HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

KAUPUNGIN OMIEN TUKIPALVELUIDEN KILPAILUTTAMISEN JATKAMINEN

Khs 2008-2306

Vs. Kj toteaa, että Palmian perustamisen yhteydessä vuonna 2002 kaupunginvaltuusto päätti, että liikelaitoksen tulee valmistautua toimimaan kilpailutilanteessa vuodesta 2006 alkaen. Tämän perusteella kaupunginvaltuusto päätti vuonna 2005 käynnistää siivous- ja ruokahuoltopalvelujen osittaisen kilpailuttamisen vuodesta 2006 alkaen.

Tarkoituksena on, että kaupunginvaltuusto kevätkaudella 2009 päättäisi siitä, missä laajuudessa kaupungin omien tukipalveluiden kilpailuttamista jatketaan. Talous- ja suunnittelukeskus on laatinut selvityksen tukipalveluiden tämänhetkisestä organisoinnista kaupunginhallinnossa. Keskus on myös yhdessä asianomaisten hallintokuntien kanssa selvittänyt kilpailuttamisen tähänastisia vaikutuksia. Tarkoituksena on ollut, että lauta- ja johtokunnat voivat käyttää tämän selvityksen tietoja hyväkseen, kun ne tekevät omat esityksensä kilpailuttamisen jatkosta.

1. Päätökset

Kaupunginvaltuusto päätti 25.5.2005 oikeuttaa

opetuslautakunnan kilpailuttamaan siivous- ja ruokapalvelut noin kahdeksasosassa kouluista ja oppilaitoksista vuonna 2006

opetuslautakunnan yhteistoiminnassa sosiaalilautakunnan kanssa kilpailuttamaan siivous- ja ruokapalvelut enintään kymmenessä koulun tai oppilaitoksen ja päiväkodin yhteistoimitilassa vuonna 2006 siten, että nämä koulut ja oppilaitokset sisältyvät edellä mainittuun kahdeksasosaan

terveyslautakunnan kilpailuttamaan ruokapalvelut yhdessä sairaalayksikössä vuonna 2007.

Samalla kaupunginvaltuusto päätti kehottaa opetuslautakuntaa huolehtimaan siitä, että tuottajilla on mahdollista tarjota samaan kohteeseen ruokahuolto- ja siivouspalvelut yhdessä tai erikseen.

Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti kehottaa edellä mainittuja hallintokuntia tukipalveluja kilpailuttaessaan sisällyttämään kilpailuttamisen ehtoihin vaatimuksen siitä, että kilpailun voittanut yritys on liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti velvollinen ottamaan palvelukseensa kilpailun kohteessa mahdollisesti ilman työtä jäävän henkilöstön.

Edelleen kaupunginvaltuusto päätti kehottaa asianomaisia lautakuntia sekä virastoja ja laitoksia huolellisesti seuraamaan kilpailuttamisen vaikutuksia erityisesti palvelujen hintaan ja laatuun ja henkilöstön asemaan sekä tekemään saatavien kokemusten pohjalta esityksensä kilpailuttamisessa tarvittavista muutoksista.

Vielä kaupunginvaltuusto päätti kehottaa sosiaalilautakuntaa kiirehtimään ruokapalvelutuotannon ja tilaajaorganisaation eriyttämistä.

Lopuksi kaupunginvaltuusto päätti kehottaa kaikkia hallintokuntia sekä Helsinki-konserniin kuuluvia yhteisöjä ja säätiöitä siivous-, ruokapalve-

lu-, kiinteistönhuolto- ja turvapalveluja kilpailuttaessaan aina pyytämään tarjouksen myös Palmialta.

2. Tukipalveluiden järjestämisen nykytila

Tukipalveluilla tarkoitetaan tässä sellaisia kaupunginhallinnon sisäisiä toimintoja, jotka avustavat useita hallintokuntia niiden ydintoimintojen hoitamisessa. Kolmentoista keskeisen tukipalvelukokonaisuuden tämänhetkinen organisointi on kuvattu alla olevassa taulukossa.

Tukipalveluiden tuottamistavat kaupungin virastoissa ja laitoksissa* vuonna 2007

	Virasto tai laitos tuottaa itse %	Kaupungin keskitetty tuottaja tai toinen virasto %	Kaupungin ulkopuolinen tuottaja %	Yhteensä euroa
Toimitilojen siivous	62	31	7	62 570 000
Asiakasruokailu	36	54	10	61 368 000
Tietohallinto ja tietojärjestelmäpalvelut (IT)	35	1	65	56 215 000
Rakennusten, alueiden ja kiinteistöjärjestelmien kunnossapito sekä alueiden puhtaanapito	8	58	34	50 716 000
Talous- ja henkilöstöhallintopalvelut	52	48	0	45 016 000
Asiakkaiden kuljetukset	2	32	66	32 644 000
Koneiden ja laitteiden kunnossapito	57	7	36	17 791 000
Vahtimestarit	45	55		14 036 000
Henkilöstön koulutus	29	16	55	11 541 000
Vartiointi- ja turvapalvelut	5	27	67	11 181 000
Materiaalin kuljetukset	7	24	69	7 214 000
Henkilöstön työterveyshuolto		99	1	5 494 000
Henkilöstöruokailu (subventio-osuus)		82	18	4 054 000
Yhteensä	34	36	30	379 840 000

* mukana eivät ole Ammattikorkeakoulu, Helsingin tekstiilipalvelu ja Helsingin Vesi

3. Kaupungin omien tukipalveluiden kilpailuttaminen

3.1 Opetuslautakunta

Opetuslautakunta kilpailutti 19 koulun ja oppilaitoksen ja kolmen yhteistoimitilan (koulu ja päiväkoti) siivouksen ja ruokapalvelun vuonna 2006. Tarjoukset saatiin määräaikaan mennessä yhteensä 19 toimittajalta, joista 8 jätti siivouspalvelua koskevan tarjouksen ja neljä ruokapalvelua koskevan tarjouksen. Tilaaja oli jakanut kilpailutettavat kohteet viiteen ryhmään. Ryhmissä oli edustettuna erikokoisia ja eri-ikäisiä kouluja ja yhteistoimitiloja ja ryhmät muodostuivat lähellä toisiaan sijaitsevista kouluista ja päiväkodeista. Kukin ryhmä muodosti erillisen kilpailutettavan kokonaisuuden. Palmia voitti neljän ryhmän siivouspalvelut ja kolmen ryhmän ruokapalvelut. Fazer Amica Oy voitti kahden ryhmän ruokapalvelut ja Sodexho Oy yhden ryhmän siivouspalvelut.

Opetuslautakunta päätti 9.5.2006 Helsingin kaupungin koulujen, ammatillisten oppilaitosten ja päiväkotien ruoka- ja siivouspalvelujen hankinnasta vuosille 2006 - 2008. Sopimukset tehtiin kouluryhmittäin (5) erikseen ruoka- ja siivouspalveluista. Sopimuksia oli mahdollisuus jatkaa kahdella yhden vuoden optiolla (1 + 1).

Siivouspalveluiden hankinnan arvo vuoden 2006 tarjousten ja myös toteuman mukaan oli 1.8.2006 – 31.7.2008 yhteensä 2 956 140 euroa ja vuositasolla 1 478 070 euroa.

Ruokapalveluiden hankinnan arvo vuoden 2006 tarjousten mukaan oli

1.8.2006 – 31.7 2008 yhteensä 6 295 922 euroa, joka oli vuositasolla 3 147 961 euroa. Tästä koulu- ja opiskelijalounaspalveluiden hankinnan arvo oli yhteensä 4 810 296 euroa, joka vuositasolla oli 2 405 148 euroa. Koulu- ja opiskelijaruokailun toteutuneet kustannukset 1.8.2006 – 31.7.2008 olivat 3 394 435 euroa.

Opetuslautakunta oikeutti opetusviraston tila- ja hankintapalvelut neuvottelemaan ensimmäisen optiovuoden käytöstä ruoka- ja siivouspalveluissa siten, että yksikköhintojen hinnantarkistus oli enintään 4,5 % ja että palvelujen ja sopimuksen sisällön tuli olla alkuperäisen sopimuskauden ja tarjouspyynnön mukainen. Lisäksi opetuslautakunta oikeutti opetusviraston tila- ja hankintapalvelut kilpailuttamaan palvelut tarvittavilta osin.

Sopimusta jatkettiin yhden vuoden optiolla edellä mainituin ehdoin siivouspalveluissa Palmian kanssa neljässä ryhmässä ja Sodexho Oy:n kanssa yhdessä ryhmässä sekä ruokapalveluissa Fazer Amica Oy:n kanssa kahdessa ryhmässä. Sopimuskausi on 1.8.2008 – 31.7.2009.

Sopimusta ruokapalveluissa ei jatkettu Palmian kanssa kolmessa ryhmässä, koska sopimukseen ei päästy. Opetusviraston tila- ja hankintapalvelut kilpailutti näiden ryhmien koulujen ja päiväkotien ruokapalvelut. Opetuslautakunta päätti (6.5.2008) näiden ryhmien koulujen ja päiväkotien ruokapalvelujen hankinnasta vuosille 2008 – 2010. Sopimusta on mahdollisuus jatkaa yhdellä kahden vuoden optiolla. Opetuslautakunnan päätöksen mukaisesti on näiden ryhmien ruokapalvelujen tuottaja Fazer Amica Oy 1.8.2008 alkaen. Ensimmäinen sopimuskausi on 1.8.2008 – 31.7.2010.

3.2 Terveyslautakunta

Terveyslautakunta päätti kaupunginvaltuuston 25.5.2005 tekemän päätöksen perusteella 3.4.2007 valita ruokahuollon kilpailutuksen kohteeksi Suursuon sairaalan. Perusteluna sairaalan valinnalle oli mm. se, että ravintokeskus palvelee vain yhtä sairaalaa.

Määräaikaan mennessä saapui neljä tarjousta, joista yksikään ei ollut täysin tarjouspyynnön mukainen. Tämän seurauksena terveyskeskus siirtyi neuvottelumenettelyyn, johon se otti mukaan kolme tarjoajaa ja näille annettiin mahdollisuus täsmentää tarjouksiaan tarjouspyynnön mukaiseksi. Täsmennyksen jälkeenkin kahden tarjoajan tarjoukset poikkesivat joiltain kohdin edelleen tarjouspyynnöstä. Palveluntuottajaksi tuli valituksi ainoan hyväksyttävän tarjouksen jättänyt Palmia, jonka kanssa tehty sopimus astui voimaan vuoden 2008 alussa. Sopimuskausi on 1.1.2008 - 31.12.2010 sekä vuoden optiovuosi 2011. Hankinnan arvo on yhteensä 4 000 000 euroa (optiovuosi mukaan lukien), vuodessa 1 000 000 euroa.

4. Kilpailuttamisten vaikutukset palvelun hintaan

4.1 Opetusvirasto

Ensimmäinen kilpailutus

Vuonna 2006 kilpailutettujen viiden ryhmän siivouspalvelujen palvelumaksut sopimuskaudella 2006 – 2008 olivat 11,8 % (397 000 euroa) pienemmät verrattuna siihen, jos edellä mainittujen ryhmien siivouspalveluita ei olisi kilpailutettu ja vuoden 2006 siivouspalvelumaksuja olisi korotettu Helsingin kaupungin taloussuunnitteluohjeiden mukaan vuonna 2007 (1,3 %) ja vuonna 2008 (1,5 %).

Ruokapalveluissa viiden ryhmän palvelumaksut sopimuskaudella 2006 – 2008 olivat 15,3 % (610 000 euroa) pienemmät verrattuna siihen, jos edellä mainittujen ryhmien ruokapalveluita ei olisi kilpailutettu ja vuoden 2006 ruokapalvelumaksuja (yksikköhintoja) olisi korotettu Helsingin kaupungin taloussuunnitteluohjeiden mukaan vuonna 2007 (1,3 %) ja vuonna 2008 (1,5 %) ja palveluista olisi maksettu edelleen oppilasmäärään perustuen.

Kilpailutetuissa kouluissa ja oppilaitoksissa oli 6 883 koululaista tai opiskelijaa vuonna 2006. Vuonna 2008 vastaava luku oli 6 522 koululaista tai opiskelijaa. Vuonna 2008 on 361 oppilasta vähemmän (-5,2 %) kuin vuonna 2006.

Kilpailutettujen ruokapalvelujen asiakaslaskutus perustuu syötyihin aterioihin eikä koulun oppilasmäärään. Laskutustavasta johtuen ei ateriahintoja voida suoraan verrata keskenään vaan vertailuperustana on käytetty ruokapalvelujen kustannuksia edellä esitetyllä tavalla.

Optiokauden hinnantarkistus

Ensimmäisen optiokauden (1.8.2008 – 31.7.2009) koskeva hinnantarkistus toteutettiin siivouspalveluissa viiden ryhmän ja ruokapalveluissa kahden ryhmän osalta opetuslautakunnan päätöksen mukaisesti siten, että palvelumaksuja (siivouspalvelut) tai yksikköhintoja (ruokapalvelut) korotetaan sopimuskaudella 4,5 %.

Ruokapalveluiden kilpailutus vuonna 2008

Loppuvuodesta 2007 alkanut ja edelleen vuonna 2008 jatkunut raaka-aineiden hinnannousu sekä samaan aikaan tapahtuneet työvoima- ja energiakustannusten nousu ovat korottaneet toisen kilpailutuksen yksikköhintoja (ateriahintoja). Tarjousta tehdessään kaikki palveluntarjoajat olivat lisäksi ottaneet huomioon sopimuskaudella 1.8.2006 – 31.7.2008 kertyneitä kustannusvaikutuksia.

Ensimmäisessä kilpailutuksessa 2006 kolmessa ryhmässä valituksi tulleen toimittajan (Palmia) syötyihin aterioihin (lautaslaskenta) perustuvat ateriahinnat olivat käytännössä samansuuruiset kuin vuoden 2005 oppilasmäärään perustuvat ateriahinnat. Valitun toimittajan ateriahinnat olivat vuonna 2006 käytännössä alle sen hetkisten markkinahintojen, kun laskutustavan muutos otetaan huomioon ateriahintoja vertailtaessa ja arvioitaessa. Oppilasmäärään perustuvassa laskutustavassa laskutetaan myös syömättä jääneistä aterioista.

Vuonna 2006 kilpailutettujen viiden ryhmän peruskoulujen ja lukioiden perusruokavalion ateriahintojen vaihteluväli oli 1,56 – 2,13 euroa / ateria. Vuonna 2008 kilpailutetun kolmen ryhmän ateriahintojen vaihteluväli oli 1,69 – 2,33 euroa / ateria. Asiakkaan laskutus perustuu kummassakin kilpailutuksessa syötyihin aterioihin (lautaslaskenta). Viimeksi mainitun kilpailutuksen hinnat ovat kiinteät koko sopimuskaudella 1.8.2008 – 31.7.2010 (kaksi vuotta) ja sisältävät ennakoitavissa olevia sopimuskaudella 2008 -2010 ateriahintoihin mahdollisesti vaikuttavia kustannustekijöitä.

Kustannusvaikutusten tai – vertailujen tekeminen sopimuskaudelta 1.8.2008 – 31.7.2010 ei ole tässä vaiheessa mahdollista, koska tilaajalla ei ole käytettävissä muun muassa sisäisten palvelujen yksikköhintojen korotuksia vuonna 2009 ja 2010, syötyjen aterioiden määriä eikä koulujen oppilasmääriä vuonna 2009 ja 2010. Edellä mainitut vertailuun oleellisesti vaikuttavat tekijät ovat käytettävissä vasta kunkin lukuvuoden jälkeen ja koko tulevalta sopimuskaudelta 2008 - 2010 vasta kevätlukukauden 2010 jälkeen.

4.2 Sosiaalivirasto

Kilpailutus koski ruokapalveluja päiväkoti Kaunokissa, Purjeessa ja Timoteissa sekä päiväkoti Mestarin erityisryhmässä. Päiväkoti Mestarin erityisryhmän ruokapalvelujen kustannusmuutoksista ei voi antaa luotettavaa tietoa, koska ruokapalvelun kustannuksia ei pystytä erittelemään yhden ryhmän osalta. Kustannustiedot on selvitetty kolmen muun päiväkodin osalta.

Sopimuskauden 1.8.2006 – 31.7.2008 hankinnan kokonaisarvo oli

470 000 euroa. Luku ei sisällä optiokauden kokonaisarvoa.

Toteutuneita kustannuksia verrattiin kunkin päiväkodin osalta kilpailuttamisen ajalta 1.8.2006 – 31.7.2008 siihen, että toimintoja ei olisi kilpailutettu. Kaikki kilpailutetut kohteet olivat koulujen yhteydessä toimivia päiväkoteja, joissa toimijana oli ennen kilpailutusta Palmia. Vertailukustannuksiin on laskettu vuonna 2007 toteutunut 1,3 prosentin korotus ja vuonna 2008 toteutunut 1,5 prosentin korotus. Kustannukset päiväkodeissa olisivat olleet 470 200 euroa, jos toimintoja ei olisi kilpailutettu. Kilpailutuksen jälkeen ko. päiväkotien toteutuneet ruokapalvelun kustannukset olivat 378 000 euroa. Kustannussäästö oli yhteensä 92 200 euroa. Kustannukset laskivat 19,6 %.

Ateriasuoritteen kustannus laski kilpailutetuissa päiväkodeissa 2,46 eurosta 1,96 euroon eli keskimäärin 0,50 euroa / suorite.

4.3 Terveyskeskus

Vaikka palveluntuottaja pysyi samana, kilpailutuksen seurauksena Suursuon sairaalan ruokahuollon kustannukset ovat alentuneet noin kymmenellä prosentilla eli laskennallisesti 400 000 euroa koko neljän vuoden sopimuskaudella, jos myös optiokausi käytetään.

5. Kilpailuttamisten vaikutukset palvelun laatuun

5.1 Opetusvirasto

Opetusvirasto on kilpailutuksen laatuvaikutusten seuraamiseksi ja palautteiden hankkimiseksi toteuttanut opetusviraston ja palvelujen tuottajan välisissä palvelusopimuksissa määriteltyjä palvelujen laadun valvontaa ja seurantaa koskevia sopimusehtoja. Opetusvirasto on tehnyt ennen toiminnan käynnistymistä kyselyt kilpailutettuihin kohteisiin ja ei-kilpailutettuun verrokkiryhmään (kesäkuu 2006 sekä uudelleen marraskuussa 2006 ja 2007). Marraskuussa 2007 tehdyssä asiakaskyselyssä oli alkuperäisen verrokkiryhmän lisäksi toinen vastaavanlainen verrokkiryhmä.

Ruoka- ja siivouspalvelujen palvelusopimuksissa on sovittu opetusviraston ja palveluntuottajien välisistä yhteistyökokouksista, joita pidetään vähintään kaksi kertaa vuodessa. Näiden kokousten tarkoituksena on arvioida ja kehittää yhteistyötä, palvelujen sujuvuutta, laatua ja asiakastyytyväisyyttä. Yhteistyökokouksia on pidetty kaikkien palveluntuottajien kanssa sopimuksen mukaisesti yhteensä neljä kertaa loppuvuodesta 2006 alkaen.

Palveluntuottajat ovat toteuttaneet laadun seuraamiseksi palvelusopimusten edellyttämällä tavalla kerran vuodessa oman asiakastyytyväisyyskyselynsä. Palveluntuottajan tehtävänä on myös valvoa säännöllisesti palvelun laatua ja siinä havaittuja ongelmia ja raportoida tehtävien suorittamisesta opetusvirastolle. Käytännössä raportointi on tapahtunut siten, että palveluntuottajat ovat tehneet raportin opetusviraston ja palveluntuottajan väliseen yhteistyökokoukseen palvelujen toteutumisesta, asiakastyytyväisyydestä, havaituista palvelupuutteista, palvelun kehittämiskohteista ja korjaavista toimenpiteistä.

Reklamaatioiden tekemiseksi ja käsittelemiseksi opetusvirasto on yhdessä palveluntuottajien kanssa laatinut kaikille palveluntuottajille yhtenäisen reklamaatiolomakkeen ja reklamaatioprosessin, joka käsittää vaiheet ongelmatilanteiden havaitsemisesta hyvitysmenettelyihin.

Palvelusopimuksissa edellytetään, että opetusvirastolla ja palveluntuottajalla on kohteissa yhteisiä laaduntarkkailukierroksia. Laaduntarkkailukierroksia on toteutettu neljä kertaa vuodessa. Yhteensä sopimuskaudella 2006 – 2008 toteutettiin kussakin kohteessa kahdeksan yhteistä laaduntarkkailukatselmusta.

Opetusvirasto on huolehtinut palvelusopimuksen mukaisesti laaduntarkkailukierroksista, joissa on ollut mukana palveluntuottajan ja oppilaitoksen edustaja. Palvelusopimuksen ja palvelukuvausten mukaisen laadun varmistamiseksi on opetusvirasto panostanut erityisesti toiminnan käynnistämisvaiheisiin ja järjestänyt kohteiden vastaanottotilaisuudet elokuussa 2006 ja 2008. Näin on varmistettu mm. että kaikilla palvelusopimuksen osapuolilla on lähtökohtaisesti sama näkemys palvelun laatu-, sisältö- ja määrätavoitteista.

Laatukatselmuksissa on seurattu palvelun toteutumista käytännössä, kirjattu havainnot laatukatselmuslomakkeeseen, keskusteltu havainnoista ja mahdollisista palvelupuutteista, sovittu tarvittaessa korjaavista toimenpiteistä ja niiden aikatauluista sekä vastuuhenkilöistä.

Laaduntarkkailukierroksilla on keskusteltu mm. ruoan laadunvarmistuksesta, linjaston täydentämisestä ja ruoan riittävyyden varmistamisesta koko ruokailuajan. Siivouspalveluissa laatukierroksilla on keskusteltu mm. sijaisjärjestelyjen kehittämisestä, kohteiden siivoustason erojen vähentämisestä ja siivouspalvelujen kokonaislaadun parantamisesta. Laatukatselmuksissa havaittuja asioita käsitellään myös opetusviraston ja palveluntuottajan välisissä yhteistyökokouksissa osana laadun varmistusta ja kehittämistä.

Varsinaisten kirjallisten reklamaatioiden määrä on ollut koko sopimuskaudella vähäinen ja palveluntuottajat ovat reagoineet nopeasti havaittuihin puutteisiin.

Asiakaskyselyjen tulokset

Opetusvirasto on tehnyt kilpailutettujen ja ei-kilpailutettujen oppilaitosten asiakastyytyväisyyskyselyjä kaksi kertaa sopimuskaudella 2006- 2008. Tämän lisäksi opetusvirasto on tehnyt lähtötilakartoituksen kesäkuussa 2006.

Kilpailutettujen oppilaitosten ruoka- ja siivouspalvelujen toiminnallisen ja teknisen laadun kokonaisarvosana on parantunut sopimuskaudella 2006 – 2008. Niiden koulujen oppilaitosten, joiden palveluja ei ole kilpailutettu, asiakastyytyväisyys on parantunut vain hieman lähtötilakartoituksen tasolta.

Opetusviraston marraskuussa 2006 ja lokakuussa 2007 tekemien kilpailutettujen oppilaitosten ruoka- ja siivouspalvelujen asiakastyytyväisyyskyselyjen vastausten perusteella kilpailutettujen oppilaitosten palveluissa on tapahtunut kehittymistä mm. seuraavien tekijöiden osalta:

- ruoan ja valikoimien monipuolisuudessa, ruoan maussa ja ulkonäössä sekä ruokalajien sopivuudessa käyttäjäryhmille

- oppilaitoksen eri tilojen siivoustasossa

- esimiesten, yhteyshenkilöiden ja henkilöstön reagointiherkkyydessä, joustavuudessa, palvelualttiudessa, asiakaslähtöisyydessä ja yhteydenpidossa asiakkaaseen

- palvelupuutteisiin reagoinnissa ja niiden korjaamisessa

- sijaisjärjestelyjen toimivuudessa ja asiakaslähtöisyydessä

- ruokapalvelujen työnopastuksessa.

Kasvatuksen ja opetuksen tukemisessa ei ole havaittu muutoksia kilpailutusta edeltävään aikaan nähden.

Opetusvirasto teki asiakaskyselyn kilpailutettujen koulujen, oppilaitosten ja yhteistoimitilojen rehtoreille. Kyselyihin osallistuneet rehtorit ovat tyytyväisempiä ruoka- ja siivouspalveluihin kuin vastaavien vertailuryhmien oppilaitosten rehtorit, joiden palveluja ei ole kilpailutettu. Kilpailutettujen koulujen ja oppilaitosten asiakaskyselyn kysymysten keskiarvo oli lokakuussa 2007 ruokapalveluissa 4,14 ja siivouspalveluissa 3,87 asteikolla 1-5. Verrokkiryhmien vastaavat keskiarvot olivat ruokapalveluissa 3,79 ja siivouspalveluissa 3,28.

Palveluntuottajien omien asiakastyytyväisyyskyselyjen tulokset tukevat opetusviraston asiakaskyselyjen tuloksia ja ovat kaikkien palveluottajien osalta samansuuntaiset kuin opetusviraston asiakaskyselyjen tulokset. Kilpailutettujen koulujen ja oppilaitosten asiakastulokset ovat parantuneet niin ruoka- kuin siivouspalveluissa koko sopimuskauden.

Vuonna 2008 kilpailutettujen kohteiden ruokapalvelujen tarjottu hinta – laatusuhde on hyvä ja se on pääpiirteiltään uuden kouluruokasuosituksen laatukriteerien mukainen. Valituksi tulleen palveluntuottajan laatutaso ylittää palvelukuvauksen vähimmäislaatutason mm. pehmeän leivän tarjoilukertojen, kokoliharuokien, keittoruoan kanssa tarjottavan salaatti- ja leikkelevalikoiman sekä jälkiruokien tarjoilukertojen osalta.

Asiakastyytyväisyystulokset ovat olleet hyvät, ruokapalveluissa jopa erinomaiset. Palvelujen tekninen ja toiminnallinen laatu ovat kehittyneet, samoin yhteistyömenettelyt ja asiakasyhteistyö. Palvelut ovat toimineet omalla painollaan koko sopimuskauden.

5.2 Sosiaalivirasto

Päiväkodit ovat olleet mukana opetusviraston asiakaskyselyssä. Vuoden 2006 marraskuussa tehdyssä kyselyssä todettiin, että kehittymistä oli tapahtunut mm. seuraavien tekijöiden osalta:

- ruoan ja valikoimien monipuolisuudessa, ruoan maussa ja ulkonäössä sekä ruokalajien sopivuudessa käyttäjäryhmille

- esimiesten, yhdyshenkilöiden ja henkilöstön reagointiherkkyydessä, joustavuudessa, palvelualttiudessa, asiakaslähtöisyydessä ja yhteydenpidossa asiakkaaseen

- palvelupuutteisiin reagoinneissa ja niiden korjaamisessa

- sijaisjärjestelmien toimivuudessa ja asiakaslähtöisyydessä

- kasvatustehtävän tukemisessa

Sosiaalivirastossa haastateltiin kilpailutuksessa mukana olleiden päiväkotien johtajat elokuussa 2008. Palautetta pyydettiin ruokapalvelujen laadusta ja toimivuudesta koko sopimuskauden ajalta.

Selvityksen mukaan päiväkodit ovat olleet pääsääntöisesti hyvin tyytyväisiä ruokapalvelun laatuun. Kilpailuttamisprosessin vaikutus näkyi sopimuskauden alussa joissakin kohteissa henkilöstön vaihtuessa laadun notkahtamisena. Alle 3-vuotiaiden lasten ravinnon erityistarpeiden huomioon ottaminen oli haaste uusille toimijoille. Hyvällä yhteistyöllä ongelmat on kuitenkin pystytty selvittämään nopeasti. Päiväkodeissa, joissa ruokapalvelun tuottaja ei vaihtunut, palvelun laadussa ei koettu merkittäviä muutoksia kilpailutuksen seurauksena. Päiväkodissa, jossa ruokapalvelun tuottaja vaihtui, henkilökunta arvioi erityisesti palvelun laadun parantuneen merkittävästi.

Johtajat ja henkilöstö toivovat jatkossa pidempiaikaisia sopimuksia, koska toiminnan käynnistäminen uuden toimijan kanssa tai henkilöstön vaihtuminen edellyttää aina tilaajalta erityistä panostusta. Päiväkodin johtajat arvioivat lisäksi, että heillä menee huomattavasti vähemmän aikaa ruokapalvelun laadunvalvontaan ja muihin tilaajan tehtäviin kuin oman ruokapalvelutuotannon johtamiseen liittyvissä tehtävissä.

5.3 Terveyskeskus

Suursuon sairaalan yhteistyö Palmian hoitaman ravintokeskuksen kanssa on ollut tiivistä jo ennen kilpailutusta; ruokayhdyshenkilö-osastonhoitaja-ylihoitajakokouksia on järjestetty säännöllisesti ja lisäksi ravintopäällikön sekä johtavan ylihoitajan ja ylihoitajan välinen yhteistyö ravitsemushoidon kehittämiseksi on ollut jatkuvaa.

Vastaava toiminta on jatkunut myös kilpailutuksen jälkeen, ruokayhdyshenkilökokouksia on pidetty jopa useammin kuin aiemmin. Tämän lisäksi perustettiin heti vuoden 2008 alusta sairaalan ja Palmian välinen säännöllisesti kokoontuva yhteistyöryhmä, jonka tavoitteena on ollut käynnistää ja seurata kilpailutuksessa sovittuja asioita. Tähän työryhmään kuuluu sairaalan Palmian edustajien lisäksi Palmian ruokapalvelupäällikkö ja tarvittaessa terveysasemaosastoon kuuluva ravitsemusterapeutti.

Viimeksi mainitun ryhmän toimesta sairaalassa toteutettiin kahteen kertaan tarkka vuodeosastokohtainen ja ruokakomponenttikohtainen biojätteen seuranta, jonka tarkoituksena oli selvittää runsasta biojätteen määrää ja syitä siihen koko ruokaprosessin osalta. Tulokset olivat hyviä, ja vastaavaa seurantaa suunnitellaan tehtäväksi muissakin pitkäaikaissairaaloissa syksyn 2008 aikana.

Osastojen henkilökunnalta kysyttiin kommentteja ruokahuollon toteutuksesta henkilöstö- ja potilasruokailun osalta. Potilasruokailun sujumiseen kilpailutus ei ole tuonut mainittavampia muutoksia. Muutamat osastot kylläkin toivat esille entistä tiiviimmän yhteistyön ravintokeskuksen ja osastojen välillä; kaikki osastot ovat saaneet opastusta oikean annoskoon määrittämiseen, ja ravintokeskus hoitaa pikaisesti esille tulleita korjaamistarpeita. Viestit puolin ja toisin kulkevat ns. reissuvihkon välityksellä, mikä nähdään hyvänä. Kilpailutuksessa annoskoot muuttuivat niin, että pääruoan määrä tarvittavan proteiinin saamiseksi kasvoi ja samalla jälkiruoan annoskoko hieman pieneni.

6. Kilpailuttamisten kustannukset

6.1 Opetusvirasto

Ensimmäisen kilpailutuksen tarjousasiakirjojen valmistelusta ja käsittelystä 2006 vastasi neljä henkilöä. Kilpailuttamisen kustannukset vuonna 2006 opetusvirastossa olivat n. 65 000 euroa.

Ensimmäisestä optiokaudesta aiheutuvat kustannukset muodostuivat optioneuvotteluista, asiakirjaprosesseista ja lautakuntakäsittelystä. Käytetty työaika ja siitä aiheutuvat kustannukset olivat noin 800 euroa.

Vuoden 2008 toisen kilpailutuksen kolmen ryhmän ruokapalvelujen tarjousasiakirjojen valmistelusta ja käsittelystä aiheutuva työmäärä oli ensimmäistä kilpailutusta merkittävästi vähäisempi, koska kilpailutuksessa voitiin hyödyntää edellisen kilpailutuksen asiakirjoja ja kilpailutusprosessista saatuja kokemuksia. Tarjousasiakirjojen valmistelusta vastasi kaksi henkilöä ja saatujen tarjousten käsittelystä kolme henkilöä. Kilpailutusprosessi toteutettiin normaalin työajan puitteissa työjärjestelyin. Ylitöitä prosessin aikana ei tehty. Käytetystä työajasta aiheutunut kustannus oli noin 3000 euroa.

6.2 Terveyskeskus

Kilpailutus vaati varsin paljon henkilötyöpäiviä. Tehtävään nimetty henkilö käytti ajankohdasta riippuen puolet–kaksi kolmasosaa työajastaan yli vuoden ajan. Lisäksi kilpailutus työllisti runsaasti muita henkilöitä terveyskeskuksessa ja oikeuspalveluissa. Kilpailuttamisen aiheuttamat kustannukset olivat arviolta noin 100 000 euroa. On kuitenkin huomattava, että tuloksena on syntynyt pitkäaikaissairaalan ruokapalvelujen palvelukuvaus, joka on hyödyllinen kilpailutuksesta huolimatta. Mikäli kilpailutus uusitaan tai sitä laajennetaan, ei työmäärä ole läheskään yhtä suuri.

6.3 Muut hallintokunnat

Kaupungin omien tukipalveluiden kilpailuttamisesta on ollut kustannuksia sosiaalivirastolle 3 000 euroa tarjousasiakirjojen valmistelun konsultoinnista päivähoidon osalta ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille 13 500 euroa sopimusten teon lakiteknisestä konsultoinnista. Henkilöstökeskukselle on aiheutunut noin 10 000 euron kustannukset kilpailuttamisen piirissä olleen henkilöstön asemaan liittyvistä neuvotteluista ja valmistelusta ja talous- ja suunnittelukeskukselle 5 000 euroa kilpailuttamisen kokonaisprosessin koordinoinnista ja konsernin kokonaiskustannusten seurannasta. Kilpailutukseen liittyvät tehtävät toteutettiin normaalin työajan puitteissa.

7. Kilpailuttamisen henkilöstövaikutukset

Vuoden 2006 koulujen, toisen asteen oppilaitosten ja päiväkotien viiteen kohteeseen jaettujen siivouksen ja ruokapalveluiden kilpailutuksen piirissä oli 117 henkilöä. Palmia voitti neljän ryhmän siivouspalvelut ja kolmen ryhmän ruokapalvelut. Fazer Amica Oy voitti kahden ryhmän ruokapalvelut ja Sodexho Oy yhden ryhmän siivouspalvelut. Neljä henkilöä siirtyi voittaneen ulkopuolisen yrityksen palvelukseen.

Vuonna 2007 Suursuon sairaalan ruokapalveluiden kilpailutuksen piirissä oli 19 henkilöä. Palmia voitti kilpailutuksen.

Vuoden 2008 koulujen ruokapalveluiden kilpailutuksen piirissä oli 21 henkilöä. Kaksi henkilöä siirtyi voittaneen Fazer Amica Oy:n palvelukseen.

Henkilöstön työhyvinvointi

Seuraavat havainnot perustuvat Helsingin kaupungin työterveyskeskuksen selvitykseen opetusviraston koulujen ruokapalvelu- ja siivoustoiminnan kilpailuttamisen vaikutuksista henkilöstön työhyvinvointiin.

Kilpailutettavissa kohteissa työntekijöistä suurin osa oli vaihtanut työpistettä ennen kevätlukukauden alkua 2006. Vähiten epävarmuutta kestävät henkilöt siirtyivät toisiin työpisteisiin jo syyslukukauden 2005 päätteeksi. Ennen kilpailutusta työntekijöille tarjottiin mahdollisuutta siirtyä pois kilpailutettavista työpisteistä. Halutessaan he saivat palata takaisin entiseen työpisteeseen kilpailutuksen ratkettua.

Merkittävin henkilöstövaikutus kilpailutuksella on ollut esimiesten työssä selviytymiseen. Kilpailutusvaihe lisää esimiehen työmäärää ja kuormittumista työntekijöiden ’ahdistuksen kantajana’.

Työntekijöissä tieto tulevasta kilpailutuksesta on herättänyt epävarmuutta omasta tulevaisuudesta ja monia yksityiskohtaisia kysymyksiä mm. työsuhteen jatkumisen ehtoihin, lomiin, työsuhde-etuihin liittyen.

Sairauspoissaolojen osalta siivouspalveluissa ei ole havaittavissa eroja vuosien 2005 ja 2006 välillä. Catering-palveluissa sairauspoissaolopäivät työntekijää kohden ovat merkittävästi vähentyneet viime vuonna. Sairauspoissaoloista lyhyiden 1-3 päivän poissaolokertojen määrää käytetään yleensä kuvaamaan ei-lääketieteellisten sairauspoissaolojen syitä. Tutkimusten mukaan nämä lyhyet poissaolokerrat saattavat lisääntyä organisaation muutostilanteissa. Palmian kohdalla tällaista muutosta ei kuitenkaan ole havaittavissa. Vertailua vaikeuttaa se, että sairauspoissaolojen vertailuvuosina 2005 -2006 kilpailutetuissa kohteissa vaihtui suuri osa henkilökunnasta.

8. Kaupungin omien tukipalveluiden kilpailuttamisen kokonaistaloudelliset vaikutukset

Kaupunginvaltuuston 25.5.2005 oikeuttamien kilpailutusten säästöt opetusvirastolle, sosiaalivirastolle ja terveyskeskukselle ovat kilpailuttamiskustannukset huomioon ottaen noin 1 200 000 euroa. Kokonaistaloudellinen tarkastelu rajoittuu sopimuskauteen eikä optiovuosia ole otettu huomioon (opetuslautakunnan sopimuskausi oli kaksi vuotta ja terveyslautakunnan on kolme vuotta). Palmian kate on kilpailuttamiskustannukset huomioon ottaen pienentynyt noin 1 100 000 euroa. Kaupungille on syntynyt säästöä kilpailuttamisen tuloksena noin 100 000 euroa. Kilpailuttamisen kustannukset virastoille ovat olleet noin 170 000 euroa ja Palmialle noin 160 000 euroa yksiköiden omien ilmoitusten mukaan. Kilpailuttamiskustannukset ovat palvelukokonaisuuden ensimmäisessä kilpailuttamisessa huomattavasti korkeammat kuin seuraavilla kerroilla.

9. Muut vaikutukset

Opetusvirastossa on koettu, että kilpailuttaminen on kehittänyt myös kunnan omaa palvelutuotantoa tai vähintään nopeuttanut palvelutuotannon kehittymistä niin ruoka- kuin siivouspalveluissa.

Palmian palvelujen tuotteistaminen on edistynyt kilpailuttamisen ansiosta. Palmiassa on myös koettu, että kilpailutus on lisännyt henkilöstön kustannus- ja laatutietoisuutta.

10. Tiivistelmä tukipalveluiden kilpailuttamisen vaikutuksista

Tukipalveluiden kilpailuttamisen vaikutuksesta siivous- ja ruokapalvelujen hinnat ovat 10–15% alemmat kuin ilman kilpailutusta.

Palvelujen laatu on parantunut ja asiakastyytyväisyys lisääntynyt kilpailutetuissa kohteissa. Tämä koskee sekä ulkopuolisia että kaupungin omaa palveluntuottajaa.

Kilpailuttamisen henkilöstövaikutukset ovat olleet vähäiset.

Kilpailuttaminen on vaatinut merkittävästi työpanosta sekä tilaajien että tuottajan taholla. Toisaalta vaadittu työpanos on ensimmäisellä kerralla huomattavasti suurempi kuin seuraavilla kerroilla.

Kilpailuttamisen vaikutus kaupungin kokonaistalouteen ei ole ollut merkittävä.

11. Jatkotoimenpiteet

Tarkoituksena on, että kaupunginvaltuusto päättää kevätkaudella 2009 tukipalveluiden kilpailuttamisen jatkosta. Sitä ennen lauta- ja johtokunnat tekevät esityksensä siitä, missä laajuudessa kilpailuttamista olisi jatkettava.

VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä selvityksen tukipalveluiden kilpailuttamisen vaikutuksista tiedoksi.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaikkia lauta- ja johtokuntia tekemään esityksensä tukipalveluiden kilpailuttamisen jatkosta 31.3.2009 mennessä.

Pöytäkirjanote esityslistateksteineen kaikille lauta- ja johtokunnille.

Lisätiedot:
Holstila Terttu, erityissuunnittelija, puhelin 310 36357
Paavola Vesa, organisaatiopäällikkö, puhelin 310 36570

HELSINGIN KAUPUNGIN MELUNTORJUNNAN TOIMINTASUUNNITELMA 2008

Khs 2008-1875

Ryj toteaa, että Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/49/EY ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta (ympäristömeludirektiivi) tuli voimaan 18.7.2002. Ympäristömeludirektiivin kansallista täytäntöönpanoa varten ympäristönsuojelulakia (86/2000) täydennettiin muutoksella (459/2004) meluselvityksistä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmista.

Direktiivin tavoitteena on määritellä yhteisölle yhteinen toimintamalli, jonka avulla voidaan välttää, ehkäistä tai vähentää ympäristömelulle altistumisen haittoja, joiksi katsotaan myös melun häiritsevyys. Direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi tehdään meluselvitykset ympäristömelulle altistumisesta sekä laaditaan toimintasuunnitelmat melun ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.

Ryj toteaa, että Kj asetti 6.4.2005 meluselvitystyöryhmän, jonka tehtävänä on laatia ympäristönsuojelulain tarkoittama meluselvitys ja meluntorjunnan toimintasuunnitelma sekä ehdotus meluselvityksen ja toimintasuunnitelman tarkistusmenettelystä. Työryhmään ovat kuuluneet edustajat ympäristökeskuksesta, talous- ja suunnittelukeskuksesta, rakennusvirastosta, kaupunkisuunnitteluvirastosta, rakennusvalvontavirastosta ja Helsingin Satamasta sekä pysyvinä asiantuntijoina ympäristöministeriön, Tiehallinnon, Ratahallintokeskuksen, Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Finavian edustajat.

Ensimmäiset EU:n ympäristömeludirektiivin mukaiset meluselvitykset valmistuivat kesällä 2007. Suomessa meluselvitykset tehtiin Helsingin kaupungista, vilkkaimmin liikennöidyistä maanteistä (750 km) ja rautateistä (96 km) sekä Helsinki-Vantaan lentoasemasta. Selvityksistä vastasivat Helsingin kaupunki sekä Tiehallinto, Ratahallintokeskus ja Ilmailulaitos Finavia. Helsingin kaupungin meluselvityksessä arvioitiin tie-, rautatie-, metro-, raitiotie- ja lentoliikenteen aiheuttamaa melua.

Meluntorjunnan toimintasuunnitelmat melutilanteen parantamiseksi tuli laatia vuoden kuluessa meluselvitysten valmistumisen jälkeen. Luonnos Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelmaksi valmistui kesäkuussa 2008.

Ympäristölautakunta päätti (2.9.2008) osaltaan hyväksyä Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman ja lähettää toimintasuunnitelman edelleen kaupunginhallitukselle hyväksymistä varten.

./. Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2008 (Luonnos 17.7.2008) on tämän asian liitteenä. Se on lisäksi saatavissa internetistä sivulta www.hel2.fi/ymk/meluselvitys > Meluntorjunnan toimintasuunnitelman luonnos 17.7.2008 (pdf, 6 867 kt).

Meluntorjunnan toimintasuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet

Toimintasuunnitelmassa on esitetty seuraavat meluntorjunnan pitkän aikavälin tavoitteet vuoteen 2020 asti:

1. suojata ensisijaisesti voimakkaan melun (yli 65 dB) alueilla asuvia

2. kohdistaa meluntorjuntatoimia alueille, joilla altistujia on paljon

3. suojata asukkaat siten, että asuntojen sisämelutasot eivät ylitä valtioneuvoston asettamia ohjearvotasoja

4. alentaa melutasoja asumisen lisäksi muissa herkissä kohteissa

5. säilyttää suhteellisen hiljaisia alueita

6. turvata virkistysalueilla riittävän alhaiset melutasot

7. edistää meluntorjunnan huomioon ottamista alueidenkäytön suunnittelussa

8. vakiinnuttaa käyttöön laaja meluntorjunnan keinovalikoima.

Meluntorjunnan toteuttamiseksi on esitetty yhteensä 26 toimenpidettä, jotka muodostavat toimenpideohjelman vuosille 2008–2012. Kullekin toimenpiteelle on määritelty toteutus, vastuu- ja yhteistyötahot, vaikutukset, kustannukset ja aikataulu (Taulukko 10, toimintasuunnitelma s. 80).

Toimenpiteet on jaettu viiteen kokonaisuuteen. Toimenpidekokonaisuudet ovat (I) Kaupungin meluntorjuntatavoitteita tukevat toimintalinjat, (II) Melualtistusta vähentävät toimenpiteet, (III) Hiljaisia alueita koskevat toimenpiteet, (IV) Koulutus ja viestintä sekä (V) Tutkimus ja kehitys. Toimenpiteet on esitelty toimintasuunnitelman sivuilla 60-80.

Toimenpiteistä on valittu 12 kärkihanketta, joiden toteutumista pidetään erityisen tärkeänä edellä mainittujen pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseksi. Kärkitoimenpiteet ovat (ei tärkeysjärjestyksessä):

- kaupungin toiminta esimerkkinä

- melun huomioon ottaminen alueidenkäytön suunnittelussa

- meluvaikutusten arviointi liikennesuunnittelussa

- joukkoliikenteen käytön lisääminen

- hiljaisten päällysteiden ottaminen laajamittaiseen käyttöön

- nopeusvalvonnan tehostaminen

- joukkoliikenteen melun vähentäminen

- raideliikenteen ratojen tekninen parantaminen

- meluesteiden rakentaminen (maantiet, kadut, herkät kohteet)

- kantakaupungin kerrostalojen ikkunoiden ääneneristävyyden parantaminen

- hiljaisten alueiden tietokannan kehittäminen ja ylläpito

- hiljaisten alueiden huomioon ottaminen kaavoituksessa

Meluntorjunnan toimintasuunnitelmasta saadut lausunnot

Kaupunkilaisilla oli mahdollisuus kommentoida toimintasuunnitelmaluonnosta 7.3.–30.4.2008 välisenä aikana. Yhdessä Tiehallinnon kanssa järjestettiin yleisötilaisuus, jossa esiteltiin luonnosta ja yleisöllä oli mahdollisuus esittää kommentteja ja kysymyksiä. Toimintasuunnitelmaluonnoksesta pyydettiin lausunnot ympäristönsuojelulain mukaisesti valtakunnallisilta ja alueellisilta viranomaisilta sekä yhdistyksiltä, naapurikunnilta ja kaupungin eri hallintokunnilta. Internetiin avattiin sivusto, josta löytyy toimintasuunnitelmaluonnos ja sen lyhennelmä sekä palautelomake. Kaupungin keskustelufoorumiin Suoraan Stadista avattiin (www.hel2.fi/keskustelu) keskustelupalsta.

./. Yhteenveto saaduista lausunnoista ja asukaspalautteesta on tämän asian liitteenä. Se on lisäksi luettavissa internetistä sivulta www.hel2.fi/ymk/meluselvitys > Meluntorjunnan toimintasuunnitelmasta, lausunnot ja asukaspalaute (pdf, 103 kt).

Meluntorjuntakohteiden kustannukset

2000-luvulla kaupungin budjetoinnissa erillisiin meluesteisiin on varattu vuosittain noin miljoona euroa. Meluntorjunnan kustannuksiin on osallistuttu myös yhteishankkeissa, joita on toteutettu Tiehallinnon ja Ratahallintokeskuksen kanssa.

Seuraavan viiden vuoden aikana toteutettavien Helsingin maanteiden meluesteiden kustannusarvio keväällä 2008 oli noin 23 miljoonaa euroa. Kustannusarvio käsittää vain Tiehallinnon osuuden hankkeiden toteutuksesta. Kunnan osuudeksi tulee lisäksi noin 25 % hankkeiden kokonaiskustannuksista.

Valtion rahoitusosuuden puuttuessa kohteiden toteutuminen tällä vaalikaudella, vuosina 2007–2011, näyttää tällä hetkellä hyvin epätodennäköiseltä. Helsingin kaupunki on omalta osaltaan varautunut investointiohjelmissaan hankkeiden toteuttamiseen toimintasuunnitelman edellyttämässä aikataulussa.

Toimintasuunnitelmassa tarkasteltujen asuinkohteiden (12 kpl) meluesteiden kustannuksiksi on arvioitu noin 16 miljoonaa euroa ja virkistysaluekohteiden kustannuksiksi noin 2,5 miljoonaa euroa. Näillä investoinneilla saataisiin suojattua katuliikenteen melulta noin 1 475 asukasta. Meluesteiden tarve tulee harkita tarkoin kohdekohtaisesti, sillä katujen varsilla meluesteiden kustannus-hyötysuhde on usein huono.

Myös hiljaisten päällysteiden laajempi käyttöön otto tulee vaatimaan lisärahoitusta. Tavallisen päällysteen hinta on keskimäärin noin 7 euroa/m² ja hiljaisen päällysteen hinta keskimäärin noin 10 euroa/m². Hiljaisen päällysteen lisäämisen lisärahoitustarve arvioidaan tarkemmin lähiaikoina valmistuvassa erillisselvityksessä.

Herkkien kohteiden (15 kohdetta) meluntorjunnan kustannusarviot vaihtelevat huomattavasti eri kohteiden sekä samaan kohteeseen laskettujen eri meluntorjuntavaihtoehtojen välillä. Kustannusarviot vaihtelevat karkeasti 16 000 – 97 000 euroa ja kohteiden kokonaiskustannuksiksi voidaan arvioida noin 800 000 euroa. Melusuojaukseen valittavien kohteiden priorisointi ja resursointi suunnitellaan tarkemmin syksyllä 2008. Lisärahoitustarvetta herkkien kohteiden suojaamiseen kuitenkin on, mikäli edes melutilanteeltaan pahimmat kohteet halutaan suojata vuoteen 2012 mennessä.

Toimintasuunnitelmassa esitettyjen muiden toimenpiteiden kustannuksia on arvioitu karkeasti kunkin toimenpiteen yhteydessä. Tarkoituksena on eritellä, minkä toimenpiteiden toteuttaminen vaatii erillisen rahoituksen ja mitkä toimenpiteet voidaan toteuttaa nykyisin resurssein. Osa toimista voidaan toteuttaa myös virkatyönä.

Meluntorjunnan toimintasuunnitelman toteutumisen seuranta

Ympäristömeludirektiivin mukainen meluselvitys ja sitä seuraava meluntorjunnan toimenpidesuunnitelma tarkistetaan viiden vuoden välein. Laskennalliseen arviointiin perustuvaa tietoa melutilanteen kehityksestä saadaan siten viiden vuoden jaksoissa.

Helsingin kaupungin ympäristökeskus seuraa vuosittain meluntorjunnan toimintasuunnitelman toimenpiteiden toteutumista ja seurannasta tehdään raportti.

Meluntorjuntatoimien toteutuminen ja niillä saavutetut muutokset melulle altistuvien määrässä ja hiljaisten alueiden säilyttämisessä raportoidaan tulevissa meluntorjunnan toimintasuunnitelman päivityksissä.

Ryj toteaa lopuksi, että Kh:n vuosien 2009-2013 taloussuunnitelmaehdotuksessa kaupunki on varautunut valtion maanteiden meluesteiden rakentamiseen tiedossa olevien valtion rahoitusmahdollisuuksien mukaan yhteensä n. 8 milj. eurolla vuosina 2009-2013. Tämä vastaa kaupungin n. 25 % osuutta hankkeiden kokonaiskustannuksista.

Kaupungin omien katukohteiden meluesteisiin on taloussuunnitelmaehdotuksessa varattu 6,5 milj. euroa vuosina 2009-2013. Tällä voidaan aloittaa kiireellisimmät pääkatujen melusuojaukset (mm. Itäväylä Herttoniemessä, Tapanilankaari ja Tapaninkyläntie, Kirkonkyläntie, Kuusisaarentie; vrt. toimintasuunnitelman Taulukko 6, s. 50).

Kuten toimintasuunnitelmassakin todetaan, joidenkin suunnitelmaan otettujen katuverkon meluesteiden (asuinaluekohteet) kustannustehokkuudet ovat varsin huonoja. Tämän vuoksi onkin syytä arvioida hankkeiden kannattavuus niiltä osin uudelleen ja selvittää vaihtoehtoisten meluntorjuntamenettelyjen mahdollisuudet ennen kuin meluesteiden vaatimaa rahoitusta sisällytetään seuraaviin talousarvioihin ja taloussuunnitelmiin.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee

- hyväksyä 17.7.2008 päivätyn Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman 2008 hallintokuntien toiminta- ja taloussuunnittelussa mahdollisuuksien mukaan huomioon otettavaksi, ja

- kehottaa Helsingin kaupungin ympäristökeskusta seuraamaan vuosittain toimintasuunnitelman toimenpiteiden toteutumista sekä laatimaan seurannasta selvityksen.

Pöytäkirjanote sekä Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2008 kaikille hallintokunnille.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2008 - Luonnos 17.7.2008
	Liite 2	Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelma - Lausunnot ja asukaspalaute

VT MARIA BJÖRNBERG-ENCKELLIN TOIVOMUSPONSI: RUOTSINKIELISISTÄ MIELENTERVEYSPALVELUISTA TIEDOTTAMINEN

Khs 2008-1630

Stj toteaa, että Kvsto hyväksyi 18.6.2008 vuoden 2007 tilinpäätöksen hyväksymistä koskevan valtuustokäsittelyn yhteydessä seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki tiedottaa riittävästi verkossa, terveysasemilla ja mielenterveysvastaanotoilla siitä, missä annetaan lasten, nuorten ja aikuisten ruotsinkielisiä mielenterveyspalveluja.” (Maria Björneberg-Enckell, äänin 61 – 0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Terveyslautakunta toteaa (30.9.2008) lausuntonaan seuraavaa:

Oman asuinalueen terveysasema on myös mielenterveyskysymyksissä ensisijainen neuvonta-, arviointi- ja hoitopaikka. Terveysasemilla annetaan apua kriisitilanteissa samoin kuin hoidetaan lieviä ja keskivaikeita mielenterveyden häiriöitä. Lapset ja nuoret sekä heidän vanhempansa voivat keskustella mielenterveysasioista myös lastenneuvoloissa ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa.

Helsingin ruotsinkieliset terveysasemapalvelut on keskitetty Itäkeskuksen, Munkkiniemen ja Viiskulman terveysasemille. Terveysasemilla työskentelee kaksi ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa yksi ruotsinkieltä hyvin taitavaa psykiatriaan erikoistunutta sairaanhoitajaa. Ruotsinkielisillä kouluilla on äidinkielenään ruotsia puhuvat terveydenhoitajat. Psykiatrian poliklinikoiden ruotsinkielinen tiimi toimii Kivelän psykiatrian poliklinikalla.

Terveysasemilla oma lääkäri, psykologit sekä psykiatriaan erikoistuneet sairaanhoitajat ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitaja ohjaavat potilaan tarvittaessa psykiatriseen erikoissairaanhoitoon erityistason tutkimuksia ja hoitoa varten. Erityistason hoitoyksiköitä ovat HUSin lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikat ja aikuisten osalta terveyskeskuksen psykiatrian poliklinikat. Sosiaaliviraston perheneuvolat tarjoavat myös erityistason neuvontaa, tukea ja hoitoa helsinkiläisille lapsille ja nuorille ja heidän omaisilleen.

Perustason matalankynnyksen mielenterveyspalvelujen piiriin asiakkaat hakeutuvat omatoimisesti (terveysasemat, lastenneuvolat ja koulu- ja opiskeluterveydenhuolto). Terveyskeskuksen ja HUSin psykiatrian poliklinikoille tarvitaan pääsääntöisesti lääkärin lähete. Näihin toimipisteisiin potilaat ohjautuvat terveydenhuollon ammattilaisten kautta. Mikäli lähetteessä toivotaan ruotsinkielisiä palveluja tai potilaan perustiedoista käy ilmi, että hänen äidinkielensä on ruotsi, lähete ohjataan ruotsinkieliseen tiimiin, jos potilas ei erityisesti muuta toivo (lähipalvelut).

Terveyskeskus tiedottaa lasten, nuorten ja aikuisten ruotsinkielisistä mielenterveyspalveluista kaikissa toimipisteissään terveydenhuollon henkilöstön toimesta, erilaisilla esitteillä, verkkosivuillaan (www.he.fi/terveyskeskus) sekä palvelujen tai toimipisteiden aukiolojen muuttuessa maksetuilla ilmoituksilla (mm. Huvudstadsbladet) ja mediatiedotteilla.

Terveyskeskuksen ruotsinkielisillä verkkosivuilla on lasten ja nuorten mielenterveyspalvelun kohdalla mainittu, mistä saa ruotsinkielisiä kaupungin järjestämiä terveysasemapalveluja ja mielenterveyspalveluja. Helsinkiläisiä palvelee terveyspalvelujen neuvonta (puh. (09) 10023) ympäri vuorokauden. Terveysneuvossa palvellaan myös ruotsinkielellä ja heillä on käytössään Helsingin potilasohjauksen tiedot.

Terveyskeskuksen verkkosivuja tulee edelleen kehittää, jotta ne palvelisivat nykyistä paremmin helsinkiläisiä. Sivuille tulisi kerätä tietoja/linkkejä kolmannen sektorin ruotsinkielisistä mielenterveyspalveluista ja laajentaa nykyisiä palvelutietoja. Tähän terveyskeskuksella on hyvät mahdollisuudet, kun syksyn 2008 aikana terveyskeskukseen palkataan uusi, kokopäiväinen verkkotiedottaja. Myös HUSin verkkosivuja lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen osalta tulisi täydentää. Tästä onkin jo käyty alustavia keskusteluja HUSin psykiatrian toimialan tiedottajan kanssa.

Hallintokeskuksen viestintä toteaa (30.10.2008), että kaupungin terveyskeskuksella on omat ruotsinkieliset verkkosivut (http://www.hel.fi/wps/portal/Terveyskeskus_sv?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Terke/sv/Etusivu), joihin on koottu tiedot helsinkiläisten terveyspalveluista. Sivuilta löytyvät erikseen linkit eri ikäryhmien, kuten lasten ja nuorten palveluihin sekä myös mielenterveydellisiin palveluihin. Mielenterveyspalveluista löytyy tietoa terveyskeskuksen ruotsinkielisestä verkkosivustosta otsikolla Mental hälsa (Hälsovårdscentralen > Hälsotjänster > Mental hälsa). Tämän linkin alle on listattu palvelut paitsi aikuisille, erikseen myös lapsille ja nuorille. Verkkosivulla kerrotaan myös, että Kivelän psykiatrian poliklinikalla tarjotaan ruotsinkielistä psykiatrista erikoissairaanhoitoa, minkä lisäksi HUSilla on oma ruotsinkielinen psykiatrian osasto.

Terveyskeskuksen verkkosivulla on myös erillinen sivusto terveysasemien ruotsinkielisten palvelujen osalta (Hälsovårdscentralen > Hälsotjänster > Svensk hälsostationsservice), sillä vuodesta 2006 lähtien Helsingin ruotsinkielinen väestö on voinut valita ruotsinkieliset terveysasemapalvelut Munkkiniemen, Itäkeskuksen ja Viiskulman terveysasemilla. Näitä palveluja oli syksyyn 2008 mennessä käyttänyt terveyskeskuksen selvityksen mukaan kaikkiaan 9 000 Helsingin 36 000 ruotsinkielisestä asukkaasta.

Helsingin kaupungin verkkosivuilla on runsaasti aineistoa ja opastusta liittyen ruotsinkielisiin mielenterveydellisiin palveluihin. Mikäli näitä palveluita ei löydä navigoimalla, niin myös sivuston hakupalvelut tuottavat nopeasti oikeat kohdat kansalaisen luettavaksi.

Hallintokeskuksen viestintä toteaa, että kaupunki tiedottaa jo nyt verkossa laajasti ruotsiksi lasten, nuorten ja aikuisten mielenterveyspalveluista, ja tätä palvelua kehitetään edelleen. Esimerkiksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa (2009 – 2012) valmistelevan verkkosivuston www.wellsinki.fi palvelut käännetään ruotsiksi vielä tämän vuoden aikana.

Stj yhtyy annettuihin lausuntoihin ja katsoo ne riittäväksi selvitykseksi asiassa.

STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 18.6.2008 hyväksymän toivomusponnen (Maria Björnberg-Enckell) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Björnberg-Enckell) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Maria Björnberg-Enckellille ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

RAKENNUSVALVONTATAKSAN TARKISTAMINEN

Khs 2008-2295

Rakennuslautakunta toteaa (28.10.2008) mm., että maankäyttö- ja rakennuslain 145 §:n mukaan luvan hakija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä kunnalle maksun, jonka perusteet määrätään kunnan hyväksymässä taksassa.

./. Kaupunginvaltuusto on 24.11.1999 hyväksynyt Helsingin kaupungin rakennusvalvontataksan yleiset perusteet.

Kaupunginvaltuuston päätöksen perusteella kaupunginhallitus on hyväksynyt voimassa olevan yksityiskohtaisen rakennusvalvontataksan 5.11.2007. Tällöin rakennusvalvontamaksuja ja kiinteistöinsinöörin maksuja korotettiin 2 prosentilla. Taksa tuli voimaan kuuluttamisen jälkeen 1.1.2008.

Rakennusvalvontataksan tasokorotus

Vuonna 2002 rakennusvalvontaviraston tuloilla katettiin viraston kaikista menoista 84 prosenttia. Vuosina 2003, 2004 ja 2005 kateprosentit olivat vastaavasti 73, 75 ja 70. Vuonna 2006 kateprosentti oli 86 ja vuonna 2007 kateprosentti on 92. Näiden kuuden viime vuoden keskimääräinen kateprosentti on 80.

Kuluvan vuoden kateprosentiksi on tämän hetken tietojen perusteella arvioitu 66 prosenttia. Kateprosentin putoaminen johtuu rakentamisen suhdanteiden nopeasta muutoksesta.

Vuoden 2007 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana myönnettyjen rakennuslupien sisältämien rakennusten yhteenlaskettu kokonaistilavuus oli 4 247 462 kuutiometriä. Vastaava luku tältä vuodelta on 3 150 500 kuutiometriä. Muutosprosentti on - 26.

Vastaavat luvut rakennusten kerrosalan mukaan laskettuna ovat
690 601 ja 503 251 neliömetriä. Muutosprosentti on - 27.

Rakennusten kokonaisalat ovat vastaavasti 865 953 ja 620 577 neliömetriä. Muutosprosentti on - 28. Kokonaisalaan lasketaan kerrosalan lisäksi kellari- yms. tilat. Rakennusvalvontataksan maksut perustuvat kokonaisalaan.

Teollisuus- ja varastorakennusten lupamäärät ovat pienentyneet eniten sekä haettujen että myönnettyjen lupien osalta. Muutoinkin lupamäärät ovat vähentyneet. Poikkeuksena ovat asuinkerrostalolupien ja eräiden vähäisten kohteiden lupamäärien kasvu. Asuinkerrostaloille myönnettyihin lupiin sisältyvä kokonaisalan kasvu yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana on ollut 30 prosenttia. Haettujen asuinkerrostalolupien kokonaisalan kasvu on 8 prosenttia. Haettuihin lupiin sisältyvien kerrostaloasuntojen lukumäärä on kuitenkin edellisvuotta pienempi.

Rakennuslautakunnassa ja rakennusvalvontavirastossa tavoitteeksi on asetettu 80–85 %:n suuruinen kate normaalirakentamistilanteessa. Tällöin rakentajat maksaisivat täyden hinnan saamistaan palveluista. Tavoitteen saavuttaminen riippuu siitä, kuinka paljon rakentamiseen haetaan lupia ja kuinka paljon lupahakemusten käsittelystä kerätään lupamaksuja.

Lain säännöksen mukaan rakennusvalvontamaksu voidaan määrätä perittäväksi jo ennalta. Rakennusvalvontamaksu kattaa sekä lupien käsittelystä että rakennustyön työnaikaisesta valvonnasta aiheutuvat kustannukset. Maksu peritään kuitenkin kokonaisuudessaan jo luvan myöntämisen yhteydessä. Ennalta periminen viittaa laissa siihen, että työnaikaisesta viranomaisvalvonnasta aiheutuva kustannus maksetaan etukäteen. Jos toimenpide jää kokonaan tai osittain suorittamatta, tulee maksu hakemuksesta perusteettomilta osin palauttaa.

Voimassaolevan rakennusvalvontataksan 15 §:n mukaan on mahdollista periä enintään 50 prosentin suuruinen käsittelymaksu taksan mukaisesta maksusta, jos hakija peruuttaa hakemuksensa ennen päätöksen tekemistä ja hakemuksen käsittely on jo aloitettu. Säännös antaa virastolle riittävän mahdollisuuden, suhteutettuna käsittelyyn kuluneeseen työmäärään, laskuttaa luvanhakijaa tilanteessa, jossa lähes päätöskypsäksi saatettu hakemus peruutetaan ennen päätöksen tekemistä. Samansisältöinen säännös sisältyy ehdotukseen, sen 15 §:ään.

Viraston tuloista noin 97 prosenttia kertyy rakennusvalvontataksan nojalla kerätyistä rakennuslupa- yms. maksuista ja loput arkistotaksan nojalla kerätyistä piirustusten jäljennösmaksuista. Arkistotaksalla ei siten voida paljoa vaikuttaa katteeseen.

Kustannustason nousun johdosta rakennusvalvontataksan maksuja tulisi korottaa 5 prosentilla vuoden 2009 alusta, kun vuoden 2009 talousarvioehdotuksessa on suunniteltu 3 prosentin korotusta.

Rakennusvalvontataksan tekstimuutokset

Rakennusvalvontataksaan ehdotetaan tehtäväksi lisäksi eräitä tekstimuutoksia.

./. Esityslistan tämän asian liitteenä ovat kaupunginhallituksen 5.11.2007 hyväksymä voimassaoleva rakennusvalvontataksa ja ehdotus uudeksi rakennusvalvontataksaksi 2009.

2 § Rakennuslupamaksut

Kohdan h) mukaan, jos rakennuksen tai sen osan kokonaisala ylittää 10 000 neliömetriä, niin ylittävältä osalta maksun suuruus on 75 %. Jos kokonaisala ylittää 20 000 neliömetriä, niin ylittävältä osalta maksun suuruus on 50 %.

Tätä automaattista leikkuria ei ole käytössä Vantaalla tai Espoossa. Näin ollen on perusteltua poistaa automaattinen leikkuri myös Helsingin taksasta. Tapauskohtaisen arvioinnin perusteella rakennusvalvontamaksua voidaan kuitenkin alentaa taksan maksun alentamista koskevan 20 §:n nojalla enintään 30 %. Kun nykyinen h) kohta poistetaan, niin nykyinen i) kohta muuttuu uudeksi h) kohdaksi.

3 § Toimenpidelupamaksut

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 62 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentaminen tai muuttaminen vaatii toimenpideluvan (22.6.2005/437). Tämä säännös on tullut voimaan 1.7.2005.

Tähän asti toimenpiteestä on veloitettu 3 §:n e) kohdan mukaan, joka kattaa ne muut asetuksen 62 §:n toimenpiteet, joita ei ole erikseen määritelty taksan 3 §:ssä. Lupamaksu on siten ollut 165,40 euroa toimenpidettä eli jätevesijärjestelmää kohti.

Uudeksi e) kohdaksi ehdotetaan, että kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentamisen tai muuttamisen lupamaksu on 90,00–540,00 euroa riippuen käsittelyyn kuluneesta työmäärästä.

Nykyinen e) kohta muutetaan edellä mainitun johdosta f) kohdaksi.

9 § Rakennustyön aloittamisoikeuden myöntämismaksut

Kun aloittamisoikeushakemus käsitellään lupahakemuksen tai oikaisunhaun yhteydessä, niin voimassa oleva maksu on 50,63 euroa. Maksu ehdotetaan korotettavaksi 115 euroon. Kun aloittamisoikeushakemus käsitellään lupapäätöksen tekemisen jälkeen erillisenä asiana, niin maksu on 101,27 euroa. Maksu ehdotetaan korotettavaksi 230 euroon.

Voimassa olevat maksut eivät riitä hakemusten käsittelystä aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen. Jos rakennetaan lainvoimaisen rakennusluvan nojalla, niin aloittamisoikeushakemusta ja -päätöstä ei luonnollisestikaan tarvita.

16 § Lausuntomaksut

Jos mainoslaitteelle haetaan toimenpidelupa, niin siitä veloitetaan taksan 3 §:n e) kohdan (taksamuutoksessa f) kohta) mukainen toimenpidelupamaksu, joka on voimassaolevassa taksassa 165,40 euroa toimenpidettä kohti.

Lausuntomaksuja koskevaan pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi
c) kohta, jonka mukaan, jos mainoshankkeeseen ryhtyvä pyytää rakennusvalvonnan lausuntoa mainoslaitteen toteuttamisesta ja luvanvaraisuudesta, niin lausuntomaksu on enintään 173,67 euroa riippuen käsittelyyn kuluneesta työmäärästä.

Tarkoitus on mahdollisuuksien mukaan ja mainoshankkeeseen ryhtyvän lausuntopyynnöstä keventää menettelyä ja siirtää osa mainoslaiteluvista lausuntomenettelyn piiriin.

23 § Vapautuksen tai lykkäyksen myöntäminen maksun suorittamisesta

Rakennuslautakunta tai rakennuslautakunnan määräämä viranhaltija voi hakemuksesta myöntää vapautuksen tämä taksan mukaisen maksun suorittamisesta osittain tai kokonaan, milloin maksun periminen on ilmeisen kohtuutonta.

Tätä taksan kohtaa ehdotetaan tarkistettavaksi siten, että vapautus voitaisiin myöntää myös, milloin maksun periminen on ilmeisen aiheetonta. Käytännössä näin on jo toimittukin.

Kiinteistöviraston kaupunkimittausosaston maksujen tarkistaminen

./. Kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto toteaa 30.9.2008 päivätyssä kirjeessään seuraavaa:

Kaupunkimittausosaston kustannuslaskennan mukaan vuonna 2007 saatiin rakennuksen maastoon merkinnöistä ja sijaintikatselmuksista aiheutuneista kustannuksista kiinteistöinsinöörin toimenpidetaksoilla katettua 87 %. Mikäli huomioon otetaan rakennuslupalausunnoista aiheutuneet kustannukset, rakennusvalvontaan liittyvistä kustannuksista saatiin katettua 75 %.

Nykyisillä kiinteistöinsinöörin toimenpidetaksoilla kuluvan vuoden elokuun lopun tilanteen mukaan arvioitu kateprosentti vuonna 2008 tulee olemaan noin 80 %. Rakennuslupalausunnoista aiheutuneet kustannukset huomioiden rakennustyön valvonnan kateprosentiksi arvioidaan kuluvan vuoden lopussa noin 70 %.

Rakennuslupalausunnoista aiheutuneet kustannukset vuonna 2006 olivat 74 319 euroa, vuonna 2007 104 909 euroa ja elokuun tilanteen mukaan arvioituna vuoden 2008 kustannukset näiltä osin tulevat olemaan noin 130 000 euroa. Kustannusten kasvu johtuu työmäärän lisääntymisestä suurten rakennusten osalta etenkin ahtaille tonteille rakennettaessa, jolloin sijainnin tarkka laskenta edellyttää koko rakennuksen mitoituksen tarkistamista. Kiinteistöinsinöörin toimenpidetaksaa on näiltä osin tarkistettu viimeksi vuonna 1995.

Edellä esitetyn johdosta kaupunkimittausosasto esittää kiinteistöinsinöörin toimenpidetaksaan suurten rakennusten osalta 10 %:n korotusta. Muilta osin ottaen huomioon edellisen taksapäätöksen jälkeisen kustannustason nousun esitetään taksaan noin 5 %:n korotusta vuodelle 2009.

Lisäksi kaupunkimittausosasto esittää maalämpöpumppuporakaivojen sijaintikatselmustaksaksi samansuuruista taksaa kuin vähäisille rakennelmille 170 euroa, jonka perinnästä huolehtisi rakennusvalvontavirasto luvan yhteydessä samoin kuin muidenkin taksaan sisältyvien maksujen osalta.

Kaupunkimittausosaston esitys on sellaisenaan sisällytetty rakennusvalvontataksan tarkistusehdotukseen.

Taksan tarkistaminen ehdotetulla tavalla korottaa 200 neliömetrin suuruisen omakotitalon rakennuslupamaksun, johon sisältyy kiinteistöinsinöörin maksu, 2 106,48 eurosta 2 211,65 euroon eli 105,17 eurolla. Korotusprosentti on 4,99 prosenttia.

Rakennuslautakunta esittää, että rakennusvalvontataksaa tarkistettaisiin esityslistan liitteenä olevan ehdotuksen mukaisesti.

Kaj toteaa, että tarkistetut taksat ovat voimassa 1. päivästä tammikuuta 2009 alkaen. Taksaa sovelletaan myös Vantaasta ja Sipoosta Helsinkiin liitettävillä alueilla.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä rakennusvalvontataksan esityslistan tämän asian liitteenä olevan ehdotuksen mukaisesti. Tarkistetut taksat ovat voimassa 1. päivästä tammikuuta 2009 alkaen. Taksaa sovelletaan myös Vantaasta ja Sipoosta Helsinkiin liitettävillä alueilla.

Kuulutetaan, pöytäkirjanote rakennuslautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä tietokeskukselle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Kaupunginvaltuuston 24.11.1999 tekemä päätös rakennusvalvontataksan yleisistä perusteista
	Liite 2	Kiinteistöviraston kaupunkimittausosaston 30.9.2008 esitys
	Liite 3	Voimassaoleva Helsingin rakennusvalvontataksa
	Liite 4	Ehdotus uudeksi rakennusvalvontataksaksi 2009

TÖÖLÖN METRON ALUSTAVA YLEISSUUNNITELMA JA VARAUTUMINEN METROASEMAAN PASILASSA

Khs 2008-1540

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (17.6.2008) seuraavaa:

Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston ja liikennelaitoksen yhteistyönä on laadittu raportti ”TÖÖLÖN METRO. Töölön metrolinjan alustavan yleissuunnitelman tarkastaminen ja Pasilan metroaseman vaihtoehdot 28.5.2008”.

Töölön metrolinja Kampista Pasilaan on osa yleiskaavassa 2002 esitettyä toista metrolinjaa, joka jatkuu ristikkäin nykyisen metrolinjan kanssa Kampin metroaseman alla olevan metrovarauksen kautta Erottajan, Esplanadin ja Katajanokan kautta Laajasalon suuntaan. Samalla se on osa seudullista raideliikenneverkkoa, jolla on vaihtoyhteys raitioteihin joka metroasemalla ja junarataan Pasilassa.

Töölön metroasemalta on vaihtoyhteys suunnitellulle Pisara-radan Oopperan asemalle. Pisara-rata on pääradan, rantaradan ja Martinlaakson radan lähiliikenneraiteet yhdistävä maanalainen ratalenkki. Pisarasta laaditut alustavat suunnitelmat tulevat jatkossa tarkentumaan. Kamppi–Pasila metrolinja ja Pisara-rata sisältyvät pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (PLJ 2007) hankkeisiin, joiden aloitus on vuosina 2016–2030.

Töölön metron alustava yleissuunnitelma

Töölön metron matkustajamäärän arvioidaan olevan Kampin aseman pohjoispuolella noin 54 000 matkustajaa vuorokaudessa. Vilkkaimpia asemia ovat Kamppi ja Meilahti. Matkustajaennusteet voivat merkittävästi kasvaa, mikäli metro jatkuu Pasilasta pohjoiseen ja bussilinjastoa tällöin rakenteellisesti muutetaan vahvemmin raideliikenteen liityntämuodoksi.

Suunnittelun lähtökohtana on ollut automaattimetron mahdollistama lyhyt vuoroväli, kahden yksikön junat ja lyhyt laituripituus (90 metriä). Lähtökohdaksi on myös otettu 170 cm korkeiden laituriseinien ja -ovien toteuttaminen asemille, sillä suunnitteluhetken tiedon mukaan myös koko nykyiseen metroon ja länsimetroon ollaan toteuttamassa laituriovet.

Metrolinjan pituus Kampista Pasilaan on noin 4,7 km. Kampin ja Pasilan välille on suunniteltu kolme asemaa: Töölö, Stadion ja Meilahti. Raiteenvaihto on mahdollista Pasilan ja Meilahden asemien välillä, Kampin aseman pohjoispuolella sekä yksipuolisena Stadionin ja Meilahden asemien välillä. Töölön aseman eteläpuolelta on yhdysraide olemassa olevalle metroradalle Kampin asemalle.

Töölön metron linjaus ja asemat

Pasilan asemaa lukuun ottamatta kaikki asemat on suunniteltu kaksilaivaisiksi, mikä mahdollistaa Töölön ja Meilahden aseman rakentamisen väestönsuojiksi. Kaksilaivaisuuden ansiosta asemat voidaan myös rakentaa lähemmäksi maanpintaa, mikä lyhentää matkaa katutasoon. Kaikilla asemilla on esteetön kulkuyhteys laituritasolta katutasolle. Asemien kaksilaivaisuus ja laiturileveydet ovat johtaneet ratatunnelien väliseksi etäisyydeksi 35 metriä. Pasilan asemaa lähestyttäessä etäisyys on supistettu 20,5 metriin Pasilan aseman kaivinpaalujen välisen mitoituksen takia.

Kampissa asemalaituri sijoittuu Tennispalatsin ja nykyisen aseman alapuolelle ristikkäin nykyiseen asemaan nähden. Aikaisemmin louhittua varausta voidaan käyttää hyväksi. Asemalaiturin eteläpäästä on yhteys nykyiselle asemalle. Laiturin pohjoispäästä on yhteys uuteen lippuhalliin, joka rakennetaan Tennispalatsin pohjoispään sisääntuloaukion alle. Sisäänkäynti lippuhalliin sijoitetaan entisen polttoaineen jakeluaseman katoksen alle.

Töölössä asemalaituri sijoittuu Runeberginkadun itäpuolelle Pohjoisen Hesperiankadun ja Töölöntorin välille. Lippuhalli on sijoitettu Töölöntorin alle ja sisäänkäynti torille. Lippuhalli toimii myös Pisaran Oopperan aseman eteläisenä sisäänkäyntinä. Aseman eteläiset sisäänkäynnit on sijoitettu Pohjoisen Hesperiankadun varrelle. Esteetön hissiyhteys on esitetty sijoitettavaksi Mehiläisen kiinteistöön, mistä on käyty neuvottelu kiinteistön edustajien kanssa.

Stadionin asemalaituri sijoittuu Mannerheimintien länsipuolelle Eino Leinon kadun kohdalle. Lippuhalli on sijoitettu Kisahallin pohjoispäädyn ja Mannerheimintien alle. Pääsisäänkäynti asemalle on Kisahallin pohjoispäädyssä. Toinen sisäänkäynti on sijoitettu Mannerheimintien länsipuolelle Kisahallia vastapäätä olevan pysäkin viereen. Suunnitelmissa on esitetty mahdollisuus pohjoisen sisäänkäynnin rakentamisesta raitiovaunuhallien pohjoispäähän.

Meilahdessa asemalaituri sijoittuu Topeliuksenkadun alle Tukholmankadun eteläpuolella. Lippuhalli on sijoitettu Topeliuksenkadun ja Tukholmankadun liittymän alapuolelle. Sisäänkäynnit lippuhalliin on sijoitettu nykyisen huoltoaseman paikalle rakennettavaan bussiterminaaliin ja Huslabin uudisrakennuksen yhteyteen Topeliuksenkadun länsipuolella. Suunnitelmassa on esitetty myös vaihtoehtoja mahdollisen eteläisen sisäänkäynnin sijainnista.

Metroasemaan varautuminen Pasilassa

Toiminnallisista ja geologisista syistä johtuen Pasilan asemasta on tutkittu sekä pinta- että syvävaihtoehdot. ”Pintametro” vaihtoehto on Itä- ja Länsi-Pasilassa louhittuna kallioon ja Keski-Pasilassa välittömästi Pasilan alaratapihan nykyisten ratojen alla betonikaukalossa. ”Syvämetro” vaihtoehto kulkee Pasilan osuudella kalliotunnelissa alittaen Keski-Pasilassa olevan laajan kalliopainanteen. Ennen metron rakentamista Keski-Pasilaan on Asemapäällikönkadun sillan pohjoispuolelle suunniteltavan aloituskorttelin rakenteissa varauduttava metron vaatimiin liukuporras- ja hissijärjestelmiin, poistumistie- ja pelastusporraskuilujen rakentamiseen maanpinnan tasolle sekä talotekniikan ja savunpoistokuilujen rakentamiseen vesikatolle asti. Varautumiskustannukset riippuvat oleellisesti tulevan aloituskorttelin ratkaisuista sekä muiden hankkeiden vaiheistuksesta.

”Pintametrossa” asemahallin rakenteet joudutaan rakentamaan korttelin rakentamisen yhteydessä, mutta tila voidaan käyttää pysäköintiin ennen metron rakentamista sijoittamalla sinne noin 220 pysäköintipaikkaa. Hyvin alustavan tarkastelun perusteella pintametroon varautuminen maksaa noin 5 miljoonaa euroa. Varautumiskustannuksissa on huomioitu rakennettavat metroa palvelevat kuilut sekä porraskuilut. Varsinaiset seinä- ja lattiarakenteet kuuluvat ensivaiheessa keskustakorttelin kustannuksiin, koska metrovaraus toimii tällöin pysäköintilaitoksena.

Syvämetrossa joudutaan varautumaan tuleviin kalliokuiluihin rakentamalla kuilujen betonirakenteet valmiiksi kalliopinnasta lippuhallitasolle sekä lujittamaan ja tiivistämään kalliokuilujen yläosat. Hyvin alustavan tarkastelun perusteella syvämetroon varautuminen maksaa 9 miljoonaa euroa.

Jatkosuunnitteluun suositellaan pintametroa, koska se on toiminnallisesti merkittävästi parempi ratkaisu. Vaihtoyhteydet kaikkiin kulkuvälineisiin ovat selvästi syvämetroa lyhyempiä. Pintametrossa asemahalli toimii lopputilanteessa Keski-Pasilan keskustakorttelin kauppakeskuksen toiminnallisena ja tilallisena sydämenä, jonka yhteydessä on myös liiketilaa.

Kamppi–Pasila metron alustava kustannusarvio

Suunnitelman mukaisen metron alustava kustannusarvio on noin 368 milj. euroa, josta asemien osuus on noin 165 milj. euroa, tunneleiden 91 milj. euroa ja radan 64 milj. euroa. Kustannusarvio perustuu automaattimetron vaatimiin järjestelmiin ja ”pintametron” asemaan Pasilassa sekä Länsimetron hankesuunnitelmassa käytettyihin yksikköhintoihin. Alustava kustannusarvio on laadittu myös kevennetystä versiosta, jossa asemien suunnitelmia on karsittu. Tällöin Stadionin asema toteutetaan vain louhintavarauksena, Töölön asema vain pohjoisilla liukuportailla ja Kampin aseman pohjoispään yhteydet hissillä. Kevennetyn version kustannusarvio on noin 329 milj. euroa, josta asemien osuus on noin 127 milj. euroa. Kustannusarvio ei sisällä arvonlisäveroa ja sen kustannustaso on 10/2007.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti merkitä tiedoksi raportin ”TÖÖLÖN METRO. Töölön metrolinjan alustavan yleissuunnitelman tarkistaminen ja Pasilan aseman vaihtoehdot 28.5.2008”.

Samalla kaupunkisuunnittelulautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että Pasilan suunnittelua jatketaan pintametron asemaan perustuen.

Merkittiin, että keskustelun kuluessa varajäsen Alku ehdotti, että kohdan ”Töölön metron alustava yleissuunnitelma” toisen kappaleen ensimmäisestä virkkeestä poistetaan sanat ”automaattimetron mahdollistama” ja merkitään virke kuulumaan seuraavasti: ”Suunnittelun lähtökohtana on ollut lyhyt vuoroväli, kahden yksikön junat ja lyhyt laituripituus (90) metriä.”

Alkun ehdotus raukesi kannattamattomana.

Joukkoliikennelautakunta toteaa (17.6.2008) seuraavaa:

Liikennelaitoksen ja kaupunkisuunnitteluviraston yhteistyönä on laadittu raportti ”TÖÖLÖN METRO. Töölön metrolinjan alustavan yleissuunnitelman tarkistaminen ja Pasilan metroaseman vaihtoehdot 28.5.2008”.

Töölön metrolinja on Kampin ja Pasilan välinen osa yleiskaavassa 2002 esitetystä toisesta metrolinjasta. Samalla se on osa seudullista raideliikenneverkkoa, jolla on vaihtoyhteys raitioteihin joka metroasemalla ja junarataan Pasilassa. Töölön metrolinjan asemat ovat etelästä lukien Kamppi, Töölö, Stadion, Meilahti ja Pasila.

Töölön metrolinja risteää nykyisen metrolinjan kanssa Kampin metroasemalla käyttäen hyväksi aseman alapuolella olevaa metroasemavarausta. Kampista toinen metrolinja jatkuu Erottajan, Esplanadin ja Katajanokan kautta Laajasalon suuntaan. Töölön metroasemalta on vaihtoyhteys suunnitellulle Pisara-radan Oopperan asemalle. Pisara-rata on pääradan, rantaradan ja Martinlaakson radan lähiliikenneraiteet yhdistävä maanalainen ratalenkki. Pisarasta laadittuja alustavia suunnitelmia tullaan tarkentamaan. Kamppi – Pasila metrolinja ja Pisara-rata sisältyvät pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (PLJ 2007) hankkeisiin, joiden aloitus on vuosina 2016–2030.

Töölön metrolinjaa on mahdollista jatkaa Pasilasta Kumpulan ja Viikin suuntaan tai Maunulan ja lentoaseman suuntaan. Ratageometria mahdollistaa linjan jatkamisen molempiinkin suuntiin, mutta vaatii jatkosuunnittelussa erillisen tarkastelun raide- ja laiturijärjestelyiden osalta. Kampista linjausta voidaan jatkaa esimerkiksi Esplanadin kautta Katajanokalle tai Punavuoren kautta Hernesaareen. Tässä raportissa on suunnitelman rajauksena ollut toisen metrolinjan ensimmäinen vaihe: Kamppi – Pasila. Tavoitteena on ollut tarkentaa ratalinjaus ja asemien paikat sekä sisäänkäynnit. Seuraavassa vaiheessa Kamppi – Pasila
–välin suunnittelu etenee kohti hankesuunnittelua ja samalla yleissuunnittelua tarkennetaan jatko-osuuksilla.

Töölön metron alustava yleissuunnitelma

Töölön metron matkustajamäärän on arvioitu olevan Kampin aseman pohjoispuolella noin 54 000 matkustajaa vuorokaudessa ja linjan vilkkaimpia asemia ovat Kamppi ja Meilahti.

Matkustajaennusteet voivat merkittävästi kasvaa, mikäli metro jatkuu Pasilasta pohjoiseen ja bussilinjastoa tällöin rakenteellisesti muutetaan vahvemmin raideliikenteen liityntämuodoksi. Tällöin myös Pasilan metroasemasta kasvaa linjan vilkkain asema hyvien vaihtoyhteyksiensä ansiosta.

Suunnittelun lähtökohtana on ollut automaattimetron mahdollistama lyhyt vuoroväli, kahden yksikön junat ja lyhyt laituripituus (90 metriä). Asemasuunnittelussa lähtökohtana on myös ollut noin 170 cm korkeiden seinien ja laituriovien toteuttaminen asemalaitureille. Länsimetro ollaan varustamassa laituriovin ja metron automatisoinnin yhteydessä Helsingin nykyinen metro varustetaan laituriovin.

Metrolinjan pituus Kampista Pasilaan on noin 4,7 km. Kampin ja Pasilan välille on suunniteltu kolme asemaa: Töölö, Stadion ja Meilahti. Stadionin asema toteutettaneen ensi vaiheessa vain varauksena. Raiteenvaihto on mahdollista Pasilan ja Meilahden asemien välillä, Kampin aseman pohjoispuolella sekä yksipuolisena Stadionin ja Meilahden asemien välillä. Töölön aseman eteläpuolelta on yhdysraide olemassa olevalle metroradalle Kampin asemalle.

Pasilan asemaa lukuun ottamatta kaikki asemat on suunniteltu kaksilaivaisiksi, mikä mahdollistaa Töölön ja Meilahden aseman rakentamisen väestönsuojiksi. Kaksilaivaisuuden ansiosta asemat voidaan myös rakentaa lähemmäksi maanpintaa, mikä lyhentää matkustajien yhteyksiä katutasoon. Kaikilla asemilla on esteetön kulkuyhteys laituritasolta katutasolle. Asemien kaksilaivaisuus ja laiturileveydet ovat johtaneet ratatunnelien väliseksi etäisyydeksi 35 metriä. Pasilan asemaa lähestyttäessä etäisyys on supistettu 20,5 metriin Pasilan aseman kaivinpaalujen välisen mitoituksen takia.

Esteetön hissiyhteys on esitetty sijoitettavaksi Mehiläisen kiinteistöön, mistä on käyty neuvottelu kiinteistön edustajien kanssa.

Meilahdessa asemalaituri sijoittuu Topeliuksenkadun alle Tukholmankadun eteläpuolelle. Lippuhalli on sijoitettu Topeliuksenkadun ja Tukholmankadun liittymän alapuolelle. Sisäänkäynnit lippuhalliin ovat nykyisen huoltoaseman paikalle rakennettavaan bussiterminaaliin ja Huslabin uudisrakennuksen yhteydessä Topeliuksenkadun länsipuolella. Suunnitelmassa on esitetty myös vaihtoehtoja mahdollisen eteläisen sisäänkäynnin sijainnista.

Metroasemaan varautuminen Pasilassa

Toiminnallisista ja geologisista syistä johtuen Pasilan metroasemasta on tutkittu sekä pinta- että syvävaihtoehdot. ”Pintametro” vaihtoehto on Itä- ja Länsi-Pasilassa louhittuna kallioon ja Keski-Pasilassa välittömästi Pasilan alaratapihan nykyisten ratojen alla betonikaukalossa. ”Syvämetro” –vaihtoehto kulkee Pasilan osuudella kalliotunnelissa alittaen Keski-Pasilassa olevan laajan kalliopainanteen. Ennen metron rakentamista Keski-Pasilaan on Asemapäällikönkadun sillan pohjoispuolelle suunniteltavan keskustakorttelin rakenteissa varauduttava metron vaatimiin liukuporras- ja hissijärjestelmiin, poistumistie- ja pelastusporraskuilujen rakentamiseen maanpinnan tasolle sekä talotekniikan ja savunpoistokuilujen rakentamiseen vesikatolle asti. Varautumiskustannukset riippuvat oleellisesti tulevan aloituskorttelin ratkaisuista sekä muiden hankkeiden vaiheistusratkaisuista.

Asemapäällikönkadun sillalta on turvattava hyvät vaihtoyhteydet metroon ja paikallisjuniin. Bussi- ja raitioliikenteen sujuvuuden turvaamiseksi sillalle tulee varata joukkoliikennekaistat.

Varautumiskustannuksissa on huomioitu rakennettavat metroa palvelevat kuilut sekä porraskuilut. Varsinaiset seinä- ja lattiarakenteet kuuluvat ensivaiheessa keskustakorttelin kustannuksiin, koska metrovaraus toimii tällöin pysäköintilaitoksena.

”Syvämetrossa” joudutaan varautumaan tuleviin kalliokuiluihin rakentamalla kuilujen betonirakenteet valmiiksi kalliopinnasta lippuhallitasolle sekä lujittamaan ja tiivistämään kalliokuilujen yläosat. Hyvin alustavan tarkastelun perusteella ”syvämetroon” varautuminen maksaa 9 miljoonaa euroa.

Jatkosuunnitteluun suositellaan ”pintametroa”, koska se on toiminnallisesti merkittävästi parempi ratkaisu. Vaihtoyhteydet kaikkiin kulkuvälineisiin ovat selvästi syvämetroa lyhyempiä ja palvelutaso matkustajille siten parempi. ”Pintametrossa” asemahalli toimii lopputilanteessa Keski-Pasilan keskustakorttelin kauppakeskuksen toiminnallisena ja tilallisena sydämenä, jonka yhteydessä on myös liiketilaa.

Kamppi – Pasila metron alustava kustannusarvio

Suunnitelman mukaisen metron alustava kustannusarvio on noin 368 milj. euroa, josta asemien osuus on noin 165 milj. euroa, tunneleiden 91 milj. euroa ja radan 64 milj. euroa. Kustannusarvio perustuu automaattimetron vaatimiin järjestelmiin sekä Länsimetron hankesuunnitelmassa käytettyihin yksikköhintoihin. Kustannusarvio on laadittu Pasilan pinta-aseman perusteella. Alustava kustannusarvio on laadittu myös kevennetystä versiosta, jossa asemien suunnitelmia on karsittu. Tällöin Stadionin asema toteutetaan vain louhintavarauksena, Töölön asema vain pohjoisilla liukuportailla ja Kampin aseman pohjoispään yhteydet hissillä. Kevennetyn version kustannusarvio on noin 329 milj. euroa, josta asemien osuus on noin 127 milj. euroa. Kustannusarvio ei sisällä arvonlisäveroa ja arvio on tehty kustannustasossa 10/2007.

Joukkoliikennelautakunta merkitsi tiedoksi raportin ”TÖÖLÖN METRO. Töölön metrolinjan alustavan yleissuunnitelman tarkistaminen ja Pasilan aseman vaihtoehdot 28.5.2008”.

Samalla joukkoliikennelautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että Pasilan suunnittelua jatketaan pintametron asemaan perustuen ja että pintametroon varaudutaan tulevan keskustakorttelin rakentamisessa.

Lisäksi joukkoliikennelautakunta päätti kehottaa liikennelaitosta jatkamaan toisen metrolinjan suunnittelua Pasilasta eteenpäin Kumpulan ja Viikin suuntaan sekä Maunulan ja lentoaseman suuntaan sekä selvittämään eteläisten kaupunginosien raideverkkoon liittämisen ja tehokkaimman raideliikenteen järjestelmäratkaisun, jotta voidaan tehdä tarvittavat tilavaraukset metrolle ja sisällyttää metrosuunnitelmat seuraaviin Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmiin.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (16.10.2008), että metroverkoston kehittäminen Helsingissä on tärkeää. Pasilan metroaseman rakentamiseen on taloussuunnitelmaehdotuksessa vuonna 2010 varauduttu 8,0 milj. eurolla.

Pasilan metroaseman rakentamiseen on järkevää varautua Keski-Pasilan rakentamisen yhteydessä. Vaihtoehtoina oli esitetty syväasema ja pinta-asema, joista pinta-aseman todettiin olevan toiminnallisesti merkittävästi parempi. Vaihtoyhteydet kaikkiin kulkuvälineisiin ovat pintavaihtoehdossa selvästi syvävaihtoehtoa lyhyempiä. Myös liiketilat ovat metromatkustajilla helpommin saavutettavissa pintavaihtoehdossa.

Metrolinjan jatkamiseen Kampista etelään tai Pasilasta pohjoiseen ei sen sijaan tässä vaiheessa ole mahdollista ottaa kantaa suunnitelmien keskeneräisyyden vuoksi.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa Töölön metron tutkimuksien ja suunnittelun jatkamista.

Kaj toteaa, että Helsingin seudun raideliikenteen kokonaisuutta tullaan tarkastelemaan vuonna 2008 käynnistyneessä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ), joka kattaa kaikki seudun yhteistyösopimukseen sitoutuneet 14 kaupunkia ja kuntaa. Tämän vuoksi, viitaten etenkin joukkoliikennelautakunnan liikennelaitokselle antamaan suunnittelukehotukseen, Kaj toteaa, että metron jatkamista Pasilasta Kumpulan ja Viikin suuntaan tai Maunulan ja lentoaseman suuntaan sekä Kampista eteläisten kaupunginosien suuntaan (Katajanokalle) ei ole tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista suunnitella yksityiskohtaisemmin.

Sen sijaan päätös Pasilan metroasemaan varautumistavasta on välttämätöntä tehdä, jotta Keski-Pasilan keskeisten osien suunnittelu voi keskeytyksettä jatkua.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi Töölön metrolinjan alustavan yleissuunnitelman tarkistaminen ja Pasilan metroaseman vaihtoehdot -selvityksen.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee, että Pasilan suunnittelua jatketaan pintametron asemaan perustuen.

Vielä kaupunginhallitus päättänee todeta, että metron suunnittelua Kamppi-Pasila –osuudesta eteenpäin on tarkoituksenmukaista jatkaa vasta, kun Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan (HLJ)
liittyvät maankäyttö- ja raideliikennevision selvitykset ovat käytettävissä.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle, joukkoliikennelautakunnalle ja liikennelaitokselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Töölön metrolinjan alustavan yleissuunnitelman tarkastaminen ja Pasilan metroaseman vaihtoehdot 28.5.2008



Kokousaika	17.11.2008 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Toimikausi	Nimi

1.1.2008 – 31.12.2009	Marketpäällikkö Katja Utti-Lankinen
1.1.2007 – 31.12.2008	Opiskelija Mikko Kivipelto

Toimikausi	Nimi

1.1.2008 - 31.12.2009	Johtava erityisasiantuntija Jarmo Räihä
1.1.2007 – 31.12.2008	Erityissuunnittelija Pertti Korteniemi, (varajäsen)

LIITTEET	Liite 1	Helsinki-viikon säätiön säännöt
	Liite 2	Luonnos uusiksi säännöiksi