HELSINGIN
KAUPUNGINHALLITUS
ESITYSLISTA
38 - 2008
|
|
|
|
Kokousaika |
3.11.2008 klo 16 |
Kokouspaikka |
Kaupungintalo, Khn
istuntosali |
|
|
|
|
Asia |
|
Sivu |
KAUPUNGINJOHTAJA
1 |
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta |
1 |
2 |
Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano |
2 |
3 |
Strategiakokousasia: Satamalta vapautuvien alueiden rakentamisen käynnistymisen tilannekatsaus |
3 |
4 |
Strategiakokousasia: Helsingin kehittäminen tapahtumakaupunkina |
5 |
5 |
Valtuutettu Kauko Koskisen toivomusponsi helsinkiläisten veteraanien huomioimiseksi |
8 |
6 |
Sipoon kunnasta ja Vantaan kaupungista Helsinkiin siirtyvien alueiden asukkaisiin kohdistuvat kunnalliset maksut ja säännöt |
10 |
7 |
Kunnallisvaalien vaalitoimikuntien ja vaalilautakuntien muutokset |
13 |
8 |
27.10.2008 pöydälle pantu asia |
14 |
RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI
1 |
Rakentamispalvelun hallinnon osastopäällikön viran täyttäminen |
16 |
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI
1 |
20.10.2008 pöydälle pantu asia |
20 |
SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI
1 |
Sipoosta siirtyvän opetushenkilöstön virkojen perustaminen |
36 |
2 |
Eron myöntäminen Anne Liljalle työterveyskeskuksen vastaavan lääkärin virasta sekä viran haettavaksi julistaminen |
39 |
3 |
Eräiden virkojen lakkauttaminen |
40 |
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI
1 |
Asuinkerrostalojen ullakkorakentamista koskeva poikkeamishakemus |
41 |
2 |
Taka-Töölön tontin 507/12 ja Vuosaaren tontin 54200/1 (Alvar Aallon suunnittelemat rakennukset) rakennuskiellon pidentäminen (nro 11835 ja 11836) |
55 |
3 |
Lauttasaaren koillisosan kortteleiden eräiden tonttien rakennuskiellon pidentäminen (nro 11833) |
57 |
4 |
Vartiokylän tontin 45281/10 asemakaavan muuttaminen (nro 11817) |
59 |
5 |
Mellunkylän tonttien 47171/22 ja 47172/4 asemakaavan muuttaminen (nro 11816) |
62 |
6 |
Pitkäaikaisella maanvuokrasopimuksella vuokratun asuinkerrostalotontin myyminen tontin vuokralaiselle |
66 |
7 |
Eräiden asuntotonttien varausehtojen tarkentaminen |
71 |
KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA
KJ Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Hellströmin (varalla Moisio) ja Pajamäen (varalla Kantola) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.
TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
KJ Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.
STRATEGIAKOKOUSASIA: SATAMALTA VAPAUTUVIEN ALUEIDEN RAKENTAMISEN KÄYNNISTYMISEN TILANNEKATSAUS
Khs 2008-154
Kj toteaa tavarasatamatoimintojen siirtymisen Vuosaaren satamakeskukseen käynnistävän merkittävän maankäytön muutoksen Jätkäsaaressa, Sompasaaressa ympäristöineen ja Keski-Pasilassa. Vuosaaren Satamakeskuksen virallisia avajaisia vietetään 28.11.2008. Jo ennen tätä siirtävät marraskuun aikana satamaoperaattorit toimintojansa uuteen satamakeskukseen.
Satamalta vapautuvien alueiden tulevaa maankäyttöä on suunniteltu kaupunkisuunnitteluviraston Länsisatama-, Kalasatama- ja Pasila- projektien toimesta. Talous- ja suunnittelukeskuksessa on rakentamista valmisteltu vastaavissa aluerakentamisprojekteissa.
Jätkäsaari kuuluu Länsisatamaprojektiin. Sinne on kaavoitettu asunto-, toimitila- ja palvelurakentamista varten kaikkiaan yhteensä n. 1,1 milj. kerrosneliömetriä. Satamatoimintojen loppuminen on jo käynnistänyt rakentamisen Saukonpaaden alueella voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Ensimmäinen talonrakennushanke, yksityinen syöpäsairaala Docrates, on jo harjakorkeudessaan. Kunnallistekniikan rakentaminen on käynnistynyt Ruoholahden kanavan ylittävän Crusellin sillan rakentamisella ja jatkuu katurakentamisella ja alueellisilla pohjanvahvistustöillä. Alueelle jääviä nykyisiä toimintoja kuten betoniasema ja kuplahalli siirretään uusille paikoilleen ensi vuoden aikana. Alkuvuodesta käynnistyvät myös Saukonpaaden meritäytöt ja niihin liittyvät lietteiden käsittelyoperaatiot.
Muulla Jätkäsaaren alueella alkaa satamaradan purkaminen Helsingin Sataman toimesta. Satamaoperaattorit puolestaan käynnistävät omien varastorakennustensa purun. Mechelininkadun eteläpään liikennejärjestelyiden (Länsilinkki) ja siitä alkavan satamaratakuilun rakentaminen kevyen liikenteen raitiksi käynnistyvät myös ensi vuonna. Kadunrakentaminen käynnistyy. Ensimmäiset talonrakennushankkeet, Marriot-hotelli ja pelastusasema infokeskuksineen käynnistyvät. Aivan loppuvuodesta saatetaan aloittaa ensimmäiset asuinrakennushankkeet.
Kalastaman projektialueelle on kaavoitettu noin 1,3 milj. kerrosneliömetriä asumista, toimitilaa ja palveluita. Projektialueella rakentaminen alkaa Sompasaaressa ja Suvilahdessa. Satamalaitos aloittaa ensimmäisenä satamaradan purkamisen ja satamaoperaattorit omien varastorakennustensa purkamisen. Kulosaaren sillan länsipään vahvistustyöt rakennusviraston johdolla käynnistyvät myös ennen vuodenvaihdetta. Vuoden alussa ryhtyy rakennusvirasto valmistelemaan Sörnäistenniemen katujen perustusrakenteita ja sitten syksystä rakentamaan itse katuja.
Ensimmäisenä talonrakennushankkeena aloittaa Cargotec Oy alkuvuodesta oman toimitalohankkeensa Kulosaaren sillan eteläpuolella.
Suvilahdessa käynnistää Helsingin Energia keväällä hiilisiilojen ja niihin liittyvien kunnallistekniikan siirtojen rakentamisen. Suvilahden kulttuurikeskuksen tulevien ulkoalueiden maaperän saneeraus käynnistyy ensi vuoden syksyllä. Asuntorakentaminen ja siihen liittyvä palvelurakentaminen käynnistyvät vuoden 2010 puolella.
Keski-Pasila kuuluu Pasila-projektin alueisiin. Pasilan alaratapiha on toiminut satamaliikenteen järjestelyratapihana. Ratapihan purku- ja uuden rakentamistöistä vastaa Ratahallintokeskus. Ratapihaa pidetään vielä ensi vuoden alussa varalla mahdollisten korvaavien alueiden käynnistysvaikeuksien takia. Maaliskuun jälkeen alkaa alaratapihan purku. Satamarataa puretaan rakennusviraston toimesta myös Vallilan konepaja-alueen puolella. Aivan nykyisen yläratapihan viereen rakennetaan uusi kapea huoltoratapiha. Siihen siirretään mm. autopikajunien lastaustoiminto Töölönlahdelta ja vapautetaan Töölönlahden alue kehittämiselle. Keski-Pasilan alueella tehdään ensi vuonna maaperätutkimuksia ja katusuunnittelua. Merkittävänä suunnittelukohteena on asemakortteleiden kehittämiskilpailun valmistelu.
Kokouksessa esittelee aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaa rakentamisen käynnistymisen tilannekatsauksen. Paikalla ovat kunkin aluerakentamisprojektin edustajat.
KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä saadun selvityksen tiedoksi.
Lisätiedot:
Oasmaa Kyösti, aluerakentamispäällikkö, puhelin 310 25957
Laitinen Timo, projektinjohtaja, puhelin 310 36114
Asikainen Hannu, projektinjohtaja, puhelin 310 79787
Puumalainen Niina, projektinjohtaja, puhelin 310 25475
STRATEGIAKOKOUSASIA: HELSINGIN KEHITTÄMINEN TAPAHTUMAKAUPUNKINA
Khs 2008-1384
Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että Khs hyväksyi 16.4.2007 elinkeinostrategian, jonka mukaan Helsinkiä kehitetään vilkkaana tapahtumakaupunkina. Helsinkiin hankitaan kansainvälisiä suurtapahtumia ja kaupungin hallinto auttaa tapahtumajärjestäjiä onnistuneiden kaupunkitapahtumien ja festivaalien toteuttamisessa. Lisäksi Helsingin kaupunki vastaa itse eräiden perinteisten tapahtumien kuten Helsinki-päivän tuottamisesta.
Pian elinkeinostrategian hyväksymisen jälkeen kaupunki organisoi vuoden 2007 Eurovision laulukilpailun yhteydessä kaupunkitapahtumien sarjan, joka keräsi viikon aikana kaupungin keskustaan yhteensä noin puoli miljoonaa kävijää. Seurantatutkimuksen mukaan tapahtuma onnistui erinomaisesti sekä yleisön kokemusten että taloudellisten vaikutustensa osalta. Kaupungin hallinnolle euroviisuviikko oli merkittävä suurtapahtuman järjestämisen oppimisprosessi, jonka antia voidaan edelleen hyödyntää.
Talous- ja suunnittelukeskuksen elinkeinopalveluun perustettiin vuoden 2008 alussa tapahtumayksikkö, jonka keskeiset tehtävät ovat:
- elinkeinostrategian mukaisesti kehittää Helsingistä veto-voimainen tapahtumakaupunki ja huolehtia, että kaupungilla on ajanmukainen tapahtumastrategia
- järjestää kaupunginjohtajan erikseen päättämät tapahtumat sekä kotimaassa että ulkomailla
- ylläpitää kaupungin valmiutta hakea kansainvälisiä suurtapahtumia yhdessä tapahtumajärjestäjien ja muiden viranomaisten kanssa
- kehittää ja ylläpitää tapahtumajärjestäjille suunnattuja palveluita yhdessä kaupungin muiden hallintokuntien ja viranomaisten kanssa.
Kaupunginjohtaja asetti johtajistokäsittelyssä 4.6.2008 keskushallinnon ja hallintokuntien edustajista koostuvan tapahtumaryhmän edistämään tapahtumien järjestämistä Helsingissä ja koordinoimaan hallintokuntien toimintaa.
Kuluvan vuoden merkittävin kaupungin tuottama tapahtuma ollut Helsinki-viikoksi laajentunut Helsinki-päivä, jonka yhteydessä järjestetty Pohjois-Karjalan maakuntavierailu senaatintorilla onnistui erinomaisesti. Elinkeinostrategian mukaisesti Helsingin juhlaviikkojen avustusta lisättiin, mikä osaltaan mahdollisti maksuttomien yleisötapahtumien kuten taiteiden yön ja Senaatintorin konsertin profiilin noston. Yksityisten toimijoiden tapahtumista mainittakoon kuluvan vuoden suurin Suomessa järjestetty yleisötapahtuma ilotulituksen SM-kilpailu Töölönlahden alueella, joka poliisin arvion mukaan keräsi paikan päälle noin 120 000 katsojaa.
Vuodesta 2009 näyttää muodostuvan vilkas suurtapahtumien vuosi Helsingissä. Kaupungin tuottaman senaatintorin uudenvuodenjuhlan tasoa nostetaan ja sen yhteyteen rakennetaan valaistusteos, joka jatkuu loppiaiseen asti. Tammikuussa järjestetään taitoluistelun EM-kilpailu, joka tuo Helsingille merkittävää TV-näkyvyyttä. Helsinki päivän ympärille rakennettu Helsinki-viikko muodostaa alkukesän kohokohdan. Heinäkuu on perinteisesti kaupunkitapahtumien osalta hiljainen kuukausi. Eräs maailman suurimpia jalkapallon junioriturnauksia Helsinki Cup aikoo ensi kesänä laajentua myös keskustassa näkyväksi tapahtumaksi. Loppukesällä jo Helsingin Juhlaviikkojen aikana Helsinki isännöi naisten jalkapallon EM-kisoja. Helsingissä pelataan loppuottelun lisäksi kaikkiaan kymmenen ottelua. Kesällä 2009 Jätkäsaareen suunnitellaan järjestettäväksi suurkonsertti, jonne odotetaan 70.000...80.000 kuulijaa. Kaupungin keskustassa tullaan turnauksen aikana järjestämään erilaisia yleisötapahtumia. Vuoden kohokohdaksi on suunniteltu syyskaudelle ajoittuvaa kansainvälisesti merkittävää kuvataidetapahtuma.
Tapahtumia järjestävät yhdistykset, yritykset ja järjestöt ovat tervehtineet tapahtumayksikön perustamista tyydytyksellä. Odotukset kaupunkia kohtaan ovat korkealla. Lukuisat tapahtumajärjestäjät ovat kuluvan vuoden aikana vierailleet tapahtumayksikössä kertomassa suunnitelmistaan ja antamassa palautetta. Seuraavat asiat ovat nousseet esille näissä tapaamisissa:
1) tapahtumalupien ja niihin liittyvien virastojen määrä
2) tapahtuma-alueiden varaustilanne- ja yhtenäinen tapahtumakalenteri
3) tapahtuma-alueiden hinnoittelu kaupallisissa tapahtumissa
4) tapahtumissa tarvittava sähkö
5) uusien tapahtuma-alueiden suunnittelu:
tapahtuma- ja konserttijärjestäjien konsultointi
6) kaupungin yhteistyö tapahtumien hakuprosessissa
Kj toteaa, että kaupungin tehtävänä on edellytysten luominen ja joustavien palvelujen tarjoaminen erikokoisten ja -tyyppisten tapahtumien järjestäjille. Talous- ja suunnittelukeskuksen elinkeinopalvelu on käynnistänyt virastojen ja laitosten kanssa tapahtumajärjestäjän palvelupolkukehityshankkeen, jonka tavoitteena on luoda tapahtumajärjestäjän käyttöön selkeä malli tarvittavien lupien hankkimiseksi kerralla. Kesäkuussa asetettu tapahtumaryhmä laatii 15.2.2009 mennessä tarpeelliset ehdotukset tapahtumien lupa- ja hinnoittelukäytäntöön mahdollisesti tarvittavista muutoksista.
Tapahtumapäällikkö Saila Machere ja elinkeinojohtaja Eero Holstila esittelevät asiaa kokouksessa.
KJ Merkittäneen tiedoksi.
Lisätiedot:
Machere Saila, tapahtumapäällikkö, puhelin 310 25903
VALTUUTETTU KAUKO KOSKISEN TOIVOMUSPONSI HELSINKILÄISTEN VETERAANIEN HUOMIOIMISEKSI
Khs 2007-2514
Kj ilmoittaa, että Kvsto hyväksyessään 14.11.2007 talousarvion vuodeksi 2008 ja taloussuunnitelman vuosiksi 2008–2010 (asia 3) hyväksyi seuraavan toivomusponnen:
”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki Suomen itsenäisyyden 90-vuotisjuhlavuoden kunniaksi huomioi helsinkiläiset sotaveteraanit Khn erikseen päättämällä tavalla vuoden 2008 aikana.” (Kauko Koskinen, äänin 69-0)
Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.
Hallintokeskuksen vs. hallintojohtaja toteaa lausuntonaan, että Helsingin kaupunki yhteistyössä puolustusvoimien ja veteraanijärjestöjen kanssa on huomioinut sotiemme veteraanit monin eri tavoin.
Vuonna 2007, joka oli Suomen itsenäisyyden 90-vuotisjuhlavuosi, sotiemme helsinkiläisille veteraaneille kunnioituksena heidän maanpuolustustyölleen teemalla ”90 vuotta itsenäisyyttä – taival jatkuu” järjestettiin seuraavat tapahtumat: Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallinen pääjuhla Helsingin jäähallissa 27.4.2007, juhlalounas Helsingin jäähallin harjoitushallissa 27.4.2007, Helsingin kaupungin vastaanotto Kaupungintalolla veteraanijärjestöjen ja puolustusvoimien edustajille 27.4.2007, Tali-Ihantala 1944 elokuvaesitys (2 näytöstä) tapahtuma-teatteri Rexissä 5.12.2007, Helsingin kaupungin tarjoamat kakkukahvit Kaupungintalolla 800 henkilölle elokuvanäytösten välisellä ajalla bussikuljetuksineen 5.12.2007.
Vuonna 2008 sotiemme veteraanit oli kutsuttu 27.4.2008 Finlandia-talolle Kaartin soittokunnan konserttiin kakkukahvitarjoiluineen. Heille oli myös järjestetty 25.4.2008 kaksi elokuvanäytöstä (Raja 1918) tapahtumateatteri Rexissä.
Helsingin kaupunki tulee vastaisuudessakin huomioimaan sotiemme
veteraanit ja osoittamaan heille arvostustaan.
Kj viittaa hallintokeskuksen vs. hallintojohtajan lausuntoon.
KJ Kaupunginhallitus päättänee
merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 14.11.2007
hyväksymän toivomusponnen (Kauko Koskinen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja
toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.
Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Kauko Koskiselle ja tiedoksi muille valtuutetuille.
Lisätiedot:
Summanen Juha, vs. hallintojohtaja, puhelin 310 36060
SIPOON KUNNASTA JA VANTAAN KAUPUNGISTA HELSINKIIN SIIRTYVIEN ALUEIDEN ASUKKAISIIN KOHDISTUVAT KUNNALLISET MAKSUT JA SÄÄNNÖT
Khs 2008-2182
Valtioneuvoston 28.6.2007 tekemän päätöksen mukaan Helsinkiin liitetään 1.1.2009 alkaen Sipoon kunnasta n. 29 km2 suuruinen alue ja Vantaan kaupungista n. 2 km2 suuruinen alue. Siirtyvällä alueella on asukkaita hieman yli 2000.
Kuntajakolain 8 luvun 31 §:n 1 momentin mukaan kunnallisten maksujen taksat ja lain nojalla annetut kunnalliset säännöt pysyvät kuntajaon muututtuakin soveltuvin osin voimassa sillä alueella, jota ne ovat koskeneet.
31 §:n 2. momentin mukaan 1 momentissa tarkoitetut taksat ja säännöt on viipymättä tarkistettava uutta kuntajakoa vastaavaksi.
Näin ollen liitosalueen omat kunnan asukkaisiin kohdistuvat em. säännöt ja kunnallisten maksujen taksat pysyvät kuntajaon muututtuakin soveltuvin osin voimassa sillä alueella, joita ne ovat koskeneet, ellei niitä muuteta vastaamaan uutta kuntajakoa. Päätökset, joilla Helsingin kaupungin omat kunnalliset säännöt ja maksujen taksat saatetaan koskemaan myös kuntaliitosaluetta, tulee tehdä siinä järjestyksessä kuin kunkin asian osalta on kaupungin johtosäännöissä tai muuten määrätty.
Hallintokeskus on pyytänyt kaupungin hallintokuntia ja laitoksia ryhtymään toimenpiteisiin tarvittavien päätösten tekemiseksi siten, että lain perusteella annetut kunnalliset säännöt ja maksujen taksat on tarkistettu siihen mennessä kun kuntajako tulee voimaan 1.1.2009.
Hallintokuntia ja laitoksia pyydettiin ilmoittamaan hallintokeskukselle 31.3.2008 mennessä mitä kuntajakolain 31 §:n tarkoittamia määräyksiä ja taksoja hallintokunnassa ja laitoksessa on ja millä päätöstasolla tarkistukset tehdään. On katsottu tarkoituksenmukaiseksi, että ne tarkistettavat asiat, joissa toimivalta on Kvstolla tai Khlla valmistellaan keskitetysti päätettäväksi.
Khn päätösvaltaan kuuluvia kuntajakolain tarkoittamia taksojen maksuja ovat:
Rakennusvalvontataksa (Khs 5.11.2007, 1404 §),
Kaupungin asiakirjoista perittävien lunastusten ja lähettämismaksujen perusteet (Kvsto 12.12.2001, 357 §),
Oikeaksi todistamattomista jäljennöksistä kaupungille perittävät maksut (Kvsto 12.12.2001, 358 ),
Perusopetuslain mukaisen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksut (Khs 10.4.2007, 540 §),
Perusopetuslain mukaisen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksujen alentamisen tai perimättä jättämisen periaatteet (Khs 17.3.2008, 360 §).
Kj toteaa, että rakennusvalvontavirasto on ilmoittanut, että rakennusvalvontataksan soveltaminen liitosalueilla tuodaan erikseen päätettäväksi taksaan liittyvän muun tarkistamisen yhteydessä.
Opetusvirasto on ilmoittanut, että perusopetuslain mukainen iltapäivätoiminta siirtyy opetusviraston vastuulle kaikilta osiltaan 1.9.2009 alkaen. Sosiaalivirastolla on vielä syksyyn 2009 asti toiminnassaan joitakin aamu- ja iltapäiväryhmiä. Opetusvirasto on ilmoittanut, että iltapäivätoimintaan liittyvät taksat on tarkoituksenmukaista yhtenäistää vasta 1.9.2009 lähtien, jotta hinnoittelu ei muutu kesken lukuvuotta. Opetusvirasto tulee tekemään tätä koskevan esityksen myöhemmin. Opetusvirasto on ilmoittanut, että liitosalueilla voidaan noudattaa syksyyn 2009 asti siellä voimassaolevia maksuperusteita.
./. Kvsto päätti viimeksi 12.12.2001, 357 §:n kohdalla kaupungin asiakirjoista perittävien lunastusten ja lähettämismaksujen perusteista. Päätös on asian liitteenä 1.
Perusteet tulisi saattaa 1.1.2009 lukien voimaan myös Sipoon kunnasta ja Vantaan kaupungista siirretyillä alueilla.
./. Kvsto päätti viimeksi 12.12.2001, 358 §:n kohdalla, oikeaksi todistamattomista jäljennöksistä kaupungille perittävistä maksuista. Päätös on asian liitteenä 2.
Perusteet tulisi saattaa 1.1.2009 lukien voimaan myös Sipoon kunnasta ja Vantaan kaupungista siirretyillä alueilla.
Helsingin kaupungin hallintosäännön 27 §:n mukaan asiakirjoista peritään lunastusta sekä tiedon antamisesta maksua kaupunginhallituksen erikseen tekemän päätöksen mukaisesti kustannusvastaavuuden periaatetta taikka kaupunginhallituksen vahvistamaa alempaa maksuperustetta noudattaen (Kvsto 16.11.2005, 255§).
KJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunginvaltuuston 12.12.2001 (357 §) hyväksymiä kaupungin asiakirjoista perittävien lunastusten ja lähettämismaksujen perusteita ja 12.12.2001 (358 §) hyväksymää taksaa oikeaksi todistamattomista jäljennöksistä kaupungille perittävistä maksuista sovelletaan 1.1.2009 alkaen myös valtioneuvoston 28.6.2007 tekemällä päätöksellä Sipoon kunnasta ja Vantaan kaupungista siirretyillä alueilla.
Pöytäkirjanote hallintokeskukselle, rakennusvalvontavirastolle, opetusvirastolle ja sosiaalivirastolle.
Lisätiedot:
Riitta Venesmaa, lakimies, puhelin 310 37451
Ritva Leppäniemi-Myllynen, kaupunginasiamies, puhelin 310 36182
LIITTEET |
Liite 1 |
Kvston päätös 12.12.2001, 357 § |
|
Liite 2 |
Kvston päätös 12.12.2001, 358 § |
KUNNALLISVAALIEN VAALITOIMIKUNTIEN JA VAALILAUTAKUNTIEN MUUTOKSET
Khs 2008-1720, 2008-1766
Kj toteaa Khn valinneen kunnallisvaalien vaalitoimikunnat 18.8.1008 ja lautakunnat 25.8.2008. Kokoonpanoihin Khs on tehnyt muutoksia 6.10.2008. Tämän jälkeen ovat eräät henkilöt työn, matkan tms. syyn vuoksi ilmoittaneet olevansa esteellisiä toimimaan lauta- tai toimikunnassa. Viimeisimmät muutokset kokoonpanoihin keskusvaalilautakunnan toimisto on joutunut tekemään vaalipäivän 26.10.2008 aamuna.
KJ ./. Kaupunginhallitus
päättänee hyväksyä toimenpiteet, joilla kunnallisvaa-
lien
vaalitoimikuntien ja vaalilautakuntien kokoonpanoja on muutettu esityslistan
tämän asian liitteen mukaisesti.
Pöytäkirjanote keskusvaalilautakunnalle.
Lisätiedot:
Reuna Veera, keskusvaalilk:n sihteeri, puhelin 310 64572
LIITE |
Yhdistelmä vaalitoimikuntiin ja vaalilautakuntiin tehdyistä muutoksista |
27.10.2008 pöydälle pantu asia
KAUPUNGIN EDUSTAJAN NIMEÄMINEN HELSINGIN UUSYRITYSKESKUS RY:N HALLITUKSEEN
Khs 2006-2624
Kj toteaa, että Khs päätti 18.12.2006, 1553 §, että Helsingin kaupunki jatkaa Helsingin Uusyrityspalvelu ry:n jäsenenä. Kaupunki on yhdistyksen perustajajäsen vuodesta 1992.
Samalla Khs päätti, että kaupunki osoittaa yhdistyksen käytettäväksi talous- ja suunnittelukeskuksen yritysneuvontaan osoittamat henkilöstö-, toimitilat ym. voimavarat ko. päätöksellä vuoden 2009 loppuun saakka.
Lisäksi Khs päätti nimetä yhdistyksen hallitukseen kaupungin edustajina kolme (3) henkilöä
– Arja Hörhammer, projektipäällikkö
– Satu Sasi, lehtori
– Nyrki Tuominen, elinkeinopäällikkö
Helsingin Uusyrityspalvelu ry on hakenut 14.1.2008 yhdistysrekisteristä nimensä muuttamista Helsingin Uusyrityskeskus ry:ksi ja helmikuun alusta 2008 Helsingin Uusyrityspalvelu ry on osa talous- ja suunnittelukeskuksen elinkeinopalvelun YritysHelsinki –palvelukonseptia, joka tarjoaa alkaville ja toimintansa alkuvaiheessa oleville yrityksille maksutonta neuvontaa osoitteessa Kaisaniemenkatu 6 A.
Kj toteaa, että Helsingin Uusyrityspalvelu ry:n hallituksen jäsen Arja Hörhammer on ilmoittanut eroavansa hallituksen jäsenyydestä 18.11.2008 alkaen. Khn olisi nimettävä uusi jäsen yhdistyksen hallitukseen eroavan jäsenen tilalle.
KJ Kaupunginhallitus
päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalvelua edustamaan kaupunkia
yhdistyksen syyskokouksessa 18.11.2008 ja
ehdottamaan, että Helsingin Uusyrityspalvelu ry:n hallitukseen valitaan
kaupungin edustajaksi vuoden 2009 loppuun päättyväksi toimintakaudeksi Arja
Hörhammerin tilalle
- _____________________________.
Pöytäkirjanote hallitukseen nimetylle henkilölle, Arja Hörhammerille, hallintokeskuksen oikeuspalvelulle, talous- ja suunnittelukeskukselle (elinkeinopalvelu) sekä Helsingin Uusyrityspalvelu ry:lle.
Lisätiedot:
Holstila Eero, elinkeinojohtaja, puhelin 310 36141
RAKENTAMISPALVELUN HALLINNON OSASTOPÄÄLLIKÖN VIRAN TÄYTTÄMINEN
Khs 2008-1869
Liikepalvelulautakunta toteaa (21.10.2008), että Kvsto päätti 18.6.2008 § 168 perustaa rakentamispalvelu – nimisen nettobudjetoidun yksikön ja hyväksyä sille johtosäännön tulevaksi voimaan 1.1.2009 alkaen.
Khs päätti 23.6.2008 § 915 Kvston päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä perustaa rakentamispalveluun hallinnon osastopäällikön virka, jonka kokonaispalkka on 4 700 – 4 900 euroa kuukaudessa. Lisäksi kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskusta huolehtimaan osastopäällikön viran julistamisesta haettavaksi 14 päivän hakuajoin.
Rakentamispalvelun johtosäännön 11 §:n mukaan osaston päällikön kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävistä. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.
Hakuilmoitus julkaistiin 31.8.2008. Ilmoituksessa toivottiin hakijalta johtosäännön kelpoisuusvaatimusten lisäksi hyvää kokonaisuuksien hallintakykyä, yhteistyötaitoja, jämäkkää ja aktiivista toimeenpanokykyä sekä kokemusta muutostilanteiden johtamisesta.
Määräaikaan mennessä saapui 23 hakemusta. Kaksi hakijoista ei täyttänyt viran kelpoisuusvaatimuksia. Yksi hakijoista peruutti hakemuksensa.
Hakijoiden arvioinnissa ja soveltuvuustestauksessa käytettiin ulkopuolisena asiantuntijana konsulttijohtaja Timo Tuohimaata PD Personnel Oy:stä.
Osastopäällikön viran hakijoiden haastattelun suorittivat apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri, liikepalvelulautakunnan puheenjohtaja Veikko Vermilä ja varapuheenjohtaja Hanna Laine sekä kaupunginsihteeri Kristiina Matikainen.
Haastatteluun kutsuttiin hakijat XXXX XXXX, XXXX XXXX, Kirsi Remes, XXXX XXXX ja XXXX XXXX. Heistä Kirsi Remes ja XXXX XXXX kutsuttiin soveltuvuustesteihin, jotka suoritti PD Personnel Oy.
Kirsi Remes on koulutukseltaan ekonomi (1997, kauppatieteen maisteri). Hän toimii tällä hetkellä hallintopäällikkönä Diacor terveyspalvelut Oy:ssä vuodesta 2003 lähtien.
Kirsi Remes on toiminut hallintopäällikkönä Pohjola-Yhtymä Oyj:ssä vuosina 2000 – 2003 ja hallintopäällikkönä Icore Oyj:ssä vuosina 1997 – 2000.
[HAKIJAN HENKILÖTUNNISTETIEDOT POISTETTU]
Liikepalvelulautakunta esittää kaupunginhallitukselle lausuntonaan, että Helsingin kaupungin rakentamispalvelun hallinnon osastopäällikön virkaan valittaisiin ekonomi Kirsi Remes.
./. Ryj toteaa, että yhteenveto hakijoista on jaettu erikseen. Hakemusasiakirjat ovat kokonaisuudessaan nähtävänä kokouksessa.
Rakentamispalvelun
johtosäännön mukaan osaston päällikön
ottaa kaupunginhallitus lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa.
Virkaan valittaessa valitsijan tulee myös kunnallisissa viroissa varsinaisten kelpoisuusehtojen täyttämisen lisäksi kiinnittää huomiota perustuslain 125 §:n mukaisiin yleisiin nimitysperusteisiin eli taitoon, kykyyn ja koeteltuun kansalaiskuntoon.
Kaikilla haastatelluilla on vaadittavaa kokemusta osastopäällikön virkaan kuuluvasta tehtäväkentästä. Haastatelluista ja soveltuvuusarvioinnissa testatuista Kirsi Remeksellä on laaja ja monipuolinen kokemus erilaisista hallinnon osa-alueista sekä muutosprosesseista ja kehittämisprojekteista yksityiseltä puolelta. Hänellä on nykyisessä työssä erityisesti toimitilojen rakennuttamistehtäviin liittyvissä asioissa hankittua tuntemusta julkishallinnon ja Helsingin kaupungin toiminnasta. XXXX XXXX:lla on hyvä yleis-, talous- ja henkilöstöhallinnon tehtäviin liittyvä työkokemus kuntasektorilta ja kunnallisen päätöksenteon tuntemus.
Rakentamispalvelun osastopäällikön viran hoitaminen edellyttää hyvää kokonaisuuksien hallintakykyä, yhteistyötaitoja ja kokemusta muutostilanteista. Kirsi Remeksen vahvuudet liittyvät parhaiten näihin vaatimuksiin.
Ryj viittaa liikepalvelulautakunnan lausuntoon ja toteaa, että hakuasiakirjojen, haastattelujen ja soveltuvuustestien perusteella Kirsi Remestä voidaan pitää ansioituneimpana ja henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sopivimpana rakentamispalvelun hallinnon osastopäällikön virkaan. Kirsi Remes on toimittanut vaadittavan todistuksen ruotsin kielen taidosta.
Ryj esittää virkaan otettavaksi ekonomi Kirsi Remeksen, joka täyttää viran pätevyysvaatimukset ja joka voidaan koulutuksensa, työkokemuksensa ja muiden ansioidensa perusteella pitää soveltuvimpana virkaan.
Virka kuuluu Helsingin kaupungin virastopäälliköiden Hay-palkkausjärjestelmään. Virasta esitetään maksettavaksi kokonaispalkkana 4 800 euroa kuukaudessa.
Kaupungin palvelukseen ottamisen edellytyksenä on, että virkaan otettava henkilö antaa tehtävän hoidon terveydellisiä edellytyksiä koskevat tiedot sekä osallistuu tarvittaessa asian selvittämiseksi suoritettaviin tarkastuksiin tai tutkimuksiin. Jollei terveydellisiä edellytyksiä koskevia tietoja ole käytettävissä virkasuhteeseen otettaessa ja valituksi tulee henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa, on Khn samalla päätettävä, että virkaan ottaminen on ehdollinen. Ottaminen on ehdollinen, kunnes Khs on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut viranhaltijan ottamisen. Selvitys tulisi esittää kahden kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksisaannista lukien.
RYJ Kaupunginhallitus päättänee ottaa ekonomi Kirsi Remeksen rakentamispalvelun hallinnon osastopäällikön virkaan 1.1.2009 lukien 4 800 euron suuruisen kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin.
Samalla kaupunginhallitus päättänee, että mikäli virkaan otetaan henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan otettaessa, päätös on ehdollinen, kunnes kaupunginhallitus on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut viranhaltijan ottamisen. Selvitys on esitettävä kahden kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksi saannista lukien.
Pöytäkirjanote valituksi tulleelle, oikaisuvaatimusohjein muille hakijoille, liikepalvelulautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä henkilöstökeskukselle.
Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035
LIITE |
Yhteenveto hakijoista |
20.10.2008 pöydälle pantu asia
LAUSUNTO SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE TERVEYDENHUOLTOLAKITYÖRYHMÄN MIETINNÖSTÄ
Khs 2008-1759
Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää (12.8.2008) lausuntoa terveydenhuoltolakityöryhmän mietinnöstä nro 2008:28 viimeistään 31.10.2008.
./. Lausuntopyyntö ja työryhmän mietintö ovat esityslistan liitteinä 1 ja 2. Mietintö löytyy sähköisesti osoitteesta
http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/documents/15398/index.htx
Ministeriön asettaman työryhmän tehtävänä on ollut valmistella kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain yhdistämistä laiksi terveydenhuollosta. Työryhmän tavoitteena oli selvittää malli, miten kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki yhdistetään, jotta uusi laki tukisi ja vahvistaisi perusterveydenhuoltoa ja edistäisi terveyspalvelujen saatavuutta, tehokasta tuottamista ja kehittämistä sekä vähentäisi järjestelmäkeskeisyyttä ja eri hallinnonalojen välisiä rajoja.
Tehtävää suorittaessaan työryhmän on tullut kiinnittää huomiota sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyökysymyksiin. Toimeksiantonsa mukaisesti työryhmä on pääsääntöisesti keskittynyt uutta terveydenhuoltolakia koskevan hallituksen esityksen valmisteluun. Suhteessa sosiaalihuoltoon työryhmän laatiman ehdotuksen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti mm. varmistaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteiden toteutuminen eli varmistaa koko maassa laadukkaat ja asukkaiden saatavilla olevat palvelut. Palvelurakenteen on oltava kattava, eheä ja taloudellinen ja sen on mahdollistettava voimavarojen tehokas käyttö.
Työryhmän ehdotuksen yksityiskohdat tiivistettyinä
Työryhmän ehdotuksessa lisättäisiin väestön mahdollisuuksia valita terveydenhuollon palveluja yli kuntarajojen. Potilaalla olisi oikeus valita nykyistä huomattavasti vapaammin terveydenhuollon toimintayksikkö, jossa häntä tutkitaan. Potilaalla olisi myös mahdollisuus valita yhdessä hoitavan lääkärin kanssa se erityisvastuualueella toimiva yksikkö, jossa häntä hoidetaan. Potilaan tai asiakkaan asemaa vahvistaisi lisäksi oikeus valita hoitava lääkäri tai hoitaja.
Potilaan mahdollisuutta saada erikoissairaanhoidon palveluja lähempää asuinpaikkaansa esimerkiksi terveyskeskuksista parannettaisiin tuomalla samoihin yksiköihin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon perustason toiminta, kuten polikliininen konsultaatio tai päiväkirurgia. Tämä monipuolistaisi terveyskeskuksen palveluja ja tekisi terveyskeskuksista aikaisempaa houkuttelevampia työpaikkoja.
Palveluketjujen saumattomuuden edistämiseksi muodostettaisiin potilastietojen käsittelyyn yhteisrekisteri, joka koostuu alueen kuntien perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon potilasrekisterien tiedoista. Potilaan hoidossa julkisella sektorilla ei tarvittaisi erillistä suostumusta potilastietojen siirtoon, kun potilaan hoitovastuu siirtyy perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoidon yksikköön tai päinvastoin. Potilaan tietosuoja olisi kuitenkin turvattu, vaikka yhteisrekisteriä käytettäisiin yli hallinnollisten organisaatiorajojen.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveysongelmien ennaltaehkäisy korostuvat työryhmän ehdotuksessa. Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava suunnitelma kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistävistä sekä terveysongelmia ehkäisevistä toimista, palveluista ja niihin varattavista voimavaroista. Toteutus kytketään osaksi kunnan strategian ja taloussuunnitelman valmistelua.
Perusterveydenhuollon vahvistamiseksi terveyskeskusten työtapoja on uudistettava ja työolosuhteita ja johtamista kehitettävä. Keinoja ovat muun muassa lääkäri-hoitaja -työparityöskentely, väestövastuun rajaaminen nykyistä pienempiin väestöpohjiin sekä yleislääketieteen osaamisen vahvistaminen.
Terveydenhuoltolakiehdotuksessa on kaksi vaihtoehtoa terveydenhuollon palvelujen järjestämiseksi. Toisessa vaihtoehdossa erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämisvastuu olisi kunnilla tai yhteistoiminta-alueilla ja osittain laajan väestöpohjan kuntayhtymissä (sairaanhoitopiireillä). Kun potilaasta on tehty lähete sairaanhoitopiiriin, järjestämisvastuu siirtyisi kunnalta tai yhteistoiminta-alueelta sairaanhoitopiirille. Terveyskeskuksissa tai yhteistoiminta-alueilla olisi perusterveydenhuollon lisäksi erikoissairaanhoidon perustason toimintaa, kuten poliklinikkavastaanotto, pientoimenpiteitä ja päiväkirurgiaa. Sairaanhoitopiirien minimiväestöpohja olisi noin 150 000 asukasta. Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka vastaa perusterveydenhuollosta on oltava vähintään noin 20 000 asukasta.
Toisessa vaihtoehdossa kunnat voisivat muodostaa yhteistoiminta-alueen sijasta terveyspiirin, joka vastaa sekä kansanterveystyöstä että erikoissairaanhoidosta. Alle 150 000 asukkaan maakuntiin sovellettaisiin pääsääntöisesti tätä vaihtoehtoa.
Laajan väestöpohjan kuntayhtymiä (sairaanhoitopiirejä) ja terveyspiirejä voisi Suomessa olla yhteensä enintään 20. Vaativan erikoissairaanhoidon järjestämiseksi näiden olisi kuuluttava erityisvastuualueeseen. Laadun varmistamiseksi erityisosaamista vaativia palveluja keskitettäisiin nykyistä enemmän, mikä merkitsisi sairaanhoitopiirien määrän vähentämistä tai nykyistä selvästi tiiviimpää erityisvastuualueyhteistyötä.
Ensihoitopalvelun järjestämisvastuu siirrettäisiin kunnilta laajan väestöpohjan kuntayhtymän tai terveyspiirin tehtäväksi. Samalla määriteltäisiin tarkemmin palvelun sisältö ja tavoitteet sekä integroitaisiin palvelu tiiviimmin sairaaloiden päivystystoimintaan.
Molemmat vaihtoehdot toteutettaisiin siten, että terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistyötä ja yhteisiä rakenteita tuetaan. Laajan väestöpohjan kuntayhtymässä perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistyö olisi mahdollista toteuttaa yhteistoiminta-alueella tai kunnassa. Erikoissairaanhoito toteutettaisiin kuntien sopimalla tavalla. Terveyspiirissä sosiaalihuollon tehtävät ja kehitysvammahuolto hoidettaisiin siten kuin kunnat asiasta sopivat.
Hallituksen esitys terveydenhuoltolaiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2009. Lain ensimmäisten säännösten on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2010 ja viimeisten vuonna 2013.
Jatkovalmistelua varten ministeriö pyytää lausunnonantajilta näkemyksiä erityisesti seuraavista asioista:
1 Arvio ehdotetusta potilaan valinnanvapaudesta
2 Arvio ehdotetuista terveydenhuollon järjestämismalleista ja niiden soveltuvuudesta koko sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen
3 Arvio erityisvastuualueen (ERVA) yhteistyön kehittämisehdotuksesta
4 Arvio sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuiden lainsäädännöllisestä porrastamisesta. Millainen vastuun tulisi olla eri tasoilla: kunta, kuntayhtymä, yhteistoiminta-alue, sosiaali- ja terveyspiiri, laajan väestöpohjan kuntayhtymä, erityisvastuualue, valtio
5 Arvio ehdotetuista väestöpohjavaatimuksista
6 Arvio hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevien rakenteiden sääntelytarpeesta
7 Arvio ympäristöterveydenhuollon kytkennästä terveydenhuoltoon
8 Arvio työterveyshuollon kytkennästä terveydenhuoltoon
9 Arvio sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelua ja kehittämistä järjestävän lainsäädännön yhdistämisen tarpeellisuudesta
10 Arvio mahdollisista muista sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön yhdistämistarpeista
./. Hallintokeskus on pyytänyt mietinnöstä lausunnot terveys-, sosiaali-, ympäristö- ja pelastuslautakunnilta sekä talous- ja suunnittelukeskukselta. Lausunnot ovat esityslistan liitteinä.
Stj toteaa, että päätösehdotuksen mukainen lausunto on koottu lautakuntien ja talous- ja suunnittelukeskuksen kannanotoista.
STJ Kaupunginhallitus päättänee antaa sosiaali- ja terveysministeriölle seuraavan lausunnon terveydenhuoltolakityöryhmän mietinnöstä nro 2008:28.
Suuren kaupungin näkökulmasta lakiehdotus ei vahvista perusterveydenhuoltoa, vaan tulee entisestään sitä heikentämään. Ehdotuksen mukaan keskeisenä tavoitteena oleva perusterveydenhuollon vahvistaminen tapahtuisi kytkemällä perusterveydenhuolto aiempaa olennaisesti tiukemmin sairaanhoitopiireihin (esimerkiksi 46 §: perusterveydenhuollon yksikön sijoittaminen sairaanhoitopiiriin ja ko. yksikön määrääminen vastaamaan kansanterveystyön yhteistyösuunnitelman laatimisesta).
Pienten kuntien osalta tämä saattaa ollakin oikea ratkaisu. Sen sijaan suuren kunnan näkökulmasta lakiehdotus ja sen perustelut viestivät, että perusterveydenhuoltoa pidetään heikkona koko maassa ja että suurten kuntien vahvat ja osaavat terveyskeskukset on esitystä valmisteltaessa jätetty huomiotta.
Suuressa kunnassa sairaanhoitopiirikytkennän vahvistaminen heikentää terveyskeskuksen ja perusterveydenhuollon toimintamahdollisuuksia, yhteistyön toteutumista sosiaalitoimen kanssa ja vahvistaa väistämättä sairaanhoitopiirin asemaa, siis johtaa päinvastaiseen kehitykseen kuin lakiehdotuksen tavoitteeksi on esitetty.
Ehdotuksen käsitteistössä ei määritellä terveyskeskusta, vaikka väestön kokemuksena ja käsitteistössä juuri terveyskeskus on vakiinnuttanut asemansa lähipalvelut antavana terveyspalveluorganisaationa. Ehdotuksessa on kuitenkin viitattu eräissä kohdissa, esim. 45 §, terveyskeskukseen. Terveyskeskus-käsite tulisi määritellä ja säilyttää myös lainsäädännössä ainakin kunnan ja kuntien yhteistoiminta-alueen kansanterveystyön ja sen yhteydessä hoidettavia palveluja järjestävän organisaation nimenä.
Ehdotuksen useissa kohdissa sairaanhoitopiirille määritellyt koordinointi- ja yhteisvalmistelutehtävät ovat ongelmallisia siksi, että ne jättävät vastuukysymykset epäselviksi ja mahdollistavat potilaiden epätarkoituksenmukaisen hoitovastuun siirtelyn eri tahojen kesken (esimerkiksi 24 §, 45 §, 46 §, 50 §, 51 §). Laissa tulee vastuut määritellä eikä jättää niitä pelkästään koordinaatiovastuun varaan.
Lausunnon kannanotot on ryhmitelty noudattaen ministeriön lausuntopyynnön mukaista jaottelua:
1. Arvio ehdotetusta potilaan valinnanvapaudesta
Kaupunginhallitus
kannattaa potilaan valintaoikeuden laajentamista esitettyä laajemmaksi
siten, että potilas voisi vapaasti valita hoitopaikkansa joko oman kunnan tai
minkä tahansa muun kunnan palvelujärjestelmän yksiköstä sekä siten, että
kiireettömän hoidon järjestämistä koskevat enimmäisodotusajat koskisivat vain
oman kunnan, terveyspiirin ja sairaanhoitopiirin järjestämiä palveluja.
Näin potilaat saisivat palvelunsa voimavarojen sallimissa rajoissa haluamastaan paikasta ja koko maan voimavarat saataisiin tehokkaaseen käyttöön.
Hoitotakuun rajaaminen koskemaan kunnan asukkaita on välttämätöntä potilaille annettavan valinnan vapauden laajuudesta riippumatta ottaen huomioon, että kunnan velvollisuus järjestää palveluja koskee ensisijaisesti kunnan asukkaita. Lisäksi on lähes mahdotonta suunnitella toimintaa ja sen tarvitsemaa rahoitusta ja henkilövoimavaroja, jos ulkokuntalaisilla on täysin sama oikeus päästä hoitoon ja saada palvelut kuin oman kunnan asukkailla.
Myöskään jälkikäteen maksettavat korvaukset eivät poista voimavarojen suunnittelun ja kohdentamisen ongelmia, joita syntyisi, mikäli hoitotakuu koskisi myös oman kunnan palvelujärjestelmän ulkopuolista hoitopaikan valintaa.
Ehdotuksen 54 §:ssä olevan määräyksen potilaan kodin ja
hoitopaikan välisen etäisyyden huomioonottamisesta rinnalla vähintään yhtä
tärkeää on ottaa huomioon potilaan omaisten kodin ja hoitopaikan välinen etäisyys.
2. Arvio ehdotetuista terveydenhuollon järjestämismalleista ja niiden soveltuvuudesta koko sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen
Järjestämismalliratkaisussa keskeistä on, millaisella mallilla pystytään tuottamaan asiantuntevia ja kustannustehokkaita palveluja. Tässä onnistuminen riippuu olennaisesti toiminnan ja sen johtamisen organisoinnin toimivuudesta, johon taas vaikuttaa kuntien koon suuret vaihtelut sekä väestön rakenne. Kuntien kokoerot ja muut eroavaisuudet huomioon ottaen on välttämätöntä, että järjestämisvaihtoehtoja on useita. Ehdotuksessa niitä on perusterveydenhuollon osalta kolme: kunta, terveyspiiri ja kuntien yhteistoiminta-alue.
Ehdotuksen heikkoutena on, että se on rakennettu pienen ja keskisuuren kunnan näkökulmasta ja suuren kunnan näkökulmasta tehty tarkastelu puuttuu kautta koko lakiehdotuksen. Lakiehdotukseen ei sisälly mahdollisuutta hyödyntää suuren kunnan vahvan ja asiantuntevan perusterveydenhuollon organisaation mahdollisuuksia.
Helsingin väestö on 10 % koko maamme asukkaista ja lähes neljä kertaa suurempi kuin sairaanhoitopiirin väestöpohjaksi ehdotettu 150 000 asukasta. Suomen sairaanhoitopiireistä ainoastaan HUS on väestöpohjaltaan suurempi kuin Helsingin terveyskeskus. On selvää, että Helsingin terveyskeskuksella on aivan toiset valmiudet väestönsä terveyspalvelujen järjestämiseen kuin pienellä kunnalla.
Helsingin terveyskeskus on palveluiltaan ja asiantuntemukseltaan monipuolinen ja kykenee olennaisesti sairaanhoitopiiriä paremmin arvioimaan väestönsä perusterveydenhuollon palvelutarpeen ja suunnittelemaan väestönsä palvelut.
Helsingin terveyskeskus valmistelee vuosittain väestönsä terveyspalvelujen suunnittelun pohjaksi toimintaympäristön analyysin, joka sisältää analyysin myös väestön erikoissairaanhoidon palvelutarpeeseen vaikuttavista tekijöistä ja muutoksista. Vastaavaa ei yksikään sairaanhoitopiiri tai kunta ole tiettävästi valmistellut.
On myös huomattava, että väestöpohjaltaan suuressa kunnassa terveyskeskus yksin väistämättä jo muodostaa niin suuren organisaation, että sen toiminnan ja johtamisen organisointi tehokkaaksi ja sujuvaksi on haasteellista. Myös sujuvan yhteistyön mahdollistaminen ja yhteistyötä edistävien rakenteiden aikaansaaminen sosiaalitoimen kanssa on vaativaa, kun suuressa kunnassa sosiaalitoimenkin organisaatio on suuri ja yhteistyökumppaneita paljon.
On välttämätöntä, että lainsäädännössä suuren kunnan erityisolosuhteet otetaan huomioon ja mahdollistetaan sellaiset hallinnolliset rakenteet, joissa suuruudesta huolimatta voidaan paikallisista lähtökohdista ja tarpeista lähtien aikaansaada tehokkaan ja asiantuntevan toiminnan edellyttämät palvelurakenteet.
Kaupunginhallitus painottaa, että ehdotukseen tulee lisätä suurta kuntaa varten yhden kunnan palvelurakennevaihtoehdolle oma pykälänsä, jossa suuren kunnan tehtäviin ja palvelujen järjestämiseen esim. soveltuvin osin sovelletaan terveyspiiriä koskevia määräyksiä.
Joka tapauksessa suuren kunnan tulee voida mm. järjestää ja tuottaa perustason erikoissairaanhoidon lisäksi muutakin sellaista erikoissairaanhoitoa, jonka tuottaminen terveyskeskuksen toiminnan yhteydessä on tarkoituksenmukaista (kuten Helsingin terveyskeskuksessa tällä hetkellä mm. psykiatrian ja perustason sisätautien päivystyspalvelut, psykiatrinen erikoissairaanhoito, sisätautien, geriatrian, neurologian, fysiatrian erikoisalan poliklinikkapalvelut) kuten ehdotuksen 45 §:ssäkin todetaan. Esityksen 8 §:n 3 momentin viittaus pelkkään perustason erikoissairaanhoitoon on ristiriidassa em. 45 §:n määräyksen kanssa.
Edelliseen liittyen suuren kunnan terveyskeskuksen tulee voida terveyspiirin tavoin sopia erikoissairaanhoidon työnjaosta tekemällä siitä erikoissairaanhoidon järjestämissopimus.
STAKESin ja Kansanterveyslaitoksen yhdistämisen yhteydessä uuteen organisaatioon ollaan perustamassa perusterveydenhuollon yksikkö. Nyt ehdotetaan myös sairaanhoitopiiriin perustettavaksi perusterveydenhuollon yksikkö, joka koordinoisi perusterveydenhuollossa tehtävää tieteellistä tutkimusta ja kehittämistä sekä hoito- ja kuntoutusketjujen laatimista. Se vastaisi kansanterveystyön ja yhteistyösuunnitelman laatimisesta yhdessä erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen kanssa. Suunnitelma antaisi mahdollisuuden sopia työnjaosta mm. lähipalvelujen, kuvantamis-, päivystys- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palvelujen suhteen.
On tärkeää myös lainsäädännöllisin toimin edistää yhteistyön kehittämistä. Viimeksi mainitun tavoitteen toteutumista koko pääkaupunkiseudun alueella edistäisi olennaisesti paremmin, jos sairaanhoitopiirin osaksi perustamisen sijasta kyseinen perusterveydenhuollon yksikkö Helsingissä perustettaisiin osaksi Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskusta SOCCAa, jota vahvistettaisiin terveydenhuollon osaamisella ja siitä muodostuisi pääkaupunkiseudun yhteinen sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnitelman laatimisesta vastaava yksikkö.
Kaupunginhallitus katsoo myös, että pelkästään palveluvalikoiman, voimavarojen, asiantuntijuuden ja mahdollisuuksien suurista eroista johtuen ei ole asianmukaista, että suurella ja pienellä kunnalla olisi sama asema ja vaikutusmahdollisuus (ehdotuksen 11 §:n 3 momentti) sairaanhoitopiirin alueen kansanterveystyön yhteistyösuunnitelman laadinnassa.
Suuren kunnan kansanterveystyön yhteistyösuunnitelma ei myöskään sisällöllisesti voi olla yhtenevä osa sairaanhoitopiiriin yhteistä suunnitelmaa, jossa osapuolina ovat pienimmät ja kapea-alaisimmin palveluja tarjoavat kunnat ja yhteistoiminta-alueet. Suuren kunnan tulee voida valmistella oma tai vähintään muiden saman sairaanhoitoalueen suurten kuntien kanssa yhteinen kansanterveystyön yhteistyösuunnitelmansa.
Ehdotuksen mukaan kunnan tai kuntayhtymän tulee olla sosiaalihuollon kanssa sellaisessa yhteistyössä, jota tehtävien asianmukainen hoitaminen edellyttää.
Sosiaali- ja terveydenhuollon rajapinnassa on useita keskeisiä alueita, kuten vanhustenhuolto, päihdetyö, mielenterveystyö, vammaispalvelut sekä lastensuojelun toimenpiteiden piirissä olevien lasten tuki. Näissä rajapinnoissa on lukuisia käytännössä esiintyviä tilanteita, joissa on epäselvää, kuuluuko asia terveydenhuollon vai sosiaalihuollon ammatillisiin tehtäviin. Erityisesti lastensuojelussa kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain säännösten tulkinnanvaraisuus aiheuttaa ongelmia.
Laissa tulisikin määritellä järjestämisvastuut ja kirjoittaa nämä sosiaalitoimen ja terveydenhuollon lainsäädäntöä koskevat kohdat niin, että laki mahdollistaa kunnalle vapauden järjestää toiminnot tarkoituksenmukaisesti ja joustavasti toiminnon hallinnollisesta sijoittumisesta riippumatta.
Ehdotukseen tulee lisätä terveyspiirin ja sairaanhoitopiirin rinnalla suurelle kunnalle mahdollisuus säilyttää ensihoitopalvelu kunnan järjestämisvastuulla (ehdotuksen 51 §). On muistettava erityisesti, että ensihoito on kiinteästi sidoksissa päivystykseen ja että Helsingin kaupungin alueella olennaisen osan päivystystoiminnoista hoitaa kaupungin oma terveyskeskus (Auroran, Marian ja Malmin sairaalat). Auroran sairaalan psykiatrian päivystys on ainoa psykiatrian päivystyspoliklinikka koko maassa ja vuosittaisten päivystyspoliklinikkakäyntien määrä siellä on 9 000. Malmin ja Marian sairaaloiden päivystysten yhteinen käyntimäärä on vuodessa noin 32 000 käyntiä, helsinkiläisten sisätautipäivystyskäyntien määrä HYKSissä on puolet tästä eli noin 16 000 vuodessa.
Helsingissä on saavutettu ensihoidon tuottamisessa alan kansainvälistä kärkeä edustavat lääketieteelliset, taloudelliset ja asiakastyytyväisyystulokset. Ensihoidon toiminnan ja kustannustehokkuuden tason säilymisen turvaamiseksi tulee laissa sallia kunnalle tai kunnille toiminnan toteuttaminen kilpailutusmenettelyn ulkopuolella omana toimintana mahdollistamalla alueen sairaanhoitopiirin, terveyskeskuksen ja aluepelastuslaitoksen muodostama kumppanuus ensihoitopalvelun tuottamiseksi.
Lakiehdotus byrokratisoi terveydenhuoltoa olennaisesti aikaisempaa enemmän. Tämä on vakava heikkous lakiehdotuksessa. Tavoitteena lienee ollut raja-aitojen madaltaminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon väliltä, mutta seurauksena on byrokraattisten yhteistyömuotojen kirjo. Lakiin kirjataan uusina yhteistyömuotoina seuraavia toimielimiä: 1. Erityisvastuualueella toimivan yliopistollisen sairaanhoitopiirin yhteistoimintaelin, joka valmistelee mm. erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämissopimuksen sekä tekee ehdotuksia erityisvastuualueiden valtakunnallisesta työnjaosta, 2. Kansanterveystyön yhteistyösuunnitelman laatimisryhmä, joka muodostuu kuntien, yhteistoiminta-alueiden ja sairaanhoitopiirin edustajista, 3. Valtioneuvoston sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen asettama kansallinen terveydenhuollon neuvottelukunta, jolla on jaostojen asettamismahdollisuus,
4. Valtakunnallinen terveystieteellisen tutkimuksen lautakunta sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä, 5. Erityisvastuualueen tutkimustoimikunta, joka päättää tutkimusrahoituksen jakamisesta vastuualueellaan.
Erilaisia sopimuksia ja suunnitelmia valmistellaan ja
hyväksytään useissa päätöksentekoelimissä, mikä merkitsee valmistelun huomattavaa
lisääntymistä. Se ei tapahdu ilman
voimavaralisäyksiä. Jos joistakin em. tahoista lisäksi tulee poliittisia
yhteistoimintaelimiä, tarvitaan valmisteluun työntekijöitä lisää vieläkin
enemmän. Hallinto lisääntyy ja
asiakastyöhön käytettävä aika vähenee entisestään.
3. Arvio erityisvastuualueen (ERVA) yhteistyön kehittämisehdotuksesta
Ks. kohta 5.
4. Arvio sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuiden lainsäädännöllisestä porrastamisesta. Millainen vastuun tulisi olla eri tasoilla: kunta, kuntayhtymä, yhteistoiminta-alue, sosiaali- ja terveyspiiri, laajan väestöpohjan kuntayhtymä, erityisvastuualue, valtio
Sekä kansanterveystyön että erikoissairaanhoidon järjestämisvastuun todetaan ehdotuksen 4 §:n mukaan kuuluvan kunnalle. Järjestämisvastuu on määritelty laissa hierarkkiseksi siten, että päävastuu kansanterveystyön ja erikoissairaanhoidon järjestämisestä ja rahoituksesta mm. riittävien voimavarojen varaamisesta, palvelujen määrästä, laadusta ja tuotantotavasta on kunnalla. Toinen taso järjestämisvastuusta on määritelty 8 §:ssä toteamalla, että kunnalla on järjestämisvastuu sairaanhoitopiirille tehtyyn lähetteeseen asti tai kiireelliseen sairaanhoitoon hakeutumisen perusteella, minkä jälkeen järjestämisvastuu on sairaanhoitopiirillä.
Pelkästään kiireelliseen hoitoon hakeutumisen perusteella ei järjestämisvastuu voi siirtyä, väestöähän hakeutuu päivystykseen myös vailla kiireellisen hoidon tarvetta ja erikoisalapäivystykseen terveyskeskustasoisen sairauden hoitoa varten. Siksi järjestämisvastuun siirtymiseksi tulee edellyttää ainakin todettua, erikoissairaanhoitoa edellyttävää kiireellisen hoidon tarvetta.
Kunta ei voi valvoa yksityislääkäreiden ja yksityisen työterveyshuollon lähetteitä sairaanhoitopiiriin eikä myöskään sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon sisäisiä lähetteitä. Näin ollen kunnalla ei ole kattavaa mahdollisuutta toimia siinä vaiheessa, kun järjestämisvastuu siirtyy sairaanhoitopiirille.
Sairaanhoitopiirit tuleekin velvoittaa noudattamaan hoitokriteerejä ja palauttamaan tarvittaessa lähetteitä.
Ehdotuksen 57 §:n mukaan sairaanhoitopiiri vastaa hoidon järjestämisestä yhtenäisin lääketieteellisin ja hammaslääketieteellisin perustein ja 18 §:ssä edellytetään, että yhtenäisten hoidon perusteiden (=hoitokriteerit) seurantaa ja valvontaa tekevät kaikki organisaatiot (terveyspiiri, sairaanhoitopiiri, erityisvastuualue, kunnat ja terveyskeskukset).
Kunnille tulee tämän lisäksi säätää oikeus valvoa hoitokriteerien noudattamista tarkastamalla sairaanhoitopiirin ja terveyspiirin asiakirjoista kriteerien noudattamista. Tällöin järjestämisvastuu voisi toimia tarkoitetulla tavalla.
Valmiussuunnittelun ja ensihoitopalvelun osalta (ehdotuksen 50 – 51 § ja 53 §, 55 §) kaupunginhallitus edellyttää, että uudistuksessa huolehditaan siitä, ettei terveydenhuollon valmiussuunnittelu eriydy muusta kunnallisten palvelujen valmiussuunnittelusta. Kolme koordinoivaa tahoa on liikaa. Mikäli sairaanhoitopiirille halutaan vahva rooli, sen ei tule olla koordinoiva, vaan suoraan ohjaava.
Laissa tulee määrätä selkeästi, että koko lääkinnällisen pelastuspalvelun järjestämisvastuu ja poikkeusolojen varautumisvelvoite on sairaanhoitopiirillä. Jos normaaliolojen järjestämisvastuu siirtyy sairaanhoitopiirille, tulee myös poikkeusolojen suunnittelun ja toiminnallisen vastuun siirtyä sille.
Jos HUS nimetään valtakunnalliseksi ilmaevakuoinnin viranomaiseksi, valtion tulee olla tämän valtakunnallisen valmiuden ylläpidon kustannusten maksajana.
Ehdotukseen sisältyy (53 §) päivystys- ja ensihoitokeskuksen perustaminen erityisvastuualueelle. Ensihoito on kuitenkin alueellinen palvelu, jonka koordinaation ja yhteen sovittamisen alueen muiden hätätilanteissa toimivien viranomaisten (poliisi-, pelastus- ja sosiaalitoimi) kanssa tulee olla oman alueen sairaanhoitopiirillä. Helsingin alueella nämä tehtävät tulee määrätä joko sairaanhoitopiirille tai sairaanhoitoalueelle, joka jo itsessään on riittävän suuri toiminnan asianmukaiseksi järjestämiseksi. Erityisvastuualuetasoinen ensihoitokeskus heikentäisi Helsingin ensihoidon palveluja ja nostaisi olennaisesti kustannuksia.
Ehdotuksen 51 §:ssä sairaanhoitopiirille kuuluvana ensihoitopalvelun velvoitteena on psykososiaalisen tuen järjestäminen potilaalle, hänen läheisilleen ja tarvittaessa tapahtuman muille osallisille. Tällaisen uuden, laajan ja täysin rajaamattoman velvoitteen sälyttämiseen ensihoitopalvelulle tulee suhtautua kriittisesti. Ennen kannanottoja psykososiaalisen tuen järjestämislaajuuden ja -vastuiden määrittelyyn, tarvitaan vielä jatkovalmistelua.
5. Arvio ehdotetuista väestöpohjavaatimuksista
Sairaanhoitopiirien määrää rajoitetaan asukasluvun mukaan minimin ollessa 150 000 asukasta. Tämä ei vähennä sairaanhoitopiirejä riittävästi. Laissa tulisi laadun varmistamiseksi ja toiminnan kehittämisen sekä voimavarojen riittävyyden turvaamiseksi toteuttaa olennaisesti rohkeampi erikoissairaanhoidon keskittäminen siten, että sairaanhoitopiirit vähennetään tässä yhteydessä viiteen yliopistosairaalapiiriin (erityisvastuualueeseen), jotka tarpeen mukaan voivat jakautua sairaanhoito-alueisiin.
6. Arvio hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevien rakenteiden sääntelytarpeesta
Ei lausuttavaa.
7. Arvio ympäristöterveydenhuollon kytkennästä terveydenhuoltoon
Ehdotuksen mukaan kansanterveystyö pidetään yhtenä kokonaisuutena sisältäen kokonaan muun ennaltaehkäisevän terveydenhuollon lukuun ottamatta ympäristöterveydenhuoltoa. Tästä syystä on mahdollista, että vastaisuudessa ympäristöterveydenhuollosta vastaava yhteistoiminta-alue eroaa maantieteellisesti muusta kansanterveystyöstä vastaavasta yhteistoiminta-alueesta. Tämä saattaa johtaa ympäristöterveydenhuollon ja muun kansanterveystyön välillä ongelmiin.
Kaupunginhallitus katsoo, että sekä ympäristöterveydenhuollon että muun kansanterveystyön yhteistoiminta-alueen tulee olla yhteneväinen.
8. Arvio työterveyshuollon kytkennästä terveydenhuoltoon
Työterveyshuollon osalta säädökset selkiintyvät.
9. Arvio sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelua ja kehittämistä järjestävän lainsäädännön yhdistämisen tarpeellisuudesta
10. Arvio mahdollisista muista sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön yhdistämistarpeista
Kohdat 9 ja 10
Lainsäädännön yhdistämistä tärkeämpää on säännösten yhteensovittaminen.
11. Muuta huomattavaa
Kustannusvaikutukset
Kaupunginhallitus katsoo suureksi puutteeksi, ettei uudistuksen vaikutuksia kuntataloudelle ole arvioitu. Jatkovalmistelussa nämä vaikutukset on arvioitava ja ennen lain hyväksymistä varmistettava kuntien kyky selviytyä kustannuksista.
Nykyisestä
valtionosuusjärjestelmästä on mainittu, että siihen on suunnitteilla muutoksia,
jotka eivät muuttaisi valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa. Kokemukset
aikaisemmista muutoksista ovat, että ne ovat olleet Helsingin kannalta
kustannuksia lisääviä. Ehdotuksessa mainitut valtionosuuksien lisäykset v. 2009
ovat pääosin verotuksen muutosten kompensoinnista kunnille johtuvia eivätkä tuo
rahoituksellista liikkumavaraa kuntatalouteen. Helsingin ja muiden suurten
kaupunkien osalta taloudellista hyötyä ei ole osoitettavissa. Helsingin näkökulmasta
mahdollisia kustannuksia lisääviä tekijöitä ovat lakiehdotuksessa väljästi
esitetty psykososiaalisen tuen järjestämisvelvoite, ensihoidon järjestämisvastuun
siirtäminen sairaanhoitopiirille, terveyden edistämisen ja ennalta ehkäisevän
työn tiukka normiohjaus, jonka sisällöstä ei ole mitään viitteitä sekä
ehdotetussa muodossaan erikoissairaanhoidon järjestämisvastuun siirtyminen
sairaanhoitopiirille lähetteen tai kiireelliseen sairaanhoitoon hakeutumisen perusteella.
Yleisperusteluissa
taloudellisia vaikutuksia käsittelevässä kohdassa kahta järjestämismallia
arvioidaan ilman yhtäkään laskelmaa tai mainintaa euromääristä todeten vain,
että kustannukset todennäköisesti alenisivat. Kunnan kannalta valittavalla
kuntalaskutusvaihtoehdolla on suuri merkitys. Vaikka yleisperusteluissa
todetaan suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän yhdeksi haasteeksi rahoituksen
selkiyttäminen, minkäänlaista
selkiyttämisehdotusta ei ole esitetty lakiehdotuksessa eikä sen perusteluissa.
Lisäksi työryhmän
kehittämisehdotuksissa todetaan EVO-korvauksista, että valtion tulee korvata
opetuksesta aiheutuneet kustannukset terveydenhuollon yksiköille
täysimääräisesti. Kuitenkin perusteluissa mainitaan, että valtion rahoituksen
taso tulee pysymään alhaisempana kuin toiminnasta aiheutuvat kustannukset.
Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että monikanavainen rahoitus on todettu yhdeksi Suomen terveydenhuollon suurimmista ongelmista. Ongelmat ilmenevät muun muassa avohoidon ja laitoshoidon palvelujen erilaisissa korvauskäytännöissä, maksukattojen monimuotoisuutena, kustannusvastuun siirtoina osapuolelta toiselle, päällekkäisinä investointeina ja hoidon pirstoutumisena. Monikanavaisen rahoitusjärjestelmän selkiinnyttämistarve on ollut esillä mm. kansallisessa terveysprojektissa, OECD:n maa-arviossa ja useissa tutkimuksissa. Terveydenhuoltolakiehdotuksen heikkoutena on, että se sivuuttaa tämän terveydenhuollon keskeisen perusongelman. Monikanavaisen rahoitusjärjestelmän vaikutukset terveydenhuollon kokonaismenoihin tulisi arvioida nyt tehtävän uudistuksen osana.
Ensihoito ja sairaankuljetus
Ks. kohdat 2 ja 4.
Potilasrekisteri
Potilastietojen käsittely sairaanhoitopiirin eri yksiköissä
työtehtävien edellyttämässä laajuudessa ilman potilaan erityistä lupaa on
erittäin tervetullut uudistus. Kaupunginhallitus painottaa, että terveydenhuollon lisäksi laajennus tulee ulottaa
myös sosiaalihuollon ja terveydenhuollon väliseen tietojen luovutukseen
luonnollisesti työtehtävien edellyttämässä laajuudessa.
Ehdotuksessa (24 §) annetaan sairaanhoitopiirille tehtäväksi vastata rekisterinpidon ja potilasrekisterin käytön valvonnan koordinointitehtävistä alueellaan. Tämän järjestelyn tarkoituksenmukaisuus on kyseenalainen.
Potilasrekisteri sisältää tiedot myös hammashuollosta. Ottaen huomioon, että hammashuollon toiminnasta aivan marginaalinen osuus on sairaanhoitopiirin toimintaa ja hammashuollon toiminnan edellytykset tietojärjestelmälle eroavat olennaisesti muusta terveydenhuollosta, rekisterinpidon ja käytön valvonnan koordinointitehtävän määrääminen sairaanhoitopiirille aiheuttaa suuria ongelmia käytännön toiminnalle.
Ehdotuksessa käsitellään vain julkisen terveydenhuollon potilastietoja. Tiedonsaantioikeus ei siten koskisi henkilöitä, jotka työskentelevät ostopalveluorganisaatioissa. Käytännössä olisi hankittava suostumus tietojen luovuttamiseen, jos kunnallisen palvelun tuottaa kunnallisen organisaation toimeksiannosta joku muu kuin kunta tai kuntayhtymä.
Tässä yhteydessä tulisi hankalaksi ja työlääksi muodostuvien potilasrekisteriin ja rekisterinpitoon perustuvien oikeuksien laajennuksen vaihtoehtona harkita ns. potilaslain ja sosiaalihuollon asiakkaiden oikeuksia koskevien lakien muutosta. Em. säädökset potilaan ja asiakkaan suostumuksesta potilas-/asiakastietojen luovuttamiseen voisi muuttaa siten, ettei potilaan/asiakkaan suostumusta tarvita tietojen luovuttamiseen julkisen terveydenhuollon ja sosiaalitoimen tehtävää hoitavien kesken siltä osin kuin tietoja luovutetaan tehtävien edellyttämässä laajuudessa. Rekisterinpitäjämääräyksiä ei tarvitsisi silloin ottaa terveydenhuoltolakiin erikseen.
Potilaan vapaan liikkumisoikeuden edellytyksenä on, että potilaan tiedot ovat noudettavissa yhdestä tietokannasta tai yhden järjestelmän kautta. Tiedon saannin on oltava riippumatonta hoitoa kulloinkin järjestävästä hallintokunnasta, sitä sääntelevästä lainsäädännöstä sekä siitä, asioiko potilas julkisella vai yksityisellä sektorilla.
Tasausjärjestelmä
Tasausjärjestelmä ei kata sairaalakuntoisina ja erikoissairaanhoidon tasoista hoitoa tarvitsevina kotihoitoon siirtyvien, vaikeasti sairaiden potilaiden kotihoitoa (esim. ympärivuorokautiseen hoitoon ja valvontaan hengityskonehoidon vuoksi siirtyvät monivammaiset lapset) eikä muitakaan terveyskeskuksen vastuulla hoidettavien, erikoissairaanhoitoa tarvitsevien potilaiden hoitoa. Tähän tulee uudessa lainsäädännössä määritellä sellaiset ratkaisut, ettei tasausjärjestelmän ulkopuolelle joutuminen ole syynä potilaan hoidon jatkamiseen sairaalassa.
Opetusvelvollisuus ja EVO-korvaukset
Koulutus-/opetusvelvollisuuden vastapainona ei ehdotuksessa todellisuudessa varmisteta kunnalle kattavia korvauksia toiminnasta aiheutuvista kustannuksista; päinvastoin perusteluissa todetaan, että vaikka koulutusmääriä on lisätty, valtion rahoitusta ei lisätä. Kunnalla tulee olla mahdollisuus rajata opetustoiminta korvausten kattamaan määrään.
Lopuksi
Kaupunginhallitus toteaa vielä, että lakiehdotus sisältää runsaasti asetuksenantovaltuuksia, joiden kustannusvaikutuksia ei tässä yhteydessä ole mahdollista arvioida. Kokemusperäisesti tiedetään, että asetuksilla on ollut taipumus lisätä kuntien velvollisuuksia mm. henkilöstömitoituksia vahvistamalla lisäämättä vastaavasti valtion rahoitusta kunnille. Myöskään muita asetuksilla annettavien määräysten vaikutuksia, kuten esim. tarvittavan henkilökunnan saatavuuteen tai terveydenhuollon toimintaan muutoin, ei ole mahdollista arvioida mietinnön pohjalta.
Lopuksi kaupunginhallitus toteaa, että lainsäädäntöteknisesti ehdotus vaatii vielä huolellista läpikäyntiä mm. eri säädösten sekä säädösten ja niiden perustelujen välisten ristiriitojen, puutteiden ja tulkinnallisuuksien korjaamiseksi.
Kirje sosiaali- ja terveysministeriölle, pöytäkirjanotteet terveys-, sosiaali-, ympäristö- ja pelastuslautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.
Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
|
|
Liite 3 |
|
|
Liite 4 |
|
|
Liite 5 |
|
|
Liite 6 |
|
|
Liite 7 |
SIPOOSTA SIIRTYVÄN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKOJEN PERUSTAMINEN
Khs 2008-2217
Opetuslautakunta toteaa (14.10.2008), että Helsingin kaupungin hallintosäännön 11 §:n mukaan virat perustaa ja lakkauttaa Khs lukuun ottamatta kaupunginjohtajan, apulaiskaupunginjohtajan sekä viraston tai laitoksen päällikön virkoja.
Kuntalain 44 §:n 2 momentin mukaan tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa, hoidetaan virkasuhteessa. Tällaista tehtävää varten perustetaan virka. Opetuslautakunta toteaa, että kouluissa ja oppilaitoksissa julkista valtaa käytetään ainakin oppilaaksi otettaessa, kurinpidossa, oppilasarvostelussa ja tutkintojen hyväksymisessä. Näin ollen kunnan palveluksessa olevan opetushenkilöstön tulee olla virkasuhteessa.
Helsinkiin liitettävällä Lounais-Sipoon alueella on kaksi peruskoulua, Sakarinmäen koulu ja Östersundom skola. Sakarinmäen koulussa on peruskoulun rehtorin virka, 11 peruskoulun luokanopettajan virkaa, kaksi erityisopettajan virkaa ja yksi erityisluokanopettajan virka. Östersundom skolassa on neljä luokanopettajan virkaa, joista yhden viranhaltijan tehtäväksi on määrätty koulun rehtorin tehtävät.
Henkilöstöryhmät ja henkilöstön määrä perusopetuslain mukaan
Peruskoulun henkilöstöstä säädetään
perusopetuslain 37 §:ssä. Perusopetuslain 37 §:n mukaan jokaisella koululla,
jossa järjestetään mainitussa laissa tarkoitettua opetusta, tulee olla
toiminnasta vastaava rehtori. Opetuksen järjestäjällä tulee olla opetuksen
järjestämismuoto huomioon ottaen riittävä määrä opettajan virkoja tai
työsopimussuhteisia opettajia. Lisäksi opetuksen järjestäjällä voi olla
tuntiopettajia, koulunkäyntiavustajia ja muuta henkilöstöä.
Siirtyvän henkilöstön asema kuntajakolain mukaan
Helsingin kaupungin
palvelukseen Sipoosta siirtyvän henkilöstön asema määräytyy kuntajakolain 5
luvun 13 §:n mukaisesti. Siirtyviä toimintoja hoitava henkilöstö siirtyy
liikkeenluovutuksen periaatteita noudattaen Helsingin kaupungin palvelukseen.
Liikkeenluovutuksessa henkilöstö siirtyy palvelussuhteen katkeamatta uuden
työnantajan palvelukseen entisin ehdoin siten, että vanhan työnantajan tilalle
tulee uusi työnantaja, jolle siirtyvät palvelussuhteisiin liittyvät
velvollisuudet ja oikeudet.
Työnantajalla ei ole taloudellisilla
ja tuotannollisilla perusteilla oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta.
Irtisanomissuoja on voimassa viisi vuotta kuntajaon muutoksen voimaantulosta.
Irtisanomissuojaan liittyy velvoite ottaa vastaan henkilön koulutusta,
ammattitaitoa tai kokemusta vastaava työnantajan tarjoama uusi työsuhteinen
tehtävä tai virka.
Helsingin kaupungin ja Sipoon välillä käydyt neuvottelut
siirtyvän henkilöstön asemasta
Opetuslautakunta toteaa, että Helsingin kaupungin edustajat, Sipoon edustajat sekä Helsingin ja Sipoon henkilöstöjärjestöjen edustajat ovat neuvotelleet 17.4.2008 Sipoosta siirtyvän henkilöstön asemasta.
Neuvotteluissa on mm. todettu, että ko. Sipoon koulujen henkilökunta
siirtyy Helsingin opetusvirastoon ja että Helsinki perustaa rehtorille ja
opettajille virat ja muulle henkilöstölle työsuhteiset tehtävät. Määräaikainen
henkilöstö siirtyy Helsingin kaupungin palvelukseen virkamääräyksen tai työsopimuksen
määräajan päättymiseen saakka.
Neuvotteluissa on todettu myös, että ko. koulujen henkilökunta siirtyy
opetusviraston organisaatioon siten, että Sakarinmäen koulun henkilöstö siirtyy
opetusviraston perusopetuslinjalle ja Östersundom skolan henkilöstö
ruotsinkieliselle koulutuslinjalle.
Työtehtävistä on
sovittu, että siirtymävaiheessa henkilöstö tulee heidän aikaisempia tehtäviään
vastaaviin tai samantasoisiin tehtäviin. Siirtyvän henkilöstön kanssa tehdään
uudet työsopimukset tai annetaan virkamääräykset. Nimike voi siirron yhteydessä
muuttua.
Opetushenkilöstö on kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen
(OVTES) piirissä. Sipoosta Helsinkiin siirtyvän opetushenkilöstön palkka
määräytyy 1.1.2009 lukien I kalleusluokan mukaisesti. Siirtymätilanteessa ei
kenenkään palkka pienene.
Helsingissä
rehtoreiden ja opettajien virat ovat kaupungin virkoja. Ne eivät siten ole
tietyn koulun tai oppilaitoksen virkoja. Helsingin kaupungin opetustoimen
johtosäännön 19 §:n 5 kohdan mukaan perusopetuslinjan linjanjohtaja ja 20 §:n 5
kohdan mukaan ruotsinkielisen koulutuslinjan linjanjohtaja määrää rehtorin- ja
opettajanviran haltijoiden toimipaikan linjansa osalta.
Opetuslautakunta esittää, että Khs perustaisi 1.1.2009 alkaen seuraavat virat:
Virkojen määrä |
Nimike |
Tehtäväkohtainen palkka vähintään euroa/kk |
1 |
peruskoulun rehtori |
3.131,71 |
15 |
peruskoulun luokanopettaja |
2.283,80 |
2 |
peruskoulun erityisopettaja |
2.451,37 |
1 |
peruskoulun erityisluokanopettaja |
2.492,41 |
Lisäksi yhdelle peruskoulun luokanopettajalle, joka hoitaa rehtorin tehtäviä Östersundom skolassa, maksetaan korvausta johtamistehtävästä.
Em. viroista peruskoulun rehtorin virka, yksitoista peruskoulun luokanopettajan virkaa, kaksi peruskoulun erityisopettajan virkaa ja yksi peruskoulun erityisluokanopettajan virka on tarkoitus sijoittaa Sakarin-mäen kouluun ja neljä peruskoulun luokanopettajan virkaa Östersundom skolaan.
Talous- ja suunnittelukeskus ilmoittaa (27.10.2008), että sillä ei ole huomautettavaa asiaan.
SJ Kaupunginhallitus päättänee perustaa 1.1.2009 alkaen seuraavat virat:
Virkojen määrä |
Nimike |
Tehtäväkohtainen palkka vähintään euroa/kk |
1 |
peruskoulun rehtori |
3.131,71 |
15 |
peruskoulun luokanopettaja |
2.283,80 |
2 |
peruskoulun erityisopettaja |
2.451,37 |
1 |
peruskoulun erityisluokanopettaja |
2.492,41 |
Pöytäkirjanote opetuslautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.
Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054
ERON MYÖNTÄMINEN ANNE LILJALLE TYÖTERVEYSKESKUKSEN VASTAAVAN LÄÄKÄRIN VIRASTA SEKÄ VIRAN HAETTAVAKSI JULISTAMINEN
Khs 2008-2224
Anne Lilja pyytää (20.10.2008) eroa työterveyskeskuksen vastaavan lääkärin virasta 1.12.2008 alkaen.
Sj toteaa työterveyskeskuksen ilmoittaneen, että ao. viran tehtävät on tarkoitus hoitaa sisäisin työjärjestelyin siihen asti, kunnes virkaan vakinaisesti otettu henkilö ryhtyy niitä hoitamaan.
Työterveyskeskuksen johtosäännön mukaan Khs valitsee vastaavan työterveyslääkärin ja myös määrää tältä vaadittavan pätevyyden. Vastaavalta työterveyslääkäriltä on edellytetty laillistetun lääkärin pätevyyttä ja kokemusta hallinto- ja johtamistehtävistä.
SJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää Anne Liljalle eron työterveyskeskuksen vastaavan lääkärin virasta 1.12.2008 lukien.
Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa työterveyskeskusta julistamaan vastaavan lääkärin viran haettavaksi niin, että viran pätevyysvaatimuksena on laillistetun lääkärin pätevyys ja kokemusta hallinto- ja johtamistehtävistä, ja että viran palkkaedut määräytyvät 5 663 euron kokonaiskuukausipalkan mukaan.
Pöytäkirjanote Anne Liljalle sekä työterveyskeskukselle.
Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054
ERÄIDEN VIRKOJEN LAKKAUTTAMINEN
Khs 2008-2246
Sj toteaa, että sosiaalivirasto, terveyskeskus ja opetusvirasto ovat esittäneet yhteensä 173 viran lakkauttamista. Virkojen lakkauttaminen johtuu organisaatio- ja tehtävämuutoksista sekä siitä, että eräät virkojen hoitajat on otettu vastaaviin työsuhteisiin tehtäviin, koska he eivät työssään käytä julkista valtaa.
Hallintosäännön 11 §:n mukaan kaupunginhallitus päättää virastopäällikön virkaa alempien virkojen lakkauttamisesta.
./. Luettelo lakkautettaviksi esitetyistä viroista on esityslistan tämän asian liitteenä.
SJ Kaupunginhallitus päättänee lakkauttaa esityslistan liitteestä ilmenevät virat 1.1.2009 lukien.
Pöytäkirjanote asianomaisille virastoille.
Lisätiedot:
Rissanen Päivi, työmarkkinalakimies, puhelin 310 28915
LIITE |
ASUINKERROSTALOJEN ULLAKKORAKENTAMISTA KOSKEVA POIKKEAMISHAKEMUS
Khs 2008-1828
Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää (21.8.2008), että kaupunginhallitus hakisi Uudenmaan ympäristökeskukselta alueellisesta poikkeamispäätöstä ullakon käytölle asuinrakentamiseen asuinkerrostaloissa viideksi vuodeksi siten, että poikkeamispäätös koskisi kaikkia Helsingin kaupungin asuinkerrostaloalueita.
Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa seuraavaa:
Ullakkorakentamista koskevat päätökset
Alueellinen poikkeamispäätös
Helsingin kantakaupungissa, 1.–27. kaupunginosissa on vuodesta 1987 alkaen ollut voimassa ympäristöministeriön myöntämä alueellinen poikkeuslupa asuntojen rakentamiseksi ullakoille. Vuodesta 2003 alkaen alueellisen poikkeamispäätöksen antaminen on kuulunut Uudenmaan ympäristökeskukselle. Poikkeuslupa ja poikkeamispäätös on annettu viideksi vuodeksi kerrallaan.
Poikkeusluvan ja poikkeamispäätöksen piiriin kuuluvalla alueella on ollut mahdollista rakentaa asuntoja asuinkerrostalojen ullakoille rakennuslupamenettelyä käyttäen, vaikka asemakaavan osoittamaa rakennusoikeutta ei ole jäljellä. Järjestelyn tarkoituksena on ollut helpottaa asuntojen rakentamista ullakoille ja näin edistää olemassa olevan rakennuskannan tarkoituksenmukaista käyttöä ja kiinteistöjen kunnossapitoa sekä turvata niiden peruskorjausmahdollisuuksia.
Vuosien 1987–2007 aikana on alueellisen poikkeusluvan ja poikkeamispäätöksen piiriin kuuluvalla alueella myönnetty rakennuslupa noin 700:lle ullakkoasunnolle. Lisäksi on myönnetty lupa olemassa olevan asunnon laajentamiseksi ullakolle noin 150 tapauksessa. Kaikkia rakennusluvan saaneita toimenpiteitä ei ole toteutettu.
Ympäristöministeriö ja Uudenmaan ympäristökeskus ovat poikkeusluvan ja poikkeamispäätöksen myöntäessään edellyttäneet, että rakentaminen tapahtuu tiettyjen ehtojen puitteissa, jotka kiinteistön ja suunnitelman on täytettävä, jotta rakennuslupa ullakkorakentamiselle voitaisiin myöntää. Lisäksi kaupunginhallitus on antanut lisäohjeita, joiden puitteissa rakentamisen on tapahduttava.
Viimeisin Uudenmaan ympäristökeskuksen poikkeamispäätös on annettu 21.8.2003 viideksi vuodeksi. Poikkeamispäätös koskee asuinkerrostalojen ullakon käyttöä asuinrakentamiseen kaupunginosissa 1.–27. Koska poikkeamispäätöksen voimassaoloaika on päättymässä, kaupunki hakee sille edelleen jatkoaikaa, kuitenkin laajentaen sen piiriin kuuluvaa aluetta koskemaan kaikkia Helsingin asuinkerrostaloalueita.
Rakennuslupamenettely
Kaupunginhallitus päätti 19.5.2003 ohjeista, joita rakennusvalvontaviraston, kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupunginmuseon tulee rakennuslupahakemuksia käsiteltäessä noudattaa. Kaupunginhallituksen ohjeet täydentävät poikkeamispäätöksen ehtoja. Lisäksi rakennusvalvontavirasto on julkaissut tarkempia ohjeita ullakkorakentamisen suunnittelusta ullakkorakentamista koskevassa rakentamistapaohjeessa, joka on
./. päivätty 11.11.2003 (liitteenä). Rakentamistapaohje tullaan tarkentamaan uuden päätöksen mukaiseksi.
Ullakkorakentamishankkeet vuosina 2003–2007
Päättymässä olevan alueellisen poikkeamispäätöksen voimassaoloaikana on myönnetty 120 rakennuslupaa asuinhuoneistojen rakentamiseksi tai laajentamiseksi ullakolle. Lupapäätökset sisältävät 279 uutta asuinhuoneistoa ja 53 asuinhuoneiston laajennusta ullakolle. Ullakkorakennushankkeiden yhteenlaskettu kerrosala vuosina 2003–2007 on rakennuslupien mukaan 37 872 k‑m2. Hankkeiden koko on ollut keskimäärin 315 k‑m2 ja uusien asuntojen keskipinta-ala n. 115 k‑m2.
Noin puolet hankkeista sijoittuu eteläisiin kaupunginosiin (Ullanlinna, Kamppi, Kruununhaka, Kaartinkaupunki, Katajanokka, Punavuori). Noin viidennes hankkeista on Etu- ja Taka-Töölössä.
Alueellisen poikkeamispäätöksen ehtojen mukaisesti ullakkoasuntojen rakennuslupahakemuksia käsiteltäessä on hakemukseen edellytetty sisällytettäväksi mm. asumisviihtyisyyden ja yhteistilojen parantamistoimenpiteitä kiinteistössä.
Ullakkorakentamista koskeva vyöhykekartta
Kaupunkisuunnitteluviraston,
kaupunginmuseon ja rakennusvalvontaviraston yhteinen työryhmä on laatinut ullakkorakentamisen
alueellisen poikkeamispäätöksen rakennustaiteellisten, kulttuurihistoriallisten
ja kaupunkikuvallisten arvojen säilyttämistä koskevien ehtojen tulkintaa
esittävän vyöhykekartan vuonna 2004, jonka kaupunkisuunnittelulautakunta
hyväksyi 16.9.2004 noudatettavaksi ohjeellisena ullakkorakentamista koskevia lausuntoja
valmisteltaessa. Karttaa on tarkistettu 7.11.2007 siten, että sen alue
kattaa koko kaupungin (ohessa/liitteenä). Kartta nopeuttaa lausunnonantajien,
kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupunginmuseon lausuntomenettelyä ja helpottaa
mm. rakennusvalvonnan ohjausta sekä selkeyttää pelisääntöjä. Kartta palvelee
myös hankkeeseen ryhtyviä hakijoita ja
suunnittelijoita.
Helsingin maankäytön ja asumisen toteutusohjelma
Ullakkorakentaminen on mainittu Helsingin maankäytön ja asumisen toteutusohjelmassa (MA-ohjelma) vuosiksi 2008–2017 yhtenä keinona täydennysrakentamisen edistämisessä.
Maankäyttö- ja rakennuslain muutosehdotus
Ympäristöministeriö on valmistellut maankäyttö- ja rakennuslakiin muutosehdotuksen, joka koskee alueellista poikkeamispäätöstä. Lakiin ehdotetaan lisäystä, joka mahdollistaa poikkeamisen myöntämisen alueellisena. Alueellinen poikkeamispäätös voi muutosehdotuksen mukaan koskea vain jo olemassa olevan asuinrakennuksen tilojen muuttamista asuinkäyttöön tai muuhun ympäristöhäiriötä aiheuttamattomaan käyttöön. Poikkeamisen edellytyksenä on, että sillä pyritään edistämään olemassa olevien rakennusten käyttöä, kehittämistä ja ylläpitoa. Alueellisen poikkeamispäätöksen voimassaoloajaksi esitetään enintään viisi vuotta.
Ehdotus alueellisen poikkeamispäätöksen hakemiseksi
Alue Helsingin asuinkerrostaloalueet
Haettu toimenpide
Asuinkerrostaloissa ullakon käyttö asuinrakentamiseen
Säännökset, joista poiketaan
Hakemuksessa mainittu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia (poikkeaminen asemakaavassa määrätystä sallitusta kerrosalasta).
Selostus Pääosalla kantakaupungin asuinkerrostalotonteista on voimassa 1970–1980-luvuilla vahvistetut asemakaavan muutokset. Käyttötarkoituksen osalta asemakaavan muutokset sallivat ullakoiden käytön asuinrakentamiseen, mutta tonttien rakennettu kerrosala ylittää yleensä kaavassa määrätyn rakennusoikeuden.
Kantakaupungin ulkopuolisilla asuinkerrostaloalueilla on eri aikoina voimaan tulleita asemakaavoja. Yleiskaava 2002:ssa on määritelty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävät alueet. Tällaisia asuinkerrostaloalueita ovat mm. kantakaupunki ja historiallinen keskusta sekä tietyt alueet kantakaupungin ulkopuolella. Yhteensä Yleiskaava 2002:een sisältyy noin 280 yksilöityä kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi luokiteltua ympäristöä. Näihin lukeutuvilla asuinkerrostaloalueilla ullakkorakentamista harkittaessa tulee ottaa huomioon määräys, jonka mukaan alueita kehitetään siten, että niiden arvot ja ominaisuudet säilyvät.
Ullakkorakentamisella voidaan edistää kaavan tavoitteiden toteutumista mm. asuinympäristön kohentamisella ja asumistason parantamisella kiinteistössä. Alueellinen poikkeamispäätös on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston, rakennusvalvontaviraston ja kaupunginmuseon kokemuksen mukaan osoittautunut hyvin toimivaksi välineeksi ullakkoasuntohankkeita käsiteltäessä, ja sen vuoksi sen piiriin tulisi ottaa kaikki asuinkerrostaloalueet. Poikkeamispäätöksen piiriin tulisi ottaa myös ne liikekeskustan alun perin asuinkerrostaloiksi rakennetut rakennukset, joissa nykyisin on sekä asuin- että liiketiloja.
Tästä syystä kaupunkisuunnittelulautakunta esittää alueellisen poikkeamisen rajauksen laajentamista koskemaan koko Helsinkiä, ja että alueellista poikkeamista jatkettaisiin samojen periaatteiden ja ohjeiden mukaisesti, joista kaupunkisuunnittelulautakunta on päättänyt 27.3.2003, ja kaupunginhallitus 19.5.2003, edellisen poikkeamishakemuksen jatkamista käsiteltäessä, kuitenkin tarkistettuna seuraavilta osin:
– Poikkeamisen ehdot pysyvät ennallaan, täsmennettynä siten, että ullakolle tehtävät järjestelyt edellyttävät ullakon sisätilalta riittävää vähimmäiskorkeutta, ja että katon harjan korottaminen edellyttää kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupunginmuseon puoltavaa lausuntoa. Ullakkorakentaminen on samoin ehdoin mahdollista myös liikekeskustan alun perin asuinkerrostaloiksi rakennetuissa rakennuksissa, joissa nykyisin on sekä asuin- että liiketiloja.
– Kaupunginhallituksen ullakkorakentamista koskevia ohjeita esitetään tarkennettavaksi suunnitelmien laadun, pääsuunnittelijan pätevyyden, hakijalta vaadittavien asiakirjojen sekä uusien ikkunoiden ja parvekkeiden osalta.
– Rakennusvalvontaviraston ullakkorakentamista koskevaa ohjeistoa esitetään tarkennettavaksi edellä mainittujen seikkojen lisäksi teknisten ratkaisujen, hissien, autopaikkojen ja menettelytapojen osalta.
Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuskannan tarkoituksenmukainen käyttö ja peruskorjausmahdollisuuksien turvaaminen. Alueellisella poikkeamisella voidaan yksinkertaistaa, yhdenmukaistaa ja nopeuttaa lupamenettelyä verrattuna siihen, että haettaisiin hankekohtaisia poikkeamispäätöksiä.
Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli rakentamisessa noudatetaan jäljempänä lueteltuja ehtoja (1.–6.) ja ohjeita (a.–i.). Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
A. Poikkeamisen ehdot
1. Kiinteistöllä on sen rakennusten, vapaa-alueiden, sijainnin ja ympäristön puolesta hyvät edellytykset ullakkorakentamiseen ja rakentaminen täyttää asumishygienian perusvaatimukset. Poikkeamisen piiriin kuuluvat myös ne liikekeskustan alun perin asuinkerrostaloiksi rakennetut rakennukset, joissa nykyisin on sekä asuin- että liiketiloja.
2. Rakentamisen yhteydessä tehdään tarpeellisia parannuksia kiinteistön asukkaiden yhteistiloihin ja asumisviihtyisyyteen (esim. jätehuoltojärjestelyt, leikkipaikat, oleskelualueet, istutukset, sauna-, pesula-, säilytys-, harraste- ja kokoontumistilat).
3. Rakentaminen tapahtuu pääasiallisesti olemassa olevan katon sisäpuolella. Olemassa olevan ullakon tulee olla riittävän korkea asuntojen rakentamiseen. Ullakon sisätilan vapaa korkeus katon harjan kohdalla on olemassa olevan ullakon lattiasta ullakon yläpohjan kantavan rakenteen alapintaan oltava yleensä vähintään 3,5 metriä. Ullakkorakentamisen lähtökohtana tulee olla rakennuksen ominaispiirteet. Ullakolla tehtävien järjestelyjen on perustuttava olemassa olevaan tilaan. Katon harjan korottaminen edellyttää kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupunginmuseon puoltavaa lausuntoa. Perusteena voi olla rakennuksen katon nykyisen tason mataluus verrattuna viereisiin kattokorkeuksiin, ja jos vähäisellä korottamisella voidaan kaupunkikuvaa eheyttää ja parantaa.
4. Rakennuksen sisäisiä ja ulkoisia arkkitehtonisia arvoja ei turmella. Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaissa rakennuksissa rajoitetaan sellaista ullakkorakentamista, joka aiheuttaisi muutoksia vesikattoon tai muulla tavoin heikentäisi rakennuksen arvoa.
5. Kaupunkikuvallisten arvojen säilyttäminen on ullakkorakentamisessa turvattava. Erityisesti tämä korostuu avoimeen kaupunkitilaan, aukioihin, mereen ja puistoihin rajoittuvilla alueilla ja kaupunkikuvallisesti yhtenäisillä alueilla.
6. Kiinteistöissä olevat maanalaiset autonsäilytyspaikat ja autopaikoiksi soveltuvat kellaritilat, joita ei tarvita asukkaiden yhteistiloina, varataan asukkaiden autopaikoiksi. Ullakolle rakennettavien asuntojen osalta ei tarvitse osoittaa uusia autopaikkoja.
B. Kaupunginhallituksen antamat rakennuslupamenettelyä koskevat ohjeet
a. Kiinteistönomistajia kohdellaan mahdollisimman tasapuolisesti. Kerrosalan lisäys ei kuitenkaan saa nousta niin suureksi, että kiinteistön asuttavuus ja toimivuus kärsivät.
b. Pääsuunnittelijan pätevyyden tulee olla Suomen rakentamismääräyskokoelman osan A2 mukaisesti luokkaa AA, koska ullakkohankkeet ovat suunnittelukohteina yleensä erittäin vaativia. Suunnitelmien on oltava laadukkaita ja innovatiivisia. Myös varustetasoltaan ja viimeistelyltään pelkistetymmät asuntoratkaisut ovat mahdollisia. Kyseessä on erityisrakentaminen, jossa tilankäyttö voi poiketa normaaliasunnoista.
c. Hakijalta vaaditaan kokonaissuunnitelma myös ullakkorakentamiseen liittyvistä muista järjestelyistä ja sitoumus niiden toteuttamisesta ullakkorakentamisen yhteydessä. Ullakkorakentamista koskevan hakemuksen mukana on oltava mm. pohjapiirrokset ullakko- ja maantasokerroksen sekä yhteis- ja varastotilojen nykytilanteesta ja suunnitelmista, pihasuunnitelma, selvitys autopaikoista, selvitys jätehuoltojärjestelyistä sekä selvitys asumisviihtyisyyden parantamisesta.
Asumisviihtyisyyden
parantamista on mm. piha-alueiden kunnostaminen asukkaiden käyttöön sopivaksi
sekä sauna-, pesula-, harraste- ja kokoontumistilojen ja hissin rakentaminen.
Säilytystilojen, kuten irtaimisto- ja ulkoiluvälinevarastojen, tulee
mitoitukseltaan olla riittäviä. Polkupyörien säilytykseen on osoitettava tilaa
myös ulkona olevista telineistä. Asemakaavan vastaiset autopaikat on poistettava
tontilta. Autotalleista osa on tarvittaessa muutettava yhteiskäyttöön.
Harkittaessa uusien hissien rakentamista tulee rakennuksen ja sen sisätilojen
kulttuurihistorialliset arvot ottaa huomioon. Ullakkorakentamisen yhteydessä vaadittavat
parannustoimenpiteet suhteutetaan ullakkorakentamisen laajuuteen.
d. Uusien ikkunoiden ja parvekkeiden sijoittelussa ja niiden arkkitehtuurissa on otettava huomioon rakennuksen ja alueen arvot ja ominaispiirteet. Ullakkorakentamisen alueellisen poikkeamispäätöksen rakennustaiteellisten, kulttuurihistoriallisten ja kaupunkikuvallisten arvojen säilyttämistä koskevien ehtojen tulkintaa esittävä vyöhykekartta (7.11.2007) antaa reunaehtoja uusien ikkuna-aukkojen avaamiselle.
e. Hankkeelle tulee nimetä pätevä rakennustöiden valvoja. Teknisten yksityiskohtien (parveke- ja kattoikkunadetaljit, ilmanvaihtolaitteet, lämpöeristäminen) suunnitteluun kiinnitetään erityistä huomiota. Uudet rakenteet eivät saa aiheuttaa riskejä rakennukselle. Uudet ikkunat on ratkaistava siroin rakentein. Uusien rakennusosien tulee sopia rakennuksen ominaispiirteisiin. Katolle tulevat tekniset laitteet ja varusteet on sijoitettava pihan puolen lappeelle.
f. Toimenpiteestä kuullaan naapureita.
g. Kaupunkisuunnitteluvirastolta pyydetään lausunto tarvittaessa.
h. Kaupunginmuseolta pyydetään lausunto kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaista kohteista.
i. Hakija saa tietoa kyseessä olevan alueen pysäköintilaitoksista ja yhteiskäyttöautojen tarjoamista mahdollisuuksista kaupunkisuunnitteluviraston nettisivuilta (www.hel.fi/ksv).
Saadut lausunnot Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (23.5.2008), ettei sillä ole poikkeamishakemuksen sisältöön huomauttamista. Ullakkokartan erityisvyöhykkeet edustavat kantakaupungin asuinalueiden piirissä arkkitehtuuriltaan korkeatasoisimpia kokonaisuuksia, yhtenäisimpiä kaupunkitiloja ja -näkymiä tai kaavahistoriallisesti arvokkaimpia alueita. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan näillä vyöhykkeillä ullakkorakentamista olisi tarpeellista ohjata vielä poikkeamispäätöksen ja mainitun ullakkokartan antamia reunaehtoja tarkemmin. Osa alueista tulisi kokonaan rauhoittaa ullakkorakentamiselta. Tällaisia erityisalueita saattaa löytyä myös kantakaupungin ulkopuolelta. Näiden Helsingin kaikkein arvokkaimpien asuinkerrostalovyöhykkeiden ja -kokonaisuuksien arvojen säilymisen kannalta varmin keino olisi laatia niille uudet asemakaavat. Kaupunginmuseo esittää, että kaupunkisuunnitteluvirasto ryhtyisi laatimaan suojelunäkökulmasta laaditut ja kohteiden erityispiirteet huomioivat asemakaavat rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävimmiksi arvotetuille asuinalueille. Asemakaavoihin kirjatut suojelumääräykset turvaisivat tämän arvokkaimman rakennusperintömme osan kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisen nyt esillä olevien poikkeamispäätösehdotuksen ehtoja varmemmin. Uudet asemakaavat myös selkiyttäisivät tilannetta monelta osin niin viranomaisten kuin kaupunkilaisten näkökulmasta.
Rakennuslautakunta toteaa lausunnossaan (10.6.2008), että asuinkerrostalojen
ullakkojen käyttö asumiseen on kannatettavaa ja sitä tulee pyrkiä edistämään.
Ullakkorakentamisen poikkeamispäätöksen alueen laajentaminen koskemaan koko
kaupunkia on hyvä uudistus samoin kuin poikkeamisen ulottaminen koskemaan niitä
liikekeskustan alun perin asuinkerrostaloiksi rakennettuja rakennuksia, joissa
nykyisin on sekä asuin- että liiketiloja. Rakennuslautakunta toteaa, ettei
maininta katon harjan korottamisesta riittävän selkeästi ilmaise, että myös
lappeen osittainen korottaminen pihan puoleisella lappeella on tietyissä tilanteissa
mahdollista. Samoin on kannustettava ylimmän kerroksen asuntojen laajentamista
ullakolle, vaikka ullakkotilaa ominaisuuksiensa vuoksi ei voisi muuttaa
itsenäisiksi asunnoiksi. Rakennuslautakunta painottaa, että ullakkohankkeissa
on aina huomioitava siihen liittyvien riskien ja ongelmien moninaisuus.
Rakennuslautakunta toteaa edelleen, että ullakkohankkeilla on mahdollista
kompensoida asuntorakentamisessa syntynyttä korjausvelkaa, jolloin ullakkohankkeiden
myynnillä voidaan rahoittaa myös välttämättömiä peruskorjauksia. Lopuksi rakennuslautakunta
korostaa hallintokuntien välisen yhteistyön tärkeyttä. Menettelyiden tulee olla
hakijan kannalta selkeitä ja ohjauksen yhdensuuntaista. Rakennuslautakunta puoltaa esitystä poikkeamishakemukseksi edellä
esitetyin huomautuksin.
Rakennusvalvontaviraston
kaupunkikuvaneuvottelukunta
totesi (30.4.2008), että maininta katon harjan korottamisesta ei
riittävän selkeästi ilmaise että myös lappeen osittainen korottaminen pihan
puoleisella lappeella on tietyissä tilanteissa mahdollista. Selkeyttä ohjeeseen
toivottiin erityisesti jotta neuvottelukunnan arvioitaviksi tulevat ehdotukset
olisivat jo lähtökohtaisesti korkeatasoisia ja käsiteltävän ullakkotilan
mahdollisuudet huomioivia. Painotettiin myös, että ylimmän kerroksen asuntojen
laajentaminen ullakolle voi olla mahdollista vaikka ullakkotilaa ominaisuuksiensa
vuoksi ei voisi muuttaa itsenäisiksi asunnoiksi.
Rakennusvalvontaviraston
teknillinen neuvottelukunta
piti (15.5.2008) perusteltuna, että pääsuunnittelijan pätevyysvaatimuksen
lisäksi korostuu myös erikoissuunnittelijoiden pätevyys ja että hankkeelle
tulee nimetä pätevä rakennustöiden valvoja. Lisäksi neuvottelukunta katsoi,
että hyvin suunnitelluista ja toteutetuista ullakkorakentamishankkeista
saatavilla varoilla on mahdollista pienentää asuinrakennusten korjausvelkaa.
Neuvottelukunnan mielestä suunnittelussa korostuu vuorovaikutteisuus
rakennuksen käyttäjien kanssa.
Kaupunkisuunnittelulautakunta
Kaupunkisuunnitteluvirasto laatii mahdollisuuksien mukaan kaavamuutoksia, joihin sisällytetään alueiden ja rakennusten arvot turvaavia suojelumääräyksiä tarvittaessa. Myös kulttuurihistoriallisesti merkittävien aluekokonaisuuksien vanhentuneita asemakaavoja uusitaan. Tärkeitä teemoja kaavoitustyössä vuosina 2007–2009 on ollut mm. uudemman arkkitehtuurin suojelu, sisätilojen suojelu sekä kerrostaloalueiden suojelu- ja kehittämisperiaatteet.
Poikkeamishakemuksen ullakkorakentamista koskevien ehtojen muotoilu on
harkittu kaupunkisuunnitteluviraston, rakennusvalvontaviraston ja kaupunginmuseon
yhteisessä työryhmässä. Ehtojen mukaan rakentamisen tulee tapahtua
pääasiallisesti olemassa olevan katon sisäpuolella, ullakolla tehtävien
järjestelyjen on perustuttava olemassa olevaan tilaan ja katon harjan
korottaminen edellyttää kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupunginmuseon
puoltavaa lausuntoa. Ehtojen sanamuodot antavat mahdollisuuden käyttää tarvittaessa tapauskohtaista harkintaa
katon lappeen korottamisen osalta.
Osallisten kuuleminen Alueen laajuuden vuoksi on kuulemismenettelynä käytetty sanomalehtikuulutusta ja tiedotustilaisuuden järjestämistä. Kuulutus poikkeamispäätöksen hakemisesta ja tiedotustilaisuudesta on julkaistu Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa ja Uutislehti 100:ssa 28.1.2008. Poikkeamishakemuksen materiaali on ollut kaupunkisuunnitteluvirastossa nähtävänä 28.1.–18.2.2008.
Tiedotus- ja keskustelutilaisuus asiasta järjestettiin kaupunkisuunnitteluvirastossa 4.2.2008. Tilaisuudessa oli läsnä yleisöä noin 20 henkeä. Kaupunkisuunnitteluviraston, rakennusvalvontaviraston ja kaupunginmuseon edustajat esittelivät ullakkokyselyn tuloksia, ulkomaisia esimerkkejä, rakennussuojelua ullakkorakentamisessa, poikkeamishakemuksen sisältöä, ullakkorakentamiseen liittyviä rakennusvalvontaviraston ohjeita sekä kaupunkikuvallisia vyöhykkeitä koskevaa karttaa. Yleisö esitti mm. autopaikkoihin, asumisviihtyisyyden parantamiseen, kattoikkunoihin, energiatehokkuuteen ja hakumenettelyyn liittyviä kysymyksiä. Alueellisen poikkeamismenettelyn jatkamista vastustavia mielipiteitä ei esitetty.
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että
– kaupunginhallitus hakisi Uudenmaan ympäristökeskukselta poikkeamispäätöstä ullakon käytölle asuinrakentamiseen asuinkerrostaloissa viideksi vuodeksi edellä esityslistatekstissä selostetuin ehdoin (1.–6.)
– kaupunginhallitus kehottaisi rakennusvalvontavirastoa, kaupunkisuunnitteluvirastoa ja kaupunginmuseota noudattamaan ullakkorakentamista koskevia rakennuslupahakemuksia käsiteltäessä poikkeamisen ehtojen (1.–6.) lisäksi edellä esityslistatekstissä selostettuja ohjeita (a.–i).
KAJ Kaupunginhallitus päättänee esittää Uudenmaan ympäristökeskukselle, että Uudenmaan ympäristökeskus myöntäisi poikkeuksen Helsingin kaupungille Helsingin kaupungin kaikilla asuinkerrostaloalueilla ullakon käytölle asuinrakentamiseen viideksi vuodeksi siten, että rakentamisessa noudatettaisiin seuraavia ehtoja:
1. Kiinteistöllä on sen rakennusten, vapaa-alueiden, sijainnin ja ympäristön puolesta hyvät edellytykset ullakkorakentamiseen ja rakentaminen täyttää asumishygienian perusvaatimukset. Poikkeamisen piiriin kuuluvat myös ne liikekeskustan alun perin asuinkerrostaloiksi rakennetut rakennukset, joissa nykyisin on sekä asuin- että liiketiloja.
2. Rakentamisen yhteydessä tehdään tarpeellisia parannuksia kiinteistön asukkaiden yhteistiloihin ja asumisviihtyisyyteen (esim. jätehuoltojärjestelyt, leikkipaikat, oleskelualueet, istutukset, sauna-, pesula-, säilytys-, harraste- ja kokoontumistilat).
3. Rakentaminen tapahtuu pääasiallisesti olemassa olevan katon sisäpuolella. Olemassa olevan ullakon tulee olla riittävän korkea asuntojen rakentamiseen. Ullakon sisätilan vapaa korkeus katon harjan kohdalla on olemassa olevan ullakon lattiasta ullakon yläpohjan kantavan rakenteen alapintaan oltava yleensä vähintään 3,5 metriä. Ullakkorakentamisen lähtökohtana tulee olla rakennuksen ominaispiirteet. Ullakolla tehtävien järjestelyjen on perustuttava olemassa olevaan tilaan. Katon harjan korottaminen edellyttää kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupunginmuseon puoltavaa lausuntoa. Perusteena voi olla rakennuksen katon nykyisen tason mataluus verrattuna viereisiin kattokorkeuksiin, ja jos vähäisellä korottamisella voidaan kaupunkikuvaa eheyttää ja parantaa.
4. Rakennuksen sisäisiä ja ulkoisia arkkitehtonisia arvoja ei turmella. Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaissa rakennuksissa rajoitetaan sellaista ullakkorakentamista, joka aiheuttaisi muutoksia vesikattoon tai muulla tavoin heikentäisi rakennuksen arvoa.
5. Kaupunkikuvallisten arvojen säilyttäminen on ullakkorakentamisessa turvattava. Erityisesti tämä korostuu avoimeen kaupunkitilaan, aukioihin, mereen ja puistoihin rajoittuvilla alueilla ja kaupunkikuvallisesti yhtenäisillä alueilla.
6. Kiinteistöissä olevat maanalaiset autonsäilytyspaikat ja autopaikoiksi soveltuvat kellaritilat, joita ei tarvita asukkaiden yhteistiloina, varataan asukkaiden autopaikoiksi. Ullakolle rakennettavien asuntojen osalta ei tarvitse osoittaa uusia autopaikkoja.
Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa rakennusvalvontavirastoa, kaupunkisuunnitteluvirastoa ja kaupunginmuseota noudattamaan ullakkorakentamista koskevia rakennuslupahakemuksia käsiteltäessä edellä mainittujen poikkeamisen ehtojen (1.–6.) lisäksi seuraavia ohjeita:
a. Kiinteistönomistajia kohdellaan mahdollisimman tasapuolisesti. Kerrosalan lisäys ei kuitenkaan saa nousta niin suureksi, että kiinteistön asuttavuus ja toimivuus kärsivät.
b. Pääsuunnittelijan pätevyyden tulee olla Suomen rakentamismääräyskokoelman osan A2 mukaisesti luokkaa AA, koska ullakkohankkeet ovat suunnittelukohteina yleensä erittäin vaativia. Suunnitelmien on oltava laadukkaita ja innovatiivisia. Myös varustetasoltaan ja viimeistelyltään pelkistetymmät asuntoratkaisut ovat mahdollisia. Kyseessä on erityisrakentaminen, jossa tilankäyttö voi poiketa normaaliasunnoista.
c. Hakijalta vaaditaan kokonaissuunnitelma myös ullakkorakentamiseen liittyvistä muista järjestelyistä ja sitoumus niiden toteuttamisesta ullakkorakentamisen yhteydessä. Ullakkorakentamista koskevan hakemuksen mukana on oltava mm. pohjapiirrokset ullakko- ja maantasokerroksen sekä yhteis- ja varastotilojen nykytilanteesta ja suunnitelmista, pihasuunnitelma, selvitys autopaikoista, selvitys jätehuoltojärjestelyistä sekä selvitys asumisviihtyisyyden parantamisesta.
Asumisviihtyisyyden parantamista on mm. piha-alueiden kunnostaminen asukkaiden käyttöön sopivaksi sekä sauna-, pesula-, harraste- ja kokoontumistilojen ja hissin rakentaminen. Säilytystilojen, kuten irtaimisto- ja ulkoiluvälinevarastojen, tulee mitoitukseltaan olla riittäviä. Polkupyörien säilytykseen on osoitettava tilaa myös ulkona olevista telineistä. Asemakaavan vastaiset autopaikat on poistettava tontilta. Autotalleista osa on tarvittaessa muutettava yhteiskäyttöön. Harkittaessa uusien hissien rakentamista tulee rakennuksen ja sen sisätilojen kulttuurihistorialliset arvot ottaa huomioon. Ullakkorakentamisen yhteydessä vaadittavat parannustoimenpiteet suhteutetaan ullakkorakentamisen laajuuteen.
d. Uusien ikkunoiden ja parvekkeiden sijoittelussa ja niiden arkkitehtuurissa on otettava huomioon rakennuksen ja alueen arvot ja ominaispiirteet. Ullakkorakentamisen alueellisen poikkeamispäätöksen rakennustaiteellisten, kulttuurihistoriallisten ja kaupunkikuvallisten arvojen säilyttämistä koskevien ehtojen tulkintaa esittävä vyöhykekartta (7.11.2007) antaa reunaehtoja uusien ikkuna-aukkojen avaamiselle.
e. Hankkeelle tulee nimetä pätevä rakennustöiden valvoja. Teknisten yksityiskohtien (parveke- ja kattoikkunadetaljit, ilmanvaihtolaitteet, lämpöeristäminen) suunnitteluun kiinnitetään erityistä huomiota. Uudet rakenteet eivät saa aiheuttaa riskejä rakennukselle. Uudet ikkunat on ratkaistava siroin rakentein. Uusien rakennusosien tulee sopia rakennuksen ominaispiirteisiin. Katolle tulevat tekniset laitteet ja varusteet on sijoitettava pihan puolen lappeelle.
f. Toimenpiteestä kuullaan naapureita.
g. Kaupunkisuunnitteluvirastolta pyydetään lausunto tarvittaessa.
h. Kaupunginmuseolta pyydetään lausunto kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaista kohteista.
i. Hakija saa tietoa kyseessä olevan alueen pysäköintilaitoksista ja yhteiskäyttöautojen tarjoamista mahdollisuuksista kaupunkisuunnitteluviraston nettisivuilta (www.hel.fi/ksv).
Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote rakennusvalvontavirastolle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja kaupunginmuseolle.
Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
TAKA-TÖÖLÖN TONTIN 507/12 JA VUOSAAREN TONTIN 54200/1 (ALVAR AALLON SUUNNITTELEMAT RAKENNUKSET) RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11835 JA 11836)
Khs 2008-2201
Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (9.10.2008) mm., että rakennuskielto on voimassa seuraavilla alueilla: 14. kaupunginosan (Taka-Töölö) korttelin 507 tontilla 12 ja 54. kaupunginosan (Vuosaari) korttelin 54200 tontilla 1.
Esityksen taustaa Alvar Aalto Säätiö lähetti 12.6.2000 päivätyn kirjeen Khlle. Kirje koski arkkitehti Alvar Aallon rakennusten suojelua asemakaavoilla. Säätiön edustajat esittivät, että vielä kaavalla suojelematta olevaan ryhmään kuuluvien rakennusten arvo ja merkitys selvitettäisiin ja mahdollinen suojelu ja sen tavoitteet määriteltäisiin asemakaavassa.
Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi säätiön kirjeestä lausunnon Khlle. Lautakunta mainitsi tavoitteenaan olevan, että Helsingissä vielä jäljellä olevat Alvar Aallon suunnittelemat rakennukset säilytetään ja varustetaan asianmukaisin suojelumerkinnöin ja että rakennusten kulttuurihistoriallisen ja arkkitehtonisen arvon selvittäminen on tarkoituksenmukaisinta tehdä tapauskohtaisesti asemakaavoituksen yhteydessä. Suojeluasemakaavojen laatimista varten alueet esitettiin määrättäväksi rakennuskieltoon.
Khs päätti 18.12.2000 määrätä alueet rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi. Khs on pidentänyt rakennuskieltoja viimeksi 4.12.2006 tekemällään päätöksellään 18.12.2008 saakka.
Suunnittelutilanne Alun perin rakennuskieltoon kuuluneille Pitäjänmäen korttelin 46009 tonteille 5, 6, 12, 13, 14 ja15 sekä korttelin 46146 tontille 5, Munkkiniemen kortteliin 30014 ja puistoalueelle, Punavuoren korttelin 94 tontille 8 sekä Kampin korttelin 216 tontille 1 on jo laadittu suojeluasemakaavat. Niiden osalta rakennuskielto on päättynyt. Kahdessa rakennuskiellossa olevassa kohteessa (Kansaneläkelaitoksen rakennus Taka-Töölössä ja Stora Enso Oy:n henkilökunnan vapaa-ajan rakennus ja rantasauna Ramsinniemessä) asemakaavoitus on edelleen kesken. Museoviraston toimesta selvitetään Kansaneläkelaitoksen suojelemista rakennussuojelulain nojalla. Ramsinniemen kaavoitus käynnistynee vuonna 2009.
Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi tulisi Taka-Töölön tontin 507/12 (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustus nro 11835/9.10.2008) ja Vuosaaren tontin 54200/1 (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustus nro 11836/9.10.2008) rakennuskieltoa jatkaa kahdella vuodella eli maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin nojalla asemakaavojen hyväksymiseen asti, kuitenkin kauintaan 18.12.2010 saakka.
KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää 14. kaupunginosan korttelin nro 507 tontin nro 12 sekä 54. kaupunginosan korttelin nro 54200 tontin nro 1 rakennuskieltoaikaa 18.12.2010 saakka.
Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.
Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
LAUTTASAAREN KOILLISOSAN KORTTELEIDEN ERÄIDEN TONTTIEN RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11833)
Khs 2008-2202
Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (9.10.2008) mm., että rakennuskielto on voimassa 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin 31003 tonteilla 1–8 ja 10–14, korttelin 31005 tonteilla 1–7, 9 ja 13, korttelin 31007 tonteilla 1–3 ja 5–8, korttelin 31009 tonteilla 2, 4–6 ja 10–15, korttelin 31010 tonteilla 5, 6 ja 10–16 sekä korttelin 31014 tonteilla 1–3 ja 8–10 (yhteensä 54 tonttia) 14.12.2008 saakka.
Esityksen taustaa Kvsto päätti 14.12.1988 muuttaa 31. kaupunginosan asemakaavaa piirustuksen nro 9545 osoittamilla alueilla. Päätöksen perusteella kyseisille alueille tuli voimaan rakennuskielto rakennuslain 42 §:n 2 momentin 3 kohdan perusteella. Rakennuskieltoa on ympäristöministeriön ja Khn (viimeksi 6.11.2006) päätöksillä pidennetty kaksi vuotta kerrallaan rakennuslain 42 §:n 3 momentin ja vuoden 2000 alusta maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella.
Asemakaavaa päätettiin muuttaa, koska monissa Lauttasaaren pohjoisosassa voimassa olevissa kaavoissa ei ollut määrätty asuin- ja liiketilan suhdetta asuin- ja liikerakennusten tonteilla. Asuinhuoneistojen käyttötarkoituksen muutoshakemukset liike- ja toimistokäyttöön antoivat aiheen epäillä, että muutosprosessi vapaasti jatkuessaan saattaisi paisua epätoivottaviin mittasuhteisiin ja uhata Lauttasaaren luonnetta asuinkaupunginosana.
Suunnittelutilanne Rakennuskiellossa olevaa aluetta on kaavoitettu kuudessa osassa. Viidelle osa-alueelle on hyväksytty asemakaavan muutokset, jotka ovat tulleet voimaan ja joiden osalta rakennuskielto on siten päättynyt.
Uudelleenkaavoitustyö on kuudennella, viimeisellä osa-alueella keskeytynyt kiireellisten kaavoitustehtävien (mm. Länsimetro) takia. Alueen asemakaavan muutosehdotus tultaneen esittelemään kaupunkisuunnittelulautakunnalle vuoden 2009 aikana.
Rakennuskiellon jatkaminen
Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi tulisi kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta nro 11833/9.10.2008 ilmenevien 31. kaupunginosan (Lauttasaari) eräiden tonttien rakennuskieltoa jatkaa kahdella vuodella eli 14.12.2010 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella.
KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta nro 11833/9.10.2008 ilmenevien 31. kaupunginosan eräiden tonttien rakennuskieltoaikaa 14.12.2010 saakka.
Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.
Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
LIITE |
VARTIOKYLÄN TONTIN 45281/10 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11817)
Khs 2008-1934
45. kaupunginosan (Vartiokylä, Vartioharju) korttelin nro 45281 tontin nro 10 asemakaavan muutosehdotus
Lappeentie 7
Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (4.9.2008) mm., että tontin omistajat ovat hakeneet tontin tehokkuusluvun nostamista lukuun e = 0.25.
Asemakaavatilanne Tontilla on voimassa asemakaava nro 10156 (vahvistettu 16.3.1994). Tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on 0.20 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Tontille saa kerrosalan lisäksi rakentaa autotalleja, -katoksia tai varastotiloja enintään 30 k-m2/asunto, kuitenkin yhteensä enintään 25 % sallitusta kerrosalasta. Kokonaiskerrosalasta saa enintään 80 % rakentaa yhteen kerrokseen.
Nykytilanne Tontti sijaitsee Vartioharjun pientaloalueella. Tontilla on vuonna 1937 rakennettu noin 90 k–m2 suuruinen asuinrakennus. Tontin vieressä ja vastapäätä on omakotitaloja.
Asemakaavan muutosehdotus
Tontin käyttömahdollisuuksia ja asumisväljyyttä parannetaan rakennusoikeutta nostamalla. Tontille on tarkoitus rakentaa toinen omakotitalo.
Vartioharjun pientaloalueella noudatetaan kaavoitusperiaatetta, että tehokkuusluku voidaan nostaa luvusta 0.20 lukuun 0.25 edellyttäen, että ympäristönsuojelulliset syyt eivät ole esteenä. Koska tontilla oleva rakennus ei kuulu suojeltavien rakennusten ryhmään, sen merkitseminen suojeltavaksi ei ole perusteltua.
Asemakaavamääräykset ovat Vartioharjun kaavaperiaatteiden mukaiset.
Asemakaavan muutosehdotuksessa tontti on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tehokkuusluku on nostettu 0.25:een. Suurin sallittu kerrosluku on edelleen kaksi. Tontille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja -katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.
Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin täyttä 400 m2 kohti. Kuitenkin, jos tontin pinta-ala on 600–799 m2, saa rakentaa kaksi asuntoa.
Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.
Tontin Lappeentien puoleiseen reunaan on merkitty istutettava alueen osa.
Vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta naapureiden tai ympäristön kannalta. Tontille on tarkoitus rakentaa toinen omakotitalo. Lisärakennusoikeus on mahdollista käyttää siten, että vanha rakennus voi säilyä. Tontin rakennusoikeus nousee 45 k–m2.
Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus
Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 19.5.2008) sekä asemakaavan muutosluonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.
Viranomaisyhteistyö
Asianomaisille viranomaisille
on ilmoitettu muutoksen valmistelusta osallistumis- ja arviointisuunnitelman
yhteydessä.
Tontin pinta-ala on 913 m2 ja kerrosala 228 m2.
Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.
Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 3.–17.10.2008, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.
Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2b, 3, 6 ja 7mukaan, milloin
2 muutetaan rakennusoikeutta siten, että
b asuinpientalojen
korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua
0,3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa
kaavassa osoitetusta
3 muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja,
rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa,
autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai
viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä
tai ‑määräyksiä
6 muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä
määrin
7 tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.
Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.
KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 45. kaupunginosan korttelin nro 45281 tontin nro 10 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 4.9.2008 päivätyn piirustuksen nro 11817 mukaisena.
Pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
LIITE |
MELLUNKYLÄN TONTTIEN 47171/22 JA 47172/4 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11816)
Khs 2008-1933
47. kaupunginosan (Mellunkylä, Kontula) korttelin nro 47171 tontin nro 22 ja korttelin nro 47172 tontin nro 4 asemakaavan muutosehdotus.
Linnanpellonkuja 7 ja 10 b
Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (4.9.2008) mm., että tonttien omistajat ovat hakeneet tonttien tehokkuusluvun nostamista lukuun e = 0.25.
Asemakaavatilanne Tonteilla on voimassa asemakaava nro 9025 (vahvistettu 19.3.1987). Tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on 0.20 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Kerrosalasta saa asuntojen ulkopuoliset tilat mukaan lukien rakentaa enintään 75 % yhteen kerrokseen. Tonteille saa kerrosalan lisäksi rakentaa autotalleja tai -katoksia sekä muita asuntojen ulkopuolisia asumista palvelevia tiloja yhteensä enintään 30 k-m2/asunto, kuitenkin enintään 25 % kerrosalasta.
Nykytilanne Tontit sijaitsevat Kontulan pientaloalueen pohjoisosassa Linnanpelto -nimisen puiston läheisyydessä. Tontit ovat rakentamattomia. Tonttien vieressä ja vastapäätä on omakotitaloja.
Asemakaavan muutosehdotus
Kontulan pientaloalueen asemakaavojen uudistaminen on vireillä, mutta kyseisen alueen kaavoitus ei ole vielä alkanut, joten alueelle tehdään hakemuksesta asemakaavan muutoksia tehokkuusluvun nostamiseksi lukuun e = 0.25, elleivät rakennus- tai ympäristönsuojelusyyt ole esteenä.
Tonttien käyttömahdollisuuksia ja asumisväljyyttä parannetaan rakennusoikeutta nostamalla. Tonteille on tarkoitus rakentaa uudisrakennuksia.
Asemakaavan muutosehdotuksessa tontit on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tehokkuusluku on nostettu 0.25:een. Suurin sallittu kerrosluku on edelleen kaksi. Tonteille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja -katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.
Tonteille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin täyttä 400 m2 kohti. Kuitenkin, jos tontin pinta-ala on 600–799 m2, saa rakentaa kaksi asuntoa.
Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 65 % rakentaa yhteen kerrokseen.
Tonttien pinta-ala on yhteensä 1 986 m2 ja kerrosala 497 m2.
Vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta naapureiden tai ympäristön kannalta. Tonteille on tarkoitus rakentaa uudisrakennuksia. Tontin 47171/22 rakennusoikeus nousee 41 k–m2 ja tontin 47172/4 rakennusoikeus 59 k–m2.
Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus
Vireilletulosta on tontin 47172/4 osalta ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (päivätty 8.5.2008), jonka mukana lähetettiin tonttia 47172/4 koskeva asemakaavan muutosluonnos.
Tonttia 47171/22 koskevasta asemakaavan muutoksesta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (päivätty 26.5.2008), jonka mukana lähetettiin tonttia 47171/22 koskeva asemakaavan muutosluonnos.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmista ja kaavaluonnoksista ei esitetty mielipiteitä.
Viranomaisyhteistyö
Asianomaisille viranomaisille
on ilmoitettu muutoksen valmistelusta osallistumis- ja arviointisuunnitelmien
yhteydessä.
Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.
Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 3.–17.10.2008, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Julkipanosta on annettu kirjallinen tieto sellaisille maanomistajille, joiden kotikunta on toisella väestötietojärjestelmään merkityllä paikkakunnalla tai jonka osoite muutoin on kunnan tiedossa. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.
Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2b, 3, 6 ja 7 mukaan, milloin
2 muutetaan rakennusoikeutta siten, että
b asuinpientalojen
korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua
0,3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa
kaavassa osoitetusta
3 muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa,
rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää
tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun
johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä
6 muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä
määrin
7 tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.
Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.
KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 47. kaupunginosan korttelin nro 47171 tontin nro 22 ja korttelin nro 47172 tontin nro 4 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 4.9.2008 päivätyn piirustuksen nro 11816 mukaisena.
Pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
LIITE |
Asemakaavakartta nro 11816 (Mellunkylän tontit 47171/22 ja 47172/4 |
PITKÄAIKAISELLA MAANVUOKRASOPIMUKSELLA VUOKRATUN ASUINKERROSTALOTONTIN MYYMINEN TONTIN VUOKRALAISELLE
Khs 2008-2209
45. kaupunginosan (Vartiokylä, Puotila) korttelin nro 45224
tontti nro 3; Juorumäenkuja 5
Kiinteistölautakunta toteaa (14.10.2008) mm. seuraavaa:
Tiivistelmä Kaupunginhallitukselle
esitetään, että Kiinteistö Oy Meripellonhoville myytäisiin sille
pitkäaikaisella maanvuokrasopimuksella vuokrattu
Puotilan asuinkerrostalotontti 45224/3. Tontin 45224/3 (3 000 k-m2)
myynti olisi perusteltua korttelin muodostaman toiminnallisesti yhtenäisen
kokonaisuuden ja kaupungin maanmyyntitulojen saamisen kannalta.
Hakemus OP-Eläkekassa pyytää liitteenä nro 1 olevalla 8.9.2008 päivätyllä
./. hakemuksella tonttien 45224/3 ja 4 myymistä niiden vuokralaisina oleville yhtiöille. Tonttien rakennusoikeus on kokonaisuudessaan käytetty yhtiöiden toimesta ja tontit muodostavat toiminnallisesti yhtenäisen kokonaisuuden.
Pitkäaikaiset vuokrasopimukset
Kiinteistölautakunta päätti 3.8.1999 (560 §) varata Omakotisäätiölle, Osuuspankkien Eläkekassalle ja Osuuspankkien Eläkesäätiölle tontit 45224/1, 2 ja 3 vanhusten vapaarahoitteisten vuokra-asuntomuotoisten palveluasuntojen ja vanhusten asumista tukevien palvelujen rakennuttamista varten 31.12.2001 saakka. Omakotisäätiö luopui sittemmin varauksesta ja varausta jatkettiin eri päätöksin 30.6.2004 asti.
Kiinteistölautakunta päätti 10.9.2002 (577 §) vuokrata tontin 45224/3 Kiinteistö Oy Helsingin Meripellonhoville vapaarahoitteisia vanhusten vuokra-asuntoja ja vanhusten asumista tukevia palveluja varten ajaksi 1.9.2002 - 31.12.2060. Vuokrasopimus on allekirjoitettu 4.11.2002.
Edelleen kiinteistölautakunta päätti 26.10.2004 (540 §) vuokrata tontit 45224/1 ja 2 Asunto Oy Helsingin Meripellonlinnalle vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen rakennuttamista varten ajaksi 1.11.2004 -31.12.2060. Tontteja koskevat vuokrasopimukset on yhdistetty kiinteistölautakunnan päätöksellä 22.2.2005 (108 §) koskemaan uutta tonttijaon muutoksella muodostettua tonttia 4. Vuokrasopimus on allekirjoitettu 23.3.2005. Tämä vuokrasopimus sisältää osto-optioehdon.
Tontit on varattu Hitas-ehdoin ja kohteiden suunnitelmat sekä hankinta-arvot on hyväksytetty Hitas-työryhmässä ja kiinteistöviraston asuntoasianosaston osastopäälliköllä. Maanvuokrasopimuksiin ja yhtiöiden yhtiöjärjestyksiin on sisällytetty Hitas-ehdot.
Asemakaava- ja tonttitiedot
Asemakaavan nro 10720 (lainvoimainen 11.8.2000) mukaan tontit 45224/3 ja 4 kuuluvat asuinrakennusten korttelialueeseen (A IV-VI).
Asemakaavakarttaan merkitty tontin 45224/3 asuntorakennusoikeus on 3 000 k-m2.
Tontin 45224/4, joka on muodostettu tonttijaon muutoksella 10904 tonteista 1 ja 2, asuntorakennusoikeus on yhteensä 6 000 k-m2. Lisäksi saa rakentaa monikäyttötilojen kerrosalaa 100 k-m2. Monikäyttötila voi olla liike-, toimisto-, myymälä-, kerho-, koulu-, päiväkoti- tms. tilaa.
A-korttelialueella saa asemakaavakarttaan merkityn kerrosalan lisäksi rakentaa asukkaiden yhteisiä saunoja, lasikuisteja, palvelu-, kerho- ja vapaa-ajan tiloja yhteensä enintään 15 % kerrosalasta.
Tonttien asemakaavan edellyttämät autopaikat on sijoitettu osaksi asuinrakennusten autotalleihin ja osaksi tonteille.
Tontin 45224/3 pinta-ala on 2 627 m2 ja tontin 45224/4 pinta-ala 6 825 m2. Tontit on merkitty kiinteistörekisteriin.
Tonttien myyminen Kaupunginhallitus
päätti 22.9.2003 (1070 §) oikeuttaa kiinteistölauta-kunnan myymään asuntotontin
45224/4 (tontit 1 ja 2 yhdistetty). Tontin pitkäaikaisen vuokrasopimuksen
osto-optioehto 21 § on seuraavan
sisältöinen:
”Tontin 45224/4 vuokralaisella on oikeus ostaa tontti kaupungilta pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 on 100” pistelukua 100 vastaavaa yksikköhintaa 27,39 euroa/asuntokerrosneliömetri. Kauppahinta määräytyy kaupantekohetkellä viimeksi julkaistun indeksipisteluvun mukaan korjatun yksikköhinnan mukaan.
Mikäli tonttien lopullinen yhteenlaskettu asuntokerrosalan määrä lainvoimaisessa rakennusluvassa ylittää asemakaavaan nro 10720 merkityn tonttien yhteenlasketun 6 000 asuntokerrosneliömetrin enimmäismäärän, kaupungilla on oikeus periä kultakin ylittävältä asuntokerrosneliömetriltä vastaavaa lisäkauppahintaa.
Vuokralaisella on oikeus ostaa tontit sen jälkeen, kun vuokralainen on esittänyt kiinteistölautakunnalle ennen rakennusluvan hakemista tonteille laaditut suunnitelmat, jotka on voitu todeta erittäin korkealaatuisiksi ja kun kiinteistölauta-kunnan hyväksymien suunnitelmien mukaiset rakennukset ovat vesikattovaiheessa.
Mikäli vuokralainen käyttää osto-optiotaan, kaupunki poistaa hitas-sääntelyä koskevat ehdot.
Mikäli osto-optiota ei ole käytetty viiden vuoden kuluessa vuokrakauden alkamisesta lukien, raukeaa osto-optio.
Muutoin noudatetaan kaupungin kiinteistökaupoissa noudatettavia tavanomaisia ehtoja sekä kiinteistölautakunnan määräämiä mahdollisia lisäehtoja.”
Kiinteistölautakunta toteaa, että kaupunginhallituksen myyntipäätöksen ehdot osto-option käyttämiselle täyttyvät ja vuokralaisella on oikeus ostaa tontti. Kohteen suunnitelmien korkealaatuisuus on hyväksytty tontin pitkäaikaisen vuokrasopimuksen tekemisen yhteydessä, rakennukset ovat valmistuneet eikä aika osto-option käyttämiseen ole päättynyt. Myynnistä päättäminen kuuluu päätöksen mukaisesti kiinteistölautakunnalle.
Kiinteistölautakunta yhtyy myös vuokralaisen hakemukseen
tontin 45224/3 myymisestä vastaavin ehdoin vaikka tontin vuokrasopimus ei
sisällä osto-optioehtoa. Myyminen on perusteltua kortteleiden 45224
(seniorivuokra-asuntoja ja vanhusten asumispalveluja) ja 45216
(Omakotisäätiön vanhainkoti ja toimintakeskus) muodostaman
kiinteistöteknisen ja toiminnallisen kokonaisuuden ja kaupungin maanmyyntitulojen
saavuttamisen kannalta. Tontin 45224/3 myynnille on olemassa myös muut
vastaavat perusteet kuin tontilla 45224/4. Näitä olivat asuntojen, palveluiden
ja rakennusten korkea laatutaso, korkealaatuisen kohteen syntyminen Puotilaan
Itä-Helsingin imagon kehittämiseksi ja myyntihinnan perustuminen ulkopuolisen
arvioitsijan lausuntoon. Myynnistä päättäminen kuuluu johtosääntöjen mukaan
kaupunginhallitukselle.
Osto-optioehdon mukaiseksi yksikköhinnaksi muodostuisi indeksitartarkistuksen (17,42 x 27,39) jälkeen 477,13 euroa/asuntokerrosneliö-metri. Asuntokerrosalan määrä on tontilla 45224/3 asemakaavan mukainen 3 000 k-m2 ja tontilla 45224/4 rakennuslupien mukainen 6 070 k-m2 eli yhteensä 9 070 k-m2. Lisäkauppahintaa perittäisiin 70 k-m2:n osalta. Tontin 45224/3 kauppahinta olisi siten 1 431 140 euroa ja tontin 45224/4 kauppahinta 2 896 202 euroa.
./. Vuokralaisen kanssa neuvoteltu kauppakirja ehtoineen on liitteenä 3. Kauppakirjat tonteista on sovittu allekirjoitettavaksi 31.12.2008 mennessä, jotta kauppahinnat tulevat sisältymään vuoden 2008 maanmyyntituloihin.
Kiinteistölautakunta esittää, että lautakunta oikeutettaisiin tekemään liitteenä 3 olevan kauppakirjan mukainen kiinteistökauppa, jolla myydään Helsingin kaupungin 45. kaupunginosan korttelin nro 45224 tontti nro 3 Kiinteistö Helsingin Meripellonhoville 1 431 140 euron kauppahinnalla. Samalla esitetään, että kaupunginhallitus oikeuttaisi kiinteistölautakunnan tekemään kauppakirjaan mahdollisia vähäisiä täsmennyksiä ja korjauksia. Kauppakirja tulee allekirjoittaa 31.12.2008 mennessä.
Samalla kiinteistölautakunta toteaa päättäneensä tehdä kiinteistökaupan, jolla myydään Helsingin kaupungin 45. kaupunginosan korttelin nro 45224 tontti nro 4 Asunto Oy Helsingin Meripellonlinnalle 2 896 202 euron kauppahinnalla. Kauppakirja tulee allekirjoittaa 31.12.2008 mennessä.
Lautakunta toteaa vielä päättäneensä oikeuttaa Asunto Oy Helsingin Meripellonlinnan ja Kiinteistö Oy Helsingin Meripellonhovin tontteja koskevien kauppakirjojen allekirjoittamisen jälkeen kaupunkia enempää kuulematta poistamaan niiden yhtiöjärjestyksiin sisältyvät hitas-sääntelyä koskevat ehdot.
Kaj toteaa, että kaupan tekeminen on tässä tapauksessa perusteltua, kun molemmat kysymyksessä olevat kiinteistöt ovat kokonaan saman omistajan, OP-Eläkekassan, omistamien yhtiöiden omistuksessa ja myytäväksi esitetty kiinteistö liittyy toiminnallisesti ja kiinteistöteknisesti jo aiemmin myytäviksi päätettyihin kiinteistöihin. Kauppa on tärkeä myös kiinteistötoimelle talousarviossa asetetun myyntitulotavoitteen kannalta.
KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään liitteenä 3 olevan kauppakirjan mukaisen kiinteistökaupan, jolla myydään Helsingin kaupungin 45. kaupunginosan korttelin nro 45224 tontti nro 3 Kiinteistö Helsingin Meripellonhoville 1 431 140 euron kauppahinnalla, edellyttäen, että kauppakirja allekirjoitetaan 31.12.2008 mennessä.
Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään kauppakirjaan mahdollisia vähäisiä täsmennyksiä ja korjauksia.
Pöytäkirjanote Kiinteistö Oy Meripellonhoville c/o OP-Eläkekassa ja kiinteistölautakunnalle.
Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
|
|
Liite 3 |
ERÄIDEN ASUNTOTONTTIEN VARAUSEHTOJEN TARKENTAMINEN
Khs 2008-1798
Kiinteistölautakunta toteaa (19.8.2008) mm. seuraavaa:
Tiivistelmä Kaupunginvaltuuston hyväksymän maankäytön ja asumisen toteutus-ohjelman 2008 - 2017 mukaan vuokra-asuntotuotannossa ei ohjelma-kaudella sovelleta 75 neliön vähimmäiskeskikokoa. Kiinteistölautakunta esittää, että se oikeutettaisiin tekemään tätä tarkoittava muutos jo tehtyihin asuntotonttien varausehtoihin, vuokrasopimuksiin ja kauppakirjoihin.
Samalla lautakunta esittää, että kahden tontin hallinta‑ ja rahoitusmuotoa koskeva ehtoa muutetaan.
MA-ohjelman täytäntöönpanopäätös
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.2.2008 MA-ohjelman eli maankäytön ja asumisen toteutusohjelman vuosille 2008 - 2017. Kaupunginhallitus teki asiaa koskevan täytäntöönpanopäätöksen 14.4.2008.
Täytäntöönpanopäätöksessä todettiin mm., että kiinteistövirasto määrittelee yhteistyössä talous- ja suunnittelukeskuksen ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa tontinluovutusten yhteydessä sovellettavan, mahdollisimman hyvin alueellista kysyntää vastaavan huoneistotyyppijakauman siten, että ohjeellinen keskipinta-alatavoite 75 m2 muussa kuin vuokra-asuntotuotannossa toteutuu.
Tämä päätöksen kohta koski uusia asuntotonttien varauksia.
Samoin päätöksessä todettiin, että voimassa olevien tontinvarausten 75 m2:n keskipinta-alavaatimusta sekä hallinta- ja rahoitusmuodon mukaisia tavoitteita voidaan perustellusta syystä muuttaa. Kiinteistöviraston edellytettiin käyvän rakennuttajien kanssa läpi voimassa olevat varaukset ja esittävän mahdolliset muutokset kaupunginhallitukselle.
Samoin kiinteistöviraston edellytettiin seuraavan uustuotannon keskipinta-alatavoitteen toteutumista kaupunginosatasolla.
Keskipinta‑alaa ja rahoitusmuotoa koskevien varausehtojen muuttaminen
Vuokra-asuntotuotannossa ei mainitun päätöksen nojalla noudateta enää 75 m2:n keskipinta‑alavaatimusta, joten lautakunnassa voitaisiin todeta vaatimuksen poistuneen yksittäisiä vuokra‑asuntohankkeita käsiteltäessä silloin, kun vuosina 2006 - 2008 tehtyihin varauspäätöksiin vielä sisältyy keskipinta-alaa koskeva ehto.
Kaupunginhallituksen tulisi oikeuttaa lautakunta tekemään tätä koskevat varausehtojen muutokset vuokra‑asuntokohteisiin.
Myös muussa kuin vuokra-asuntotuotannossa voidaan perustelluista syistä poiketa asuntojen vähimmäiskeskikokoa koskevista varausehdoista. Huoneistotyyppijakaumassa pyritään tällöin mahdollisimman hyvin seuraamaan alueellista kysyntää. Muutokset varausehtoihin edellyttävät tällöin, että keskipinta‑alatavoitteen toteutumista seurataan kaupunginosatasolla ja muutokset ovat tässä kokonaistarkastelussa perusteltavissa.
Kiinteistöviraston tonttiosasto on tilanteen selvittämiseksi lähettänyt asuntotonttien varauksensaajille kirjeen sen selvittämiseksi, missä määrin on tarpeen muuttaa asuntojen keskikokoa tai rahoitus- ja hallintamuotoja koskevia varausehtoja.
Aiemmat hakemukset MA-ohjelman tultua hyväksytyksi Sato-Rakennuttajat Oy ja VVO Rakennuttaja Oy ovat ottaneet yhteyttä kiinteistövirastoon asuntotonttien varausehtojen muuttamiseksi.
Sato-Rakennuttajat Oy on pyytänyt keskipinta-alaehdon poistamista Arabianrannan tontilla 23100/58 olevan vuokra-asuntokohteensa varausehdoista. Hankkeessa on meneillään arkkitehtuurikilpailun käynnistäminen. Kilpailuohjelmaan laadittiin huoneistotyyppijakauma, joka on liitteenä. Jakauman mukaan huoneistojen keskikooksi tulee 47,2 asm2.
Mikäli kaupunginhallitus
oikeuttaa lautakunnan tekemään vuokra-asuntotuotannon osalta tarvittavat
varausehtojen tarkennukset,
Saton hankkeen osalta ei ole tarpeen tehdä erillispäätöstä.
VVO Rakennuttaja Oy pyytää muutosta varauspäätöksensä hallinta- ja rahoitusmuotoa koskevaan ehtoon. Kaupunginhallitus varasi 7.4.2008 VVO Rakennuttaja Oy:lle Laajasalon korttelissa 49029 sijaitsevan tontin valtion ja kuntien aiesopimuksen mukaista ns. välimallin mukaista vuokra-asuntotuotantoa varten. Kohteen koko on 6 300 k-m2, mikä vastaa noin 100 vuokra-asuntoa.
MA-ohjelman mukaan Helsingin asuntotuotannosta 20 % tulisi olla valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa ja myös 20 % valtion ja kuntien välisen aiesopimuksen mukaista ns. välimallin mukaista vuokra-asuntotuotantoa. Kumpaankin vuokra-asuntolajiin kaupungin tulee luovuttaa tontit ns. arahintaan.
VVO esittää nyt, että kohde toteutettaisiin valtion korkotuettuna vuokra-asuntotuotantona.
Esitys merkitsee, että kohde olisi pysyvästi vuokra-asuntokäytössä eikä vain aiesopimuksen mukaiset 20 vuotta. Aiesopimuksella pyritään lisäämään vuokra-asuntotuotantoa sillä houkuttimella, että kahdenkymmenen vuoden määräajan jälkeen asunnot voidaan realisoida.
Jos rakennuttaja on kuitenkin halukas toteuttamaan kohteen omistukseensa pysyvinä vuokra-asuntoina, se on kiinteistölautakunnan käsityksen mukaan kaupungin pitkän tähtäimen tavoitteiden kannalta edellistä parempi vaihtoehto, joten VVO:n hakemukseen voitaisiin suostua.
Jatkotoimenpiteet Viraston rakennuttajille suuntaaman selvityksen valmistuttua tehtäneen uusia muutosesityksiä.
Jo tässä vaiheessa voisi olla perusteltua oikeuttaa lautakunta tekemään asuntotonttien varausehtoihin muutoksia rahoitus- ja hallintamuotojen osalta, mikäli nämä muutokset nopeuttaisivat asuntotuotantoa sekä toteuttaisivat MA-ohjelman tavoitteita.
Tällaisia muutostarpeita on tullut esille mm. kaupungin omassa asuntotuotannossa. Joillain alueilla on tontteja varattu Att:lle melko paljon omistusasuntotuotantoon hitas-ehdoin. Tällä hetkellä omistusasuntojen myynti käy monilla alueilla varsin hitaasti, mutta toisaalta asumisoikeusasuntojen kysyntää näyttäisi olevan. Tällaiset muutokset olisivat siis perusteltuja. Tällaiset muutokset lienee syytä valmistella yhteistyössä talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosaston kanssa. Lautakunta voisi päättää myös näistä muutoksista joustavasti, kun kutakin hanketta muutoinkin käsitellään lautakunnassa.
Lautakunta esittää, että lautakunta oikeutettaisiin poistamaan asuntotonttien varausehdoista asuntojen vähimmäiskeskikokoa koskeva määräys käsitellessään kohteiden varauksia, vuokrauksia ja myyntejä, mikäli tontti luovutetaan pysyvään vuokra-asuntokäyttöön.
Lisäksi lautakunta esittää, että VVO Rakennuttaja Oy:lle varatulle Laajasalon korttelin nro 49029 suunnitellulle tontille B voidaan rakennuttaa vuokra-asuntoja valtion korkotuen avulla.
Lopuksi lautakunta esittää, että lautakunta oikeutettaisiin tekemään asuntotonttien varausehtoihin perustelluista syistä muutoksia rahoitus- ja hallintamuotoihin edellyttäen, että muutokset nopeuttavat asuntorakentamista sekä toteuttavat MA-ohjelman tavoitteita.
Talous‑ ja suunnittelukeskus toteaa (14.10.2008) kiinteistölautakunnan esityksestä antamassaan lausunnossa mm. seuraavaa:
Hallinta- ja rahoitusmuodon muutokset
Kaupunginvaltuuston 13.2.2008 hyväksymän maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008 - 2017 tavoitteena on nostaa asuntotuotannon määrä Helsingissä keskimäärin 5 000 asuntoon vuodessa. Seudullisten yhteisvastuullisen asuntopolitiikan periaatteiden sekä siihen liittyvän valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen aiesopimuksen mukaan perinteisiä valtion tukemia vuokra-asuntoja tuotetaan 20 % asuntotuotannosta eli keskimäärin 1 000 asuntoa vuodessa.
Tämän hetkisen arvion mukaan vuonna 2008 valmistuu n. 2900 asuntoa. Ara-vuokra-asuntoja valmistuu 485, joista erityisryhmien asuntoja on n. 230. Vuonna 2009 asuntoja arvioidaan valmistuvan 2700–2900, joista ara-vuokra-asuntoja 500–600 asuntoa.
Asuntomarkkinatilanne on muuttunut Suomessa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla nopeasti. Asuntorakentamisen määrä on vähentynyt ja sen ennakoidaan vähenevän myös vuonna 2009. On tärkeää, että kaupunki tukee kaikkia sellaisia toimenpiteitä, joilla asuntorakentamisen määrää saadaan lisättyä ja rakentamisen aloittamista nopeutettua. Asuntomarkkinoiden häiriötilanteessakin kaupungin tehtävänä on huolehtia monimuotoisen ja turvallisen kaupungin toteuttamisesta mm. siten, ettei millekään asuntoalueelle tule liian yksipuolista asuntokantaa.
Uusia tontinvarauksia tehtäessä tavoitteena on seurata ensisijaisesti toteumia ja toissijaisesti varauksia. Mikäli MA-ohjelman mukaiset hallinta- ja rahoitusmuototavoitteet eivät toteudu, tekee talous- ja suunnittelukeskus esitykset toimenpiteistä.
Talous- ja suunnittelukeskuksen mielestä kiinteistölautakunta voi tehdä voimassa olevia tontinvarauksia koskevat rahoitus- ja hallintamuodon muutokset lukuun ottamatta tilanteita, joissa rahoitus- ja hallintamuoto muuttuu valtion tukemaksi vuokratuotannoksi. Tällöin tontinvaraus tulee tuoda uudelleen kaupunginhallituksen käsittelyyn.
VVO Rakennuttaja Oy:lle on varattu Laajasalon korttelista nro 49029 tontti valtion täytetakauksella rahoitettavien vuokra-asuntojen toteuttamisesta varten. Varauksen muuttamisesta valtion korkotuettuihin vuokra-asuntoihin on neuvoteltu etukäteen talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa, joten kiinteistölautakunnan esittämää muutosta puolletaan.
Asuntojen keskikokotavoite
MA-ohjelman 14.4.2008 täytäntöönpanopäätöksen mukaan kiinteistövirasto määrittelee yhteistyössä talous- ja suunnittelukeskuksen ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa tontinluovutusten yhteydessä sovellettavan, mahdollisimman hyvin alueellista kysyntää vastaavan huoneistotyyppijakauman siten, että ohjeellinen keskipinta-alatavoite 75 m² muussa kuin vuokra-asunnoissa toteutuu.
Täytäntöönpanopäätöksen mukaan voimassa olevien tontinvarausten 75 m2:n keskipinta-alavaatimusta voidaan perustellusta syystä muuttaa. Lisäksi valtion ja Helsingin seudun kuntien välisessä aiesopimuksessa todetaan, että asuntorakentamisen kysyntä- ja kustannusohjautuvuutta lisätään ja rakennuskustannuksia kohtuullistetaan luopumalla esimerkiksi 75 m2:n keskipinta-alavaatimuksesta vuokra-asuntotuotan-nossa.
Talous- ja suunnittelukeskuksen mielestä kiinteistölautakunta voidaan oikeuttaa poistamaan asuntotonttien varausehdoista asuntojen vähimmäiskeskikokoa koskeva määräys käsiteltäessä kohteiden varauksia, vuokrauksia ja myyntejä, mikäli tontti luovutetaan pysyvään vuokra-asuntokäyttöön.
Kaj toteaa, että sekä MA-ohjelman toimeenpanopäätöksen että valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen aiesopimuksen mukaan 75 m2:n keskipinta‑alavaatimusta ei sovelleta vuokra‑asuntotuotantoon. Siksi on perusteltua ja tarkoituksenmukaista oikeuttaa kiinteistölautakunta poistamaan tätä tarkoittava määräys vuokra‑asuntotuotannon osalta myös jo päätetyistä varausehdoista sekä vuokra‑ ja luovutussopimuksista.
Jo tehtyjen varauspäätösten mukaisten hallintamuotojen muutokset koskevat usein eri ns. välimuodon tuotantojen, kuten hitas-, asumisoikeus- ja osaomistustuotannon välillä tai välimuodon tuotantojen ja vapaarahoitteisen omistusasuntotuotannon välillä tehtäviä muutoksia. On tärkeää, että kaupunki tukee kaikkia sellaisia toimenpiteitä, joilla asuntorakentamisen määrää saadaan lisättyä ja rakentamisen aloittamista nopeutettua. Tätä osaltaan edesauttaa se, että lautakunta oikeutetaan näiltä osin perustellusta syystä poikkeamaan kaupunginhallituksen varauspäätöksistä. Kun kysymys on muutoksista, jotka vaikuttavat tärkeimpänä pidettyyn suhteeseen valtion tukeman vuokra‑asuntotuotannon ja muun asuntotuotannon välillä, nämä on edelleen perusteltua saattaa Khn päätettäväksi. Toteutuvaa tuotantojakaumaahan tulee joka tapauksessa seurata ja tarvittaessa oikaista siinä MA-ohjelman edellyttämään tuotantojakaumaan nähden mahdollisesti ilmenevät poikkeamat.
KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan poistamaan asuntotonttien varausehdoista asuntojen vähimmäiskeskikokoa koskevan määräyksen tapauksissa, joissa tontti luovutetaan vuokra-asuntokäyttöön.
Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan luovuttamaan VVO Rakennuttaja Oy:lle 49. kaupunginosan korttelista nro 49029 varatun tontin valtion korkotuen avulla rahoitettavien vuokra-asuntojen rakennuttamista varten.
Vielä kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään asuntotonttien rahoitus- ja hallintamuotoa koskeviin varausehtoihin perustelluista syistä muutoksia edellyttäen, etteivät muutokset merkitse rahoitus- ja hallintamuodon muuttamista valtion tukemaksi vuokra‑asuntotuotannoksi.
Pöytäkirjanote VVO-Rakennuttaja Oy:lle, Sato-Rakennuttajat Oy, kiinteistölautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.
Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITE |