HELSINGIN
KAUPUNGINHALLITUS
ESITYSLISTA
3 - 2008
|
|
|
|
Kokousaika |
21.1.2008 klo 16 |
Kokouspaikka |
Kaupungintalo, Khn
istuntosali |
|
|
|
|
Asia |
|
Sivu |
KAUPUNGINJOHTAJA
1 |
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta |
1 |
2 |
Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano |
2 |
3 |
Lähiöprojektin toiminnan jatkaminen 1.1.2008 alkaen |
3 |
4 |
Helsingin Sataman virkajärjestelyt |
8 |
5 |
Vt Rautavan toivomusponsi satama- ja matkustajamaksujen vaikutuksesta risteilyalusliikenteeseen sekä satamamaksun käyttömahdollisuudesta Itämeren suojelussa |
11 |
6 |
7.1.2008 ja 14.1.2008 pöydälle pantu asia |
16 |
RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI
1 |
Kilpailuviraston päätös koskien HKL-Bussiliikenteen epäiltyä alihinnoittelua pääkaupunkiseudun linja-autoliikenteen tarjouskilpailuissa ym. |
18 |
2 |
Valtuutettu Pekka Saarnion toivomusponsi: Ihmisten yksityisyydestä ja asioiden salassapitonäkökohdista huolehtiminen hankintakeskuksen monentamispalvelujen uudelleenjärjestelyissä |
20 |
3 |
Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle 400 kV voimajohtohankkeen Länsisalmi-Vuosaari - ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta |
22 |
4 |
Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin Energian ympäristölupahakemuksesta |
27 |
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI
1 |
Eduskunnan oikeusasiamiehen vastaus XXXX XXXX:n kirjoituksen johdosta |
34 |
2 |
Lapsiperheiden Etujärjestö ry:n aloite kotivanhempien oikeudesta alennuksiin julkisissa palveluissa |
36 |
SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI
1 |
Helsingin jäähallia koskevan pitkäaikaisen vuokrasopimuksen tekeminen jääkenttäsäätiön kanssa |
41 |
2 |
Savoy-teatterin vuokrasopimuksen uudistaminen |
46 |
3 |
Lausunto opetusmisteriölle erityisopetuksen strategiaa koskevassa muistiossa esitetyistä ehdotuksista |
48 |
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI
1 |
Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Delta Motor Group Oy:n sekä Suomen Hypoteekkiyhdistyksen ja As. Oy Helsingin Julian välisessä kiinteistökaupassa |
52 |
2 |
Suutarilan tonttien 40039/7, 40045/16 sekä 40049/7 ja 14 asemakaavan muuttaminen (nro 11719) |
55 |
3 |
Herttoniemen puistoalueen (Siilitien aseman puistometsä nimetään Väinö Valveen puistoksi) asemakaavan muuttaminen (nro 11726) |
58 |
4 |
Tontin ja tontinosien varaaminen Espoon Leppävaarasta NCC Property Development Oy:lle uuden toimistokokonaisuuden suunnittelua ja rakentamista varten |
61 |
5 |
Tontinvarausajan jatkaminen Planmeca Oy:lle hotellin suunnittelua varten Herttoniemeen |
66 |
KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA
KJ Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Hakolan (varalla Urho) ja Pajamäen (varalla Kantola) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.
TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
KJ Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.
LÄHIÖPROJEKTIN TOIMINNAN JATKAMINEN 1.1.2008 ALKAEN
Khs 2007-2723
Lähiöprojekti esittää kaupunginhallitukselle kirjeellään (11.12.2007) lähiöprojektin toiminnan jatkamista 1.1.2008 alkaen.
Kaupunginhallituksen päätökset lähiöprojektin toiminnasta 1.1.2005 alkaen
Kaupunginhallitus perusti lähiöprojektin vuoden 1996 alussa ja jatkoi sen toimintaa 24.1.2000 ja 15.12.2003. Toimintakauden 2005–2007 projektisuunnitelman kaupunginhallitus hyväksyi 2.5.2005. Siinä lähiöprojektin toiminta-ajatukseksi määriteltiin lähiöiden vetovoimaisuuden parantaminen. Projektin visiona kaudella 2005–2007 on ollut ”Viihtyisää ja turvallista esikaupunkiasumista lapsiperheille”.
Perustaessaan lähiöprojektin kaupunginhallitus antoi tehtäväksi määritellä lähiöiden yleisiä kehityslinjoja ja organisoida alueellisia kehittämistoimia sekä valmistella esityksiä kaupungin rahoituksen järjestämisestä ja valtion määrärahojen hakemisesta lähiöiden kehittämiseen. Projekti raportoi vuosittain toiminnastaan kaupunginhallitukselle.
Helsingin lähiöprojekti ja valtion lähiöpolitiikka
Helsingin lähiöprojekti on perustamisestaan vuodesta 1996 lähtien ollut kiinteässä yhteydessä valtakunnallisiin lähiökehitysohjelmiin, ja lähiöprojektin toiminnan painotukset ovat olleet samansuuntaisia valtakunnallisten tavoitteiden kanssa. Lähiöiden kehittäminen sisältyi hallitusohjelmiin vuoteen 2003 asti. Merkittävä tekijä peruskorjauksen edistämisessä oli valtion korjausavustus asunto-osakeyhtiöille. Tuki kohdistui 2000-luvulla vain projektialueille. Kaudella 2004–2007 tärkein valtion tukimuoto on ollut hissiavustus, jonka käytön edistämiseksi talous- ja suunnittelukeskuksessa toimii hissiasiamies. Valtion asuntorahaston tukimuotoihin on vuonna 2008 tulossa taas eräitä avustuksia. Peruskorjausten edistäminen on jatkossakin lähiöprojektin tärkeitä tavoitteita.
Valtion asuntorahasto päätti 2.6.2006 myöntää Helsingin kaupungille pääkaupunkiseudun lähiöiden kehittämiseen tarkoitettua valtionavustusta vuodelle 2006 ja ehdollisena ennakkopäätöksenä vuosille 2007–2010. Helsinkiä koskevan päätöksen mukaan tukea saadaan Myllypuron, Itäkeskuksen asuinalueen, Kontula–Kivikon, Pihlajamäen, Tapulikaupungin ja Jakomäen investointeihin. Yhteensä asuntorahaston tuki pääkaupunkiseudulle on 5 miljoonaa euroa kaudelle 2006–2010. Tuki on 10 % investointikustannuksista.
Nykyisessä vuoden 2007 hallitusohjelmassa lähiöiden kehittäminen on taas mukana. Ympäristöministeriön johdolla valmistellaan lähiöiden kehittämisen ohjelmaa, joka huomioi niin sosiaalisen kuin rakennetun ympäristön ja kiinteistöjen kehitystarpeet sekä kehittää asumisen laatua. Valtion rahoitus ohjelmalle alkanee vuonna 2009. Helsingin kaupungilla on edustus ohjelmaa valmistelevassa työryhmässä. Lähiöprojektin tehtävänä on jatkossakin hakea mahdollista valtion tukea lähiöiden kehittämiseen.
Lähiöprojekti ja EU-ohjelmat
Lähiöprojektin toiminta koordinoitiin EU:n kaupunkipoliittisiin Urban-ohjelmiin vuoden 2006 loppuun saakka, jolloin nämä ohjelmat päättyivät. Nykyiseen EU-ohjelmakauteen ei sisälly Urban-ohjelmia. Lähiöprojekti osallistui vuosina 2004–2006 EU:n Urbact I / SecurCity -kokemustenvaihto-ohjelmaan. Uusi Urbact II-kausi on alkamassa, mutta se ei tarjoa hankerahoitusta, vaan edistää maiden välistä kokemusten vaihtoa.
Lähiöiden kehittämiseen projektitoiminnalla edelleen tarvetta
Lähiöiden kehittäminen sisältyy kaupunginvaltuuston hyväksymiin yhteisstrategioihin. Lähiöiden kehittäminen on pitkäjänteistä hallintokuntien yhteistyötä, jossa projektityöllä on merkitystä toiminnan käynnistäjänä, uusien innovaatioiden kehittäjänä ja verkostojen luojana. Hallintokuntien luopuminen alueellisesta organisoinnista on tuonut tarvetta tiivistää yhteistyötä ja toimintojen koordinointia. Kaupungin asuntopolitiikan kannalta on tärkeää edistää monipuolista ja imagoa kohottavaa täydennysrakentamista. Lähiöprojekti pitää myös tärkeänä, että samalla kun Helsingissä rakennetaan uusia korkealaatuisia asuinalueita, tulee turvata myös riittävät resurssit olemassa olevien asuinalueiden kehittämiseen, jotta ne eivät joudu taantumiskierteeseen. Tasapuolinen kaupunkikehitys on ollut Helsingin vahvuuksia ja turvallisuuden tae.
Arviointi lähiöprojektin toiminnasta kaudella 2005–2007 valmistuu vuoden 2008 alussa. Siihen liittyvän asukaskyselyn mukaan asukkaat pitävät tärkeänä ympäristön hoitoa, turvallisuutta lähiökeskuksissa, viheralueiden laatua ja terveyspalveluja. Terveyspalvelujen kehittämiseksi kaupunki on käynnistänyt oman ”Terveellinen kaupunginosa” -projektin. Hallintokuntien avainhenkilöille osoitetussa kyselyssä lähiöasumisen haasteina mainitaan mm. asuntojen sopivuus, hinta ja laatu, palvelujen saatavuus, ympäristön laatu ja turvallisuus.
Lähiöprojekti näkee lähiöiden julkisuuskuvan ja maineen parantamisen entistä tärkeämpänä tavoitteena. Projektissa on selvitetty median mielikuvia lähiöasumisesta. Tärkeimmiksi mielikuvatekijöiksi nousivat rakennusten kunto, lähiöiden keskustat ja turvallisuus. Erityisesti korostettiin asukkaiden oman toiminnan merkitystä alueen imagon luojana.
Lähiöprojektin mielestä tarve lähiöiden kehittämiseen hallintokuntien yhteistyönä on edelleenkin olemassa. Projektin mielestä uuden kauden toiminnassa tulisi päätavoitteena olla lähiöiden imagon parantaminen. Tavoitetta toteutetaan korostamalla lähiöitä omaleimaisina asuinalueina, lisäämällä asuinalueiden monipuolisuutta ja toimivuutta korkeatasoisella täydennysrakentamisella, parantamalla turvallisuutta ja ympäristön laatua sekä kehittämällä palveluja. Asukasosallisuus ja kumppanuus nähdään voimavarana lähiöiden kehittämisessä.
Projektin organisaatiossa tapahtuvien muutosten takia ja projektin arvioinnin tulosten pohjalta on kuitenkin tarpeellista laatia vuoden 2008 aikana vuoden 2011 loppuun ulottuva projektisuunnitelma, jossa projektin tavoitteita tarkennetaan, esitetään suunnitelma kehittämistoimista ja niiden kohdentamisesta alueille.
Lähiöprojektin organisointi
Lähiöprojektin johtoryhmä koostuu eri hallintokuntien edustajista. Puheenjohtaja on ollut eri toimintakausilla kiinteistövirastosta, rakennusvirastosta ja viimeksi kaupunkisuunnitteluvirastosta. Lähiöprojekti toteaa, että uudelle toimintakaudelle olisi asetettava johtoryhmä, jossa olisi edustajia kaupunkisuunnitteluvirastosta, kiinteistövirastosta, rakennusvirastosta, rakennusvalvontavirastosta, sosiaalivirastosta ja talous- ja suunnittelukeskuksesta. Projekti pitää tärkeänä myös elinkeinopolitiikan johdon mukanaoloa johtoryhmässä.
Lähiöprojektin projektipäällikön vakanssi on kaupunkisuunnitteluvirastossa. Viraston tarkoituksena on nimetä projektipäällikölle seuraaja nykyisen projektipäällikön siirtyessä eläkkeelle vuonna 2008. Samoin projektisuunnittelijan vakanssi tullaan vakinaistamaan.
Lähiöprojektin esitykset
Lähiöprojekti esittää, että kaupunginhallitus päättäisi jatkaa lähiöprojektia 1.1.2008 alkaen. Lähiöprojekti esittää myös, että kaupunginhallitus kehottaisi lähiöprojektia esittämään 31.12.2008 mennessä kaupunginhallitukselle vuoden 2011 loppuun ulottuvan projektisuunnitelman, jossa tarkennetaan lähiöprojektin tavoitteet, toimintateemat ja niiden soveltaminen alueittain.
Kj toteaa, että lähiöprojekti on perustamisestaan, vuodesta 1996 lähtien, toiminut lähiöiden yleisen kehittämisen hyväksi organisoimalla alueellisia kehittämistoimia ja tekemällä ehdotuksia kaupungin rahoituksen järjestämisestä. Lähiöprojekti on koordinoinut hallintokuntien välistä yhteistyötä kohdealueilla sekä panostanut lähiöasioita koskevaan tiedottamiseen ja kokemusten vaihtoon.
Lähiöprojekti on myös ollut yhteydessä valtakunnallisiin lähiökehitysohjelmiin sekä hakenut valtion lähiöiden kehittämiseen tarkoitettuja määrärahoja. Lähiöiden kehittäminen sisältyy vuonna 2007 laadittuun hallitusohjelmaan. Ympäristöministeriö on asettanut valmisteluryhmän valmistelemaan vuosina 2008–2011 toteutettavaa lähiöuudistusohjelmaa. Valtion rahoitus ohjelmalle alkanee vuonna 2009. Lisäksi Valtion asuntorahasto päätti 2.6.2006 myöntää Helsingin kaupungille pääkaupunkiseudun lähiöiden kehittämiseen tarkoitettua valtionavustusta vuodelle 2006 ja ehdollisena ennakkopäätöksenä vuosille 2007–2010 Myllypuron, Itäkeskuksen asuinalueen, Kontula–Kivikon, Pihlajamäen, Tapulikaupungin ja Jakomäen investointeihin.
Lähiöprojekti korostaa toiminnassaan hallintokuntien välistä yhteistyötä, asukasosallisuutta ja kumppanuutta. Uuden toimintakauden tärkeimpänä tavoitteena lähiöprojekti pitää lähiöiden julkisuuskuvan ja maineen parantamista. Lisäksi projektin tehtävä on jatkossakin valmistella esityksiä kaupungin rahoituksen järjestämisestä lähiöiden kehittämishankkeisiin sekä hakea valtion määrärahoja lähiöiden kehittämiseen.
Vuonna 2008 lähiöprojektin toiminnassa tullaan kiinnittämään huomiota entistä enemmän lähiöiden toiminnan aktivoimiseen sekä rakennusten ja alueiden kunnallistekniikan kunnon ja korjaustarpeen selvittämiseen. Lähiöiden palveluiden turvaaminen, täydennysrakentaminen ja ostoskeskusten elävöittäminen ovat lähiöprojektin seuraavan toimikauden painopistealueita. Tarkempi lähiöprojektin toimintasuunnitelma vuoden 2011 loppuun saakka valmistellaan nyt perustettavan lähiöprojektin toimesta vuoden 2008 loppuun mennessä.
Kj toteaa, että kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen on tarkoitus asettaa ja nimetä kaupunginjohtajan päätöksellä johtajistokäsittelyssä projektille johtoryhmä.
KJ Kaupunginhallitus päättänee jatkaa lähiöprojektin toimintaa 1.1.2008 alkaen.
Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa lähiöprojektia esittämään 31.12.2008 mennessä kaupunginhallitukselle vuoden 2011 loppuun ulottuvan projektisuunnitelman, jossa tarkennetaan lähiöprojektin tavoitteet, toimintateemat ja niiden soveltaminen alueittain.
Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistasta kaikille lauta- ja johtokunnille, virastoille ja laitoksille sekä lähiöprojektille (projektipäällikkö Ulla Korhonen-Wälmä, kaupunkisuunnitteluvirasto).
Lisätiedot:
Ryöti Miliza, suunnittelija, puhelin 310 25407
Korhonen-Wälmä Ulla, projektipäällikkö, puhelin 310 37258
HELSINGIN SATAMAN VIRKAJÄRJESTELYT
Khs 2008-51
Helsingin Satama esittää (3.1.2008) mm. seuraavaa:
Pysäköintialueiden valvonta Helsingin sataman alueella on jo usean vuoden ajan ollut järjestettynä siten, että Helsingin Sataman liikennetarkastaja ja liikennevalvojat ovat suorittaneet Helsingin Sataman hallinnassa olevilla alueilla pysäköinnin ja liikenteen valvontaa, rakennusvirastoon sijoitetun, kaupungin kunnallisen pysäköinninvalvojan valtuuttamina valvonta-apulaisina. Valvonnan painopiste on ollut terminaalien läheisyydessä sijaitsevat maksulliset pysäköintialueet. Liikennetarkastaja ja liikennevalvojat ovat olleet työsopimussuhteisia. Toimenkuvaan on kuulunut pysäköintimaksujen suorittamisen valvonta ja pysäköintivirhemaksujen kirjoittaminen sekä pysäköintiautomaattien tyhjennys ja huolto sekä muut pysäköintialueiden ylläpitoon liittyvät tehtävät.
Helsingin hallinto-oikeus totesi 30.11.2007 tekemässään päätöksessä (00912/07/7512), että pysäköinnin valvonta ja pysäköintivirhemaksujen kirjoittaminen ovat julkisen vallan käyttöä, joten tehtäviä hoitavien henkilöiden on oltava virkasuhteessa. Tällä perusteella Helsingin hallinto-oikeus totesi, ettei Helsingin kaupungin kunnallisella pysäköinninvalvojalla ole ollut lakiin perustuvaa oikeutta määrätä Helsingin Sataman henkilöstöä kunnallisen pysäköinninvalvojan toimivaltaisiksi valvonta-apulaisiksi.
Uusien virkojen perustamisen lisäksi virkanimikkeet on perusteltua muuttaa yhteneviksi rakennusviraston pysäköinninvalvontahenkilökunnan nimikkeiden kanssa. Tarkoitus on, että HelSan pysäköinnintarkastajat jatkossa käyttäisivät myös yhteneviä virka-asuja ja tunnuksia rakennusviraston pysäköinninvalvontahenkilökunnan kanssa.
Esitettyjen muutosten jälkeen Helsingin kaupungin kunnallinen pysäköinninvalvoja voisi määrätä jäljempänä mainitut henkilöt toimimaan lain pysäköintivirhemaksusta (3.4.1970/248) 3 §:n 4 momentin tarkoittamina kunnallisen pysäköinninvalvojan valvonta-apulaisina.
Esitämme, että kaupunginhallitus perustaisi Helsingin Satamaan turvallisuus- ja ympäristöosastolle seuraavat virat 1.2.2008 lukien:
|
johtava
pysäköinnintarkastaja (vak. nro 71767 Jari Huttunen, ennen liikennetarkastaja) |
|
pysäköinnintarkastaja,
4 virkaa (vak. nrot 71268, 71261, 71758, 71816 liikennevalvojat Petteri Raulos, Janne Kuokkanen, Kari
Ruokoaho, 1 avoin satamavalvoja). |
Virkojen perustamisen jälkeen Helsingin Satama nimittää virkoihin tehtäviä jo hoitavat henkilöt ilman julkista hakumenettelyä hallintosäännön 13 §:n perusteella. He ovat antaneet suostumuksensa järjestelyyn.
Henkilöstökeskus ilmoittaa (10.1.2008), ettei sillä ole huomauttamista esityksen johdosta.
Kj pitää Helsingin Sataman esittämää virkajärjestelyä tarkoituksenmukaisena. Lisäksi Kj toteaa, että tarkoituksena on selvittää kaupungin pysäköinnin valvontaan liittyvät kehittämistarpeet ja siinä yhteydessä myös Helsingin Sataman pysäköinninvalvonta osana em. kokonaistarkastelua.
KJ Kaupunginhallitus päättänee perustaa 1.2.2008 lukien Helsingin Satamaan sijoitettavaksi jäljempänä mainitut virat lakkautettavien työsuhteisten tehtävien tilalle:
Lakkautettava työsuhteinen tehtävä |
Vakanssi- numero - |
Tehtävä- kohtainen palkka euroa/kk |
Perustettava virka |
Liikennetarkastaja |
71767 |
2 149,77 |
Johtava pysäköinnintarkastaja |
Liikennevalvoja |
71268 |
1 662,43 |
Pysäköinnintarkastaja |
Liikennevalvoja |
71261 |
1 804,59 |
Pysäköinnintarkastaja |
Liikennevalvoja |
71758 |
1 592,71 |
Pysäköinnintarkastaja |
Satamavalvoja |
71816 |
1 592,71 |
Pysäköinnintarkastaja |
Pöytäkirjanote Helsingin Satamalle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja
henkilöstökeskukselle.
Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135
VT RAUTAVAN TOIVOMUSPONSI SATAMA- JA MATKUSTAJAMAKSUJEN VAIKUTUKSESTA RISTEILYALUSLIIKENTEESEEN SEKÄ SATAMAMAKSUN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDESTA ITÄMEREN SUOJELUSSA
Khs 2007-2485
Kj toteaa, että Kvsto hyväksyi 14.11.2007 vuoden 2008 talousarviota ja vuosien 2008-2010 taloussuunnitelmaa koskevan valtuustokäsittelyn yhteydessä seuraavan toivomusponnen:
” Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki selvittää satamamaksujen ja matkustajamaksujen vaikutuksen Helsinkiin suuntautuvaan risteilyalusliikenteeseen sekä satamamaksun käyttömahdollisuuden Itämeren suojeluun vaikuttavana elementtinä. (Risto Rautava, äänin 80-0).”
Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.
Satamalautakunta toteaa (15.1.2008) lausuntonaan mm. seuraavaa:
Satamamaksujen ja matkustajamaksujen vaikutus Helsinkiin suuntautuvaan risteilyalusliikenteeseen
Helsingin Satama veloittaa aluksilta satamamaksuina alusmaksua, matkustajamaksua sekä jätehuoltomaksua. Lisäksi aluksille annettavista palveluista veloitetaan kiinnitys- ja irrotusmaksua sekä vesimaksua.
Kansainväliset risteilyalukset matkustajineen jatkavat valtaosaltaan matkaansa samalla laivavuorolla toiseen ulkomaiseen satamaan. Näistä matkustajista Helsingin Satama ei veloita matkustajamaksua, joten matkustajamaksulla ei ole vaikutusta risteilyalusten käyntimääriin. Vuonna 2007 risteilymatkustajia kävi Helsingin satamassa 259 000, josta matkustajamaksu veloitettiin 5 %:sta.
Risteilyalukset käyttävät satamassa käydessään halvemman laituriryhmän laitureita, jotka eivät ole matkustajaterminaaleja tarvitsevien alusten käytössä. Tämän vuoksi risteilyalusten alusmaksut ovat rahtialuksien ja linjaliikenteen matkustaja-aluksien alusmaksuja edullisemmat. Lisäksi Helsingin Satama veloittaa alusjätemaksua, joka vastaa jätteen käsittelystä Helsingin Satamalle aiheutuvia kustannuksia.
Pelkästään risteilyaluksille annettavista alennuksista Helsingin Satama on kilpailuneutraliteettisista syistä joutunut luopumaan. Em. julkisoikeudellisten satamamaksujen osuus Helsingin Sataman kaikista risteilyalusten veloituksista oli vuonna 2007 runsaat 70 %.
Yksityisoikeudellisina maksuina Helsingin Satama on veloittanut risteilyaluksia niille antamistaan palveluista: vesi- ja jätevesimaksuja sekä alusten kiinnitys- ja irrotusmaksuja – maksut ovat ainoastaan kustannusvastaavia.
Kaikista risteilyalusten satamakäynteihin liittyvistä julkisoikeudellisista maksuista valtion veloittamat väylä- ja luotsausmaksut olivat vuonna 2007 85 %. Helsingin Sataman osuus kokonaisuudessaan on ainoastaan 15 %, joten yksinomaan satamamaksuilla voidaan Helsinkiin suuntautuvaan risteilyalusliikenteen määrään vaikuttaa vain vähäisesti. Mikäli risteilyalusten maksuja alennettaisiin, tulisi muun liikenteen maksuilla subventoida risteilyliikenteen kuluja.
Vertailun vuoksi todettakoon, että Oslon sataman risteilyalusten maksuja koskevan selvityksen (v. 2006) pohjalta tehdyssä maksuvertailussa Helsingin Sataman aluskäynniltä veloittamat maksut (alus- ja matkustajamaksut, ISPS-maksut sekä kiinnitys- ja irrotusmaksut) olivat kuuden sataman joukosta halvimmat. Selvityksen piirissä olivat Bergenin, Helsingin, Kööpenhaminan, Oslon, Tallinnan ja Tukholman satamat. Kun otetaan huomioon lisäksi valtioiden veloittamat väylä- ja luotsausmaksut, käynti Helsingissä on vertailuryhmän kallein.
Satamamaksun käyttömahdollisuus Itämeren suojeluun vaikuttavana elementtinä
Helsingin Sataman arviot satamatoimintansa (laivat ja
työkoneet sekä ajoneuvoliikenne) pakokaasupäästöistä vuosina 2005 - 2006 olivat
(tonnia/vuosi)
Typpioksidit Hiilidioksidit Partikkelit Rikkidioksidit
Nox CO2 SO2
2005 1 585 73 873 45 335
2006 1 076 61 589 46 246
Laivojen osuus Itämereen ilmasta tulevasta rikkikuormituksesta on merkittävä. Niinpä kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n ympäristöä koskevissa MARPOL- määräyksissä on rajoitettu 19.5.2006 alkaen Itämerellä liikennöivien alusten polttoaineiden rikkipitoisuutta, jonka on oltava < 1,5 %. Lisäksi EY:n rikkidirektiivin 2005/33/EY mukaan alusten on satamassa oloaikana käytettävä < 0,1 % rikkiä sisältäviä polttoaineita, mikäli alus seisoo satamassa yli kaksi tuntia, tai liityttävä maasähköön. Direktiivi tulee voimaan vuonna 2010.
Laivaliikenteen typpioksidien päästöt olivat vuonna 2006
Suomen talousvyöhykkeellä Suomen satamissa käyneiden laivojen osalta
56 000 tonnia/v (Helsingin osuus n. 2 %) ja päästöt Suomenlahdella
Suomen satamissa käyneiden laivojen osalta arviolta 23 000 tonnia/v.
Tieliikenteen typpioksidipäästöt olivat 53 000 tonnia vuonna 2006. (VTT/
Mäkelä 2007). Syynä tieliikenteen aleneviin typpioksidipäästöihin ovat
tieliikenteen jatkuvasti tiukkenevat päästörajoitukset, jotka alentavat
päästöjä voimakkaasti. Laivaliikenteessä typpioksidipäästöjä ei ole
toistaiseksi juurikaan rajoitettu, mutta kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO
on tarkentamassa niitä koskevia säädöksiä.
Alusvesilainsäädännön mukaan kansainvälisessä liikenteessä olevat alukset voivat tyhjentää käsittelemättömiä käymälävesiä mereen yli 12 meripeninkulman etäisyydellä ja käsiteltyjä jätevesiä 3 meripeninkulman etäisyydellä rannikosta. Satamaan jättämistään käymälävesistä alus joutuu maksamaan jätevesimaksun. Helsingin Sataman alusjätemaksu ei sisällä käymälöiden jätevesimaksua, vaan siitä maksetaan erikseen jätteitä jätettäessä.
Säännöllisessä linjaliikenteessä olevat alukset on suurelta osin vapautettu alusjätemaksusta (merenkulkulaitos) ehdolla, että ne hoitavat jätehuoltonsa itse. Alukset, joita MKL ei ole vapauttanut alusjätemaksusta, joutuvat maksamaan maksun, vaikka eivät jättäisikään jätteitä satamaan. Helsingin Sataman aluksilta veloittama käymälävesimaksu sekä alusten kiinteästä jätteestä ja konehuoneesta peräisin olevasta öljyisestä jätteestä veloittamat maksut ovat ainoastaan kustannusvastaavia.
Helsingin ja Turun kaupunkien haasteessa Itämeren pelastamiseksi ehdotettiin eräänä toimenpiteenä, että alennetaan tai poistetaan laivojen jätevesimaksuja siten, että jätevesien maihinjättö tulee nykyistä houkuttelevammaksi. Toimiva käytäntö olisi, että Helsingin Satama varustaa laivapaikat tarvittavin vastaanottolaittein ja Helsingin Vesi myöntäisi aluksille alennuksen tai vapautuksen jätevesimaksusta.
Helsingin Satamalla on jo vuosien ajan ollut käytössä ympäristöperusteinen edullinen alusmaksu pääasiassa matkustajia kuljettaville aluksil-
le, mikäli niiden käyttämän polttoaineen rikkipitoisuus ei ylitä yhtä painoprosenttia aluksen Suomen aluevesillä tai satamassa ollessa. Rikkipäästöjä Itämerellä on pyritty hillitsemään rajaamalla polttoaineen rikkipitoisuus 1,5 prosenttiin, kun maailmanlaajuinen raja on 4,5 prosenttia. Ympäristöperusteisten maksujen edelleen kehittämiseksi ja käytön laajentamiseksi Helsingin Satama on laatinut selvityksen, jossa kartoitettiin ympäristöperusteisten satamamaksujen (lähinnä rikki- ja typpipäästörajojen asettamisen) käytäntöä eräissä koti- ja ulkomaisissa satamissa.
Selvityksen keskeisenä johtopäätöksenä todettiin, että yksittäisen sataman mahdollisuudet asiassa ovat rajalliset, joten parhaat tulokset saavutettaisiin, mikäli valtion merenkulkumaksuihin sisällytettäisiin ympäristöperuste. Samoin ainakin merkittävimpien satamien samanaikainen ympäristöperusteisten maksujen käyttöönotto olisi suotavaa, mikä ehkäisisi alusten maksuperusteista johtuvaa siirtymää satamien välillä. Ympäristöperusteen sisällyttäminen valtion merenkulku- ja väylämaksuihin ohjaisi tehokkaasti aluksia ympäristöystävälliseen toimintaan Suomen aluevesillä. Merenkulkulaitoksen ohella muiden vaikutusvaltaisten tahojen (EU, valtiot, muut satamat) toimilla on ratkaiseva merkitys koko Itämeren suojelun kannalta.
Helsingin Satama toimitti laatimansa selvityksen ympäristöperusteisista maksuista tiedoksi Liikenne- ja viestintäministeriölle, merenkulkulaitokselle sekä Suomen Satamaliitolle. Julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan LVM ja MKL ovat ilmoittaneet käynnistävänsä selvityksen ympäristöperusteisista merenkulkumaksuista.
On syytä muistaa, että todellisia ja merkittäviä muutoksia voidaan saada aikaan vain kansainvälisellä yhteistyöllä. Yksittäinen satama tai valtio saattaa tiukoilla rajoituksillaan jopa haitata omaa elinkeinotoimintaansa. Helsingin Satama pyrkii olemaan läsnä ja toimimaan aktiivisesti merkittävillä foorumeilla.
Kj toteaa satamalautakunnan lausuntoon viitaten, että kaikista risteilyalusten satamakäynteihin liittyvistä julkisoikeudellisista maksuista valtion veloittamat väylä- ja luotsausmaksut olivat vuonna 2007 85 %. Helsingin Sataman osuus kokonaisuudessaan on ainoastaan 15 %, joten yksinomaan satamamaksuilla voidaan Helsinkiin suuntautuvaan risteilyalusliikenteen määrään vaikuttaa vain vähäisesti. Mikäli risteilyalusten maksuja alennettaisiin, tulisi muun liikenteen maksuilla subventoida risteilyliikenteen kuluja.
Ympäristöperusteisten maksujen edelleen kehittämiseksi ja käytön laajentamiseksi Helsingin Satama on laatinut selvityksen, jossa kartoitettiin ympäristöperusteisten satamamaksujen (lähinnä rikki- ja typpipäästörajojen asettamisen) käytäntöä eräissä koti- ja ulkomaisissa satamissa.
Selvityksen keskeisenä johtopäätöksenä todettiin, että yksittäisen sataman mahdollisuudet asiassa ovat rajalliset, joten parhaat tulokset saavutettaisiin, mikäli valtion merenkulkumaksuihin sisällytettäisiin ympäristöperuste. Samoin ainakin merkittävimpien satamien samanaikainen ympäristöperusteisten maksujen käyttöönotto olisi suotavaa, mikä ehkäisisi alusten maksuperusteista johtuvaa siirtymää satamien välillä. Ympäristöperusteen sisällyttäminen valtion merenkulku- ja väylämaksuihin ohjaisi tehokkaasti aluksia ympäristöystävälliseen toimintaan Suomen aluevesillä. Merenkulkulaitoksen ohella muiden vaikutusvaltaisten tahojen (EU, valtiot, muut satamat) toimilla on ratkaiseva merkitys koko Itämeren suojelun kannalta.
KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 14.11.2007 hyväksymän toivomusponnen (Risto Rautava) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Rautava) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Risto Rautavalle ja tiedoksi muille valtuutetuille.
Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135
7.1.2008 ja 14.1.2008 pöydälle pantu asia
ERON MYÖNTÄMINEN MATTI TAINALLE UUDENMAAN MAAKUNTAVALTUUSTON JÄSENYYDESTÄ JA UUDEN JÄSENEN VALINTA
Khs 2005-1012
Matti Taina pyytää (5.12.2007) eroa Uudenmaan maakuntavaltuuston jäsenyydestä 1.1.2008 lukien valtuustoryhmän vaihdosta johtuvien järjestelyjen vuoksi.
Kj toteaa, että Uudenmaan liiton perussopimuksen 12 §:n mukaan maakuntavaltuuston jäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja. Mikäli maakuntavaltuuston jäsen tai varajäsenen menettää vaalikelpoisuutensa tai hänellä on muusta syystä peruste erota kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kunnan valitseman jäsenen tai varajäsenen tulee edustaa samaa ryhmää kuin jäsen, jolle ero on myönnetty.
Vaalikelpoisuudesta kuntayhtymän toimielimiin säädetään
kuntalain
82 §:ssä.
Matti Taina on valittu 8.3.2005 pidetyssä edustajainkokouksessa maakuntavaltuuston jäseneksi toimikaudeksi 2005-2008.
KJ Kaupunginhallitus päättänee ilmoittaa Uudenmaan maakuntavaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginhallitus päättänee myöntää eron 1.1.2008 lukien Matti Tainalle maakuntavaltuuston jäsenyydestä.
Samalla kaupunginhallitus päättänee valita jäljellä olevaksi toimikaudeksi vuoteen 2008 saakka maakuntavaltuuston jäseneksi
______________________________ (SDP).
Kirje Uudenmaan liitolle ja pöytäkirjanote päätöksessä mainituille.
Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046
KILPAILUVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN HKL-BUSSILIIKENTEEN EPÄILTYÄ ALIHINNOITTELUA PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN TARJOUSKILPAILUISSA YM.
Khs 2007-2786
./. Ryj toteaa, että Kilpailuvirasto on tutkinut kilpailevien liikennöitsijöiden esille nostamaa epäiltyä HKL-Bussiliikenteen harjoittamasta alihinnoittelusta pääkaupunkiseudun linja-autoliikenteen tarjouskilpailuissa ja arvioinut kilpailunedistämistoimenpiteiden tarpeellisuutta. Kilpailuviraston päätös asiassa on annettu 21.12.2007. Päätös on liitteenä 1.
Kilpailuvirasto on ratkaisussaan todennut, että toimenpidepyynnöt eivät anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. Asia poistetaan käsittelystä.
Ryj toteaa, että asia on ollut vireillä vuosia. Concordia Bus Finland Oy Ab (edeltäjät Statecoach Finland Oy Ab ja Oy Swebus Finland Ab) ja Veolia Transport Finland Oy (edeltäjät Connex Finland Oy ja Linjebuss Finland Oy) ovat 6.11.1998 pyytäneet kilpailuvirastoa tutkimaan, onko Helsingin kaupungin sisäisessä bussiliikenteessä määräävässä markkina-asemassa oleva HKL-Bussiliikenne syyllistynyt vuosina 1997 – 1998 kustannukset alittavaan saalistushinnoitteluun tarjouksissaan emoyksikölleen Helsingin kaupungin liikennelaitokselle ja/tai YTV:lle. Connex Finland Oy:n 21.5.2002 tekemässä uudessa toimenpidepyynnössä esitettiin saalistushinnoittelun jatkumista koskeva väite sekä bussiliikenneyksikön aseman selkeyttämistä koskeva vaatimus.
Saalistushinnoitteluepäilyn arvioinnissa Kilpailuvirasto katsoo päätöksessään, että HKL-Bussiliikenteellä ei ole ollut määräävää markkina-asemaa pääkaupunkiseudun sopimusliikenteen markkinoilla eikä eri liikenteenharjoittajien markkinaosuuksien kehityksen pitkäaikaisempi seuranta tue oletusta, että määräävän markkina-aseman saavuttaminen olisi lähitulevaisuudessa mahdollista. Myöskään HKL-Bussiliikenteen käyttäytyminen ei viittaa siihen, että se olisi pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti pyrkinyt markkinoiden valtaamiseen tai muuhun kilpailun merkittävään pois sulkemiseen.
Kilpailun edistämistoimenpiteiden tarpeellisuuden arvioinnissa kilpailuvirasto toteaa, että HKL-Bussiliikenne ja Suomen Turistiauto Oy (STA) on yhdistetty ja yhtiöitetty vuoden 2005 alusta, joten toimenpidepyynnön tekijöiden vaatimukset bussiliikenneyhtiön eriyttämisestä ja sen talouden läpinäkyvyyden parantamisesta eivät edellytä Kilpailuviraston toimenpiteitä asiassa.
Edelleen Kilpailuvirasto katsoo, että koska HKL-Bussiliikenteen käyttäytyminen on ollut liiketaloudellisesti ymmärrettävää ja koska Helsingin kaupunki on omistajaohjauksessaan jo vaatinut yhtiön johdolta voimakkaita toimenpiteitä tappiokehityksen katkaisemiseksi, Kilpailuvirasto ei pidä tarpeellisena ryhtyä aloitteellisiin toimenpiteisiin asian saattamiseksi valtiontukiviranomaisten käsiteltäväksi.
Kilpailuvirasto katsoo, että pääkaupunkiseudun bussiliikennemarkkinoiden toimivuuden kannalta on olennaista jatkaa tilaajien kilpailuttamisperiaatteiden, - menetelmien ja –aikataulujen yhtenäistämistä, huolehtia varikkotilojen ja –palvelujen saatavuudesta sekä määritellä kilpailukohteet sellaisiksi, että myös uusilla tulijoilla ja pienemmillä toimijoilla on mahdollisuus ottaa osaa tarjouskilpailuihin. Kilpailuvirasto pitää myönteisenä, että YTV ja alueen kunnat ovat jo ottaneet nämä seikat huomioon ja valmisteilla on useita kilpailua edistäviä hankkeita, joten aihetta viraston enempiin toimenpiteisiin ei näiltäkään osin ole.
Ryj toteaa, että Kilpailuviraston ratkaisu perustuu pääkaupunkiseudun bussiliikenteen kilpailutilanteen ja markkinoiden sekä HKL-Bussiliikenteen kehityksen seikkaperäiseen arviointiin. Päätös osoittaa, että HKL-Bussiliikenteen toiminta on ollut asianmukaista, ja kaupungin omistajaohjaukselliset linjaukset ja päätökset kaupungin oman bussiliikenneyksikön osalta ovat olleet oikeansuuntaisia.
RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi Kilpailuviraston 21.12.2007 antaman päätöksen HKL-Bussiliikenteen epäiltyä alihinnoittelua pääkaupunkiseudun linja-autoliikenteen tarjouskilpailuissa koskevassa asiassa.
Pöytäkirjanote jäljennöksin Kilpailuviraston päätöksestä liikennelaitokselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.
Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035
LIITE |
VALTUUTETTU PEKKA SAARNION TOIVOMUSPONSI: IHMISTEN YKSITYISYYDESTÄ JA ASIOIDEN SALASSAPITONÄKÖKOHDISTA HUOLEHTIMINEN HANKINTAKESKUKSEN MONENTAMISPALVELUJEN UUDELLEENJÄRJESTELYISSÄ
Khs 2007-2256
Ryj toteaa, että
hyväksyessään 10.10.2007 hankintakeskuksen monentamispalveluiden
uudelleenjärjestelyn Kvsto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen:
”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että ihmisten yksityisyydestä ja asioihin liittyvistä salassapitoasioista huolehditaan kaikissa tilanteissa” (Pekka Saarnio, äänin 44-0).
Kvston työjärjestyksen 24 §.n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille.
Khs kehotti liikepalvelulautakuntaa ja hallintokeskuksen oikeuspalveluita antamaan toivomusponnesta lausuntonsa 31.1.2008 mennessä.
Liikepalvelulautakunta toteaa (11.12.2007) seuraavaa:
Hallintokeskus pyysi 15.10.2007 päivätyllä lausuntopyynnöllään liikepalvelulautakunnalta lausuntoa, jossa selvitetään miten ihmisten yksityisyys turvataan ja salassapitoasioista huolehditaan hankintakeskuksen monentamispalveluiden uudelleenjärjestelyssä, jonka seurauksena nykyiselle Helsingin kaupungin puitesopimustoimittajalle, Kopio Niini Oy:lle siirretään kaupungin monentamispalvelutyöt siltä osin, kun niitä ei vielä ole Kopio Niini Oy:n suoritettavana.
Kopio Niini Oy:n ja Helsingin kaupungin välistä hankintasopimusta on täydennetty 26.10.2007. Sopimusta täydennettiin lausekkeella, jonka mukaan sopijapuolet sitoutuvat noudattamaan sopimuksen aikana ja sen päättymisen jälkeen sopimuksen piirissä olevien asioiden, asiakirjojen ja tietojen käsittelyssä voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä määräyksiä salassapidosta, henkilöiden yksityiselämän ja yksityisyyden tietosuojasta sekä tietoturvasta. Lisäksi Kopio Niini Oy vastaa siitä, että sen palveluksessa olevat henkilöt noudattavat puheena olevia lakeja ja määräyksiä ja että tämä on huomioitu työsopimuksissa tai sitoumuksissa.
Hallintokeskuksen oikeuspalvelut viittaa (2.1.2008) liikepalvelulautakunnan 11.12.2007 antamaan lausuntoon, jonka mukaan hankintakeskus on 26.10.2007 täydentänyt kaupungin ja Kopio Niini Oy:n välistä sopimusta siten, että toivomusponnen edellyttämä ihmisten yksityisyys ja salassapito turvataan sopijapuolten välillä asianmukaisesti.
Ryj toteaa, että salassa pidettävien tietojen ja ihmisten yksityisyyden varmistaminen on otettu huomioon kaupungin ja Kopio Niini Oy:n välisessä sopimuksessa. Lisäksi asiasta on huolehdittu tarvittavilla käytännön työjärjestelyillä yhtiössä.
RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 10.10.2007 hyväksymän toivomusponnen (Pekka Saarnio) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Pekka Saarniolle sekä tiedoksi muille kaupunginvaltuutetuille.
Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035
LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE 400 KV VOIMAJOHTOHANKKEEN LÄNSISALMI-VUOSAARI - YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA
Khs 2007-146
Uudenmaan ympäristökeskus on varannut mm. Helsingin kaupungille mahdollisuuden lausunnon antamiseen 400 kV voimajohtohankkeen Länsisalmi-Vuosaari ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 3.1.2008 mennessä.
Ryj toteaa, että lausunnon antamiselle on myönnetty lisäaikaa 31.1.2008 saakka.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj sekä paikalliset verkonhaltijat
Helen Sähköverkko Oy ja Vantaan Energia Sähköverkot Oy ovat laatineet selvityksen
tarvittavista sähköverkon kehitystoimenpiteistä, joiden mukaan yhtiöt ryhtyvät
valmistelemaan 400 kV sähkönsiirtoverkon johtohanketta Vantaan Länsisalmesta
Helsingin Vuosaareen. Sähkönsiirtoverkon
johtohankeen tarkoituksena on vahvistaa itäisen pääkaupunkiseudun
verkkoyhteyksiä sekä turvata sähkönjakelu alueen sähkönkulutuksen kasvaessa.
./. Ympäristövaikutusten
arviointiselostus 400 kV voimajohtohankkeessa on tämän asian liitteenä. Se on
lisäksi luettavissa internetissä osoitteessa www.helsinginenergia.fi > Sähkö
> Sähköverkko > Sähköverkon kehittäminen > Länsisalmi-Vuosaari
johtoyhteys (http://www.helsinginenergia.fi/pdf/Vuosaari_400kw_1_8.pdf
ja http://www.helsinginenergia.fi/pdf/Vuosaari_400kw_8_17.pdf).
Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on kuvattu kaapelivaihtoehdon ja voimajohtovaihtoehtojen merkittävimmät ympäristövaikutukset ja niiden lieventämistoimenpiteet. Lisäksi arviointiselostus sisältää tarkennetut tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista.
Arviointimenettelyssä
on tarkasteltu ympäristövaikutuksia
pitkällä aikavälillä toteutettavalle kahden virtapiirin 400 kV voimajohdon tai
yhden säteittäisen 400 kV maakaapeliyhteyden reitille Vantaan Länsisalmesta
Helsingin Vuosaareen. Voimajohto sijoittuu nykyiselle 110 kV johdon alueelle.
Kaapelivaihtoehdossa nykyinen 110 kV voimajohto säilyy. Kaapelivaihtoehto
sijoittuu Porvoonväylän ja Itäväylän liittymäalueita lukuun ottamatta pääosin
nykyiseen johtokäytävään. Johtoreitin pituus on noin 6 kilometriä. Uusi
voimajohto voidaan ottaa käyttöön aikaisintaan ensi vuosikymmenellä.
Ryj toteaa, että Khs on 10.4.2007 (§ 545) antanut lausunnon Uudenmaan ympäristökeskukselle 400 kV voimajohtohankkeen Länsisalmi-Vuosaari -ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta.
Ympäristölautakunta päätti (20.11.2007) antaa seuraavan
lausunnon:
Länsisalmi–Vuosaari
400 kV voimajohdon ympäristövaikutusten arviointiselostus on laadittu
huolellisesti. Alueen luonnonoloista ja erityisesti linnustosta on ollut
käytettävissä arvokasta selvitys- ja seuranta-aineistoa, jota on koottu mm.
Vuosaaren satamahankkeen suunnittelun ja rakentamisen aikana.
Ympäristölautakunta
toteaa, että maakaapeli on hyvä vaihtoehto sellaisilla alueilla, joilla on
tavoitteena vähentää erityisesti maisemavaikutuksia. Länsisalmi–Vuosaari 400 kV
voimajohdon maakaapelivaihtoehdossa jouduttaisiin kuitenkin säilyttämään myös
nykyinen ilmajohto. Lisäksi rakennusaikaiset vaikutukset olisivat suuria ja
johtoaukean pysyvä leventäminen merkitsisi puuston poistoa myös Natura-alueen
kohdalla.
Ympäristölautakunnan
mielestä jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota haittojen
ehkäisyyn ja lieventämiseen samoin kuin Vuosaaren satamahankkeen suunnittelussa
on koko ajan tehty. Natura-alueen ja lähiympäristön linnusto tulee ottaa
huomioon mm. asettamalla johtoihin huomiopalloja ja ajoittamalla rakennustyöt
lintujen pesimäajan ulkopuolelle. Mustavuori ja Vuosaaren pohjoisosat ovat
paljon käytettyä virkistys- ja ulkoilualuetta, mikä tulee myös ottaa huomioon
rakennustöiden suunnittelussa ja ajoituksessa.
Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (29.11.2007), että ympäristövaikutusten arviointiselostus on hyvin asiallisesti ja selkeästi laadittu, jossa vaikutusten arviointi kohdistuu oikeisiin asioihin ja on laajuudeltaan riittävä sekä täyttää YVA-lain 2 §:n mukaiset vaikutusryhmät. Arviointimenettelyn ohjausryhmässä on ollut kaupunkisuunnitteluviraston edustaja.
Arviointiohjelman lähtötietojen osalta tulisi ottaa huomioon seuraavat
seikat:
Helsingin Yleiskaava 2002 on voimassa koko alueella.
Yleiskaavassa linjan kohdalla on luonnonsuojelualuetta, Natura-aluetta
ja virkistysaluetta. Linja päättyy teknisen huollon alueelle (Vuosaaren
voimalaitos).
Vuosaaren huipun alue on virkistyskäytössä. Virkistysalue on osin vielä
rakenteilla ja osin vasta suunnitteilla, joten virkistyskäyttö tulee
laajentumaan lähivuosina.
Vuosaaren sataman kaava (10640) on voimassa pääosalla Helsingin
puoleista aluetta. Laivanrakentajantien ja Niinisaarentien risteyksen
eteläpuolella linja sijaitsee kaavoittamattomalla alueella. Linjan kohdalla on
luonnonsuojelu-, Natura-, virkistys-, maisemanhoito- ja urheilu- ja
virkistyspalvelualuetta ratsastuskoulua varten.
Linjan läheisyydessä on vireillä kaksi asemakaavaa: Pohjois-Vuosaaren asemakaava
ja Vuosaaren sataman ympäristön asemakaavan muutos. Pohjois-Vuosaareen
suunnitellaan pientalovaltaista asuntoaluetta noin 2 000 asukkaalle ja
virkistysaluetta. Arvioinnissa on todettu, että uuden 400 kV voimajohdon
pylväiden rakentaminen ja voimajohdon käyttö eivät aiheuta haittaa tai rajoituksia
tuleville asukkaille.
Sataman ympäristön kaavamuutoksessa Laivanrakentajantien länsipuoliselle
kaavoittamattomalle alueelle suunnitellaan virkistysaluetta ja
suojaviheraluetta.
Kaupunkisuunnittelulautakunta puoltaa ohjelman hyväksymistä.
Yleisten töiden lautakunta toteaa (13.12.2007), että ympäristövaikutusten arviointiselostus on perusteellinen ja selkeä. Helsingin kaupunginhallituksen aiemmassa lausunnossa esitetyt seikat on otettu huomioon. Arviointiselostuksessa on vaihtoehtojen rakentamisen ja käytön aikaisia vaikutuksia tarkasteltu ansiokkaasti.
Yleisten töiden lautakunnan mielestä vaihtoehto A eli ilmajohto on esitetyistä vaihtoehdoista kustannustehokkaampi ja ylläpidon kannalta helpompi toteuttaa. Lisäksi se ei aiheuta muita pysyviä vaikutuksia kuin puuston poisto 5 metrillä levenevältä johtoalueelta välillä Vuosaaren voimalaitos - Mellunmäen 110 kV voimajohdon haarautumispaikka.
Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin sekä Khs:n asiassa 10.4.2007 Uudenmaan ympäristökeskukselle antamaan lausuntoon.
RYJ Kaupunginhallitus päättänee lähettää Uudenmaan ympäristökeskukselle 400 kV voimajohtohanke Länsisalmi-Vuosaari -ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta seuraavan lausunnon:
Länsisalmi–Vuosaari 400 kV voimajohdon ympäristövaikutusten
arviointiselostus on laadittu asiallisesti ja huolellisesti, ja se on perusteellinen ja selkeä. Helsingin
kaupunginhallituksen 10.4.2007 antamassa lausunnossa esitetyt seikat on otettu
arvioinnissa huomioon.
Kaupunginhallitus toteaa edelleen, että voimajohtohankkeen jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota haittojen ehkäisyyn ja lieventämiseen samaan tapaan kuin Vuosaaren satamahankkeen suunnittelussa on tehty.
Voimajohtohankkeen linjan kohdalla on luonnonsuojelualuetta, Natura-aluetta ja virkistysaluetta. Kaupunginhallitus katsoo, että Natura-alueen ja lähiympäristön linnusto tulee ottaa huomioon mm. asettamalla johtoihin huomiopalloja ja ajoittamalla rakennustyöt lintujen pesimäajan ulkopuolelle.
Rakennustöiden suunnittelussa ja ajoituksessa tulee ottaa huomioon myös Mustavuoren ja Vuosaaren pohjoisosien runsas ja tulevaisuudessa laajentuva käyttö virkistys- ja ulkoilualueena.
Eri vaihtoehtojen kustannuksista ja toteutettavuudesta kaupunginhallitus toteaa, että vaihtoehto A eli avojohtovaihtoehto on maakaapelivaihtoehtoa B kustannustehokkaampi ja ylläpidon kannalta helpompi toteuttaa.
Lopuksi kaupunginhallitus toteaa
kaavoituksellisista seikoista seuraavaa:
- Helsingin Yleiskaava 2002
on voimassa koko alueella.
- Yleiskaavassa linjan
kohdalla on luonnonsuojelualuetta, Natura-aluetta ja virkistysaluetta. Linja
päättyy teknisen huollon alueelle (Vuosaaren voimalaitos).
- Vuosaaren huipun alue on
virkistyskäytössä. Virkistysalue on osin vielä rakenteilla ja osin vasta
suunnitteilla, joten virkistyskäyttö tulee laajentumaan lähivuosina.
- Vuosaaren sataman kaava
(10640) on voimassa pääosalla Helsingin puoleista aluetta. Laivanrakentajantien
ja Niinisaarentien risteyksen eteläpuolella linja sijaitsee kaavoittamattomalla
alueella. Linjan kohdalla on luonnonsuojelu-, Natura-, virkistys-, maisemanhoito-
ja urheilu- ja virkistyspalvelualuetta ratsastuskoulua varten.
- Linjan läheisyydessä on
vireillä kaksi asemakaavaa: Pohjois-Vuosaaren asemakaava ja Vuosaaren sataman
ympäristön asemakaavan muutos. Pohjois-Vuosaareen suunnitellaan pientalovaltaista
asuntoaluetta noin 2 000 asukkaalle ja virkistysaluetta. Arvioinnissa on
todettu, että uuden 400 kV voimajohdon pylväiden rakentaminen ja voimajohdon
käyttö eivät aiheuta haittaa tai rajoituksia tuleville asukkaille.
- Vuosaaren sataman
ympäristön kaavamuutoksessa Laivanrakentajantien länsipuoliselle
kaavoittamattomalle alueelle suunnitellaan virkistysaluetta ja
suojaviheraluetta.
Kaupunginhallitus puoltaa
arviointiselostuksen hyväksymistä.
Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja yleisten töiden lautakunnalle.
Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
LIITTEET |
Liite 1 |
Ympäristövaikutusten arviointiselostus 400 kV voimajohtohankkeessa |
|
Liite 2 |
Khs 10.4.2007 § 545 |
LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE HELSINGIN ENERGIAN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA
Khs 2007-2398
Uudenmaan ympäristökeskus on (1.11.2007) varannut Helsingin kaupunginhallitukselle tilaisuuden antaa lausunto Helsingin Energian lupahakemuksesta. Lausunto tulisi antaa 5.1.2008 mennessä.
Ryj toteaa, että lausunnon antamiselle on saatu lisäaikaa 31.1.2008 saakka.
Helsingin Energia on toimittanut Uudenmaan ympäristökeskukselle ympäristölupahakemuksen koskien Helsingin Vuosaaressa sijaitsevaa kivihiilen varmuusvarastoa. Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla vuonna 2001. Lupakäsittelyn viivästymisen vuoksi asianosaisille annetaan uusi mahdollisuus lausua mielipiteensä.
Vuosaaren kivihiilivarasto on rakennettu kriisiaikojen varmuusvarastoksi. Varaston pinta-ala on noin 8 hehtaaria ja sen hiilimäärä on noin 880 000 tonnia. Kivihiilivarasto täyttyi vuonna 1996. Varastokasan rinteet on pääosin nurmetettu hiilikasan läpi suotautuvan sadevesimäärän minimoimiseksi sekä eroosion ja kasan pölyämisen ehkäisemiseksi. Varastokasan suoto- ja valumavedet kerätään 5 000 m3:n selkeytysaltaaseen. Selkeytysaltaan ylivuotovedet johdetaan putkea pitkin mereen. Kivihiilivaraston tarkkailu on osa Vuosaaren suoto-, pohja- ja pintavesien yhteistarkkailua. Varaston alueella on havaittu pohjaveden suolaantumista ja epäpuhtauksien arvioidaan olevan peräisin varaston pohjarakenteesta. Kivihiilivarasto ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella ja pohjaveden virtaukset ovat kohti merta.
Kaupunkisuunnittelulautakunta puoltaa (29.11.2007) ympäristöluvan myöntämistä Helsingin Energialle.
Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Vuosaaren kivihiilen varmuusvarasto toimii tärkeänä turvana poikkeusolojen energiatuotannossa.
Kiinteistölautakunta puoltaa (4.12.2007) ympäristöluvan antamista Helsingin Energialle eikä sillä ole huomauttamista asiaan.
Ympäristölautakunta päätti (11.12.2007) antaa seuraavaan lausunnon:
Kivihiilivaraston ympäristövaikutukset
Pintavesivaikutukset
Hiilivaraston suoto- ja pintavedet johdetaan keräysaltaaseen ja siitä ylivuotona edelleen viemärissä/ojissa merialueelle. Vuodesta 2002 alkaen keräysaltaaseen on johdettu lisäksi voimalaitosten pohjatuhkan välivarastointikentän valumavedet. Keräysaltaan vesi on sisältänyt runsaasti kloridia, sulfaattia, typpeä, natriumia, kalsiumia ja molybdeenia. Keräysaltaasta poistuvassa vedessä on nykyisin edelleen edellä mainittuja aineita koholla olevia pitoisuuksia, mutta altaasta (harvoin) ylivuotona poistuvalla vedellä ei ole kuitenkaan havaittu erityisiä haittavaikutuksia merialueella. Hiilivaraston läpi ei ole todettu juurikaan suotautuvan vettä, joten keräysaltaan vedet ovat lähinnä pintavettä.
Pohjavesivaikutukset
Hiilivaraston länsipuolella pohjaveden laatu täytti aluksi talousveden laatuvaatimukset, mutta vuodesta 1996 pohjaveden kloridi-, sulfaatti-, kalsium,- natrium- ja molybdeenipitoisuudet sekä sähkönjohtavuus kohosivat merkittävästi. Myös varaston itäpuolella pitoisuudet ovat nousseet, mutta pohjois- ja koillispuolella ei ole havaittu vastaavia pitoisuusnousuja. Koska pohjaveden virtaussuunta on varastosta itä-etelä-lounais-suuntaan, ilmenevät hiilivaraston pohjavesivaikutukset tässä suunnassa. Pohjaveden suolaantuminen johtuu todennäköisesti pohjarakenteessa käytetyistä voimalaitostuhkista ja rikinpoistotuotteista. Hiilivarastosta pohjarakenteen läpi ei ole suotautunut vettä. Vuosien 1997–1999 välisenä aikana suolaantuminen on edennyt muutamia kymmeniä metrejä itä-kaakkois- ja lounaisosissa aluetta. 2000-luvulla pohjaveden laadussa hiilivaraston ympärillä ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia. Kivihiilivaraston länsipuolella pohjaveden laatuun vaikuttavat lisäksi vanhalta kaatopaikalta tulevat etenkin typpiyhdisteitä sisältävät suotovedet. Suolaantuneen pohjavesialueen nykyisestä laajuudesta ei saa selvää käsitystä, koska havaintoasemaverkosto alueella on melko suppea. Alue ei ole kuitenkaan yhteydessä Vuosaaren I-luokan pohjavesialueeseen.
Pohjarakenteesta suotautuvista aineista ihmiselle haitallisimmat ovat molybdeeni ja nitraatti-nitriittiyhdisteet, joilla on mm. haitallisia vaikutuksia aineenvaihduntaan. Sulfaatti- ja kloridipitoisuudet voivat olla korkeitakin ennenkuin niistä on ihmisille haittaa, sen sijaan putkistojen korroosiohaitan johdosta suositellaan alempia pitoisuuksia. Kalsium ja natrium ovat ihmiselle tarpeellisia hivenaineita eikä suurten pitoisuuksien terveyshaitoista ole paljoakaan tietoja.
VTT:n tekemien liukoisuustutkimusten mukaan lentotuhkarakenteesta liukenevien haitallisten aineiden pitoisuudet alenevat huomattavasti jo muutamassa vuodessa. Arvion mukaan keskeisten haitallisten aineiden pitoisuudet suotovesissä laskevat jo kertaluokan verran kolmen vuoden kuluessa. Hiilivaraston ympäristön pohjavesiseurannan tulosten vuosilta 1995–1999 mukaan molybdeenipitoisuudet ovat jonkin verran alentuneet huippuarvoista, mutta kloridi-, sulfaatti-, kalsium- ja natriumpitoisuudet eivät ole selväpiirteisesti alentuneet. Molybdeenipitoisuus on alentunut edelleen 2000-luvulla, mutta muissa aineissa ei ole tapahtunut alentumista.
Ilmapäästöt
Ilmapäästöjä on tutkittu alueella yhdeksästä havaintopaikasta, joista vuoden 1999 lopussa poistui kolme käytöstä. Laskeumanäytteistä on määritetty kokonaislaskeuman lisäksi vesiliukoisten ja veteen liukenemattomien aineiden määrät, vesiliukoiset sulfaatit ja palavat aineet. Suurimmat laskeuma-arvot vuonna 1999 olivat golfkentän vieressä, Vuosaaren A-voimalaitoksen katolla ja Niinilahden pienvenesatamassa. Vuosaaresta mitatut arvot ovat pienempiä kuin vertailualueena käytetyn Hanasaaren voimalaitoksen lähialueelta mitatut pitoisuudet. Hiilivaraston lähellä olevien keräimien tulokset eivät poikenneet vertailupisteiden tuloksista. Varaston pinnan nurmi ja istutukset estävät hiilivaraston pölyämistä. Laskeumaseurannalla ei pystytty erottamaan kivihiilivaraston mahdollisia pölypäästöjä muista päästöistä ja seuranta on ympäristöviranomaisen suostumuksella lopetettu.
Toimenpiteet haittojen
vähentämiseksi
Laskeutusaltaan pohjaliete sisälsi metalleista eniten kromia, nikkeliä, molybdeeniä ja sinkkiä. Altaan pohjalta liete on poistettu yhden kerran vuonna 1999 ja liete on palautettu takaisin kivihiilivarastoon. Tämän jälkeen lietettä ei ole ollut tarpeen poistaa.
Kivihiilivaraston ympäristön ojat on vuonna 2006 perattu ja alueen vesakko raivattu ja silputtu jäte on jätetty hiilivaraston pinnalle. Toimenpide on aika ajoin tarpeen mereen joutuvan kuormituksen vähentämiseksi. Kivihiilivarasto on peitetty nurmetuksella, mikä estää pintavesien valumista ja varaston pölyämistä.
Hiilivaraston pohjarakenteesta liuenneet aineet ovat aiheuttaneet pohjaveden suolaantumista. Korkea sulfaattipitoisuus voi vahingoittaa maahan asennettuja betoniviemäreitä tai -paaluja. Tämä on otettava huomioon, mikäli alueelle rakennetaan betonisia rakenteita pohjaveden pinnan alapuolelle. Suotovesiojien kunnon tarkkailulla varmistetaan, että kaikki suotovedet ohjautuvat laskeutusaltaaseen. Sadevedet ohjataan mahdollisimman hyvin pintavaluntana suoraan keräilyojiin.
Lupamääräyksissä huomioitavaa
Ympäristölautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Helsingin Energian Vuosaaren kivihiilivarastolle, kun luvan lupamääräyksissä otetaan huomioon seuraavat näkökohdat:
1 Hiilivaraston ympärillä olevat suoto- ja pintavalumavesien keräilyojat tarkastetaan vuosittain niiden hyvän toimivuuden varmistamiseksi ja perataan tarvittaessa.
2 Laskeutusallas tyhjennetään lietteestä riittävän usein, jotta lietettä ei pääse karkaamaan vesistöön.
3 Kivihiilivaraston ympäristössä tehdään kattava pohjavesiselvitys, jossa määritetään selkeät suolaantuneen pohjavesialueen rajat ja selvitetään tällä alueella olevat tai sinne suunnitellut toiminnot, joille pilaantuneesta pohjavedestä saattaa aiheutua riskejä.
4 Pohjavesi- ja pintavesitarkkailujen tulokset yhteenvetoineen toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle vuosittain.
5 Luvan saaja ryhtyy toimenpiteisiin pohjaveden suolaantumisen estämiseksi. Selvitys aiotuista toimenpiteistä toimitetaan Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin ympäristölautakunnalle vuoden kuluessa päätöksen antamisesta.
Helsingin Satama toteaa (13.12.2007) mm., että Vuosaaren sataman ja satamakeskuksen rakentamisen johdosta olosuhteet hakemuksen mukaisen kivihiilivaraston ympäristössä ovat olennaisesti muuttuneet varaston olemassaolon ja hakemuksen vireilläolon aikana. Tämä on tuotu esille myös Helsingin Energian Uudenmaan ympäristökeskukselle 31.5.2007 toimittamassa ympäristölupahakemuksen täydennyksessä.
Vuosaaren satamakeskuksen yleissuunnitelma kehittyy jatkuvasti. Liitteenä on yleissuunnitelman 26.10.2007 päivätty viimeisin versio.
Helsingin Satama katsoo, ettei kivihiilen varmuusvarastoin hakemuksen mukaisella alueella ole pitkällä tähtäimellä perusteltua, kun otetaan huomioon Vuosaaren satamahankkeeseen tehtyjen ja tehtävien panostusten suuruus ja alueen kehittämistarpeet pitkällä tähtäyksellä. Varmuusvarastoalueen vieressä olevalle Helsingin Sataman vuokra-alueeseen kuuluvalla korttelialueella käynnistyy rakennustoiminta vuoden 2008 alussa ja merkittävä osa kyseisestä korttelista on valmiiksi rakennettu sataman käyttöönottoon mennessä.
Kivihiilen varmuusvarastointi Vuosaaren satamakeskuksessa aivan sataman portin vieressä on tehotonta maankäyttöä. Tulevaisuudessa Vuosaaren kivihiilivaraston sijaintialuetta olisi tarkoituksenmukaista hyödyntää Vuosaaren satamakeskuksen toimintaa ja kehittämistä tukevassa käytössä. Lisäksi on todettava, että Vuosaaren voimalaitoksilla ei voida käyttää kivihiiltä energian lähteenä; lähin kivihiiltä käyttävä voimalaitos on Hanasaaren voimalaitos Sörnäisissä. Kivihiilen varmuusvaraston pitämiselle nimenomaan Vuosaaressa ei ole erityisiä perusteita.
Helsingin Satama katsoo, että kivihiilen varmuusvaraston vaihtoehtoista sijaintipaikkaa koskeva selvitystyö tulee käynnistää ensitilassa ja että pidemmällä aikavälillä kivihiilen varmuusvarasto tulee siirtää toisaalle, koska varmuusvarastoaluetta on tarkoituksenmukaista hyödyntää Vuosaaren satamakeskukseen liittyvien toimintojen kehittämiseen ja monipuolistamiseen.
Nykyisellä sijaintipaikallaan kivihiilivaraston pinta- ja suotovedet johdetaan Vuosaaren satamakeskuksen poikki mereen. Toistaiseksi kivihiilivaraston vedet johdetaan osin avo-ojassa. Vuosaaren satamakeskuksen rakentamisen myötä kivihiilivaraston vesien johtaminen avo-ojassa käy mahdottomaksi, minkä vuoksi näiden vesien johtamiseksi on rakennettava asianmukainen viemäröintijärjestelmä. Helsingin Satama katsoo, että hakija tulee velvoittaa osallistumaan Vuosaaren satamakeskuksen alueella kivihiilivaraston vesien johtamiseksi tarvittavan viemäröintijärjestelmän rakentamiskustannuksiin.
Helsingin Satama huomauttaa lisäksi, että kivihiilivaraston rakentamisen aiheuttama pohjaveden suolaantuminen (erityisesti kloridi- ja sulfaattipitoisuuksien kohoaminen) varaston ympäristössä ja varsinkin Vuosaaren satamakeskuksen suunnassa aiheuttaa potentiaalisen riskin pohjaveden pinnan alapuolelle ulottuville betonirakenteille. Tämä riski voidaan minimoida käyttämällä tällaisissa rakenteissa sulfaatinkestävää materiaalia. Kivihiilivaraston läheisyydessä sijaitsevan Vuosaaren satamakeskuksen osalta tämä tarkoittaa käytännössä, että Helsingin Sataman ja tämän alueen toiminnanharjoittajien välisissä vuokrasopimuksissa on otettava tämä potentiaalinen riski huomioon, mistä voi aiheutua Helsingin Satamalle suoria taloudellisia menetyksiä.
Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että kertaluonteinen
suolaantuneen pohjavesialueen laajuuden selvittäminen on perusteltua.
Suolaantuneen pohjaveden alueen toiminnoille aiheuttamien riskien osalta
sulfaatinkestävien materiaalien käyttö pohjavesipinnan alapuolelle ulottuvissa
rakenteissa katsotaan riittäväksi varotoimenpiteeksi.
Kivihiilen varmuusvarasto rakennettiin vuosina 1994-1995 sen aikaisen parhaan tekniikan ja tietämyksen mukaisesti. Pohjaveden suolaantuminen on todettu varaston rakentamisen jälkeen. Suolaantumisen todennäköinen aiheuttaja on varaston pohjarakennemateriaalit. Vuodesta 1994 jatkuneen tarkkailun perusteella pohjaveden kloridi- ja sulfaattipitoisuudet eivät ole kohonneet. Pohjaveden virtaussuunta alueella on itä-etelä-lounaissuuntaan, eikä alue ole yhteydessä Vuosaaren I-luokan pohjavesialueeseen. Em. seikat voidaan katsoa riittäviksi hallitsemaan suolaantunut pohjavesi, eikä pohjaveden suolaantumisen estämistoimenpiteitä tarvita.
Ryj toteaa lopuksi, että maankäytön suunnittelu ei kuulu ympäristölupaharkintaan.
RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin Energian ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:
Kaupunginhallitus puoltaa Helsingin Energian ympäristölupahakemuksen hyväksymistä ehdolla, että luvan lupamääräyksissä otetaan huomioon seuraavat näkökohdat:
1 Hiilivaraston ympärillä olevat suoto- ja pintavalumavesien keräilyojat tarkastetaan vuosittain niiden hyvän toimivuuden varmistamiseksi ja perataan tarvittaessa.
2 Laskeutusallas tyhjennetään lietteestä riittävän usein, jotta lietettä ei pääse karkaamaan vesistöön.
3 Kivihiilivaraston ympäristössä tehdään kertaluonteinen kattava pohjavesiselvitys, jossa määritetään selkeät suolaantuneen pohjavesialueen rajat ja selvitetään tällä alueella olevat tai sinne suunnitellut toiminnot, joille pilaantuneesta pohjavedestä saattaa aiheutua riskejä.
4 Pohjavesi- ja pintavesitarkkailujen tulokset yhteenvetoineen toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle vuosittain.
Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, kiinteistövirastolle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja Helsingin Satamalle.
Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIEHEN VASTAUS XXXX XXXXXX KIRJOITUKSEN JOHDOSTA
Khs 2007-793
./. Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia ilmoittaa (18.12.2007) Khlle tiedoksi, että Xxxx Xxxxxxx kirjoitus ei ole johtanut toimenpiteisiin. Samalla kanslia oheistaa oikeusasiamiehen vastauksen Khlle tiedoksi ja pyytää ilmoittamaan asian lopputuloksesta siinä selvityksiä antaneille. Oikeusasiamiehen vastaus on esityslistan tämän asian liitteenä.
Eduskunnan oikeusasiamies toteaa vastauksessaan mm., että Xxx Xx-xxxxx on kirjeessään 7.3.2006 pyytänyt eduskunnan oikeusasiamiestä tutkimaan Helsingin terveyskeskuksen menettelyä kahta osastonhoitajan tehtävää täytettäessä. Kysymyksessä olivat marraskuussa 2004 täytetty akuuttipsykiatrian osastonhoitajan tehtävä ja helmikuussa 2006 täytetty kuntoutuskodin osastonhoitajan tehtävä. Kirjoituksessa todettiin, ettei avoimista tehtävistä ilmoitettu eikä niitä täytetty asianmukaisesti ottaen huomioon, että kysymyksessä olivat julkiset tehtävät.
Oikeusasiamies toteaa, että saadun selvityksen mukaan kaupunki on muuttanut viranhaltijoiden virkasuhteita työsopimussuhteiksi 1.11.2003 voimaan tulleeseen kuntalain muutokseen perustuen. Osastonhoitajat ja heidän välittömässä alaisuudessaan toimiva henkilökunta ovat työsuhteessa, koska korkein hallinto-oikeus on katsonut, että he eivät käytä julkista valtaa kuntalain 44 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Tehtävien täyttömenettelyssä on noudatettu kaupungin ohjeistamaa hakumenettelyä, joka perustuu työsopimuslakiin.
Saatuun selvitykseen viitaten oikeusasiamies katsoo, että asiassa ei ole ilmennyt aihetta epäillä lainvastaista menettelyä tai velvollisuuden laiminlyöntiä.
STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä eduskunnan oikeusasiamiehen 18.12.2007 antaman vastauksen tiedoksi.
Pöytäkirjanote jäljennöksin vastauksesta terveyskeskukselle, tulosyksikön johtajalle Jorma Oksaselle sekä hallintokeskuksen oikeuspalveluille.
Lisätiedot:
Vanne Pertti, kansliapäällikkö, puhelin 310 36009
LIITE |
LAPSIPERHEIDEN ETUJÄRJESTÖ RY:N ALOITE KOTIVANHEMPIEN OIKEUDESTA ALENNUKSIIN JULKISISSA PALVELUISSA
Khs 2007-1726
Lapsiperheiden Etujärjestö ry toteaa (30.7.2007) kunnan asukkaan aloitteena käsiteltävässä esityksessään seuraavaa:
”Eräät ryhmät saavat heikentyneen maksukykynsä vuoksi alennuksia käyttäessään julkisia palveluita kuten liikuntapaikkoja, kulttuuripalveluita ja kulkuvälineitä. Näitä ryhmiä ovat työttömät, opiskelijat, eläkeläiset ja varusmiehet. Oikeus alennukseen on perusteltu ja merkittävä kannustin palveluiden käyttöön. Kotona lapsiaan hoitavat vanhemmat puuttuvat alennuksiin oikeutettujen joukosta, vaikka kotivanhemman etuudet ovat pienimmillään huomattavasti vähäisemmät kuin muilla ryhmillä.
Alennusta on myönnettävä myös kotona lapsiaan hoitaville vanhemmille, jotka kuuluvat Kelan perhe-etuuksien piiriin. Äitiys-, isyys-, vanhempain-, ja hoitovapaa on helposti todistettavissa Kelan antamalla tukipäätöksellä. Tämä selkeä käytäntö toimii muidenkin alennukseen oikeutettujen ryhmien kohdalla: alennusten piiriin kuulutaan määrätyssä elämäntilanteessa, joka on todistettavissa.
Kotivanhempien alennuksen puuttumista eivät korvaa esimerkiksi lasten tai
nuorten saamat alennukset, koska nämä eivät koske suoraan pienten lasten
vanhempia. Sarjalippujakin varten tarvitsee kerralla isomman rahamäärän, mikä
aiheuttaa vaikeuksia vähävaraisille kotivanhemmille. Vähävaraiset lapsiperheet
ovat merkittävän köyhiä, ja vähävaraisuuden seuraukset ovat vakavat niin inhimillisesti
kuin valtion ja kuntien talouden kannalta. Esittämämme alennukset ovat yksi
halvimmista keinoista tukea perheiden hyvinvointia.
Uskomme vahvasti, että kotivanhempien alennuksista koituu kunnille taloudellista hyötyä, koska alennukset tuovat julkiset liikunta- ja kulttuuripalvelut ja kulkuneuvot vähävaraistenkin lapsiperheiden saataville. Pitkällä tähtäimellä näiden palvelujen käyttäminen vähentää syrjäytymisvaaraa ja on ennaltaehkäisevää toimintaa sekä sosiaalisia ongelmia että mielenterveys-, päihde-, ja terveysongelmia ajatellen.”
Liikuntalautakunta toteaa (16.10.2007) mm., että liikuntatoimi järjestää vuosittain useita liikuntatapahtumia ja -kampanjoita eri ikäryhmille. Näitä ovat esimerkiksi Liikuntahulinat lapsiperheille, Naisten liikuntaviikko, terveysliikuntatapahtumat (mm. Terveysliikuntapäivä), hallivesijumpat, maksuttomat puistojumpat ja kuntosaliopastukset. Liikuntaviraston liikuntapaikoissa sijaitsevien ITE-pisteiden tavoitteena on, että asiakas saa tietoa liikunnan terveysvaikutuksista sekä Helsingin liikuntamahdollisuuksista ja -palveluista.
Helsingin
liikuntatoimi ylläpitää lukuisia liikuntapaikkoja, joissa liikunnan harrastaminen
on maksutonta. Näitä ovat mm. ulkoilualueet ja -reitit, luistelu- ja palloilukentät,
hiihtoladut ja valvotut uimarannat. Uimahalleissa, liikuntahalleissa,
tekojääradoilla ym. pääsymaksullisissa paikoissa aikuisten hinnat ovat hyvin
kohtuullisia.
Lautakunta katsoo, että tällä hetkellä ei ole tarkoituksenmukaista myöntää kotivanhemmille erillisiä alennuksia julkisiin liikuntapalveluihin.
./. Liikuntalautakunnan lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä 1.
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta toteaa (17.10.2007) mm., että kulttuuriasiainkeskuksen tilaisuuksien pääsylippujen hinnat ovat erittäin kohtuullisia. Talousarviossa olevan hinnaston mukaan eri toimipisteissä järjestettävien maksullisten tilaisuuksien pääsymaksujen alin hinta voi olla 2 euroa ja ylin 35 euroa. Päätökset perittävistä pääsymaksuista tehdään tulosyksiköissä tilaisuuskohtaisesti. Suurin osa pääsylipuista maksaa alle 10 euroa. Lasten kulttuuritilaisuuksiin aikuiset pääsevät lasten lipun hinnalla. Kulttuuriasiankeskus järjestää myös paljon täysin maksuttomia tilaisuuksia. Tämä hintapolitiikka on luotu nimenomaan siksi, että pääsylipun hinta ei muodostuisi esteeksi osallistumiselle.
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta ei näe tarpeelliseksi uuden erityisryhmän lisäämistä tilaisuuksien pääsylipuista alennuksia saavien joukkoon.
./. Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä 2.
Joukkoliikennelautakunta toteaa (18.10.2007) mm., että vähävaraisten talouksien tukeminen on kannatettava ajatus. Helsingin sisäisen liikenteen kausilipun perussubventio on n. 58 % eli varsin korkea. Tämän lisäksi annetaan alennuksia eri perustein.
Pientä lasta rattaissa kuljettavilla on vapaa matkustusoikeus. Nämä henkilöt ovat usein kotivanhempia. Tähän alennukseen on selkeä liikenteen järjestämiseen ja lapsen turvallisuuteen liittyvä peruste, koska useissa joukkoliikennevälineissä lasta kuljettava henkilö joutuisi lipun ostaakseen poistumaan lapsen luota.
Joukkoliikennelautakunta katsoo, että niin kotivanhempien kuin muidenkin sosiaalisin perustein tukea tarvitsevien taloudellinen tuki tulee hoitaa sosiaalitoimen eikä liikennelaitoksen kautta. Tällöin tuki voidaan kohdentaa parhaiten niille, jotka sitä todella tarvitsevat. Kotivanhempien taloudelliselle tukemiselle joukkoliikenteessä ei ole liikenteen järjestämiseen liittyvää perustetta.
Liikennelaitoksen ja YTV:n tavoitteena on selkeyttää ja yksinkertaistaa pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmää. Erilaisten alennusryhmien ja lippulajien määrää pyritään vähentämään. Tämän tavoitteen saavuttamista ei tue uusien alennuksien myöntäminen sosiaalisin perustein.
./. Joukkoliikennelautakunnan lausunto on esityslistan
tämän asian liitteenä 3.
Sosiaalilautakunta toteaa (13.11.2007) mm., että sosiaaliviraston lapsiperheiden palveluista maksuttomia ovat leikkipuistojen avoin toiminta ja perheneuvolatoiminta. Leikkipuistojen suurin käyttäjäryhmä aamupäivisin ovat lapsiperheet, ja puistoissa järjestetään monimuotoista toimintaa. Vanhemmat ja lapset voivat osallistua toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Helsingissä on 71 leikkipuistoa. Helsingissä on myös neljä perhetaloa.
Lastensuojeluperheille voidaan toimeentulotuen lisäksi maksaa harkinnanvaraisesti lastensuojelun taloudellista avustusta sellaisiin hankintoihin tai harrastuksiin, joita toimeentulotuen maksamisen perusteissa ei oteta huomioon. Taloudellisella avustamisella on tuettu riskiolosuhteissa elävien lastensuojeluperheiden lasten ja nuorten harrastusvälineiden ja varusteiden hankintaa sekä osallistumismaksuja.
Sosiaalitoimen taloudellinen avustaminen määräytyy asiakkaiden tulojen perusteella. Sosiaalilautakunta katsoo, että taloudellinen avustaminen harrastustoimintaan on yksi merkittävistä keinoista tukea riskiolosuhteissa elävien lasten ja nuorten virikkeellistä vapaa-aikaa sekä ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymisriskiä. Lasten pääsyä ilmaiseksi julkisiin harrastuspaikkoihin on hyvä tukea. Sosiaalilautakunta katsoo, että julkiset palvelut sisältävät jo nyt riittävästi kohtuuhintaisia tai maksuttomia palveluja myös kotivanhemmille.
./. Sosiaalilautakunnan lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä 4.
Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (27.11.2007), että kaupungin tuottamien julkisten palvelujen maksut on pyritty pitämään kohtuullisina, jotta kaupunkilaisilla olisi mahdollisuus käyttää ko. palveluja. Oman toiminnan ohella kaupunki tukee vuosittain satoja kulttuuri- ja liikuntajärjestöjen tuottamia palveluja, jotta myös näistä palveluista perittävät maksut pysyisivät kohtuullisina. Lisäksi osa kulttuuritapahtumista ja liikuntaharrastuspaikoista on kaupunkilaisille täysin maksuttomia. Palvelumaksuilla tai lipputuloilla katetaan vain hyvin pieni osa palvelun tuottamiskustannuksista. Virastojen tapahtumakalenterit ja tiedot tilaisuuksista sekä hinnastot ovat helposti nähtävillä virastojen nettisivuilla.
Lisäksi talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että yksittäisten henkilöiden tai perheiden taloudellinen avustaminen sosiaalisin perustein kuuluu sosiaalitoimelle.
Stj viittaa aloitteesta saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että kaupunki tuottaa runsaasti kaupunkilaisille täysin maksuttomia palveluja ja kaupungin tuottamista palveluista perittävät maksut ovat varsin kohtuullisia. Maksujärjestelmien tulisi olla mahdollisimman yksinkertaisia. Alennuksia tärkeämpänä Stj pitää kaikkien lapsiperheiden käyttämien palvelujen maksujen kohtuullisuutta ja sitä, että myös täysin maksuttomia palveluja on edelleen tarjolla helsinkiläisille lapsiperheille.
STJ Kaupunginhallitus päättänee, ettei Lapsiperheiden Etujärjestö ry:n esitys kotivanhempien oikeudesta alennuksiin julkisissa palveluissa anna aihetta toimenpiteisiin.
Samalla kaupunginhallitus päättänee todeta, että Helsinki tulee jatkossakin kiinnittämään erityistä huomiota palvelujen järjestämiseen lapsiperheille sekä palveluista perittävien maksujen kohtuullisuuteen.
Kirje Lapsiperheiden Etujärjestö ry:lle sekä pöytäkirjanote liikuntalautakunnalle, kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle, joukkoliikennelautakunnalle, sosiaalilautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.
Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
|
|
Liite 3 |
|
|
Liite 4 |
HELSINGIN JÄÄHALLIA KOSKEVAN PITKÄAIKAISEN VUOKRASOPIMUKSEN TEKEMINEN JÄÄKENTTÄSÄÄTIÖN KANSSA
Khs 2003-1828
Liikuntalautakunta toteaa (20.11.2007) mm., että kaupunginkanslia on 3.10.2003 päivätyllä lähetteellä toimittanut liikuntalautakunnalle Jääkenttäsäätiön hakemuksen, joka koskee Jääkenttäsäätiön Helsingin jäähallin jatkosopimusta
Hakemuksessa todetaan mm., että Jääkenttäsäätiön ja Helsingin kaupungin välinen Helsingin jäähallia koskeva vuokrasopimus päättyy muodollisesti 31.12.2008.
Jäähallin vuokrasoikeuden käyttäminen mm. erilaisten peruskorjausten rahoituksen vakuutena edellyttää riittävän pitkää vuokrasopimusta. Säätiöllä on sekä kaupungilta että rahalaitoksilta otettuja lainoja, joiden takaisinmaksuajat ulottuvat kymmeniä vuosia eteenpäin.
Hakemuksessa esitetään, että säätiön ja kaupungin välistä vuokrasopimusta jatketaan nykyisin ehdoin 30 vuodella päättyväksi 31.12.2038. Vuokrasopimukseen tulisi liittää myös pysäköintialue, jonka säätiö on vuokrannut erikseen liikuntavirastolta.
Lautakunta toteaa asiasta seuraavaa:
Helsingin jäähalli ja siihen liittyvä maa-alue on vuokrattu Jääkenttäsäätiölle Kvston 3.6.1981 ja urheilu- ja ulkoilulautakunnan 18.6.1981 tekemien päätösten mukaisesti.
Kvston 29.11.1989 tekemän päätöksen nojalla liikuntalautakunta on myöhemmin, 14.8.1990 täydentänyt vuokrasopimusta harjoitusjäähallin tarvitseman lisämaa-alueen osalta. Samalla vuokraoikeuden siirtoa koskevaa ehtoa muutettiin siten, että vuokraoikeuden siirto on mahdollinen kaupunkia kuulematta.
Sopimusta muutettiin vuonna 1999 vähäiseltä osin Töölön pallokentälle
rakennettavan jalkapalloareenan tonttijärjestelyjen vuoksi. Vuokra-aluetta
pienennettiin n. 90 m2, muilta osin sopimus säilyi ennallaan (Khs
15.2.1999, liikuntalautakunta 9.3.1999).
Vuokrasopimus on
voimassa 31.12.2008 saakka.
Jäähallin viereinen
pysäköintialue on aiemmin ollut liikuntalautakunnan hallinnassa, mutta alue
siirtyi kiinteistöviraston hallintaan vuoden 2004 alusta. Hakemuksessa mainittu
liikuntaviraston ja Jääkenttäsäätiön välinen pysäköintialuetta koskeva sopimus
päättyi 31.12.2004. Nykyisin kiinteistövirasto vastaa pysäköintialuetta
koskevista sopimuksista. Lautakunnan mielestä pysäköintialueen vuokraus tulee
jatkossakin säilyttää eri sopimuksena.
Sisäinen vuokraus / kiinteistölautakunta 21.11.2006
Liikuntavirasto ja
kiinteistövirasto ovat neuvotelleet jäähallia koskevan sisäisen
vuokrasopimuksen jatkamisesta vuoden 2009 alusta.
Kiinteistölautakunnan
21.11.2006 esityslistalta ilmenevät sisäisen vuokrauksen perustelut.
Listateksti kuuluu seuraavasti:
”Liikuntavirastolle
on vuokrattu osoitteessa Nordenskiöldinkatu 13 sijaitseva 16 145 m2:n
suuruinen jäähalli ja 3 953 m2:n suuruinen harjoitusjäähalli,
joiden nykyinen vuokra on yhteensä 15 064,36 euroa/kk (0,75 euroa/m2/kk).
Nykyisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättymisajankohta on 31.12.2008, ja
samalla päättyy myös liikuntaviraston jälleenvuokrasopimus Jääkenttäsäätiön
kanssa.
Edellä mainittu
harjoitusjäähalli on todellisuudessa Jääkenttäsäätiön taseessa. Se on siis
rakennettu Jääkenttäsäätiön kustannuksella, eikä kaupunki ole käyttänyt
kohteeseen investointimäärärahojaan. Siten rakennus ei ole kaupungin suoraan
omistama, eikä sen vuokraamiseen sovelleta sisäisen tilavuokran periaatteita.
Vuokrasopimuksen
uusimisen yhteydessä kiinteistövirasto on neuvotellut harjoitusjäähallin
vuokrasopimuksen muuttamisesta vain tontinvuokraa koskevaksi. Varsinaisen
jäähallin osalta on tarkoitus tehdä tavanomainen pääomavuokrasopimus 1.1.2009
lukien. Ylläpidosta vastaa edelleen Jääkenttäsäätiö kustannuksellaan.
Jäähallin vuokrasopimus
Jäähalli otettiin
käyttöön vuonna 1966, jonka jälkeen sen peruskorjauksiin ei ole käytetty
kaupungin suoria investointimäärärahoja. Peruskorjausinvestointeihin on
käytetty Jääkenttäsäätiön omia pääomia, lainarahoitusta ja kaupungin myöntämää
avustusta. Tarkoituksena on, että jatkossakaan kaupunki ei investoisi kyseiseen
rakennukseen. Näin ollen sisäinen vuokra ei sisällä poisto-oikeutta, koska
vuokralla ei ole tarkoitus kerätä rahoitusta tulevia peruskorjausinvestointeja
varten.
Edellä mainitun
perusteella vuokranmäärityksen perustana käytetään rakennuksen nykyistä
teknistä arvoa, joka on arviolta 30 % uushankintahinnasta eli 528 euroa/m2.
Sisäinen vuokra muodostuu tekniselle arvolle lasketusta 3 %:n tuotosta (1,32
euroa/m2/kk) ja tontinvuokraosuudesta (0,59 euroa/m2/kk).
Näin saatu pääomavuokra on yhteensä 1,91 euroa/m2/kk, joka ei
siis sisällä poiston osuutta.
Tilakeskus on
neuvotellut kyseisen 16 145 m2:n suuruisen jäähallin vuokraamisesta
1.1.2009 lukien liikuntavirastolle 30 836,95 euroa/kk (1,91 euroa/m2/kk)
pääomavuokrasta ja muutoin liitteenä olevan vuokrasopimuksen mukaisin ehdoin.
Harjoitusjäähallin tontinvuokrasopimus
Harjoitusjäähallin
pinta-ala on 3 953 m2. Se vuokrataan tontinvuokralla 1.1.2009 lähtien
liikuntavirastolle sisäisellä vuokrauksella, joka määräytyy vastaavanlaisten
kohteiden pääomavuokra-arvon perusteella. Tällä hetkellä vuokran määrä olisi
n. 14 000 euroa vuodessa.”
Liikuntalautakunta
toteaa lisäksi, että harjoitusjäähallin vuokran perusteena on käytetty samaa
yksikköhintaa kuin Helsinki-hallin vuokrauksessa vuonna 1995. Indeksikorotukset
huomioon ottaen vuokra on laskettu pääoma-arvon 142 euroa/k‑em2,
joka vastaa 0,59 euroa/m2/kk, mukaan (indeksi = 1626/8/2006). Koska
halli sijaitsee maanalaisessa tilassa, vuokrasta peritään puolet maanpäälliseen
tilaan verrattuna. Perusvuosivuokra (ind 100) on näin ollen 863,05 euroa.
Sisäinen vuokra
Tilakeskuksen toimitilapäällikkö on 3.10.2007 päivätyllä sopimuksella vuokrannut liikuntavirastolle 1.1.2009 lukien osoitteessa Nordenskiöldinkatu 13 sijaitsevan 16 145 m2 suuruisen jäähallitilan 30 836,95 euroa/kk (1,91 euroa/m2/kk) eli 370 043,40 euroa/v pääomavuokrasta siten, että vuokra vastaa elinkustannusindeksin pistelukua VI / 2006 = 1624. Vuokra tarkistetaan indeksillä ensimmäisen kerran 1.1.2010. Sopimuksen ensimmäinen irtisanomisaika on 31.12.2027, jonka jälkeen sopimus jatkuu 12 kuukauden irtisanomisajalla.
Tonttiosaston
osastopäällikkö on 8.11.2007 allekirjoitetulla sopimuksella vuokrannut
liikuntavirastolle 1.1.2009 lukien 3 953 m2:n suuruisen
harjoitusjäähallin maa-alueen siten, että elinkustannusindeksin pistelukua VII
/ 2006 = 1626 vastaava vuosivuokra on 14 033,15 euroa ja sitä vastaava
perusvuosivuokra 863,05 euroa. Vuokra-aika päättyy 31.12.2027.
Jäähallin ja
harjoitusjäähallin vuosivuokra olisi tällä hetkellä (ind 1671) yhteensä noin
395 174 euroa. Nykyinen sisäinen vuokra on 15 064,36 euroa / kk eli
180 772,32 euroa vuodessa, joten sisäinen vuokra nousee noin 2,2 –
kertaiseksi.
Toiminta-avustus
Jääkenttäsäätiö
kuuluu yhteisöihin, joille kaupunki antaa toiminta-avustusta. Vuonna 2008
tilitysvuokran osuus toiminta-avustuksesta on 190 000 euroa.
Uusi vuokrasopimus Jääkenttäsäätiön kanssa
Lautakunta esittää,
että Jääkenttäsäätiön kanssa tehdään uusi 1.1.2009 alkava vuokrasopimus.
Vuokran määräksi esitetään 50 % liikuntaviraston maksettavaksi tulevasta
jäähallirakennuksen ja harjoitusjäähallin maanalaisen alueen sisäisestä
vuokrasta. Vuokra-ajan pituudeksi lautakunta esittää 19 vuotta, mikä on sama
kuin sisäisten sopimusten vuokra-aika.
Jääkenttäsäätiöltä
perittävä uusi vuokra olisi edellä olevan perusteella noin 197 600 euroa
vuodessa tämän hetken hintatasolla.
Sj toteaa talous- ja suunnittelukeskuksen ilmoittaneen 28.12.2007, ettei sillä ole huomautettavaa asiasta. Sj:n esitys on lautakunnan esityksen mukainen.
SJ Kaupunginhallitus
päättänee oikeuttaa liikuntalautakunnan vuokraamaan Jääkenttäsäätiölle 14.
kaupunginosassa (Taka-Töölö), yleisellä urheilualueella Rnro 91 -14 -9904 -100
sijaitseva Helsingin jäähalli pihapiireineen ja siihen liittyvä
harjoitusjäähallin maanalainen alue, yhteensä noin 26 554 m2, jääurheilua ja muuta liikuntatoimintaa sekä kulttuuritoimintaa varten
1.1.2009 lukien 31.12.2027 saakka seuraavin ehdoin:
1
Jäähalli vuosivuokra määrätään pitäen perusteena
virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” kesäkuun 2006 pistelukua
1624 vastaavaa 370 043,40 euron suuruista vuokraa. Vuokrasta peritään 50
%.
2
Harjoitusjäähallin maanalaisen alueen
vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin
lokakuu 1951 = 100 pistelukua 100 vastaavaa 863,05 euron suuruista perusvuosivuokraa.
Vuosivuokra vuoden 2007 hintatasolla on noin 14 000 euroa. Vuokrasta
peritään 50 %.
3 Muutoin noudatetaan sekä liikuntalautakunnan määräämiä ehtoja että soveltuvin osin Helsingin jäähallia ja harjoitusjäähallin maa-aluetta koskevien kaupungin sisäisten vuokrausten ehtoja.
Pöytäkirjanote liikuntalautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.
Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054
SAVOY-TEATTERIN VUOKRASOPIMUKSEN UUDISTAMINEN
Khs 2007-2646
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta toteaa (21.11.2007), että kulttuuriasiainkeskuksen nettobudjetoituna yksikkönä toimiva Savoy-teatteri on toiminut vierailuteatterina ja maailmanmusiikin näyttämönä vuodesta 1986. Teatteritilan kiinteistön omistaja Ahlström Capital Oy päätti lokakuun lopussa 2007 koko omistamansa kiinteistön Eteläesplanadi 14 kehityshankkeesta, jossa perusparannusten lisäksi toteutetaan kolme uutta toimistokerrosta, useiden muiden tilojen lisä- ja uudiskäyttöä sekä sisäpihalle rakennetaan uusi ravintolatila välittömästi Savoy-teatterin tilojen yhteyteen.
Toteutettavat muutos- ja korjaustyöt parantavat oleellisesti teatterin toimintamahdollisuuksia. Savoy-teatterin käytössä olevat aulatilat kunnostetaan, ylä-aulaa laajennetaan ja teatterin muita tiloja järjestetään uudelleen. Kulku uudelle sisäpihalle tapahtuu jatkossa Savoyn aulan kautta. Teatterisalin seinien rakenteita pitää vahvistaa, jotta lisäkerrosten rakentaminen kiinteistöön olisi mahdollista. Samassa yhteydessä on tarkoitus ajanmukaistaa salin tekninen varustus sekä parantaa merkittävästi näyttämön käytettävyyttä. Rakennustyöt kestävät koko vuoden 2008, ja Savoy-teatterin osalta korjaustöiden on suunniteltu valmistuvan elokuussa.
Kulttuuriasiainkeskuksen nykyinen vuokrasopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun. Vuokrasopimukseen on kirjattu muutostöiden mahdollisuus, joka nyt toteutuu. Kulttuuriasiainkeskus on neuvotellut kiinteistön omistajan kanssa muutostöiden vaikutuksista teatterin toimintaan, ja vertaillut useita rinnakkaisia toimintamalleja.
Kun kiinteistönomistajan lopulliset suunnitelmat ovat nyt täsmentyneet, kulttuuriasiainkeskus esittää Ahlström Capitalin kanssa tehdyn Savoy-teatterin vuokrasopimuksen jatkamista vuoteen 2023. Tällöin vuokrasopimuskausi olisi yhteensä 15 vuotta remontin valmistumisen jälkeen. Vuokrasopimus säilyy vuokra-aikaa lukuun ottamatta oleellisin osin nykyisen kaltaisena.
Lautakunta esittää uuden vuoteen 2023 jatkuvan vuokrasopimuksen solmimista Ahlström Capital – yhtiön kanssa Savoy-teatterin tiloista.
Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (18.12.2007), että vuoden 2008 talousarvion laadinnan yhteydessä tiedettiin, että nettobudjetoitu yksikkö Savoy-teatteri on mahdollisesti poissa käytöstä puoli vuotta rakennuksen muutostöiden vuoksi. Koska rakentamisaikataulusta ei ollut varmuutta, kirjattiin perusteluteksteihin maininta, että vuoden 2008 talousarvio ja toiminnalliset tavoitteet tarkistetaan rakennustöiden valmistuttua. Rakennustöiden on nyt arvioitu kestävän koko vuoden 2008 ja Savoy-teatterin osalta vuoden alusta elokuuhun. Nyt voimassa olevaan vuokrasopimukseen (päättyy 2016) muutostöiden mahdollisuus on kirjattu.
Teatteritilan kiinteistön omistaja päätti lokakuun 2007 lopussa omistamansa kiinteistön Eteläesplanadi 14 kehityshankkeesta, jossa perusparannuksen lisäksi toteutetaan kolme uutta toimistokerrosta, useiden muiden tilojen lisä- ja uudiskäyttöä sekä sisäpihalle uusi ravintolatila välittömästi Savoy-teatterin tilojen yhteyteen.
Uusi vuokrasopimus säilyisi vuokra-aikaa lukuun ottamatta oleellisin osin nykyisenkaltaisena. Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan esityksessä vuokra-aikaa pidennettäisiin niin, että se jatkuisi remontin jälkeen vuodesta 2008 vuoteen 2023 eli remontin jälkeen 15 vuotta. Muutostyöt eivät muilta osin vaikuta vuokraan vaan vuokra ja sen korottaminen määräytyvät edelleen alkuperäisen vuokrasopimuksen mukaisesti. Uutta toimistotilaa rakennetaan 34 m².
Talous- ja suunnittelukeskus katsoo, että Savoy-teatterin toiminta tukee keskustan elävöittämistä iltaisin ja on elinkeinostrategian mukaista.
Vuokra-ajan pidentäminen, kun vuokraehdot pysyvät muuten nykyisen kaltaisina on näin ollen perusteltua.
SJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa esityslistalla esitetyllä tavalla kulttuuri- ja kirjastolautakunnan solmimaan uuden vuoteen 2023 jatkuvan vuokrasopimuksen Ahlström Capital –yhtiön kanssa Savoy-teatterin tiloista.
Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.
Lisätiedot:
Malmivirta Tarja, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683
LAUSUNTO OPETUSMISTERIÖLLE ERITYISOPETUKSEN STRATEGIAA KOSKEVASSA MUISTIOSSA ESITETYISTÄ EHDOTUKSISTA
Khs 2007-2471
Opetusministeriö pyytää (9.11.2007) Khn lausuntoa erityisopetuksen strategiaa koskevassa muistiossa esitetyistä ehdotuksista.
./. Sj ilmoittaa, että tiivistelmä muistiosta on esityslistan tämän asian liitteenä 1. Muistio kokonaisuudessaan on luettavissa opetusministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.minedu.fi.
./. Opetuslautakunta on 18.12.2007 antanut muistosta lausunnon, joka on liitteenä 2. Sosiaalilautakunta on käsitellyt muistiota 15.1.2008. Esityslistateksti on liitteenä 3.
Sj toteaa opetuslautakunnan ja sosiaalilautakunnan ehdotuksiin pohjautuvasti seuraavaa:
Ohjausryhmän muistiossa on kuvattu ja analysoitu erityisopetuksen
nykytilaa sekä lainsäädäntöä ja opettajakoulutuksen kehittämistarpeita.
Ohjausryhmä on tehnyt ehdotuksia lainsäädännön ja hallinnollisten
menettelytapojen muuttamiseksi, opettajakoulutuksen kehittämiseksi sekä
nostanut esille muutamia yksittäisiä kehittämistarpeita.
Ohjausryhmän muistiossa ei ole käsitelty monikulttuuristuvan
toimintaympäristön erityistarpeita. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä
kasvaa merkittävästi tulevina vuosina pääkaupunkiseudulla ja tämä asettaa opetuksen
järjestämiselle, oppimisympäristön kehittämiselle, oppilashuollolle sekä
opettajakoulutukselle uusia vaatimuksia, jotka tulisi ottaa huomioon
laadittaessa tehostetun tuen toimintamalleja. Erityisesti tukitoimia tulisi
kohdistaa suomen/ruotsin kielen varhaiseen tukeen sekä perusopetuksen
päättövaiheessa maahan muuttavien nuorten opetukseen.
Ohjausryhmä esittää myös ratkaisuna erityisopetuksen kasvun
hillitsemiseen joustavien opetusjärjestelyjen ja toimintamuotojen kehittämistä,
mikä on kannatettavaa. Samalla kuitenkin ohjausryhmän ehdotuksissa on hyvin
yksityiskohtaisia ja paikallista päätöksentekoa rajaavia ehdotuksia. Joustavien
toimintamallien ja koulutusjärjestelyjen toteuttamisen edellytyksenä on
päätöksenteon säilyttäminen paikallisella tasolla.
Ehdotus 1 Ohjausryhmän ehdotuksessa kuvattu painopisteen siirtäminen yleisopetuksen kehittämiseen, varhaiseen puuttumiseen sekä tehostettuun tukeen on tärkeää ja kannatettavaa.
Varhaisen tuen toiminnan oikea-aikaisuus kaikissa peruspalveluissa ja moniammatillinen yhteistyö edistävät lapsen ja nuoren koulutuksen ja oppimisen turvaamista sekä tukee yleisen tuen vahvistumista suhteessa erityisen tuen toimiin. Siirtymävaiheessa päivähoitolain mukaisesta varhaiskasvatuksesta perusopetuslain mukaiseen esiopetukseen tulee turvata tarvittava tuki.
Erityisoppilaiden määrä sekä erityisen tuen tarve on ollut Helsingissä
jatkuvassa kasvussa viime vuosien aikana.
Yleisopetusta tulee kehittää siten, että nykyistä paremmin voidaan
puuttua oppilaiden ongelmiin ja oppimisen esteisiin sekä tukea oppilaiden
hyvinvointia. Lähikouluperiaatteen korostaminen on kannatettavaa tehostetun
tuen ja erityisopetuksen järjestämisessä.
Ehdotus 2 Erityisopetuspäätösprosessia koskevat ehdotukset ovat oikeansuuntaisia. Pedagogisen asiantuntemuksen korostaminen päätöksessä on hyvä, samoin ehdotus erityisopetuspäätöksen tekemisestä pääsääntöisesti vasta tehostetun tuen jälkeen.
Suunnitelmallinen tehostetun tuen järjestäminen ennen
erityisopetusprosessin käynnistymistä ja henkilökohtaisen oppimissuunnitelman
toteuttamista on tuettava ehdotus. Tehostettu tuki edellyttää kuitenkin
riittävää resursointia ja mahdollisuuksia käyttää sitä joustavasti. Ohjausryhmä
ei ole ehdotuksessa ottanut kantaa tehostetun tuen resursoinniksi.
Erityisopetuspäätöksen määräaikaisuus edistää oppilaan siirtymistä
yleisopetukseen. Sen sijaan ongelmallinen on ehdotus erityisopetuspäätöksen
yksityiskohtaisesta sisällöstä ja päätettävistä oppilaskohtaisista
resursseista. Helsingin kaupungin näkökulmasta erityisopetuspäätöksessä ei ole
tarkoituksenmukaista määritellä opetusjärjestelyjä opetusryhmän tasolla eikä
oppilaskohtaisia oppilashuollon ml. avustajapalvelujen resurssia.
Erityisopetuspäätöksen ollessa hallinnollinen päätös on siihen sisällytettyjen
edellä mainittujen yksityiskohtaisten tietojen muuttaminen kankeaa.
Avustajaresurssien ja ryhmäkokotietojen sisällyttäminen henkilökohtaiseen
opetussuunnitelmaan (HOJKS), joka ohjausryhmän mukaan on pedagoginen asiakirja,
on takoituksenmukaisempaa. Ongelmallista on myös moniammatillisen oppilashuoltoryhmän
rooli päätöksenteossa ja pedagogisen selvityksen valmistelussa.
Erityisopetuspäätösten valmistelussa tarvitaan moniammatillista osaamista,
mutta valtakunnan tasolla ei ole syytä lähteä yksityiskohtaisesti määrittelemään
paikallisen tason toimintamalleja.
Ehdotus 3 Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) irrottaminen hallinnollisesta erityisopetuspäätöksestä on oikeansuuntainen. HOJKS pedagogisena asiakirjana tukee opettajaa ja koulua arjen opetustyössä.
Ehdotus 4 Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen hallinnollisen yhdistämisen ja harkinta- ja päätösvalta hallinnollisista ratkaisuista tulisi säilyttää kunnilla.
Ehdotukset 5, 6, 7 ja 8
Tehostetun tuen malli asettaa vaatimuksia henkilöstön osaamisen kehittämiseen. On hyvä, että täydennyskoulutukseen resursoidaan valtakunnallisesti ja että koulutusta suunnitellaan pitkäkestoisena prosessina. Opettajien peruskoulutuksen ja opettajien täydennyskoulutuksen kehittäminen on keskeistä muutoksen aikaansaamiseksi. Erityisopettajamitoituksen tarkistaminen on paikallaan, jotta voidaan taata pätevä henkilöstö erityisopetuksessa.
Ehdotus 9 ja 10
Ohjausryhmä on määritellyt ehdotuksessaan täydennyskoulutuksen sisältöjä ja painoalueita huomattavan yksityiskohtaisesti. Jotta täydennyskoulutus vastaa paikallisia tarpeita, tulee päätösvalta koulutuksen sisällöissä ja painoalueissa säilyttää koulutuksen järjestäjällä. Valtakunnalliset yhteiset tavoitteet ja suunnitelmat ohjaavat riittävästi paikallisen tason toimintaa.
Ehdotus 11, 12 ja 13
Suuntaus erityis- ja sairaalakoulujen sekä koulukotien kehittämiseksi
resurssi-, osaamis- ja kehittämiskeskuksiksi osana peruskoulutuksen koulujen
verkkoa on kannatettava ehdotus. Samoin kannatettavaa on ehdotus valtion
erityiskoulujen, koulukotien ja sairaalakoulujen aseman, tehtävän ja
rahoituksen selvittämiseksi.
Rahoitukseen liittyvien kysymysten lisäksi on tärkeää, että koulukotiopetuksessa tulee huolehtia opetuksen riittävistä tukiresursseista, kuten ryhmäkohtaisten avustajien saamisesta.
Perheensä ulkopuolelle sijoitettujen lasten opetuksen toteutumisen suurimpana esteenä on ollut selkeän vastuunjaon ja ohjeistuksen puuttuminen siitä, kuka vastaa mistäkin sijoitetun lapsen opetuksessa. Myös opetuksen toteutumisen seuranta mm. tuntimäärien osalta on ollut puutteellista. Ohjeistusta tulee näiden osalta tarkistaa.
Hoitotakuun toteutumisen varmistaminen on tärkeää.
Ehdotus 16 Ehdotus valtakunnallisen opetuksen oikeusturvakeskuksen perustamiseksi on tarpeeton, sillä nykyinen valtakunnallinen ohjausjärjestelmä ja säädökset ovat riittävät.
Ehdotus 17 Ohjausryhmä ehdottama aikataulu on varsin nopea ja saattaa tuottaa ongelmia. Ehdotusten käyttöönoton aikataulu tulee suunnitella huolellisesti, jotta varmistetaan muutosten onnistuminen paikallisella tasolla.
SJ Kaupunginhallitus päättänee antaa opetusministeriölle sivistys- ja henkilöstötointa johtava apulaiskaupunginjohtajan lausuman mukaisen lausunnon.
Kirje opetusministeriölle sekä pöytäkirjanote opetuslautakunnalle ja sosiaalilautakunnalle.
Lisätiedot:
Malmivirta Tarja, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683
LIITTEET |
Liite 1 |
Erityisopetuksen strategia, tiivistelmä opetusministeriön muistiosta |
|
Liite 2 |
|
|
Liite 3 |
ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN DELTA MOTOR GROUP OY:N SEKÄ SUOMEN HYPOTEEKKIYHDISTYKSEN JA AS. OY HELSINGIN JULIAN VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA
Khs 2008-35
31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin nro 31114 tontista nro 8 määräala; Heikkiläntie 5
Kiinteistölautakunta toteaa (18.12.2007) mm. seuraavaa:
Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistön-luovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:
Kiinteistö |
Myyjä / Ostaja |
Oik.tod.pvm. ja kauppahinta |
31. kaupunginosa kortteli 31114 määräala tontista 8 |
Delta Motor Group Oy / Suomen Hypoteekkiyhdistys (80/100) ja As. Oy Helsingin Julia (20/100) |
24.10.2007 7 440 000 euroa |
Kaupan kohde Kiinteistökaupan kohteena on määräala Helsingin kaupungin 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin nro 31114 tontista nro 8 rakennuksineen. Voimassa olevan asemakaavan mukaan määräala muodostaa asuinkerrostalojen korttelialueeseen kuuluvan tontin nro 31114/11 (AK). Tontin pinta-ala on 4 035 m2 ja rakennusoikeus 6 200 k-m2, josta asuinrakennusoikeutta on 5 800 k-m2.
Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan tontilla sijaitsee vuonna 1945 valmistunut 7 545 k-m2:n suuruinen kulkuneuvojen suoja- ja huoltorakennus. Kauppakirjan mukaan rakennus puretaan.
Kauppahinta ja muut ehdot
Kokonaiskauppahinta on 7 440 000 euroa vastaa yksikköhintoja noin 1 843,87 euroa/m2 ja noin 1 200 euroa/k-m2.
Myyjä ei ole vastannut määräaikaan mennessä kaupungin tekemään etuostolain 2 §:n mukaiseen tiedusteluun kaupan ehdoista.
Kauppaehdoissa osapuolet ovat sopineet mm. mahdollisista puhdistus-kustannuksista. Kauppakirjan mukaan kaupan kohteena olevalla kiinteistöllä ja rakennuksissa on harjoitettu automaalaamo ja -korjaamotoi-mintaa, josta on voinut aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Myyjä vastaa ao. viranomaisten määräysten mukaisesti kaupan kohteena olevalla kiinteistöllä, sillä sijaitsevissa rakennuksissa ja kiinteistöön rajautuvilla katualueilla mahdollisesti todettavista ongelmajätteistä sekä pilaantuneista maa-aineksista ja rakenteista sekä niiden poiskuljettamisesta sekä viranomaisten edellyttämistä kiinteistön puhdistamis- ja ennalleensaattamiskustannuksista, mikäli em. seikat johtuvat ennen kaupantekoa kiinteistöllä harjoitetusta toiminnasta.
Helsingin kaupungin ja myyjän välinen maankäyttösopimus
Kaupan kohde on osa Helsingin kaupungin ja Delta Motor Group Oy:n välillä 20.6.2006 allekirjoitettua sopimusta, jossa on sovittu asemakaavan muutosehdotuksen nro 11404 toteuttamisesta. Sopimuksen mukaan yhtiö suorittaa kaupungille 1,25 miljoonan euron korvauksen yhtiön omistaman tontin 31114/8 rakentamismahdollisuuksien paranemisesta.
Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan ko. kiinteistökaupassa, koska kauppa liittyy kaupungin kanssa aiemmin tehtyyn maankäyttösopimukseen eikä ole syytä epäillä, että asemakaavan toteuttaminen edellyttäisi kaupungin etuosto-oikeuden käyttämistä.
KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 24.10.2007 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Delta Motor Group Oy on myynyt määräalan 31. kaupunginosan korttelin nro 31114 tontista nro 8 Suomen Hypoteekkiyhdistykselle ja As. Oy Helsingin Julialle.
Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja Suomen Hypoteekkiyhdistykselle ja As. Oy Helsingin Julialle.
Lisätiedot:
Pakarinen-Hellsten Päivi, va. apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 40350
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
|
|
Liite 3 |
SUUTARILAN TONTTIEN 40039/7, 40045/16 SEKÄ 40049/7 JA 14 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11719)
Khs 2007-2551
40. kaupunginosan (Suutarila, Siltamäki) korttelin nro 40039 tontin nro 7, korttelin nro 40045 tontin nro 16 sekä korttelin nro 40049 tonttien nro 7 ja 14 asemakaavan muutosehdotus.
Penttiläntie 12, Pohjantähdentie 24, 43 ja 49
Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (18.10.2007) mm., että tonttien omistajat ovat pyytäneet 29.12.2006, 19.2.2007, 6.5.2007 ja 9.5.2007 tonttien asemakaavan muuttamista siten, että tonttitehokkuusluku nostetaan 0.25:een.
Yleiskaava Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on pientalovaltaista aluetta asumiseen. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.
Asemakaavatilanne Tonteilla 40039/7 ja 40045/16 on voimassa asemakaava nro 7660 (vahvistettu 7.2.1978) ja tonteilla 40049/7 ja 14 asemakaava nro 8100 (vahvistettu 4.12.1980). Kaavojen mukaan tontit ovat omakotitalojen ja muiden enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialuetta (AO) tonttitehokkuudella e = 0.20. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Kerrosalan lisäksi saa rakentaa talous- ja autosuojatiloja enintään 25 m2/asunto.
Nykytilanne Tontit sijaitsevat pientaloalueella, jolla rakennusten rakentamistapa ja ‑aika on vaihtelevaa. Kaikilla tonteilla on omakotitalo ja niillä on vaihtelevasti rakennusoikeutta jäljellä.
Asemakaavan muutosehdotus
Tontit on edelleen merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO), mutta tehokkuusluku on nostettu e = 0.25:een. Suurin sallittu kerrosluku on edelleen kaksi. Asuntojen lukumäärää rajoitetaan siten, että kutakin tontin pinta-alan täyttä 400 m2 kohti saa rakentaa yhden asunnon. Kuitenkin, jos tontin pinta-ala on 600–799 m2, saa rakentaa kaksi asuntoa. Lisärakentamisoikeutta on muutettu siten, että asemakaavakarttaan merkityn kerrosalan lisäksi saa rakentaa asuntojen ulkopuolisia talous- ja autosuojatiloja yhteensä enintään 25 k-m2/asunto sekä kuistitilaa, kasvihuonetta tms. enintään 10 % asemakaavassa sallitusta kerrosalasta. Asemakaavakartassa sallitusta kerrosalasta saa enintään 70 % rakentaa yhteen tasoon. Yksikerroksisen asuinrakennuksen enimmäiskorkeutta on nostettu 4,5 m:stä 5 m:iin.
Lentomelun torjumiseksi annettua asemakaavamääräystä on muutettu siten,
että asuinrakennusten kattorakenteiden, ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden
rakenteiden ääneneristävyyden tulee olla mitoitettu lentoliikenteen hetkellisiä
melutasoja 80 dBA vastaan. Tontit on aidattava katuun rajoittuvilta sivuiltaan
pensasaidalla tai vähintään 80 cm ja enintään 120 cm korkealla muulla aidalla,
johon liittyy pensasrivi. Liittymän enimmäisleveys on 3 m. Tontti 40049/14 on
jaettu kahdeksi ohjeelliseksi tontiksi.
Muutoin asemakaavamääräyksiä on muutettu nykyisin käytössä olevien mukaisiksi.
Alueen ympäristöön on laadittu vastaavanlaisia asemakaavan muutoksia, joissa
tonttitehokkuutta on nostettu 0.20:sta 0.25:een.
Tonttien pinta-ala on yhteensä 5 279 m2 ja tehokkuuden e
= 0.25 mukainen rakennusoikeus 1 320 k-m2.
Vaikutukset Asemakaavan muutoksen tuloksena tonttien yhteinen rakennusoikeus lisääntyy 264 k-m2. Muodostuvalle uudelle tontille (40049/19) rakennetaan asuinrakennus. Muutos entiseen tilanteeseen on vähäinen, joten lisärakentamisella ei ole laajempaa vaikutusta ympäristöön.
Vuorovaikutus asemakaavan muutosehdotusta valmisteltaessa
Osallisille on lähetetty maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja heille on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta. Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 12.–25.9.2007. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.
Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.
Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 7.–21.12.2007, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta on lähetetty kirjallinen ilmoitus sellaiselle asemakaavoitettavaan alueeseen kuuluvan maan omistajalle, jonka kotikunta on toisella, väestötietojärjestelmään merkityllä paikkakunnalla tai jonka osoite muutoin on kunnan tiedossa. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.
Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2 b, 3, 6 ja 7 kohtien mukaan, milloin muutetaan rakennusoikeutta siten, että asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0.3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta, muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä, muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin ja tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.
Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.
KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 40. kaupunginosan korttelin nro 40039 tontin nro 7, korttelin nro 40045 tontin nro 16 sekä korttelin nro 40049 tonttien nro 7 ja 14 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 18.10.2007 päivätyn piirustuksen nro 11719 mukaisena.
Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
LIITE |
Asemakaavakartta nro 11719 (Suutarilan tontit 40039/7, 40045/16 sekä 45049/7 ja 14) |
HERTTONIEMEN PUISTOALUEEN (SIILITIEN ASEMAN PUISTOMETSÄ NIMETÄÄN VÄINÖ VALVEEN PUISTOKSI) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11726)
Khs 2007-2644
43. kaupunginosan (Herttoniemi) puistoalueen asemakaavan muutosehdotus (Väinö Valveen puisto).
Alue sijaitsee Siilitien
metroaseman länsipuolella. Metsikkö jää kerrostalojen ja omakotitalojen väliin.
Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (8.11.2007) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty As Oy Näätäkallion aloitteesta.
Nimistötoimikunta Nimistötoimikunta päätti 5.4.2006 puoltaa aloitetta ja esitti puistolle nimeksi Väinö Valven puisto–Väinö Valves park naapurikorttelissa asuneen jääkärikenraali Väinö Valveen mukaan. Toimikunta käsitteli asiaa uudelleen 19.9.2007 ja päätti muuttaa nimen muotoon Väinö Valveen puisto–Väinö Valves park.
Asemakaavat Alueella voimassa olevat asemakaavat on vahvistettu vuonna 1946, 1952, 1955 ja 1977. Alue on puistoaluetta.
Maanomistus Kaupunki omistaa puistoalueen.
Asemakaavan muutosehdotus
Puisto on nimetty Väinö Valveen puistoksi tehdyn aloitteen ja
nimistötoimikunnan esityksen mukaisesti. Käyttötarkoitusta koskeva kaavamerkintä
(P) on samalla muutettu vastaamaan nykyistä käytäntöä (VP).
Puiston pinta-ala on 14 089 m2.
Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset
Puistonimistö selkiytyy. Puisto nimetään alueella asuneen merkkihenkilön mukaan.
Suunnittelun vaiheet
Vireilletulo ja vuorovaikutus
Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille
asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin asemakaavan
muutosluonnos.
Esitetyt mielipiteet
Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle on saapunut kirjeitse kolme mielipidettä asemakaavan muutosluonnoksesta.
Xxxxxx ja Xxxx Xxxxxxxxx ovat ilmoittaneet 12.9.2007, että muutosehdotus on arvokas, hyvä ja toteuttamiskelpoinen. He toivovat alueen raivaamista ja siistimistä.
Xxxxx Xxxxxxx ilmoittaa 4.9.2007 tottuneensa kuulemaan nimen Valve genetiivimuodon lausuttuna niin, että se sisältää kaksi e-kirjainta, siis Valve–Valveen.
Xxxx Xxxxxx on 14.9.2007 sitä mieltä, että ehdotettu nimi ei ollenkaan sovi alueelle ja ehdottaa puistolle nimeksi Oravapuistoa.
Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että nimistötoimikunta käsitteli asiaa mielipiteiden saapumisen jälkeen ja päätti 19.9.2007 muuttaa puiston nimen muotoon Väinö Valveen puisto–Väinö Valves park.
Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.
Lautakunta esittää ehdotuksen hyväksymistä.
Keskustelun kuluessa varajäsen Buttler teki ehdotuksen, että puisto nimetään Oravapuistoksi. Ehdotus raukesi kannattamattomana.
Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 7.–21.12.2007, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.
Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 1, 6 ja 7 kohtien mukaan, milloin muutetaan kadun, torin, puiston tai muun alueen nimeä taikka kaupunginosan tai korttelin nimeä tai numeroa, muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin ja tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.
Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.
KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 43. kaupunginosan puistoalueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 8.11.2007 päivätyn piirustuksen nro 11726 mukaisena.
Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
LIITE |
TONTIN JA TONTINOSIEN VARAAMINEN ESPOON LEPPÄVAARASTA NCC PROPERTY DEVELOPMENT OY:LLE UUDEN TOIMISTOKOKONAISUUDEN SUUNNITTELUA JA RAKENTAMISTA VARTEN
Khs 2008-29
Espoon kaupungin 51. kaupunginosan (Leppävaara) korttelin nro 51204 tontti nro 1 sekä osat korttelin nro 51204 tontista nro 2 ja korttelin nro 51225 tontista nro 1
Kiinteistölautakunta toteaa (18.12.2007) mm. seuraavaa:
Tiivistelmä NCC
Property Development Oy:lle esitetään varattavaksi Espoon Leppävaarasta
Helsingin kaupungin omistamat tontit 51204/1 ja 2 sekä tontti nro 51225/1, yhteensä
26 000 k-m2, uuden toimistohankkeen suunnittelua ja
rakentamista varten. Espoon kaupunki omistaa osan tontista 51225/1, joten
hankkeen eteneminen edellyttää vastaavaa
päätöstä myös Espoolta.
Tontteihin on jo aikaisemmin kohdistunut useita varauksia, jotka kaikki ovat kuitenkin eri syistä rauenneet. Kohde on vaativa kooltaan ja sille sen sijainnin johdosta asetettavat laatuvaatimukset korkeat. Kun myös voimassa oleva asemakaava on toteutukseltaan haastava, tontit eivät ole rakentuneet huolimatta erinomaisesta sijainnistaan Kehä I:n ja Leppävaaran liikekeskuksen tuntumassa.
Kaupunkien yhteinen Leppävaaratoimikunta on nyt esittänyt varauksen tekemistä NCC Property Development Oy:lle, joka on ollut merkittävänä tekijänä rakentamassa Leppävaaran liikekeskusta ympäristöineen ja on menestyksekkäästi käynnistänyt useita vastaavia vaativia kohteita viime vuosina. Yhtiön tarkoituksena on rakentaa tonteille toimistokompleksi, joka mahdollistaa yhden tai useamman suuren käyttäjän sijoittumisen.
Varaus esitetään tehtäväksi vuoden 2009 loppuun, mikä mahdollistaa kohteen markkinoinnin ja nykykaavasta poikkeavankin suunnittelun rakentamisvaiheeseen saakka. Tontit on tarkoitus myydä ajankohdan käypään hintaan siinä vaiheessa, kun rakentaminen tulee ajankohtaiseksi.
Varaushakemus NCC Property Development Oy pyytää, että sille varattaisiin otsikossa mainitut tontit uuden toimistokokonaisuuden suunnittelua ja rakentamista varten. Yhtiö viittaa hakemuksessaan aikaisempiin rakennuskohteisiinsa alueella ja ilmoittaa olevansa halukas jatkamaan toimintaansa mielenkiintoisella ja kehittyvällä alueella tarjoamalla yrityksille näyttävää ja nykyaikaista toimistotilaa loistavalla sijainnilla.
Varauskohde Kaupunki omistaa Albergan kartanon asemakaava-alueella noin 1 067 m2:n suuruisen osan kokonaispinta-alaltaan 1 891 m2:n ja rakennusoikeudeltaan 10 000 k-m2:n suuruisesta liike- ja toimistorakennusten (K) korttelin nro 51225 tontista nro 1. Espoon kaupunki omistaa loppuosan, 822 m2, tontista, joten kaupunkien rakennusoikeusosuudet tontista ovat Helsingillä 5 643 k-m2 ja Espoolla 4 357 k-m2.
Samoin kaupunki omistaa Albergan kartanon asemakaava alueella maa-alueet, joista muodostuvat nyt kysymyksessä olevat liike- ja toimistorakennusten korttelialueen tontti 51204/1 ja pääosa saman korttelin autopaikkojen korttelialueen (LPA) tontista 2.
Ensin mainitun tontin rakennusoikeus on 16 000 k-m2 ja kerrosluku vaihtelee viidestä yhdeksään. Jälkimmäiselle osoitetaan asemakaavassa sijoitettavaksi useampaa alueen korttelia palveleva pysäköintitalo neljään - viiteen kerrokseen. Tonttien asemakaava on vahvistettu 22.9.1994, tonteilla on lainvoimainen tonttijako ja ne on lohkottu rekisteröitäviksi.
Yhteensä varattavien tonttien asemakaavanmukainen rakennusoikeus on 26 000 k-m2.
Aikaisemmat varaukset
Tontit ovat olleet aiemminkin varattuina useita eri hankkeita varten, mutta hankkeet ovat eri syistä jääneet toteutumatta.
Nokia Oyj:lle tontit varattiin vuoden 2000 alusta. Yhtiö kuitenkin luopui varauksestaan vuosien 2001 - 2002 vaihteessa suunniteltuaan ensin tonteille mittavaa yli 38 000 k-m2:n rakennushanketta omiin tarpeisiinsa. Nokia Oyj:n alueelle teettämät suunnitelmat sisälsivät voimassa olevaa asemakaavaa mittavamman hankkeen, jonka kokonaislaajuus olisi ollut 38 000 k-m2 toimitilarakennusten kerrosalaa ja 150 k-m2 liike- ja palvelutilojen kerrosalaa. Suunniteltuun kortteliin 51205 oli suunniteltu neljä maanalaista kellaria kortteleiden autopaikkoja varten. Asema-kaavaluonnos asetettiin nähtäville vuoden 2001 keväällä, mutta samana vuonna hanke pysäytettiin eikä myöskään asemakaavamuutos edennyt enää.
Seuraavaksi tontit 51204/1 ja 2 varattiin YIT-Yhtymä Oyj:lle yhdessä kahden käyttäjäyrityksen kanssa näiden toimitilahanketta varten vuonna 2004. Rakennushanke eteni rakennuslupavaiheeseen asti, mutta hankkeen viivästyttyä useista eri syistä myös käyttäjäyritykset vetäytyivät ja hanke raukesi vuoden 2006 lopussa.
Tontti 51225/1 puolestaan oli varattuna Restel Oy:lle ja SRV Viitoset Oy:lle edellisen hotellihanketta varten vuoden 2004 alusta vuoden 2006 heinäkuuhun asti, mutta ei edennyt ja raukesi.
Varauskohde on vaativa mittasuhteiltaan ja sen sijainti näkyvällä paikalla Kauppakeskus Sellon tuntumassa Kehä I:n varrella edellyttää korkeatasoista suunnittelua. Myös asemakaava on toteutettavuudeltaan haastava, mikä lienee osaltaan vaikuttanut aiempien hankkeiden raukeamiseen ja siitä poikkeavien suunnitelmien laatimiseen.
Nytkin on mahdollista, että uuden hankkeen toteuttaminen kortteleihin edellyttää asemakaavamuutosta, jonka sisältö kuitenkin on määriteltävissä vasta hankkeen edetessä.
Varausesitys Kaupunkien yhteinen Leppävaaratoimikunta puolsi varaushakemusta kokouksessaan 28.9.2007. Varauspäätös voitaisiin tehdä 31.12.2009 saakka ehdolla, että Espoon kaupunki tekee vastaavan päätöksen.
Tonttien rakentamiseen ja käyttöön liittyvät ehdot
Tontit eivät ole heti vapaita rakentamiseen, koska niiden alueet on osittain vuokrattu Leppävaaran liikekeskuksen hankkeiden työmaatarpeisiin ja rakentaminen jatkunee vielä vuoden 2008 loppuun. Tilapäisen käytön uuteen järjestelyyn tulee siksi varautua, mikäli tonttien asema-kaavan mukainen rakentaminen pyritään käynnistämään siinä vaiheessa, kun varauskohteiden työmaakäyttö vielä on tarpeen.
Samoin on välttämätöntä, että ympäröivien tonttien pysäköintiin liittyvät tarpeet voidaan järjestää asianmukaisesti joko asemakaavassa osoite-tuin tavoin tai muulla erikseen sovittavalla järjestelyllä. Tämä edellyttää sopimusta alueellista pysäköintiä järjestävän Leppävaaran Pysäköinti Oy:n kanssa.
Toimistotontit tulee myös liittää alueelliseen yhteisväestönsuojaan siitä erikseen Espoon kaupungin kanssa tehtävin sopimuksin.
Koska kysymyksessä olevat tontit sijaitsevat naapurikunnan alueella, kaupunki on velvollinen maksamaan tonteista kiinteistöveroa. On kohtuullista, että varauksensaaja ottaa vastatakseen kiinteistöveron maksamisen.
Tonttien myynti Ulkokunnissa sijaitsevat kaupungin omistamat kiinteistöt on katsottu tarkoituksenmukaiseksi luovuttaa myymällä siinä vaiheessa, kun ne on kaavallisesti kehitetty valmiiksi, koska vuokratontteina niitä rasittaisi kiinteistövero.
KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata Espoon kaupungin 51. kaupunginosan (Leppävaara) korttelin nro 51225 tontin nro 1 sekä korttelin nro 51204 liike- ja toimistotarkoituksiin osoitetun tontin nro 1 ja saman korttelin autopaikkojen korttelialueen tontin nro 2 Helsingin kaupungin omistamilta osin NCC Property Development Oy:lle perustettavan tai perustettavien yhtiöiden lukuun uuden toimistohankkeen suunnittelua ja toteuttamista varten 31.12.2009 saakka seuraavin ehdoin:
1 Varauksensaaja teettää kustannuksellaan tonttien rakentamiseksi tarvittavat suunnitelmat yhteistyössä Helsingin kaupungin sekä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen ja alueen toteutusprojektin kanssa.
2 Autopaikkojen korttelialueen tontti 51204/2 tulee suunnitella yhteistyössä Leppävaaran alueen toteutusprojektin ja Leppävaaran Pysäköinti Oy:n kanssa siten, että asema-kaavan edellyttämät vielä rakentamattomat ympäröiviä kortteleita palvelevat autopaikat ovat tarvittaessa osoitettavissa. Pysäköinnin järjestämisestä tulee varausaikana tehdä Helsingin kiinteistöviraston ja Espoon kiinteistöpalvelu-keskuksen hyväksymä sopimus Leppävaaran Pysäköinti Oy:n kanssa.
3 Tontin rakentamisen edellyttämät väestönsuojapaikat tulee osoittaa Leppävaaran alueen yhteisväestönsuojasta siitä Espoon kiinteistöpalvelukeskuksen kanssa erikseen varausaikana tehtävän sopimuksen mukaisesti.
4 Varattaviin tontteihin kohdistuu tilapäisiä vuokrasopimuksia, joista varauksensaajat ovat tietoisia. Varauksensaajan tulee varausaikana tarvittaessa sopia tilapäisten sopimusten uudelleen järjestämisestä varattavien tonttien rakentamisen mahdollistamiseksi.
5 Kaupunki pyrkii osaltaan myötävaikuttamaan tonttien vapauttamiseen rakentamista varten, mutta ei vastaa sen vapautumisesta varausaikana.
6 Tontit luovutetaan NCC Property Development Oy:lle perustettavan tai perustettavien yhtiöiden lukuun omistusoikeudella, kun tämän varauksen ehdot ovat täyttyneet ja ehdolla, että kaupunginvaltuusto oikeuttaa lautakunnan tekemään kaupan.
7 Varauksensaaja vastaa varausaikana varauskohteesta maksuun pantavista kiinteistöveroista.
8 Tonttien 51204/2 ja 51225/1 osalta varaus tulee voimaan edellyttäen, että Espoon kaupunki hyväksyy varauksen omistamiensa tontinosien osalta.
9 Mikäli varaus ei johda tontinluovutukseen, osapuolilla ei ole oikeutta korvaukseen varauksen raukeamisen johdosta.
Pöytäkirjanote NCC Property Development Oy:lle ja kiinteistölautakunnalle.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
|
|
Liite 3 |
TONTINVARAUSAJAN JATKAMINEN PLANMECA OY:LLE HOTELLIN SUUNNITTELUA VARTEN HERTTONIEMEEN
Khs 2007-122
43. kaupunginosan (Herttoniemi) korttelin nro 43257 tontti
nro 1;
Reginankuja 3
Kiinteistölautakunta toteaa (18.12.2007) mm. seuraavaa:
Tiivistelmä Herttoniemenrannan eteläkärjestä on varattu 7 000 k-m2:n toimitilatontti Planmeca Oy:lle hotellin suunnittelua varten 31.12.2007 saakka. Hotellihankkeen valmistelu edellyttää vaativaa rakennussuunnittelua ja markkinatutkimusta kannattavuuden selvittämiseksi. Tontin varaukselle esitetään jatkoa 31.12.2008 saakka.
Hakemus Planmeca Oy on lähettänyt kiinteistölautakunnalle osoitetun 22.11.2007 päivätyn kirjeen, jossa yhtiö pyytää, että Herttoniemenrannan tontin 43257/1 varausaikaa jatkettaisiin 30.10.2008 saakka.
Asemakaavatilanne Tontti sijaitsee Herttoniemenrannan eteläkärjessä Reginakujan päässä. Tontilla on voimassa 18.9.1996 vahvistettu asemakaava, jonka mukaan tontti kuuluu liike- ja julkisten rakennusten korttelialueeseen (KY). Tontin rakennusoikeus on 7 000 k-m2 ja pinta-ala 6 197 m2.
Alueen muut tontit ovat jo rakentuneet ja alue on muilta osin valmis. Tontti sopii hyvin hotellikäyttöön, sillä jo asemakaavan laatimisvaiheessa tontin sopivimpana käyttönä pidettiin kongressi- ja hotellitoimintaa.
Taustatietoja varauksensaajasta
Planmeca Oy on Itä-Helsingin kärkiyrityksiä ja yhtiön paikallistuntemus ja kansainvälisyys antavat hyvän perustan toimia vetäjänä Itä-Helsingin kehittämisen kannalta merkittävässä hankkeessa.
Planmeca Oy on Planmeca
Groupin emoyhtiö. Yhtiö suunnittelee, valmistaa ja markkinoi korkean
teknologian hammashoitotuotteita. Tuotannosta 98 % menee vientiin, yli 100
maahan. Yhtiön tuotanto ja tuotekehitys on keskitetty Herttoniemeen. Yritys
onkin Itä-Helsingin suurin työllistäjä. Herttoniemen toimitalossa työskentelee
yli 700 henkilöä.
Yhteensä yritys työllistää maailmalla noin 2 000 henkeä. Yhtiön
liikevaihto on vajaa 500 milj. euroa.
Varauspäätös Khs päätti 12.2.2007 (187 §) varata 43. kaupunginosan korttelin nro 43257 suunnitellun tontin nro 1 Planmeca Oy:lle hotellin suunnittelua varten 31.12.2007 saakka seuraavalla ehdolla:
- Tontille tulevan rakennuksen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston ja alueen toteutusprojektin kanssa.
Varauksen yhteydessä hotellihanketta perusteltiin sillä, että Itä-Helsingin alueella toimii satoja yrityksiä, joilla on jatkuva tarve sekä yhtiöiden Helsingin ulkopuolisten toimipisteiden oman henkilökunnan että vieraiden majoittamiseen alueella. Hotellin läheisyys tehostaisi alueella sijaitsevien yhtiöiden toimintaa ilman turhaa liikennettä Helsingin keskustaan ja takaisin. Lisäksi hotelli tulisi muiltakin osin kehittämään ja tukemaan alueella sijaitsevien yritysten palvelun tarjontaa sekä pitkä-jänteisyyttä toimia alueella.
Varauksen jatkaminen
Hankkeen laajuudesta ja erityisluonteesta johtuen valmistelu edellyttää tavallista perusteellisempaa ennakkovalmistelua. Hanketta voidaan pitää kaupungin kannalta merkittävänä ja hakijan kanssa käydyissä neuvotteluissa on päädytty esittämään tontin varausajan jatkamista 31.12.2008 saakka.
Kaj:n mielestä varausta voidaan jatkaa vuodella, vaikka syy jatkovaraukseen on hankkeen suunnittelun ja markkinointitutkimusten keskeneräisyys.
KAJ Kaupunginhallitus päättänee jatkaa Planmeca Oy:lle hotellirakennuksen suunnittelua varten varatun 43. kaupunginosan korttelin nro 43257 suunnitellun tontin nro 1 varausaikaa 31.12.2008 saakka muutoin entisin ehdoin.
Pöytäkirjanote Planmeca Oy:lle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
|
|
Liite 3 |