on korkealle nousevaa kallioaluetta. Osayleiskaavatasoisessa suunnittelussa on lähdetty siitä, että rakennusten korkeus ei ylitä kalliolla sijaitsevan säilytettävän öljysäiliön korkeutta. Tällöin rakennukset näkyvät sekä luonnonsuojelualueelle että merialueille. Rakennusten lopullinen korkeus määritellään asemakaavatasoisessa suunnittelussa.

Stansvik ja Uusikylä

Ympäristökeskuksen aiemmin alueella tekemiä luontoselvityksiä täydennettiin osayleiskaavan laatimisen yhteydessä niiltä osin kuin ympäristökeskus piti sitä tarpeellisena. Stansvikin alueen luontoselvitys vuodelta 2005 tehtiin ympäristökeskuksen ja kaupunkisuunnitteluviraston yhteistyönä. Ympäristökeskus on pitänyt laadittuja selvityksiä ja ympäristövaikutusarviota riittävänä. Stansvikin kartanoalue on osayleiskaavassa merkitty virkistysalueeksi, jonka kulttuurihistoriallinen arvo tulee säilyttää, ja Stansvikin niemi virkistysalueeksi, jonka kulttuurihistoriallinen sekä geologiset ja muut luonnonarvot tulee säilyttää. Kaivoskuilujen merkintä sm Stansvikin luonnonsuojelualueella on tehty yhteistyössä Museoviraston kanssa.

Uusikylän mökkien säilyttäminen ja niiden suoja-alueen jättäminen rakentamattomaksi pienentäisi rakentamiseen varattavaa aluetta niin, että yleiskaavan määrittämän rakentamistavoitteen saavuttaminen vaarantuisi. Mökkien säilyttäminen edellyttäisi myös tulevan uimarannan alueen supistamista. Kruunuvuorenrantaan muuttaa n. 10 000 uutta asukasta aivan Stansvikin alueen viereen. Rauhalliselle kesänvietolle öljysatamaan liittyvässä mökkikylässä ei ole enää edellytyksiä. Sen sijaan alueen toinen mökkikylä, Vanhakylä sijaitsee laajan, säilyvän virkistysalueen keskellä kartanon itäpuolella. Vanhakylästä tarjotaan korvaavat paikat Uusikylän mökkiläisille. Alueelle laaditussa yleissuunnitelmassa on osoitettu paikat uusille mökeille. Ne, jotka eivät halua siirtyä Vanhakylään, voivat myydä option mökistä Vanhakylässä. Uusikylän mökkiläiset voivat pysyä kylässä niin kauan kun se rakentamisen kannalta on mahdollista. Stansvikin alueen asemakaava valmistuu vuonna 2009.

Stansvikin kartanoalueen käyttö tulee huomattavasti vilkastumaan Kruunuvuorenrannan rakentamisen myötä. Stansvikin alueelle laaditussa yleissuunnitelmassa on lähtökohtana ollut kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen. Suunnitelmassa esitetään toimenpiteitä, joiden avulla alue kestää lisääntyvän käytön. Yleissuunnitelma käsittää mm. liikennejärjestelyt, pysäköinnin, valaistuksen, kunnallistekniikan jne. Alueelle on ideoitu myös uusia arvokkaaseen ympäristöön sopivia virkistyskäyttöön liittyviä toimintoja ja niiden edellyttämiä rakenteita.

Asuntorakentaminen Stansvikin reunassa tulee olemaan pientalovaltaista rakentamista. Lähimmät rakennukset sijoittuvat mäen harjanteelle siten, että metsäinen rinne erottaa ne Stansvikista. Tavoitteena on, että rakentaminen ei näy kartanon keskeiselle alueelle. Rakentamisen vaikutuksia arvioidaan edelleen asemakaavoituksen yhteydessä, jolloin määritellään lopullisesti rakentamisen raja.

Kerrostalojen ja pientalojen suhde

Yleiskaava 2002:ssa puolet öljysataman alueesta on merkitty kerrostalovaltaiseksi ja puolet pientalovaltaiseksi alueeksi. Yleiskaavamerkinnän mukaisella kerrostalovaltaisella alueella voi olla myös pientaloja ja pientalovaltaisella alueella vastaavasti kerrostaloja, kunhan pääosa alueesta on kaavoitettu merkinnän mukaisille rakennustyypeille. Osayleiskaavaehdotuksessa on öljysatama-alueen asuntoalueista merkitty kerrostalovaltaisiksi alueiksi AK n. 40 % ja loput pientalovaltaiseksi asuinalueeksi AP tai asuinalueeksi A, joka sallii sekä pientalo- että kerrostalovaltaisen rakentamisen. Käyttämällä A-merkintää osayleiskaavaehdotuksessa voidaan toteuttaa yleiskaavan tavoitetta ja samalla varata mahdollisuudet jatkosuunnittelussa erilaisiin osa-alueiden sisäisiin ratkaisuihin kerros- ja pientalojen sijoittumisen suhteen.

Laskennallinen rakentamisen korkeus alueella vaihtelee pääosin kahdesta kuuteen. Yksittäiset rakennukset voivat olla tätä korkeampia. Rakentamisen lopullinen korkeus ratkaistaan asemakaavavaiheessa.

Rantaviiva ja täytöt

Pääosa osayleiskaava-alueen rantaviivasta on kallioisia ja puustoisia luonnonrantoja tai puistorantoja. Öljysatama-alueen nykyisestä rantaviivasta suuri osa on syntynyt aiempien täyttöjen seurauksena; mm. Koirasaari on liitetty täyttämällä öljysatamaan. Pääosa nykyisestä Koirasaaresta jää puistoalueeksi, lännenpuoleinen alkuperäinen rantaviiva säilyy. Täyttöä on suunniteltu pääosin Koirasaaren ja Pitkäluodon väliselle alueelle. Myös merkittävimmät säilyneet kallioniemet öljysatamassa on tarkoitus säilyttää. Rakennettaville rannoille tullaan istuttamaan puita ja muuta kasvillisuutta.

Vedenpinnan nousuun varautuminen

Osayleiskaavoitusta varten on tehty perusselvitys Kruunuvuorenrannan edustan merialueella vallitsevista vedenkorkeus- ja aaltoiluolosuhteista. Selvityksessä on arvioitu myös ilmastonmuutoksen mahdolliset vaikutukset merenpinnan korkeusasemaan. Eri tekijät otetaan huomioon asemakaavoituksessa turvallista rakentamiskorkeutta määriteltäessä.

Uimaranta, venesatama ja luodot

Uimaranta on osoitettu sille luontaiseen paikkaan Stansvikin niemen länsipuoleiseen hiekkapohjaiseen lahdelmaan. Luonnontilainen pieni uimaranta ei riitä palvelemaan 10 000 asukasta. Pääosa kilpikaarnamännyistä voidaan säilyttää uimarannalla.

Eteläosan venesatama on tarkoitettu lähinnä Kruunuvuorenrannan asukkaille, jolloin veneelle voidaan tulla jalkaisin tai palauttaa auto lastauksen jälkeen kotiin. Venesataman autopaikkojen määrä ratkeaa asemakaavoituksen yhteydessä. Laajamittaisten talvisäilytysalueiden rakentaminen ei ole mahdollista.

Pitkäluodossa ja Varisluodossa sijaitsevat palomiesten mökit voivat jatkossakin säilyä alueella. Luodoista suurempi, Pitkäluoto on tarkoitus liittää kevyen liikenteen sillalla mantereeseen, jolloin se liittyy osaksi virkistysalueita ja uimarantaa. Varisluotoon ei ole suunniteltu siltoja.

Liikenne

Khs hyväksyi 16.12.2002 Itäväylän ja Linnanrakentajantien liittymän yleissuunnitelman. Vuonna 2007 asetettiin kuitenkin tavoitteeksi löytää selkeämpi ja kustannuksiltaan edullisempi ratkaisuvaihtoehto. Kaupunkisuunnitteluvirastossa on laadittu vuonna 2008 uusi suunnitelman alueelle. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 12.6.2008 esittää Khlle, että Itäväylän ja Linnanrakentajantien liittymää parannetaan tämän uuden suunnitelman mukaisesti.

Uudessa suunnitelmassa on tunneliyhteys Itäväylän keskustan suunnan ja Linnanrakentajantien Laajasalon suunnan välillä. Herttoniemeen ja Roihuvuoreen tuleva liikenne ohjataan keskustan suunnasta Linnanrakentajantien liittymän ramppeja pitkin kuten nykyisinkin. Idän suunnasta liikenne ohjataan sekä Herttoniemeen että Laajasaloon Suunnittelijankadun ramppeja pitkin Itäväylän ylittävälle Suunnittelijankadun sillalle. Linnanrakentajantien ja Suunnittelijankadun siltojen välille rakennetaan rinnakkaiskadut Itäväylän molemmille puolille. Vertailuvaihtoehdossa liikenne oli ohjattu tunneliin myös idän ja pohjoisen suuntaan, mutta sen rakentamiskustannukset ovat kuitenkin noin kaksinkertaiset verrattuna valittuun vaihtoehtoon. Vertailuvaihtoehdon toteuttaminen ei olisi mahdollista useassa rakennusvaiheessa.

Suunnitelman mukaiset järjestelyt voidaan toteuttaa useassa eri rakennusvaiheessa ja tarkoituksenmukaisesti Kruunuvuorenrannan rakentamisen aikatauluun nähden. Itäväylän rinnakkaiskadun rakentaminen Linnanrakentajantien ja Suunnittelijankadun siltojen välillä on aloitettu ja Suunnittelijankadun silta pyritään rakentamaan vuosina 2010 ja 2011. Sen jälkeen on tarkoitus aloittaa tunneliyhteyksien rakentaminen, jolloin näillä näkymin kaikki suunnitelman mukaiset järjestelyt olisivat valmiit ensi vuosikymmenen puolen välin paikkeilla.

Kruunuvuorenrannan infrastruktuurin rakentaminen alkaa Koirasaarentiestä, joka rakennetaan käytännöllisesti katsoen kokonaan uudelleen. Koirasaarentien asemakaavaehdotus on kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä marraskuussa 2008. Suunnitelman mukaiset molemmin puolin kulkevat kevyen liikenteen väylät ja keskisaarekkeelliset suojatiet takaavat kevyen liikenteen turvallisuuden. Koirasaarentien rakennusaikaisen liikenteen aiheuttama melu asuinrakennusten piha-alueilla ei ylitä ulkomelutason ohjearvoa 55 dB. Katu- ja raideliikenteen melu otetaan huomioon alueen asemakaavoituksen ja raitiotien suunnittelun yhteydessä.

Rakennettavalle uudelle asuinalueelle tulee olla kulkuyhteys Koirasaarentien lisäksi vaihtoehtoista reittiä pitkin. Kaitalahdesta syntyy luontevasti vaihtoehtoinen yhteys Hopeakaivoksentien jatkeena Kruunuvuorenrantaan. Aiemmassa suunnitteluvaiheessa yhteys oli johdettu Päätietä pitkin, mutta se aiheutti laajaa vastustusta Kaitalahdessa. Yhteys Hopeakaivoksentien kautta on kuitenkin pidempi ja hitaampi, jolloin se ei houkuttele turhaa läpiajoliikennettä, eivätkä liikennemäärät Päätiellä ja Henrik Borgströmin tiellä tule merkittävästi kasvamaan nykyisestä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 17.6.2008 esittää Khlle, että Laajasalon ensimmäisen vaiheen raideyhteydeksi varataan raitiotie siltayhteyksin Laajasalosta Korkeasaaren, Sompasaaren ja Kruununhaan kautta keskustaan siten, että raitiotieyhteys toteutettaisiin Kruunuvuorenrannan rakentamisen alkuvuosina.

Vesibussiliikenne ja lauttaliikenne eivät voi korvata Yleiskaava 2002:n keskeistä kaupunkirakenneratkaisua suorine, kiinteine yhteyksineen Helsingin keskustaan. Vesiliikennettä on selvitetty sekä Yleiskaava 2002 -työssä että Kruunuvuorenrannan suunnitteluun liittyen. Vesiliikenteen ongelmana on, että sen kytkeminen sujuvin vaihdoin muuhun joukkoliikennejärjestelmään on vaikeaa. Se myös kilpailee Helsingin olosuhteissa huonosti hitautensa vuoksi muiden kulkutapojen kanssa. Erityisesti lauttaliikenne on käyttökustannuksiltaan kallista ja sen suurta kapasiteettia on vaikea hyödyntää. Suoran raitiotieyhteyden lisäksi Kruunuvuorenrannasta tulee olemaan sujuva liityntäbussiyhteys Herttoniemen metroasemalle. Ennen raideliikenneyhteyden valmistumista vesiliikenne voisi täydentää Herttoniemen kautta kulkevaa joukkoliikenneyhteyttä ja myöhemmin suoraa raideliikenneyhteyttä.

Liityntäliikenne Herttoniemen metroasemalle pyritään hoitamaan heti Koirasaarentien ja Gunillantien rakennuttua uusilla bussilinjoilla Kruunuvuorenrannasta ja olemassa olevia bussilinjoja muokkaamalla aina tarpeen mukaiseksi, kunnes raitiotieliikenne keskustasta alkaa.

Kevyen liikenteen osalta suora siltayhteys tarjoaa nopeimman, vain 19 minuutin polkupyöräyhteyden Kruunuvuorenrannasta keskustaan. Vaihtoehtoinen, mutta pidempi reitti keskustaan voisi olla kevyen liikenteen silta Tullisaaresta Kulosaareen, josta reitti jatkuisi silloilla Mustikkamaan kautta Kalasatamaan ja Hakaniemeen tai Korkeasaaren ja Sompasaaren kautta Kruununhakaan. Sillasta ei ole tehty tarkempia suunnitelmia.

Kaavakarttaan on merkitty pääosin virkistysalueilla kulkevat ulkoilureitit. Kevyen liikenteen pääreitit seuraavat pääosin katuja.

Kaj toteaa, että Kvsto hyväksyi 12.11.2008 Itäväylän ja Linnarakentajantien liittymän liikennejärjestelyt kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston 12.6.2008 päivättyjen piirustusten nro 5667–3 ja 5668–3 (vaihtoehto C) mukaisina.

Kvsto päätti 12.11.2008 merkitä tiedoksi Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelu 2008 ‑raportin ja hyväksyä Laajasalon joukkoliikenteen raideratkaisun jatkovalmistelun pohjaksi raitiotie- ja siltavaihtoehdon välillä Laajasalo–Korkeasaari–Sompasaari–Kruununhaka.

Samalla Kvsto päätti, että Laajasalon suunnittelussa varaudutaan siihen, että tulevat maankäyttötarpeet perustuvat joukkoliikenteen osalta tehostettuun raitiotieratkaisuun.

Lisäksi Kaj toteaa, että osayleiskaavan muinaismuistoaluemerkintöjen asianmukaisuudesta ei Museovirastolla tai kaupunginmuseon johtokunnalla ole ollut huomautettavaa.

Kaj:lla ei ole muuta lisättävää kaupunkisuunnittelulautakunnan vastineeseen muistutuksen johdosta.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa edellä esityslistalta ilmenevän, kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnon ja kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan lausumalla täydennetyn vastauksen kaupungin perusteltuna kannanottona muistutukseen.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä XXXX XXXX:lle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

XXXX XXXX:n muistutus Kruunuvuoren osayleiskaavaehdotuksesta nro 11756



Kokousaika	1.12.2008 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali