HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Määrärahojen myöntäminen Kamppi-Töölönlahti -alueen rakentamiseen

Asianhallinnan kehittäminen

Johtavan kaupunginasiamiehen viran perustaminen hallintokeskukseen

Vaalilautakuntien asettaminen vuoden 2008 kunnallisvaaleja varten ja jäsenten valinta asetettaviin lautakuntiin

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Lausunto joukkoliikenteen palvelutasoa ja rahoitusta koskevasta suunnitelmasta 2009-2011

Valtuutettu Tea Vikstedtin toivomusponsi: Eettinen julkinen hankinta

Lausunto suurten kaupunkien joukkoliikenteen valtionavustuksella 2009-2011 toteutettavista toimenpiteistä

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Strategiakokousasia: Terveydenhuollon toimintaympäristön analyysi

Utlåtande om Kårkulla samkommuns ekonomiplan 2009-2011
Lausunto Kårkulla samkomun -nimisen kuntayhtymän taloussuunnitelmasta vuosille 2009-2011

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Valtuutettu Matti Tainan toivomusponsi: ulkomaalaisväestön ammatillinen kouluttautuminen

Paikallinen sopimus kaupunginorkesterin muusikoiden puku- ja soitinkorvauksesta 1.7.2008 - 31.1.2010

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Reservering av hotelltomt för Scandinavian Hospitality Group för planering av hotell Marriott (Västra hamnen, Busholmen, tomt 20007/15)
Suunniteltavan hotellitontin varaaminen Scandinavian Hospitality Group:lle Marriott hotellin suunnittelua varten (Länsisatama, Jätkäsaari, tontti 20007/15)

VR-Yhtymä Oy:n poikkeamishakemus

Mellunkylän Fallpakan lastenkodin uudisrakennuksen enimmäishinnan korottaminen

Mellunkylän Fallpakan kehitysvammaisten ryhmäkodin uudisrakennuksen enimmäishinnan korottaminen

18.8.2008 pöydälle pantu asia
1. - 8. sekä 13. ja 14. kaupunginosien eräiden alueiden rakennuskiellon pidentäminen (nro 11795)

18.8.2008 pöydälle pantu asia
Viikinrannan (mm. Viikin entisen jätevedenpuhdistamon alue) rakennuskiellon pidentäminen (nro 11797)

11.8.2008 ja 18.8.2008 pöydälle pantu asia
Asunto Oy Aleksis Kivensivun poikkeamishakemus

ASIANHALLINNAN KEHITTÄMINEN

Khs 2008-1497

Kaupunginhallituksen 2.5.2007 (§ 627) hyväksymässä kaupungin tietotekniikkastrategiassa yhtenä tavoitteena on hallintokuntien yhteisten tukiprosessien yhtenäistäminen ja muutos tietotekniikan avulla hoidetuiksi. Tietotekniikkastrategian hankeohjelmaan sisältyy asian- ja dokumentinhallinnan, sähköisen arkiston sekä sähköisen kokousmenettelyn kehittäminen koko kaupunginhallinnon tasolla yhtenäisesti.

Kj toteaa, että asianhallintajärjestelmä on asioiden ja asiakirjojen käsittelyä (vireille tuloa, valmistelua, päätöksentekoa, toimeenpanoa, seurantaa, tiedotusta, kirjaamista ja arkistointia) tukeva järjestelmäkokonaisuus. Helsingin kaupungilla on ollut käytössään vuodesta 1995 alkaen PROS -asianhallintajärjestelmä.

Helsingin kaupunki on kehittämässä asianhallintajärjestelmäänsä tietoyhteiskunnan vaatimusten mukaisesti sähköiseksi. Nykyisin käytössä oleva asianhallintajärjestelmä PROS ei täytä sähköiselle hallinnolle asetettavia vaatimuksia. Koska järjestelmä on myös teknisesti vanhentumassa, tarvittavia laajennuksia ei kannata siihen enää toteuttaa.

2000-luvun alkupuolella otettiin käyttöön koko kaupungille yhteinen dokumentinhallintajärjestelmä. Tämä loi uuden pohjan rakentaa asianhallintaa ja verkkopalveluja koko kaupungin kattavasti.

Yleistä

Kj päätti 25.10.2006 (85 §) nimetä sähköisen asianhallinnan ja kokousmenettelyn kehittämiselle johtoryhmän.

Lisäksi Kj päätti 25.10.2006 (85§) asettaa työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia projektisuunnitelma sähköisten kokousasiakirjojen käytön mahdollistamiseksi Kvston, Khn ja johtajiston kokouksissa.

Asianhallinnan kehittämisen johtoryhmä nimesi 11.1.2007 seuraavat työryhmät:

- täydentyvä esityslistapöytäkirjatyöryhmä

- kirjaamiskäytännön kehittämisen työryhmä

- sähköinen arkistonmuodostussuunnitelma -työryhmä

Edellä mainittujen työryhmien ehdotukset sähköisen asianhallinnan ja kokousmenettelyn kehittämisestä saatettiin samanaikaisesti johtajiston käsittelyyn 5.9.2007.

Työryhmät ehdottivat seuraavaa:

- Sähköinen kokousmenettely perustuu sähköisiin esityslistoihin liitteineen ja esityslistan näkymä koostuu kentistä, joihin on mahdollista tehdä omia muistiinpanoja ja ehdotuksia.

- Esityslistalla oleva teksti tulee välittömäksi osaksi pöytäkirjaa ja pöytäkirjan osittainen laatiminen on mahdollista kokouksen kuluessa.

- Järjestelmä on mahdollisimman pitkälle automatisoitu ja tiedonkulku toimielimeltä toiselle on varmistettu. Järjestelmä siirtää pöytäkirjatekstin sähköisenä seuraavaan toimielimeen jatkokäsittelyä varten. Esityslistan sähköiset liitteet sekä asiaan liittyvä oheismateriaali nimetään erikseen ja järjestelmä määrittelee niille eri mittaiset säilytysajat.

- Helsingissä siirrytään keskitettyyn kirjaamiseen ja yhtenäiseen kirjaamiskäytäntöön mikä tarkoittaa, että asiat kirjataan samaan järjestelmään kertaalleen niiden vireille tullessa. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet kirjaamojen uudelleen organisointiin.

- Laaditaan kaupunkitasoinen sähköinen arkistonmuodostussuunnitelma julkishallinnon asiakirjallisten tietojen tehtäväluokitusta tarkentamalla. Tämä tarkoittaa sitä, että sähköisesti säilytettävä materiaali saa mm. elinkaaren hallintaan ja julkisuusarvoon liittyviä tietoja automaattisesti sähköisestä arkistonmuodostussuunnitelmasta.

Kj päätti 5.9.2007 (69 §) kehottaa sähköisen asianhallinnan ja kokousmenettelyn johtoryhmää jatkamaan sähköiseen asioiden valmistelu- ja päätösprosessiin sekä sähköiseen kokousjärjestelmään siirtymiseen tähtäävien toimenpiteiden koordinointia työryhmien raporteissa esitettyjen kehittämislinjausten pohjalta.

Kehittämistarve ja tavoitteet

Yhteinen järjestelmä tukee sähköistä asiointia ja sähköistä työtapaa. Asiat kirjataan järjestelmään vain kerran ja asian käsittelyvaiheiden seuraaminen yli virastorajojen mahdollistuu erilaisille käyttäjäryhmille (mm. kirjaajat, valmistelijat, kuntalaiset). Lisäksi uusi käytäntö poistaa asiakirjojen moninkertaisen arkistoimisen ja vähentää siten myös arkistotilan tarvetta. Keskitetty kirjaaminen mahdollistaa kirjaamiseen liittyvien työvaiheiden yksinkertaistamisen ja yhdenmukaistamisen. Asiakaspalvelu on laadukasta, koska tieto löytyy nopeasti yhteisestä diaarijärjestelmästä.

Uusi käytäntö parantaa luottamushenkilöiden tiedonsaantia oman luottamustoimen hoitamisessa sekä kuntalaisten mahdollisuutta seurata kunnan asioiden valmistelua ja päätöksentekoa. Lisäksi uusi käytäntö helpottaa tiedotusvälineiden työtä ja tehostaa kaupungin hallintoa.

Siirtymällä sähköisiin asiakirjoihin voidaan saada säästöjä painatus- ja jakelukustannuksissa. Säästöjä syntyy myös paperimuotoisen aineiston muista käsittelykustannuksista. Lisäksi siirtyminen sähköisiin asiakirjoihin ja sähköiseen kokousmenettelyyn merkitsee tiedonkulun ja kokousten nopeutumista, kokousten sujuvoitumista, päällekkäisen työn vähenemistä, paperin kulutuksen vähenemistä ja kokousten aikana sekä jälkeen tehtävän manuaalisen työn vähenemistä.

Kehittämisprojektin kuvaus

Kehittämisprojektiin sisältyy:

· asianhallinnan työprosessien ja tietoteknisen järjestelmäkokonaisuuden määrittely

· asiankäsittelyä ja kokoustenhallintaa tukevien järjestelmäosien suunnittelu, toteuttaminen sekä käyttöönoton valmistelu

· valtuuston salijärjestelmän suunnittelu, toteuttaminen sekä käyttöönoton valmistelu

· ns. täydentyvää pöytäkirjakäytäntöä tukevan asiakirjatuotannon suunnittelu, toteutus ja käyttöönoton valmistelu

· päätösasiakirjojen sähköistä arkistointia tukevan asiakirjahallinnan suunnittelu, toteuttaminen sekä käyttöönoton valmistelu

· tarvittavien laajennusten suunnittelu ja toteuttaminen jo aiemmin toteutettuun HELA dokumentinhallintajärjestelmään

Talous- ja suunnittelukeskus on järjestänyt järjestelmäkehittämistä koskevan tarjouskilpailun keväällä 2008.

Järjestelmäkehittämisen kustannukset ovat yhteensä 2,3 miljoonaa euroa. Lisäksi hankinnassa on varauduttu perustoimitusta täydentäviin lisähankintoihin yhteensä noin 1,7 miljoonalla eurolla.

Hankinta on otettu huomioon vuosien 2009–2011 talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelussa.

Tekninen järjestelmä ei yksinään takaa tavoiteltavia hyötyjä. Kaupunki osallistuu hankkeeseen riittävällä omalla työpanoksella, jotta lait ja säädökset, hyviksi koetut työkäytännöt sekä eri käyttäjäryhmien tarpeet tulevat huomioiduiksi. Asianhallinnan kehittämistyön edetessä erilaiset käyttäjäryhmät pyritään saamaan mukaan kehittämistyöhön testiryhmien muodossa.

Asianhallinta- ja kokoussovellusten sekä niiden tarvitseman asiakirjatuotannon suunnittelun ja toteuttamisen on suunniteltu ajoittuvan pääasiassa vuoteen 2009. Vuoden 2010 aikana tarkoituksena on toteuttaa lisävaatimukset, tehdä tarvittavat muutokset jo olemassa olevaan dokumentin- ja asiakirjahallintaan sekä luoda tarvittavat valmiudet vuoden 2011 puolella tapahtuvia käyttöönottoja varten. Kokoussovelluksesta ja salijärjestelmästä voidaan ottaa sellaisia osia käyttöön jo aiemmin, jotka eivät edellytä uuden asianhallintajärjestelmän olemassaoloa.

Kj toteaa, että asianhallinnan kehittäminen tulee vaikuttamaan luottamushenkilöiden toimintaan mahdollistamalla tietoverkkojen nykyistä paremman hyödyntämisen ja sähköisten asiakirjojen käsittelyn myös kokouksissa.

KJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä edellä esitetyt linjaukset asianhallinnan kehittämisestä.

Pöytäkirjanote kaupungin kaikille lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille.

Lisätiedot:
Summanen Juha, vs. hallintojohtaja, puhelin 310 64032
Karakorpi Tuomo, tietotekniikkapäällikkö, puhelin 310 36396

JOHTAVAN KAUPUNGINASIAMIEHEN VIRAN PERUSTAMINEN HALLINTOKESKUKSEEN

Khs 2008-1676

Hallintokeskus toteaa, että hallintokeskuksen oikeuspalvelut on kaupunkikonsernin lainopillinen asiantuntijaorganisaatio, joka huolehtii keskitetysti konsernin lainopillisista palveluista ja oikeudellisesta edunvalvonnasta. Oikeuspalveluiden rakentaminen ja vahingonkorvaukset -yksikkö hoitaa asioita, jotka liittyvät maankäyttö- ja rakennuslainsäädäntöön, rakennusurakoihin, rakentamiseen, ympäristöoikeuteen, etuosto-oikeuteen, tielainsäädäntöön, kiinteistöoikeuteen, lunastuslainsäädäntöön ja rikosoikeuteen sekä vahingonkorvauksiin. Yksikön työskentely painottuu tuomioistuinkäsittelyihin.

Rakentaminen ja vahingonkorvaukset -yksikön johtavan kaupunginasiamiehen tehtävällä ei tällä hetkellä ole hoitajaa viranhaltijan tultua irtisanotuksi vs. hallintojohtajan päätöksellä 15.2.2008 (519 §). Irtisanotulla henkilöllä ei ole irtisanomisen jälkeen ollut työvelvollisuutta eikä oikeutta. Kaupunginhallitus on hylännyt päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen päätöksellään 12.5.2008 (702 §). Kaupunginhallituksen päätöksestä on 26.6.2008 tehty kunnallisvalitus, joten se ei ole lainvoimainen.

Vs. hallintojohtajan päätöksestä laskettava kuuden kuukauden irtisanomisaika päättyy 14.8.2008. Rakentaminen ja vahingonkorvaukset -yksikön juoksevia esimiestehtäviä on irtisanomisajan kuluessa hoidettu väliaikaisjärjestelyin. Yksikön päällikön tehtävien hoito on kuitenkin irtisanomisajan päättyessä tarpeen saattaa vakinaiselle pohjalle, jotta yksikön ja osaston pitkäjänteinen kehittämistyö ja toiminnan ohjaus sekä suunnittelu voivat jatkua täysin resurssein ja jotta myös yksikön oikeudenkäyntivoimavarat saadaan täysimääräisesti käyttöön.

Kunnallisvalituksen käsittely hallintotuomioistuimissa tulee kestämään useita kuukausia. On odotettavissa, että lainvoimaisen ratkaisun saaminen asiassa kestää vuoteen 2009 asti. Kyseinen johtavan kaupunginasiamiehen virka voidaan irtisanomisajan päätyttyä täyttää vain määräaikaisesti, kunnes kunnallisvalitus on lainvoimaisesti ratkaistu.

Rakentaminen ja vahingonkorvaukset -yksikköä johtavan kaupunginasiamiehen tehtävä on erityisasiantuntemusta edellyttävä tehtävä, jonka keskeiset osat ovat oikeudenkäyntiasioiden hoitaminen sekä lähiesimiehenä toimiminen asiantuntijaorganisaatiossa. On perusteltua, että tällainen vaativa tehtävä täytetään julkisen hakumenettelyn kautta. Jotta haettava virka olisi mahdollisimman houkutteleva niin kaupungin sisäisille hakijoille kuin kaupunkiorganisaation ulkopuoleltakin tuleville hakijoille ja jotta pätevät, mutta muussa vakinaisessa toimessa olevat juristit eivät aiheetta rajautuisi pois hakijoiden joukosta, kyseessä ei pitäisi olla pituudeltaan epävarma määräaikaisuus, vaan pysyvä, vakinainen virka.

Hallintokeskus esittää, että kaupunginhallitus perustaa hallintokeskukseen 5.9.2008 lukien johtavan kaupunginasiamiehen viran, jonka tehtäväkohtainen palkka on enintään 4 585 euroa kuukaudessa sekä oikeuttaa hallintokeskuksen julistamaan viran haettavaksi.

Olemassa oleva johtavan kaupunginasiamiehen virka puolestaan jää täyttämättä odotettaessa kunnallisvalitusasiassa saatavaa lainvoimaista ratkaisua.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa 16.8.2008 lausunnossaan, että hallintokeskuksen oikeuspalveluiden rakentaminen ja vahingonkorvaukset -yksikön työskentelyyn liittyen esitetyn viran perustaminen aiemman viran tehtäväkohtaisella palkalla on olemassa olevassa tilanteessa perusteltua.

Henkilöstökeskus puoltaa 7.8.2008 lausunnossaan uuden viran perustamista aiemman viran tehtäväkohtaisella palkalla 4 585 euroa/kk.

KJ Kaupunginhallitus päättänee perustaa hallintokeskukseen 5.9.2008 lukien johtavan kaupunginasiamiehen viran, jonka tehtäväkohtainen palkka on enintään 4 585 euroa kuukaudessa sekä oikeuttaa hallintokeskuksen julistamaan viran haettavaksi.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että olemassa oleva johtavan kaupunginasiamiehen virka jää täyttämättä odotettaessa kunnallisvalitusasiassa saatavaa lainvoimaista ratkaisua.

Lisätiedot:
Sarvilinna Sami, kaupunginlakimies, puhelin 310 64874
Mällänen Leena, vs. osastopäällikkö, puhelin 310 36059

LIITTEET	Liite 1	Oikeuspalveluiden esitys 21.7.2008
	Liite 2	Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto
	Liite 3	Henkilöstökeskuksen lausunto

LAUSUNTO JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOA JA RAHOITUSTA KOSKEVASTA SUUNNITELMASTA 2009-2011

Khs 2008-1320

YTV:n hallitus pyytää (22.5.2008) joukkoliikenteen palvelutasoa ja rahoitusta koskevasta suunnitelmasta 2009-22011 Helsingin, Espoon, Kauniaisten, Vantaan ja Keravan kaupunkien sekä Kirkkonummen kunnan lausunnot.

./. Suunnitelma sekä ote YTV:n hallituksen pöytäkirjasta 16.5.2008 ovat liitteinä 1 ja 2.

Joukkoliikennelautakunta toteaa (12.6.2008), että Suunnitelma on tehty kolmen vuoden suunnittelujaksolle, jonka ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi.

Liikenteen hoito-osassa esitetään palvelutaso nykylaajuudessa, suunnitellut liikennemuutokset sekä niiden vaikutukset palvelutasoon, suoritteisiin ja kustannuksiin. Laskentaperusteihin sisältyvät arviot matkustajamäärien ja kustannustason kehityksestä.

Lipputulojen osalta esitetään lipputuloarvioiden laskentaperusteet. Rahoituslaskelmissa esitetään kuntien rahoitusosuudet.

Suunnitelma ja lausuntopyyntö on laadittu nykyisen organisaation mukaisesti koko suunnitelmakaudelle. Joukkoliikenneorganisaatioiden yhdistämisen vaikutuksia ja muutoksia ei ole arvioitu.

Vuoden 2009 bussiliikenteen muutokset perustuvat liikennöintisuunnitelmaan 2008 – 2009, 5-vuotislinjastosuunnitelmiin sekä ajoaika- ja matkustajamäärämuutoksiin.

Junaliikenteen lähtökohtana on nykyisen liikenteen mukainen palvelutaso.

Bussiliikenteessä lisätään poikittaisliikennettä, tehdään ruuhkautumisesta välttämättömiä ajoaikakorjauksia sekä matkustajamäärien kasvun edellyttämiä tarjonnan lisäyksiä. Seutuliikenteessä suurimmat yksittäiset muutokset kohdistuvat Jokeri-linjan lisäyksiin sekä Vantaan linjastosuunnitelman mukaisiin Helsingin keskustaan suuntautuvan bussiliikenteen vähennyksiin.

Seutubussiliikenteen kilometrisuorite vuonna 2009 tulee olemaan noin 34,2 milj. km, joka merkitsee noin 1,5 %:n nousua vuoden 2008 ennusteeseen nähden.

Seutubussiliikenteen korvaukset tulisivat olemaan vuonna 2009 noin 86,5 milj. euroa, mikä on 5,5 milj. euroa eli lähes 7 % vuoden 2008 ennustetta suurempi. Korvausten kilometrisuoritetta suurempaan kasvuun vaikuttaa yksikköhintojen indeksitarkistukset. Keskimääräiseksi yksikköhintoihin vaikuttavan indeksin muutokseksi vuonna 2008 on arvioitu 8,0 % (HKL:n talousarvioehdotuksessa 8,3 %).

Junaliikenteessä ajetaan suunnitelman mukaan noin 1167,5 milj. paikkakilometriä, missä on kasvua vuoden 2008 ennusteeseen nähden lähes 6 %. Junaliikenteessä varaudutaan kuormittuneimmilla junavuoroilla kaluston lisäyksiin, sunnuntailiikenteen tihentämiseen. Kustannukset vuonna 2009 tulisivat uuden sopimuksen mukaisesti laskettuna olemaan noin 55,6 milj. euroa eli 3,8 milj. euroa (noin 7,5 %) vuoden 2008 ennustetta suuremmat. Junaliikenteen kustannustason yleisen nousun on arvioitu vuonna 2008 olevan vuonna 2,8 %. Junaliikenteen määrä tulee bussiliikenteestä poiketen kasvamaan myös jatkossa. Vantaan linjastosuunnitelmaehdotuksen 2008 – 2013 mukaan joukkoliikenteen rungon tulee entistä selvemmin muodostamaan junaliikenne, jota täydentää liityntäliikenteen, sisäisen bussiliikenteen ja seudullisen poikittaisliikenteen verkko. Tämän seurauksena suoria Helsinkiin päättyviä seutulinjoja karsitaan merkittävästi.

Kuntaosuudet vuoden 2009 seutuliikenteen liikennekorvauksiin ovat yhteensä 40,51 milj. euroa, kun otetaan huomioon aikaisempien vuosien 6,51 milj. euroa ylijäämä. Kuntaosuudet kasvavat vuodesta 2008 noin 1,6 milj. euroa (4,1 %). Helsingin osalta vuoden 2009 kuntaosuus 7,9 milj. euroa on 0,3 milj. euroa vuoden 2008 talousarvion mukaista kuntaosuutta pienempi, koska Helsingin osuutta vähentää edellisten vuosien ylijäämän (2,0 milj. euroa) kohdentaminen vuodelle 2009. Ilman edellisten vuosien ylijäämää Helsingin kuntaosuus olisi noin 1,0 milj. euroa (11 %) vuoden 2008 ennustetta suurempi ja noin 1,6 milj. euroa (20 %) vuoden 2008 talousarviota suurempi. Kun edellisten vuosien ylijäämät tulevat vuonna 2009 käytettyä, nousee Helsingin kuntaosuus vuonna 2010 noin 10,5 milj. euroon.

Liikenteen kuntaosuudet perustuvat seutulippujen keskimääräiseen 3,9 %:n hinnannousuun vuoden 2008 hintoihin nähden. Kaikkiaan seutulipputuloja on arvioitu tulevan 95,9 milj. euroa. Vuoden 2008 ennusteeseen nähden tämä merkitsee noin 5,3 milj. euron kasvua (5,8 %).

Liikenteen yhteenlasketut kuntaosuudet Helsingin osalta ovat vuonna 2009 yhteensä15,48 milj. euroa eli 0,23 milj. euroa vuoden 2008 ennustetta pienemmät.

Talousarvioon 2008 nähden kuntaosuus kasvaisi noin 0,21 milj. euroa (1,4 %). Helsingin kuntaosuudessa liikenteenhoidon (7,75 milj. euroa, kun otetaan huomioon 3. vyöhykkeen vähennys 0,15 milj. euroa) ja muiden liikennepalvelujen (7,73) osuudet ovat yhtä suuret.

Kuntaosuudessa on otettu huomioon edellisvuosien ylijäämä (2,0 milj. euroa), mutta ei erikseen laskutettavia henkilökuntalippuja (1,68 milj. euroa).

Helsingin kuntaosuus muiden sopimuksen mukaan erilliseen kustannusjakoon perustuvien liikennepalveluiden osalta tulee vuonna 2009 olemaan noin 1,19 milj. euroa eli käytännöllisesti sama kuin vuoden 2008 ennuste. Vuoden 2008 talousarvioon nähden on nousua 0,09 milj. euroa (9 %). Matkustaja – ja muut joukkoliikennepalvelut (4.02 milj. euroa) vuonna 2009 yhteensä ovat sen sijaan suuremmat kuin vuoden 2008 ennuste (kasvua 0,15 milj. euroa) ja talousarvio (kasvua 0,23 milj. euroa).

Matkakorttijärjestelmän osalta tavoite on laskea ylläpidon kustannuksia vuoden 2008 talousarvioon nähden vähintään 5 %, ottaen huomioon yleinen kustannustason muutos. Vuonna 2007 kustannukset laskivat 5 % vuodesta 2006. Vuonna 2009 Helsingin osuuden arvioidaan olevan 3,71 milj. euroa. Laskua vuoden 2008 talousarvioon nähden on 4,7 % ja vuoden 2008 ennusteeseen nähden 4,0 % eli tavoitetta ei aivan saavuteta.

Kaikkiaan muiden liikennepalvelujen Helsingin osuus on 7,73 milj. euroa, missä on kasvua vuoden 2008 talousarvioon 0,6 % ja vuoden 2008 ennusteeseen verrattuna 0,0 %.

Joukkoliikennelautakunta uudistaa vuosien 2008 – 2010 suunnitelmasta antamassaan lausunnossa esittämänsä kannan matkustaja- ja muiden joukkoliikennepalveluiden kustannuserittelyn osalta. Suunnitelman läpinäkyvyyden parantamiseksi tulee kuntaosuus matkustaja- ja muiden joukkoliikennepalveluiden osalta eritellä nykyistä tarkemmin (suunnittelu, infrastruktuurin kehittäminen ja ylläpito jne.). Kustannusten kohdentaminen kunnille ei nykyisellä kustannuserittelyllä ole riittävän läpinäkyvää. Joukkoliikennelautakunta toteaa myös, ettei se ole saanut YTV:ltä alkukeväästä 2008 pyytämäänsä selvitystä YTV:n tilaamien konsulttiselvitysten kustannusjaon perusteista. Epäselvää on esimerkiksi, onko Helsinki maksanut Espoon ja Vantaan sisäiselle liikenteelle kohdennettavaksi kuuluvia konsulttikustannuksia sen jälkeen, kun Espoon ja Vantaan sisäisen joukkoliikenteen järjestämistoiminnot siirrettiin YTV:lle.

Palvelu- ja rahoitussuunnitelman laskelmien tarkistamisen yhteydessä tulee myös korjata esiintyvät ristiriitaisuudet (esimerkiksi liitteessä 1 esitetyt kustannusmuutokset seudullisista poikittaislinjoista ja Jokerista ja liitteen 3 sivulla 2/7 esitetyt tiedot).

Joukkoliikenteen palvelutaso- ja rahoitussuunnitelma 2009 – 2011 on lausunnossa esitetyin tarkennuksin hyväksyttävä.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (17.6.2008), että uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä 2014 (LIJ2014-hanke) on vuoden 2009 merkittävin YTV:n investointikohde. Hankkeeseen sisältyy laajenevalle pääkaupunkiseudulle toteutettava matkalippujärjestelmä sekä reaaliaikainen matkustajainformaatio- ja viestintäjärjestelmä.

Kuntaosuudet kasvavat vuodesta 2008 yhteensä 4,1 %. Liikenteen kuntaosuudet perustuvat seutulippujen keskimääräiseen 3,9 %:n hinnannousuun vuoden 2008 hintoihin nähden. Liikenteen kuntaosuus Helsingin osalta vuonna 2009 on 1,5 % vuoden 2008 ennustetta pienempi. Talousarvioon 2008 nähden kuntaosuus kasvaisi 1,4 %. Kuntaosuudessa on otettu huomioon edellisvuosien ylijäämä, mutta ei erikseen laskutettavia henkilökuntalippuja. Aikaisempien vuosien ylijäämä käytetään kokonaisuudessaan vuonna 2009. Aikaisempien vuosien ylijäämän vaikutuksesta Helsingin vuoden 2009 seutuliikenteen kuntaosuus pienenee 2,0 milj. euroa. Ilman edellisten vuosien ylijäämän käyttöä Helsingin kuntaosuuksien nousu olisi noin 2,2 milj. euroa eli 14,4 %. Hinnat eivät kuitenkaan nouse yhtä paljon kuin edellä todettu kasvu. HKL on varautunut talousarvioesityksessään näihin seikkoihin.

Bussiliikenteessä poikittaisliikennettä lisätään ja tehdään ruuhkautumisen aiheuttamia välttämättömiä ajoaikakorjauksia sekä matkustajamäärien kasvun edellyttämiä lisäyksiä tarjontaan. Suurimmat yksittäiset muutokset seutuliikenteessä kohdistuvat Jokeri-linjan lisäyksiin ja Vantaan linjastosuunnitelman mukaisiin Helsingin keskustaan suuntautuvan bussiliikenteen vähennyksiin.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa joukkoliikenne palvelutasoa ja rahoitusta koskevasta suunnitelmasta 2009-2011 seuraavan lausunnon:

Helsingin kaupunki hyväksyy joukkoliikenteen palvelutaso- ja rahoitussuunnitelman 2009 – 2011 seuraavin tarkennuksin:

Helsingin kaupunki uudistaa vuosien 2008 – 2010 suunnitelmasta antamassaan lausunnossa esittämänsä kannan matkustaja- ja muiden joukkoliikennepalveluiden kustannuserittelyn osalta. Suunnitelman läpinäkyvyyden parantamiseksi tulee kuntaosuus matkustaja- ja muiden joukkoliikennepalveluiden osalta eritellä nykyistä tarkemmin (suunnittelu, infrastruktuurin kehittäminen ja ylläpito jne.). Kustannusten kohdentaminen kunnille ei nykyisellä kustannuserittelyllä ole riittävän läpinäkyvää.

Lisäksi kaupunki toteaa, ettei liikennelaitos ole saanut YTV:ltä alkukeväästä 2008 pyytämäänsä selvitystä YTV:n tilaaminen konsulttiselvitysten kustannusjaon perusteista. Epäselvää on esimerkiksi, onko Helsinki maksanut Espoon ja Vantaan sisäiselle liikenteelle kohdennettavaksi kuuluvia konsulttikustannuksia sen jälkeen, kun Espoon ja Vantaan sisäisen joukkoliikenteen järjestämistoiminnot siirrettiin YTV:lle.

Palvelu- ja rahoitussuunnitelman laskelmien tarkistamisen yhteydessä tulee korjata esiintyvät ristiriitaisuudet (esimerkiksi liitteessä 1 esitetyt kustannusmuutokset seudullisista poikittaislinjoista ja Jokerista ja liitteen 3 sivulla 2/7 esitetyt tiedot).

Kirje YTV:lle ja pöytäkirjanote liikennelaitokselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Joukkoliikenteen palvelutaso- ja rahoitussuunnitelma 2009-2011
	Liite 2	Ote YTV:n hallituksen pöytäkirjasta 16.5.2008

VALTUUTETTU TEA VIKSTEDTIN TOIVOMUSPONSI: EETTINEN JULKINEN HANKINTA

Khs

Ryj toteaa, että käsitellessään Helsingin kansainvälisen toiminnan strategiaa 27.2.2008 Kvsto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen:

6 (20) ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Helsingin kaupunki vaikuttaa Euroopan kaupunkien verkostoissa aktiivisesti toimintaan, joka tähtää eettiseen julkiseen kuluttamiseen ja eettisten näkökohtien huomioimiseen julkisissa hankinnoissa kehittyvien talouksien maista.” (Tea Vikstedt, äänin 51-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Liikepalvelulautakunta toteaa (20.5.2008), että ehdotus on kannatettava ja että sen on osin jo toteutunut. Helsingin kaupunki on mukana kansainvälisissä verkostoissa joissa myös eettisten näkökohtien huomioonottamista hankinnoissa kehitetään ja on kehitetty. Helsingin kaupunki on pitkään ollut jäsen mm. ICLEI (Local Governments for Sustainability) –järjestössä.

Hankintakeskus on juuri liittynyt ICLEI:n The Procura+ (Sustainable Procurement Campaign) –ohjelmaan. Tässä ohjelmassa paikallishallinnot voivat jakaa tietämystään ja parhaita käytäntöjään kestävistä hankinnoista. Lisäksi Hankintakeskus toimii yhdessä Sustainable cities & Towns –kampanjassa, jonka työ perustuu paikallisagenda - Agenda 21 toteuttamiseen ja Aalborg:in sitoumuksen täyttämiseen.

Tämän lisäksi Helsinki on jäsen myös suomalaisten kaupunkien ekohankintaverkostossa, jolla on epävirallisia kansainvälisiä yhteyksiä muiden Euroopan maiden hankintaviranomaisten kanssa.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (12.6.2008), että rakennusvirasto pyrkii jatkuvasti toivomusponnen mukaisesti vaikuttamaan omien yksiköittensä verkostojen kautta eettisten näkökohtien huomioimiseen sekä julkisessa kuluttamisessa että julkisissa hankinnoissa. Verkostojen kautta on mahdollisuus tuoda esille hankintojen taloudellisten näkökohtien lisäksi myös hankintojen ympäristöllisiä ja sosiaalisia vaikutuksia erityisesti kehittyvien talouksien maista.

Katu- ja puisto-osaston henkilöstöä on mukana osallistumassa Euroopan kaupunkien verkostoihin, joita ovat mm. PTL (Pohjoismaiden Tieteknillinen liitto), PIARC (The World Road Association) ja IFLA (Kansainvälinen Maisema-arkkitehtiliitto).

HKR-Rakennuttaja on mukana useissa eurooppalaisissa EU-tasoisissa toimijoissa kuten Energie-Cites, ManagEnergy Network ja The European Council for Energy Efficient Economy sekä mahdollisesti Covenant of Mayors -hankkeessa. Lisäksi HKR-Rakennuttajalla on erityyppisiä EU-projekteja koko ajan käynnissä. Näissä verkostoissa seurataan sekä hankintojen kilpailuttamisen suuntauksia että myös niihin liittyviä eettisiä näkökohtia.

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) mukaan hankintayksikkö voi asettaa hankinnalle erilaisia ympäristö- ja muita kriteereitä.

Erityisesti kivihankintojen osalta esittelijä toteaa, että rakennusvirasto ei ole viimeisen kahden vuoden aikana itse kilpailuttanut reunakiviä vaan kivihankinta on sisällytetty kivien asennusurakkaan. Koska ulkomailta tuotavan kiven hankkii urakoitsija, on kiven tuotantotapojen- ja olosuhteiden valvonta vaikeampaa kuin rakennusviraston suorahankinnassa.

Rakennusviraston hankkimista katujen reunakivistä suurin osa tulee Kiinasta. Asennusurakoita kilpailutettaessa tarjouspyynnöissä todetaan säännönmukaisesti, että urakoitsija vastaa siitä, että kivien tuotannossa noudatetaan kansainvälisen työjärjestön (ILO) määräyksiä. Tällöin urakoitsijan edellytetään erityisesti valvovan em. määräysten noudattamista lapsityövoiman käytön osalta. Tämä vaatimus on ollut rakennusviraston tarjouspyynnöissä jo useiden vuosien ajan.

Tämän vuoden urakoiden osalta päätökset on jo tehty eikä niihin voida enää vaikuttaa. Rakennusvirasto kiinnittää tulevissa hankinnoissaan erityisesti huomiota myös työntekijöiden työolosuhteisiin liittyviin näkökohtiin. Asiassa on perusteltua kartoittaa myös muiden Euroopan kaupunkien hankintakäytännöt samoin kuin hankintalainsäädännön tarjoamat mahdollisuudet eettisten näkökohtien osalta.

Yleisten töiden lautakunnan näkemyksen mukaan tulisi pyrkiä siihen, että muun muassa kiinalaisen kiven maahantuojat jatkossa vaatisivat kiinalaisilta kiventoimittajilta selvityksiä sekä ympäristö- että työturvallisuus- ja terveysviranomaisten suorittamista tarkastuskäynneistä ja niiden tuloksista.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että kaupunki on lukisten verkostojensa kautta mukana kehittämässä eettisten näkökohtien huomioon ottamista hankinnoissa.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 27.2.2008 hyväksymän toivomusponnen (Tea Vikstedt) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Tea Vikstedt) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Tea Vikstredtille sekä tiedoksi muille valtuutetuille

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LAUSUNTO SUURTEN KAUPUNKIEN JOUKKOLIIKENTEEN VALTIONAVUSTUKSELLA 2009-2011 TOTEUTETTAVISTA TOIMENPITEISTÄ

Khs 2008-1579

YTV pyytää (13.6.2008) suurten kaupunkiseutujen valtionavustuksella 2009 – 2011 toteuttavien kehittämistoimenpiteiden esityksistä lausuntoa palvelutaso- ja rahoitussuunnitelman lausuntojen yhteydessä 31.8.2008 mennessä.

./. Ote YTV:n hallituksen pöytäkirjasta ja toimenpidekortit ovat liitteenä 1.

Joukkoliikennelautakunta toteaa (7.8.2008), että valtion tuki suurten kaupunkien joukkoliikenteen käyttökustannuksiin on kokonaan uusi suurten kaupunkien joukkoliikenteen rahoituskanava. Suurten kaupunkien joukkoliikennetuki on hyvä avaus valtiolta kestävän liikennepolitiikan edistämiseksi ja se on myös konkreettinen toimenpide ilmastonmuutosta vastaan. Valtion suurten kaupunkien joukkoliikennetuki on valtion budjettikehyksen perusteella vuonna 2009 määrältään vähäinen (5 milj. euroa) suhteessa suurten kaupunkien omaan joukkoliikennetukeen (suuruusluokkaa 200 milj. euroa). Tuen kasvaminen jatkossa merkittäväksi on kuitenkin mahdollista, sillä esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriö on esittänyt kehysehdotukseen vuosittaisen 25 milj. euron lisäyksen suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukemiseen. Suurten kaupunkien joukkoliikenteeseen kohdistettu rahoitus onkin vaikutuksiltaan hyvin tehokasta.

Joukkoliikennelautakunta on käsitellyt valtion suurten kaupunkien joukkoliikennetukea useaan otteeseen, esimerkiksi

- kokouksessaan 23.8.2007 antaessaan lausunnon kaupunginvaltuutettu Saarnion talousarvion 2007 toivomusponnesta aktiivisiin toimiin ryhtymisestä valtion joukkoliikennetukijärjestelmän ulottamiseksi koskemaan myös Helsinkiä, pääkaupunkiseutua ja muita suuria kaupunkeja,

- kokouksessaan 15.11.2007 päättäessään lähettää Liikenne- ja viestintäministeriölle kirjeen osallistumisesta Tulevaisuuden joukkoliikennekaupungit –hankkeeseen

- sekä päättäessään kokouksessaan 30.4.2008 uuden bussilinjan 56 perustamisesta syksyllä 2009 ehdolla, että linjan rahoitus toteutuu valtion suurten kaupunkien joukkoliikennerahoituksen kautta.

Valtion suurten kaupunkien joukkoliikennetuki tulee haettavaksi tammikuussa 2009. Tarkoitus on, että pääkaupunkiseudulta tehdään yksi yhteinen hakemus. Vuonna 2009 tuki kohdennettaneen erikseen HKL:lle ja YTV:lle ja vuodesta 2010 alkaen perustettavalle uudelle pääkaupunkiseudun joukkoliikenneviranomaiselle. Ainakin vuoden 2009 osalta tukihakemuksessa on olennaista yksilöidä tuen käyttö eri kohteisiin.

Pääkaupunkiseudun tukihakemukseen soveltuvia kehitystoimenpiteitä on valmisteltu pääkaupunkiseudun kaupunkien työryhmässä, jossa liikennelaitos on edustanut Helsingin kaupunkia. Toimenpiteet toteutettaisiin, mikäli suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuki hyväksytään valtion budjettiin haettavaksi tammikuussa 2009 kolmen vuoden jaksolle ja tukea myönnetään pääkaupunkiseudulle odotusten mukaisesti.

Tuen jakaminen kaupunkien kesken

Valtio on suurten kaupunkien joukkoliikennetukea koskevissa linjauksissaan korostanut kaupunkien oman joukkoliikennetuen merkitystä ja että valtion panostuksen ohella kaupunkien tulisi lisätä omaa panostustaan. Helsingin kaupunki onkin viime vuosina merkittävästi lisännyt joukkoliikennetukeaan. Vuonna 2008 kaupungin joukkoliikennetuki on 108,3 milj. euroa. Tukea ollaan edelleen kasvattamassa 6,7 milj. eurolla vuodelle 2009 tuen kokonaissumman ollessa tällöin noin 115 milj. euroa. Joukkoliikenteen kustannuskasvupaineet ovat mm. energia- ja työvoimakustannusten kasvun johdosta kovat ja kaupungin oman tuen lisäys ei tästä syystä mahdollista merkittäviä palvelutason parannuksia.

Valtio ei ole toistaiseksi kuitenkaan esittänyt, millä perusteilla suurten kaupunkien joukkoliikennetuki jaetaan eri kaupunkien ja kaupunkiseutujen kesken. Suomen Paikallisliikenneliitto ry:n hallitus, jossa ovat edustettuina kaikki suurten kaupunkien joukkoliikenteen tilaajat eli HKL, YTV sekä Tampereen ja Turun kaupungit, on kuitenkin esittänyt, että tuki jaettaisiin painottamalla 50 %:lla kaupunkien oman joukkoliikennetuen määrää ja 50 %:lla kaupunkien asukaslukuja.

Päätöksessään 15.11.2007 osallistumisesta Tulevaisuuden joukkoliikennekaupungit –hankkeeseen joukkoliikennelautakunta ilmoitti liikenne- ja viestintäministeriölle Helsingin kaupungin näkemyksen olevan, että hyvä tapa jakaa valtion joukkoliikennetuki olisi kohdentaa se suurille kaupungeille painottaen 50 % kaupungin omaa joukkoliikennetukea ja 50 % kaupungin asukaslukua. Tämä malli kannustaisi kaupunkeja itse panostamaan joukkoliikenteeseen, koska valtion tuki kasvaa kaupungin oman tuen kasvaessa.

Paikallisliikenneliiton hallituksen esitys suurten kaupunkien joukkoliikennetuen jakamisesta on hyvä ja oikeudenmukainen. Käytännössä esitys tarkoittaisi, että vuonna 2009 valtion 5 milj. euroa joukkoliikennetuesta noin 2,4 milj. euroa kohdistuisi Helsingille, 0,9 milj. euroa Espoolle ja Kauniaisille, 0,7 milj. euroa Vantaalle, 0,5 milj. euroa Tampereelle ja 0,5 milj. euroa Turulle.

Tuen kohdentaminen eri kehittämiskohteisiin

Kuten pääkaupunkiseudun yhteinen valmisteluryhmä on työssään päätynyt, valtion joukkoliikennetukea pääkaupunkiseudulla on tarkoituksenmukaista kohdentaa taksojen alentamiseen, palvelutasoparannuksiin ja turvallisuuden parantamiseen.

Joukkoliikenteen kilpailukyvyn kannalta tarkoituksenmukaisinta on kohdentaa Helsingin tukiosuudesta 30 % taksojen alentamiseen ja korotuspaineiden hillitsemiseen, 60 % palvelutarjonnan parantamiseen ja 10 % turvallisuuden parantamiseen. Edelleen Helsingin tukiosuudesta 2/3 on tarkoituksenmukaista kohdentaa Helsingin sisäiseen joukkoliikenteeseen ja 1/3 seutuliikenteeseen.

Taksojen alentaminen

Joukkoliikenteen tariffipolitiikkaa Helsingissä koskeva selvitys valmistui keväällä 2008. Selvityksen perusteella joukkoliikenteen matkustajamääriä niin sisäisessä kuin seutuliikenteessä lisää voimakkaimmin, mikäli lipun hintojen alennukset kohdennetaan kausi- ja arvolippuihin. Valtion joukkoliikennetuella toteutettavat taksojen alennukset tuleekin kohdentaa näille lippulajeille siten, kuin pääkaupunkiseudun yhteisessä työryhmässä syksyn aikana linjataan. Helsingin taksa-alennuksiin kohdennettavasta tukiosuudesta 2/3 tulee kohdentaa Helsingin sisäisen liikenteen taksojen alennuksiin ja 1/3 Helsingin osuuksiin seutuliikenteen taksojen alentamiseksi.

Palvelutarjonnan parantaminen

Kuten pääkaupunkiseudun yhteinen työryhmä on valmistelussaan todennut, ovat liikennetarjonnan kehittämisessä tärkeimmät toimenpiteet poikittaisliikenteen parantaminen ja uusien alueiden joukkoliikennepalvelut.

Joukkoliikennelautakunta päätti kokouksessaan 30.4.2008, että uusi poikittaista joukkoliikennettä vahvistava bussilinja 56, Kalasatama – Metsäläntie – Kannelmäki, kilpailutetaan kohteena 84 siten, että linjan liikennöinti alkaa ehdollisesti syysliikenteen alussa 2009 ja sopimusaika päättyy 31.12.2013. Linjan käynnistämisen ehtona on linjan rahoituksen toteutuminen valtion suurten kaupunkien joukkoliikennerahoituksen kautta. Linjan 56 liikennöintikustannuksiin tulisi kohdentaa valtion tukea vuonna 2009 arviolta 340 000 euroa ja vuosina 2010 ja 2011 noin 850 000 euroa.

Poikittaisliikenteen tarjonnan vahvistusten osalta valtion joukkoliikennetukea tulisi lisäksi vuosina 2009 – 2011 kohdistaa ainakin poikittaislinjojen 50, 51, 52, 52A, 53, 54, 54B, 57, 58, 58B, 59, 78 ja 79 vuorovälien tihentämiseen ja liikennöintiaikojen jatkamiseen. Seudullisen poikittaisliikenteen vahvistamisen osalta tarkoituksenmukaista on vahvistaa Jokeri-linjan ja Tiedelinjan tarjontaa.

Uusien alueiden joukkoliikennepalvelujen parantamisessa tarkoituksenmukaisia kohteita valtion joukkoliikennetuelle ovat Sipoon liitosalueen joukkoliikennepalvelut (2009 – 2011) ja Jätkäsaaren joukkoliikennepalvelut (2010 – 2011).

Helsingin palvelutarjontaan kohdennettavasta tukiosuudesta 2/3 tulee kohdentaa Helsingin sisäiseen liikenteeseen ja 1/3 Helsingin osuuksiin seutuliikenteessä.

Turvallisuuden parantaminen

Vartiointia lisäämällä aikaansaadusta turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen paranemisesta on liikennelaitoksella erittäin hyvät kokemukset aikaisemmilta vuosilta.

Turvallisuuden parantamisen osalta valtion tuki Helsingissä tulisi kohdentaa kahden liikkuvan partion lisäämiseen viikonlopuiksi (pe ilta ja la ilta) metron ja raitioliikenteen vartiointiin. Vuosikustannukseltaan tämä tarkoittaa yhteensä 160 000 euron lisärahoitustarvetta. Liikennelaitos on vastaavasti itse lisäämässä vartiointiin, siivoukseen ja turvallisuutta edistävään viestintään yhteensä 300 000 euroa jo vuonna 2008. Metron ja raitioliikenteen vartiointiin kohdennettava valtion tuki tulee osoittaa liikennelaitokselle.

Seudullisen liikenteen, lähinnä lähijunaliikenteen, osalta hyvä kehittämiskohde on sosiaalisen turvallisuuden parantaminen juna-asemien turvallisuus- ja kunnossapitopalveluihin panostamalla.

Turvallisuuden parantamiseen osoitettavasta Helsingin tukiosuudesta 2/3 tulee kohdentaa Helsingin sisäiseen liikenteeseen ja 1/3 Helsingin osuuksiin seutuliikenteessä.

Muut kehittämiskohteet

Tarkoituksenmukainen kohde valtion joukkoliikennetuelle olisi tukiresurssien niin mahdollistaessa edellä mainittujen lisäksi Helmi2-hankkeen edistäminen. Järjestelmässä kaikkiin busseihin ja raitiovaunuihin tulee mobiililaajakaistayhteys sekä liikennevaloetuudet. Tämän ohella matkustajille voidaan mobiililaajakaistan kautta tarjota matkan ajaksi käyttöön langaton Internet-yhteys niin, että liikenteen tilaajan kustannukset eivät kasva. Mobiililaajakaistaa voidaan lisäksi hyödyntää useissa muissa matkustajien viihtyvyyttä ja turvallisuutta edistävissä palveluissa sekä liikennesuunnittelussa. Hankkeen kokonaiskustannukset Helsingissä ovat noin 3,4 milj. euroa.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (15.8.2008), että tuki suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteeseen on valtion taholta sinällään erinomainen avaus. Samalla on kuitenkin todettava, että vuoden 2006 alusta toteutetussa valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa Helsinki menetti yleiseen valtionosuuteen sisältyneen liikenteen taajamalisän, jonka vielä vuonna 2005 oli 6,7 milj. euroa.

Valtiovarainministeriön talousarvioesityksessä vuodelle 2009 suurten kaupunkien joukkoliikennetuen kokonaismäärä on 5 milj. euroa. Valtion budjettikehyksen mukaan tuki tulisi olemaan 7,5 milj. euroa vuonna 2010 ja 10 milj. euroa vuonna 2011.

Esillä olevan suuruinen tuki on täysin riittämätön, jotta sillä voitaisiin merkittävästi parantaa joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja kilpailukykyä. Kun otetaan huomioon liikenteen viimeaikainen kustannuskehitys, tuen kohdentaminen lippujen hintoihin tarkoittaa käytännössä tariffien korotuspaineiden hillitsemistä. Lipunhintojen suoranainen alentaminen edellyttäisi huomattavasti suurempaa rahoitustukea.

Esitetyn suuruinen valtion tuki on myös varsin vähäinen suhteessa suurten kaupunkien omaan joukkoliikennetukeen, joka on vuositasolla suuruusluokkaa 200 milj. euroa. Helsingin kaupungin joukkoliikennetuki vuonna 2008 on 108,3 milj. euroa ja tukea ollaan edelleen merkittävästi lisäämässä. Joukkoliikennelautakunnan talousarvioehdotuksessa vuodelle 2009 tuki on 115 milj. euroa.

Valtiovarainministeriön talousarvioesityksessä vuodelle 2009 todetaan, että tuen jakoperusteena kaupunkien kesken käytetään asukasmääriä. Tuen kohdentamisessa tulisi kuitenkin ottaa huomioon myös kaupunkien oma panostus joukkoliikenteeseen, niin kuin Suomen Paikallisliikenneliittokin on esittänyt.

Tuen maksaminen vuonna 2009 kohdennettaneen erikseen YTV:lle ja HKL:lle ja vuodesta 2010 alkaen perusteilla olevalle uudelle pääkaupunkiseudun joukkoliikenneorganisaatiolle. Tuen käyttökohteiden erittelystä hakemusvaiheessa nykyisellä tarkkuudella tulisi jatkossa luopua.

Helsingin osalta valtion tuki vuosina 2009 - 2011 on perusteltua kohdentaa joukkoliikennelautakunnan linjausten mukaisesti.

Ryj toteaa, että valtion budjettikehyksessä esitetty suurten kaupunkiseutujen valtionavustus koskisi Helsingin, Tampereen ja Turun seutua. Vuoden 2009 avustus olisi 5 milj. euroa, mikä on kaupunkien omaan panostukseen (200 milj. euroa yhteensä) nähden erittäin vähäinen. Valtion panostuksen merkitys joukkoliikenteen rahoituksessa jää näin todellisuudessa vaatimattomaksi, erityisesti kun kaupunkien omaa panostusta joukkoliikenteeseen tulisi valtion linjausten mukaan valtiontuen myötä lisätä.

Tuen jakotapa on vielä päättämättä, mutta Helsingin kannalta Suomen Paikallisliikenneliitto ry:n esittämä asukaslukuun ja kaupunkien oman joukkoliikennetuen määrään sidottu laskentatapa on kannatettava.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa YTV:lle suurten kaupunkiseutujen valtionavustuksella 2009 – 2011 toteutettavista kehitystoimenpiteistä seuraavan lausunnon:

Yleistä Valtion tuki suurten kaupunkien joukkoliikenteen käyttökustannuksiin on periaatteessa myönteinen askel kestävän liikennepolitiikan edistämiseksi ja konkreettinen toimenpide ilmastonmuutosta vastaan ja valtion taholta sinällään erinomainen avaus. Samalla on kuitenkin todettava, että vuoden 2006 alusta toteutetussa valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa Helsinki menetti yleiseen valtionosuuteen sisältyneen liikenteen taajamalisän, jonka vielä vuonna 2005 oli 6,7 milj. euroa.

Valtion vuoden 2009 budjettikehyksen perusteella 5 milj. euron tuki on kuitenkin vaatimaton suhteessa suurten kaupunkien omaan joukkoliikennetukeen, joka on noin 200 milj. euroa. Esillä olevan suuruinen tuki on täysin riittämätön, jotta sillä voitaisiin merkittävästi parantaa joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja kilpailukykyä. Kun otetaan huomioon liikenteen viimeaikainen kustannuskehitys, tuen kohdentaminen lippujen hintoihin tarkoittaa käytännössä tariffien korotuspaineiden hillitsemistä. Lipunhintojen suoranainen alentaminen edellyttäisi huomattavasti suurempaa rahoitustukea.

Tuen jakaminen kaupunkien kesken

Valtio on suurten kaupunkien joukkoliikennetukea koskevissa linjauksissaan korostanut kaupunkien oman joukkoliikennetuen merkitystä ja sitä, että valtion panostuksen ohella kaupunkien tulisi lisätä omaa panostustaan.

Helsingin kaupunki on viime vuosina merkittävästi lisännyt joukkoliikennetukeaan. Vuonna 2008 kaupungin joukkoliikennetuki on 108,3 milj. euroa. Joukkoliikennelautakunnan talousarvioesityksessä tukea esitetään nostettavaksi 6,7 milj. eurolla vuodelle 2009 tuen kokonaissumman ollessa tällöin noin 115 milj. euroa. Joukkoliikenteen kustannuskasvupaineet ovat mm. energia- ja työvoimakustannusten kasvun johdosta kovat, ja kaupungin oman tuen lisäys ei tästä syystä mahdollista merkittäviä palvelutason parannuksia.

Valtio ei ole toistaiseksi esittänyt, millä perusteilla suurten kaupunkien joukkoliikennetuki jaetaan eri kaupunkien ja kaupunkiseutujen kesken. Valtiovarainministeriön talousarvioesityksessä vuodelle 2009 todetaan, että tuen jakoperusteena kaupunkien kesken käytetään asukasmääriä. Suomen Paikallisliikenneliitto ry:n hallitus, jossa ovat edustettuina kaikki suurten kaupunkien joukkoliikenteen tilaajat eli HKL, YTV sekä Tampereen ja Turun kaupungit, on esittänyt, että tuki jaettaisiin painottamalla 50 %:lla kaupunkien oman joukkoliikennetuen määrää ja 50 %:lla kaupunkien asukaslukuja. Tuen kohdentamisessa tulisi ottaa huomioon myös kaupunkien oma panostus joukkoliikenteeseen, niin kuin Suomen Paikallisliikenneliittokin on esittänyt.

Helsingin kaupunki pitääkin perusteltuna ja kannatettavana valtion joukkoliikennetuen kohdentamista suurille kaupungeille Suomen Paikallisliikenneliitto ry:n ehdottaman mukaisesti painottaen 50 % kaupungin omaa joukkoliikennetukea ja 50 % kaupungin asukaslukua. Malli kannustaisi kaupunkeja panostamaan joukkoliikenteeseen, koska valtion tuki kasvaa kaupungin oman tuen kasvaessa. Käytännössä jakotapa tarkoittaisi, että vuonna 2009 valtion 5 milj. euroa joukkoliikennetuesta noin 2,4 milj. euroa kohdistuisi Helsingille, 0,9 milj. euroa Espoolle ja Kauniaisille, 0,7 milj. euroa Vantaalle, 0,5 milj. euroa Tampereelle ja 0,5 milj. euroa Turulle.

Tuen kohdentaminen eri kehittämiskohteisiin

Valtion joukkoliikennetukea pääkaupunkiseudulla on tarkoituksenmukaista kohdentaa lipunhintojen subventoimiseen, palvelutasoparannuksiin ja turvallisuuden parantamiseen.

Joukkoliikenteen kilpailukyvyn kannalta tarkoituksenmukaisinta on kohdentaa Helsingin seudun tukiosuudesta 30 % lipunhintojen korotuspaineiden hillitsemiseen, 60 % palvelutarjonnan parantamiseen ja 10 % turvallisuuden parantamiseen. Edelleen Helsingin tukiosuudesta 2/3 on tarkoituksenmukaista kohdentaa Helsingin sisäiseen joukkoliikenteeseen ja 1/3 seutuliikenteeseen.

Tuen käyttökohteiden erittelystä hakemusvaiheessa nykyisellä tarkkuudella tulisi jatkossa kuitenkin luopua.

Lipunhintojen korotuspaineiden hillitseminen

Lipunhintojen subventoinnissa valtion tuki merkitsee joukkoliikenteen kustannuspaineet huomioon ottaen käytännössä pikemminkin lipunhintojen korotuspaineiden hillitsemistä kuin lipunhintojen alentamista.

Joukkoliikenteen tariffipolitiikkaa Helsingissä koskevan 2008 valmistuneen selvityksen perusteella joukkoliikenteen matkustajamääriä niin sisäisessä kuin seutuliikenteessä lisää voimakkaimmin, mikäli lipun hintojen alennukset kohdennetaan kausi- ja arvolippuihin. Valtion joukkoliikennetuki tulee kohdentaa näille lippulajeille siten, kuin pääkaupunkiseudun yhteisessä työryhmässä syksyn aikana linjataan.

Tukiosuudesta 2/3 tulee kohdentaa Helsingin sisäisen liikenteen taksoihin ja 1/3 Helsingin osuuksiin seutuliikenteen taksoihin.

Palvelutarjonnan parantaminen

Helsingin palvelutarjontaan kohdennettavasta tukiosuudesta 2/3 tulee kohdentaa Helsingin sisäiseen liikenteeseen ja 1/3 Helsingin osuuksiin seutuliikenteessä.

Turvallisuuden parantaminen

Vartiointia lisäämällä aikaansaadusta turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen paranemisesta on liikennelaitoksella erittäin hyvät kokemukset aikaisemmilta vuosilta.

Seudullisen liikenteen, lähinnä lähijunaliikenteen, osalta hyvä kehittämiskohde on sosiaalisen turvallisuuden parantaminen juna-asemien turvallisuus- ja kunnossapitopalveluihin panostamalla.

Turvallisuuden parantamiseen osoitettavasta Helsingin tukiosuudesta 2/3 tulee kohdentaa Helsingin sisäiseen liikenteeseen ja 1/3 Helsingin osuuksiin seutuliikenteessä.

Muut kehittämiskohteet

Kirje YTV:lle ja pöytäkirjanote liikennelaitokselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Ote YTV:n pöytäkirjasta 13.6.2008
	Liite 2	Toimenpidekortit

UTLÅTANDE OM KÅRKULLA SAMKOMMUNS EKONOMIPLAN 2009-2011

LAUSUNTO KÅRKULLA SAMKOMUN -NIMISEN KUNTAYHTYMÄN TALOUSSUUNNITELMASTA VUOSILLE 2009-2011

Stn/Khs

Ärendet bör behandlas 25.8.2008

./. Kårkulla samkommun ber (28.5.2008) sina medlemskommuner om utlåtande om samkommunens förslag till ekonomiplan 2009–2011. Utlåtandena skall avges senast 31.8.2008. Begäran om utlåtande och förslaget till ekonomiplan 2009–2011 utgör bilaga 1 till detta ärende på föredragningslistan.

Socialnämnden konstaterar (12.8.2008) bl.a. att Kårkulla samkommun producerar största delen av socialverkets tjänster för svenskspråkiga klienter inom omsorgen om utvecklingsstörda. Det finns 120-125 svenskspråkiga med ett gällande program för specialvård i Helsingfors.

./. Nämndens utlåtande utgör bilaga 2 till detta ärende på föredragningslistan.

Nämnden anser att umgänget mellan samkommunen och medlemskommunerna bör utvecklas så att utvidgnings- och ändringsbehoven utreds tillsammans. De slutliga priserna per vårddag bestäms vid underhandlingar mellan socialverket och samkommunen.

Stj konstaterar att förslaget till beslut baserar sig på socialnämndens utlåtande.

Asia tulisi käsitellä 25.8.2008

./. Kårkulla samkommun –niminen kuntayhtymä pyytää (28.5.2008) jäsenkunnilta lausuntoja kuntayhtymän taloussuunnitelmaehdotuksesta vuosille 2009-2011. Lausunnon määräaika on 31.8.2008. Lausuntopyyntö ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2009-2011 ovat esityslistan tämän asian liitteenä 1.

Sosiaalilautakunta toteaa (12.8.2008) mm., että Kårkulla samkommun –niminen kuntayhtymä tuottaa suurimman osan sosiaaliviraston ruotsinkielisille kehitysvammahuollon asiakkaille järjestetyistä palveluista. Helsingissä on 120-125 ruotsinkielistä henkilöä, joilla on voimassa oleva erityishuolto-ohjelma.

./. Lautakunnan lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä 2.

Lautakunnan mielestä kuntayhtymän ja jäsenkuntien välistä kanssakäymistä olisi kehitettävä niin, että laajennus- ja muutostarpeet selvitetään yhdessä. Lopulliset hoitopäivähinnat määräytyvät sosiaaliviraston ja kuntayhtymän välisissä neuvotteluissa.

Stj toteaa, että päätösehdotus perustuu sosiaalilautakunnan lausuntoon.

STJ Stadsstyrelsen torde besluta ge Kårkulla samkommun följande utlåtande:

Den ekonomiska utvecklingen vid Kårkulla samkommun kräver att behovet av att bygga ut och ändra de olika serviceformerna utreds i allt närmare samarbete med medlemskommunerna. Servicebehovet, servicens omfattning och kostnadsfaktorerna skulle då bli bättre beaktade än nu i beslutsfattandet.

Umgänget mellan samkommunen och medlemskommunerna bör alltjämt utvecklas så att medlemskommunerna under verksamhetsåret får tillräckligt med information om samkommunens ekonomi, om utfallet av överenskomna åtgärder, om fördelningen av servicen på de olika serviceformerna och om orsakerna till eventuella avvikelser från budgeten.

Arbetet på stadens budget för år 2009 pågår fortfarande. Socialnämnden har föreslagit att kostnaderna för anlitandet av Kårkulla samkommun år 2009 ska bibehållas på 2008 års nivå. De slutliga priserna per vårddag bestäms vid underhandlingar mellan socialverket och samkommunen.

Skrivelse till Kårkulla samkommun, protokollsutdrag till socialnämnden och ekonomi- och planeringscentralen och protokollsutdrag med kopia av texten på föredragningslistan med bilagor till de av stadens utsedda ledamöterna i Kårkulla samkommuns fullmäktige.

STJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Kårkulla samkommun-nimiselle kuntayhtymälle seuraavan lausunnon:

Kårkulla samkommunin talouden kehitys edellyttää eri palvelumuotojen laajennus- ja muutostarpeiden selvittämistä entistä tiiviimmässä yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Palvelujen tarpeellisuus, laajuus ja kustannustekijät saataisiin silloin nykyistä paremmin otettua huomioon päätöksenteossa.

Kuntayhtymän ja jäsenkuntien välistä kanssakäymistä tulee kehittää edelleenkin niin, että jäsenkunnat saavat toimintavuoden aikana riittävästi tietoja kuntayhtymän taloudesta, sovittujen toimenpiteiden toteuttamisesta, palvelujen jakautumisesta eri palvelumuodoille sekä mahdollisten talousarviopoikkeamien syistä.

Kaupungin vuoden 2009 talousarvion laadinta on vielä kesken. Sosiaalilautakunta on esittänyt, että Kårkulla samkommunin käytöstä aiheutuvat kustannukset pidettäisiin vuonna 2009 vuoden 2008 tasolla. Lopulliset hoitopäivähinnat määräytyvät sosiaaliviraston ja kuntayhtymän välisissä neuvotteluissa.

Kirje Kårkulla samkommunille, pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle sekä pöytäkirjaote jäljennöksin esityslistatekstistä liitteineen kaupungin valitsemille Kårkulla samkommunin valtuuston jäsenille.

Tilläggsuppgifter:
Hari Olli, stadssekreterare, telefon 310 36048

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Kårkulla samkommun -nimisen kuntayhtymän lausuntopyyntö ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2009-2011
	Liite 2	Sosiaalilautakunnan lausunto 12.8.2008

VALTUUTETTU MATTI TAINAN TOIVOMUSPONSI: ULKOMAALAISVÄESTÖN AMMATILLINEN KOULUTTAUTUMINEN

Khs 2008-553

Sj ilmoittaa, että hyväksyessään 27.2.2008 Helsingin kansainvälisen toimintastrategian (asia 3) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus ryhtyy edistämään kaupungin ulkomaalaisväestön ammatillista koulutusta." (Matti Taina, äänin 78-0)

Opetuslautakunta toteaa (27.5.2008) mm., että työperäisen maahanmuuton näkökulmasta on tärkeää huolehtia Helsingin houkuttavuudesta tarjoamalla koulutuksensa jo muualla aloittaneille nuorille ja aikuisille tarkoituksenmukaisia koulutuspalveluita sekä luotava edellytykset myös toisen asteen jälkeisiä jatko-opintoja varten. Tämä edellyttää toimivaa, hyvin koordinoitua ja laadukasta koulutustarjontaa, jonka kustannustehokkuutta voidaan parantaa pääkaupunkiseudun kuntien välisellä työnjaolla.

Ulkomaalaisväestön ohjaaminen ja kouluttaminen vaatii enemmän resursseja kuin valtaväestön. Maahan vasta tulleelle henkilölle alkuvaiheen ohjaus ja neuvonta ovat ensiarvoisen tärkeitä. Lisäksi hän tarvitsee todennäköisesti tukea myös työllistymispolun etenemisen eri vaiheissa. Monikielistä tiedottamista on tehostettava sekä hyödynnettävä maahanmuuttajajärjestöjä koulutuksen ja työelämän linkkinä.

Maahanmuuttajien koulutuksessa keskitytään usein koulutuspolkujen löytämiseen ja niiden rakentamiseen. Vähemmälle keskustelulle ja toimenpiteille on jäänyt maahanmuuttajien olemassa olevan osaamisen tunnistaminen.

Suomen kielen koulutuksen tulee olla kiinteässä yhteydessä ammatilliseen pätevöitymiseen ja työpaikalla oppimiseen. Työssä oppiminen ja työvaltainen opiskelu soveltuvat useimmille maahanmuuttajille. Keskeiseksi opiskeluvaihtoehdoksi tulee tällöin oppisopimuskoulutus. Ongelmana oppisopimuskoulutuksessa on työsuhteen saaminen.

Helsingin kaupunki on järjestänyt vuodesta 2000 lähtien maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta. Koulutus on tarkoitettu maahanmuuttajille, jotka eivät puutteellisen kielitaidon ja/tai puutteellisten opiskeluvalmiuksien vuoksi pääse ammatilliseen peruskoulutukseen. Koulutuksen laajuus on 20–40 opintoviikkoa. Suomen kielen lisäksi opiskeluun sisältyy yleissivistäviä ja ammatillisia aineita sekä työharjoittelujaksot.

./. Opetuslautakunnan lausunto on liitteenä 1.

Henkilöstökeskus toteaa (11.6.2008) mm., että maahanmuuttajien aikuiskoulutuksen peruslähtökohtana on, että maahanmuuttajien ohjaus ja koulutus ovat kokonaisuus, jossa maahanmuuttajat hyödyntävät valtaväestön normaaleja koulutusväyliä. Tästä syystä on tärkeää, että koulutusjärjestelmää ja ohjauspalveluja kehitetään vastaamaan paremmin maahanmuuttajien tarpeisiin. Näyttötutkintojen ja oppisopimuskoulutuksen lisääntyminen ovat merkittävä askel kohti räätälöidympää koulutusjärjestelmää.

Työperusteinen maahanmuutto asettaa ammatilliselle koulutukselle haasteita, joiden ratkomisessa tarvitaan työnantajien ja julkishallinnon yhteistyötä ja panostusta. Työperusteisen maahanmuuton kannalta koulutusväyliä ja tutkintojen tunnustamisen menettelyjä tulee jatkossa kehittää edelleen.

Henkilöstökeskus järjestää vuosittain oppisopimus- ja rekrytointikoulutusta kaupungin työvoimatarpeisiin. Koulutukset suunnitellaan yhteistyössä työvoimaa tarvitsevan viraston tai liikelaitoksen, työvoimatoimiston ja oppilaitoksen kanssa. Osa koulutuksista on suunnattu erityisesti maahanmuuttajille. Näihin koulutuksiin sisältyy suomen kielen sekä suomalaisen kulttuurin ja työelämän opiskelua. Myös muihin kuin erityisesti maahanmuuttajille suunnattuihin ammatillisiin koulutuksiin osallistuu maahanmuuttajia.

Henkilöstökeskus järjestää oppisopimuskoulutusta vuosittain noin 15 ammattiin. Vuonna 2007 oppisopimuskoulutuksissa aloittaneista175:stä henkilöstä oli maahanmuuttajataustaisia 34 %. Vuonna 2007 aloitti 11 rekrytointikoulutuksessa 196 henkilöä. Koulutuksista kolme oli suunnattu erityisesti maahanmuuttajille. Maahanmuuttajien osuus vuonna 2007 rekrytointikoulutuksen aloittaneista oli 39 %.

Henkilöstökeskus järjestää ammatillista koulutusta myös yritysten tarpeeseen yhteistyössä työvoimahallinnon, oppilaitoksen ja työvoimaa tarvitsevan yrityksen kanssa. Koulutettavat ovat työttömiä helsinkiläisiä, myös maahanmuuttajia. Henkilöstökeskuksella on useita yrityksiä yhteistyökumppaneina työttömyyden vähentämisen ja työvoiman saatavuuden yhteensovittamisessa. Toimintaa pyritään jatkamaan ja laajentamaan.

Helsingin kaupungilla jo työelämässä oleville maahanmuuttajille kehitetään urapolkumalleja ja tarjotaan etenemisväyliä kouluttamalla heitä ammattitutkintoon tai esimiestehtäviin.

Henkilöstökeskus jatkaa maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen toteuttamista ja kehittämistä opetusviraston ammatillisen aikuisopetuksen lisänä. Myös erilaisissa kaupungin työllisyyden hoidon palveluissa, kuten palkkatuetussa työssä, työharjoittelussa, työpajoilla ja työnhakuvalmennuksissa, maahanmuuttajia neuvotaan ja tuetaan ammatillisten opiskelujen piiriin.

./. Henkilöstökeskuksen lausunto on liitteenä 2.

Sj toteaa lausunnoista ilmenevän, että tarve ulkomaalaisväestön ammatillisen koulutuksen edistämiseen on kaupungilla selvästi tunnistettu. Erityisesti näyttötutkintojen ja oppisopimuskoulutuksen määrän kasvu on tässä yhteydessä myönteinen asia, samoin toimet, joilla pyritään edistämään suomen kielen opiskelua opiskelun ja työnteon ohessa. Selvää on, että maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen edistäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä niin valtion kuin elinkeinoelämän kanssa, kuten myös yhteistyötä pääkaupunkiseudun kaupunkien välillä. Tätä yhteistyötä tehdään jo, mutta sitä on syytä edelleen kehittää.

SJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 27.2.2008 hyväksymän toivomusponnen (Matti Taina) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Matti Tainalle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Opetuslautakunnan lausunto
	Liite 2	Henkilöstökeskuksen lausunto

RESERVERING AV HOTELLTOMT FÖR SCANDINAVIAN HOSPITALITY GROUP FÖR PLANERING AV HOTELL MARRIOTT (VÄSTRA HAMNEN, BUSHOLMEN, TOMT 20007/15)

SUUNNITELTAVAN HOTELLITONTIN VARAAMINEN SCANDINAVIAN HOSPITALITY GROUP:LLE MARRIOTT HOTELLIN SUUNNITTELUA VARTEN (LÄNSISATAMA, JÄTKÄSAARI, TONTTI 20007/15)

Stn/Khs 2008-1649

Fastighetsnämnden konstaterar (24.6.2008) följande:

Sammandrag Hotelltomt nr 20007/15 (ca 35 000 k-m²) som planeras i Busholmen ska enligt förslaget reserveras för Scandinavian Hospitality Group för planering av hotell Marriott.

Ansökan I ansökningarna daterade 23.11.2007 och 28.4.2008 anhåller Scandinavian Hospitality Group om att hotelltomt nr 20007/15 som planeras i Busholmen ska reserveras för bolaget för planering av hotell Marriott.

Sökanden framför i sin ansökan att man på den reserverade tomten skall anvisa byggnadsrätt sammanlagt ca 35 000 k-m², vilket skulle räcka för uppförande av en tillräckligt stor hotellbyggnad och konferenslokaler. Avsikten är att i projektets första skede utnyttja ca 25 000 k-m² av byggnadsrätten.

./. Ansökningarna bifogas som bilaga 1 och 2.

Plansituation Stadsplaneringsnämnden har 7.2.2008 sänt ett förslag till detaljplaneändring till stadsfullmäktige för fastställelse. Ändringsförslaget nr 11770 gäller tomt nr 20007/15 som har anvisats som kvartersområde för hotellbyggnader (KL-1). På tomten har anvisats byggnadsrätt sammanlagt 25 000 m² våningsyta. Antalet våningar varierar huvudsakligen mellan fem och sju. Dessutom har en del av byggnadsytan avgränsats så att höjdpositionen av byggnadens högsta del är minst +50 meter och högst +54 meter. På tomten finns dessutom en bestämmelse om takträdgård på en byggnadsyta där yttertakets höjdposition får uppgå till högst +10 meter.

Stadsfullmäktige torde besluta om fastställelse av förslaget till detaljplaneändring i slutet av detta år.

Stadsplaneringskontorets utlåtande

Stadsplaneringskontoret har 14.5.2008 gett ett utlåtande med anledning av sökandens första ansökan. Enligt utlåtandet lämpar sig kongresshotellet utmärkt som en ingång till det nya bostads- och arbetsplatsområdet i Busholmen. Hotellet kommer att erbjuda tjänster såväl för färjeresenärer som för områdets nuvarande och blivande invånare.

I sitt utlåtande tillstyrker stadsplaneringskontoret reserveringen av tomt nr 20007/15 för sökanden under förutsättning att generell planering sker i samarbete med stadsplaneringskontoret.

Förhandlingar Sökanden, stadsplaneringskontoret, fastighetskontoret samt ekonomi- och planeringscentralen har fört förhandlingar om projektets fortsatta genomförande.

Stadsplaneringskontorets representanter har i förhandlingarna framfört att det är möjligt att utöka byggnadsrätten på tomten från 25 000 k-m² till 35 000 k-m² enligt sökandens önskemål utan att byggnadernas massor och höjdpositioner avsevärt ändras. Dessutom är det möjligt att genomföra byggandet i två etapper i enlighet med sökandens förslag, så att tomtens östra del (ca 25 000 k-m²) byggs först.

I förhandlingarna har parterna kommit överens om att sökanden snarast möjligt låter göra en generell plan för hela projektet samt dess byggnadsskeden. Utifrån denna plan kan man sedan förhandla om de ändringar som behövs i stadsplaneändringen.

Reservering av hotelltomt

Ett stort och högklassigt hotell- och kongressprojekt lämpar sig mycket väl i Busholmen. Det kan ses som ett projekt som inleder byggandet av det nya bostads- och arbetsområdet samtidigt som hotellet kan bli ett landmärke för hela området.

Fastighetsnämnden framhåller att sökanden reserveras hotelltomt nr 20007/15 som planeras i Busholmen, så att reserveringen är i kraft fram till 31.12.2009 för tomtens östra (ca 25 000 k-m²) och västra (ca 10 000 k-m²) delar. Reserveringen av tomtens västra del kan fortsätta fram till 31.12.2014 utan ett separat beslut om ett långfristigt arrendeavtal tecknas senast 31.12.2009 för den tomt som bildas av tomtens östra del. De reserverade delarna av tomten samt byggnadsrätten för dem preciseras senare under planläggningen och planeringen av hotellprojektet.

Ett villkor för reserveringen är dessutom att planeringen av projektet sker i samarbete med stadens verk.

Kiinteistölautakunta toteaa (24.6.2008) seuraavaa:

Tiivistelmä Jätkäsaareen suunniteltava hotellitontti nro 20007/15 (noin 35 000
k-m²) esitetään varattavaksi Scandinavian Hospitality Group:lle Marriott hotellin suunnittelua varten.

Hakemus Scandinavian Hospitality Group pyytää 23.11.2007 ja 28.4.2008 päivätyissä hakemuksissa, että sille varattaisiin Jätkäsaareen suunniteltava hotellitontti nro 20007/15 Marriott hotellin suunnittelua varten.

Hakija esittää hakemuksessa, että varattavalle tontille kaavoitettaisiin rakennusoikeutta yhteensä noin 35 000 k-m² riittävän isoa Marriott hotellia ja sen konferenssitiloja varten. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa rakennusoikeudesta on tarkoitus toteuttaa noin 25 000 k-m².

./. Hakemukset ovat esityksen liitteinä 1 ja 2.

Kaavatilanne Kaupunkisuunnittelulautakunnan 7.2.2008 kaupunginvaltuustolle vahvistettavaksi esittämässä asemakaavan muutosehdotuksessa nro 11770 varattavaksi esitettävä tontti nro 20007/15 on merkitty hotellirakennusten korttelialueeksi (KL-1). Tontilla on osoitettu rakennusoikeutta 25 000 k-m². Kerrosluvut ovat pääosin viidestä seitsemään kerrosta. Lisäksi rakennusalasta on rajattu osa, jossa rakennuksen korkeimmassa osassa korkeusasema on vähintään +50 metriä ja korkeintaan +54 metriä. Tontilla on myös kattopuutarhamääräys rakennusalalla, jonka vesikaton korkein korkeusasema on merkitty korkeusasemaan +10 metriä.

Kaupunginvaltuusto päättänee asemakaavan muutosehdotuksen vahvistamisesta tämän vuoden loppupuolella.

Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto

Kaupunkisuunnitteluvirasto on 14.5.2008 antanut lausunnon hakijan ensimmäisen varaushakemuksen johdosta. Lausunnon mukaan hakijan esittämä kongressihotelli soveltuu erinomaisesti Jätkäsaaren uuden asuin- ja työpaikka-alueen sisäänkäyntiin. Hotelli tuo palveluja niin sataman matkustajille kuin alueen nykyisille sekä tuleville asukkaille.

Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa lausunnossaan tontin nro 20007/15 varaamisesta hakijalle edellyttäen, että viitesuunnittelu tehdään yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.

Neuvottelut Hakija, kaupunkisuunnitteluvirasto, kiinteistövirasto sekä talous- ja suunnittelukeskus ovat neuvotelleet hankkeen jatkokehittelystä.

Kaupunkisuunnitteluviraston edustajat ovat neuvotteluissa pitäneet mahdollisena, että tontin rakennusoikeutta kasvatettaisiin hakijan pyynnöstä 25 000 k-m²:stä 35 000 k-m²:iin, ilman että kaavamuutosehdotuksessa esitetty massoittelu ja korkeusasemat merkittävästi muuttuisivat. Lisäksi tontti voitaneen toteuttaa hakijan esittämässä kahdessa vaiheessa niin, että tontin itäinen osa (noin 25 000 k-m²) toteutettaisiin ensimmäisessä vaiheessa.

Neuvotteluissa on sovittu, että hakija teettää nopeasti yleissuunnitelman tontille toteuttavasta koko hankkeesta ja sen vaiheistamisesta, jonka perusteella neuvotellaan tarvittavista asemakaavamuutokseen esitettävistä muutoksista.

Hotellitontin varaaminen

Kiinteistölautakunnan mielestä hakijan esittämä suuri ja tasokas
Marriott hotelli- ja kongressihanke soveltuu erittäin hyvin Jätkäsaaren tulevan asuin- ja työpaikka-alueen aloitushankkeeksi ja alueen tulevaksi maamerkiksi.

Kiinteistölautakunta esittää, että hakijalle varattaisiin Jätkäsaareen suunniteltava hotellitontti nro 20007/15 niin, että varaus olisi voimassa sekä tontin itäisen osan (noin 25 000 k-m²) että tontin läntisen osan (noin 10 000 k-m²) osalta 31.12.2009 saakka. Tontin läntisen osan varaus jatkuisi 31.12.2014 saakka ilman eri päätöstä, mikäli tontin itäisestä osasta muodostettavasta tontista allekirjoitetaan pitkäaikainen maanvuokrasopimus 31.12.2009 mennessä. Varatut tontin osat ja niiden rakennusoikeudet tarkentuvat myöhemmin asemakaavoituksessa ja hotellihankkeen suunnittelussa.

Lisäksi varauksen ehtona olisi, että hanke on suunniteltava yhteistyössä kaupungin virastojen kanssa.

KAJ Stadsstyrelsen torde besluta reservera tomt nr 15 som planeras i kvarter nr 20007 i 20:e stadsdelen (Västra hamnen) för Scandinavian Hospitality Group för planering av hotell Marriott på följande villkor:

1 Reservering av tomtens östra del (ca 25 000 k-m²) är i kraft fram till 31.12.2009.

2 Reservering av tomtens västra del (ca 10 000 k-m²) är i kraft fram till 31.12.2009.

Reserveringen av tomtens västra del fortsätter utan ett separat beslut fram till 31.12.2014 under förutsättning att ett långfristigt arrendeavtal tecknas senast 31.12.2009 för den tomt som bildas av tomtens östra del.

3 De reserverade delarna samt byggnadsrätten för dem preciseras senare under planläggningen och planeringen av hotellprojektet.

4 Planeringen av hotell Marriott skall ske i samarbete med stadsplaneringskontoret, fastighetskontoret, byggnadstillsynsverket samt ekonomi- och planeringscentralen.

5 Helsingfors stad svarar inte för de kostnader eller skador som eventuellt uppstår om detaljplaneändringen inte träder i kraft och det inte är möjligt att överlåta hotelltomterna.

Protokollsutdrag till Scandinavian Hospitality Group och fastighetsnämnden.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata 20. kaupunginosan (Länsisatama) korttelin nro 20007 suunniteltavan tontin nro 15 Scandinavian Hospitality Group:lle Marriott hotellin suunnittelua varten seuraavilla ehdolla:

1 Tontin itäisen osan (noin 25 000 k-m²) varaus on voimassa 31.12.2009 saakka.

2 Tontin läntisen osan (noin 10 000 k-m²) varaus on voimassa 31.12.2009 saakka.

Tontin läntisen osan varaus jatkuu ilman eri päätöstä 31.12.2014 saakka edellyttäen, että pitkäaikainen maanvuokrasopimus tontin itäisestä osasta muodostettavasta tontista on allekirjoitettu 31.12.2009 mennessä.

3 Varatut alueet ja niiden rakennusoikeudet täsmentyvät asemakaavoituksessa ja hotellihankkeen suunnittelussa.

4 Marriott hotellin suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston, rakennusvalvontaviraston sekä talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa.

5 Kaupunki ei vastaa kustannuksista eikä mahdollisista vahingoista siinä tapauksessa, että asemakaavamuutosta ei saada voimaan ja hotellitonttien luovuttaminen ei ole mahdollista.

Pöytäkirjanote Scandinavian Hospitality Group:lle ja kiinteistölautakunnalle.

Tilläggsuppgifter:
Venesmaa Riitta, stadssekreterare, telefon 310 36028
Ryöti Miliza, biträdande stadssekreterare, telefon 310 25407

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Ansökan 1/Hakemus 1
	Liite 2	Ansökan 2/Hakemus 2
	Liite 3	Utdrag ur förslag till detaljplaneändring/Ote asemakaavan muutosehdotuksesta

VR-YHTYMÄ OY:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2008-1358

VR-Yhtymä Oy pyytää (5.3.2008) poikkeamislupaa 17. kaupunginosan (Pasila) Vähä-Huopalahden kylässä olevalle tilalle RN:o 3:9 (Helsingin varikko, Veturitie 20) junien huoltoa varten tarvittavan liinavaatevaraston (360 k-m²) rakentamiseksi Pohjois-Pasilan ratapiha-alueelle poiketen kaavoitusperiaatteista. Uudisrakennus sijaitsisi alueella, joka on yleiskaavassa varattu keskustatoimintojen alueeksi.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että suunnitelmissa varaudutaan yleiskaavan mukaiseen keskustatoimintojen rakentamiseen ratapihan päälle kansiratkaisuna. Liinavaatevaraston rakentaminen liittyy Ratahallintokeskuksen ja VR-Yhtymä Oy:n Ilmalan ratapihan ja keskusvarikon käynnissä olevan perusparannuksen tilajärjestelyihin ja sillä on tarkoitus edistää alueen kokonaissuunnitelman toteutumista.

Kaupunkisuunnitteluvirasto (26.5.2008) toteaa mm., että hakemus koskee aluetta, jolle asemakaavan muuttaminen tai laatiminen on vireillä, ja jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto.

Selostus Alueella on voimassa 29.9.1978 vahvistettu asemakaava nro 7510. Asemakaavan mukaan alue on varattu rautatiealueeksi, jolle saa sijoittaa huoltorakennuksia ja liikenteen hoitoon liittyviä toimisto-, koulutus-, majoitus- ja sosiaalista toimintaa palvelevia tiloja. Alueen rakennusoikeus on 120 000 k-m² ja suurin sallittu kerrosluku neljä. Alueella on rakennettu noin 64 600 k-m².

Kaupunginvaltuuston 26.11.2003 hyväksymässä Yleiskaava 2002:ssa ratapiha-alueen eteläosa, jota hakemus koskee, on merkitty keskustatoimintojen alueeksi. Aluetta kehitetään hallinnon, kaupan ja julkisten palvelujen, asumisen ja virkistyksen sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön. Yleiskaavassa keskustatoimintojen alueen pohjoispuolella on liikennealue LR, jolle saa rakentaa liikenteen hoidon kannalta tarpeellisia tiloja ja laitteita sekä yhdyskuntateknisen huollon tiloja.

Hakamäentien pohjoispuolelle yleiskaavassa osoitettu keskustatoimintojen alue ulottuu noin 320–400 metriä leveänä vyöhykkeenä Ilmalan asemalta aina pääradalle saakka. Keskustatoimintojen alueeseen liittyy myös Pohjois-Pasilan ratapihan länsi- ja pohjoispuolelle osoitetut uudet asuinalueet. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt 8.3.2007 Ilmalan aseman pohjoispuolelle sijoittuvan Pohjois-Pasilan työpaikka-alueen asemakaavan, jossa on yleiskaavan mukaisesti osoitettu mm. toimitilarakentamista kansirakenteena varikkoalueen päälle.

Haettu toimenpide poikkeaa aluetta koskevista suunnittelutavoitteista siten, että siinä esitetty liinavaatevaraston rakentaminen sijoittuu yleiskaavan mukaiselle keskustatoiminnan alueelle ja on siten yleiskaavan vastainen.

Pohjois-Pasilan ratapihan asemakaavan muutostyö on vireillä. Asemakaavan tavoitteena on säilyttää Pohjois-Pasilan varikko Suomen henkilöjunaliikenteen päähuoltopaikkana. Alueen eteläosassa varaudutaan yleiskaava 2002:n mukaiseen keskustarakentamiseen kansiratkaisuna ratojen päälle. Koska keskustatoimintojen suunnittelu alueelle ei ole vielä ajankohtaista, on tarkoitus tässä vaiheessa laatia asemakaava, jossa varikon toiminta alueella voi jatkua ja kehittyä, mutta samalla turvataan mahdollisuus rakentaa tulevaisuudessa kansi rata-alueen päälle. Tämä tarkoittaa että asemakaavaan merkitään alueet, joihin kannen rakenteita voidaan sijoittaa. Pohjois-Pasilan ratapihan kaavoitustyö on viivästynyt sen ympäristön maankäyttöön liittyvien tavoitteiden keskeneräisyyden vuoksi.

Ratahallintokeskus ja VR-Yhtymä Oy suunnittelevat Pohjois-Pasilan ratapiha-alueelle perusparannus- ja kehittämistoimenpiteitä, joita ovat mm. kauko- ja lähijunien hallien laajennukset, erilaisten uusien huolto- ja seisontaraiteistojen rakentaminen, päällysrakenteen uusinta ja aluevalaistuksen uusiminen. Hankkeista ovat jo toteutuneet tai rakenteilla uusi pendolinohalli, valaistuksen uusiminen, käyttöhyödyketunnelit ja veturipesuhalli. Haettu toimenpide on osa tätä suunniteltua uudistustyötä.

Pohjois-Pasilan uusien keskusta- ja asuinalueiden rakentaminen tulee todennäköisesti ajankohtaiseksi vasta Keski-Pasilan rakentamisen jälkeen noin 10–20 vuoden kuluttua. Suunnitellut ja jo toteutetut ratapihan uudet rakennukset ja rakenteet ovat pysyviä ja tarkoitettu kestämään pitkään, joten niillä on suuri merkitys tulevaisuuden rakentamismahdollisuuksiin. Hankkeita suunniteltaessa on jo nyt varauduttava yleiskaavan mukaiseen kansirakentamiseen ratojen yläpuolelle.

Ratahallintokeskus on kaupunkisuunnitteluviraston pyynnöstä laatinut piirustuksen Pilareiden paikat ja maanvaraiset alueet yleiskaavan keskustatoimintojen alueella (5.6.2007).

Kaupunkisuunnitteluvirasto on kesällä 2007 tilannut Insinööritoimisto Oy Matti Ollila & Co:lta rakenneteknisen tarkastelun ratapiha-alueiden päälle tarvittavista kansirakenteista (raportti Pohjois-Pasilan ratapiha-alueiden päälle rakennettavien keskustatoimintojen alueiden rakennetekninen tarkastelu 5.6.2007 ja sen täydennys 11.6.2007).

Selvityksessä todetaan mm. että kannen vaatimat tilavaraukset pystysuunnassa ovat 1,5–2,3 metriä. Pilarit voivat olla levymäisiä, 0,8 metriä paksuja, jos kannen alla ei ole muita jäykistäviä rakenteita. Kun käytettävissä olevaan tilaan voidaan sijoittaa poikittaisia jäykistäviä levyjä, tukirakenteet voivat olla 0,8 metriä paksuja pilareita tai 0,6 paksuja levyjä. Tavoiteltava jänneväli on noin 16 metriä. Tällöin käytännöllinen maksimikerrosluku kannella on 20. Yli 20 metrin jännevälien alueilla on sovellettava kevyempää kannen päälle rakentamista kuten pihoja, katuja ja aukioita.

Kannen rakentamisen kannalta ongelmallisia kohtia ovat raidevälit, joissa pilaripaksuudeksi jää alle 0,6 metriä sekä supistuvien raidekimppujen alueet, joihin pilareita ei voi sijoittaa, vaan jännevälit kasvavat yli 20 metriin. Tällainen ongelma-alue on mm. heti suunnitellun liinavaatevaraston itäpuolella oleva raidekimppualue.

Kaupunginhallitus on myöntänyt kesällä 2007 poikkeusluvat Pohjois-Pasilan ratapihalle yleiskaavan keskustatoimintojen alueelle rakennettaville veturipesuhallille ja käyttöhyödyketunneleille. Poikkeuslupien ehtoina oli mm. että VR ja Ratahallintokeskus selvittävät jatkossa tarkemmin kansirakenteiden kannalta ongelmallisia alueita, jotka on esitetty kaupunkisuunnitteluviraston piirustuksessa Pohjois-Pasilan ratapiha/Aluerajaukset (21.6.2007). Näillä alueilla tulee raiteita tarkemman suunnittelun yhteydessä mahdollisuuksien mukaan siirtää ja raiteiden väleihin sijoittaa lisää kantavia rakenteita. Tavoitteena on pääosalla alueita noin 16 metrin jänneväli kannen pilareille. Liinavaatevaraston viereinen raidekimppualue on kaupunkisuunnitteluviraston piirustuksessa alue E.

Liinavaatevaraston suunnittelussa ja rakentamisessa on huomioitava myöhemmin rakennettavan kannen tarvitsemat rakenteet rakennuksen ympärillä ja ratojen väleissä. Kansirakenteeseen jäävät isot aukot voisivat katkaista suunnitellun kaupunkirakenteen ja vaarantaa siten keskusta-alueen toteutumisen. Liinavaatevarasto sijaitsee alueella, joka Ratahallintokeskuksen piirustuksessa on merkitty alueeksi, jolle on mahdollista sijoittaa pilareita tai maanvaraisia rakenteita. Alue on noin 40 metriä leveä, joten noin 16 metrin jännevälin saavuttaminen edellyttää pilaririvin sijoittamista alueen keskelle, suunnitellun liinavaatevaraston kohdalle. Uuden rakennuksen suunnitelmissa on huomioitu tulevat kansirakenteet. Tavoitteena olevaan kansirakenteiden jänneväliin päästää siten, että hakija purkaa rakennuksen katetun lastauslaituriosuuden ennen kannen rakentamista. Purkutyöhön ja pilareiden rakentamiseen varaudutaan jo suunnitteluvaiheessa. Myös rakennuksen korkeus täyttää kansirakenteen alle rakentamiselle asetetut ehdot.

Osallisten kuuleminen Selvitys naapureiden kuulemisesta sekä naapureiden suostumukset on liitetty hakemusasiakirjoihin. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska toimenpidealue sijaitsee laajan ratapiha-alueen keskellä, jonka ympäröivät alueet myös liittyvät suurelta osalta ratapiha- ja kuljetustoimintoihin.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että liinavaatevaraston rakentaminen ratapiha-alueelle on tietyin edellytyksin mahdollista siten, ettei tulevaisuudessa aiheuteta haittaa kannen rakentamiselle ratapiha-alueen päälle.

Ratahallintokeskuksen vuonna 2007 esittämä suunnitelma pilarien paikoista keskustatoimintojen alueella on vielä varsin yleispiirteinen ja osittain ristiriitainen. Ongelmallisia alueita ovat raidevälit, joiden pilarinpaksuudeksi jää alle 0,6 metriä sekä kapenevien raidekimppujen alueet raiteiden eteläpäissä, joissa jänneväleiksi muodostuu yli 20 metriä. Myös alueen pohjoisreunan rajautuminen syvälle keskusta-alueelle työntyvään paalulaattaan rajoittaa keskusta-alueen rakentamista.

Liinavaatevarasto on pieni osa yleiskaavan keskustatoimintojen alueella tapahtuvaa Pohjois-Pasilan ratapihan perusparannusaluetta, jonka toteuttamisesta vastaa pääosin Ratahallintokeskus. VR-Yhtymä Oy toimii kuitenkin koko Pohjois-Pasilan rata-alueilla. Kannelle ajatellun keskustatoimintojen alueen toteutusedellytysten kannalta on tärkeää, että alueella toimivana VR-Yhtymä Oy sitoutuu myös niillä alueilla tapahtuviin keskustatoimintojen alueen toteutumisedellytysten varmistamiseen, joista Ratahallintokeskus vastaa. Tästä syystä liinavaatevaraston lupaehtoihin on otettu myös koko raidealueelle esitetyt ehdot, jotka on aikaisemmin esitetty sekä käyttöhyödyketunneleita että veturipesuhallia koskevissa poikkeuslupapäätöksissä vuodelta 2007.

Kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, että jotta kannen rakentamiselle ratapiha-alueen päälle ei tulevaisuudessa aiheutuisi toiminnallisia esteitä tai ylimääräisiä lisäkustannuksia, on liinavaatevaraston rakentamisessa ja siihen välittömästi liittyvillä alueilla toimittaessa noudatettava Ratahallintokeskuksen suunnitelmaa: Pilarien paikat ja maanvaraiset alueet yleiskaavan keskustatoimintojen alueella (5.6.2007) ja sitä täydentävää kaupunkisuunnitteluviraston piirustusta: Pohjois-Pasilan ratapiha/Aluerajaukset (21.6.2007) sekä seuraavia ehtoja:

1 Hakija sitoutuu kustannuksellaan keskustatoimintojen rakentamisen tullessa ajankohtaiseksi vapauttamaan liinavaatevarastoon liittyvät Ratahallintokeskuksen piirustuksessa (5.6.2007) esitetyt pilareille varatut alueet kannen tarvitsemille rakenteille sekä purkamaan katetun lastauslaiturin kannen rakenteiden tieltä. Liinavaatevarastoon liittyvien toimintojen uudelleen järjestely ei saa muodostua korvausperusteeksi, joka lisää keskustatoimintojen alueen rakentamiskustannuksia.

2 Hakija sitoutuu yhdessä Ratahallintokeskuksen kanssa jatkossa tarkemmin tutkimaan leveiden raidekimppujen alueita C, D ja E, jotka on esitetty kaupunkisuunnitteluviraston piirustuksessa (21.6.2007). Näillä alueilla tulee raiteita tarkemman suunnittelun yhteydessä mahdollisuuksien mukaan siirtää ja raiteiden väleihin sijoittaa lisää kantavia rakenteita. Tavoitteena on pääosalla alueita noin 16 metrin jänneväli kannen pilareille.

Kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, että edellä luetelluin ehdoin liinavaatevaraston rakentaminen ei aseta estettä rakentaa alueelle myöhemmin yleiskaavan mukainen keskustatoimintojen alue kansiratkaisuna.

Poikkeamisen erityinen syy on alueen kokonaissuunnitelman toteutumisen edistäminen sekä junaliikenneolojen parantaminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli rakentamisessa noudatetaan edellä lueteltuja ehtoja ja Ratahallintokeskuksen suunnitelmaa: Pilarien paikat ja maanvaraiset alueet yleiskaavan keskustatoimintojen alueella (5.6.2007) sekä sitä täydentävää kaupunkisuunnitteluviraston piirustusta: Pohjois-Pasilan ratapiha / Aluerajaukset (21.6.2007). Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta edellä olevilla ehdoilla.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2008-1358/526 mukaisesti ehdolla, että rakentamisessa noudatetaan Ratahallintokeskuksen suunnitelmaa: Pilarien paikat ja maanvaraiset alueet yleiskaavan keskustatoimintojen alueella (5.6.2007) sekä sitä täydentävää kaupunkisuunnitteluviraston piirustusta: Pohjois-Pasilan ratapiha / Aluerajaukset (21.6.2007).

Lisäksi kaupunginhallitus katsoo, että hakijan tulee sitoutua kustannuksellaan keskustatoimintojen rakentamisen tullessa ajankohtaiseksi vapauttamaan liinavaatevarastoon liittyvät Ratahallintokeskuksen piirustuksessa (5.6.2007) esitetyt pilareille varatut alueet kannen tarvitsemille rakenteille sekä purkamaan katetun lastauslaiturin kannen rakenteiden tieltä. Liinavaatevarastoon liittyvien toimintojen uudelleen järjestely ei saa muodostua korvausperusteeksi, joka lisää keskustatoimintojen alueen rakentamiskustannuksia.

Lisäksi hakijan tulee sitoutua yhdessä Ratahallintokeskuksen kanssa jatkossa tarkemmin tutkimaan leveiden raidekimppujen alueita C, D ja E, jotka on esitetty kaupunkisuunnitteluviraston piirustuksessa (21.6.2007). Näillä alueilla tulee raiteita tarkemman suunnittelun yhteydessä mahdollisuuksien mukaan siirtää ja raiteiden väleihin sijoittaa lisää kantavia rakenteita. Tavoitteena on pääosalla alueita noin 16 metrin jänneväli kannen pilareille.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Pasila; Vähä-Huopalahden kylän tila 3:9)
	Liite 2	Ympäristökartta (Pasila; Vähä-Huopalahden kylän tila RN:o 3:9)
	Liite 3	Asemapiirustus (Pasila; Vähä-Huopalahden kylän tila RN:o 3:9)
	Liite 4	Ratahallintokeskuksen suunnitelma: Pilarien paikat ja maanvaraiset alueet yleiskaavan keskustatoimintojen alueella (5.6.2007)
	Liite 5	Kaupunkisuunnitteluviraston piirustus: Pohjois-Pasilan ratapiha/Aluerajaukset (21.6.2007)

MELLUNKYLÄN FALLPAKAN KEHITYSVAMMAISTEN RYHMÄKODIN UUDISRAKENNUKSEN ENIMMÄISHINNAN KOROTTAMINEN

Khs 2007-1787

Asia tulisi käsitellä 25.8.2008

Sosiaalivirasto toteaa (19.6.2008) seuraavaa:

Mellunkylän Fallpakan alueelle on laadittu asemakaava ja asemakaavan muutos nro 11170, jolla Puotilan Kiinteistöt Oy:lle vuokratulle asuntotontin osalle on osoitettu uutta asuntorakentamista. Puotilan Kiinteistöt Oy vanhalle vuokranmääritysyksikölle on muodostettu tontti 47266/4 ja uudelle kohteelle tontti 47266/3. Lisäksi viereinen tontti 47269/2 on kaavoitettu samassa yhteydessä.

Asuntotuotantotoimisto on suunnitteluttanut ja kilpailuttanut kaavan mukaisesti tonteille rivitaloja, joissa on 28 vuokra-asuntoa (2473 asm²), Fallpakan kehitysvammaisten ryhmäkodin (657 htm²), Mellunkylän lastenkodin (653 htm²) ja liiketilaa (88 htm²).

Urakkalaskennasta saadut urakkahinnat ovat rakennusosa-arvion mukaisia.

Tontille 47266/3 on suunniteltu kehitysvammaisten ryhmäkoti, joka rahoitetaan valtion korkotukilainalla ja erityisasumisen investointiavustuksella.

Kaupunginhallitus on hyväksynyt 14.1.2008 kehitysvammaisten ryhmä-kodin hankesuunnitelman ja se sisältyy kaupunginvaltuuston 14.11.2007 hyväksymään vuosien 2008–2012 tilahankkeiden investointiohjelmaan vuosille 2008–2009 ajoitettuna. Kaupunginhallituksen päätöksessä ryhmäkodin arvonlisäverollinen hankinta-arvo on 2 813 000 euroa hankkeen ollessa laajuudeltaan 861 brm² eli 3 267 euroa/brm²elokuun 2007 hintatasossa.

Ryhmäkoti on sijoitettu pientaloon sen kodinomaisuuden ja muuhun asuntokantaan sopeuttamisen vuoksi. Pientaloon sijoittamisesta on aiheutunut ryhmäkodin osalta invaluiskien, hissin ja maaston muodon aiheuttamia lisäkustannuksia.

Kohteen bruttoala, johtuen kahden kerroksen ratkaisusta, on 904,5 brm². Sen arvonlisäverollinen hankinta-arvo on 3 390 365 euroa eli

3 748 euroa/brm² toukokuun 2008 hintatasossa. Tarjoushintaindeksi on noussut tällä välillä 5,4 % (8/07–5/08). Kustannusten nousu kuitenkin ylittää indeksin nousun.

Kohteen vuokraksi nousseilla kustannuksilla arvioidaan ryhmäkodin osalta 11,97 euroa/htm² (asuinpinta-alaa on 657 htm²). Vuokralaskelmassa on huomioitu 20 % investointiavustus. Jos Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) antaa enemmän avustusta, vuokra vastaavasti putoaa.

Kohteessa olevan Mellunkylän lastenkodin kustannusten nostamisesityksen kaupunginhallitukselle tekee kiinteistövirasto.

Sosiaalivirasto esittää, että kaupunginhallitus hyväksyy Fallpakan kehitysvammaisten ryhmäkodin hankinta-arvon korotuksen.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (18.8.2008), että hankkeen urakkavaiheen hankinta-arvo on arvonlisäverollisena 3 390 365 euroa kustannustasossa 5/2008. Hankepäätöksen enimmäishinta samaan hintatasoon muutettuna on 2 964 340 euroa. Enimmäishinnan indeksinousun ylittävä ylitys on 426 025 euroa. Hankkeen neliökustannukseksi tulee 3 748 euroa/brm².

Hanke on asuntokohteen osa ja toteutettava samanaikaisesti sen ja kohteeseen tulevan lastenkodin kanssa. Hankkeen toteuttaa asunto-tuotantotoimisto Puotilan Kiinteistöt Oy:n lukuun.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa enimmäishinnan korottamista
3 391 400 euroon hintatasossa 5/2008.

Ryhmäkodin kustannukset ylittävät ARAn hyväksymän kattohinnan noin 1 051 000 eurolla. ARA ei hyväksy kattohinnan ylittävän osan lainoitusta, mistä syystä on päädytty Puotilan Kiinteistöt Oy:n osakepääoman korottamiseen. Osakepääoman korotustarve, kun hankkeelle tuleva täydennysrakentamiskorvaus on vähennetty, on 898 000 euroa. Hanke tulee saamaan ARAn investointiavustusta 20 % eli vähintään 408 000 euroa.

Khn tulisi myöntää talous- ja suunnittelukeskukselle Puotilan Kiinteistöt Oy:n osakepääoman korotusta varten 900 000 euroa vuoden 2008 talousarvion kohdasta 8 22 19, arvopaperit, muut kohteet.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Mellunkylän Fallpakan kehitysvammaisten ryhmäkodin uudisrakennuksen 3.7.2007 päivätyn hankesuunnitelman enimmäishinnan korottamisen siten, että hankkeen arvonlisäverolliset kustannukset ovat enintään 3 391 400 euroa hintatasossa 5/2008.

Samalla kaupunginhallitus päättänee myöntää talous- ja suunnittelukeskukselle Puotilan Kiinteistöt Oy:n osakepääoman korotusta varten 900 000 euroa vuoden 2008 talousarvion kohdasta 8 22 19, arvopaperit, muut kohteet.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistasta asuntotuotantotoimistolle, kiinteistövirastolle, sosiaalivirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

11.8.2008 ja 18.8.2008 pöydälle pantu asia

ASUNTO OY ALEKSIS KIVENSIVUN POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2007-1278

Asunto Oy Aleksis Kivensivu pyytää (6.8.2004 ja 19.1.2005) poikkeamislupaa 12. kaupunginosan (Alppiharju) korttelin nro 376 tontille nro 56 (Aleksis Kiven katu 56). Yhtiö pyytää lupaa poiketa autohallin (noin 700 k-m²) käyttötarkoituksesta siten, että se muutettaisiin pysyvästi liikekäyttöön (mm. autopesula). Toimenpide poikkeaa vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta ja tonttitehokkuudesta. Lisäksi asemakaavasta poiketaan siten, että olemassa olevia autonsäilytyspaikkoja ei varata tontin autopaikoiksi.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että autohalli on ollut nykymuotoisessa käytössä n. 20 vuotta. Autohallissa on toiminut autoliikkeitä, autokorjaamoja, autotarvikevarastoja sekä muuta varastointia. Korjaamotoimintaa ei enää ole. Autohallin sopivuus (käytettävyys) vain autojen säilytykseen on huono. Tila on sokkeloinen ja epätasainen. Käyttötarkoituksen muutoksella tilaa voidaan käyttää monipuolisemmin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (7.5.2007), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 30.10.1985 vahvistettu asemakaava nro 8713. Asemakaavan mukaan tontti 12/376/56 kuuluu asuntokerrostalojen korttelialueeseen (AK). Tontin rakennusoikeus on 2 220 k-m², mikä vastaa tonttitehokkuutta e = 1.6. Rakennuksen suurin sallittu kerrosluku on kuusi. Ensimmäiseen maanpäälliseen kerrokseen saa sijoittaa liike-, toimisto-, julkisia palvelu- ja niihin verrattavia tiloja, mikäli sisäänkäynti kuhunkin tällaiseen huoneistoon järjestetään suoraan kadulta. Aleksis Kiven kadun puolelta rakennuksen ulkoseinän ja ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 30 dB(A).

Piha-alue on istutettava ja varattava leikki- ja oleskelualueeksi. Osalla piha-aluetta on alapuolella maanalainen autonsäilytystila. Yhtään autopaikkaa ei saa sijoittaa pihamaalle. Tontille on sijoitettava autopaikkoja kiinteistön omaan käyttöön seuraavasti: 1 autopaikka / 175 m² asuntokerrosalaa, 1 autopaikka / 150 m² asiakaspalvelukerrosalaa ja 1 autopaikka / 350 m² toimistokerrosalaa.

Annettaessa lupa olemassa olevan rakennuksen korjaamiseen uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla tulee rakennuslautakunnan asettaa luvan ehdoksi, että olemassa olevat autonsäilytyspaikat ja maanalaisiksi autonsäilytyspaikoiksi soveltuvat tilat varataan tontin autopaikoiksi kuitenkaan ylittämättä tontin autopaikkojen enimmäismäärää.

Tontilla sijaitsee kaksi arkkitehti J.A. Viljasen vuonna 1928 suunnittelemaa asuinrakennusta. Kadunvarsirakennus on kuusikerroksinen ja piharakennus nelikerroksinen. Koko tontin suuruisessa kellarikerroksessa on kellarikomeroita, kolme porrashuonetta, varastotilaa ja autohallitilaa. Autohalli on sokkeloinen ja mitoitukseltaan ahdas aiheuttaen paikoitettaessa peltivauriovaaran. Tontin rakennettu kerrosala on 5 083 k-m², joka vastaa tonttitehokkuutta e = 3.7. Rakennetun kerrosalan mukainen autopaikkavelvoite on 29 autopaikkaa.

Hakijan tarkoituksena on laillistaa autohallin käyttö liiketilana, jossa toimisi autopesula, taksien autopaikoitus (5 autoa, n. 200 m²) sekä vuokrata edelleen auto- ja moottoriharrastetiloja. Autopesulan toiminnalla on kysyntää alueella ja se työllistää yhden henkilön. Liiketoiminta autohallissa on alkanut n. 20 vuotta sitten, osittain jo aikaisemmin. Tänä aikana siellä on toiminut autoliikkeitä, autokorjaamoja, autotarvikevarastoja sekä muuta varastointia. Taloyhtiön asukkaille on tarjottu ja tarjotaan edelleen mahdollisuutta vuokrata autopaikkoja autohallista, mutta kysyntää ei ole juuri ollut.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta rakennusoikeuden ja autopaikkojen sijoittamisen osalta.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (9.2.2007). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että autohallin muuttaminen liiketilaksi on asemakaavan vastaista. Vaikka autohalli on hankalan muotoinen ja ahdas mitoitukseltaan, sinne voidaan sijoittaa autopaikkoja kiinteistön omaan käyttöön (arvio noin 11 ap). Asemakaavassa edellytetään, että tontilla olemassa olevat autonsäilytyspaikat varataan kiinteistön autopaikoiksi. Jos autohalli muutettaisiin kokonaan liiketilaksi, tontin rakennettu kerrosala nousisi 5 783 k-m²:iin, mikä vastaisi tonttitehokkuutta e = 4.2. Alue on kaavoitettu tehokkuudella e = 1.6 eikä tehokkuuden nostoon ole perusteita.

Näin ollen kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, että esitettyä poikkeamista autohallin käyttämistä liiketilana ei voida myöntää. Haettu toimenpide aiheuttaa haittaa kaavan toteuttamiselle. Poikkeamisen myöntämiselle ei ole maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää erityistä syytä. Kaupunkisuunnitteluvirasto ei puolla hakemusta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 3.5.2007 merkinnyt tiedoksi edellä olevan lausunnon.

Käsittelyn yhteydessä jäsen Helistö teki jäsen Alkun kannattamana ehdotuksen, että lautakunta käsityksenään kaupunginhallitukselle ilmoittaisi, että poikkeamishakemus olisi tullut esittää hyväksyttäväksi.

Ehdotus hylättiin äänin 5 (Palmroth-Leino, Puoskari, Välimäki, Peltomaa, Anttila) – 3 (Buttler, Helistö, Alku).

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hakijalle on varattu hallintolain 34 §:n nojalla tilaisuus antaa vastineensa tästä lausunnosta kaupunginhallitukselle 31.5.2007 mennessä. Määräaikaa vastineen antamiseen jatkettiin 25.6.2007 asti.

Kaj toteaa, että hakijan asiamies SEL-Group Oy on 25.6.2007 toimittanut Helsingin kaupunginhallitukselle vastineen kaupunkisuunnitteluviraston 7.5.2007 antamaan lausuntoon. Yhtiö katsoo, toisin kuin kaupunkisuunnitteluvirasto, että autohallin käyttötarkoituksen muuttamiselle on erityisiä syitä. Erityinen syy on osoitettu hakemusasiakirjoissa sekä piirustuksissa. Poikkeamisluvan myöntämiselle ei ole esteitä. Esteen muodostavat tulkintaerot. Vanhat määräykset ja lait antavat mahdollisuuden poikkeamiseen.

SEL-Group Oy esittää erityisiksi syiksi mm. autohallin sopimattomuuden pelkästään autojen pysäköintiin. Tila on sokkeloinen ja osin matala. Asunto Oy Aleksis Kivensivu on muodostanut kellarikerroksesta oman osakkeen n. vuonna 1955 ja myynyt sen ulkopuoliselle. Tästä vuodesta lähtien tila on ollut vaihtelevassa käytössä.

Yhtiön mukaan äänestys kaupunkisuunnittelusuunnitteluviraston käsittelyn yhteydessä antaa viitteitä siitä, että autohallin nykyiselle käytölle on tukea. Se elävöittää osaltaan ympäristöään ja tarjoaa harrastajille tiloja.

Erityiseksi syyksi SEL-Group Oy katsoo myös sen, että vastaavanlaisia tiloja on voitu muuttaa käyttötarkoituksen osalta pääosin samoin perustein.

Yhtiö toivoo, että käyttötarkoitusta voidaan muuttaa ainakin osittain.

./. SEL-Group Oy:n vastine 22.6.2007 on esityslistan tämän asian liitteenä.

Kaj toteaa, että SEL-Group Oy:n antaman vastineen jälkeen on tarkasteltu mahdollisuuksia autohallin muuttamiseksi liikekäyttöön hakijan esittämällä tavalla.

Kaj toteaa, että poikkeamishakemuksen rakennuspaikan läheisyyteen VR:n Pasilan konepaja-alueelle Aleksis Kiven kadulle on valmistumassa uusi asuinalue. Alueen tonttitehokkuudet vaihtelevat tonttikohtaisesti, ja tehokkuudet ovat e = 2.1 ja e = 2.5 välillä. Alue, jossa tontti 12376/56 sijaitsee, on puolestaan kaavoitettu tehokkuudella e = 1.6. Mikäli poikkeamishakemuksen mukainen toimenpide hyväksyttäisiin, rakennuspaikan tonttitehokkuus vastaisi e = 4.2:a.

Kaj katsoo, että tonttitehokkuuden nostamiseen ei ole perusteita.

Edellä esitettyyn viitaten Kaj katsoo, että poikkeaminen aiheuttaa haittaa kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, ja että poikkeusta ei tule myöntää.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, ettei se päätöksen nro 2007-1278/526 mukaisesti myönnä poikkeusta Alppiharjun korttelin nro 376 tontille nro 56 haettuun toimenpiteeseen.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Alppiharjun tontti 376/56)
	Liite 2	Ympäristökartta
	Liite 3	Asemapiirustus
	Liite 4	Pohjapiirustus (kellarikerros)
	Liite 5	Vastine 22.6.2007



Kokousaika	25.8.2008 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

LIITTEET	Liite 1	Neuvottelupöytäkirja 13.8.2008
	Liite 2	Ehdotus paikalliseksi sopimukseksi