HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Rakennusrahastosuorituksen maksaminen Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalolle

Lainan myöntäminen Töölön Yhteiskoulu Oy:lle

Rakennushankkeiden seurantaraportti ja suhdannekatsaus

Määrärahan myöntäminen Vuosaaren Sataman ympäristön esirakentamiseen vuonna 2008

Hallintokeskuksen kaupunginsihteerin virkaan ottaminen

Hallintokeskuksen kuuden tehtävän muuttaminen viroiksi

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Lausunto Etelä-Suomen lääninhallitukselle palotarkastuksia koskevien määräysten noudattamisesta Helsingissä

Esitys määräaikaisen hoitajan määräämiseksi MetropoliLab-liikelaitoksen toimitusjohtajan virkaan

16.6.2008 pöydälle pantu asia
Lausunto seudullisen joukkoliikenteen toimintaedellytysten kehittämissuunnitelmasta

16.6.2008 pöydälle pantu asia
Pyhiinvaeltajanpuiston puistosuunnitelman hyväksyminen; Länsisatama

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Toiminnallisista syistä aiheutuvia virkamuutoksia sosiaalivirastossa

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Valtuutettu Kimmo Helistön toivomusponsi: työntekijöiden kannustaminen työmatkapyöräilyyn

Valtuutettu Tarja Tenkulan toivomusponsi: työsuhdeasuntojen määrän lisääminen

Valtuutettu Otto Lehtipuun toivomusponsi: palvelevan puhelimen tms. välittömän palvelun perustaminen maahan juuri muuttaneiden tueksi

Terveyskeskuksen akuuttisairaalan hoitohenkilökunnan ja muun henkilökunnan jononpurkutyötä koskeva paikallinen sopimus

Kuntajaon muutoksesta johtuvan Helsingin kaupungin ja Sipoon kunnan välisen opetuksen järjestämistä koskevan sopimuksen tekeminen

Opetuslautakunnan esitys koulutustarkastajan (vakanssi 046786) ja ohjauspalveluiden päällikön (047204) virkojen perustamiseksi

Nuorisoasiankeskuksen keskitettyjen palvelujen osastopäällikön ero ja sijaisen määrääminen

16.6.2008 pöydälle pantu asia
Eron myöntäminen Jukka Seppiselle Teatterimuseosäätiön edustajistosta ja uuden jäsenen nimeäminen

16.6.2008 pöydälle pantu asia
Valtuutettu Hanna-Kaisa Siimeksen toivomusponsi: päiväkotien tukitoimien tarpeen selvittäminen

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Toukolan tontin 23124/39 asemakaavan muuttaminen (nro 11782)

Selitys korkeimmalle hallinto-oikeudelle Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä tehdystä valituksesta Laajasalon tonttien 49247/1 ja 2 ja 49163/8 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaava-asiassa (nro 11553)

Lasten päiväkoti Tuulimyllyn hankesuunnitelman hyväksyminen

Päiväkotihuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden ostaminen Asunto Oy Helsingin Tuulimylly -nimisestä yhtiöstä

Suomen Pelastusarmeijan Säätiön poikkeamishakemus

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston poikkeamishakemus

MK Finland 3 Oy:n poikkeamishakemus

VT Kimmo Helistön toivomusponsi eri kielille käännettävän asukkaan asumisoppaan toteuttamisesta kaupungin vuokra-asuntoyhtiöissä

Rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen määrääminen vuonna 2009 Helsinkiin Sipoosta ja Vantaasta liitettäville alueille

Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston päätöksestä tehdyistä valituksista ns. Aurinkomäen alueen asemakaava-asiassa (nro 11680)

103

Puotilan Kiinteistöt Oy:n ylimääräinen yhtiökokous

107

Sopimuksen tekeminen As Oy Helsingin Pohjoiskaari 15:n kanssa poikkeamispäätöksen johdosta (Lauttasaari, tontti 31011/3)

110

Förklaring till högsta förvaltningsdomstolen med anledning av besvär över detaljplaneändring för östra Jollas (nr 11470)
Selitys Korkeimmalle hallinto-oikeudelle Itä-Jollaksen asemakaavan muutosta (nro 11470) koskevan valituksen johdosta

114

HALLINTOKESKUKSEN KUUDEN TEHTÄVÄN MUUTTAMINEN VIROIKSI

Khs 2008-1482

Hallintokeskus esittää, että seuraavat työsuhteiset tehtävät muutetaan viroiksi 1.7.2008 alkaen.

Nimike	Vakanssinumero	Osasto

Johtava asiantuntija	088047	Kansainvälinen toiminta

Erityisasiantuntija	088104	Kansainvälinen toiminta

Verkkoviestintä-päällikkö	088132	Viestintä

Julkaisupäällikkö	016879	Viestintä

Näyttelypäällikkö	016881	Viestintä

Talous- ja henkilöstö-suunnittelija	088049	Hallintopalvelut

Kuntalain 44 §:n mukaan sellaista kunnan tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa, tulee hoitaa virkasuhteessa. Tämä koskee myös julkista valtaa käyttävän viranhaltijan sijaisena toimivaa henkilöä.

Hallintokeskuksessa on aloittanut uutena osastona 1.3.2008 kansainvälinen toiminta. Hallintojohtaja on määrännyt kansainvälisen toiminnan päällikön sijaisiksi kaksi henkilöä, joista johtava asiantuntija Olli Keinänen toimii kansainvälisen toiminnan päällikön sijaisena paitsi vieraanvaraisuutta koskevissa asioissa, joissa sijaisena toimii erityisasiantuntija Victor Andersson. Andersson toimii myös muissa asioissa kansainvälisen toiminnan päällikkönä, mikäli johtava asiantuntija Keinänen on estyneenä. Molemmat sijaisiksi määrätyt toimivat tällä hetkellä työsuhteisissa tehtävissä. Keinäseltä ja Anderssonilta on hankittu kirjalliset suostumukset työsuhteisten tehtävien lakkauttamiseen ja vastaavien virkojen perustamiseen. Keinänen ja Andersson tullaan siirtämään hallintojohtajan päätöksellä perustettaviin virkoihin. Palvelussuhdelajin muutoksella ei ole vaikutusta palkkaukseen.

Viestinnässä viestintäpäällikön ensisijaisesti sijaisena toimiva lehdistöpäällikkö on virkasuhteessa. Viestinnän toiminnassa tulee eteen myös tilanteita, joissa sekä viestintäpäällikkö että lehdistöpäällikkö ovat tilapäisesti estyneitä hoitamaan osaston päällikön tehtävää. Siksi on tarkoituksenmukaista, että myös muut osaston yksikönpäälliköiden työsuhteiset tehtävät (verkkoviestintäpäällikkö, julkaisupäällikkö ja näyttelypäällikkö) muutetaan virkasuhteisiksi, jotta näitä tehtäviä hoitavat henkilöt voivat tarvittaessa toimia viestintäpäällikön sijaisina. Lisäksi virkasuhteisuus mahdollistaa tarvittaessa pienehköjen hankintavaltuuksien delegoinnin yksiköiden päälliköille (esim. julkaisupalvelun tuottaman kaupungin asukaslehden artikkelien ostaminen free lance -toimittajilta). Verkkoviestintäpäällikkö ja julkaisupäällikkö toimivat myös sananvapauslain 4 §:n mukaisina kaupungin verkkojulkaisun ja asukaslehden vastaavina toimittajina, jotka em. lain kohdan nojalla päättävät näiden julkaisujen sisällöstä. Koska näissä julkaisuissa on kyse julkisen viranomaisen tiedottamisesta, on tarkoituksenmukaista, että tällaisten julkaisujen vastaavina toimittajina toimivat viranhaltijat. Verkkoviestintäpäällikkö Ari Tammelta, julkaisupäällikkö Rita Ekelundilta ja näyttelypäällikkö Kirsi Hasulta on hankittu kirjalliset suostumukset työsuhteisten tehtävien lakkauttamiseen ja vastaavien virkojen perustamiseen. Virkoihin tullaan siirtämään hallintojohtajan päätöksellä tehtäviä jo työsuhteisina hoitaneet edellä mainitut henkilöt. Palvelussuhdelajin muutoksella ei ole vaikutusta palkkaukseen.

Hallintopalveluissa osastopäällikön sijaisiksi hallintojohtaja on määrännyt kolme henkilöä, joista ensisijaisesti sijaisena toimiva informaatikko ja toissijaisesti sijaisena toimiva projektipäällikkö ovat virkasuhteisia. Kolmantena sijaisena toimiva talous- ja henkilöstösuunnittelija Satu Kantola toimii työsuhteisessa tehtävässä. Kantolalta on hankittu kirjallinen suostumus työsuhteisen tehtävän lakkauttamiseen ja vastaavan viran perustamiseen. Kantola tullaan siirtämään hallintojohtajan päätöksellä perustettavaan virkaan. Palvelussuhdelajin muutoksella ei ole vaikutusta palkkaukseen.

KJ Kaupunginhallitus päättänee perustaa 1.7.2008 alkaen hallintokeskuksen kansainväliseen toimintaan sijoitettujen johtavan asiantuntijan (vak.nro 088047) ja erityisasiantuntijan (vak.nro 088104), viestintään sijoitettujen verkkoviestintäpäällikön (vak.nro 088132), julkaisupäällikön (vak.nro 016879) ja näyttelypäällikön (vak.nro 016881) sekä hallintopalveluihin sijoitetun talous- ja henkilöstösuunnittelijan (vak.nro 088049) työsuhteisten tehtävien tilalle vastaavat samanpalkkaiset virat.

Pöytäkirjanote Olli Keinäselle, Victor Anderssonille, Ari Tammelle, Rita Ekelundille, Kirsi Hasulle, Satu Kantolalle, talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluille, hallintokeskuksen kansainväliselle toiminnalle, viestinnälle, hallintopalveluille sekä henkilöasioiden hoitajalle.

Lisätiedot:
Teppo Tiina, vs. projektipäällikkö, puhelin 310 36018

LAUSUNTO ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUKSELLE PALOTARKASTUKSIA KOSKEVIEN MÄÄRÄYSTEN NOUDATTAMISESTA HELSINGISSÄ

Khs 2008-1379

Etelä-Suomen lääninhallitus pyytää (28.5.2008) lähettämään selvitykset erityiskohteiden ja asuinrakennusten palotarkastusten lakimääräisten velvoitteiden saavuttamisesta Helsingissä sekä lausunnon Helsingin pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikön ja pelastuslautakunnan puheenjohtajan Helsingin Sanomissa 22.4.2008 uutisoiduista näkemyksistä.

Selvitys tulee toimittaa Etelä-Suomen lääninhallituksen pelastusosastolle 30.6.2008 mennessä.

./. Etelä-Suomen lääninhallituksen selvityspyyntö kokonaisuudessaan on tämän asian liitteenä.

Palotarkastusten lakimääräisten velvoitteiden saavuttaminen Helsingissä

Etelä-Suomen lääninhallitus toteaa mm., että palotarkastus on toimitettava asuinrakennuksissa ja niihin henkilö- ja paloturvallisuuden kannalta rinnastettavissa kohteissa palvelutasopäätöksessä päätetyin väliajoin ja valtioneuvoston asetuksella säädettävissä kohteissa, joissa henkilö- ja paloturvallisuudelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran voidaan arvioida olevan tavanomaista suuremman, vuosittain ja tarvittaessa useamminkin.

Sisäasiainministeriön palotarkastusohjeen mukaan asuinrakennusten palotarkastusväli tulisi olla enintään 10 vuotta.

Helsingin pelastuslaitoksen voimassa olevan palvelutasopäätöksen vuosille 2005-2008 mukaan 10 vuoden välein tarkastetaan kaikki asuinrakennukset.

Etelä-Suomen lääninhallitus pyytää selvitystä mm. erityiskohteiden ja asuinrakennusten palotarkastusten suoritemäärästä sekä palotarkastustyöhön kohdennetuista resursseista.

Helsingin pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikön ja pelastuslautakunnan puheenjohtajan näkemykset

Etelä-Suomen lääninhallitus viittaa Helsingin Sanomissa 22.4.2008 uutisoituihin Helsingin pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Seppo Sihvosen ja pelastuslautakunnan puheenjohtajan Pauli Leppä-ahon haastatteluihin ja tiedustelee, yhtyykö Helsingin kaupunki esitettyihin kannanottoihin ja näkemyksiin.

Pelastuslaitos on antanut vastineen asiassa 11.6.2008. Pelastuslaitos toteaa asiasta seuraavaa:

Yleistä Helsingin pelastuslaitos tuntee pelastuslain mukaiset säädökset ja pyrkii täyttämään lain asettamat velvoitteet käytettävissä olevien resurssien ja parhaan tiedon mukaisesti. Pelastuslaitos tiedostaa, ettei ole pystynyt täyttämään kaikkia lain vaatimuksia, koska ei ole pystynyt ennakoimaan riittävässä määrin onnettomuuksien ehkäisyn muuttuvaa tehtäväkenttää. Pelastuslaitos ei kuitenkaan katso tästä aiheutuneen haittaa alueen ja asukkaiden turvallisuudelle, sillä resurssit on kohdistettu toimintaan, jonka vaikuttavuutta onnettomuuksien ehkäisyyn pidetään suurimpana.

Etelä-Suomen lääninhallitus on selvityspyynnössään kiinnittänyt erityistä huomiota palotarkastusten alhaisiin suoritusmääriin Helsingissä. Palotarkastukset ovat kuitenkin vain osa pelastuslain edellyttämää onnettomuuksien ennaltaehkäisyä joskin perinteisenä toimintamuotona selväpiirteisimmin määriteltyjä. Kokonaisuudessa on kuitenkin myös muuta onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvää toimintaa. Kaikki korjausmääräyksen saaneet kohteet tulee myös jälkitarkastaa. Kuntalaiset tekevät ylimääräisten palotarkastusten pyyntöjä. Erityisten palotarkastusten ja niitä edeltävien rakenteellisten paloturvallisuusohjausten määrä on yli tuhat suoritetta vuodessa.

Tämän vuoden alusta Helsingissä on aloitettu erityiskohteissa tarkastusmenettely, jossa pyritään luokittelemaan kohteet riskiluokkiin. Sen perusteella voimavarat keskitetään niihin kohteisiin, joissa riski on suurin sen sijaan, että jaamme voimavaramme tasaisesti kaikkiin kohteisiin. Myös tarkastuksen malli on uusittu. Enää emme keskity tarkastamaan pelkästään teknisiä asioita, vaan pyrimme tapaamaan kohteen johtoa ja yhdessä heidän kanssa arvioimaan ja kehittämään kohteen kokonaistuvallisuutta parempaan suuntaan. Uusi malli vie useimmissa kohteissa enemmän aikaa kuin perinteinen huoltomiehen kanssa tehty kierros.

Kemikaalivalvontaan liittyvien tehtävien määrä on lisääntynyt vuoden 2005 liittyvän lainmuutoksen myötä. Onnettomuuksien tutkinnan (palontutkinnan) velvoitteet ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina. Lisäksi Helsingissä tapahtuu runsain määrin muuta sellaista toimintaa jota ei suoranaisesti ole kirjattu lakiin liittyvinä tarkastuskäsitteen mukaisina tehtäviin, mutta jotka vaativat pelastusviranomaisilta laajojakin toimenpiteitä. Tällaisia ovat mm. kaikki yleisötapahtumat. Erimuotoisia turvallisuuskysymyksiin liittyviä lausuntoja vuositasolla annetaan yli 200 kpl.

./. Liite: Onnettomuuksien ehkäisy, tilastoyhteenveto v. 2007

Lisäksi panostamme erityisesti yhteistyöhön muiden toimijoiden ja viranomaisten kanssa. Tästä on hyvänä esimerkkinä 21.5.2008 koolle kutsumamme foorumi, johon osallistui yli 20 päättävässä asemassa olevaa henkilöä erityisryhmien asumisen ja hoidon piiristä. Foorumin kokoontuminen on jo nyt saanut aikaan jatko-ohjelmia ja yhteistyöhankkeita eri toimijoiden kesken.

Lääninhallituksen tekemässä vuoden 2006 vertailussa Helsingin pelastustoimialueella suoritettujen lakimääräisten palotarkastusten määrä ei yllä samalle tasolle kuin parhaimmilla Suomen pelastusalueilla. Toisaalta turvallisuuskouluttamisen ja valistamisen määrä vaihteli eri pelastustoimen alueilla 9,3 % -21,8 % (tavoite 20 %). Helsingissä valistusprosentti oli 21,8 % kuntalaisista. Turvallisuuskoulutus on Helsingissä normitettu suoritus. Samassa vertailussa Helsingin pelastusalueen pelastustehtävien määrä tuhatta asukasta kohden on pienempi kuin muiden pelastustoimialueiden. Erityisesti tämä korostuu, jos huomioidaan Helsingin henkilömäärän kasvu työaikoina ja vapaa-ajan vierailujen seurauksena.

Rakennuspalojen määrä on kaikilla pelastustoimen alueilla kasvanut huolimatta siitä, että palotarkastusten määrä vaihtelee 42 % - 92 % lakisääteisestä tasosta.

Helsingin pelastuslaitoksen onnettomuuksien ehkäisyyn varatut resurssimäärät ovat seuraavat:

- yhdeksän (9) turvallisuuskouluttajaa

- 19 alueellista palotarkastajaa

- kuusi (6) rakenteellisen paloturvallisuuden ohjaus- ja neuvonta tehtäviin

- asuinrakennusten palotarkastusten suorittaminen on ohjeistettu operatiivisen henkilöstön tehtäväalueeksi. Samoin on tehty myös noin 500 erityiskohteen osalta.

Selvitys pyydettyihin asioihin

1. Palotarkastusten lakimääräisten velvoitteiden saavuttaminen

Erityiskohteet

Lukumääräisesti tarkasteltuna lakiin kirjoitettuna velvoitteena erityiskohteiden 42 % tarkastusmäärää lukuarvona ei voida pitää hyvänä, enintään tyydyttävänä. Tarkastukset on kuitenkin kohdistettu merkittävimpiin riskikohteisiin kuten hoitolaitoksiin, joten erityiskohteiden kokonaisriskistä ne kattavat suuremman osan. Riskikohteiden luokittelu riskiarvonsa perusteella ohjaa tarkastukset sinne missä riskit ovat suurimmat.

Aluepalotarkastajien tehtäväkenttään kuuluvat myös yleisötapahtumat, kemikaalivalvonta, onnettomuuden tutkinta, jälkipalotarkastukset, pyydetyt tarkastukset ja tarkastustoiminnan kehittäminen. Aluepalotarkastajien (19) tehtäviin kuuluvat erityiskohteista pääsääntöisesti vaativimmat (4000 kpl) Lisäksi helpohkoja erityiskohteita (n. 500 kohdetta) tarkastavat palopäällystökoulutuksen saaneet operatiivisen toimialan viranhaltijat (ravintolat).

Resurssitarpeita määriteltäessä esiintyy valtakunnallisestikin kovin erilaisia tapoja. Hyvin yleisesti arvioidaan, että yksittäisen palotarkastajan työstä enintään noin 50 % ohjautuu varsinaiseen palotarkastamiseen, eli kohteissa käynteihin. Työtehtäviin liittyy merkittävällä tavalla myös työn kehittämistä, kokouksia, koulutusta ja kohdekäyntien sopimisia ja luonnollisesti tarkastuspöytäkirjojen kirjoittamiset. Yksittäisen kohteen vaatimasta tarkastusajasta vaihteluväli on 1-8 tuntia. Vaativimmillaan yksittäinen kohde voi edellyttää useamman päivän palotarkastajan läsnäoloa. Keskiarvo kohteiden tarkastamisessa on n. 4 tuntia. Tämän laskukaavan pohjalta resurssitarve pelkkien 4000 kohteen vuosittainen läpikäyntiin edellyttäisi vähintään 40 aluepalotarkastajan työpanosta, kun otetaan huomioon kaikki tarkastajan tehtävät.

Palvelutasopäätöksen esityksissä resurssilisäystä vuosille 2009 – 2012 on esitetty neljän (4) palotarkastajanimikkeen verran. Vuosilla 2005 – 2008 onnettomuuksien ehkäisyyn kohdennettujen resurssien lisäys on ollut kuusi (6) virkaa. On kuitenkin muistettava, että odotukset onnettomuuksien ehkäisytyön monipuolisesta kohdentamisesta ovat koko ajan lisääntyneet.

Asuinrakennukset

Helsingin asuinrakennuskanta koostuu pääasiassa kerrostaloasunnoista. Asuinkerrostalojen palotarkastusten vaikutus tulipaloihin on marginaalista. Suurin osa tulipaloista tapahtuu kerrostalojen asuinhuoneistoissa. Yksittäisen asuinhuoneiston palotarkastaminen ei ole käytännön syistä mahdollista ja toisaaltakaan edes järkevää. Asuinkerrostalojen osalta palotarkastustyön keskeinen vaikutin kohdentuu pitkälti ullakko- ja kellarikerrosten palokuormiin sekä pelastusteiden ja piha-alueiden järjestelyihin. Omakotitalojen osalta palotarkastamisen vaikuttaminen kohdentuu paremmin suoraan asukkaisiin. Asuinrakennusten kaltaisten kohteiden tarkastusvälin määrittäminen on mahdollista palvelutasopäätöksellä. Palotarkastusohjeen 10 vuoden väliä voidaan pitää suosituksena. Pelastuslaitoksen nykyiseen palvelutasopäätökseen asia on kirjattu asuinrakennusten palotarkastusväli 10 vuodeksi.

Numeerisena tavoitteena saavutettu tulos 779 tarkastusta vuonna 2007 ei luonnollisestikaan ole hyvä, välttämättä ei edes tyydyttävä (= 3 % koko asuinrakennuskannasta ja 30 % vuotuisesta tarkastusmäärästä).

Asuinrakennusten vuosittain tarkastettavan määrän vaihteluväli on 1 500 – 3 000 välissä riippuen tarkastusvälimäärittelystä. Viimevuosien aikainen (hätäkeskusuudistuksen myötä tullut) yli 10 % suuruinen hälytystehtävien määrän kasvu on verottanut operatiivisen henkilöstön mahdollisuuksia suorittaa heidän tehtäväkenttään asetettujen tarkastusten suorittamista.

./. Liite: Tehtävämäärien kehitys

Asiallisesti tehty asuinrakennusten nykymuotoinen palotarkastaminen edellyttää noin yhden työtunnin työpanosta kohteessa. Helsingin kaupungin asuinrakennusten rakennuskannan lukumäärä edellyttäisi aiemmin mainitulla 50 %:n työaikakäytettävyydellä ja 10 vuoden tarkastusvälillä noin 4-5 vain asuinrakennuksiin keskittyvää tarkastajaa. Tällöinkin jäisi tavoittamatta lähes koko asukaskanta.

Pelastuslautakunnan ja riskienhallintayksikön päällikön näkemykset

Riskienhallintayksikön päälliköltä Seppo Sihvoselta on pyydetty aiemmin heti lehtiuutisen jälkeen erillinen selvitys hänen näkemyksestään asiasta.

Selvityksessään hän on sitä mieltä, että uutisoinnissa on yhdistetty kaksi erillistä asiaa; nykyinen palotarkastusten suoritemäärä ja se mihin suuntaan asiaa pitäisi kehittää.

Pelastuslaitoksen johto ei ole kehottanut riskienhallintayksikön päällikköä lain rikkomiseen laissa kirjoitetun toimintalinjan muuttamisella. Vastuullisena virkamiehenä hän luonnollisesti priorisoi lakivelvoitteisiin nähden niukkojen resurssien kohdistamista mahdollisiin potentiaalisiin onnettomuuskohteisiin unohtamatta kuitenkaan mitään osa-aluetta. Päinvastoin hän on virkamiesrohkeutta käyttäen kohdentanut resursseja myös sellaisille alueille joilla toimintaa laki ei suoranaisesti velvoita, mutta joissa piilee merkittäviä riskejä tai jotka muutoin edesauttavat riskien tunnistamista tai hallintaa. Tässä suhteessa hän olisi voinut olla vieläkin rohkeampi.

Pelastuslautakunnan puheenjohtaja Pauli Leppä-aho on lausunnossaan arvioinut Helsingin kaupungin onnettomuuksien ehkäisyn ja siihen kuuluvan palotarkastustoiminnan kokonaisvaltaista tasoa todetessaan, että palotarkastukset ovat Helsingissä erittäin hyvin hoidossa.

Yhteenveto Helsingin pelastuslaitos ei toiminnassaan ole lähtenyt määrätietoisesti rikkomaan pelastuslain määräyksiä palotarkastustoiminnasta vaan toteuttamaan pelastuslain asettamia velvoitteita kokonaisvaltaisesti. Käyttääkseen nykyisiä resursseja tehokkaammin niitä on kohdennettava kunnan alueella vallitsevien riskien perusteella. Helsingin kokoisessa ja kaltaisessa kaupunkirakenteessa resurssien kohdentamisessa täytyy tehdä valintaa. Nykyisellään tuo valinta näkyy laissa tarkasti määriteltyjen tehtävien alhaisena suoriteprosenttina.

Helsingin pelastuslaitos on omasta mielestään ollut virkamiesasenteissaan edistyksellinen esittäessään mm. sisäasiainministeriölle näkemyksiään käynnissä olevaan pelastuslain uudistamiseen liittyvistä onnettomuuden ehkäisyn kehittämistarpeista. Tällaisia keskeisiä asiasisältöjä ovat mm. vaikuttavuudeltaan parempien työtapojen löytäminen, onnettomuuksien ehkäisytyön kohdentamisen mahdollisuus alueellisten riskien mukaan, kohteiden omavalvontajärjestelmän tehokkaampi toimivuus, viranomaisten välinen velvoittavampi yhteistyö myös onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä jne.

Pelastuslaitoksen tekemien omien tilastohavaintojen mukaan määrällinen palotarkastaminen ei ole vaikuttanut rakennuskannassa tapahtuvien tulipalojen määrän edes suhteelliseen laskuun. Vuosina 2003 -2004 palotarkastusmääriä lisättiin tuntuvasti lääninhallituksen uhkasakon uhkaamana muiden tehtävien kustannuksella, mutta tulipalojen määrä kääntyi kasvuun. Havainnot tukevat käsitystä, että keskeistä ei ole tarkastusten määrä vaan laatu, joskaan tilastollista päättelyä niiden varassa ei voida tehdä.

./. Liite: Tulipalojen ja palotarkastusmäärien korrelaatiosta

Yhteiskunnan nopea kehittyminen ja tähän liittyvä ihmisten lisääntyneet turvallisuus vaatimukset edellyttävät onnettomuuksien ehkäisyyn kohdennettujen voimavarojen yhteistyömuotoista lisäämistä ja näiden myötä menetelmien kehittämistä. Tämä käy ilmi hyvin vahvasti myös valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden toisestakin ohjelmasta.

Edellä mainittujen kaltaiset havainnot ja toimenpideohjelmien olemassaolo velvoittavat virkamieskuntaa esittämään uudenlaisia menetelmiä työn vaikuttavuuden lisäämiseksi.

Helsingin pelastuslaitos ei ole esittämässä merkittäviä resurssilisäyksiä tarkastustoimintaan määrällisten tavoitteiden saavuttamiseksi nykyisen lain voimassaoloaikana. Me haluamme resursoida jatkossa tehokkaisiin työmenetelmiin ja laajaan yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa, jotta onnettomuudet saataisiin oikeasti vähenemään alueellamme.

Ryj toteaa pelastuslautakunnan puheenjohtajan ilmoittaneen (12.6.2008) Helsingin Sanomissa 22.4.2008 uutisoiduista näkemyksistä, että hän ei ole antanut minkäänlaista lausuntoa Helsingin Sanomille lautakunnan puheenjohtajan ominaisuudessa. Yksityishenkilönä Pauli Leppä-aho on sitä vastoin esittänyt näkemyksiään mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa 30.5.2008.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee lähettää Etelä-Suomen lääninhallitukselle seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus toteaa erityiskohteiden ja asuinrakennusten palotarkastusten lakimääräisten velvoitteiden saavuttamisesta Helsingissä

seuraavaa:

Kerran vuodessa tarkastettavat kohteet

Palvelutasopäätöksen 2005 perusteluosan mukaan kerran vuodessa tarkastettavien kohteiden lakisääteisistä velvoitteista voitaisiin vuoden 2005 henkilöstöresursseilla saavuttaa noin 45 %. Vuodelta 2007 kerättyjen tietojen mukaan erityiskohteista voitiin tarkastaa yhteensä 42 %. Tarkastukset on kohdistettu merkittävimpiin riskikohteisiin riskikohteiden riskiarvioluokittelun perusteella. Lukumääräisesti tarkasteltuna tarkastusmäärää voidaan pitää enintään tyydyttävänä. Kaupunginhallitus katsoo kuitenkin, että ottaen huomioon käytettävissä olevat resurssit, kohteiden lukumäärä sekä se, että vaativimpien kohteiden tarkastuksia suorittavien aluepalotarkastajien tehtäviin sisältyy lukuisia muitakin tehtäviä, mm. suuret yleisötapahtumat, voidaan kohteissa suoritettavien tarkastusten määrää pitää hyvänä.

Helsingin pelastuslaitoksen onnettomuuksien ehkäisyyn varatut resurssimäärät ovat seuraavat:

- yhdeksän (9) turvallisuuskouluttajaa

- 19 alueellista palotarkastajaa

- kuusi (6) rakenteellisen paloturvallisuuden ohjaus- ja neuvonta tehtäviin

- asuinrakennusten palotarkastusten suorittaminen on ohjeistettu operatiivisen henkilöstön tehtäväalueeksi. Samoin on tehty myös noin 500 erityiskohteen osalta.

Aluepalotarkastajien tehtäväkenttään kuuluvat palotarkastusten lisäksi myös yleisötapahtumat, kemikaalivalvonta, onnettomuuden tutkinta, jälkipalotarkastukset, pyydetyt tarkastukset ja tarkastustoiminnan kehittäminen. Aluepalotarkastajien (19) tehtäviin kuuluvat erityiskohteista pääsääntöisesti vaativimmat (4000 kpl). Lisäksi helpohkoja erityiskohteita (n. 500 kohdetta) tarkastavat palopäällystökoulutuksen saaneet operatiivisen toimialan viranhaltijat (ravintolat).

Palvelutasopäätöksen esityksissä resurssilisäystä vuosille 2009-2012 on esitetty neljän (4) palotarkastajanimikkeen verran. Vuosilla 2005 – 2008 onnettomuuksien ehkäisyyn kohdennettujen resurssien lisäys on ollut kuusi (6) virkaa. Palotarkastusten lisäksi viranhaltijoiden työhön kuuluu runsaasti muitakin tehtäviä, erimuotoisiin turvallisuuskysymyksiin annettuja lausuntoja, yhteistyö muiden toimijoiden ja viranomaisten kanssa, turvallisuuskouluttaminen ja valistus ym.

Asuinrakennukset Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin asuinrakennuskanta koostuu pääasiassa kerrostaloasunnoista. Yksittäisen asuinhuoneiston palotarkastaminen ei ole käytännön syistä mahdollista. Asuinkerrostalojen osalta palotarkastustyön keskeinen vaikutin kohdentuu pitkälti ullakko- ja kellarikerrosten palokuormiin sekä pelastusteiden ja piha-alueiden järjestelyihin. Omakotitalojen osalta palotarkastamisen vaikuttaminen kohdentuu paremmin suoraan asukkaisiin. Pelastuslaitoksen nykyiseen palvelutasopäätökseen on kirjattu asuinrakennusten palotarkastusväli 10 vuodeksi.

Tarkastettavien asuinrakennusten lukumäärä Helsingissä vuonna 2007 oli 1400, joista voitiin tarkastaa 779 rakennusta (56 %), 3 % koko asuinrakennuskannasta ja 30 % vuotuisesta tarkastusmäärästä. Kaupunginhallitus toteaa, että numeerisena tavoitteena saavutettu tulos ei luonnollisestikaan ole hyvä.

Asuinrakennuksia tarkastetaan vuosittain 1500-3000, määrän riippuessa tarkastusvälimäärittelystä. Viimevuosien hätäkeskusuudistuksen myötä tullut yli 10 % suuruinen hälytystehtävien määrän kasvu on vähentänyt operatiivisen henkilöstön mahdollisuuksia suorittaa heidän tehtäviinsä kuuluvien tarkastusten suorittamista.

Yksittäisen palotarkastajan työstä enintään noin 50 % ohjautuu varsinaiseen palotarkastamiseen eli kohteissa käynteihin. Asiallisesti tehty asuinrakennusten nykymuotoinen palotarkastaminen edellyttää noin yhden työtunnin työpanosta kohteessa. Helsingin kaupungin asuinrakennusten rakennuskannan lukumäärä edellyttäisi em. 50 %:n työaikakäytettävyydellä ja 10 vuoden tarkastusvälillä noin 4-5 vain asuinrakennuksiin keskittyvää tarkastajaa. Tällöinkin jäisi tavoittamatta suurin osa asuntokannasta.

Helsingin pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikön ja pelastuslautakunnan puheenjohtajan näkemykset

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupunginhallituksen toimialaan kuuluu seurata, että kaupungin toimielimet, virastot ja laitokset sekä ne yhteisöt, laitokset ja säätiöt, joissa kaupungilla on määräysvaltaa, toimivat kaupunginvaltuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti.

Kaupunginhallitus katsoo, että sen toimialaan ei kuulu antaa lausuntoa selvityspyynnössä esitetyistä näkemyksistä.

Riskienhallintayksikön päällikön Seppo Sihvosen Helsingin Sanomissa 22.4.2008 uutisoidusta haastattelusta antaman selvityksen mukaan artikkelissa on yhdistetty kaksi erillistä asiaa: nykyinen palotarkastusten suoritemäärä ja se mihin suuntaan asiaa pitäisi kehittää. Pelastustoimi on selvittänyt asian, eikä asia ole antanut aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Pelastuslautakunnan puheenjohtaja Pauli Leppä-aho on ilmoittanut, että hän ei ole antanut minkäänlaista lausuntoa Helsingin Sanomille lautakunnan puheenjohtajan ominaisuudessa. Yksityishenkilönä Pauli Leppä-aho on sitä vastoin esittänyt näkemyksiään mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa 30.5.2008.

Kirje Etelä-Suomen lääninhallitukselle ja pöytäkirjanote pelastuslaitokselle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Etelä-Suomen lääninhallituksen selvityspyyntö 28.5.2008
	Liite 2	Onnettomuuksien ehkäisy, tilastoyhteenveto v. 2007
	Liite 3	Tehtävämäärien kehitys
	Liite 4	Tulipalojen ja palotarkastusmäärien korrelaatiosta

16.6.2008 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO SEUDULLISEN JOUKKOLIIKENTEEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA

Khs 2008-1011

YTV pyytää (11.4.2008) lausuntoa seudullisen joukkoliikenteen toimintaedellytysten kehittämissuunnitelmasta 30.6.2008 mennessä.

./. Esityslistan liitteinä 1 ja 2 ovat lausuntopyyntökirje sekä suunnitelman esittelykalvosarja. Suunnitelmaan liittyvä aineisto raportteineen löytyy YTV:n internet-sivuilta:

http://www.ytv.fi/FIN/liikenne/tietoa_liikenteesta/suunnitelmat_ja_tutkimukset/toimintaedellytykset/liikennointisuunnitelma.htm

Joukkoliikennelautakunta toteaa (29.5.2008), että Helsingin alueella seutuliikenne käyttää pääosin säteittäisiä pääväyliä, jossa on myös paljon Helsingin sisäistä liikennettä. Parannustoimenpiteet hyödyttäisivät sekä seudullisia että sisäisiä joukkoliikenneyhteyksiä, mutta mahdollisuudet parannuksiin ovat kovin rajalliset.

Helsingissä viime aikoina tehdyt tärkeimmät sujuvoittamishankkeet ovat olleet liikennevaloetuuksien lisääminen (Helmi-järjestelmä) ja vaihtopysäkkialueiden kehittäminen. Tärkeille vaihtopysäkkialueille suunnitellaan informaation, pysäkkivarustuksen ja jalankulkuyhteyksien parannuksia. Osa näistä on jo toteutusvaiheessa, pääpaino on ollut informaation parantamisessa. Monet raportissa esitetyistä toimenpiteistä sisältyvät vaihtopysäkkien parannustyöhön.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (15.5.2008) seuraavaa:

Lausunnon tiivistelmä

Kaupunkisuunnittelulautakunta pitää joukkoliikenteen toimintaedellytysten kehittämistä tärkeänä, koska se tukee Helsingin tavoitteita joukkoliikennematkojen nopeuttamisen ja kuljetusosuuden lisäämisen osalta. Osa raporttiluonnoksessa esitetyistä toimenpiteistä on vaikuttavuudeltaan hyviä, mutta niiden toteuttamiskelpoisuus vaatii jatkotarkasteltuja eri näkökulmista. Monet esitetyistä toimenpiteistä ovat jo valmisteilla tai kokeiluvaiheessa. Luonnoksessa on esitetty myös sellaisia toimenpiteitä, joiden toteuttaminen ei vaikuta mahdolliselta.

Lausunto

Yleistä

Helsingin kannalta tavoiteltavinta on Helsingin sisäisten ja Helsingin alueella kulkevien sekä helsinkiläisten että muiden seudullisten joukkoliikennematkojen mahdollisimman suuri kuljetusosuus. Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 28.9.2005 hyväksyä joukkoliikenteen kehittämisen strategisiksi tavoitteiksi vuoteen 2012 mennessä, että raitioliikenteen nopeustaso on kasvanut vuoden 2004 tasosta + 4 % ja Helsingin sisäisen bussiliikenteen + 6 %. Samassa yhteydessä valtuusto päätti tavoitteiksi, että vuoteen 2012 mennessä joukkoliikenneosuus ajoneuvoliikenteessä niemen rajalla ruuhka-aikana on 73 % ja poikittaisessa liikenteessä 17 %.

Sujuvuus

Joukkoliikennekaistojen valvonnan tehostaminen on luonnoksen mukaan yksittäinen ja tärkeä joukkoliikenteen sujuvuuteen vaikuttava toimenpide. Oikeusministeriön asettama työryhmä selvittää parhaillaan kunnan mahdollisuuksia avustaa poliisia nykyistä enemmän automaattivalvonnassa. Luonnoksessa esitetään lisäksi erilaisia keinoja, kuinka joukkoliikennekaistamerkintöjä voidaan tehostaa tiemerkinnöillä, kaistojen maalaamisella tai pinnoittamisella ja valaisemalla LED-valoilla. Näiden keinojen vaikuttavuutta kannattaa tutkia olosuhteiltaan vaativissa paikoissa. Tutkimuksen suunnitteluvaiheessa tulee kuitenkin tarkistaa, että toimenpide on tieliikennelain mukainen.

Luonnoksen mukaan risteysruudukoita kannattaa toteuttaa liittymiin, jotka tukkeutuvat helposti. Tieliikennelaki ei tunne risteysruudukoita, mutta Helsingissä niitä kokeillaan liikenne- ja viestintäministeriön poikkeusluvalla tällä hetkellä kahdeksassa risteyksessä. Kaikkiaan risteysruudukoita on päätetty kokeilla kymmenessä risteyksessä, joten jatkossa kokeiluun otetaan mukaan vielä kaksi risteystä. Kokeilun tulokset vaikuttavat siihen, otetaanko risteysruudukot yleiseen käyttöön. Ulkomailla risteysruudukoiden käytöstä on saatu positiivisia kokemuksia.

Luonnoksessa kiinnitetään huomiota työnaikaisiin liikennejärjestelyihin katu- ja tiehankkeissa. Helsingissä selvitetään, kuinka katutöistä joukko- ja autoliikenteelle aiheutuvia haittoja voidaan vähentää. Eräs keino, jonka käyttökelpoisuutta selvitetään, on ylimääräisen maksun määrääminen urakoitsijalle, jos katutyön kesto ylittää sovitun ajan.

Luonnoksessa mainitaan laajavaikutteisena joukkoliikenteen sujuvoittamishankkeena Mannerheimintien bussikaistajärjestelyt. Eräänä ongelmana Mannerheimintiellä on olemassa olevien joukkoliikennekaistojen väärinkäyttö ja liian aikainen oikealle kääntyvän liikenteen ryhmittyminen bussiliikenteen eteen. Erikoisena ratkaisuna luonnoksessa esitetään, että nykyisten kaistojen sijaan rakennettaisiin selkeästi erotettu joukkoliikenteen kaista kadun keskimmäisille kaistoille, jolloin henkilöautoliikenne käyttäisi oikeanpuoleisia kaistoja. Mannerheimintien ehdotettujen joukkoliikennekaistajärjestelyjen toteuttamiskelpoisuuden arviointi edellyttää tarkempaa suunnittelua tilatarpeen ja pysäkkien käyttäjien sekä muun liikenteen turvallisuusvaikutusten selvittämiseksi.

Hämeentien kehittäminen on luonnoksen mukaan laajavaikutteinen joukkoliikenteen sujuvoittamishanke. Hämeentie mainitaan luonnoksessa hitaaksi ja pitkäksi Lahden- ja Tuusulanväylän liikenteen yhteydeksi, jolle esitetään useita toimenpide-ehdotuksia. Hämeentien kehittämisehdotusten tilanne on seuraava: 1) Hämeentien sillan ohittaminen tulisi tutkia alueen kaavoituksen yhteydessä. 2) Vallilan laakson joukkoliikennekadun asemakaavoitus on käynnissä. 3) Kurvin keskustan suunnan pysäkkien jakaminen edellyttää tarkempaa suunnittelua tilantarpeen riittävyyden selvittämiseksi. 4) Vaihtoalueen rakentaminen Hämeentien sillan kohdalle tutkitaan alueen asemakaavan laadinnan yhteydessä.

Pakilantien linja-autokaistojen toteuttamisesta on päätetty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 13.12.2007 Maunulan, Pirkkolan ja Metsälän liikenteenohjaussuunnitelmassa. Pakilantien liikennesuunnitelma tarkentuu alueen asemakaavoituksen yhteydessä ja ohjaus tarkistetaan tämän jälkeen.

Poikittaisyhteyden Munkkiniemi–Hämeentie kehittäminen on erittäin kannatettava ajatus; yksittäisten toimenpiteiden toteuttamisen osalta näköpiirissä oleva tilanne on seuraava: 1) Hämeentien sillan ohittaminen tulisi tutkia alueen kaavoituksen yhteydessä. 2) Vallilan laakson joukkoliikennekadun asemakaavoitus on käynnissä. 3) Pasilansiltaan liittyvät ratkaisut tehdään Keski-Pasilan kokonaissuunnitelman yhteydessä. 4) Joukkoliikennekaista Ramsaynrantaan tutkitaan. 5) Paciuksenkadun kahden vasemmalle kääntyvän kaistan mahdollisuus selvitetään liittymän valo-ohjauksen toimivuuden kannalta. 6) Mikäli satamaradan joukkoliikennekatu Vallilanlaaksoon päätetään rakentaa, Hämeentien ja Haukilahdenkadun liittymäalueelle saadaan hyvä vaihtoalue lyhyin kävely-yhteyksin pysäkiltä toiselle.

Luonnoksessa esitetään useita joukkoliikenteen käyttämien ahtaiden tai geometrialtaan hankalien liittymien ja osuuksien parannustoimenpiteitä. Helsingin kannalta 1) Mannerheimintien ja Helsinginkadun reunakivilinjan pyöristyksen loiventaminen on mahdollinen toimenpide; asia tutkitaan. 2) Hämeentiellä Kauppahallin kulmalla on maastossa kapenevasta tiestä varoittava liikennemerkki. Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto tulee tutkimaan erilaisia liikennevaloin järjestettäviä joukkoliikenteen etuisuuksia muissakin liittymissä ja katuosuuksilla, joilla joukkoliikenteen viiveet ovat kasvaneet suuriksi.

Pysäkit, terminaalit ja raideliikenneasemat

Pysäkkien, terminaalien ja raideliikenneasemien toteuttaminen ja kehittäminen ovat kannatettavia asioita, koska ne tukevat Helsingin tavoitteita joukkoliikennematkojen nopeuttamisen ja kuljetusosuuden lisäämisen osalta.

Toimenpiteiden vaikutukset ja kustannukset

Luonnoksessa on tutkittu esitettyjen joukkoliikenteen etuusverkkojen vaikutuksia seudullisen linja-autoliikenteen kustannuksiin. Esitetyn vuoden 2020 linjaston kokonaiskustannussäästöt ovat noin 9,5 miljoonaa euroa. Luonnoksen mukaan esitetyt toimenpiteet aiheuttavat niitä toteuttaville organisaatioille merkittäviä kustannuksia, mutta joukkoliikenteelle saatavat hyödyt ovat myös suuria. Hankkeiden tarkkojen toteutuskustannusten arvioiminen ei luonnoksen mukaan ole mahdollista, vaan se vaatii tarkempia suunnitelmia.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (15.5.2008), että Helsingin kaupungin yhteisstrategioissa ovat joukkoliikenteen edistäminen ja joukkoliikenteen olosuhteiden parantaminen vahvasti esillä. Joukkoliikenteen sujuvuuden edistämiseksi rakennusvirasto rakentaa ja peruskorjaa investointiohjelmansa mukaisesti kiertoliittymiä ja joukkoliikennekaistoja. Investointiohjelmassa on esimerkiksi Pitäjänmäen joukkoliikennekaista merkitty toteutettavaksi vuonna 2010. Rakennusvirasto rakentaa ja ylläpitää kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston määrittelemät katujen hidasteet ja pysäkkijärjestelyt sekä toteuttaa monia muita joukkoliikennettä parantavia toimenpiteitä.

Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto on aloittanut kunto- ja tarvekartoituksien teettämisen pääkaduilta saadakseen selville pääkadun ja katutilan puutteet turvallisuuden, toimivuuden, viihtyisyyden, kestävyyden (tekninen kunto) ja esteettömyyden osalta. Tarkastelun kohteena on kadun rakenteellinen kunto, hulevesien poisjohtaminen, katutilan rakenteet, esteettömyys, kalusteet, kasvillisuus, ulkovalaistus sekä puhtaanapito. Tärkeä näkökulma on lisäksi kadun ylläpidettävyys sekä mahdolliset ylläpidon esteet. Tavoitteena on tutkia kokonaisrahoitustarvetta ja määrittää havaittujen epäkohtien korjaamiseksi tarvittavat toimenpiteet ja priorisoida ne toimenpideohjelmaan. Lisäksi pääkatujen ajoradan päällysteen kuntoa tutkitaan vuosittain järjestelmällisesti PTM-mittauksilla. Mittaustuloksia käytetään vuosittaisen päällystysohjelman laadintaan, jossa pääkatujen tarpeita priorisoidaan.

Katu- ja puisto-osasto teettää parhaillaan selvitystä ns. hiljaisten päällysteiden käyttökohteista. Selvityksen tulosten perusteella aletaan päällystää osa kaduista hiljaisella asfaltilla. Myös linja-autopysäkkien ajoradan pintamateriaalin kestävyyden parantamisen mahdollisuuksia tulee tutkia. Yksi vaihtoehto olisi esimerkiksi käyttää betonikiveystä pysäkin ajoradan kohdalla, jolloin kehittämissuunnitelmassa esiin nostettua ongelmaa pysäkkien asfaltin rapautumisesta voitaisiin lieventää.

Helsingin kevyen liikenteen väylien ylläpidon laatutasojen asettamisessa on korostumassa tarvepohjainen näkökulma. Tämä tarkoittaa mm. että joukkoliikenteen pysäkeille ja terminaaleihin pyritään varmistamaan ylläpidon keinoin sujuvat ja esteettömät yhteydet kaikissa olosuhteissa.

Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan (PLJ 2007) sisältyvät joukkoliikenteen parantamishankkeet ovat laajoja hankekokonaisuuksia, joiden toteuttaminen edellyttää rahoituksen varmistamista hyvissä ajoin etukäteen. Yleisten töiden lautakunta pitää erittäin tärkeänä, että esimerkiksi Jokeri II -linjan, kuten muidenkin hankkeiden koko laajuuden vaikutukset esimerkiksi katuverkkoon ja kustannuksiin selvitetään kokonaisuutena ennen hankepäätöstä.

Kehittämisselvityksen mukaan joukkoliikenteen varikkoihin kohdistuu kaupungissa paineita muuhun maankäyttöön. Yleisten töiden lautakunta kannattaa selvityksen esitystä siitä, että kaavoituksessa on varattava uudet alueet varikkotoiminnoille vähintään samoilla toimintaedellytyksillä kuin mitä ne olivat niillä alueilla, joista joudutaan luopumaan.

Helsingin kaupungin liikennelaitos on yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa teettänyt viime vuonna kehittämisselvityksen Helsingin kuudesta lähijuna-asemasta. Aihepiireinä selvityksissä tarkasteltiin asemien valvontaa, ylläpitoa, esteettömyyttä, informaatiota ja opastusta, liityntäpysäköintiä ja asemien istuimia.

Lähijuna-asemien käyttö, ylläpito tai rakentaminen eivät ole rakennusviraston vastuulla, eivätkä myöskään liikenteen suunnitteluun liittyvät ratkaisut. Asemien liityntäjoukkoliikenteen järjestelyt ovat silti myös osa rakennusviraston rakentamaa ja ylläpitämää katuverkkoa jalankulku- ja polkupyöräilyväylineen. Sekä joukkoliikenteen että pyöräilyn lisäämiseksi on asemille rakennettava riittävät alueet pyörätelineitä ja pyörien säilytystä varten. Rakennusvirasto kunnostaa parhaillaan Kannelmäen aseman ympäristöä ja Malminkartanon juna-aseman ympäristön kunnostuksen suunnittelu on toimintasuunnitelmassa merkitty aloitettavaksi syksyllä 2008.

Esteettömyyteen on raportissa pysäkkien ja asemien osalta viitattu rakennusviraston Helsinki kaikille -projektin SuRaKu -ohjeisiin. On kuitenkin huomioitava, että esimerkiksi terminaaleissa esteettömän kulkuyhteyden aikaansaanti hissien ja liukuportaiden avulla ei riitä. Tekniset ratkaisut ovat liian ilkivalta-arkoja ja toiminnaltaan epävarmoja. Lisäksi etenkin hissit ovat usein turvattomuuden tunnetta herättäviä ja nuhjuisia. Jalankulkuliikenteen pääyhteyksien tasonvaihdot tulisikin rakentaa riittävän loivina luiskina.

Julkisten ja kaupallisten palvelujen integroiminen joukkoliikenteen terminaalien yhteyteen tulee ratkaista kaavoituksen keinoin. Ne ovat tärkeitä joukkoliikenteen käyttäjille ja niiden avulla voidaan parantaa myös käyttöympäristön turvallisuutta ja viihtyisyyttä.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (28.5.2008), että kehittämissuunnitelma on tärkeä työkalu pyrittäessä kaupunginvaltuuston hyväksymiin joukkoliikenteen nopeuttamis- ja kulkumuoto-osuus- tavoitteisiin.

Suunnitelmaan on koottu seutuliikenteen reittikatuja ja muita rakenteita koskevia kehittämisehdotuksia. Kustannukset ovat hyvin alustavia, kaikista hankkeista ei ole kustannuksia arvioitu ollenkaan. Osa hankkeista on pieniä, nopeastikin toteutettavia. Mukana on myös isompia hankkeita ja useat niistä liittyvät laajempiin kaavoituskysymyksiin tai muihin kokonaissuunnitelmiin. Niiden arviointi vaatii tarkempia suunnitelmia ja kustannustietoja.

Ryj toteaa, että kehittämissuunnitelma sisältää useita perusteltuja toimenpide-ehdotuksia. Osa toimenpiteistä vaatii kuitenkin erillisiä tarkempia toteuttamiskelpoisuusselvityksiä.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa seudullisen joukkoliikenteen toimintaedellytysten kehittämissuunnitelmasta YTV:lle seuraavan lausunnon:

Yleistä

Helsingin alueella seutuliikenne käyttää pääosin säteittäisiä pääväyliä, jossa on myös paljon Helsingin sisäistä liikennettä. Parannustoimenpiteet hyödyttäisivät sekä seudullisia että sisäisiä joukkoliikenneyhteyksiä, mutta mahdollisuudet parannuksiin ovat rajalliset.

Sujuvuus

Luonnoksessa esitetään lisäksi erilaisia keinoja, kuinka joukkoliikennekaistamerkintöjä voidaan tehostaa tiemerkinnöillä, kaistojen maalaamisella tai pinnoittamisella ja valaisemalla LED-valoilla. Näiden keinojen vaikuttavuutta kannattaa tutkia olosuhteiltaan vaativissa paikoissa. Tutkimuksen suunnitteluvaiheessa tulee kuitenkin tarkistaa, että toimenpide on tieliikennelain mukainen.

Joukkoliikennekaistojen merkintöjen tehostaminen on käyttökelpoinen keino henkilöautoliikenteen vähentämiseksi bussikaistoilla. Bussikaistojen voimassaoloaikoja tulisi myös tarkastella uudelleen ja tarvittaessa pidentää iltaruuhkan osalta.

Luonnoksessa esitetään useita joukkoliikenteen käyttämien ahtaiden tai geometrialtaan hankalien liittymien ja osuuksien parannustoimenpiteitä. Helsingin kannalta 1) Mannerheimintien ja Helsinginkadun reunakivilinjan pyöristyksen loiventaminen on mahdollinen toimenpide; asia tutkitaan. 2) Hämeentiellä Kauppahallin kulmalla on maastossa kapenevasta tiestä varoittava liikennemerkki. Kaupunkisuunnitteluvirasto tulee tutkimaan erilaisia liikennevaloin järjestettäviä joukkoliikenteen etuisuuksia muissakin liittymissä ja katuosuuksilla, joilla joukkoliikenteen viiveet ovat kasvaneet suuriksi.

Rakennusvirasto on aloittanut kunto- ja tarvekartoituksien teettämisen pääkaduilta saadakseen selville pääkadun ja katutilan puutteet turvallisuuden, toimivuuden, viihtyisyyden, kestävyyden (tekninen kunto) ja esteettömyyden osalta. Tarkastelun kohteena on kadun rakenteellinen kunto, hulevesien poisjohtaminen, katutilan rakenteet, esteettömyys, kalusteet, kasvillisuus, ulkovalaistus sekä puhtaanapito. Tärkeä näkökulma on lisäksi kadun ylläpidettävyys sekä mahdolliset ylläpidon esteet. Tavoitteena on tutkia kokonaisrahoitustarvetta ja määrittää havaittujen epäkohtien korjaamiseksi tarvittavat toimenpiteet ja priorisoida ne toimenpideohjelmaan. Lisäksi pääkatujen ajoradan päällysteen kuntoa tutkitaan vuosittain järjestelmällisesti PTM-mittauksilla. Mittaustuloksia käytetään vuosittaisen päällystysohjelman laadintaan, jossa pääkatujen tarpeita priorisoidaan.

Rakennusvirasto teettää parhaillaan selvitystä ns. hiljaisten päällysteiden käyttökohteista. Selvityksen tulosten perusteella aletaan päällystää osa kaduista hiljaisella asfaltilla. Myös linja-autopysäkkien ajoradan pintamateriaalin kestävyyden parantamisen mahdollisuuksia tulee tutkia. Yksi vaihtoehto olisi esimerkiksi käyttää betonikiveystä pysäkin ajoradan kohdalla, jolloin kehittämissuunnitelmassa esiin nostettua ongelmaa pysäkkien asfaltin rapautumisesta voitaisiin lieventää.

Pysäkit, terminaalit ja raideliikenneasemat

Liikennelaitos on yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa teettänyt viime vuonna kehittämisselvityksen Helsingin kuudesta lähijuna-asemasta. Aihepiireinä selvityksissä tarkasteltiin asemien valvontaa, ylläpitoa, esteettömyyttä, informaatiota ja opastusta, liityntäpysäköintiä ja asemien istuimia.

Asemien liityntäjoukkoliikenteen järjestelyt ovat osa rakennusviraston rakentamaa ja ylläpitämää katuverkkoa jalankulku- ja polkupyöräilyväylineen. Sekä joukkoliikenteen että pyöräilyn lisäämiseksi on asemille rakennettava riittävät alueet pyörätelineitä ja pyörien säilytystä varten. Rakennusvirasto kunnostaa parhaillaan Kannelmäen aseman ympäristöä ja Malminkartanon juna-aseman ympäristön kunnostuksen suunnittelu on toimintasuunnitelmassa merkitty aloitettavaksi syksyllä 2008.

Rautatientori on Helsingin terminaaleista toimintaedellytyksiltään hankalin ja ruuhkaisin. Terminaalin uudelleenjärjestelyn suunnittelu vaatisi kokonaisvaltaisen ympäristö- ja liikennesuunnitelman laatimista esim. kilpailun avulla, kuten raportissa ehdotetaan.

Varikot

Kehittämisselvityksen mukaan joukkoliikenteen varikkoihin kohdistuu kaupungissa paineita muuhun maankäyttöön. Esitys siitä, että kaavoituksessa on varattava uudet alueet varikkotoiminnoille vähintään samoilla toimintaedellytyksillä kuin mitä ne olivat niillä alueilla, joista joudutaan luopumaan, on kannatettava.

Toimenpiteiden vaikutukset ja kustannukset

Kirje YTV:lle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, liikennelaitokselle ja rakennusvirastolle

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	YTV:n lausuntopyyntö 11.4.2008
	Liite 2	Seudullisen joukkoliikenteen toimintaedellytysten kehittämissuunnitelman esittelykalvosarja

16.6.2008 pöydälle pantu asia

PYHIINVAELTAJANPUISTON PUISTOSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN; LÄNSISATAMA

Khs 2008-1031

Yleisten töiden lautakunta esittää (10.4.2008) seuraavaa:

Suunnittelualue

Pyhiinvaeltajanpuisto sijaitsee Länsisataman kaupunginosassa, uuden Eiranrannan korttelialueen itäpuolella Munkkisaaressa. Puistoa rajaa idässä Telakkakatu ja etelässä Eiranranta-katu. Puiston pohjoisraja on Piritankuja, jonka pohjoispuolella viheralue jatkuu Luostaripuistona.

Suunnittelualue on 13.2.2004 hyväksytyssä asemakaavassa nro 10800 puistoa.

Pyhiinvaeltajanpuisto liittyy Eiranrannan ja Merisataman puisto- ja virkistysaluekokonaisuuteen.

Suunnittelun lähtökohdat

Pyhiinvaeltajanpuiston perusratkaisut on esitetty Eiranrannan katu- ja puistoalueiden yleissuunnitelmassa vuonna 2003. Suunnitelma on laadittu katu- ja viherosastojen toimeksiannosta ja se on tonttien rakentajien kanssa tehdyn sopimuksen liitteenä (kiinteistölautakunnan päätös, 30.3.2004,170§).

Eiranrannan ja Merisataman virkistysalueiden puistoympäristösuunnitelma on valmistunut vuonna 2007. Puistoympäristösuunnitelma on kaupunkikuvallinen suunnitelma, joka asettuu asemakaavan ja toteutussuunnitelman väliin. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, liikuntaviraston ja kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa. Puistoympäristösuunnitelmaa esiteltiin työn aikana yleisten töiden lautakunnalle 25.1.2007. Kaupunkisuunnittelulautakunnalle valmis suunnitelma esiteltiin 11.10.2007.

Puistosuunnitelma on laadittu asemakaavan, yleissuunnitelman ja puistoympäristösuunnitelman pohjalta.

Suunnitelman sisältö

Pyhiinvaeltajanpuistosta rakennetaan korkeatasoinen, julkinen viher-alue, joka on tärkeä osa ranta-alueen vihervyöhykettä. Puiston kautta kuljetaan rantaan ja sieltä on esteetön näkymä merelle Pyhän Birgitan puiston meriportaiden yli. Asemakaavassa puiston eteläosaan on osoitettu symmetrisesti istutettu puuryhmä, laajoja kovapintaisia jalankulkualueita ja vesiallas.

Puisto on vanhaa viheraluetta, jonka täysikasvuiset lehmukset Telakkakadun varrella ja ryhmissä alueen keski- ja eteläosassa säilytetään.

Puiston halkaisee keskeinen pohjois-eteläsuuntainen kävelyreitti Hernesaarenkadulta Eiranranta-kadulle.

Puiston eteläosassa on aukio vesialtaineen. Matalaan vesialtaaseen sijoittuu taiteilija Jussi Heikkilän kolmeosaisesta taideteoksesta yksi teos sekä erityisvalaistus. Valaistus ja altaan pohjan kenttäkiveys elävöittävät aluetta myös talviaikaan.

Puiston pohjoisosan nurmialueet jatkuvat yhtenäisinä Birgittalaiskujalle sekä aukion vesialtaalle. Nurmikon ja altaan väliin jää kapea noppakivetty käytäväyhteys.

Aukion reunoilla on matalaa pensas- ja perennakasvillisuutta ja sen länsiosassa on symmetrinen pienten puiden ryhmä.

Puiston kävelypinnat ovat betonikiveä ja sen oleskeluun tarkoitetut alueen osat ovat luonnonkiveä. Istuinpenkkejä aukiolla on runsaasti ja ne sijaitsevat luonnonkivipinnoilla. Puiston kiveyksien värisävyt noudattavat korttelin sisäisille alueille määriteltyjä sävyjä. Puiston valaistus toteutetaan puistovalaisinpylväillä ja pollarivalaisimilla.

Suunnitteluprosessi

Pyhiinvaeltajanpuiston suunnitelman on laatinut rakennusviraston katu- ja puisto-osaston toimeksiannosta Ramboll Finland Oy alikonsulttinaan Arkkitehtitoimisto Pääsky & Siistonen Oy.

Puiston suunnittelu on tehty yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja alueen asukkaiden kanssa.

Eiran ja Merisatamanrannan virkistysalueiden puistoympäristösuunnitelmaa on esitelty asukkaille yleisötilaisuudessa 1.2.2007.

Pyhiinvaeltajanpuiston puistosuunnitelman luonnos on ollut nähtävillä rakennusviraston asiakaspalvelussa 3. - 10.3.2008 sekä rakennusviraston internet-sivuilla.

Kommentteja suunnitelmaluonnokseen on saatu Eteläiset kaupunginosat ry:ltä, XXXX XXXX:ltä, XXXX XXXX:ltä ja XXXX XXXX:ltä. Asukkaat toivoivat puiston nykyisten puiden hoitoa ja puistoon lisää istutuksia, roska-astioita sekä penkkejä. Myös puiston käytävälinjauksiin ja alueen pintamateriaaleihin kiinnitettiin huomiota.

XXXX XXXX ja XXXX XXXX toivovat vesialtaan paikalle leikkipaikkaa.

Asukkailta saatujen kommenttien perusteella puistoon on lisätty syväkeräyssäiliö roskia varten ja laajennettu istutuksia. Penkkejä puistosuunnitelmassa on keskimääräistä enemmän ja niiden lisäksi altaan reunat soveltuvat istumiseen. Puiston halkaisee keskeinen kävelyreitti ja kapeat yhteydet ovat tonttien oleskelupihoille. Aukion laajat kävelypinnat toimivat myös pelastusreitteinä ja liiketilan mahdollisena ulkotilana.

Pintamateriaalien värivalinnat ovat samat kuin korttelialueen kaduilla.

Päällysteiden ja kasvillisuuden jatkosuunnittelussa otetaan asukkaiden kommentit huomioon. Asemakaavan mukaista vesiaihetta puistossa on yksinkertaistettu ja sen suunnittelua on tehty yhteistyössä taiteilijan kanssa.

Kustannukset ja aikataulu

Pyhiinvaeltajanpuiston rekisteripinta-ala on 8 980 m². Puiston hoitoluokka on käyttöviheralue A 2.

Puiston arvonlisäverottomat rakentamiskustannukset ovat 2 300 000 euroa eli 256 euroa m². Puistosuunnitelman noppakiveys ja pensasalueita muutettiin nurmikoksi 700 m_2,jonka kustannusvaikutus on yhteensä 50 000 euroa.

Asemakaavan mukainen vesiallas on puiston kallein aihe ja muodostaa noin neljäsosan rakentamiskustannuksista. Puiston kokonaiskustannukset ovat kuitenkin 200 000 euroa pienemmät kuin vuonna 2003 laaditussa yleissuunnitelmassa, jonka yleisten töiden lautakunta käsitteli 19.2.2004 evästyksenä Eiranrannan jatkosuunnittelulle.

Puiston vuosittaiset arvonlisäverottomat kunnossapitokustannukset ovat 22 000 euroa.

Pyhiinvaeltajanpuiston rakentaminen sisältyy katu- ja puisto-osaston vuoden 2008 investointiohjelmaan. Hanke rahoitetaan tähän tarkoitukseen talousarviossa erikseen osoitetusta määrärahasta ”Eiranrannan puistot”.

Yleisten töiden lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle Pyhiinvaeltajanpuiston puistosuunnitelman nro 5456/1 hyväksymistä.

Esittäessään puistosuunnitelman hyväksymistä lautakunta toteaa, että puistoon suunniteltu vesiallas on toteutukseltaan ja hoitokustannuksiltaan kallis ja meren läheisyydessä tarpeeton. Esitetyn puiston rakentamiskustannukset ovat noin 2,5 -kertaiset verrattuna edustuspuistojen keskimääräisiin toteutuskustannuksiin viime vuosina. Altaan toteutus lasten kahluu- tai suihkualtaana olisi perustellumpaa.

Merkittiin, että lautakunta päätti yksimielisesti lisätä päätösehdotuksen loppuun uudeksi kappaleeksi seuraavaa:

”Esittäessään puistosuunnitelman hyväksymistä lautakunta toteaa, että puistoon suunniteltu vesiallas on toteutukseltaan ja hoitokustannuksiltaan kallis ja meren läheisyydessä tarpeeton. Esitetyn puiston rakentamiskustannukset ovat noin 2,5 –kertaiset verrattuna edustuspuistojen keskimääräisiin toteutuskustannuksiin viime vuosina. Altaan toteutus lasten kahluu- tai suihkualtaana olisi perustellumpaa.”

./. Suunnitelmaselostus ja -piirustus ovat liitteinä 1 ja 2.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (5.5.2008), että kyseessä on Eiranrannan uuden asuntoalueen keskeinen puisto, josta on tarkoitus rakentaa korkeatasoinen, julkinen viheralue.

Puistoalueen koko on yhteensä 0,9 hehtaaria ja rakentamiskustannukset 2 300 000 euroa (alv=0). Puiston yksikkökustannukseksi tulee noin 256 euroa/m2. Puiston kallein osa, vesiallas, on kustannuksista noin neljännes.

Puiston rakentaminen sisältyy katu- ja puisto-osaston vuoden 2008 rakentamisohjelmaan.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa suunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.

Ryj toteaa, että Eiranrannan ja Merisataman virkistysalueiden puistoympäristösuunnitelman 2007 mukaan Pyhiinvaeltajanpuiston eteläosa on asemakaavassa määritelty koko Eiranrannan ja Merisataman suunnittelualueen keskeiseksi edustuspuistoksi. Se sisältää vesialtaan taideteoksineen, istutusaltaita, kivipengerryksiä sekä aukioalueet korkeatasoisine pintamateriaaleineen.

Ryj pitää suunnitelmaselostuksessa ja -piirustuksessa esitettyä ratkaisua perusteltuna.

./. Lisäksi Ryj toteaa, että puistosuunnitelmaa ovat kommentoineet Eteläiset ry, Seija Hansson ym. ja Einari Kilpelä. Kirjeet ovat liitteinä 3-5.

Saadut kommentit on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon puistosuunnitelmassa.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Pyhiinvaeltajanpuiston 4.4.2008 päivätyn puistosuunnitelman (VIO 5456/1) siten, että hankkeen arvonlisäverottomat rakentamiskustannukset ovat 2 300 000 euroa.

Pöytäkirjanote rakennusvirastolle ja kirje Eteläiset ry:lle, XXXX XXXX:lle ym. ja XXXX XXXX:lle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Suunnitelmaselostus nro 5456/1
	Liite 2	Suunnitelmapiirustus nro 5456/1
	Liite 3	Eteläiset kaupunginosat ry:n kirje
	Liite 4	XXXX:n ja XXXX:n kirje
	Liite 5	XXXX:n kirje

TOIMINNALLISISTA SYISTÄ AIHEUTUVIA VIRKAMUUTOKSIA SOSIAALIVIRASTOSSA

Khs 2008-1396

Sosiaalilautakunta toteaa (27.5.2008) mm., että sosiaalivirastossa on toiminnallisista syistä tarpeen tehdä eräitä virkanimikemuutoksia.

Aikuisten palvelujen vastuualueen ruotsinkielisten sosiaalipalvelujen lapsiperheiden palveluyksikössä esitetään muutettavaksi kotipalveluohjaajan virka johtavan ohjaajan viraksi. Nimikemuutos on tarpeen nimikkeiden yhdenmukaisuuden ja työtehtäviin kuuluvien päätösten vuoksi.

Aikuisten palvelujen vastuualueen sosiaalisen ja taloudellisen tuen yksikköön esitetään perustettavaksi kaksi sosiaaliohjaajan virkaa nykyisten kahden sosiaalityöntekijän viran tilalle Tehty-projektin laatimien mitoituslaskelmien mukaisesti. Tehy-projektin tehtävänä on ollut sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työnkuvien sisällön erottaminen toisistaan.

Vanhusten palvelujen vastuualueen sosiaali- ja lähityön yksikköön esitetään perustettavaksi sosiaalityöntekijän virka nykyisen sosiaaliohjaajan viran tilalle. Vanhusväestön määrän kasvaminen lisää sosiaalityön tarvetta. Sosiaalityöntekijän toimenkuvaan sisältyy asiakastyössä kuntalaisia koskevien päätösten tekemistä.

Lasten päivähoidon vastuualueen toiminnan ja johtamisen tuen yksikköön esitetään perustettavaksi kehittämiskonsultin virka nykyisen kehittämiskonsultin tehtävän tilalle. Kehittämiskonsultti toimii päivähoidon johtajan sijaisketjussa ja käyttää täten työssään julkista valtaa.

Lapsiperheiden palvelujen vastuualueelle esitetään perustettavaksi sosiaalityöntekijän virka nykyisen sosiaalityöntekijän tehtävän tilalle sosiaalipäivystyksen poliisisosiaalityöhön. Sosiaalityöntekijän toimenkuvaan sisältyy asiakastyössä kuntalaisia koskevien päätösten tekemistä.

Edelleen lapsiperheiden palvelujen vastuualueelle esitetään perustettavaksi perheterapeutin virka nykyisen perheterapeutin tehtävän tilalle nuorten päihdetyöhön. Hänen toimenkuvaansa kuuluu kuntalaisia koskevien päätösten tekemistä.

Aikuisten palvelujen vastuualueen A-klinikoille esitetään perustettavaksi kuusi perheterapeutin virkaa nykyisten kahden perhetyöntekijän ja neljän perheterapeutin tehtävien tilalle. Perheterapeuttien työtehtäviin kuuluu päihdehuoltoa koskevaa päätöksentekoa, joten perheterapeutit tekevät työssään kuntalaisia koskevia päätöksiä.

Vanhusten palvelujen vastuualueen vanhainkoti- ja palveluasumistoimintaan esitetään perustettavaksi ostopalvelupäällikön virka nykyisen ostopalvelupäällikön tehtävän tilalle. Ostopalvelupäällikkö vastaa vanhusten palvelujen ostopalvelukokonaisuudesta ja käyttää hankintavaltuuksia ostopalvelukokonaisuutta hoitaessaan.

Edellä mainituilla virkanimikemuutoksilla muodostuu säästöä yhteensä 268,10 euroa/kk.

Sosiaalilautakunta esittää päätösehdotuksen mukaisia virkajärjestelyjä.

STJ Kaupunginhallitus päättänee sosiaalivirastoon sijoitettujen seuraavien virkojen osalta 1.9.2008 lukien:

1 Perustaa seuraavat virat nykyisten virkojen tilalle

Vakanssi- numero	Nykyinen nimike	Nykyinen tehtävä- kohtainen palkka euroa/kk	Uusi tehtäväkohtainen palkka euroa/kk	Uusi nimike

Aikuisten palvelujen vastuualue

013716	kotipalveluohjaaja	2217,25	2270,29	johtava ohjaaja
026512	sosiaalityöntekijä	2526,89	2147,60	sosiaaliohjaaja
038934	sosiaalityöntekijä	2526,89	2147,60	sosiaaliohjaaja

Vanhusten palvelujen vastuualue

016350	sosiaaliohjaaja	2089,45	2526,89	sosiaalityöntekijä

2 Perustaa seuraavat virat nykyisten tehtävien tilalle palkan pysyessä samana

Vakanssi- numero	Nykyinen nimike	Tehtävä- kohtainen palkka euroa/kk	Uusi nimike

Lasten päivähoidon vastuualue

25884	kehittämiskonsultti	2967,05	kehittämiskonsultti

Lapsiperheiden palvelujen vastuualue

014145	sosiaalityöntekijä	2526,89	sosiaalityöntekijä
028779	perheterapeutti	2680,35	perheterapeutti

Aikuisten palvelujen vastuualue

013784	perhetyöntekijä	2267,96	perheterapeutti
013579	perhetyöntekijä	2267,96	perheterapeutti
028496	perheterapeutti	2267,96	perheterapeutti
028497	perheterapeutti	2267,96	perheterapeutti
028498	perheterapeutti	2267,96	perheterapeutti
028499	perheterapeutti	2267,96	perheterapeutti

Vanhusten palvelujen vastuualue

027983	ostopalvelupäällikkö	3515,60	ostopalvelu- päällikkö

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa sosiaalivirastoa huolehtimaan päätöksen ja oikaisuvaatimusohjeen toimittamisesta niille viranhaltijoille, joita nimikemuutos koskee.

Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle, sosiaalivirastolle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

VALTUUTETTU KIMMO HELISTÖN TOIVOMUSPONSI: TYÖNTEKIJÖIDEN KANNUSTAMINEN TYÖMATKAPYÖRÄILYYN

Khs 2007-2518

Sj ilmoittaa, että hyväksyessään 14.11.2007 talousarvion vuodeksi 2008 ja taloussuunnitelman vuosiksi 2008 – 2010 (asia 3) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupungin eri hallintokunnat kannustavat työntekijöitään työmatkapyöräilyyn." (Kimmo Helistö, äänin 76-1)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Henkilöstökeskus toteaa (28.2.2008), että kaupunki kannustaa henkilökuntaa monenlaiseen omaa fyysistä kuntoa parantavaan liikuntaan. Kaupunki rahoittaa henkilöstöliikuntaa merkittävästi, minkä lisäksi monien virastojen ja liikelaitosten henkilöstökerhot ovat hankkineet alennuksia eri liikuntamuotojen harrastajille. Henkilöstöliikunnan teemavuonna 2007 järjestettiin jälleen kuntokisa, joka omalta osaltaan kannusti myös työmatkaliikuntaan.

Henkilöstökeskus pitää tehtyä ehdotusta kannatettavana.

Liikuntalautakunta toteaa (22.4.2008)mm., että Helsingin kaupungin liikuntatoimen hallitsemilla alueilla pyöräilyteitä on n. 750 km. Kaupungin rajojen sisällä ulkoiluteitä on n. 170 km. Näitä kunnostetaan ja ylläpidetään vuosittaisella hoidolla. Uusia ulkoilureittejä rakennetaan myös joka vuosi useita kilometrejä. Nämä ovat niin työmatkapyöräilijöiden kuin muidenkin kulkijoiden käytettävissä lumettomana aikana. Talvisin liikuntatoimen ulkoiluteitä aurataan n. 40 km. Kaupungin muiden hallintokuntien hoitamilla alueilla on lisäksi satoja kilometrejä hyväkuntoisia kevyen liikenteen väyliä ja pyöräilyteitä.

Vuonna 2007 vietettiin valtakunnallista pyöräilyvuotta, jossa Helsingin kaupunki oli aktiivisesti mukana omalla ohjelmallaan. Yhtenä päätavoitteena oli edistää kaupungin työntekijöiden työmatka- ja työasiapyöräilyä niin terveydellisistä kuin ekologisistakin syistä.

Työmatkapyöräilyn määrään voidaan myös vaikuttaa huomattavasti työpaikkakohtaisilla toimenpiteillä kuten järjestämällä turvallinen pyöräpysäköinti työpaikan lähelle, tarjoamalla riittävät suihkutilat pyöräilijöille sekä osoittamalla varusteiden säilytysmahdollisuus.

Lautakunta toteaa, että toivomusponnen henki on kannatettava. Liikuntatoimi on edellä olevalla tavalla edistänyt työmatkapyöräilyn mahdollisuuksia Helsingin kaupungin alueella. Työpaikat voivat edistää työmatkapyöräilyä myös virkapyörien hankinnalla.

./. Liikuntalautakunnan lausunto on liitteenä 1.

Pyöräilytyöryhmä Sykkeli toteaa (21.5.2008) mm. laatineensa virastoja ja laitoksia varten ideapaperin ”Työpyöräilyn edistäminen kaupungin työpaikoilla”. Sen aihealueet ovat pyöräpysäköinti, suihkut ja varusteiden säilytys, virkapyörät, muut edistämiskeinot sekä ehdotus paperin käsittelystä viraston tai laitoksen johtoryhmässä ja palautteen anto Sykkelille. Toimenpiteet eivät ole kovin kalliita, mutta vaativat kuitenkin rahaa. Esitys on lähetetty kaikkien virastojen ja laitosten johdolle.

Pyöräilytyöryhmä viittaa vielä vuonna 2005 toteutettuun LIIKKIS ‑hankkeeseen. Hankkeen tuloksena julkaistuun Luovasti töihin -verkkosivustoon (www.hel.fi/ymk/luovastitoihin) on koottu ideoita ja vinkkejä, miten työpaikat voivat vaikuttaa henkilöstönsä työmatkaliikkumiseen ja miten työpaikat voivat suunnitelman avulla kehittää työmatkaliikkumista ja kytkeä sen osaksi toimintaansa. Tämän pilottihankkeen tarkoituksena oli kannustaa kaupungin muita virastoja ja laitoksia työmatkasuunnitelmien tekoon ja erilaisten edistämiskeinojen käyttöönottoon. Työpaikkakohtaisten työmatkasuunnitelmia on nyt käynnissä Ympäristökeskuksen johdolla Sosvn ja Terken viidellä toimipaikalla. Työpaikkakohtaisten työmatkasuunnitelmien tekemistä tulisi tehostaa. Työpyöräilyn edistäminen on tärkeä osa tätä kokonaisuutta.

./. Pyöräilytyöryhmä Sykkelin lausunto on liitteenä 2.

Sj toteaa toimittaneensa liikuntalautakunnan ja pyöräilytyöryhmä Sykkelin lausunnot henkilöstökeskukselle, hyödynnettäväksi virastoille ja laitoksille lähetettävässä ohjeistuksessa ja muussa informaatiossa.

SJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 14.11.2007 hyväksymän toivomusponnen (Kimmo Helistö) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Kimmo Helistölle ja tiedoksi muille valtuutetuille sekä henkilöstökeskukselle, jolle toimitetaan lisäksi jäljennökset liikuntalautakunnan ja Sykkelin lausunnoista.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Liikuntalautakunnan lausunto
	Liite 2	Pyöräilytyöryhmä Sykkelin lausunto

KUNTAJAON MUUTOKSESTA JOHTUVAN HELSINGIN KAUPUNGIN JA SIPOON KUNNAN VÄLISEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVAN SOPIMUKSEN TEKEMINEN

Khs 2008-1080

Asiantuntijana kehittämispäällikkö Tero Vuontisjärvi, opetusvirastosta.

Opetuslautakunta toteaa (15.4.2008) otsikkoasiassa seuraavaa:

1 Taustaa

Valtioneuvosto päätti 28.6.2007 (n:o 746) kuntajakolain nojalla kuntajaon muuttamisesta Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Helsingin kaupungin välillä siten, että Helsingin kaupunkiin liitetään niin sanottu Västerkullan alue Vantaan kaupungista ja lounaisosa Sipoon kunnasta. Valtioneuvoston kuntajaon muuttamista koskeva päätös on lainvoimainen.

Valtioneuvoston päätös (746/2007) kuntajaon muuttamisesta tulee voimaan 1.1.2009. Tästä lähtien Helsingin kaupungilla on perusopetuslain 4 §:n mukaan velvollisuus järjestää liitetyillä alueilla asuvien oppivelvollisten perusopetus.

Perusopetuslain 6 §:n 1 momentin mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman lyhyitä ja turvallisia.

Täyttääkseen opetuksen järjestämisvelvollisuutensa kunnan tulee osoittaa oppivelvolliselle lähikoulu tai muu soveltuva paikka, jossa perusopetuslain annetaan opetusta sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen opetusta järjestämään. Helsingin kaupungissa oppivelvollisten koulupaikka osoitetaan maantieteellisten oppilaaksi-ottoalueiden perusteella. Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto ja ruotsinkielinen jaosto päättävät Helsingin kaupunkiin 1.1.2009 liitettävien alueiden osalta maantieteellisistä oppilaaksiottoalueista erikseen.

Sipoon kunnasta Helsinkiin liitettävällä alueella asuvien oppivelvollisten perusopetuksen järjestämisvelvollisuus on perusopetuslain 4 §:n nojalla 31.12.2008 asti Sipoon kunnalla.

Tarkoituksenmukaista on, että kuntajaon muuttumisesta huolimatta oppilaalla tulee olla oikeus käydä loppuun kaikki sen koulun vuosiluokat, missä hän jo on oppilaana valtioneuvoston kuntajaon muuttamista koskevan päätöksen tullessa 1.1.2009 voimaan.

Sipoon kunnasta Helsingin kaupunkiin liitettävällä alueella sijaitsee Sakarinmäen koulu, jossa järjestetään 1-6 vuosiluokkien suomenkielistä perusopetusta sekä Östersundom skola, jossa järjestetään 1-6 vuosiluokkien ruotsinkielistä perusopetusta. Tällä hetkellä Sakarinmäen koulussa on noin 240 oppilasta, joista noin 230 on Helsinkiin liitettävällä alueella asuvia eli 1.1.2009 alkaen helsinkiläisiä. Tällä hetkellä Östersundom skolassa on noin 90 oppilasta, joista noin 70 on Helsinkiin liitettävällä alueella asuvia eli 1.1.2009 alkaen helsinkiläisiä. Ko. koulut sijaitsevat fyysisesti samassa rakennuksessa. Tarkoitus on, että Helsingin kaupunki alkaa 1.1.2009 järjestää liitettävillä alueilla asuvien oppivelvollisten suomen- ja ruotsinkielisen 1-6 vuosiluokkien perusopetuksen edellä mainituissa kouluissa.

2 Liitettävällä alueella asuvien 7.-9. vuosiluokan perusopetuksen järjestäminen
Helsingin kaupungin peruskouluissa 1.8.2008 lähtien

Sipoon kunnasta Helsingin kaupunkiin liitettävällä alueella sijaitsevissa peruskouluissa ei järjestetä 7.-9.vuosiluokan perusopetusta. Tällä hetkellä Sipoon kunta järjestää liitettävän alueen oppivelvollisten suomenkielisen 7.-9. vuosiluokkien perusopetuksen Sipoonjoen koulussa ja ruotsinkielisen 7.-9.vuosiluokkien perusopetuksen Kungsvägens skolassa.

Tulevasta kuntajaon muuttumisesta johtuen lukuvuonna 2007–2008 liitettävällä alueella asuvien 6. vuosiluokan oppivelvollisille on tarjottu mahdollisuutta aloittaa 7.-9. vuosiluokkien perusopetus jo 1.8.2008 alkaen em. Sipoon kunnan koulujen sijaan Helsingin kaupungin peruskoulussa. Helsingin kaupungin peruskouluista lukuvuonna 2007–2008 liitettävällä alueella asuvien 6. vuosiluokan oppivelvollisille perusopetuslain 6 §:n 2 momentin mukaiseksi koulupaikaksi eli ns. lähikouluksi on tarjottu Vartiokylän yläasteen koulua sekä Botby högstadieskolaa.

Nykyisistä liitettävällä alueella asuvista suomenkielisistä oppivelvollisista noin 30 oppilasta on toivonut 7.-9. vuosiluokan koulupaikaksi Vartiokylän yläasteen koulua ja ruotsinkielisistä oppilaista noin 10 oppilasta on toivonut 7.-9. vuosiluokan koulupaikaksi Botby högstadieskolaa.

Edellä mainittujen oppilaiden perusopetuslain 4 §:n mukainen opetuksen järjestämisvelvollisuus on 31.12.2008 asti Sipoon kunnalla. Perusopetuslain 4 §:n mukaan kunta voi järjestää opetuksen itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa tai hankkia ne perusopetuslain 7 tai 8 §:ssä tarkoitetulta perusopetuksen järjestäjältä.

Lautakunta esittää, että Helsingin kaupungin opetusvirasto oikeutetaan sopimaan Sipoon kunnan kanssa 31.12.2008 asti siitä, että Sipoon kunta järjestää liitettävällä alueella asuvien, lukuvuonna 2007–2008 kuudennella vuosiluokalla olevien oppivelvollisten perusopetuksen siten, että suomenkielisten oppivelvollisten perusopetuslain 6 §:n 2 momentin mukainen koulupaikka on 1.8.2008 lukien Vartiokylän yläasteen koulu tai Sipoonjoen koulu ja ruotsinkielisten Botby högstadieskola tai Kungsvägens skola.

3 Liitettävällä alueella asuvien, Sipoon kunnan kouluissa 1.1.2009 oppilaana
jo olevien, 7.-9.vuosiluokkien perusopetuksen järjestäminen

Sipoon kunnan Sipoonjoen koulussa, jossa järjestetään suomenkielistä vuosiluokat 7.-9. käsittävää perusopetusta ja Kungsvägens skolassa, jossa järjestetään ruotsinkielistä vuosiluokat 7.-9. käsittävää perusopetusta, on oppilaana Helsingin kaupunkiin liitettävällä alueella asuvia oppivelvollisia. Tällaisia 1.1.2009 jälkeen Helsingin alueella asuvia oppilaita on edellä mainituissa kouluissa noin 80. Tarkoituksena on, että näiden edellä mainituissa kouluissa 1.1.2009 oppilaana jo olevien, liitettävällä alueella asuvien perusopetuslain 6 §:n 2 momentin mukainen koulupaikka eli ns. lähikoulu säilyisi 7.-9. vuosiluokkien ajan Sipoossa Sipoonjoen koulussa tai Kungsvägens skolassa. Tavoitteena on siten turvata oppilaiden opetuksen jatkuvuus kuntajaon muuttumisesta huolimatta.

Lautakunta esittää, että Helsingin kaupungin opetusvirasto oikeutetaan sopimaan Sipoon kunnan kanssa siitä, että Sipoon kunta järjestää 1.1.2009 lukien liitettävällä alueella asuvien, Sipoon kunnan peruskouluissa oppilaina jo olevien perusopetuksen siten, että oppivelvollisen perusopetuslain 6 §:n 2 momentin mukainen koulupaikka olisi edelleen se Sipoon kunnan koulu, jonka oppilaana oppivelvollinen 1.1.2009 jo on.

4 Liitettävällä alueella asuvien, muissa Sipoon kunnan kouluissa 1.1.2009
oppilaana jo olevien perusopetuksen järjestäminen

Edellä esitetyn lisäksi saattaa olla yksittäisiä liitettävällä alueella asuvia oppivelvollisia, joiden perusopetuksen Sipoon kunta on järjestänyt esimerkiksi kielikylpyyn tai erityisopetukseen siirtämisen vuoksi muussa kuin edellä mainituissa kouluissa. Myös tältä osin on tarkoituksenmukaista, että Sipoon kunnan koulussa 1.1.2009 oppilaana jo olevien, liitettävällä alueella asuvien perusopetuslain 6 §:n 2 momentin mukainen ns. lähikoulu säilyisi entisenä.

5 Sipoon kunnan alueella asuvien, Sakarinmäen koulussa ja Östersundom
skolassa 1.1.2009 oppilaana jo olevien perusopetuksen järjestämisestä
sopiminen

Liitettävällä alueella sijaitsevissa Sakarinmäen koulussa ja Östersundom skolassa on oppilaita, jotka 1.1.2009 jälkeenkin asuvat Sipoon kunnan alueella. Tällä hetkellä tällaisia oppilaita on Sakarinmäen koulussa noin 14 ja Östersundom skolassa noin 21.

Kuten edellä on todettu, tarkoituksena on, että Helsingin kaupunki alkaa 1.1.2009 lukien järjestää perusopetuslain mukaista 1.-6. vuosiluokat käsittävää perusopetusta Sakarinmäen koulussa ja Östersundom skolassa. Tarkoituksena on, että ko. kouluissa 1.1.2009 oppilaana jo olevien sipoolaisten perusopetuslain 6 §:n 2 momentin mukainen koulupaikka eli ns. lähikoulu säilyisi entisenä. Tavoitteena on siten turvata myös näiden oppilaiden opetus koulupaikkaa vaihtamatta kuntajaon muuttumisesta huolimatta.

Lautakunta esittää, että Helsingin kaupungin opetusvirasto oikeutetaan sopimaan Sipoon kunnan kanssa siitä, että Helsingin kaupunki järjestää 1.1.2009 lukien liitettävällä alueella sijaitsevissa Sakarinmäen koulussa ja Östersundom skolassa oppilaina jo olevien Sipoon kunnan alueella asuvien, perusopetuksen siten, että oppivelvollisen perusopetuslain 6 §:n 2 momentin mukainen koulupaikka olisi edelleen se liitettävällä alueella sijaitseva koulu, jonka oppilaana oppivelvollinen 1.1.2009 jo on.

6 Kuljetusten järjestäminen ja maksaminen

Sopimuksessa on tarkoitus sopia edellä kohdissa 2-5 määriteltyjen oppilaiden perusopetuslain 6 §:n 2 momentin mukaisesta koulupaikasta eli ns. lähikoulusta. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että oppilailla on oikeus saada perusopetuslain 32 §:n mukaiset koulumatkaetuudet.

Sekä Helsingissä että Sipoossa on päätetty perusopetuslain 32 §:n mukaisia etuuksia paremmista etuuksista.

Helsingissä peruskoulun oppilaille voidaan myöntää koulumatka-avustuksena HKL:n lippu, mikäli koulumatka luokilla 1–6 on vähintään 2 km yhteen suuntaan ja luokilla 7–9 vähintään 3 km. Koulumatkaetu myönnetään pääsääntöisesti vain oman oppilaaksiottoalueen kouluun eli nk. lähikouluun.

Sipoossa koulumatkan pituuden perusteella voidaan myöntää kuljetus, jos ensimmäisen tai toisen vuosiluokan oppilaan koulumatka on yli 3 km. Lisäksi peruskoulun 1.-6. vuosiluokan oppilaalle, jolla on yli 2 km:n ja 7.-9. vuosiluokan oppilaalle, jolla on yli 3 km:n matka bussipysäkille, järjestetään lisäkuljetus taksilla.

Jotta edellä kohdissa 2-5 määriteltyjä oppilaita kohdeltaisiin tasavertaisesti muiden samaa koulua nk. lähikoulunaan käyvien oppilaiden kanssa, heille tulisi myöntää koulumatkaetuudet samoilla kriteereillä riippumatta oppilaan asuinkunnasta. Näin ollen olisi perusteltua, että edellä kohdissa 2 ja 5 määriteltyjen sipoolaisten Helsingin kaupungin ylläpitämää koulua nk. lähikoulunaan käyvien oppilaiden koulumatkat järjestettäisiin Helsingin opetuslautakunnan päättämien periaatteiden mukaisesti. Vastaavasti edellä kohdissa 3 ja 4 määriteltyjen oppilaiden koulumatkat järjestettäisiin Sipoon kunnan päättämien periaatteiden mukaisesti. Koulua ylläpitävällä kunnalla on myös paremmat edellytykset suunnitella ja järjestää tarvittavat koulumatkakuljetukset. Aiheuttamisperiaatteen mukaisesti oppilaan kotikunnan tulisi kuitenkin vastata kuljetuskustannuksista.

Lautakunta esittää, että Helsingin kaupungin opetusvirasto oikeutetaan sopimaan Sipoon kunnan kanssa siitä, että edellä kohdissa 2-5 määriteltyjen oppilaiden koulumatkojen järjestämisestä vastaa oppilaan käymän koulun ylläpitäjäkunta perusopetuslain 32 §:n ja kyseisessä kunnassa päätettyjen kriteereiden ja etuuksien mukaisesti. Aiheuttamisperiaatteen mukaisesti koulumatkakustannukset maksaa oppilaan asuinkunta.

7 Kustannusvastuun periaatteet muiden kustannusten kuin
koulumatkojen osalta

Lautakunta toteaa, että opetusvirasto on neuvotellut Sipoon sivistystoimen kanssa edellä kohdissa 2-5 määriteltyjen oppilaiden opetuksen järjestämisestä syntyvien kustannusten korvausperusteista.

Kohdassa 2 määriteltyjen oppilaiden osalta ei lautakunnan mielestä ole tarvetta kustannusvastuun periaatteista sopimiseen lukuun ottamatta koulumatkakustannuksia, jotka Helsingin kaupunki laskuttaa Sipoon kunnalta edellä kohdassa 6 esitettyjen periaatteiden mukaisesti syyslukukauden 2008 ajalta. Rahoitus perusopetuksen järjestämiseen maksetaan näistä oppilaista Helsingin kaupungille opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesti.

Kohdissa 3-5 määriteltyjen oppilaiden osalta neuvottelujen pohjana on käytetty Helsingin kaupungin mm. Sipoon kunnan kanssa jo aiemmin tekemää ja edelleen voimassa olevaa sopimusta erityisopetuksen järjestämisestä Helsingin kaupungin ylläpitämissä erityiskouluissa.

Lautakunta esittää, että sopimukseen sisällytetään seuraavat kustannusvastuun periaatteet edellä kohdissa 3-5 määriteltyjen oppilaiden osalta:

Korvausperustetta arvioitaessa sovelletaan oppilaan asuinkunnan täyden kustannusvastuun korvausperiaatetta siten, että laskutettava oppilaskohtainen kustannus määritetään etukäteen. Etukäteen määrätty kustannus on voimassa kaksi vuotta, minkä jälkeen laskutettava oppilaskohtainen kustannus tarkistetaan seuraavaksi kahdeksi vuodeksi ottamalla huomioon koulutuksen kustannusten ja valtion yksikköhinnan muuttuminen.

Oppilasta kohden laskettu korvaus määräytyy oppilaan käymän koulun arvioitujen keskimääräisten oppilaskohtaisten toimintamenojen ja toimintatulojen erotuksena. Laskutettaviin toimintamenoihin sisällytetään ao. koulun sisäiset vuokramenot, maksut palvelukeskuksille, eläkekustannukset sekä kyseisen koulun osuus opetustoimen hallintokustannuksista, tietotekniikkapalveluista ja muista vastaavista keskitetysti maksettavista menoista. Vähennettäviin tuloihin ei sisällytetä kotikuntakorvauksia.

Toimintamenoihin ei sisällytetä koulumatkakustannuksia, jotka laskutetaan kotikunnalta kohdan 6 mukaisesti.

Korvauksesta vähennetään arvioitu valtionosuusperusteiden mukainen kunnan saama laskennallinen yksikköhinta oppilasta kohden huomioiden yksikköhintaan tehtävä korotus vuosiluokkien 7-9 oppilaista.

Korvaukset maksetaan kalenterivuosittain yhdessä erässä.

Rahoitus perusopetuslain mukaisen perusopetuksen järjestämiseen myönnetään ja maksetaan opetuksen järjestäjälle opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesti. Valtionosuuden perusteen mukaisen yksikköhintarahoituksen mahdollinen oikaisutarve kuntajaon muuttamisen yhteydessä selvitetään erikseen.

Lautakunta toteaa, että Helsingin kaupungin ja Sipoon kunnan väliseen sopimukseen tulee kuitenkin sisältyä määräys siitä, että mikäli opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukainen opetustoimen rahoitusjärjestelmän rakenne nykyisestä oleellisesti muuttuu, osapuolten tulee sopia kustannusvastuun periaatteista uudelleen.

Sj toteaa, että Helsingin kaupungin opetusvirasto on kevään 2008 aikana neuvotellut Sipoon kunnan sivistystoimen edustajien kanssa kuntajaon muutokseen liittyvistä opetuksen järjestelyistä. Neuvottelujen yhteisenä lähtökohtana oli, että kuntajaon muuttumisesta huolimatta oppilaalla on oikeus käydä loppuun kaikki sen koulun vuosiluokat, missä hän jo on oppilaana 1.1.2009.

Opetuslautakunta teki 15.4.2008 näiden neuvottelujen pohjalta edellä ilmenevän esityksen. Sipoon kunta esitti tämän jälkeen, että kustannusvastuun periaatteisiin tehtäisiin seuraava tarkennus:

Oppilasta kohden laskettu korvaus on oppilaan käymän koulun arvioitu keskimääräinen oppilaskohtainen bruttomeno, kuitenkin enintään oppilaan asuinkunnan ylläpitämien vuosiluokkien 1-6 tai 7-9 arvioitu keskimääräinen oppilaskohtainen bruttomeno.

Sj huomauttaa, että bruttomenojen käyttäminen laskentaperusteena tarkoittaa, että veloitettavia kustannuksia laskettaessa ei huomioida ao. koulun tuloja. Perusopetuksessa koulukohtaiset tulot ovat vähäisiä, eikä niillä siksi ole olennaista vaikutusta veloitettaviin kustannuksiin. Tarkennus tarkoittaa myös sitä, että oppilaan asuinkunnalta voidaan veloittaa oppilaasta enintään sen verran, kuin asuinkunnalle maksaisi oppilaan opetuksen järjestäminen asuinkunnan itse ylläpitämässä koulussa.

Sipoon sivistyslautakunta on hyväksynyt osaltaan em. tarkennuksen sisältävät sopimusperiaatteet kokouksessaan 11.6.2008 ja esittää Sipoon kunnanhallitukselle sopimuksen hyväksymistä. Sivistyslautakunta on kuitenkin rajannut päätöksessään sopimuksen voimassaoloajaksi 1.8.2008 – 31.7.2009. Lisäksi Sipoon sívistyslautakunta on lisännyt sopimukseen seuraavan ehdon: ”Mikäli Sipoon kunnan ja Helsingin kaupungin välillä ei saada aikaan kuntajakolain 20 §:n mukaista sopimusta, raukeaa tämä sopimus.”

Sj katsoo, että Sipoon sivistyslautakunnan esitykseen sisältyvä tarkennus laskentaperusteisiin on hyväksyttävä. Samoin sopimuksen voimassaoloajan rajaaminen vuodeksi tulisi hyväksyä tässä tilanteessa, koska on tärkeää saada sopimus voimaan 1.8.2008 alkaen. Tavoitteena on kuitenkin, että Sipoon kunnan ja Helsingin kaupungin välille saadaan neuvotelluksi sopimus, joka turvaa oppilaiden mahdollisuuden käydä loppuun sen koulun vuosiluokat, missä he jo ovat oppilaana kuntajaon muuttuessa 1.1.2009. Koko tuon ajan kattava sopimus mahdollistaisi pitkäjänteisen opiskelun ja sitoutumisen kouluun sekä helpottaisi perheiden tilannetta. Sopimuksen jatkamista koskevat neuvottelut tulisikin käynnistää pikaisesti. Tavoiteltuun, usean vuoden voimassa olevan sopimukseen tulisi sisältyä ehto, jonka mukaan Helsingin kaupunki ja Sipoon kunta sopivat kustannusvastuun periaatteista uudelleen, jos opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukainen opetustoimen rahoitusjärjestelmän rakenne nykyisestä oleellisesti muuttuu.

Sipoon sivistyslautakunnan ehdotukseen sisältyvä kytkentä nyt esiteltävänä oleva sopimusehdotuksen ja parhaillaan valmisteltavana olevaan kuntajakolain mukaiseen taloudellisen selvityksen välillä merkitsee raukeavan ehdon sisällyttämistä nyt käsittelyssä olevaan sopimukseen. Tällainen raukeava ehto on ristiriidassa sopimuksen tavoitteen, häiriöttömän ja oppilaan toiveista lähtevän koulutien turvaamiseen. Raukeavan ehdon käyttäminen on omiaan aiheuttamaan koululaisille ja perheille suurta epävarmuutta koulutien jatkumisesta. Siten Sj ei omasta puolestaan pidä ehtoa tarkoituksenmukaisena. Aikataulu ei kuitenkaan salli jatkoneuvotteluja tästä kysymyksestä. Sj katsoo sen vuoksi, että Khn tulisi oikeuttaa opetusvirasto allekirjoittamaan päätösehdotuksen mukainen sopimus. Mikäli Sipoon kunta haluaa sisällyttää raukeamisehdotuksen sopimukseen, jää se Sipoon kunnan yksipuoliseksi tahdonilmaukseksi, jonka Sipoon kunta voi halutessaan liittää sopimukseen.

Sj toteaa lopuksi, että päätösehdotus on lautakunnan esityksen mukainen lukuun ottamatta sitä, että sopimus on nyt rajattu vuoden pituiseksi ja että kustannusvastuun periaatteita on tarkistettu Sipoon kunnan kanssa käytyjen jatkoneuvottelujen perusteella.

./. Sopimukseen sisältyvät kustannusvastuun periaatteet muiden kustannusten kuin koulumatkojen osalta on nyt erotettu omaksi liitteekseen. Periaatteet ovat tämän asian liitteenä, ja tulevat osaksi sopimusta sen liitteenä.

SJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa opetusviraston tekemään Sipoon kunnan kanssa 1.8.2008 – 31.7.2009 voimassa olevan sopimuksen siitä, että

- Sipoon kunta järjestää liitettävällä alueella asuvien, lukuvuonna 2007–2008 kuudennella vuosiluokalla olevien oppivelvollisten perusopetuksen siten, että suomenkielisten oppivelvollisten perusopetuslain 6 §:n 2 momentin mukainen koulupaikka on 1.8.2008 lukien Vartiokylän yläasteen koulu tai Sipoonjoen koulu ja ruotsinkielisten Botby högstadieskola tai Kungsvägens skola.

- Sipoon kunta järjestää 1.1.2009 lukien liitettävällä alueella asuvien, Sipoon kunnan peruskouluissa oppilaina jo olevien perusopetuksen siten, että oppivelvollisen perusopetuslain 6 §:n 2 momentin mukainen koulupaikka on edelleen se Sipoon kunnan koulu, jonka oppilaana oppivelvollinen 1.1.2009 jo on.

- Helsingin kaupunki järjestää 1.1.2009 lukien liitettävällä alueella sijaitsevissa Sakarinmäen koulussa ja Östersundom skolassa oppilaina jo olevien, Sipoon kunnan alueella asuvien perusopetuksen siten, että oppivelvollisen perusopetuslain 6 §:n 2 momentin mukainen koulupaikka on edelleen se liitettävällä alueella sijaitseva koulu, jonka oppilaana oppivelvollinen 1.1.2009 jo on.

- edellä määriteltyjen oppilaiden koulumatkojen järjestämisestä vastaa oppilaan käymän koulun ylläpitäjäkunta perusopetuslain 32 §:n ja kyseisessä kunnassa päätettyjen kriteereiden ja etuuksien mukaisesti. Aiheuttamisperiaatteen mukaisesti koulumatkakustannukset maksaa oppilaan asuinkunta.

- sopimusta sovellettaessa noudatetaan muiden kustannusten kuin koulumatkojen osalta liitteenä 1. olevia periaatteita.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottanee opetusvirastoa neuvottelemaan esityslistalta ilmenevällä tavalla Sipoon kunnan kanssa sopimuksen, joka turvaa liitosalueella asuvien ja liitosalueella koulua käyvien oppilaiden mahdollisuuden käydä loppuun sen koulun vuosiluokat, missä he jo ovat oppilaina kuntajaon muuttuessa 1.1.2009.

Pöytäkirjanote jäljennöksin listatekstistä opetuslautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja Sipoon kunnalle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITE

Sopimuksen liite

TOUKOLAN TONTIN 23124/39 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11782)

Khs 2008-1225

23. kaupunginosan (Toukola) korttelin nro 23124 tontin nro 39 asemakaavan muutosehdotus

Posliinipiha 6

Tiivistelmä Tontin eteläosaan rakennettavaa rakennusta korotetaan nelikerroksisesta viisikerroksiseksi ja samalla sen rakennusoikeutta kasvatetaan 1 200 k‑m²:stä 1 350 k-m²:iin.

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (29.4.2008) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kerrostalovaltaista aluetta.

Asemakaavat

Alueella voimassa oleva asemakaava on vahvistettu vuonna 2006. Kaavan mukaan tontti on asuinkerrostalojen korttelialuetta. Rakennusoikeus on 2 400 k-m².

Nykytilanne

Tontti on nykyisin rakentamaton. Lähiympäristöön on rakenteilla asuinrakennuksia, jotka täydentävät Arabianrannan uutta rakennuskantaa. Tontin itäpuolella on Arabianrannan rantapuisto, joka tarjoaa virkistymismahdollisuuksia.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on saada aikaan tasapainoinen kaupunkikuva.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Asemakaavan muutoksessa korotetaan tontin eteläosaan rakennettavan asuinkerrostalon korkeutta kerroksella. Muutoksen taustalla on viereiselle tontille 29 toteutettava loft-hanke, jossa joka asunto on 5,5 m korkea ja tulevat asukkaat päättävät, miten käyttävät hyväkseen parvikerroksen tarjoamia mahdollisuuksia. Tämän takia kuusikerroksisen rakennuksen räystäs nousee aiemmin aiottua korkeammalle tasolle. Nelikerroksiseksi suunniteltu rakennus jäisi täten suhteettoman pieneksi naapurinsa varjoonsa. Tontin pohjoisosaan rakennettava asuinkerrostalo säilyy ennallaan. Muutoksen vaikutukset ovat kaupunkikuvaa eheyttäviä.

Mitoitus Tontin pinta-ala on 1 741 m². Rakennusoikeus kasvaa 150 k-m², eli

2 400 k-m²:stä 2 550 k-m²:iin.

Asuinrakennusten korttelialue (A)

Tontille saa rakentaa kaksi asuinkerrostaloa. Tontin pohjoisosan rakennuksen on oltava nelikerroksinen, kuten voimassa olevassa asemakaavassa ja eteläosan viisikerroksinen. Rakennusoikeutta pohjoisosan rakennuksessa on 1 200 k-m² ja eteläosan rakennuksessa 1 350 k-m². Kuten voimassa olevassa asemakaavassakin, taloissa saa olla ainoastaan yksi porrashuone ja julkisivun tulee pääasiassa olla vaalea. Talot on rakennettava savitiilestä, metallista, lasista tai puusta. Parvekkeita ei saa tukea maasta.

Liikenne Alue liittyy pääkatuverkkoon Posliinikadun ja Kaanaankadun välityksellä. Tonttiliittymä on Posliinikadulta. Pysäköintipaikkoja on 1 autopaikka/140 k‑m². Autopaikat saa sijoittaa LPA-alueelle enintään 250 m:n kävelymatkan päähän tontista.

Yhdyskuntatekninen huolto

Tontti on liitettävissä teknisen huollon verkkoon.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Rakennusvirasto on kunnostanut maaperän rakennuskelpoiseksi.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Kaava vaikuttaa kaupunkikuvaan tasapainottavasti ja eheyttävästi.

Toteutus Khs on päättänyt tontin myymisestä Rakennusliike Alfred Palmberg Oy:lle. Rakentaminen aloitetaan heti asemakaavan muutoksen tultua voimaan.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 13.3.2008).

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Asemakaavan muutos on valmisteltu yhteistyössä maanomistajan kanssa.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Arabianrannan kirjastossa

25.3.–13.4.2008 ja viraston internetsivuilla.

Ympäristökeskus on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen ei asemakaavaosastolle ole saapunut mielipiteitä.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 23.5.–6.6.2008, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistöviraston lausunto.

Lausunto Kiinteistövirasto toteaa (3.6.2008) mm., että kiinteistölautakunta järjesti vuosien 2007 ja 2008 vaihteessa em. tontin myyntiä koskevan tarjouskilpailun, jossa ilmoitettiin, että naapuritontille (AK) 23124/29 ollaan rakentamassa huomattavan korkea nk. uusloft-talo. Tämän vuoksi kaupunkisuunnitteluviraston mukaan ostajalla oli mahdollisuus neuvotella eräin ehdoin tontin 23124/39 kaupan jälkeen toteutettavasta asemakaavan muutoksesta, jolla tontin rakennusoikeutta lisättäisiin eteläisemmän rakennuksen osalta nelikerroksisesta viisikerroksiseksi.

Kaupunki on myynyt 2.6.2008 päivätyllä kauppakirjalla tontin 23124/39 tarjouskilpailun voittaneen Oy Alfred A. Palmberg Ab:n perustamalle Asunto Oy Arabianrannan Ankkuri, Helsingille.

Kaavoitustyö on siten käynnistetty kaupungin aloitteesta, ja tontti on tällä hetkellä yksityisessä omistuksessa. Asemakaavan muutosehdotus vastaa tarjouspyynnössä ilmoitettua ja vaikuttanee kaupunkikuvaan tasapainottavasti ja eheyttävästi, koska muutoin aiemmin nelikerroksiseksi suunniteltu rakennus jäisi suhteettoman pieneksi naapuritaloon verrattuna. Samalla muutosehdotus lisää tontin kaavaan merkittyä rakennusoikeutta 2 400 k-m²:stä 2 550 k-m²:iin eli 150 k-m². Kauppakirjassa on varauduttu kaavamuutoksen perusteella syntyvään tontin arvonnousuun, joten kaupungilla on oikeus periä ostajalta rakennusoikeuden osalta lisäkauppahintaa.

Kiinteistövirasto puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Kaj toteaa, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan mukaan, milloin

2 muutetaan rakennusoikeutta siten, että

c muiden korttelialueiden rakennusoikeutta lisätään enintään 10 prosentilla, kuitenkin enintään 1 000 kerrosneliömetrillä kaupunginvaltuuston hyväksymästä rakennusoikeudesta ja kerrosalasta

3 muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä

4 muutetaan kaupunginvaltuuston hyväksymässä asemakaavassa määriteltyä rakennuksen suurinta sallittua kerroslukua yhdellä kerroksella tai rakennuskorkeutta vastaavalla tavalla

6 muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin

7 tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 23. kaupunginosan korttelin nro 23124 tontin nro 39 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 29.4.2008 päivätyn piirustuksen nro 11782 mukaisena.

Pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle ja kiinteistövirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11782 (Toukolan tontti 23124/39)
	Liite 2	Havainnekuva (Toukolan tontti 23124/39)

LASTEN PÄIVÄKOTI TUULIMYLLYN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2008-543

45. kaupunginosan (Myllypuro) korttelin nro 45131 tontti nro 2;
Kiviparintie 9.

Kiinteistölautakunta toteaa (19.2.2008) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Lasten päiväkoti Tuulimylly sijoittuu asuinkerrostalon ensimmäiseen kerrokseen. Kyseessä on osto-osakehanke, jonka rakennuttamisesta vastaa Avara Rakennuttaja Oy (entinen YH-Avainrakennuttaja Oy). Kaupunki on sitoutunut toteuttamaan hankkeeseen päiväkodin ja sitä on edellytetty tontinvuokrasopimuksessa. Päiväkoti on suunniteltu kaupungin ohjeiden mukaisesti.

Rakennuspaikka sijaitsee Myllypurossa, 45. kaupunginosan korttelin nro 45131:n tontilla nro 2 ja se rajoittuu eteläsivultaan Kiviparintie 4:n asuintonttiin, itäkulmassa Kiviparintien päähän ja muuten ympäröiviin puistoalueisiin, joissa on kevyen liikenteen yhteyksiä. Kiviparintien varteen sijoittuu myös uudistettava Myllypuron ostoskeskus.

Hankkeen tarveselvitys on hyväksytty sosiaalilautakunnassa 31.10.2006 § 466.

Hankesuunnitelma on laadittu kiinteistöviraston tilakeskuksen, sosiaaliviraston ja hankkeen rakennuttajan yhteistyönä. Hankesuunnitelmasta arkkitehtikonsulttina on vastannut Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy.

Hankesuunnitelma on sosiaalivirastossa lausunnolla.

Lasten päivähoidon tarve

Päiväkoti Tuulimylly Myllypurossa kuuluu Myllypuro - Kivikko - Kurkimäki päivähoitoalueeseen. Myllypuro on päivähoitoalueella kasvava alue. Myllypuron peruspiirin 1 - 6 -vuotiaan väestön ennustetaan pysyvän lähes ennallaan vuoteen 2010 asti, jonka jälkeen väestön ennustetaan kasvavan niin, että vuonna 2016 se on noin 100 alle kouluikäistä
1 - 6 -vuotiasta lasta enemmän kuin vuonna 2007.

Nyt suunnitteilla oleva päiväkoti Tuulimylly tulee sijaitsemaan aiemman päiväkoti Myllypuron tontilla, joka on muutettu asuintontiksi. Edellinen päiväkoti purettiin vuonna 2003 huonokuntoisena. Uusi päiväkoti sijaitsee noin 200 m:n etäisyydellä metroasemasta. Sosiaaliviraston tarveselvityksen mukaan alueen täydennysrakentaminen edellyttää uutta päiväkotia.

Myllypuron alueen päivähoidon tarve ja tarjonta on selvitetty tarkemmin hankesuunnitelmassa.

Yleistä hankkeesta Päiväkoti Tuulimyllyssä tulee olemaan hankesuunnitelman mukaan kaksi päiväkotiryhmää, laskennallinen tilapaikkaluku on 42 hoitopaikkaa.

Lasten päiväkoti Tuulimylly suunnitellaan asuinkerrostalon ensimmäiseen kerrokseen siten, että tilat ovat muutettavissa tarvittaessa myös asunnoiksi. Kustannustehokkuutta hankkeeseen on haettu yhteisillä tilaratkaisuilla. Tilaohjelma ja viitesuunnitelmat ovat hankesuunnitelman liitteenä.

Kustannukset ja vaikutukset käyttötalouteen

Hankkeen laajuus on 436 brm²ja 377,5 huoneistoalam². Kiinteistöviraston tilakeskuksen tilapalvelun mukaan hankkeen osakkeiden myyntihinta, 1 232 790 euroa arvonlisäverottomana eli 2 827 euroa/ brm² ja 1 504 000 euroa eli 3 450 euroa/brm² arvonlisäverollisena, on hyväksyttävissä.

Rakentamiskustannukset päivähoitopaikkaa kohden ovat kokonaiskustannuksista laskettuna 29 352 euroa arvonlisäveroton hinta eli 35 809 euroa arvonlisäverollisena.

Kiinteistöviraston tilakeskuksen tilapalvelun vuokra-arvio hankkeesta em. kustannusten perusteella on noin 20 euroa/m²/kk.

Vuokraan sisältyvät ylläpidon kustannukset sekä arvonlisävero. Koska kyseessä on asunto-osakeyhtiö, joka ei voi hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi, ei osakkeiden oston yhteydessä voida hyödyntää arvonlisäveroa eikä sitä myöskään voida ottaa huomioon huoltokustannusten määrittelyssä.

Laskennallisesti kohteessa on 377,5 m² huoneistoalaa (= vuokranmaksupinta-ala). Siten kuukausivuokra on noin 7 550 euroa ja vuosivuokra noin 90 600 euroa.

Hankkeen toteutus ja aikataulu

Kiinteistöviraston tilakeskus vastaa tilaajana osakkeiden hankinnasta. Hankkeen rakennuttajana toimii Avara Rakennuttaja Oy. Ylläpidosta tulee vastaamaan asunto-osakeyhtiö.

Kaupunki on sitoutunut toteuttamaan kohteeseen päiväkodin ja se on huomioitu asemakaavassa ja sitä on edellytetty tontin vuokrasopimuksessa.

Lautakunta esittää 8.2.2008 päivätyn Lasten päiväkoti Tuulimyllyn hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 436 brm² ja että osakkeiden enimmäishinta on 1 232 790 euroa arvonlisäverottomana eli 2 827 euroa/ brm² ja 1 504 000 euroa eli 3 450 euroa/brm² arvonlisäverollisena.

Esitys tehdään siten ehdollisena, että sosiaalivirasto puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä.

Sosiaalivirasto on 26.5.2008 hyväksynyt hankesuunnitelman.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (28.3.2008) hankesuunnitelmasta antamassaan lausunnossa, että kyseessä on asuinkerrostalon ensimmäiseen kerrokseen suunniteltu päiväkoti, joka korvaa samalta tontilta huonokuntoisena puretun päiväkodin. Hanke toteutetaan ostohankkeena, jonka rakennuttaa Avara Rakennuttaja Oy. Myllypuron täydennysrakentaminen lisää alueella päivähoitopaikkojen tarvetta vuodesta 2010 alkaen.

Hankkeen laajuus on 436 brm² ja arvonlisäverollinen hankintahinta enintään 1 504 000 euroa eli 3 450 euroa/brm² hintatasossa 1/2008. Hinta on korkea ottaen huomioon että kyseessä on asuintaloon rakennettava päiväkoti. Asuintalot ovat kuitenkin käydyn laatukilpailun perusteella tällä Myllypuron keskeisellä alueella tavanomaista korkealaatuisempia mikä näkyy myös hinnoissa (asuntojen keskihinta n. 2 840 e/asm²). Koska päiväkodin sijainti on erinomainen ja koska kaupunki on sitoutunut hankkeeseen tontin vuokrasopimuksessa, tilojen hankinnalle ei ole realistisia vaihtoehtoja.

Hanke sisältyy vuoden 2008 talousarvioon ostohankkeena ja sille on varattu 1,5 milj. euroa.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä lasten päiväkoti Tuulimyllyn 8.2.2008 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen laajuus on enintään 436 brm²ja arvonlisäverollinen enimmäishinta on 1 504 000 euroa (veroton hinta 1 232 790 euroa).

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, sosiaalivirastolle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Hankesuunnitelma 8.2.2008

SUOMEN PELASTUSARMEIJAN SÄÄTIÖN POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2008-575

Suomen Pelastusarmeijan Säätiö pyytää (3.12.2007) poikkeamislupaa 5. kaupunginosan (Punavuori) korttelin nro 90 tontille nro 27 (Uudenmaankatu 40) toimistorakennuksen (2 385 k-m²) muuttamiseen pysyvästi asuinkäyttöön poiketen asemakaavan käyttötarkoituksesta.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että asemakaavamuutos tontin muuttamiseksi osittain asuinkäyttöön on vireillä. Samaan aikaan saneerataan tontilla sijaitseva temppeli. Koko muu kortteli kuuluu asuntokerrostalojen korttelialueeseen.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (5.3.2008) mm., että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 14.11.1980 vahvistettu asemakaava nro 7 962, jossa on nk. kaksitasomääräykset. Niiden mukaan olemassa olevassa, ennen 11.10.1961 rakennusluvan saaneessa rakennuksessa tai sen osassa saadaan suorittaa korjaaminen uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla sen estämättä, mitä kaavassa on määrätty. Tämä koskisi vain tontilla olevaa temppeliä, joka ei nyt ole poikkeamishakemuksen piirissä.

Asemakaavan mukaan tontti kuuluu liikerakennusten korttelialueeseen (AL). Tontin rakennusoikeus on 2 500 k-m². Tontille kadunvarsirakennuksen suurin sallittu kerrosluku on viisi. Piharakennuksen suurin sallittu kerrosluku on kolme. Asemakaava-alueella on tonteille sijoitettava vähintään ja saadaan sijoittaa enintään 1 autopaikka 120 asuntokerrosneliötä kohden, 1 autopaikka 350 toimistokerrosneliötä kohden ja 1 autopaikka 350 seurakunnallista toimintaa palvelevaa kerrosneliötä kohden. Autonsäilytystilat on sijoitettava maan alle siten, että vähintään 1/3 tontin vapaa-alasta on jätettävä kokonaan rakentamattomaksi maanvaraiseksi alueeksi. Huoltoajoneuvoa lukuun ottamatta yhtään ajoneuvoa ei saa sijoittaa pihamaalle. Piha-ala on istutettava ja varustettava leikki- ja ulko-oleskelutilaksi. Rakentamattomalle tontin osalle on istutettava puita ja pensaita.

Rakennussuojelun osalta asemakaava on vanhentunut. Temppelirakennus tullaan tulevassa asemakaavassa suojelemaan.

Tontilla on kadun varressa kuusikerroksinen (ylin kerros sisäänvedetty) toimistorakennus, jonka on suunnitellut vuonna 1968 arkkitehti Eino Tuompo. Rakennus toimii Suomen pelastusarmeijan päämajana. Rakennuksen pohjakerroksessa on kaksi liiketilaa. Tontin perällä on kolmikerroksinen temppeli- ja kadettikoulurakennus vuodelta 1895. Piha on asfaltoitu ja siellä on autopaikkoja (8 kpl) sekä jätesäiliöt. Kadunvarsirakennuksen ylä- ja alakellareissa on yhteensä 30 autopaikkaa. Sinne on ajoportti suoraan kadulta kadunvarsirakennuksen alta. Rekisteritietojen mukainen käytetty kerrosala on 4 058 k-m², mikä vastaa tonttitehokkuutta e = 2,60. Asumiseen muutettava kerrosala edellyttää 20 autopaikkaa ja muut toiminnot lisäksi viisi eli yhteensä 25, joten kellarin autopaikat riittävät edellyttäen, että ne ovat tontin omassa käytössä.

Hakijan tarkoituksena on muuttaa kadunvarsirakennus asuinkäyttöön sekä kunnostaa temppeli- ja kadettikoulurakennus. Jätehuone ja lastenvaunuvarasto on sijoitettu kadunvarsirakennukseen pihan puolelle.

Viranomaisneuvottelut Kaupunginmuseon kanssa on käyty alustavia neuvotteluja hankkeesta. Kaupunginmuseolta tulee pyytää lausunto erityisesti temppelin peruskorjauksen osalta.

Osallisten kuuleminen Selvitys naapureiden kuulemisesta sekä saadut naapureiden suostumukset on liitetty hakemusasiakirjoihin. Hankkeesta on huomauttanut kolme naapuriyhtiötä. Niissä kehotetaan huomioimaan Asunto-Osakeyhtiö Robertuksen (Pikku Roobertinkatu 35-37) viemärit, kohentamaan katujulkisivun rappausta (Asunto-osakeyhtiö Paijala, Uudenmaankatu 35) sekä poistamaan pihan autopaikat, istuttamaan tilalle puita ja pensaita sekä tutkimaan naapuripihojen yhdistämismahdollisuutta (Asunto Oy Helsingin Albertinkatu 19, Uudenmaankatu 42). Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska tuleva käyttötarkoitus on vireillä olevan asemakaavamuutoksen mukainen. Pihalla olevat autopaikat sekä jätesäiliöt tulee poistaa. Piha tulee suunnitella viihtyisäksi oleskelupihaksi ja sinne tulee istuttaa puita ja pensaita. Asukkaille tulee varata riittävät yhteis- ja varastotilat rakennusvalvontaviraston ohjeistuksen mukaan. Kadunvarsirakennuksen liiketilat tulee säilyttää.

Kiinteistövirasto käy tarvittaessa maanomistajan kanssa maankäyttösopimuksen solmimiseen tähtääviä neuvotteluja.

Poikkeamisen erityinen syy on rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö ja kaupungin asuntorakentamistavoitteen mukaisuus.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta ehdolla että

- kaupunginmuseolta lausunto peruskorjaushankkeesta

- autopaikat ja jätesäiliöt poistetaan pihalta ja piha muutetaan viihtyisäksi oleskelupihaksi, erillinen pihasuunnitelma tulee esittää rakennusluvan yhteydessä

- asukkaiden yhteistilat ja varastot tulee esittää rakennusluvan yhteydessä

- liiketilat kadunvarsirakennuksen pohjakerroksessa säilytetään

Kaj toteaa kiinteistöviraston tonttiosaston katsovan (4.6.2008), että maanomistajalle ei koidu poikkeamisluvan mukaisesta käyttötarkoituksen muutoksesta sellaista merkittävää hyötyä, että kaupunginhallituksen 9.2.2004 tekemän maapoliittisen päätöksen edellyttämät neuvottelut tulisi käydä.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2008-575/526 mukaisena ehdolla, että

- autopaikat ja jätesäiliöt poistetaan pihalta ja piha muutetaan viihtyisäksi oleskelupihaksi,

- asukkaille varataan riittävät yhteis- ja varastotilat rakennusvalvontaviraston ohjeistuksen mukaan, ja

- liiketilat kadunvarsirakennuksen pohjakerroksessa säilytetään.

Lisäksi kaupunginhallitus katsoo, että kaupunginmuseolta tulee pyytää lausunto peruskorjaushankkeesta, ja että erillinen pihasuunnitelma tulee esittää rakennusluvan yhteydessä (rakennuslupatunnus
5-3964-07-S).

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Punavuoren tontti 90/27)
	Liite 2	Ympäristökartta (Punavuoren tontti 90/27)
	Liite 3	Asemapiirros (Punavuoren tontti 90/27)

HELSINGIN KAUPUNGIN KIINTEISTÖVIRASTON POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2008-1111

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto pyytää (4.3.2008) poikkeamislupaa 20. kaupunginosan (Länsisatama) korttelin nro 20048 tontille nro 9 (Energiakatu 6). Khs on 18.6.2007 § 919 päättänyt varata ko. tontin YIT Rakennus Oy:lle, Omena Hotellit Oy:lle ja Regus Oy:lle hotellin, toimistohotellin ym. suunnittelua varten 30.6.2008 saakka.

Hakijan tarkoituksena on osoittaa 4 750 k-m²:n suuruinen osa tontin rakennusoikeudesta (9 700 k-m²) pysyvästi hotellitoiminnoille. Hanke poikkeaa asemakaavasta siten, että hotellitoiminta ei ole asemakaavamääräyksen mukaista toimintaa toimitilarakennusten korttelialueella. Lisäksi kaavasta poiketaan siten, että kaavassa tontille osoitettua ohjeellista pysäköintilaitoksen ajoluiskaa ei toteuteta.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että hanke täydentää Ruoholahden ja Salmisaaren modernin uuden toimitila-alueen palvelurakennetta. Kohtuuhintaisen hotellikapasiteetin lisääminen edistää myös Helsinkiin suuntautuvaa matkailua. Alueella on vireillä asemakaavaluonnos, jossa pysäköintilaitoksen ajoluiska tullaan osoittamaan uuteen sijaintiin urheilutoiminnoille varatun rakennuksen itäpuolella sijaitsevalle suojaviheralueelle.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (22.4.2008), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 1.7.2005 vahvistettu asemakaava nro 11140.

Asemakaavan mukaan tontti 20048/9 kuuluu 5- ja 8- kerroksisten toimitilarakennusten korttelialueeseen. Hakijan tarkoituksena on osoittaa osa tontin rakennusoikeudesta hotellitoiminnoille. Tontin rakennusoikeus on 9 700 k-m², josta hotellin tilantarve on noin 4 750 k-m². Hotellitoiminnot sijoittuvat 2.–8. kerrokseen rakennuksen lännen puoleisessa päädyssä.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että hotellitoiminta ei ole asemakaavamääräyksen mukaista toimintaa toimitilarakennusten korttelialueella.

Kaavassa tontille osoitettua ohjeellista pysäköintilaitoksen ajoluiskaa ei toteuteta. Alueella on vireillä asemakaavaluonnos, joka mahdollistaa pysäköintilaitoksen ajoluiskan toteuttamisen kaava-alueen YU-tontin itäpuolella sijaitsevalle suojaviheralueelle.

Kaavassa on määritelty, että rakennuksen kahdeksan kerroksisen massan kolmen ylimmän kerroksen pääasiallinen julkisivumateriaali on lasi. Hotellitoiminnan tulee tältä osin täyttää kaavan kaupunkikuvallinen tavoite muiden toimitilakortteleiden tavoin.

Kellarikerroksessa rakennuksen väestösuoja on sijoitettu liikenneväylälle vastoin pysäköintilaitoksen yleisiä suunnitteluperiaatteita. Väestösuoja tulee siirtää siten, että mahdollistetaan pysäköintilaitoksessa vierailevan käyttäjän kannalta helppo orientoitavuus ja autojen esteetön kaksisuuntainen liikenne liikennealueilla.

Saadut lausunnot Turvatekniikan keskus on antanut 11.1.2008 kaupunkisuunnitteluviraston pyynnöstä lausunnon hotellitoiminnan sijoittamisesta voimalaitoksen läheisyyteen. Lausunnon mukaan hotellin rakentamiselle ei ole estettä.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (2.4.2008). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hotellitoiminto edistää alueen monimuotoista käyttöä ja lisää alueen toimitila- ja liikuntatoiminnoille suunnattua palvelutarjontaa.

Poikkeamisen erityinen syy on alueelle tarpeellisen palvelutason parantaminen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen.

Kaj viittaa kaupunkisuunnitteluviraston väestönsuojaa koskevaan mainintaan ja toteaa hakijan asiamiehen ilmoittaneen, että väestönsuoja on jatkosuunnittelussa siirretty ylempään kerrokseen pois autohallista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2008-1111/526 mukaisena.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Länsisataman tontti 20048/9)
	Liite 2	Ympäristökartta (Länsisataman tontti 20048/9)
	Liite 3	Asemapiirros (Länsisataman tontti 20048/9)

RAKENNUSKIELLON JA TOIMENPIDERAJOITUKSEN MÄÄRÄÄMINEN VUONNA 2009 HELSINKIIN SIPOOSTA JA VANTAASTA LIITETTÄVILLE ALUEILLE

Khs 2008-1481

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (12.6.2008), että Valtioneuvoston päätös eräiden Sipoon ja Vantaan osien liittämisestä Helsinkiin on tullut lainvoimaiseksi 15.1.2008 (KHO:n päätös).

Sipoosta liitettävän alueen pinta-ala on n. 26,8 k-m² ja Vantaasta liitettävän alueen n. 2,2 k-m². Liitoksen syynä on seudun asuntotuotantomahdollisuuksien parantaminen. Liitettävä alue on nykyisissä maakunta- ja seutukaavoissa, yleiskaavoissa ja pääosin asemakaavoissa kaavoitettu tavalla, joka ei vastaa Helsingin alueliitokselle asettamia tavoitteita. On mm. oletettavaa, että alueen väkiluku nousee vähintään 15-kertaiseksi. Näin suuren muutoksen johdosta on nyt alueella voimassa olevia kaavoja tarkasteltava uudesta näkökulmasta. Jotta aluetta ei enää kehitettäisi epäajankohtaisten suunnittelutavoitteiden suuntaan, on Helsingin kannalta järkevää asettaa alue pääosin toistaiseksi rakennuskieltoon uuden yleiskaavan laatimista varten. Poikkeuksen voivat muodostaa eräät uudemmat ja koko alueeseen nähden pienialaiset uudehkot asemakaava-alueet, joiden täydentäminen voi jatkua asemakaavan mukaan ilman, että alueelle asetettavat kokonaistavoitteet vaarantuvat.

Sijainti Alue sijaitsee Helsingin kaupungin alueesta itään ja käsittää Sipoon kunnan alueeseen kuuluvat Gumbölen, Itäsalmen, Kärrin ja Talosaaren kylät ja osan Immersbyn kylästä sekä osan Vantaan kaupunkiin kuuluvasta Länsisalmen kylästä (ns. Västerkullan kiila). Alueet liitetään 1.1.2009 Helsinkiin.

Liitosalue rajautuu nykyisen Helsingin rajaan Västerkullan kiilan kohdalla.

Maanomistus Helsinki, Vantaa ja Sipoo ovat alueen maanomistajia. Yksityisistä eniten maata omistavat, Östersundomin ja Västerkullan kartanot (Borgström ja Thuring). Sipoon kuntaa suurempia maanomistajia ovat myös Harry Melander sekä Ines, Karl, Bertel och Gustav Krogells stiftelse. Muita yksityisiä maanomistajia on hyvin paljon.

Yleiskaava Vantaasta liitettävällä ns. Västerkullan kiilan alueella on voimassa Kaakkois-Vantaan osayleiskaava (Vantaan kaupunginvaltuusto 17.6.2002). Alue on siinä suurimmaksi osaksi erilaista virkistys- ja suojelualuetta, sekä suojaviheraluetta.

Sipoosta liitettävällä alueella ovat voimassa Etelä-Sipoon osayleiskaava (kunnanvaltuusto 29.11.1979), Sipoon kunnan haja-asutusalueiden yleiskaava (Uudenmaan ympäristökeskus 18.4.1997), ja Itäsalmen keskustan, Landbon, Korsnäsin, Karhusaaren ja Storörenin osayleiskaava (kunnanvaltuusto 9.6.1992) sekä Ribbingön osayleiskaava (kunnanvaltuusto 6.6.1996).

Asemakaavat Kappelin alueella on voimassa Kappelin alueen I rakennuskaava (30.9.1994).

Itäsalmen keskustan sekä Landbon alueella on voimassa Landbon rakennuskaava (16.5.1995), Landbon rakennuskaavamuutos kortteleille 304–343 sekä tie-, liikenne-, puisto- ja virkistysalueille (10.5.1994), Itäsalmen keskustan rakennuskaava (28.12.1995), Landbon rakennuskaavamuutos/asemakaava kortteleille 304 ja 350 (7.12.2000) ja Sakarinmäen asemakaava (18.11.2003).

Karhusaaren, Korsnäsin sekä Storörenin alueella on voimassa Korsnäsin rakennuskaava (9.7.1993), Skutholmenin, Björnsövikenin ja Kuggvikenin rakennuskaava (8.9.1993), Karhusaarenrannan rakennuskaava (19.11.1993), Karhusaari II, Karhusaaren rakennuskaavojen muutos (7.12.1994). Karhusaari I, Karhusaaren rakennuskaavojen rakennuskaavamuutos I (2.8.1995), Storörenin rakennuskaava (7.2.1996), Karhusaari III:n sekä Karhusaari II:n rakennuskaavojen muutos (22.3.2000) ja Karhusaari II:n sekä Karhusaarenrannan asemakaavojen muutos (19.9.2005).

Voimassa olevat rakennuskiellot

Sipoosta liitettävän alueen asemakaavoitetun ja ranta-asemakaavoitetun alueen ulkopuolinen alue on maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n 3 momentin mukaista suunnittelutarvealuetta.

Alueella on Sipoon toimesta asetettu rakennuskielto Itäsalmen, Sipoonkorven ja Hindsbyn yleiskaavan sekä saariston ja rannikon yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten. Edellä mainitut rakennuskiellot päättyvät 31.12.2009.

Kappelin asemakaava-alue ja Karhusaaren pohjoisosan asemakaava-alue ovat rakennuskiellossa. Rakennuskiellot päättyvät 3.6.2009. Muut asemakaava-alueet eivät ole rakennus- tai toimenpidekiellossa.

Vantaasta liitettävällä alueella ei ole rakennuskieltoja. Siellä ei ole myöskään asemakaavoitettuja alueita. Alueella rakentaminen edellyttää näin kunnanhallituksen suunnittelutarveratkaisua tai Uudenmaan ympäristökeskuksen poikkeamispäätöstä.

Alueliitoksen aiheuttama uusi tilanne

Alue liitetään Helsinkiin asuntotuotantotavoitteiden aiheuttamista syistä. Sekä Helsingin että alueen asukkaiden ja toimijoiden kannalta on tarkoituksenmukaista käsitellä aluetta yhtenä suunniteltavana kokonaisuutena. Siksi myös rakennuskieltoja alueella on tarkasteltava kokonaisuutena.

Vuoden 2008 aikana on kaupunkisuunnittelu- ja rakennusvalvontavirastosta haettu maanomistajien toimesta rakennuslupia taikka tiedusteltu, voiko saada suunnittelutarveratkaisu- tai poikkeamispäätöksiä tai poikkeuslupia rakennuskielloista. Hakemukset ovat yksilöllisiä ja ne kohdistuvat liitosalueen eri puolille. Virastot ovat neuvotelleet keskenään suhtautumisesta näihin hakemuksiin.

Uusiin hakemuksiin on suhtauduttu pidättyvästi ja on kerrottu hakijoille, että suunnittelutilanteen keskeneräisyyden vuoksi on ainakin tänä vuonna syytä pidättäytyä rakennushankkeista. Helsinki ei halua, että uusia kiinteistöjä muodostuu paikoille, jotka myöhemmin osoittautuvat sijainniltaan tai laajuudeltaan kaupunkirakenteeseen sopimattomiksi.

Johtuen alueliitoksen päätavoitteesta rakentamisen määrä tulee varmuudella lisääntymään lähes jokaisella mahdollisella osa-alueella ja erityisesti tulevien metroasemien läheisyydessä. Joukkoliikenteen runkojärjestelmä on suunnittelematta. Helsingin kaupungin asuntotuotantotavoitteet ovat oleellisesti suuremmat kuin voimassa olevissa asemakaavoissa tai poikkeuslupapäätöksissä on kuviteltu. Varsinkin potentiaalisten asemanseutujen maanomistajien sekä Helsingin kaupungin kannalta ei ole tarkoituksenmukaista jatkaa näillä alueilla perinteistä omakotirakentamista.

Tilanne on alueen toimijoille uusi. Sekä Helsingin että alueella asuvien ja toimivien kannalta asia vaatii selkeyttämistä.

Uusi rakennuskielto Kaavoituksen keskeneräisyyden takia liitosalue on syytä asettaa rakennuskieltoon ja toimenpiderajoituksen alaiseksi lähes koko laajuudeltaan. Tämä huolimatta siitä, että Sipoosta liitettävällä alueella on pääosin voimassa Sipoon kunnan asettama rakennuskielto. Kieltoa ei kuitenkaan ole Vantaasta liitettävällä alueella eikä Sipoon asemakaava-alueilla.

Helsingin tavoitteiden kannalta on tarkoituksenmukaista asettaa myös nämä alueet rakennuskieltoon eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta.

Liitosalueella on muutamia uudehkoja ja pääosin vasta rakennettuja asemakaava-alueita Landbossa, Karhusaaressa, Korsnäsissä ja Kappelin alueella. Vaikka niiden rakennusoikeuden laatu ja määrä ei mahdollisesti täysin vastaakaan Helsingin tulevaisuuden maankäytön suunnittelun tavoitteita, on kuitenkin kohtuullista antaa alueiden asemakaavojen olla sellaisenaan rakentamis- ja täydentämiskelpoisia. Myös näitä asemakaavoja voidaan tietysti tarvittaessa muuttaa, mutta niiden ei ole välttämätöntä olla siitä syystä tässä vaiheessa rakennuskiellossa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston piirustuksessa nro 11807 esitetty alue määrätään rakennuskieltoon yleiskaavan laatimista varten viiden vuoden ajaksi maankäyttö- ja rakennuslain 38 §:n 1 momentin perusteella sekä että alueelle tulee toimenpiderajoitus saman lain 128 §:n perusteella.

Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta esittää, että kaupunginhallitus rakennuskieltopäätöksessään määräisi maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n nojalla päätöksen tulemaan voimaan, ennen kuin se on saanut lainvoiman.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston piirustuksesta nro 11807 ilmenevän alueen rakennuskieltoon yleiskaavan laatimista varten viideksi vuodeksi ja samalla määrätä alueelle toimenpiderajoituksen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava ja pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, Uudenmaan liitolle, Sipoon kunnalle, Vantaan kaupungille, rakennuslautakunnalle, kiinteistölautakunnalle ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Rakennuskieltokartta

LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYISTÄ VALITUKSISTA NS. AURINKOMÄEN ALUEEN ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11680)

Khs 2007-1697

Kaj toteaa, että kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 26.3.2008 (88 §) 41. kaupunginosan (Suurmetsä, Puistola) virkistysalueita ja maisemallisesti arvokkaita alueita koskevan asemakaavan ja 41. kaupunginosan (Suurmetsä, Puistola) korttelin nro 41033 tontteja nro 4 ja 13, korttelin nro 41034 tontteja nro 1–4, korttelin nro 41035 tonttia nro 5, korttelin nro 41041 tonttia nro 4, korttelin nro 41088 tonttia nro 2 ja korttelin nro 41097 tonttia nro 1 sekä puisto- ja katualueita koskevan asemakaavan muutoksen nro 11680.

Helsingin hallinto-oikeus pyytää (6.5.2008) Helsingin kaupunkia antamaan jäljempänä selostettujen valitusten johdosta lausunnon.

XXXX ja XXXX XXXX ovat Helsingin hallinto-oikeudelle 30. huhtikuuta 2008 toimittamassaan valituksessa vaatineet päätöksen kumoamista, koska päätös on syntynyt puutteellisin tai virheellisin tiedoin. Valituksen mukaan luonnonsuojelualueeksi luonnehdittavaa lehtomaista aluetta ei tule muuttaa asuinkäyttöön. Alue on myös myyty aikanaan puistona käytettäväksi. Kaavamuutosta ovat vastustaneet kaikki puistoalueen naapurit. XXXX ja XXXX XXXX ovat lisäksi vaatineet, että kaupunki velvoitetaan korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa.

Asunto Oy Päiväperhontie 9 on Helsingin hallinto-oikeudelle 30. huhtikuuta 2008 toimittamassaan valituksessa vaatinut, että kaupungille puistoalueeksi myymä alue säilyy edelleen virkistyskäytössä. Yhtiö on perustellut vaatimusta sillä, että yhtiö on myynyt Helsingin kaupungille maa-alueen puistoalueeksi käyttötarkoituksen mukaisella hinnalla.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa laadittuna lausuntona toteaa (12.6.2008) valitusten johdosta mm. seuraavaa. Oikeuspalvelut viittaa lisäksi kaupunginvaltuuston pöytäkirjan 26.3.2008 liitteenä oleviin päätöksen perusteluihin, kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslistatekstiin 31.5.2007 ja kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslistatekstiin 24.1.2008.

Valituksen kohteena olevan asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen tarkoituksena on luoda edellytykset kaikkiaan 28 pientalon täydennysrakentamiselle Aurinkomäen puistoalueen pohjois- ja luoteispuolelle. Uusia omakotitontteja on suunniteltu yhteensä 26 kpl. Nykyisen kaavan mukaisen Aurinkotien rakentamisesta puistoalueen läpi luovutaan. Uusi Aurinkotien katulinjaus on pohjoisesta Alankotieltä lounaaseen kaartuva asuntokatu, jonka varrelle pääosa pientalojen täydennysrakentamisesta sijoittuu.

Suunnittelualueen eteläosan kaavoittamattomat peltoalueet liitetään pohjoisosan lähivirkistysalueeseen. Virkistysalueen käyttöä edistetään parantamalla alueen kevyen liikenteen reittiverkostoa ja yhteyksiä puistoon. Aurinkomäen vanhan maatilamiljöön rajat sekä tilan ja sen rakennusten tuleva käyttötarkoitus määritellään. Tilan päärakennus suojellaan merkinnällä sr-3.

Pieni erillinen puistoalue otetaan rakentamiskäyttöön yleiskaavan mukaisesti. Tämä on katsottu mahdolliseksi, kun otetaan huomioon lähiympäristön muut suunnittelunäkökohdat sekä pientalotonttien suuri tarve.

Valituksessa esiin otettujen perusteiden osalta oikeuspalvelut toteaa seuraavaa:

Alueella voimassa oleva asemakaava nro 7406 on vahvistunut vuonna 1976. Tässä asemakaavassa päiväkodille suunnitellun Y-tontin länsipuolelle kaavoitettiin valituksessa mainittu pienehkö puistoalue päiväkotitontin yhteyteen. Puisto olisi toiminut päiväkodin lähivirkistysalueena, kun pääkatumainen Aurinkotie olisi erottanut päiväkotitontin laajemmasta Aurinkomäen puistoalueesta.

Asemakaavojen vahvistumisen jälkeen kaupunki lunastaa kaavojen mukaisia puistoalueita resurssien ja tarpeiden mukaisesti. Kiinteistön ja kaupungin välinen maakauppa 1994 on tehty myös kaupungin puolelta tuolloin siinä käsityksessä, että kaavan nro 7406 mukainen maankäyttö alueella toteutuu.

Nyt, runsas vuosikymmen myöhemmin, on sekä Aurinkotien että päiväkodin rakentamisesta alueelle kuitenkin luovuttu ja asemakaavan nro 7406 näin ollen katsottu olevan sisällöltään tältä osin vanhentunut.

Kaupungin tiivistyessä asemakaavoja ajanmukaistetaan ja kaupungilla on siihen myös muun muassa maankäyttö- ja rakennuslain 51 §:n ja 60 §:n perusteella velvollisuus. Yhtiötä ei ole johdettu valituksessa väitetyllä tavalla harhaan tai kohdellun kaavoitusta koskevan lainsäädännön periaatteiden vastaisesti. Asemakaavan muutokseen on ollut maankäytöllinen peruste.

Lisäselvityksenä luontoselvitysten oikeuspalvelut osalta toteaa seuraavaa:

Helsingin kaupungin ympäristökeskus on päivittänyt Aurinkomäen puistoalueiden kasvillisuusinventoinnit kesällä 2005. Inventoinnin pohjalta on määritelty kasvillisuudeltaan arvokkaat alueet. Käytettävissä on ollut myös ympäristökeskuksen ympäristö- /luontotietojärjestelmän kartat koskien alueen luonto- ja linnustokohteita. Ympäristökeskuksen edustajat ovat olleet maastokäynnillä lokakuussa 2005 katsomassa kasvistollisesti arvokasta lehtokorpikohdetta. Kohdetta on aiemmasta määrityksestä supistettu rajaamalla mm. Y-tontti pois. Rajatun alueen arvoluokka on nostettu III:sta II luokkaan (vaarantunut laji: harajuuri). Tämä alue on merkitty asemakaavan muutosehdotukseen merkinnällä sl: ”Alueen osa, jolla on luonnonsuojelullista arvoa. Kulku alueen läpi on ohjattava alueen kasvillisuutta vahingoittamatta”. Valituksessa mainittu pieni erillinen puistoalue ei ole tämän rajauksen mukaisella alueella.

Ympäristökeskus on asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen johdosta 27.9.2007 antamassaan lausunnossa todennut, ettei sillä ole huomautettavaa.

Oikeuspalvelut katsoo, että kaavoituksen yhteydessä on riittävällä tavalla selvitetty alueen luonnonarvoja ja otettu ne huomioon asemakaavaa laadittaessa. Päätös ei perustu valituksessa väitetyin tavoin virheellisiin tai puutteellisiin tietoihin ja on myös tältä osin lainmukainen.

Oikeuspalvelut toteaa vielä yhteenvetona, että edellä mainittujen seikkojen perusteella asemakaava perustuu MRL 9 §:n tarkoittamalla tavalla riittäviin selvityksiin ja tutkimuksiin. Kaavan toteuttamisen ympäristövaikutukset on selvitetty tarpeellisessa määrin ja riittävän laajasti ja kaava muutoinkin täyttää MRL 54.2 §:n asettamat sisältövaatimukset. Kaavan valmistelussa on myös muutoin huomioitu lainsäädännön vaatimukset ja se on siten lainmukainen. Valitukset, tulisi aiheettomina ja perusteettomina hylätä.

XXXX ja XXXX XXXX:n valituksessa ei ole tuotu esiin mitään sellaisia hallintolainkäyttölain 74 §:ssä tarkoitettuja perusteita, joiden nojalla Helsingin kaupunki tulisi velvoittaa korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut. Tämän vuoksi vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta tulee hylätä.

Yhteenveto Oikeuspalvelut toteaa, että valituksissa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden vuoksi kaavapäätös olisi kumottava. Kaavamuutos perustuu lain edellyttämiin riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin sekä täyttää muutkin lain asettamat menettely- ja sisältövaatimukset.

Päätös ei ole syntynyt kuntalain 90 §:n tarkoittamalla tavalla virheellisessä järjestyksessä, viranomainen ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutenkaan lainvastainen. Kunnallisvalitusmenettelyssä ei voida vedota kaavaratkaisujen mahdolliseen epätarkoituksenmukaisuuteen. Helsingin hallinto-oikeudelle annettavassa selityksessä tulee näin ollen pyytää valitusten sekä XXXX ja XXXX XXXX:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen hylkäämistä aiheettomina ja perusteettomina.

Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä kaupunginvaltuuston päätöksen lopputulokseen

./. Kaj toteaa, että valitukset ovat esityslistan tämän asian liitteenä.

Valitusasiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa asiasta Helsingin hallinto-oikeudelle esityslistasta ilmenevän, hallintokeskuksen oikeuspalveluiden ehdotuksen mukaisen lausunnon.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille lausunnon laatimista ja antamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Valitukset kaupunginvaltuuston päätöksestä 26.3.2008 Aurinkomäen asemakaavasta nro 11680

SOPIMUKSEN TEKEMINEN AS OY HELSINGIN POHJOISKAARI 15:N KANSSA POIKKEAMISPÄÄTÖKSEN JOHDOSTA (LAUTTASAARI, TONTTI 31011/3)

Khs 2008-1136

Kiinteistölautakunta toteaa (27.5.2008) seuraavaa:

Tiivistelmä Kaupunkisuunnitteluviraston 24.4.2008 kaupunginhallitukselle antaman poikkeamispäätöstä koskevan lausunnon mukaan As Oy Helsingin Pohjoiskaari 15 hakee poikkeamispäätöstä tontille 31011/3 rakennetun toimistorakennuksen (2 570 k-m²) käyttötarkoituksen muuttamiseen asuinkäyttöön siten, että tontin kerrosala, joka on laskettu sallittujen kerrosluvun ja peittoalan mukaan, ylitetään 1 572 k-m²:llä.

Maapoliittiset neuvottelut on käyty kaupunginhallituksen 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaisesti. Tontinomistajan kanssa esitetään solmittavaksi poikkeamispäätöksen johdosta sopimus, jossa tontinomistaja suorittaa kaupungille korvausta 80 000 euroa osallistumisena yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin.

Voimassa oleva asemakaava

Alueella on voimassa 2.5.1958 vahvistettu asemakaava nro 4381. Asemakaavan mukaan kyseessä on tontti, jolle saadaan rakentaa enintään 2-kerroksisia ja enintään 8 m korkeita, ainakin palonarkaa luokkaa olevia asuinrakennuksia ja niitä varten tarpeellisia, enintään 4 m korkeita talousrakennuksia. Tontin pinta-alasta saadaan käyttää rakentamiseen enintään 1/5. Tontille saa sijoittaa myös työhuoneita.

Tontin pinta-ala on 2 496 m². Sallittu kerrosala on enintään 998 k-m², joka saadaan, kun lasketaan 1/5 tontin pinta-alasta rakennettuna kaksikerroksisena.

Asemakaava on vanhentunut ja se tullaan uusimaan. Kaava ei ole ajanmukainen mm. rakennussuojelun kannalta, eikä siitä johtuen myöskään rakennusoikeuden suhteen. Asemakaavan muutosta koskeva tärkeä tavoite on suojella rakennus. Käyttötarkoituksen osalta on oleellista, että uuden käytön mahdollisesti edellyttämät julkisivuun tehtävät muutokset eivät heikennä suojeluarvoa eikä käyttö aiheuta ympäristöhäiriöitä.

Nykytilanne Tontilla on viisikerroksinen toimistorakennus. Alun perin teollisuusrakennukseksi rakennettu talo on valmistunut vuonna 1938. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Toivo Jäntti. Rakennus on hyväkuntoinen. Perusteellinen remontti on vastikään valmistunut. Rakennus on toimiva toimistotalo. Rekisteritietojen mukaan kerrosalaa on käytetty 2 570
k-m², joka vastaa tehokkuutta 1,0. Rakennuksen kummallakin puolella on asfaltoitua pysäköintialuetta. Tontin rannanpuoleisella osalla on kaupunkikuvan kannalta tärkeä koivikko. Koivujen lomitse pihalta samoin kuin viereisiltä tonteilta näkyy merelle. Rantapuisto tontin edustalla on kapeahko ja siinä on jokunen puu.

Rakennuksen suojeluarvo

Rakennus on luokiteltu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi rakennukseksi kaupunginmuseon teettämässä inventoinnissa. Arvotuskriteereinä on todettu seuraavasti: Rakennuksen arkkitehtuuri on harkittua ja viimeisteltyä. Rakennukseen liittyy merkittäviä paikallishistoriallisia arvoja. Rakennus on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan tai tehdyt muutokset ovat onnistuneesti sopeutettu olemassa olevaan rakennukseen. Lauttasaaren rakennusinventointi valmistui vuonna 2003 ja julkaistiin nimellä Helsingin rakennuskulttuuri Lauttasaaren rakennusinventointi, Kaupunginmuseon tutkimuksia ja raportteja 2/2003.

Poikkeamispäätöksen sisältö

Tontinomistajan tarkoituksena on rakennuksen muuttaminen asumiskäyttöön. Merkittävimmät muutokset nykytilanteeseen ovat seuraavat. Rakennukseen on suunniteltu 21 asuntoa. Sisätilat muutetaan porrashuonetta ja 1. kerroksen pienempää hissiaulaa lukuun ottamatta. Julkisivuihin on osoitettu uusia parvekkeita luoteissivuun ja olevien parvekkeiden laajennuksia. Ensimmäisen kerroksen ikkunoista on kaksi vaihtoehtoa: suurentaminen tai nykyinen koko. Liikuntaesteisiä varten on suunniteltu rakennettavaksi ramppi pääsisäänkäynnin eteen. Sen ja rakennuksen seinän väliin on suunniteltu yhtä asuntoa varten koko julkisivuosan pituinen terassi. Kellariin on osoitettu autopaikkoja ja sinne johtava luiska on loivennettu ja pidennetty. Luiskan yläpuolella oleva katos on suunniteltu purettavaksi. Pihalle on esitetty 18 autopaikan pysäköintialue. Oleskelupiha on suunniteltu tontin koillisosaan.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että viisikerroksisen rakennuksen kerrosluku poikkeaa kolmella kerroksella sallitusta kahdesta kerroksesta, rakennuksen pohjapinta-ala, joka on 613 m², ylittää 114 m²:llä (23 %) tontilla sallitun peittoalan, joka on 499 m², ja sallittujen kerrosluvun sekä peittoalan mukaan laskettu enimmäiskerrosala 998 k-m² ylitetään 1 572 k-m²:llä (157 %).

Alueen arvo nousee Poikkeamispäätöksen mukaisen käyttötarkoituksen muutoksen seu-rauksena alueen arvo nousee merkittävästi, joten kaupunginhallituksen 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaiset maapoliittiset neuvottelut tulee käydä.

Neuvottelujen tuloksena on laadittu liitteenä oleva sopimusehdotus.

Sopimus Tontinomistaja suorittaa sopimuksen mukaan kaupungille korvausta osallistumisena yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin 80 000 euroa. Korvaus on maksettava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun poikkeamispäätös on saanut lainvoiman.

Korvaukselle lasketaan 3 %:n vuotuista korkoa sopimuksen allekirjoituksesta maksupäivään saakka.

Sopimus on allekirjoitettava ennen kaupunginhallituksen poikkeamispäätöksen tekemistä.

Kiinteistölautakunta katsoo, että sopimus on kaupunginhallituksen päätöksen ja noudatetun käytännön mukainen ja esittää sen hyväksymistä.

Kaj toteaa, että kaupunkisuunnitteluvirasto on 24.4.2008 antamassaan lausunnossa puoltanut poikkeamishakemusta. Viraston lausunto on esityslistan liitteenä. Kaupungin hallintokäytäntö edellyttää, että sopimus on allekirjoitettu ennen kuin poikkeamishakemus (tai asemakaavamuutos) voidaan hyväksyä. Siksi sopimusasia tuodaan nyt päätettäväksi ja poikkeamishakemus tulee Khn käsittelyyn elokuussa. Sopimukseen otettu kohta, jonka mukaan se on voimassa ehdolla, että poikkeamispäätös saavuttaa lainvoiman kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnon 24.4.2008 hyväksymässä muodossa.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään As Oy Helsingin Pohjoiskaari 15:n kanssa liitteenä olevan sopimusluonnoksen mukaisen sopimuksen sekä siihen mahdollisia vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sopimusluonnos
	Liite 2	Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto 24.4.2008

FÖRKLARING TILL HÖGSTA FÖRVALTNINGSDOMSTOLEN MED ANLEDNING AV BESVÄR ÖVER DETALJPLANEÄNDRING FÖR ÖSTRA JOLLAS (NR 11470)

SELITYS KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE ITÄ-JOLLAKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA (NRO 11470) KOSKEVAN VALITUKSEN JOHDOSTA

Stn/Khs 2005-2472

Kaj konstaterar att stadsfullmäktige 17.1.2007 godkände detaljplan för kvarteren nr 49265–49268, villa-, rekreations-, trafik-, special-, skydds-, vatten- och gatuområden och områden för fritidsbruk i 49 stadsdelen i Helsingfors (Degerö) och detaljplaneändring för skydds- och gatuområden i samma stadsdel enligt ritningen nr 11470.

XXXX XXXX och XXXX XXXX sökte ändring i ärendet hos Helsingfors förvaltningsdomstol. Förvaltningsdomstolen avslog yrkandena 16.4.2008 genom sitt beslut 08/0382/5.

XXXX XXXX och XXXX XXXX har sökt ändring i förvaltningsdomstolens beslut hos högsta förvaltningsdomstolen, som ber (4.6.2008) Helsingfors stad avge en förklaring med anledning av besvären.

./. Besvären utgör bilaga nr 1 till detta ärende på föredragningslistan.

Förvaltningscentralens rättstjänst avger (12.5.2008) som utlåtande följande förklaring som är utarbetad i samråd med stadsplaneringskontoret:

I besvären till högsta förvaltningsdomstolen upprepas yrkandena som presenterats för förvaltningsdomstolen, och på den punkten framförs i besvären ingenting nytt som juridiskt påverkar ärendet.

Förvaltningsdomstolen har avslagit ändringssökandens yrkanden. Staden omfattar beslutet med motivering. Stadsfullmäktiges beslut har inte tillkommit i felaktig ordning, inte heller strider det annars mot lag. Det finns inga skäl att upphäva stadsfullmäktiges beslut på grund av besvären.

Rättstjänsten hänvisar vidare till utlåtandena till stadsstyrelsen i stadsfullmäktiges detaljplanebeslut och i stadsplaneringsnämndens förslag.

Sammandrag Rättstjänsten konstaterar att det av besvären inte framgår sådana omständigheter som gör att stadsfullmäktiges beslut bör upphävas. Beslutsfattandet har följt rättsprinciperna inom förvaltningen och procedurbestämmelserna i lagen. Beslutet har inte tillkommit i felaktig ordning, myndigheten har inte överskridit sina befogenheter och beslutet strider inte annars mot lag. Detta är det avgörande som förvaltningsdomstolen har kommit fram till i ärendet. När det gäller kommunalbesvär är det inte möjligt att vädja till att avgörandena eventuellt är icke-ändamålsenliga.

I förklaringen till högsta förvaltningsdomstolen ska följaktligen begäras att besvären förkastas som obefogade och ogrundade.

Enligt 8 § 2 momentet 5 punkten i instruktionen för stadsstyrelsen ska stadsstyrelsen avge förklaring med anledning av besvär över ett beslut av stadsfullmäktige, om stadsstyrelsen anser sig kunna godta slutresultatet av fullmäktiges beslut.

./. Kaj konstaterar att stadsstyrelsens utlåtande 4.4.2007 till Helsingfors förvaltningsdomstol och förvaltningsdomstolens beslut 16.4.2008 utgör bilagorna nr 2–3 till detta ärende på föredragningslistan.

Besvärshandlingarna finns i sin helhet tillgängliga vid sammanträdet.

Kaj toteaa, että kaupunginvaltuusto on 17.1.2007 hyväksynyt 49. kaupunginosan (Laajasalo) kortteleiden nro 49268–49268 sekä huvila-, virkistys-, loma-, liikenne-, erityis-, suojelu-, vesi-, ja katualueiden asemakaavan sekä suojelu- ja katualueiden asemakaavan muutoksen nro 11470.

XXXX XXXX ja XXXX XXXX hakivat asiassa muutosta Helsingin hallinto-oikeudelta. Hallinto-oikeus hylkäsi vaatimukset 16.4.2008 antamallaan päätöksellä nro 08/0382/5.

XXXX XXXX ja XXXX XXXX ovat valittaneet hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka pyytää (4.6.2008) Helsingin kaupunkia antamaan valituksen johdosta selityksen.

./. Valitus on esityslistan tämän asian liitteenä nro 1.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut lausuu (12.6.2008) yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa laadittuna selityksenään seuraavaa:

Korkeimmalle hallinto-oikeudelle tehdyssä valituksessa on toistettu asiassa aiemmin hallinto-oikeudelle esitetyt vaatimukset eikä tältä osin valituksissa ole esitetty mitään uutta asiaan oikeudellisesti vaikuttavaa.

Hallinto-oikeus on hylännyt valittajan vaatimukset. Kaupunki yhtyy päätökseen perusteluineen. Kaupunginvaltuuston päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä eikä päätös muutenkaan ole lainvastainen. Kaupunginvaltuuston päätöstä ei ole ollut syytä valituksen johdosta kumota.

Oikeuspalvelut viittaa lisäksi kaupunginvaltuuston kaavapäätöksessä ja kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksessä kaupunginhallitukselle lausuttuun.

Yhteenveto Oikeuspalvelut toteaa, että valituksessa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden vuoksi kaupunginvaltuuston päätös olisi kumottava. Päätöksenteossa on noudatettu hallinnon oikeusperiaatteita ja lain mukaisia menettelysäännöksiä. Päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, viranomainen ei ole ylittänyt toimivaltaansa ikä päätös ole muutenkaan lainvastainen, mihin ratkaisuun hallinto-oikeus on asiassa päätynyt. Kunnallisvalitusmenettelyssä ei voida vedota ratkaisujen mahdolliseen epätarkoituksenmukaisuuteen.

Korkeimmalle hallinto-oikeudelle annettavassa selityksessä tulee näin ollen pyytää valituksen hylkäämistä aiheettomana ja perusteettomana.

./. Kaj toteaa, että kaupunginhallituksen lausunto 4.4.2007 Helsingin hallinto-oikeudelle ja hallinto-oikeuden päätös 16.4.2008 ovat esityslistan tämän asian liitteinä nro 2–3.

Valitusasiakirjat kokonaisuudessaan ovat nähtävänä kokouksessa.

KAJ Stadsstyrelsen torde besluta avge en förklaring i saken till högsta förvaltningsdomstolen i enlighet med det av föredragningslistan framgående utlåtandet från förvaltningscentralens rättstjänst.

Protokollsutdrag till förvaltningscentralens rättstjänst för utarbetande och avgivande av förklaringen och till stadsplaneringskontoret.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa asiasta korkeimmalle hallinto-oikeudelle esityslistalta ilmenevän, hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausunnon mukaisen selityksen.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille selityksen laatimista ja antamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Tilläggsuppgifter:
Sippola-Alho Tanja, stadssekreterare, telefon 310 36024

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Besvär hos högsta förvaltningsdomstolen över detaljplaneärendet nr 11470 för tomterna 49265-49268 m.m. i Degerö
	Liite 2	Stadsstyrelsens utlåtande 4.4.2007 om detaljplaneärendet nr 11470 för östra Jollas
	Liite 3	Helsingfors förvaltningsdomstols beslut 16.4.2008 om besvären över detaljplaneärendet nr 11470 för östra Jollas



Kokousaika	23.6.2008 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Suomen valtio/
Senaatti-kiinteistöt	10 457 460 euroa	(47,97 %)
Yleisradio Oy	5 705 060 euroa	(26,17 %)
Helsingin kaupunki	5 637 480 euroa	(25,86 %)

Yhteensä	21 800 000 euroa	(100,00 %)

	Jäsen		Varajäsen
Jukka Seppinen		Juho Romakkaniemi
Tuija Siltanen		Tanja Remes

LIITTEET	Liite 1	Vuosaaren satamakeskus, esirakentamiskohteet 23.5.2008
	Liite 2	Vuosaaren satamakeskus, yritysalueen esirakentaminen vuosina 2003 - 2008 (taulukko rahoitustarpeesta)

LIITTEET	Liite 1	Ehdotus paikalliseksi sopimukseksi
	Liite 2	Neuvottelupöytäkirja
	Liite 3	Neuvottelupöytäkirja

LIITTEET	Liite 1	Sosiaalilautakunnan lausunto
	Liite 2	Opetuslautakunnan lausunto

LIITTEET	Liite 1	Valitus korkeimmalle hallinto-oikeudelle Laajasalon tonttien 49247/1 ja 2, 49163/8 ym. asemakaava-asiassa (nro 11553)
	Liite 2	Kaupunginhallituksen lausunto 7.5.2007 Laajasalon tonttien 49247/1 ja 2, 49163/8 ym. asemakaava-asiassa (nro 11553)
	Liite 3	Helsingin hallinto-oikeuden päätös 14.3.2008 valituksesta Laajasalon tonttien 49247/1-2 ja 49163/8 ym. asemakaava-asiassa (nro 11553)

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Kaarelan tontti 33245/4)
	Liite 2	Ympäristökartta (Kaarelan tontti 33245/4)
	Liite 3	Asemapiirros (Kaarelan tontti 33245/4)