HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Kaupungin edustajan nimeäminen Finland Convention Bureau ry:n hallitukseen vuodeksi 2009; Sääntömääräinen syyskokous 20.11.2008

Eräiden asuntotuotantotoimiston rakennuskohteiden rahoittaminen

Valtuutettu Laura Rädyn toivomusponsi palvelustrategioiden laatimisesta

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Nordica Re (Finland) Oy:n täydennetystä ympäristölupahakemuksesta

Pelastuslaitoksen selvitys sopimuspalokuntien monimuotoisista toimintamahdollisuuksista Helsingin kaupungin pelastustoimen kokonaisuudessa

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Vt Tuomas Rantasen toivomusponsi: Koivusaaren venepaikkojen säilyttäminen

Vt Outi Ojalan toivomusponsi: kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden osuuden vahvistaminen opetuksessa ja varhaiskasvatuksessa

Kiinteistö Oy Laajasalon palloiluhallit -nimisen yhtiön pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen uusiminen

Työsuhdematkalippuedun myöntämisessä sovellettavat periaatteet

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Omatoimiseen rakentamiseen vuokrattavien omakotitalotonttien varaaminen

Vastaselitys ympäristöministeriölle Itä-Uudenmaan maakuntakaavasta tehtyyn valitukseen annetusta vastineesta

ERÄIDEN ASUNTOTUOTANTOTOIMISTON RAKENNUSKOHTEIDEN RAHOITTAMINEN

Khs 2008-1926, 2008-2148

Asuntotuotantotoimikunta esittää (10.9. ja 1.10.2008), että asuntotuotantorahaston varoista myönnettäisiin tertiääri- ja primäärilainoja päätösehdotuksen mukaisesti.

Vuosaaren Kiinteistöt Oy / Pippuri on Vuosaareen rakennettu 93 kerrostaloasuntoa sisältävä vuokrakohde, jonka lopullinen hankinta-arvo on 12 588 930 euroa. Korkotukilainalla on rahoitettu 11 928 400 euroa ja kaupungin tertiäärilainalla 627 900 euroa. Rakennuskustannusten nousun vuoksi tarvitaan primäärilainaa 32 630 euroa.

Kumpulan Kiinteistöt Oy / Toukopuisto on Arabianrantaan rakennettava 81 kerrostaloasuntoa ja isännöintitoimiston sisältävä vuokrakohde, jonka hankinta-arvo on 18 297 865 euroa. Korkotukilainalla rahoitetaan 15 292 200 euroa, valtion asuntorahaston käynnistysavustuksella 810 000 euroa, tertiäärilainalla 847 500 euroa ja primäärilainalla 1 348 165 euroa.

Vuosaaren Kiinteistöt Oy / Omenamäki on Vuosaareen rakennettu 86 kerrostaloasuntoa sisältävä vuokrakohde, jonka lopullinen hankinta-arvo on 13 173 613 euroa. Aravalainalla on rahoitettu 11 910 200 euroa ja tertiäärilainalla 626 900 euroa. Kohteen urakkamuotona oli tavoitehintaurakka, jonka mukaan tavoitehinnan ylittävistä kustannuksista 50 % tuli tilaajan maksettavaksi. Rakennuskustannusten nousun vuoksi tarvitaan primäärilainaa 636 513 euroa.

Vuosaaren Kiinteistöt Oy / Keltakanelinaukio on Vuosaareen rakennettu 44 kerrostaloasuntoa ja ryhmäperhepäiväkodin sisältävä vuokrakohde, jonka lopullinen hankinta-arvo on 8 624 892 euroa. Aravalainalla on rahoitettu 7 373 000 euroa, tertiäärilainalla 388 100 euroa ja primäärilainalla 305 637 euroa. Kohteen urakkamuotona oli tavoitehintaurakka, jonka mukaan tavoitehinnan ylittävistä kustannuksista 70 % tuli tilaajan maksettavaksi. Rakennuskustannusten nousun vuoksi tarvitaan lisää primäärilainaa 558 155 euroa.

Helsingin kaupungin tertiäärilaina on kaupungin myöntämää kolmoissijaislainaa, jonka valtion asuntorahasto rinnastaa yhtiön omiin varoihin. Tertiäärilainan korko on 1.1.2006 lukien 4,5 prosenttia ja se lyhennetään viidessä vuodessa sen jälkeen kun aravalaina tai siihen rinnastettava yhtiön laina on kokonaan maksettu.

Helsingin kaupungin primäärilaina on kaupungin myöntämää lainaa, jonka korko on tällä hetkellä 5,1 prosenttia ja joka lyhennetään 36 vuoden annuiteettitaulukon mukaisesti.

Kj toteaa, että kaupunginvaltuuston 11.12.1996 perustamassa asuntotuotantorahastossa on lainojen myöntämiseen tarkoitettuja varoja

29 milj. euroa.

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää asuntotuotantorahaston varoista asuntotuotantotoimiston rakennuskohteiden rahoittamiseen tertiääri- ja primäärilainoja seuraavasti:

Yhtiö

Tertiäärilaina €

Primäärilaina €

Vuosaaren Kiinteistöt Oy/ Pippuri

32 630

Kumpulan Kiinteistöt Oy/ Toukopuisto

847 500

1 348165

Vuosaaren Kiinteistöt Oy/ Omenamäki

636 515

Vuosaaren Kiinteistöt Oy/ Keltakanelinaukio

558 155

Yhteensä

847 500

2 575 463

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa asuntotuotantotoimiston laatimaan kaupungin puolesta velkakirjat kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen vahvistamien ehtojen mukaisesti

Pöytäkirjanote asuntotuotantotoimikunnalle ja -toimistolle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

VALTUUTETTU LAURA RÄDYN TOIVOMUSPONSI PALVELUSTRATEGIOIDEN LAATIMISESTA

Khs 2007-2507

Kj ilmoittaa, että käsitellessään 14.11.2007 (asia 3) talousarviota vuodeksi 2008 ja taloussuunnitelmaa vuosiksi 2008 – 2010, Kvsto hyväksyi mm. seuraavan toivomusponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että palvelustrategia laaditaan mahdollisimman monessa virastossa ensi vuoden aikana. (Laura Räty, äänin 75-1)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Kj toteaa, että palvelustrategian tarkoituksena on esittää, miten kunnan järjestämisvastuulla olevat palvelut tullaan lähivuosien aikana kuntalaisille tuottamaan. Palvelustrategisessa valmistelussa arvioidaan palvelutarpeiden nykytilaa ja palvelutarpeisiin kohdistuvia muutoksia. Palvelustrategian keskeisin elementti on valinta palvelutuotannon eri vaihtoehtojen välillä, kuten oma tuotanto, yhteistyö muiden kuntien kanssa, hankinta ulkopuolisilta tai palvelun järjestämisestä luopuminen. Kaupungin toiminnan ja talouden suunnittelussa näiden vaihtoehtojen tarkastelu tehdään talousarvion valmistelun yhteydessä.

Vuoden 2009 talousarvioehdotuksen raamin ja talousarvio- sekä taloussuunnitelmanehdotuksen 2009–2011 laatimisohjeissa (Khs 25.2.2008) esitettiin Khn valmisteluna ohjaavana kannanottona kaikkia hallintokuntien koskien: ”Palvelujen järjestämistapojen vaihtoehtojen kartoitusta ja palveluverkon tarkistamista jatketaan asiakasrakenteen muutoksia vastaavaksi (palvelustrategia).”

Laatimisohjeissa todettiin talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksia koskien: ”Kvsto hyväksyi vuoden 2008 talousarvion vahvistamisen yhteydessä toivomusponnen, että palvelustrategia laaditaan mahdollisimman monessa virastossa ensi vuoden aikana. Palvelustrategialla tarkoitetaan talousarvioehdotukseen sisältyviä hallintokunnan linjauksia koskien hyvinvointia ja palveluja sekä kohdassa 5.5 Kilpailuttaminen ohjeistettuja palvelujen tuottamistapaa ja kilpailuttamista koskevia tarkasteluja.”

Hallintokunnat ovat lisäksi Kjn 16.8.2006 hankintastrategiatyöryhmän raporttia koskevan päätöksen mukaisesti tehneet hallintokuntakohtaisia hankintastrategioita. Hankintastrategioiden toimenpiteiden etenemistä koskeva hankintakeskuksen laatima raportti ’Helsingin kaupungin hankintojen kehittäminen ja mittaaminen’ käsiteltiin Khssa 10.3.2008.

Talousarvioehdotuksessa vuodelle 2009 hallintokunnat ovat esittäneet palvelustrategiset linjaukset kohdassa kaupungin strategiat viraston toiminnassa ja näistä seuraavat hankintastrategiset valinnat kohdassa kilpailuttaminen.

Kj toteaa lisäksi, että Khn 11.2.2008 hyväksymien kaupungin oman toiminnan kilpailuttamisen periaatteiden mukaan kaupungin itse hoitamien tehtävien saattamisesta kilpailuttamisen piiriin päättää kaupunginvaltuusto tilaajahallintokunnan tai keskushallinnon esityksestä. Talousarvion 2009 valmistelussa ei hallintokuntien tarkasteluihin sisältynyt tällaisia esityksiä. Keskushallinnon esitykset uusista palvelustrategisista linjauksista tehdään tulevan valtuustokauden strategiaohjelman valmistelun yhteydessä.

KJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 14.11.2007 hyväksymän toivomusponnen (Laura Räty) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Laura Räty) sekä tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteneen valtuutettu Laura Rädylle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Saxholm Tuula, talousarviopäällikkö, puhelin 310 36250

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE NORDICA RE (FINLAND) OY:N TÄYDENNETYSTÄ YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA

Khs 2008-1383

Uudenmaan ympäristökeskuksessa on vireillä Nordica Re (Finland) Oy:n ympäristölupahakemus. Nordica Re (Finland) Oy on 8.9.2008 täydentänyt ympäristölupahakemustaan. Helsingin kaupunginhallitukselle varataan tilaisuus antaa lausunto täydennetystä hakemuksesta. Mahdollinen lausunto tulisi antaa 4.11.2008 mennessä.

Ryj toteaa, että lausunnon antamiselle on myönnetty lisäaikaa 14.11.2008 saakka.

Lisäksi Ryj toteaa, että Khs on 1.9.2008 antanut Uudenmaan ympäristökeskukselle lausunnon Nordica Re (Finland) Oy:n ympäristölupahakemuksesta. Khs on puoltanut ympäristöluvan myöntämistä Nordica Re (Finland) Oy:lle lausunnossa erikseen esitetyillä ehdoilla.

./. Khn lausunto 1.9.2008 on esityslistan tämän asian liitteenä.

Nordica Re (Finland) Oy on toimittanut Uudenmaan ympäristökeskukselle ympäristölupalupahakemuksen koskien käytetyn jäähdytinnesteen keräämistä ja käsittelyä. Hakemukseen toimitettiin täydennys, joka koskee jäähdytinnesteen keräämistä ja tuulilasinpesunesteen valmistusta sekoitussäiliössä ja valmiiden tuotteiden pakkaamista.

Käytetyn jäähdytinnesteen kierrätystoiminta siirtyy Espoon Juvanmalmilta Helsinkiin Vartiokylän teollisuusalueelle osoitteeseen Linnavuorentie 19 B. Käytettyä jäähdytinnestettä tullaan käsittelemään kaksivaiheisella tyhjiötislausmenetelmällä enintään 500 m³/a. Käsittelyssä muodostuu jätevettä enintään 225 m³/a, ongelmajätteitä 50 m³ ja etyleeniglykolia 225 m³, josta valmistetaan jäähdytinnestettä. Tislauslaitteisto on arkisin käytössä 24 h/vrk.

Jäähdytinnesteitä valmistetaan noin 400 t/a ja tuulilasinpesunestettä noin 1 000 t/a. Jäähdytinnestettä valmistetaan monoetyleeniglykolista, johon lisätään väriainetta ja lisäainetta. Tuulilasinpesuaineen valmistusaineet ovat metanoli, etanoli tai isopropanoli, vesi, pesuaine ja mahdollinen hajuste.

Kemikaalien kertavarastointimäärä on monoetyleeniglykoli 250 t, alkoholit 250 t, lisäaine 20 t ja pesuaine 20 t. Monoetyleeniglygolia varastoidaan sisätiloissa 1 m3 IBC-konteissa suoja-altaassa ja alkoholia ulkona varastosäiliöissä suoja-altaassa.

Kaikki työvaiheet ja jätteiden ja tuotteiden varastointi tehdään sisätiloissa. Muodostuvaa jätevettä ei viemäröidä, vaan se toimitetaan muiden ongelmajätteiden kanssa asianmukaiseen käsittelyyn.

Pelastuslaitos toteaa (20.10.2008) mm., että hakemuksen mukaan toiminnanharjoittaja on varautunut kemikaalivuodoista aiheutuviin onnettomuuksiin sekä kemikaalien käsittelystä aiheutuviin räjähdysonnettomuuksiin. Toiminnassa tulee huomioida myös muut mahdolliset onnettomuudet, joista voi aiheutua ympäristövahinkoja. Lisäksi riskien arvioinnissa tulee ottaa huomioon onnettomuuksien vaikutukset tuotantolaitoksen ulkopuolelle.

Toiminnassa tulee huomioida kemikaalien siirtämiseen liittyvät riskit. Kemikaalien siirto tulee tapahtua alueella, jossa ei ole sadevesikaivoja. Hakemuksen mukaan monoetyleeniglykoli ja alkoholi tuodaan tuotantolaitokseen tankkiautolla, josta kemikaalit siirretään tankkiauton pumpulla ja letkustolla 1000 litran IBC-varastokontteihin.

Hakemuksen mukaan sekä ulkona että sisätiloissa olevien säiliöiden varastointialueet on rajattu suoja-altailla. Ulkona olevien varastosäiliöiden sijoituksessa tulee lisäksi huolehtia siitä, että ne sijoitetaan riittävän suojaetäisyyden päähän toisen rajasta ja yleisestä liikenneväylästä. Myös säiliöiden keskinäisestä riittävästä etäisyydestä tulee huolehtia.

Toiminnanharjoittajan tulee myös hallita tunnistetut onnettomuusriskit. Toiminnanharjoittajalla tulee olla valmius sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin he omatoimisesti kykenevät. Onnettomuuksien ennalta ehkäisemistä koskevien toimenpiteiden tulee kattaa koko tuotantolaitoksen toiminta. Hakemuksesta ei ilmene, kuuluuko tuotantolaitoksen tilojen ja laitteiden säännöllinen kunnossapito osana onnettomuuksien ehkäisyyn.

Hakemuksen perusteella työntekijöiden perehdyttämiseen kuuluu jäähdytinnesteen osalta vuodontorjuntaharjoittelua sekä tuulilasinpesunesteen osalta sen valmistuksessa tapahtuvien onnettomuuksien ennaltaharjoittelua. Henkilöstölle tulee antaa sellaista koulutusta ja työnohjausta, jota tuotantolaitoksen turvallinen toiminta kokonaisuudessaan edellyttää.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (23.10.2008), että kaupunkisuunnittelulautakunta on antanut 21.8.2008 lausunnon Nordica Re (Finland) Oy:n aiemmasta lupahakemuksesta, jossa lupaa oli haettu ainoastaan jäähdytinnesteiden käsittelylle. Lautakunnan lausunnossa on esitetty tiedot alueen voimassa olevasta asemakaavasta, alueen toimintaa rajoittavista asemakaavamääräyksistä sekä ympäristön vireillä olevista maankäytön muutossuunnitelmista.

Nordica Re (Finland) Oy on hakenut toiminnalleen Vartiokylän teollisuusalueelle sekä ympäristö- että kemikaalilainsäädännön edellyttämiä lupia. Turvatekniikan keskuksen (Tukes) 29.8.2008 Virallisessa lehdessä ja Helsingin Sanomissa julkaiseman kuulutuksen mukaan Nordica Re (Finland) Oy hakee lupaa tuotantolaitoksen toiminnan laajentamiseen. Kuulutuksessa mainitut tärkeimmät kemikaalit poikkeavat alkoholien ja valopetrolin osalta täydennetyssä ympäristölupahakemuksessa esitetystä. Tukesilta haetaan lupaa varastoida alkoholeja yhteensä 500 tonnia, minkä lisäksi lupaa haetaan 100 tonnille valopetrolia. Ympäristölupahakemuksessa alkoholien määräksi mainitaan 250 tonnia eikä valopetrolia mainita lainkaan.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että ympäristölupahakemus on täydennettynäkin epätarkka ja puutteellinen muun muassa seuraavilta osin:

- ympäristölupahakemuksessa esitetyt tiedot kemikaalien käsittely- ja varastointimääristä poikkeavat oleellisesti yrityksen Tukesille jättämästä vaarallisten kemikaalien varastointiin liittyvästä hakemuksesta

- ympäristölupahakemuksessa ei ole esitetty suunnitelmaa yrityksen toimintojen, erityisesti kemikaalivarastojen, sijoittumisesta rakennukseen ja piha-alueelle. Ulos sijoitettavaksi esitetyn kemikaalivaraston toteutustapaa ei myöskään ole esitetty

- toiminnan riskejä ei ole arvioitu

- toiminnasta aiheutuvia haihtuvien yhdisteiden kokonaispäästöjä ei ole arvioitu.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että esitetyt kemikaalien varastomäärät ovat toimintaan ja käytettävissä olevaan tilaan nähden suuria. Kemikaalivarastosta ei ole suunnitelmia, joten sen toteutuskelpoisuutta ei voi täsmällisesti arvioida. Kaupunkisuunnitteluvirasto pitää epätodennäköisenä, että esitetty kemikaalimäärä voitaisiin sijoittaa tontille turvallisesti ja asemakaavamääräysten mukaisesti.

Kaupunkisuunnitteluvirasto ei puolla toiminnasta esitettyjen tietojen perusteella ympäristöluvan myöntämistä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto korostaa, että asian käsittelyssä ilmenneiden lupahakemuksiin liittyvien epäselvyyksien välttämiseksi on tärkeää varmistaa riittävä tiedonkulku ympäristö- ja kemikaaliviranomaisten välillä heti lupahakemusten tullessa vireille.

Ympäristölautakunta katsoo (28.10.2008), että hakemuksen täydennyksessä esitetyt kemikaalien varastointimäärät tuntuvat suhteettoman suurilta tuotteiden valmistusmääriin nähden. Suuria varastointimääriä ei ole mitenkään perusteltu hakemuksessa. Rakennuksessa, jossa yritys toimii, ei pohjapiirustuksen perusteella näyttäisi edes mahtuvan 250 kpl 1 m³:n konttia. 250 tonnin varasto helposti syttyvää ja myrkyllistä nestettä muodostaa erittäin suuren riskin lähiympäristölle. Ns. OVA-ohjeen mukaan suuren metanolivuodon (n. 10 m³) sattuessa ympäristö on välittömästi eristettävä 50 m kaikkiin suuntiin. Hakemukseen ei sisälly kuitenkaan minkäänlaista riskiselvitystä, minkä perusteella olisi mahdollista arvioida toiminnan sijoittumisedellytyksiä hakemuksessa mainitulle tontille. Samasta syystä ei ole mahdollista myöskään arvioida poikkeuksellisiin tilanteisiin esitettyjen varautumistoimenpiteiden riittävyyttä ympäristön ja erityisesti maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Varastointimääriin nähden varautumistoimenpiteet tuntuvat alimitoitetuilta.

Ympäristölautakunta katsoo, että hakemuksen täydennyksen ja edellä esitettyjen tietojen perusteella ei ole edellytyksiä ratkaista Nordica Re (Finland) Oy:n ympäristölupa-asiaa. Hakemusta tulee täydentää selvityksellä toiminnan terveys- ja ympäristöriskeistä ja kuvauksella niistä varautumistoimenpiteistä, joihin selvitys antaa aihetta. Sen jälkeen ympäristölautakunnalle tulee antaa mahdollisuus lausua hakemuksesta uudelleen.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle Nordica Re (Finland) Oy:n täydennetystä ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus viittaa 1.9.2008 Uudenmaan ympäristökeskukselle Nordica Re (Finland) Oy:n ympäristölupahakemuksesta antamaansa lausuntoon ja toteaa seuraavaa:

Kaupunginhallitus toteaa, että esitetyt kemikaalien varastomäärät ovat toimintaan ja käytettävissä olevaan tilaan nähden suuria. Kemikaalivarastosta ei ole suunnitelmia, joten sen toteutuskelpoisuutta ei voi täsmällisesti arvioida. Ympäristölupahakemuksen täydennykseen ei sisälly minkäänlaista riskiselvitystä, minkä perusteella olisi mahdollista arvioida toiminnan sijoittumisedellytyksiä hakemuksessa mainitulle kiinteistölle. Samasta syystä ei ole mahdollista myöskään arvioida poikkeuksellisiin tilanteisiin esitettyjen varautumistoimenpiteiden riittävyyttä ympäristön ja erityisesti maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi.

Kaupunginhallitus toteaa, että Nordica Re (Finland) Oy:n ympäristölupahakemus on epätarkka ja puutteellinen muun muassa seuraavilta osin:

- toiminnan riskejä ei ole arvioitu, ja

- toiminnasta aiheutuvia haihtuvien yhdisteiden kokonaispäästöjä ei ole arvioitu.

Kaupunginhallitus katsoo, että asiassa esitettyjen tietojen perusteella ei ole edellytyksiä ratkaista Nordica Re (Finland) Oy:n ympäristölupa-asiaa. Hakemusta tulee täydentää selvityksellä toiminnan terveys- ja ympäristöriskeistä ja kuvauksella niistä varautumistoimenpiteistä, joihin selvitys antaa aihetta. Tämän jälkeen Helsingin kaupungille tulee antaa mahdollisuus lausua hakemuksesta uudelleen.

Kaupunginhallitus ei puolla toiminnasta esitettyjen tietojen perusteella ympäristöluvan myöntämistä Nordica Re (Finland) Oy:lle.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote pelastuslaitokselle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja ympäristölautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITE

Kaupunginhallituksen lausunto 1.9.2008

PELASTUSLAITOKSEN SELVITYS SOPIMUSPALOKUNTIEN MONIMUOTOISISTA TOIMINTAMAHDOLLISUUKSISTA HELSINGIN KAUPUNGIN PELASTUSTOIMEN KOKONAISUUDESSA

Khs 2008-1742

Ryj toteaa, että käsitellessään Kvston 14.11.2007 tekemien päätösten täytäntöönpanoa Khs päätti 19.11.2007 (§ 1464) kehottaa pelastuslautakuntaa tekemään selvityksen sopimuspalokuntien monimuotoisista toimintamahdollisuuksista kaupungin pelastustoimen kokonaisuudessa.

Sopimuspalokunta on vapaaehtoinen palokunta, tehdaspalokunta tai sotilaspalokunta, joka on tehnyt alueellisen pelastuslaitoksen kanssa palokuntasopimuksen. Palokuntasopimuksessa palokunta sitoutuu tarjoamaan erikseen sovittuja henkilöstö- ja kalustoresursseja käytettäväksi pelastustoimen tehtäviin määrättyä korvausta vastaan.

Pelastuslautakunta toteaa (12.8.2008) mm., että selvityksen taustalla on sopimuspalokuntien näkemys siitä, että sopimuspalokuntien resursseja ei ole riittävästi hyödynnetty Helsingin pelastustoiminnassa, vaikka sopimuspalokunnilla on voimassaolevat palokuntasopimukset, koulutettu henkilöstö ja soveltuva kalusto. Sopimuspalokuntien mukaan vapaaehtoistoimintaan on vaikea rekrytoida uutta henkilöstöä, jos toiminnan monimuotoisuutta ja mielekkyyttä ei pystytä takaamaan.

Khn päätöksen perusteella pelastuslaitoksella käynnistettiin tammikuussa 2008 projektimuotoinen selvitystyö ”Sopimuspalokuntien monimuotoiset toimintaedellytykset Helsingin kaupungin pelastustoimessa”. Projektin tavoitteena oli saada aikaan kattava pelastustoimen osa-alueet sisältävä selvitys, jossa sopimuspalokuntien toimintaa käsitellään kokonaisuutena. Projekti jaettiin aiheittain seuraaviin työryhmiin: nykytilanteen kartoitus, koulutus, onnettomuuksien ehkäisy, operatiivinen käyttö, työturvallisuus sekä sopimuspalokunnat poikkeusoloissa.

Selvitystyö on valmistunut 11.6.2008. Työryhmien suositukset on esitetty kunkin aiheen yhteydessä. Projektiryhmä ehdottaa, että projektin jatkotyöskentelyä varten perustetaan seurantaryhmä, joka kokoontuu jatkossa neljännesvuosittain ja käy läpi sopimuspalokuntien monimuotoisten toimintaedellytysten toteutumista Helsingin pelastustoimessa.

Saadun selvityksen perusteella pelastuslautakunta katsoo, että Helsingin sopimuspalokuntien palokuntasopimukset tulisi uudistaa vastaamaan uusia toimintaohjeita muilla pelastustoimialueilla käytössä olevat uudet sopimukset huomioiden. Samalla Helsingin sopimuspalokunnille maksettavien korvausten taso tulisi tarkistaa nykyistä kustannustasoa vastaavaksi.

./. Selvitys ”Sopimuspalokuntien monimuotoiset toimintaedellytykset Helsingin kaupungin pelastustoimessa” on esityslistan tämän asian liitteenä.

Nykytilanteen kartoitus Helsingin sopimuspalokunnat tarjoavat yhteensä noin 300 henkilön koulutetun reservin pelastustoimen operatiiviseen käyttöön, 16 sammutus- ja pelastusautoa, viisi muuta raskasta teknistä yksikköä (kuten pioneeri-, säiliö- ja tikasyksikkö), neljä vahingontorjuntayksikköä, kolme meriyksikköä sekä 12 huolto- ja miehistönkuljetusyksikköä. Lisäksi sopimuspalokunnat tarjoavat Helsingin kaupungin operatiivisen toiminnan käyttöön yhteensä noin 3 000 m² toimitiloja käsittäen auto- ja kalustohalli- sekä koulutus- ja sosiaalitilat.

Sopimuspalokunnat näkevät suurimpana kehittämistarpeena operatiivisen käytön lisäämisen, jotta nykyinen henkilöstö voidaan motivoida jatkamaan palokuntatoimintaa sekä turvata uuden henkilöstön riittävä rekrytointi tulevaisuudessa. Lisäksi sopimuspalokuntien taloudellisten toimintaedellytysten turvaaminen vaatii nykyisen korvaustason merkittävää parantamista, koska sopimuspalokunnille maksettavia korvauksia ei ole korotettu yli 15 vuoteen.

Nykytilanteen kartoituksesta vastannut työryhmä teki selvitystyön aikana palokuntasopimuksia koskevan valtakunnallisen vertailun, jossa tarkasteltiin eri pelastustoimialueilla käytössä olevien palokuntasopimusten sisältöä. Vertailu osoittaa, että Helsingin sopimuspalokuntien korvaustaso on muuta maata alhaisempi. Työryhmä totesi, että sopimuspalokuntien toimintaedellytysten turvaamiseksi operatiivista käyttöä tulisi tehostaa ja tehtäviä monipuolistaa, palokuntasopimukset tulisi yhdenmukaistaa valtakunnallista tasoa vastaaviksi ja helsinkiläisten sopimuspalokuntien taloudellinen korvaustaso tulisi korottaa kustannusten nousua vastaavaksi.

Koulutus Helsingin sopimuspalokuntien operatiivinen koulutus on järjestetty Helsingin pelastusliiton toimesta. Helsingin pelastuslaitos osoittaa puolestaan pelastusliitolle vuosiavustuksen kyseistä koulutusta varten. Tietyt peruskurssit ovat olleet sopimuspalokunnille maksuttomia.

Ongelmana koulutuksen toteuttamisessa on ollut, että kaikkia kursseja ei ole kyetty järjestämään säännöllisesti vuosittain mm. puutteellisista taloudellisista ja kouluttajaresursseista sekä osittain pätevien kurssille hakijoiden puutteesta johtuen.

Koulutusta selvittänyt työryhmä katsoi, että tavoitteena tulisi olla, että kaikki selonteossa mainitut palokuntakurssit järjestettäisiin säännöllisesti vuosittain ja että niiden kouluttajana toimisi Helsingin pelastuslaitoksen päätoiminen henkilöstö. Lisäksi tavoitteena tulisi olla, että kaikki kurssit ovat sopimuspalokunnille maksuttomia.

Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi Helsingin pelastuslaitoksen Helsingin pelastusliitolle suorittaman koulutusavustuksen määrän riittävyys tulisi työryhmän mukaan uudelleen arvioida ja tämän perusteella tarvittaessa nostaa riittävälle tasolle. Lisäksi koulutuksen toteutumista sekä korvauksen kohdentumista palokuntakoulutukseen tulisi valvoa tehokkaasti.

Onnettomuuksien ehkäisy

Sopimuspalokunnat ovat suorittaneet turvallisuusvalistuskoulutusta Helsingissä järjestämällä luentoja ja alkusammutusharjoituksia sekä vierailleet paikallisissa tapahtumissa. Epäkohdaksi on koettu, että valistustapahtumia tulee olla vuositasolla vähintään 20, jotta niistä on saanut taloudellisen korvauksen. Moni sopimuspalokunta on tämän vuoksi jäänyt ilman korvausta suoritetusta valistustyöstä. Epäkohdan korjaamiseksi pelastuslaitos ja helsinkiläisten sopimuspalokuntien neuvottelukunnan edustajat ovat tarkistaneet sopimuspalokuntien valistus-, koulutus- ja neuvontatehtävistä suoritettavia korvauksia 9.6.2008 allekirjoitetussa sopimuksessa.

Operatiivinen käyttö Helsingin sopimuspalokunnilla on voimassaolevat palokuntasopimukset Helsingin kaupungin kanssa sekä näiden sopimusten edellyttämä koulutettu henkilöstö ja kalusto. Tästä huolimatta sopimuspalokuntien vuosittainen hälytysmäärä on ollut varsin alhainen, mikä ongelma heijastuu henkilöstön motivointiin ja rekrytointiin. Lisäksi ongelmallista on, että pelastuslaitoksen ensilähdön yksiköitä on sidottu matalariskisiin tehtäviin, jolloin ne eivät ole välittömästi käytettävissä mahdollisiin samanaikaisiin korkeariskisiin tehtäviin. Operatiivista käyttöä selvittäneen työryhmän mukaan pitkäkestoiset ja matalariskiset tehtävät tulisi hoitaa sopimuspalokuntien resursseja käyttäen.

Sopimuspalokuntien operatiivisen käytön tehostamiseksi Helsingin pelastuslaitoksella otetaan 1.1.2009 käyttöön uusi hälytysohje, jonka mukaan sopimuspalokunnat jaetaan vuosittain ns. tuki- ja reservisopimuspalokuntiin uuden luokitusohjeen mukaisesti. Lisäksi sopimuspalokuntien operatiivista käyttöä tehostetaan uudella maastopalo-ohjeella, jonka tavoitteena on käyttää ensisijaisesti sopimuspalokuntia pitkäkestoisissa maastopaloissa. Erikseen nimettyjä sopimuspalokuntia käytetään lisäksi eläinpelastustehtävissä.

Työturvallisuus Työturvallisuuskysymykset liittyvät henkilöstön kelpoisuusvaatimuksiin, koulutustasoon ja käytössä olevaan kalustoon sekä varusteisiin.

Työturvallisuutta selvittänyt työryhmä korostaa sopimuspalokuntien oman työturvallisuuskulttuurin, ohjeistuksen ja valvonnan merkitystä ja esittää, että jokainen sopimuspalokunta nimeäisi itselleen työsuojelupäällikön. Työryhmä toivoo, että pelastuslaitos järjestäisi työsuojelupäälliköille vuosittain koulutustilaisuuden.

Pelastustoimen tehtävät huomioiden on ensiarvoisen tärkeää, että kaikki käytettävät välineet ja henkilökohtaiset suojavarusteet ovat kulloinkin voimassa olevien työturvallisuusmääräysten mukaiset. Työryhmä katsoo, että sopimuspalokuntalaisten henkilökohtaisten suojavarusteiden korjaus tulee olla pelastuslaitoksen vastuulla. Työryhmä esittää, että sopimuspalokunnat ja pelastuslaitos laatisivat yhteisen hankintasuunnitelman sen varmistamiseksi, että kaikki henkilökohtaiset suojavarusteet uusitaan määräajoin. Työryhmä katsoo, että Helsingin pelastuslaitoksen tulisi vastata voimassaolevien vaatimusten mukaisten varusteiden hankinnasta.

Lisäksi pelastuslaitoksen tulisi tiedottaa sopimuspalokunnille muuttuvista vaatimuksista ja määräyksistä.

Poikkeusolot ja sopimuspalokunnat

Sopimuspalokunnilla on suuri merkitys Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen poikkeusolojen valmiudessa. Voimassaolevien suunnitelmien mukaan pelastuslaitoksen perustamisvastuulla poikkeusoloissa on viisitoista pelastuskomppaniaa, joista kolmesta neljään pelastuskomppaniaa kyetään miehittämään sopimuspalokuntien henkilöstöllä.

Sopimuspalokuntien poikkeusolotoimintaa selvittänyt työryhmä katsoo, että sopimuspalokunnat tulee jatkossa kytkeä tiiviimmin mukaan poikkeusolojen valmiussuunnitteluun. Sopimuspalokunnille tulisi antaa koulutusta poikkeusolojen toimintaa tukeviin tehtäviin.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (9.9.2008), että sillä ei ole huomautettavaa sopimuspalokuntien toimintamahdollisuuksiin liittyvään selontekoon. Virasto pitää perusteltuna sopimuspalokuntien käytön tehostamista, sillä tehostamistoimilla on mahdollista rationalisoida voimavarojen käyttöä pelastustoimen kokonaisuudessa.

Pelastuslaitoksen talousarvioehdotuksessa vuodelle 2009 ja taloussuunnitelmaan vuosille 2009-2011 on esitetty 115 000 euroa lisämäärärahoja sopimuspalokuntien kiinteistökorvauksen korottamiseen.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee

- merkitä tiedoksi pelastuslaitoksen 11.6.2008 päivätyn selonteon sopimuspalokuntien monimuotoisista toimintamahdollisuuksista Helsingin kaupungin pelastustoimen kokonaisuudessa,

- kehottaa pelastuslaitosta tarkistamaan helsinkiläisten sopimuspalokuntien palokuntasopimukset vastaamaan uusia toimintaohjeita. Tarkistuksessa tulee ottaa huomioon muilla pelastustoimialueilla käytössä olevat sopimukset.

- kehottaa pelastuslaitosta tarkistamaan Helsingin sopimuspalokunnille maksettavien korvausten taso vastaamaan nykyistä kustannustasoa, sekä

- kehottaa pelastuskomentajaa perustamaan ryhmän, joka seuraa sopimuspalokuntien toimintaedellytysten toteutumista Helsingin pelastustoimessa.

Pöytäkirjanote pelastuslautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITE

Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen selonteko

VT TUOMAS RANTASEN TOIVOMUSPONSI: KOIVUSAAREN VENEPAIKKOJEN SÄILYTTÄMINEN

Khs 2008-1312

Sj ilmoittaa, että hyväksyessään 21.5.2008 Länsimetron hankesuunnitelman (asia 5) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Koivusaaressa olevien venelaituripaikkojen määrää ei vähennetä." (Tuomas Rantanen, äänin 47-0)

Liikuntalautakunta toteaa (26.8.2008) mm., että Koivusaaren alueella toimii kolme venekerhoa, Nyländska Jaktklubben rf saaren länsiosassa, Koivusaaren Pursiseura ry Vaskilahden länsirannalla sekä Vaskilahden Venekerho ry lahden itärannalla. Lisäksi alueella on venealan yritystoimintaa sekä Helsingin kaupungin liikuntaviraston venesatamatukikohta.

Alueella on yhteensä noin 400 venepaikkaa sekä noin 400 veneen talvisäilytyspaikkaa.

Koivusaaren alueen osayleiskaavatyö käynnistyi kaupunkisuunnitteluvirastossa vuoden 2008 alussa. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 15.5.2008 Koivusaaren suunnitteluperiaatteet jatkosuunnittelun pohjaksi. Suunnitteluperiaatteiden mukaan venepaikkojen määrää Koivusaaressa ei vähennetä ja veneiden talvisäilytykseen pyritään löytämään uusia urbaaniin kaupunkikuvaan sopivia ratkaisuja. Lisäksi suunnittelulla pyritään luomaan edellytyksiä veneilyyn liittyvien pienyritysten sijoittumiselle Koivusaareen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (18.9.2008) mm. hyväksyneensä 15.5.2008 Koivusaaren suunnittelun lähtökohdat ja suunnitteluperiaatteet. Suunnittelun lähtökohdaksi on otettu se, että saarella nykyisin toimiville venekerhoille luotaisiin edellytykset toimia alueella tulevaisuudessakin maankäytön mahdollisesti muuttuessa. Veneilyn ja veneilyalan yritysten toiminnan jatkuminen Koivusaaressa on toivottavaa, koska se luo saarelle paikallista omaleimaista identiteettiä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 12.6.2008 Koivusaaren kansainvälisen ideakilpailun kilpailuohjelman, jonka tavoitteet venepaikkojen suhteen ovat hyväksyttyjen suunnitteluperiaatteiden mukaiset.

Lautakunnan hyväksymät suunnitteluperiaatteet venesatamien osalta olivat:

- Vaskilahden satama-altaaseen sijoitetaan Koivusaaren pursiseuran ja Vaskilahden venekerhon n. 220 venepaikkaa

- Koivusaareen suunnitellaan NJK:n pursiseuran käyttöön sopiva uusi satama (n.200 venepaikkaa)

- pienvenesatamat suunnitellaan paremmin tiivistyvään kaupunkirakenteeseen sopiviksi ja veneiden talvisäilytykseen pyritään löytämään uusia urbaaniin kaupunkikuvaan sopivia ratkaisuja.

Venekerhojen käyttöön suunniteltujen satamien lisäksi Koivusaareen on mahdollista suunnitella merkittävä määrä uusia laituripaikkoja, jotka liittyvät asuinkortteleihin tai ovat kaupungin vuokraamia laituripaikkoja.

Koivusaaren suunnittelun lähtökohtana on, että venepaikkojen määrää ei alueella vähennetä.

SJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 21.5.2008 hyväksymän toivomusponnen (Tuomas Rantanen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Tuomas Rantaselle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

VT OUTI OJALAN TOIVOMUSPONSI: KANSAINVÄLISYYDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN OSUUDEN VAHVISTAMINEN OPETUKSESSA JA VARHAISKASVATUKSESSA

Khs 2008-536

Sj ilmoittaa, että hyväksyessään 27.2.2008 Helsingin kansainvälisen toimintastrategian (asia 3) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden osuutta vahvistetaan opetuksessa ja varhaiskasvatuksessa." (Outi Ojala, äänin 77-0)

Opetuslautakunta toteaa (17.6.2008), että opetusviraston kansainvälinen toiminta pohjautuu kaupunginhallituksen asiakirjaan ”Avautumisesta arkeen – Helsingin kansainvälisen toiminnan uusia linjauksia” (Helsingin kaupunginhallitus 26.1.1999 § 899). Vuoden 2008 loppuun mennessä Helsingin opetusviraston kansainvälinen strategia päivitetään Helsingin kansainvälisen toiminnan strategian linjausten mukaan sekä ottaen huomioon pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelman hankkeissa kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut perusopetuksessa ja toisella asteella esille nousseet kysymykset.

Opetusvirasto vahvistaa kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden opetusta mm. seuraavasti:

1. Pitämällä huolta maahanmuuttajien asemasta.

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetukseen ja opetusjärjestelyihin on osoitettu varoja keskimääräistä enemmän. Suomi toisena kielenä -opetukseen koko Helsingin alueella osallistuu vajaa 5 000 oppilasta. Oman äidinkielen opetusta annetaan 40 eri kielessä 3 500 oppilaalle. Valmistavassa opetuksessa on n. 300 oppilasta ja oppilasmäärän odotetaan kasvavan n. 360 oppilaaseen 2009 mennessä. Opetukseen voidaan ohjata myös esiopetusikäisiä lapsia.

Ruotsinkieliset monikulttuuriset oppilaat osallistuvat perusopetuslinjan koordinoimaan ja järjestämään oman äidinkielen opetukseen. Oppilaat on tällä hetkellä integroitu normaaliin opetukseen omaan lähikouluunsa. Valmistavia luokkia ei toistaiseksi ole perustettu, koska tarkoituksenmukaisia ryhmiä on vaikea muodostaa oppilasmäärän suhteellisen alhaisen lukumäärän ja oppilaiden heterogeenisuuden vuoksi.

Vuonna 2007 valmistui ruotsinkielisen koulutuslinjan monikulttuurisen opetuksen toimintasuunnitelma ja samanaikaisesti käynnistyi kahden vuoden mittainen monikulttuurisuushanke. Hankkeen tavoitteena on kehittää monikulttuurista opetusta ja miettiä, minkälaiset opetusjärjestelyt olisivat hyvät ja tarkoituksenmukaiset ruotsinkielisen koulutuksen näkökulmasta.

Lukuvuoden 2007–2008 alusta ruotsinkielisellä koulutuslinjalla on palkattu perusopetukseen päätoiminen tuntiopettaja maahanmuuttajaoppilaiden opetuksen tueksi. Lukuvuoden 2008–2009 alusta tullaan erityisesti panostamaan ruotsi toisena kielenä -opetukseen. Tarkoituksena on tarjota ruotsi toisena kielenä -opetusta aikuislukiossa syksystä 2009.

2. Tukemalla ja tehostamalla kansainvälisten perheiden lasten opiskelua kouluissa ja oppilaitoksissa.

Kansainvälisyys on huomioitu peruskoulujen kieliohjelman tarkistuksen lähtökohtana (suomenkielinen jaosto 16.10.2007 ja esitys suomenkieliselle jaostolle 17.6.2008). Tavoitteena on monipuolinen ja alueellisesti kattava kieliohjelma. Perusopetuksessa laajennetaan kaksikielisen opetuksen tarjontaa. Kaksikielinen suomi-viro -opetus laajenee Roihuvuoren ala-asteelta Latokartanon peruskouluun ja ulottuu 7.-9. luokille. Kaksikielinen suomi-venäjä -opetus laajenee 7.-9. luokille Myllypuron yläasteelle. Kaksikielinen suomi-kiina -opetus käynnistyy Meilahden ala-asteella ja Meilahden yläasteella elokuussa 2008. Alustavasti on suunniteltu kaksikielisen suomi-espanja -opetuksen käynnistämistä. Ressun peruskoulun ja Ressun lukion englanninkielinen IB-opiskelu on vakiintunutta.

Toisen asteen koulutuksen osalta kehitetään vieraskielisen opetuksen palveluja pääkaupunkiseudun lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa kasvavan kysynnän ja kansainvälistymisen tarpeiden mukaisesti.

3. Edistämällä kulttuurien välistä vuorovaikutusta, suvaitsevaisuutta ja oikeudenmukaisuutta.

Kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen liittyvien opetus- ja oppimistilanteiden tavoitteena on kehittää vuorovaikutus-, viestintä- ja
yhteistyötaitoja ja harjaannuttaa toimimaan ja selviytymään erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Opetus tarjoaa oppilaille ja opiskelijoille mahdollisuuksia rakentaa ja vahvistaa kulttuuri-identiteettiään sekä kulttuurien tuntemusta mm. äidinkielen, menneisyyden jäsentämisen, uskonnon, taide- ja luontokokemusten avulla. Suomi/ruotsi toisena kielenä ‑opetus yhdessä oman äidinkielen ja oman uskonnon kanssa vahvistaa opiskelijan kulttuuri-identiteettiä ja tukee toiminnallista kaksikielisyyttä. Kansainvälistymistä ja kansainvälisille koulutukseen ja työmarkkinoille suuntautumista tukee runsas opiskelijavaihto ja koulujen/oppilaitosten vilkas kansainvälinen toiminta (n. 220 projektia lv. 2007–2008). Lukio-opetuksessa kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden osuutta vahvistetaan erityisesti aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys sekä kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus -aihekokonaisuuksilla.

Huomiota tulee kohdistaa maahanmuuttajaperheiden tuen kokonaisvaltaiseen koordinointiin ja kotien osaamisen tukemiseen sekä koulun toimintakulttuurin kehittämiseen erilaisten oppijoiden tarpeet huomioiden. Vanhempien kotoutumisen tuella on tärkeä merkitys lapsen oppimisen onnistumiselle.

4. Tukemalla koulujen/oppilaitosten oppilaiden/opiskelijoiden sekä henkilöstön asenteellisia, tiedollisia ja taidollisia edellytyksiä kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen.

Opetusvirasto järjestää opettajille ja avustajille täydennyskoulutusta, jossa otetaan huomioon monikulttuurisessa toimintaympäristössä tarvittavat tiedot ja taidot. Koulujen työn tukena ovat monikulttuurisen opetuksen pedagogiset yhteyshenkilöt, joiden tehtävänä on mm. maahanmuuttajataustaisen oppilaan perheen ja koulun välisen yhteisymmärryksen lisääminen sekä kodin ja koulun yhteistyön tuki. Opettajat / rehtorit osallistuvat runsaasti kansainvälisiin opettajavaihto-ohjelmiin, konferensseihin ja muihin koulutustilaisuuksiin ulkomailla. Opetustoimen kansainväliset yhteydet luodaan pitkäkestoisiksi ja niiden sisällä pyritään eri oppilaitosmuotojen ja opetusviraston linjojen yhteistyöhön.¨

Sosiaalilautakunta toteaa (7.10.2008) mm., seuraavaa:

Monikulttuurisuus osana päivähoidon toimintaa

Varhaiskasvatuksessa toimintaperiaatteet noudattavat Helsingin kaupungin monikulttuurisuusstrategiaa. Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmassa määritellään perusta päivähoidon kansainvälisyydelle ja monikulttuurisuudelle.

Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmassa todetaan mm:

”Monikulttuurisuus rikastuttaa omalta osaltaan varhaiskasvatuksen toimintaympäristöä. Helsingin päivähoidossa on huomattava määrä eri puolilta maailmaa muuttaneiden perheiden lapsia. Lasten kulttuurinen tausta otetaan huomioon varhaiskasvatuksen arkipäivässä kehittämällä eri hoito-, kasvatus- ja opetustilanteisiin sopivia toimintatapoja. Varhaiskasvatuksella on myös merkittävä asema maahanmuuttajataustaisten perheiden kotoutumisessa ja heidän lastensa elämänlaadun ja tulevaisuuden rakentumisessa. Päivähoito avaa oven suomalaiseen arkeen ja yhteiskunnan toimintaan ja tarjoaa vanhemmille mahdollisuuden tutustumiseen ja yhteistoimintaan. Vanhempia kannustetaan ja rohkaistaan huolehtimaan lapsen äidinkielen kehittymisestä ja oman kulttuurisen perinteen välittymisestä.

Lähtökohtana on, että kaikki lapset ovat yhdenvertaisia ryhmän jäseniä ja heillä on yhdenvertaiset oikeudet oppimiseen. Maahanmuuttajataustaisten lasten sosiaalista osallisuutta tuetaan ja vahvistetaan suomen kielen opetuksella. Opetuksen tukena käytetään Helsingin päivähoidon Suomi toisena kielenä -suunnitelmaa.”

Monikielisten ja -kulttuuristen lasten yksilölliset varhaiskasvatussuunnitelmat laaditaan yhteistyössä lapsen vanhempien ja päivähoidon henkilöstön kanssa. Suunnitelma sisältää lapsen identiteetin vahvistamisen sekä kaksikielisyyden tukemisen toimintamallit. Suomi toisena kielenä lastentarhanopettajat konsultoivat päivähoidon hoito- ja kasvatushenkilökuntaa kasvatuksen ja opetuksen kysymyksissä.

Monikulttuuriset työyhteisöt

Helsingin päivähoidossa on syksyllä 2008 käynnistynyt monimuotoisuuden kehittämisohjelman rahoituksella hanke. Hankkeessa toimijoina ovat päiväkodeissa työskentelevät maahanmuuttajataustaiset lastentarhanopettajat, lastenhoitajat sekä heidän esimiehensä. Hanke tukee monikulttuuristen työyhteisöjen kehittymistä, ja samalla kehitetään varhaiskasvatukseen soveltuvia lasten äidinkielen opetuksen toimintamallia ja työmenetelmiä.

Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden määrää päivähoidon hoito- ja kasvatustehtävissä lisätään. Sosiaalivirasto järjestää lähihoitajan tutkintoon valmistavaa oppisopimuskoulutusta ja tarjoaa harjoittelupaikkoja sekä työelämään tutustumispaikkoja maahanmuuttajille. Varhaiskasvatuksen alalla tarvittavan monikulttuurisen henkilöstön tarpeeseen vastaamiseksi käynnistyy 1.1.2009 Helsingin yliopistossa soveltavan kasvatustieteen laitoksella monikulttuurinen lastentarhanopettajakoulutus, jonka harjoittelupaikkoina käytetään pääasiassa Helsingin päiväkoteja.

Monikulttuurisen varhaiskasvatuksen ja kansainvälisyyden osaamisen lisääminen

Kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden osaamista vahvistetaan siten, että henkilökunnalle järjestetään koulutusta monikulttuurisissa vuorovaikutustaidoissa sekä kansainvälisyydessä. Maahanmuuttaja työntekijöille järjestetään mahdollisuus osallistua suomenkielen täydennyskoulutukseen.

Päivähoidon vastuualueella on 1.8.2007 lähtien työskennellyt maahanmuuttotyön asiantuntija, joka konsultoi päivähoidon esimiehiä ja henkilöstöä monikulttuurisuuskysymyksissä.

Sosiaaliviraston talousarvioehdotus vuodelle 2009 sisältää suunnitelman siitä, että ns. positiivisen diskriminaation rahoituksella tuetaan erityisesti niitä päiväkoteja, joissa monikielisten ja -kulttuuristen lasten määrä on suuri (yli 30 %). Niissä päiväkodeissa toimintaa tuetaan vahvistamalla pedagogista osaamista painottaen lastentarhanopettajien määrää hoito- ja kasvatushenkilöstössä. Suunnitelma sisältää myös lasten äidinkielen ja kulttuuri-identiteetin vahvistamista palkkaamalla kokeiluluontoisesti päiväkotiin samaa äidinkieltä puhuvia lisähenkilöitä.

Yhteistyö ja tiedottaminen

Helsingissä toimii 24 kaupungin tukemaa ja valvomaa yksityistä päiväkotia, jotka tarjoavat muun kuin suomen- tai ruotsinkielistä päivähoitoa. Saatavilla olevat kielet ovat englanti (12), ranska (4), venäjä (4), saksa (2), espanja (1) ja arabia (1). Lisäksi kaupungilla on ostopalvelusopimus kolmen venäjänkielisen päiväkodin kanssa.

Päivähoito tukee maahanmuuttajataustaisten lasten siirtymistä esiopetuksesta alkuopetukseen yhteistyössä opetusviraston kanssa. Henkilökunnalle järjestetään yhteisiä koulutustilaisuuksia esimerkiksi lapsen kielellisten taitojen arvioimisessa ja tukemisessa sekä monikulttuurisista kysymyksistä. Yhteistyö järjestöjen kanssa kansainvälisissä asioissa on lisääntymässä.

Päivähoidon vastuualue on lisännyt tiedottamista Helsinkiin muista maista töihin tuleville päivähoitopalvelujen vaihtoehdoista ja niihin hakeutumisesta. Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus otetaan toiminnassa huomioon myös siten, että päivähoidon tiedotteet käännetään suomen, ruotsin ja englannin lisäksi yleisimmille kieliryhmille (venäjä, somalia, viro, arabia).

Kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden lisääntyminen on haaste, joka edellyttää toimintakulttuurien ja toimintatapojen jatkuvaa arviointia ja kehittämistä. Varhaiskasvatus toimii lähellä perheitä, mistä johtuen tärkeää on yhteistyö vanhempien kanssa lapsen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin turvaamisessa.

Sosiaalilautakunta pitää tärkeänä, että Helsingin kansainvälistyessä varhaiskasvatuksen monikulttuurista toimintaympäristöä vahvistetaan edelleen.

SJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 27.2.2008 hyväksymän toivomusponnen (Outi Ojala) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Outi Ojalalle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

KIINTEISTÖ OY LAAJASALON PALLOILUHALLIT -NIMISEN YHTIÖN PITKÄAIKAISEN MAANVUOKRASOPIMUKSEN UUSIMINEN

Khs 2008-2188

Liikuntalautakunta toteaa (7.10.2008), että Kiinteistö Oy Laajasalon Palloiluhallit on lähettänyt liikuntavirastoon 16.5.2007 päivätyn hakemuksen jossa yhtiö pyytää maa-alueen vuokrasopimuksen uudistamista. Pyyntö koskee Laajasalon kylässä sijaitsevaa tilaa Degerö gård RN:no 1:1041 pinta-alaltaan n. 15 300 m²:n sekä lisäosan n. 810 m²:n suuruista maa-aluetta. Vuokrakauden pyydetään olevan mahdollisimman pitkä.

Lautakunta toteaa, että Kiinteistö Oy Laajasalon Palloiluhallissa on yleispalloiluhalli, kuntosali, viisi sisätenniskenttää ja viisi ulkotenniskenttää tarvittavine oheistiloineen. Kiinteistössä sijaitsee myös liikuntaviraston viereisen liikuntapuiston tarvitsemat pukuhuone- ja huoltotilat.

Kiinteistö Oy Laajasalon Palloiluhallien osakkaat ovat Laajasalon Tennishallit Oy (60 %) ja Helsingin kaupunki (40 %). Kiinteistöyhtiö vastaa hallirakennuksesta, Tennishallit tennistoiminnasta ja liikuntaviraston liikuntapaikkojen varaukset jakaa palloiluhallin vuorot.

Liikuntalautakunnan ja Kiinteistö Oy Laajasalon Palloiluhallien väliset pitkäaikaiset maanvuokrasopimukset päättyivät 31.12.2007. Tuolloin neuvottelut pysäköintialueen liittämisestä uuteen pitkäaikaiseen sopimukseen olivat kesken, minkä vuoksi halli- ja tenniskenttäalueesta tehtiin vain yhden vuoden mittainen vuokrasopimus. Uusi vuokra määriteltiin liikuntatoimen nykyisten laskentaperiaatteiden mukaisesti. Vuosivuokra vuonna 2008 on ollut 19 931,90 (alv 0%) euroa.

Vuokra-alue on nykyisin osa tilaa Degerögård 1:1080.

Hallin eteläpuolella on pysäköintialue, joka on kunnostettu liikuntaviraston toimesta kesällä 2008. Kiinteistö Oy Laajasalon Palloiluhallien kanssa on neuvotteluissa sovittu, että yhtiö vuokraa puolet kyseisestä pysäköintialueesta. Perusperiaatteena on, että Laajasalon Palloiluhalli ja liikuntavirasto vastaavat molemmat oman pysäköintialueen puoliskonsa kunnossapito- ja valaistuskustannuksista. Yksityiskohtaisemmista järjestelyistä sovitaan myöhemmin erikseen.

Kiinteistövirasto on vuokrannut Laajasalon liikuntahallin ja pysäköintialueen liikuntavirastolle vuoden 2036 loppuun asti. Sisäinen vuokra vuonna 2008 on Kiinteistö Oy Laajasalon Palloiluhalleille vuokrattavaksi esitetyn alueen osalta 48 300,10 euroa.

Vuokra-alue Vuokrattava alue käsittää Laajasalon Palloiluhallin halli- ja ulkotenniskenttäalueen sekä 1 390 m²:n suuruisen alueen viereiseltä pysäköintialueelta. Vuokrattavan alueen suuruus on yhteensä 17 155 m².

Vuokra ja vuokra-aika

Halli- ja tenniskenttäalue

Alueen rakennusoikeutta ei ole määrätty asemakaavassa, joten vuokra ehdotetaan määritettävän rakennetun kerrosalan pohjalta siten, että käyvän maanarvon perusteena pidetään virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa 8,41 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa, joka tänä päivänä (VIII / 08 = 1742) vastaa 146,50 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa. Vuosivuokra on 5 % maan pääoma-arvosta. Vuokrasta ehdotetaan perittävän vain 50 % hallialueiden vuokrauksissa vuoden 2007 alusta noudatetun periaatteen mukaisesti. Vuokrasopimukseen tullaan sisällyttämään ehto, jonka nojalla vuokraa voidaan tarkistaa mm., mikäli hallia laajennetaan tai ulkokenttiä katetaan.

Edellä olevan perusteella halli- ja kenttäalueen vuokra muodostuisi seuraavasti:

5 653 k‑m² x 8,41 euroa/k‑m² x 17,42 x 5 % = 41 408,84 euroa, josta peritään 50 % eli 20 704,42 euroa.

Pysäköintialue

Pysäköintialueen osalta vuokraksi esitetään samaa vuokraa, kuin mitä liikuntavirasto maksaa kiinteistövirastolle eli 1,03 euroa/m²/vuonna 2008. Pysäköintialueen osa on 1 390 m² ja vuosivuokra 1 431,70 euroa.

Koko alue Yhteenlaskettu perittävä vuosivuokra (ind 1742) olisi 22 136,12 euroa.

Vuokra-ajan pituudeksi esitettään 25 vuotta.

Sj toteaa, että päätösehdotus on lautakunnan esityksen mukainen.

SJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa liikuntalautakunnan vuokraamaan Kiinteistö Oy Laajasalon Palloiluhallit -nimiselle yhtiölle 49. kaupunginosan Laajasalon kylän RNro 412 tilaan 1:1080 kuuluvan 17 155 m²:n suuruisen alueen liikuntatoimintaa varten 1.1.2009 lukien 31.12.2033 saakka seuraavin ehdoin:

1 Halli- ja kenttäalueen täysimääräinen vuosivuokra on 41 408,84 euroa. Vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951=100” pistelukua 100 vastaavaa 8,41 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa.

Halli- ja kenttäalueen täysimääräisestä vuokrasta peritään 50 % niin kauan, kuin aluetta käytetään liikuntaan tai siihen välittömästi liittyvään toimintaan.

2 Pysäköintialueen vuosivuokra on 1 431,70 euroa. Pysäköintialueen osalta vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951=100” pistelukua 100 vastaavaa 0,059 euron suuruista neliömetrivuokraa.

3 Muutoin noudatetaan liikuntalautakunnan määräämiä lisäehtoja.

Pöytäkirjanote liikuntalautakunnalle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITE

Laajasalon Palloiluhallin vuokra-alue

TYÖSUHDEMATKALIPPUEDUN MYÖNTÄMISESSÄ SOVELLETTAVAT PERIAATTEET

Khs 2008-2280

Sj toteaa, että työsuhdematkalippu on tarkoitettu päivittäiseen asunnon ja työpaikan väliseen matkustamiseen. Työsuhdematkalippuetu on ollut käytössä 1.4.2007 lukien. Nykyiset työsuhdematkalippuedun myöntämisessä sovellettavat periaatteet (5.6.2006, 837 §) ovat voimassa 31.12.2008 asti. Työsuhdematkalippuetua on tarkoitus jatkaa pääosin entisenlaisena.

Nykytila Vuoden 2006 alusta voimaan tulleen luontoisetuja koskevan tuloverolain 64 §:n 2 momentin mukaan työsuhdematkalippu arvostetaan 75 prosenttiin lipun käyvästä arvosta. Tämä merkitsee sitä, että jos työnantaja maksaa lipun hinnasta enintään 25 %, työntekijälle ei synny annetusta edusta verotettavaa etuutta. Jos työnantaja korvaa matkalipun hinnasta yli 25 %, on ylittävä korvaus verotettavaa etuutta, josta työnantajan ja työntekijän on suoritettava lisäksi sosiaalivakuutusmaksut. Sj katsoo, että työsuhdematkalipusta olisi edelleen tarkoituksenmukaista korvata enintään 25 %.

Etuus on kaikille työntekijöille samansuuruinen. Etuus määräytyy Helsingin kaupungin sisäisen tariffin mukaisesta lipun hinnasta. Vuonna 2008 lipun hinta koko vuodelle on 471,60 euroa. Siitä 25 % on 117,90 euroa eli 9,83 euroa kuukaudessa. Jos käytetään kausilippuja, 30 vuorokauden kausilipun hinta vuonna 2008 on 42,80 euroa, josta 25 % on 10,70 euroa. Kj tekee päätöksen siitä, minkä arvoista työsuhdematkalippuseteliä kaupungilla käytetään.

Työsuhdematkalipun käyttäjiä on vuonna 2008 ollut 13 500 henkilöä. Työsuhdematkalippujen määrässä on ollut jonkin verran kasvua edelliseen vuoteen verrattuna.

Muutokset Sj katsoo, että henkilölle voitaisiin antaa mahdollisuus saada työsuhdematkalippu, jos viranhoitomääräyksen tai työsopimuksen mukaan hänen palvelussuhteensa kestää yhdenjaksoisesti yli kuukauden. Vuonna 2007 palvelussuhteen keston edellytettiin olevan yli kaksi kuukautta. Muissa pääkaupunkiseudun kunnissa edellytetään yli kuukauden pituista palvelussuhdetta, joten on perusteltua myös Helsingin kaupungin osalta noudattaa samaa käytäntöä.

Sj:n mielestä muilta osin ei ole syytä muuttaa nykyisiä periaatteita eli työsuhdematkalippuetu annettaisiin niille, jotka täyttävät kaupungin henkilöstökortin saamisen edellytykset. Henkilöstökortti annetaan niille, joiden säännöllinen viikkotyöaika on vähintään 14 tuntia tai opettajilla 10 tuntia. Tarkoituksena on ollut, että osa-aikaeläkkeellä olevat työntekijät ja ne työntekijät, jotka käyvät työssä vähintään kahtena päivänä viikossa, saavat henkilöstökortin.

Työnantajalle aiheutuvat kustannukset

Sj toteaa, että kaupungin talousarviossa on esitetty vuodelle 2009 määräraha henkilöstön työmatkojen tukemista varten.

SJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä seuraavat työsuhdematkalippuja koskevat periaatteet:

- Työsuhdematkalippuetu annetaan pyynnöstä henkilölle, jonka palvelussuhde kestää yhdenjaksoisesti viranhoitomääräyksen tai työsopimuksen perusteella yli kuukauden ja jonka säännöllinen viikkotyöaika on vähintään 14 tuntia ja opettajilla 10 tuntia.

- Kaupungin tuen suuruus, riippumatta henkilön asuinkunnasta ja käyttämästä joukkoliikenteen kulkuvälineestä, on enintään 25 % Helsingin kaupungin sisäisen tariffin mukaisesta lipun hinnasta.

Vielä kaupunginhallitus päättänee, että tämä päätös tulee voimaan 1.1.2009 ja on voimassa enintään 31.12.2010 saakka.

Pöytäkirjanote virastoille ja liikelaitoksille.

Lisätiedot:
Pohjaniemi Marju, palvelussuhdepäällikkö, puhelin 310 37965

OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VUOKRATTAVIEN OMAKOTITALOTONTTIEN VARAAMINEN

Khs 2008-2208

Kiinteistölautakunta toteaa (14.10.2008) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Vuokralle tarjottavaksi esitetään noin 60 omakotitalotonttia omatoimiseen rakentamiseen vuonna 2009. Tontit sijaitsevat Pakilassa, Malmilla, Puistolassa ja Suutarilassa. Alustavan aikataulun mukaan tontit ilmoitettaisiin haettaviksi tammikuussa 2009. Hakuaikaa olisi hieman yli kuukausi. Tontinvaraajat olisivat selvillä huhtikuussa 2009.

Edellinen varauskierros

Vuonna 2006 tarjottiin vuokralle 65 omakotitalotonttia. Niitä haki 1 487 perhettä. Tontit arvottiin helsinkiläisten lapsiperheiden kesken. Viimeinen tontinsaaja oli arvonnassa sijalla 107.

Tontinvaraajien valintamenettely

Tontinvaraajat on tarkoitus valita arpomalla kuten edelliselläkin kerralla. Hakemuksen voivat jättää helsinkiläiset lapsiperheet.

Vuokrattaviksi suunnitellut tontit

Varattaviksi esitettävät tontit (61 kpl) ovat yhden perheen eli omakotitalotontteja. Tonttien pinta-alat ovat 372 m² - 981 m² (keskiarvo 538 m²) ja rakennusoikeudet 120 k-m² - 245 k-m² (keskiarvo 169 k-m²).

Varausesityksessä on mukana 10 tonttia, joilla ei vielä ole lainvoimaista asemakaavaa. Lisäksi esityksessä on mukana tontti, joka on toistaiseksi vuokrattuna. Näitä tontteja ei ehkä voida ottaa mukaan vielä tälle varauskierrokselle.

Tonttien rakennettavuus

Esirakentamisesta ja kunnallistekniikan puuttumisesta johtuen valtaosa 61 tontista (39 kpl) on rakennettavissa vasta loppuvuodesta 2009 ja 11 tonttia vasta alkuvuodesta 2010.

Varauspäätökset Kaupunginhallitus on 11.6.2007 (880 §) varannut osan tonteista oma-toimiseen omakotitalon rakentamiseen 31.12.2008 saakka.

Samalla kaupunginhallitus on 11.6.2007 (880 §) varannut osan tonteista 31.12.2008 saakka tontinluovutuskilpailulla toteutettaviksi. Näiden tonttien osalta esitetään varauspäätöksen muuttamista.

Osalle tonteista ei vielä ole varauspäätöstä.

Kaikki päätösehdotuksesta ilmenevät tontit ehdotetaan nyt varattavaksi 31.12.2012 saakka aikaisempaa varauspäätöstä tältä osin muuttaen.

Lautakunta esittää myös, että oikeutettaisiin päättämään tonttien haku- ja varausehdoista sekä nimeämään varaustensaajat.

Kaj toteaa, että niitä edellä mainittuja tontteja, jotka Khs on aiemmin päättänyt varata, ei ole aikaisemman varausajan puitteissa vielä voitu luovuttaa rakennettavaksi, koska tonteilta on puuttunut kunnallistekniikka tai niiden asemakaava ei ole ollut voimassa. Tässä varattavaksi esitettävät tontit saadaan tämänhetkisten suunnitelmien mukaan rakennuskelpoisiksi pääosin vuoden 2009 aikana ja viimeistään alkuvuonna 2010.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata seuraavassa luetellut pientalotontit omatoimista omakotitalon rakentamista varten 31.12.2012 saakka.

MALMI

38037/9–10

38105/19

SUUTARILA

40028/14

40099/4–8

PUISTOLA

41265/13–14

41266/12–14

41275/30

Samalla kaupunginhallitus päättänee jatkaa seuraavassa lueteltujen pientalotonttien varausta omatoimista omakotitalon rakentamista varten 31.12.2012 saakka.

LÄNSI-PAKILA

34068/41–49

34174/2–12

34175/1–4

34176/1–9

34177/1–6

MALMI

38281/1–3

38282/1–5

Vielä kaupunginhallitus päättänee muuttaa seuraavassa lueteltuja pientalotontteja koskevaa varauspäätöstään (Khs 11.6.2007, 880 §) siten, että tontit varataan vuokrattavaksi omatoimista omakotitalon rakentamista varten 31.12.2012 saakka.

PUISTOLA

40028/19

40043/3–7

40044/11–15

Lopuksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan päättämään tonttien haku- ja varausehdoista sekä nimeämään varaustensaajat.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Tonttiluettelo
	Liite 2	Sijaintikartat
	Liite 3	Otteet asemakaavoista

VASTASELITYS YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVASTA TEHTYYN VALITUKSEEN ANNETUSTA VASTINEESTA

Khs 2007-1449

Kaj toteaa, että Helsingin kaupunki on 20.12.2007 valittanut ympäristöministeriöön Itä-Uudenmaan maakuntavaltuuston päätöksestä 12.11.2007 hyväksyä Itä-Uudenmaan maakuntakaava. Itä-Uudenmaan liitto on antanut vastineen kaupungin valitukseen.

Ympäristöministeriö on lähettänyt (6.10.2008) vastineen Helsingin kaupungille tiedoksi mahdollisen vastaselityksen antamista varten.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut lausuu (29.10.2008) asiassa seuraavaa.

Helsingin kaupungin valitus

Helsingin kaupunginhallitus on valituksessaan pyytänyt ympäristöministeriöltä maakuntakaavan jättämistä vahvistamatta mm. sillä perusteella, että Itä-Uudenmaan liitolla ei ole ollut toimivaltaa hyväksyä maakuntakaavaa. Liiton jäsenenä olevalta Sipoon kunnalta on puuttunut toimivalta tehdä päätöksiä Helsingin kaupungille kuntajaon muutoksen johdosta siirtyneen alueen osalta. Maakuntakaava ei ole lisäksi ollut maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) sisältövaatimusten mukainen. Alueen liittämistä metropoliseutuun ei ole otettu maankäyttöratkaisussa riittävästi huomioon. Kaavan suunnittelun lähtökohtana ei ole ollut kuntajaon mukainen vaihtoehto, ja kaavasta on puuttunut metrovaraus. Metropoliseutua tulisi tarkastella vähintään Porvooseen ulottuvana. Joukkoliikenneratkaisua ei ole perusteltua sitoa kaavassa taajamajunavaihtoehtoon ennen HELI-radan linjauksen ja luonteen määrittämistä. Vuosaaren sataman elinkeinopoliittisia vaikutuksia Lounais-Sipoon alueella ei ole myöskään otettu riittävästi huomioon. Pääkaupunkiseudun ja valtakunnallisesti tärkeän Vuosaaren sataman laivaväylä olisi tullut merkitä kaavaan.

Kaupunginhallitus on edelleen katsonut, että kaavassa ei ole valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden edellyttämällä tavalla selvitetty Malmin lentokentälle vaihtoehtoista sijaintipaikkaa. Sipoonkorpea ympäröivä liian laaja MU-alue- ja virkistysaluemerkinnät vaikeuttavat joukkoliikenteeseen tukeutuvan yhdyskuntarakenteen kehittämistä. Maakunnan tavoitteelliset ulkoilureitit olisi tullut merkitä kaavaan. Kaavassa on esitetty Helsingin omistamille maille useita virkistyskäyttöä rajoittavia aluevarausmerkintöjä. Kaava-aineisto ei ole sisältänyt Natura-alueisiin kohdistuvia vaikutusselvityksiä. Kaava sisältää erittäin vähän uusia aluevarauksia kiviainesten ottoon.

Itä-Uudenmaan liiton vastine

Itä-Uudenmaan liitto on vastineessaan katsonut kaupungin valituksen aiheettomaksi ja mm. todennut, että valtioneuvoston päätös kuntajaon muuttamisesta ei ole ollut lainvoimainen maakuntavaltuuston päättäessä kaavasta. Liitto on valmistellut kaavaa lähtökohdasta, että Lounais-Sipoon alue säilyy Sipoolla. Kokonaismaakuntakaava on paremmin ajan tasalla kuin aikaisemmat seutukaavat ja 1. vaiheen maakuntakaava.

Liiton mukaan maakuntakaavan lähtökohtana on kehittää Itä-Uudenmaan aluerakennetta monikeskuksisena verkostona, jossa Porvoo on vahva itsenäinen maakuntakeskus. Kaavan lähtökohtana ottaa huomioon pääkaupunkiseudun läheisyys ja sen tuoma väestö- ja työpaikkapotentiaali. Itämetron vaikutuksia Itä-Uudenmaan alue- ja yhdyskuntarakenteeseen tai ympäristötaloudellisia vaikutuksia ei ole selvitetty riittävästi maakuntakaavaan merkitsemistä varten. Metroon perustuvaa yhdyskuntarakennetta ei ole suljettu pois mahdollisena tulevaisuuden vaihtoehtona, vaan työ jatkuu Itä-Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa. Metropolialueen ulottuvuutta vähintään Porvooseen selvitetään Itä-Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa. Maakuntaratkaisu perustuu Heli-radan kehittämiseen tavara- ja henkilöliikenneratana siten, että työmatkaliikenne välillä Helsinki–Porvoo on mahdollista toteuttaa.

Vuosaaren sataman elinkeinotoiminnan vilkastuminen ja työpaikka-aluevarausten tarve on otettu liiton mukaan huomioon mm. osoittamalla Sipooseen seututien 148 varrelle suuri työpaikka-alue ja Söderkullan molempien eritasoristeysten väliselle alueelle työpaikka-alueita. Lisäksi elinkeinotoiminnan sijoittuminen yliseudullisesti on mahdollistettu kaavan Kilpilahden teollisuusalueen läheisyydessä E 18 moottoritien pohjoispuolella sijaitsevalla työpaikka-aluevarauksella. Helsingin seudun II lentokenttää käsitellään Itä-Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa, mikäli lentokentän sijaintipaikkavaihtoehdoista tehtävä ympäristövaikutusten arviointi ja sen aikataulu antavat aihetta.

Itä-Uudenmaan liitto on edelleen katsonut, että Sipoon korven metsäalueen virkistyksellinen arvo on kaavassa otettu huomioon osoittamalla se pääosin maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Virkistysalueet sijoittuvat pääosin metsäalueen reunoille yhteisöjen, kuntien ja kaupunkien omistamille maa-alueille, joihin kohdistuu merkittävää virkistyspainetta ja jotka ovat kohtuudella saavutettavia. Saaristo- ja rannikkoalueet suojelu- ja virkistysalueineen ovat Itä-Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan aiheista. Raide- ja joukkoliikenteen hyödyntämisen kannalta on edullisinta muodostaa tiiviitä yhdyskuntia lähelle liikennemuotojen risteämiskohtia. Tällaisen noodin muodostaa mm. Itäsalmi ja Söderkulla.

Lausunto vastineen johdosta

Oikeuspalvelut toteaa viitaten kaupungin ympäristöministeriölle 20.12.2007 tekemään valitukseen ja siinä esitettyihin valitusperusteisiin, että Itä-Uudenmaan maakuntavaltuusto ei ole ollut toimivaltainen hyväksymään maakuntakaavaa kuntajaon muutoksen johdosta Helsingin kaupungille siirtyvälle alueelle. Kuntajakolain 33 §:n mukaan kunnan viranomainen ei saa päättää asioista, jotka kuuluvat kuntajaon muututtua toisen kunnan viranomaiselle. Maakuntavaltuuston päätös perustuu kunnalliseen itsehallintoon ja se on rinnastettavissa kunnan viranomaisen päätökseen. Toimivalta on rajoitettu, vaikka kuntajakoa koskeva päätös ei ole lainvoimainen. Lisäksi Sipoon kuntaa maakuntaliitossa edustavilla Sipoon kunnanvaltuuston jäsenillä ei ole ollut toimivaltaa osallistua Helsingin kaupungille siirtyvää aluetta koskevaan päätöksentekoon maakuntavaltuustossa.

Voidaan myös todeta, että maakuntavaltuuston olisi tullut hyväksyä maakuntakaava vasta sen jälkeen, kun kuntajaon muutosta koskeva päätös on tullut lainvoimaiseksi ja ottaa kaavassa huomioon kuntajaosta johtuvat muutokset alueiden käyttöön ja niihin liittyvät selvitykset MRL 28 §:ssä säädettyjen maakuntakaavan sisältövaatimusten edellyttämällä tavalla.

Maakuntakaavan sisältövaatimuksia koskeva MRL 28 § edellyttää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakunnan oloista johtuvien erityisten tarpeiden ottamista huomioon kaavaa laadittaessa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä mm. maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen, ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin, vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin, maiseman, luonnonvarojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Kaavaa laadittaessa on pidettävä silmällä myös alueiden käytön taloudellisuutta.

MRL 24 §:n mukaan maakunnan suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista.

Edellä mainitut seikat on MRL 28 §:n mukaan selvitettävä ja otettava huomioon kaavassa. Kaavan tulee MRL 9 §:n edellyttämällä tavalla perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Oikeuskirjallisuuden mukaan maakuntakaavan perustana olevat selvitykset eivät saa olla yleispiirteisiä ja -luonteisia kaavan yleispiirteisyyden tavoin, vaan niiltä edellytetään riittävää tarkkuutta ja paikkansapitävyyttä (Hallberg, Haapanala, Koljonen, Ranta: Maankäyttö- ja rakennuslaki, 2006 s. 128).

Maakuntakaava on hyväksytty ns. kokonaismaakuntakaavana. Itä-Uudenmaan liitto on esittänyt, että useat merkittävät aluevaraukset ja maankäyttöratkaisut selvitetään ja käsitellään Itä-Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan yhteydessä.

Ympäristöministeriön oppaassa ”maakuntakaavan oikeusvaikutukset” (nro 7, julkaisusarjassa maankäyttö- ja rakennuslaki 2000, s. 16–17) on todettu, että kokonaismaakuntakaavassa otetaan kattavasti huomioon valtakunnalliset, maakunnalliset ja seudulliset alueiden käytön tavoitteet sekä käsitellään kaikki maakunnalliset alueidenkäyttötarpeet. Kokonaismaakuntakaava on siten maakunnallinen kokonaisratkaisu kaavaa laadittaessa tiedossa olleista vähintään seudullisista alueidenkäyttötarpeista. Kokonaismaakuntakaavassa käsittelemättömät alueidenkäyttökysymykset on tuotava kaavakartassa tai -selostuksessa selvästi esille, jotta kaavan ohjausvaikutuksen kattavuudesta ei ole epäselvyyttä. Kaavasta pois jätetyt alueidenkäyttökysymykset eivät kuitenkaan saa olla merkittäviä.

Helsingin seutua koskevien valtioneuvoston 30.11.2000 päättämien erityisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueiden käytön suunnittelussa tulee lentokentän sijaintivaihtoehtojen selvittämisen lisäksi varautua mm. metron laajentamiseen ja Vuosaaren satamaan. Varautumisessa on otettava huomioon ympäröivä maankäyttö ja lähiympäristö. Helsingin seutua koskevissa yleistavoitteissa on mm. todettu, että seudun alue- ja yhdyskuntarakennetta kehitetään väestökehityksen edellyttämällä tavalla ja kasvusuunnat valitaan hyödyntämällä joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen sekä seutua ympäröivän kaupunki- ja taajamaverkoston mahdollisuuksia. Yhdyskuntarakenteessa varaudutaan raideliikenteen laajentumiseen sijoittamalla riittävästi asuntotuotantoa ja työpaikkarakentamista sen vaikutusalueelle.

Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ei ole kaupungin valituksessa esitetyin tavoin otettu MRL 24 ja 28 §:n edellyttämällä tavalla huomioon maakuntakaavassa.

Oikeuspalvelut yhteenvetona edellä esitetystä toteaa, että Itä-Uudenmaan maakuntakaavan hyväksymistä koskeva päätös on kuntalain 90.2 §:n mukaisesti syntynyt virheellisessä järjestyksessä, maakuntavaltuusto on ylittänyt toimivaltansa ja päätös on muutenkin lainvastainen.

Ympäristöministeriölle tulisi siten vastaselityksenä lausua, että kaupunki uudistaa valituksessa esittämänsä ja että kaava tulisi jättää vahvistamatta valituksessa ja kaupungin vastaselityksessä esitetyin perustein.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa asiasta ympäristöministeriölle edellä esityslistalta ilmenevän hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausunnon mukaisen vastaselityksen.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille vastaselityksen laatimista ja antamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024



Kokousaika	10.11.2008 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali