HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Valtuutettu Irmeli Wallden-Pauligin toivomusponsi hankkeiden perustamissuunnitelmien epätarkkuuksista johtuvista kustannusylityksistä

Diplomi-insinööri XXXX XXXX:n oikaisuvaatimus

Kaupungin edustajan nimeäminen Helsingin Uusyrityskeskus ry:n hallitukseen

Valtuutettu Tiia Aarnipuun toivomusponsi uusien mahdollisuuksien selvittäminen jakaa avustuksia harraste- ja kansalaistoimintaryhmille

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Selvitys Etelä-Suomen lääninhallitukselle suun terveydenhuollon hoitotakuun valvonta-asiassa

* Salassa pidettäviä liitteitä *
20.10.2008 pöydälle pantu asia
Lausunto eduskunnan oikeusasiamiehelle opioidiriippuvaisten korvaushoitoa koskevasta kantelusta

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Valtuutettu Heikki Takkisen toivomusponsi: nuorisoasiainkeskuksen av-lainaamon, telttavaraston sekä Narrin teatteri- ja näyttämötoiminnan sijoittaminen kantakaupunkiin

Lausunto Helsingin teatterisäätiölle säätiön sääntöjen muuttamisesta

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Käpylän kirjaston ja lasten päiväkoti Alun hankesuunnitelman hyväksyminen

Suvilahden alueen teknisen verkon uusimisen hankesuunnitelman hyväksyminen

Kalasatamaan suunniteltavan toimistotontin varaaminen sekä Jätkäsaareen suunniteltavan hotellitontin varauksen jatkaminen

Keski-Vuosaareen suunniteltavan liike- ja palvelukeskustontin varaaminen

Tontin varaaminen Lidl Suomi Ky:lle myymälärakennuksen suunnittelua varten

Kahden tontin varaaminen YIT Rakennus Oy:lle toimitalon suunnittelua varten

Tontin varaaminen Suomen Teologisen Opiston kannatusyhdistykselle

Pohjois-Haagan Kiinteistöt Oy:n ylimääräinen yhtiökokous

VALTUUTETTU IRMELI WALLDEN-PAULIGIN TOIVOMUSPONSI HANKKEIDEN PERUSTAMISSUUNNITELMIEN EPÄTARKKUUKSISTA JOHTUVISTA KUSTANNUSYLITYKSISTÄ

Khs 2008-2483

Kj ilmoittaa, että käsitellessään keskustan maanalaisen huoltoväylän enimmäishinnan korottamista Kvsto hyväksyi 14.11.2007 (asia 15) seuraavan toivomusponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää kaupunginhallituksen valvovan, että jatkossa hankkeiden perustamissuunnitelmat laaditaan riittävän tarkasti, jotta vältytään hankkeiden perustamissuunnitelmien epätarkkuuksista johtuvista kustannusten ylityksistä (Irmeli Wallden-Paulig, äänin 51-3)

Kvston työjärjestyksen 24 § mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille.

Kj toteaa, että toivomusponnen tekijä on kiinnittänyt perustellusti huomiota hankesuunnitteluprosessin kustannuslaskentaan, mikä on yksi hankeprosessin keskeinen asia.

Kustannuslaskentamenetelmät

Voimassa olevat tilahankkeiden käsittelyohjeet 2004 (Khs 20.12.2004) antavat lähtökohdat hankkeiden kustannuslaskennalle.

Ohjeissa määritellään hankkeiden käsittelyprosessi tarveselvityksen käynnistämisestä rakennuksen valmistumiseen ja käyttöönottoon asti. Kaikkiin käsittelyvaiheisiin kuuluu olennaisena osana hankkeen laajuuden ja kustannusten hyväksyminen. Kustannuksia käsitellään hankesuunnitelman yhteydessä, luonnossuunnitelmien yhteydessä, työpiirustusvaiheessa ennen urakkalaskennan aloittamista ja urakkatarjousten pohjalta laaditun lopullisen kustannusarvion yhteydessä. Kustannusennusteet laatii joko HKR - Rakennuttajan kustannusyksikkö itse tai käyttämällä kustannuslaskentaan erikoistunutta konsulttia. Laskenta tapahtuu Haahtela-Kiiras ”Talonrakennuksen kustannustieto” – järjestelmää käyttäen. Hankesuunnitteluvaiheessa laskenta perustuu yleensä tilapohjaiseen käsittelyyn. Lisäksi määritellään kohteelle asetettavat erityisvaatimukset.

Luonnosvaiheessa laskenta tapahtuu rakennusosa - arviona Haahtela-Kiiras hinnastoa käyttäen.

Hintatason tarkistuksia tehdään käytettävissä olevaan järjestelmään vuosittain uudistettavan ohjelmiston kautta sekä yksi - kaksi kertaa vuodessa tapahtuvan hintatasokorjauksen kautta.

Kustannusylitysten syyt

Hankesuunnitelmien uudelleen käsittelyn syynä on yleensä ollut hankepäätöksen enimmäishinnan ylittyminen urakkavaiheessa, kun halvinkin tarjous on ylittänyt hankepäätöksessä sidotun enimmäishinnan. Tämä on johtunut yleensä urakkahintatason noususta hankepäätöksen ajankohtaan verrattuna. Näin oli asian laita mm. keskustan maanalaisen huoltoväylän tapauksessa. Tämän vuoden aikana kaupunginvaltuustossa ja kaupunginhallituksessa käsitellyistä 10 ylityksestä kuudessa tapauksessa kyse on ollut tästä, kolmessa tapauksessa hankesuunnitelman puutteista ja yhdessä tapauksessa molemmista.

Hankeohjeiden mukaan hyväksyttyä enimmäishintaa saadaan urakkavaiheessa korottaa enintään tarjoushintaindeksin muutoksen verran. Jos hinta nousee enemmän, se edellyttää uutta päätöksentekoa enimmäishinnan korottamiseksi.

Hankesuunnitelman epätarkkuudet, joihin toivomusponnen tekijä viittaa, tarkoittaa käytännössä sitä, että hankesuunnitelmassa ei ole osattu ottaa kaikkia kustannusvaikutuksia huomioon, kustannukset on arvioitu liian pieniksi tai kustannuslaskennassa on tapahtunut selvä virhe. Tietoisesti hankkeita ei ole alibudjetoitu. Yleensä edellä mainitut seikat ovat enemmän tarveselvitysvaiheen ongelmia, jolloin hankkeen lähtötiedot ovat yleensä epävarmempia.

Varsinkin peruskorjauskohteissa on ongelmana, ettei hankesuunnitteluvaiheessa ole tarpeeksi tietoa luotettavan kustannusennusteen tekemiseen. Tällöin suunnittelua voidaan ja tuleekin viedä pidemmälle ennen hankepäätöksen tekemistä. Tämä on ohjeistettu voimassa olevissa tilaohjeissa, joissa todetaan, että

.... ”tarvittaessa, varsinkin vaikeissa korjauskohteissa, hankkeen suunnittelua viedään ehdotus- tai luonnospiirustustasolle, jonka jälkeen kustannukset lasketaan rakennusosa-arviomenettelyä käyttäen.”

Ennakoimattomia lisäkustannuksia suunnittelun ja rakentamisen aikana

Hankkeen kustannusarviot tehdään aina käyttäen parasta tietoa, mikä on kullakin hetkellä olemassa. Usein varsinkin pitkäkestoisissa hankkeissa syntyy paineita muuttaa ja useimmiten laajentaa hankkeen sisältöä. Tällöin lähes poikkeuksetta myös kustannusarvio on vaarassa ylittyä. Esimerkiksi keskustan huoltotunnelin tapauksessa hankkeeseen tulijoiden määrä kasvoi ja sitä kautta hankkeen rakentaminen monimutkaistui.

Hankeohjeiden lähtökohtana kuitenkin on, että em. tapauksissa suunnitelmaa on ensin karsittava niin ettei ylitystä ollenkaan tapahdu ja mikäli tämä ei poikkeustapauksessa onnistu, kustannusylitys on käsiteltävä uudelleen ennen urakkakyselyä.

Jossain määrin myös lainsäädännön muuttuminen ja rakentamista koskevien määräysten tiukkeneminen esimerkiksi energiansäästösyistä aiheuttavat ennakoimattomia lisäkustannuksia.

Rakennuskohteissa lisäkustannuksia aiheuttavat tutkimuksista poikkeavat, oletettua vaikeammat maaperäolosuhteet sekä korjauskohteiden rakenteista löytyvät tutkimustuloksia laajemmat määrät asbestia, kreosoottia yms. Peruskorjauksissa ei ole useinkaan mahdollista tehdä tarpeeksi rakenteiden avauksia tutkimuksia varten koska rakennus on käytössä. Myös olemassa olevat rakenteet saattavat poiketa suunnitelmista tai vanhoista kohteista ei ole säilynyt suunnitelmia ollenkaan.

Ennakoimattomia kustannuksia voitaisiin haluttaessa käsitellä kustannusarvioon sisältyvinä varauksina. Tällöin ei kustannussuunnittelulla ole tarpeellista ohjausvaikutusta hankkeen suunnitteluun ja rakentamiseen.

Jatkotoimet

Yhteenvetona voidaan todeta, että uudisrakennushankkeissa kustannussuunnittelu on yleensä varmemmalla pohjalla, varsinkin jos hankkeen tilaohjelma on hyvin tehty ja erityisvaatimukset tarkoin mietitty.

Koska tilanne peruskorjauskohteissa on kustannusten kannalta ongelmallisempaa tulisi harkita kustannusarvion tekemistä peruskorjauksissa vertailun vuoksi myös saman tilaohjelman mukaiselle uudisrakennukselle. Silloin tulisi samalla määritellyksi vertailuhinta. Hankkeen korjausaste, mikä muodostuu peruskorjauksessa eri rakennusosille määritellyistä korjaustoimenpiteistä antaisi mahdollisuuden arvioida kyseisen peruskorjauksen tarkoituksenmukaisuutta yleensäkin.

Hankeprosessin käytännön ongelmiin, kuten enimmäishintojen ylityksiin ja hankesuunnitelmien sisältöön ja kustannuksiin on puututtu talous- ja suunnittelukeskuksen vetämässä hankeohjausryhmässä, jossa ovat edustettuina kaikki keskeiset tilahankkeita rakennuttavat ja tilaavat virastot.

Ryhmän tämän vuoden työohjelmassa on tilahankeohjeen päivitys ja siitä esityksen tekeminen Khlle. Kustannusennusteiden luotettavuus sekä tarveselvitys- että hankesuunnitelmavaiheessa on yksi esille tullut asia, josta tultaneen antamaan hallintokunnille uusia ohjeita ja kehittämään kustannusten arviointimenetelmiä.

KJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 14.11.2007 hyväksymän toivomusponnen (Irmeli Wallden - Paulig) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Irmeli Wallden-Pauligille ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, hankepäällikkö, puhelin 310 36276

DIPLOMI-INSINÖÖRI XXXX XXXX:N OIKAISUVAATIMUS

Khs 2008-2090

Dipl.ins. XXXX XXXX on lähettänyt oikaisuvaatimuksen (27.8.2008) talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosaston kahden projektinjohtajan valinnasta.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut toteaa lausunnossaan (3.10.2008), että talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolla oli haettavana kaksi työsopimussuhteista projektinjohtajan tointa, joiden hakuaika päättyi 3.3.2008. Kelpoisuusehtona oli hakuilmoituksen mukaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto (lähinnä diplomi-insinööri, arkkitehti, insinööri ylempi AMK) sekä hyvä käytännön kokemus laaja-alaisten projektien toteuttamisesta ja johtamiskokemusta. Hakijoilta toivottiin yhdyskuntasuunnittelun ja –rakentamisen kokemusta. Tehtävässä edellytettiin kehittämishakuisuutta, yhteistyökykyä ja aloitteellisuutta, kykyä toimia itsenäisesti, laaja-alaisten tehtäväkokonaisuuksien hallintaa muuttuvissa olosuhteissa sekä neuvottelutaitoja ja esiintymiskykyä. Kielitaito katsottiin eduksi. Hakijoita oli 39, joista haastatteluun pyydettiin 11 hakijaa. DI XXXX XXXX:n kanssa oli käyty henkilökohtainen työhönottohaastattelu syksyllä 2007, joten häntä ei tässä yhteydessä haastateltu erikseen.

Projektinjohtajan tehtäviin valittiin arkkitehti Mari Siivola ja arkkitehti Kimmo Kuisma.

XXXX on oikaisuvaatimuksessaan todennut, että hän on saanut tiedon tehdyistä päätöksistä postitse 11.8.2008. Hän toteaa, että hän täyttää toimen pätevyysvaatimukset ja on projektinjohdon ja aluerakentamisen työkokemukseltaan pätevämpi kuin valitut hakijat.

XXXX:n oikaisuvaatimus on saapunut faksilla 27.8.2008 ja postitse 28.8.2008.

Oikeuspalvelut toteaa, että projektinjohtajan toimen täyttämisessä on ollut kysymys yksityisoikeudellisesta työsopimuslain soveltamisalaan kuuluvan toimen täyttämisestä, ja työnantajalla on oikeus valita tehtävään soveliaimmaksi katsomansa henkilö. XXXX ei ole oikaisuvaatimuksessaan edes väittänyt, etteivätkö Siivola ja Kuisma täyttäisi hakuilmoituksessa olleita vaatimuksia. Työsopimussuhteeseen otettaessa ei tehdä päätöstä, ja asiassa tehty oikaisuvaatimus jätetään tutkimatta.

Oikaisuvaatimus tulee joka tapauksessa kuntalain 93 §:n mukaan tehdä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. XXXX on itse todennut saaneensa tiedon kirjeitse 11.8.2008. Jos asia olisi sellainen, että siitä voisi tehdä oikaisuvaatimuksen, Koivun olisi pitänyt jättää se 14 päivän kuluessa 11.8.2008 lukien, eli viimeistään 25.8.2008. Oikaisuvaatimus olisi joka tapauksessa saapunut myöhässä.

Oikeuspalvelut toteaa, että DI XXXX XXXX:n oikaisuvaatimus tulee jättää tutkimatta.

Kj toteaa, että projektinjohtajan toimien täyttämisessä on ollut kysymys yksityisoikeudellisesta työsopimuslain soveltamisalaan kuuluvien toimien täyttämisestä. Työsopimussuhteeseen otettaessa ei tehdä päätöstä, joten oikaisuvaatimus tulee jättää tutkimatta.

KJ Kaupunginhallitus päättänee viitaten hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausuntoon jättää diplomi-insinööri XXXX XXXX:n oikaisuvaatimuksen tutkimatta.

Pöytäkirjanote diplomi-insinööri XXXX XXXX:lle muutoksenhakuosoituksin, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Härkäpää Markus, kehittämispäällikkö, puhelin 310 36144

VALTUUTETTU TIIA AARNIPUUN TOIVOMUSPONSI UUSIEN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMINEN JAKAA AVUSTUKSIA HARRASTE- JA KANSALAISTOIMINTARYHMILLE

Khs 2007-2491

Kj ilmoittaa, että käsitellessään 14.11.2007 (asia 3) talousarviota vuodeksi 2008 ja taloussuunnitelmaa vuosiksi 2008 – 2010 Kvsto hyväksyi mm. seuraavan toivomusponnen:

9 "Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki selvittää uusia mahdollisuuksia jakaa avustuksia kaiken ikäisten kaupunkilaisten harraste- ja kansalaistoimintaryhmille ja
–verkostoille.(Tiia Aarnipuu, äänin 67-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

./. Terveyslautakunta (4.3.2008), kulttuuri- ja kirjastolautakunta (5.3.2008), suomenkielisen työväenopiston johtokunta (22.4.2008), liikuntalautakunta (22.4.2008), sosiaalilautakunta (22.4.2008), nuorisolautakunta (24.4.2008) ja ympäristölautakunta (11.3.2008) ovat antaneet asiasta lausunnon.

Kj toteaa saatuihin lausuntoihin viitaten, että tavoite jakaa avustuksia erilaisille harraste- ja kansalaistoimintaryhmille ja -verkostoille voidaan pitää kannatettavana. Kaupunki tukee nykyisin monin eri tavoin kaupunkilaisten harrastustoimintaa, kansalaistoimintaryhmiä ja – verkostoja kuten lauta- ja johtokuntien lausunnoista käy ilmi.

Avustusperiaatteiden mukaan kaupungin avustuksia myönnetään pääsääntöisesti oikeustoimikelpoisille ja yleishyödyllisille yhdistyksille ja säätiöille. Avustettavan toiminnan tulee kohdistua Helsingin kaupungin asukkaisiin.

Avustuksen myöntämisen yleisenä edellytyksenä on, että avustettavan toiminnan tulee tukea ja täydentää avustuksia myöntävän viranomaisen toimintaa ja tavoitteiden toteutumista. Lisäksi kiinnitetään huomiota avustettavan toiminnan suunnitelmallisuuteen, hakijan omaan rahoitusosuuteen sekä kaupungin edellisinä vuosina myöntämien avustusten käyttötarkoituksen toteutumiseen.

Kj:n mielestä on edelleenkin perusteltua, että kukin lauta- ja johtokunta avustaa oman toimialansa järjestöjen toimintaa yleisperiaatteiden mukaisesti.

Lauta- ja johtokunnat voivat myöntää erityistapauksissa kohdeavustuksia yhteisöille tai toimintaryhmille (rekisteröimättömiä) käytettävissään olevista avustusmäärärahoista. Kohdeavustusta voidaan myöntää esim. jonkin tilaisuuden / tapahtuman järjestämiseen, produktion tuottamiseen tai projektin toteuttamiseen. Kohdeavustusta ei myönnetä kuitenkaan esim. tilaisuuksiin, jotka liittyvät järjestön normaaliin toimintaan ja rahoitetaan pääasiassa nk. yleisavustuksella.

Lauta- ja johtokuntien lausuntojen mukaan talousarvioon varatuista avustusmäärärahoista avustusten jakaminen harraste- ja kansalaistoimintaryhmille ja -verkostoille onnistuu nykyisin voimassa olevien, avustusten jakoa koskevien periaatteiden mukaisesti; raamit avustusten jakamiselle ovat jo olemassa. Jotta ryhmät ja verkostot voisivat saada avustusta, tulee niiden hakea avustusta vuosittain, kaupungin asettamaan määräaikaan mennessä.

Ympäri vuoden jaettavat projektiavustukset, joita myöntävät mm. kulttuuri- ja kirjastolautakunta sekä nuorisolautakunta, mahdollistavat nopean reagoinnin yhdistysten ja toimintaryhmien tarpeisiin. Projektiavustusten käyttöönottaminen laajemminkin kaupungin hallintokunnissa edistäisi ponnessa toivottuja tavoitteita.

Lisäksi Kj toteaa, että huolimatta myönteisestä suhtautumisesta avustusten myöntämiseen erilaisille harraste- ja kansalaistoimintaryhmille ja – verkostoille, lauta- ja johtokunnat eivät vuoden 2009 talousarvioehdotuksissaan esittäneet hyväksytyn raaminsa puitteissa lisäpanostusta toivomusponnessa esitetyn toiminnan avustamiseen.

KJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 14.11.2007 hyväksymän toivomusponnen (Tiia Aarnipuu) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Tiia Aarnipuu) sekä tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Tiia Aarnipuulle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Saxholm Tuula, talousarviopäällikkö, puhelin 310 36250

LIITTEET	Liite 1	Terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta avustusten kohdentamisesta harraste- ja kansalaistoimintaryhmille ja –verkostoille
	Liite 2	Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto toivomusponnesta avustusten jakamisesta kaiken ikäisten kaupunkilaisten harraste- ja kansalaistoimintaryhmille ja –verkostoille
	Liite 3	Suomenkielisen työväenopiston johtokunnan lausunto harraste- ja kansalaistoimintaryhmille jaettavista uusista avustusmahdollisuuksista
	Liite 4	Liikuntalautakunnan lausunto Tiia Aarnipuun toivomusponnesta, joka koskee uusien avustusjakomahdollisuuksien selvittämistä kaiken ikäisten kaupunkilaisten harraste- ja kansalaistoimintaryhmille ja –verkostoille
	Liite 5	Sosiaalilautakunnan lausunto valtuutettu Tiia Aarnipuun toivomusponnesta, joka koskee uusien avustusmahdollisuuksien selvittämistä
	Liite 6	Nuorisolautakunnan lausunto toivomusponnesta selvittää uusia mahdollisuuksia jakaa avustuksia kaiken ikäisten harraste- ja kansalaistoimintaryhmille ja –verkostoille
	Liite 7	Ympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle toivomusponnesta, joka koskee uusia mahdollisuuksia jakaa avustuksia kaupunkilaisten harraste- ja kansalaistoiminta-ryhmille

SELVITYS ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUKSELLE SUUN TERVEYDENHUOLLON HOITOTAKUUN VALVONTA-ASIASSA

Khs 2007-1867

Etelä-Suomen lääninhallitus antoi 25.3.2008 päätöksen (valvonta-asia STU 683 A) Helsingin kaupungin terveyskeskuksen järjestämästä suun terveydenhuollosta.

Lääninhallitus totesi ratkaisussaan mm., että tehdyillä toimenpiteillä on lähes saavutettu hoitotakuulainsäädännön asettamat vaatimukset suun terveydenhuollon osalta.

Lääninhallitus totesi kuitenkin, että Helsingin kaupungin tulee järjestää suun terveydenhuolto kaikilta osin voimassa olevan hoitotakuulainsäädännön mukaisesti. Lääninhallitus pyysi selvitystä tilanteesta 31.12.2008 mennessä ja edellytti, että tilanne on täysin lainmukainen vuoden 2008 lopussa. Muutoin lääninhallitus harkitsee, onko Helsingin kaupunki velvoitettava huolehtimaan näistä velvoitteistaan sakon uhalla.

Lisäksi lääninhallitus kiinnitti huomiota vastaisen varalle siihen, että hoidon tarpeen arvio tulee merkitä asianomaisen potilaan sairaskertomukseen ja myös hoidon tarpeen arvioija tulee nimetä siinä.

Khs päätti 21.4.2008 § 587 merkitä tiedoksi lääninhallituksen päätöksen ja pyytää terveyslautakunnalta 31.10.2008 mennessä selvitykset lääninhallituksen edellyttämistä toimenpiteistä.

Stj toteaa, että lääninhallitukselle tulisi toimittaa päätösehdotuksen mukainen terveyslautakunnan 30.9.2008 selitykseen perustuva selvitys.

STJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Etelä-Suomen lääninhallitukselle seuraavan selvityksen valvonta-asiassa STU 683 A:

Helsingin kaupungin suun terveydenhuoltoon lisättiin vuodelle 2008 yhteensä 2,2 milj. euroa vuoden 2007 budjettiin verrattuna (lisäys lähes 4 %). Lisämääräraha on kohdennettu sekä omaan että ostopalvelutoimintaan palveluseteli mukaan lukien.

Kiireetöntä hoitoa tarvitseva potilas saa ensimmäisen hoitoaikansa kuuden kuukauden sisällä yhteydenotostaan. Hammaslääkärin tekemän tutkimuksen perusteella potilas asetetaan hoitojonoon kiireettömimmäksi todetun hoidon osalta. Jokaiselta jonottajalta on hoidettu kiireisin osa hoidosta. Kiireettömässä hoitojonossa oli 30.9.2008 tilanteessa yhteensä 5 012 potilasta.

Kukaan ei ole jonottanut hoitojonossa yli kuutta kuukautta ilman, että hänelle olisi tarjottu hoitoa. Syyskuun 30. päivänä 2008 pääsivät hoitoon 28.4.2008 jonoon asetetut potilaat.

Jonotusaika on näin ollen alle kuusi kuukautta. Enimmillään hoitojonossa oli keväällä 2007 lähes 12 000 potilasta ja tuolloin pisin jonotusaika oli noin 19 kuukautta.

Terveyskeskuksessa on parhaillaan valmistelussa kaikki toiminnot kattava ohjeistus siitä, miten tehty hoidon tarpeen arviointi on merkittävä potilaan sairaskertomukseen. Ohjeistus valmistuu ja otetaan käyttöön koko terveyskeskuksessa lähiviikkoina. Ohjeistus toimitetaan sen valmistuttua lääninhallitukselle tiedoksi.

Kunnallisessa suun terveydenhuollossa kysyntä on edelleen erittäin runsasta. Ainakaan vielä ei ole näyttöä siitä, että kysyntä olisi vähentynyt alkuvuodesta tapahtuneen yksityishammaslääkäripalkkioista maksettavien KELA - korvausten tason noston ja elokuun alusta lukien tapahtuneen kunnallisen suun terveydenhuollon asiakasmaksujen korottamisen seurauksena. Lisäksi on todettava, että hammaslääkärivajeen ennustetaan edelleen pahenevan nykyisestä siksi, että eläkkeelle jäävien hammaslääkärien määrä ylittää valmistuvien määrän valtakunnallisesti tarkasteltuna.

Kirje Etelä-Suomen lääninhallitukselle ja pöytäkirjanote terveyslautakunnalle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITE

Terveyslautakunnan selvitys 30.9.2008

20.10.2008 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIEHELLE OPIOIDIRIIPPUVAISTEN KORVAUSHOITOA KOSKEVASTA KANTELUSTA

Khs 2008-1967

Eduskunnan oikeusasiamies toteaa selitys- ja lausuntopyynnössään (19.9.2008) mm., että esityslistan tämän asian liitteessä mainittu henkilö arvostelee Helsingin kaupungin pitkiä jonoja opioidiriippuvaisten korvaushoitoon.

Etelä-Suomen lääninhallitus on (30.5.2008) antanut kantelukirjoituksen johdosta lausuntonsa. Lääninhallitus katsoo lausunnossaan että Helsingin kaupungin järjestämä opioidiriippuvaisen henkilön mahdollisuus päästä hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen korvaushoitoon ei ole toteutunut laissa säädetyn hoitotakuuvelvoitteen mukaisesti.

Opioidiriippuvaisten korvaushoitoon sovelletaan hoitotakuuvelvoitteita koskevia säännöksiä, kansanterveyslain 15 b §:ää ja erikoissairaanhoitolain 31 §:ää.

Kansanterveyslain 15 b §:n 2 momentin mukaan hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito tulee järjestää potilaan terveydentila ja sairauden ennakoitavissa oleva kehitys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmessa kuukaudessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Tämä kolmen kuukauden enimmäisaika voidaan ylittää perusterveydenhuollossa enintään kolmella kuukaudella, jos lääketieteellisistä, hoidollisista tai muista vastaavista perustelluista syistä hoidon antamista voidaan lykätä potilaan terveydentilan vaarantumatta.

Erikoissairaanhoitolain 31 §:n 3 momentin mukaan hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin sairaalaan tai muuhun toimintayksikköön. Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella lääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä ja aloitettava kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu.

Eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain 9 §:ään viitaten oikeusasiamies pyytää Khta hankkimaan sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen selitykset sekä antamaan niiden johdosta oman lausuntonsa viimeistään 3.11.2008 mennessä.

Sosiaalivirasto ja terveyskeskus ovat 10.10.2008 antaneet kantelun johdosta seuraavan selityksen:

Suomessa on korvaushoidossa noin 1 000 asiakasta, joista helsinkiläisiä on peräti 410. Espoossa ja Vantaalla korvaushoitoasiakkaita on

70 - 80. Helsingissä korvaushoitoa on tähän asti järjestetty HYKSissä, Helsingin kaupungin sosiaaliviraston A-klinikoilla sekä ostopalvelusopimuksilla A-klinikkasäätiön ja Helsingin Diakonissalaitoksen paikoilla. Korvaushoidon tarpeen arviointi ja suunnittelu on pääkaupunkiseudulla keskitetty HYKSin päihdepsykiatrian poliklinikalle.

Sosiaali- ja terveysministeriön kesällä 2008 tekemän selvityksen mukaan korvaushoitojonossa oli heinäkuussa 79 helsinkiläistä. Heistä 54 jonotti korvaushoitoon perustasolle ja 25 erikoissairaanhoitoon. Yli puoli vuotta jonottaneita eli hoitotakuun ylittäneitä asiakkaita oli 30.

Helsinki on reagoinut kasvaneeseen korvaushoidon kysyntään lisäämällä korvaushoidon kapasiteettia yhteensä 55 paikalla. Ostopalvelupaikkoja on lisätty 20 paikalla. Uutena toimenpiteenä korvaushoito on laajentunut terveysasemille, jolloin on saatu 30 lisäpaikkaa. Lisäksi sosiaaliviraston paikkoja on lisätty viidellä paikalla.

Lisäkapasiteetin nopeaksi käyttöön saamiseksi Helsinki on muuttanut jonossa olevien korvaushoitoasiakkaiden siirtymisprosessia varsinaisen hoidon piiriin siten, että hoidon aloitusjaksoja toteutetaan HYKSin ohella myös perustason korvaushoidossa.

Edellä kuvatuilla toimenpiteillä hoitotakuu toteutuu Helsingissä. Samalla on kuitenkin varauduttu siihen, että asiakaspaine tulee jatkumaan. Sosiaaliviraston yksiköissä ja ostopalveluyksiköissä on valmistauduttu joustavasti lisäämään korvaushoidon asiakaspaikkoja tarvetta vastaavasti. Lisäksi on käynnistetty suunnitelmat apteekkijakelun aloittamiseksi.

Stj katsoo, että eduskunnan oikeusasiamiehelle tulisi lähettää sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen yhteinen selitys ja antaa päätösehdotuksesta ilmenevä lausunto.

STJ Kaupunginhallitus päättänee toimittaa eduskunnan oikeusasiamiehelle sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen 10.10.2008 antaman selityksen opioidiriippuvaisten korvaushoidon järjestämistä koskevan kantelun johdosta ja ilmoittaa omana lausuntonaan yhtyvänsä selityksessä esitettyyn.

Kaupunginhallitus toteaa Helsingin kaupungin tehneen parhaansa lainsäädännön asettamien velvoitteiden täyttämiseksi, ja esittää, ettei kantelu antaisi aihetta enempiin toimenpiteisiin Helsingin kaupungin osalta.

Kirje eduskunnan oikeusasiamiehelle, jolle kanteluasiakirjat palautetaan, sekä pöytäkirjanote sosiaalivirastolle ja terveyskeskukselle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITE

Salassa pidettävä liite JulkL 24.1 § 25 k

VALTUUTETTU HEIKKI TAKKISEN TOIVOMUSPONSI: NUORISOASIAINKESKUKSEN AV-LAINAAMON, TELTTAVARASTON SEKÄ NARRIN TEATTERI- JA NÄYTTÄMÖTOIMINNAN SIJOITTAMINEN KANTAKAUPUNKIIN

Khs 2008-915

Sj ilmoittaa, että hyväksyessään 26.3.2008 Kiinteistö Oy Hietaniemenkatu 9:n peruskorjauksen hankesuunnitelman (asia 7) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus kartoittaa mahdollisuuksia sijoittaa nuorisoasiainkeskuksen av-lainaamon, telttavarasto sekä Narrin teatteri- ja näyttämötoiminta kantakaupunkiin tai muuten hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella." (Heikki Takkinen, äänin 47-0)

Nuorisolautakunta toteaa (12.6.2008), että Kvsto hyväksyi kokouksessaan 26.3.2008 kiinteistön Hietaniemenkatu 9 peruskorjauksen hankesuunnitelman. Toivomusponnessa esitettyjen toimintojen lisäksi Hietaniemenkadulla sijaitsee nuorisoasiainkeskuksen virasto. Hietaniemenkadun muutto ajoittuu todennäköisesti kesään 2009.

Nuorisolautakunta hyväksyi toiminta- ja tilastrategian vuosille 2007–2012 kokouksessaan 1.2.2007. Tilasuunnittelua ohjaavat seuraavat kaksi strategiaa: Alueellista palveluverkkoa tarkistetaan siten, että resursseja keskitetään palvelutarjonnaltaan monipuolisempiin nuorisotiloihin, joista syntyy alueellisten toimintakeskusten verkko ja osa erikoistuneiden toimipaikkojen toiminnoista kootaan kantakaupunkiin perustettavaan toimintakeskukseen.

Toiminta- ja tilastrategia valmistellaan nuorisoasiainkeskuksessa ja toivomusponnessa esitettyjen toimintojen av-lainaamon, telttavaraston sekä Narrin näyttämön sijoittamista tarkastellaan osana kokonaisuutta. Toiminta- ja tilastrategian toteuttaminen lautakunnan linjapäätösten mukaisesti käsitellään seuraavan kerran syksyllä 2008.

Narrissa on kymmenen nuorten teatteriryhmää ja Narrin näyttämön tiloja käyttävät lukuisat nuorten omaehtoiset ryhmät sekä järjestöt. Av-lainaamo ja telttavarasto palvelevat nuorten toimintaryhmiä, järjestöjä sekä nuorisoasiainkeskuksen toimipaikkoja. Nuorisoasiainkeskus pitää tärkeänä, että toivomusponnessa esitetyt toiminnat tulevat sijaitsemaan kantakaupungissa tai muuten hyvien liikenneyhteyksien päässä.

Sj toteaa, että nuorisolautakunta päätti 2.10.2008 vuokrata Kuntien eläkevakuutukselta Sörnäisten rantatie 31:ssä sijaitsevan rakennuksen (3 508 m²) nuorten toimintakeskukseksi. Monipuoliseen ja toiminnalliseen toimintakeskukseen sijoittuvat toivomusponnessa mainitut av-lainaamo, telttavarasto sekä Narrin näyttämö.

Sörnäisten rantatielle on hyvät liikenneyhteydet sekä Helsingin sisällä että pääkaupunkiseudulla. Sörnäisten ja Kalasataman metroasemat sijaitsevat toimintakeskuksen läheisyydessä, ja bussiliikenne eripuolelta Helsinkiä kulkee Hämeentien kautta.

Kuntien eläkevakuutus on aloittanut vuokraan sisältyvän remontit. Toimintakeskukseen sijoitettava toiminta asettuu tiloihin portaittain siten, että keskus toimii kokonaisuudessaan loppuvuodesta 2009.

SJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 26.3.2008 hyväksymän toivomusponnen (Heikki Takkinen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Heikki Takkiselle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LAUSUNTO HELSINGIN TEATTERISÄÄTIÖLLE SÄÄTIÖN SÄÄNTÖJEN MUUTTAMISESTA

Khs 2008-1813

Helsingin teatterisäätiön hallitus pyytää (1.9,2008) Khn lausuntoa koskien teatterisäätiön sääntöjen muuttamista.

./. Ehdotettu sääntömuutos on liitteenä.

Kaupunginteatteri ilmoittaa olleensa yhteydessä säätiön säännöistä opetusministeriöön, jonka mukaan teatterisäätiön säännöt muilta osin täyttävät valtionosuuskelpoisuuden ehdot, mutta selvyyden vuoksi on syytä kirjata vielä erikseen sääntöihin merkintä siitä, että mahdollinen ylijäämä käytetään säätiön tarkoituksen toteuttamiseen. Tämä lisäys on tehty sääntöjen 3 §:ään. Samalla on tarkistettu sääntöjen 6 § vastaamaan Helsingin kaupungin nykyisiä tilintarkastuskäytäntöjä.

Sääntöjen 18 §:n mukaan päätös sääntöjen muuttamisesta on edustajiston tehtävä hallituksen esityksestä vähintään kahden kolmasosan (2/3) äänten enemmistöllä sen jälkeen, kun Khs on antanut asiasta lausunnon. Päätös sääntöjen muuttamisesta on esitettävä Patentti- ja rekisterihallituksen vahvistettavaksi.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut toteaa (25.9.2008), että Helsingin Teatterisäätiön sääntömuutos liittyy teatteri- ja orkesterilain vuoden 2008 alussa voimaan tulleen muutetun 2 §:n edellyttämiin tarkennuksiin.

Teatteri- ja orkesterilain siirtymäsäännösten mukaan kaikkien ennen lainmuutoksen voimaantuloa valtionosuuden piiriin hyväksyttyjen teattereiden ja orkesterien tulee täyttää kyseisen lain 2 §:ssä esitetyt valtionosuuden saamisen edellytykset vuoden 2009 alusta lähtien.

Sääntömuutoksessa sääntöjen 3 §:ään lisätään valtionosuuskelpoisuuden edellyttämä maininta säätiön mahdollisen ylijäämän käyttämisestä säätiön tarkoituksen toteuttamiseen.

Lisäksi sääntöjen 6 §:ää muutetaan siten, että säätiöön valitaan jatkossa kahden tilintarkastajan ja kahden varatilintarkastajan sijaan yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja. Lisäksi jos tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö, ei varatilintarkastajaa tarvitse valita lainkaan.

Esitetyt sääntömuutokset ovat säätiölain ja muun ajantasaisen lainsäädännön mukaisia, eikä esityksessä ole Helsingin kaupungin asemaan vaikuttavia muutoksia.

Helsingin Teatterisäätiön sääntöjen muutetussa 6 §:ssä ei ole mainintaa siitä, että tilintarkastajaksi ja varatilintarkastajaksi valitaan hyväksytyt tilintarkastajat. Hallintokeskuksen oikeuspalvelut suosittaa, että sääntöjen 6 §:ää tarkennettaisiin tältä osin sääntömuutoksen yhteydessä.

SJ Kaupunginhallitus päättänee lausuntonaan ilmoittaa Helsingin teatterisäätiölle puoltavansa sääntömuutosta kuitenkin siten tarkennettuna, että sääntöjen 6 §:ää tarkennetaan tilintarkastajien osalta siten, että tilintarkastajaksi ja varatilintarkastajaksi valitaan hyväksytyt tilintarkastajat.

Samalla kaupunginhallitus päättänee tarkistaa pöytäkirjan tämän kohdan heti.

Kirje Helsingin teatterisäätiön hallitukselle sekä hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Sääntömuutos

KÄPYLÄN KIRJASTON JA LASTEN PÄIVÄKOTI ALUN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2008-1880

Kiinteistölautakunta toteaa (2.9.2008) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Kiinteistö Väinölänkatu 5 on valmistunut vuonna 1939. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Gunnar Taucher ja se edustaa funkkistyyliä. Rakennuksessa on kaksi maanpäällistä kerrosta ja kellarikerros. Julkisivut ovat rapattua tiiltä. Rakennuksessa on loiva pulpettikatto, jonka alla on matala käyttämätön ullakko. Ensimmäisessä kerroksessa toimii Käpylän kirjasto ja toisessa kerroksessa Lasten päiväkoti Alku. Kellaritiloissa ovat tekniset tilat ja varastotiloja.

Kirjaston tiloissa on tehty vuonna 1952 pienehköjä muutostöitä. Kirjasto peruskorjattiin vuonna 1979 sisustusarkkitehti Pentti Heinosen tekemän suunnitelman mukaan, jolloin kirjaston tilajärjestelyjä muutettiin ja tehtiin mm. henkilökunnan sosiaalitilat ja uusittiin yleisö-WC.

Päiväkodissa tehtiin korjaus- ja muutostöitä vuonna 1985, jolloin uusittiin keittiön laitteet, kiinteät kalusteet ja lattiapinnat sekä asennettiin koneellinen ilmanvaihto keittiö-, pesu- ja pukuhuoneisiin.

Uusi jäteaitaus rakennettiin vuonna 1999. Julkisivujen rappaus- ja maalaustyö sekä ikkunoiden uusiminen, uusien salaojien asentaminen ja pihan kunnostus tehtiin vuosina 2003 - 2004.

Hankesuunnitelma on laadittu kiinteistöviraston tilakeskuksen, sosiaaliviraston ja kulttuuri- ja kirjastolautakunnan yhteistyönä. Hankesuunnitelmavaiheen arkkitehtisuunnitelmat on laatinut HKR-Arkkitehtuuri-osasto.

Sosiaalivirasto ja kulttuuri- ja kirjastolautakunta ovat antaneet lausunnot hankesuunnitelmasta.

Yleistä hankkeesta Kirjaston toimintaa nykyaikaistetaan perusparannuksen yhteydessä. Toiminnallisten muutosten kannalta on tarpeen laajentaa sähkö- ja atk- kaapeloinnin verkostoa tiloissa. Lastenosasto siirretään nykyiseen lukusaliin ja lukusali muutetaan samalla monitoimitilaksi, jota voidaan käyttää myös yleisötilaisuuksiin. Kirjaston vanha lastenosasto remontoidaan lukutilaksi. Kirjaston viihtyisyyttä parannetaan uusimalla käytössä loppuun kulunut kalustus kokonaan.

Päiväkoti Alun toiminta suunnitellaan alle kouluikäisille lapsille siten, että ryhmiä voidaan joustavasti muodostaa eri-ikäisten lasten tarpeiden ja hoitoaikojen mukaan. Tällä hetkellä lapset muodostavat kaksi sisarusryhmää ja yhden esiopetusryhmän. Toiminnassa painottuu yhteistyö koulun ja kirjaston kanssa. Päiväkodissa on lapsia hoidossa enimmillään 45. Hallinnollisesti Päiväkoti Alku on Päiväkoti Käpylinnan yhteydessä siten, että päivähoitoyksiköllä Alku ja Käpylinnalla on yhteinen johtaja.

Kirjaston ja päiväkodin tarveselvitykset ovat hankesuunnitelman liitteinä.

Kustannukset ja vaikutukset käyttötalouteen

Hankkeen laajuus on 1 713 brm²ja tilavuus 5 928 m³. HKR-Raken-nuttajan laatiman kustannusennusteen mukaan hankkeen rakennuskustannukset ovat 2 238 000 euroa arvonlisäverottomana eli 1 306 euroa/brm² ja 2 726 000 euroa arvonlisäverollisena eli 1 591 euroa/brm². Kustannukset ovat hintatasossa RI 125,0, THI 153,8 joulukuu 2007.

Kirjaston nykyinen vuokra tiloista on 4 012,40 euroa kuukaudessa ja uusi pääomavuokra tulisi olemaan 6 150,13 euroa kuukaudessa ja ylläpitovuokra 1 373,33 euroa kuukaudessa eli yhteensä 7 523,46 euroa kuukaudessa ja 90 281,52 euroa vuodessa.

Päiväkodin nykyinen vuokra tiloista on 4 179,36 euroa kuukaudessa ja uusi pääomavuokra tulisi olemaan 6 612,00 euroa kuukaudessa ja ylläpitovuokra 1 561,65 euroa kuukaudessa eli yhteensä 8 173,65 euroa kuukaudessa ja 98 083,80 euroa vuodessa.

Hankkeen toteutus ja aikataulu

Hanke on vuosien 2007 - 2011 talonrakennuksen investointiohjelmassa vuosina 2007 - 2011 toteutettava hanke.

Rakentaminen voi alkaa 8/2010 ja hanke valmistuu 5/2011.

Kiinteistövirasto vastaa hankkeen toteuttamisesta. Rakennuttamistehtävistä huolehtii tilakeskuksen kilpailuttama rakennuttajakonsultti. Kiinteistön ylläpidosta tulee vastaamaan kiinteistöviraston tilakeskus.

Lautakunta esittää 1.2 2008 päivätyn Käpylän kirjaston ja Lasten päiväkoti Alun hankesuunnitelman hyväksymistä päätösehdotuksen mukaisesti.

Talous- ja suunnitteluosasto toteaa (2.10.2008) lausunnossaan, että kyseessä on vuonna 1935 valmistunut funkkistyyliä edustava rakennus, jossa on tehty laajempia korjaus- ja muutostöitä viimeksi vuonna 1985. Erityisesti rakennuksen LVIS – tekniikka vaatii uusimista. Samalla tehdään toiminnallisia muutoksia sekä kirjastossa että päiväkodissa.

Hankkeen laajuus on 1 713 brm2 ja arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset 2 726 000 euroa (veroton hinta 2 238 000 euroa) kustannustasossa 12/2007. Peruskorjauksen neliöhinnaksi tulee 1 591 euroa/ brm2.

Hanke sisältyy kaupunginjohtajan talousarvioehdotukseen 2009 vuodelle 2010 ajoitettuna.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.

Kaj toteaa, että sosiaalivirasto ja kaupunginkirjasto ovat osallistuneet hankesuunnitelman tekemiseen ja puoltavat sitä lausunnoissaan.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 1.2 2008 päivätyn Käpylän kirjaston ja Lasten päiväkoti Alun hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 1 713 brm² ja arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset 2 726 000 euroa (veroton hinta 2 238 000 euroa) kustannustasossa 12/2007, RI 125,0 ja THI 153,8.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, sosiaalivirastolle, kulttuuri‑ ja kirjastolautakunnalle, tilakeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Hankesuunnitelma 1.2.2008
	Liite 2	Kustannusarvio 1.2.2008

SUVILAHDEN ALUEEN TEKNISEN VERKON UUSIMISEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2008-1659

Kiinteistölautakunta toteaa (24.6.2008) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Khs päätti 17.12.2008 (1607 §) kaupunginjohtajan nimeämän Suvilahti-työryhmän raportissa tehtyjen ehdotusten pohjalta, että kiinteistölautakunta luovuttaa Suvilahden voimalaitoksen alueella sijaitsevat vanhat rakennukset sekä vuokraa alueen Kiinteistö Oy Kaapelitalolle. Samalla kaupunginhallitus kehotti kiinteistövirastoa huolehtimaan Kiinteistö Oy Kaapelitalolle vuokrattavan maa-alueen maaperän kunnostamisesta ja alueen sisäisen teknisen verkon suunnittelusta ja rakentamisesta.

Tämä hankesuunnitelma käsittää alueen teknisen verkon uusimisen.

Maaperän kunnostamisen toteuttaa kiinteistöviraston tonttiosasto. Kunnostaminen toteutetaan rinnan tämän hankkeen kanssa.

Yleistä hankkeesta Suvilahden voimalaitoksen alueella on yksitoista rakennusta.

Alue ja yksittäiset rakennukset ovat arkkitehtonisesti, rakennus- ja teollisuushistoriallisesti arvokkaita erityisesti kokonaisuuden ja prosessin osana. Suvilahden voimalaitos ja kaasulaitoksen rakennukset on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Rakennukset on esitetty suojeltaviksi.

Kohteen käyttöä pohtineen työryhmän esityksen mukaan alueelle esitetään kulttuuripainotteista toimintaa ja sitä tukevaa elinkeinotoimintaa.

Alueen nykyinen rakennuksia palveleva talotekninen verkko on vanhentunut sekä rakennusten uusia käyttöjä tarkastellen alimitoitettu ja huonosti rakennusten erillistä käyttöä palveleva. Alueen tulevan käytön edellytyksenä on teknisen verkon uusiminen.

Kiinteistö Oy Kaapelitehtaalle luovutettavalla alueella sijaitsevia rakennuksia palveleva talotekninen verkko uusitaan. Piha-alueiden pintarakenteet uusitaan muutosalueilla ja rakennusten teknisissä tiloissa tehdään teknisen verkon uusimisen asennusten edellyttämät työt.

Alueen rakennukset salaojitetaan sekä kellarien seinät ja sokkelit
vesieristetään salaojakaivuin tämän hankkeen yhteydessä.

Hankesuunnitelman mukaisesti pintavesien ohjautumista sadevesijärjestelmään parannetaan. Sadevesikaivoja lisätään ja rakennusten seinustoilta maanpinta kallistetaan kaivoihin päin. Rakennusten osalla sadevedet ohjataan suoraan uusiin rännikaivoihin. Kaivutöiden jälkeen pinnat kunnostetaan asfaltoiduiksi liikennealueiksi.

Alueelle on tehty pilaantuneiden maiden osalta laaja ympäristöselvitys ja kunnostussuunnitelma. Kunnostukselle haetaan ympäristölupaa kaupungin ympäristökeskukselta vuoden 2008 lopussa.

Suvilahden entisen kaasutehtaan alueen maaperä on pilaantunut erilaisilla orgaanisilla yhdisteillä ja se on kunnostettava ennen alueen maankäytön tehostamista ja teknisen verkoston uudistamista. Maaperän kunnostamisesta ja sen rahoituksesta vastaa tonttiosasto.

Uuden taloteknisen verkon vuoksi joudutaan kohteessa kaivamaan myös pilaantuneilla alueilla. Alueet, joissa esiintyy pilaantuneita maa-aineksia, kunnostetaan käyttämällä huokoskaasutekniikkaa, jossa maaperässä olevia haitallisia kaasuja kerätään maaperästä ja käsitellään tarvittaessa ennen ilmaan laskemista. Pilaantuneilla alueilla tehtävää kaivua varten laaditaan erillinen kaivusuunnitelma, jossa eristysvaatimukset esitetään.

Alueen puhdistuksen kustannukset ovat tämän hetkisen kustannusarvion mukaan noin 3 000 000 euroa arvonlisäverottomana, 3 660 000 euroa arvonlisäverollisena. Kunnostuksen rahoitus haetaan kaupunginhallitukselta yhdessä teknisen verkon rahoituksen kanssa syksyllä.

Kustannukset ja vaikutukset käyttötalouteen

Suvilahden voimalaitoksen teknisen verkon uusimisen laajuus tontin osalta on 30 900 m². HKR-Rakennuttajan laatiman kustannusennusteen mukaan hankkeen rakennuskustannukset ovat 2 630 000 euroa arvonlisäverottomana ja 3 200 000 euroa arvonlisäverollisena. Kustannukset ovat hintatasossa RI 124,8 ja THI 154,9 tammikuu 2008.

Hankkeen toteutus ja aikataulu

Rakentaminen voi alkaa 12/08, jolloin hanke valmistuu 9/09.

Kiinteistövirasto vastaa hankkeen toteuttamisesta. Rakennuttamistehtävistä vastaa HKR-Rakennuttaja. Kiinteistön ylläpidosta tulee vastaamaan Kiinteistö Oy Kaapelitalo.

Lautakunta esittää, että hankesuunnitelma hyväksyttäisiin päätösehdotuksen mukaisena.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (2.10.2008) hankesuunnitelman johdosta seuraavaa:

Khs edellytti Suvilahden alueen hallinnan siirrosta päättäessään 17.12.2007, että kiinteistövirasto huolehtii Kiinteistö Oy Kaapelitalolle vuokrattavan maaperän kunnostamisesta ja alueen sisäisen teknisen verkon suunnittelusta ja rakentamisesta.

Teknisen verkon kokonaiskustannukset ovat arvonlisäveroineen 3,2 milj. euroa (veroton hinta 2 630 000 euroa) tammikuun 2008 hintatasossa. Alueen maaperän puhdistus on perusteltua tehdä rinnan teknisen verkon rakentamisen kanssa. Puhdistamiskustannuksiksi on arvioitu noin 3,66 milj. euroa arvonlisäveroineen. Tarkoitus on ollut, että sekä maaperän puhdistaminen että teknisen verkon rakentaminen rahoitetaan esirakentamisen alakohdasta ”alueiden käyttöönoton edellyttämät selvitykset ja toimenpiteet.” Vuoden 2009 talousarvioehdotuksessa on varauduttu em. kustannuksiin.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 30.5.2008 päivätyn Suvilahden alueen teknisen verkon uusimisen hankesuunnitelman siten, että rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäveroineen 3 200 000 euroa (veroton hinta 2 630 000 euroa), RI = 124,8 ja THI = 154,9 kustannustasossa tammikuu 2008.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Hankesuunnitelma 30.5.2008
	Liite 2	HKR-Rakennuttajan kustannusarvio 27.5.2008

KALASATAMAAN SUUNNITELTAVAN TOIMISTOTONTIN VARAAMINEN SEKÄ JÄTKÄSAAREEN SUUNNITELTAVAN HOTELLITONTIN VARAUKSEN JATKAMINEN

Khs 2008-2119

10. kaupunginosan (Sörnäinen, Kalasatama) korttelin nro 10593 tontti nro 1; Junatie, Itäväylä

20. kaupunginosan (Länsisatama, Jätkäsaari) korttelin nro 20803 tontit nro 2 ja 3; Jätkäsaarenlaituri, Hietasaarenkuja

Kiinteistölautakunta toteaa (30.9.2008) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Kalasatamasta esitetään varattavaksi SRV Yhtiöt Oyj:lle Itäväylään rajautuva suunniteltava toimistotontti 10593/1 (15 200 k-m²) 31.12.2012 saakka yhtiön pääkonttorin suunnittelua varten. Pitkä varausaika on tarpeen, koska kaupunki tekee todennäköisesti vuosina 2010 - 2012 Itäväylällä aivan toimistotontin ympärillä raskaita tunneli- ja siltatöitä ja tonttia tarvitaan Itäväylän tilapäisjärjestelyihin.

Jätkäsaaren Sonckin eteläisen makasiinirakennuksen käsittävän hotellitontin 20803/3 varausta esitetään jatkettavaksi SRV Yhtiöt Oyj:lle 31.12.2009 saakka. Tontin varausajan jatkaminen on tarpeen, koska Tallink Finland Oy on vetäytynyt SRV Yhtiöt Oyj:n kanssa makasiinirakennukseen suunnittelemastaan Tallinkin hotellihankkeesta. SRV Yhtiöt Oyj neuvottelee parhaillaan muiden yritysten kanssa makasiinirakennukseen mahdollisesti toteutettavasta hotellihankkeesta.

Lisäksi Jätkäsaaren Sonckin pohjoisen makasiinirakennuksen käsittävän toimistotontin 20803/2 pitkäaikaista vuokrauspäätöstä SRV Viitoset Oy:lle esitetään muutettavaksi niin, että vuokra-aika on 1.11.2008 - 31.12.2060. Tontin vuokrauspäätöksen muuttaminen on tarpeen, koska Tallink Finland Oy on vetäytynyt SRV:n kanssa makasiinirakennukseen suunnittelemastaan Tallinkin toimistohankkeesta. SRV Viitoset Oy haluaa muuttaa makasiinirakennuksen toimistotaloksi Tallinkin vetäytymisestä huolimatta ja muutostöiden on tarkoitus alkaa 1.11.2008. SRV-Yhtiöt Oyj sijoittaa toimistotaloon Espoon pääkonttorinsa siihen saakka, kunnes uusi pääkonttorirakennus valmistuu Kalasatamaan edellä varattavaksi esitettävälle toimistotontille.

Hakemus ja neuvottelut

SRV Yhtiöt Oyj pyytää 22.9.2008 päivätyssä hakemuksessaan, että Helsingin kaupunki varaisi SRV Yhtiöt Oyj:n pääkonttorin suunnittelua ja toteuttamista varten Kalasatamasta Itäväylään rajautuvan suunniteltavan toimistotontin 10593/1 (15 200 k-m²) 31.12.2014 saakka. Pitkä varausaika on tarpeen, koska kaupunki tulee tekemään Itäväylällä aivan toimistotontin ympärillä raskaita tunneli- ja siltatöitä ja tonttia tarvitaan Itäväylän tilapäisjärjestelyihin.

Lisäksi SRV Yhtiöt Oyj pyytää, että kaupunki muuttaisi Jätkäsaaressa Sonckin pohjoisen makasiinirakennuksen L2 käsittävän toimistotontin 20803/2 pitkäaikaista vuokrauspäätöstä SRV Yhtiöt Oyj:lle niin, että vuokra-aika alkaa 1.11.2008 ja tontti on mahdollista myöhemmin ostaa. Toimistotontti on tällä hetkellä vuokrattu SRV Yhtiöt Oyj:lle Tallink Finland Oy:n pääkonttorin toteuttamista varten. Tallink Finland Oy on vetäytynyt hankkeesta ja SRV Yhtiöt Oyj haluaa toteuttaa makasiinirakennus L2:een SRV Yhtiöt Oyj:n pääkonttoritilat siihen asti, kunnes uusi pääkonttori valmistuu Kalasatamaan edellä varattavaksi esitettävälle toimistotontille. Hakemuksen liitteenä on Tallink Finland Oy:n ilmoitus hankkeesta vetäytymisestä.

Lisäksi SRV Yhtiöt Oyj pyytää, että Jätkäsaaressa Sonckin eteläisen makasiinirakennus L3:n käsittävän hotellitontin 20803/3 varausta jatketaan SRV Yhtiöt Oyj:lle 31.12.2009 saakka. Hotelli on tällä hetkellä varattu SRV Yhtiöt Oyj:lle ja Tallink Finland Oy:lle Tallinkin hotellihankkeen suunnittelua varten. Tallink Finland Oy on vetäytynyt hankkeesta ja SRV Yhtiöt Oyj neuvottelee parhaillaan muiden yritysten kanssa makasiinirakennus L3:een toteutettavasta hotellihankkeesta.

Hakemuksen jälkeen pidetyissä neuvotteluissa hakija on täsmentänyt hakemustaan Jätkäsaaren tontin 20803/2 osalta niin, että hakijana on emoyhtiö SRV Yhtiöt Oyj:n sijasta sen tytäryhtiö SRV Viitoset Oy voimassa olevan vuokrauspäätöksen mukaisena vuokralaisena.

Tietoja hakijasta SRV Yhtiöt Oyj on Suomen viidenneksi suurin rakennusliike. SRV-konsernin liikevaihto oli 561,4 miljoonaa euroa vuonna 2007. Liikevaihdosta muodostui Suomessa noin 91 prosenttia ja noin 9 prosenttia Venäjällä ja Baltian maissa. SRV-konsernin palveluksessa on noin 760 henkilöä, joista runsaat 200 henkilöä työskentelee Espoon pääkonttorissa.

Kalasatamaan suunniteltavan toimistotontin varaaminen

Kalasatamasta varattavaksi esitettävän toimistotontin alue on voimassa olevan asemakaavan nro 9422 mukaan katualuetta. Kaupunkisuunnittelulautakunta on 14.2.2008 esittänyt kaupunginhallitukselle asemakaavamuutosehdotuksen nro 11760, jossa varattavaksi esitettävälle alueelle on osoitettu Itäväylään rajautuva toimistotontti 10593/1. Suunniteltavalle toimistotontille voi ehdotuksen mukaan toteuttaa kymmenkerroksisen ja 15 200 k-m²:n suuruisen toimistotalon. Asemakaavamuutos vahvistunee vuoden 2009 alussa.

./. Havainnekuva asemakaavamuutosehdotuksen muutosalueesta on
liitteenä.

Kiinteistölautakunta pitää tarkoituksenmukaisena, että suunniteltava toimistotontti 10593/1 (15 200 k-m²) varataan SRV Yhtiöt Oyj:lle 31.12.2012 saakka pääkonttorin suunnittelua varten.

Pitkä varausaika on tarpeen, koska Itäväylään rajautuvan toimistotontin toteuttaminen ennen vuotta 2013 haittaisi todennäköisesti Sörnäisten rantatien ja Hermannin rantatien yhdistävän pintatunnelin toteuttamista ja tähän liittyviä Itäväylän liikenteen tilapäisjärjestelyjä. Lisäksi tontin lähistöllä saatetaan varausaikana joutua tekemään Itäväylään liittyviä siltatöitä Kalasataman metroaseman ympäristöön suunniteltavan uuden liike- ja palvelukeskuksen toteuttamiseksi.

Lisäksi varauksensaajalla olisi oikeus saada varausta jatketuksi, mikäli toimistotontti ei ole varausajan päättyessä luovutuskelpoinen kaupungin rakennustöiden takia.

Jätkäsaaren hotelli- ja toimistotontin varauspäätökset

Kaupunginhallitus päätti 16.10.2006 (1277 §) varata SRV Yhtiöt Oyj:lle Länsisatamasta makasiinit L2 ja L3 niihin liittyvine tonttialueineen Tallink Finland Oy:n hotellin tutkimista ja suunnittelua varten 31.12.2007. Lisäksi kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan jatkamaan varausta perustelluista varauksensaajasta johtumattomista syistä enintään 31.12.2008 saakka.

Kiinteistölautakunta päätti 18.12.2007, 864 § jatkaa kaupunginhallituksen edellä päättämää varausta makasiinirakennus L3 käsittävän suunniteltavan hotellitontin 20803/3 osalta 31.12.2008 saakka, koska Helsingin satama tarvitsee makasiinirakennusta vuoden 2008 loppuun saakka.

Jätkäsaaren hotelli- ja toimistotontin asemakaavatilanne

Kaupunkisuunnittelulautakunnan 7.2.2008 kaupunginhallitukselle esittämässä Jätkäsaaren asemakaavan muutosehdotuksessa nro 11770 makasiinit L2 ja L3 on merkitty kuulumaan hotellirakennusten korttelialueeseen (KL-1). Suunniteltavalla tontilla 20803/2 olevaan makasiiniin L2 saa toteuttaa enintään 6 546 k-m² toimitilaa (KTY) siten, että ensimmäisestä kerroksesta on vähintään varattava 840 k-m² liike-, myymälä-, näyttely- tai muiksi asiakaspalvelutiloiksi. Suunniteltavalla tontilla 20803/3 olevaan makasiiniin L3 saa puolestaan toteuttaa enintään 10 464 k-m²:n hotellin siten, että ensimmäisestä kerroksesta on vähintään varattava 1 100 k-m² liike-, myymälä-, näyttely- tai muiksi asiakaspalvelutiloiksi. Lisäksi tontille 20803/3 makasiinien väliin saa toteuttaa yksikerroksisen 710 k-m²:n uudisrakennuksen hotellin aulatiloiksi. Molemmat makasiinit on merkitty suojeltaviksi rakennuksiksi (Sr-1). Asemakaavamuutosehdotus vahvistunee talven 2009 aikana.

Hotelli- ja toimistotontin vuokraus- ja myyntiperusteet sekä makasiinien myynti

Kaupunginvaltuusto päätti 12.12.2007 oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan lautakunnan määräämälle tai määräämille 20. kaupunginosan (Länsisatama) korttelin nro 20803 suunniteltavan tontin nro 2 makasiiniin L2 toteutettavaa toimitaloa varten ja suunniteltavan tontin nro 3 makasiiniin L3 ja makasiinien väliin toteutettavaa hotellirakennusta varten lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen enintään 31.12.2060 saakka tietyin ehdoin.

Samalla kaupunginvaltuusto päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan myymään makasiinin L2 suunniteltavan tontin 20803/2 vuokralaiselle 840 000 eurolla ja makasiinin L3 suunniteltavan tontin 20803/3 vuokralaiselle 1 160 000 eurolla. Kunkin rakennuksen myynnin tulee tapahtua rakennusta koskevan tontin pitkäaikaisen maanvuokra-sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä. Muutoin noudatetaan kiinteistölautakunnan päättämiä kauppaehtoja.

Lopuksi kaupunginvaltuusto päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään edellä esitetyt kaupat ja hyväksymään kauppojen lisäehdot.

Lautakunnan päätös toimistotontin vuokraamisesta ja makasiini L2:n myymisestä

Lautakunta päätti 18.12.2007 (864 §) vuokrata SRV Viitoset Oy:lle
perustettavan yhtiön lukuun 20. kaupunginosan (Länsisatama) korttelin nro 20803 suunniteltavan tontin nro 2 (noin 3 580 m², Jätkäsaaren-laituri, Hietasaarenkuja 4 - 6) toimitaloa varten ajaksi 1.2.2008 - 31.12.2060 muun muassa seuraavin ehdoin:

- Huhtikuun 1. päivästä 2009 alkaen vuosivuokra sidotaan viralliseen elinkustannusindeksiin, jossa lokakuu 1951 on 100 siten, että perusvuosivuokra on 11 292 euroa vuodessa sekä sitä vastaava perusindeksi 100, ja että kunkin kalenterivuoden toisen neljänneksen alusta seuraavan kalenterivuoden ensimmäisen neljänneksen loppuun laskettava vuosivuokra tarkistetaan kertomalla perusvuosivuokra luvulla, joka saadaan jakamalla edellisen kalenterivuoden keskimääräinen elinkustannusindeksi perusindeksillä 100.

Vuokrasta peritään rakennusaikana, kuitenkin enintään 15 kuukauden ajan tontin pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen alkamisesta, 50 prosenttia.

Perittävä vuokra ajalta 1.2.2008 - 31.3.2009 on 110 464 euroa (189 367 euroa / 12 kk x 14 kk x 50 %).

- -

- Vuokra-alue ja sillä sijaitseva makasiinirakennus on toteutettava valmiiksi ja otettava käyttöön viimeistään 31.12.2009.

Vuokra-alueella sijaitseva makasiinirakennus on suojeltu. Makasiinirakennusta ei saa ilman kaupungin lupaa kokonaan tai osittain purkaa.

- -

- Vuokralaisella on oikeus ostaa kaupungilta sille vuokrattu tontti sen jälkeen, kun makasiini L2 on muutettu toimitaloksi ja tiloihin on muuttanut Tallink-Silja Linen pääkonttori ja viereisellä tontilla 20803/3 sijaitseva makasiini L3 ja makasiinien välinen alue on muutettu hotellirakennukseksi ja tiloihin on sijoittunut Tallink-hotelli. Osto-optio on voi-massa neljä vuotta makasiinia L2 koskevan tontin 20803/2 pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen alkamisesta.

Tontin hinta perustuu makasiiniin L2 toteutettavan toimitalon osalta elinkustannusindeksin pistelukua 100 vastaavaan yksikköhintaan 34,50 euroa/k-m².

Kauppahinta määräytyy kaupantekohetkellä viimeksi julkaistun indeksipisteluvun mukaan korjatun yksikköhinnan mukaan.

Tonttikaupassa noudatetaan muutoin tavanomaisia kiinteistökaupan ehtoja.

- -

Lisäksi lautakunta päätti myydä SRV Viitoset Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun Helsingin 20. kaupunginosassa (Länsisatama) korttelin nro 20803 suunniteltavalla tontilla nro 2 sijaitsevan makasiinirakennuksen (L2) 840 000 eurolla.

Toimistotontin 20803/2 vuokrauspäätöksen muuttaminen

SRV Viitoset Oy perustettavan yhtiön lukuun ei ole voinut allekirjoittaa edellä lautakunnan päättämää pitkäaikaista maanvuokrasopimusta tontista 20803/2 eikä sillä sijaitsevan makasiinirakennus L2:n kauppakirjaa, koska Tallink Finland Oy on vetäytynyt yhteisestä hankkeesta.

SRV Viitoset Oy on kuitenkin nyt valmis muuttamaan makasiinirakennus L2:n toimistotaloksi ja SRV Yhtiöt Oyj sijoittamaan siihen pääkonttorinsa kunnes edellä varattavaksi esitettävälle Kalasataman tontille on toteutettu sen uusi pääkonttorirakennus. Muutostyöt on tarkoitus käynnistää 1.11.2008 lukien.

SRV Viitoset Oy:lle on jo myönnetty rakennus- ja poikkeuslupa muuttaa suojeltu makasiinirakennus L2 toimistorakennukseksi.

Lisäksi lautakunta toteaa, ettei lautakunnan edellä mainittuun päätökseen sisältyvää Tallinkin tonttien osto-optiota ole tarkoitus tässä vaiheessa muuttaa.

Hotellitontin 20803/3 varauksen jatkaminen

Kiinteistölautakunta esittää kaupunginhallitukselle Länsisataman makasiinirakennus L3:n käsittämän suunniteltavan hotellitontin 20803/3 varauksen jatkamista SRV yhtiöt Oyj:lle hotellin tutkimista ja suunnittelua varten 31.12.2009 entisin ehdoin.

Hotellitontin varausajan jatkaminen on perusteltua, koska Tallink Finland Oy on vetäytynyt makasiinirakennukseen SRV Yhtiöt Oyj:n kanssa yhdessä suunnitellusta Tallinkin hotellihankkeesta. SRV Yhtiöt Oyj neuvottelee parhaillaan muiden yritysten kanssa hotellihankkeen toteuttamisesta tontille 20803/3 ja sillä sijaitsevaan makasiinirakennukseen.

Klk esittää myös 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelissa nro 10593 sijaitsevan suunniteltavan toimistotontin nro 1 (15 200 k-m²) varaamista SRV Yhtiöt Oyj:lle pääkonttorinsa tutkimista ja suunnittelua varten 31.12.2012 saakka päätösehdotuksesta A ilmenevin ehdoin.

Lautakunta ilmoittaa samalla päättäneensä muuttaa 18.12.2007 (864 §) tekemäänsä päätöstä vuokrata SRV Viitoset Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun 20. kaupunginosan (Länsisatama) korttelin nro 20803 suunniteltava tontti nro 2 (noin 3 580 m², Jätkäsaarenlaituri, Hietasaarenkuja 4 - 6) toimitaloa varten ajaksi 1.2.2008 - 31.12.2060 niin, että vuokra-aika alkaa 1.11.2008 ja tontilla sijaitseva makasiinirakennus L2 on muutettava toimistotaloksi 30.6.2010 mennessä. Perittävä vuokra ajalla 1.11.2008 - 31.3.2009 on 39 451 euroa.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelissa nro 10593 sijaitsevan suunniteltavan toimistotontin nro 1 (15 200 k-m²) SRV Yhtiöt Oyj:lle pääkonttorinsa tutkimista ja suunnittelua varten 31.12.2012 saakka päätösehdotuksesta seuraavin ehdoin.

1 Hanke on suunniteltava yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, alueen toteutusprojektin ja kiinteistöviraston kanssa.

2 Varauksensaajalla on oikeus saada varausta jatketuksi, mikäli toimistotontti ei ole varausajan päättyessä luovutuskelpoinen kaupungin rakennustöiden takia.

3 Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, mikäli alueelle ei saada voimaan varauspäätöksen mukaista asemakaavan muutosta tai poikkeamislupaa eikä aluetta voida luovuttaa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee jatkaa 20. kaupunginosan korttelin nro 20803 suunnitellun tontin nro 3 ja sillä sijaitsevan makasiinirakennus L3:n varausta SRV Yhtiöt Oyj:lle hotellin tutkimista ja suunnittelua varten 31.12.2009 saakka entisin ehdoin.

Muutoin noudatetaan aikaisempia ehtoja.

Pöytäkirjanote SRV Yhtiöt Oyj:lle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Hakemus
	Liite 2	Havainnekuva
	Liite 3	Kartta asemakaavamuutosluonnoksesta

KESKI-VUOSAAREEN SUUNNITELTAVAN LIIKE- JA PALVELUKESKUSTONTIN VARAAMINEN

Khs 2008-2125

54. kaupunginosan (Vuosaari) korttelin nro 54052 tontti nro 2;
Mustalahdentie 2

Kiinteistölautakunta toteaa (30.9.2008) seuraavaa:

Tiivistelmä Keski-Vuosaaren ostoskeskuksen itäpuolella sijaitseva tontti nro 54052/2 esitetään varattavaksi YIT Rakennus Oy:lle uuden liike- ja
palvelukeskuksen suunnittelua varten 30.6.2010 saakka.

Hankkeen tarkoituksena on lisätä alueen liike- ja palvelutarjontaa sekä kehittää uusi lähipalvelukeskuskonsepti, johon voisi kaupallisten palvelujen ohella sijoittua esimerkiksi sosiaali- ja nuorisopalveluja, vanhus-palveluja sekä seurakunnan tiloja. Hankkeen kokonaislaajuus on noin 5 000 k-m².

Hakemus YIT-Rakennus Oy pyytää 8.6.2008 päivätyssä hakemuksessaan, että sille varattaisiin Vuosaaren ostoskeskuksen itäpuolelta hakemuksen karttaliitteen mukainen alue uuden liike- ja palvelukeskuksen suunnittelua varten.

Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto

Kiinteistövirasto on pyytänyt kaupunkisuunnitteluvirastolta lausunnon varaushakemuksesta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on lausunnossaan todennut seuraavaa:

”Vuosaaren pohjoinen ostoskeskus sijaitsee Keski-Vuosaaressa
Mustalahdentiellä. Hakemuksen kohteena oleva alue sijaitsee välittömästi ostoskeskuksen itäpuolella.

Ostoskeskus on rakennettu 1965. Nykyään siinä toimii päivittäistavara-kauppa, kioski, ravintoloita, muita liikkeitä ja toimistotiloja sekä Vuosaa-ren lähiöasema. Lähellä sijaitsee myös päiväkoti Meritähti. Ostoskeskuksen ympärillä on katu- ja puistoalueita sekä rakentamaton tontti, joka nykyisellään metsäisenä ei erotu puistoalueesta.

Voimassa olevassa asemakaavassa vuodelta 1970 hakemuksen kohteena oleva alue on kunnallisteknisten laitosten ja rakennusten kortteli-aluetta (Yt) sekä katu- ja puistoaluetta. Korttelialue on rakentamaton ja sen rakennusoikeus on 1 805 k-m² (tonttitehokkuus e = 0,6). Alue rajoittuu ostoskeskuksen tonttiin ja puisto- ja katualueisiin.

Ostoskeskuksen tontti on merkitty liikerakennusten korttelialueeksi, jonka rakennusoikeus on 3 500 k-m². Rakennusoikeudesta on käytetty 3 252 k-m². Läheisyydessä Kivisaarentien päässä on toinenkin rakentamaton yleisten rakennusten tontti, jonka rakennusoikeus on 1 414
k-m².

Yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty kerrostalovaltaiseksi alueeksi sekä kaupunkipuistoksi. Alue on osa Keski-Vuosaaren kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta.

Voimassa oleva asemakaava ei ole ajanmukainen. Ostoskeskuksen ympäristön asemakaavan muuttaminen on pantu vireille jo vuonna 2002, mutta kaavoitusta on lykätty, koska ajankohtaisia rakentamistarpeita ei ole ollut. Tilanne on nyt muuttunut, ja suunnitteilla on mahdollisen ostoskeskuksen laajentamisen lisäksi päiväkoti Meritähden korvaaminen uudella päiväkotirakennuksella. Kaupunkisuunnitteluviraston tavoitteena on valmistella asemakaavan muutos syksyn aikana siten, että kaavaehdotus voidaan esitellä kaupunkisuunnittelulautakunnalle alkuvuodesta 2009.

Kaavoituksen tavoitteena on kehittää aluetta Keski-Vuosaaren kaupallisten ja julkisten palveluiden keskuksena, kohentaa alueen liikennejärjestelyjä ja lisätä ostoskeskuksen lähiympäristön viihtyisyyttä. Lisäksi lähialueella selvitetään mahdollisuudet täydennysrakentamiseen, tavoitteena uusien esteettömien asuntojen rakentaminen kävelyetäisyydelle ostoskeskuksesta.

Uudisrakentaminen on sovitettava arvokkaaseen 1960-luvun miljööseen. Kaupunginmuseo on antanut ennakkolausunnon, jonka mukaan ostoskeskusrakennus tulisi suojella asemakaavassa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hakemuksessa esitetty lähipalvelukeskuksen kehittäminen tukee kaavoituksen tavoitteita. Hakemuksessa esitettyä aluerajausta, kerrosalaa ja toimintoja on kuitenkin tässä vaiheessa pidettävä vielä alustavina. Lisäksi on todettava, että esitetyn aluerajauksen suunnittelu edellyttää laajemman alueen tarkastelua ostoskeskuksen ympäristössä.

Hakija on käynyt neuvotteluja kaupunkisuunnitteluviraston, talous- ja suunnittelukeskuksen ja kiinteistöviraston edustajien kanssa. Kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, että alueen kehittäminen yhteistyössä diplomityön tekijän ja toteuttajatahon kanssa voi tuoda lisäarvoa suunnitteluratkaisuun ja edistää suunnitelmien toteutumista.

Kaupunkisuunnitteluvirasto yhtyy kiinteistöviraston näkemykseen, jonka mukaan varauksen esittäminen hankkeelle on perusteltua.”

Neuvottelut Hakija, kiinteistövirasto ja kaupunkisuunnitteluvirasto ovat neuvotelleet varaushakemuksen ja lausunnon jälkeen vielä tarkemmin varattavaksi esitettävästä alueesta ja varauksen ehdoista.

Neuvotteluissa on sovittu, että esitettävän varauksen tulisi rajautua koskemaan nykyisen ostokeskuksen itäpuolella olevaa rakentamatonta kunnallisteknisten laitosten ja rakennusten tonttia nro 54052/2 (3 009 m²). Suunniteltavan liike- ja palvelukeskustontin tarkka sijainti täsmentyisi hankesuunnittelun ja kaavoituksen aikana. Liike- ja palvelukeskuksen suunnittelussa ja kaavoituksessa otetaan huomioon myös sen ympärillä olevien alueiden mahdollinen kehittäminen.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on arvioinut, että kaavamuutos tulisi voi-maan syksyllä 2009.

Tontin varaaminen Kiinteistölautakunta pitää perusteltuna tontin nro 54052/2 varaamista YIT Rakennus Oy:lle uuden liike- ja palvelukeskuksen suunnittelua varten päätösehdotuksessa esitetyin ehdoin, koska hanke täydentää ja parantaa Keski-Vuosaaren liike- ja palvelutarjontaa.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata 54. kaupunginosan (Vuosaari) korttelin nro 54052 tontin nro 2 (noin 3 009 m²) YIT Rakennus Oy:lle uuden liike- ja palvelukeskuksen suunnittelua varten 30.6.2010 saakka seuraavilla ehdoilla:

1 Tontille tulevan liike- ja palvelukeskuksen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kiinteistöviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.

2 Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta siinä tapauksessa, ettei tontin luovutussopimusta saada aikaan.

Pöytäkirjanote YIT-Rakennus Oy:lle, kiinteistölautakunnalle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Hakemus karttaliitteineen

TONTIN VARAAMINEN LIDL SUOMI KY:LLE MYYMÄLÄRAKENNUKSEN SUUNNITTELUA VARTEN

Khs 2008-2120

54. kaupunginosan (Vuosaari) korttelin nro 54033 osat tonteista
nro 4 ja 5; Rastilantie, Vuosaarentie

Kiinteistölautakunta toteaa (30.9.2008) seuraavaa:

Tiivistelmä Kaupunginhallitukselle esitetään noin 4 300 m²:n suuruisen alueen varaamista Vuosaaresta Lidl Suomi Ky:lle päivittäistavaramyymälää varten. Alueelle on tulossa noin 1 500 k-m²:n suuruinen myymälärakennus, joka sijoittuisi Rastilantien ja Vuosaarentien kulmaukseen.

Kohde on ollut aikaisemmin varattuna hakijalle ja Shell Oy:lle lähikaupan ja huoltoaseman suunnittelua varten. Huoltoaseman toiminnan
jatkamiselle ei kuitenkaan myönnetty ympäristölupaa, joten huoltoasematoiminta alueella lakkaa vuoden 2009 lopussa.

Varaus kohdistuu tontteihin 54033/4 ja 5 ja varaus on voimassa 31.12.2009 saakka. Hankeen toteuttaminen edellyttää nykyisen ase-makaavan muuttamista.

Asemakaava ja kiinteistölautakunnan päätökset

Päivittäistavaramyymälä on suunnitteilla tonteille 54033/4 ja 5. Alueelle on vahvistettu 2.11.1984 asemakaava (nro 8696), jonka mukaan tontti nro 4 kuuluu liikerakennusten korttelialueeseen (KL). Tontti nro 5 kuu-luu huoltoasemarakennusten korttelialueeseen (LH). Tontin 54033/4 pinta-ala on 2 090 m² ja rakennusoikeus on 500 k-m². Vastaavasti tontin 5 pinta-ala on 4 163 m² ja rakennusoikeus 1 000 k-m².

Kiinteistölautakunta on vuokrannut tontin 54033/5 Oy Shell Ab:lle ajalle 1.7.1998 - 31.12.2010 huoltoasematarkoitukseen. Tontille on rakennettu noin 259 k-m²:n suuruinen huoltoasemarakennus aputiloineen. Koska huoltoasematoiminnan jatkamiselle ei ole myönnetty ympäristölupaa, alueen käyttö huoltoasemana päättyy 31.12.2009. Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 31.12.2007 hylännyt ympäristölupahakemuksen jakeluasematoiminnan jatkamisesta.

Tontti 54033/4 on tällä hetkellä rakentamaton.

Esityksen mukaan varattava alue olisi kooltaan noin 4 300 m², jolle on tarkoitus rakentaa noin 1 500 k-m²:n suuruinen päivittäistavaramyymälä. Tarkempi tontin suunnittelu tehdään yhdessä hakijan kanssa

./. asemakaavan muutostyön yhteydessä. Varattava alue on esitetty liitteessä.

Taustatietoja hakijasta Lidl Suomi Ky:llä on tällä hetkellä 124 myymälää Suomessa. Myymälöistä kymmenen toimii Helsingissä. Vuosaaressa ei sijaitse tällä hetkellä Lidl-kauppoja. Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna Suomessa 478 milj. euroa, mikä vastasi 4,7 %:n osuutta kotimaan päivittäiskaupan liikevaihdosta.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata Lidl Suomi Ky:lle 54. kaupunginosan korttelin nro 54033 tonteista nro 4 ja 5 liitekartan mukaisen noin 4 300 m²:n suuruisen alueen myymälärakennuksen suunnittelua varten 31.12.2009 saakka seuraavin ehdoin:

1 Hanke on suunniteltava yhteistyössä kaupunki-suunnitteluviraston ja kiinteistöviraston kanssa.

2 Suunniteltu uusi tontti vuokrataan 30 vuoden pituisella maanvuokrasopimuksella.

3 Kaupunki ei vastaa siitä vahingosta, mikä varauksensaajalle saattaa aiheutua, mikäli hanke ei kaupungista riippumattomista syistä toteudu.

Pöytäkirjanote Lidl Suomi Ky:lle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Liitekartta

KAHDEN TONTIN VARAAMINEN YIT RAKENNUS OY:LLE TOIMITALON SUUNNITTELUA VARTEN

Khs 2008-2121

28. kaupunginosa (Oulunkylä) kortteli nro 28299 tontti nro 9 ja 10; Läkkisepäntie 19–20

Kiinteistölautakunta toteaa (30.9.2008) mm. seuraavaa:

Hakemus YIT Rakennus Oy pyytää 30.4.2008 päivätyllä hakemuksellaan, että yhtiölle varattaisiin Oulunkylästä tontit 28299/9 ja 10 toimitilarakennuksen suunnittelua varten. Samalla hakija pyytää, että Helsingin kaupunki ryhtyisi toimenpiteisiin em. tonttien asemakaavan muuttamiseksi teollisuustonteista yhdeksi liike- ja toimistorakennuksen tontiksi.

Taustaa Kiinteistö Oy CTA:lle on vuokrattu pitkäaikaisella maanvuokrasopimuksella po. tonttien naapuritontti 28311/1. Tontille on valmistunut YIT Rakennus Oy:n toteuttamana asemakaavan mukainen toimistorakennus ”Duetto 1”. Tontti tultaisiin myymään osto-option mukaisesti vuokralaiselle kuluvan vuoden aikana. Nyt varattaviksi haetuille tonteille on suunnitteilla vastaavanlainen toimistorakennus ”Duetto 2”.

Asemakaava- ja tonttitiedot

Tontit 28299/9 ja 10 kuuluvat voimassa olevan ympäristöministeriön 18.2.1987 vahvistaman ja 27.2.1987 voimaan tulleen asemakaavan nro 9188 mukaan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen (T). Tontin 28299/9 pinta-ala on 3 946 m² ja rakennusoikeus 2 750 k-m² sekä tontin 28299/10 pinta-ala 5 029 m² ja rakennusoikeus 3 500 k-m². Tonttien yhteenlaskettu pinta-ala on siten 8 975 m² ja rakennusoikeus 6 250 k-m², mikä vastaa tonttitehokkuuslukua e = 0,70.

Nykyinen vuokrasopimus

Tontti 28299/10 on vuokrattu Kopal Oy:lle teollisuustarkoituksiin 31.12.2020 päättyvin sopimuksin. Tontilla on yhteensä noin 2 579 k‑m²:n suuruiset Kopal Oy:n omistamat teollisuus- ja varastorakennukset.

YIT Rakennus Oy ilmoittaa hakemuksessaan, että Kopal Oy:n kanssa on 29.1.2008 sovittu maanvuokrasopimuksen ja tontilla sijaitsevan rakennuksen siirtymisestä YIT Rakennus Oy:lle tietyin ehdoin.

Tontin 28299/9 alue on aikaisemmin ollut liikennealuetta ja se on tällä hetkellä kiinteistölautakunnan vapaassa hallinnassa.

Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto

Kaupunkisuunnitteluviraston 3.9.2008 antaman lausunnon mukaan tonttien alueelle tullaan laatimaan asemakaavan muutos, jossa tonttien käyttötarkoitus muutetaan liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi ja tontit yhdistetään yhdeksi tontiksi. Tontille rakennettavan toimitilarakennuksen koko tulisi olemaan arviolta 15 000 k-m².

Tonttien varaaminen YIT Rakennus Oy:lle perusteltua

Kiinteistölautakunta pitää kaupungin elinkeinopolitiikan kannalta perusteltuna Käpylän asemaseudun kehittämistä modernina toimitila-alueena. Alueelle on hyvät ja toimivat joukkoliikenneyhteydet ja alue sijaitsee lentokentälle johtavan Tuusulantien varressa.

YIT Rakennus Oy:n toimesta alueelle on juuri valmistunut Duetto1 ‑toimistotalo ja yhtiön pääkonttorin laajennus Käpylässä Tuusulantien toisella puolella on rakenteilla. Varaamalla vuokra-alue lisäalueineen yhtiölle mahdollistetaan alueen muutosprosessi jo nykyisen vuokra-ajan aikana.

Tontit 28199/9 ja 10 voitaisiin varata hakijalle 31.12.2009 saakka toimi-tilarakennuksen suunnittelua varten.

Lautakunta esittää, että tontit varattaisiin YIT Rakennus Oy:lle päätösehdotuksesta ilmenevin ehdoin.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata Helsingin kaupungin 28. kaupunginosan (Oulunkylä) korttelin nro 28299 tontit nro 9 ja 10 YIT Rakennus Oy:lle toimitilarakennuksen suunnittelua varten 31.12.2009 saakka seuraavin ehdoin:

1 Tonttien rakentamissuunnitelmat on laadittava yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston kanssa.

2 Varauksensaaja vastaa tontilla 28299/10 sijaitsevien rakennusten purkamisesta ja maaperän mahdollisesti tarpeellisesta kunnostamisesta.

3 Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta siinä tapauksessa, ettei tonteista saada aikaan pitkäaikaista maanvuokrasopimusta/kiinteistökaup-paa.

Pöytäkirjanote YIT Rakennus Oy:lle, kiinteistölautakunnalle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Kartta
	Liite 2	Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto

TONTIN VARAAMINEN SUOMEN TEOLOGISEN OPISTON KANNATUSYHDISTYKSELLE

Khs 2008-2124

Espoon kaupungin 16. kaupunginosan (Pohjois-Tapiola) kortteli
nro 16092

Kiinteistölautakunta toteaa (30.9.2008) mm. seuraavaa:

Hakemus Suomen teologisen opiston kannatusyhdistys ry pyytää saada varata Helsingin kaupungin Espoon Pohjois-Tapiolassa omistaman korttelin 16092 (YO-k) teologisen opiston rakentamista varten.

Hakija Suomen teologinen opisto (ent. Hankoniemen kristillinen opisto, http://www.santala.fi/) on Hangon Santalassa toimiva kansanopisto, jonka taustayhteisö on Suomen Vapaakirkko. Opetus on luonteeltaan yleis- ja ammattisivistävää ja tapahtuu kristilliseltä arvopohjalta. Opiskelijat toimivat eri järjestöjen ja seurakuntien lähetys-, diakonia-, lapsi- ja nuorisotyö- sekä seurakuntatyötehtävissä. Koulutus on sekä ammattiin valmistavaa että erikoistavaa tai täydentävää jatkokoulutusta. Lisäksi opistolla on laaja lyhytkurssitoiminta etenkin kesäkaudella.

Varauskohde Kortteli 16092 on asemakaavassa osoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO). Kortteli on varattu kunnan tarpeisiin (k). Korttelin pinta-ala on noin 21 510 m², rakennustehokkuus on 0,40 ja rakennusoikeus on siten noin 8 604 k-m². Kortteliin ei ole laadittu tonttijakoa.

Espoon ja Helsingin välisen ns. Leppävaarasopimuksen mukaan Helsinki luovuttaa Espoolle vastikkeetta sellaiset asemakaavaan merkityt aluetta palvelevat yleisten rakennusten tontit, jotka tulevat Espoon välittömään omistukseen ja hallintaan. Laajempaa aluetta palvelevat Espoon kaupungin käyttöön tulevat yleisten rakennusten tontit tulee taas sopimuksen mukaan luovuttaa vastikkeesta, joka vastaa puolta vapaa-rahoitteisen kerrostalotuotannon asuinkerrosalan käyvästä hinnasta luovutusajankohtana. Varauskohde kuuluu sopimusalueeseen ja on asemakaavassa osoitettu kaupungin tarpeita palvelevaksi yleisten rakennusten tontiksi. Espoon kaupungin kiinteistöpalvelukeskus on ohjannut hakijan varauskohteeseen ja yhteydenottoon Helsingin kaupunkiin. Koska Espoolla ei ole tarpeita sijoittaa alueelle omia palvelujaan, kuntien yhteinen Leppävaaratoimikunta puoltaa ratkaisua, jonka mukaan Helsinki voi luovuttaa korttelin suoraan toiminnanharjoittajalle.

Hanke Hakijan tarkoituksena on hankkeen I-vaiheessa (aloitustavoite vuonna 2009) rakentaa noin 2 300 k-m²:n kokoinen pää/opetusrakennus ja noin 1 100 k-m²:n kokoinen asuntola. Hankkeen II-vaiheessa (aloitustavoite vuonna 2012) rakennettaisiin noin 1 100 k-m²:n toinen asuntola sekä mahdollinen pää/opetusrakennukseen kooltaan vielä määrittelemätön laajennus. Myöhempiä laajennustarpeita ei tässä vaiheessa ole yksilöity.

Helsingillä ei ole omia suunnitelmia varauskohteeseen. Sen saamista rakentamisen piiriin on pidettävä tavoitteena.

Hakija on esittänyt, että tontti voidaan vuokrata tai ostaa. Kiinteistölautakunnan mielestä tontti tulisi ensisijaisesti myydä, koska kaupungin ei ole tarkoituksenmukaista omistaa yleisen rakennuksen tontteja naapurikunnassa. Toissijaisesti tontti voitaisiin vuokrata aluksi, mutta lopputilanteessa tontin tulisi siirtyä vuokralaisen omistukseen. Hinnoitteluperusteena voitaneen pitää ns. Leppävaarasopimuksen mukaista käytäntöä, jossa rakennusoikeuden hinta vastaa puolta alueen asuinkerrostalojen rakennusoikeuden hinnasta sopimushetkellä. Mikäli päädytään varaus-kohteen vuokraamiseen, vuosivuokra olisi viisi (5) prosenttia rakennus-oikeuden arvosta, minkä lisäksi hakija vastaisi kohteen kiinteistöverosta myös maapohjan osalta.

Kiinteistölautakunnan mielestä alue voidaan varata hakijalle tämän hankkeen rakentamisedellytysten selvittämiseksi. Neuvotteluissa ilmenneiden seikkojen perusteella varausaika olisi syytä ulottaa 31.12.2009 saakka.

Lautakunta esittää, että hakemuksenmukainen alue varattaisiin hakijalle päätösehdotuksesta ilmenevin ehdoin.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata Suomen teologisen opiston kannatusyhdistys ry:lle Espoon kaupungin 16. kaupunginosan (Pohjois-Tapiola) korttelin nro 16092 teologisen opiston rakentamisen suunnittelua varten 31.12.2009 saakka seuraavin ehdoin:

1 Varauksensaajalla on oikeus hakea varauksen kohteen rakentamiseksi tarvittavat viranomaisluvat. Rakennusluvan hakemista varten varauksensaajan tulee kuitenkin saada tontti hallintaansa.

2 Varauksensaajalla on oikeus omalla kustannuksellaan hakea varauksen kohteelle tonttijako ja lohkominen, jossa varauskohteesta muodostetaan yksi tontti. Varauksensaaja vastaa tonttijaon ja lohkomisen kustannuksista.

3 Varauksensaaja vastaa varausaikana varauskohteesta maksuun pantavasta maapohjan kiinteistöverosta.

4 Kaupunki ei vastaa siitä vahingosta, mikä hakijalle saattaa aiheutua, mikäli hanke ei kaupungista riippumattomista syistä toteudu.

Pöytäkirjanote Suomen teologisen opiston kannatusyhdistys ry:lle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Ote asemakaavasta



Kokousaika	27.10.2008 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali