HELSINGIN
KAUPUNGINHALLITUS
ESITYSLISTA
29 - 2008
|
|
|
|
Kokousaika |
1.9.2008 klo 16 |
Kokouspaikka |
Kaupungintalo, Khn
istuntosali |
|
|
|
|
Asia |
|
Sivu |
KAUPUNGINJOHTAJA
1 |
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta |
1 |
2 |
Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano |
2 |
3 |
Rakennusrahastosuorituksen maksaminen Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalolle |
3 |
4 |
Helsingin kaupungin ilmoituslehdet |
5 |
5 |
25.8.2008 pöydälle pantu asia |
9 |
RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI
1 |
Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Nordica Re (Finland) Oy:n ympäristölupahakemuksesta |
13 |
2 |
Kaupunginhallituksen 18.8.2008 käsiteltäväkseen ottama asia: HKR-Tekniikan materiaalipalveluyksikön kuljetuspäällikön viran täyttäminen 1.9.2008 alkaen |
18 |
3 |
Lausunto ympäristöministeriölle ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi asfalttiasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista |
20 |
4 |
Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin Energian ympäristölupahakemuksesta |
31 |
5 |
25.8.2008 pöydälle pantu asia |
38 |
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI
1 |
Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymän toiminnan kehittäminen |
48 |
2 |
Lausunto oikeusministeriölle rekisteröidyn perheen sisäistä adoptiota koskevasta työryhmämietinnöstä |
51 |
3 |
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös terveysasemaverkon kehittämistä koskevasta kunnallisvalituksesta |
54 |
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI
1 |
Laajasalon kortteleiden nro 49265 - 49268 ja huvila- ym. alueiden (Itäniitynniemi) asemakaavan ja asemakaavan muutoksen määrääminen osittain voimaan ennen lainvoimaisuutta (nro 11470) |
55 |
2 |
Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Kiinteistö Oy Liikeprimon sekä Kiinteistö Oy Helsingin Malminpuiston välisessä kiinteistökaupassa |
58 |
3 |
Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Suomen valtion sekä XXXX ja XXXX XXXX:n välisessä kiinteistökaupassa |
60 |
4 |
VT Irmeli Wallden-Pauligin toivomusponsi erityisen huomion kiinnittämisestä leikki- ja oleskelualueiden riittävyyteen ja viihtyisyyteen rakennusluvan myöntämisen yhteydessä (Punavuoren tontti 118/3) |
62 |
5 |
Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle McDonald´s Oy:n poikkeamishakemuksesta |
64 |
KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA
KJ Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Urhon (varalla Lehtipuu) ja Peltokorven (varalla Malinen) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.
TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
KJ Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.
RAKENNUSRAHASTOSUORITUKSEN MAKSAMINEN KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖ HELSINGIN MUSIIKKITALOLLE
Khs 2007-19
Kiinteistöosakeyhtiö
Helsingin Musiikkitalo esittää (18.8.2008) mm. seuraavaa:
Helsingin kaupunginhallitus päätti 20.12.2004 (1585 §)
hyväksyä Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalon perustamisen. Yhtiö pyytää perustajaosakkaita
huolehtimaan velvoitteistaan osallistua hankkeen rahoitukseen.
Yhtiön hallituksen
13.12.2007 hyväksymä vuoden 2008 alustava rahoitustarvearvio oli seuraava
(suunnitelmiin perustuva kustannusarvio marraskuun 2007 arvioidussa
hintatasossa):
Suomen
valtio/ |
|
|
Senaatti-kiinteistöt |
10 457 460
euroa |
(47,97 %) |
Yleisradio
Oy |
5 705 060
euroa |
(26,17 %) |
Helsingin
kaupunki |
5 637 480
euroa |
(25,86 %) |
|
|
|
Yhteensä |
21 800 000
euroa |
(100,00 %) |
Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalo pyytää kaupunkia maksamaan
15.9.2008 rakennusrahastosuorituksena Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalon
Helsingin kaupungin rahoitusosuudesta 1 810 200 euroa.
Kj toteaa, että Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalon rahastosuorituspyyntö perustuu Khn aiempaan yhtiön perustamispäätökseen ja osakassopimukseen ja että pyyntö on siten perusteltu. Toteutuneet Helsingin rakennusrahastosuoritukset ovat tähän mennessä (Khs 23.6.2008) yhteensä 8 942 077 euroa. Seuraavaksi tarvittava rahoituserä 15.9.2008 on 7 000 000 euroa, josta Helsingin osuus on 1 810 200 euroa. Musiikkitalon rahoitukseen on vuoden 2008 talousarvion kohtaan 8 22 07, Arvopaperit, Musiikkitalo, Khn käytettäväksi varattu yhteensä 13 400 000 euroa, josta on myönnetty yhteensä 3 555 750 euroa. Khn tulisi myöntää yhtiön 15.9.2008 tarvetta vastaava Helsingin rakennusrahasto-osuus 1 810 200 euroa päätösehdotuksen mukaisesti.
KJ Kaupunginhallitus päättänee, että Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalon osakassopimuksen mukainen rakennusrahasto-osuus 1 810 200 euroa saadaan maksaa vuoden 2008 talousarvion kohdalta 8 22 07, Arvopaperit, Musiikkitalo, Khn käytettäväksi.
Pöytäkirjanote Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalolle, kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikölle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle ja taloushallintopalvelulle.
Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329
HELSINGIN KAUPUNGIN ILMOITUSLEHDET
Khs 2008-1775
Khs päätti 10.4.2006
(515 §), että Helsingin kaupungin viralliset kuulutukset ja ilmoitukset julkaistaan
jatkossa julkisten kuulutusten ilmoitustaulun ohella suomenkielisinä enintään
kahdessa tarjouskilpailun perusteella valittavassa sellaisessa lehdessä, jonka
toimituksellisesta sisällöstä merkittävä osa on suomenkielistä, sekä
ruotsinkielisinä yhdessä tarjouskilpailun perusteella valittavassa sellaisessa
lehdessä, jonka toimituksellisesta sisällöstä merkittävä osa on
ruotsinkielistä, sekä näiden lisäksi suomen- ja ruotsinkielisinä kaupungin verkkosivuilla
olevalla sähköisellä ilmoitustaululla. Kaupungin ilmoituslehdeksi voidaan
valita säännöllisesti vähintään kaksi kertaa viikossa ilmestyvä lehti.
Vuonna 2006
järjestetyn tarjouskilpailun perusteella vuosina 2007 ja 2008 kaupungin
viralliset suomenkieliset ilmoituslehdet ovat olleet Helsingin Sanomat Oy:n
julkaisema Helsingin Sanomat ja Sanoma Kaupunkilehdet Oy:n julkaisema
Uutislehti 100 ja ruotsinkielinen ilmoituslehti on ollut Hufvudstadsbladet Ab:n
julkaisema Hufvudstadsbladet (Khs 28.8.2006, 1046 §).
./. Kaupungin
lehti-ilmoitusten arvo em. virallisissa ilmoituslehdissä on vuonna 2007 ollut
noin 2,6 miljoonaa euroa sisältäen sekä viralliset ilmoitukset että kaupungin
muun näissä lehdissä julkaiseman lehti-ilmoittelun (liite 1).
./. Kj
toteaa,
että hankintakeskus on yhteistyössä hallintokeskuksen viestinnän kanssa
toteuttanut Khn päätöksen edellyttämän tarjouskilpailun valtuustokaudeksi
2009–2012 (liitteet 2–4). Tarjouspyynnössä edellytettiin poiketen vuoden 2006
tarjouskilpailusta, että sekä ruotsinkielisen ilmoituslehden että vähintään
toisen suomenkielisen ilmoituslehden tulee olla Helsingin kaupungin alueella
kotitalouksiin jaettavia lehtiä. Määräaikaan 17.6.2008 mennessä kaupunki sai
suomenkielisten kuulutusten ja ilmoitusten julkaisemisesta kolme tarjousta ja
ruotsinkielisten kuulutusten ja ilmoitusten julkaisemisesta yhden tarjouksen.
Tarjouskilpailun
päätöksentekoperusteina olivat lehdessä julkaistavien kuulutusten ja
ilmoitusten puolueettomaan yleisötutkimuksen perusteella laskettu kontaktihinta
(veroton netto) 200 mm:n mv/ arkipäivä/ -teksti-ilmoitukselle euroa/ 1000
kunta-asukaslukijaa Helsingin kaupungin alueella, josta tarjousvertailussa
saattoi saada enintään 60 pistettä, sekä puolueettomassa yleisötutkimuksessa
varmistettu lehden lukijamäärä Helsingin kaupungin alueella, josta tarjousvertailussa
saattoi saada enintään 40 pistettä.
Tarjousvertailussa
tarjousten pistemäärät on laskettu kontaktihintaperusteen osalta niin, että
kontaktihinnaltaan edullisin tarjous on saanut 60 pistettä, ja muiden
tarjousten osalta pistemäärät on laskettu seuraavasti: pistemäärä = edullisimman
tarjouksen kontaktihinta jaettuna asianomaisen tarjouksen kontaktihinnalla ja
kerrottuna 60 pisteellä.
Lukijamääräperusteen
osalta tarjousten pistemäärät on laskettu niin, että lukijamäärältään suurimman
sanomalehden tarjous on saanut 40 pistettä, ja muiden tarjousten osalta
pistemäärät on laskettu seuraavasti: pistemäärä = asianomaisen tarjouksen
edustaman lehden lukijamäärä Helsingin kaupungin alueella jaettuna
tarjouskilpailun suurimman lukijamäärän omaavan lehden lukijamäärällä ja
kerrottuna 40 pisteellä.
./. Tarjousvertailu
on esitetty liitteenä (liite 5) olevassa yhteenvedossa. Kaikki saadut
tarjoukset olivat tarjouspyynnön mukaisia, ja tarjoajat täyttivät tarjouspyynnön
edellyttämät kelpoisuusvaatimukset. Tarjousvertailusta ilmenee, että
suomenkielisten ilmoitusten osalta parhaimmat pistemäärät ovat saaneet
Helsingin Sanomat Oy:n julkaisema Helsingin Sanomat (kotitalouksiin jaettava
lehti) ja Sanoma Kaupunkilehdet Oy:n julkaisema
Uutislehti 100. Ainoan ruotsinkielisiä ilmoituksia koskevan tarjouksen on
jättänyt Hufvudstadsbladet-nimistä sanomalehteä julkaiseva Hufvudstadsbladet
Ab.
./. Sanoma
Kaupunkilehdet Oy on 11.8.2008 julkistamallaan tiedotteella ilmoittanut suunnittelevansa
julkaisemiensa Metron ja Uutislehti 100:n yhdistämistä
15. syyskuuta alkaen uudeksi Metro-nimiseksi lehdeksi (liite 6). Metro nousisi yhdistämisen
myötä Suomen neljänneksi suurimmaksi uutislehdeksi ja pääkaupunkiseudun
toiseksi suurimmaksi Helsingin Sanomien jälkeen.
./. Sanoma
Kaupunkilehdet Oy:n toimitusjohtaja Niko Ruokosuo on 13.8.2008 kaupungille
lähettämässään sähköpostissa (liite 7) vahvistanut, että
yhtiön Helsingin kaupungille tekemä tarjous on voimassa samoilla Uutislehti 100:n
ehdoilla uudelle yhdistettävälle Metrolle 15.9.2008 jälkeen. Lisäksi yhtiö on
antanut selvityksen yhdistetyn lehden jakelumäärästä ja jakelupisteistä sekä
arvion, että yhdistetyn lehden lukijamäärä Helsingin kaupungin alueella olisi
209 000, kun Uutislehti 100:n tarjouksessaan ilmoittama lukijamäärä oli 150
000.
Koska
Uutislehti 100:n ja Metron tulevassa yhdistymisessä ei ole kyse tulevan
sopimuskumppanin (Sanoma Kaupunkilehdet Oy) identiteetin muutoksesta eikä
tulevalla lehtien yhdistämisellä siten ole mitään vaikutusta niihin velvoitteisiin
(esim. tarjoushinta, jakelun laajuus ym.), joita tarjoajalle on syntynyt tarjouksensa
perusteella, on tarjousvertailun perusteella perusteltua hyväksyä Sanoma
Kaupunkilehdet Oy:n tarjous siten, että kaupungin toiseksi viralliseksi ilmoituslehdeksi
valitaan Uutislehti 100:n ja nykyisen Metron yhdistymisen tuloksena syntyvä
uusi Metro-lehti.
Tarjouskilpailun
perusteella tulee siten valita vuoden 2009 alussa alkavan ja vuoden 2012 loppuun
kestävän valtuustokauden ajaksi Helsingin kaupungin suomenkielisten virallisten
kuulutusten ja ilmoitusten ilmoituslehdiksi tarjouskilpailussa
kokonaistaloudellisesti edullisimmat tarjoukset jättäneet Helsingin Sanomat
Oy:n julkaisema Helsingin Sanomat ja Sanoma Kaupunkilehdet Oy:n julkaisema
Uutislehti 100:n toimintaa jatkava Metro. Kaupungin ruotsinkielisten
virallisten kuulutusten ja ilmoitusten ilmoituslehdeksi tulee puolestaan valita
ainoan ruotsinkielisiä ilmoituksia koskevan tarjouksen jättänyt Hufvudstadsbladet
Ab:n julkaisema Hufvudstadsbladet. Myös Hufvudstadsbladet on kotitalouksiin jaettava
lehti.
Alkuperäiset
tarjousasiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa.
KJ Kaupunginhallitus
päättänee valita vuoden 2009 alussa alkavan ja vuoden 2012 loppuun kestävän
valtuustokauden ajaksi Helsingin kaupungin suomenkielisten virallisten
kuulutusten ja ilmoitusten ilmoituslehdiksi tarjouskilpailussa
kokonaistaloudellisesti edullisimmat tarjoukset jättäneiden Helsingin Sanomat
Oy:n julkaisema Helsingin Sanomat ja Sanoma Kaupunkilehdet Oy:n julkaisema Metro.
Kaupungin ruotsinkielisten virallisten kuulutusten ja ilmoitusten ilmoituslehdeksi
kaupunginhallitus päättänee valita samaksi ajaksi tarjouskilpailussa ainoan
ruotsinkielisiä ilmoituksia koskevan tarjouksen jättäneen Hufvudstadsbladet
Ab:n julkaiseman Hufvudstadsbladetin sekä oikeuttaa
hallintokeskuksen tekemään lehti-ilmoittelua koskevat sopimukset seuraavan
valtuustokauden ajaksi.
Pöytäkirjanote
muutoksenhakuohjeineen, esityslistateksteineen ja liitteineen tarjoajille, sekä
pöytäkirjanote hankintakeskukselle, hallintokeskukselle ja kaupungin virastoille
ja laitoksille.
Lisätiedot:
Waronen Eero, viestintäpäällikkö, puhelin 310 36073
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
H045-08-1 Tarjouspyyntö: Helsingin kaupungin virallisten lehti-ilmoitusten julkaiseminen 26.5.2008 |
|
Liite 3 |
Vastaukset esitettyihin tarjouspyyntöä H045-08-1 koskeviin kysymyksiin 6.5.2006 |
|
Liite 4 |
|
|
Liite 5 |
|
|
Liite 6 |
|
|
Liite 7 |
Sanoma Kaupunkilehdet Oy:n toimitusjohtajan Niko Ruokosuon sähköpostiviesti 13.8.2008 |
25.8.2008 pöydälle pantu asia
ASIANHALLINNAN KEHITTÄMINEN
Khs 2008-1497
Kaupunginhallituksen 2.5.2007 (§ 627) hyväksymässä kaupungin tietotekniikkastrategiassa yhtenä tavoitteena on hallintokuntien yhteisten tukiprosessien yhtenäistäminen ja muutos tietotekniikan avulla hoidetuiksi. Tietotekniikkastrategian hankeohjelmaan sisältyy asian- ja dokumentinhallinnan, sähköisen arkiston sekä sähköisen kokousmenettelyn kehittäminen koko kaupunginhallinnon tasolla yhtenäisesti.
Kj toteaa, että asianhallintajärjestelmä on asioiden ja asiakirjojen käsittelyä (vireille tuloa, valmistelua, päätöksentekoa, toimeenpanoa, seurantaa, tiedotusta, kirjaamista ja arkistointia) tukeva järjestelmäkokonaisuus. Helsingin kaupungilla on ollut käytössään vuodesta 1995 alkaen PROS -asianhallintajärjestelmä.
Helsingin kaupunki on kehittämässä asianhallintajärjestelmäänsä tietoyhteiskunnan vaatimusten mukaisesti sähköiseksi. Nykyisin käytössä oleva asianhallintajärjestelmä PROS ei täytä sähköiselle hallinnolle asetettavia vaatimuksia. Koska järjestelmä on myös teknisesti vanhentumassa, tarvittavia laajennuksia ei kannata siihen enää toteuttaa.
2000-luvun alkupuolella otettiin käyttöön koko kaupungille yhteinen dokumentinhallintajärjestelmä. Tämä loi uuden pohjan rakentaa asianhallintaa ja verkkopalveluja koko kaupungin kattavasti.
Yleistä
Kj päätti 25.10.2006 (85 §) nimetä sähköisen asianhallinnan ja kokousmenettelyn kehittämiselle johtoryhmän.
Lisäksi Kj päätti 25.10.2006 (85§) asettaa työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia projektisuunnitelma sähköisten kokousasiakirjojen käytön mahdollistamiseksi Kvston, Khn ja johtajiston kokouksissa.
Asianhallinnan kehittämisen johtoryhmä nimesi 11.1.2007 seuraavat työryhmät:
- täydentyvä esityslistapöytäkirjatyöryhmä
- kirjaamiskäytännön kehittämisen työryhmä
- sähköinen arkistonmuodostussuunnitelma -työryhmä
Edellä mainittujen työryhmien ehdotukset sähköisen asianhallinnan ja kokousmenettelyn kehittämisestä saatettiin samanaikaisesti johtajiston käsittelyyn 5.9.2007.
Työryhmät ehdottivat seuraavaa:
-
Sähköinen kokousmenettely perustuu sähköisiin
esityslistoihin liitteineen ja esityslistan näkymä koostuu kentistä, joihin on
mahdollista tehdä omia muistiinpanoja ja ehdotuksia.
-
Esityslistalla oleva teksti tulee välittömäksi
osaksi pöytäkirjaa ja pöytäkirjan osittainen laatiminen on mahdollista kokouksen
kuluessa.
- Järjestelmä on mahdollisimman pitkälle automatisoitu ja tiedonkulku toimielimeltä toiselle on varmistettu. Järjestelmä siirtää pöytäkirjatekstin sähköisenä seuraavaan toimielimeen jatkokäsittelyä varten. Esityslistan sähköiset liitteet sekä asiaan liittyvä oheismateriaali nimetään erikseen ja järjestelmä määrittelee niille eri mittaiset säilytysajat.
- Helsingissä siirrytään keskitettyyn kirjaamiseen ja yhtenäiseen kirjaamiskäytäntöön mikä tarkoittaa, että asiat kirjataan samaan järjestelmään kertaalleen niiden vireille tullessa. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet kirjaamojen uudelleen organisointiin.
- Laaditaan kaupunkitasoinen sähköinen arkistonmuodostussuunnitelma julkishallinnon asiakirjallisten tietojen tehtäväluokitusta tarkentamalla. Tämä tarkoittaa sitä, että sähköisesti säilytettävä materiaali saa mm. elinkaaren hallintaan ja julkisuusarvoon liittyviä tietoja automaattisesti sähköisestä arkistonmuodostussuunnitelmasta.
Kj päätti 5.9.2007 (69 §) kehottaa sähköisen asianhallinnan ja kokousmenettelyn johtoryhmää jatkamaan sähköiseen asioiden valmistelu- ja päätösprosessiin sekä sähköiseen kokousjärjestelmään siirtymiseen tähtäävien toimenpiteiden koordinointia työryhmien raporteissa esitettyjen kehittämislinjausten pohjalta.
Kehittämistarve ja tavoitteet
Yhteinen järjestelmä tukee
sähköistä asiointia ja sähköistä työtapaa. Asiat kirjataan järjestelmään vain
kerran ja asian käsittelyvaiheiden seuraaminen yli virastorajojen mahdollistuu
erilaisille käyttäjäryhmille (mm. kirjaajat, valmistelijat, kuntalaiset).
Lisäksi uusi käytäntö poistaa asiakirjojen moninkertaisen arkistoimisen ja
vähentää siten myös arkistotilan tarvetta. Keskitetty kirjaaminen mahdollistaa
kirjaamiseen liittyvien työvaiheiden yksinkertaistamisen ja yhdenmukaistamisen.
Asiakaspalvelu on laadukasta, koska tieto löytyy nopeasti yhteisestä diaarijärjestelmästä.
Uusi käytäntö parantaa luottamushenkilöiden tiedonsaantia oman luottamustoimen
hoitamisessa sekä kuntalaisten mahdollisuutta seurata kunnan asioiden
valmistelua ja päätöksentekoa. Lisäksi uusi käytäntö helpottaa tiedotusvälineiden
työtä ja tehostaa kaupungin hallintoa.
Siirtymällä sähköisiin asiakirjoihin voidaan saada säästöjä painatus- ja jakelukustannuksissa. Säästöjä syntyy myös paperimuotoisen aineiston muista käsittelykustannuksista. Lisäksi siirtyminen sähköisiin asiakirjoihin ja sähköiseen kokousmenettelyyn merkitsee tiedonkulun ja kokousten nopeutumista, kokousten sujuvoitumista, päällekkäisen työn vähenemistä, paperin kulutuksen vähenemistä ja kokousten aikana sekä jälkeen tehtävän manuaalisen työn vähenemistä.
Kehittämisprojektin kuvaus
Kehittämisprojektiin sisältyy:
· asianhallinnan työprosessien ja tietoteknisen järjestelmäkokonaisuuden määrittely
· asiankäsittelyä ja kokoustenhallintaa tukevien järjestelmäosien suunnittelu, toteuttaminen sekä käyttöönoton valmistelu
· valtuuston salijärjestelmän suunnittelu, toteuttaminen sekä käyttöönoton valmistelu
· ns. täydentyvää pöytäkirjakäytäntöä tukevan asiakirjatuotannon suunnittelu, toteutus ja käyttöönoton valmistelu
· päätösasiakirjojen sähköistä arkistointia tukevan asiakirjahallinnan suunnittelu, toteuttaminen sekä käyttöönoton valmistelu
·
tarvittavien laajennusten suunnittelu ja
toteuttaminen jo aiemmin toteutettuun HELA dokumentinhallintajärjestelmään
Talous- ja suunnittelukeskus on järjestänyt järjestelmäkehittämistä koskevan tarjouskilpailun keväällä 2008.
Järjestelmäkehittämisen kustannukset ovat yhteensä 2,3 miljoonaa euroa. Lisäksi hankinnassa on varauduttu perustoimitusta täydentäviin lisähankintoihin yhteensä noin 1,7 miljoonalla eurolla.
Hankinta on otettu huomioon vuosien 2009–2011 talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelussa.
Tekninen järjestelmä ei yksinään takaa tavoiteltavia hyötyjä. Kaupunki osallistuu hankkeeseen riittävällä omalla työpanoksella, jotta lait ja säädökset, hyviksi koetut työkäytännöt sekä eri käyttäjäryhmien tarpeet tulevat huomioiduiksi. Asianhallinnan kehittämistyön edetessä erilaiset käyttäjäryhmät pyritään saamaan mukaan kehittämistyöhön testiryhmien muodossa.
Asianhallinta-
ja kokoussovellusten sekä niiden tarvitseman asiakirjatuotannon suunnittelun ja
toteuttamisen on suunniteltu ajoittuvan pääasiassa vuoteen 2009. Vuoden 2010
aikana tarkoituksena on toteuttaa lisävaatimukset, tehdä tarvittavat muutokset
jo olemassa olevaan dokumentin- ja asiakirjahallintaan sekä luoda tarvittavat
valmiudet vuoden 2011 puolella tapahtuvia käyttöönottoja varten.
Kokoussovelluksesta ja salijärjestelmästä voidaan ottaa sellaisia osia käyttöön
jo aiemmin, jotka eivät edellytä uuden asianhallintajärjestelmän olemassaoloa.
Kj
toteaa, että asianhallinnan kehittäminen tulee vaikuttamaan luottamushenkilöiden
toimintaan mahdollistamalla tietoverkkojen nykyistä paremman hyödyntämisen ja
sähköisten asiakirjojen käsittelyn myös kokouksissa.
KJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä edellä esitetyt linjaukset asianhallinnan kehittämisestä.
Pöytäkirjanote kaupungin kaikille lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille.
Lisätiedot:
Summanen Juha, vs. hallintojohtaja, puhelin 310 64032
Karakorpi Tuomo, tietotekniikkapäällikkö, puhelin 310 36396
LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE NORDICA RE (FINLAND) OY:N YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA
Khs 2008-1383
Uudenmaan ympäristökeskus on varannut (saap. 2.6.2008) Helsingin kaupunginhallitukselle tilaisuuden antaa lausunto Nordica Re (Finland) Oy:n ympäristölupahakemuksesta. Mahdollinen lausunto tulisi antaa 4.7.2008 mennessä.
Ryj toteaa, että lausunnon antamiselle on myönnetty lisäaikaa 1.9.2008 saakka.
Nordica Re (Finland) Oy on
toimittanut Uudenmaan ympäristökeskukselle lupahakemuksen koskien käytetyn
jäähdytinnesteen keräämistä ja käsittelyä osoitteessa Linnavuorentie 19 B.
Toiminta siirtyy Espoon Juvanmalmilta Helsinkiin Vartiokylän
teollisuusalueelle.
Käytettyä jäähdytinnestettä tullaan
käsittelemään kaksivaiheisella tyhjiötislausmenetelmällä enintään 500 m3/a.
Käsittelyssä muodostuu jätevettä enintään 225 m3/a, ongelmajätteitä
50 m3 ja etyleeniglykolia 225 m3, josta valmistetaan
jäähdytinnestettä. Tislauslaitteisto on arkisin käytössä 24 h/vrk.
Kaikki työvaiheet ja jätteiden ja tuotteiden
varastointi tehdään sisätiloissa. Muodostuvaa jätevettä ei viemäröidä, vaan se
toimitetaan muiden ongelmajätteiden kanssa asianmukaiseen käsittelyyn.
Ympäristölautakunta toteaa (1.7.2008) mm., että käytettyjen jäähdytinnesteiden käsittelypaikka sijaitsee osoitteessa Linnavuorentie 19 B, 00950 Helsinki. Alue on hakemuksen mukaan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T). Asemakaava on vahvistettu 19.12.1985. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 40 metrin päässä tontin eteläpuolella. Seuraavaksi lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 200 metrin päässä tontista. Tontin itäpuolella on lähivirkistysalue. Lähellä ei ole luonnonsuojelualueita.
Lähin pienvesikohde on tontin itäpuolella, noin 150 metrin päässä kulkeva
Mellunkylänpuro. Vartiokylänlahdelle on noin puoli kilometriä.
Toiminta-alue ei ole tärkeällä pohjavesialueella. Tontin rajalta on lähimmälle
pohjavesialueelle 90 metriä.
Toiminnan kuvaus Yritys kerää ja vastaanottaa ja käsittelee käytettyjä
jäähdytinnesteitä. Jäähdytinnesteet ovat peräisin pääosin autoalan liikkeistä.
Käsittelyssä käytetystä jäähdytinnesteestä erotetaan tyhjiötislausmenetelmällä
vesi ja etyleeniglykoli. Jäähdytinnesteeseen liuenneet raskasmetallit ja öljy
jäävät tislausjätteeseen. Tislattu jäähdytinneste toimitetaan uudelleenkäyttöön.
Jäähdytinnestejäte tulee laitokselle tynnyreissä tai 1000 litran konteissa.
Jäte kerätään yrityksen omalla autolla.
Tislauslaite on toiminnassa arkisin ympäri vuorokauden. Prosessi alkaa
klo 18–19. Jätettä kerätään klo 7–18.
Jätevesi toimitetaan asianmukaiseen luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan.
Hakemuksessa jäteveden vastaanottopaikaksi on ilmoitettu Ekokem Oy. Analyysitodistuksen
perusteella vesi on viemäröintikelpoista. Tislausjäte toimitetaan luvalliseen
ongelmajätteen vastaanottopaikkaan. Kemikaalikontit ja tynnyrit käytetään
uudelleen. Käytöstä poistetut astiat viedään ongelmajätekäsittelyyn.
Vähäinen määrä sekajätettä viedään kaatopaikalle. Glykoli voidaan
toimittaa uusiokäyttöön. Kemikaaleja varastoidaan enimmillään noin 8 m3.
Toiminnan ympäristövaikutukset
Päästöt ilmaan
Tislauksesta aiheutuvat VOC-päästöt ilmaan ovat hakemuksen mukaan täydellä
kapasiteetilla noin 1 750 kiloa vuodessa.
Melu
Toiminnasta aiheutuva melu rajoittuu laitoksen sisätiloihin. Toiminnan
aiheuttama liikenne on hyvin vähäistä
Maaperän ja pohjaveden
pilaantuminen
Normaalista toiminnasta ei aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumista.
Laitoksella on imeytysainetta vuotojen varalle. Jäähdytinnesteiden lastaus ja
purku tapahtuvat asfaltoidulla piha-alueella.
Tarkkailu
Tulevista jäte-eristä pidetään kirjaa. Käsitellyn jätteen määrästä, tuotetun
glykolin, jäteveden ja syntyvien ongelmajätteiden määristä pidetään kirjaa.
Vähintään joka kolmas vuosi analysoidaan jäähdytinnesteestä haihtuvien
hiilivetyjen osuus toiminnasta aiheutuvien ilmapäästöjen arvioimiseksi.
Muita näkökohtia
Muina hakemuksen käsittelyssä
huomionarvoisina seikkoina hakija esittää mm., että tislaamalla käytetty
jäähdytinneste edistetään jätteen materiaalihyötykäyttöä. Tislauslaitteiston
tuottama lämpö hyödynnetään kiinteistön lämmityksessä ja tislauslaitteiden
päästötaso ja energiankulutus ovat alhaisia.
Ympäristölautakunnan lausunto
Ympäristölautakunta puoltaa Nordica Re Oy:n käytettyjen jäähdytinnesteiden
vastaanottoa ja käsittelyä koskevan ympäristölupahakemuksen hyväksymistä, kun
hakemuksen käsittelyssä otetaan hakemuksessa esitetyn lisäksi huomioon
seuraavat näkökohdat:
- Kemikaalien purku- ja
lastaus tapahtuu sellaisella alueella, jossa ei ole lähellä avoimia
sadevesikaivoja.
- Poikkeuksellisista
tilanteista ilmoitetaan Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle.
- Ongelmajätteet ja muut
jätteet viedään säännöllisesti käsittelyyn.
- Tislauksessa syntyvä
jätevesi voidaan johtaa myös vesihuoltolaitoksen suostumuksella
jätevesiviemäriin, jos sen laatu täyttää viemäröinnille asetetut vaatimukset.
Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (21.8.2008) seuraavaa:
Lupahakemuksessa esitetty toiminta sijoittuisi korttelin 45484 tontille 2, jolla on voimassa asemakaava 8755. Tontti kuuluu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen (T), jolla harjoitettavaa toimintaa säätelevät seuraavat asemakaavassa annetut määräykset: ”Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöön hajua tai muuta ilman tai ympäristön pilaantumista tai josta aiheutuva melutaso ylittää asumiseen varatun korttelialueen puoleisella rajalla päivällä 55 dB(A) ja yöllä 45 dB(A) tai puistoalueen rajalla 45 dB(A). Tonttia ei myöskään saa käyttää ympäristöä rumentavaan tai häiritsevään varastointiin.”
Lähimmät asuinrakennukset ovat aiemmin maatilana toimineen Borgsin tilan rakennuksia, jotka on asemakaavassa suojeltu kulttuurihistoriallisesti ja ympäristön kannalta arvokkaina. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 40 metrin etäisyydellä tiloista, joihin lupahakemuksen mukainen toiminta on tarkoitus sijoittaa. Teollisuusalueeseen osittain rajoittuvalle nykyisin pääosin lähivirkistysalueena toimivalle Tankovainion–Broändan alueelle on vireillä asemakaavan muutos, jossa uutta pientaloasutusta suunnitellaan Tankovainion ja Tankomäen alueille noin 400 asukkaalle. Samalla valmistellaan alueen purolaaksojen maisemasuunnitelmaa. Uusi asutus sijoittuisi lähimmillään yli 200 metrin päähän kiinteistöstä, jolla lupahakemuksessa esitettyä toimintaa on tarkoitus harjoittaa.
Kaupunkisuunnittelulautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Nordica Re Finland Oy:lle asemakaavamääräysten mukaisesti. Lupaharkinnassa tulee kiinnittää huomiota myös kiinteistön sijaintiin lähellä pohjavesialuetta. Luvassa tulee huolehtia riittävällä tavalla mahdollisten kemikaalivuotojen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta siten, ettei toiminnasta mahdollisessa häiriötilanteessakaan aiheudu pohja- ja pintavesien tai maaperän pilaantumista.
Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin.
RYJ Kaupunginhallitus
päättänee antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle Nordica Re (Finland) Oy:n
ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:
Kaupunginhallitus puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Nordica Re
(Finland) Oy:lle asemakaavamääräysten mukaisesti ehdolla, että hakemuksen
käsittelyssä otetaan hakemuksessa esitetyn lisäksi huomioon seuraavat
näkökohdat:
- Kemikaalien purku- ja
lastaus tapahtuu sellaisella alueella, jossa ei ole lähellä avoimia
sadevesikaivoja.
- Poikkeuksellisista
tilanteista ilmoitetaan Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle.
- Ongelmajätteet ja muut
jätteet viedään säännöllisesti käsittelyyn.
- Tislauksessa syntyvä
jätevesi voidaan johtaa myös vesihuoltolaitoksen suostumuksella
jätevesiviemäriin, jos sen laatu täyttää viemäröinnille asetetut vaatimukset.
Kaupunginhallitus toteaa lisäksi, että lupaharkinnassa tulee kiinnittää huomiota myös kiinteistön sijaintiin lähellä pohjavesialuetta. Luvassa tulee huolehtia riittävällä tavalla mahdollisten kemikaalivuotojen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta siten, ettei toiminnasta mahdollisessa häiriötilanteessakaan aiheudu pohja- ja pintavesien tai maaperän pilaantumista.
Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle.
Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
KAUPUNGINHALLITUKSEN 18.8.2008 KÄSITELTÄVÄKSEEN OTTAMA ASIA: HKR-TEKNIIKAN MATERIAALIPALVELUYKSIKÖN KULJETUSPÄÄLLIKÖN VIRAN TÄYTTÄMINEN 1.9.2008 ALKAEN
Khs 2008-1773
Khs päätti 18.8.2008 § 996 ottaa käsiteltäväkseen yleisten töiden lautakunnan päätöksen 14.8.2008 § 486, jolla lautakunta päätti valita insinööri Paavo Lehmosen 3825,80 euroa/kk tehtäväkohtaisella palkalla HKR-Tekniikan kuljetuspäällikön vakinaiseen virkaan 1.9.2008 lähtien.
Merkittiin, että esittelijä muutti esityslistan sivulla 12 esityksensä otsikossa ja esityslistan sivulla 13 päätösehdotuksessa olleet päivämäärät päivämääräksi ”1.9.2008”.
Lautakunnan päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti 5 äänellä (Enroth, Taina, Vikstedt, Buchert ja Reinikainen) 4 ääntä vastaan (Inkeroinen-Kalliokoski, Hänninen, Heinämies ja Sahlberg) jäsen Hännisen tekemän ja jäsen Inkeroinen-Kalliokoski kannattaman vastaehdotuksen asian palauttamisesta ja viran laittamisesta avoimeen hakuun.
Jäsenet Hänninen, Inkeroinen-Kalliokoski, Sahlberg ja Heinämies ilmoittivat seuraavansisältöisen eriävän mielipiteensä HKR-Tekniikan materiaalipalvelupäällikön viran täyttämisestä:
”Viran täyttäminen olisi tullut laittaa avoimeen hakuun, että kaupungin työntekijät olisivat viranhaussa tulleet oikeudenmukaisesti kohdelluiksi.”
./. Lautakunnan esityslistateksti on liitteenä 1. Muut asiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa.
Ryj toteaa, että kuljetuspäällikkö toimii HKR-Tekniikan toimistotasoisen yksikön, materiaalipalveluyksikön, päällikkönä. Johtosäännön mukaan toimistotasoisen yksikön päällikön ottaa lautakunta.
Hallintosäännön 13 §:n mukaan henkilö voidaan ottaa ilman julkista hakumenettelyä sellaiseen virkasuhteeseen, jota vastaavia tehtäviä hän on hoitanut vähintään 6 kuukautta Helsingin kaupungin virka- tai työsuhteessa.
Paavo Lehmonen on yleisten töiden lautakunnan 15.11.2007 tekemällä päätöksellä hoitanut kuljetuspäällikön virkaa 1.1.2008 lähtien, joten yleisten töiden lautakunnan 14.8.2008 § 486 tekemä päätös on hallintosäännön 13 §:n mukainen.
Yleisten töiden lautakunta ja rakennusvirasto ovat viime vuosina toisinaan käyttäneet edellä mainittua, hallintosäännön 13 §:n suomaa mahdollisuutta hyväkseen virkoja ja toimia täytettäessä. Kyseinen rekrytointitapa on katsottu joissakin tapauksissa perustelluksi rakennusalan ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden kannalta.
RYJ Kaupunginhallitus päättänee vahvistaa yleisten töiden lautakunnan 14.8.2008 §:n 486 kohdalla tekemän päätöksen, jolla lautakunta päätti valita insinööri Paavo Lehmosen 3825,80 euroa/kk tehtäväkohtaisella palkalla HKR-Tekniikan kuljetuspäällikön vakinaiseen virkaan 1.9.2008 lähtien.
Pöytäkirjanote yleisten töiden lautakunnalle ja rakennusvirastolle.
Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035
LIITE |
Jäljennös yleisten töiden lautakunnan esityslistatekstistä 14.8.2008 |
LAUSUNTO YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE EHDOTUKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI ASFALTTIASEMIEN YMPÄRISTÖNSUOJELUVAATIMUKSISTA
Khs 2008-1669
Ympäristöministeriö pyytää mm. Helsingin kaupunkia antamaan lausuntonsa ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi asfalttiasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista 6.9.2008 mennessä.
./. Ympäristöministeriön lausuntopyyntö, luonnos valtioneuvoston asetukseksi asfalttiasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista, muistio 8.7.2008 sekä luonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta ovat tämän asian liitteinä.
Ryj toteaa, että ympäristöministeriö asetti vuonna 2001 työryhmän (ns. MURAUS-työryhmä) selvittämään louhinnan, kivenmurskauksen ja asfalttiasematoiminnan ympäristönsuojeluvaatimusten yhdenmukaistamista. Työryhmä laati asetusehdotuksen perusteluineen (Ympäristöministeriön moniste 88/2002).
Khs päätti 19.5.2008 § 741 lähettää
ympäristöministeriölle lausunnon Ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi
kivenlouhimon, kivenlouhinnan ja kivenmurskaamon ympäristönsuojelusta (Muistio
31.3.2008) sekä Valtioneuvoston asetus -luonnoksesta.
Asfalttiasematoiminta on nyt erotettu omaksi toimialakseen, jolle on laadittu erillinen toimialakohtainen normi. Asfalttiasematoimintaa ohjaava normi koskisi kaikkea asfalttiasematoimintaa, kuitenkin niin, että suurin osa toiminnoista voisi toimia ilman lupaa rekisteri-ilmoituksen nojalla. Vain ne asfalttiasemat, jotka eivät uuden ehdotettavan ympäristönsuojelulain 30 §:n nojalla voisi toimia ilman ympäristölupaa, toimisivat luvanvaraisina kuitenkin niin, että asfalttiasetus määrittäisi näidenkin toimintojen ympäristönsuojelutason vähimmäisvaatimukset. Rekisteri-ilmoituksella toimivien asfalttiasemien ympäristönsuojeluvaatimukset määräytyisivät ehdotetun asfalttiasema-asetuksen mukaan.
Muutokset edellyttävät myös muutoksia voimassaolevaan ympäristönsuojelulakiin ja -asetukseen.
Pelastuslaitos esittää (6.8.2008) lausuntonaan seuraavaa:
Pelastuslaitos
yhtyy asetuksen perusteluissa esitettyihin näkemyksiin siitä, että
normiohjauksen avulla yhdenmukaistetaan ja tehostetaan asfalttiasemien lupa-,
ilmoitus- ja valvontamenettelyä. Asetusluonnos parantaa myös toiminnanharjoittajien
yhdenvertaisuutta ja ympäristönsuojelun tasoa asettamalla toimintojen
vähimmäisvaatimukset.
Asfalttiasemat
kuuluvat pelastusviranomaisten valvontakohteiksi pelastuslain (468/2003, § 35)
sekä lakia tarkentavan valtioneuvoston pelastustoimesta annetun asetuksen
(787/2003) 9 ja 15 §:n perusteella. Asfalttiasemat
katsotaan edellä mainittujen säädösten perusteella kohteiksi, joissa palo- ja
räjähdysvaaralliset kemikaalit voivat aiheuttaa vaaraa ihmisten terveydelle,
omaisuudelle tai ympäristölle. Kyseessä on niin sanottu erityiskohde, joka on
vuosittain palotarkastettava. Asetusluonnoksessa on viitattu näihin säädöksiin
pykälässä 16, muistuttamalla toiminnanharjoittajan velvollisuudesta laatia
pelastussuunnitelma.
Asetusluonnoksessa
on kuitenkin sivuutettu se, että asfalttiasemat kuuluvat pelastusviranomaisen
valvottaviksi myös kemikaaliturvallisuussäädösten perusteella (Laki
vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005, §
24 ja 115). Vastaavasti kemikaaliturvallisuussäädökset koskevat myös
toiminnanharjoittajia. Helsingin pelastuslaitoksen pitkäaikaisen kokemuksen
perusteella asfalttiasemien on tehtävä asemilla varastoitavien polttonesteiden
ja nestekaasun varastointimäärien johdosta kemikaali-ilmoitus pelastusviranomaiselle
ennen toiminnan aloittamista. Pelastusviranomaisen on tarkastettava ilmoituksen
alainen toiminta kolmen kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta. Helsingin
pelastuslaitos katsoo, että asetuksessa on muistutettava toiminnanharjoittajia
myös kemikaaliturvallisuussäädösten mukaisista velvoitteista ja alueen
pelastusviranomaisen valvontaroolista.
Lisäksi
pelastuslaitos katsoo, että asetusluonnoksen 6 §:ssä tarkoitetussa ilmoituksessa
on esitettävä tiedot myös käytettävistä kemikaaleista, niiden luokituksesta ja
varastointimääristä.
Lopuksi
pelastuslaitos katsoo, että toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava myös
pelastusviranomaiselle (19 §).
Rakennusvirasto toteaa (7.8.2008) mm. seuraavaa:
Asfalttiasemien ympäristösuojeluvaatimus asetuksella säädettäisiin asfalttiasemien yleisistä ympäristönsuojeluvaatimuksista. Asetuksella säädettäisiin toimintoja koskevista yleisistä etäisyysohjeista, pölyhaittojen ehkäisystä, pölyhaittojen ehkäisystä, suurimmasta hyväksyttävästä melutasosta, maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisystä, jätehuollosta, toiminnassa noudatettavasta parhaasta mahdollisesta tekniikasta sekä ylijäämäasfaltin hyödyntämisestä asfaltin valmistuksessa.
Asetusta sovellettaisiin kaikkiin asfalttiasemiin, myös niin sanotun 50 päivän säännön mukaan aiemmin toimineisiin asemiin. Uutta olisi se, että noudattamalla ehdotetun asetuksen mukaisia vaatimuksia nykyisin luvanvaraiseen toimintaan ei tarvitse hakea lupaa, vaan toiminta voitaisiin aloittaa tekemällä siitä ilmoitus ympäristösuojelun tietojärjestelmään. Ympäristölupaa kuitenkin edellytettäisiin aina, kun toiminta sijoittuisi pohjavesialueelle, pohjavedenottamon suoja-alueelle ja muissa YSL 30 §:n mukaisiin tilanteisiin.
Kun asfalttiasema toimii asetuksen säännösten mukaisesti, toiminnasta ei arvioida aiheutuvan sellaista ympäristön pilaantumista tai kohtuutonta haittaa naapureille, että toiminta tarvitsisi YSL 28 §:n mukaisesti ympäristöluvan. Ehdotuksen mukaan ylijäämäasfaltin hyödyntämiselle ei myöskään tarvitsisi hakea ympäristölupaa, jos ylijäämäasfalttia hyödynnettäisiin uuden asfaltin tekemiseen noudattamalla asetuksen vaatimuksia.
Rakennusvirasto toteaa, että ehdotus selventää asfalttiasemien toiminnan ympäristövaatimuksia.
Selkeiden tilanteiden siirtäminen atk-pohjaiseksi ilmoitusmenettelyksi siirtää resursseja vaativampiin lupakäsittelyihin ja siten mahdollistaa lupakäsittelyaikojen lyhentymisen.
Helsingin kaupungin rakennusvirasto toteaa, että ehdotuksessa esitetyt parannukset ja niistä johtuvat lupaprosessien selkeytyminen ja nopeutuminen ovat niin veronmaksajien, toimijoiden kuin viranomaisten etu.
Kiinteistövirasto toteaa (14.8.2008), ettei virastolla ole huomautettavaa asfalttiasemien ympäristösuojeluvaatimuksia koskevaan valtioneuvoston asetusluonnokseen. Säännökset ovat tarpeen sekä asiakkaiden palvelun että itse hallinnon tehostamisen kannalta.
Ympäristökeskus toteaa (15.8.2008) seuraavaa:
Yleistä Asetuksessa
määriteltäisiin asfalttiasemien ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimukset, joita
noudatettaisiin raja-arvoina. Tämä normiohjaus tehostaisi ja yhdenmukaistaisi
asfalttiasemien valvontaa. Lisäksi asetuksessa säädettäisiin mahdollisuudesta
korvata ympäristölupa ympäristönsuojelun tietojärjestelmään tehtävällä
ilmoituksella. Tämä ilmoitusmenettely nopeuttaisi asfalttiasemien toiminnan
käynnistymistä, mikä olisi toiminnanharjoittajien kannalta tärkeää. Asetus
sallisi myös ylijäämäasfaltin hyödyntämisen asfaltin raaka-aineena ilman
ympäristölupaa, mikä edistäisi ylijäämäasfaltin hyödyntämistä.
Ympäristökeskus pitää asetusehdotusta laajana ja yksityiskohtaisena ja
puoltaa sen hyväksymistä. Ympäristökeskus arvioi asetusta yksityiskohtaisemmin
pykäläkohtaisesti seuraavasti.
4 § Poikkeus
luvanvaraisuudesta
Asetuksen 4 §:n 2 kohdan mukaan asfalttiaseman toimintaan ei tarvittaisi
ympäristölupaa, ellei ympäristönsuojelulain 30 §:n 4 momentissa toisin
edellytettäisi. Ympäristönsuojelulain muutosehdotuksen (Luonnos 15.6.2008) 30
§:n 4 momentin 1 kohdan mukaan ympäristölupaa olisi haettava, jos toiminta
edellyttäisi ympäristölupaa 28 §:n 2 momentin 1–3 tai 5 kohdan perusteella.
Ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan ympäristölupa olisi
oltava toimintaan, josta saattaisi ympäristössä aiheutua eräistä
naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua
kohtuutonta rasitusta.
Asetuksen perustelumuistiossa (Muistio 8.7.08. Kohta: Pääasiallinen
sisältö, 3. kappale) kuitenkin todetaan että, asfalttiaseman toimiessa
asetuksen mukaisesti, toiminnasta ei arvioida aiheutuvan sellaista ympäristön
pilaantumista tai kohtuutonta haittaa naapureille, että toiminta tarvitsisi
ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisesti ympäristöluvan.
Ympäristökeskus toteaa, että muistion edellä mainittu kohta ja asetusehdotus
näyttäisivät poikkeavan toisistaan naapureille mahdollisesti aiheutuvan haitan
arviointitarpeen osalta.
Lisäksi ympäristökeskus toteaa, että informatiivisuuden vuoksi pykälään
tulisi lisätä säännös, jonka mukaan poikkeaminen luvanvaraisuudesta ei olisi
mahdollista, jos toimintaan olisi haettava ympäristönsuojelulain 30 §:n
mukaisesti ympäristölupaa jätteen laitos- tai ammattimaisen hyödyntämisen tai
käsittelyn perusteella. Tämä poikkeamisen rajaus on mainittu
perustelumuistiossa (sivu 6). Asetus sallisi siis ylijäämäasfaltin
hyödyntämisen asfaltin raaka-aineena ilman ympäristölupaa, mutta esimerkiksi
lentotuhkan käyttö asfaltin lisäaineena edellyttäisi jatkossakin lupaa. Tämä
todennäköisesti vähentäisi lentotuhkan hyötykäyttöä.
5 § Ilmoitus
ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkitsemistä varten
Luvanvaraisuudesta vapautetun toiminnanharjoittajan olisi tehtävä ilmoitus
ympäristönsuojelun tietojärjestelmään rekisteröimistä varten. Ilmoitus
tehtäisiin nykyisistä ympäristönsuojelulain 65 §:n mukaisista ilmoituksista
poiketen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitusmenettelyn arvioidaan
olevan selvästi kevyempi kuin ympäristölupamenettelyn.
Ympäristökeskus katsoo, että siirryttäessä lupamenettelystä ilmoitusmenettelyyn
tulee valvontaviranomaisen edelleen voida varmistua siitä, että toiminta
täyttää ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annettujen asetusten vaatimukset.
Sen vuoksi on tärkeää, että ilmoitus jätettäisiin mahdollisimman aikaisin,
kuitenkin viimeistään 60 päivää ennen toiminnan aloittamista, jotta ilmoituksen
tarkistamiselle, sen täydentämiselle ja muille toiminnanharjoittajilta
edellytettäville toimenpiteille jää riittävästi aikaa. Ympäristökeskus arvioi,
että rekisteröintimenettely lisää jälkivalvonnan tarvetta
ympäristölupamenettelyyn verrattuna.
Jos ympäristönsuojelulain 65 §:n mukaisten rekisteröinti-ilmoitusten
käsittely siirretään kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille, tulee valtionhallinnon
lähtökohtaisesti huolehtia siitä, että rajapinnat kuntien ympäristönsuojelun
tietojärjestelmien ja valtionhallinnon järjestelmien välillä toimivat. Toinen
vaihtoehto on, että valtionhallinnon järjestelmiä muutetaan niin, että ne
mahdollisimman sujuvasti voisivat palvella kuntien
ympäristönsuojeluviranomaisten toimintaa rekisteröintimenettelyyn siirryttäessä.
Ympäristökeskus näkee ongelmallisena sen, että kuntien suorittamasta ympäristönsuojelun
tietojärjestelmään merkitsemisestä perittäisiin maksu ympäristöministeriön asetuksen (830/2004) mukaisesti. Kuntien
ympäristönsuojeluviranomaisten tuntikustannuksissa on varsin suurta vaihtelua
eikä samalla maksulla voida kunnissa päästä omakustannusperiaatteeseen.
12 § Melutason raja-arvot
Asetuksen melutason raja-arvot olisivat valtioneuvoston antamien melun
ohjearvojen (993/1992) mukaiset.
Ympäristökeskus toteaa, että yöaikaisen meluhaitan suuruutta ei voida
arvioida pelkästään ulkoalueiden koko yöajan kello 22.00–7.00 keskiäänitason (LAeq,klo22-7)
perusteella, jos melutaso on vaihteleva. Lyhytkestoinen, voimakas melu saattaa
aiheuttaa yöaikaan vakavaa meluhaittaa eli lähialueen asukkaiden unen
häirintää, vaikka asetuksen mukainen raja-arvo ei ulkona ylittyisikään. Esimerkiksi
asfalttiaseman kuorma-autoliikenne voi olla tällainen yöaikaista, hetkellistä
meluhaittaa aiheuttava toiminta. Täten pykälää tulisi täydentää siten, että meluhaitan
suuruus voitaisiin arvioida tarvittaessa myös sisätiloissa. Sosiaali- ja terveysministeriön
Asumisterveysohjeessa (Oppaita 2003:1) ja sen soveltamisoppaassa (2008) on
annettu kattavat ohjearvot meluhaitan arviointiin sisätiloissa.
14 § Hule- ja jätevedet Ympäristökeskus toteaa, että pykälän 4 momentissa lienee
kirjoitusvirhe: mineraalipitoisuuden tilalla pitänee olla
mineraaliöljypitoisuus.
15 § Jätteiden
käsittely ja hyödyntäminen
Ympäristökeskus toteaa, että asetus sallisi ylijäämäasfaltin käytön asfaltin
raaka-aineena ilman ympäristölupaa, mutta asfaltin lisäaineena yleisesti
käytettävän lentotuhkan käyttö edellyttäisi asetuksen mukaan jatkossakin lupaa.
Tämä todennäköisesti vähentäisi lentotuhkan hyötykäyttöä. Asetuksen perusteluista
ei käy ilmi, miksi lentotuhkan käyttöä ei ole vapautettu ympäristölupamenettelystä.
Kuitenkin valtioneuvoston asetuksella (591/2006) on sallittu lentotuhkan käyttö
maarakentamisessa tietyin edellytyksin ilman ympäristölupaa.
Ympäristökeskus esittää, että pykälää täydennetään siten, että lentotuhkaa
saa ottaa vastaan, välivarastoida ja käyttää asfaltin lisäaineena.
17 § Toiminnan tarkkailu
Asetuksessa on säädetty raja-arvot pölynerottimesta ulos johdettavan
kaasuvirran hiukkaspitoisuudelle (8 §), ympäristön ilmanlaadulle (9 §) ja
melutasolle (12 §) sekä öljynerottimesta avo-ojaan johdettavan veden
mineraaliöljypitoisuudelle (14 §). Näiden raja-arvojen noudattamisen
valvomiseksi toiminnanharjoittajan olisi asetuksen mukaan esitettävä
tarkkailusuunnitelma valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi (17 §).
Ympäristökeskus toteaa, että tarkkailusuunnitelmaan sisältyvien mittausten
ja muiden selvitysten laadun varmistamiseksi olisi välttämätöntä, että ne
tehtäisiin ja niistä raportoitaisiin tarkoitukseen laadittujen tarkkojen
ohjeiden mukaisesti. Täten asetusta tulisi täydentää ympäristönsuojelulain
108 §:n mukaisella liitteellä, joka sisältäisi nämä ohjeet.
Toiminnan tarkkailusta ehdotettu 17 §:n 4 momentti on sisällöltään yhteneväinen
valtioneuvoston asetuksen ilmanlaadusta (711/2001) 3 §:n kanssa. 4 momentti
voitaisiin poistaa ja lisätä 5 momenttiin viittaus asetukseen 711/2001.
Kaupunkisuunnitteluvirasto kannattaa (19.8.2008) asfalttiasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista laadittua asetusehdotusta. Lupaharkinnan yhdenmukaistaminen tuo etuja sekä lupien käsittelyyn että hakemiseen. Lisäksi yhdenmukaisella ympäristönsuojelutoimien minimivaatimustasolla pystytään nykykäytäntöä paremmin turvaamaan ympäristönsuojelun vähimmäistaso eri alueilla.
RYJ Kaupunginhallitus
päättänee lähettää ympäristöministeriölle luonnoksesta valtioneuvoston
asetukseksi asfalttiasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista seuraavan lausunnon:
Kaupunginhallitus katsoo, että
luonnos asetukseksi asfalttiasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista on laaja ja
yksityiskohtainen ja, että se selventää asfalttiasemien toiminnan
ympäristövaatimuksia sekä tehostaa ja yhdenmukaistaa asfalttiasemien valvontaa.
Kaupunginhallitus toteaa lisäksi seuraavaa:
4 § Poikkeus
luvanvaraisuudesta
Asetuksen 4 §:n 2 kohdan mukaan asfalttiaseman toimintaan ei tarvittaisi
ympäristölupaa, ellei ympäristönsuojelulain 30 §:n 4 momentissa toisin
edellytettäisi. Ympäristönsuojelulain muutosehdotuksen (Luonnos 15.6.2008) 30
§:n 4 momentin 1 kohdan mukaan ympäristölupaa olisi haettava, jos toiminta
edellyttäisi ympäristölupaa 28 §:n 2 momentin 1–3 tai 5 kohdan perusteella.
Ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan ympäristölupa olisi
oltava toimintaan, josta saattaisi ympäristössä aiheutua eräistä
naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua
kohtuutonta rasitusta.
Asetuksen perustelumuistiossa (Muistio 8.7.08, s. 1 Pääasiallinen sisältö,
3. kappale) kuitenkin todetaan, että asfalttiaseman toimiessa asetuksen mukaisesti
toiminnasta ei arvioida aiheutuvan sellaista ympäristön pilaantumista tai kohtuutonta
haittaa naapureille, että toiminta tarvitsisi ympäristönsuojelulain 28 §:n
mukaisesti ympäristöluvan.
Kaupunginhallitus toteaa, että muistion edellä mainittu kohta ja asetusehdotus
näyttäisivät poikkeavan toisistaan naapureille mahdollisesti aiheutuvan haitan
arviointitarpeen osalta.
Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että informatiivisuuden vuoksi pykälään
tulisi lisätä säännös, jonka mukaan poikkeaminen luvanvaraisuudesta ei olisi mahdollista,
jos toimintaan olisi haettava ympäristönsuojelulain 30 §:n mukaisesti
ympäristölupaa jätteen laitos- tai ammattimaisen hyödyntämisen tai käsittelyn
perusteella.
Tämä poikkeamisen rajaus on mainittu perustelumuistiossa (sivu 6).
Asetus sallisi siis ylijäämäasfaltin hyödyntämisen asfaltin raaka-aineena ilman
ympäristölupaa, mutta esimerkiksi lentotuhkan käyttö asfaltin lisäaineena
edellyttäisi jatkossakin lupaa. Tämä todennäköisesti vähentäisi lentotuhkan
hyötykäyttöä.
5 § Ilmoitus
ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkitsemistä varten
Kaupunginhallitus katsoo, että siirryttäessä lupamenettelystä ilmoitusmenettelyyn
tulee valvontaviranomaisen edelleen voida varmistua siitä, että toiminta
täyttää ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annettujen asetusten vaatimukset.
Sen vuoksi on tärkeää, että ilmoitus jätettäisiin mahdollisimman aikaisin, kuitenkin
viimeistään 60 päivää ennen toiminnan aloittamista, jotta ilmoituksen tarkistamiselle,
sen täydentämiselle ja muille toiminnanharjoittajilta edellytettäville
toimenpiteille jää riittävästi aikaa. Kaupunginhallitus toteaa, että
rekisteröintimenettely lisännee jälkivalvonnan tarvetta
ympäristölupamenettelyyn verrattuna.
Mikäli ympäristönsuojelulain 65 §:n mukaisten rekisteröinti-ilmoitusten
käsittely siirretään kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille, tulee valtionhallinnon
huolehtia siitä, että rajapinnat kuntien ympäristönsuojelun tietojärjestelmien
ja valtionhallinnon järjestelmien välillä toimivat. Vaihtoehtoisesti
valtionhallinnon järjestelmiä tulee muuttaa siten, että ne mahdollisimman
sujuvasti voivat palvella kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten toimintaa
rekisteröintimenettelyyn siirryttäessä.
6 § Ilmoituksen sisältö Kaupunginhallitus toteaa, että asfalttiasemat kuuluvat pelastusviranomaisen valvottaviksi mm. kemikaaliturvallisuussäädösten perusteella (Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005, § 24 ja 115). Asfalttiasemien on tehtävä asemilla varastoitavien polttonesteiden ja nestekaasun varastointimäärien johdosta kemikaali-ilmoitus pelastusviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista.
Kaupunginhallitus katsoo, että ilmoituksessa tulisi esittää tiedot myös käytettävistä kemikaaleista, niiden luokituksesta ja varastointimääristä.
12 § Melutason raja-arvot
Kaupunginhallitus toteaa, että yöaikaisen meluhaitan suuruutta ei voida
arvioida pelkästään ulkoalueiden koko yöajan kello 22.00–7.00 keskiäänitason (LAeq,klo22-7)
perusteella, jos melutaso on vaihteleva. Lyhytkestoinen, voimakas melu saattaa
aiheuttaa yöaikaan vakavaa meluhaittaa (lähialueen asukkaiden unen häirintää),
vaikka asetuksen mukainen raja-arvo ei ulkona ylittyisikään. Esimerkiksi
asfalttiaseman kuorma-autoliikenne voi olla tällainen yöaikaista, hetkellistä
meluhaittaa aiheuttava toiminta. Pykälää 12 tulisikin täydentää siten, että
meluhaitan suuruus voitaisiin arvioida tarvittaessa myös sisätiloissa (Sosiaali-
ja terveysministeriön oppaita 2003:1 Asumisterveysohje ja sen soveltamisopas,
2008).
14 § Hule- ja
jätevedet
Pykälän 4 momentissa (Muistio 8.7.08, s. 13) lienee kirjoitusvirhe: mineraalipitoisuuden
tilalla pitänee olla mineraaliöljypitoisuus.
15 § Jätteiden
käsittely ja hyödyntäminen
Kaupunginhallitus toteaa, että asetus sallisi ylijäämäasfaltin käytön asfaltin
raaka-aineena ilman ympäristölupaa, mutta asfaltin lisäaineena yleisesti
käytettävän lentotuhkan käyttö edellyttäisi asetuksen mukaan jatkossakin lupaa.
Tämä todennäköisesti vähentäisi lentotuhkan hyötykäyttöä. Asetuksen
perusteluista ei käy ilmi, miksi lentotuhkan käyttöä ei ole vapautettu
ympäristölupamenettelystä. Kuitenkin valtioneuvoston asetuksella (591/2006) on
sallittu lentotuhkan käyttö maarakentamisessa tietyin edellytyksin ilman
ympäristölupaa.
Kaupunginhallitus esittää, että pykälää täydennetään siten, että lentotuhkaa
saa ottaa vastaan, välivarastoida ja käyttää asfaltin lisäaineena.
17 § Toiminnan tarkkailu
Asetuksessa on säädetty raja-arvot pölynerottimesta ulos johdettavan
kaasuvirran hiukkaspitoisuudelle (8 §), ympäristön ilmanlaadulle (9 §) ja
melutasolle (12 §) sekä öljynerottimesta avo-ojaan johdettavan veden
mineraaliöljypitoisuudelle (14 §). Näiden raja-arvojen noudattamisen
valvomiseksi toiminnanharjoittajan olisi asetuksen mukaan esitettävä
tarkkailusuunnitelma valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi (17 §).
Tarkkailusuunnitelmaan sisältyvien mittausten ja muiden selvitysten
laadun varmistamiseksi olisi välttämätöntä, että ne tehtäisiin ja niistä
raportoitaisiin tarkoitukseen laadittujen tarkkojen ohjeiden mukaisesti.
Kaupunginhallitus katsoo, että asetusta tulisikin täydentää ympäristönsuojelulain
108 §:n mukaisella liitteellä, joka sisältäisi nämä ohjeet.
Toiminnan tarkkailusta ehdotettu 17 §:n 4 momentti on sisällöltään yhteneväinen
valtioneuvoston asetuksen ilmanlaadusta (711/2001) 3 §:n kanssa. Momentti 4 voitaisiinkin
poistaa ja 5 momenttiin voitaisiin lisätä viittaus asetukseen 711/2001.
19 § Toiminnan
lopettaminen
Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava toiminnan lopettamisesta valvontaviranomaiselle. Kaupunginhallitus katsoo, että toiminnan lopettamisesta tulisi ilmoittaa myös pelastusviranomaiselle.
Taloudelliset vaikutukset (Muistio 8.7.08, sivu 3)
Muistion mukaan ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkitsemisestä perittäisiin ympäristöministeriön asetuksen (830/2004) mukainen suorite.
Kaupunginhallitus toteaa, että
säädöksellä 830/2004 (Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen
maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen liitteen
muuttamisesta) on muutettu Pirkanmaan ympäristökeskuksessa perittäviä maksuja. Asetuksessa
1237/2003 (Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen
maksullisista suoritteista) säädetään alueellisen ympäristökeskuksen
maksullisista suoritteista, niiden maksuperusteista sekä julkisoikeudellisista
suoritteista perittävistä maksuista.
Kaupunginhallitus toteaa, että
viittaus oikeaan säädökseen on tarpeen tarkistaa ennen asetuksen voimaantuloa.
Kaupunginhallitus puoltaa luonnoksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin.
Kirje ympäristöministeriölle ja pöytäkirjanote pelastuslaitokselle, rakennusvirastolle, ympäristökeskukselle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.
Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
Luonnos valtioneuvoston asetukseksi asfalttiasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista |
|
Liite 3 |
|
|
Liite 4 |
LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE HELSINGIN ENERGIAN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA
Khs 2008-1682
Uudenmaan ympäristökeskus on varannut (saap. 25.7.2008) Helsingin kaupunginhallitukselle tilaisuuden antaa lausunto Helsingin Energian ympäristölupahakemuksesta. Mahdollinen lausunto tulisi antaa 2.9.2008 mennessä.
Helsingin Energia on toimittanut Uudenmaan
ympäristökeskukselle ympäristölupahakemuksen koskien Hanasaaren
A-voimalaitoksen betoniperustusten murskaamista ja murskeen välivarastointia.
Lisäksi haetaan ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaista aloittamislupaa mahdollisesta
muutoksenhausta huolimatta.
Ympäristölautakunta toteaa (12.8.2008) mm. seuraavaa:
Toiminnan sijaintipaikka ja sen ympäristö
Murskaus ja välivarastointi tapahtuvat osalla Hanasaaren energiantuotantoaluetta
puretun A-voimalaitoksen välittömässä läheisyydessä. Aluetta ei ole asemakaavoitettu.
Osayleiskaavassa se on merkitty kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi.
Maaperä ja
pohjavedet
Alueen maaperä on
pilaantunutta. Kohde on merenrannalla. Alueella ei ole varsinaista pohjavettä.
Ympäristön häiriytyvät kohteet
Lähimmät häiriintyvät kohteet, asuinrakennukset, sijaitsevat 300 metrin
päässä Merihaassa. Lintulahden asuinalue on noin 350 metrin päässä murskauspaikasta.
Muu ympäristö on satama- ja vesialuetta sekä energiantuotantoaluetta.
Toiminnan
kuvaus Ympäristölupahakemus koskee Hanasaaren A-voimalaitosalueen maaperästä
nostettujen betonisten rakenteiden murskausta ja välivarastointia.
Betonijätteen määrä on noin 30 000 tonnia. Betonijäte murskataan
ensisijaisesti raekokoon 0-150 mm. Murske on alustavasti tarkoitus hyötykäyttää
Hanasaaren alueella erilaisissa kohteissa. Jos mursketta ei pystytä hyödyntämään
välittömästi, niin se välivarastoidaan alueella.
Alueella murskataan vain paikalla syntynyt betonijäte.
Laitteisto
Murskaukseen käytetään Terex Pekson 1100*650 -merkkistä murskainta. Murskain
on hakemuksen mukaan varustettu kastelulla.
Lisäksi käytössä on kaivinkone ja syöttökone, jolla syötetään betonia
murskaimeen. Pyöräkuormaaja on käytössä jonkin aikaa.
Toiminta-aika
Murskaustyötä tehdään arkipäivisin maanantaista perjantaihin
klo 7.00 - 19.00. Toiminta on suunniteltu aloitettavaksi helmikuussa 2009
ja päättyväksi elokuussa 2009.
Poltto- ja voiteluaineet
Polttoöljy varastoidaan kahdessa kaksoisvaippasäiliössä. Voiteluaineet varastoidaan erillisessä kontissa. Koneet huolletaan työmaalla. Työkoneita ei pestä toiminta-alueella.
Liikenne
Toiminta ei aiheuta paljoa liikennöintiä, jos murske pystytään käyttämään alueella. Murskeen murskaamisella paikanpäällä vältetään sen poisajon aiheuttama liikenne ja korvaavien massojen tuonnin aiheuttama liikenne.
Paras käyttökelpoinen
tekniikka
Hakemuksen mukaan murskauksessa käytettävät koneet ovat uusia ja edustavat
parasta tekniikkaa.
Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen
Melu
Hakijan mukaan betoninmurskauksen aiheuttama melutaso on enimmillään 81
dB 10 metrin päässä murskaimesta.
Melutaso on hakemuksen mukaan 300 metrin päässä murskauspaikasta alle 55 dB.
Tällöin on otettu huomioon pelkkä etäisyysvaimennus.
Pöly
Hakemuksen mukaan murskauksen aiheuttaman pölyn leviämistä ympäristöön
vähennetään kastelulla. Käytettävä kastelulaitteisto on Eko Fox tyyppi HD 0087.
Varastokasan pölyämistä vähennetään kasaa kastelemalla. Hakemuksen mukaan murskaus keskeytetään väliaikaisesti jos
esimerkiksi tuuliolosuhteiden vuoksi pölyämistä ei voi muuten hallita.
Ajoväylät on asfaltoitu. Ajoreitit puhdistetaan harjakoneella
tarvittaessa ja aina työpäivän päätyttyä.
Jätteet
Hakemuksen mukaan betonimurske hyödynnetään Hanasaaren energiatuotantoalueella. Mahdollinen ylimäärä betonimursketta toimitetaan hyväksytylle vastaanottajalle. Betoniraudat toimitetaan hyötykäyttöön. Työkoneiden huollossa syntyneet ongelmajätteet toimitetaan niin ikään hyväksytylle vastaanottajalle.
Jätevedet
Murskaustoiminnassa ei synny jätevesiä. Ympäristöön leviävän pölyn torjumiseen käytettävä vesi sitoutuu pääasiassa betoniainekseen ja haihtuu osittain ilmaan. Kasteluun käytettävä vesi otetaan verkostosta tai merestä. Arvioitu kasteluveden kulutus on 10 m3 päivässä.
Laitoksen toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu
Pölyn leviämistä tarkkaillaan
murskauksen aikana jatkuvasti silmämääräisesti. Urakoitsija mittaa melua tarvittaessa.
Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen
Polttoainesäiliöt ovat kaksivaippaisia. Työmaalle varataan imeytysainetta öljynimeytykseen.
Ympäristölautakunnan lausunto
Ympäristölautakunta puoltaa Helsingin
Energian betonijätteen murskausta koskevan ympäristölupahakemuksen
hyväksymistä, kun hakemuksen käsittelyssä otetaan hakemuksessa esitetyn lisäksi
huomioon seuraavat näkökohdat:
Murskaamo on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava murskaamattoman ja
murskatun betonin varastokasoihin nähden siten, että ne estävät mahdollisimman
hyvin melun leviämisen asuinrakennuksiin päin.
Murskaamon kuljettimien ja mahdollisten seulojen päälle on asennettava
tiiviit pölykatteet.
Murskaamo tulee varustaa riittävän tehokkaalla kastelujärjestelmällä,
jossa vettä sumutetaan ainakin murskaimen ylä- ja alapuolelle ja kuljettimien purkukohtaan.
Pölyntorjuntajärjestelmän pitää olla käytössä kokonaisuudessaan aina, kun murskaustyötä tehdään. Mikäli pölynpoisto- tai kastelulaitteissa esiintyy häiriöitä, murskaamo pysäytetään heti ja laitevika korjataan ennen murskaamon käynnistämistä.
Mikäli pölykatteista ja kastelusta huolimatta pölyä leviää ympäristöön,
tulee murskaustyö välittömästi keskeyttää.
Murskaustyötä ei saa tehdä alle 0 °C:n lämpötilassa, ellei murskaamoa ole varustettu riittävän tehokkaalla pölynerottimella pölypitoisen ilman suodattamiseksi tai kastelujärjestelmällä, joka sisältää suuttimien ja putkistojen jäätymisen eston.
Päällystetyille ajoväylille kulkeutunut pölyävä hienoaines tulee poistaa imulakaisukalustolla, joka sisältää puhdistettavan pinnan kastelulaitteiston.
Työmaan kaikki polttoainesäiliöt ja tankkauspaikat on sijoitettava
tiiviille alustalle, jonka välittömään läheisyyteen on varattava
imeytysainetta mahdollisten polttoaine- ja öljyvuotojen torjumiseksi.
Sellaisesta poikkeuksellisesta
tilanteesta, josta aiheutuu päästöjä tai syntyy jätettä siten, että se voi
aiheuttaa välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa tai se
aiheuttaa jätteen määrän tai ominaisuuksien vuoksi erityisiä toimia
jätehuollossa, on välittömästi ilmoitettava myös Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle.
Murskaustyön aloittamisesta ja lopettamisesta tai olennaisesta muuttamisesta on ilmoitettava myös Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle.
Toiminta voidaan aloittaa
ympäristölupapäätöstä noudattaen muutoksenhausta huolimatta. Lupamääräyksillä
on mahdollista rajoittaa riittävästi toiminnasta aiheutuvia työnaikaisia
haittoja eikä toiminnasta aiheudu peruuttamatonta ympäristön pilaantumista.
Kiinteistövirasto toteaa (18.8.2008), että sillä ei ole ympäristölupahakemukseen huomauttamista. Kiinteistövirasto pitää sekä ympäristönsuojelullisesti että taloudellisesti järkevänä betonijätteen hyötykäyttöä, joka edellyttää betonin murskausta.
Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (21.8.2008), että Hanasaaren kärjen alueelle on valmisteilla asemakaavamuutos, jossa pääosa entisen A-voimalaitoksen ja kivihiilen varastoalueesta varataan asuinkäyttöön. Kaavaehdotus on suunniteltu valmistuvan kaupunkisuunnittelulautakunnan käsiteltäväksi syksyn 2008 aikana.
Voimalaitoksen purkaminen on osa maankäytönmuutokseen tähtäävää prosessia. Hanasaaren kärjen käyttöönotto edellyttää myös uuden kivihiilivaraston toteuttamista ja muita merkittäviä energiahuoltoalueen järjestelyjä, joiden suunnittelu on parhaillaan käynnissä. Lupahakemuksessa esitetty tilapäinen betonin murskaus ei aiheuta haittaa alueen kaavoittamiselle eikä esitetyn aikataulun mukaisena viivästytä alueen vapautumista. Betonin käsittely hyötykäyttökelpoiseksi ja aineksen toimittaminen soveltuvaan käyttöön on kestävän kehityksen periaatteiden mukaista.
Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa ympäristölupahakemuksen myöntämistä Helsingin Energialle.
RYJ Kaupunginhallitus
päättänee antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin Energian
ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:
Kaupunginhallitus puoltaa Helsingin Energian ympäristölupahakemuksen hyväksymistä,
kun hakemuksen käsittelyssä otetaan hakemuksessa esitetyn lisäksi huomioon
seuraavat näkökohdat:
- Murskaamo
sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan murskaamattoman ja murskatun betonin
varastokasoihin nähden siten, että ne estävät mahdollisimman hyvin melun leviämisen
asuinrakennuksiin päin.
- Murskaamon
kuljettimien ja mahdollisten seulojen päälle asennetaan tiiviit pölykatteet.
- Murskaamo
varustetaan riittävän tehokkaalla kastelujärjestelmällä, jossa vettä sumutetaan
ainakin murskaimen ylä- ja alapuolelle ja kuljettimien purkukohtaan.
- Pölyntorjuntajärjestelmän tulee olla käytössä kokonaisuudessaan aina, kun murskaustyötä tehdään. Mikäli pölynpoisto- tai kastelulaitteissa esiintyy häiriöitä, murskaamo pysäytetään heti ja laitevika korjataan ennen murskaamon käynnistämistä.
- Mikäli
pölykatteista ja kastelusta huolimatta pölyä leviää ympäristöön, tulee murskaustyö
välittömästi keskeyttää.
- Murskaustyötä ei saa tehdä alle 0 °C:n lämpötilassa, ellei murskaamoa ole varustettu riittävän tehokkaalla pölynerottimella pölypitoisen ilman suodattamiseksi tai kastelujärjestelmällä, joka sisältää suuttimien ja putkistojen jäätymisen eston.
- Päällystetyille ajoväylille kulkeutunut pölyävä hienoaines tulee poistaa imulakaisukalustolla, joka sisältää puhdistettavan pinnan kastelulaitteiston.
- Työmaan
kaikki polttoainesäiliöt ja tankkauspaikat sijoitetaan tiiviille alustalle,
jonka välittömään läheisyyteen tulee varata imeytysainetta mahdollisten
polttoaine- ja öljyvuotojen torjumiseksi.
- Sellaisesta
poikkeuksellisesta tilanteesta, josta aiheutuu päästöjä tai syntyy jätettä
siten, että se voi aiheuttaa välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen
vaaraa tai se aiheuttaa jätteen määrän tai ominaisuuksien vuoksi erityisiä
toimia jätehuollossa, tulee välittömästi ilmoittaa myös Helsingin kaupungin
ympäristökeskukselle.
- Murskaustyön aloittamisesta ja lopettamisesta tai olennaisesta muuttamisesta tulee ilmoittaa myös Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle.
Toiminta voidaan aloittaa ympäristölupapäätöstä noudattaen
muutoksenhausta huolimatta. Lupamääräyksillä on mahdollista rajoittaa riittävästi
toiminnasta aiheutuvia työnaikaisia haittoja eikä toiminnasta aiheudu
peruuttamatonta ympäristön pilaantumista.
Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, kiinteistövirastolle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.
Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
25.8.2008 pöydälle pantu asia
LAUSUNTO SUURTEN KAUPUNKIEN JOUKKOLIIKENTEEN VALTIONAVUSTUKSELLA 2009-2011 TOTEUTETTAVISTA TOIMENPITEISTÄ
Khs 2008-1579
YTV pyytää (13.6.2008) suurten kaupunkiseutujen valtionavustuksella 2009 –
2011 toteuttavien kehittämistoimenpiteiden esityksistä lausuntoa palvelutaso-
ja rahoitussuunnitelman lausuntojen yhteydessä 31.8.2008 mennessä.
./. Ote YTV:n hallituksen pöytäkirjasta ja toimenpidekortit ovat liitteenä 1.
Joukkoliikennelautakunta
toteaa (7.8.2008), että valtion tuki
suurten kaupunkien joukkoliikenteen käyttökustannuksiin on kokonaan uusi
suurten kaupunkien joukkoliikenteen rahoituskanava. Suurten kaupunkien
joukkoliikennetuki on hyvä avaus valtiolta kestävän liikennepolitiikan
edistämiseksi ja se on myös konkreettinen toimenpide ilmastonmuutosta vastaan.
Valtion suurten kaupunkien joukkoliikennetuki on valtion budjettikehyksen
perusteella vuonna 2009 määrältään vähäinen (5 milj. euroa) suhteessa suurten
kaupunkien omaan joukkoliikennetukeen (suuruusluokkaa 200 milj. euroa). Tuen
kasvaminen jatkossa merkittäväksi on kuitenkin mahdollista, sillä esimerkiksi
liikenne- ja viestintäministeriö on esittänyt kehysehdotukseen vuosittaisen
25 milj. euron lisäyksen suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukemiseen.
Suurten kaupunkien joukkoliikenteeseen kohdistettu rahoitus onkin
vaikutuksiltaan hyvin tehokasta.
Joukkoliikennelautakunta
on käsitellyt valtion suurten kaupunkien joukkoliikennetukea useaan otteeseen,
esimerkiksi
-
kokouksessaan 23.8.2007 antaessaan lausunnon
kaupunginvaltuutettu Saarnion talousarvion 2007 toivomusponnesta aktiivisiin
toimiin ryhtymisestä valtion joukkoliikennetukijärjestelmän ulottamiseksi
koskemaan myös Helsinkiä, pääkaupunkiseutua ja muita suuria kaupunkeja,
-
kokouksessaan 15.11.2007 päättäessään lähettää
Liikenne- ja viestintäministeriölle kirjeen osallistumisesta Tulevaisuuden
joukkoliikennekaupungit –hankkeeseen
- sekä päättäessään kokouksessaan 30.4.2008 uuden bussilinjan 56 perustamisesta syksyllä 2009 ehdolla, että linjan rahoitus toteutuu valtion suurten kaupunkien joukkoliikennerahoituksen kautta.
Valtion suurten
kaupunkien joukkoliikennetuki tulee haettavaksi tammikuussa 2009. Tarkoitus on,
että pääkaupunkiseudulta tehdään yksi yhteinen hakemus. Vuonna 2009 tuki
kohdennettaneen erikseen HKL:lle ja YTV:lle ja vuodesta 2010 alkaen
perustettavalle uudelle pääkaupunkiseudun joukkoliikenneviranomaiselle. Ainakin
vuoden 2009 osalta tukihakemuksessa on olennaista yksilöidä tuen käyttö eri
kohteisiin.
Pääkaupunkiseudun
tukihakemukseen soveltuvia kehitystoimenpiteitä on valmisteltu
pääkaupunkiseudun kaupunkien työryhmässä, jossa liikennelaitos on edustanut
Helsingin kaupunkia. Toimenpiteet toteutettaisiin, mikäli suurten
kaupunkiseutujen joukkoliikennetuki hyväksytään valtion budjettiin haettavaksi
tammikuussa 2009 kolmen vuoden jaksolle ja tukea myönnetään pääkaupunkiseudulle
odotusten mukaisesti.
Tuen jakaminen kaupunkien kesken
Valtio on suurten kaupunkien joukkoliikennetukea koskevissa linjauksissaan korostanut kaupunkien oman joukkoliikennetuen merkitystä ja että valtion panostuksen ohella kaupunkien tulisi lisätä omaa panostustaan. Helsingin kaupunki onkin viime vuosina merkittävästi lisännyt joukkoliikennetukeaan. Vuonna 2008 kaupungin joukkoliikennetuki on 108,3 milj. euroa. Tukea ollaan edelleen kasvattamassa 6,7 milj. eurolla vuodelle 2009 tuen kokonaissumman ollessa tällöin noin 115 milj. euroa. Joukkoliikenteen kustannuskasvupaineet ovat mm. energia- ja työvoimakustannusten kasvun johdosta kovat ja kaupungin oman tuen lisäys ei tästä syystä mahdollista merkittäviä palvelutason parannuksia.
Valtio ei ole toistaiseksi kuitenkaan esittänyt, millä perusteilla suurten kaupunkien joukkoliikennetuki jaetaan eri kaupunkien ja kaupunkiseutujen kesken. Suomen Paikallisliikenneliitto ry:n hallitus, jossa ovat edustettuina kaikki suurten kaupunkien joukkoliikenteen tilaajat eli HKL, YTV sekä Tampereen ja Turun kaupungit, on kuitenkin esittänyt, että tuki jaettaisiin painottamalla 50 %:lla kaupunkien oman joukkoliikennetuen määrää ja 50 %:lla kaupunkien asukaslukuja.
Päätöksessään 15.11.2007 osallistumisesta Tulevaisuuden joukkoliikennekaupungit –hankkeeseen joukkoliikennelautakunta ilmoitti liikenne- ja viestintäministeriölle Helsingin kaupungin näkemyksen olevan, että hyvä tapa jakaa valtion joukkoliikennetuki olisi kohdentaa se suurille kaupungeille painottaen 50 % kaupungin omaa joukkoliikennetukea ja 50 % kaupungin asukaslukua. Tämä malli kannustaisi kaupunkeja itse panostamaan joukkoliikenteeseen, koska valtion tuki kasvaa kaupungin oman tuen kasvaessa.
Paikallisliikenneliiton hallituksen esitys suurten kaupunkien joukkoliikennetuen jakamisesta on hyvä ja oikeudenmukainen. Käytännössä esitys tarkoittaisi, että vuonna 2009 valtion 5 milj. euroa joukkoliikennetuesta noin 2,4 milj. euroa kohdistuisi Helsingille, 0,9 milj. euroa Espoolle ja Kauniaisille, 0,7 milj. euroa Vantaalle, 0,5 milj. euroa Tampereelle ja 0,5 milj. euroa Turulle.
Tuen kohdentaminen eri kehittämiskohteisiin
Kuten pääkaupunkiseudun yhteinen valmisteluryhmä on työssään päätynyt, valtion joukkoliikennetukea pääkaupunkiseudulla on tarkoituksenmukaista kohdentaa taksojen alentamiseen, palvelutasoparannuksiin ja turvallisuuden parantamiseen.
Joukkoliikenteen kilpailukyvyn kannalta tarkoituksenmukaisinta on kohdentaa Helsingin tukiosuudesta 30 % taksojen alentamiseen ja korotuspaineiden hillitsemiseen, 60 % palvelutarjonnan parantamiseen ja 10 % turvallisuuden parantamiseen. Edelleen Helsingin tukiosuudesta 2/3 on tarkoituksenmukaista kohdentaa Helsingin sisäiseen joukkoliikenteeseen ja 1/3 seutuliikenteeseen.
Taksojen alentaminen
Joukkoliikenteen tariffipolitiikkaa Helsingissä koskeva selvitys valmistui keväällä 2008. Selvityksen perusteella joukkoliikenteen matkustajamääriä niin sisäisessä kuin seutuliikenteessä lisää voimakkaimmin, mikäli lipun hintojen alennukset kohdennetaan kausi- ja arvolippuihin. Valtion joukkoliikennetuella toteutettavat taksojen alennukset tuleekin kohdentaa näille lippulajeille siten, kuin pääkaupunkiseudun yhteisessä työryhmässä syksyn aikana linjataan. Helsingin taksa-alennuksiin kohdennettavasta tukiosuudesta 2/3 tulee kohdentaa Helsingin sisäisen liikenteen taksojen alennuksiin ja 1/3 Helsingin osuuksiin seutuliikenteen taksojen alentamiseksi.
Palvelutarjonnan parantaminen
Kuten pääkaupunkiseudun yhteinen työryhmä on valmistelussaan todennut, ovat liikennetarjonnan kehittämisessä tärkeimmät toimenpiteet poikittaisliikenteen parantaminen ja uusien alueiden joukkoliikennepalvelut.
Joukkoliikennelautakunta päätti kokouksessaan 30.4.2008, että uusi poikittaista joukkoliikennettä vahvistava bussilinja 56, Kalasatama – Metsäläntie – Kannelmäki, kilpailutetaan kohteena 84 siten, että linjan liikennöinti alkaa ehdollisesti syysliikenteen alussa 2009 ja sopimusaika päättyy 31.12.2013. Linjan käynnistämisen ehtona on linjan rahoituksen toteutuminen valtion suurten kaupunkien joukkoliikennerahoituksen kautta. Linjan 56 liikennöintikustannuksiin tulisi kohdentaa valtion tukea vuonna 2009 arviolta 340 000 euroa ja vuosina 2010 ja 2011 noin 850 000 euroa.
Poikittaisliikenteen tarjonnan vahvistusten osalta valtion joukkoliikennetukea tulisi lisäksi vuosina 2009 – 2011 kohdistaa ainakin poikittaislinjojen 50, 51, 52, 52A, 53, 54, 54B, 57, 58, 58B, 59, 78 ja 79 vuorovälien tihentämiseen ja liikennöintiaikojen jatkamiseen. Seudullisen poikittaisliikenteen vahvistamisen osalta tarkoituksenmukaista on vahvistaa Jokeri-linjan ja Tiedelinjan tarjontaa.
Uusien alueiden joukkoliikennepalvelujen parantamisessa tarkoituksenmukaisia kohteita valtion joukkoliikennetuelle ovat Sipoon liitosalueen joukkoliikennepalvelut (2009 – 2011) ja Jätkäsaaren joukkoliikennepalvelut (2010 – 2011).
Helsingin palvelutarjontaan kohdennettavasta tukiosuudesta 2/3 tulee kohdentaa Helsingin sisäiseen liikenteeseen ja 1/3 Helsingin osuuksiin seutuliikenteessä.
Turvallisuuden parantaminen
Vartiointia lisäämällä aikaansaadusta turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen paranemisesta on liikennelaitoksella erittäin hyvät kokemukset aikaisemmilta vuosilta.
Turvallisuuden parantamisen osalta valtion tuki Helsingissä tulisi kohdentaa kahden liikkuvan partion lisäämiseen viikonlopuiksi (pe ilta ja la ilta) metron ja raitioliikenteen vartiointiin. Vuosikustannukseltaan tämä tarkoittaa yhteensä 160 000 euron lisärahoitustarvetta. Liikennelaitos on vastaavasti itse lisäämässä vartiointiin, siivoukseen ja turvallisuutta edistävään viestintään yhteensä 300 000 euroa jo vuonna 2008. Metron ja raitioliikenteen vartiointiin kohdennettava valtion tuki tulee osoittaa liikennelaitokselle.
Seudullisen liikenteen, lähinnä lähijunaliikenteen, osalta hyvä kehittämiskohde on sosiaalisen turvallisuuden parantaminen juna-asemien turvallisuus- ja kunnossapitopalveluihin panostamalla.
Turvallisuuden parantamiseen osoitettavasta Helsingin tukiosuudesta 2/3 tulee kohdentaa Helsingin sisäiseen liikenteeseen ja 1/3 Helsingin osuuksiin seutuliikenteessä.
Muut kehittämiskohteet
Tarkoituksenmukainen kohde valtion joukkoliikennetuelle olisi tukiresurssien niin mahdollistaessa edellä mainittujen lisäksi Helmi2-hankkeen edistäminen. Järjestelmässä kaikkiin busseihin ja raitiovaunuihin tulee mobiililaajakaistayhteys sekä liikennevaloetuudet. Tämän ohella matkustajille voidaan mobiililaajakaistan kautta tarjota matkan ajaksi käyttöön langaton Internet-yhteys niin, että liikenteen tilaajan kustannukset eivät kasva. Mobiililaajakaistaa voidaan lisäksi hyödyntää useissa muissa matkustajien viihtyvyyttä ja turvallisuutta edistävissä palveluissa sekä liikennesuunnittelussa. Hankkeen kokonaiskustannukset Helsingissä ovat noin 3,4 milj. euroa.
Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (15.8.2008), että tuki suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteeseen on valtion taholta sinällään erinomainen avaus. Samalla on kuitenkin todettava, että vuoden 2006 alusta toteutetussa valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa Helsinki menetti yleiseen valtionosuuteen sisältyneen liikenteen taajamalisän, jonka vielä vuonna 2005 oli 6,7 milj. euroa.
Valtiovarainministeriön talousarvioesityksessä vuodelle 2009 suurten kaupunkien joukkoliikennetuen kokonaismäärä on 5 milj. euroa. Valtion budjettikehyksen mukaan tuki tulisi olemaan 7,5 milj. euroa vuonna 2010 ja 10 milj. euroa vuonna 2011.
Esillä olevan suuruinen tuki on täysin riittämätön, jotta sillä voitaisiin merkittävästi parantaa joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja kilpailukykyä. Kun otetaan huomioon liikenteen viimeaikainen kustannuskehitys, tuen kohdentaminen lippujen hintoihin tarkoittaa käytännössä tariffien korotuspaineiden hillitsemistä. Lipunhintojen suoranainen alentaminen edellyttäisi huomattavasti suurempaa rahoitustukea.
Esitetyn suuruinen valtion tuki on myös varsin vähäinen suhteessa suurten kaupunkien omaan joukkoliikennetukeen, joka on vuositasolla suuruusluokkaa 200 milj. euroa. Helsingin kaupungin joukkoliikennetuki vuonna 2008 on 108,3 milj. euroa ja tukea ollaan edelleen merkittävästi lisäämässä. Joukkoliikennelautakunnan talousarvioehdotuksessa vuodelle 2009 tuki on 115 milj. euroa.
Valtiovarainministeriön talousarvioesityksessä vuodelle 2009 todetaan, että tuen jakoperusteena kaupunkien kesken käytetään asukasmääriä. Tuen kohdentamisessa tulisi kuitenkin ottaa huomioon myös kaupunkien oma panostus joukkoliikenteeseen, niin kuin Suomen Paikallisliikenneliittokin on esittänyt.
Tuen maksaminen vuonna 2009 kohdennettaneen erikseen YTV:lle ja HKL:lle ja vuodesta 2010 alkaen perusteilla olevalle uudelle pääkaupunkiseudun joukkoliikenneorganisaatiolle. Tuen käyttökohteiden erittelystä hakemusvaiheessa nykyisellä tarkkuudella tulisi jatkossa luopua.
Helsingin osalta valtion tuki vuosina 2009 - 2011 on perusteltua kohdentaa joukkoliikennelautakunnan linjausten mukaisesti.
Ryj toteaa, että valtion budjettikehyksessä esitetty suurten kaupunkiseutujen valtionavustus koskisi Helsingin, Tampereen ja Turun seutua. Vuoden 2009 avustus olisi 5 milj. euroa, mikä on kaupunkien omaan panostukseen (200 milj. euroa yhteensä) nähden erittäin vähäinen. Valtion panostuksen merkitys joukkoliikenteen rahoituksessa jää näin todellisuudessa vaatimattomaksi, erityisesti kun kaupunkien omaa panostusta joukkoliikenteeseen tulisi valtion linjausten mukaan valtiontuen myötä lisätä.
Tuen jakotapa on vielä päättämättä, mutta Helsingin kannalta Suomen Paikallisliikenneliitto ry:n esittämä asukaslukuun ja kaupunkien oman joukkoliikennetuen määrään sidottu laskentatapa on kannatettava.
RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa YTV:lle suurten kaupunkiseutujen valtionavustuksella 2009 – 2011 toteutettavista kehitystoimenpiteistä seuraavan lausunnon:
Yleistä Valtion tuki suurten kaupunkien joukkoliikenteen käyttökustannuksiin on periaatteessa myönteinen askel kestävän liikennepolitiikan edistämiseksi ja konkreettinen toimenpide ilmastonmuutosta vastaan ja valtion taholta sinällään erinomainen avaus. Samalla on kuitenkin todettava, että vuoden 2006 alusta toteutetussa valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa Helsinki menetti yleiseen valtionosuuteen sisältyneen liikenteen taajamalisän, jonka vielä vuonna 2005 oli 6,7 milj. euroa.
Valtiovarainministeriön talousarvioesityksessä vuodelle 2009 suurten kaupunkien joukkoliikennetuen kokonaismäärä on 5 milj. euroa. Valtion budjettikehyksen mukaan tuki tulisi olemaan 7,5 milj. euroa vuonna 2010 ja 10 milj. euroa vuonna 2011.
Valtion vuoden 2009 budjettikehyksen perusteella 5 milj. euron tuki on kuitenkin vaatimaton suhteessa suurten kaupunkien omaan joukkoliikennetukeen, joka on noin 200 milj. euroa. Esillä olevan suuruinen tuki on täysin riittämätön, jotta sillä voitaisiin merkittävästi parantaa joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja kilpailukykyä. Kun otetaan huomioon liikenteen viimeaikainen kustannuskehitys, tuen kohdentaminen lippujen hintoihin tarkoittaa käytännössä tariffien korotuspaineiden hillitsemistä. Lipunhintojen suoranainen alentaminen edellyttäisi huomattavasti suurempaa rahoitustukea.
Tuen jakaminen kaupunkien kesken
Valtio on suurten kaupunkien joukkoliikennetukea koskevissa linjauksissaan korostanut kaupunkien oman joukkoliikennetuen merkitystä ja sitä, että valtion panostuksen ohella kaupunkien tulisi lisätä omaa panostustaan.
Helsingin kaupunki on viime vuosina merkittävästi lisännyt joukkoliikennetukeaan. Vuonna 2008 kaupungin joukkoliikennetuki on 108,3 milj. euroa. Joukkoliikennelautakunnan talousarvioesityksessä tukea esitetään nostettavaksi 6,7 milj. eurolla vuodelle 2009 tuen kokonaissumman ollessa tällöin noin 115 milj. euroa. Joukkoliikenteen kustannuskasvupaineet ovat mm. energia- ja työvoimakustannusten kasvun johdosta kovat, ja kaupungin oman tuen lisäys ei tästä syystä mahdollista merkittäviä palvelutason parannuksia.
Valtio ei ole toistaiseksi esittänyt, millä perusteilla suurten kaupunkien joukkoliikennetuki jaetaan eri kaupunkien ja kaupunkiseutujen kesken. Valtiovarainministeriön talousarvioesityksessä vuodelle 2009 todetaan, että tuen jakoperusteena kaupunkien kesken käytetään asukasmääriä. Suomen Paikallisliikenneliitto ry:n hallitus, jossa ovat edustettuina kaikki suurten kaupunkien joukkoliikenteen tilaajat eli HKL, YTV sekä Tampereen ja Turun kaupungit, on esittänyt, että tuki jaettaisiin painottamalla 50 %:lla kaupunkien oman joukkoliikennetuen määrää ja 50 %:lla kaupunkien asukaslukuja. Tuen kohdentamisessa tulisi ottaa huomioon myös kaupunkien oma panostus joukkoliikenteeseen, niin kuin Suomen Paikallisliikenneliittokin on esittänyt.
Helsingin kaupunki pitääkin perusteltuna ja kannatettavana valtion joukkoliikennetuen kohdentamista suurille kaupungeille Suomen Paikallisliikenneliitto ry:n ehdottaman mukaisesti painottaen 50 % kaupungin omaa joukkoliikennetukea ja 50 % kaupungin asukaslukua. Malli kannustaisi kaupunkeja panostamaan joukkoliikenteeseen, koska valtion tuki kasvaa kaupungin oman tuen kasvaessa. Käytännössä jakotapa tarkoittaisi, että vuonna 2009 valtion 5 milj. euroa joukkoliikennetuesta noin 2,4 milj. euroa kohdistuisi Helsingille, 0,9 milj. euroa Espoolle ja Kauniaisille, 0,7 milj. euroa Vantaalle, 0,5 milj. euroa Tampereelle ja 0,5 milj. euroa Turulle.
Tuen kohdentaminen eri kehittämiskohteisiin
Valtion joukkoliikennetukea pääkaupunkiseudulla on tarkoituksenmukaista kohdentaa lipunhintojen subventoimiseen, palvelutasoparannuksiin ja turvallisuuden parantamiseen.
Joukkoliikenteen kilpailukyvyn kannalta tarkoituksenmukaisinta on kohdentaa Helsingin seudun tukiosuudesta 30 % lipunhintojen korotuspaineiden hillitsemiseen, 60 % palvelutarjonnan parantamiseen ja 10 % turvallisuuden parantamiseen. Edelleen Helsingin tukiosuudesta 2/3 on tarkoituksenmukaista kohdentaa Helsingin sisäiseen joukkoliikenteeseen ja 1/3 seutuliikenteeseen.
Tuen käyttökohteiden erittelystä hakemusvaiheessa nykyisellä tarkkuudella tulisi jatkossa kuitenkin luopua.
Lipunhintojen
korotuspaineiden hillitseminen
Lipunhintojen subventoinnissa valtion tuki merkitsee joukkoliikenteen kustannuspaineet huomioon ottaen käytännössä pikemminkin lipunhintojen korotuspaineiden hillitsemistä kuin lipunhintojen alentamista.
Joukkoliikenteen tariffipolitiikkaa Helsingissä koskevan 2008 valmistuneen selvityksen perusteella joukkoliikenteen matkustajamääriä niin sisäisessä kuin seutuliikenteessä lisää voimakkaimmin, mikäli lipun hintojen alennukset kohdennetaan kausi- ja arvolippuihin. Valtion joukkoliikennetuki tulee kohdentaa näille lippulajeille siten, kuin pääkaupunkiseudun yhteisessä työryhmässä syksyn aikana linjataan.
Tukiosuudesta 2/3 tulee kohdentaa Helsingin sisäisen liikenteen taksoihin ja 1/3 Helsingin osuuksiin seutuliikenteen taksoihin.
Palvelutarjonnan
parantaminen
Kuten pääkaupunkiseudun yhteinen työryhmä on valmistelussaan todennut, ovat liikennetarjonnan kehittämisessä tärkeimmät toimenpiteet poikittaisliikenteen parantaminen ja uusien alueiden joukkoliikennepalvelut.
Joukkoliikennelautakunta päätti kokouksessaan 30.4.2008, että uusi poikittaista joukkoliikennettä vahvistava bussilinja 56, Kalasatama – Metsäläntie – Kannelmäki, kilpailutetaan kohteena 84 siten, että linjan liikennöinti alkaa ehdollisesti syysliikenteen alussa 2009 ja sopimusaika päättyy 31.12.2013. Linjan käynnistämisen ehtona on linjan rahoituksen toteutuminen valtion suurten kaupunkien joukkoliikennerahoituksen kautta. Linjan 56 liikennöintikustannuksiin tulisi kohdentaa valtion tukea vuonna 2009 arviolta 340 000 euroa ja vuosina 2010 ja 2011 noin 850 000 euroa.
Poikittaisliikenteen tarjonnan vahvistusten osalta valtion joukkoliikennetukea tulisi lisäksi vuosina 2009 – 2011 kohdistaa ainakin poikittaislinjojen 50, 51, 52, 52A, 53, 54, 54B, 57, 58, 58B, 59, 78 ja 79 vuorovälien tihentämiseen ja liikennöintiaikojen jatkamiseen. Seudullisen poikittaisliikenteen vahvistamisen osalta tarkoituksenmukaista on vahvistaa Jokeri-linjan ja Tiedelinjan tarjontaa.
Uusien alueiden joukkoliikennepalvelujen parantamisessa tarkoituksenmukaisia kohteita valtion joukkoliikennetuelle ovat Sipoon liitosalueen joukkoliikennepalvelut (2009 – 2011) ja Jätkäsaaren joukkoliikennepalvelut (2010 – 2011).
Helsingin palvelutarjontaan kohdennettavasta tukiosuudesta 2/3 tulee kohdentaa Helsingin sisäiseen liikenteeseen ja 1/3 Helsingin osuuksiin seutuliikenteessä.
Turvallisuuden parantaminen
Vartiointia lisäämällä aikaansaadusta turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen paranemisesta on liikennelaitoksella erittäin hyvät kokemukset aikaisemmilta vuosilta.
Turvallisuuden parantamisen osalta valtion tuki Helsingissä tulisi kohdentaa kahden liikkuvan partion lisäämiseen viikonlopuiksi (pe ilta ja la ilta) metron ja raitioliikenteen vartiointiin. Vuosikustannukseltaan tämä tarkoittaa yhteensä 160 000 euron lisärahoitustarvetta. Liikennelaitos on vastaavasti itse lisäämässä vartiointiin, siivoukseen ja turvallisuutta edistävään viestintään yhteensä 300 000 euroa jo vuonna 2008. Metron ja raitioliikenteen vartiointiin kohdennettava valtion tuki tulee osoittaa liikennelaitokselle.
Seudullisen liikenteen, lähinnä lähijunaliikenteen, osalta hyvä kehittämiskohde on sosiaalisen turvallisuuden parantaminen juna-asemien turvallisuus- ja kunnossapitopalveluihin panostamalla.
Turvallisuuden parantamiseen osoitettavasta Helsingin tukiosuudesta 2/3 tulee kohdentaa Helsingin sisäiseen liikenteeseen ja 1/3 Helsingin osuuksiin seutuliikenteessä.
Muut kehittämiskohteet
Tarkoituksenmukainen kohde valtion joukkoliikennetuelle olisi tukiresurssien niin mahdollistaessa edellä mainittujen lisäksi Helmi2-hankkeen edistäminen. Järjestelmässä kaikkiin busseihin ja raitiovaunuihin tulee mobiililaajakaistayhteys sekä liikennevaloetuudet. Tämän ohella matkustajille voidaan mobiililaajakaistan kautta tarjota matkan ajaksi käyttöön langaton Internet-yhteys niin, että liikenteen tilaajan kustannukset eivät kasva. Mobiililaajakaistaa voidaan lisäksi hyödyntää useissa muissa matkustajien viihtyvyyttä ja turvallisuutta edistävissä palveluissa sekä liikennesuunnittelussa. Hankkeen kokonaiskustannukset Helsingissä ovat noin 3,4 milj. euroa.
Kirje YTV:lle ja pöytäkirjanote liikennelaitokselle.
Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
LISÄYSEHDOTUS /VEHVILÄINEN
Kappaleen Yleistä viimeiseksi kappaleeksi
Helsingin kaupunki katsoo, että valtion joukkoliikenteen tukea tulisi merkittävästi nostaa, jotta sillä olisi merkitystä joukkoliikenteen käytön lisäämisessä.
UUDENMAAN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN
Khs
Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä toteaa (2.7.2008), että kuntayhtymän perussäännön mukaan on taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämisestä.
./. Esityslistan tämän asian liitteenä olevassa yhteenvedossa Ridasjärven päihdehoitokeskuksen kuntoutuksen rakenteesta ja sisällöstä todetaan että:
1
Vuonna 2008 palvelumaksu (jäsenkuntien
maksuosuus) on 67,00 euroa hoitovuorokaudelta. Maksu perustuu arvioon, että
hoitopäiviä kertyisi 24 000. Asiakasmaksu on 26 €/vrk.
2
Näyttää siltä, että hoitovuorokausien määrä on
laskenut pysyvästi. Tämän hetken tietämyksen mukaan arvio vuodelle 2008 on
20 000 hoitopäivää, mitä voidaan pitää alustavana myös vuodelle 2009.
3
Uusi hoitopäivämääräarvio edellyttää tuntuvaa
palvelumaksun (jäsenkunnan maksuosuus) korotusta. Arvio tässä vaiheessa on
82,00 – 88,00 euroa hoitovuorokaudelta.
4
Uuden arvion mukaan laitoksen ns. teoreettista
hoitopaikkamäärää voidaan laskea, jonka jälkeen lähestytään päihdepalvelujen laatusuosituksia
mm. henkilöstön määrän ja asiakkaiden asuintilojen osalta vaikkakaan
suosituksiin ei vielä päästä.
5
Mikäli hoitovuorokauden hinnan edellytettäisiin
säilyvän vuoden 2008 tasolla vain inflaation mukaisin tarkistuksin, johtaisi se
alhaisemmalla hoitopäivämäärällä (20 000) alijäämäiseen budjettiin. Alijäämä
olisi arviolta 360 000 euroa.
6
Kuntayhtymä joutuisi tämän jälkeen hyvin
nopeasti maksuvaikeuksiin. Maksuvalmius tulee jo tämän vuoden lopussa olemaan
hyvin huono. Siinä tapauksessa jäsenkunnat kuntalain 83 §:n perusteella
joutuisivat vastaamaan kuntayhtymän rahoituksesta.
7 Voidaan tietenkin edellyttää, että budjetti tulisi tasapainottaa em. alijäämän verran tehtävillä säästötoimenpiteillä. Kun kiinteistä kuluista (energia, elintarvikkeet, lääkkeet- ja hoitotarvikkeet yms.) ei juurikaan säästöjä ole osoitettavissa, tulisi säästöt saada henkilöstömenoista. Edellä mainitun alijäämän kattamiseksi vaadittaisiin n. 9-11 toimen lakkauttamista eli irtisanomisia. Kun irtisanomiset tulisi toteuttaa tuotannollisista ja taloudellisista syistä, olisi ne aika vaikea perustella, kun henkilöstömäärä ei ole lähelläkään laatusuositusta. Laitos ei olisi myöskään enää toimintakykyinen, jos henkilöstömäärää vähennettäisiin lähes kolmanneksella.
Jäsenkuntien esitykset pyydetään toimittamaan kuntayhtymälle 10.9.2008 mennessä.
Sosiaalilautakunta toteaa (12.8.2008) , Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ylläpitää 80-paikkaista Ridasjärven päihdehoitokeskusta, joka on laitoshoitoa tarjoava erityispalveluyksikkö. Helsinki on kuntayhtymän jäsenkunta.
Ridasjärven päihdehoitokeskus on osa Helsingin päihdepalvelujärjestelmää. Helsinkiläisten hoitovuorokaudet ovat edellisvuodesta 2006 vuoteen 2007 vähentyneet 1 248 hoitovuorokaudesta 120 vuorokauteen. Tämä johtuu ensisijaisesti siitä, että pääosaan laitoskuntoutustarpeesta on kyetty vastamaan sosiaaliviraston ylläpitämissä yksiköissä.
Sosiaalilautakunta toteaa, että palvelumaksun hinta 62 euroa vuonna 2007 ja 67 euroa vuonna 2008 on kohtuullinen. Kuntayhtymän taloussuunnitelmassa vuodelle 2009 arvioidaan palvelumaksuun tulevan tuntuva korotus (n. 22,4 – 31,3 %), jolloin hinta nousee 82−88 euroon.
Korotuspaine johtuu hoitovuorokausien määrän huomattavasta laskusta. Verrattuna moniin muihin päihdehuollon kuntoutuslaitoksiin on Ridasjärven päihdehoitokeskuksen hinta korotuksen jälkeenkin kohtuullinen.
Sosiaaliviraston tavoitteena on monimuotoinen ja hallittava päihdepalvelujen kokonaisuus, jossa asiakkaiden tarpeet ja kokonaistaloudellisuus ohjaavat toiminnan kehittämistä. Nämä periaatteet ohjaavat myös Ridasjärven päihdehoitokeskuksen palvelujen käyttöä.
Stj toteaa, että päihdepalvelujen kehittäminen on parhaillaan menossa sosiaalivirastossa yhteistyössä terveyskeskuksen kanssa. Ridasjärven käyttö tulee selkenemään kehittämistyön edetessä.
STJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymälle seuraavan lausunnon:
Helsinkiläisten hoitovuorokaudet Ridasjärven päihdehoitokeskuksessa ovat vähentyneet erittäin voimakkaasti. Vähennys johtuu ensisijaisesti siitä, että pääosaan laitoskuntoutustarpeesta on kyetty vastamaan kaupungin omissa yksiköissä.
Kaupungin tavoitteena on monimuotoinen ja hallittava päihdepalvelujen kokonaisuus, jossa asiakkaiden tarpeet ja kokonaistaloudellisuus ohjaavat toiminnan kehittämistä. Nämä periaatteet ohjaavat myös Ridasjärven päihdehoitokeskuksen palvelujen käyttöä.
Kirje Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymälle ja pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle sekä Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymän yhtymäkokouksen helsinkiläiselle edustajalle.
Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048
LIITE |
Yhteenveto Ridasjärven päihdehoitokeskuksen kuntoutuksen rakenteesta ja sisällöstä |
LAUSUNTO OIKEUSMINISTERIÖLLE REKISTERÖIDYN PERHEEN SISÄISTÄ ADOPTIOTA KOSKEVASTA TYÖRYHMÄMIETINNÖSTÄ
Khs 2008-1440
./. Oikeusministeriö pyytää (2.6.2008) kaupungin lausuntoa perheen sisäistä adoptiota rekisteröidyn parin perheessä koskevasta työryhmämietinnöstä 16.9.2008 mennessä. Työryhmämietintö on esityslistan tämän asian liitteenä 1.
Mietintö on saatavissa internetistä oikeusministeriön verkkosivuilta osoitteesta: www.om.fi/1210773071184
Sosiaalilautakunta toteaa (12.8.2008), että rekisteröidyn parisuhteen osapuolen mahdollisuus adoptoida parisuhteen toisen osapuolen lapsi parantaa lapsen oikeudellista asemaa merkittävästi.
Lautakunta kannattaa työryhmän ehdotuksia lukuun ottamatta adoptio-oikeuden takautumattomuutta koskevaa ehdotusta. Lautakunta yhtyi äänin 6-5, vastoin esittelijän ehdotusta, Seksuaalinen tasavertaisuus SETA ry:n edustajan eriävävään mielipiteeseen, jonka mukaan tietyn rajallisen ajan kuluessa lain uudistamisesta perheen sisäinen adoptio tulisi ulottaa myös rekisteröidystä parisuhteesta eronneisiin sosiaalisiin vanhempiin.
./. Sosiaalilautakunnan lausunto äänestyksineen on esityslistan tämän asian liitteenä 2.
Stj toteaa, että päätösehdotus on sosiaalilautakunnan lausunnon mukainen lukuun ottamatta adoptio-oikeuden takautumista ja voimavarojen lisäämistä koskevia kohtia.
Stj yhtyy takautumisen osalta työryhmän enemmistön näkemykseen raportin sivuilla 7-8 esitetyin perustein. Sisäisen adoption toteuttaminen rekisteröityjen parien perheissä samalla tavalla kuin avioliittoperheissä on selkein ja parhaiten yhdenvertaisuuden turvaava ratkaisu.
Rekisteröityjen parien perheen sisäinen adoptio-oikeus merkitsee kunnille lisätyötä. Määrää on vaikea arvioida, mutta todennäköisesti se jää pieneksi. Ottolapsitoiminnan mahdolliset lisävoimavarat on siksi syytä harkita vasta aikanaan.
STJ Kaupunginhallitus päättänee antaa oikeusministeriölle seuraavan lausunnon:
Kaupunginhallitus toteaa, että rekisteröidyn parisuhteen osapuolen mahdollisuus adoptoida parisuhteen toisen osapuolen lapsi parantaa lapsen oikeudellista asemaa merkittävästi, kun adoptiovanhemman ja lapsen välinen suhde rinnastuu oikeudellisesti täysin biologisen vanhemman ja lapsen väliseen suhteeseen. Mahdollisuus perheen sisäiseen adoptioon rekisteröidyssä parisuhteessa poistaa nykyisestä lainsäädännöstämme johtuvat ongelmat mm. lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta, lapsen elatusta, perintöoikeutta ja verotusta koskevissa kysymyksissä.
Perheen sisäisen adoption rajaaminen vain rekisteröidyissä parisuhteissa eläviin pareihin on perusteltua, koska adoptio voidaan myös eri sukupuolta olevien kumppaneiden perheissä toteuttaa vain, jos he ovat solmineet avioliiton. Parisuhteen rekisteröiminen ja avioliiton solmiminen ovat yhtenä osoituksena parisuhteen vakiintumisesta.
Työryhmän ehdotus perheen sisäisen adoption rajaamisesta myös rekisteröityjen parien osalta niihin tilanteisiin, joissa rekisteröity parisuhde on edelleen voimassa, on selkein ja parhaiten yhdenvertaisuutta turvaava ratkaisu. Mahdollisuus perheen sisäiseen adoptioon rekisteröidyn parisuhteen purkauduttua ei olisi sopusoinnussa lapseksiottamisen yleisten edellytysten ja niiden soveltamiskäytännön kanssa. Ehdotuksessa kuvattu kilpailutilanne lapsen vanhemman aikaisemman ja uuden parisuhdekumppanin välillä voisi lisäksi aiheuttaa lapselle läheisten ihmisten välille vaikeita ristiriitoja, jotka heijastuisivat myös lapseen. Lisäksi voisi syntyä vaikeita rajanvetotilanteita.
Biologisen vanhemman oikeudellinen asema tulee turvata kaikissa adoptiotilanteissa. Työryhmämietinnön yhtenä tavoitteena on ollut turvata lapsen biologisen vanhemman asema myös rekisteröidyn parin perheen sisäisessä adoptiossa. Ehdotuksen mukaan perheen sisäisen adoption edellytykset ja adoptiossa noudatettava menettely määräytyisivät lapseksiottamisesta annetun lain nykyisten säännösten mukaisesti. Biologisen vanhemmat oikeudet on turvattu lapseksiottamisesta annetun lain 9 §:ssä, jota myös sovellettaisiin perheen sisäiseen adoptioon rekisteröidyssä parisuhteessa. Säännös (9 § 2 mom.) edellyttää lapseksiottamisen vahvistamiselta ilman vanhemman suostumusta erittäin painavia syitä.
Ennen kuin perheen sisäisen adoption vahvistamista voitaisiin hakea, olisi asianosaisille annettava ottolapsineuvontaa siten kuin lapseksiottamisesta annetun lain 16 -18 ja 28 §:ssä säädetään. Ottolapsineuvonnan antaminen kuuluu kunnan järjestämisvastuulle. Mahdollisuus perheen sisäiseen adoptioon rekisteröidyssä parisuhteessa aiheuttaa kunnille näin ollen lisäkustannuksia.
Ottolapsineuvonnan tarkoituksena on valvoa lapsen etua lapseksiottamista koskevassa asiassa. Ottolapsineuvonnassa selvitetään, ovatko edellytykset ottolapsisuhteen perustamiselle olemassa ja voidaanko lapsen ja lapseksiottajan välille perustaa lapsen kannalta myönteinen ja pysyvä lapsen ja vanhemman välinen suhde. Rekisteröityjen parien mahdollisuus perheen sisäiseen adoptioon tuo adoptioneuvonnan asiakkaiksi uudenlaisia perhemuotoja, joiden erityispiirteisiin sosiaali-työntekijöiden tulee saada koulutusta ja perehdytystä.
Uudistus edistää lapsen etua. Kun lapsi asuu perheessä, jonka muodostavat hänen biologinen vanhempansa ja tämän kanssa rekisteröidyssä parisuhteessa elävä henkilö, lapsen ja viime mainitun välinen suhde muodostuu sosiaalisesti ja tosiasiallisesti vanhemman ja lapsen väliseksi suhteeksi. Tämän suhteen vahvistaminen myös oikeudelliseksi vanhemmuudeksi luo lapselle pysyvyyttä ja perusturvallisuutta sekä palvelee hänen oikeuttaan ja etuaan.
Kirje oikeusministeriölle ja pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle.
Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS TERVEYSASEMAVERKON KEHITTÄMISTÄ KOSKEVASTA KUNNALLISVALITUKSESTA
Khs 2005-2283
Terveyslautakunta on (25.10.2005 § 308) päättänyt hyväksyä ehdotuksen Myllypuron, Pukinmäen, Vironnimen ja Viikin terveysasemien toiminnan siirtämisestä ja terveysasemaverkon kehittämisestä jatkosuunnittelun pohjaksi. Lautakunta on (20.12.2005 § 356) hylännyt päätöksestä tehdyt oikaisuvaatimukset.
Mm. Katajanokkaseura ry, Kruununhaan Asukasyhdistys r.y., Kruununhaka–Seura ry, Oulunkylä-Seura ry, Paloheinän-Torpparinmäen kaupunginosayhdistys ry, Pukinmäki-seura ry, Savela-Seura ry, Suomenlinnaseura ry, Viikki-Seura ry ja Malminkartanon Asukasyhdistys ry valittivat Helsingin hallinto-oikeuteen vedoten toimivallan ylitykseen, puutteellisiin vaikuttamismahdollisuuksiin, tiedottamiseen ja valmisteluun. Hallinto-oikeus hylkäsi valitukset 16.4.2007. Korkein hallinto-oikeus on 21.8.2008 hylännyt jatkovalituksen ja oikeudenkäyntikuluvaatimuksen samoilla perusteilla kuin hallinto-oikeus.
./. Korkeimman hallinto-oikeuden ja Helsingin hallinto-oikeuden päätökset kokonaisuudessaan ovat esityslistan liitteinä.
STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi korkeimman hallinto-oikeuden 21.8.2008 antaman kunnallisvalitusta koskevan päätöksen taltionumero 2038.
Pöytäkirjanote terveyslautakunnalle jäljennöksin korkeimman hallinto-oikeuden ja Helsingin hallinto-oikeuden päätöksistä.
Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
LAAJASALON KORTTELEIDEN NRO 49265 - 49268 JA HUVILA- YM. ALUEIDEN (ITÄNIITYNNIEMI) ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN MÄÄRÄÄMINEN OSITTAIN VOIMAAN ENNEN LAINVOIMAISUUTTA (NRO 11470)
Khs 2005-2472
Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (30.6.2008) mm. seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto on 17.1.2007 hyväksynyt 49. kaupunginosan (Laajasalon) kortteleiden nro 49265–49268 sekä huvila-, virkistys-, loma-, liikenne-, erityis-, suojelu-, vesi- ja katualueiden asemakaavan sekä suojelu- ja katualueiden asemakaavan muutoksen nro 11470.
XXXX XXXX erikseen sekä XXXX XXXX ja XXXX XXXX yhdessä hakivat muutosta Helsingin hallinto-oikeudelta kaupunginvaltuuston päätökseen.
Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi 16.4.2008 molemmat valitukset.
XXXX XXXX ja XXXX XXXX ovat 4.5.2008 tehneet jatkovalituksen korkeimmalle hallinto-oikeudelle. He katsovat valituksessaan, että virkistysaluemerkintä itärannan tilan RN:o 1:886 osalla ("Välskärinkallio") ei vastaa Helsingin yleiskaava 2002:n huvilaympäristön säilyttämistavoitetta. Koska kalliolta näkee sekä kiinteistöllä sijaitsevalle laiturille ja saunalle että kaava-alueen eteläpuolella sijaitsevan Villa Abbasin laiturille ja saunalle, huvilaympäristön säilyttämistavoite ei täyty. Esitetty väite, että tilan RN:o 1:886 saunalle ja laiturille ei näe, on virheellinen. Valituksen mukaan tilan RN:o 1:886 omistajat asetetaan ilman perusteita ja asemakaavan toteuttamisen kannalta aivan turhaan huonompaan asemaan kuin muut maanomistajat. Tämä on perustuslain tasavertaisuusperiaatteen sekä omaisuuden suojan vastaista.
Virasto esittää, että kaupunginhallitus käyttää maankäyttö- ja rakennuslain 201 §:ssä säädettyä mahdollisuutta määrätä kaava tulevaksi voimaan niiltä osin, joihin valituksen ei katsota kohdistuvan.
Maankäyttö- ja rakennuslain 201 §:n mukaan kunnanhallitus voi valitusajan kuluttua määrätä yleis- ja asemakaavan tulemaan voimaan, ennen kuin se on saanut lainvoiman, kaava-alueen siltä osalta, johon valitusten ei voida katsoa kohdistuvan. Kunnan on annettava päätös viivytyksettä tiedoksi valittajille ja muutoksenhakuviranomaisille. Muutoksenhakuviranomainen voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon, vaikka päätös täytäntöönpanoa koskevana ei ole valituskelpoinen.
Kaavan määrääminen osittain voimaan ennen sen lainvoimaisuutta on keino nopeuttaa tarpeellisia rakennushankkeita silloin, kun valitukset eivät koske kyseistä hanketta tai aluetta eli kun osittaisella täytäntöönpanolla ei mitä ilmeisimmin ole vaikutusta valitusten ratkaisemiseen.
Valitusviranomainen arvioi kaavan lainmukaisuuden vain niiden alueiden osalta, joihin valituksen voidaan katsoa kohdistuvan, vaikka se arvioinnissaan voi ottaa huomioon koko kaavaa koskevan menettelyn. Kaavan osittaisella täytäntöönpanolla valituksen ulkopuolelle jäävien tonttien osalta ei ole vaikutusta valituksen ratkaisemiseen, eikä täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.
Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa valitus ja vaatimukset kohdistuvat vain tiettyyn tilaan RN:o 1:886 ja pieneen osaan yhteistä vesialuetta RN:o 1:980. Muut kaava-alueen maanomistajat eivät ole hakeneet päätökseen muutosta. Viraston käsityksen mukaan asemakaava on perusteltua saattaa voimaan muiden kuin sen alueen osalta, johon valituksen voidaan katsoa kohdistuvan.
Itäniitynniemi on Helsingin viimeisiä mantereella sijaitsevia asemakaavattomia alueita. Alueella ei ole vielä kunnallistekniikkaa (vesi, viemäri, tie), jonka suunnittelu ja rakentaminen olisi tarpeen aloittaa mahdollisimman pian. Jos kaava määrätään tulemaan voimaan ennen valituksen käsittelyn päättymistä, kaava-alueella voidaan käynnistää kunnallistekniikan suunnittelu ja rakentaminen sekä uudisrakentaminen. Kaavan voimaantulo mahdollistaisi 21 uuden omakotiasunnon rakentamisen Poikasaartentien varteen. Kaavoitusprosessi on ollut pitkä, ja maanomistajien kannalta olisi kohtuullista saattaa asemakaava mahdollisimman nopeasti voimaan.
Valituksen ei voida edellä mainituin perustein katsoa kohdistuvan muihin kaava-alueisiin kuin muutoksenhakijoiden tilaan ja pieneen osaan yhteistä vesialuetta. Khs voi siten määrätä kaavan tulemaan voimaan muilta osin ennen kuin kaava on saanut lainvoiman.
Virasto esittää päätösehdotuksen mukaista toimenpidettä.
Edellä esitetyillä perusteilla Kaj katsoo, että asemakaava on mahdollista ja tarkoituksenmukaista
saattaa voimaan lukuun ottamatta päätösehdotuksessa mainittuja
valituksenalaisia alueita.
KAJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä 49. kaupunginosan kortteleiden nro 49265–49268 sekä huvila-, virkistys-, loma-, liikenne-, erityis-, suojelu-, vesi- ja katualueiden asemakaavan sekä suojelu- ja katualueiden asemakaavan muutoksen nro 11470 voimaan lukuun ottamatta tilaa RN:o 1:886 ja tämän asian liitteenä olevaan kaavakarttaan merkittyä osaa yhteisestä vesialueesta RN:o 1:980.
Kirje jäljennöksin esityslistatekstistä korkeimmalle hallinto-oikeudelle sekä pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle, Carita Nybomille ja Kim Nybomille, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
LIITE |
Ote asemakaavakartasta nro 11470 (Laajasalon korttelit 49265 - 49268 ym.; Itäniitynniemi) |
ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN KIINTEISTÖ OY LIIKEPRIMON SEKÄ KIINTEISTÖ OY HELSINGIN MALMINPUISTON VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA
Khs 2008-1733
38. kaupunginosan (Malmi, Ala-Malmi) korttelin nro 38273 tontti nro 4
Kiinteistölautakunta toteaa (5.8.2008) seuraavaa:
Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistön-luovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:
|
Kiinteistö |
Myyjä / Ostaja |
Oik.tod.pvm. ja kauppahinta |
|
38. kaupunginosa kortteli 38273 tontti 4 |
Kiinteistö Oy Liikeprimo/ Kiinteistö Oy Helsingin Malminpuisto |
5.6.2008 2 511 810 euroa |
Kaupan kohde Kiinteistökaupan kohteena on Helsingin kaupungin 38. kaupunginosan (Malmi, Ala-Malmi) korttelin nro 38273 rakentamaton tontti nro 4.
Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontti kuuluu asuinkerrostalojen korttelialueeseen (AK). Tontin pinta-ala on 3 105 m2 ja rakennusoikeus 5 400 k-m2.
Kauppahinta ja muut ehdot
Kokonaiskauppahinta on 2 511 810 euroa, mikä vastaa yksikköhintoja noin 808,96 euroa/m2 ja noin 465,15 euroa/k-m2.
Kaupunki on etuostolain 2 §:n mukaisesti tiedustellut myyjältä kaupan ehtoja. Myyjä ei ole määräaikaan mennessä vastannut tiedusteluun.
Kauppakirjan mukaan myyjä on puhdistanut kohteen maaperän viran-omaisten edellyttämään asuntorakentamisen mahdollistavaan tasoon.
Helsingin kaupungin ja myyjän välinen maankäyttösopimus
Kaupan kohde on osa Helsingin kaupungin ja Kiinteistö Oy Liikeprimon välillä 27.3.2007 allekirjoitettua sopimusta, jossa on sovittu asemakaavan muutosehdotuksen nro 11465 toteuttamisesta. Sopimuksen mukaisesti yhtiö on 19.6.2007 luovuttanut kaupungille noin 5 266 m2:n suuruiset alueet Hela-aukion ja Helatehtaankadun ja Teerisuontien katualueeksi. Lisäksi yhtiö on maksanut korvauksena tontin rakentamis-mahdollisuuksien paranemisesta kaupungille 965 000 euroa.
Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan ko. kiinteistökaupassa, koska kauppa liittyy kaupungin kanssa aiemmin tehtyyn maankäyttösopimukseen ja tontit tulevat ostajan toimesta rakentumaan kaavan mukaiseen käyttöön.
Kiinteistölautakunta esittää, että kaupunki ei käyttäisi etuosto-oikeuttaan 5.6.2008 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Kiinteistö Oy Liikeprimo on myynyt Helsingin kaupungin 38. kaupunginosan (Malmi, Ala-Malmi) korttelin nro 38273 tontin nro 4 Kiinteistö Oy Helsingin Malminpuistolle.
KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 5.6.2008 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Kiinteistö Oy Liikeprimo on myynyt Helsingin kaupungin 38. kaupunginosan (Malmi, Ala-Malmi) korttelin nro 38273 tontin nro 4 Kiinteistö Oy Helsingin Malminpuistolle.
Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja Kiinteistö Oy Helsingin Malminpuistolle.
Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
|
|
Liite 3 |
ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN SUOMEN VALTION SEKÄ XXXX JA XXXX XXXX:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA
Khs 2008-1732
Laajasalon kylän tila RN:o 1:881; Karoliinitie 13
Kiinteistölautakunta toteaa (5.8.2008) seuraavaa:
Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistön-luovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:
|
Kiinteistö |
Myyjä / Ostaja |
Oik.tod.pvm. ja kauppahinta |
|
|
|
|
|
Määräala Laajasalon kylän tilasta RN:o 1:881 |
Suomen valtio |
12.6.2008 606 000 euroa |
Kaupan kohde Kiinteistökaupan kohteena on
määräala rakennuksineen Helsingin kaupungin Laajasalon kylässä sijaitsevasta
Tonttuvuori-nimisestä
tilasta RN:o 1:881.
Voimassa olevan asemakaavan mukaan määräala muodostaa erillis-pientalojen korttelialueeseen kuuluvan tontin nro 49252/3 (AO). Tontin pinta-ala on 3 539 m2 ja rakennusoikeus 390 k-m2.
Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan tontilla sijaitsee vuonna 1950 valmistunut 230 k-m2:n suuruinen palo- ja pelastustoimen rakennus sekä 64 k-m2:n suuruinen tietoliikenteen rakennus. Kauppa-kirjan mukaan rakennuksia on käytetty asumiseen ja rajavartiolaitoksen radioasematoimintaan. Rakennukset myydään purettaviksi.
Kauppahinta ja muut ehdot
Kokonaiskauppahinta 606 000 euroa vastaa yksikköhintoja noin 171,23 euroa/m2 ja noin 1 553,85 euroa/k-m2.
Kaupunki on etuostolain 2 §:n mukaisesti tiedustellut myyjältä kaupan ehtoja. Myyjän ilmoituksen mukaan kauppaan ei liity muita ehtoja kuin kauppakirjassa ilmoitetut.
Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan ko. kiinteistökaupassa, koska kaupungilla ei ole mitään erityistä perustetta määräalan hankkimiselle.
Kiinteistölautakunta esittää, että kaupunki ei käyttäisi etuosto-oikeuttaan 12.6.2008 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Suomen valtio (Senaatti-kiinteistöt) on myynyt määräalan rakennuksineen Helsingin kaupungin Laajasalon kylässä sijaitsevasta Tonttuvuori-nimisestä tilasta RN:o 1:881 XXXX ja XXXX XXXX:lle.
KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käyttäisi etuosto-oikeuttaan 12.6.2008 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Suomen valtio (Senaatti-kiinteistöt) on myynyt määräalan rakennuksineen Helsingin kaupungin Laajasalon kylässä sijaitsevasta Tonttuvuori-nimisestä tilasta RN:o 1:881 XXXX ja XXXX XXXX:lle.
Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja XXXX ja XXXX XXXX:lle.
Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
|
|
Liite 3 |
VT IRMELI WALLDEN-PAULIGIN TOIVOMUSPONSI ERITYISEN HUOMION KIINNITTÄMISESTÄ LEIKKI- JA OLESKELUALUEIDEN RIITTÄVYYTEEN JA VIIHTYISYYTEEN RAKENNUSLUVAN MYÖNTÄMISEN YHTEYDESSÄ (PUNAVUOREN TONTTI 118/3)
Khs 2007-2257
Kaj toteaa, että Kvsto hyväksyi 10.10.2007 Punavuoren tontin 118/3 asemakaavamuutoksen yhteydessä seuraavan toivomusponnen:
”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että rakennusluvan myöntämisen yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota uuden asuinrakennuksen leikki- ja oleskelualueiden riittävyyteen ja viihtyisyyteen. (Irmeli Wallden-Paulig, äänin 74–0)”
Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.
Rakennuslautakunta toteaa (22.1.2008) vastauksenaan seuraavaa:
Kun
hankkeen rakennussuunnitelmia toimitetaan rakennusvalvontavirastoon rakennuslupavaihetta
edeltävässä ennakkolausuntovaiheessa, tulee rakennusvalvonnan
kaupunkikuvaneuvottelukunta ottamaan kantaa uudisrakennuksen suunnitelmiin ja
myös pihasuunnitelmaan. Kaupunkikuvaneuvottelukunta on jo tutustunut
hankkeeseen alustavasti, sillä ennen asemakaavatyötä 25.5.2005 neuvottelukunta
lausui mielipiteensä laaditusta luonnossuunnitelmasta. Tällöin se mm. totesi,
että
piha-alueiden kehittäminen on tällä tontilla erityisen vaativa työ.
Rakennuslautakunta
on samaa mieltä kaupunginvaltuuston toivomusponnen esittäjien kanssa siitä,
että hankkeen yhteydessä on huolellisesti paneuduttava piha-alueiden
suunnitteluun. Edellä mainittujen asemakaavaan ja yleisiin säädöksiin
kirjattujen määräysten toteutumiseen tullaan päätöksenteon yhteydessä
kiinnittämään erityistä huomiota. Pihan osalta rakennuslautakunta tulee vaatimaan
pätevän pihasuunnittelijan laatiman pihasuunnitelman ennen lupapäätöstä. Mikäli
leikkipaikkojen tai oleskelualueiden osalta tukeudutaan tontin ulkopuoleiseen
alueeseen, lautakunta vaatii liitteeksi selvityksen esitetyn
alueen soveltuvuudesta ja riittävyydestä. Lisäksi tullaan vaatimaan selvitys ulkopuoliselle
leikki- tai oleskelualueelle johtavan kulkuyhteyden esteettömyydestä ja turvallisuudesta.
Kaj yhtyy rakennuslautakunnan lausunnossa mainittuun ja toteaa, että Punavuoren tontin 118/3 uudisrakennuksen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota piha-alueen suunnitteluun. Rakennusluvan myöntämisen yhteydessä tulee varmistaa leikkipaikkojen ja oleskelualueiden riittävyys ja soveltuvuus asuinrakennuksen yhteydessä tai lähiympäristössä maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla sekä rakennuslautakunnan lausunnossaan esittämien periaatteiden mukaisesti.
Lisäksi Kaj toteaa, että Punavuoren tontin 118/3 asemakaavamuutoksesta on tehty kaksi valitusta Helsingin hallinto-oikeuteen, jossa asian käsittely on vielä kesken.
KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 10.10.2007 hyväksymän toivomusponnen (Irmeli Wallden-Paulig) johdosta ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Irmeli Wallden-Pauligille ja tiedoksi muille valtuutetuille.
Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407
LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE MCDONALD´S OY:N POIKKEAMISHAKEMUKSESTA
Khs 2008-1613
McDonald´s Oy on pyytänyt (26.2.2004, täydennetty 10.4.2008 ja 17.6.2008) poikkeamislupaa 22. kaupunginosan (Vallila) korttelin nro 22369 tontille nro 1 (Teollisuuskatu 6). Hakijan tarkoituksena on ravintolarakennuksen rakentaminen asemakaavassa liikerakennusten korttelialueeksi (KL) määrätylle tontille niin, että tontin kaavassa määrätty rakennusoikeus, 250 kerrosneliömetriä, ylitetään 166 kerrosneliömetrillä.
Hakija perustelee hakemusta lähialueen
työpaikkojen ja vilkkaan liikenteen tuottamalla asiakaskysynnällä ja tärkeän
sijainnin johdosta McDonald´s -konseptiarkkitehtuurista poikkeavalla,
kaupunkikuvallisesti perustellulla ratkaisulla.
Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (26.6.2008), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Hakemus koskee aluetta, jolle asemakaavan muuttaminen tai laatiminen on vireillä, ja jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto.
Selostus Tonttia koskevassa 1.2.2002 lainvoimaiseksi tulleessa asemakaavassa, piirustus nro 10539, tontti on liikerakennusten korttelialuetta (KL), jonka rakennusoikeus on 250 kerrosneliömetriä ja kerrosluku kaksi. Autopaikkavaatimus on vähintään yksi autopaikka 50 kerrosneliömetriä kohden.
Helsingin yleiskaavassa 2002 (kaupunginvaltuusto 26.11.2003) alue on työpaikka-aluetta. Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi.
Tonttia käytetään tilapäisenä pysäköintialueena.
Hakemusasiakirjoja on täydennetty 10.4.2008 päivätyillä piirustuksilla ja 12.5.2008 naapureiden kuulemiskirjeellä sekä kuulemiskirjeeseen 17.6.2008 mennessä saaduilla vastauksilla.
Tontille suunnitellun ravintolarakennuksen kerrosala on 416 kerrosneliömetriä, mikä ylittää asemakaavassa määrätyn rakennusoikeuden, 250 kerrosneliömetriä, 166 kerrosneliömetrillä. Suunnitelmassa tontille on osoitettu 25 autopaikkaa mikä ylittää kaavan vähimmäisvaatimuksen.
Suunniteltu rakennus on ravintola- ja huoltoasemakorttelin 22369 kaupunkikuvallisesti perusteltu pääte Dallapénpuistoon päin. Tontin pihasuunnitelma ei kuitenkaan täytä näkyvälle sijainnilta edellytettävää selkeää otetta ja sitä tulee kehittää kaupunkikuvaneuvottelukunnan lausunnossa esitetyllä tavalla.
Saadut lausunnot Rakennusvalvontaviraston kaupunkikuvaneuvottelukunta on 19.9.2007 puoltanut suunnitelmaa eräin arkkitehtuurin yksityiskohtia koskevin huomautuksin. Pihasuunnitelma on vaatimaton ja sitä puuttuu tontin voimakas maisematekijä. Tontti tulisi jäsentää määrätietoisemmin pitkien sivujen suuntaisilla puuriveillä kaavassa määrättyjen puurivien lisäksi.
Osallisten kuuleminen Hakija on tiedottanut hakemuksesta naapureille ja lähiympäristön asukkaille ja toimitilakiinteistöille 12.5.2008. Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole rakennuspaikan sijainnin perusteella tarpeen.
17.6.2008 mennessä annetuissa mielipiteissä on yksi huomautus. Naapuritontin 22369/2 (huoltoasematontti) omistaja St1 Oy muistuttaa yhdenvertaisuuskohtelusta rakennusoikeuden ylityksessä myös naapuritontille. St1 Oy:n omaa tonttia koskeva poikkeamishakemus, jossa asemakaavan rakennusoikeus myös ylittyy, on jätetty 25.1.2008.
Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hakemuksessa ravintolatoiminta ja tontin liikenne on ratkaistu toimivalla ja ympäristöön sopivalla tavalla. Asemakaavan rakennusoikeuden ylittävä ravintolarakennus on toiminnallisesti tarkoituksenmukainen ja kaupunkikuvallisesti sopii tontille. Tontin pihasuunnitelmaa tulee kuitenkin vielä kehittää kaupunkikuvaneuvottelukunnan lausunnossa esitetyllä tavalla.
Poikkeamisen erityinen syy on elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen ja Teollisuuskadun ja Dallapénpuiston ympäristössä näkyvälle paikalle sijoittuvan rakennuksen kaupunkikuvallinen korostaminen.
Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli rakentamisessa noudatetaan jäljempänä kerrottuja ehtoja.
Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta edellyttäen, että:
- tontin pihasuunnitelmaa selkeytetään ja kehitetään tontin mm. sivulle sijoitettavin puuistutuksin
- suunnitelmaa kehitetään yhteistyössä viereisten hankkeiden kanssa kaupunkikuvaneuvottelukunnan edellyttämään suuntaan paviljonkimaisten, yksinkertaisten, horisontaalisten rakennusten sarjaksi Teollisuuskadun liikennesaarekkeella.
KAJ Kaupunginhallitus
päättänee puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan
poikkeamisen myöntämistä
McDonald´s Oy:lle haettuun toimenpiteeseen 22. kaupunginosan korttelin nro
22369 tontille nro 1 ehdolla, että
- tontin pihasuunnitelmaa selkeytetään ja kehitetään tontin mm. sivulle sijoitettavin puuistutuksin, ja että
- suunnitelmaa kehitetään yhteistyössä viereisten hankkeiden kanssa kaupunkikuvaneuvottelukunnan edellyttämään suuntaan paviljonkimaisten, yksinkertaisten, horisontaalisten rakennusten sarjaksi Teollisuuskadun liikennesaarekkeella.
Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.
Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |