HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Talous- ja suunnittelukeskuksen eräät virkajärjestelyt

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Lausunto Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle Helsingin Sataman Eteläsatamaa koskevasta ympäristölupahakemuksesta

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1.9.2008 pöydälle pantu asia
Lausunto oikeusministeriölle rekisteröidyn perheen sisäistä adoptiota koskevasta työryhmämietinnöstä

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Valtuutettu Arto Bryggaren toivomusponsi: Talin golfkentän käyttöoikeuden laajentaminen helsinkiläisille pelaajille

Työterveyshuollon toimintaperiaatteiden uudistus

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Peab Seicon Oy:n poikkeamishakemuksesta

Suutarilan tontin 40026/11 asemakaavan muuttaminen (nro 11805)

Vartiokylän tontin 45296/10 asemakaavan muuttaminen (nro 11796)

Mellunkylän tontin 47183/2 asemakaavan muuttaminen (nro 11794)

Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston päätöksestä tehdystä valituksesta Vuosaaren kortteleiden nro 54080 ja 54084 ym. alueiden (Ulappasaarentien ympäristö) asemakaava-asiassa (nro 11672)

Selitys korkeimmalle hallinto-oikeudelle Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä tehdystä valituksesta Etu- ja Taka-Töölön puisto-, vesi- ja katualueen (Taivallahden ranta-alue, kylpylä) asemakaava-asiassa (nro 11290)

Selitys korkeimmalle hallinto-oikeudelle Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä tehdystä valituksesta Maunulan koillisosan asemakaava-asiassa (nro 11570)

1.9.2008 pöydälle pantu asia
Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle McDonald´s Oy:n poikkeamishakemuksesta

LAUSUNTO LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTOLLE HELSINGIN SATAMAN ETELÄSATAMAA KOSKEVASTA YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA

Khs 2008-1603

Länsi-Suomen ympäristölupavirasto pyytää lausuntoa Helsingin Sataman Eteläsataman ympäristölupaan perustuvasta melu- ja pakokaasupäästöjen vähentämistä koskevasta selvityksestä. Lausunto pyydetään toimittamaan viimeistään 15.8.2008.

Ryj toteaa, että lausunnon antamiselle on myönnetty lisäaikaa 15.9.2008 saakka.

Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myönsi Helsingin Sataman Eteläsataman satamatoiminnoille ympäristöluvan 22.12.2006 (45/2006/2). Päätöksessä velvoitettiin luvan saaja laatimaan:

1) selvitys sataman melusta, jossa tarkastellaan mahdollisuuksia melutason alentamiseksi Kaivopuistossa Myllytien ja Kalliolinnantien asuinrakennusta kohdalla sekä

2) selvitys Eteläsataman satamatoiminnoista aiheutuvista päästöistä ilmaan, jonka tavoitteena on päästöjen vähentäminen 10 %:lla vuoden 2003 tasosta.

Helsingin Satama toimitti selvitykset Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle 3.1.2008. Selvitystä on täydennetty 7.4.2008.

Eteläsataman ympäristömeluselvitys osoittaa, että sataman normaalitoiminta alittaa ympäristöluvassa sallitut enimmäismelutason raja-arvot. Meluselvityksen perusteella Olympialaiturin laituripaikassa E01 voi päivällä (klo 7–22) olla alus, jonka melupäästö on korkeintaan (L_WA 106 dB), jotta ympäristöluvassa sallitut enimmäismelutason raja-arvot alittuvat. Vastaavasti tässä laiturissa yöpyvän (klo 22–7) aluksen tulee olla keskimääräistä hiljaisempi (L_WA 100 dB).

Eteläsataman ilmanpäästöjä koskevasta selvityksestä tulee ilmi, että Eteläsataman satamatoiminnasta aiheutuvat päästöt ovat alentuneet vuodesta 2003 vuoteen 2007.Typen oksidipäästöt (NO_x) vuonna 2003 olivat noin 671 tonnia, kun ne vuonna 2007 olivat noin 137 tonnia. Vastaavasti hiilidioksidipäästöt (CO₂) ovat vähentyneet noin 31 000 tonnista 15 600 tonniin ja rikkidioksidipäästöt (SO₂) noin 97 tonnista 68 tonniin. Päästöjen vähentyminen johtuu mm. aluskäyntien vähentymisestä 6 %:lla vuodesta 2003 vuoteen 2007, vanhojen alusten poistumisesta liikenteestä ja Itämerellä käytettävän polttoaineen rikkipitoisuuden rajoituksista.

Talous- ja suunnittelukeskus esittää (28.7.2008) lausuntonaan seuraavaa:

Helsingin Sataman laatima Eteläsataman ympäristömeluselvitys osoittaa, että sataman normaalitoiminta alittaa ympäristöluvassa sallitut enimmäismelun raja-arvot. Kaivopuistossa Kalliolinnantien ja Myllytien asuinrakennusten tonttien kohdalla saavutetaan melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen mukaiset melutasot nykyisellä laivaliikenteellä.

Eteläsataman satamatoiminnasta aiheutuvat päästöt ovat selvityksen mukaan myös alentuneet yli 10 % vuodesta 2003 vuoteen 2007.

Talous- ja suunnittelukeskuksella ei ole huomautettavaa Helsingin Sataman esittämän selvityksen johdosta ja se esittää, että kaupunginhallitus puoltaa Helsingin Sataman ympäristölupahakemusta hakemuksen mukaisesti.

Ympäristölautakunta päätti (12.8.2008) antaa seuraavan lausunnon:

Ympäristömeluselvitys

Ympäristömeluselvitys osoittaa, että sataman normaalitoiminta alittaa tällä hetkellä ympäristöluvassa sallitut enimmäismelutason raja-arvot myös Myllytien ja Kalliolantien asuinrakennusten luona. Selvitys osoittaa myös, että pahimmassakaan tilanteessa (kaikissa laituripaikoissa on joko linjaliikenteen laiva tai risteilyalus) sataman toiminta ei ylitä päiväajan ohjearvoja. Jos laituripaikassa EO1 yöpyy alus, on sen oltava tavanomaista hiljaisempi (melupäästö alle 100 dB), jotta myös yöajan ohjearvot alittuisivat.

Liikenteestä on poistunut ympäristöluvan myöntämisen jälkeen Silja Opera, jonka laiturissaolo asutusta lähimpänä olevalla laituripaikalla EO1 aiheutti melun ohjearvojen ylityksen Myllytien ja Kalliolantien asuinrakennusten ulkopuolella. Tällä laituripaikalle ei ole ollut sen jälkeen ollut säännöllistä reittiliikennettä. Aluskäynnit ovat muutenkin vähentyneet.

Pakokaasuselvitys Yhteenvetona pakokaasupäästöselvityksestä Helsingin Satama arvioi, että pakokaasupäästöt ovat vähentyneet yli 10 % vuoden 2003 tasosta. Väheneminen johtuu Sataman mukaan seuraavista seikoista:

- aluskäynnit ovat vähentyneet 13 % vuodesta 2003

- vanhaa kalustoa, jossa ei ollut käytössä mitään typenoksidipäästöjä vähentäviä tekniikoita, on poistunut käytöstä

- Viking Line Oy:n yhden laivan yhdessä apukoneessa ja Silja Line Oy:n kahden aluksen yhdessä apukoneessa on katalysaattori, joka vähentää merkittävästi typenoksidipäästöjä (satamassa käytetään normaalisti yhtä apukonetta)

- Itämerelle on tullut uusia rikkipitoisuusrajoja käytettävälle polttoaineelle

- rekka-, paketti- ja henkilöautojen määrä on vähentynyt

- pika-alukset ovat korvanneet Tallinnan liikenteessä suuria aluksia

Rikkidioksidipäästöihin on tulossa vähennyksiä vuonna 2010, jolloin yli kaksi tuntia satamassa seisovan aluksen pitää käyttää öljyä, jonka rikkipitoisuus on enintään 0,1 %. Pidemmällä tähtäimellä myös alusten typenoksidipäästöihin on todennäköisesti tulossa tiukennuksia.

Pika-alusten ja säännöllisen reittiliikenteen alusten typenoksidipäästöt vähenisivät merkittävästi, jos alukset liittyisivät maasähköön laiturissaoloajaksi tai jos alusten apukoneet varustettaisiin katalysaattoreilla. Risteilyalusten kohdalla rikkidioksidipäästöjen väheneminen edellyttäisi katalysaattorivaihtoehdossa myös vähärikkisen polttoaineen käyttöä satamassa. Merkittävin vähennys kokonaispäästöissä saavutettaisiin vaikuttamalla suurten matkustajalaivojen päästöihin. Niiden sähköntarve on suuri ja ne viipyvät satamassa pitkään. Selvityksessä esitettyjen päästövähennysvaihtoehtojen arviointia häiritsee se, että päästölaskelmissa on ainakin kuvatekstin mukaan edelleen Silja Opera, vaikka se jäi pois liikenteestä vuonna 2005.

Helsingin Satama on tarkastellut pakokaasupäästöjen vähentämismahdollisuuksia maasähkön avulla. Se on tärkein tapa, jolla Helsingin Satama voi vaikuttaa alusten päästöihin. Katalysaattorien asentaminen tai päästörajoitukset perustuvat vapaaehtoisuuteen ennen kuin niitä mahdollisesti koskevat kansainväliset määräykset tulevat voimaan.

Selvityksessä on maasähkön osalta tarkasteltu sekä teknisiä että taloudellisia näkökohtia. Kahdella laituripaikalla on tällä hetkellä maasähköliitäntämahdollisuus. Toiselle paikalle ei ole säännöllistä reittiliikennettä (entinen Silja Operan laituri). Toista paikkaa käyttää Baltic Jet/Nordic Jet yöpyessään satamassa. Viking Mariellalla, jolla ei ole apukoneessaan katalysaattoria, olisi valmius liittyä maasähköön. Selvityksen mukaan ei ole olemassa mitään standardiratkaisua, jolla laivat voitaisiin liittää maasähköön. Sähkönsyöttötavasta riippuen maasähköratkaisu aiheuttaa kustannuksia sekä Helsingin Satamalle että varustamoille. Monimuotoisen risteilyaluskannan vuoksi maasähköratkaisujen toteuttaminen niiden kohdalla on selvityksen mukaan käytännössä mahdotonta.

Ympäristölautakunnan lausunto

Meluselvityksen mukaan normaalin satamatoiminnan aiheuttama melutaso on lupamääräysten mukainen. Ohjearvojen saavuttamien ei ole selvitysten mukaan edellyttänyt Helsingin Sataman omia toimia. Ympäristölautakunta katsoo, että laituripaikan EO1 kohdalla on kuitenkin jatkossa pidettävä huoli siitä, että sitä käyttävät vain sellaiset alukset, joiden melupäästö on niin alhainen, etteivät meluohjearvot lähimmissä häiriintyvissä kohteissa enää ylity.

Pakokaasupäästöt näyttävät myös alentuneen vuoden 2003 tasosta vähintään 10 %. Niidenkään alentumiseen eivät ole syynä Helsingin Sataman omat toimet, vaan liikennemäärissä ja aluskannassa tapahtuneet muutokset sekä polttoaineiden laatua koskevat vaatimukset. Erityisesti isojen matkustajalaivojen typenoksidipäästöissä olisi saavutettavissa merkittäviä vähennyksiä.

Matkustajaliikenne Itämerellä tulee kasvamaan lähiaikoina. Se vaikuttaa todennäköisesti myös Helsinkiin suuntautuvaan matkustajaliikenteeseen. Ympäristölautakunta katsoo, että Helsingin Sataman tulisi käytettävissään olevin keinoin pyrkiä huolehtimaan osaltaan siitä, että Eteläsataman pakokaasupäästöt eivät enää uudelleen nousisi, vaan pikemminkin alenisivat. Tähän näyttäisi olevan mahdollisuuksia esimerkiksi rakentamalla satamaan sähkönsyöttövalmiudet siten, että Viking Line Oy:n Mariella, jolla ei selvityksen mukaan ole yhdessäkään apukoneessaan katalysaattoria, mutta on maasähköliitäntä laivassa, voitaisiin liittää maasähköön.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (21.8.2008), että kaupunkisuunnitteluvirasto on 26.8.2005 (kirje 222) antamassaan lausunnossaan puoltanut ympäristöluvan myöntämistä Helsingin Sataman Eteläsataman toiminnalle.

Helsingin Satama on toimittanut ympäristölupapäätöksessä edellytetyt selvitykset. Kaupunkisuunnittelulautakunta pitää toimitettuja selvityksiä riittävinä, eikä sillä ole huomautettavaa niitä koskien.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee lähettää Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle Helsingin Sataman Eteläsatamaa koskevasta ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus toteaa, että meluselvityksen mukaan normaalin satamatoiminnan aiheuttama melutaso on lupamääräysten mukainen. Kaupunginhallitus katsoo, että laituripaikan EO1 kohdalla on kuitenkin jatkossa pidettävä huoli siitä, että sitä käyttävät vain sellaiset alukset, joiden melupäästö on niin alhainen, etteivät meluohjearvot lähimmissä häiriintyvissä kohteissa enää ylity. Kaupunginhallitus katsoo myös, että Helsingin Sataman tulisi käytettävissään olevin keinoin pyrkiä huolehtimaan osaltaan siitä, että Eteläsataman pakokaasupäästöt eivät enää uudelleen nousisi, vaan pikemminkin alenisivat.

Kaupunginhallitus puoltaa Helsingin Sataman ympäristölupahakemusta hakemuksen mukaisesti.

Kirje Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle ja pöytäkirjanote talous- ja suunnittelukeskukselle, ympäristölautakunnalle ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

1.9.2008 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO OIKEUSMINISTERIÖLLE REKISTERÖIDYN PERHEEN SISÄISTÄ ADOPTIOTA KOSKEVASTA TYÖRYHMÄMIETINNÖSTÄ

Khs 2008-1440

./. Oikeusministeriö pyytää (2.6.2008) kaupungin lausuntoa perheen sisäistä adoptiota rekisteröidyn parin perheessä koskevasta työryhmämietinnöstä 16.9.2008 mennessä. Työryhmämietintö on esityslistan tämän asian liitteenä 1.

Mietintö on saatavissa internetistä oikeusministeriön verkkosivuilta osoitteesta: www.om.fi/1210773071184

Sosiaalilautakunta toteaa (12.8.2008), että rekisteröidyn parisuhteen osapuolen mahdollisuus adoptoida parisuhteen toisen osapuolen lapsi parantaa lapsen oikeudellista asemaa merkittävästi.

Lautakunta kannattaa työryhmän ehdotuksia lukuun ottamatta adoptio-oikeuden takautumattomuutta koskevaa ehdotusta. Lautakunta yhtyi äänin 6-5, vastoin esittelijän ehdotusta, Seksuaalinen tasavertaisuus SETA ry:n edustajan eriävävään mielipiteeseen, jonka mukaan tietyn rajallisen ajan kuluessa lain uudistamisesta perheen sisäinen adoptio tulisi ulottaa myös rekisteröidystä parisuhteesta eronneisiin sosiaalisiin vanhempiin.

./. Sosiaalilautakunnan lausunto äänestyksineen on esityslistan tämän asian liitteenä 2.

Stj toteaa, että päätösehdotus on sosiaalilautakunnan lausunnon mukainen lukuun ottamatta adoptio-oikeuden takautumista ja voimavarojen lisäämistä koskevia kohtia.

Stj yhtyy takautumisen osalta työryhmän enemmistön näkemykseen raportin sivuilla 7-8 esitetyin perustein. Sisäisen adoption toteuttaminen rekisteröityjen parien perheissä samalla tavalla kuin avioliittoperheissä on selkein ja parhaiten yhdenvertaisuuden turvaava ratkaisu.

Rekisteröityjen parien perheen sisäinen adoptio-oikeus merkitsee kunnille lisätyötä. Määrää on vaikea arvioida, mutta todennäköisesti se jää pieneksi. Ottolapsitoiminnan mahdolliset lisävoimavarat on siksi syytä harkita vasta aikanaan.

STJ Kaupunginhallitus päättänee antaa oikeusministeriölle seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus toteaa, että rekisteröidyn parisuhteen osapuolen mahdollisuus adoptoida parisuhteen toisen osapuolen lapsi parantaa lapsen oikeudellista asemaa merkittävästi, kun adoptiovanhemman ja lapsen välinen suhde rinnastuu oikeudellisesti täysin biologisen vanhemman ja lapsen väliseen suhteeseen. Mahdollisuus perheen sisäiseen adoptioon rekisteröidyssä parisuhteessa poistaa nykyisestä lainsäädännöstämme johtuvat ongelmat mm. lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta, lapsen elatusta, perintöoikeutta ja verotusta koskevissa kysymyksissä.

Perheen sisäisen adoption rajaaminen vain rekisteröidyissä parisuhteissa eläviin pareihin on perusteltua, koska adoptio voidaan myös eri sukupuolta olevien kumppaneiden perheissä toteuttaa vain, jos he ovat solmineet avioliiton. Parisuhteen rekisteröiminen ja avioliiton solmiminen ovat yhtenä osoituksena parisuhteen vakiintumisesta.

Työryhmän ehdotus perheen sisäisen adoption rajaamisesta myös rekisteröityjen parien osalta niihin tilanteisiin, joissa rekisteröity parisuhde on edelleen voimassa, on selkein ja parhaiten yhdenvertaisuutta turvaava ratkaisu. Mahdollisuus perheen sisäiseen adoptioon rekisteröidyn parisuhteen purkauduttua ei olisi sopusoinnussa lapseksiottamisen yleisten edellytysten ja niiden soveltamiskäytännön kanssa. Ehdotuksessa kuvattu kilpailutilanne lapsen vanhemman aikaisemman ja uuden parisuhdekumppanin välillä voisi lisäksi aiheuttaa lapselle läheisten ihmisten välille vaikeita ristiriitoja, jotka heijastuisivat myös lapseen. Lisäksi voisi syntyä vaikeita rajanvetotilanteita.

Biologisen vanhemman oikeudellinen asema tulee turvata kaikissa adoptiotilanteissa. Työryhmämietinnön yhtenä tavoitteena on ollut turvata lapsen biologisen vanhemman asema myös rekisteröidyn parin perheen sisäisessä adoptiossa. Ehdotuksen mukaan perheen sisäisen adoption edellytykset ja adoptiossa noudatettava menettely määräytyisivät lapseksiottamisesta annetun lain nykyisten säännösten mukaisesti. Biologisen vanhemmat oikeudet on turvattu lapseksiottamisesta annetun lain 9 §:ssä, jota myös sovellettaisiin perheen sisäiseen adoptioon rekisteröidyssä parisuhteessa. Säännös (9 § 2 mom.) edellyttää lapseksiottamisen vahvistamiselta ilman vanhemman suostumusta erittäin painavia syitä.

Ennen kuin perheen sisäisen adoption vahvistamista voitaisiin hakea, olisi asianosaisille annettava ottolapsineuvontaa siten kuin lapseksiottamisesta annetun lain 16 -18 ja 28 §:ssä säädetään. Ottolapsineuvonnan antaminen kuuluu kunnan järjestämisvastuulle. Mahdollisuus perheen sisäiseen adoptioon rekisteröidyssä parisuhteessa aiheuttaa kunnille näin ollen lisäkustannuksia.

Ottolapsineuvonnan tarkoituksena on valvoa lapsen etua lapseksiottamista koskevassa asiassa. Ottolapsineuvonnassa selvitetään, ovatko edellytykset ottolapsisuhteen perustamiselle olemassa ja voidaanko lapsen ja lapseksiottajan välille perustaa lapsen kannalta myönteinen ja pysyvä lapsen ja vanhemman välinen suhde. Rekisteröityjen parien mahdollisuus perheen sisäiseen adoptioon tuo adoptioneuvonnan asiakkaiksi uudenlaisia perhemuotoja, joiden erityispiirteisiin sosiaali-työntekijöiden tulee saada koulutusta ja perehdytystä.

Uudistus edistää lapsen etua. Kun lapsi asuu perheessä, jonka muodostavat hänen biologinen vanhempansa ja tämän kanssa rekisteröidyssä parisuhteessa elävä henkilö, lapsen ja viime mainitun välinen suhde muodostuu sosiaalisesti ja tosiasiallisesti vanhemman ja lapsen väliseksi suhteeksi. Tämän suhteen vahvistaminen myös oikeudelliseksi vanhemmuudeksi luo lapselle pysyvyyttä ja perusturvallisuutta sekä palvelee hänen oikeuttaan ja etuaan.

Kirje oikeusministeriölle ja pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Työryhmämietintö
	Liite 2	Sosiaalilautakunnan lausunto 12.8.2008

VALTUUTETTU ARTO BRYGGAREN TOIVOMUSPONSI: TALIN GOLFKENTÄN KÄYTTÖOIKEUDEN LAAJENTAMINEN HELSINKILÄISILLE PELAAJILLE

Khs 2008-259

Sj ilmoittaa, että hyväksyessään 30.1.2008 Lainan myöntäminen Helsingin Talin Golfklubi ry:lle (asia 3) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että myöntäessään lainan Helsingin Golfklubi ry:lle, kaupunginhallitus varmistaa tulevaa kentän vuokrasopimusta hyväksyessään, että kentän käyttöoikeutta laajennetaan merkittävästi helsinkiläisille pelaajille, jotka eivät kuulu Helsingin Golfklubiin." (Arto Bryggare, äänin 72-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Liikuntalautakunta toteaa (11.6.2008), että ponnessa edellytetään, että Talin golfkentän vuokrasopimuksia uusittaessa kentän käyttöoikeutta laajennetaan merkittävästi helsinkiläisille pelaajille, jotka eivät kuulu Helsingin Golfklubiin. Liikuntavirasto on aloitteeseen liittyen pyytänyt Helsingin Golfklubi ry:ltä selvityksen kentän nykyisestä käytöstä. Selvityksessä todetaan mm. seuraavaa (kursivoitu teksti):

”Kentän kierrosmäärät

Talin golfkentän kierrosmääriä on tilastoitu vuosilta 2003 - 2007 seuraavasti:

Vuosi	2003	2004	2005	2006	2007
Jäsenet	15231	14071	15120	14984	15049
Vieraat	3948	5009	4926	5621	5600
Kilpailukierr	3072	3161	3758	3691	4147
yhteensä	22251	22241	23804	24296	25696

Vuonna 2007 kasvua oli 5,6 % edelliseen vuoteen verrattuna ja viimeisen viiden vuoden aikana kasvua on yli 15 %. Erityisesti kasvua on tapahtunut vieraiden ja kilpailijoiden osalta ja suurin osa kilpailijoista on vieraita. Vieraiden todelliseksi määräksi on laskettu vuositasolla noin 8000, jolloin joka neljäs pelaaja Talissa on vieraspelaaja.

Junioritoiminta

Helsingin Golfklubissa on jäseniä tällä hetkellä (25.4.2008) 1427, joista alle 21-vuotiaita (21 on liiton juniori-ikäraja) 298.

Alle 21-vuotiaiden prosentuaalinen osuus aktiivijäsenistä on 28,2 %. Helsinkiläisiä nuorista on 68,5 %.

Keskimäärin Suomessa golfseuroissa oli vuonna 2007 junioreita (31.8.2007) 13,3 % ja Helsingin golfseuroissa (Helsingin Golfklubi, Helsinki City Golf, Itä-Helsingin Golf ja Vuosaari Golf) junioreiden osuus oli 31.8.2007 17,3 %. Suomen Golfliitolla on tavoitteena vuoteen 2010 mennessä se, että 20 % golfin harrastajista olisi nuoria.

Helsingin Golfklubi ry:n junioritoiminta jakautuu kahteen eri osaan: Farmiin ja edustusjoukkueeseen.

Farmi on junioreille suunnattua ohjattua golfharjoittelua ja pelitoimintaa, jonka pääasiallisena tarkoituksena on tuoda uusia harrastajia lajin pariin sekä tutustuttaa lapset golfiin. Toiminta ajoittuu koko kesän ajalle. Vuonna 2008 kaikki Farmiin ilmoittautuneet mahtuivat mukaan. Siihen osallistuakseen ei tarvitse olla jäsenen lapsi eikä mitään suosittelijoita tarvita. Suurin osa Farmin lapsista tulee Talin lähialueelta.

Juniorit, jotka ovat kiinnostuneet kilpailemisesta ja panostavat golfiin enemmän voivat pyrkiä edustusjoukkueeseen. Joukkueeseen kuuluvat juniorit pelaavat ja kilpailevat aktiivisesti. Joukkueen toiminta on ympärivuotista ja harjoitteluun kuuluu paitsi golftaitoja myös fyysistä kuntoharjoittelua.

Helsingin Golfklubi ry:n junioritoimintaa ollaan kehittämässä entistä enemmän kokonaisvaltaiseen ja ympärivuotiseen suuntaan.

Sinettiseura

Helsingin Golfklubi nimettiin Nuoren Suomen Sinettiseuraksi vuonna 2007 toista kertaa peräkkäin. Suomessa on tällä hetkellä neljä Golf-sinettiseuraa. Muut seurat ovat Golf Talma (Sipoo), Salo Golf ja St. Laurence Golf (Lohja). Helsinkiläisistä urheiluseuroista 29 on saanut Sinettiseura-sertifikaatin. Kaiken kaikkiaan Suomessa on 276 Nuori Suomi Sinettiseuraa.

Kilpailut

Helsingin Golfklubi järjestää vuosittain kaksi Suomen suurinta golfkilpailua; amatöörien avoimet SM-kilpailut, The Erkko Trophyn sekä naisten Eurooppa Tour – osakilpailun, Finnair Mastersin. Näihin kansainvälisiin kilpailuihin osallistuu suomalaisten huippupelaajien lisäksi edustajia yli 20 maasta.

Helsingin Golfklubi järjestää Helsingin koulujen mestaruuskilpailut vuosittain kentällään. Myös lukioiden Golf-akatemia toimii Talissa.

Helsingin Golfklubi ry:n mukaan Talissa kilpailuohjelma on Suomen laajin sekä avointen että sisäisten kilpailujen osalta,

Maksut

Helsingin Golfklubin liittymismaksu on 4320 euroa. Jäsenmaksu aikuisilta ja yli 16-20 vuotiailta junioreilta on 305 euroa ja alle 15 vuotiailta junioreilta 105 euroa. Pelikausimaksut ovat aikuisilta 420 euroa, 16-20 vuotiailta junioreilta 125 euroa ja alle 15 vuotiailta 90 euroa.

Vieraspelaajilla kierrosmaksu on 60 euroa (junioreilla 30 euroa).

Pelaajien taidot

Helsingin Golfklubi ry:ssä miesten tasoituksen keskiarvo on 19,9 ja naisten 33,8. Viimeinen tiedossa oleva Suomen keskiarvo on miesten osalta 24 ja naisten osalta 36.

Vaatimalla riittävä pelitaito M 24 / N 30 myös vieraspelaajilta on Talissa lähes kokonaan vältetty ulkopuolisille aiheutetut vakavat vahingot kuluneen 75-vuoden aikana. Jos pelaajien tasoitusvaatimuksia muutetaan, syntyy siitä nimenomaan ulkopuolisille, mutta myös pelaajille mahdollisia vaaratilanteita, joita ei voida edeltä käsin ennakoida.

Hyvä kentän ja alueen tuntemus sekä riittävät pelitaidot takaavat kaikille osapuolille mahdollisimman turvallisen ympäristön toimia.

Pelaaminen ja ajanvaraus Talissa vuonna 2008

Aktiivijäsen ja vieras

- Jäsen voi varata peliajan kolme päivää aikaisemmin paitsi arkipäivien klo 10.00 jälkeiset xx.07 ja xx.37 ajat, jotka saa varata vain saman päivän aikana

- Jäsen voi tuoda mukanaan kolme vierasta

- Maanantai – torstai kello 14 jälkeen voi jäsenen mukana pelata vain yksi hänen vieraansa

- Perjantaina ja viikonloppuisin jäsenten vieraalla ei ole aikarajoituksia

Vieraspelaaja

- Voi varata peliajan kaksi päivää aikaisemmin pl. arkipäivien klo 10.00 jälkeiset xx.07 ja xx.37 ajat, jotka saa varata vain saman päivän aikana. Lähtöjen on tapahduttava arkisin ma – to ennen klo 14.00

- Arkisin kello 14 jälkeen voi jäsenen mukana pelata yksi vieras

- Perjantaina ja viikonloppuisin ei ole aikarajoituksia.”

Muiden golfkenttien vuokrasopimukset

Liikuntatoimella on Talin golfkentän lisäksi kolme muuta sopimusta maa-alueen vuokraamisesta golfkäyttöön: Paloheinä Golf Oy ja Suur-Helsingin Golf Oy (Luukki) ja Vuosaaren Golf Oy. Näistä Paloheinän kenttä on ns. jokamieskenttä ja kaksi muuta osakekenttiä.

Paloheinän kentän käytöstä on vuokrasopimuksessa jokamiehen kenttänä luonnollisesti todettu, että ”golftoiminnan tulee olla yleisölle avointa”.

Suur-Helsingin Golf Oy:n sopimuksessa ei ole mitään mainintaa vieraspelaajien pelioikeuksista, mutta ilmeisesti vanhaan suullisen sopimuksen perustuen Luukkiin on maanantaisin vapaapääsy greenfee-maksulla kaikilla golfareilla.

Kiinteistölautakunnan solmiman Vuosaaren Golf Oy:n vuokrasopimuksessa on liitteenä yhtiön ja liikuntaviraston välinen muistio, jossa todetaan, että ”Vuosaaren Golf Oy:n on varattava helsinkiläisten vapaaseen greenfeemaksuin pelaamiseen vähintään yksi koko ja yksi iltapäivä kello 14.00 alkaen viikoittain”.

Talin golfkentän tuleva vuokrasopimus

Liikuntalautakunnan ja Helsingin Golfklubi ry:n väliset Talin golfkenttää ja kartanorakennuksia koskevat vuokrasopimukset on solmittu vuonna 1983 ja se päättyy 31.12.2009. Uusi sopimus on tarkoitus tehdä kahdessa osassa siten, että kenttäalueesta tehdään oma sopimus ja rakennuksista pihapiireineen oma sopimus. Vuokrasopimukset tuodaan lautakunnan käsiteltäväksi myöhemmin.

Vuokrasopimusten liitteeksi tulee Talin kartanon hoito- ja kehittämissuunnitelma, jonka liikuntalautakunta hyväksyi omalta osaltaan 16.10.2007, 258 §. Hoito- ja kehittämissuunnitelmassa on varsinaisten hoitomääräysten lisäksi esitetty myös alueen sekä kesä- että talviaikainen ulkoilureitistö. Vuokralainen velvoitetaan suunnittelemaan toimintansa niin, että vuokra-alueella kulkevien ja sitä sivuavien kevyen liikenteen reittien käyttö on mahdollista. Turvallisuuden kannalta tarpeellisiin kohtiin tulee rakentaa aidat ja mahdolliset vaara-alueet tulee merkitä maastoon.

Talin kartano- ja golfkenttäalue halutaan säilyttää myös ulkoilualueena, mikä on otettu huomioon alueelle laaditussa asemakaavassa sekä sen toteuttamiseen tähtäävässä hoito- ja käyttösuunnitelmassa.

Helsingin Golfklubi ry:lle alueelta vuokrattavien rakennusten kunnossapito tulee myös uudessa sopimuksessa säilymään pääosin seuran vastuulla.

Helsingin Golfklubi ry:ssä on 1399 jäsentä (31.12.2007), joista seuran ilmoituksen mukaan noin 80 prosenttia on helsinkiläisiä. Kentällä vuonna 2007 pelatuista noin 25000 pelikierroksesta noin 8000 oli muiden kuin seuran jäsenten pelaamia. Seuran ulkopuolisten pelaajien kokonaislukuun vaikuttaa oleellisesti kentällä toteutettava vilkas kilpailutoiminta. Tämä nostaa Talin golfkentän käyttöasteen keskimääräistä korkeammaksi.

Talin golfkentästä solmittava uusi vuokrasopimus tulee tämän hetkisten suunnitelmien mukaan nostamaan merkittävästi Helsingin Golfklubi ry:n maksamaa vuokraa. Sen rahoittaminen edellyttänee käytännössä joko jäsen- ja pelimaksujen korotuksia, kierrosmäärien kasvattamista tai muun rahoituksen lisäämistä. Tämä kannustanee omalta osaltaan jatkossa myös vieraspelaajien pelimahdollisuuksien huomioimisen.

Golfkenttien jäsenillä (yhdistyskentät) tai osakkailla (osakekentät) on yleisesti joko tietyihin peliaikoihin tai varaamisen ajankohtaan liittyvät etuoikeudet. Nämä on Talin golfkentän osalta kuvattu edellä olevassa Helsingin Golfklubi ry:n antamassa selvityksessä.

Helsingin Golfklubi ry on omassa selvityksessään todennut olevansa valmis keskustelemaan vieraspelaajien aikarajoituksien lieventämisestä maanantaista torstaihin kello 18 jälkeen tai vaihtoehtoisesti maanantaista torstaihin kello 14 jälkeen edellyttäen, että kentällä on tilaa (varauksen voisi tehdä vain saman päivän aikana).

Lautakunta yhtyy toivomusponnen tavoitteeseen kentän käyttöoikeuden ja –ajan laajentamisesta seuraan kuulumattomille helsinkiläisille vieraspelaajille.

Helsinkiläisten vieraspelaajien tasoitusraja on nykyisellään liian kova. Tasoitusvaatimuksen tulee olla lähellä valtakunnallista keskiarvoa ja turvallisuus hoitaa lähinnä erillisellä ohjeistuksella, kuten muillakin Suomen golfkentillä.

Varausjärjestelmää tulisi kehittää niin, että helsinkiläisillä vieraspelaajilla olisi mahdollisuus varata selkeästi nykyistä enemmän ja joustavammin vapaana olevia aikoja. Järjestelmä voisi olla samantyyppinen kuin Vuosaari Golf Oy:ssä ja Suur-Helsingin Golf Oy:ssä eli tietty päivä olisi vapaa green fee-maksulla pelaamiseen ja/tai useampina viikonpäivinä olisi selvästi nykyisestä laajempi helsinkiläisten vapaa pelioikeus.

Myös kentän green fee-maksuihin tulee kiinnittää huomiota. Maksujen tulisi olla linjassa muiden pääkaupunkiseudun kenttien kanssa.

Liikuntavirasto neuvottelee Helsingin Golfklubi ry:n kanssa edellä esitetyistä toimenpiteistä, joilla seuran ulkopuolisten helsinkiläisten vieraspelaajien mahdollisuudet käyttää Talin golfkenttää lisääntyisivät. Neuvottelujen tulokset tullaan kirjaamaan erikseen vuokrasopimuksen solmimisen yhteydessä.

Merkittiin, että päätös syntyi äänestyksen jälkeen.

Jäsen Hämäläinen-Bister teki varajäsen Pekka Anttisen kannattamana esittelijän esityksestä poikkeavan esityksen, jonka mukaan esittelijän esittelytekstin sivun 15 viides

kappale tulee poistaa ja neljännen kappaleen loppuun tulisi lisätä seuraava lause:

Seuran ulkopuolisten pelaajien kokonaislukuun vaikuttaa oleellisesti kentällä toteutettava vilkas kilpailutoiminta. Tämä nostaa Talin golfkentän käyttöasteen keskimääräistä korkeammaksi.

Lisäksi esittelijän esittelytekstin kaksi viimeistä kappaletta korvataan seuraavalla:

Lautakunta yhtyy toivomusponnen tavoitteeseen kentän käyttöoikeuden ja –ajan laajentamisesta seuraan kuulumattomille helsinkiläisille vieraspelaajille.

Myös kentän green fee-maksuihin tulee kiinnittää huomiota. Maksujen tulisi olla linjassa muiden pääkaupunkiseudun kenttien kanssa.

Suoritetussa äänestyksessä Hämäläinen-Bisterin esitys voitti esittelijän esityksen äänin 7 – 0.

Lisäksi merkittiin, että liikuntajohtaja Anssi Rauramo ilmoitti olevansa esteellinen osallistumaan tämän asian käsittelyyn. Rauramo poistui lautakunnan kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Asian esitteli vs. liikuntajohtaja, osastopäällikkö Petteri Huurre.

SJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 30.1.2008 hyväksymän toivomusponnen (Arto Bryggare) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Arto Bryggarelle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTAPERIAATTEIDEN UUDISTUS

Khs 2008-400

Asiantuntija: kehittämispäällikkö Tiina Pohjonen

Työterveyskeskus esittää (8.8.2008), että Khs käsittelisi ja hyväksyisi työterveyskeskuksen uudet toimintaperiaatteet. Samalla kumottaisiin vuoden 1994 toimintaperiaatteet.

Toimintaperiaatteiden uudistuksen perusteena ovat:

- työterveyshuoltolaki (1383/2001)

- työterveyskeskuksen toiminnan laajentaminen 2003

- toiminnan sisällön uudistaminen

- palveluiden rajauksen tarkistaminen

Uudet toimintaperiaatteet otetaan käyttöön työterveyskeskuksessa niiden tultua hyväksytyksi. Toimintaperiaatteiden toteutumista seuraa kaupunginhallitus (Sj) osana henkilöstöstrategian toteutumista.

Sj toteaa, että hyvin toimiva työterveyshuolto on tärkeä sekä yksittäisten työntekijöiden, kaupungin virastojen ja laitosten kuin myös kaupungin työnantajakuvan kannalta. Työterveyshuollossa onkin sen vuoksi tehty jatkuvaa kehittämistyötä palvelutason parantamiseksi ja prosessien sujuvuuden edistämiseksi. Kaupungin henkilökunnan ikääntyminen tuo työterveyshuollolle erityiset haasteensa. Näihin kehittämistarpeisiin on vastattu myös työterveyskeskuksen toimintamäärärahoja korottamalla.

Työterveyskeskuksen laatimassa taustamuistiossa Työterveyskeskuksen toimintaperiaatteet on kuvattu työterveyshuollon roolia kaupungin yhteisstrategioiden ja henkilöstöstrategian toteuttamisessa. Kuten muistiossa todetaan, henkilöstön suorituskyky ja hyvinvointi ovat kunta-alalla palvelutuotannon kannalta oleellinen menestystekijä. Työyhteisöjen hyvinvointi ja esimiestyön tukeminen ovat viime vuosina nousseet merkittäviksi asiakaskokonaisuuksiksi yksilöasiakkaiden rinnalle. Työntekijän työkykyä tuetaan rakentamalla pitkäjänteistä yhteistyötä esimiesten ja johdon kanssa. Käytössä olevista työterveyshuollon resursseista valtaosa kohdistuu kuitenkin edelleen yksilöasiakkaisiin ja näin tulee olemaan jatkossakin.

Työterveyskeskuksen palvelut perustuvat kolmeen strategiseen tavoitteeseen:

1. Tehokas työterveysasema

2. Vaikuttava ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

3. Kumppanuus asiakasorganisaatioiden kanssa

Sj toteaa vielä, että uudistusehdotuksessa on pitkälti säilytetty vuoden 1994 työterveysterveyskeskuksen toimintaperiaatteiden rakenne. Säännöksiin on tehty täsmennyksiä ja tarkistuksia mm. muuttuneen lainsäädännön vuoksi. Tarjottavien työterveyspalvelujen täsmentäminen ja niihin sisältyvän palvelulupauksen terävöittäminen ovat keskeisiä sisällöllisiä uudistusehdotuksia, joihin työterveyshuollon resurssit antavat nyt mahdollisuuden. Uudistusehdotuksessa on rajattu työterveyspalveluiden käyttöoikeutta niin, että rajaus vastaa muiden henkilöstöetujen myöntämisessä noudatettavia rajauksia. Pitkään työstä poissa olleiden henkilöiden sairaanhoitopalveluita ei enää järjestettäisi työterveyskeskuksessa.

./. Muistio työterveyskeskuksen toimintaperiaatteista, esitys 2008 - työterveyskeskuksen toimintaperiaatteet ja pykälä pykälältä -perustelumuistio liitteinä 1 – 3.

Henkilöstötoimikunta on (26.8.2008) käsitellyt asian eikä sillä ole huomautettavaa toimintaperiaatteisiin.

SJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä työterveyskeskuksen uudet toimintaperiaatteet seuraavasti:

Soveltamisala Helsingin kaupungin henkilöstölle järjestetään työterveyspalvelut työterveyshuoltolain, hyvän työterveyshuoltokäytännön ja näiden toimintaperiaatteiden mukaisesti.

Työterveyshuollon tehtävät

Työterveyshuollon tehtävänä on yhteistyössä johdon, henkilöstöhallinnon, työsuojelun ja henkilöstön edustajien kanssa arvioida työoloja, työhyvinvointia ja henkilöstön terveystarpeita sekä järjestää arviointiin perustuvat tarpeelliset, tehokkaat ja vaikuttavat työterveyspalvelut.

Työterveyspalvelujen tulee edistää

1) työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä

2) työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta

3) työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa sekä

4) työyhteisöjen toimintaa.

Työterveyshuollon järjestämän sairaanhoidon tulee edistää ja tukea henkilöstön terveyttä ja työkykyä sekä arvioida hoidon ja kuntoutuksen tarvetta ja edellytyksiä tarpeellisten tutkimusten ja selvitysten keinoin.

Työterveyshuollon järjestämistapa

Henkilökunnan työterveyspalvelujen järjestämisestä huolehtii Helsingin kaupungin työterveyskeskus. Palvelujen sisältö perustuu työterveyskeskuksen ja asiakasviraston tai -liikelaitoksen kanssa tehtävään palvelusopimukseen ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.

Työterveyspalvelujen sisältö

Työterveyspalveluja ovat:

- johtoa ja henkilöstöhallintoa tukevat palvelut, kuten työhöntulotarkastukset henkilöstöä palkattaessa, terveystiedot ja -raportit henkilöstön työkyvyn ylläpidossa sekä tilastot ja selvitykset sairauspoissaolojen hallinnassa

- työhyvinvointia ja työturvallisuutta edistävät työpaikkaselvitykset ja – käynnit

- työyhteisöjen toimintaa ja työkykyä tukevat esimies- ja työyhteisökonsultaatiot

- työntekijöiden terveyttä ja toimintakykyä edistävät terveystarkastukset

- työkykyä tukeva ajanvarausvastaanotto sekä siihen liittyvät tarpeelliset erikoislääkärin tutkimukset ja muut selvitykset

- äkillisissä työkykyä uhkaavissa sairauksissa tarpeen mukainen nopea ja tehokas yleislääkäritasoinen sairaanhoito

Työterveyspalvelujen käyttöoikeus

Työterveyspalvelujen käyttöoikeus on sellaisella kaupungin palveluksessa olevalla henkilöllä, joka saa kaupungilta palkkaetuja, lukuun ottamatta kaupungin palvelukseen työllisyysmäärärahoin otettuja työntekijöitä.

Jos henkilölle ei makseta palkkaetuja, mutta hän on määräaikaisella kuntoutustuella tai sairaslomalla pitkään kestäneen sairauden tai työtapaturman vuoksi, hänellä on kuitenkin oikeus saada työterveyspalveluja siihen saakka, kunnes 180 päivää on kulunut hänen 12 kuukauden sairauslomajaksonsa täyttymisestä. Sen jälkeen henkilöllä on kuitenkin oikeus saada työhön kuntouttavia ja palauttavia työterveyspalveluja.

Lisäksi työterveyspalveluiden käyttöoikeuden ehtona on, että henkilön säännöllinen keskimääräinen viikkotyöaika on vähintään 14 tuntia ja opettajilla 10 tuntia.

Lakisääteisessä ja työnantajan määräykseen tai lähetteeseen perustuvassa työterveyspalvelujen käytössä ei edellä mainittuja työaikarajoituksia ole.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kumota aikaisemmat, 21.2.1994 hyväksytyt työterveyshuollon toimintaperiaatteet.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Muistio työterveyskeskuksen toimintaperiaatteista
	Liite 2	Esitys 2008 - työterveyskeskuksen toimintaperiaatteet
	Liite 3	Pykälä pykälältä -perustelumuistio
	Liite 4	Vuoden 1994 työterveyskeskuksen toimintaperiaatteet

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE PEAB SEICON OY:N POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2007-1962

Peab Seicon Oy pyytää (16.2.2007) poikkeamislupaa 31. kaupunginosan (Lauttasaari, Kaskisaari) korttelin nro 31202 tontille nro 13 (Saarihuhdantie 1). Hakijan tarkoituksena on purkaa asemakaavalla suojeltu rakennus ja rakentaa se uudisrakennuksena pääosin vanhan rakennuksen detaljien ja mittasuhteiden mukaisena. Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavan suojelumerkinnästä.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että rakennusluvan hakemisen jälkeen tehdyssä inventoinnissa rakennuksen kunto on osoittautunut paljon oletettua huonommaksi. Rakennuksen korjaaminen ja säilyttäminen asuinrakennuksena huomioiden asuntokauppalain ja terveellisen asumistavan mukaiset vaatimukset on ilman laajamittaista rakenteiden uusimista käytännössä mahdotonta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (2.6.2008), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 28.7.2000 vahvistettu asemakaava nro 10804. Alue on osoitettu asuinpientalojen korttelialueeksi (AP/s), jolla ympäristö säilytetään. Suojellulle rakennukselle on myöhemmin lohkottu oma tontti 13, joka sijaitsee laajemman tontin 12 sisällä. Tontille 12 on osoitettu rakennusoikeutta 5 000 k-m² ja tontilla 13 suojellun rakennuksen rakennusalalle 200 k-m².Ranta-alueet ja osa piha-alueista on merkitty istutettavaksi tai luonnonmukaisena säilytettäväksi alueen osaksi ja suojellun asuinrakennuksen lisäksi kaksi saunarakennusta on suojeltu merkinnällä sr-2: ”Suojeltava rakennus. Rakennus on kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas. Rakennusta ei saa purkaa, eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisärakentamis-, korjaus- tai muutostöitä, jotka tärvelevät julkisivujen tai vesikaton arvoa tai tyyliä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, rakennus on pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin sopivalla tavalla.”

Tontilla 13 sijaitseva suojeltu rakennus on ollut pitkään käyttämättömänä ja huonokuntoinen. Ympäröivällä tontilla 12 on sijainnut Sotainvalidien Veljesliiton kuntoutumislaitos, joka on purettu 1990-luvulla. Tontille on rakenteilla 21 uutta rivitaloasuntoa.

Hakijan tarkoituksena on purkaa sr-2 merkinnällä suojeltu huvilamainen asuinrakennus ja rakentaa se ulkoisilta mittasuhteiltaan vanhan kaltaisena. Hakijan tarkoituksena on mahdollisuuksien mukaan säilyttää olemassa olevia rakennusosia, kuten ikkunoita.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavan suojelumerkinnästä.

Vuoden 2006 rakennuslupahakemus ja siitä saadut lausunnot

Helsingin Kaskisaaren Puisto Oy haki 21.2.2006 rakennuslupaa rakennuksen korjaamiselle siten, että suunnitelmat poikkesivat mm. asemakaavan katon ja julkisivun tärvelemisen kieltävästä suojelumääräyksestä. Rakennukseen oli tarkoitus rakentaa kattolyhdyt ja parveke rakennuksen luoteissivulle. Kaupunkisuunnitteluvirasto antoi rakennuslupahakemuksesta lausunnon (5.6.2006), jossa todettiin korjaussuunnitelman poikkeavan asemakaavamääräyksistä vain vähäisesti. Kaupunkisuunnitteluvirasto puolsi tuolloin rakennusluvan hyväksymistä. Kaupunginmuseo totesi lausunnossaan (19.5.2006), että esitetyt rakennemuutokset merkitsevät sitä, että koko rakennus puretaan ja paikalle rakennetaan uudisrakennus tämän päivän rakenneratkaisuja ja rakennetapaa noudattaen. Kaupunginmuseo katsoi, että suunnitellut toimenpiteet ovat uudisrakentamista, johon se ei ota kantaa.

Osallisten kuuleminen Nyt haetusta rakennuksen purkamiseen tähtäävästä poikkeamishakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (6.3.2007). Samaan aikaan myös hakija kuuli naapureita. Yhden naapurin jättämä muistutus sekä yhden naapurin suostumus on liitetty hakemusasiakirjoihin. Muistutuksessa vastustettiin autokatoksen toteuttamista piirustuksissa esitetyn laajuisena ja parvekkeen rakentamista lounaisseinustalle. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Rakennuksesta teetetyt kuntotutkimukset ja selvitykset sekä purkamista ja uudelleenrakentamista koskevat lausunnot (aikajärjestyksessä)

- Uudenmaan Valvontamestarit Oy ja Konstru Oy ovat tehneet rakennuksesta 4.10.2005 päivätyn inventoinnin ja rakenneavausraportin, jossa todetaan rakennuksen rungon ja perustusten rakenteet ja niissä olevia vaurioita.

- Rakennuksessa pidettiin paikan päällä katselmus 25.4.2007, johon osallistuivat hakijan ja suunnittelijan lisäksi kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupunginmuseon edustajat. Katselmuksessa todettiin tehdyn inventoinnin olevan rakennuksen korjausmahdollisuuksien arvioimiseksi liian suppea ja esitettiin, että rakennuksesta teetettäisiin uusi puolueeton kuntotutkimus korjausrakentamiseen erikoistuneella rakennesuunnittelijalla.

- Peab Seicon tilasi uuden kuntotutkimuksen insinööritoimisto Oy Matti Ollila & Co:ssa työskentelevältä Eero Kotkakselta. Kotkaksen laatima kuntoarvio on päivätty 20.6.2007. Arviossa todetaan, että rakennus on nykyisestä surkeasta ulkonäöstään huolimatta teknillisesti korjattavissa.

- Kaupunkisuunnitteluvirasto antoi 7.9.2007 rakennuksen purkamisesta ja uudelleen rakentamisesta lausunnon, jossa se ei puoltanut haettua toimenpidettä. Kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsi asian tiedoksi 6.9.2007.

- Hakijalle varattiin hallintolain 34 §:n nojalla tilaisuus antaa vastineensa tästä lausunnosta kaupunginhallitukselle 3.10.2007 mennessä. Hakija ei antanut em. vastinetta.

- Rakennusvalvontaviraston teknillinen neuvottelukunta antoi 25.10.2007 rakennuksesta lausunnon. Lausunnon taustatietoina olivat rakennusvalvontavirastoon toimitetut rakennuksesta tehty selvitys kohteen lämpöviihtyisyydestä (Optiplan, 26.6.2007) ja lausunto rakennuksista otetuista homenäytteistä (Microsem Oy, 12.9.2007). Lausunnossaan teknillinen neuvottelukunta toteaa mm: ”Annettujen lausuntojen ja selvitysten ja niihin liittyvien valokuvien mukaan rakennus on ollut kylmillään jo niin kauan, että vanhat rakennusosat ovat päässeet niin huonoon kuntoon, että on epävarmaa saadaanko rakennus korjaamalla asumisterveysvaatimukset täyttäväksi. Tämän vuoksi teknillinen neuvottelukunta katsoo, että rakennus on sen huonon kunnon ja korjaamalla rakentamisen ilmeisen vaikeuden vuoksi tullut elinkaarensa päähän ja sen purkaminen kokonaisuudessaan on suositeltavaa kiinteistön käyttäjien turvallisuuden ja terveydellisten olojen takia.”

- Kaupunginhallitus päätti 19.11.2007 palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi rakennusvalvontavirastoon. Rakennusvalvontavirastosta asia ohjattiin uudelleen valmisteltavaksi kaupunkisuunnitteluvirastoon.

- Kaupunkisuunnitteluviraston pyynnöstä kaupunginmuseo antoi hankkeesta lausunnon 3.3.2008. Lausunnossa kaupunginmuseo toteaa rakennuksesta teetetyt tutkimukset ja selvitykset ja toteaa, että niihin viitaten se katsoo tulleen todistetuksi, ettei rakennuksen kunnostamista voi enää vaatia. Näin ollen kaupunginmuseo puoltaa haettua poikkeamista.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että voimassa olevalla asemakaavalla on pyritty suojelemaan rannan puistomaista huvila-ajalta peräisin olevaa miljöötä, johon oleellisesti ovat liittyneet kaavalla suojellut rakennukset. Purettavaksi haetun rakennuksen korjaaminen on eri yhteyksissä todettu joko mahdolliseksi tai lähes mahdottomaksi. Rakennuksen säilyttämisen kannalta hankalaan tilanteeseen on ajauduttu rakennuksen ylläpidon pitkäaikaisen laiminlyönnin vuoksi. Kaupunkisuunnitteluvirasto pitää valitettavana kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kiinteistön välinpitämätöntä kohtelua.

Kaupunkisuunnitteluvirastoon toimitettiin myöhemmin edellä mainitut lämpöviihtyisyysselvitys ja homenäytelausunto. Niiden sekä teknisen neuvottelukunnan antaman lausunnon perusteella kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo tulleen osoitetuksi, että rakennus on tullut teknisen käyttöikänsä päähän.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että purkamisesta kaavan toteutumiselle ja rakennetun ympäristön suojelemista koskeville tavoitteille aiheutuvaa haittaa ei tässä tapauksessa voitane täysin välttää. Suojelumääräyksestä poikkeamisen erityinen syy on rakennuksen asemakaavan laatimisvaiheen jälkeen radikaalisti huonontunut tekninen kunto.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että koska kaavan lähtökohtana on ollut olemassa olevan rakennuksen säilyminen, alueella voimassa oleva asemakaava ei tässä tapauksessa ohjaa riittävästi uudisrakentamista. Kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, että uudisrakentaminen nykyisen rakennuksen tilalle tulee suunnitella erityisen tarkkaan ja harkitusti ja edellyttää, että uuden rakennuksen suunnittelussa tehdään yhteistyötä kaupunkisuunnitteluviraston asiantuntijoiden kanssa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa haettua toimenpidettä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 29.5.2008 merkinnyt tiedoksi edellä olevan lausunnon.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä Peab Seicon Oy:lle haettuun toimenpiteeseen 31. kaupunginosan korttelin nro 31202 tontille nro 13.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Lauttasaaren tontti 31202/13)
	Liite 2	Asemapiirros (Lauttasaaren tontti 31202/13)

SUUTARILAN TONTIN 40026/11 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11805)

Khs 2008-1612

40. kaupunginosan (Suutarila, Siltamäki) korttelin nro 40026 tontin nro 11 asemakaavan muutosehdotus.

Kiertotähdentie 16

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (12.6.2008) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty tontinomistajan hakemuksesta (20.4.2007) asemakaavan muuttamiseksi siten, että tehokkuusluku nostetaan e = 0.25:een.

Yleiskaava Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on pientalovaltaista aluetta asumiseen. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Asemakaavatilanne Alueella on voimassa asemakaava nro 7546 (vahvistettu 9.6.1977).

Kaavan mukaan tontti on omakotitalojen ja muiden enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialuetta (AO). Tonttitehokkuus on e = 0.20 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Tontille saa kerrosalan lisäksi rakentaa talous- ja autosuojatiloja enintään 25 k-m²/asunto.

Nykytilanne Alue sijaitsee pientaloalueella, jonka rakennuskanta on rakennustavaltaan ja iältään vaihtelevia 1–2-kerroksisia pientaloja. Tontilla on kaksi asuinrakennusta, paritalo vuodelta 1987 ja omakotitalo vuodelta 1962.

Asemakaavan muutosehdotus

Tontti on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tehokkuusluku on nostettu 0.25:een. Suurin sallittu kerrosluku on edelleen kaksi.

Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin pinta-alan täyttä 400 m² kohti. Kuitenkin, jos tontin pinta-ala on 600–799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa. Asemakaavakartassa sallitusta kerrosalasta saa enintään 70 % rakentaa yhteen tasoon. Lisärakentamisoikeutta on muutettu siten, että asemakaavakarttaan merkityn kerrosalan lisäksi saa rakentaa asuntojen ulkopuolisia talous- ja autosuojatiloja yhteensä enintään 25 k‑m²/asunto sekä kuistitilaa, kasvihuonetta tms. enintään 10 % asemakaavassa sallitusta kerrosalasta. Yksikerroksisen asuntorakennuksen enimmäiskorkeus on nostettu 4,5 metristä 5 metriin ja kaksikerroksisen 6 metristä 7 metriin. Talousrakennuksen ja/tai autosuojan saa rakentaa tontin rajaan kiinni tontinomistajien yhteisellä sopimuksella. Lentomelun torjumiseksi annettu kaavamääräys on poistettu tarpeettomana.

Muutoin asemakaavamääräyksiä on muutettu nykyisin käytössä olevien mukaisiksi. Alueen ympäristöön on laadittu vastaavanlaisia asemakaavan muutoksia, joissa tonttitehokkuutta on nostettu 0.20:sta 0.25:een.

Tontin pinta-ala on 1 347 m² ja kerrosala 337 m².

Vaikutukset Asemakaavan muutoksen tuloksena tontin rakennusoikeus lisääntyy 68k-m². Tontin etuosassa sijaitseva huonokuntoinen omakotitalo on tarkoitus purkaa ja tilalle rakentaa uusi asuinrakennus sekä suorittaa tontin jako. Muutos entiseen tilanteeseen on vähäinen, joten lisärakentamisella ei ole laajempaa vaikutusta ympäristöön.

Vuorovaikutus asemakaavan muutosehdotusta valmisteltaessa

Osallisille on lähetetty maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja heille on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta. Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa
9.–22.5.2008. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 8.8.–22.8.2008, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2 b, 3, 6 ja 7 kohtien mukaan, milloin

2 muutetaan rakennusoikeutta siten, että

b asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0.3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta

3 muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä

6 muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin

7 tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 40. kaupunginosan korttelin nro 40026 tontin nro 11 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 12.6.2008 päivätyn piirustuksen nro 11805 mukaisena.

Pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Asemakaavakartta nro 11805 (Suutarilan tontti 40026/11)

VARTIOKYLÄN TONTIN 45296/10 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11796)

Khs 2008-1606

45. kaupunginosan (Vartiokylä, Vartioharju) korttelin nro 45296 tontin nro 10 asemakaavan muutosehdotus.

Kiviportintie 61

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (12.6.2008) mm., että tontinomistaja on hakenut 9.3.2008 tontin tehokkuusluvun nostamista lukuun e = 0.25.

Asemakaavatilanne Tontilla on voimassa vuonna 1994 vahvistettu asemakaava nro 10207. Tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on 0.20 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Tontille saa kerrosalan lisäksi rakentaa autotalleja, -katoksia tai muita asuntojen ulkopuolisia tiloja, kuten varastotiloja enintään 30 k-m² asuntoa kohti, kuitenkin yhteensä enintään 25 % kerrosalasta. Asemakaavan mukaisesta tontin kokonaiskerrosalasta saa enintään 80 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Nykytilanne Tontti sijaitsee Vartioharjun pientaloalueella. Tontilla on vuonna 1948 rakennettu huonokuntoinen asuinrakennus. Viereisillä naapuritonteilla on omakotitaloja.

Asemakaavan muutosehdotus

Tontin käyttömahdollisuuksia ja asumisväljyyttä parannetaan rakennusoikeutta nostamalla. Hakijan tarkoituksena on purkaa nykyinen rakennus ja rakentaa tontille kaksi omakotitaloa.

Vartioharjun pientaloalueella noudatetaan kaavoitusperiaatetta, että tehokkuusluku voidaan nostaa luvusta 0.20 lukuun 0.25 edellyttäen, että ympäristönsuojelulliset syyt eivät ole esteenä. Koska tontilla oleva rakennus on huonokuntoinen eikä rakennus kuulu suojeltavien rakennusten ryhmään, rakennuksen suojelu ei ole perusteltua.

Tontti on merkitty edelleen erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tehokkuusluku on nostettu 0.25:een. Tontille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja -katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.

Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin pinta-alan täyttä 400 m² kohti. Kuitenkin, jos tontin pinta-ala on 600–799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa.

Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Puolimatkanpolun reunaan on merkitty istutettava alueen osa.

Tontin pinta-ala on 1 389 m² ja kerrosala 347 m².

Vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta naapureiden tai ympäristön kannalta. Tontille on tarkoitus rakentaa kaksi uudisrakennusta. Tontin rakennusoikeus nousee 69 k-m².

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 29.4.2008) sekä asemakaavan muutosluonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta esitettiin yksi mielipide.

As Oy Kiviportintie 59 B mainitsee mm., että tontti on myyty uudelle omistajalle nimenomaan ja vain yhtä omakotirakennusta varten. Jako perustuu erehdyttämiselle. Sisäänajoväylä tontille on erittäin suppea ja kahdelle talolle liian kapea, aiheuttaen kadun liikennöinnille vaikeuksia.

Yhtiö vastustaa asemakaavan muutosta siksi, että kaupunginsuunnittelu tätä nykyä pyrkii rakentamaan Vartioharjun liian tiiviiksi. Tämän kaupunginosan hyvä omakotialueen olemus ja rakenne ovat tuhoutumassa. Mikäli suunnitelma kaikesta huolimatta toteutuu, huolehdittakoon siitä, että edes rakennuskanta tulee vastaamaan alueen perinteistä omakotimaista rakennetta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että nykyisessä vuoden 1994 asemakaavassa asuntojen lukumäärää rajoitetaan siten, että tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin pinta-alan 400 m² kohti ja lisäksi yhden asunnon seuraavaa alkavaa tonttineliömetriä kohti. Asemakaavan muutoksessa asuntojen lukumäärää koskeva määräys on muodossa ”tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin täyttä 400 m² kohti”.

Koska tontin pinta-ala on 1 389 m², ei tonttijaolle siis ole esteitä. Tontin uusi rakennusoikeus 347 k-m² voidaan toteuttaa joko paritalona tai kahtena erillisenä omakotitalona. Asemakaavan muutoksessa määrätään, että samalla tontilla olevien asuinrakennusten sijoittelun ja etäisyyden toisistaan on oltava sellainen, että ne vastaavat alueen perinteistä omakotimaista rakennetta.

Asemakaavan muutoksessa tontille ajo säilyy nykyisellään. Koska autopaikat tulee sijoittaa tontille, ei Kiviportintielle synny liikennöinnissä ongelmia.

Viranomaisyhteistyö

Asianomaisille viranomaisille on ilmoitettu muutoksen valmistelusta osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2 b, 3, 6 ja 7 kohtien mukaan, milloin

2 muutetaan rakennusoikeutta siten, että

b asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0.3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta

6 muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin

7 tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 45. kaupunginosan korttelin nro 45296 tontin nro 10 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 12.6.2008 päivätyn piirustuksen nro 11796 mukaisena.

Pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Asemakaavakartta nro 11796 (Vartiokylän tontti 45296/10)

MELLUNKYLÄN TONTIN 47183/2 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11794)

Khs 2008-1607

47. kaupunginosan (Mellunkylä, Kontula) korttelin nro 47183 tontin nro 2 asemakaavan muutosehdotus.

Rautapaidantie 28

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (12.6.2008) mm., että tontinomistajat ovat hakeneet 23.1.2008 tontin tehokkuusluvun nostamista lukuun e = 0.25.

Asemakaavatilanne Tontilla on voimassa asemakaava nro 9025 (vahvistettu 19.3.1987). Tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on 0.20 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Kerrosalasta saa asuntojen ulkopuoliset tilat mukaan lukien rakentaa enintään 75 % yhteen kerrokseen. Tontille saa kerrosalan lisäksi rakentaa autotalleja tai -katoksia sekä muita asuntojen ulkopuolisia, asumista palvelevia tiloja yhteensä enintään 30 k-m²/asunto, kuitenkin enintään 25 % kerrosalasta.

Nykytilanne Tontti sijaitsee Kontulan pientaloalueella Mustapuronpuiston pohjoisrajalla. Tontin vieressä ja vastapäätä on omakotitaloja.

Asemakaavan muutosehdotus

Kontulan pientaloalueen asemakaavojen uudistaminen on vireillä, mutta kyseisen alueen kaavoitus ei ole vielä alkanut, joten alueelle tehdään hakemuksesta asemakaavan muutoksia tehokkuusluvun nostamiseksi lukuun e = 0.25, elleivät rakennus- tai ympäristönsuojelusyyt ole esteenä.

Tontin käyttömahdollisuuksia ja asumisväljyyttä parannetaan rakennusoikeutta nostamalla. Tontille on tarkoitus rakentaa uudisrakennus.

Tontti on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tehokkuusluku on nostettu 0.25:een. Suurin sallittu kerrosluku on edelleen kaksi. Tontille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja -katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.

Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin pinta-alan täyttä 400 m² kohti. Kuitenkin, jos tontin pinta-ala on 600–799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa.

Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 65 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Tontin pinta-ala on 1 268 m²ja kerrosala 317 m².

Vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta naapureiden tai ympäristön kannalta. Tontille on tarkoitus rakentaa uudisrakennus. Tontin rakennusoikeus nousee 63 k-m².

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 15.4.2008) sekä asemakaavan muutosluonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta esitettiin kaksi mielipidettä.

Viereisen tontin omistava asuntoyhtiö (tontti 47183/3) ilmoitti, ettei yhtiö puolla tehokkuusluvun nostamista. Väljä rakentaminen (nykyisen asemakaavan mukainen e = 0.20) luo viihtyisyyttä sekä ympäristölle että omistajalleen. Väljät tontit suovat paremmat asumisolosuhteet pihoineen ja viherrakentamisineen.

Yhtiö on tyytyväinen, että rakentamaton tontti saadaan käyttöön. Hoitamaton metsikkö on huonokuntoinen ja puiden kaatuminen viereiselle tontille on mahdollista.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asemakaavan muutos tontille 47183/2 on laadittu alueella noudatetun kaavoitusperiaatteen mukaisesti. Enimmillään rakentaminen peittää tontista voimassa olevan kaavan mukaan n. 19 % ja kaavan muutosehdotuksen mukaan n. 21 %, joten muutoksella ei ole suurta vaikutusta piha-alueeseen.

Tontinomistajalle on ilmoitettu puuston huonokuntoisuudesta tontilla.

Vartio- ja Mellunkylän Omakotiyhdistys puoltaa asemakaavan muutosta.

Viranomaisyhteistyö

Asianomaisille viranomaisille on ilmoitettu muutoksen valmistelusta osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2 b, 3, 6 ja 7 kohtien mukaan, milloin

2 muutetaan rakennusoikeutta siten, että

b asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0,3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta

6 muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin

7 tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 47. kaupunginosan korttelin nro 47183 tontin nro 2 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 12.6.2008 päivätyn piirustuksen nro 11794 mukaisena.

Pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Asemakaavakartta nro 11794 (Mellunkylän tontti 47183/2)

LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYSTÄ VALITUKSESTA VUOSAAREN KORTTELEIDEN NRO 54080 JA 54084 YM. ALUEIDEN (ULAPPASAARENTIEN YMPÄRISTÖ) ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11672)

Khs 2007-1259

Kaj toteaa, että kaupunginvaltuusto on 7.5.2008 hyväksynyt 54. kaupunginosan kortteleiden nro 54080 ja 54084 sekä katu-, puisto- ja urheilualueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 12.4.2007 päivätyn ja 31.1.2008 muutetun piirustuksen nro 11672 mukaisena.

Asunto-Oy Säästöniemi on tehnyt asemakaavan muutosta koskevan valituksen Helsingin hallinto-oikeudelle.

./. Valitus on esityslistan tämän asian liitteenä.

Helsingin hallinto-oikeus pyytää (23.6.2008) lausuntoa valituksen johdosta.

Hallintokekuksen oikeuspalvelut yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa laadittuna lausuntona toteaa (20.8.2008) seuraavaa.

Valituksen laillisuus ja valitusoikeus

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 188 §:n mukaan valtuuston kaavapäätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään, eli 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaiset saavat päätöksestä tiedon silloin, kun päätös asetetaan yleisesti nähtäville. Päätös on asetettu yleisesti nähtäville 16.5.2008. Asunto-Oy Säästöniemi on toimittanut valituksen hallinto-oikeudelle 12.6.2008. Valitus on siten tehty määräajassa ja oikealle viranomaiselle. Valittajalla on asiassa lain mukaan valitusoikeus.

Valituksen pääasiallinen sisältö

Asunto-Oy Säästöniemi vaatii valituksessaan, että hallinto-oikeus kumoaa kaupunginvaltuuston asemakaavan muutosta koskevan päätöksen ja velvoittaa kaupungin korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen. Yhtiön mukaan asemakaavan muutos aiheuttaa yhtiölle voimassa olevan asemakaavan mukaisen korttelin nro 54084 tontin nro 1 omistajana kohtuutonta haittaa. Asemakaava ei täytä laissa asetettuja sisältövaatimuksia.

Valituksen mukaan Asunto-Oy Säästöniemen rakennusluvan edellyttämistä autopaikoista suurin osa eli 168 autopaikkaa on voimassa olevan asemakaavamääräyksen edellyttämällä tavalla sijoitettu Kiinteistö Oy Satamasaarentie 3:n tontille nro 2. Yhtiöiden välisen sopimuksen mukaan autopaikkarasitteiden kunnossapidosta ja mahdollisen lakkaamisen aiheuttamista toimenpiteistä huolehtii korttelin nro 54084 omistaja Kiinteistö Oy Satamasaarentie 3 (entinen Kiinteistö Oy Vuosaaren Lämpö). Asunto-Oy Säästöniemi on alun perin omistanut kokonaan myös sen maa-alueen, josta on sittemmin muodostettu Kiinteistö Oy Satamasaarentie 3:lle tontti nro 2. Autopaikkojen sijoittaminen ja kunnossapito ovat olleet olennainen osa alueluovutusta. Tontille sittemmin rakennetun lämpökeskuksen toimintaa varten olisi riittänyt huomattavasti tonttia nro 2 pienempi alue.

Asemakaavan muutos on käynnistynyt Kiinteistö Oy Satamasaarentie 3:n hakemuksesta, jonka tavoitteena on ollut saada rakentaa asuinkerrostalo tontille ja poistaa kaavamuutoksen avulla tontilta autopaikkarasitteet. Asemakaavan muutoksessa on poistettu voimassa olevassa asemakaavassa oleva määräys Asunto-Oy Säästöniemen autopaikkojen sijoittamisesta tontille nro 2. Korvaavina autopaikkoina on esitetty kaksi autopaikkojen korttelialuetta, joista toinen sijaitsee Kiinteistö Oy Satamasaarentie 3:n tontilla nro 4 ja toinen Asunto-Oy Säästöniemen omistaman ohjeellisen tontin nro 3 kohdalla.

Jalkakäytävän poistaminen Ulappasaarentien varrelta ja sen paikalle sr-merkinnällä varustettujen yhtiön asuinrakennusten julkisivun eteen sijoitettu autopaikkojen korttelialue on ratkaisu, joka ei täytä liikenneturvallisuudelle eikä turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle asetettavia vaatimuksia ja joka heikentää elinympäristön laatua merkityksellisesti.

Autopaikkojen korttelialueen sijoittaminen on pahoin ristiriidassa asemakaavalla tavoitellun yhtiön asuinrakennusten suojelun kanssa. Liikenneturvallisuutta heikentävät jalankulkuyhteyden hävittäminen ja pysäköintiratkaisu, jossa auto pysäköintipaikalta lähdettäessä peruutetaan katualueelle. Autopaikkojen korttelialueen sijoittaminen terassitalojen julkisivun eteen 3,5 metrin osuudelta voimassa olevan asemakaavan mukaan istutettavan alueen osalta merkitsee asukkaiden elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä.

Asemakaavan autopaikkavaatimus alenee 208 autopaikasta 155 autopaikkaan. Voimassa olevan asemakaavan mukaan autopaikkoja tuli olla yksi autopaikka huoneistoa kohti, asemakaavan muutoksen mukaan yksi autopaikka 95 k-m²:ta kohti. Autopaikkamäärän vähentäminen heikentää taloyhtiön huoneistojen käytettävyyttä ja vähentää asukasviihtyvyyttä. Asemakaavan muutos on kohtuuton, koska kaupunki ei ole osoittanut sellaista ratkaisua, jossa lukumääränsä puolesta olemassa olevan asemakaavan edellyttämät autopaikat voitaisiin sijoittaa turvallisella ja tyydyttävällä tavalla Asunto-Oy Säästöniemen tontille tai sen välittömään läheisyyteen. Autopaikkojen vähentämisestä koituu yksityistä taloudellista hyötyä rasitetun tontin omistajalle Kiinteistö Oy Satamasaarentie 3:lle ja maankäyttösopimuksen kautta rasitetun tontin merkittävän arvonnousun leikkaamisen myötä myös kaupungille.

Asunto-Oy Säästöniemi on esittänyt, että kaupunki osoittaisi yhtiötä varten autopaikkoja siihen maanalaiseen paikoitustilaan, joka tulee rakennettavaksi tontille 4 asuintalon yhteyteen. Vaihtoehtoisesti Ulappasaarentien ja Vuosaarentien kulmaukseen esitetylle uudelle paikoitusalueelle tulisi saada rakentaa pysäköintilaitos, jossa on yksi maanalainen kerros.

Lausunto valituksen johdosta

Oikeuspalvelut viittaa kaupunginvaltuuston päätöksen 7.5.2008 perusteluihin sekä kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksiin kaupunginhallitukselle 12.4.2007 ja 31.1.2008 ja toteaa lisäksi seuraavaa.

Kaavamuutoksen kohtuullisuus

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Vuosaaren vanhan käytöstä poistetun lämpökeskuksen tontin (Kiinteistö Oy Helsingin Satamasaarentie 3:n tontti) muuttaminen asuinkäyttöön ja samalla rakennustaiteellisesti, paikallishistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaan lämpökeskuksen säilyttäminen. Samassa yhteydessä ratkaistaan asemakaavalla naapuritontin, Asunto-Oy Säästöniemen pysäköinti siten, että autopaikat voidaan siirtää pois uudelta muodostettavalta asuintontilta.

Kiinteistö Oy Satamasaarentien aiempi asemakaava ei ole enää ollut ajanmukainen, koska lämpökeskus on lopettanut toimintansa vuonna 1990. Pääosa Asunto-Oy Säästöniemen autopaikoista on voimassa olevassa asemakaavassa määrätty lämpökeskuksen tontille. Kiinteistö Oy Satamasaarentie 3 ei kykene ylläpitämään eikä kunnostamaan rakenteellisesti huonokuntoista pysäköintilaitosta, koska sillä ei yhtiön mukaan ole lainkaan tuloja liiketoiminnasta eikä ko. pysäköintipaikoista. Kunnostamattomana pysäköintikellari saattaa myös aiheuttaa turvallisuusriskin. Tontilla oleva pysäköinti on katsottu mahdolliseksi ratkaista muutoin kohtuullisesti ja tyydyttävällä tavalla.

Kaavoittajan tiedossa on ollut myös se, että yhtiöt eivät ole päässeet sopuun keskenään autopaikkarasitetta koskevassa asiassa. Tilanne on ajautunut umpikujaan, ja autopaikkarasitteita ei ole eri oikeusasteiden päätösten mukaisesti mahdollista purkaa mm. siitä syystä, että rasitteet eivät aiemmat asemakaavamääräykset huomioon ottaen ole käyneet kokonaan tarpeettomiksi.

Asemakaavan ei edellä mainituista syistä ole arvioitu olevan myöskään pysäköintimääräysten osalta ajanmukainen.

Kiinteistö Oy Helsingin Satamasaarentie 3 on 27.8.2001 hakenut kaavamuutosta lämpökeskustontin muuttamiseksi asuinkäyttöön. Hakemuksen mukainen käyttötarkoituksen muutos on arvioitu kaupungin yleisten maankäytöllisten tavoitteiden mukaiseksi.

Hyväksytyssä asemakaavan muutoksessa Asunto-Oy Säästöniemen paikat on osoitettu uusille muodostettaville pysäköintitonteille Ulappasaarentien varteen ja myös vähäisessä määrin yhtiön omalle tontille.

Uuden perustettavan asuntoyhtiön tontille ei voida edellyttää rakennettavaksi vastikkeetta uutta pysäköintilaitosta naapuriyhtiön käyttöön entisin ehdoin. Asunto-Oy Säästöniemen autopaikat, jotka sijaitsisivat uuden asuntoyhtiön pysäköintilaitoksessa ilman, että niistä saadaan vuokratuloja, olisivat kohtuuton rasite uudelle perustettavalle asuntoyhtiölle eikä ratkaisua ole pidetty tästä syystä mahdollisena. Asemakaavalla ei MRL 54 §:n 3 momentin mukaan saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

Asunto-Oy Säästöniemi ei ole myöskään kaavoitusvaiheessa käydyissä keskusteluissa halunnut tontilleen tarjottua lisärakennusoikeutta, jolla muun muassa uuden laitoksen rakentamisesta koituvat kustannukset olisi voitu kattaa. Yhtiön esittämiä väitteitä maanomistajien eriarvoisesta kohtelusta voidaan tämän vuoksi pitää perusteettomina.

Asemakaavassa ei ole syytä edellyttää Asunto-Oy Säästöniemen tontille tiukempaa pysäköintivaatimusta kuin muualla Vuosaaressa ja esikaupunkialueilla yleensä. Kaavamuutosehdotuksesta esitetyssä muistutuksessa ja valituksessa esitetty ratkaisu, jossa terassitalotontin eteläpäähän kaavamuutokseen merkitylle uudelle pysäköintialueelle mahdollistettaisiin kaksitasoinen pysäköinti, on epätaloudellinen.

Yhtiön valituksessa esittämän pysäköintikellarivaihtoehdon kohdalla kulkee tällä hetkellä maanalainen kaukolämpöjohto, jonka siirtäminen olisi kallis ratkaisu. Ainoaksi taloudellisesti toteuttamiskelpoiseksi kaavaratkaisuksi arvioitiin maantasopaikoitus. Asemakaavan muutoksen on oltava taloudellisesti toteuttamiskelpoinen.

Kaavassa oleva autopaikkoja koskeva määräys on miniminormi, joka perustuu kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymiin autopaikkamäärien laskentaohjeisiin esikaupunkialueiden kerrostalotonteilla. Kaavamuutos mahdollistaa sen, että lämpökeskustontille muodostettavan uuden asuintontin pysäköintilaitoksesta on myös jatkossa mahdollista osoittaa Asunto-Oy Säästöniemen käyttöön autopaikkoja (noin 40 kpl), mikäli yhtiöt keskenään niin sopivat. Tällöin Asunto-Oy Säästöniemen käyttöön saadaan autopaikkoja enemmän kuin mitä kaavamuutoksessa oleva autopaikkoja koskeva minimivaatimus edellyttää. Autopaikkoja koskeva miniminormi kaavassa ei vähennä rasitesopimuksen mukaisia autopaikkoja. Yhtiöiden on neuvoteltava rasitteiden mahdollisesta purkamisesta ja korvauksiin liittyvistä asioista keskenään. Rasite- ja korvauskysymykset eivät kuulu asemakaavan yhteydessä ratkaistaviksi.

Asemakaavan muutos ei siten aiheuta Asunto-Oy Säästöniemelle MRL 54 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

Kaavan muiden sisältövaatimusten täyttyminen

Asemakaavan muutos täyttää lisäksi liikenneturvallisuudelle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle MRL 54 §:ssä asetetut vaatimukset eikä aiheuta 54 §:ssä tarkoitettua elinympäristön merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Toinen jalkakäytävä Ulappasaarentiellä on riittävä. Katu on hiljainen, eikä sillä ole läpiajotarvetta. Jalkakäytävä on kadun länsipuolella, jossa on myös liike- ja toimitiloja.

Pysäköinti kadun reunalla on normaali ratkaisu eikä vaaranna liikenneturvallisuutta hiljaisella kadulla. Pysäköintiratkaisu ei ole ristiriidassa terassitalojen suojelun kanssa. Kaupunginmuseolla ei ole ollut asemakaavan muutoksen johdosta huomautettavaa. Kaavamuutos täyttää siten myös MRL 54 §:n vaatimuksen rakennetun ympäristön ja kulttuuriympäristön vaalimisesta.

Terassitalojen edessä on jo nykyisin vinopysäköintipaikat koko julkisivujen pituudelta. Kaavan havainnekuvan osoittamalla tavalla nämä autopaikat on mahdollista muuttaa pitkittäispaikoiksi ja saada kapea istutuskaista kyseisten autopaikkojen ja uusien pysäköintitonttien väliin. Tämä korvaa nykyisen viherkaistan tontin reunassa ja on vain vähän nykyistä kapeampi.

Yhteenveto Edellä sanottuun viitaten oikeuspalvelut toteaa, että valituksessa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden vuoksi kaavapäätös olisi kumottava. Kaavamuutos täyttää MRL 54 §:n mukaiset asemakaavan sisältövaatimukset. Hallinto-oikeudelle annettavassa lausunnossa tulisi näin ollen pyytää valituksen ja valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen hylkäämistä aiheettomina ja perusteettomina.

Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa asiasta Helsingin hallinto-oikeudelle edellä esityslistalta ilmenevän hallintokeskuksen oikeuspalveluiden ehdotuksen mukaisen lausunnon.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille lausunnon laatimista ja antamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Valitus (Vuosaaren kortteleiden nro 54080 ja 54084 ym. alueiden asemakaava nro 11672)

SELITYS KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYSTÄ VALITUKSESTA ETU- JA TAKA-TÖÖLÖN PUISTO-, VESI- JA KATUALUEEN (TAIVALLAHDEN RANTA-ALUE, KYLPYLÄ) ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11290)

Khs 2005-140

Kaj toteaa, että kaupunginvaltuusto on 23.5.2007 hyväksynyt 13. ja 14. kaupunginosan (Etu-Töölön ja Taka-Töölön) puisto-, vesi- ja katualueen (Taivallahden ranta-alue, kylpylähotelli) asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksen nro 11290/6.5.2004, 16.12.2004 mukaisena.

Muun muassa XXXX XXXX valitti kaupunginvaltuuston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeudelle, joka hylkäsi 19.6.2008 valituksen. Kaupunginhallitus antoi 28.9.2007 lausunnon hallinto-oikeudelle valituksen johdosta.

XXXX XXXX on valittanut Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

./. Valitus on esityslistan tämän asian liitteenä nro 1.

Korkein hallinto-oikeus pyytää (22.7.2008) kaupunginhallituksen selitystä valituksen johdosta.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut lausuu (26.8.2008) asiassa kaupunkisuunnitteluviraston kanssa yhteistyönä valmisteltuna lausuntona seuraavaa.

Valituksen pääasiallinen sisältö

Valittaja on vaatinut hallinto-oikeuden päätöksen muuttamista siten, että kaupunginvaltuuston 23.5.2007 antama kaavapäätös kumotaan. Valittaja on viitannut asiassa aikaisemmin lausumaansa ja muun muassa todennut, että asiassa noudatettu vuorovaikutus- ja osallistumismenettely on ollut virheellistä ja maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1, 5, 6, 7 ja 62–67 §:n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 27 ja 30 §:n vastaista. Vuorovaikutteisuus ei ole ollut käytännössä tosiasiallista lain tarkoittamaa vuorovaikutusta, vain pelkkää muodollista mahdollisuutta mielipiteen esittämiseen.

Valituksen mukaan kaavahanke ei ole sisältynyt vuosien 2005–2007 kaavoituskatsaukseen MRL 7 §:n edellyttämällä tavalla. Valittaja on saanut kaupungin perustellun kannanoton 13.9.2004 tekemäänsä muistutukseen vasta valtuuston 23.5.2007 hyväksymän kaavapäätöksen jälkeen, minkä johdosta valittajalle on syntynyt käsitys, ettei kaava-asia ole enää vireillä.

Valittaja on viitannut myös hallinto-oikeuden päätökseen jätettyyn eriävään mielipiteeseen, jonka mukaan asemakaavaluonnoksen mukainen kylpylähotelli poikkeaa selvästi vuonna 2001 hyväksytyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesta kylpylähankkeesta. Yleiskaavalla ei ole ratkaistu kysymystä kylpylähotellin aluevarauksesta, minkä vuoksi rakentamisen vaihtoehtoja olisi tullut käsitellä vuorovaikutusmenettelyssä sen jälkeen, kun asemakaavan valmistelua on jatkettu vuonna 2003. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman muutos vuonna 2004, kaavaluonnoksen jo oltua nähtävillä, ei ole riittävän aikaisessa vaiheessa mahdollistanut todellista vuorovaikutusmenettelyä.

Valittaja on lisäksi katsonut, että kaavamuutosehdotus olisi tullut kymmenen siihen tehdyn muutoksen jälkeen asettaa uudelleen nähtäville MRA 32 §:n mukaisesti. Yleiskaavan yhteydessä hyväksytty toivomusponsi Hietalahden-Taivalsaaren yksityiskohtaisesta suunnittelusta on myös sivuutettu, vaikka se olisi tullut ottaa velvoittavana huomioon.

Valittaja on vedonnut myös kaavahankkeeseen liittyvien selvitysten riittämättömyyteen sekä siihen, että kaavamuutos ei ole MRL 54 §:n sisäl-

tövaatimusten mukainen. Kaavamuutoksesta seuraa muun muassa tuntuvaa liikenteen kasvua haittatekijöineen sekä ympäristöarvojen häviämistä.

Valituksen laillisuus ja valitusoikeus

Kuntalain mukaan hallinto-oikeuden päätöksestä valitetaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on annettu tiedoksi 19.6.2008. Valitus on saapunut KHO:lle 26.6.2008, eli lain mukaisessa määräajassa. Valittajalla, joka on hakenut muutosta valtuuston päätökseen hallinto-oikeudelta, on asiassa lain mukaan valitusoikeus.

Lausunto valituksen johdosta

Oikeuspalvelut yhtyy hallinto-oikeuden asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin. Hallinto-oikeus on tutkinut valtuuston päätöksen lainmukaisuuden oikein ja antanut asiassa perustellun ratkaisun. Korkeimmalle hallinto-oikeudelle annettavassa selityksessä tulee pyytää valituksen hylkäämistä perusteettomana ja valitusperusteiden jättämistä tutkimatta jäljempänä mainituilta osin.

Oikeuspalvelut viittaa asiassa kaupunginvaltuuston kaavapäätöksessä ja kaupunginhallituksen hallinto-oikeudelle antamassa lausunnossa 28.9.2007 lausuttuun ja toteaa lisäksi asiassa seuraavaa.

Vuorovaikutus kaavoitusmenettelyssä

Oikeuspalvelut toteaa, että asiassa noudatettu vuorovaikutusmenettely ilmenee muun muassa kaavaselostuksesta ja hallinto-oikeuden tuomiosta.

Vuorovaikutusmenettely on järjestetty hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti MRL 62–67 §:ssä ja MRA:ssa säädetyllä tavalla. Asemakaavan muutos on ollut kiistelty ja siitä on esitetty kriittisiä mielipiteitä. Vuorovaikutusta koskevalla sääntelyllä ei kuitenkaan rajoiteta kaupunginvaltuuston toimivaltaa päättää kaavan sisällöstä lain säännösten rajoissa. Menettelyllä ei sidota kaavan sisältöä asiassa esitettyihin mielipiteisiin, vaan turvataan jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden käsittelyyn.

MRL 1, 5 ja 6 § ovat lisäksi lain tavoitesäännöksiä, eikä niihin voida vedota yksittäistä asemakaavaa koskevina valitusperusteina.

Kaavoituskatsaus

Taivallahden asemakaavan muutoksesta on tiedotettu Helsingin kaavoituskatsauksessa vuosina 1996–2004. Kaavamuutosta ei mainita katsauksissa vuosina 2005–2007. Suunnitteludokumentit ja prosessin kuvaus ovat kuitenkin olleet nähtävinä kaupunkisuunnitteluviraston internet-palvelussa vuodesta 2005 lähtien.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan käsiteltyä 16.12.2004 kaavamuutosehdotuksesta annetut lausunnot ja muistutukset, on kaupunkisuunnitteluvirasto asiassa saadun palautteen johdosta täydentänyt kaavamuutoksen valmistelua siten, että kylpylälle on selvitetty myös muita sijoitusvaihtoehtoja. Lisäselvitysten vuoksi asemakaava ei ole edennyt välittömästi valtuuston päätettäväksi eikä sitä ole mainittu kaavoituskatsauksessa 2005–2007.

MRL 7 §:n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa vireillä olevista ja vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Kuten hallinto-oikeus on todennut, MRL 7 §:n säännös ei ole yksittäistä kaavoitusasiaa koskeva menettelysäännös. Vaikka kaavamuutos merkittävyydeltään on katsottava sellaiseksi, että siitä Helsingissä noudatetun käytännön mukaisesti tiedotetaan kaavoituskatsauksessa, asian puuttuminen loppuvaiheen kaavoituskatsauksesta ei ole kuitenkaan virhe, jonka vuoksi päätös olisi kumottava.

Muistutuksen johdosta pyydetty perusteltu kannanotto

MRL 65 §:n mukaan muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Valittajan pyytämä perusteltu kannanotto mielipiteisiin on annettu valittajalle sen jälkeen, kun se on ollut esitettävissä, eli kun asemakaavan muutosehdotus on edennyt päätösvaiheeseen vuonna 2007. Valittajan muistutus on käsitelty erillisenä asiana kaupunginhallituksessa ja kannanotto on lähetetty valittajalle MRL 65 §:n edellyttämällä tavalla 31.5.2007 päivätyllä kaupunginhallituksen pöytäkirjan otteella. Tätä ennen on kuitenkin muistutusten tehneille ja mielipiteensä esittäneille lähetetty 16.12.2004 tapahtuneen kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyn jälkeen lautakunnan pöytäkirjanote ja jäljennös esityslistatekstistä.

Hallinto-oikeus on oikein todennut, että laissa tai osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ei edellytetä kaupungin kannanoton ilmoittamista muistutuksen tekijöille ennen kaava-asian ratkaisemista valtuustossa.

Hallinto-oikeuden jäsenen esittämä eriävä mielipide

Valittaja ei ole vedonnut hallinto-oikeuden jäsenen eriävässä mielipiteessä esitettyihin seikkoihin hallinto-oikeudessa, minkä vuoksi perusteet tulee jättää vasta korkeimmalle hallinto-oikeudelle esitettyinä tutkimatta. Kuntalain 90 §:n 3 momentin mukaan valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä hallinto-oikeudelle. Valittaja ei ole vedonnut hallinto-oikeudessa muun muassa yleiskaavan vastaisuuteen tai osallistumis- ja arviointisuunnitelman puutteellisuu-

teen, vaan näihin perusteisiin on vedonnut toinen valittaja, Helsingin kaupunkisuunnitteluseura.

Mikäli korkein hallinto-oikeus tutkii mainitut valitusperusteet, oikeuspalvelut toteaa esitetyn eriävän mielipiteen johdosta, että Helsingin yleiskaava 2002:ssa Taivallahti on osoitettu kaupunkipuistoksi, jonne on osoitettu myös hallinnon ja julkisten palvelujen alue. Kaavamääräyksen mukaan aluetta kehitetään muun muassa hallinnon, julkisten palvelujen, asumisen ja virkistyksen käyttöön. Kuten hallinto-oikeus on todennut, kaavaselostuksen mukaan kylpylähotellin viitesuunnitelma on ollut yleiskaavoituksen pohjana, kun yleiskaava 2002:een on tehty rakentamisvaraus Taivalsaaren alueelle paikkaan, johon kylpylähotelli on asemakaavamuutoksessa sijoitettu. Asemakaavassa osoitettu kylpylähotelli ei ole laadultaan sellainen, että sitä olisi pidettävä muuna kuin yleiskaava 2002:ssa tarkoitettuna rakentamisena.

Asemakaavaan ei ole tehty olennaisia muutoksia kaavaluonnoksen nähtävillä olon 19.1.2004–6.2.2004 jälkeen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa 23.5.2001 on todettu, että kaava-alue jaetaan kahtia ja kylpylähotellin suunnittelusta laaditaan viitesuunnitelma, joka käsitellään osana yleiskaavan 2002 valmistelutyötä ja Taivallahden alueen asemaakaavamuutosta. Viitesuunnitelma on päivätty 5.10.2001. Kaavahankkeesta on järjestetty yleisötilaisuuksia 1.11.2000 ja 29.8.2001, joissa kylpylähotellisuunnitelmaa on esitelty. Kylpylähotellia on siis suunniteltu jo vuosina 2000–2001.

Lisäksi osallistumis- ja arviointisuunnitelma on MRL 63 §:n mukaan vain suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Se, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ei ole eriävässä mielipiteessä todetulla tavalla muutettu ennen asemakaavaluonnoksen nähtävillä oloa, ei tarkoita, että vuorovaikutusmenettely olisi ollut lainvastainen. Kaikilla on ollut tilaisuus lain edellyttämällä tavalla lausua mielipiteensä kaavahankkeesta ja tätä mahdollisuutta on käytetty poikkeuksellisen laajasti. Oikeuskirjallisuuden mukaan laajoissa ja pitkään kestävissä kaavahankkeissa vuorovaikutuksen muotoja saatetaan joutua suunnittelun kuluessa arvioimaan uudelleen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarkistaa (Hallberg-Haapanala-Koljonen-Ranta: Maankäyttö- ja rakennuslaki 2006 s. 312).

Kaavahanketta koskeva vuorovaikutus- ja osallistumismenettely on siten ollut MRL 62 §:n mukainen.

Kaavaehdotuksen asettaminen uudelleen nähtäville

MRA 32 §:n mukaan silloin, kun kaavaehdotusta on olennaisesti muutettu sen jälkeen, kun se on asetettu julkisesti nähtäville, se on asetettava uudelleen nähtäville.

Asemakaavan muutosehdotukseen on tehty lausuntojen ja muistutusten johdosta kaavaselostuksesta ja kaupungin lausunnosta hallinto-oikeudelle 28.9.2007 ilmenevät tarkistukset. Tehdyt muutokset eivät ole olleet olennaisia, joten ehdotusta ei ole ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville. Tarkistusten lukumäärä ei yksin tee muutoksista laissa tarkoitetulla tavalla olennaisia. Myös hallinto-oikeus on katsonut, että muutokset eivät yhdessäkään merkitse MRA 32 §:ssä tarkoitettua olennaista muutosta kaavaehdotukseen.

Hyväksytyn toivomusponnen huomioimatta jättäminen

Lainsäädännössä ei ole, kuten hallinto-oikeuden päätöksessä todetaan, toivomuspontta koskevia määräyksiä. Hyväksytty toivomusponsi on julkilausumatyyppinen, eikä sillä ole sellaista oikeudellista sitovuutta, että sen noudattamatta jättäminen johtaisi kaavapäätöksen kumoamiseen.

Kaupunginvaltuusto, joka on toivomusponnen hyväksynyt, on myös päättänyt asemakaavan sisällöstä.

Kaavan sisältövaatimusten toteutuminen ja vaikutusten selvittäminen

Oikeuspalvelut toteaa viitaten hallinto-oikeuden tuomiossa ja kaupungin lausunnossa hallinto-oikeudelle 28.9.2007 selostettuihin seikkoihin, ettei asiassa ole ilmennyt perusteita katsoa, että kaavamuutos olisi MRL 54 §:n sisältövaatimusten vastainen tai että kaavamuutos olisi perustunut MRL 9 §:n vastaisesti puutteellisiin selvityksiin. Taivallahden ranta-alueen asemakaavalla on luotu edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle ja liikenteen järjestämiselle. Kaavamuutos ei aiheuta kenenkään elinympäristön MRL 54 §:ssä tarkoitettua merkityksellistä heikkenemistä.

Kaavavalitusmenettelyssä ei tutkita kaavapäätöksen tarkoituksenmukaisuutta, kuten uuden hotellin rakentamisen tarpeellisuutta. Valittajan viittaama MRL 50 § on lisäksi säännöksenä lähinnä informatiivinen, eikä siihen voida yksin vedota kaavan sisältöä koskevana valitusperusteena.

Yhteenveto Oikeuspalvelut näin ollen toteaa, että hallinto-oikeus on arvioinut valtuuston päätöksen laillisuuden oikein ja antanut asiassa perustellun ratkaisun. Valituksessa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joilla olisi merkitystä asiaa ratkaistaessa. Kaava täyttää lain asettamat sisältö-, menettely- ja muut vaatimukset.

Korkeimmalle hallinto-oikeudelle annettavassa selityksessä tulisi siten yhtyä hallinto-oikeuden päätökseen sekä pyytää valituksen hylkäämistä perusteettomana ja valitusperusteiden jättämistä tutkimatta edellä mainituilta osin.

Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus yhtyy valtuuston päätöksen lopputulokseen.

./. Kaj toteaa, että kaupunginhallituksen lausunto 28.9.2007 Helsingin hallinto-oikeudelle on esityslistan tämän asian liitteenä nro 2 ja Helsingin hallinto-oikeuden päätös 19.6.2008 liitteenä nro 3.

Asiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa asiasta korkeimmalle hallinto-oikeudelle esityslistalta ilmenevän, hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausunnon mukaisen selityksen.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille selityksen laatimista ja antamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Valitus korkeimmalle hallinto-oikeudelle (Taivallahden ranta-alueen, kylpylähotelli, asemakaava nro 11290)
	Liite 2	Kaupunginhallituksen lausunto 28.9.2007 (Taivallahden ranta-alueen, kylpylähotelli, asemakaava nro 11290)
	Liite 3	Helsingin hallinto-oikeuden päätös 19.6.2008 (Taivallahden ranta-alueen, kylpylähotelli, asemakaava nro 11290)

SELITYS KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYSTÄ VALITUKSESTA MAUNULAN KOILLISOSAN ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11570)

Khs 2006-1708

Kaj toteaa, että kaupunginvaltuusto on 24.10.2007 hyväksynyt 28. kaupunginosan (Oulunkylän) kortteleiden nro 28317, 28318 ja 28324 osien, kortteleiden nro 28325–28329 sekä katu-, virkistys-, erityis- ja liikennealueiden ja 34. kaupunginosan (Pakilan) korttelin nro 34068 osan, kortteleiden nro 34174–34177 sekä katu- ja virkistysalueiden asemakaavan ja 28. kaupunginosan (Oulunkylän) puistoalueiden ja 34. kaupunginosan (Pakilan) kortteleiden nro 34068 ja 34069 sekä katu- ja puistoalueiden ja kaupunginosan rajan asemakaavan muutoksen (muodostuvat uudet korttelit 28325–28329 ja 34174–34177 sekä uudet osat kortteleihin 28317, 28318, 28324 ja 34068) kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksen nro 11570/1.6.2007, 29.3.2007, 25.5.2007 mukaisena.

XXXX ja XXXX XXXX valittivat kaupunginvaltuuston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeudelle, joka hylkäsi 13.5.2008 valituksen. Kaupunginhallitus antoi 27.2.2008 lausunnon Helsingin hallinto-oikeudelle valituksen johdosta.

XXXX ja XXXX XXXX ovat hakeneet muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä 13.5.2008.

./. Valitus on esityslistan tämän asian liitteenä nro 1.

Korkein hallinto-oikeus pyytää (16.6.2008) kaupunginhallituksen selitystä valituksen johdosta.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut lausuu (25.8.2008) valituksen johdosta kaupunkisuunnitteluviraston kanssa yhteistyönä valmisteltuna lausuntona seuraavaa.

Valituksen pääasiallinen sisältö

Valittajat ovat uudistaneet hallinto-oikeudelle lausumansa ja vaatineet hallinto-oikeuden päätöksen ja kaavapäätöksen kumoamista sekä kaavan palauttamista uudelleen valmisteltavaksi siten, etteivät voimassa olevan rasitesopimuksen mukainen tierasite ja muut rasitteet muutu. Vaihtoehtoisesti valittajat ovat vaatineet tien ja kaikkien muiden sopimuksen mukaisten rasitteiden tontille 18 (nykyisin tontille 17) järjestämistä kaupungin omistaman alueen kautta, koska tontille 18 ei ole voimassa olevaa tierasitetta, eikä muitakaan rasitteita eikä kaavaa valmisteltaessa valittajia ole kuultu lainmukaisesti.

Valittajat ja tontin 18 (nykyisin 17) omistajat ovat tehneet rasitesopimuksen tierasitteesta sekä johtojen ja niihin liittyvien laitteiden sijoittamisesta valittajien tontin 16 alueella. Rasitteet on merkitty kiinteistörekisteriin 6.6.1995.

Valituksessa on muun muassa todettu, että valittajat ovat jääneet kaavan valmisteluun liittyneen keskustelutilaisuuden jälkeen käsitykseen, ettei heidän asuinkorttelinsa nro 34069 tontteihin esitetä lisäaluetta. Myöhemmin lautakunnan esitykseen 8.6.2006 on lisätty lisämaakaistale puistoon rajoittuviin tontteihin edellytyksin, että lisämaan ostaa kolme vierekkäistä tonttia. Tämä on todettu tonttien omistajille 8.6.2006 lähetetyssä kirjeessä, jolla on tiedusteltu halukkaita lisämaan ostajia. Valittajat eivät ole kirjettä saaneet, koska heille ei ole tarjottu lisämaata. Valittajien viereisen tontin 18 omistajat ovat halunneet lisäalueen, mikä on merkitty kaavamuutokseen. Tontin 18 kulkuyhteyden tulee järjestyä valittajien tontin kautta. Toisen lisäalueen ostajan tontti 19 (nykyisin tontti 5) rajoittuu sen sijaan Saarnaajatiehen, eikä sen osalta ole tarvetta kulkuyhteyden järjestämiseen.

Valittajien mukaan rasitesopimuksen perusteena olleet olosuhteet ovat kaavoitusratkaisulla olennaisesti muuttuneet. Tontin 17 lisämaan johdota tontin rakennusoikeus kasvaa ja tontin numeroksi tulee 18. Muutosten johdosta tontin tosiasiallinen rasite ei enää vastaa sopimuksen mukaista rasitetta eikä sopimuksen toista osapuolta, tonttia 17 ole enää olemassa. Valittajia olisi tullut ennen lisämaan liittämistä koskevaa sopimusta tiedottaa asiasta, jotta valittajilla olisi ollut muun muassa mahdollisuus sopia rasitteen muuttamisesta. Valittajat olisi tullut katsoa lisämaata koskevassa asiassa asianosaisiksi. Kaavoittaja ei ole täyttänyt MRL 62 §:ssä asetettua velvollisuutta tiedottamisesta kaavoitukseen osallisille.

Valituksessa on lisäksi todettu, että kaavamuutoksen välillinen vaikutus rasitteisiin on merkittävä ja se ratkaisee muodollisesti kiinteistötoimituksessa vahvistettavat rasitteet. Valittajille ei jää käytännössä mahdollisuuksia tosiasiallisesti vaikuttaa rasitteen käsittelyyn kiinteistötoimituksessa.

Valituksen laillisuus ja valitusoikeus

Kuntalain mukaan hallinto-oikeuden päätöksestä valitetaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle (KHO) 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on annettu tiedoksi 13.5.2008. Valitus on saapunut KHO:lle 12.6.2008, eli lain mukaisessa määräajassa. Valittajalla, joka on hakenut muutosta valtuuston päätökseen hallinto-oikeudelta, on asiassa lain mukaan valitusoikeus.

Lausunto valituksen johdosta

Oikeuspalvelut viittaa asiassa kaupunginvaltuuston kaavapäätöksessä ja kaupunginhallituksen hallinto-oikeudelle antamassa lausunnossa 27.2.2008 lausuttuun ja toteaa lisäksi asiassa seuraavaa.

Rasitteet Oikeuspalvelut toteaa, että asemakaavamuutoksella tontin 17 pinta-ala on lisääntynyt 200 m² ja rakennusoikeus 50 k-m². Rasiteoikeus ei lakkaa tai muutu kaavamuutoksen johdosta. Kuten hallinto-oikeus on todennut, hyväksytyssä asemakaavassa on osoitettu ohjeellinen tonttijako, joka sisältää tonttia 17 koskevat muutokset. Kaavamääräysten mukaan alueella on laadittava erillinen tonttijako, jonka mukaiset tontit muodostetaan kiinteistönmuodostamislain mukaisessa toimituksessa. Kiinteistönmuodostamislain 159 §:n mukaan toimituksessa määrätään se kiinteistö, jonka hyväksi aikaisemmin perustettu rasite jää voimaan. Toimituksessa käsitellään myös rasitteita koskevat muut kysymykset, kuten niiden kohtuullisuus.

Rasitetta koskevat kysymykset eivät siten kuulu asemakaavan laatimisen yhteydessä ratkaistavaksi. Asemakaavan yhteydessä arvioidaan kaavan edellytykset kulkuyhteyksien järjestämisen kannalta. Nämä edellytykset ovat olemassa myös uuden asemakaavan mukaisessa tilanteessa.

Myös hallinto-oikeuden mukaan asemakaavan muutoksella ei ole välitöntä vaikutusta rasitteisiin eikä sillä ole niiden sisältöä muutettu eikä

voitukaan muuttaa. Tontin 18 yhteys katualueelle on voitu asemakaavassa suunnitella toteutettavaksi kyseisiin rasitteisiin perustuen. Lisämaan osoittaminen ohjeellisessa tonttijaossa ei ole edellyttänyt, että tonttien 16 ja 17 omistajat olisivat rasitteiden muutoksesta ensin sopineet.

Hallinto-oikeus on lisäksi katsonut, että tontin 17 muutoksista ei aiheudu valittajille kohtuutonta haittaa tai rajoitusta, eikä valituksessa ole osoitettu perusteita, joiden mukaan kaava ei täyttäisi sille MRL 54 §:ssä säädettyjä sisältövaatimuksia.

Vuorovaikutus kaavoitusmenettelyssä

Oikeuspalvelut toteaa, että lisämaan liittäminen tonttiin 17 on kaupungin lausunnosta 27.2.2008 ilmenevällä tavalla merkitty 7.12.2005–13.1.2006 nähtävillä olleeseen asemakaavaluonnokseen. Nähtävillä olosta on tiedotettu osallisille, myös valittajalle 21.11.2005 päivätyllä kirjeellä. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus on pidetty 8.12.2005. Lisämaan liittäminen tonttiin 17 on edelleen merkitty 25.8.–25.9.2006 nähtävillä olleeseen asemakaavaehdotukseen, jonka nähtävillä olosta on tiedotettu maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaisesti. Valittajat eivät ole jättäneet mielipidettään tai muistutustaan kaavaluonnokseen tai -ehdotukseen merkittyjen maaliitosten osalta.

Hallinto-oikeus on oikein todennut, että lisämaan tarjoamiselle on ollut kaupungin lausunnossa 27.2.2008 esitetyn mukaisesti hyväksyttävät maankäytölliset perusteet eikä maanomistajia ole asetettu yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisesti toisista poikkeavaan asemaan. Lisämaata koskeva asia on esitetty kaavoitusmenettelyssä osallisille asianmukaisesti. Mahdollisuus lisämaahan on korttelin 34069 tontinomistajista ollut vain niillä, joiden tontit rajoittuvat puistoon, minkä vuoksi kirjettä lisämaan hankkimisesta ei ole ollut tarpeellista lähettää alueen muille tontinomistajille.

Hallinto-oikeus on edelleen todennut, ottaen huomioon tonttijaon ohjeellisuuden ja sen, ettei kaavalla edellä todetun mukaisesti ole välitöntä vaikutusta tonttiin 16 kohdistuviin rasitteisiin, että kaavoitusmenettelyn lainmukaisuus ei ole edellyttänyt tilaisuuden varaamista valittajille tulla erikseen kuulluksi asiassa.

Kaavamuutos täyttää siten MRL 62 §:ssä säädetyn vaatimuksen vuorovaikutuksen järjestämisestä ja tiedottamisesta kaavoitusmenettelyssä.

Yhteenveto Oikeuspalvelut näin ollen toteaa, että hallinto-oikeus on arvioinut valtuuston päätöksen laillisuuden oikein ja antanut asiassa perustellun

ratkaisun. Valituksessa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joilla olisi merkitystä asiaa ratkaistaessa. Kaava täyttää lain asettamat sisältö-, menettely- ja muut vaatimukset.

Korkeimmalle hallinto-oikeudelle annettavassa selityksessä tulisi siten yhtyä hallinto-oikeuden päätökseen sekä pyytää valituksen hylkäämistä perusteettomana.

./. Kaj toteaa, että kaupunginhallituksen lausunto 27.2.2008 Helsingin hallinto-oikeudelle on esityslistan tämän asian liitteenä nro 2 ja Helsingin hallinto-oikeuden päätös 13.5.2008 liitteenä nro 3.

Asiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa asiasta korkeimmalle hallinto-oikeudelle esityslistalta ilmenevän, hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausunnon mukaisen selityksen.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille selityksen laatimista ja antamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Valitus korkeimmalle hallinto-oikeudelle (Maunulan koillisosan asemakaava nro 11570)
	Liite 2	Kaupunginhallituksen lausunto 27.2.2008 (Maunulan koillisosan asemakaava nro 11570)
	Liite 3	Helsingin hallinto-oikeuden päätös 13.5.2008 (Maunulan koillisosan asemakaava nro 11570)

1.9.2008 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE MCDONALD´S OY:N POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2008-1613

McDonald´s Oy on pyytänyt (26.2.2004, täydennetty 10.4.2008 ja 17.6.2008) poikkeamislupaa 22. kaupunginosan (Vallila) korttelin nro 22369 tontille nro 1 (Teollisuuskatu 6). Hakijan tarkoituksena on ravintolarakennuksen rakentaminen asemakaavassa liikerakennusten korttelialueeksi (KL) määrätylle tontille niin, että tontin kaavassa määrätty rakennusoikeus, 250 kerrosneliömetriä, ylitetään 166 kerrosneliömetrillä.

Hakija perustelee hakemusta lähialueen työpaikkojen ja vilkkaan liikenteen tuottamalla asiakaskysynnällä ja tärkeän sijainnin johdosta McDonald´s -konseptiarkkitehtuurista poikkeavalla, kaupunkikuvallisesti perustellulla ratkaisulla.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (26.6.2008), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Hakemus koskee aluetta, jolle asemakaavan muuttaminen tai laatiminen on vireillä, ja jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto.

Selostus Tonttia koskevassa 1.2.2002 lainvoimaiseksi tulleessa asemakaavassa, piirustus nro 10539, tontti on liikerakennusten korttelialuetta (KL), jonka rakennusoikeus on 250 kerrosneliömetriä ja kerrosluku kaksi. Autopaikkavaatimus on vähintään yksi autopaikka 50 kerrosneliömetriä kohden.

Helsingin yleiskaavassa 2002 (kaupunginvaltuusto 26.11.2003) alue on työpaikka-aluetta. Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi.

Tonttia käytetään tilapäisenä pysäköintialueena.

Hakemusasiakirjoja on täydennetty 10.4.2008 päivätyillä piirustuksilla ja 12.5.2008 naapureiden kuulemiskirjeellä sekä kuulemiskirjeeseen 17.6.2008 mennessä saaduilla vastauksilla.

Tontille suunnitellun ravintolarakennuksen kerrosala on 416 kerrosneliömetriä, mikä ylittää asemakaavassa määrätyn rakennusoikeuden, 250 kerrosneliömetriä, 166 kerrosneliömetrillä. Suunnitelmassa tontille on osoitettu 25 autopaikkaa mikä ylittää kaavan vähimmäisvaatimuksen.

Suunniteltu rakennus on ravintola- ja huoltoasemakorttelin 22369 kaupunkikuvallisesti perusteltu pääte Dallapénpuistoon päin. Tontin pihasuunnitelma ei kuitenkaan täytä näkyvälle sijainnilta edellytettävää selkeää otetta ja sitä tulee kehittää kaupunkikuvaneuvottelukunnan lausunnossa esitetyllä tavalla.

Saadut lausunnot Rakennusvalvontaviraston kaupunkikuvaneuvottelukunta on 19.9.2007 puoltanut suunnitelmaa eräin arkkitehtuurin yksityiskohtia koskevin huomautuksin. Pihasuunnitelma on vaatimaton ja sitä puuttuu tontin voimakas maisematekijä. Tontti tulisi jäsentää määrätietoisemmin pitkien sivujen suuntaisilla puuriveillä kaavassa määrättyjen puurivien lisäksi.

Osallisten kuuleminen Hakija on tiedottanut hakemuksesta naapureille ja lähiympäristön asukkaille ja toimitilakiinteistöille 12.5.2008. Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole rakennuspaikan sijainnin perusteella tarpeen.

17.6.2008 mennessä annetuissa mielipiteissä on yksi huomautus. Naapuritontin 22369/2 (huoltoasematontti) omistaja St1 Oy muistuttaa yhdenvertaisuuskohtelusta rakennusoikeuden ylityksessä myös naapuritontille. St1 Oy:n omaa tonttia koskeva poikkeamishakemus, jossa asemakaavan rakennusoikeus myös ylittyy, on jätetty 25.1.2008.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hakemuksessa ravintolatoiminta ja tontin liikenne on ratkaistu toimivalla ja ympäristöön sopivalla tavalla. Asemakaavan rakennusoikeuden ylittävä ravintolarakennus on toiminnallisesti tarkoituksenmukainen ja kaupunkikuvallisesti sopii tontille. Tontin pihasuunnitelmaa tulee kuitenkin vielä kehittää kaupunkikuvaneuvottelukunnan lausunnossa esitetyllä tavalla.

Poikkeamisen erityinen syy on elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen ja Teollisuuskadun ja Dallapénpuiston ympäristössä näkyvälle paikalle sijoittuvan rakennuksen kaupunkikuvallinen korostaminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli rakentamisessa noudatetaan jäljempänä kerrottuja ehtoja.

Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta edellyttäen, että:

- tontin pihasuunnitelmaa selkeytetään ja kehitetään tontin mm. sivulle sijoitettavin puuistutuksin

- suunnitelmaa kehitetään yhteistyössä viereisten hankkeiden kanssa kaupunkikuvaneuvottelukunnan edellyttämään suuntaan paviljonkimaisten, yksinkertaisten, horisontaalisten rakennusten sarjaksi Teollisuuskadun liikennesaarekkeella.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä
McDonald´s Oy:lle haettuun toimenpiteeseen 22. kaupunginosan korttelin nro 22369 tontille nro 1 ehdolla, että

- tontin pihasuunnitelmaa selkeytetään ja kehitetään tontin mm. sivulle sijoitettavin puuistutuksin, ja että

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Vallilan tontti 22369/1)
	Liite 2	Asemapiirustus (Vallilan tontti 22369/1)



Kokousaika	8.9.2008 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali