HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

11.8.2008 pöydälle pantu asia

YRJÖ HAKASEN OIKAISUVAATIMUS TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUJA KOSKEVAN KAUPUNGINHALLITUKSEN PÄÄTÖKSEN PITÄMISESTÄ VOIMASSA

Khs 2008-1429

Kj toteaa että Khs päätti 9.6.2008 ( § 854) antaa sosialidemokraattisen valtuustoryhmän 4.6.2008 tekemään Kvston työjärjestyksen 23 §:ssä tarkoitettuun, kaupungin sosiaali- ja terveystoimen voimavaroista ja kaupungin elimissä esiintyvistä pyrkimyksistä korottaa päivähoito -, terveyskeskus - ja muita maksuja koskevaan välikysymykseen seuraavan vastauksen:

”Khs toteaa sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen lausuntoihin viitaten, että sosiaali- ja terveystoimen talousarviossa ei ole viime vuosina toteutettu palvelujen saatavuutta heikentäviä säästötoimenpiteitä. Kokonaisuutena voidaan siis todeta, että palveluiden saatavuus on varsin hyvällä tasolla, ja että palvelun saannin kriteerit eivät ole viiden vuoden takaiseen tilanteeseen nähden tiukentuneet.

Virastojen tekemät asiakastyytyväisyyskyselyt ja laatumittaukset eivät myöskään viittaa siihen, että palveluiden saatavuus tai niiden laatu

olisi heikentynyt. Esim. vanhustenhuollon laitosten henkilökuntatilanteenosalta terveyskeskus on toiminut aktiivisesti mm. rekrytointitapahtumissa, työssä jaksamisen tukemista koskevissa projekteissa sekä henkilökunnan kouluttamisessa sekä työn sisällön kehittämisessä.

Sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen vanhustenhuollon hoitoketjun parantamiseen liittyen on lisätty sekä laitoshuollon ostopalveluita että parannettu henkilökuntamitoitusta kotihoidossa, palvelutaloissa, vanhustenkeskuksissa ja akuuttisairaaloissa.

Kaupungilla noudatetaan kunta-alan virka- ja työehtosopimusten mukaisesti tehtävien vaativuuden arviointia ja siihen perustuvaa palkkauksen määrittelyä. Merkittävä osa järjestelyerästä kohdistettiin juuri päättyneellä järjestelyeräkierroksella erityisesti sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen ammattiryhmiin.

Khs toteaa edelleen päättäneensä 14.2.2000, §197, terveydenhuollon potilasmaksuja koskevina linjauksina, että potilasmaksut peritään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja asetusten mukaisten enimmäismäärien suuruisina. Terveyslautakunta on tehnyt linjauksen mukaiset päätökset asiakasmaksuistaan.

Sosiaalitoimen osalta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa ja asetuksessa on säännökset lyhytaikaisen laitoshoidon maksusta, maksukaton ylittävästä laitoshoidosta perittävästä maksusta ja lasten päivähoidosta perittävästä maksusta. Sosiaalilautakunta on päättänyt, että edellä mainituista palveluista peritään asiakasmaksulain ja asetuksen mukaiset enimmäismaksut.

Päivähoidon maksuista kaupunginhallitus toteaa, että PKS-alueella on tarkoitus määritellä maantieteelliset kuntarajat ylittävät päivähoidon yhteiskäyttöalueet ja samalla yhtenäistää asiakasmaksut. Espoo ja Vantaa ovat jo päättäneet enimmäismaksujen käyttöönotosta. Samansisältöinen päätösehdotus on myös Helsingin sosiaalilautakunnan käsiteltävänä 17.6.2008.

Muutoksista sosiaali- ja terveystoimen maksujen periaatteisiin päätetään osana tulevaa budjetin valmistelua ja strategiatyötä.

Kaupunginhallitus toteaa vielä, että valtionosuusjärjestelmässä maksujen korotukset on otettu huomioon kuntien valtionosuuksia vähentävinä, kuluvana vuonna vähennys on valtakunnallisesti 25 milj. euroa ja vuonna 2009 vähennys on 35 milj. euroa. Nämä tulojen vähennykset tapahtuvat riippumatta kuntien päätöksistä maksujen korottamisesta. Vuoden 2009 talousarvion raamin valmistelussa sosiaali- ja terveystoimessa on huomioitu 3,5 milj. euron maksutulojen lisäys, joka vastaa arvioitua valtionosuustulojen vähennystä.

Mainittakoon vielä, että huhtikuun lopun henkilöstöraportin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön määrä on kasvanut noin 2,5 % verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon ja palkkasumma on kasvanut lähes 9 %. Osa em. kasvusta johtuu toteutetuista organisaatiomuutoksista. Koko kaupungin vastaavat luvut olivat keskimäärin 1,7 % ja 7,6 %.

Sosiaali- ja terveystoimen merkitys kaupungin tuottamissa palveluissa on keskeinen ja tulee korostumaan väestön ikääntymisen vuoksi. Kaupungin tavoitteena on tarjota kuntalaisille määrällisesti riittävät, tehokkaasti tuotetut ja laadultaan korkeatasoiset palvelut. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat jatkossakin kaupungin toimintojen kehittämisen painopiste ja tämä tullaan ottamaan huomioon myös uuden strategiaohjelman valmistelussa.

Vielä Khs toteaa, että vuoden 2009 budjetin valmistelu on kesken. Khs tekee oman talousarvioesityksensä 27.10. ja valtuusto käsittelee vuoden 2009 talousarviota 5. ja 12.11.

Khs katsoo yllä olevan riittäväksi vastaukseksi kysymykseen.

Khs toteaa vielä, että Kvston työjärjestyksen 23 §:n mukaan Khn on annettava vastaus välikysymykseen viimeistään siinä valtuuston kokouksessa, joka yhden kuukauden kuluttua välikysymyksen jättämisestä ensiksi pidetään. Välikysymys ja siihen annettu vastaus on otettava kokouksen esityslistalle.

Välikysymykseen annettu vastaus on merkittävä tiedoksi, ellei valtuusto päätä palauttaa asiaa kaupunginhallitukselle uudelleen valmisteltavaksi tai asettaa keskuudestaan tarkastusvaliokuntaa tutkimaan välikysymyksessä kosketeltua asiaa ja tekemään siitä valtuustolle ehdotusta. Muuta päätöstä välikysymystä ja siihen annettua vastausta käsiteltäessä ei saa tehdä.

Jos valtuusto on päättänyt palauttaa asian Khlle uudelleen valmisteltavaksi, on uusi vastaus annettava samassa ajassa palautuspäätöksestä lukien, kuin edellä välikysymykseen vastaamisesta määrätään.

Työjärjestyksen 38 §:n mukaan, milloin valtuusto on päättänyt asettaa keskuudestaan tilapäisen valiokunnan, on kysymys valiokunnan kokoonpanosta ja valinnasta pantava pöydälle käsiteltäväksi seuraavassa valtuuston kokouksessa.

Khn vähemmistön (Kantola, Malinen, Lindeman, Pajamäki ja Vehviläinen) mielestä Khn olisi tullut kumota 14.2.2000, § 197, tekemänsä päätös ja samalla päättää että jatkossa Khs päättää sosiaali- ja terveydenhuollon
asiakasmaksuista”.

Kj toteaa, että kaupunginvaltuusto päätti 18.6.2008 (§164) kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti merkitä tiedoksi vastauksen välikysymykseen. Valtuutettu Yrjö Hakanen esitti päätökseen eriävän mielipiteen.

./. Kaupunginhallituksen alussa mainittua päätöstä 9.6.2008 (§ 174) koskeva pöytäkirjanote on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä 1.

Yrjö Hakanen on (30.6.2008) tehnyt oikaisuvaatimuksen kaupunginhallituksen 9.6.2008 (§ 854) tekemästä päätöksestä.

Hakija vaatii, että kaupunginhallitus kumoaa 9.6.2008 pidetyn kokouksen pykälässä 854 tehdyn päätöksen siltä osin kuin se koskee terveydenhuollon asiakasmaksuja koskevan kaupunginhallituksen 14.2.2000 § 197 tekemän päätöksen pitämistä voimassa ja päättää, että mainitut asiakasmaksut otetaan kaupunginhallituksen käsittelyyn ja valmistelee niistä esityksen valtuuston päätettäväksi. Lisäksi hakija vaatii, että kaupunginhallitus antaa terveyskeskukselle ohjeen siitä, että lain sallimia maksujen korotuksia ei oteta käyttöön ilman valtuuston tai kaupunginhallituksen erikseen asiasta tekemää päätöstä.

Oikaisuvaatimuksen perustelut:

Kuntalain 13 § mukaan valtuuston tehtävänä on päättää kunnan palveluista perittävien maksujen yleisistä perusteista. Valtuuston on lain 27 § mukaan pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Lain mukaan asukkailla tulee olla myös mahdollisuus esittää

oikaisuvaatimus päätökseen, jota pitävät virheellisenä.

Kaupunginhallituksen johtosäännön 7 § kohdan 12 mukaan kaupunginhallitus päättää taloudellisesti tai periaatteellisesti merkittävän terveydenhuollon potilasmaksun käyttöön ottamisesta tai tällaisen maksun käytöstä luopumisesta.

Terveystoimen johtosäännön 1 § mukaan terveyslautakunta ja sen alainen terveyskeskus huolehtivat terveystoimesta kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Johtosäännön 6 § mukaan lautakunta päättää potilasmaksuista kaupunginhallituksen tarvittaessa erikseen antamien ohjeiden mukaisesti sekä hyväksyy perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista.

Kaupunginhallitus on 14.2.2000 antanut terveyslautakunnalle ohjeen, että terveydenhuollon potilasmaksut peritään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja asetusten mukaisten enimmäismäärien suuruisena. Päätöksen mukaan mitään potilasryhmää ei vapauteta potilasmaksuista. Terveyskeskusmaksun käyttöön ottamisesta päättäminen tuotiin tuolloinkin kaupunginvaltuuston päätettäväksi.

Tämän kaupunginhallituksen ohjeen jälkeen terveydenhuollon potilasmaksuja koskeva laki on muuttunut neljä kertaa. Kaupunginhallitus ei ole kuitenkaan antanut uusia ohjeita terveydenhuollon maksuista vuoden 2000 helmikuun jälkeen.

Uuteen 1.8.2008 voimaan tulevaan lakiin sisältyy periaatteellisesi tärkeä muutos, jolla maksut on sidottu indeksiin. Lain 2 § mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää palvelusta perittävän maksun tarkistamisesta indeksin muutosten mukaisesti. Kyseisen pykälän mukaan maksuilla voidaan ryhtyä perimään jopa kokonaisuudessaan palvelujen tuottamisesta aiheutuvat kulut. Lisäksi maksuja ja maksujärjestelmiä koskevaan lainsäädäntöön oli jo tätä ennen - helmikuun 2000 ohjeen jälkeen - tullut muita muutoksia, jotka ovat muun muassa lisänneet asiakkaiden maksujen ja omavastuiden osuutta.

Kun eduskunta hyväksyi elokuun alussa 2008 voimaan tulevan lain mm. terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta, se kirjasi lain perusteluihin seuraavaa: "Koska kuitenkaan kaikki asiakkaat eivät ole hyötyneet esimerkiksi viime vuosina tapahtuneesta ansiotulojen myönteisestä kehityksestä, maksujen korotukset voivat lisätä tarvetta harkita maksuvapautusten myöntämistä tai maksujen alentamista." Tällaisen harkinnan tarvetta korostaa Helsingissä se, että esimerkiksi Euroopan unionin virallisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on kasvanut viime vuosina.

Ennen kaupunginhallituksen 9.6.2006 pitämää kokousta oli mm. kaupunginvaltuustossa ja terveyslautakunnassa selvinnyt, että 1.8.2008

voimaan tulevat maksujen korotukset ja maksujen indeksisidonnaisuus aiotaan ottaa käyttöön ilman eri päätöstä. Terveyslautakunnan sihteeri ja terveyskeskuksen lakimies ilmoittivat tulkintanaan, että asiassa ei tarvita edes viranhaltijan päätöstä (sähköpostiviestit 29.5.2008 /lautakunnan sihteeri Leena Moisander ja 5.6.2008/hallintolakimies Juhani Räsänen, joiden perusteella hakija vaati jo 4.6.2008 valtuustossa selvitystä siitä, miten terveyspalvelujen maksuista päätetään.)

Hakija katsoo, että tällainen menettely on kuntalain, kaupunginhallituksen johtosäännön ja terveystoimen johtosäännön vastainen.

- Kaupunginvaltuusto ei ole päättänyt missään vaiheessa perusteista, joissa olisi hyväksytty tai annettu valtuutus hyväksyä sellaiset potilasmaksut, jotka on sidottu indeksiin ja joiden tarkistamisesta indeksin mukaan valtioneuvosto voi päättää asetuksella. Uuden indeksisidonnaisen maksujärjestelmän käyttöön ottaminen ja maksujen sitominen valtioneuvoston päättämiin indeksitarkistuksiin on kuitenkin periaatteellisesti merkittävä uudenlaisen maksun käyttöönotto, josta valtuuston tai ainakin kaupunginhallituksen pitäisi johtosäännön mukaan päättää.

- Kaupunginhallitus on laiminlyönyt johtosääntöjen mukaisen tehtävän antaa tarvittaessa ohjeita potilasmaksuista, vaikka maksuja koskeva lainsäädäntö ja maksujärjestelmät ovat muuttuneet.

- Uudet korotetut ja indeksisidonnaiset maksut aiotaan ottaa käyttöön terveystoimen johtosäännön 6§ 3 momentin vastaisesti ilman, että terveyslautakunta päättää perusteista, joiden mukaan viranhaltija päättää niistä ja ilman, että viranhaltija edes päättää korotettujen maksujen ja indeksisidonnaisuuden käyttöönotosta.

- Uudenlaisia, indeksiin sidottuja maksuja käyttöön otettaessa ei ole tehty uuden lain perusteluissa eräiden - myönteisestä tulokehityksestä osattomaksi jääneiden - väestöryhmien osalta tarpeelliseksi mainittua harkintaa siitä, onko tarve maksujen alentamiseen tai maksuista vapauttamiseen lisääntynyt. Korotusten ja indeksisidonnaisuuden vaikutuksia ei ole selvitetty, vaikka niillä voidaan olettaa olevan vaikutusta mm. terveyskeskuksen tärkeimmäksi tavoitteeksi asetetun väestöryhmien välisten terveyserojen vähentämisen ja kaupungin strategioissa keskeiseksi asetetun syrjäytymisen ehkäisyn kannalta. Mitään selvityksiä ei ole esitetty myöskään uusien, indeksin mukaan kohoavien maksujen vaikutuksista toimeentulotuen tarpeeseen.

- Asukkaille ja palvelujen käyttäjille ei ole annettu mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa heitä koskeviin ratkaisuihin uudenlaisten maksujen käyttöönotosta. Heillä ei ole mahdollisuutta saada tietoa päätöksestä ja sen perusteista eikä myöskään esittää oikaisuvaatimusta, kun asiasta ei tehdä päätöstä kaupungin elinten eikä virkamiesten toimesta.

Hakija katsoo, että kaupunginhallituksen olisi edellä mainituista syistä pitänyt käyttää otto-oikeutta terveydenhuollon maksuista päättämiseen ja kumota 14.2.2000 § 197:ssä tekemänsä päätös.

Yli kahdeksan vuotta vanhaa ohjetta ei voida pitää sellaisena, jonka nojalla voidaan toimia muuttuneen lainsäädännön, uudentyyppisten maksujen ja myös palvelujen tarvitsijoiden tilanteessa tapahtuneiden monien muutosten oloissa. Ei voida pitää myöskään kuntalain ja johtosääntöjen mukaisena, kunnallista demokratiaa ja itsehallintoa vastaavana menettelynä sitä, että yli kahdeksan vuotta sitten tehdyn päätöksen nojalla sidottaisiin kunnalliset terveydenhuollon asiakasmaksut ikään kuin avoimella valtakirjalla, ilman erikseen tapahtuvaa harkintaa mihin tahansa eduskunnan ja valtioneuvoston päätökseen maksujen korotuksista, indeksisidonnaisuudesta ja indeksien tarkistamisista.

Kun sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaissa määritellään nimenomaan kuntien perimien maksujen enimmäismäärät, on lainsäätäjän tarkoituksena selvästi se, että maksut perustuvat kunnissa tehtävään harkintaan ja erilliseen päätökseen. Kaupunginhallitus on päätöksellään 9.6.2008 kuitenkin estänyt tällaisen harkinnan ja päättämisen. Samoin terveyslautakuntaa on estetty tekemästä laissa tarkoitettua harkintaa ja siihen perustuvaa päätöstä.

Kaupunginhallituksen 9.6.2008 päätöksen perusteluihin sisältyvä toteamus siitä, että vuoden 2009 budjetin valmistelu on kesken, ei anna mitään perusteita ottaa 1.8.2008 käyttöön uusia korotettuja ja indeksiin sidottuja maksuja. Tämän vuoden talousarvion yhteydessä ei kyseisiä korotuksia ole luonnollisestikaan voitu ottaa huomioon, koska niistä ei ollut mitään konkreettista tietoa kun talousarvio hyväksyttiin. Kaupungin talousarvion toteutumisen ja seuraavan talousarvion valmistelun kannalta terveyspalvelujen maksujen korottamiseen ei ole tarvetta. Kaupungin talous on huomattavan ylijäämäinen - viime vuoden tulos oli 363 miljoonaa liikelaitokset mukaan lukien ja ylijäämäinen myös ilman liikelaitoksia - ja maksujen korotusten tuoma lisätulo (tai mahdollinen tulonmenetys) olisi esitettyjen arvioiden mukaan vain miljoonan luokkaa.

Delegointi tai valtuutus ei voi olla luonteeltaan peruuttamaton tai toistaiseksi tahi ikuisesti voimassa oleva. Terveyspalvelujen asiakasmaksuissa on kyse lain mukaan kunnan harkintaan perustuvasta maksusta, jonka muutokset edellyttävät erillisen päätöksen, koska laki asettaa maksuille vain enimmäisrajat. Delegointia ei saa tehdä myöskään epäasiallisessa tarkoituksessa, jossa maksujen päättämisestä vastuussa

olevat poliittiset päätöksentekijät - valtuutetut, kaupunginhallituksen jäsenet tai lautakunta - yrittäisivät välttää vaalien alla poliittista vastuutaan menemällä kasvottomaksi, ikuiseksi tai vain valtiovallan toimenpiteiksi esitetyn delegoinnin taakse. Tässä asiassa ei ole kyse myöskään asian valmistelusta, vaan valtuutuksen ja ohjeen voimassa pitäminen

ovat varsinainen päätös, jolla on ratkaistu korotusten tuleminen voimaan enimmäismääräisinä ilman muuta erillistä päätöstä, johon asukkailla, valtuustolla tai lautakunnalla olisi mahdollisuus vaikuttaa.

./. Jäljennös oikaisuvaatimuksesta on esityslistan tämän asian liitteenä 2.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut toteaa (4.7.2008) lausuntonaan mm. seuraavaa:

Kuntalain 92 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä kunnan jäsen. Kaupunginhallituksen päätös 9.6.2008, 854 §, koskee kaupunginhallituksen vastausta sosialidemokraattisen valtuustoryhmän tekemään välikysymykseen, joka liittyy kaupungin sosiaali- ja terveystoimen voimavaroja ja kaupungin elimissä esiintyviä pyrkimyksiä korottaa päivähoito-, terveyskeskus- ja muita maksuja. Hakasella on ollut oikeus kunnan jäsenenä tehdä oikaisuvaatimus.

Kuntalain 89 §:n mukaan oikaisuvaatimus kunnanhallituksen päätöksestä tulee osoittaa kunnanhallitukselle. Hakanen on osoittanut oikaisuvaatimuksensa oikealle taholle.

Kuntalain 93 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 95 §:n mukaan asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen tiedon päätöksestä, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Kaupunginhallituksen 9.6.2008 pitämän kokouksen pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi 17.6.2008. Hakasen oikaisuvaatimus on saapunut hallintokeskuksen kirjaamoon 30.6.2008. Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa.

Kuntalain 89 §:n mukaan kunnanhallituksen päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Kuntalain 91 §:n mukaan päätöksestä, joka koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei kuitenkaan saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta. Oikaisuvaatimuksen voi siis tehdä vain kunnan viranomaisen lopullisesta päätöksestä. Kunnan viranomaisen toiselle kunnan viranomaiselle tekemä esitys on asian valmistelua, joten sitä ei voida vaatia oikaistavaksi. Jos asiaa käsitellään ensin lautakunnassa ja/tai kaupunginhallituksessa ennen valtuustokäsittelyä, vain valtuuston päätös on valituskelpoinen. Jos oikaisuvaatimus tehdään valmistelu- tai täytäntöönpanopäätöksestä, se tulee jättää tutkimatta.

Hakanen on tehnyt oikaisuvaatimuksen kaupunginhallituksen päätöksestä 9.6.2008, 854 §, jossa on kyse sosialidemokraattisen valtuustoryhmän tekemän välikysymyksen käsittelystä ennen asian lopullista käsittelyä kaupunginvaltuustossa 18.6.2008. Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 23 §:n mukaan vähintään 17 valtuutettua voi tehdä kaupunginhallitukselle välikysymyksen kaupungin hallintoa koskevasta asiasta. Työjärjestyksen mukaan kaupunginhallitus antaa vastauksensa välikysymykseen valtuuston kokouksessa. Edelleen työjärjestyksen mukaan välikysymykseen annettu vastaus on merkittävä tiedoksi valtuuston kokouksessa, ellei valtuusto päätä palauttaa asiaa kaupunginhallitukselle uudelleen valmisteltavaksi tai asettaa keskuudestaan tarkastusvaliokuntaa tutkimaan välikysymyksessä kosketeltua asiaa ja tekemään siitä valtuustolle ehdotusta. Muuta päätöstä välikysymystä ja siihen annettua vastausta käsiteltäessä ei työjärjestyksen mukaan saa tehdä.

Välikysymyksen käsittely kaupunginhallituksen kokouksessa 9.6.2008 on ollut asian valmistelua asian valtuustokäsittelyä varten. Tästä syystä kaupunginhallituksen päätöksestä 9.6.2008, 854 §, ei saa tehdä oikaisuvaatimusta. Oikeuspalvelut toteaa, että Hakasen tekemä oikaisuvaatimus tulee jättää tutkimatta.

Lisäksi oikeuspalvelut toteaa, että kaupunginhallituksen päätöksessä 9.6.2008, 854 §, ei ole ollut kyse siitä, että kaupunginhallitus olisi päättänyt terveydenhuollon potilasmaksujen perusteesta tai suuruudesta tai siitä, että se olisi päättänyt pitää voimassa terveydenhuollon asiakasmaksuja koskevan kaupunginhallituksen päätöksen 14.2.2000, 197 §, vaan välikysymykseen annettavan vastauksen valmistelusta kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Kaupunginhallituksen vastauksessa välikysymykseen todetaan nimenomaisesti, että muutoksista sosiaali- ja terveystoimen maksujen periaatteisiin päätetään osana tulevaa budjetin valmistelua ja strategiatyötä.

Kuntalain 13 §:n mukaan valtuuston tehtävänä on päättää kunnan palveluista perittävien maksujen yleisistä perusteista. Valtuusto voi päättää maksujen yleisistä perusteista esimerkiksi talousarvion yhteydessä.

Säännöksen sanamuoto antaa valtuustolle mahdollisuuden siirtää toimivaltaansa maksujen yksityiskohtaisemmasta hinnoittelussa ja määräämisessä alemmille viranomaisille.

Joissain tapauksissa maksujen yleisistä perusteista on säädetty lain tasolla erityislailla. Kun perittävien maksujen perusteista on säädetty erityislailla, eikä kyseisessä erityislaissa ole otettu kantaa siihen, mikä kunnan viranomainen määrää maksun yksityiskohtaiset perusteet ja määrän, käyttää kunnan päätösvaltaa lähtökohtaisesti valtuusto, ellei se ole delegoinut päätösvaltaansa eteenpäin.

Helsingin kaupunginhallituksen johtosäännön 7 §:n kohdan 12 mukaan kaupunginvaltuuston tehtävänä on päättää taloudellisesti tai periaatteellisesti merkittävän uuden sosiaalihuollon asiakasmaksun tai terveydenhuollon potilasmaksun käyttöön ottamisesta tai tällaisen maksun käytöstä luopumisesta. Muissa tapauksissa maksujen käyttöön ottamisesta tai maksun käytöstä luopumisesta päättävät delegointisääntöjen perusteella terveyslautakunta tai sosiaalilautakunta. Terveystoimen johtosäännön 6 §:n kohdan 3 mukaan terveyslautakunnan tehtävänä on nimittäin päättää potilasmaksuista kaupunginhallituksen tarvittaessa erikseen antamien ohjeiden mukaisesti sekä hyväksyä perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista. Sosiaalitoimen johtosäännön 6 §:n kohdan 3 mukaan sosiaalilautakunnan tehtävänä on puolestaan päättää hinnoista ja maksuista sekä hyväksyä perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen perusteista säädetään erityislaissa eli sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaissa. Sosiaali- ja terveydenhuoltoasetuksessa puolestaan säädetään kyseisten maksujen enimmäismääristä. Kunkin kunnan päätettäväksi tällöin jää, periikö se maksua sosiaali- ja terveydenhuollon antamista palvelusta vaiko ei, ja jos maksua peritään, maksun suuruus.

Kaupunginhallituksen johtosäännön 7 §:n 12 kohdan nojalla kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksiä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa mainittujen asiakasmaksujen käyttöönotosta silloin, kun kyseessä on ollut taloudellisesti tai periaatteellisesti merkittävän uuden maksun käyttöön ottamisesta tai maksun käytöstä luopumisesta. Terveystoimen johtosäännön 6 §:n kohdan 3 nojalla terveyslautakunta on puolestaan päättänyt kaupunginhallituksen linjauspäätökseen 14.2.2000, 197 §, perustuen, että terveydenhuollon potilasmaksut peritään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain- ja asetuksen enimmäismäärien suuruisena. Myös sosiaalilautakunta on sosiaalitoimen johtosäännön 6 §:n kohdan 3 nojalla tehnyt päätöksen, jonka mukaan sosiaalihuollon palvelujen asiakasmaksut peritään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain- ja asetuksen enimmäismäärien suuruisena.

Kunta voi päättää perimiensä maksujen perusteista ja maksujen suuruudesta esimerkiksi siten, että kunta toimivaltaisen elimensä päätöksellä sitoo veloittamansa maksut erityislaissa määriteltyihin maksujen enimmäismääriin, jolloin erityislaissa säänneltyjen maksujen enimmäismäärien muuttuessa muuttuvat myös kunnan perimien maksujen määrät vastaavasti. Kunnan toimivaltaisen elimen ei siis tarvitse tehdä erillistä päätöstä perimiensä maksujen muutoksesta aina kuin erityislain säännökset maksujen enimmäismääristä muuttuvat. Myöskään indeksiehdon ottaminen erityislakiin maksujen suuruutta määriteltäessä ei välttämättä edellytä erillisen päätöksen tekemistä maksujen suuruudesta. Kaupunginhallitus on 9.6.2008 todennut, että muutoksista sosiaali- ja terveystoimen maksujen periaatteisiin päätetään osana tulevaa budjetin valmistelua ja strategiatyötä.

Kaikki asiassa tehdyt päätökset ovat lain säännösten ja johtosääntömääräysten mukaisia.

./. Jäljennös oikeuspalveluiden lausunnosta on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä 3.

Kj toteaa, että kuntalain 94 §:n mukaan päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, on liitettävä ilmoitus muutoksenhakukiellosta. Khn 9.6.2008 kokouksesta laaditussa pöytäkirjassa on merkintä, ettei oikaisuvaatimusta saa tehdä mm. nyt kyseessä olevaa asiaa koskevasta päätöksestä. Pöytäkirja asetettiin yleisesti nähtäville 17.6.2008.

Oikaisuvaatimuksen käsittelyn osalta Yrjö Hakaselta ei ole pyydetty vastaselitystä oikeuspalveluiden lausunnon johdosta eikä muutakaan selvitystä, koska hallintolain 34 §:n mukaan asian saa ratkaista asianosaista kuulematta, jos vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään heti perusteettomana.

Kj viittaa hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausuntoon, jonka mukaan Hakasen tekemä oikaisuvaatimus tulee jättää tutkimatta, koska

kaupungin sosiaali- ja terveystoimen maksuja ym. koskevan välikysymykseen annettavan vastauksen käsittely kaupunginhallituksen kokouksessa 9.6.2008 on ollut asian valmistelua valtuustokäsittelyä varten eikä tällaisesta päätöksestä saa tehdä oikaisuvaatimusta.

KJ Kaupunginhallitus päättänee viitaten hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausuntoon jättää tutkimatta Yrjö Hakasen oikaisuvaatimuksen kaupunginhallituksen 9.6.2008 (§ 854) tekemästä päätöksestä koskien vastausta sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän välikysymykseen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen voimavaroista ja kaupungin elimissä esiintyvistä pyrkimyksistä korottaa päivähoito-, terveyskeskus- ja muita maksuja koskevasta päätöksestä.

Pöytäkirjanote Yrjö Hakaselle muutoksenhakuosoituksin ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Saxholm Tuula, talousarviopäällikkö, puhelin 310 36250

LIITTEET	Liite 1	Kaupunginhallituksen päätös 9.6.2008
	Liite 2	Yrjö Hakasen oikaisuvaatimus
	Liite 3	Oikeuspalveluiden lausunto Yrjö Hakasen oikaisuvaatimuksen johdosta

11.8.2008 pöydälle pantu asia

HAKEMUS PIRTTIMÄEN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISEKSI

Khs 2008-74

Ryj toteaa, että luonnonsuojelulain (1096/1996) 24 §:n mukaan alueellinen ympäristökeskus voi maanomistajan hakemuksesta tai suostumuksella perustaa muun luonnonsuojelualueen alueelle, joka täyttää luonnonsuojelualueen perustamisen yleiset edellytykset.

Ympäristölautakunta päätti (8.1.2008) lähettää hakemuksen Pirttimäen luonnonsuojelualueen perustamiseksi kaupunginhallitukselle ja edelleen esitettäväksi Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi.

Asiakirjoja on päivitetty 15.5.2008.

Ryj toteaa, että ympäristölautakunta lähetti 15.11.2006 rauhoitusesityksen lausuntoa varten kiinteistö-, liikunta- ja yleisten töiden lautakunnalle sekä Suomen Suunnistusliitto ry:lle, Suomen Latu ry:lle ja Suomen Luonnonsuojeluliitto ry:lle. Pyydetyt lausunnot saatiin muilta paitsi Suomen Ladulta.

./. Tiivistelmät saaduista lausunnoista sekä niistä annetut ympäristölautakunnan vastineet on luettavissa tämän asian liitteenä olevasta ympäristölautakunnan esityksestä. Suomen Suunnistusliitto ry:n lausunto on kokonaisuudessaan tämän asian liitteenä.

Perustettava luonnonsuojelualue

Perustettava noin 37 hehtaarin laajuinen luonnonsuojelualue sijaitsee Espoossa Pirttimäen ulkoilualueella. Rauhoitettavan, kaupungin omistaman alueen sisälle jää pieni yhteisomistuksessa oleva alue, jonka rauhoittaminen ei ole Helsingin kaupungin omalla päätöksellä mahdollista.

Perustettava luonnonsuojelualue on osa Natura 2000 -verkoston aluetta Nuuksio (FI0100040), jonka kokonaispinta-ala on 5643 hehtaaria. Nuuksion alue on sekä SAC- että SPA-alue, eli se on valittu Natura-alueeksi sekä luonto- että lintudirektiivin perusteella.

./. Alueen sijainti ilmenee karttaliitteestä. Natura-alueen mukainen kartta laaditaan rauhoituspäätöksen liitteeksi Uudenmaan ympäristökeskuksessa.

Pirttimäen ulkoilualueen hankinta Helsingin kaupungin hallintaan on alkanut jo v. 1946. Nykyisin Pirttimäen ulkoilualueen laajuus on yhteensä 430 hehtaaria.

Perustettava luonnonsuojelualue kuuluu valtakunnalliseen vanhojen metsien suojeluohjelmaan, jonka valtioneuvosto vahvisti 27.6.1996. Natura 2000 -ohjelmaan se valittiin valtioneuvoston päätöksellä 25.3.1999. Molemmat suojeluohjelmat ovat tällä alueella toteutettavissa vain luonnonsuojelulain mukaisella rauhoituksella.

Alueen luonnonsuojelumerkitys

Nuuksio on eteläisimmässä Suomessa suurin, tärkein ja yhtenäisin läntisen taigaluonnon, erityisesti metsien, suojelualue. Suuri osa alueen metsistä on ollut talouskäytössä jo pitkään, mutta alueella on myös luonnontilaisia metsiä, ja rauhoituksen jälkeen metsien luonnollinen kehitys voi edetä ja alueen merkitys metsäluonnon suojelualueena tulee edelleen kasvamaan.

Nuuksiossa elää kaikkiaan viitisenkymmentä Suomessa uhanalaista eläin- ja kasvilajia ja yli kolmekymmentä EU:n luonto- ja lintudirektiivien lajia. Lajisto on luonnollisestikin painottunut metsälajistoon. Suuren kokonaislajilukumäärän lisäksi yksittäisten lajien yksilö- ja parimäärät ovat usein huomattavia. Esim. kanalintujen ja liito-oravan kannat ovat uusmaalaisittain suuria.

Rauhoitettavan alueen huomionarvoisia eläinlajeja ovat esim. vaarantunut liito-orava ja linnuista palokärki, pikkusieppo ja pyy (lintudirektiivin liitteen I lajeja), pähkinähakki ja kanahaukka. Kasvilajistoltaan arvokkain osa on Mullkärretin lettoräme, jolla kasvaa vaateliaita ja uhanalaisia suokasveja, kuten suovalkku ja lettovilla.

Rauhoitettavan alueen luontotyyppejä ovat puustoiset suot ja boreaaliset luonnonmetsät (priorisoituja Natura-luontotyyppejä) sekä letot, kasvipeitteiset silikaattikalliot ja boreaaliset lehdot.

Alueen merkitys virkistysalueena

Pirttimäen ulkoilualue, josta rauhoitettava alue muodostaa 9 %, on vilkkaassa ulkoilukäytössä. Vuoden 1998 kävijätutkimuksessa sen kävijämääräksi arvioitiin 70 000 henkeä vuodessa. Määrän voi olettaa tästä vielä nousseen. Huomattava osa kävijöistä liikkuu myös rauhoitettavalla alueella, koska se sijaitsee aivan ulkoilumajan ja palveluiden tuntumassa.

Pirttimäen alueella on järjestetty säännöllisesti suunnistuskilpailuja ja muita maastotapahtumia, ajoittain myös rauhoitettavalla alueella, joka sijaitsee liikenteellisesti edullisessa paikassa. Niillä on maastoa kuluttava vaikutus, joka kuitenkin Pirttimäessä aiheuttaa pienemmän osan kokonaiskulutuksesta kuin ns. jokamieskäyttö.

Osa edellisvuotisista rastipaikoista on näkyvissä vielä seuraavana kesänä. Etenkin kalliomaastossa rasti voi näkyä pitempään, mutta rastien sijoittelu on viime vuosina parantunut siten, että pitkäaikaisia kulumajälkiä jää vähemmän. Kasvistoltaan arvokas ja kulumisarka Mullkärretin letto on jo pitkään ollut suunnistustapahtumien järjestäjien epävirallisen rauhoituksen piirissä. Maastotapahtumien ja jokamieskäytön osuutta kulumisjälkien synnystä ei voi eritellä, koska suunnistajat, marjastajat ja muut kulkijat käyttävät samoja polkuja.

Kevään ja alkukesän aikana maastossa liikkuminen voi häiritä eläinten lisääntymistä. Pirttimäen alueella häirinnälle arka, maassa pesivä lintulaji on pyy. Marjojen ja sienten poiminta ajoittuu loppukesään pesimäkauden jo mentyä ohi.

Rauhoitussäännökset eivät rajoita jokamiehenoikeuksia lukuun ottamatta

1) telttailua, joka on jo ennestään ulkoilualueella rajattu rauhoitettavan alueen ulkopuolella sijaitsevilla telttapaikoille;

2) kukkien poimintaa;

3) selkärangattomien eläinten keräilyä;

4) pyöräilyä ulkoiluteiden ulkopuolella; ja

5) ratsastusta.

Hoidon ja käytön suunnittelu

Hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelu jatkuu edelleen vuonna 2008 ympäristökeskuksen ja rakennusviraston yhteistyönä.

Vuoden 2007 pesimälinnuston reviiritiedot ovat keskeinen uusi aineisto. Rakennusvirasto on tilannut Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ry:ltä selvityksen alueen harvalukuisista lajeista vuodelta 2007. Selvitys liittyy laajempaan IBA-alueiden selvitykseen, jossa Tringa päivittää kansainvälisesti arvokkaiden linnustoalueiden lintutietoja. Tringa ry:n selvitys Hakjärven, Luukkaan ja Pirttimäen perustettavien suojelualueiden lintuarvoista vuosina 2005-2007 on valmistunut alkuvuonna 2008.

Pirttimäen ja kahden muun läheisen Natura-alueen (Luukki ja Hakjärvi) merkitys kuntosuunnistus- ja muiden maastotapahtumien järjestämisalueena herätti vilkkaan julkisen keskustelun alkuvuodesta 2005. Ympäristökeskus on jatkanut keskusteluja maastotapahtumien ja luonnonsuojelun yhteensovittamisesta näillä alueilla sekä koko Nuuksion Natura-alueella yhtenäisestä käytännöstä suunnistusjärjestöjen, Suomen Ladun ja Suomen luonnonsuojeluliiton sekä ympäristöministeriön, Uudenmaan ympäristökeskuksen, Espoon ympäristökeskuksen ja Nuuksion kansallispuistoa hallinnoivan Metsähallituksen kanssa.

Keskusteluissa on todettu se, että Natura-alueet tulee rauhoittaa luonnonsuojelulain nojalla ja laatia niille rauhoitussäännökset sekä hoito- ja käyttösuunnitelmat, jotka turvaavat luontoarvot mutta eivät tarpeettomasti rajoita käyttöä. Alueiden runsaan käytön vuoksi nopealla rauhoittamisella on tarpeen turvata niiden keskeiset luontoarvot, vaikka yksityiskohtainen käytön säätely hoito- ja käyttösuunnitelmien avulla on vielä kesken.

Ympäristölautakunta esittää, että ympäristökeskus valmistelee hoito- ja käyttösuunnitelman yhteistyössä rakennusviraston kanssa sekä asiasta lausuneita järjestöjä kuullen. Suunnitelma sisältää mm. maastotapahtumien järjestämiseen vaikuttavat herkkien alueiden rajaukset sekä maastonkäyttölupien myöntämismenettelyn. Hoito- ja käyttösuunnitelma astuu voimaan Uudenmaan ympäristökeskuksen tehtyä siitä hyväksymispäätöksen.

Hakemus luonnonsuojelualueen perustamiseksi

1. Suojeltavaa aluetta koskevat kiinteistötiedot

Kunta: Espoo/49

Kylä: Oittaa/443

Kiinteistö: Pirttimäen ulkoilualue I Rno 1:35

Lainhuuto: 13.8.1963/541 Helsingin kaupunki

2. Rauhoituksen tarkoitus

Perustettava luonnonsuojelualue sisältyy vanhojen metsien suojeluohjelmaan ja Natura 2000 -verkostoehdotuksen kohteeseen Nuuksio (FI0100040).

Pirttimäen luonnonsuojelualue on pääasiallisesti luonnontilaisesti kehittynyt, maisemallisesti näyttävä kokonaisuus, joka sisältää useita erilaisia luontotyyppejä.

Pirttimäen luonnonsuojelualue on vahvistetussa Pohjois-Espoon yleiskaavassa varattu luonnonsuojelualueeksi (SL1) ja virkistysalueeksi (V1).

3. Suojeltavan alueen luonne

Pääasiallinen luontotyyppi on metsä.

Lyhyt kuvaus alueesta:

Alueen luonnossa vaihtelevat kalliot, rinteiden kangasmaat sekä laaksojen pienet suot, soistumat ja puronvarsilehdot. Alueen ydin on 11 hehtaarin laajuinen, luonnontilaisen kaltainen aarnialue. Myös kallioiden lakimänniköt ovat vanhaa metsää. Vanhat pellot ja niityt ovat metsittymässä. Linnusto on erityisen runsas. Lajistosta mainittakoon pähkinähakki, kanahaukka ja pikkusieppo. Mullkärretin lettoräme on kasvillisuudeltaan arvokas, mm. lettovillan ja suovalkun kasvupaikka.

4. Alueen sijainti ja karttatiedot

./. Alue on merkitty liitteenä olevaan karttaan.

5. Selvitys hakijan omistusoikeudesta

./. Lainhuutotodistus.

6. Esitys rauhoitusmääräyksiksi

6.1 Yleiset rajoitukset

Alueella on kielletty:

- rakennuksien, rakennelmien, teiden ja polkujen rakentaminen;

- maa-ainesten ja kaivoskivennäisten ottaminen sekä maa- ja kallioperän vahingoittaminen ja muuttaminen;

- ojittaminen, vesien perkaaminen ja patoaminen;

- metsänhakkuu ja muut metsänhoitotoimet;

- sienten, puiden, pensaiden tai muiden kasvien ja niiden osien ottaminen ja vahingoittaminen

- luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten pyydystäminen, tappaminen tai hätyyttäminen tai niiden pesien hävittäminen sekä selkärangattomien eläinten pyydystäminen ja kerääminen;

- tulenteko, telttailu ja muu leiriytyminen;

- koirien irtipitäminen läpi vuoden;

- muut toimet, jotka vaikuttavat epäedullisesti alueen luonnonoloihin, maisemaan taikka eliölajien säilymiseen.

6.2 Liikkumisrajoitukset

Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi on kielletty:

- liikkuminen moottoriajoneuvoilla;

- pyöräily;

- ratsastus;

6.3 Sallitut toimenpiteet

Edellä olevien määräysten estämättä alueella on sallittua:

- marjojen ja hyötysienten poimiminen;

- pyöräily aluetta reunustavilla ulkoiluteillä;

- moottoriajoneuvon käyttö alueen huoltotöissä;

6.4 Rauhoitusmääräyksistä poikkeaminen

Edellä olevista määräyksistä saadaan Uudenmaan ympäristökeskuksen luvalla poiketa, jos se on luonnonsuojelualueen hoidon ja käytön kannalta perusteltua.

6.5 Hoito- ja käyttösuunnitelma

Luonnonsuojelualueelle laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelma, jossa esitetään tarpeelliset toimenpiteet luonnonympäristön hoitamiseksi, ennallistamiseksi ja alueen luontaisen kehityksen palauttamiseksi, luonnonsuojelualueilla tarvittavien reittien ja rakenteiden hoitamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä maastotapahtumien lupamenettelyksi.

Maastotapahtumilta kielletyiksi alueiksi voidaan rajata:

- sellaiset uhanalaisten tai lintudirektiivin liitteessä I mainittujen lintulajien reviirit, joilla pesintä vaarantuu häiriöstä

- sellaiset luontodirektiivin luontotyypit, joiden luontoarvot vahingoittuvat kulutuksesta

- sellaiset uhanalaisten tai luontodirektiivin liitteissä mainittujen lajien esiintymispaikat, jotka vahingoittuvat kulutuksesta tai häiriöstä.

Rajaus on kussakin tapauksessa voimassa vain sen määräajan, jonka kunkin lajin tai luontotyypin suojelu vaatii.

7. Korvausmenettely

Hakija ei vaadi luonnonsuojelulain mukaista korvausta rauhoituksen aiheuttamasta taloudellisesta haitasta.

8. Rauhoituksen merkitseminen maastoon

Hakija merkitsee luonnonsuojelualueen rajat maastoon ympäristökeskuksesta saatavilla kilvillä.

9. Hakijan ehdotus luonnonsuojelualueen nimeksi

Pirttimäen luonnonsuojelualue.

Sovelletut oikeusohjeet

Luonnonsuojelulaki (1096/1996) 13 §, 18 §, 19 §, 21 §, 24 §, 65 §

Hallintolaki (434/2003) 34 §, 41 §

RYJ Kaupunginhallitus päättänee esittää Uudenmaan ympäristökeskukselle, että se perustaa Pirttimäen luonnonsuojelualueen liitteenä olevan Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan 8.1.2008 esityksen ja esityslistan liitteinä olevien asiakirjojen mukaisesti.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Ote ympäristölautakunnan pöytäkirjasta 8.1.2008 (7 §)
	Liite 2	Suomen suunnistusliitto ry:n lausunto 30.1.2007
	Liite 3	Pirttimäen luonnonsuojelualue - esitys muutetussa muodossaan
	Liite 4	Pirttimäen luonnonsuojelualueen rajaus (karttaliite)
	Liite 5	Lainhuutotodistus

11.8.2008 pöydälle pantu asia

HAKEMUS HAKJÄRVEN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISEKSI

Khs 2008-73

Ympäristölautakunta päätti (8.1.2008) lähettää täydennetyn hakemuksen Hakjärven luonnonsuojelualueen perustamiseksi kaupunginhallitukselle ja edelleen esitettäväksi Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi.

Asiakirjoja on päivitetty 15.5.2008.

Perustettava luonnonsuojelualue

Perustettava 73 hehtaarin laajuinen luonnonsuojelualue sijaitsee Espoossa Pirttimäen ulkoilualueella. Se kuuluu 58 hehtaarin osaltaan Natura 2000 -verkostoehdotuksen alueeseen Nuuksio (FI0100040), jonka kokonaispinta-ala on 5 643 hehtaaria. Nuuksion alue on sekä SAC- että SPA-alue, eli sitä esitetään Natura-alueeksi sekä luonto- että lintudirektiivin perusteella.

Hakjärven aarnialueesta on jo aikaisemmin tehty rauhoitusesitys (Khs 11.2.2001, 211 §). Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen Helsingin kaupungin ympäristökeskus on täydentänyt hakemusta siten, että rauhoitettavaan alueeseen liitetään Natura-alueen ulkopuolelta jo suojeltavana luontotyyppinä rajattu Lajalammen pähkinäpensaslehto (1,8 ha) ja Lajalampea ympäröivä suoalue sekä lammen koillispuolinen kallioselänne ja rinne (yhteensä n. 13 ha), ja samalla rauhoitussäännökset tarkistetaan vastaamaan nykyistä muotoa.

./. Alueen sijainti ilmenee karttaliitteestä. Virallinen kartta laaditaan rauhoituspäätöksen liitteeksi Uudenmaan ympäristökeskuksessa.

Perustettavan luonnonsuojelualueen 58 hehtaarin laajuinen pääosa kuuluu valtakunnalliseen vanhojen metsien suojeluohjelmaan, jonka valtioneuvosto vahvisti 27.6.1996. Natura 2000 -ohjelmaan se valittiin valtioneuvoston päätöksellä 25.3.1999. Molemmat suojeluohjelmat ovat tällä alueella toteutettavissa vain luonnonsuojelulain mukaisella rauhoituksella.

Luonnonsuojelulailla rauhoitettavaksi esitetään Natura-alueen länsipuolelta myös Lajalampea ympäröivää suoaluetta ja sen koillispuolista kallioselännettä ja rinnettä. Perustettavaan suojelualueeseen liitetään sen luoteisosassa suojeltavana luontotyyppinä jo rajattu Lajalammen pähkinäpensaslehto (Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös LUO 344 6.3.2000). Tehty rajauspäätös turvaisi sinänsä alueen luontoarvot, mutta erillisrajaus tuottaa tarpeetonta hankaluutta alueen hoito- ja käyttösuunnitteluun sekä suojelusta tiedottamiseen.

Sekä Natura-alue että luonnonsuojelualueen lisäosa ovat Pohjois-Espoon yleiskaavassa luonnonsuojelualuetta (SL1), pieneltä osin myös virkistysaluetta (V).

Alueen luonnonsuojelumerkitys

Nuuksio on eteläisimmässä Suomessa suurin, tärkein ja yhtenäisin läntisen taigaluonnon, erityisesti metsien, suojelualue. Suuri osa alueen metsistä on ollut talouskäytössä jo pitkään, mutta alueella on myös luonnontilaisia metsiä ja rauhoituksen jälkeen metsien luonnollinen kehitys voi edetä ja alueen merkitys metsäluonnon suojelualueena tulee edelleen kasvamaan.

Rauhoitettavan alueen huomionarvoisia eläinlajeja ovat liito-orava sekä lintudirektiivin liitteen I lajit palokärki, metso, teeri ja pikkusieppo. Alueelta on myös löydetty vanhoille metsille luonteenomaisia kovakuoriaisia.

Rauhoitettavan alueen luontotyyppejä ovat puustoiset suot ja boreaaliset luonnonmetsät (priorisoituja Natura-luontotyyppejä), pähkinäpensaslehdot (luonnonsuojelulain mukainen suojeltava luontotyyppi) sekä humuspitoiset järvet ja lammet, pikkujoet ja purot, vaihettumissuot ja rantasuot sekä kasvipeitteiset silikaattikalliot.

Alueen merkitys virkistysalueena

Hakjärven luonnonsuojelualue sijaitsee Pirttimäen ulkoilualueen lounaisosassa, Espoon kaupungin omistaman Nuuksion ulkoilumajan lähistöllä. Se on kuitenkin Helsingin omistamista kolmesta Espoon Natura-alueesta sijainniltaan syrjäisin ja pienimmän kulutuspaineen alainen. Kuitenkin myös Hakjärvellä maaston kulumista tulee seurata ja siihen hoito- ja käyttösuunnittelulla tarvittaessa puuttua. Alueen pääasiallisia käyttäjiä ovat marjastajat, sienestäjät ja luontoharrastajat. Suunnistajia ja hiihtäjiä on selvästi vähemmän kuin Luukin tai Pirttimäen perustettavilla luonnonsuojelualueilla.

Rauhoitussäännökset eivät muutoin rajoita jokamiehenoikeuksia lukuun ottamatta

1) telttailua, joka on jo ennestään ulkoilualueella rajattu rauhoitettavan alueen ulkopuolella sijaitsevilla telttapaikoille;

2) kukkien poimintaa;

3) selkärangattomien eläinten keräilyä;

4) pyöräilyä ja ratsastusta.

Myöskään nykyiseen kalastuskäytäntöön osakaskunnan hallitsemilla yhteisillä vesialueilla ei ehdoteta muutoksia.

Maaston kuluneisuus on voimakkainta lampien rannoilla. Kevään ja alkukesän aikana maastossa liikkuminen voi häiritä eläinten lisääntymistä. Hakjärven alueella häirinnälle arkoja, maassa pesiviä lintuja ovat etenkin metso ja teeri. Marjojen ja sienten poiminta ajoittuu loppukesään pesimäkauden jo mentyä ohi.

Hoidon ja käytön suunnittelu

Hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelu jatkuu edelleen vuonna 2008 ympäristökeskuksen ja rakennusviraston yhteistyönä.

Vuoden 2007 pesimälinnuston reviiritiedot ovat keskeinen uusi aineisto.

Rakennusvirasto on tilannut Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ry:ltä selvityksen alueen harvalukuisista lajeista vuodelta 2007. Selvitys liittyy laajempaan IBA-alueiden selvitykseen, jossa Tringa päivittää kansainvälisesti arvokkaiden linnustoalueiden lintutietoja. Tringa ry:n selvitys Hakjärven, Luukkaan ja Pirttimäen perustettavien suojelualueiden lintuarvoista vuosina 2005-2007 on valmistunut alkuvuonna 2008.

Hakjärven ja kahden muun läheisen Natura-alueen (Luukki ja Pirttimäki) merkitys kuntosuunnistus- ja muiden maastotapahtumien järjestämisalueena herätti vilkkaan julkisen keskustelun alkuvuodesta 2005. Ympäristökeskus on vuosina 2005–06 jatkanut keskusteluja maastotapahtumien ja luonnonsuojelun yhteensovittamisesta näillä alueilla sekä yhtenäisestä käytännöstä koko Nuuksion Natura-alueella suunnistusjärjestöjen, Suomen Ladun ja Suomen luonnonsuojeluliiton, rakennusviraston, liikuntaviraston sekä ympäristöministeriön, Uudenmaan ympäristökeskuksen, Espoon ympäristökeskuksen ja Nuuksion kansallispuistoa hallinnoivan Metsähallituksen kanssa.

Keskusteluissa on todettu mm. se, että Natura-alueet on syytä rauhoittaa luonnonsuojelulain nojalla ja laatia niille rauhoitussäännökset sekä hoito- ja käyttösuunnitelmat, jotka turvaavat luontoarvot mutta eivät tarpeettomasti rajoita käyttöä. Alueiden runsaan käytön vuoksi nopealla rauhoittamisella on tarpeen turvata niiden keskeiset luontoarvot, vaikka yksityiskohtainen käytön säätely hoito- ja käyttösuunnitelmien avulla on vielä kesken.

Hakemus luonnonsuojelualueen perustamiseksi

1. Suojeltavaa aluetta koskevat kiinteistötiedot

Kunta: Espoo/49

Kylä: Nuuksio/441

Kiinteistö: Lajalampi Rno 8:133

Lainhuuto: 9.12.1992/872 Helsingin kaupunki

Kylä: Bemböle/402

Kiinteistö: Pirttimäen ulkoilualue II Rno 2:169

Lainhuuto: 13.8.1963/541 Helsingin kaupunki

Kunta: Espoo/49

Kylä: Oittaa/443

Kiinteistö: Pirttimäen ulkoilualue I Rno 1:35

Lainhuuto: 13.8.1963/541 Helsingin kaupunki

2. Rauhoituksen tarkoitus

Perustettavan luonnonsuojelualueen pääosa sisältyy vanhojen metsien suojeluohjelmaan ja Natura 2000 -verkostoehdotuksen kohteeseen Nuuksio (FI0100040).

Hakjärven Natura-alue on pääasiallisesti luonnontilaisesti kehittynyt, maisemallisesti näyttävä kokonaisuus, joka sisältää useita erilaisia luontotyyppejä. Samassa yhteydessä rauhoitetaan Lajalammen pähkinäpensaslehto, joka on jo aiemmin rajattu suojeltavana luontotyyppinä Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä, Lajalampea ympäröivä suo ja sen koillispuolinen kallioselänne ja rinne. Lammen vesialue jää rauhoituksen ulkopuolelle.

Hakjärven alue ympäristöineen on vahvistetussa Pohjois-Espoon yleiskaavassa varattu pääosin luonnonsuojelualueeksi (SL1).

3. Suojeltavan alueen luonne

Pääasiallinen luontotyyppi on metsä.

Lyhyt kuvaus alueesta:

Hakjärven aarnialue sijaitsee Espoossa Nuuksion järviylängön eteläosassa Hakjärven ja Sorlampien välissä. Alue edustaa tyypillistä Nuuksiota kallioselänteineen, rotkoineen, lampineen ja soineen. Korkeuserot ovat suuria. Kaksi rotkolaaksoa halkoo aarnialueen pohjois-eteläsuunnassa. Alueella on karuja kaliometsiä sekä kuivahkon ja tuoreen kankaan notkelmia. Alueella on myös runsaasti pienialaisia soita. Lajalampi on kaunis, laajalti nevareunuksinen lampi. Siitä laskevan puron varressa on pähkinäpensaslehto, joka edustaa luonnonsuojelulain mukaista suojeltavaa luontotyyppiä. Aarnialueella tavataan mm. liito-orava, harmaapäätikka, mehiläishaukka, metso, teeri ja pikkusieppo.

4. Alueen sijainti ja karttatiedot

./. Alue on merkitty liitteenä olevaan karttaan.

5. Selvitys hakijan omistusoikeudesta

./. Lainhuutotodistus.

6. Esitys rauhoitusmääräyksiksi

6.1 Yleiset rajoitukset

Alueella on kielletty:

- rakennuksien, rakennelmien, teiden ja polkujen rakentaminen;

- maa-ainesten ja kaivoskivennäisten ottaminen sekä maa- ja kallioperän vahingoittaminen ja muuttaminen;

- ojittaminen, vesien perkaaminen ja patoaminen;

- metsänhakkuu ja muut metsänhoitotoimet;

- sienten, puiden, pensaiden tai muiden kasvien ja niiden osien ottaminen ja vahingoittaminen;

- luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten pyydystäminen, tappaminen tai hätyyttäminen tai niiden pesien hävittäminen sekä selkärangattomien eläinten pyydystäminen ja kerääminen;

- tulenteko, telttailu ja muu leiriytyminen;

- koirien irtipitäminen läpi vuoden;

- muut toimet, jotka vaikuttavat epäedullisesti alueen luonnonoloihin, maisemaan taikka eliölajien säilymiseen.

6.2 Liikkumisrajoitukset

Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi on kielletty:

- liikkuminen moottoriajoneuvoilla;

- pyöräily;

- ratsastus;

6.3 Sallitut toimenpiteet

Edellä olevien määräysten estämättä alueella on sallittua:

- luonnonsuojelualueen eteläosassa Hakjärven rannassa kulkevan yksityistien (Hakjärventie) käyttö ja kunnossapito;

- marjojen ja hyötysienten poimiminen;

- moottoriajoneuvon käyttö alueen huoltotöissä;

6.4 Rauhoitusmääräyksistä poikkeaminen

Edellä olevista määräyksistä saadaan Uudenmaan ympäristökeskuksen luvalla poiketa, jos se on luonnonsuojelualueen hoidon ja käytön kannalta perusteltua.

6.5 Hoito- ja käyttösuunnitelma

Luonnonsuojelualueelle laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelma, jossa esitetään tarpeelliset toimenpiteet luonnonympäristön hoitamiseksi, ennallistamiseksi ja alueen luontaisen kehityksen palauttamiseksi sekä luonnonsuojelualueilla tarvittavien reittien ja rakenteiden hoitamiseksi ja ylläpitämiseksi.

Maastotapahtumilta kielletyiksi alueiksi voidaan rajata:

- sellaiset uhanalaisten tai lintudirektiivin liitteessä I mainittujen lintulajien reviirit, joilla pesintä vaarantuu häiriöstä

- sellaiset luontodirektiivin luontotyypit, joiden luontoarvot vahingoittuvat kulutuksesta

- sellaiset uhanalaisten tai luontodirektiivin liitteissä mainittujen lajien esiintymispaikat, jotka vahingoittuvat kulutuksesta tai häiriöstä.

Rajaus on kussakin tapauksessa voimassa vain sen määräajan, jonka kunkin lajin tai luontotyypin suojelu vaatii.

7. Korvausmenettely

Hakija ei vaadi luonnonsuojelulain mukaista korvausta rauhoituksen aiheuttamasta taloudellisesta haitasta.

8. Rauhoituksen merkitseminen maastoon

Hakija merkitsee luonnonsuojelualueen rajat maastoon Uudenmaan ympäristökeskuksesta saatavilla kilvillä.

9. Hakijan ehdotus luonnonsuojelualueen nimeksi

Hakjärven luonnonsuojelualue.

Sovelletut oikeusohjeet

Luonnonsuojelulaki (1096/1996) 13 §, 18 §, 19 §, 21 §, 24 §, 65 §

Hallintolaki (434/2003) 34 §, 41 §

RYJ Kaupunginhallitus päättänee esittää Uudenmaan ympäristökeskukselle, että se perustaa Hakjärven luonnonsuojelualueen liitteenä olevan Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan 8.1.2008 esityksen ja esityslistan liitteinä olevien asiakirjojen mukaisesti.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Ote ympäristölautakunnan pöytäkirjasta 8.1.2008 (6 §)
	Liite 2	Suomen Suunnistusliitto ry:n lausunto 30.1.2007
	Liite 3	Hakjärven luonnonsuojelualue - esitys muutetussa muodossaan
	Liite 4	Hakjärven luonnonsuojelualue (karttaliite)
	Liite 5	Lainhuutotodistukset

11.8.2008 pöydälle pantu asia

HAKEMUS LUUKIN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISEKSI

Khs 2008-72

Ympäristölautakunta päätti (8.1.2008) lähettää täydennetyn hakemuksen Luukin luonnonsuojelualueen perustamiseksi kaupunginhallitukselle ja edelleen esitettäväksi Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi.

Asiakirjoja on päivitetty 15.5.2008.

./. Tiivistelmät saaduista lausunnoista sekä niistä annetut ympäristölautakunnan vastineet on luettavissa tämän asian liitteenä olevasta ympäristölautakunnan esityksestä. Suomen Suunnistusliitto ry:n, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry:n sekä ympäristöministeriön lausunnot ovat kokonaisuudessaan tämän asian liitteenä.

Perustettava luonnonsuojelualue

Perustettava 170 hehtaarin laajuinen luonnonsuojelualue sijaitsee Espoossa Luukkaan ulkoilualueella Vihdintien pohjoispuolella. Se on osa Natura 2000 -verkoston aluetta Nuuksio (FI0100040), jonka kokonaispinta-ala 5 643 hehtaaria. Nuuksio on sekä SAC- että SPA-alue, eli se on valittu Natura-alueeksi sekä luonto- että lintudirektiivin perusteella.

./. Alueen sijainti ilmenee karttaliitteestä. Natura-alueen mukainen kartta laaditaan rauhoituspäätöksen liitteeksi Uudenmaan ympäristökeskuksessa. Alueen sisälle jäävien kolmen lammen vesialue on osakaskunnan omistuksessa, eikä rauhoitusesitys koske sitä.

Luukkaan ulkoilualue on tullut Helsingin kaupungin omistukseen vuonna 1961, jolloin kaupunki osti Luukkaan kartanon metsineen. Sijaintinsa vuoksi se on suosituimpia Helsingin ulkokunnissa omistamista ulkoilualueista. Alue on tällä hetkellä liikuntaviraston hallinnassa.

Alueen luonnonsuojelumerkitys

Nuuksio on eteläisimmässä Suomessa suurin, tärkein ja yhtenäisin läntisen taigaluonnon, erityisesti metsien, suojelualue. Suuri osa alueen metsistä on ollut talouskäytössä jo pitkään, mutta alueella on myös luonnontilaisia metsiä ja rauhoituksen jälkeen metsien luonnollinen kehitys voi edetä ja alueen merkitys metsäluonnon suojelualueena tulee edelleen kasvamaan. Luukin Natura-alue on luontoarvoiltaan Nuuksion parhaita osia.

Nuuksiossa elää kaikkiaan viitisenkymmentä Suomessa uhanalaista eläin- ja kasvilajia ja yli kolmekymmentä EU:n luonto- ja lintudirektiivien lajia. Lajisto on luonnollisestikin painottunut metsälajistoon. Suuren kokonaislajilukumäärän lisäksi yksittäisten lajien yksilö- ja parimäärät ovat usein huomattavia. Esimerkiksi kanalintujen ja liito-oravan kannat ovat uusmaalaisittain suuria.

Rauhoitettavan alueen huomionarvoisia eläinlajeja ovat mm. vaarantunut liito-orava sekä silmälläpidettävät kaakkuri, kehrääjä, metso, teeri, pohjantikka ja pikkusieppo, jotka kaikki ovat myös lintudirektiivin liitteen I lajeja. Kasvi- ja sienilajeista esimerkkejä ovat vaarantuneet haapariippusammal ja takkuhankajäkälä sekä silmälläpidettävä korpiludekääpä.

Rauhoitettavan alueen luontotyyppejä ovat puustoiset suot ja boreaaliset luonnonmetsät (priorisoituja Natura-luontotyyppejä) sekä humuspitoiset järvet ja lammet, pikkujoet ja purot, vaihettumissuot ja rantasuot, kasvipeitteiset silikaattikalliot sekä boreaaliset lehdot.

Alueen merkitys virkistysalueena

Luukkaan ulkoilualue, josta rauhoitettava alue muodostaa 31 %, on erittäin vilkkaassa ulkoilukäytössä. Vuonna 1998 julkaistussa kävijätutkimuksessa sen kävijämääräksi arvioitiin 274 000 henkeä vuonna 1997. Määrän voi olettaa tästä vielä nousseen. Hyvien polkujen ansiosta huomattava osa kävijöistä liikkuu myös rauhoitettavalla alueella. Rauhoitettavan alueen lähistöllä Vihdintien eteläpuolella on Luukkaan ulkoilumaja ja leirintäalue sekä Kaitalammin golfkenttä. Vihdintien pohjoispuoli on säilytetty erämaisempana. Siellä on tarjolla ulkoiluteitä ja latupohjia sekä uima- ja kalastuspaikkoja, mutta yksittäisiä tulikatoksia lukuun ottamatta niukasti palvelurakenteita. Rauhoitettavalla alueella ei ole ollut luvallisia telttailu- tai nuotiopaikkoja.

Vilkas ulkoilukäyttö voi aiheuttaa haittaa suojelutavoitteille lähinnä kahdella tavalla: kasvillisuus kuluu ja muuttuu paljon käytetyissä maastonkohdissa, ja loppukevääseen ja alkukesään ajoittuva maastossa liikkuminen voi häiritä etenkin nisäkkäiden ja lintujen lisääntymistä.

Luukissa on järjestetty säännöllisesti suunnistuskilpailuja ja muita maastotapahtumia, ajoittain myös rauhoitettavalla alueella, joka sijaitsee liikenteellisesti edullisessa paikassa. Niillä on oma maastoa kuluttava vaikutuksensa, joka kuitenkin Luukissa aiheuttaa pienemmän osan kokonaiskulutuksesta kuin ns. jokamieskäyttö. Hoito- ja käyttösuunnittelun yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella maasto on voimakkaimmin kulunutta oleskeluun käytetyillä lampien kalliorannoilla.

Varsinkin rauhoitettavan alueen eteläosassa maastoon on jatkuvasti syntymässä uusia polkuja. Osa edellisvuotisista rastipaikoista on näkyvissä vielä seuraavana kesänä. Etenkin kalliomaastossa rasti voi näkyä pitempään, mutta rastien sijoittelu on viime vuosina parantunut siten, että pitkäaikaisia kulumajälkiä jää vähemmän. Kuluneesta eteläosasta on vaikea erottaa, mikä osa kulumisesta on kertynyt vuosikymmenten aikana ja mikä on tuoreempaa. Samoin maastotapahtumien ja jokamieskäytön osuutta polkujen synnystä ei voi eritellä, koska suunnistajat, marjastajat ja muut kulkijat käyttävät samoja polkuja.

Kevään ja alkukesän aikana maastossa liikkuminen voi häiritä eläinten lisääntymistä. Luukin alueella häirinnälle arkoja, maassa pesiviä lintuja ovat etenkin kaakkuri, metso, teeri ja kehrääjä. Marjojen ja sienten poiminta ajoittuu loppukesään pesimäkauden jo mentyä ohi. Myös kasvillisuus kestää tuolloin tallausta paremmin kuin alkukesällä.

Esitettävät rauhoitussäännökset eivät rajoita jokamiehenoikeuksia lukuun ottamatta

1) telttailua, joka on jo ennestään ulkoilualueella rajattu rauhoitettavan alueen ulkopuolelle sijaitseville telttapaikoille;

2) kukkien poimintaa;

3) selkärangattomien eläinten keräilyä;

4) pyöräilyä ja ratsastusta.

Myöskään nykyiseen kalastuskäytäntöön osakaskunnan hallitsemilla yhteisillä vesialueilla ei ehdoteta muutoksia.

Hoidon ja käytön suunnittelun tilanne

Hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelu jatkuu edelleen vuonna 2008 ympäristökeskuksen ja rakennusviraston yhteistyönä.

Luukin ja kahden muun läheisen Natura-alueen (Hakjärvi ja Pirttimäki) merkitys kuntosuunnistus- ja muiden maastotapahtumien järjestämisalueena herätti vilkkaan julkisen keskustelun alkuvuodesta 2005. Ympäristökeskus on vuosina 2005–06 jatkanut keskusteluja maastotapahtumien ja luonnonsuojelun yhteensovittamisesta näillä alueilla sekä yhtenäisestä käytännöstä koko Nuuksion Natura-alueella suunnistusjärjestöjen, Suomen Ladun ja Suomen luonnonsuojeluliiton, rakennusviraston, liikuntaviraston sekä ympäristöministeriön, Uudenmaan ympäristökeskuksen, Espoon ympäristökeskuksen ja Nuuksion kansallispuistoa hallinnoivan Metsähallituksen kanssa.

Keskusteluissa on todettu mm. se, että Natura-alueet on syytä rauhoittaa luonnonsuojelulain nojalla ja laatia niille rauhoitussäännökset sekä hoito- ja käyttösuunnitelmat, jotka turvaavat luontoarvot mutta eivät tarpeettomasti rajoita käyttöä. Alueiden runsaan käytön vuoksi rauhoittamisella on tarpeen turvata niiden keskeiset luontoarvot, vaikka yksityiskohtainen käytön säätely hoito- ja käyttösuunnitelmien avulla on vielä kesken.

Hakemus luonnonsuojelualueen perustamiseksi

1. Suojeltavaa aluetta koskevat kiinteistötiedot

Kunta: Espoo

Kylä: Luukki

Kiinteistö: Luukkaanmetsä RN:o 1:130

2. Rauhoituksen tarkoitus

Perustettava luonnonsuojelualue sisältyy vanhojen metsien suojeluohjelmaan ja Natura 2000 -verkoston kohteeseen Nuuksio (FI0100040).

Luukin luonnonsuojelualue on pääasiallisesti luonnontilaisesti kehittynyt, maisemallisesti näyttävä kokonaisuus, joka sisältää useita erilaisia luontotyyppejä.

Luukin luonnonsuojelualue on vahvistetussa Pohjois-Espoon yleiskaavassa varattu luonnonsuojelualueeksi (SL1) ja pieneltä osin virkistysalueeksi (V1).

3. Suojeltavan alueen luonne

Pääasiallinen luontotyyppi on metsä.

Lyhyt kuvaus alueesta:

Alueelle on luonteenomaista muullekin Nuuksion järviylängölle ominainen kalliomänniköiden ja -jyrkänteiden sekä rehevien purolaaksojen ja kapeiden soiden ja lampien vuorottelu. Metsätyypit vaihtelevat karuista kalliojäkäliköistä tuoreisiin ja lehtomaisiin, kuusivaltaisiin kankaisiin. Alueen pohjoisosassa on laajemmin lehtoa. Eliölajisto on runsas ja siihen kuuluu useita uhanalaisia ja harvinaisia vanhan metsän lajeja. Alueen metsät ovat olleet pitkään tarkoituksellisesti niukalla hoidolla, ja siitä on kehittynyt ja edelleen kehittymässä merkittävä vanhan metsän suojelukohde.

4. Alueen sijainti ja karttatiedot

./. Alue on merkitty liitteenä olevaan karttaan.

5. Selvitys hakijan omistusoikeudesta

./. Lainhuutotodistus.

6. Esitys rauhoitusmääräyksiksi

6.1 Yleiset rajoitukset

Alueella on kielletty:

- rakennuksien, rakennelmien, teiden ja polkujen rakentaminen;

- maa-ainesten ja kaivoskivennäisten ottaminen sekä maa- ja kallioperän vahingoittaminen ja muuttaminen;

- ojittaminen, vesien perkaaminen ja patoaminen;

- metsänhakkuu ja muut metsänhoitotoimet;

- sienten, puiden, pensaiden tai muiden kasvien ja niiden osien ottaminen ja vahingoittaminen;

- luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten pyydystäminen, tappaminen tai hätyyttäminen tai niiden pesien hävittäminen sekä selkärangattomien eläinten pyydystäminen ja kerääminen;

- tulenteko, telttailu ja muu leiriytyminen;

- koirien irtipitäminen;

- muut toimet, jotka vaikuttavat epäedullisesti alueen luonnonoloihin, maisemaan taikka eliölajien säilymiseen.

6.2 Liikkumisrajoitukset

Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi on kielletty:

- liikkuminen moottoriajoneuvoilla;

- pyöräily;

- ratsastus;

6.3 Sallitut toimenpiteet

Edellä olevien määräysten estämättä alueella on sallittua:

- marjojen ja hyötysienten poimiminen;

- pyöräily alueen ulkoiluteillä;

- moottoriajoneuvon käyttö alueen huoltotöissä;

6.4 Rauhoitusmääräyksistä poikkeaminen

Edellä olevista määräyksistä saadaan Uudenmaan ympäristökeskuksen luvalla poiketa, jos se on luonnonsuojelualueen hoidon ja käytön kannalta perusteltua.

6.5 Hoito- ja käyttösuunnitelma

Luonnonsuojelualueelle laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelma, jossa esitetään tarpeelliset toimenpiteet luonnonympäristön hoitamiseksi, ennallistamiseksi ja alueen luontaisen kehityksen palauttamiseksi sekä luonnonsuojelualueilla tarvittavien reittien ja rakenteiden hoitamiseksi ja ylläpitämiseksi.

Maastotapahtumilta kielletyiksi alueiksi voidaan rajata:

- sellaiset uhanalaisten tai lintudirektiivin liitteessä I mainittujen lintulajien reviirit, joilla pesintä vaarantuu häiriöstä

- sellaiset luontodirektiivin luontotyypit, joiden luontoarvot vahingoittuvat kulutuksesta

- sellaiset uhanalaisten tai luontodirektiivin liitteissä mainittujen lajien esiintymispaikat, jotka vahingoittuvat kulutuksesta tai häiriöstä.

Rajaus on kussakin tapauksessa voimassa vain sen määräajan, jonka kunkin lajin tai luontotyypin suojelu vaatii.

7. Korvausmenettely

Hakija ei vaadi luonnonsuojelulain mukaista korvausta rauhoituksen aiheuttamasta taloudellisesta haitasta.

8. Rauhoituksen merkitseminen maastoon

Hakija merkitsee luonnonsuojelualueen rajat maastoon Uudenmaan ympäristökeskuksesta saatavilla kilvillä.

9. Hakijan ehdotus luonnonsuojelualueen nimeksi

Luukin luonnonsuojelualue.

Sovelletut oikeusohjeet

Luonnonsuojelulaki (1096/1996) 13 §, 18 §, 19 §, 21 §, 24 §, 65 §

Hallintolaki (434/2003) 34 §, 41 §

RYJ Kaupunginhallitus päättänee esittää Uudenmaan ympäristökeskukselle, että se perustaa Luukin luonnonsuojelualueen liitteenä olevan Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan 8.1.2008 esityksen ja esityslistan liitteinä olevien asiakirjojen mukaisesti.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Ote ympäristölautakunnan pöytäkirjasta 8.1.2008 (5 §)
	Liite 2	Suomen suunnistusliitto ry:n lausunto 30.1.2007
	Liite 3	Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry:n lausunto 31.1.2007
	Liite 4	Ympäristöministeriön lausunto 3.2.2006
	Liite 5	Luukin luonnonsuojelualue - esitys muutetussa muodossaan
	Liite 6	Luukin luonnonsuojelualue (karttaliite)
	Liite 7	Lainhuutotodistus

TYÖPAIKKATONTTIEN VARAAMINEN KIVIKON TEOLLISUUSALUEELTA (KIVIKKO, SUUNNITELLUT TONTIT 47046/38, 39, 40 JA 41)

Khs 2008-1651

Kiinteistölautakunta toteaa (24.6.2008) seuraavaa:

Tiivistelmä Kivikon työpaikka-alueen rakentaminen käynnistyy merkittävässä laajuudessa lähitulevaisuudessa. Kaupunginhallitukselle esitetään varattavaksi tontteja neljälle yritykselle.

Pääosa Kivikon työpaikka-alueen kunnallistekniikasta valmistuu vuoden 2008 aikana ja tonttien luovutus on mahdollista vuoden 2009 alusta lukien. Lahdentien puoleisten tonttien maaperän stabilointi toteutuu ensi keväänä ja näille tonteille esitetään tehtäväksi varauspäätökset.

Kaikkiaan Kivikon työpaikkatonttien pinta-ala on 17,5 ha ja rakennusoikeus noin 12 ha.

Alueesta pyritään tekemään työpaikkojen ja palvelutarjonnan suhteen runsas yritystoiminnan alue.

Alueelle sijoittuu useita Verkkosaaressa toimivia elintarvikealan yrityksiä, joiden toiminnan jatkaminen nykyisissä tiloissa ei ole alueen maan-käyttötarkoituksen muutoksesta johtuen mahdollista. Kivikkoon siirtyvien yritysten valinnassa on myös ollut tärkeänä valintakriteerinä työvoimavaltaisuus ja palvelutarjonnan sisältö.

Asemakaava Kivikon teollisuusalueelle on kaavoitettu 50 tonttia teollista toimintaa varten. Tontit kuuluvat voimassa olevan kaupunginvaltuuston 27.11.2002 vahvistaman ja 17.1.2003 lainvoiman saaneen asemakaavan nro 10860 mukaan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen (T). Tonteille rakennettaviin rakennuksiin voi sijoittaa myös tehtaanmyymälöitä. Pääosin tonttien tehokkuuslukuna on e = 0,50, mutta tonteilla, joilla tonttitehokkuusluku on e = 1,0, voidaan harjoittaa enemmän myös kaupallista toimintaa. Nämä tehokkaammat tontit sijoittuvat alueen eteläosaan, josta näkyvyys Lahdenväylälle on hyvin hyödynnettävissä markkinointimielessä. Nyt varattavat tontit sijaitsevat alueella, jolla tonttitehokkuusluku on e = 0,5.

Rakentamistapaohje Alueen rakentamisen toteutuksen tueksi on laadittu rakentamistapaohje, jossa on esitetty määräyksiä ja ohjeita alueen rakentamisen toteutuksesta, julkisivujen väreistä ja materiaaleista sekä pihojen ja aitaamisten suunnittelusta ja toteutuksesta. Rakentamistapaohjeen on laatinut Arkkitehdit M.H. Osuuskunta yhteistyössä kaupunkisuunnittelu-, rakennusvalvonta- ja kiinteistövirastojen kanssa.

Esirakentaminen Kivikon teollisuusalueella on käynnissä mittavat maanrakennustyöt, joilla alueen pohjarakenne saadaan paremmin rakentamiseen soveltuvaksi. Samalla alueelle rakennetaan kunnallistekniikka. Rakennus- ja suunnittelutyöt on aloitettu vuonna 2004 ja alueen on suunniteltu olevan rakentamiskelpoinen kokonaisuudessaan vuoden 2012 aikana. Alueen eteläosien luovutus on mahdollista vuoden 2008 aikana ja Lahdenväylän varrelta vuoden 2009 aikana. Pohjarakentamisprojektia on hoidettu yhteistyössä rakennusviraston, Helsingin Veden sekä talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa.

Näillä varauksilla Kivikon teollisuusalueesta toteutuu neljä tonttia, yhteensä noin 16 000 k-m². Kivikonlaidan länsipuolella olevista tonteista on syytä tehdä varaukset tässä vaiheessa, koska alueella maaperän tiivistämistyöt ovat vielä sen verran kesken, ettei tonteilla voida aloittaa rakennustöitä ennen kesää 2009.

Alueen tuleva profiili Hyvästä sijainnista johtuen alueen tontit ovat kiinnostaneet monia yrityksiä. Tonttien luovutuksissa on pyritty tarjoamaan uudet tilat Verkkosaaresta Kalasataman asemakaavan muutoksen takia pois joutuville elintarvikealan yrityksille sekä palvelualan ja työvoimavaltaisille yrityksille, joiden toiminta edellyttää hyvää sijaintia. Yksi tontti on jo vuokrattu kala- ja vihannestukkuyritykselle. Lisäksi kiinteistölautakunnalle tehdään esitys 10 tontin vuokraamisesta vuoden 2009 alusta lukien lähinnä elintarvikealan yrityksille.

Tiedot hakijoista Hiab Oy Suomi on perustettu 1999 ja se on Cargotec Oy:n tytäryhtiö. Hiab Oy Suomen liikevaihto vuonna 2006 oli 26,8 milj. euroa ja se työllisti 70 henkilöä. Yhtiön toimiala on nosto- ja siirtolaitteiden valmistus ja myynti ja se toimii tällä hetkellä Porvoossa.

BYGGmax Ab on ruotsalainen rakennustarvikkeiden ja työkalujen myyntiyritys, jolla on 39 myymälää Ruotsissa ja 9 Norjassa. Yhtiö on perustettu vuonna 1993 ja sen liikevaihto vuonna 2006 oli noin 192 milj. euroa. Suomen ensimmäinen myymälä avattiin talvella 2008 Turkuun.

Kovanen Yhtiöt Oy on vuonna 1997 perustettu yritys, jonka toimiala on henkilökuljetuspalvelut ja tilausajokuljetukset. Yrityksen liikevaihto vuonna 2006 oli 8,6 milj. euroa ja se työllistää noin 50 henkilöä. Yritys toimii tällä hetkellä Kalasataman alueella ja asemakaavamuutoksen
takia yrityksen on siirrettävä toimintansa toisaalle.

Oy Vendor Group Ab on vuonna 1937 perustettu yritys, jonka toimiala on kahviautomaattien maahantuonti, myynti ja huolto sekä raaka-aineiden ja elintarvikkeiden maahantuonti. Yrityksen liikevaihto vuonna 2007 oli 10,6 milj. euroa ja se työllistää 74 henkilöä. Yritys toimii tällä hetkellä Roihupellon teollisuusalueella.

Yritykset ja niille varattavat tontit

Yrityksille varattavat suunnitellut tontit sekä niiden pinta-alat ja kerrosalat ovat seuraavat:

Hiab Oy Suomi	47046/38	8 359	4 180
BYGGmax Ab	47046/39	8 136	4 068
Kovanen Yhtiöt Oy	47046/40	7 542	3 771
Oy Vendor Group Ab per. yht. lukuun	47046/41	7 669	3 835

Tonttien rakennusoikeudet vastaavat tonttitehokkuuslukua e = 0,5.

Varausaika ja varausperusteet

Hakijoille esitetään suunniteltujen tonttien 47046/38, 39, 40 ja 41 varaamista 30.6.2009 saakka. Varattavien tonttien rakennusoikeudet ovat yhteensä 15 854 k-m². Varaukset em. tonteille ovat perusteltuja, koska tonttien alueella pohjarakentamistyöt ovat vielä kesken ja tontit ovat luovutuskelpoisia arviolta vuoden 2009 kesällä, joten tonteilla ei voida aloittaa teollisuusrakennusten rakentamista tätä ennen. Yrityksille on kuitenkin tärkeää saada varaukset tonteille, jotta toteuttamissuunnitelmiin voidaan ryhtyä tehokkaasti.

Kunnallistekniikka Tähän mennessä kunnallistekniikan rakentaminen on edennyt kortteleihin 47046 ja 47047 saakka. Maaperän tiivistämistyöt ovat edenneet siten, että Kivikonlaidan itäpuoli on valmis korttelin 47048 alue mukaan lukien. Kivikonlaidan länsipuoli on vielä kesken ja tarkoituksena on, että korttelin 47046 alue olisi valmis kesällä 2009 siten, että nyt varattavana olevien tonttien rakentaminen voisi silloin alkaa.

Kivikonlaidan pohjoisosaan jää vielä esirakentamista vaativia tontteja reilut kymmenen, joiden luovutusajankohdaksi arvioidaan vuoden 2009 loppupuoli, jolloin rakentaminen siellä voisi alkaa vuonna 2010.

Maaperäasiat Kiinteistöviraston tonttiosaston tekemien selvitysten mukaan vuokra-alueen maaperä ei ole pilaantunut. Mikäli rakentamisen yhteydessä havaitaan maaperän pilaantumista, vuokralaisen tulee välittömästi ottaa yhteys kiinteistöviraston tonttiosastoon. Tonttiosasto vastaa tällöin maaperän pilaantuneisuustutkimuksista ja mahdollisesta kunnostamisesta.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että Helsingin kaupungin 47. kaupunginosan korttelista nro 47046 tehdään seuraavat suunnitteluvaraukset:

A Tontti nro 47046/38 Hiab Oy Suomelle

B Tontti nro 47046/39 Byggmax Ab:lle

C Tontti nro 47046 /40 Kovanen Yhtiöt Oy:lle

D Tontti nro 47046/41 Oy Vendor Group Ab:lle perustettavan yhtiön lukuun

Varauksissa noudatetaan seuraavia ehtoja:

1 Varaukset ovat voimassa 30.6.2009 saakka.

2 Tontin rakentamissuunnitelmat on laadittava yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston kanssa sekä suunnittelussa on noudatettava alueelle laadittua rakentamistapaohjetta.

3 Tontti vuokrataan rakentamisesteiden poistumisen jälkeen 30 vuoden pituisella maanvuokrasopimuksella.

4 Tontin rakentaminen edellyttää tontin maaperän stabilointia ja esirakentamista. Tontille on mahdollista pitkäaikainen maanvuokrasopimus kun em. esirakentamistyöt on saatu valmiiksi. Kaupunki ei vastaa siitä vahingosta, mikä varauksensaajalle saattaa aiheutua, ellei tontin esirakentamista saada toteutettua suunnitellussa aikataulussa.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, Hiab Oy Suomelle, Byggmax Ab:lle, Kovanen Yhtiöt Oy:lle, Oy Vendor Group Ab:lle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Opaskartta
	Liite 2	Kartta varauksista

TONTIN VARAAMINEN ESPOON LEPPÄVAARASTA LUJATALO OY:LLE UUDEN TOIMISTOHANKKEEN SUUNNITTELUA JA RAKENTAMISTA VARTEN (ESPOO, LEPPÄVAARA, TONTTI 51204/3)

Khs 2008-1653

Espoon kaupungin 51. kaupunginosan (Leppävaara) korttelin nro 51204 tontti nro 3; Alberganaukio

Kiinteistölautakunta toteaa (24.6.2008) seuraavaa:

Tiivistelmä Lujatalo Oy:lle esitetään varattavaksi Espoon Leppävaarasta Helsingin kaupungin omistama suunniteltu yleisten rakennusten tontti 51204/3, jonka rakennusoikeus on voimassa olevassa asemakaavassa 10 000 k-m², uuden toimistotalohankkeen suunnittelua ja rakentamista varten. Lujatalo Oy siirtäisi nyt Espoon Keilaniemessä sijaitsevan pääkonttorinsa, noin 1 500 k-m², tontille, jolloin hankkeen loput tilat olisivat vuokrattavissa muille loppukäyttäjille.

Hanke liittyy suunnittelullisesti sen pohjoispuolisen NCC Property
Development Oy:lle varatun korttelin muutossuunnitteluun. Kortteleihin 51204 ja 51225 sekä vastapäätä Kehä I:n toisella puolella sijaitsevaan vanhaan Albergan kartanopuistoon kohdistuvien hankkeiden johdosta on vireillä asemakaavamuutos, jonka osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville 2.6.2008.

Suunnittelualue sijaitsee Kehä I:n varrella Etelä-Leppävaarassa ja Perkkaalla. Suunnittelualueen länsiosa Etelä-Leppävaarassa käsittää Kehä I:n varren Leppävaarankadulta Albergan kartanolle. Tavoitteena on mahdollistaa kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen ja takana olevaa aluetta liikennemelulta suojaavan toimistotalokokonaisuuden toteutuminen Etelä-Leppävaaraan Kehä I:n länsipuolelle. Yhtenäisestä maan-omistuksesta johtuen Kehä I:n itäpuolella tutkitaan muinaismuistolain suojeleman vanhan Albergan kartanopuiston (tunnetaan myös nimellä Tersmedenin puisto) muuttamista puistoalueeksi.

Kaupunkien yhteinen Leppävaaratoimikunta päätti 14.5.2008 puoltaa varauksen tekemistä Lujatalo Oy:lle, jotta yhtiö sitoutuisi kaavamuutoksen suunnitteluun ja näin osaltaan edistäisi tämän työpaikkakokonaisuuden toteutumista.

Varaus esitetään tehtäväksi vuoden 2009 loppuun, mikä mahdollistaa kohteen markkinoinnin ja nykykaavasta poikkeavan suunnittelun rakentamisvaiheeseen saakka. Tontti on tarkoitus myydä ajankohdan käypään hintaan siinä vaiheessa, kun asemakaavamuutos on vahvistunut ja rakentaminen tulee ajankohtaiseksi.

Varaushakemus Lujatalo Oy pyytää liitteenä olevassa hakemuksessaan, että sille varattaisiin otsikossa mainittu tontti uuden toimistotalon suunnittelua ja rakentamista varten. Yhtiö siirtäisi nykyisen Keilaniemessä sijaitsevan pääkonttorinsa rakennukseen, minkä lisäksi hanke tarjoaisi tilat useammalle muulle loppukäyttäjälle. Tontille on yhtiön ilmoituksen mukaan tarkoitus suunnitella laadullisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoinen yrityskeskittymä.

Varauskohde Kaupunki omistaa Albergan kartanon asemakaava-alueella kyseessä olevan, nykyisessä asemakaavassa yleisten rakennusten korttelialueeseen kuuluvaksi osoitetun suunnitellun tontin nro 51204/3. Sen nykyinen rakennusoikeus on 10 000 k-m² ja pinta-ala 15 543 m².

Osa tontista on nyt vuokrattuna Puutarhaliike Muhevainen Oy:lle puu-tarhamyymälää varten pitkähköin irtisanomisajoin. Samoin tontille on tällä hetkellä poikkeamisluvin sijoitettu Leppävaaran Pysäköinti Oy:n kaavanmukaisia autopaikkoja, joille on hankkeen toteutuessa tarpeen osoittaa korvaavat paikat.

Varauskohde on toteutukseltaan vaativa ja tontin sijainti näkyvällä paikalla Albergan kartanon tuntumassa Kehä I:n varrella edellyttää korkeatasoista suunnittelua. Asemakaavamuutos edellyttää samalla ratkaisua tontilla nyt sijaitsevien autopaikkojen uudelleen sijoittamiseksi.

Asemakaavamuutoksen ympäristölliset ja taloudelliset edellytykset ja sitä kautta lopullinen sisältö voikin ratketa vasta jatkosuunnittelun myötä. Niin pysäköinnin järjestäminen kuin viereisellä tontilla 51204/4 sijaitseva Albergan uudemman kartanon peruskorjattu päärakennus ja näkymäalueet sinne asettavat omat rajoituksensa hankkeelle, jonka laajuuskin täsmentyy vasta suunnittelun edetessä.

Varausesitys Kaupunkien yhteinen Leppävaaratoimikunta puolsi varaushakemusta kokouksessaan 14.5.2008. Varauspäätös voitaisiin tehdä 31.12.2009 saakka ehdolla, että Espoon kaupunki tekee vastaavan päätöksen.

Tontin rakentamiseen ja käyttöön liittyvät ehdot

Tontin rakentaminen edellyttää asemakaavamuutosta. Tontti ei muutenkaan ole heti vapaana rakentamiseen, koska sen alue on vuokrattu osin puutarhamyymälää ja osin autopaikkoja varten. Onkin välttämätöntä, että korvaavat autopaikat voidaan järjestää asianmukaisesti joko asemakaavassa osoitetuin tavoin tai muulla erikseen sovittavalla järjestelyllä. Tämä edellyttää sopimusta alueellista pysäköintiä järjestävän Leppävaaran Pysäköinti Oy:n kanssa. Puutarhamyymälän alue on vuokrattu pitkähköin irtisanomisajoin irtisanomisesta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen minimoimiseksi. Onkin tärkeää ajoittaa irtisanominen siten, että kyetään mahdollisuuksien mukaan löytämään yritykselle korvaava paikka ilman tarpeettomia katkoja toiminnassa.

Tontti tulee myös liittää alueelliseen yhteisväestönsuojaan siitä erikseen Espoon kaupungin kanssa tehtävin sopimuksin.

Koska muodostettava tontti sijaitsee naapurikunnan alueella, kaupunki on velvollinen maksamaan siitä kiinteistöveroa. On kohtuullista, että varauksensaaja ottaa vastatakseen kiinteistöveron maksamisen.

Tontin myynti Ulkokunnissa sijaitsevat kaupungin omistamat kiinteistöt on katsottu tarkoituksenmukaiseksi luovuttaa myymällä siinä vaiheessa, kun ne on kaavallisesti kehitetty valmiiksi, koska vuokratontteina niitä rasittaisi kiinteistövero.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata Espoon kaupungin 51. kaupunginosan (Leppävaara) korttelin nro 51204 suunnitellun yleisten rakennusten korttelialueen tontin nro 3 alueesta suunnittelussa tarkemmin määrittyvän osan Lujatalo Oy:lle perustettavan tai perustettavien yhtiöiden lukuun uuden toimistohankkeen suunnittelua ja toteuttamista varten 31.12.2009 saakka seuraavin ehdoin:

1 Varauksensaajalla on oikeus hakea tontille asemakaava-muutosta ja teettää kustannuksellaan tontin rakentamiseksi tarvittavat suunnitelmat yhteistyössä Helsingin kaupungin sekä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen ja alueen toteutusprojektin kanssa.

2 Suunnitelmissa tulee ottaa huomioon se, että tontilla nyt sijaitsevat Leppävaaran Pysäköinti Oy:n hallitsemat autopaikat ovat korvattavissa vähintään vastaavantasoisilla auto-paikoilla. Pysäköinnin järjestämisestä tulee varausaikana tehdä Helsingin kiinteistöviraston ja Espoon kiinteistöpalvelukeskuksen hyväksymä sopimus Leppävaaran Pysäköinti Oy:n kanssa.

3 Tontin rakentamisen edellyttämät väestönsuojapaikat tulee osoittaa Leppävaaran alueen yhteisväestönsuojasta siitä Espoon kiinteistöpalvelukeskuksen kanssa erikseen varausaikana tehtävän sopimuksen mukaisesti.

4 Varattavaan tonttiin kohdistuu Leppävaaran Pysäköinti Oy:n vuokrasopimuksen lisäksi Puutarhamyymälä Muhevainen Oy:n vuokrasopimus, mistä varauksensaaja on tietoinen.

5 Kaupunki pyrkii osaltaan myötävaikuttamaan tontin vapauttamiseen rakentamista varten, mutta ei vastaa sen vapautumisesta varausaikana.

6 Tontti luovutetaan Lujatalo Oy:lle perustettavan tai perustettavien yhtiöiden lukuun omistusoikeudella, kun tämän varauksen ehdot ovat täyttyneet ja ehdolla, että kaupunginvaltuusto oikeuttaa lautakunnan tekemään kaupan.

7 Varauksensaaja vastaa varausaikana varauskohteesta maksuun pantavista kiinteistöveroista.

8 Mikäli varaus ei johda tontinluovutukseen, osapuolilla ei ole oikeutta korvaukseen varauksen raukeamisen johdosta.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja Lujatalo Oy:lle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2.6.2008
	Liite 2	Hakemus
	Liite 3	Tonttikartta

11.8.2008 pöydälle pantu asia

ASUNTO OY ALEKSIS KIVENSIVUN POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2007-1278

Asunto Oy Aleksis Kivensivu pyytää (6.8.2004 ja 19.1.2005) poikkeamislupaa 12. kaupunginosan (Alppiharju) korttelin nro 376 tontille nro 56 (Aleksis Kiven katu 56). Yhtiö pyytää lupaa poiketa autohallin (noin 700 k-m²) käyttötarkoituksesta siten, että se muutettaisiin pysyvästi liikekäyttöön (mm. autopesula). Toimenpide poikkeaa vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta ja tonttitehokkuudesta. Lisäksi asemakaavasta poiketaan siten, että olemassa olevia autonsäilytyspaikkoja ei varata tontin autopaikoiksi.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että autohalli on ollut nykymuotoisessa käytössä n. 20 vuotta. Autohallissa on toiminut autoliikkeitä, autokorjaamoja, autotarvikevarastoja sekä muuta varastointia. Korjaamotoimintaa ei enää ole. Autohallin sopivuus (käytettävyys) vain autojen säilytykseen on huono. Tila on sokkeloinen ja epätasainen. Käyttötarkoituksen muutoksella tilaa voidaan käyttää monipuolisemmin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (7.5.2007), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 30.10.1985 vahvistettu asemakaava nro 8713. Asemakaavan mukaan tontti 12/376/56 kuuluu asuntokerrostalojen korttelialueeseen (AK). Tontin rakennusoikeus on 2 220 k-m², mikä vastaa tonttitehokkuutta e = 1.6. Rakennuksen suurin sallittu kerrosluku on kuusi. Ensimmäiseen maanpäälliseen kerrokseen saa sijoittaa liike-, toimisto-, julkisia palvelu- ja niihin verrattavia tiloja, mikäli sisäänkäynti kuhunkin tällaiseen huoneistoon järjestetään suoraan kadulta. Aleksis Kiven kadun puolelta rakennuksen ulkoseinän ja ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 30 dB(A).

Piha-alue on istutettava ja varattava leikki- ja oleskelualueeksi. Osalla piha-aluetta on alapuolella maanalainen autonsäilytystila. Yhtään autopaikkaa ei saa sijoittaa pihamaalle. Tontille on sijoitettava autopaikkoja kiinteistön omaan käyttöön seuraavasti: 1 autopaikka / 175 m² asuntokerrosalaa, 1 autopaikka / 150 m² asiakaspalvelukerrosalaa ja 1 autopaikka / 350 m² toimistokerrosalaa.

Annettaessa lupa olemassa olevan rakennuksen korjaamiseen uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla tulee rakennuslautakunnan asettaa luvan ehdoksi, että olemassa olevat autonsäilytyspaikat ja maanalaisiksi autonsäilytyspaikoiksi soveltuvat tilat varataan tontin autopaikoiksi kuitenkaan ylittämättä tontin autopaikkojen enimmäismäärää.

Tontilla sijaitsee kaksi arkkitehti J.A. Viljasen vuonna 1928 suunnittelemaa asuinrakennusta. Kadunvarsirakennus on kuusikerroksinen ja piharakennus nelikerroksinen. Koko tontin suuruisessa kellarikerroksessa on kellarikomeroita, kolme porrashuonetta, varastotilaa ja autohallitilaa. Autohalli on sokkeloinen ja mitoitukseltaan ahdas aiheuttaen paikoitettaessa peltivauriovaaran. Tontin rakennettu kerrosala on 5 083 k-m², joka vastaa tonttitehokkuutta e = 3.7. Rakennetun kerrosalan mukainen autopaikkavelvoite on 29 autopaikkaa.

Hakijan tarkoituksena on laillistaa autohallin käyttö liiketilana, jossa toimisi autopesula, taksien autopaikoitus (5 autoa, n. 200 m²) sekä vuokrata edelleen auto- ja moottoriharrastetiloja. Autopesulan toiminnalla on kysyntää alueella ja se työllistää yhden henkilön. Liiketoiminta autohallissa on alkanut n. 20 vuotta sitten, osittain jo aikaisemmin. Tänä aikana siellä on toiminut autoliikkeitä, autokorjaamoja, autotarvikevarastoja sekä muuta varastointia. Taloyhtiön asukkaille on tarjottu ja tarjotaan edelleen mahdollisuutta vuokrata autopaikkoja autohallista, mutta kysyntää ei ole juuri ollut.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta rakennusoikeuden ja autopaikkojen sijoittamisen osalta.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (9.2.2007). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että autohallin muuttaminen liiketilaksi on asemakaavan vastaista. Vaikka autohalli on hankalan muotoinen ja ahdas mitoitukseltaan, sinne voidaan sijoittaa autopaikkoja kiinteistön omaan käyttöön (arvio noin 11 ap). Asemakaavassa edellytetään, että tontilla olemassa olevat autonsäilytyspaikat varataan kiinteistön autopaikoiksi. Jos autohalli muutettaisiin kokonaan liiketilaksi, tontin rakennettu kerrosala nousisi 5 783 k-m²:iin, mikä vastaisi tonttitehokkuutta e = 4.2. Alue on kaavoitettu tehokkuudella e = 1.6 eikä tehokkuuden nostoon ole perusteita.

Näin ollen kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, että esitettyä poikkeamista autohallin käyttämistä liiketilana ei voida myöntää. Haettu toimenpide aiheuttaa haittaa kaavan toteuttamiselle. Poikkeamisen myöntämiselle ei ole maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää erityistä syytä. Kaupunkisuunnitteluvirasto ei puolla hakemusta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 3.5.2007 merkinnyt tiedoksi edellä olevan lausunnon.

Käsittelyn yhteydessä jäsen Helistö teki jäsen Alkun kannattamana ehdotuksen, että lautakunta käsityksenään kaupunginhallitukselle ilmoittaisi, että poikkeamishakemus olisi tullut esittää hyväksyttäväksi.

Ehdotus hylättiin äänin 5 (Palmroth-Leino, Puoskari, Välimäki, Peltomaa, Anttila) – 3 (Buttler, Helistö, Alku).

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hakijalle on varattu hallintolain 34 §:n nojalla tilaisuus antaa vastineensa tästä lausunnosta kaupunginhallitukselle 31.5.2007 mennessä. Määräaikaa vastineen antamiseen jatkettiin 25.6.2007 asti.

Kaj toteaa, että hakijan asiamies SEL-Group Oy on 25.6.2007 toimittanut Helsingin kaupunginhallitukselle vastineen kaupunkisuunnitteluviraston 7.5.2007 antamaan lausuntoon. Yhtiö katsoo, toisin kuin kaupunkisuunnitteluvirasto, että autohallin käyttötarkoituksen muuttamiselle on erityisiä syitä. Erityinen syy on osoitettu hakemusasiakirjoissa sekä piirustuksissa. Poikkeamisluvan myöntämiselle ei ole esteitä. Esteen muodostavat tulkintaerot. Vanhat määräykset ja lait antavat mahdollisuuden poikkeamiseen.

SEL-Group Oy esittää erityisiksi syiksi mm. autohallin sopimattomuuden pelkästään autojen pysäköintiin. Tila on sokkeloinen ja osin matala. Asunto Oy Aleksis Kivensivu on muodostanut kellarikerroksesta oman osakkeen n. vuonna 1955 ja myynyt sen ulkopuoliselle. Tästä vuodesta lähtien tila on ollut vaihtelevassa käytössä.

Yhtiön mukaan äänestys kaupunkisuunnittelusuunnitteluviraston käsittelyn yhteydessä antaa viitteitä siitä, että autohallin nykyiselle käytölle on tukea. Se elävöittää osaltaan ympäristöään ja tarjoaa harrastajille tiloja.

Erityiseksi syyksi SEL-Group Oy katsoo myös sen, että vastaavanlaisia tiloja on voitu muuttaa käyttötarkoituksen osalta pääosin samoin perustein.

Yhtiö toivoo, että käyttötarkoitusta voidaan muuttaa ainakin osittain.

./. SEL-Group Oy:n vastine 22.6.2007 on esityslistan tämän asian liitteenä.

Kaj toteaa, että SEL-Group Oy:n antaman vastineen jälkeen on tarkasteltu mahdollisuuksia autohallin muuttamiseksi liikekäyttöön hakijan esittämällä tavalla.

Kaj toteaa, että poikkeamishakemuksen rakennuspaikan läheisyyteen VR:n Pasilan konepaja-alueelle Aleksis Kiven kadulle on valmistumassa uusi asuinalue. Alueen tonttitehokkuudet vaihtelevat tonttikohtaisesti, ja tehokkuudet ovat e = 2.1 ja e = 2.5 välillä. Alue, jossa tontti 12376/56 sijaitsee, on puolestaan kaavoitettu tehokkuudella e = 1.6. Mikäli poikkeamishakemuksen mukainen toimenpide hyväksyttäisiin, rakennuspaikan tonttitehokkuus vastaisi e = 4.2:a.

Kaj katsoo, että tonttitehokkuuden nostamiseen ei ole perusteita.

Edellä esitettyyn viitaten Kaj katsoo, että poikkeaminen aiheuttaa haittaa kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, ja että poikkeusta ei tule myöntää.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, ettei se päätöksen nro 2007-1278/526 mukaisesti myönnä poikkeusta Alppiharjun korttelin nro 376 tontille nro 56 haettuun toimenpiteeseen.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Alppiharjun tontti 376/56)
	Liite 2	Ympäristökartta
	Liite 3	Asemapiirustus
	Liite 4	Pohjapiirustus (kellarikerros)
	Liite 5	Vastine 22.6.2007



Kokousaika	18.8.2008 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Kiinteistö	Myyjä/Ostaja	Oik.tod.pvm.
		ja kauppahinta

Vuosaaren kylän tila RN:o 5:54	XXXX XXXX/ XXXX XXXX	2.6.2008 810 000 euroa

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Kartta kaupan kohteesta
	Liite 3	Kiinteistönluovutusilmoitus

LIITTEET	Liite 1	Helsingin kaupunginhallitus, lausunto 25.6.2007
	Liite 2	Poikkeamispäätösluonnos (Kallion tontti 312/11)
	Liite 3	Ympäristökartta (Kallion tontti 312/11)
	Liite 4	Asemapiirros (Kallion tontti 312/11)