HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Muutokset kunnallisvaalien vaalitoimikuntiin sekä täydennykset ja muutokset kunnallisvaalien vaalilautakuntiin

22.9.2008 ja 29.9.2008 pöydälle pantu asia
Kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaaminen Turussa 28.-29.10.2008

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Vt Maija Anttilan toivomusponsi: Metroasemien peruskorjaaminen

Vt Elina Moision toivomusponsi: Metroasemien esteettömyys

Tietoja Helsingin kaupungin energiankäytöstä vuodelta 2007

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Lemminkäinen Infra Oy:n ympäristölupahakemuksesta

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

VT Irmeli Wallden-Pauligin toivomusponsi: Maunulan koillisosan kaavamuutosalueen liikenne Pakilantielle

VT Elina Moision toivomusponsi: maanvaihtoneuvottelujen aloittaminen Sipoonkorven kansallispuiston syntymisen edistämiseksi

Sörnäisten tontin 252/12 ja tontin 252/4 osan ym. alueiden (Suvilahden alue) rakennuskiellon pidentäminen (nro 11813)

Kallion tonttien 299/1, 2, 4 ja 10 sekä Alppiharjun tontin 357/6 rakennuskiellon pidentäminen (nro 11812)

Talvipuutarhan peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksyminen

Kiinteistö Oy Suutarilan Lampputien ylimääräinen yhtiökokous

29.9.2008 pöydälle pantu asia
Kulosaaren ala-asteen koulun väistötilahankkeen hyväksyminen

VT MAIJA ANTTILAN TOIVOMUSPONSI: METROASEMIEN PERUSKORJAAMINEN

Khs 2008-1314

Ryj ilmoittaa, että hyväksyessään 21.5.2008 Länsimetron hankesuunnitelman (asia 5) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kun Helsingissä ruvetaan peruskorjaamaan metroasemia, ne tehdään samalla tavalla korkeatasoisiksi kuin Länsimetron uudessa linjassa." (Maija Anttila, äänin 47-1)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Joukkoliikennelautakunta toteaa (4.9.2008), että metron vanhimmat asemat on rakennettu 1980-luvun alussa. Ne oli aikanaan suunniteltu ja rakennettu korkeatasoisiksi. Metroasemien toteutuksessa noudatettu korkea laatutaso on nähtävillä myös uusimmissa asemissa, joista viimeisin on vuonna 2007 valmistunut Kalasataman metroasema.

Metroasemat on rakennettu asemia koskevien suunnitteluohjeiden mukaan. Ohjeita on uusittu Länsimetron suunnittelun yhteydessä ja uutta ohjetta käytetään tulevissa metrohankkeissa. Ohjeiden mukaisia teknisiä ja käyttökokemukseen perustuvia parannuksia on tehty ja tehdään peruskorjausten yhteydessä myös nykyisillä metroasemilla. Esimerkiksi esteettömyyttä, turvallisuutta, valaistusta ja matkustajainformaatiotekniikkaa on parannettu ja tullaan edelleen parantamaan nykyisillä asemilla.

Metron siirtyminen automaattiseen kulunvalvontaan merkitsee mm. sitä, että asemalaitureille tulevat laituriovet ja laiturialueet lyhenevät nykyisestä 135 metristä 90 metriin. Laiturialueet tulevat muuttumaan merkittävästi ja samassa yhteydessä asemien laatutasoa voidaan entisestään parantaa.

Kun asemia peruskorjataan, käytetään suunnittelussa ja rakentamisessa aina viimeisintä tietoa, kokemusta ja voimassa olevaa suunnitteluohjetta unohtamatta asemien omalle ajalleen tyypillistä arkkitehtuuria. Siten metroinfrastruktuuri säilyy ja kehittyy tasaisesti korkealaatuisena kaikilla asemilla.

Ryj viittaa joukkoliikennelautakunnan lausuntoon.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 21.5.2008 hyväksymän toivomusponnen (Maija Anttila) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Maija Anttilalle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

VT ELINA MOISION TOIVOMUSPONSI: METROASEMIEN ESTEETTÖMYYS

Khs 2008-1311

Ryj ilmoittaa, että hyväksyessään 21.5.2008 Länsimetron hankesuunnitelman (asia 5) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että metroasemien toteutuksen lähtökohtana on oltava, että kaikki niiden sisäänkäynnit ovat esteettömiä." (Elina Moisio, äänin 51-0)

Joukkoliikennelautakunta toteaa (4.9.2008), että esteettömyydellä tarkoitetaan keinojen valikoimaa, joiden tavoitteena on helpottaa järjestelmän käyttöä ja tehdä käyttäminen mahdolliseksi kaikille. Helsingin nykyinen metro on esteettömyyden osalta laadukas, joskin esteettömyysvaatimukset ovat lisääntyneet ja keinot esteettömyyden toteuttamiseksi kehittyneet nykymetron rakentamisen jälkeen. Helsingin metron peruskorjausten yhteydessä metron esteettömyyttä edelleen parannetaan.

Nykyaikaisimpia keinoja esteettömyyden varmistamiseksi on sovellettu Länsimetron suunnittelussa ja tullaan soveltamaan jatkossa suunniteltaessa metroasemia.

Täysin esteetön reitti on järjestetty kaikille Länsimetron asemille vähintään pääsisäänkäynnin kautta. Sen kautta on ohjattu liityntäliikenne ja -pysäköinti sekä muut oheispalvelut, kuten inva-wc. Mikäli asemalle johtaa muita sisäänkäyntejä, on nekin varustettu liukuportailla ja hisseillä aina, kun se on mahdollista. Länsimetron Helsingin asemille eli Lauttasaareen ja Koivusaareen tulee kumpaankin kaksi sisäänkäyntiä, jotka molemmat ovat esteettömiä. Espoon asemasuunnitelmissakin vähintään aseman pääsisäänkäynti on täysin esteetön.

Esteettömyydessä on otettu huomioon sekä liikuntaesteiset että näkövammaiset. Sisäänkäynnit on varustettu liukuportailla ja hisseillä. Liukuportaita on kolme ja hissejä kaksi rinnakkain, jotta ne ovat käytettävissä myös huollon ja korjausten aikana. Opastusjärjestelmän selkeyteen ja laiturien sekä kulkureittien väritykseen ja pintamateriaaleihin kiinnitetään erityistä huomiota näkövammaisten kulkemisen turvaamiseksi.

Esteettömyyteen kuuluu myös asemien ympäristö. Esteettömät kulkureitit merkitään myös ulkotilassa katkeamattomasti jatkuvilla näkövammaisia ohjaavilla ja varoittavilla kohokuvioilla. Myös jalankulku- ja pyörätiet tehdään asemien ympäristössä esteettömiksi.

Ryj viittaa joukkoliikennelautakunnan lausuntoon.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 21.5.2008 hyväksymän toivomusponnen (Elina Moisio) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Elina Moisiolle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

TIETOJA HELSINGIN KAUPUNGIN ENERGIANKÄYTÖSTÄ VUODELTA 2007

Khs 2008-1927

Energiansäästöneuvottelukunta toteaa (15.9.2008), että Helsingin kaupungin ja kauppa- ja teollisuusministeriön (nyk. TEM) välillä allekirjoitettiin Energiatehokkuussopimus 4.12.2007. Sillä pyritään energiatehokkuuden parantamiseen sekä uusiutuvan energian käytön edistämiseen. Sopimuksen allekirjoittaminen ja toimeenpano vastaa osaltaan energiapalveludirektiivin asettamiin haasteisiin.

Uusi sopimus kattaa mm hankinnat, energiatehokkuuden huomioon ottamisen suunnittelun ohjauksessa, energiakatselmukset, energiansäästötoimenpiteet, uusien säästötakuu- ja/tai rahoitusmenettelyjen käytön investointien toteutuksessa, kulutusseurannan sekä energiatehokkuutta kuvaavien tunnuslukujen kehittämisen, energiansäästöä edistävien uusien toimintamallien kehittäminen, koulutus- ja tiedotustoiminnan ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton.

Euroopan unionin energiapalveludirektiivi velvoittaa jäsenmaita vähentämään energiankulutustaan yhdeksän prosenttia jaksolla 2008 – 2016. Säästötavoite lasketaan vuoden 2005 sääkorjaamattomasta loppukulutuksesta. Rakennusten energiankäyttö ja sen tehostaminen ovat tärkeässä asemassa direktiivin tavoitteiden saavuttamisessa.

Energiansäästöneuvottelukunta laatii vuosittain toiminnastaan toimintakertomuksen sekä siihen liittyvän "Tietoja Helsingin kaupungin energiankäytöstä" raportin. Yhteenvetona näistä voidaan todeta, että kaupunki on pysynyt sopimuksen mukaisissa toiminnallisissa tavoitteissaan.

Saavutetut säästöt ovat pitkäaikaisen energiasäästötyön ja valistuksen tulosta. Tiivistettynä voidaan sanoa, että Helsingin kaupunki on tähän mennessä tehnyt pääosan helpoista ja taloudellisesti kannattavista säästötoimista. Uuden energiapalveludirektiivin vaatimusten täyttäminen asettaa uusia tavoitteita.

Oheisessa raportissa ”Tietoja Helsingin kaupungin energiankäytöstä vuodelta 2007” esitetään energian ominaiskulutuksen tavoitteiden toteutuminen Helsingissä vuonna 2007. Raportti sisältää olemassa olevan tiedon pohjalta laaditun selvityksen kunnan omien toimintojen energiankäytöstä ja viime vuosina toteutetuista energiankäytön tehostamistoimenpiteistä.

Energiansäästöneuvottelukunta esittää, että kaupunginhallitus päättäisi merkitä tiedoksi tämän energiansäästöneuvottelukunnan raportin ”Tietoja Helsingin kaupungin energiankäytöstä vuodelta 2007”

Ryj toteaa, että energiansäästöneuvottelukunnan 15.9.2008 päivätyssä raportissa ”Tietoja Helsingin kaupungin energiankäytöstä vuodelta 2007” esitetään energian ominaiskulutuksen tavoitteiden toteutuminen Helsingissä vuonna 2007. Raportti sisältää olemassa olevan tiedon pohjalta laaditun selvityksen kunnan omien toimintojen energiankäytöstä.

./. Raportti on liitteenä 1.

Raportti ei sisällä merkittäviä muutoksia lämmön ja sähkön ominaiskulutuksen kehitystrendeissä. Helsingin kaupungin kokonaisenergiakulutus oli 1829 GWh vuonna 2007. Laskua koko kulutuksessa verrattuna edellisen vuoden kulutukseen oli 3 %.

Lämmön sääkorjattu ominaiskulutus on kaksikymmenvuotiskaudella 1988 - 2007 pienentynyt lähes 12 %. Kiinteistökannan lämmön ominaiskulutus oli vuoden 2007 lopussa kaksikymmenvuotisjakson alimmalla tasolla. Kaupungin oman kiinteistökannan sähkön ominaiskulutus on 1988 - 2007 kasvanut 10 %. Erityisesti sähkön ominaiskulutus on noussut palvelurakennuksissa. Viime vuonna kulutus kääntyi kuitenkin laskuun. Palvelukiinteistöissä laskua viime vuonna oli noin 1,7 % ja asuintaloissa noin 2,5 % verrattuna vuoteen 2006.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi energiasäästöneuvottelukunnan raportin “Tietoja Helsingin kaupungin energiankäytöstä vuodelta 2007“.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Tietoja Helsingin kaupungin energiankäytöstä vuodelta 2007 -raportti

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE LEMMINKÄINEN INFRA OY:N YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA

Khs 2008-1783

Uudenmaan ympäristökeskus on varannut Helsingin kaupunginhallitukselle tilaisuuden antaa lausunto Lemminkäinen Infra Oy:n ympäristölupahakemuksesta. Mahdollinen lausunto tulisi antaa 25.9.2008 mennessä.

Ryj toteaa, että lausunnon antamiselle on myönnetty lisäaikaa 6.10.2008 saakka.

Lemminkäinen Infra Oy on toimittanut Uudenmaan ympäristökeskukselle lupahakemuksen koskien asfalttiaseman toiminnan muutosta. Asfalttiasema sijaitsee Helsingin kaupungin Konalan kylässä osoitteessa Betonitie 3/Paperitie.

Asfalttiasemalla saa voimassa olevan ympäristöluvan mukaan valmistaa vuosittain enimmillään 120 000 tonnia asfalttia. Toimintaa suunnitellaan laajennettavaksi siten, että vuosittain valmistettavien asfalttimassojen määräksi tulee enimmillään 200 000 tonnia. Erilaisia kiviaineksia tullaan vuosittain käyttämään 120 000 – 180 000 tonnia, minkä lisäksi asfalttiasemalla tullaan hyödyntämään vuosittain 75 000 – 150 000 tonnia kierrätysasfalttimursketta.

Asfalttiaseman vuosittainen toiminta-aika on maaliskuun alusta joulukuun loppuun. Toimintaa harjoitetaan pääosin maanantaista perjantaihin klo 5.00 – 22.00. Lisäksi asema on noin 10 päivää vuodessa toiminnassa ympärivuorokautisesti.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (5.9.2008), että asfalttiasema toimii Helsingin kaupungilta 31.12.2012 asti vuokratulla alueella. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Toiminnalla on poikkeuslupa 31.12.2007 asti. Alue on teollisuusaluetta, jossa asfalttiaseman lähistöllä on myös YTV:n Sortti-asema, Lassila & Tikanoja Oyj:n rakennusjätteen siirtokuormausasema, Rudus Oy:n valmisbetonitehdas, Teboil Express ja Neste Oil polttonesteen jakeluasemat ja Map-Suomi Oy:n toimitila. Alueen länsipuolella on Vihdintie ja itäpuolella Malminkartanonhuipun pohjoispuoleinen metsäalue. Ulkoilutie Vihdintieltä metsäalueelle sijaitsee asfalttiaseman reunassa. Lähin asutus sijaitsee noin 0,3 km päässä Lehtovuoren alueella.

Alue on Yleiskaava 2002:ssa varattu työpaikka-alueeksi. Alueen pohjoispuolella on suunniteltu Kehä II:n varaus ja yleissuunnittelussa on otettu huomioon teollisuusalueen toiminta. Asemakaava on tarkoitus laatia Kehä II tiesuunnitelman laatimisen yhteydessä.

Asfalttiasema sijaitsee teollisuusalueella ja vilkasliikenteisen tien tuntumassa. Toiminnasta ei ole aiheutunut meluhaittaa. Kierrätysasfalttimurskeen käyttö ei lisää melu- tai tärinähaittoja.

Raskaan polttoöljyn käyttö lisää rikkidioksidipäästöjä, mutta vähentää muita päästöjä paremman polttoainetehokkuuden takia. Alueen nykyinen maankäyttö ei ole hiukkaspäästöjen kannalta herkkää. Suunniteltava Honkasuon asuinalue tulee sijoittumaan noin 0,4 km etäisyydelle koillisen suuntaan ja välissä on mäkinen ja metsäinen maasto. Päästöillä ei oletettavasti ole vaikutusta alueen ilmanlaatuun. Päästöjä säädellään ympäristöluvassa.

Kierrätysmurskeen varastointi avokasoissa saattaa lisätä pölyhaittaa alueen eteläpuolella sijaitsevalla ulkoilutiellä. Pölyhaittaa on tarvittaessa vähennettävä esimerkiksi kastelemalla.

Kierrätysasfalttia on käytetty asfaltin valmistuksessa jo lähes 20 vuotta ja tekniikka on vakiintunutta. Eniten kuormitus- ja kulutuskestävyyttä vaativissa kohteissa sitä ei voi käyttää, mutta useimmissa kaupunkikohteissa kylläkin. Materiaalien uusiokäyttö on erittäin kannatettavaa toimintaa, sillä se vähentää luonnonmateriaalien käyttöä ja kuljetusten haittoja.

Asfalttiasema sijaitsee niin sanotulla Kuninkaankolmion alueella, jolle on suunnitteilla mittavaa liikenneväylä-, asunto- ja työpaikkarakentamista. Helsingin kaupungin tavoitteena on nostaa asuntorakentamisen määrä kaupungin alueella noin 5 000 asuntoon vuodessa. Tämä tarkoittaa myös katu- ja piha-alueiden rakentamisen lisääntymistä. Liikennealueiden kehittämisen ja peruskorjauksen yhteydessä saadaan myös kierrätyskelpoista asfalttibetonia. Jätteen hyötykäyttö tulisi järjestää mahdollisimman lähellä syntypaikkaa. Myös kiviaineksen ja mineraalipohjaisen rakennusjätteen käsittelylle tulee olla paikkoja Helsingin kaupungin alueella ja Konalan nykyinen teollisuusalue on tämänlaiseen toimintaan sopiva paikka.

Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa ympäristöluvan myöntämistä asfalttiasemalle hakemuksessa esitettyä toimintaa varten.

Ympäristölautakunta toteaa (16.9.2008), että lautakunta myönsi Lemminkäinen Infra Oy:lle ympäristöluvan Konalan asfalttiaseman nykyistä toimintaa varten 27.5.2008 (230 §). Lupa on lainvoimainen ja se on voimassa toistaiseksi. Merkittävimmät hakemuksessa esitetyt muutokset voimassa olevaan ympäristölupaan verrattuna ovat seuraavat:

- Kierrätysasfalttimursketta tullaan käyttämään asfaltin raaka-aineena keskimäärin 75 000 t/a ja enintään 150 000 t/a, kun nykyisin sitä ei käytetä ollenkaan raaka-aineena.

- Erilaisia kiviaineksia tullaan käyttämään asfaltin raaka-aineena keskimäärin 120 000 t/a ja enintään 180 000 t/a, kun nykyisin niitä käytetään keskimäärin 60 000 t/a ja enintään 110 000 t/a.

- Asfaltin enimmäistuotantomäärä tulee olemaan 200 000 t/a, kun nykyisin se on 120 000 t/a.

- Liikenteen määrä tulee olemaan noin 80 kuorma-autoa vuorokaudessa, kun se nykyisin on 53 kuorma-autoa.

- Asfalttiaseman energia tullaan tuottamaan raskaalla polttoöljyllä, kun se nykyisin tuotetaan vähärikkisellä kevyellä polttoöljyllä.

- Päästöt ilmaan muuttuvat seuraavasti:

	Nykyinen toiminta		Hakemus
	Enintään (t/a)	Keski-määrin (t/a)	Enintään (t/a)	Keski-määrin (t/a)
Hiukkaset	3,0	2,5	10,2	5,1
CO₂	4000	3500	4600	3500
SO₂	2,0	1,30	56	31
NO_X	12,0	10,5	4,6	2,7

Ympäristölautakunta puoltaa kierrätysasfalttimurskeen hyödyntämistä Konalan asfalttiasemalla raaka-aineena. Murskeen varastointi asfalttiaseman pihalla tulee kuitenkin järjestää siten, että pölyn leviäminen ympäristöön estetään. Varastointi tulisi järjestää samalla tavalla kuin nykyinen kiviaineksen varastointi. Samalla ympäristölautakunta toteaa, että hakemuksessa on ilmeisesti virhe asfalttirouheen määrässä.

Lisäksi ympäristölautakunta toteaa, että siirtyminen vähärikkisestä kevyestä polttoöljystä raskaaseen polttoöljyyn lisää Konalan asfalttiaseman SO₂-päästöjä merkittävästi. Hakemuksessa ei kuitenkaan ole arvioitu riittävästi SO₂:n leviämistä ja vaikutusta ympäristöön. Hakemusta tulisikin täydentää tältä osin. Lisäksi hakemuksessa on esitetty, että käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus olisi enintään 2,00 painoprosenttia. Valtioneuvoston asetuksessa 689/2006 on kuitenkin säädetty, että Suomessa käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia tietyin poikkeuksin. Hakemuksessa ei ole esitetty selvitystä näistä poikkeamisen edellytyksistä, joten hakemusta tulisi tältäkin osin täydentää.

Ympäristölautakunta toteaa, että muilta osin hakemuksessa esitetyt muutokset asfalttiaseman nykyiseen toimintaan eivät ole merkityksellisiä ympäristön kannalta.

Vielä ympäristölautakunta viittaa 27.5.2008 (230 §) myöntämäänsä ympäristölupaan (hakemuksen liite 14) ja siihen sisältyviin määräyksiin ja toteaa, että ne tulisi ottaa huomioon ympäristölupapäätöstä tehtäessä. Koska toiminta laajenee ja muuttuu, niin ympäristölautakunta katsoo, että Lemminkäinen Infra Oy tulisi velvoittaa ympäristövaikutusten tarkkailuun. Erityisesti toiminnan aiheuttamasta ilman pilaantumisesta, ympäristön melutasosta ja päästöistä pintavesiin tulisi saada selvitys. Tarkkailu tulisi järjestää yhteistarkkailuna alueen muiden laitosten kanssa.

Lopuksi ympäristölautakunta toteaa Uudenmaan ympäristökeskuksen lausuntopyyntöön viitaten, että ympäristölautakunta toimii myös kunnan terveydensuojeluviranomaisena.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että ympäristölautakunta on toimittanut lausuntonsa 16.9.2008 Uudenmaan ympäristökeskukselle.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle Lemminkäinen Infra Oy:n ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus viittaa Helsingin ympäristölautakunnan 27.5.2008 Lemminkäinen Infra Oy:lle myöntämään ympäristölupaan ja toteaa, että kyseisessä asfalttiasemaa ja lentotuhkan hyödyntämistä koskevassa lupapäätöksessä esitetyt määräykset tulisi ottaa huomioon nyt käsiteltävänä olevaa ympäristölupaa myönnettäessä.

Kaupunginhallitus katsoo, että ympäristölupahakemusta tulisi lisäksi täydentää siten, että siinä arvioitaisiin SO₂:n leviämistä ja vaikutusta ympäristöön. Hakemuksessa tulisi myös esittää selvitys poikkeamisen edellytyksistä raskaan polttoöljyn rikkipitoisuuden ylityksen osalta.

Kaupunginhallitus katsoo, että murskeen varastointi asfalttiaseman pihalla tulee järjestää siten, että pölyn leviäminen ympäristöön estetään. Pölyhaittaa tulee tarvittaessa vähentää esimerkiksi kastelemalla.

Kaupunginhallitus katsoo lopuksi, että asfalttiaseman toiminnan laajentuessa ja muuttuessa Lemminkäinen Infra Oy tulisi velvoittaa ympäristövaikutusten tarkkailuun. Erityisesti toiminnan aiheuttamasta ilman pilaantumisesta, ympäristön melutasosta ja päästöistä pintavesiin tulisi saada selvitys. Tarkkailu tulisi järjestää yhteistarkkailuna alueen muiden laitosten kanssa.

Kaupunginhallitus puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Lemminkäinen Infra Oy:lle.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

VT IRMELI WALLDEN-PAULIGIN TOIVOMUSPONSI: MAUNULAN KOILLISOSAN KAAVAMUUTOSALUEEN LIIKENNE PAKILANTIELLE

Khs 2007-2351

Kaj ilmoittaa, että Kvsto hyväksyi 24.10.2007 Maunulan koillisosan asemakaavan hyväksymisen ja asemakaavan muuttamisen (nro 11570) yhteydessä seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää kaupunginhallituksen huolehtivan siitä, että kaavan jatkokäsittelyssä kiinnitetään erityistä huomiota Pakilantielle suuntautuvan liikenteen toimivuuteen ja turvallisuuteen.” (Irmeli Wallden-Paulig, äänin 65–0)

Kaupunkisuunnittelulautakunta (5.6.2008) toteaa vastauksenaan seuraavaa:

Maunulan koillisosan kaavoituksessa otettiin lähtökohdaksi liikenteen ohjaaminen mahdollisimman suurelta osin nykyiseen katuverkkoon. Maunulan puoleiselta alueelta moottoriajoneuvoliikenne ohjataan Suursuontien ja Suursuonlaidan liittymän kohdalta Suursuontien, Suursuon-laidan ja Suonotkonkujan kautta Pakilantielle. Suursuonlaidalle on hyväksytty liikenteen ohjaussuunnitelma, jossa kadun suojateille on esitetty rakennettavaksi suojatien keskikorokkeet. Maunulan koillisosan uudet kadut ovat katusuunnitelmavaiheessa. Kaduille on asemaakaavavaiheessa suunniteltu erityiskohtiin kadun sivuttaissiirtymiä ja mahdollisimman lyhyitä suoria osuuksia, joilla pyritään aikaansaamaan luontaisesti alhaiset liikennenopeudet. Lisäksi kaduille rakennetaan jalkakäytävät.

Maunulan keskustan liikennesuunnitelmaa on valmisteltu tehdyn liikennesimuloinnin perusteella. Simuloinnin lähtötiedot perustuvat tehtyihin liikennelaskentoihin. Myös tulevan maankäytön (Maunulan koillisosa ja Maunulan keskustasuunnitelma) aiheuttama liikenteen lisäys on otettu huomioon. Pakilantien liikennesuunnitelma Pirjontien ja Tuusulan-väylän välillä tullaan viemään kaupunkisuunnittelulautakunnan käsiteltäväksi heti, kun asemakaavasta tehty valitus on käsitelty hallinto-oikeudessa. Suunnitelmassa tultaneen esittämään kiertoliittymää Pakilantien ja Pirjontien risteykseen sekä Pakilantien uloimpien kaistojen merkitsemistä joukkoliikennekaistoiksi Tammiontien ja Tuusulanväylän välillä siten, kun kaupunkisuunnittelulautakunnan 13.12.2008 hyväksymässä alustavassa liikenteen ohjaussuunnitelmassa on esitetty. Maunulan keskustan asemakaavassa nykyinen Suonotkontie on siirretty hieman pohjoisen suuntaan, jolloin on saatu korvattua nykyinen neli-haaraliittymä kahdella T-liittymällä. Tällä toimenpiteellä on pyritty lisäämään etenkin turvallisuutta risteyksissä. Pakilantien ja Metsäpurontien (nykytilanteessa Rajametsäntien) risteykseen rakennetaan liikennevalot. Liikennesuunnitelmassa varaudutaan lisäksi Raide-Jokerin toteutumiseen.

Kaj yhtyy kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnossa mainittuun.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 24.10.2007 hyväksymän toivomusponnen (Wallden-Paulig) johdosta tehdyistä toimenpiteistä sekä toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Irmeli Wallden-Pauligille ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

VT ELINA MOISION TOIVOMUSPONSI: MAANVAIHTONEUVOTTELUJEN ALOITTAMINEN SIPOONKORVEN KANSALLISPUISTON SYNTYMISEN EDISTÄMISEKSI

Khs 2008-379

Kaj ilmoittaa, että Kvsto hyväksyi 13.2.2008 maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 hyväksymisen yhteydessä seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki on aloitteellinen valtion suuntaan kaupungin Sipoonkorvessa omistamien maiden maanvaihtoneuvottelujen aloittamiseksi edistääkseen kansallispuiston syntymistä.” (Elina Moisio, äänin 53–0)

Kiinteistövirasto toteaa (29.5.2008) vastauksenaan seuraavaa:

Maanomistus Sipoonkorvessa on pirstaloitunutta. Alueen suurin maanomistaja on valtio ja muita maanomistajia ovat Helsingin ja Vantaan kaupungit, kunnat, yhdistykset ja yksityiset.

Sipoonkorven ytimen muodostavat luonnonsuojelullisesti arvokkaat Natura-alueet, jotka ovat pääosin jo valtion omistuksessa. Valtio on hankkinut maita myös Natura-alueen ulkopuolelta ja tällä hetkellä valtion omistus ja luonnonsuojelualueen kokonaisala on yli 1 700 hehtaaria. Viimeksi Vantaan kaupunki luovutti 20.12.2007 vaihdossa valtiolle Sipoonkorven luonnonsuojelualueeseen noin 250 hehtaarin alueet.

Sipoonkorven tarkastelualueella Porvoon moottoritien (E18) pohjoispuolella Helsingin kaupungin omistuksessa on maa-alueita yhteensä noin 970 hehtaaria, joista sijaitsee liitosalueella noin 450 hehtaaria, Vantaan puolella noin 145 hehtaaria ja Sipoon puolella 375 hehtaaria.

Helsingin kaupunki on tähän mennessä edistänyt Sipoonkorven luonnonsuojelualueen muodostamista luovuttamalla valtiolle aluevaihdoissa vuonna 1991 Hindsbyn alueen metsät noin 600 hehtaaria ja vuonna 2000 yhteensä noin 400 hehtaarin suuruiset Natura-alueet.

Myös Uudenmaan virkistysalueyhdistykselle kaupunki on luovuttanut 23.5.2008 allekirjoitetulla vaihtokirjalla Hindsbystä noin 6,2 hehtaarin lisäalueen liitettäväksi yhdistyksen alueella jo aikaisemmin omistamiin noin 21 hehtaarin laajuisiin Fiskträskin virkistysalueisiin.

Kiinteistöviraston tonttiosaston ja Metsähallituksen sekä Uudenmaan ymäristökeskuksen kesken on Sipoonkorven luonnonsuojelualueen maanomistusjärjestelyihin liittyen ylläpidetty kiinteää neuvotteluyhteyttä. Viimeksi loppuvuodesta 2007 aloitettiin Helsingin sataman pyynnöstä neuvottelut Sipoon kunnan puolella sijaitsevan Tobben-nimisen saaren hankkimiseksi kaupungin omistukseen. Välirahattomassa vaihdossa Helsingin kaupunki luovuttaisi valtiolle yhteensä noin 72,4 hehtaarin suuruiset maa-alueet Sipoosta ja Vantaalta. Valtion taholta on oltu kiinnostuneita niistä alueista, jotka parhaiten tukevat luonnonsuojelualueen yhtenäisyyttä ja luonnonsuojeluarvoa. Vaihtokohteet sijaitsevat siten Sipoonkorven luonnonsuojelualueen ytimessä ja rajoittuvat valtion ennestään omistamiin maihin ja Natura-alueeseen. Rakennusvirasto on antanut asiantuntemustaan kiinteistöviraston käyttöön muun muassa luovuttamalla kiinteistöjen ominaisuustietoja ja laskelmia metsäarvojen määrittämiseksi. Aluevaihto tullaan esittelemään kiinteistölautakunnalle kesäkuussa 2008.

Kiinteistövirasto pyrkii vastaisuudessa, käydessään maanvaihto- ja maankäyttösopimusneuvotteluja valtion Sipoossa tai Helsingissä omistamien maiden osalta, edistämään Sipoonkorven luonnonsuojelualueen laajenemista.

Kaj yhtyy kiinteistöviraston lausunnossa mainittuun.

Edelleen Kaj toteaa, että Sipoosta 1.1.2009 Helsinkiin liitettävän alueen maankäytön suunnittelu perustuu alueen kokonaistarkasteluun, jossa huomioidaan tulevan kaupunkirakenteen tarkoituksenmukaisuus sekä alueen luonnonarvot. Kaupunki pyrkii edistämään Sipoonkorven luonnonsuojelualueen laajentumista maanvaihdoin erityisesti alueilla, jotka parhaiten tukevat luonnonsuojelualueen yhtenäisyyttä ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Valtion kanssa neuvoteltavissa maanvaihdoissa tavoitteena tulee olemaan Maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 asuntotuotantotavoitteiden toteuttamisedellytyksien parantaminen.

Lisäksi Kaj toteaa, että luonnonsuojelulain mukaan kansallispuisto voidaan perustaa valtion omistamalle maalle ja sen pinta-alan tulee olla vähintään 1 000 hehtaaria. Näiltä osin edellytykset kansallispuiston perustamiselle Sipoonkorpeen täyttyvät.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 13.2.2008 hyväksymän toivomusponnen (Moisio) johdosta tehdyistä toimenpiteistä sekä toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Elina Moisiolle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

SÖRNÄISTEN TONTIN 252/12 JA TONTIN 252/4 OSAN YM. ALUEIDEN (SUVILAHDEN ALUE) RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11813)

Khs 2008-1871

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (28.8.2008) mm., että rakennuskielto on voimassa 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin 252 tontilla 12 ja osalla tonttia 4 sekä näihin liittyvillä katualueilla ja osalla Hanasaaren satama-aluetta 29.10.2008 saakka.

Esityksen taustaa Kvsto päätti 29.10.1986 muuttaa kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta nro 9247 ilmenevien 10. kaupunginosan tonttien 253/10, 252/12 ja tontin 4 osan, kortteleiden 281 ja 282 sekä osan näihin liittyvien katualueiden asemakaavaa sekä laatia samassa piirustuksessa ilmeneville Hanasaaren eteläosalle ja osalle rantavyöhykettä asemakaavan. Päätöksen perusteella alueella tuli voimaan rakennuskielto rakennuslain 42 §:n 2 momentin 3 kohdan perusteella. Rakennuskieltoa on pidennetty kaksi vuotta kerrallaan ympäristöministeriön ja Khn (viimeksi 2.10.2006) päätöksillä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin mukaan rakennuskielto kaava-alueen laajentamiseksi voi kestää enintään kahdeksan vuotta. Jos kielto on ennen tämän lain voimaantuloa ollut voimassa vähintään 10 vuotta, sitä voidaan pidentää vain yhden kerran. Rakennuskieltoalueesta on vuonna 2002 rajattu pois Hanasaaren eteläosa sekä osa rantavyöhykettä, koska rakennuskieltoa ei voitu enää jatkaa.

Rakennuskiellon voimaantulon jälkeen vahvistetut kortteleita 253, 281 ja 282 sekä tontin 252/4 osaa ja katu-, puisto- ja liikennealuetta koskevat asemakaavan muutokset on rajattu pois rakennuskieltoalueesta.

Viimeksi Kvsto on 20.6.2007 hyväksynyt asemakaavan ja asemakaavan muutoksen osalle Sörnäisten rantatietä ympäristöineen.

Yleiskaava Kvston 26.11.2003 hyväksymässä Helsingin yleiskaava 2002:ssa (tullut kaava-alueella voimaan 23.11.2004) alueella on hallinnon ja julkisten palvelujen sekä teknisen huollon ja kerrostalovaltaisen asumisen ja toimitilan aluetta. Alueella on myös pääkatu ja kaupunkipuistoa.

Suunnittelutilanne Kaupunkisuunnittelulautakunta on 9.10.1997 hyväksynyt Kalasataman suunnitteluohjelman, jossa esitetään Sörnäisten sataman ja Hanasaaren voimalaitosalueen tulevaisuuden suuntaviivoja. Sen mukaisesti vielä rakennuskiellossa oleva alue kaavoitetaan osana Kalasataman asunto- ja työpaikka-aluetta.

Sörnäistenrannan ja Hermanninrannan osayleiskaavan valmistelu käynnistyi vuonna 2004. Osayleiskaava esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle tammikuussa 2007 ja Kvsto hyväksyi sen 30.1.2008.

Kalasataman metrokortteleiden asemakaavan muutos esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle helmikuussa 2008. Osa muutosalueesta sisältyy tähän rakennuskieltoalueeseen.

Toimintasuunnitelman mukaan entisen voimalaitoksen ja kaasutehtaan tontille laaditaan asemakaavan muutos kulttuurikeskuksen tarpeisiin. Asemakaavan muutos tullaan esittelemään kaupunkisuunnittelulautakunnalle syksyllä 2009.

Rakennuskieltoalue on kaupungin omistuksessa.

Rakennuskiellon jatkaminen

Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi tulisi rakennuskieltoa jatkaa kahdella vuodella 10. kaupunginosan (Sörnäinen) tontilla 252/12 ja osalla tonttia 4 sekä satama- ja katualueilla 29.10.2010 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin nojalla (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustus nro 11813/28.8.2008)

KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää 10. kaupunginosan korttelin nro 252 tontin nro 12 ja tontin nro 4 osan sekä satama- ja katualueiden rakennuskieltoaikaa 29.10.2010 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Rakennuskieltokartta nro 11813

KALLION TONTTIEN 299/1, 2, 4 JA 10 SEKÄ ALPPIHARJUN TONTIN 357/6 RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11812)

Khs 2008-1870

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (28.8.2008) mm., että rakennuskielto on voimassa 31.10.2008 saakka 11. kaupunginosan (Kallio) korttelin 299 tonteilla 1, 2, 4, 5 ja 10 sekä 12. kaupunginosan (Alppiharju) korttelin 357 tontilla 6.

Esityksen taustaa Kvsto päätti 11.10.1961 muuttaa 1.–8. ja 10.–14. kaupunginosien asemakaavaa. Samassa yhteydessä Kvsto antoi ohjeet näiden alueiden rakennusoikeuden määrittelemisestä asemakaavan muutoksia laadittaessa.

Sörnäisten ja Kallion kaupunginosia koskeva asemakaavan muutos alistettiin sisäasiainministeriön vahvistettavaksi vuonna 1963 ja Alppiharjun asemakaavan muutos vuonna 1964.

Kvsto päätti 18.6.1969 muuttaa edellä mainittua rakennusoikeuden määrittämispäätöstään 1.–8. ja 10.–14. kaupunginosissa. Päätöksen johdosta Khs pyysi, ettei ministeriö vahvistaisi alistettuja 10.–12. kaupunginosien asemakaavan muutoksia. Tämän perusteella sisäasiainministeriö jätti vahvistamatta kyseisten asemakaavojen muutokset 18.11.1969 ja määräsi alueen rakennuskieltoon rakennuslain 42 §:n 2 momentin 5 kohdan nojalla. Rakennuskieltoa on pidennetty kaksi vuotta kerrallaan viimeksi Khn 2.10.2006 tekemällä päätöksellä 31.10.2008 saakka.

Yleiskaava Asemakaavan muutosten laatimisen pohjana ovat olleet Kvston 23.6.1976 hyväksymä kantakaupungin yleiskaava, 9.12.1992 hyväksymä Helsingin yleiskaava 1992 ja 26.11.2003 hyväksymä Helsingin yleiskaava 2002, joka on tullut rakennuskieltoalueella voimaan 23.12.2004.

Suunnittelutilanne Sörnäisten, Kallion ja Alppiharjun vanhoille asuntoalueille on laadittu asemakaavan muutokset alueittaisina kokonaisuuksina sekä useita uudisrakennustoiminnan vaatimia tontti- ja korttelikohtaisia asemakaavan muutoksia.

Viimeksi Kvsto on hyväksynyt 14.2.2007 tontin 299/5 asemakaavan muutoksen ja tontti on poistettu rakennuskieltoalueesta. Jäljellä on enää Kallion kaupunginosan Siltasaaren alueen neljän tontin asemakaavan muutokset, jotka on tarkoitus laatia hankekaavoina kiinteistöjen suunnitelmien toteuttamiseksi ja niiden edellyttämässä aikataulussa.

Rakennuskielto on myös yhä voimassa Alppiharjun tontilla 357/6. Tontin asemakaavan muutos on vireillä, mutta tuleva käyttötarkoitus ei ole vielä varmistunut.

Rakennuskiellon jatkaminen

Osittain vielä keskeneräisen uudelleenkaavoitustyön vuoksi tulisi rakennuskieltoa jatkaa Kallion tonteilla 299/1, 2, 4 ja 10 sekä Alppiharjun tontilla 357/6 kahdella vuodella eli 31.10.2010 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustus nro 11812/28.8.2008).

KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää 11. kaupunginosan korttelin nro 299 tonttien nro 1, 2, 4 ja 10 sekä 12. kaupunginosan korttelin nro 357 tontin nro 6 rakennuskieltoaikaa 31.10.2010 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Rakennuskieltokartta nro 11812

TALVIPUUTARHAN PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2008-1418

Kiinteistölautakunta toteaa (27.5.2008) seuraavaa:

Yleistä hankkeesta Talvipuutarhan rakennutti kenraalimajuri Julius af Lindfors Helsingin kaupungilta vuokratulle maalle. Hän luovutti Talvipuutarhan heti sen valmistumisen jälkeen Suomen Puutarhayhdistykselle ehdolla, että yhdistys pitää sitä yleisölle avoimena eikä peri kävijöiltä pääsymaksua.

Helsingin kaupunki osti Talvipuutarhan, kasvihuoneet ja taimiston vuonna 1907 Puutarhayhdistykseltä. Kun nykyinen Kaupunginpuutarhan alue siirtyi kaupungin omistukseen, siirsi kaupunki sinne silloisen ns. reservipuutarhansa Tehtaanpuistosta. Talvipuutarhassa säilytettiin mm. suuria palmuja ja laakeripuita. Sen aikaisen suuren ja lajirikkaan kaktuskokoelman kaktuksia käytettiin myös kesäisin ryhmäkasveina kaupungin istutuksissa. Talvipuutarha on ollut kaupunkilaisille avoinna koko olemassaolonsa ajan lukuun ottamatta lyhyitä jaksoja toisen maailmansodan aikana ja erilaisten korjaustöiden aikana. Viime vuosikymmeninä Talvipuutarhaa on voinut vuokrata myös yksityistilaisuuksiin aukioloaikojen ulkopuolella.

Peruskorjauksen yhteydessä 1970-luvun remontissa Talvipuutarha palautettiin kaupunkilaisten vihreäksi keitaaksi ja kasvillisuuden esteettisyyttä ja elämyksellisyyttä korostettiin.

Kustannukset Rakennuksen kokonaispinta-ala on noin 800 brm² ja noin 705 hym². Pinta-ala ei peruskorjauksen yhteydessä muutu.

Tilamuutokset sijoittuvat pääasiassa nykyisin rakennuksen teknisenä tilana ja varastona toimivaan takasiipeen.

Takasiipeen rakennetaan teknisten tilojen lisäksi uudet wc-tilat. Takasiipeen avataan uusi ulko-ovi, joka toimii huolto-ovena ja varapoistumistienä ja mahdollistaa wc-tilojen käytön tulevaisuudessa myös
ulkokautta. Wc-tilojen yhteyteen tehdään erillinen siivouskomero ja pieni varastotila.

Yleisölle avoimet kasvihuoneet säilyvät ennallaan kaktushuoneen päädystä erotettavaa kasvien huoltotilaa lukuun ottamatta.

HKR-Rakennuttajan laskema kustannusarvio hintatasossa 11/2007 on arvonlisäverottomana 3 500 000 euroa, arvonlisäverollisena 4 200 000 euroa rakennuskustannusindeksin ollessa RI= 124,9 ja tarjoushintaindeksin ollessa THI = 152,0.

Nykyinen vuokra on 41 342,52 euroa arvonlisäverottomana vuodessa. Tuleva vuokra perusparannuksen jälkeen on 192 730 euroa arvonlisäverottomana vuodessa eli 16 060,83 euroa kuukaudessa.

Korjaustyön neliökustannukset ovat arvonlisäverottomana 4 292 euroa/brm², arvonlisäverollisena 5 228 euroa/brm².

Kohteen hyötyala on noin 705 hym², jolloin korjaustyön arvonlisäveroton hinta on 4 964,54 euroa/hym² ja arvonlisäverollisena 5 957,45 euroa/hym².

Korvaavien tilojen vuokra- ja lämmityskustannukset, kasvien suojaus- ja siirtokustannukset ovat arviolta 270 000 euroa. Käyttäjähallintokunta vastaa näistä kustannuksista. Kustannukset ajoittuvat vuosille 2010 ja 2011.

Käyttäjän muut kustannukset vuosille 2008 - 2011 ovat arviolta 130 000 euroa. Ne muodostuvat kasvualustan ja istutusastioiden hankkimisesta, kasvien istuttamisesta, uusien kasvien hankinnasta sekä irtokalusteiden hankinnasta.

Hankkeen toteutus ja aikataulu

Hanke on vuosien 2007 - 2011 talonrakennuksen investointiohjelmassa vuosina 2007 - 2011 toteutettava hanke.

Rakentaminen alkaa 5/2010 ja hanke valmistuu 9/2011.

Kiinteistövirasto vastaa hankkeen toteuttamisesta. Rakennuttamistehtävistä vastaa HKR-Rakennuttaja. Kiinteistön ylläpidosta tulee vastaamaan HKR-Ympäristötuotanto.

Lautakunta esittää 18.12.2007 päivätyn talvipuutarhan peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 800 brm² ja että rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 3 500 000 euroa, arvonlisäverollisena 4 200 000 euroa, RI= 124,9 ja THI = 152,0 kustannustasossa marraskuu 2007.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (17.4.2008) hankkeesta antamassaan lausunnossa mm. seuraavaa:

Hankkeen tausta ja tarpeellisuus

Talvipuutarharakennus on arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnittelema, vuonna 1893 valmistunut kasvihuone. Edellisen kerran rakennusta on peruskorjattu 1970-luvulla. Perusteellista kunnostusta alkuperäisille kantaville rakenteille ei ole tehty.

Talvipuutarharakennuksesta on tehty rakennusviraston toimesta kuntoarvio, jonka viimeisin päivitys on tehty 13.9.2006. Hankkeesta ei ole tehty erillistä tarveselvitystä vaan siitä käynnistettiin suoraan tilakeskuksen ohjaama hankesuunnittelu, jossa selviteltiin perusteellisesti rakennuksen teknistä kuntoa. Hankesuunnitelman on tehnyt HKR-Rakennuttaja. Hankesuunnitteluun liittyen on tehty rakennetekninen kuntotutkimus (Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy) sekä 31.10.2007 päivätty erillinen teräsrakenteiden kuntotutkimus (VTT).

Hankesuunnittelun aikana tehdyt kuntotutkimukset ovat paljastaneet rakennuksen kantavan teräsrungon ja varsinkin sen liittymien muihin rakenteisiin olevan erittäin huonossa kunnossa. Rakennuksen käyttöturvallisuuden varmistamiseksi rakenteille on tehty väliaikaiset tukirakenteet talvella 2008 ennen varsinaiseen peruskorjaukseen ryhtymistä.

Peruskorjauksen yhteydessä rakennuksen teräsosat paljastetaan muista rakenteista ja pinnoitteista vahvistamista varten. Osa rakenteista joudutaan uusimaan alkuperäisen mallin mukaisilla osilla. Rakennuksen runko tuetaan väliaikaisella tukirakenteella rungon ja perustusten liittymien korjaamisen mahdollistamiseksi.

Alkuperäisten kasvihuoneiden julkisivujen ja katon lasitusdetaljit kaipaavat kiireisiä huolto- ja korjaustoimia vaurioiden etenemisen pysäyttämiseksi. Vesikatto vuotaa monista kohdista, minkä lisäksi lasien väliin kondensoituva vesi valuu lasien välissä hallitsemattomasti.

Talvipuutarhan tilamuutokset ovat vähäisiä ja sijoittuvat pääasiassa nykyisin rakennuksen teknisenä tilana ja varastona toimivaan takasiipeen. Muutokset koskevat wc- ja varastotiloja, tarjoilu- ja eteistilaa sekä kasvien huoltotilaa.

Uudet tilajärjestelyt aiheuttavat LVI-järjestelmien rakentamistarpeita. Suurimmat muutokset kohdistuvat lähinnä lämmönjakohuoneeseen ja uusiin wc- ja tarjoilutiloihin sekä jäte- ja sadevesijärjestelmään. Wc- ja tarjoilutilojen kohdalla on tarve rakentaa tilojen käyttötarkoituksen mukaiset LVI-järjestelmät. Yleisesti uusitaan teknisen käyttöikänsä saavuttaneet lämmitys- sekä vesi- ja viemäritekniikka. Myös sähköasennukset uusitaan kokonaan.

Kaikkia Talvipuutarhan kasveja ei pystytä siirtämään vaan ne suojataan kunnostuksen ajaksi. Osa kasveista siirretään väliaikaisiin tiloihin kaupunginpuutarhan alueella. Kasveja joudutaan myös uusimaan.

Hankesuunnitteluryhmän näkemyksen mukaan korjaustoimenpiteisiin on ryhdyttävä välittömästi, jotta rakennuksen käyttöturvallisuus varmistetaan.

Hankkeesta tehdyt päätökset

Hankkeesta ei ole tehty päätöksiä.

Hankkeen kustannusarvio

HKR-Rakennuttajan laskema kustannusarvio hintatasossa 11/2007 on arvonlisäverottomana 3 500 000 euroa (alv 0 %), mikä tekee arvonlisäverollisena 4 200 000 euroa (alv 22 %) rakennuskustannusindeksin ollessa RI = 124,9 ja tarjoushintaindeksin ollessa THI = 152,0.

Neliökustannukset ovat arvonlisäverottomana 4 292 euroa (alv 0 %)/ bruttom2, mikä tekee arvonlisäverollisena 5 228 euroa (alv 22 %)/bruttom2. Kohteen hyötyala on noin 705 hym2, jolloin arvonlisäveroton hinta on 4 964,54 euroa (alv 0 %)/hym2 ja arvonlisäverollisena 5 957,45 euroa (alv 22 %)/hym2.

Katu- ja puisto-osastolle aiheutuu kustannuksia korvaavien tilojen vuokra- ja lämmityskustannuksista sekä kasvien suojaus- ja siirtokustannuksista arviolta 270 000 euroa. Sen lisäksi aiheutuu kustannuksia myös kasvualustan ja istutusastioiden hankkimisesta, kasvien istuttamisesta, uusien kasvien hankinnasta sekä irtokalusteiden hankinnasta yhteensä arviolta 130 000 euroa.

Rahoitus Peruskorjaus sisältyy tilakeskuksen vuosien 2007 - 2011 talousarvion talonrakennuksen muut korjaustoimen rakentamisohjelmaan.

Katu- ja puisto-osasto on varautunut taloussuunnitelmaehdotuksessaan 2009 - 2011 peruskorjauksen aiheuttamiin väistötila- ja muihin kustannuksiin.

Hankkeen vaikutus käyttötalouteen

Talvipuutarhan nykyinen vuokra on 41 342,52 euroa/vuodessa ja peruskorjauksen jälkeen vuokraksi tulee noin 192 730,00 euroa/vuodes-sa. Katu- ja puisto-osasto on varautunut taloussuunnitelmassaan investoinnista aiheutuvaan vuokrankorotukseen Talvipuutarhan tilavuokrassa.

Aikataulu Hankkeen toteutussuunnittelun on suunniteltu alkavan vuonna 2008 ja valmistuvan vuoden 2009 loppuun mennessä. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa keväällä 2010 ja kohde valmistuu syksyllä 2011.

Toiminta hankkeen toteutumisen jälkeen

Talvipuutarhan toiminta yleisölle avoimena, elämyksellisenä kasvihuoneena jatkuu peruskorjauksen jälkeen. Palvelutaso paranee uusien wc-tilojen ansiosta. Myös henkilökunnan ja opastuksen tavoitettavuus paranee. Henkilökunnan kannalta olosuhteet paranevat uuden kasvienhoitotilan ansiosta.

Talous- ja suunnittelukeskuksella ei ole hankkeen johdosta huomautettavaa.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Talvipuutarhan peruskorjauksen 18.12.2007 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on noin 800 brm² ja rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 3 500 000 euroa, arvonlisäverollisena 4 200 000 euroa, RI= 124,9 ja THI = 152,0 kustannustasossa marraskuu 2007.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Hankesuunnitelma 18.12.2007
	Liite 2	Kustannusarvio 18.12.2007

KIINTEISTÖ OY SUUTARILAN LAMPPUTIEN YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2008-2000

Kaj toteaa, että Kiinteistö Oy Suutarilan Lampputie on kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö. Yhtiö on tullut kaupungin omistukseen kaupunginhallituksen 7.5.2007 (690 §) ja kiinteistölautakunnan 16.10.2007 (686 §) päätöksiin perustuvalla 30.5.2008 allekirjoitetulla kaupalla.

Kauppa mahdollistaa Primulan Leipomot Oy:n uuden leipomon sijoittamisen Suutarilaan, mutta ajankohtaiseksi käyneen hankkeen toteuttaminen edellyttää, että yhtiön omistuksessa nyt oleva osa hanketta varten tarvittavista tonteista saadaan kaupungin suoraan omistukseen ja edelleen rakennuskelpoisiksi tonteiksi.

Järjestelyt edellyttävät, että yhtiölle valitaan omistajavaihdoksen jälkeen toimiva hallitus. Yhtiökokouksessa käsitellään eron myöntäminen nykyisille hallituksen jäsenille ja tilintarkastajalle sekä uusien hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valinta. Järjestelyjen toteuduttua yhtiö on tarkoitus purkaa.

Yhtiön edellinen hallitus ei ole kutsunut koolle ylimääräistä yhtiökokousta edellä lueteltujen asioiden käsittelemiseksi. Helsingin kaupunki yhtiön ainoana osakkeenomistajana kutsuu koolle ylimääräisen yhtiökokouksen tiistaina 14.10.2008 klo 09.00 alkaen osoitteessa Katariinankatu 1, 00170 Helsinki.

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään viisi varsinaista jäsentä.

Kiinteistövirasto esittää (1.1.2008), että kaupunginhallitus nimeäisi Kiinteistö Oy Suutarilan Lampputien uuteen hallitukseen suostumuksensa mukaisesti seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyväksi toimikaudeksi suostumuksensa mukaisesti Helsingin kiinteistöviraston kiinteistölakimiehet Pasi Lehtiön ja Elina Karvon tonttiosastolta ja lakimies Seppo Myyryläisen viraston kansliaosastolta.

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiössä on yksi varsinainen tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö.

Tarkastuslautakunta esittää 10.9.2008 (2 §), että yhtiön tilintarkastajaksi valitaan Ernst & Young Oy, vastuunalaisena tilintarkastajana KHT, JHTT Tiina Lind suostumuksensa mukaisesti.

Tasa-arvolain 4 a §:n 2 momentin mukaan säätiöiden ja osakeyhtiöiden toimielimiin tulee valita tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita

- edustamaan kaupunkia Kiinteistö Oy Suutarilan Lampputien 14.10.2008 pidettävässä ylimääräisessä yhtiökokouksessa sekä

- ehdottamaan, että yhtiön nykyisille hallituksen jäsenille ja tilintarkastajalle myönnetään pyynnöstään ero, ja

- ehdottamaan, että hallituksen jäseniksi valitaan seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyväksi toimikaudeksi suostumuksensa mukaisesti Helsingin kiinteistöviraston kiinteistölakimiehet Pasi Lehtiö ja Elina Karvo tonttiosastolta ja lakimies Seppo Myyryläinen viraston kansliaosastolta, sekä tilintarkastajaksi tarkastuslautakunnan esityksen mukaisesti Ernst & Young Oy, vastuunalaisena tilintarkastajana KHT, JHTT Tiina Lind.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä otteet nimetyille henkilöille sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

29.9.2008 pöydälle pantu asia

KULOSAAREN ALA-ASTEEN KOULUN VÄISTÖTILAHANKKEEN HYVÄKSYMINEN

Khs 2008-1879

Kiinteistölautakunta toteaa (2.9.2008) seuraavaa:

Tiivistelmä Kulosaaren ala-asteen koulurakennuksessa A, jossa pääosin koulun opetus annetaan, tutkittiin koulurakennuksen rakenteiden ja hengitysilman terveellisyyttä kosteus- ja homekartoituksin sekä ilman mikrobitutkimuksilla. Väliaikaisilla toimenpiteillä tiivistettiin opetus- ja muut tilat sekä tiloille hankittiin väliaikainen siirrettävä lisäilmanvaihtolaitteisto. Näillä toimenpiteillä antoi Helsingin kaupungin ympäristökeskus luvan käyttää koulurakennusta vuoden 2009 alkuun.

Kulosaaren ala-asteen koulussa on Kulosaaren koulupiiristä tulevia ala-asteen oppilaita 6 täysikokoista opetusluokkaa ja 2 alle 10 oppilaan pienryhmää sekä valtaosin ulkomaalaistaustaisia ns. kielioppilaita 4 täysikokoista luokkaa, 2 noin 20 oppilaan luokkaa ja 2 alle 10 oppilaan pienryhmää. Lukuvuonna 2007 - 2008 oli Kulosaaren ala-asteen koulussa Kulosaaren koulupiirin oppilaita yhteensä 165 ja vierailla kielillä opetusta saavia oppilaita 169, joille kaikille haettiin väistötiloja koulun peruskorjauksen ajaksi. Koulupiirin alueelta ei kiinteästä rakennuskannasta löytynyt korvaavia väistötiloja.

Tilakeskus tutki väliaikaistiloiksi 4 eri väistötilavaihtoehtoa:

Vaihtoehto 1

Tilakeskus esitti, että kielioppilaat sijoitetaan viereiseen koulupiiriin Herttoniemen ala-asteelle Ahmatie 1:een, koska opetuslautakunta on koulupiiriselvitystä tehdessään päättänyt luopua osasta Herttoniemen ala-asteen tiloista vuonna 2010. Opetusvirasto ilmoitti kuitenkin, ettei virastolla ole osoittaa olemassa olevasta koulurakennuksesta väistötiloja.

Vaihtoehto 2

Osa aineopetustiloja, henkilökunnan tiloja ja oppilaiden kotiluokat sekä koulun keittiö ja ruokalatilat ovat koulun kentälle ja piha-alueelle sijoitettavissa n. 2 000 kem²:n väistötiloissa sekä osa aineopetus- ja pienryhmätiloja, n. 350 m², koulun nykyisissä ja nuorisoasiankeskuksen entisissä vuokratiloissa koulutontin rakennuksessa B. Vuonna 2008 Pakilan ala-asteen pihalla olleiden 24 luokan väistötilavuokrauksen perusteella molempien väistötilojen vertailuhinnaksi arvioitiin 1 500 000 euroa alv. 0 %.

Vaihtoehto 3

Ennakoitiin, ettei rakennuslupaa saataisi kaikkien siirrettävien väistötilojen sijoittamiseksi koulun kentälle ja tontille, jolloin kahteen eri paikkaan perustamisen takia vertailukustannukseksi arvioitiin 2 000 000 euroa, alv. 0 %.

Vaihtoehto 4

Käsittelyssä olevien päiväkotien rakennuslupien yhteydessä on rakennusvalvonnassa edellytetty väliaikaistiloilta pysyvien rakennusten lämmöneristävyysarvoja. Kyseisenlaisia tiloja ei ole vuokratilamarkkinoilla saatavissa ja Lahdenväylän melualueelle v. 2008 hankitun n. 600 m² raskasrakenteisemman väliaikaiskoulun vuokrahinnalla (65 euroa/ kem²/kk) laskettuna vertailuhinnaksi arvioitiin n. 3 300 000 euroa,
alv. 0 %.

Valittu vaihtoehto

Opetusvirasto ja Kulosaaren koulu käyttäjänä ilmoittivat, että peruskorjaushankkeen aikainen opetus vuosien 2009 ja 2010 aikana tulee järjestää Kulosaaren koulupiirin alueella koulun pihalle ja entisiin nuorisoasiankeskuksen tiloihin suunniteltuna opetusviraston laatiman tarvesuunnitelman 11.6.2008 mukaisesti ja siten vaihtoehdon 2 mukaisten väistötilojen määrä on 1 649 hyötyneliötä ja vuokratilahankintana noin 2000 kem². Tilakeskus hakee erillisesti talousarviorahoituksen yhteydessä budjettiinsa väistötilahankinnan edellyttämää lisämäärärahaa vuosille 2009 ja 2010.

Arkkitehtitoimisto Perko Oy on laatinut tilakeskuksen toimeksiannosta koulun pihalle vuokrattavista väistötiloista 25.6.2008 päivätyt suunnitelmat, joiden mukaisesti on haettu väliaikaisille koulurakennuksille rakennuslupaa. Lupa on vielä käsittelyssä, mutta periaatteellisesti vaihtoehdon 2 mukaiset tilat ovat viranomaisten hyväksyttävissä ko. käyttötarkoitukseen.

Tilakeskus lähetti tarjouspyynnön 6:lle vuokratiloja valmistavalle ja vuokraavalle yritykselle, joista vain 2 vastasi ja vain Cramo Instant Oy antoi hintatarjouksen, jossa se tarjosi kysyttyjä tiloja vuokralle pystytettynä kunnallisteknisine liittymineen ja vuokra-ajan jälkeisine purkuineen ensimmäiseksi vuokravuodeksi 50 400 euron arvonlisäverottomalla kuukausivuokralla ja arvonlisäverollisena 61 488 euron kuukausivuokralla ja toiseksi vuokravuodeksi lisäkuukausivuokrista laskettuna 27 800 arvonlisäverottomalla kuukausivuokralla ja arvonlisäverollisena 33 916 euron kuukausivuokralla.

Koulun kentälle ja pihalle tulevien vuokratilojen vuokrakustannukset ovat yhteensä arvonlisäverottomana 938 400 euroa ja arvonlisäverollisena 1 144 848 euroa. Lisäksi entisten nuorisoasiainkeskuksen tilojen kunnostustöihin koulukäyttöön varustamiseksi ja väliaikaisten koulurakennusten ympäristön viihtyisyyteen ja leikkivälineisiin sekä varauksena rakennushankkeen 1 kuukauden viivästymisen vuokraan on arvioitu käytettävän enintään arvonlisäverottomana 240 000 euroa ja arvonlisäverollisena 292 800 euroa. Väistötilahankkeen kustannukset ovat enintään arvonlisäverottomana 1 178 400 euroa ja arvonlisäverollisena 1 437 648 euroa. Tilakeskus ei ole voinut varautua näihin kustannuksiin talousarvioehdotuksessaan.

Kulosaaren ala-asteen koulurakennus A:n peruskorjaus on laaditun hankeaikataulun mukaisesti ajoitettu aikavälille 21.4.2008 - 13.12.2010, jolloin vuokrattavien väliaikaistilojen tarve muuttoaikoineen on 2 vuotta alkaen 1.1.2009.

Lautakunta esittää Kulosaaren ala-asteen koulun väistötilahankkeen hyväksymistä siten, että hankkeen yhteenlasketut kustannukset ovat enintään arvonlisäverottomana 1 178 400 euroa ja arvonlisäverollisena 1 437 648 euroa ja että nämä kustannukset otetaan huomioon vuoden 2009 tilakeskuksen talousarviossa.

Samalla lautakunta toteaa päättäneensä edellyttäen, että kaupunginhallitus hyväksyy hankkeen mm. oikeuttaa kiinteistöviraston tilakeskuksen hankepalvelut tilaamaan Kulosaaren ala-asteen koululle väliaikaiset vuokratilat Cramo Instant Oy:ltä kokonaisvastuutoimituksena, pystytettynä ja kunnallistekniikkaan liitettyinä sekä purettuina, 24 kuukauden ja yhden lisäkuukauden ajaksi enintään arvonlisäverottomalla 966 200 euron ja arvonlisäverollisena 1 178 764 euron kokonaisvuokralla sekä oikeuttaa tilakeskuksen hankepalvelut käyttämään arvonlisäverottomana enintään 212 200 euroa ja arvonlisäverollisena 258 884 euroa tilaajan vastattavana oleviin erillishankintoihin.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (16.9.2008) hankesuunnitelmasta antamassaan lausunnossa, että koulun peruskorjaus edellyttää väistötilan pikaista toteuttamista.

Koulun kentälle ja pihalle pystytettävien vuokratilojen laajuus on noin 2000 brm2 ja vuokrakustannukset arvonlisäverottomina 938 400 euroa. Lisäksi on varattu 240 000 euroa entisen nuorisoasiankeskuksen tilan kunnostamiseen, ympäristön leikkivälineisiin ja vuokra-ajan mahdolliseen jatkoon yhdellä kuukaudella. Kokonaiskustannukset ovat arvonlisäverottomana 1 178 400 euroa.

Kulosaaren ala-asteen peruskorjaus sisältyy tilakeskuksen vuoden 2009 talousarvioehdotukseen. Peruskorjauksen ajaksi tarvittavat väistötilat ovat tilakeskuksen kannalta vuokrahanke, jonka tilakeskus rahoittaa käyttötalousmäärärahoistaan. Koska tilakeskus on nettobudjetoitu yksikkö talousarviossa, hanke ei edellytä välttämättä määrärahaa vaan lisäys näkyy toimintakatteen mahdollisena muutoksena talousarvioon verrattuna. Jatkossa tilakeskuksen tulee ottaa väistötilahankkeet vuokramenoissaan paremmin huomioon.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa väistötilojen hankintaa esityksen mukaisesti.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Kulosaaren ala-asteen koulun väistötilahankkeen siten, että hankkeen yhteenlasketut kustannukset ovat enintään arvonlisäverottomana 1 178 400 euroa ja arvonlisäverollisena 1 437 648 euroa ja että nämä kustannukset otetaan huomioon vuoden 2009 tilakeskuksen talousarviossa.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja opetusvirastolle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Opetusviraston tarveselvitys 11.6.2008



Kokousaika	6.10.2008 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali