HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

ESITYS KAUPUNGINHALLITUKSELLE LISÄMÄÄRÄRAHOISTA KUNTA-ALAN SOPIMUSTEN MUKAISIIN PALKANTARKISTUKSIIN

Khs 2008-1826, 2008-1938, 2008-1868, 2008-1886, 2008-1762, 2008-1918, 2008-1729, 2008-1342, 2008-1827, 2008-1805, 2008-1861, 2008-1950

Talous- ja suunnittelukeskus, tukkutori, pelastuslaitos, ympäristökeskus, ammattikorkeakoulu, suomenkielinen työväenopisto, kaupunginkirjasto, taidemuseo, kulttuuriasiainkeskus, Korkeasaaren eläintarha, nuorisoasiainkeskus, liikuntavirasto, kaupunkisuunnitteluvirasto ja rakennusvalvontavirasto esittävät, että niille myönnettäisiin vuoden 2008 talousarvioon kohdalle 1 14 03 menovaraus, Khn käytettäväksi, sisältyvästä henkilöstömenovarauksesta kunta-alan sopimusten mukaisia palkantarkistuksia varten henkilösivumenoineen lisämäärärahaa seuraavasti:

Virasto / osasto	Palkat	Henkilö-	Yhteensä
	euroa	sivumenot	euroa


Talous- ja suunnittelukeskus, Taloushallintopalvelu	406 000	147 000	553 000

Talous- ja suunnittelukeskus, NYP yrityspalvelu	5 000	3 000	8 000

Helsingin kaupungin tukkutori	31 000	11 000	42 000

Pelastuslaitos	205 000	74 000	279 000

Ympäristökeskus	143 000	80 000	223 000

Ammattikorkeakoulu	500 000	171 000	671 000

Suomenkielinen työväenopisto	292 000	106 000	398 000

Kaupunginkirjasto	949 000	344 000	1 293 000


Taidemuseo	30 000	11 000	41 000

Kulttuuritoimi
Kulttuuriasiainkeskus	201 000	73 000	274 000
Savoy-yksikkö	20 000	8 000	28 000

Korkeasaaren eläintarha	102 000	37 000	139 000

Nuorisoasiainkeskus	605 000	220 000	825 000

Liikuntatoimi
Liikuntavirasto	400 000	146 000	546 000
Merellinen osasto	20 000	8 000	28 000

Kaupunkisuunnitteluvirasto	565 000	185 000	750 000

Rakennusvalvontavirasto	246 000	70 000	316 000
Yhteensä	4 720 000	1 694 000	6 414 000

Kj toteaa, että vuonna 2008 sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle ja opetusvirastolle on jo aikaisemmin myönnetty määrärahaa ko. palkkavarauksesta yhteensä 58 534 000 euroa ja katsoo, että nyt tehdyt lisäesitykset henkilöstömäärärahoihin ovat perusteltuja. Nettobudjetoitujen virastojen toimintakatetta tulee myöhemmin muuttaa päätöstä vastaavaksi. Toimintakatteiden vahvistamiset on tarkoitus viedä kaupunginvaltuuston päätettäväksi samassa yhteydessä mahdollisten talousarvioylitysten kanssa.

Lisäksi Kj toteaa, että ammattikorkeakoulun lisämäärärahat on laskettu vuoden 2008 seitsemän ensimmäisen kuukauden osalta, jolloin ammattikorkeakoulun ylläpitäjä oli Helsingin kaupunki.

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää vuoden 2008 talousarvion kohdalta 1 14 03 Menovaraus, Khn käytettäväksi kunta-alan sopimuksista aiheutuneisiin palkkoihin ja henkilöstösivumenoihin kohdistuvat lisämäärärahat seuraavasti:

Ta-luvulle/ -kohdalle	Virasto	Euroa

1 13 02	Taloushallintopalvelu	553 000

1 39 14	NYP yrityspalvelu	8 000

2 05	Helsingin kaupungin tukkutori	42 000

2 35	Pelastuslaitos	279 000

2 37	Ympäristökeskus	223 000

4 03	Ammattikorkeakoulu	671 000

4 11	Suomenkielinen työväenopisto	398 000

4 15	Kaupunginkirjasto	1 293 000

4 16	Taidemuseo	41 000

4 17 01	Kulttuuriasiainkeskus	274 000
4 17 02	Savoy-yksikkö	28 000

4 21	Korkeasaaren eläintarha	139 000

4 31	Nuorisotoimi	825 000

4 41 01	Liikuntavirasto	546 000
4 41 02	Merellinen osasto	28 000

5 11	Kaupunkisuunnitteluvirasto	750 000

5 31	Rakennusvalvontavirasto	316 000

Pöytäkirjanote ao. virastoille ja talous- ja suunnittelukeskuksen talouspalveluille (Heljä Huusko) sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Hietamäki Ari, erityissuunnittelija, puhelin 310 36567
Bosisio Katja, erityissuunnittelija, puhelin 310 25707
Rickman Birgitta, erityissuunnittelija, puhelin 310 36279
Turunen Anu, suunnitteluinsinööri, puhelin 310 25217

OY SHELL AB:N JA NESTE OIL OYJ:N KIRJEET LAAJASALON ÖLJYSATAMA-ALUEEN VUOKRASOPIMUSTEN JATKAMISESTA SEKÄ OY SHELL AB:N OIKAISUPYYNTÖ

Khs 2006-1526

Oy Shell ab on lähettänyt kaupunginhallitukselle kirjeen (1.2.2008) ”Oy Shell ab:n esitys resurssien optimoinnista Laajasalon alueen kehitystyössä”. Kirjeessään oy Shell ab mm. pyytää vuokra-aikansa jatkamista vuoden 2011 loppuun. Yhtiö esittää voivansa jatkaa vuokra-alueellaan voiteluainetehtaan toimintaa vuoden 2010 loppuun ja sitten vuoden 2011 aikana ajavansa tehtaan alas, purkavansa sen ja kunnostavansa maaperän riskiperusteisesti. Perusteluna esitykselleen oy Shell ab toteaa, ettei kaupunki pysty aloittamaan yhtiön vuokramaan rakentamista vuoden 2011 alussa ja että yhtiö ei pysty asemakaavan puutteen vuoksi aloittamaan riskinarvioperusteista kunnostussuunnittelua.

Neste Oil Oyj on lähettänyt kaupunginhallitukselle kirjeen (11.2.2008) ”Laajasalon öljysataman maa-alueiden puhdistaminen”. Neste Oil Oyj mm. esittää vuokra-aikansa jatkamista siten, että yhtiö purkaisi alueen rakennelmat määräajassa vuoden 2010 loppuun mennessä, mutta maaperän kunnostukselle annettaisiin lisäaikaa. Perustelunaan Neste Oil Oyj toteaa, ettei se pysty asemakaavan puuttuessa käynnistämään riskinarvioperusteista kunnostusta.

Oy Shell ab on lähettänyt kaupungille oikaisupyynnön vs. kaupunginjohtajan päätöksestä 19.1.2007.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut toteaa lausunnossaan (19.3.2007), että vs. kaupunginjohtaja päätti 19.1.2007, 4023 § lähettää päätöksen liitteen mukaisen kirjeen mm. Oy Shell ab:lle.

Helsingin kaupunginhallitus ilmoittaa em. kirjeessä esitetyillä perusteilla, että mm. Oy Shell ab:n hakemus vuokra-ajan jatkamiseksi 31.12.2010 jälkeen ei anna aihetta jatkotoimenpiteisiin, vaan että Laajasalon öljysataman suhteen pitäydytään kaupunginvaltuuston vuonna 1996 asettamassa aikataulussa alueen muuttamiseksi asuin- ja työpaikka-alueeksi.

Oy Shell ab on tehnyt päätöksestä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksesta ilmenee, että yhtiö hyväksyy kylläkin kaupungin päätöksen, mutta hakee päätökseen oikaisua perustelujen osalta. Yhtiön mukaan päätöksen perusteluihin sisältyy asiavirheitä.

Oikeuspalvelut toteaa, että kuntalain 91 §:n mukaan päätökseen, joka koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta.

Valitus tai oikaisuvaatimus voi kohdistua vain itse päätökseen, sen lopputulokseen, ei päätöksen perusteluihin. Yleisenä periaatteena on, ettei perusteluihin saa erikseen hakea muutosta. Vaikka perustelut olisivatkin virheelliset, asianomaisen etu ei vaadi muutoksen saamista niihin, koska perustelut eivät saa oikeusvoimaa.

Em. perusteilla Oy Shell Ab:n oikaisuvaatimus tulee jättää tutkimatta.

Kj toteaa, että Laajasalossa on laajamittaista öljyhuoltotoimintaa pääosin kaupungin vuokramaalla. Kaksi yhtiötä (oy Shell ab ja oy Esso ab - nykyisin St1 Oy) toimivat myös omistamallaan maalla.

Oy Shell ab, oy Esso ab (nykyään St1 Oy) ja Fortum Oil and Gas Oy (nykyään Neste Oil Oyj) ovat sekä vuonna 2000 että uudelleen vuonna 2006 esittäneet kaupungille vuokrasopimustensa jatkamista sovitun luovutusajan jälkeen.

Molemmilla kerroilla Helsingin kaupunginhallitus on ilmoittanut öljy-yhtiöille, että niiden hakemukset vuokra-ajan jatkamiseksi 31.12.2010 jälkeen eivät anna aihetta jatkotoimenpiteisiin. Laajasalon öljysataman suhteen pitäydytään kaupunginvaltuuston vuonna 1996 asettamassa aikataulussa, jonka mukaan öljysatama-alueen muuttaminen asuntoalueeksi ajoittuu vuoteen 2010. Lisäksi kaupungin kanta on, että vuoden 2010 jälkeen koko alue mukaan lukien öljy-yhtiöiden omistamat alueet muutetaan asuinalueeksi ja asumisen yhteyteen sopivaksi työpaikka-alueeksi.

Öljy-yhtiöillä on alueillaan tilapäisellä rakennusluvalla rakennuksia ja rakennelmia. Kaupunginhallitus on ensin vuonna 2001 hyväksynyt rakennusluville jatkoaikaa 31.12.2006 saakka ja sitten vielä 7.5.2007 hyväksynyt jatkoaikaa 31.12.2009 saakka (suunnittelutarveratkaisut). Viimeinen jatkoaika myönnettiin ehdolla, että purkutyöt sekä maaperän ja ympäristön puhdistus- ja kunnostustyöt suoritetaan riittävän ajoissa siten, että koko alue on vuokrasopimusehtojen ja ympäristölupien edellyttämässä kunnossa vuokra-ajan päättymiseen mennessä eli 31.12.2010.

Kaupunginjohtaja päätti johtajistokäsittelyssä vuonna 2001 asettaa yhteistoimintaryhmän ohjaamaan ja valvomaan Laajasalon öljysatama-alueella tapahtuvien purku-, kunnostus- ja muiden toimenpiteiden suunnittelua ja käytännön toteutusta.

Öljy-yhtiöt ovat jo ryhtyneet ajamaan alas toimintaansa öljysatama-alueella. Neste Oil Oyj luovutti vuonna 2003 kaupungille n. 52 000 m²:n suuruisen maa-alueen kunnostettuna. Neste Oil Oyj on lisäksi öljyhuoltoalueen yhteistoimintaryhmässä ilmoittanut lopettavansa valmistuotteiden varastoinnin vuokra-alueellaan luovutetun alueen eteläpuolella marraskuun 2008 loppuun mennessä. Voiteluainetehdas ja pakkaustuotanto Koirasaarentien varrella jatkunee vuoden 2009 syyskuulle.

Oy Esso ab on lopettanut voiteluainetehtaansa toiminnan ja purkanut sen rakennuksen vuonna 2002. Oy Esso ab:n jälkeen alueen vuokraaja St1 Oy on paraikaa kunnostamassa voiteluainetehtaan tonttia. Tavoitteena St1:llä on luovuttaa vuokra-alue kaupungille kunnostettuna vuoden 2008 loppuun mennessä.

Kaupungin valmistelut uuden Kruunuvuorenrannan asuinalueen rakentamisen käynnistämiseksi ovat suunnitellussa aikataulussaan.

Öljyhuoltoalueen asemakaavoitus on suurelta osin käynnissä. Ensimmäisenä asemakaavana valmistuu Laajasalon puoleisten Koirasaarentien varsien ja Koirasaarentien asemakaava vuonna 2009. Asemakaava koskee oy Shell ab:n vuokra-aluetta Koirasaarentien osalta.

Kaupunki käynnistää vuonna 2010 öljyhuoltoalueen ulkopuolella Koirasaarentiellä kunnallistekniikan rakentamisen. Vuokra-alueiden luovutuksen jälkeen välittömästi vuoden 2011 alussa jatkuu kunnallistekniikan rakentaminen oy Shell ab:n vuokra-alueella.

Haakoninlahden pohjoisosan asemakaavoitus on käynnistynyt ja Hopealaakson ja Kaitalahden laajennusalueen asemakaavoitus käynnistyy alkusyksystä. Asemakaavat kattavat oy Shell ab:n vuokra-alueen ja osan Neste Oil Oyj:n vuokra-alueesta. Asemakaavaehdotukset valmistuvat keväällä 2010 kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn ja kaupunginvaltuuston käsittelyyn vuoden 2011 alussa.

Asuntorakentaminen Koirasaarentien varsilla alkaa keväällä 2011 ja öljyhuoltoalueella keväällä 2012.

Julkisen liikenteen siltayhteydestä kantakaupunkiin ryhdytään tekemään hankesuunnitelmaa tänä syksynä. Kaupunki on varautunut sekä sen että Herttoniemen liikenneympyrän ohittavan tunneliyhteyden rakentamiseen Kruunuvuorenrannan asuntorakentamisen edellyttämässä aikataulussa.

Öljyhuoltoalue on pinta-alaltaan laaja ja sen muuttaminen kokonaan asuinalueeksi kestää noin 20 vuotta. Väliaikaiskäyttönä siellä, missä aluetta ei tarvita rakentamiseen, tutkitaan mm. mahdollisuuksia osan aluetta avaamista palvelemaan mielenkiintoisena kallioisena ja vihreänä ulkoiluympäristönä, jossa tulevat asukkaat ja muut kiinnostuneet voisivat tutustua alueeseen. Siellä voisi olla myös alueen tulevaisuutta ja aluerakentamista konkreettisesti esittelevä näyttely (infotaulu-periaatteella).

Sekä oy Shell ab:n että Neste Oil Oyj:n vuokra-alueilla on asemakaavasuunnittelu käynnissä. Tulevan Kruunuvuorenrannan asuinalueen maankäyttö tulee olemaan sen verran tiivistä, että yhtiöiden vetoamaan riskinarviopohjaiseen kunnostukseen asemakaavan perusteella ei juurikaan ole mahdollisuutta. Perustuen ympäristöviranomaisen Helsingin ympäristökeskuksen St1 Oy:n voiteluainetehtaan maaperän kunnostusilmoituksesta vuonna 2008 tekemään päätökseen kunnostuksen tavoitetaso on tulevan maankäytön eli asumisen edellyttämä taso.

Kj toteaa, että kaupunginhallituksen ja satamalautakunnan vuonna 2000 tekemien vuokra-aikapäätösten perusteet eivät ole edelleenkään muuttuneet. Voimassaolevien vuokrasopimusten mukaisesti kaupungin vuokra-alueella olevan öljyhuoltotoiminnan mukaan lukien voiteluainetoiminnan alasajo ja maaperän saneeraus ympäristöviranomaisen määrittelemään tasoon tulee tehdä vuoden 2010 loppuun mennessä. Öljy-yhtiöiden tulee edellä kuvattu rakentamisaikataulu huomioiden käynnistää maaperän kunnostussuunnittelu. Suunnittelu, lupahaku ja itse kunnostus muodostavat pitkällisen prosessin, joka sisältää aikataulullisia riskejä. Riskit on syytä ottaa vakavasti huomioon varaamalla prosessiin riittävästi aikaa. Maaperän kunnostaminen tulee tehdä tulevan maankäytön eli asumisen vaatimaan puhtaustasoon. Tämä vaatimus on ympäristöviranomaisen Helsingin ympäristökeskuksen St1 Oy:n voiteluainetehtaan maaperän kunnostusilmoituksesta vuonna 2008 tekemän päätöksen mukainen.

Vielä Kj viittaa hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausuntoon, jonka mukaan oy Shell ab:n tekemä oikaisuvaatimus tulee jättää tutkimatta, koska oikaisuvaatimus koskee kaupunginjohtajan päätöksen perusteluja ja koska valitus tai oikaisuvaatimus voi kohdistua vain itse päätökseen, sen lopputulokseen, ei päätöksen perusteluihin.

KJ Kaupunginhallitus päättänee lähettää oy Shell ab:lle ja Neste Oil Oyj:lle edellä olevan selostuksen mukaisen vastauksen.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee viitaten hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausuntoon jättää tutkimatta oy Shell ab:n oikaisuvaatimuksen vs. kaupunginjohtajan 19.1.2007 (4023 §) tekemästä päätöksestä, joka koskee Laajasalon öljysataman vuokra-ajan jatkamista.

Kirje oy Shell ab:lle ja Neste Oil Oyj:lle, pöytäkirjanote oy Shell ab:lle muutoksenhakuosoituksin sekä pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, Helsingin Satamalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, kiinteistövirastolle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Oasmaa Kyösti, aluerakentamispäällikkö, puhelin 310 25957

LIITTEET	Liite 1	Oy Shell abn 1.2.2008 päivätty kirje
	Liite 2	Neste Oil OYJn 11.2.2008 päivätty kirje
	Liite 3	Oy Shell abn 6.2.2007 päivätty oikaisupyyntö

STRATEGIAKOKOUSASIA: KAUPUNKITUTKIMUS JA METROPOLIPOLITIIKKA

Khs

1. Taustaa

Helsingin kaupungin ja korkeakoulujen yhteistyö laaja-alaista

Sj toteaa, että Helsingin kaupungin yhteistyö seudun yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa on monipuolista ja yhteistyöllä on pitkät perinteet. Vakiintunutta ja laaja-alaista yhteistyötä edustavat kaupunkitutkimuksen professuurit, Innovatiivinen kaupunki – ohjelma ja sen hankkeet (Helsingin kaupunki ja Teknillinen korkeakoulu) sekä Helsingin kaupungin ja Helsingin kauppakorkeakoulun yhteistyö, jonka toteutusta ja kehittämistä tukee koordinaattori ja joka käsittää hanke-tason yhteistyötä monien laitosten kanssa. Yhteistyö Taideteollisen korkeakoulun kanssa on myös monipuolista. HERA – hankkeessa (Helsinki Education and Research Area) sekä Helsingin seudun innovaatiostrategiassa ”Yhdessä huipulle” toteutuu laaja tutkimus- ja kehittämisyhteistyö kaikkien korkeakoulujen, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa.

Helsingin kaupungin tutkimusohjelma, joka laaditaan noin kolmen vuoden välein, kokoaa hanketason yhteistyön korkeakoulujen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Hankkeista merkittävä osa kohdistuu koko seutuun ja osa hankkeista tuottaa kansainvälistä vertailevaa tietoa. Tällä hetkellä toteutetaan tutkimusohjelmaa 2007 - 2009, jonka n. 80 hanketta tuottavat uutta tietoa neljään haasteeseen tai teemaan: (1) Metropolialueen hallinta ja toimiva kaupunki, (2) Kaupungin talouden ja elinkeinojen menestys, (3) Asukkaille hyvä Helsinki ja (4) Kaupunkihistorian ymmärtäminen.

Sopimus kaupunkitutkimuksen professuureista Helsingin yliopistossa

ja Teknillisessä korkeakoulussa päättymässä

Vuonna 2003 Helsingin yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, Lahden kaupunki ja Vantaan kaupunki solmivat sopimuksen kaupunkitutkimusyhteistyön kehittämisestä. Sopimuksen tarkoitus oli määritellä yhteistyön tavoitteet ja rahoitusmalli sekä sopia periaatteista, joilla vuonna 1998 Helsingin metropolialueella aloitettua kaupunkitutkimuksen kehittämistä jatketaan vuoteen 2010 asti.

Kaupunkitutkimusyhteistyön rahoitus on koostunut kahdesta peräkkäisestä viisivuotiskaudesta. Ensimmäisessä vaiheessa rahoituksesta vastasivat Helsingin yliopisto, Helsingin kaupunki ja opetusministeriö. Rahoituksella perustettiin kuusi määräaikaista professuuria Helsingin yliopistoon. Toisessa viisivuotisvaiheessa yhteistyökumppaneihin ja rahoittajiin liittyivät Teknillinen korkeakoulu sekä Espoon, Vantaan ja Lahden kaupungit. Yhteistyöllä saatiin aikaan yhdeksän professuuria, joista kaksi sijoittui Teknilliseen korkeakouluun. Nykyisin Helsingin yliopisto on vakinaistanut professuureistaan kolme, joten määräaikaisia professuureja on yhteensä kuusi. Sopimuksella niiden rahoitus on turvattu vuoden 2009 puoliväliin asti. Sopijapuolten yhteisvoimin rahoitus on erillisneuvotteluin saatu turvattua vuoden 2009 loppuun asti.

Sopimuksen mukaan kahden yliopiston, neljän kaupungin ja yhdeksän professuurin muodostaman verkoston tavoitteena on vahvistaa kaupunkitutkimusta yliopistollisena tutkimus- ja koulutusalana, suunnata kaupunkitutkimusta kaupunkien kannalta tärkeisiin kysymyksiin ja vahvistaa Helsingin laajan metropolialueen innovaatiojärjestelmää.

2. Kaupunkitutkimuksen vahvistaminen ja metropolipolitiikka

Kaupunkitutkimusverkostossa (kaupunkitutkimuksen professuureja koordinoiva verkosto), seudun korkeakoulujen rehtorifoorumissa, rehtorifoorumin ja pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyössä sekä Helsingin kaupungin ja Helsingin yliopiston neuvottelukunnassa on tänä vuonna käyty keskusteluja kaupunkitutkimuksen vahvistamisesta ja metropolipolitiikasta. Kaupunkitutkimusta tarvitaan horisontaalisesti metropolipolitiikan kaikkiin tavoitteisiin, kärkihankkeisiin ja niiden sisältöalueisiin. Kansainvälistä kaupunkivertailua tuottavalle tutkimukselle on metropolipolitiikassa kasvavaa kysyntää.

Tavoitteeksi on asetettu metropolialueen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen, kuntien ja valtionhallinnon osallistuminen kumppanuuden kautta kansallisen metropolipolitiikan toteuttamiseen tuottamalla ja kehittämällä metropolialueen tarpeisiin entistä paremmin vastaavaa monitieteistä kaupunkitutkimusta.

3. Sihteeristö asetettu metropolipolitiikkaa tukevan tutkimusyhteistyön valmistelua varten

Korkeakoulujen rehtorifoorumin ja pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien kokouksessa 19.3.2008 päätettiin, että metropolipolitiikkaa tukevan tutkimusyhteistyön valmistelua jatketaan korkeakoulujen työnä, johon myös kaupunkien edustajat myöhemmin osallistuvat. TKK:ssa 3.6.2008 pidetyssä, rehtori Matti Pursulan koolle kutsumassa kokouksessa käynnistettiin asiantuntijavalmistelu kaupunkitutkimuksen tila-analyysia ja tutkimusaihioiden määrittelyä varten. Samassa yhteydessä nimettiin valmistelua varten sihteeristö puheenjohtajanaan tietokeskuksen johtaja Asta Manninen.

Tila-analyysi toteutetaan työpajoja käyttäen (13.10., 17.11. ja 15.12.2008), joilla haetaan myös kumppanuuden ja verkostoyhteistyön vahvistamista ja laajentamista. Tila-analyysin tavoitteena on tuottaa tutkimus- ja yhteistyöohjelma, joka tarkastelee metropolikehitystä ja kansainvälistymistä, määrittelee painopisteitä ja tutkimusteemoja sekä kuvaa niihin liittyviä tutkimushankkeita. Tutkimus- ja yhteistyöohjelma sisältää myös kehittämishankkeita, erityistehtäviä ja suunnattuja toimenpiteitä.

./. Valmistelutyötä rajaavat ja jäsentä kaaviossa ”Metropolipolitiikka ja kaupunkitutkimus” esitetyt aihiot. Nämä aihiot on kuvattu liitteessä.

Asiaa tulee selostamaan tietokeskuksen johtaja Asta Manninen.

SJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä saadun selvityksen tiedoksi.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITE

Metropolipolitiikka ja kaupunkitutkimus

POROLAHDEN PERUSKOULUN ALA-ASTEEN RAKENNUKSEN VESIKATON, IKKUNOIDEN JA JULKISIVUJEN PERUSKORJAUKSEN TEKNISEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2008-1666

Kiinteistövirasto toteaa (9.7.2008) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Porolahden peruskoulun ala-asteen rakennus ja kirjasto ovat vuonna 1959 arkkitehti Claus Tandfeltin suunnittelemat kansa- ja kansalaiskoulurakennus ja siihen liittyvä erillinen kirjasto-osa, yhteensä 7 172 brm² ja 34 413 m³. Rakennukset ovat peltikatteisia, julkisivut puhtaaksimuurattuja ja roiskerapattuja ja ikkunat sekä ovet puurakenteisia. Julkisivun rakenteet ovat pääosin alkuperäisiä ja siten elinkaarensa lopussa.

Kiinteistöviraston tilakeskus laati koulun sekä konsulttien tekemien tutkimusten perusteella vesikatteen, ikkunoiden ja ovien sekä julkisivujen, että niiden sähköasennusten ja valvonta-automatiikan peruskorjauksen teknisen hankesuunnitelman 4.7.2008. Hankesuunnitelma sisältää puhtaaksimuurattujen ja rapattujen tiiliseinien paikkauskorjaukset ja pinnoituksen, koulun ikkunoiden uusinnan sekä ovien uusinnan tai peruskorjauksen sähköisine lukituksineen ja noin kaksi kolmasosan vesikatepellityksen uusinnan räystäskouruineen ja syöksytorvineen. Lisäksi koulurakennuksen oviin lisätään valvonta-automatiikka pääteohjelmineen.

Osana hankkeen valmistelua tilasi tilakeskus suunnittelu- ja toteutusvaiheen rakennuttamisen A- Rakennuttajat Oy:ltä ja täydentävän suunnittelun HMT - Arkkitehdit Oy:ltä ja Sähköinsinööritoimisto E -Plan Oy:ltä. Kiinteistön ikkunoiden uusinnan oli kertaalleen suunnitellut opetusviraston toimeksiannosta vuonna 2005 HMT - Arkkitehdit Oy ja rakennesuunnittelun tehnyt Insinööritoimisto Ylimäki - Tinkanen Oy. Molemmat jatkoivat hankkeessa aiemmilla toimeksiannoillaan.

Kustannukset Urakkatarjousten perusteella laadittu kustannusarvio on seuraava hintatasossa 5/2008:

kuntotutkimukset	15 000 €,	alv. 0 %
rakennuttaminen ja työmaavalvonta	65 000 €,	alv. 0 %
suunnittelu	30 000 €,	alv. 0 %
tekninen peruskorjausurakka	1 614 426 €,	alv. 0 % tarjous
teräsikkunoiden korjaus HKR	66 100 €,	alv. 0 % tarjous
lisä- ja muutostyövaraus 10 %	179 074 €,	alv. 0 %
Hanke enintään	1 969 600 €, 2 402 912 €,	alv. 0 % alv. 22 %

Rahoitus ja aikataulu Hankkeen rahoitukseen on varauduttu vuosien 2008 ja 2009 peruskorjausmäärärahoissa talousarviokohdassa 8020201 ja hanke on sisällytetty tilakeskuksen käyttösuunnitelmaan.

Peruskorjaustyön ajoitus on 15.8.2008 - 31.12.2009.

Tarjouspyyntömenettely

Tehtyjen suunnitelmien perusteella pyydettiin urakoitsijatarjoukset hankkeesta avoimella kansallisella hankintamenettelyllä (ilmoitus Hilmassa 26.5.2008) hankkeen kustannusarvion laatimiseksi ja hankkeen mahdollisimman varhaiseksi aloittamiseksi syyskesästä 2008 siten, että ikkunauusinnat ovat tehdyt ja julkisivut korjattu vuoden 2009 loppuun mennessä. Koulu mahdollistaa vain 4 luokkahuoneen tyhjennyksen korjaustöitä varten kerrallaan.

Urakkatarjoukset Pääurakan eli rakennusteknisten töiden tarjouspyyntö lähetettiin kymmenelle urakoitsijalle, joista kaksi antoi tarjouksen. Halvimman ja tarjouspyynnön mukaisen kokonaishintatarjouksen antoi Raitayhtiöiden Raitarakennus Oy, joka tarjosi työtä tehtäväksi arvonlisäverottomana 1 614 426 eurolla, arvonlisäverollisena 1 969 599 euroa. Tarjousten vaihteluväli oli 1 614 426 euroa - 1 844 262,30 euroa, alv. 0 %.

Erillisesti pyydettiin myös avoimena kansallisena hankinta-kilpailuna (ilmoitus Hilmassa 27.5.2008) julkisivujen ja valvonta-automaation sähkötöiden tarjous kuudelta sähköurakoitsijalta, joista kolme antoi tarjouksen. Halvimman tarjouksen antoi Sähkö-Trio Oy, joka tarjosi työtä tehtäväksi arvonlisäverottomana 66 100 euroa, arvonlisäverollisena 80 642 euroa. Tarjousten vaihteluväli oli verottomana 66 100 - 88 900 euroa.

Kiinteistölautakunta on kokouksessaan 24.6.2008 § 459 siirtänyt päätösvallan ajalla 25.6.2008 - 4.8.2008 mm. Porolahden peruskoulun ala-asteen vesikaton, ikkunoiden ja julkisivujen teknisen hankesuunnitelman hyväksymisen esittämisestä ja urakoitsijoiden valinnasta kiinteistöviraston virastopäällikölle.

Kiinteistövirasto esittää tilakeskuksen 4.7.2008 päivätyn Porolahden peruskoulun ala-asteen rakennuksen vesikaton, ikkunoiden ja julkisivujen peruskorjauksen teknisen hankesuunnitelman hyväksymistä arvonlisäverottomalla enimmäishinnalla 1 969 600 euroa, arvonlisäverollisena 2 402 912 euroa.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (26.8.2008) hankesuunnitelmasta antamassaan lausunnossa, että Roihuvuorentie 2:ssa oleva koulurakennus on valmistunut vuonna 1959 ja sen julkisivut ovat elinkaarensa lopussa.

Hankkeen laajuus on 7 172 brm2 ja urakkatarjouksiin perustuvat arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset 2 403 000 euroa (veroton hinta 1 970 000 euroa) kustannustasossa 5/2008.

Peruskorjaus sisältyy tilakeskuksen vuoden 2008 korjausohjelmaan.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisesti.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Porolahden peruskoulun ala-asteen rakennuksen vesikaton, ikkunoiden ja julkisivujen peruskorjauksen 4.7.2008 päivätyn teknisen hankesuunnitelman siten, että hankkeen arvonlisäverollinen enimmäishinta on 2 403 000 euroa (veroton hinta 1 970 600 euroa) kustannustasossa 5/2008.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja opetusvirastolle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Hankesuunnitelma 4.7.2008

LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYISTÄ VALITUKSISTA KOTINUMMENTIEN POHJOISPÄÄN ALUEEN (TAPANINKYLÄ) ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11687)

Khs 2007-1613

Kaj toteaa, että kaupunginvaltuusto on 4.6.2008 hyväksynyt 39. kaupunginosan (Tapaninkylä, Tapaninvainio) korttelin nro 39139 tonttien nro 21, 22 ja 30, korttelin nro 39140 tontin nro 6, korttelin nro 39143 tontin nro 4, korttelin nro 39243 tontin nro 16 ja korttelin nro 39353 tonttien nro 11 ja 12 sekä katu-, virkistys- ja erityisalueiden (muodostuvat uudet korttelit nro 39145–39147) asemakaavan muutoksen piirustuksen nro 11687/31.5.2007, 27.3.2008 mukaisena.

XXXX ja XXXX XXXX sekä YYYY YYYY ovat hakeneet muutosta valtuuston päätökseen Helsingin hallinto-oikeudelta.

./. Valitukset ovat esityslistan tämän asian liitteenä.

Helsingin hallinto-oikeus pyytää (17.7.2008) valtuuston lausuntoa valitusten johdosta.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut toteaa (16.9.2008) asiassa kaupunkisuunnitteluviraston kanssa yhteistyönä valmisteltuna lausuntona muun muassa seuraavaa.

Lausunto valitusten johdosta

Oikeuspalvelut viittaa asiassa kaupunginvaltuuston pöytäkirjan 4.6.2008 liitteenä oleviin päätöksen perusteluihin sekä kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslistateksteihin 31.5.2007 ja 27.3.2008 ja toteaa, että hallinto-oikeudelle annettavassa lausunnossa tulisi pyytää valitusten hylkäämistä ja jättämistä osin tutkimatta jäljempänä mainituin perustein.

Valitusten laillisuus ja valitusoikeus

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 188 §:n mukaan valtuuston kaavapäätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään, eli 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaiset saavat päätöksestä tiedon silloin, kun päätös asetetaan yleisesti nähtäville. Päätös on asetettu yleisesti nähtäville 13.6.2008. XXXX ja XXXX XXXX ja YYYY YYYY ovat toimittaneet valitukset hallinto-oikeudelle 14.7.2008. Valitukset on siten tehty määräajassa ja oikealle viranomaiselle. Valittajilla on asiassa lain mukaan valitusoikeus.

XXXX ja XXXX XXXX:n valitus

XXXX ja XXXX XXXX ovat hakeneet muutosta kaavapäätökseen kortteleiden 39139 ja 39145 osalta. Valituksessa on muun muassa todettu, että korttelin 39145 tonttitehokkuusluvun tulee olla e = 0.25 eli sama kuin naapuritonteilla. Valituksen mukaan kaavamuutoksessa ei ole otettu huomioon voimalinjaa. Tontille 39139/21 ei ole merkitty sisääntuloliittymää rakennusluvassa sovitun mukaisesti. Puro, johon alueen sadevesijärjestelmät laskevat, tulee kunnostaa ja jättää avoimeksi. Korttelissa 39139 kaikille kiinteistöille tulee tasavertaisuuden säilymiseksi varata kaksi sadevesiliittymää. Autosuojia koskeva määräys on esitettävä kaavassa selvästi. Kaava-asiakirjoista asia voidaan tulkita väärin.

Valituksessa on lisäksi vaadittu, että kaavaan merkitty kääntöpaikka tulee ottaa uudelleen arviointiin. Kaupunki ajaa naapuritontin (39139/30) etua. Tontinomistajia käsitellään eriarvoisesti. Valittajat ovat joutuneet tekemään sisäänajon muualta kuin kaavaan merkityltä kääntöpaikalta. Kaavapöytäkirjaan ei ole merkitty XXXX:ien tontin 21 kirjeenvaihtoa. Tontin 30 omistaja on käyttänyt kääntöpaikkaa siten, että se on haitannut muita. Kaupunki on myös luvannut osuuden kääntöpaikasta ilmaiseksi tontin 39139/30 omistajalle, mutta tontin 39139/21 omistaja joutuu lunastamaan osuutensa. Tontilla 39139/30 on tasakatto muutettu kääntöpaikan päälle ylettyväksi aumakatoksi. Tontin 30 omistaja on valittanut valittajien roska-astian sijoituspaikasta turhaan.

Valittajat ovat edelleen todenneet, että asiassa tulee tutkia, voitaisiinko katuyhteys hoitaa Sidetien kautta. Korttelia 39145 ei tule toteuttaa tässä muodossa vaan vasta, kun kaava-aluetta on tarkoitus myöhemmin jatkaa Kottaraistielle saakka. Alun perin kaavan valmisteluvaiheessa on ilmoitettu, että suunnitelma käsittää vain välin Sidetie–Kottaraistie. Tämä ei pidäkään paikkansa, mikä on valittajien mukaan menettelytapavirhe.

Vastine valitukseen

Oikeuspalvelut toteaa, että MRL 50 §:n mukaan asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä ja rakentamista varten, ja sen tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksiin sekä ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä. Suurin osa valituksessa esitetyistä seikoista on sellaisia, että ne eivät liity kaavoitukseen eikä niitä ole ratkaistu, eikä voitukaan ratkaista asemakaavassa. Valitus tulee jättää tutkimatta näiltä osin. Muun muassa sisääntuloliittymää, sadevesiliittymää, rakennusjärjestelyjä, kääntöpaikan käyttöä, kääntöpaikan maanluovutusta, toisen tontin rakennusten muutoksia ja roska-astioiden sijoittamista koskevat väitteet ovat sellaisia, että ne eivät liity asemakaavaan. Asiat kuuluvat ratkaistavaksi muussa yhteydessä, osa asioista esimerkiksi rakennuslupamenettelyssä.

Valituksessa esitetyt asiat, jotka on mahdollista ratkaista asemakaavalla, on pyritty ratkaisemaan kaavassa parhaalla mahdollisella tavalla myös valittajien esittämät seikat huomioon ottaen.

Asemakaavan muutoksella on luotu uusia asuinkortteleita Tapaninkyläntien läheisyyteen virkistys- ja erityisalueille. Kotinummentien risteyksen tuntumaan on merkitty tontti kauppaa varten. Alueelle on haettu hieman ympäröivästä alueesta poikkeavaa esikaupunkimaista rakentamistapaa. Sijoittamalla uudisrakennukset liikennöidyimpien katujen varsille saadaan myös suojaus liikennemelua vastaan ilman erillisiä meluesterakenteita. Kerrosalaa kaavamuutosalueella on noin 10 600 k‑m², josta uutta asumista noin 8 400 k-m²ja liiketilaa 700 k-m². Lisäksi on muutettu liikennejärjestelyjä muun muassa Kotinummentiellä, Talitiaistiellä, Mäenaluksella, Killinpolulla ja Erätiellä sekä muutettu yksittäisiä pientalotontteja koskevia kaavamääräyksiä ja tontin rajoja.

Yhdenvertaisuus

Oikeuspalvelut toteaa, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan perustuslain 6 §:stä ilmenevä yhdenvertaisuusperiaate edellyttää, ettei alueiden omistajia tai haltijoita aseteta kaavassa toisistaan poikkeavaan asemaan, ellei siihen ole hyväksyttäviä maankäytöllisiä perusteita.

Korttelin 39145 muiden korttelien tonttitehokkuusluvusta hieman poikkeavalle tonttitehokkuusluvulle on hyväksyttävät maankäytölliset perusteet. Alueen suunnittelussa on pyritty monipuolisiin asuntotyyppeihin ja hieman nykyistä rakentamistapaa kaupunkimaisempaan ympäristöön. Tonttitehokkuus on lähiympäristön nykyistä tehokkuutta suurempi, ja tästä syystä asemakaava myös varsin tiukasti ohjaa rakentamista muun muassa rakennusalamääräyksin. Korttelissa 39145 ja muilla Tapaninkyläntien katualueeseen liittyvillä tonteilla rakennusala on muotoiltu nauhamaiseksi ja siten liikennemelua torjuvaksi. Rakennusoikeus on määritelty tällaiseksi, jotta kadunvarteen saadaan riittävän yhtenäinen rakennusrivi. Liikennemelua torjuva uudisrakentaminen parantaa myös etelänpuoleisten naapureiden olosuhteita.

Voimalinjaan, tonttiliittymään, sadevesijärjestelmään ja

autosuojamääräyksiin liittyvät väitteet

Tapanilan sähköasemalle menevä 110 kV:n voimalinja kulkee Tapaninkyläntien toisella puolella, josta sen etäisyys esitettyyn uudisrakentamiseen on vähintään 30 metriä, mikä on katsottu suoja-alueena riittäväksi. Asemakaava luo MRL 54 §:n mukaisesti edellytykset terveelliselle ja turvalliselle elinympäristölle.

Tonttiliittymiä merkitään kaavaan vain, jos siihen on erityinen syy. Tässä tapauksessa ei ole ollut erityistä syytä merkitä XXXX:ien tontille 39139/21 sisääntuloliittymää. Kaava ei ole ristiriidassa myönnettyyn rakennusluvan kanssa. Kaavaan ei ole tarpeellista merkitä sadevesiliittymiä.

Puro, johon alueen sadevesijärjestelmät laskevat, sijaitsee puistoalueella, johon kaavan mukaan saadaan rakentaa vesiaiheita. Puron säilyttämiselle ei ole kaavassa estettä. Asemakaava antaa mahdollisuuden puroalueen laadukkaaseen toteuttamiseen, mutta yksityiskohdat tarkentuvat yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Puron kunnosta vastaa rakennusvirasto.

Autosuojamääräys on vakiintunut, pientaloalueilla käytetty määräys. Määräyksen mukaan kaikilla asuinkorttelialueilla saa tontin kerrosalan ja rakennusalan estämättä rakentaa enintään 25 m² talous- tai autosuojatilaa asuntoa kohden, mikäli sille ei erikseen ole merkitty rakennusalaa. Rakennusalan ulkopuolelle rakennettava talous- tai autosuojarakennus saadaan rakentaa naapurin suostumuksella vähintään 0,5 metrin etäisyydelle tontin rajasta ja sen enimmäiskorkeus on 2,5 metriä. Jos räystäs ulottuu lähemmäs kuin 0,5 metriä tontin rajasta, lape ei saa kallistua tontin rajalle päin. Näkyviin jäävät rajapinnat on käsiteltävä julkisivun tapaan.

Kääntöpaikkaan liittyvät väitteet

Talitiaistien kääntöpaikka on käytännössä todettu huonosti toimivaksi ja se on nykyisiin katualueen mitoituskäytäntöihin verrattuna aivan liian pieni. Tämän vuoksi kääntöpaikka on poistettu kaavasta ja katualueet on liitetty nykyisiin asuntotontteihin 39139/21 ja 30. Talitiaistietä on jatkettu siten, että ajoyhteys nykyisille tonteille 39139/21, 39140/5 ja tulevalle tontille 39145/1 nykyisen puistoalueen kautta muuttuu katuyhteydeksi. Korvaava kääntöpaikka on suunniteltu nykyiselle puistoalueelle lähelle Tapaninkyläntietä. Asemakaava antaa mahdollisuuden kääntöpaikan laadukkaaseen toteuttamiseen, mutta yksityiskohdat tarkentuvat yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslistatekstissä käsitellään kyseiseen kaavahankkeeseen liittyvää kirjeenvaihtoa. Valittajien muille kaupungin virastoille osoittamat kirjeet eivät kuulu tähän kirjeenvaihtoon. Rakennusvirasto on kuitenkin saattanut XXXX:ien kirjeenvaihdossa esille tuomat asiat kaupunkisuunnitteluviraston tietoon kaavaan liittyviltä osin. Kaavaan liittyvä vuorovaikutusmenettely on MRL:n mukainen.

Tontinomistajien on mahdollisuus lunastaa tontteihin liitettävät maa-alueet kaavan tultua voimaan. Lunastusmenettelyä hoitaa kiinteistöviraston tonttiosasto.

Tontin 39139/30 rakentaminen on kaavan ja Helsingin rakennusjärjestyksen mukaista. Muutokselle on haettu rakennuslupa. Roska-astioiden paikkojen osalta tilanne tulee selvemmäksi kaavan tultua voimaan.

Kääntöpaikan muutos on maankäytön ja liikenteen kannalta perusteltu eikä kaavoituksen kannalta asiassa ole epäselvyyksiä. Katuyhteyden osoittaminen Sidetien kautta ei ole tarkoituksenmukaista, koska kaavan mukainen katuyhteys on lyhyempi ja sitä käytetään nykyisinkin ajoreittinä. Ehdotettu reitti tuhoaisi puron, jonka säilyttäminen on erityisesti tulvavesien hallinnan kannalta katsottu alueelle tarpeelliseksi. Myös valittaja itse on vaatinut puroa säilytettäväksi.

Kaava luo siten MRL 54 §:n mukaisesti edellytykset liikenteen järjestämiselle.

Asemakaavatyötä Tapaninkyläntien kadun vartta rajaavan rakentamisen täydentämiseksi on tarkoitus jatkaa Talitiaistien kohdasta länteen päin Koillis-Helsingin pääkatua koskevan yleissuunnitelman (2004) mukaisesti. Kaava-alue rajataan aina hankkeen kannalta tarkoituksenmukaisen laajuiseksi. Alueelliseen yhtenäisyyteen ja ympäristöön sopivuuteen ei rajauksella ole merkittävää vaikutusta. Talitiaistien länsipuolen alue on ollut mukana asukkaille lähetetyssä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa 14.6.2006. Asemakaavan aluerajaus on sama kuin osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitekartassa.

Valittaja on ollut itse asemakaavan muutoksen hakijoiden joukossa. Vireillä olevan kaavaehdotuksen mukaisesti tontinomistaja on hakenut ja saanut tontilleen poikkeamispäätöksellä rakennusluvan kaksitasoiselle asuinrakennukselle. Talitiaistien kääntöpaikan taustalla on vuosien kirjeenvaihto asukkaiden ja kaupungin välillä.

YYYY YYYY:n valitus

YYYY YYYY:n valituksessa on haettu muutosta kaavaan ja muun muassa todettu, että kaavamuutoksessa tontin 39353/12 merkintä AO on muutettu merkinnäksi A. Merkintä on turha tontin kokoon nähden ja asettaa tontinomistajat eriarvoiseen asemaan. Tontilla oleva vanha rakennus soveltuu huonosti asuntolakäyttöön ja merkintä johtaa rakennuksen purkamiseen. Asuntola aiheuttaa lisäksi häiriöitä, asumisviihtyvyyden alenemista ja asuinrakennusten arvon alenemista naapuristossa. Autopaikkojen määrä on myös liian vähäinen asuntolakäyttöön. Asuntola tulee tarvitsemaan vieraspysäköintiä kapealla Mäenalus-nimisellä tiellä.

Valittaja on vastustanut Killinpolun katualueen liittämistä tontteihin 39353/11 ja 12. Reitti tulisi säilyttää ja rakentaa kevyen liikenteen tieksi. Toinen reitti Erätie 3:n liittymän kautta on vaarallinen jalankulkijoille ja talvella liukas. Liittymä on väärin suunniteltu ja väärässä paikassa.

Valituksessa on vastustettu myös Mäenaluksen katualueen liittämistä tonttiin 39353/12. Katualue on aikoinaan otettu tontista 12 kääntöpaikkaa varten, ja vastapäisten tonttien omistajat ovat maksaneet siitä ns. kateusmaksun. Valittajan mukaan olisi oikeudenmukaista, että kaupunki maksaisi osan hinnasta takaisin naapureille.

Valittaja on lisäksi esittänyt, että Mäenaluksen rakentamaton kääntöpaikka otetaan käyttöön Erätien päätteenä. Tämä lopettaisi luvattomat kääntymiset valittajan omistamalle tontille Erätien loppupäässä.

Vastine valitukseen

Tonttiin 39353 liittyvät väitteet

Oikeuspalvelut toteaa, että kaavoituksessa noudatettava yhdenvertaisuusperiaate edellyttää, ettei alueiden omistajia tai haltijoita aseteta kaavassa toisistaan poikkeavaan asemaan, ellei siihen ole hyväksyttäviä maankäytöllisiä perusteita.

Tontti 39353/12 on asemakaavaan merkitty lähiympäristön erillispientalotonteista (AO) poikkeavasti asuinrakennusten korttelialueeksi (A) Tapanilan Urheilukeskuksen hakemuksen mukaisesti. A-merkintä tarkoittaa asuinkäyttöä eikä edellytä esimerkiksi tontin varaamista pelkästään asuntolakäyttöön. Tontin tehokkuusluku e = 0.25 on pysynyt samana kuin naapuritonteilla.

Hieman toisistaan poikkeaville kaavamerkinnöille on hyväksyttävät maankäytölliset perusteet. A-korttelialueen asemakaavamerkinnän perusteena on tontin sijainti Tapanilan Urheilukeskuksen välittömässä läheisyydessä siten, että tontti rajoittuu etelä- ja länsisivuiltaan urheilukeskuksen paikoitusalueeseen, jolle saadaan asemakaavan mukaan rakentaa myös pysäköintikansi. Tontin on tämän vuoksi katsottu sopivan tavanomaista omakotiasumista paremmin tilapäiseen asumiseen esimerkiksi urheilukeskuksessa järjestettävien kurssien osanottajille. Näin pieni yksikkö (rakennusoikeus noin 220 k-m²) ei todennäköisesti aiheuta ylimääräistä häiriötä naapurustolle.

Hallinto-oikeuden toimivaltaan ei kuulu tutkia kaavapäätöksen tarkoituksenmukaisuutta, kuten sitä, onko asuntolatoiminta tarpeellista.

Tapanilan Urheilukeskuksen liikennettä on pyritty ohjaamaan Erätielle muun muassa viitoitusta kehittämällä. Urheilukeskuksen paikoitusongelmiin on kaavassa esitetty parannusta leventämällä Kotinummentien katualuetta Erätien liittymän läheisyydessä siten, että linja-autojen pysäköinti olisi myös kadun varressa mahdollista. Voimassa olevan asemakaavan mukaan urheilukeskuksella on mahdollisuus lisätä pysäköintipaikkoja tontillaan rakentamalla ne osittain kahteen tasoon. Urheilukeskuksen suunnitelmien mukaan pysäköintiä olisi myös mahdollisuus lisätä pengertämällä sen tonttia itäosasta. Osittain tämän vuoksi rakentamaton Killinpolun kevyen liikenteen väylä on poistettu asemakaavasta. Keskelle paikoitusaluetta ei ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi ohjata jalankulkuliikennettä.

Killinpolku

Killinpolun katualue on liitetty viereisiin asuntotontteihin 39353/11 ja 12. Killinpolun rakentamaton katualue rajautuu toisesta päästään Mäenalukseen ja toisesta päästä tonttiin 39353/14, jolla toimii Tapanilan Urheilukeskus. Mäenaluksen korkeus Killinpolun kohdalla on noin +20 ja tontin puoleisessa päässä tonttirajalla +23. Ilman merkittävää haittaa naapuritonteille (39353/11 ja 12) Killinpolun pituuskaltevuudeksi tulisi noin 12,5 %. Tontin 39353/14 rakennetun pihan korkeus on noin +26,5. Näillä korkeusasemilla yhteyttä Mäenalukselta tontille 39353/14 on mahdotonta rakentaa ilman porras- tai ramppiyhteyksiä, joiden talvikunnossapito olisi erittäin hankalaa. Lähialueen asukkaiden suullisesti esittämissä mielipiteissä polkua on pidetty myös vaarallisena, sillä jyrkkä ajoradalle johtava rinne houkuttelee mäenlaskuun. Jalankulkijoille on järjestettävissä turvallinen kulkureitti huomattavasti paremmin tontin 39353/14 sisällä, joka ei kuulu kaavamuutosalueeseen.

Mäenaluksen katualue

Mäenaluksen katualue on liitetty tonttiin 39353/12. Asemakaavojen voimaan tulon jälkeen kaupunki on lunastanut kaavojen mukaisia katualueita resurssien ja tarpeiden mukaisesti. Kaupunki on perinyt maakauppoihin liittyvät ns. kateusmaksut siinä käsityksessä, että kaavan nro 8850 (vahvistettu 30.1.1985) mukainen maankäyttö alueella toteutuu. Nyt, yli kaksi vuosikymmentä myöhemmin, katualueen rakentamisesta alkuperäisen suunnitelman mukaisessa laajuudessa on kuitenkin luovuttu ja asemakaavan nro 8850 voidaan katsoa olevan sisällöltään tältä osin vanhentunut. Kaupungin tiivistyessä ja tarpeiden muuttuessa asemakaavoja ajanmukaistetaan. Naapureita ei voida katsoa tässä suhteessa johdetun harhaan tai kohdellun kaavoitusta koskevan lainsäädännön periaatteiden vastaisesti.

Erätie

Erätie on nykyisin katkaistu, kuten myös tulevassa kaavassa, eikä sitä pitkin voi ajaa Mäenalukselle. Kaavatyön eri vaiheissa valittajan kanssa on neuvoteltu useaan kertaan Erätiellä olevan katkaisukohdan sijainnista. Asemakaavassa se on siirretty valittajan esittämään kohtaan, ja kaupunki on sen tähän kohtaan rakentanut yleisten töiden lautakunnan hyväksymän katusuunnitelman mukaisesti. Kadun katkaisu on helposti havaittavissa katuyhteyttä suoraan ajettaessa. Talvikunnossapidon ja huoltoliikenteen näkökulmasta kääntöpaikat eivät ole tässä tapauksessa tarpeellisia. Mäenaluksen suunnasta ajettaessa pienellä kääntöpaikalla ei olisi mahtunut helposti kääntymään. Kääntöpaikan rakentaminen olisi myös tuottanut merkittävää haittaa tontille 39353/12, sillä korkeuserojen vuoksi se olisi vaatinut muun muassa tukimuurin. Mäenaluksen päässä kääntymiseen voidaan parhaiten käyttää Killinkujaa. Mahdolliset luvattomat kääntymiset valittajan omistamalle tontille eivät kuulu ratkaistaviksi kaavamuutoksella, vaan ne ovat ratkaistavissa muilla keinoilla.

Yhteenveto Asemakaava täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n sisältövaatimukset. Kaava luo edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle sekä liikenteen järjestämiselle. Asemakaavalla ei aiheuteta kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä. Kaavalla ei myöskään aseteta maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle laissa tarkoitettua kohtuutonta rajoitusta tai haittaa. Kaavassa tontinomistajia ja ‑haltijoita on kohdeltu tasavertaisesti. Kunnallisvalitusmenettelyssä ei voida vedota kaavaratkaisujen mahdolliseen epätarkoituksenmukaisuuteen.

Kaavapäätös ei ole syntynyt kuntalain 90 §:n tarkoittamalla tavalla virheellisessä järjestyksessä, viranomainen ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutenkaan lain vastainen.

Hallinto-oikeudelle annettavassa selityksessä tulisi siten pyytää valitusten hylkäämistä perusteettomina ja valitusperusteiden jättämistä tutkimatta edellä mainituilta osin.

Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa asiasta Helsingin hallinto-oikeudelle edellä esityslistalta ilmenevän, hallintokeskuksen oikeuspalveluiden ehdotuksen mukaisen lausunnon.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille lausunnon laatimista ja antamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Valitukset Tapaninkylän Kotinummentien pohjoispään alueen asemakaava-asiassa (nro 11687)

TAPANINKYLÄSSÄ SIJAITSEVAN KOTINUMMENTIEN POHJOISPÄÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN MÄÄRÄÄMINEN OSITTAIN VOIMAAN ENNEN LAINVOIMAISUUTTA (NRO 11687)

Khs 2007-1613

Kaj toteaa, että kaupunginvaltuusto on 4.6.2008 hyväksynyt 39. kaupunginosan (Tapaninkylä, Tapaninvainio) korttelin nro 39139 tonttien nro 21, 22 ja 30, korttelin nro 39140 tontin nro 6, korttelin nro 39143 tontin nro 4, korttelin nro 39243 tontin nro 16 ja korttelin nro 39353 tonttien nro 11 ja 12 sekä katu-, virkistys- ja erityisalueiden asemakaavan muutoksen (muodostuvat uudet korttelit nro 39145–39147) kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksen nro 11687/31.5.2007, 27.3.2008 mukaisena.

XXXX ja XXXX XXXX sekä YYYY YYYY ovat valittaneet kaupunginvaltuuston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen.

XXXX:t ovat hakeneet muutosta kaavapäätökseen mm. kortteleiden 39139 ja 39145 osalta. YYYY on kiinnittänyt huomiota mm. tontin 39353/12 kaavamerkinnän AO muuttamiseen merkinnäksi A sekä vastustanut Killinpolun katualueen liittämistä tontteihin 39353/12 ja 13.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut toteaa (16.9.2008) mm., että kaupunkisuunnitteluvirasto esittää, että kaupunginhallitus käyttää maankäyttö- ja rakennuslain 201 §:ssä säädettyä mahdollisuutta määrätä kaava tulevaksi voimaan niiltä osin, joihin valituksen ei katsota kohdistuvan. Maankäyttö- ja rakennuslain 201 §:n mukaan kunnanhallitus voi valitusajan kuluttua määrätä asemakaavan tulemaan voimaan, ennen kuin se on saanut lainvoiman, kaava-alueen siltä osalta, johon valitusten ei voida katsoa kohdistuvan. Kunnan on annettava päätös viivytyksettä tiedoksi valittajille ja muutoksenhakuviranomaisille. Muutoksenhakuviranomainen voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon, vaikka päätös täytäntöönpanoa koskevana ei ole valituskelpoinen.

Kaavan määrääminen osittain voimaan ennen sen lainvoimaisuutta on keino nopeuttaa tarpeellisia rakennushankkeita silloin, kun valitukset eivät koske kyseistä hanketta tai aluetta, eli kun osittaisella täytäntöönpanolla ei mitä ilmeisimmin ole vaikutusta valitusten ratkaisemiseen.

Valitusviranomainen arvioi kaavan lainmukaisuuden vain niiden alueiden osalta, joihin valitusten voidaan katsoa kohdistuvan, vaikka se arvioinnissaan voi ottaa huomioon koko kaavaa koskevan menettelyn. Kaavan osittaisella täytäntöönpanolla valitusten ulkopuolelle jäävien tonttien osalta ei ole vaikutusta valitusten ratkaisemiseen, eikä täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa valitukset kohdistuvat vain seuraaviin alueisiin:

Muodostuva uusi kortteli 39145,

korttelin 39139 tontit 21, 22 ja 30 (uudet numerot 38, 22 ja 39),

korttelin 39140 tontti 6 (uusi tontin numero 10),

korttelin 39353 tontit 11 ja 12 (uudet numerot 16 ja 15),

Talitiaistien, Sidetien, Erätien ja Mäenaluksen katualueet sekä

lähivirkistysalueet Talitiaistien päässä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto esittää, että kaupunginhallitus päättäisi määrätä esityslistan alussa mainitun alueen asemakaavan muutoksen voimaan seuraavien alueiden osalta:

Muodostuvat uudet korttelit 39146 ja 39147,

korttelin 39143 tontti 4 (uusi tontin numero 5),

korttelin 39243 tontti 16 (uusi tontin numero 17),

sekä uudet osat kortteleihin 39142 (tontit 7–16), 39143 (tontit 6–10) ja 39141 (tontti 32),

Tapaninkyläntien, Vihervarpusentien, Vihervarpusenpolun, Punatulkuntien, Pensastaskun, Pyrähdyksen ja Kotinummentien katualueet.

Jos kaava määrätään tulemaan voimaan ennen valitusten käsittelyn päättymistä, kaava-alueella voidaan käynnistää asuin- ja liiketilarakentaminen sekä uuden kunnallistekniikan suunnittelu ja rakentaminen. Alueelle on kaavan voimaantulon jälkeen mahdollista toteuttaa merkittävä määrä uutta asuinkerrosalaa (vahvistettavalla alueella n. 8 000 k‑m²) sekä uutta liiketilojen kerrosalaa (700 k-m²). Lisäksi kaavan tavoitteena on parantaa nykyisten asuinalueiden terveellisyyttä siten, että sijoittamalla uudisrakennukset liikennöidyimpien katujen varsille saadaan nykyisille asuinalueille suojaus liikennemelua vastaan ilman erillisiä meluesterakenteita.

Kaupunkisuunnitteluviraston ja oikeuspalveluiden käsityksen mukaan asemakaava on perusteltua saattaa voimaan muiden kuin niiden alueiden osalta, joihin valitusten voidaan katsoa kohdistuvan.

Edellä esitetyillä perusteilla Kaj katsoo, että asemakaava on mahdollista ja tarkoituksenmukaista saattaa voimaan lukuun ottamatta päätösehdotuksessa mainittuja valituksenalaisia alueita.

./. Kaj toteaa vielä, että ote asemakaavakartasta on esityslistan tämän asian liitteenä.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä 39. kaupunginosan korttelin nro 39139 tonttien nro 21, 22 ja 30, korttelin nro 39140 tontin nro 6, korttelin nro 39143 tontin nro 4, korttelin nro 39243 tontin nro 16 ja korttelin nro 39353 tonttien nro 11 ja 12 sekä katu-, virkistys- ja erityisalueiden (muodostuvat uudet korttelit nro 39145–39147) asemakaavan muutoksen nro 11687 voimaan seuraavilla alueilla: muodostuvat uudet korttelit nro 39146 ja 39147, korttelin nro 39143 tontti nro 4 (uusi tontin numero 5), korttelin nro 39243 tontti nro 16 (uusi tontin numero 17) sekä uudet osat kortteleihin nro 39142 (tontit nro 7–16), nro 39143 (tontit nro 6–10) ja nro 39141 (tontti nro 32) sekä Tapaninkyläntien, Vihervarpusentien, Vihervarpusenpolun, Punatulkuntien, Pensastaskun, Pyrähdyksen ja Kotinummentien katualueet.

Kirje jäljennöksin esityslistatekstistä Helsingin hallinto-oikeudelle sekä pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle, XXXX ja XXXX XXXX:lle, YYYY YYYY:lle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Ote asemakaavakartasta nro 11687 (Kotinummentien pohjoispään alue Tapaninkylässä)

LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYSTÄ VALITUKSESTA KUNINKAANTAMMEN OSAYLEISKAAVA-ASIASSA (NRO 11640)

Khs 2007-1287

Kaj toteaa, että kaupunginvaltuusto on 4.6.2008 hyväksynyt 33. kaupunginosan Kuninkaantammen osayleiskaavan kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston 15.3.2007 päivätyn ja 7.2.2008 ja 26.5.2008 muutetun piirustuksen nro 11640 mukaisena.

Silvolan tiekunta - Sillböle väglag on valittanut kaupunginvaltuuston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeudelle.

./. Valitus on esityslistan liitteenä.

Helsingin hallinto-oikeus pyytää (17.7.2008) kaupunginvaltuuston lausuntoa valituksen johdosta.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut lausuu (16.9.2008) yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa valmisteltuna lausuntona seuraavaa.

Valituksen laillisuus ja valitusoikeus

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 188 §:n mukaan valtuuston yleiskaavapäätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään, eli 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaiset saavat päätöksestä tiedon silloin, kun päätös asetetaan yleisesti nähtäville. Päätös on asetettu yleisesti nähtäville 13.6.2008. Silvolan tiekunta on toimittanut valituksen hallinto-oikeudelle 14.7.2008. Valitus on siten tehty määräajassa ja oikealle viranomaiselle. Valittajalla on asiassa lain mukaan valitusoikeus.

Valituksen pääasiallinen sisältö

Silvolan tiekunta on vaatinut valtuuston päätöksen muuttamista siten, että

- Helsingin Veden maanalaisen alavesisäiliön rakennushankkeelle suunnitellaan ja rakennetaan erillinen rakennusaikainen kuljetustie,

- Keskuspuistoon suuntautuvaa kevyttä liikennettä varten suunnitellaan osayleiskaavassa jo olevan Kuninkaantammentien viereisen väylän lisäksi toinen väylä joko Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen eteläpuolitse suoraan Keskuspuistoon tai itäpuolitse Pitkäkosken majalle ja että vedenpuhdistuslaitoksen eteläpuolelle suunnitellaan pysäköintimahdollisuudet Keskuspuiston käyttäjille, sekä

- Vedenkierron väylän liittymä Kuninkaantammentiehen poistetaan osayleiskaavasta siten, että Kuninkaantammen liikenne ei ohjaudu Kuninkaantammentien varren nykyisen pientaloalueen kautta, vaan tälle liikenteelle suunnitellaan uusi väylä liittymineen.

Perusteluina vaatimuksille tiekunta on muun muassa esittänyt, että sitä ei ole kuultu asianosaisena osayleiskaavan valmistelussa eikä se ole näin voinut osallistua kaavan valmisteluun. Tiekuntaa ei ole huomioitu osayleiskaavan arviointi- ja osallistumissuunnitelman osallistujaluettelossa eikä kutsuttu kaavan valmisteluun liittyviin keskustelu- ja neuvottelutilaisuuksiin. Silvolan tiekunta hoitaa osayleiskaavaan sisältyvää 1 230 metrin pituista Kuninkaantammentien osaa.

Valituksen mukaan osayleiskaavassa ei ole Kuninkaantammentien kohdalla viittausta muinaismuistolakiin eikä valvovaan viranomaiseen Museovirastoon, vaikka nykyisessä asemakaavassa Kuninkaantammentie on muinaismuistolain nojalla rauhoitettu.

Tiekunta on lisäksi pitänyt vaatimuksiaan perusteltuina mm. Kuninkaantammen tien liikenneturvallisuuden ja asumisrauhan kannalta. Ongelmallinen tienkohta on Hakuninmaantien risteyksen ja Keskuspuiston välinen tieosuus, n. 500 metriä, jonka varrella nykyinen pientaloasutus sijaitsee.

Valituksen mukaan Helsingin Veden toiminta, Keskuspuiston lisääntyvä virkistyskäyttö ja tulevan Kuninkaantammen 5 000 asukkaan asukasmäärä aiheuttavat lisääntyvää painetta Kuninkaantammentien tieosuudelle. On pelättävissä, että osayleiskaavan toteuttaminen ja ennusteen mukaisen liikennemäärän ahtautuminen kapealle Kuninkaantammentielle häivyttää tien ominaisluonteen ja kulttuurisen merkittävyyden. Lisääntyvä liikenne aiheuttaa lisäksi valituksen mukaan vaaraa, melua, tärinää, pölyä ja pakokaasuja, jotka vähentävät asumisviihtyvyyttä.

Lausunto valituksen johdosta

Oikeuspalvelut viittaa kaupunginvaltuuston pöytäkirjan 4.6.2008 liitteenä oleviin päätöksen perusteluihin sekä kaupunkisuunnittelulautakunnan kaupunginhallitukselle antamaan esitykseen 22.3.2007 ja lausuntoon 7.2.2008 ja toteaa, että hallinto-oikeudelle annettavassa lausunnossa tulisi pyytää valituksen hylkäämistä jäljempänä mainituin perustein.

Kaavaan liittyvä vuorovaikutusmenettely

Kuninkaantammen osayleiskaava-alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1989. Silvolan tiekunta hoitaa yksityisenä tiekuntana Kuninkaantammentietä. Silvolan tiekuntaan kuuluu Kuninkaantammentien kiinteistöjen lisäksi Helsingin Vesi. Tie johtaa Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselle. On poikkeuksellista, että Helsingissä asemakaava-alueella yksityinen tiekunta hoitaa tietä.

Osayleiskaavan valmistelu on tehty MRL:n kaavoitusmenettelyn vuorovaikutussäännösten mukaisesti. Vuorovaikutusmenettely on esitetty muun muassa kaavaselostuksessa ja Kvston päätöksessä.

Kaikki tiekuntaan kuuluvat kiinteistöt ja Helsingin Vesi ovat saaneet osayleiskaavan valmistelusta tiedoksi osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Lisäksi osallistumismahdollisuuksista on ilmoitettu lehdissä. Asukastilaisuuksia on pidetty osayleiskaavaluonnoksesta 15.3.2006 ja alustavasta kaavaehdotuksesta 14.2.2007. Tiekunnan nimissä on asukastilaisuuksissa pidetty puheenvuoroja. Kaupunkisuunnitteluvirasto on myös ollut sähköpostiyhteydessä tiekunnan kanssa.

Valituksessa mainittuun tiekunnan 28.1.2008 tekemään esitykseen teknisen tien rakentamisesta Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselle tullaan kirjallisesti vastaamaan Kuninkaantammen keskustan asemakaavaluonnoksen yhteydessä. Esityksen johdosta tiekuntaa on kuultu ja ratkaisusta on keskusteltu kaupunkisuunnitteluvirastossa 28.1.2008 pidetyssä kokouksessa. Osayleiskaava on ollut käsiteltävänä kaupunkisuunnittelulautakunnassa 7.2.2008 eikä esitystä ollut mahdollista saattaa käsiteltäväksi osayleiskaavaesityksen yhteydessä. Esityksen tarkoittama liikennehäiriön ratkaisu kuluu asemakaavan yhteydessä ratkaistaviin kysymyksiin.

Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään, on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.

Silvolan tiekunnalla on ollut lain edellyttämä osallistumismahdollisuus kaavaprosessissa ja tiekunta on myös osallistunut siihen, vaikka tiekunta ei ole ollut osallisten luettelossa.

Kuninkaantammen suojeluviittauksen puuttuminen osayleiskaavasta

Kuninkaantammentien linjaus on muinaismuistolakiin viitaten merkitty alueella voimassa olevassa asemakaavassa vuodelta 1989 s-merkinnällä. Merkintä koskee Kuninkaantammentien sitä puistossa kulkevaa osaa, joka ulottuu Hämeenlinnanväylältä Hakuninmaantien risteykseen. Merkintä ei koske tien osaa Kuninkaantammentien ja Hakuninmaantien risteyksestä Kuninkaantammentie 17 asti (Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen 2. sisäänkäynti).

Kuninkaantammentien suojelumerkintä on otettu huomioon Kuninkaantammen osayleiskaavassa. Kuninkaantammentie on merkitty osayleiskaavassa kokonaisuudessaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi siten, että sen linjaus tulee säilyttää. Merkintää on siis laajennettu asemakaavaan verrattuna siten, että se koskee koko osayleiskaavan alueella kulkevaa osaa Kuninkaantammentiestä.

Osayleiskaavassa on siten MRL 41 §:n edellyttämällä tavalla annettu tarpeelliset määräykset alueen suojelemisesta kulttuurihistoriallisten arvojen vuoksi.

Tiekunnan esittämät vaatimukset

Oikeuspalvelut toteaa, että hallinto-oikeudella ei ole toimivaltaa muuttaa kaupunginvaltuuston päätöstä valittajan vaatimalla tavalla. Hallinto-oikeus voi ainoastaan kumota päätöksen, mikäli se olisi lainvastainen, ja palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Hallinto-oikeus ei tutki myöskään kaavaratkaisujen tarkoituksenmukaisuutta.

Vaatimusten osalta oikeuspalvelut kuitenkin toteaa, että kaupunkisuunnitteluvirasto on jakanut tiekunnan huolen Kuninkaantammentien ongelmien ratkaisemisesta. Ongelmiin on löydetty ratkaisumahdollisuuksia asemakaavavalmistelussa ja alueen muussa jatkosuunnittelussa, johon ne pääosin sisältyvät.

Yleiskaavan tarkoituksena on MRL 35 §:n mukaan kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja toimintojen yhteensovittaminen. Kaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen, muun suunnittelun, rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi.

Kuninkaantammen osayleiskaava ohjaa alueen asemakaavoitusta, joka tehdään useammassa eri vaiheessa. Osayleiskaavavaiheessa on liikenteeseen liittyen tehty suunnitteluratkaisuja, jotka osoittavat Kuninkaantammen alueen yleispiirteisen liikenneratkaisun ja ohjaavat asemakaavavaiheen liikennesuunnittelua. Liikennesuunnittelun tueksi on tehty myös tarkempia luonnoksia alueen liikenneratkaisuista. Nämä tarkentuvat jatkosuunnittelussa.

Kuninkaantammentien turvallisuudesta ja sen parantamisesta on keskusteltu yhdessä Silvolan tiekunnan kanssa. Kuninkaantammentien turvallisuustilanteen parantaminen on tarpeellista jo nykyisen liikenteen aiheuttamien paineiden takia. Kaupunkisuunnitteluvirastossa on laadittu liikennesuunnitelma, joka mahdollistaa Kuninkaantammentien parantamisen nykyisen asemakaavan perusteella. Liikennesuunnitelmassa on osoitettu, että tien turvallisuutta parantava kevyen liikenteen väylä voidaan sijoittaa voimassa olevassa asemakaavassa osoitetulle katualueelle.

Vaatimus vedenpuhdistuslaitoksen vesisäiliön rakennushank-
keen louheen erillisestä kuljetustiestä

Tiekunta on esittänyt, että Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselle rakennettaisiin erillinen tekninen tie. Esityksen johdosta tiekuntaa on kuultu ja ratkaisusta on keskusteltu kaupunkisuunnitteluvirastossa 28.1.2008 pidetyssä kokouksessa, jossa todettiin, ettei tien rakentaminen esitetyllä tavalla ole mahdollista.

Alavesisäiliön rakentamisesta tulevien louheiden kuljetuksesta aiheutuvat häiriöt pyritään minimoimaan siten, että alavesisäiliön louhimisesta tulevat massat käytetään paikallisesti vedenpuhdistuslaitoksen tontille tulevan varastokentän ja Kuninkaantammen asuinalueen esirakentamiseen. Louheita ei tulla kuljettamaan Kuninkaantammentietä pitkin, vaan ne kuljetetaan maan alla suoraan vedenpuhdistuslaitoksen tontille.

Vaatimus kevyenliikenteen väylästä puhdistuslaitoksen etelä-
tai itäpuolelle sekä vaatimus Keskuspuiston käyttäjien pysäköinti-
mahdollisuudesta laitoksen eteläpuolelle

Tällä hetkellä Kuninkaantammentie ja sen päässä oleva Pitkäkosken majan alue toimivat merkittävänä reittinä Keskuspuistoon. Kuninkaantammen osayleiskaavassa on osoitettu uusia reittejä Keskuspuiston käyttäjille. Muun muassa alueen eteläosassa kulkee Hämeenlinnanväylän ylittävä seudullinen virkistysyhteys. Tämän lisäksi vedenpuhdistuslaitoksen eteläpuolelle on osoitettu kokonaan uusi virkistys- ja urheilupalveluille tarkoitettu alue, johon on myös tulossa lisää pysäköintiä.

Valituksessa edellytetty eteläpuolinen yhteys samoin kuin pysäköintimahdollisuus sisältyvät osayleiskaavaratkaisuun.

Vaatimus Vedenkierron liittymän poistamisesta Kuninkaantammen-
tieltä siten, ettei liikenne ohjaudu Kuninkaantammentien kautta

Valtaosa Kuninkaantammen liikenteestä tulee ohjautumaan muualta kuin Kuninkaantammentieltä. Tärkeimpänä ajoneuvoliikenteen reittinä alueelle tulee olemaan Hämeenlinnanväylälle rakennettava liittymä. Vedenkierron liittymä palvelee Helsingin Veden toimintaa sekä osaltaan Kuninkaantammentien pientaloaluetta jatkavia omakotitalokortteleita. Näille on kuitenkin varauduttu rakentamaan myös vaihtoehtoiset yhteydet, jolloin liikenne jakautuu, eikä Kuninkaantammentie kuormitu kohtuuttomasti. Katuyhteyksien lisätarve tutkitaan asemakaavoitusvaiheessa.

Yhteenveto Oikeuspalvelut toteaa edellä lausuttuun viitaten, ettei valituksessa ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden vuoksi kaavapäätös olisi kumottava.

Osayleiskaava täyttää MRL 62 §:ssä säädetyn vaatimuksen vuorovaikutuksen järjestämisestä kaavoituksessa sekä MRL 39 §:ssä säädetyt kaavan sisältövaatimukset. Kaavan laadinnassa on otettu huomioon kaavan ohjaustavoitteen ja tarkkuuden edellyttämässä laajuudessa mahdollisuudet liikenteen ja kevyen liikenteen tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ja turvalliseen ja terveelliseen elinympäristöön sekä ympäristöhaittojen vähentäminen ja ympäristön vaaliminen. Kaava ei aiheuta maanomistajille tai -haltijoille kohtuutonta haittaa.

Kaavapäätös ei ole syntynyt kuntalain 90 §:n tarkoittamalla tavalla virheellisessä järjestyksessä, viranomainen ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutenkaan lain vastainen.

Hallinto-oikeudelle annettavassa selityksessä tulisi siten pyytää valituksen hylkäämistä perusteettomana.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa asiasta Helsingin hallinto-oikeudelle edellä esityslistalta ilmenevän, hallintokeskuksen oikeuspalveluiden ehdotuksen mukaisen lausunnon.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille lausunnon laatimista ja antamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Valitus Kuninkaantammen osayleiskaava-asiassa (nro 11640)

KULOSAAREN ALA-ASTEEN KOULUN VÄISTÖTILAHANKKEEN HYVÄKSYMINEN

Khs 2008-1879

Kiinteistölautakunta toteaa (2.9.2008) seuraavaa:

Tiivistelmä Kulosaaren ala-asteen koulurakennuksessa A, jossa pääosin koulun opetus annetaan, tutkittiin koulurakennuksen rakenteiden ja hengitysilman terveellisyyttä kosteus- ja homekartoituksin sekä ilman mikrobitutkimuksilla. Väliaikaisilla toimenpiteillä tiivistettiin opetus- ja muut tilat sekä tiloille hankittiin väliaikainen siirrettävä lisäilmanvaihtolaitteisto. Näillä toimenpiteillä antoi Helsingin kaupungin ympäristökeskus luvan käyttää koulurakennusta vuoden 2009 alkuun.

Kulosaaren ala-asteen koulussa on Kulosaaren koulupiiristä tulevia ala-asteen oppilaita 6 täysikokoista opetusluokkaa ja 2 alle 10 oppilaan pienryhmää sekä valtaosin ulkomaalaistaustaisia ns. kielioppilaita 4 täysikokoista luokkaa, 2 noin 20 oppilaan luokkaa ja 2 alle 10 oppilaan pienryhmää. Lukuvuonna 2007 - 2008 oli Kulosaaren ala-asteen koulussa Kulosaaren koulupiirin oppilaita yhteensä 165 ja vierailla kielillä opetusta saavia oppilaita 169, joille kaikille haettiin väistötiloja koulun peruskorjauksen ajaksi. Koulupiirin alueelta ei kiinteästä rakennuskannasta löytynyt korvaavia väistötiloja.

Tilakeskus tutki väliaikaistiloiksi 4 eri väistötilavaihtoehtoa:

Vaihtoehto 1

Tilakeskus esitti, että kielioppilaat sijoitetaan viereiseen koulupiiriin Herttoniemen ala-asteelle Ahmatie 1:een, koska opetuslautakunta on koulupiiriselvitystä tehdessään päättänyt luopua osasta Herttoniemen ala-asteen tiloista vuonna 2010. Opetusvirasto ilmoitti kuitenkin, ettei virastolla ole osoittaa olemassa olevasta koulurakennuksesta väistötiloja.

Vaihtoehto 2

Osa aineopetustiloja, henkilökunnan tiloja ja oppilaiden kotiluokat sekä koulun keittiö ja ruokalatilat ovat koulun kentälle ja piha-alueelle sijoitettavissa n. 2 000 kem²:n väistötiloissa sekä osa aineopetus- ja pienryhmätiloja, n. 350 m², koulun nykyisissä ja nuorisoasiankeskuksen entisissä vuokratiloissa koulutontin rakennuksessa B. Vuonna 2008 Pakilan ala-asteen pihalla olleiden 24 luokan väistötilavuokrauksen perusteella molempien väistötilojen vertailuhinnaksi arvioitiin 1 500 000 euroa alv. 0 %.

Vaihtoehto 3

Ennakoitiin, ettei rakennuslupaa saataisi kaikkien siirrettävien väistötilojen sijoittamiseksi koulun kentälle ja tontille, jolloin kahteen eri paikkaan perustamisen takia vertailukustannukseksi arvioitiin 2 000 000 euroa, alv. 0 %.

Vaihtoehto 4

Käsittelyssä olevien päiväkotien rakennuslupien yhteydessä on rakennusvalvonnassa edellytetty väliaikaistiloilta pysyvien rakennusten lämmöneristävyysarvoja. Kyseisenlaisia tiloja ei ole vuokratilamarkkinoilla saatavissa ja Lahdenväylän melualueelle v. 2008 hankitun n. 600 m² raskasrakenteisemman väliaikaiskoulun vuokrahinnalla (65 euroa/ kem²/kk) laskettuna vertailuhinnaksi arvioitiin n. 3 300 000 euroa,
alv. 0 %.

Valittu vaihtoehto

Opetusvirasto ja Kulosaaren koulu käyttäjänä ilmoittivat, että peruskorjaushankkeen aikainen opetus vuosien 2009 ja 2010 aikana tulee järjestää Kulosaaren koulupiirin alueella koulun pihalle ja entisiin nuorisoasiankeskuksen tiloihin suunniteltuna opetusviraston laatiman tarvesuunnitelman 11.6.2008 mukaisesti ja siten vaihtoehdon 2 mukaisten väistötilojen määrä on 1 649 hyötyneliötä ja vuokratilahankintana noin 2000 kem². Tilakeskus hakee erillisesti talousarviorahoituksen yhteydessä budjettiinsa väistötilahankinnan edellyttämää lisämäärärahaa vuosille 2009 ja 2010.

Arkkitehtitoimisto Perko Oy on laatinut tilakeskuksen toimeksiannosta koulun pihalle vuokrattavista väistötiloista 25.6.2008 päivätyt suunnitelmat, joiden mukaisesti on haettu väliaikaisille koulurakennuksille rakennuslupaa. Lupa on vielä käsittelyssä, mutta periaatteellisesti vaihtoehdon 2 mukaiset tilat ovat viranomaisten hyväksyttävissä ko. käyttötarkoitukseen.

Tilakeskus lähetti tarjouspyynnön 6:lle vuokratiloja valmistavalle ja vuokraavalle yritykselle, joista vain 2 vastasi ja vain Cramo Instant Oy antoi hintatarjouksen, jossa se tarjosi kysyttyjä tiloja vuokralle pystytettynä kunnallisteknisine liittymineen ja vuokra-ajan jälkeisine purkuineen ensimmäiseksi vuokravuodeksi 50 400 euron arvonlisäverottomalla kuukausivuokralla ja arvonlisäverollisena 61 488 euron kuukausivuokralla ja toiseksi vuokravuodeksi lisäkuukausivuokrista laskettuna 27 800 arvonlisäverottomalla kuukausivuokralla ja arvonlisäverollisena 33 916 euron kuukausivuokralla.

Koulun kentälle ja pihalle tulevien vuokratilojen vuokrakustannukset ovat yhteensä arvonlisäverottomana 938 400 euroa ja arvonlisäverollisena 1 144 848 euroa. Lisäksi entisten nuorisoasiainkeskuksen tilojen kunnostustöihin koulukäyttöön varustamiseksi ja väliaikaisten koulurakennusten ympäristön viihtyisyyteen ja leikkivälineisiin sekä varauksena rakennushankkeen 1 kuukauden viivästymisen vuokraan on arvioitu käytettävän enintään arvonlisäverottomana 240 000 euroa ja arvonlisäverollisena 292 800 euroa. Väistötilahankkeen kustannukset ovat enintään arvonlisäverottomana 1 178 400 euroa ja arvonlisäverollisena 1 437 648 euroa. Tilakeskus ei ole voinut varautua näihin kustannuksiin talousarvioehdotuksessaan.

Kulosaaren ala-asteen koulurakennus A:n peruskorjaus on laaditun hankeaikataulun mukaisesti ajoitettu aikavälille 21.4.2008 - 13.12.2010, jolloin vuokrattavien väliaikaistilojen tarve muuttoaikoineen on 2 vuotta alkaen 1.1.2009.

Lautakunta esittää Kulosaaren ala-asteen koulun väistötilahankkeen hyväksymistä siten, että hankkeen yhteenlasketut kustannukset ovat enintään arvonlisäverottomana 1 178 400 euroa ja arvonlisäverollisena 1 437 648 euroa ja että nämä kustannukset otetaan huomioon vuoden 2009 tilakeskuksen talousarviossa.

Samalla lautakunta toteaa päättäneensä edellyttäen, että kaupunginhallitus hyväksyy hankkeen mm. oikeuttaa kiinteistöviraston tilakeskuksen hankepalvelut tilaamaan Kulosaaren ala-asteen koululle väliaikaiset vuokratilat Cramo Instant Oy:ltä kokonaisvastuutoimituksena, pystytettynä ja kunnallistekniikkaan liitettyinä sekä purettuina, 24 kuukauden ja yhden lisäkuukauden ajaksi enintään arvonlisäverottomalla 966 200 euron ja arvonlisäverollisena 1 178 764 euron kokonaisvuokralla sekä oikeuttaa tilakeskuksen hankepalvelut käyttämään arvonlisäverottomana enintään 212 200 euroa ja arvonlisäverollisena 258 884 euroa tilaajan vastattavana oleviin erillishankintoihin.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (16.9.2008) hankesuunnitelmasta antamassaan lausunnossa, että koulun peruskorjaus edellyttää väistötilan pikaista toteuttamista.

Koulun kentälle ja pihalle pystytettävien vuokratilojen laajuus on noin 2000 brm2 ja vuokrakustannukset arvonlisäverottomina 938 400 euroa. Lisäksi on varattu 240 000 euroa entisen nuorisoasiankeskuksen tilan kunnostamiseen, ympäristön leikkivälineisiin ja vuokra-ajan mahdolliseen jatkoon yhdellä kuukaudella. Kokonaiskustannukset ovat arvonlisäverottomana 1 178 400 euroa.

Kulosaaren ala-asteen peruskorjaus sisältyy tilakeskuksen vuoden 2009 talousarvioehdotukseen. Peruskorjauksen ajaksi tarvittavat väistötilat ovat tilakeskuksen kannalta vuokrahanke, jonka tilakeskus rahoittaa käyttötalousmäärärahoistaan. Koska tilakeskus on nettobudjetoitu yksikkö talousarviossa, hanke ei edellytä välttämättä määrärahaa vaan lisäys näkyy toimintakatteen mahdollisena muutoksena talousarvioon verrattuna. Jatkossa tilakeskuksen tulee ottaa väistötilahankkeet vuokramenoissaan paremmin huomioon.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa väistötilojen hankintaa esityksen mukaisesti.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Kulosaaren ala-asteen koulun väistötilahankkeen siten, että hankkeen yhteenlasketut kustannukset ovat enintään arvonlisäverottomana 1 178 400 euroa ja arvonlisäverollisena 1 437 648 euroa ja että nämä kustannukset otetaan huomioon vuoden 2009 tilakeskuksen talousarviossa.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja opetusvirastolle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Opetusviraston tarveselvitys 11.6.2008



Kokousaika	29.9.2008 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

LIITTEET	Liite 1	Kutsu kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaamiseen Turussa
	Liite 2	Ohjelma