HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Vuoden 2008 talousarvioon sisältyvän henkilöstömenovarauksen käyttäminen

9.6.2008 pöydälle pantu asia
Yleiset ennakkoäänestyspaikat Helsingissä kunnallisvaaleissa 2008

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Lausunto seudullisen joukkoliikenteen toimintaedellytysten kehittämissuunnitelmasta

Saukonpaadenpuiston puistosuunnitelman hyväksyminen, Länsisatama

Pyhiinvaeltajanpuiston puistosuunnitelman hyväksyminen; Länsisatama

Energiansäästöneuvottelukunnan toimintakertomus vuodelta 2007

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Vt Sole Molanderin toivomusponsi: Lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman uudistaminen

9.6.2008 pöydälle pantu asia
Kaupungin ja valtion välinen aiesopimus pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Eron myöntäminen Jukka Seppiselle Teatterimuseosäätiön edustajistosta ja uuden jäsenen nimeäminen

Kansainvälisten perheiden toisen asteen koulutuspalvelujen kehittämisehdotukset opetusministeriölle

Valtuutettu Yrjö Hakasen toivomusponsi: venäjän kielen opiskelun edistäminen ja palvelujen tarjoaminen venäjän kielellä

Valtuutettu Hanna-Kaisa Siimeksen toivomusponsi: päiväkotien tukitoimien tarpeen selvittäminen

Valtuutettu Birgitta Dahlbergin toivomusponsi: peruskoulun päättävien lasten toisen asteen opintoihin sijoittumisen seuranta

Helsingin Vasemmistoliitto ry:n esitys Santahaminassa sijaitsevan punaisten muistomerkin lahjoittamisesta kaupungille

9.6.2008 pöydälle pantu asia
Lausunto Maahanmuuttohallinnon ja maahanmuuttoviraston toiminnan kehittäminen -raportissa esitetyistä ehdotuksista

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Mellunkylän tonttien 47181/14 ja 17 asemakaavan muuttaminen (nro 11799)

Valtuutettu Kauko Koskisen toivomusponsi: tontinluovutuskilpailun lopputuloksen varmistaminen

Valtuutettu Kauko Koskisen toivomusponsi: tilakeskuksen investointihankkeiden aikataulusuunnittelun kehittäminen

Helsinki-tiedotuksen uusien tilojen hankesuunnitelman hyväksyminen

Esitys pysäköinnin ajoneuvokohtaisen maksulaitteen alennuksen poistamisesta

9.6.2008 pöydälle pantu asia
Esitys kaupunginhallitukselle eräiden liikuntalautakunnan hallinnassa olevien rakennusten siirtämisestä kiinteistölautakunnan hallintaan

9.6.2008 pöydälle pantu asia

YLEISET ENNAKKOÄÄNESTYSPAIKAT HELSINGISSÄ KUNNALLISVAALEISSA 2008

Khs 2008-1366

Keskusvaalilautakunta toteaa, että vaalilain 9 §:n 1 momentin mukaan kunnanhallitus päättää yleisten ennakkoäänestyspaikkojen lukumäärästä ja sijainnista sekä määrää näiden aukioloajoista vaalilain 48 §:n 1 momentin mukaisesti.

Kunnat voivat täyttää lakisääteisen velvollisuutensa harkintansa mukaan joko omin järjestelyin tai ostamalla tarvittavat palvelut. Vaalilain 188 §:n 2 momentin mukaan oikeusministeriö ei suorita kunnille korvausta kunnallisvaaleissa.

Keskusvaalilautakunta toteaa, että päätös kaupungin yleisistä ennakkoäänestyspaikoista on tehtävä viimeistään 8.8.2008 ja siitä ilmoitettava Väestörekisterikeskukselle viimeistään 15.8.2008. Kiireinen aikataulu johtuu siitä, että äänioikeutetuille postitettavaan ilmoituskorttiin liitetään luettelo äänioikeutetun omassa vaalipiirissä olevista yleisistä ennakkoäänestyspaikoista.

./. Posti Oyj on toimittanut sopimustarjouksen Helsingin kaupungin ennakkoäänestyksen järjestämisestä. Sopimustarjous on tullut oikeusministeriön kirjeen liitteenä (liitteet 1 ja 2). Posti ja oikeusministeriö ovat neuvotelleet puitesopimuksen ennakkoäänestyksen järjestämisestä. Keskusvaalilautakunta on käsitellyt tarjousta ja Postin edustajien kanssa on käyty tarkentavia neuvotteluja.

Vaalikohtaisena hintana kunnallisvaaleissa 2008 on 161 463 euroa kiinteänä korvauksena sekä lisäksi 0,99 euroa jokaisesta äänioikeuttaan postitoimipaikassa käyttävästä äänestäjästä. Vaalikohtainen hinta oli vuoden 2007 eduskuntavaaleissa 155 100 euroa kiinteänä korvauksena sekä lisäksi 0,96 euroa jokaisesta äänioikeuttaan postitoimipaikassa käyttävästä äänestäjästä.

./. Sopimuksessa tarjotaan kaupungille 26 postitoimipaikan käyttämistä ennakkoäänestykseen. Neuvottelujen ja äänestyspaikoiksi esitetyissä posteissa tehtyjen tarkastusten kautta keskusvaalilautakunta pitää tarjotuista konttoreista soveltuvina yhteensä 24 postitoimipaikan tiloja. Kyseiset toimipaikat on lueteltu osoitteineen ja hintoineen liitteessä 3. Tämä on yksi postikonttori (Laajasalon postimyymälä) vähemmän kuin eduskuntavaaleissa 2007.

Keskusvaalilautakunta katsoo, että on tarkoituksenmukaista suostua Posti Oyj:n tarjoukseen. Lisäksi lautakunta katsoo kuitenkin, että on syytä täydentää postikonttoreista muodostuvaa ennakkoäänestysverkkoa kaupungin omilla ennakkoäänestyspaikoilla.

Yleisenä linjana ennakkoäänestyspaikkojen suhteen on vaalista toiseen ollut postin toimipaikkojen vähentyminen ja kaupungin omien paikkojen lisääntyminen. Kaupungin omat paikat on pyritty sijoittamaan kaupungin omiin tiloihin, jotta varmistettaisiin mm. äänestyspaikkojen pysyvyys, tietoliikenneyhteyksien toimiminen sekä kustannusten säästäminen. Ennakkoäänestyspaikat on pyritty järjestämään paikkoihin, joissa helsinkiläiset äänestäjät liikkuvat eikä huomiota ole niinkään kiinnitetty muiden kuntien asukkaiden liikkumiseen Helsingissä. Erityisen toimiviksi ennakkoäänestyspaikoiksi ovat osoittautuneet kaupunginkirjastot eri puolilla Helsinkiä. Äänestäjät ovat luontevasti ja helposti löytäneet paikalle sekä kokeneet kirjaston mielekkääksi paikaksi äänestää.

Helsingillä oli eduskuntavaaleissa 2007 kymmenen kaupungin omaa ennakkoäänestyspaikkaa. Näistä yhdeksän oli sijoitettu kaupungin tiloihin, lähinnä kirjastoihin. Kokeiluluonteisesti yksi kaupungin oma ennakkoäänestyspaikka sijoitettiin Itäkeskuksen kauppakeskukseen. Tällöin kauppakeskuksesta oli juuri vapautunut liiketila, johon ennakkoäänestyspaikka voitiin sijoittaa. Itäkeskuksen ennakkoäänestyspaikkaa ei voida näissä vaaleissa sijoittaa samaan tilaan, koska se on vuokrattu muualle. Tämänhetkisen tiedon mukaan Itäkeskuksen kauppakeskuksessa ei Kunnallisvaalien 2008 aikana ole liiketiloja vapaana. Muilta osin keskusvaalilautakunta on päätynyt ehdottamaan samojen kaupungin omien ennakkoäänestyspaikkojen käyttämistä kunnallisvaaleissa 2008 kuin edellisissä vaaleissa täydentäen niitä kuitenkin Laajasalon kirjastolla.

Keskusvaalilautakunta on edellä mainittujen kaupungin omien ennakkoäänestyspaikkojen lisäksi tutkinut mahdollisuutta järjestää ennakkoäänestys muihin yleisiin tiloihin, mm. kauppakeskuksiin, ottaen huomioon oikeusministeriön vaalipaikkoja koskevan ohjeistuksen.

Hallituksen esityksen ja oikeusministeriön antamien ohjeiden mukaan ennakkoäänestyspaikat tulisi sijoittaa sellaisiin paikkoihin, joihin äänestäjien on helppo tulla ja joihin he vaivattomasti osaavat. Ennakkoäänestyspaikan on oltava aatteellisilta ja taloudellisilta kytkennöiltä mahdollisimman puolueeton. Äänestystilan on oltava rauhallinen ja sellainen, että vaalisalaisuus ja –rauha säilyvät. Lisäksi paikan on oltava yleisesti turvallinen ja yleisen järjestyksen on säilyttävä. Käytännön syistä ennakkoäänestyspaikassa on oltava tietoliikenneyhteys, jonka on toimittava varmasti ja turvallisesti.

Oikeusministeriön ohjeistuksen mukaan ennakkoäänestystilan tulee olla riittävän tilava, jotta äänestys voidaan toimittaa sujuvasti ja luotettavasti. Mikäli ennakkoäänestystila sijoitetaan sellaiseen paikkaan, jossa on myös muuta, paikan varsinaista toimintaa, ennakkoäänestystä tällaisessa tilassa järjestettäessä tulee huolehtia siitä, että se ei mitenkään saa häiritä äänestystä. Suositeltavaa on, että äänestystoimitusta varten varataan oma huone tai vastaava tila taikka selvästi erotellaan eri tila äänestystä varten.

Keskusvaalilautakunta päätti kokouksessaan 17.10.2007 selvittää Helsingissä sijaitsevien suurimpien kauppakeskusten mahdollisuutta järjestää tarvittavat tilat ennakkoäänestyspaikkaa varten. Asiaa päätettiin tiedustella seuraavista kauppakeskuksista: Columbus (Vuosaari), Forum (keskusta), Itäkeskus, Kamppi (keskusta) ja Nova (Malmi). Yhteydenotoissa ja tarkastuksissa kyseisissä kauppakeskuksissa on todettu, ettei ennakkoäänestykseen soveltuvia liiketiloja ole vapaana. Mahdolliset muut vapaana olevat tilat eivät sovellu ennakkoäänestykseen, koska niihin mm. voi nähdä ylhäältäpäin (esimerkiksi Kampissa, Itäkeskuksessa ja Forumissa). Näin ollen äänestäjän vaalisalaisuutta ei ole mahdollista turvata. Osassa kauppakeskuksista on postikonttori, joka on toiminut useissa vaaleissa ennakkoäänestyspaikkana ja jota Posti Oyj tarjoaa nytkin ennakkoäänestyspaikaksi.

Keskusvaalilautakunta toteaa, että kauppakeskusten tilat ovat hyvin varattuja ja sopivia, vapaita tiloja ei ole tällä hetkellä saatavilla. Kauppakeskusten tilojen vuokraamisesta vastaavat henkilöt (esim. Kampissa) ovat mm. kertoneet voivansa ilmoittaa, onko vuokrattavaa tilaa tarjolla noin kuukautta ennen tilan tarvitsemista ennakkoäänestykseen. Käytännössä tämä tarkoittaisi tilan vuokrattavaksi saamisen varmistumista syyskuun alkupuolella. Tällä aikataululla ei ole mahdollista noudattaa vaalilakia ja oikeusministeriön ohjeistusta sekä ilmoittaa ajoissa Väestörekisterikeskukseen kaupungin yleisistä ennakkoäänestyspaikoista.

Vaalilain 56 § 1 momentin mukaan ennakkoäänestyspaikassa tai sen välittömässä läheisyydessä ei saa äänestysaikana pitää puheita, julkipanna tai jakaa painettuja tai kirjoitettuja kehotuksia eikä muutoinkaan vaikuttaa tai yrittää vaikuttaa äänestäjien vaalivapauteen. Joissakin kauppakeskuksissa, erityisesti Itäkeskuksessa, on perinteisesti järjestetty vaalitilaisuuksia ja harjoitettu vaalimainontaa. Keskusvaalilautakunnan oikeusministeriöön tekemien tiedustelujen perusteella vaalimainonta ja –tilaisuudet eivät saa kuulua tai näkyä ennakkoäänestyspaikkaan. Viime eduskuntavaaleissa järjestetyssä kokeilussa ennakkoäänestyspaikka sijoitettiin Itäkeskuksen kauppakeskukseen juuri vapautuneeseen liiketilaan. Ennakkoäänestyksen aikana havaittiin, että vaalirauhan säilyttäminen oli ongelmallista runsaasta vaalimainonnasta ja –tilaisuuksista johtuen.

./. Keskusvaalilautakunta esittää, että Posti Oyj:n tarjoamien ennakkoäänestyskonttorien lisäksi liitteessä 4 mainitut kaupungin tilat määrätään Helsingin yleisiksi ennakkoäänestyspaikoiksi. Näin voidaan täydentää postikonttoreista jääviä aukkoja ja saadaan riittävän kattavasti ennakkoäänestyspaikkoja koko kaupunkiin. Keskusvaalilautakunta katsoo, että on tarkoituksenmukaista suostua Postin esittämään sopimusmalliin siten, että kaupungin omiksi paikoiksi valitaan liitteestä 4 ilmenevällä tavalla Arabianrannan, Etelä-Haagan, Jakomäen, Laajasalon, Maunulan, Myllypuron, Paloheinän ja Pitäjänmäen kirjastot sekä Pihlajamäen nuorisotalo ja Kaupungintalo. Tällöin Helsingissä olisi vuoden 2008 kunnallisvaaleissa käytössä yhteensä 34 yleistä ennakkoäänestyspaikkaa.

Yleisten ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijat määrää vaalilain 17 §:n 2 momentin nojalla keskusvaalilautakunta.

KJ ./. Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Posti Oyj:n sopimusehdotuksen

ja päättänee määrätä sopimusehdotuksessa esitetyt 24 postitoimipaik-kaa (esityslistan tämän asian liite 3) Helsingin kaupungin yleisiksi ennakkoäänestyspaikoiksi kunnallisvaaleissa 2008 sopimuksessa yksilöitynä aikana.

./. Lisäksi kaupunginhallitus päättänee määrätä yleisiksi ennakkoäänestyspaikoiksi Arabianrannan, Etelä-Haagan, Jakomäen, Laajasalon, Maunulan, Myllypuron, Paloheinän ja Pitäjänmäen kirjastot sekä Pihlajamäen nuorisotalon ja Kaupungintalon esityslistan tämän asian liitteestä 4 ilmenevänä aikana.

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa keskusvaalilautakunnan sopimaan erikseen kaupungin puolesta Posti Oyj:n kanssa tarpeellisista lisäjärjestelyistä sopimuksen täytäntöön panemiseksi.

Pöytäkirjanote keskusvaalilautakunnalle.

Lisätiedot:
Lindén Timo, asiamies, puhelin 310 36550
Reuna Veera, keskusvaalilautakunnan sihteeri, puhelin 310 64572

LIITTEET	Liite 1	Oikeusministeriön kirje
	Liite 2	Suomen Posti Oy:n sopimusluonnos
	Liite 3	Helsingin kaupungin yleiset ennakkoäänestyspaikat, postikonttorit
	Liite 4	Helsingin kaupungin yleiset ennakkoäänestyspaikat, kaupungin omat

LAUSUNTO SEUDULLISEN JOUKKOLIIKENTEEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA

Khs 2008-1011

YTV pyytää (11.4.2008) lausuntoa seudullisen joukkoliikenteen toimintaedellytysten kehittämissuunnitelmasta 30.6.2008 mennessä.

./. Esityslistan liitteinä 1 ja 2 ovat lausuntopyyntökirje sekä suunnitelman esittelykalvosarja. Suunnitelmaan liittyvä aineisto raportteineen löytyy YTV:n internet-sivuilta:

http://www.ytv.fi/FIN/liikenne/tietoa_liikenteesta/suunnitelmat_ja_tutkimukset/toimintaedellytykset/liikennointisuunnitelma.htm

Joukkoliikennelautakunta toteaa (29.5.2008), että Helsingin alueella seutuliikenne käyttää pääosin säteittäisiä pääväyliä, jossa on myös paljon Helsingin sisäistä liikennettä. Parannustoimenpiteet hyödyttäisivät sekä seudullisia että sisäisiä joukkoliikenneyhteyksiä, mutta mahdollisuudet parannuksiin ovat kovin rajalliset.

Helsingissä viime aikoina tehdyt tärkeimmät sujuvoittamishankkeet ovat olleet liikennevaloetuuksien lisääminen (Helmi-järjestelmä) ja vaihtopysäkkialueiden kehittäminen. Tärkeille vaihtopysäkkialueille suunnitellaan informaation, pysäkkivarustuksen ja jalankulkuyhteyksien parannuksia. Osa näistä on jo toteutusvaiheessa, pääpaino on ollut informaation parantamisessa. Monet raportissa esitetyistä toimenpiteistä sisältyvät vaihtopysäkkien parannustyöhön.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (15.5.2008) seuraavaa:

Lausunnon tiivistelmä

Kaupunkisuunnittelulautakunta pitää joukkoliikenteen toimintaedellytysten kehittämistä tärkeänä, koska se tukee Helsingin tavoitteita joukkoliikennematkojen nopeuttamisen ja kuljetusosuuden lisäämisen osalta. Osa raporttiluonnoksessa esitetyistä toimenpiteistä on vaikuttavuudeltaan hyviä, mutta niiden toteuttamiskelpoisuus vaatii jatkotarkasteltuja eri näkökulmista. Monet esitetyistä toimenpiteistä ovat jo valmisteilla tai kokeiluvaiheessa. Luonnoksessa on esitetty myös sellaisia toimenpiteitä, joiden toteuttaminen ei vaikuta mahdolliselta.

Lausunto

Yleistä

Helsingin kannalta tavoiteltavinta on Helsingin sisäisten ja Helsingin alueella kulkevien sekä helsinkiläisten että muiden seudullisten joukkoliikennematkojen mahdollisimman suuri kuljetusosuus. Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 28.9.2005 hyväksyä joukkoliikenteen kehittämisen strategisiksi tavoitteiksi vuoteen 2012 mennessä, että raitioliikenteen nopeustaso on kasvanut vuoden 2004 tasosta + 4 % ja Helsingin sisäisen bussiliikenteen + 6 %. Samassa yhteydessä valtuusto päätti tavoitteiksi, että vuoteen 2012 mennessä joukkoliikenneosuus ajoneuvoliikenteessä niemen rajalla ruuhka-aikana on 73 % ja poikittaisessa liikenteessä 17 %.

Sujuvuus

Joukkoliikennekaistojen valvonnan tehostaminen on luonnoksen mukaan yksittäinen ja tärkeä joukkoliikenteen sujuvuuteen vaikuttava toimenpide. Oikeusministeriön asettama työryhmä selvittää parhaillaan kunnan mahdollisuuksia avustaa poliisia nykyistä enemmän automaattivalvonnassa. Luonnoksessa esitetään lisäksi erilaisia keinoja, kuinka joukkoliikennekaistamerkintöjä voidaan tehostaa tiemerkinnöillä, kaistojen maalaamisella tai pinnoittamisella ja valaisemalla LED-valoilla. Näiden keinojen vaikuttavuutta kannattaa tutkia olosuhteiltaan vaativissa paikoissa. Tutkimuksen suunnitteluvaiheessa tulee kuitenkin tarkistaa, että toimenpide on tieliikennelain mukainen.

Luonnoksen mukaan risteysruudukoita kannattaa toteuttaa liittymiin, jotka tukkeutuvat helposti. Tieliikennelaki ei tunne risteysruudukoita, mutta Helsingissä niitä kokeillaan liikenne- ja viestintäministeriön poikkeusluvalla tällä hetkellä kahdeksassa risteyksessä. Kaikkiaan risteysruudukoita on päätetty kokeilla kymmenessä risteyksessä, joten jatkossa kokeiluun otetaan mukaan vielä kaksi risteystä. Kokeilun tulokset vaikuttavat siihen, otetaanko risteysruudukot yleiseen käyttöön. Ulkomailla risteysruudukoiden käytöstä on saatu positiivisia kokemuksia.

Luonnoksessa kiinnitetään huomiota työnaikaisiin liikennejärjestelyihin katu- ja tiehankkeissa. Helsingissä selvitetään, kuinka katutöistä joukko- ja autoliikenteelle aiheutuvia haittoja voidaan vähentää. Eräs keino, jonka käyttökelpoisuutta selvitetään, on ylimääräisen maksun määrääminen urakoitsijalle, jos katutyön kesto ylittää sovitun ajan.

Luonnoksessa mainitaan laajavaikutteisena joukkoliikenteen sujuvoittamishankkeena Mannerheimintien bussikaistajärjestelyt. Eräänä ongelmana Mannerheimintiellä on olemassa olevien joukkoliikennekaistojen väärinkäyttö ja liian aikainen oikealle kääntyvän liikenteen ryhmittyminen bussiliikenteen eteen. Erikoisena ratkaisuna luonnoksessa esitetään, että nykyisten kaistojen sijaan rakennettaisiin selkeästi erotettu joukkoliikenteen kaista kadun keskimmäisille kaistoille, jolloin henkilöautoliikenne käyttäisi oikeanpuoleisia kaistoja. Mannerheimintien ehdotettujen joukkoliikennekaistajärjestelyjen toteuttamiskelpoisuuden arviointi edellyttää tarkempaa suunnittelua tilatarpeen ja pysäkkien käyttäjien sekä muun liikenteen turvallisuusvaikutusten selvittämiseksi.

Hämeentien kehittäminen on luonnoksen mukaan laajavaikutteinen joukkoliikenteen sujuvoittamishanke. Hämeentie mainitaan luonnoksessa hitaaksi ja pitkäksi Lahden- ja Tuusulanväylän liikenteen yhteydeksi, jolle esitetään useita toimenpide-ehdotuksia. Hämeentien kehittämisehdotusten tilanne on seuraava: 1) Hämeentien sillan ohittaminen tulisi tutkia alueen kaavoituksen yhteydessä. 2) Vallilan laakson joukkoliikennekadun asemakaavoitus on käynnissä. 3) Kurvin keskustan suunnan pysäkkien jakaminen edellyttää tarkempaa suunnittelua tilantarpeen riittävyyden selvittämiseksi. 4) Vaihtoalueen rakentaminen Hämeentien sillan kohdalle tutkitaan alueen asemakaavan laadinnan yhteydessä.

Pakilantien linja-autokaistojen toteuttamisesta on päätetty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 13.12.2007 Maunulan, Pirkkolan ja Metsälän liikenteenohjaussuunnitelmassa. Pakilantien liikennesuunnitelma tarkentuu alueen asemakaavoituksen yhteydessä ja ohjaus tarkistetaan tämän jälkeen.

Poikittaisyhteyden Munkkiniemi–Hämeentie kehittäminen on erittäin kannatettava ajatus; yksittäisten toimenpiteiden toteuttamisen osalta näköpiirissä oleva tilanne on seuraava: 1) Hämeentien sillan ohittaminen tulisi tutkia alueen kaavoituksen yhteydessä. 2) Vallilan laakson joukkoliikennekadun asemakaavoitus on käynnissä. 3) Pasilansiltaan liittyvät ratkaisut tehdään Keski-Pasilan kokonaissuunnitelman yhteydessä. 4) Joukkoliikennekaista Ramsaynrantaan tutkitaan. 5) Paciuksenkadun kahden vasemmalle kääntyvän kaistan mahdollisuus selvitetään liittymän valo-ohjauksen toimivuuden kannalta. 6) Mikäli satamaradan joukkoliikennekatu Vallilanlaaksoon päätetään rakentaa, Hämeentien ja Haukilahdenkadun liittymäalueelle saadaan hyvä vaihtoalue lyhyin kävely-yhteyksin pysäkiltä toiselle.

Luonnoksessa esitetään useita joukkoliikenteen käyttämien ahtaiden tai geometrialtaan hankalien liittymien ja osuuksien parannustoimenpiteitä. Helsingin kannalta 1) Mannerheimintien ja Helsinginkadun reunakivilinjan pyöristyksen loiventaminen on mahdollinen toimenpide; asia tutkitaan. 2) Hämeentiellä Kauppahallin kulmalla on maastossa kapenevasta tiestä varoittava liikennemerkki. Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto tulee tutkimaan erilaisia liikennevaloin järjestettäviä joukkoliikenteen etuisuuksia muissakin liittymissä ja katuosuuksilla, joilla joukkoliikenteen viiveet ovat kasvaneet suuriksi.

Pysäkit, terminaalit ja raideliikenneasemat

Pysäkkien, terminaalien ja raideliikenneasemien toteuttaminen ja kehittäminen ovat kannatettavia asioita, koska ne tukevat Helsingin tavoitteita joukkoliikennematkojen nopeuttamisen ja kuljetusosuuden lisäämisen osalta.

Toimenpiteiden vaikutukset ja kustannukset

Luonnoksessa on tutkittu esitettyjen joukkoliikenteen etuusverkkojen vaikutuksia seudullisen linja-autoliikenteen kustannuksiin. Esitetyn vuoden 2020 linjaston kokonaiskustannussäästöt ovat noin 9,5 miljoonaa euroa. Luonnoksen mukaan esitetyt toimenpiteet aiheuttavat niitä toteuttaville organisaatioille merkittäviä kustannuksia, mutta joukkoliikenteelle saatavat hyödyt ovat myös suuria. Hankkeiden tarkkojen toteutuskustannusten arvioiminen ei luonnoksen mukaan ole mahdollista, vaan se vaatii tarkempia suunnitelmia.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (15.5.2008), että Helsingin kaupungin yhteisstrategioissa ovat joukkoliikenteen edistäminen ja joukkoliikenteen olosuhteiden parantaminen vahvasti esillä. Joukkoliikenteen sujuvuuden edistämiseksi rakennusvirasto rakentaa ja peruskorjaa investointiohjelmansa mukaisesti kiertoliittymiä ja joukkoliikennekaistoja. Investointiohjelmassa on esimerkiksi Pitäjänmäen joukkoliikennekaista merkitty toteutettavaksi vuonna 2010. Rakennusvirasto rakentaa ja ylläpitää kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston määrittelemät katujen hidasteet ja pysäkkijärjestelyt sekä toteuttaa monia muita joukkoliikennettä parantavia toimenpiteitä.

Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto on aloittanut kunto- ja tarvekartoituksien teettämisen pääkaduilta saadakseen selville pääkadun ja katutilan puutteet turvallisuuden, toimivuuden, viihtyisyyden, kestävyyden (tekninen kunto) ja esteettömyyden osalta. Tarkastelun kohteena on kadun rakenteellinen kunto, hulevesien poisjohtaminen, katutilan rakenteet, esteettömyys, kalusteet, kasvillisuus, ulkovalaistus sekä puhtaanapito. Tärkeä näkökulma on lisäksi kadun ylläpidettävyys sekä mahdolliset ylläpidon esteet. Tavoitteena on tutkia kokonaisrahoitustarvetta ja määrittää havaittujen epäkohtien korjaamiseksi tarvittavat toimenpiteet ja priorisoida ne toimenpideohjelmaan. Lisäksi pääkatujen ajoradan päällysteen kuntoa tutkitaan vuosittain järjestelmällisesti PTM-mittauksilla. Mittaustuloksia käytetään vuosittaisen päällystysohjelman laadintaan, jossa pääkatujen tarpeita priorisoidaan.

Katu- ja puisto-osasto teettää parhaillaan selvitystä ns. hiljaisten päällysteiden käyttökohteista. Selvityksen tulosten perusteella aletaan päällystää osa kaduista hiljaisella asfaltilla. Myös linja-autopysäkkien ajoradan pintamateriaalin kestävyyden parantamisen mahdollisuuksia tulee tutkia. Yksi vaihtoehto olisi esimerkiksi käyttää betonikiveystä pysäkin ajoradan kohdalla, jolloin kehittämissuunnitelmassa esiin nostettua ongelmaa pysäkkien asfaltin rapautumisesta voitaisiin lieventää.

Helsingin kevyen liikenteen väylien ylläpidon laatutasojen asettamisessa on korostumassa tarvepohjainen näkökulma. Tämä tarkoittaa mm. että joukkoliikenteen pysäkeille ja terminaaleihin pyritään varmistamaan ylläpidon keinoin sujuvat ja esteettömät yhteydet kaikissa olosuhteissa.

Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan (PLJ 2007) sisältyvät joukkoliikenteen parantamishankkeet ovat laajoja hankekokonaisuuksia, joiden toteuttaminen edellyttää rahoituksen varmistamista hyvissä ajoin etukäteen. Yleisten töiden lautakunta pitää erittäin tärkeänä, että esimerkiksi Jokeri II -linjan, kuten muidenkin hankkeiden koko laajuuden vaikutukset esimerkiksi katuverkkoon ja kustannuksiin selvitetään kokonaisuutena ennen hankepäätöstä.

Kehittämisselvityksen mukaan joukkoliikenteen varikkoihin kohdistuu kaupungissa paineita muuhun maankäyttöön. Yleisten töiden lautakunta kannattaa selvityksen esitystä siitä, että kaavoituksessa on varattava uudet alueet varikkotoiminnoille vähintään samoilla toimintaedellytyksillä kuin mitä ne olivat niillä alueilla, joista joudutaan luopumaan.

Helsingin kaupungin liikennelaitos on yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa teettänyt viime vuonna kehittämisselvityksen Helsingin kuudesta lähijuna-asemasta. Aihepiireinä selvityksissä tarkasteltiin asemien valvontaa, ylläpitoa, esteettömyyttä, informaatiota ja opastusta, liityntäpysäköintiä ja asemien istuimia.

Lähijuna-asemien käyttö, ylläpito tai rakentaminen eivät ole rakennusviraston vastuulla, eivätkä myöskään liikenteen suunnitteluun liittyvät ratkaisut. Asemien liityntäjoukkoliikenteen järjestelyt ovat silti myös osa rakennusviraston rakentamaa ja ylläpitämää katuverkkoa jalankulku- ja polkupyöräilyväylineen. Sekä joukkoliikenteen että pyöräilyn lisäämiseksi on asemille rakennettava riittävät alueet pyörätelineitä ja pyörien säilytystä varten. Rakennusvirasto kunnostaa parhaillaan Kannelmäen aseman ympäristöä ja Malminkartanon juna-aseman ympäristön kunnostuksen suunnittelu on toimintasuunnitelmassa merkitty aloitettavaksi syksyllä 2008.

Esteettömyyteen on raportissa pysäkkien ja asemien osalta viitattu rakennusviraston Helsinki kaikille -projektin SuRaKu -ohjeisiin. On kuitenkin huomioitava, että esimerkiksi terminaaleissa esteettömän kulkuyhteyden aikaansaanti hissien ja liukuportaiden avulla ei riitä. Tekniset ratkaisut ovat liian ilkivalta-arkoja ja toiminnaltaan epävarmoja. Lisäksi etenkin hissit ovat usein turvattomuuden tunnetta herättäviä ja nuhjuisia. Jalankulkuliikenteen pääyhteyksien tasonvaihdot tulisikin rakentaa riittävän loivina luiskina.

Julkisten ja kaupallisten palvelujen integroiminen joukkoliikenteen terminaalien yhteyteen tulee ratkaista kaavoituksen keinoin. Ne ovat tärkeitä joukkoliikenteen käyttäjille ja niiden avulla voidaan parantaa myös käyttöympäristön turvallisuutta ja viihtyisyyttä.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (28.5.2008), että kehittämissuunnitelma on tärkeä työkalu pyrittäessä kaupunginvaltuuston hyväksymiin joukkoliikenteen nopeuttamis- ja kulkumuoto-osuus- tavoitteisiin.

Suunnitelmaan on koottu seutuliikenteen reittikatuja ja muita rakenteita koskevia kehittämisehdotuksia. Kustannukset ovat hyvin alustavia, kaikista hankkeista ei ole kustannuksia arvioitu ollenkaan. Osa hankkeista on pieniä, nopeastikin toteutettavia. Mukana on myös isompia hankkeita ja useat niistä liittyvät laajempiin kaavoituskysymyksiin tai muihin kokonaissuunnitelmiin. Niiden arviointi vaatii tarkempia suunnitelmia ja kustannustietoja.

Vs. Ryj toteaa, että kehittämissuunnitelma sisältää useita perusteltuja toimenpide-ehdotuksia. Osa toimenpiteistä vaatii kuitenkin erillisiä tarkempia toteuttamiskelpoisuusselvityksiä.

VS. RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa seudullisen joukkoliikenteen toimintaedellytysten kehittämissuunnitelmasta YTV:lle seuraavan lausunnon:

Yleistä

Helsingin alueella seutuliikenne käyttää pääosin säteittäisiä pääväyliä, jossa on myös paljon Helsingin sisäistä liikennettä. Parannustoimenpiteet hyödyttäisivät sekä seudullisia että sisäisiä joukkoliikenneyhteyksiä, mutta mahdollisuudet parannuksiin ovat rajalliset.

Sujuvuus

Luonnoksessa esitetään lisäksi erilaisia keinoja, kuinka joukkoliikennekaistamerkintöjä voidaan tehostaa tiemerkinnöillä, kaistojen maalaamisella tai pinnoittamisella ja valaisemalla LED-valoilla. Näiden keinojen vaikuttavuutta kannattaa tutkia olosuhteiltaan vaativissa paikoissa. Tutkimuksen suunnitteluvaiheessa tulee kuitenkin tarkistaa, että toimenpide on tieliikennelain mukainen.

Joukkoliikennekaistojen merkintöjen tehostaminen on käyttökelpoinen keino henkilöautoliikenteen vähentämiseksi bussikaistoilla. Bussikaistojen voimassaoloaikoja tulisi myös tarkastella uudelleen ja tarvittaessa pidentää iltaruuhkan osalta.

Luonnoksessa esitetään useita joukkoliikenteen käyttämien ahtaiden tai geometrialtaan hankalien liittymien ja osuuksien parannustoimenpiteitä. Helsingin kannalta 1) Mannerheimintien ja Helsinginkadun reunakivilinjan pyöristyksen loiventaminen on mahdollinen toimenpide; asia tutkitaan. 2) Hämeentiellä Kauppahallin kulmalla on maastossa kapenevasta tiestä varoittava liikennemerkki. Kaupunkisuunnitteluvirasto tulee tutkimaan erilaisia liikennevaloin järjestettäviä joukkoliikenteen etuisuuksia muissakin liittymissä ja katuosuuksilla, joilla joukkoliikenteen viiveet ovat kasvaneet suuriksi.

Rakennusvirasto on aloittanut kunto- ja tarvekartoituksien teettämisen pääkaduilta saadakseen selville pääkadun ja katutilan puutteet turvallisuuden, toimivuuden, viihtyisyyden, kestävyyden (tekninen kunto) ja esteettömyyden osalta. Tarkastelun kohteena on kadun rakenteellinen kunto, hulevesien poisjohtaminen, katutilan rakenteet, esteettömyys, kalusteet, kasvillisuus, ulkovalaistus sekä puhtaanapito. Tärkeä näkökulma on lisäksi kadun ylläpidettävyys sekä mahdolliset ylläpidon esteet. Tavoitteena on tutkia kokonaisrahoitustarvetta ja määrittää havaittujen epäkohtien korjaamiseksi tarvittavat toimenpiteet ja priorisoida ne toimenpideohjelmaan. Lisäksi pääkatujen ajoradan päällysteen kuntoa tutkitaan vuosittain järjestelmällisesti PTM-mittauksilla. Mittaustuloksia käytetään vuosittaisen päällystysohjelman laadintaan, jossa pääkatujen tarpeita priorisoidaan.

Rakennusvirasto teettää parhaillaan selvitystä ns. hiljaisten päällysteiden käyttökohteista. Selvityksen tulosten perusteella aletaan päällystää osa kaduista hiljaisella asfaltilla. Myös linja-autopysäkkien ajoradan pintamateriaalin kestävyyden parantamisen mahdollisuuksia tulee tutkia. Yksi vaihtoehto olisi esimerkiksi käyttää betonikiveystä pysäkin ajoradan kohdalla, jolloin kehittämissuunnitelmassa esiin nostettua ongelmaa pysäkkien asfaltin rapautumisesta voitaisiin lieventää.

Pysäkit, terminaalit ja raideliikenneasemat

Liikennelaitos on yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa teettänyt viime vuonna kehittämisselvityksen Helsingin kuudesta lähijuna-asemasta. Aihepiireinä selvityksissä tarkasteltiin asemien valvontaa, ylläpitoa, esteettömyyttä, informaatiota ja opastusta, liityntäpysäköintiä ja asemien istuimia.

Asemien liityntäjoukkoliikenteen järjestelyt ovat osa rakennusviraston rakentamaa ja ylläpitämää katuverkkoa jalankulku- ja polkupyöräilyväylineen. Sekä joukkoliikenteen että pyöräilyn lisäämiseksi on asemille rakennettava riittävät alueet pyörätelineitä ja pyörien säilytystä varten. Rakennusvirasto kunnostaa parhaillaan Kannelmäen aseman ympäristöä ja Malminkartanon juna-aseman ympäristön kunnostuksen suunnittelu on toimintasuunnitelmassa merkitty aloitettavaksi syksyllä 2008.

Rautatientori on Helsingin terminaaleista toimintaedellytyksiltään hankalin ja ruuhkaisin. Terminaalin uudelleenjärjestelyn suunnittelu vaatisi kokonaisvaltaisen ympäristö- ja liikennesuunnitelman laatimista esim. kilpailun avulla, kuten raportissa ehdotetaan.

Varikot

Kehittämisselvityksen mukaan joukkoliikenteen varikkoihin kohdistuu kaupungissa paineita muuhun maankäyttöön. Esitys siitä, että kaavoituksessa on varattava uudet alueet varikkotoiminnoille vähintään samoilla toimintaedellytyksillä kuin mitä ne olivat niillä alueilla, joista joudutaan luopumaan, on kannatettava.

Toimenpiteiden vaikutukset ja kustannukset

Kirje YTV:lle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, liikennelaitokselle ja rakennusvirastolle

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	YTV:n lausuntopyyntö 11.4.2008
	Liite 2	Seudullisen joukkoliikenteen toimintaedellytysten kehittämissuunnitelman esittelykalvosarja

SAUKONPAADENPUISTON PUISTOSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN, LÄNSISATAMA

Khs 2008-1147

Yleisten töiden lautakunta toteaa (234.4.2008) seuraavaa:

Suunnittelualue

Saukonpaadenpuisto sijaitsee Ruoholahden- ja Saukonpaadenniemen kärjessä. Puiston länsiosa on Saukonpaaden uusien asuinkortteleiden välissä, puiston itäosa muodostaa koko Ruohonlahden alueelle merkittävän rantapuiston.

Puistoalue on voimassa olevassa asemakaavassa puistoa.

Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet

Saukonpaadenniemeä jatketaan täyttämällä asemakaavan mukaan. Saukonpaadenpuisto sijoittuu osittain nykyiselle merialueelle. Puiston koko pinta-alalle tullaan sijoittamaan lievästi pilaantuneita merisedimenttejä. Näin ollen olemassa olevaa maanpintaa, kasvillisuutta tai rakenteita ei voida hyödyntää.

Saukonpaadenpuisto on merkittävä vihreä päätös Ruoholahden läpi menevälle katuakselille (Messitytönkadulle ja Martin Wegeliuksen kujalle). Lisäksi Saukonpaadenpuisto on osa Ruoholahden ja Länsisataman rantaverkostoa.

Suunnittelun tavoitteena on pelkistetty, selkeä merellinen puisto, jossa on avointa nurmipintaa oleskeluun ja suojaisia paikkoja istuskeluun. Puisto on osa Saukonpaaden ja Ruoholahden rantareittiä ja merihenkisyys ja veden äärelle pääseminen on ollut suunnittelun lähtökohtina.

Suunnitteluprosessi

Saukonpaadenpuiston puistosuunnitelman on laatinut rakennusviraston katu- ja puisto-osaston toimeksiannosta WSP Finland Oy.

Puiston suunnittelu on tehty yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja alueen asukkaiden kanssa. Puistosuunnitelmaluonnos on ollut esillä rakennusviraston asiakaspalvelussa sekä rakennusviraston Internet-sivuilla 25.3. - 4.4.2008. Ainoa asukastoivomus on, että puiston rantamuuriin tulee portaat, jotka mahdollistavat uinnin. Puisto-suunnitelmassa on esitetty portaat veteen kahdessa paikassa.

Kustannukset ja aikataulu

Saukonpaadenpuiston pinta-ala on 26 500 m². Puiston hoitoluokka on A2.

Puiston arvonlisäverottomat rakentamiskustannukset ovat 2 345 000 euroa eli 88 euroa/m².

Puiston rakentamiskustannukset koostuvat seuraavista osista:

- Viherrakenteiden, pinnoitteiden ja kalusteiden arvonlisäverottomat rakentamiskustannukset ovat 1 590 000 euroa eli 60 euroa/ m².

- Kaavassa esitetyn Länsisatamankadun varrelle tulevan meluaidan arvonlisäveroton kustannus on 75 000 euroa.

- Puistoon sijoittuvien rantamuurien ja muureihin liittyvien portaiden arvonlisäverottomat rakentamiskustannukset ovat 680 000 euroa.

Arvonlisäverottomat vuosittaiset kunnossapitokustannukset ovat 3 082 euroa.

Saukonpaadenpuiston rakentaminen sisältyy katu- ja puisto-osaston investointiohjelmaan. Puiston arvioitu rakentamisajankohta on vuosina 2010 - 2012.

Yleisten töiden lautakunta esittää kaupunginhallitukselle Saukonpaadenpuiston puistosuunnitelman nro 5478/1 hyväksymistä kuitenkin niin, että suunnitelmaa mahdollisesti tarkistetaan ennen rakentamisen aloittamista silloin tiedossa olevien veden korkeusennusteiden mukaan.

./. Suunnitelmaselostus ja -piirustus ovat liitteinä 1 ja 2.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (27.5.2008), että kyseessä on Saukonpaadenalueen tärkeä rantapuisto ja viheryhteys.

Puistoalueen koko on yhteensä 2,65 hehtaaria ja rakentamiskustannukset 2 345 000 euroa (alv=0). Puiston yksikkökustannukseksi tulee noin 88 euroa/m².

Puiston rakentaminen sisältyy katu- ja puisto-osaston investointiohjelmaan vuosille 2010-2012 ajoitettuna

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa suunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.

Vs. Ryj pitää hanketta perusteltuna.

VS. RYJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Saukonpaadenpuiston puistosuunnitelman 5478/1 yleisten töiden lautakunnan esityksen mukaisesti siten, että hankkeen arvonlisäverottomat rakentamiskustannukset ovat 2 345 000 euroa.

Pöytäkirjanote rakennusvirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Suunnitelmaselostus nro 5478/1
	Liite 2	Suunnitelmapiirustus nro 5478/1

PYHIINVAELTAJANPUISTON PUISTOSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN; LÄNSISATAMA

Khs 2008-1031

Yleisten töiden lautakunta esittää (10.4.2008) seuraavaa:

Suunnittelualue

Pyhiinvaeltajanpuisto sijaitsee Länsisataman kaupunginosassa, uuden Eiranrannan korttelialueen itäpuolella Munkkisaaressa. Puistoa rajaa idässä Telakkakatu ja etelässä Eiranranta-katu. Puiston pohjoisraja on Piritankuja, jonka pohjoispuolella viheralue jatkuu Luostaripuistona.

Suunnittelualue on 13.2.2004 hyväksytyssä asemakaavassa nro 10800 puistoa.

Pyhiinvaeltajanpuisto liittyy Eiranrannan ja Merisataman puisto- ja virkistysaluekokonaisuuteen.

Suunnittelun lähtökohdat

Pyhiinvaeltajanpuiston perusratkaisut on esitetty Eiranrannan katu- ja puistoalueiden yleissuunnitelmassa vuonna 2003. Suunnitelma on laadittu katu- ja viherosastojen toimeksiannosta ja se on tonttien rakentajien kanssa tehdyn sopimuksen liitteenä (kiinteistölautakunnan päätös, 30.3.2004,170§).

Eiranrannan ja Merisataman virkistysalueiden puistoympäristösuunnitelma on valmistunut vuonna 2007. Puistoympäristösuunnitelma on kaupunkikuvallinen suunnitelma, joka asettuu asemakaavan ja toteutussuunnitelman väliin. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, liikuntaviraston ja kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa. Puistoympäristösuunnitelmaa esiteltiin työn aikana yleisten töiden lautakunnalle 25.1.2007. Kaupunkisuunnittelulautakunnalle valmis suunnitelma esiteltiin 11.10.2007.

Puistosuunnitelma on laadittu asemakaavan, yleissuunnitelman ja puistoympäristösuunnitelman pohjalta.

Suunnitelman sisältö

Pyhiinvaeltajanpuistosta rakennetaan korkeatasoinen, julkinen viher-alue, joka on tärkeä osa ranta-alueen vihervyöhykettä. Puiston kautta kuljetaan rantaan ja sieltä on esteetön näkymä merelle Pyhän Birgitan puiston meriportaiden yli. Asemakaavassa puiston eteläosaan on osoitettu symmetrisesti istutettu puuryhmä, laajoja kovapintaisia jalankulkualueita ja vesiallas.

Puisto on vanhaa viheraluetta, jonka täysikasvuiset lehmukset Telakkakadun varrella ja ryhmissä alueen keski- ja eteläosassa säilytetään.

Puiston halkaisee keskeinen pohjois-eteläsuuntainen kävelyreitti Hernesaarenkadulta Eiranranta-kadulle.

Puiston eteläosassa on aukio vesialtaineen. Matalaan vesialtaaseen sijoittuu taiteilija Jussi Heikkilän kolmeosaisesta taideteoksesta yksi teos sekä erityisvalaistus. Valaistus ja altaan pohjan kenttäkiveys elävöittävät aluetta myös talviaikaan.

Puiston pohjoisosan nurmialueet jatkuvat yhtenäisinä Birgittalaiskujalle sekä aukion vesialtaalle. Nurmikon ja altaan väliin jää kapea noppakivetty käytäväyhteys.

Aukion reunoilla on matalaa pensas- ja perennakasvillisuutta ja sen länsiosassa on symmetrinen pienten puiden ryhmä.

Puiston kävelypinnat ovat betonikiveä ja sen oleskeluun tarkoitetut alueen osat ovat luonnonkiveä. Istuinpenkkejä aukiolla on runsaasti ja ne sijaitsevat luonnonkivipinnoilla. Puiston kiveyksien värisävyt noudattavat korttelin sisäisille alueille määriteltyjä sävyjä. Puiston valaistus toteutetaan puistovalaisinpylväillä ja pollarivalaisimilla.

Suunnitteluprosessi

Pyhiinvaeltajanpuiston suunnitelman on laatinut rakennusviraston katu- ja puisto-osaston toimeksiannosta Ramboll Finland Oy alikonsulttinaan Arkkitehtitoimisto Pääsky & Siistonen Oy.

Puiston suunnittelu on tehty yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja alueen asukkaiden kanssa.

Eiran ja Merisatamanrannan virkistysalueiden puistoympäristösuunnitelmaa on esitelty asukkaille yleisötilaisuudessa 1.2.2007.

Pyhiinvaeltajanpuiston puistosuunnitelman luonnos on ollut nähtävillä rakennusviraston asiakaspalvelussa 3. - 10.3.2008 sekä rakennusviraston internet-sivuilla.

Kommentteja suunnitelmaluonnokseen on saatu Eteläiset kaupunginosat ry:ltä, XXXX XXXX:ltä, XXXX XXXX:ltä ja XXXX XXXX:ltä. Asukkaat toivoivat puiston nykyisten puiden hoitoa ja puistoon lisää istutuksia, roska-astioita sekä penkkejä. Myös puiston käytävälinjauksiin ja alueen pintamateriaaleihin kiinnitettiin huomiota.

XXXX XXXX ja XXXX XXXX toivovat vesialtaan paikalle leikkipaikkaa.

Asukkailta saatujen kommenttien perusteella puistoon on lisätty syväkeräyssäiliö roskia varten ja laajennettu istutuksia. Penkkejä puistosuunnitelmassa on keskimääräistä enemmän ja niiden lisäksi altaan reunat soveltuvat istumiseen. Puiston halkaisee keskeinen kävelyreitti ja kapeat yhteydet ovat tonttien oleskelupihoille. Aukion laajat kävelypinnat toimivat myös pelastusreitteinä ja liiketilan mahdollisena ulkotilana.

Pintamateriaalien värivalinnat ovat samat kuin korttelialueen kaduilla.

Päällysteiden ja kasvillisuuden jatkosuunnittelussa otetaan asukkaiden kommentit huomioon. Asemakaavan mukaista vesiaihetta puistossa on yksinkertaistettu ja sen suunnittelua on tehty yhteistyössä taiteilijan kanssa.

Kustannukset ja aikataulu

Pyhiinvaeltajanpuiston rekisteripinta-ala on 8 980 m². Puiston hoitoluokka on käyttöviheralue A 2.

Puiston arvonlisäverottomat rakentamiskustannukset ovat 2 300 000 euroa eli 256 euroa m². Puistosuunnitelman noppakiveys ja pensasalueita muutettiin nurmikoksi 700 m_2,jonka kustannusvaikutus on yhteensä 50 000 euroa.

Asemakaavan mukainen vesiallas on puiston kallein aihe ja muodostaa noin neljäsosan rakentamiskustannuksista. Puiston kokonaiskustannukset ovat kuitenkin 200 000 euroa pienemmät kuin vuonna 2003 laaditussa yleissuunnitelmassa, jonka yleisten töiden lautakunta käsitteli 19.2.2004 evästyksenä Eiranrannan jatkosuunnittelulle.

Puiston vuosittaiset arvonlisäverottomat kunnossapitokustannukset ovat 22 000 euroa.

Pyhiinvaeltajanpuiston rakentaminen sisältyy katu- ja puisto-osaston vuoden 2008 investointiohjelmaan. Hanke rahoitetaan tähän tarkoitukseen talousarviossa erikseen osoitetusta määrärahasta ”Eiranrannan puistot”.

Yleisten töiden lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle Pyhiinvaeltajanpuiston puistosuunnitelman nro 5456/1 hyväksymistä.

Esittäessään puistosuunnitelman hyväksymistä lautakunta toteaa, että puistoon suunniteltu vesiallas on toteutukseltaan ja hoitokustannuksiltaan kallis ja meren läheisyydessä tarpeeton. Esitetyn puiston rakentamiskustannukset ovat noin 2,5 -kertaiset verrattuna edustuspuistojen keskimääräisiin toteutuskustannuksiin viime vuosina. Altaan toteutus lasten kahluu- tai suihkualtaana olisi perustellumpaa.

Merkittiin, että lautakunta päätti yksimielisesti lisätä päätösehdotuksen loppuun uudeksi kappaleeksi seuraavaa:

”Esittäessään puistosuunnitelman hyväksymistä lautakunta toteaa, että puistoon suunniteltu vesiallas on toteutukseltaan ja hoitokustannuksiltaan kallis ja meren läheisyydessä tarpeeton. Esitetyn puiston rakentamiskustannukset ovat noin 2,5 –kertaiset verrattuna edustuspuistojen keskimääräisiin toteutuskustannuksiin viime vuosina. Altaan toteutus lasten kahluu- tai suihkualtaana olisi perustellumpaa.”

./. Suunnitelmaselostus ja -piirustus ovat liitteinä 1 ja 2.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (5.5.2008), että kyseessä on Eiranrannan uuden asuntoalueen keskeinen puisto, josta on tarkoitus rakentaa korkeatasoinen, julkinen viheralue.

Puistoalueen koko on yhteensä 0,9 hehtaaria ja rakentamiskustannukset 2 300 000 euroa (alv=0). Puiston yksikkökustannukseksi tulee noin 256 euroa/m2. Puiston kallein osa, vesiallas, on kustannuksista noin neljännes.

Puiston rakentaminen sisältyy katu- ja puisto-osaston vuoden 2008 rakentamisohjelmaan.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa suunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.

Vs. Ryj toteaa, että Eiranrannan ja Merisataman virkistysalueiden puistoympäristösuunnitelman 2007 mukaan Pyhiinvaeltajanpuiston eteläosa on asemakaavassa määritelty koko Eiranrannan ja Merisataman suunnittelualueen keskeiseksi edustuspuistoksi. Se sisältää vesialtaan taideteoksineen, istutusaltaita, kivipengerryksiä sekä aukioalueet korkeatasoisine pintamateriaaleineen.

Vs. Ryj pitää suunnitelmaselostuksessa ja -piirustuksessa esitettyä ratkaisua perusteltuna.

./. Lisäksi Vs. Ryj toteaa, että puistosuunnitelmaa ovat kommentoineet Eteläiset ry, XXXX XXXX ym. ja XXXX XXXX. Kirjeet ovat liitteinä 3-5.

Saadut kommentit on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon puistosuunnitelmassa.

VS. RYJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Pyhiinvaeltajanpuiston 4.4.2008 päivätyn puistosuunnitelman (VIO 5456/1) siten, että hankkeen arvonlisäverottomat rakentamiskustannukset ovat 2 300 000 euroa.

Pöytäkirjanote rakennusvirastolle ja kirje Eteläiset ry:lle, XXXX XXXX:lle ym. ja XXXX XXXX:lle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Suunnitelmaselostus nro 5456/1
	Liite 2	Suunnitelmapiirustus nro 5456/1
	Liite 3	Eteläiset kaupunginosat ry:n kirje
	Liite 4	XXXX XXXX:n ja XXXX XXXX:n kirje
	Liite 5	XXXX XXXX:n kirje

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2007

Khs

Energiansäästöneuvottelukunta toteaa (26.5.2008) seuraavaa:

Kaupunginhallitus asetti 12.2.2007 toimikaudeksi 2007-2008 energiansäästöneuvottelukunnan, jonka tehtävänä on:

- Kaupungin energiansäästötoiminnan koordinointi pitkällä aikavälillä, virastojen, laitosten ja kaikkien kiinteistöhallintoyksiköiden aktivointi energian säästämiseen sekä aloitteiden tekeminen ja lausuntojen antaminen yleisissä energiankäyttöön liittyvissä kysymyksissä, säästötuloksista säännöllisesti tapahtuva raportointi sekä alan yleisen kehityksen seuraaminen Suomessa ja Euroopassa.

- Kaupungin ja KTM:n välisen sopimuksen tehtävien toteuttaminen ja seurantaraportin laatiminen vuosittain sopimuksen mukaisten velvoitteiden toteutumisesta.

- Kaupungin omaa energiankäyttötilannetta ja siinä tapahtunutta kehitystä kuvaavan raportin laatiminen ja julkaiseminen vuosittain.

- Energiansäästöstä tiedottaminen ja koulutus.

- Energiankäyttöön liittyvien vaikuttamiskeinojen tutkiminen, kokeilu ja toteuttaminen sekä ympäristövaikutuksien seuraaminen.

- Uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisäävien toimenpiteiden edistäminen.

- Kaupungin oman organisaation energiankäytön taloudellisuuden arvioiminen ja siitä huolehtiminen.

Neuvottelukunta kokoontui yhteensä 4 kertaa vuoden 2007 aikana.

Helsingin kaupungin ja kauppa- ja teollisuusministeriön (TEM alkaen 1.1.2008) välillä allekirjoitettiin Energiatehokkuussopimus 4.12.2007. Sillä pyritään energiatehokkuuden parantamiseen sekä uusiutuvan energian käytön edistämiseen. Sopimuksen allekirjoittaminen ja toimeenpano vastaa osaltaan energiapalveludirektiivin asettamiin haasteisiin.

Uusi sopimus kattaa mm. hankinnat, energiatehokkuuden huomioon ottamisen suunnittelun ohjauksessa, energiakatselmukset, energiansäästötoimenpiteet, uusien säästötakuu- ja/tai rahoitusmenettelyjen käytön investointien toteutuksessa, kulutusseurannan sekä energiatehokkuutta kuvaavien tunnuslukujen kehittämisen, energiansäästöä edistävien uusien toimintamallien kehittäminen, koulutus- ja tiedotustoiminnan ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton.

Energialaitostoiminta ja joukkoliikenne eivät kuulu Energiatehokkuussopimuksen piiriin.

Yhteenvetona toimintakertomuksesta/seurantaraportista voidaan todeta, että kaupunki on pysynyt sopimuksen mukaisissa toiminnallisissa tavoitteissaan.

Kuukausittaisen kulutusseurannan kattavuus oli lähes 90 % vuoden 2007 lopussa koskien kaupungin julkisia palvelukiinteistöjä. Aikaisemmassa energia- ja ilmastosopimuksessa asetettu tavoite 90 % siis saavutettiin.

Tehtyjen energiakatselmusten prosentuaalinen osuus koko kaupungin palvelukiinteistökannasta on kasvanut tasaisesti. Katselmustavoite, joka oli 80 % koko kaupungin palvelurakennusten rakennustilavuudesta katselmoituna vuoden 2005 loppuun mennessä, saavutettiin. Vuoden 2007 loppuun mennessä oli katselmoitu noin 80 % julkisista palvelukiinteistöistä.

Energiakatselmuksissa ehdotettujen energiasäästötoimenpiteiden toteuttaminen etenee HKR-Rakennuttajan laatiman toteuttamisohjelman mukaisesti ja toiminnasta saatua säästötulosta valvotaan ja seurattaan.

Kaupungin lämmön ja sähkön kulutukseen palataan raportissa ”Tietoja Helsingin kaupungin energiankäytöstä vuodelta 2007”. Raportissa on esitetty energian ominaiskulutuksen tavoitteiden toteutuminen Helsingissä vuonna 2007 ja se toimitetaan kaupunginhallitukselle ja TEM:lle erikseen touko – kesäkuun 2008 aikana.

Energiansäästöneuvottelukunta esittää, että kaupunginhallitus päättäisi

- merkitä energiansäästöneuvottelukunnan toimintakertomuksen/seurantaraportin vuodelta 2007 tiedoksi

- oikeuttaa energiansäästöneuvottelukunnan lähettämään TEM:lle ja Kuntaliitolle tämän toimintakertomuksen/seurantaraportin raporttina TEM:n ja Helsingin kaupungin välisen Energia- ja ilmastosopimuksen velvoitteiden toteutumisesta.

./. Toimintakertomus on liitteenä 1.

VS. RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi

- energiansäästöneuvottelukunnan toimintakertomuksen vuodelta 2007 sekä oikeuttaa neuvottelukunnan lähettämään työ – ja elinkeinoministeriölle ja Kuntaliitolle toimintakertomuksen/seurantaraportin raporttina työ – ja elinkeinoministeriön ja Helsingin kaupungin välisen energia- ja ilmastosopimuksen velvoitteiden toteutumisesta.

Pöytäkirjanote energiansäästöneuvottelukunnalle sekä jäljennöksin toimintakertomuksesta/seurantaraportista kaikille virastoille ja laitoksille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Energiansäästöneuvottelukunnan toimintakertomus vuodelta 2007

VT SOLE MOLANDERIN TOIVOMUSPONSI: LAPSI- JA PERHEPOLIITTISEN OHJELMAN UUDISTAMINEN

Khs 2007-2498

Stj ilmoittaa, että käsitellessään 14.11.2007 vuoden 2008 talousarviota ja taloussuunnitelmaa vuosiksi 2008 – 2010 Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

11 (12) ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma uudistetaan.” (Sole Molander, äänin 79-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Terveyslautakunta toteaa (5.2.2008) mm., että Helsingin terveyskeskus on ollut aktiivinen toimija lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman toteuttamisessa: vakiintuneita terveystarkastusohjelmia on uudistettu, uusia työmenetelmiä on otettu käyttöön ja yhteistyötä on tiivistetty. Terveyskeskus on lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman linjausten mukaisesti verkostoitunut hallintokuntien ja toimijoiden kanssa lapsiperheiden hyvinvoinnin mahdollistamiseksi ja ottanut huomioon em. tekijät strategiassaan. Sen vuoksi terveyskeskuksen toiminnan näkökulmasta ei tarvita erillistä lapsi- ja perhepoliittisen -ohjelman toteutumisen arviointityötä.

Terveyslautakunta katsoo, että nykyisenkaltainen ylätason lapsi- ja perhepoliittinen -ohjelma ei ole tarpeeksi konkreettinen eikä sellaisenaan palvele hallintokunnissa toteutettavaa lapsiin, nuoriin ja heidän perheisiinsä kohdistettavaa työtä. Sen vuoksi terveyslautakunta ei kannata nykyisen lapsi- ja perhepoliittisen -ohjelman uudistamista. Ohjelman tulee jatkossa korvaamaan lastensuojelulain edellyttämä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen ja lastensuojelun järjestämisen kuntasuunnitelma.

Lopuksi terveyslautakunta toteaa, että terveyskeskus osallistuu omalta osaltaan uuden lastensuojelulain velvoittaman lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen ja lastensuojelun järjestämisen kuntasuunnitelman laatimiseen Helsingissä.

./. Terveyslautakunnan lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä 1.

Nuorisolautakunta toteaa (28.2.2008) mm., että nuorisoasiainkeskus on toiminnassaan pyrkinyt toteuttamaan em. lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman periaatteita.

Nuorisolautakunta katsoo, että valtuustolle esitettävässä nuorisopoliittisessa selvityksessä ja uuden lastensuojelulain edellyttämässä lasten ja nuorten hyvinvointia ja lastensuojelun järjestämistä koskevassa kuntasuunnitelmassa tullaan tarkastelemaan samoja asioita kuin aiemmin hyväksytyssä lapsi- ja perhepoliittisessa ohjelmassa.

Nuorisolautakunta pitää tärkeänä, että valtuustolle esitettävät eri ohjelmat valmistellaan virastojen yhteistyönä ja niiden valmistelussa kuullaan nuoria ja kansalaisjärjestöjä.

Nuorisolautakunta katsoo, ettei erilliseen lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman uudistamiseen ole tarvetta.

./. Nuorisolautakunnan lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä 2.

Opetuslautakunta toteaa (26.2.2008) mm., että opetustoimi on toiminnassaan toteuttanut lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman tavoitteita ja periaatteita. Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön perusopetuksessa 2005. Laadukkaassa opetuksessa oppimisen tuen rinnalla hyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen sekä osallisuuden vahvistaminen ovat peruspilareita. Kodin ja koulun yhteistyötä on kehitetty monin eri tavoin.

Opetuslautakunta katsoo, että lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma voidaan pääosin korvata lastensuojelusuunnitelmalla. Suunnitelma on tarkoituksenmukaista laatia siten, että se kattaa ne oleelliset asiat, jotka nykyisessä lapsi- ja perhepoliittisessa ohjelmassa ovat esillä. Suunnitelman laadinnassa tulee ottaa huomioon se, että muukin keskeinen lainsäädäntö kuin lastensuojelulaki, esim. koululait ja nuorisolaki, ovat muuttuneet lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman ohjelmakaudella. Riittävän tietopohjan saamiseksi suunnitelman laatimiseksi on lisäksi tarpeen, että ne hallintokunnat, joille lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman toteuttaminen oli vastuutettu, arvioivat oman hallintokuntansa osalta lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman toteutumista. Lastensuojelusuunnitelman tulee olla yhteensopiva valtioneuvoston hyväksymän lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman kanssa.

./. Opetuslautakunnan lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä 3.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (4.3.2008), että kaupunginhallituksen antamien talousarvion laatimista ohjaavien kannanottojen mukaan hallintokuntien tulee valmistella oman toimialansa strategisia linjauksia tulevan valtuustokauden strategiaohjelmaa varten. Tulevan valtuustokauden strategiaohjelmaan sisällytetään myös lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia edistävät valtuustokauden keskeiset tavoitteet.

Kun lisäksi vuoden alussa voimaan tullut lastensuojelulaki edellyttää kunnilta suunnitelmaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi, katsoo talous- ja suunnittelukeskus, että aloitteessa mainitun lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman keskeiset tavoitteet tulevat huomioon otettavaksi em. asiakirjoissa.

Sosiaalilautakunta toteaa (11.3.2008) mm., että sosiaalivirasto on kaikessa toiminnassaan toteuttanut em. lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman periaatteita. Sosiaalivirasto on kehittänyt lapsiperheiden palveluissa ja lastensuojelussa työmenetelmiä ja työtapoja mm. lapsen kohtaamiseen, avohuollon palvelujen saatavuuteen ja riittävyyteen sekä varhaisen tuen kehittämiseen.

Uusi lastensuojelulaki tuli voimaan 1.1.2008. Uudessa lastensuojelulaissa velvoitetaan kaikkia kuntia laatimaan suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi. Suunnitelma hyväksytään kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Lastensuojelulain mukaisen suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot:

1 lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta,

2 lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista,

3 lastensuojelun tarpeesta kunnassa,

4 lastensuojeluun varattavista voimavaroista,

5 lastensuojelun mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä

6 yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä sekä

7 suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta.

Helsingissä laadittava lastensuojelun suunnitelma tulee sisältämään kaksi näkökulmaa: ehkäisevän lastensuojelun ja varhaisen tuen näkökulman sekä lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun näkökulman. Ehkäisevä lastensuojelu on tässä määritelty laajasti koskemaan kaikkea viranomaisen ja järjestöjen tekemää työtä lasten ja nuorten parissa.

Sosiaalivirasto valmistelee vuoden 2008 aikana yhdessä keskeisten lasten ja nuorten kanssa toimivien hallintokuntien, mm. terveys- ja opetusviraston, nuorisotoimen ja HUS:n kanssa helsinkiläisten lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämistä ja lastensuojelun järjestämistä koskevan suunnitelman vuosille 2009–2012. Suunnitelmaehdotus tuodaan sosiaalilautakunnan hyväksyttäväksi loppuvuodesta 2008 ja edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi uuden valtuustokauden alussa vuonna 2009.

Lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman arviointi on tarkoituksenmukaista tehdä lastensuojelun suunnitelman valmistelun yhteydessä. Suunnitelmaan sisällytetään selvitys lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Hyvinvointiselvitys perustuu mm. lapsi- ja perhepoliittisessa ohjelmassa käytettyjen indikaattorien vertailutietoon, jota kaupungin tietokeskus on tuottanut. Lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman toimenpide-ehdotusten toteutuminen arvioidaan samassa yhteydessä yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa.

Edellä esitettyyn perustuen sosiaalilautakunta katsoo, että lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman arviointi on tarkoituksenmukaista tehdä uuden lastensuojelulain edellyttämän lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä ja lastensuojelun järjestämistä koskevan suunnitelman yhteydessä ja tähän suunnitelmaan tulee sisällyttää myös ennaltaehkäisevän työn linjaukset ja resurssointi.

./. Sosiaalilautakunnan lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä 4.

Stj toteaa, että Kvsto käsitteli 4.6.2008 valtuutettu Astrid Gartzin ja 17 muun valtuutetun aloitteen lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman toteutumisen arvioinnista. Khn vastaus em. aloitteeseen kuului seuraavasti:

”Khs viittaa aloitteesta saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että uusi lastensuojelulaki tuli voimaan 1.1.2008. Kaikkien kuntien tulee laatia suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi. Suunnitelmat hyväksytään kunnanvaltuustoissa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Khs yhtyy lausunnoissa esitettyyn näkemykseen, että aloitteessa esitetty arviointi ja ennaltaehkäisevän työn linjaaminen toteutuvat lastensuojelulain edellyttämässä suunnitelmassa.”

Kvsto katsoi 4.6.2008 valtuutettu Astrid Gartzin ja 17 muun valtuutetun aloitteen tulleen lopullisesti käsitellyksi.

STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 14.11.2007 hyväksymän toivomusponnen (Sole Molander) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Sole Molander) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Sole Molanderille sekä tiedoksi muille valtuutetuille

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Terveyslautakunnan lausunto 5.2.2008
	Liite 2	Nuorisolautakunnan lausunto 28.2.2008
	Liite 3	Opetuslautakunnan lausunto 26.2.2008
	Liite 4	Sosiaalilautakunnan lausunto 11.3.2008

9.6.2008 pöydälle pantu asia

KAUPUNGIN JA VALTION VÄLINEN AIESOPIMUS PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMISEKSI

Khs 2008-1463

Sosiaalilautakunta toteaa (3.6.2008) mm., että valtioneuvosto on 14.2.2008 tehnyt periaatepäätöksen hallituksen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmasta ja päättänyt ohjelman toimenpiteiden toteuttamisesta. Vuosina 2008 – 2011 toteutettavan pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman tavoitteena on, että pitkäaikaisasunnottomuus puolittuu vuoteen 2011 mennessä.

Asunnottomuuden ja kodittomuuden vähentämisestä on tullut kunnianhimoinen kansallinen tavoite. Ympäristöministeriö asetti 21.5.2007 työryhmän laatimaan toimenpideohjelman pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi. Ns. neljän viisaan ryhmä esitti mm., että pitkä-aikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman tavoitteeksi asetetaan pitkäaikaisasunnottomuuden puolittaminen vuoteen 2011 sekä poistaminen vuoteen 2015 mennessä. Viisaiden ryhmän raportissa ”Nimi ovessa” on esitetty periaatteelliset lähtökohdat ja tavoitteet sekä keskeiset eettiset, juridiset ja yhteiskuntataloudelliset perustelut pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiselle. Lähtökohtana on se, että kaikilla on oikeus asuntoon ja tarvittavaan tukeen. Asunto kuuluu ihmisarvoiseen elämään ja on kansalaisten perusoikeus. Asunnottomuutta ei tule hyväksyä missään muodossa.

Viisaiden ryhmän työtä on jatkettu pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman ohjelmatyöryhmä ”Ahkerissa”. Ohjelma on kokonaisuus, jossa yhdistetään sekä asuntojen hankinta että riittävien asumisen tukipalvelujen turvaaminen. Työryhmien laatimien raporttien pohjalta sosiaalivirastossa on laadittu ympäristöministeriön pyynnöstä toimeenpanosuunnitelma pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi.

./. Toimeenpanosuunnitelma on esityslistan tämän asian liitteenä 1.

Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmassa on arvioitu, että pitkäaikaisasunnottomia on koko maassa n. 2 500 ja heistä n. 1 500 Helsingissä. Pitkäaikaisasunnottomuuden monisyisyyden vuoksi sen vähentäminen edellyttää samanaikaisia toimenpiteitä eri tasoilla.

Toimeenpanosuunnitelmassa määritellään asumisratkaisujen ja tuen tarve, ennaltaehkäisevät toimet sekä yksilöidään ja aikataulutetaan käynnistettävät hankkeet ja muut toimenpiteet. Asunnottomuuden puolittaminen vuoteen 2011 mennessä edellyttää Helsingissä 750 asunnon, tukiasunnon ja palveluasumispaikan osoittamista pitkäaikaisasunnottomille. Näiden toimeenpanosuunnitelmaan sisältyvien hankkeiden rahoitukseen osallistuvat sosiaali- ja terveysministeriö, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) sekä Raha-automaattiyhdistys.

Toimeenpanosuunnitelman pohjalta on valtion ja kuntien kesken tarkoitus valmistella aiesopimus, jossa on määritelty valtion osallistuminen toimenpiteiden rahoitukseen. Sopimus tulee voimaan 1.9.2008 niissä sopimuskunnissa, jotka ovat sen siihen mennessä hyväksyneet. Ympäristöministeriö edistää ja koordinoi sopimuksen toteutumista.

./. Aiesopimus on esityslistan tämän asian liitteenä 2.

Helsingin kaupungin toimeenpanosuunnitelmassa kohdennettuina toimenpiteinä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi on suunniteltu uusia asumisyksikköhankkeita sekä asuntoloiden muuntamista tuetun asumisen yksiköiksi.

Toimeenpanosuunnitelmassa suunniteltujen hankkeiden avulla saadaan yhteensä 802 asumispaikkaa. Näistä 370 asumispaikkaa on sellaisia, joista ei ole vielä olemassa rakennussuunnitelmaa. Alustava kustannusarvio suunnitelluille hankkeille on yhteensä 85 milj. euroa. Olemassa olevan asuntokannan lisäksi pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman puitteissa hankitaan lisäksi pienasuntoja. Pienasuntojen kustannukset ohjelmakaudelle ovat yhteensä 10 milj. euroa.

Toimeenpanosuunnitelmassa esitettyjen asuntoloiden muutostöiden avulla saadaan yhteensä 407 asumispaikkaa. Muutostöiden kustannukset ovat yhteensä 42,9 milj. euroa.

ARA osoittaa kehittämishankkeelle enintään 35 milj. euron investointiavustuksen edellyttäen, että projektit täyttävät erityisryhmien asunto-olojen parantamista koskevan lain edellytykset. Projekteille osoitettavan investointiavustuksen osuus on enintään 50 % hyväksyttävistä kustannuksista.

Helsingin kaupunki ja asuntoloiden ylläpitäjät vastaavat asuntoloiden muuttamisesta tuetun asumisen yksiköiksi. RAY osoittaa hankkeiden rahoitukseen enintään 16 milj. euroa hyväksyttävien enimmäiskustannusten puitteissa. Kaupunki varautuu tukemaan muutostöiden toteutusta tarvittaessa kaavamuutoksin. STM osoittaa Helsingin kehittämishankkeen lisähenkilöstön palkkausmenoihin enintään 6,2 milj. euroa vuosina 2008 – 2011. STM:n osuus on enintään 50 % palkkausmenoista.

Nuorten asunnottomuuden ehkäisemiseen sekä asumisedellytysten vahvistamiseen tarvitaan erityistoimenpiteitä sekä uusia työ- ja toimintamalleja. Helsingin kaupunki osoittaa nuorisoasuntojen rakentamista varten viisi tonttia ohjelmakaudella 2008 – 2011. Hankkeissa kehitetään uusia yhteistyömalleja, joissa voivat olla mukana mm. järjestöt, kirkko ja elinkeinoelämä.

Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen edellyttää kaupungin eri hallintokuntien saumatonta yhteistyötä. Sosiaalivirasto pyysi asuntotuotantotoimiston, kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston, talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnot toimeenpanosuunnitelmasta. Kaikissa hallintokuntien lausunnoissa pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman toteuttamista pidettiin erittäin tärkeänä.

Sosiaalilautakunta päätti omalta osaltaan hyväksyä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan liittyvän valtion ja Helsingin kaupungin välisen esityslistan tämän asian liitteenä nro 2 olevan aiesopimuksen vuosille 2008 – 2011 ja esittää kaupunginhallitukselle aiesopimuksen hyväksymistä.

Sosiaalilautakunta pitää tärkeänä, että toimeenpanosuunnitelmasta ollaan laatimassa tiedotusstrategiaa, jotta asumisyksiköiden lähiympäristön asukkailla on aina oikeaa tietoa saatavissa hankkeista. Samalla sosiaalilautakunta pitää tärkeänä, että asukasvalinnoilla varmistetaan asumisyksiköiden sopivuus asuinympäristöön.

Lisäksi sosiaalilautakunta päätti esittää, että monia hallintokuntia yhdistävän hankkeen toteuttamiseksi perustetaan projekti vuosille 2009 – 2015. Projektille laaditaan erillinen budjetti, josta vuoden 2009 tuloja, 2 milj. euroa, ja menoja 5 milj. euroa, vastaavat määrärahat varataan talousarviokohdalle 3 22, Käyttövarat, Khn käytettäväksi.

Stj toteaa, että aiesopimuksen liitteissä mainittu hanke osoitteessa Mäkelänkatu 56 ei toteudu kiinteistön myynnin takia. Tilalle etsitään uusi hanke.

STJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä esityslistan tämän asian liitteenä 2 olevan valtion ja Helsingin kaupungin välisen aiesopimuksen (2008 – 2011) pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi.

Pöytäkirjanote jäljennöksin aiesopimuksesta ympäristöministeriölle (Peter Fredriksson), sosiaalilautakunnalle, asuntotuotantotoimikunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Toimeenpanosuunnitelma 31.3.2008
	Liite 2	Aiesopimus

VALTUUTETTU BIRGITTA DAHLBERGIN TOIVOMUSPONSI: PERUSKOULUN PÄÄTTÄVIEN LASTEN TOISEN ASTEEN OPINTOIHIN SIJOITTUMISEN SEURANTA

Khs 2007-2494

Sj ilmoittaa, että hyväksyessään 14.11.2007 talousarvion vuodeksi 2008 ja taloussuunnitelman vuosiksi 2008 – 2010 (asia 3) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki seuraa peuskoulun päättävien lasten sijoittumista toisen asteen opintoihin, jotta pudokkaiden määrä vähenisi ja siitä seuraava mahdollinen syrjäytyminen voitaisiin torjua." (Birgitta Dahdlberg, äänin 80-0)

Opetuslautakunta toteaa (27.5.2008) mm., että kevään ja syksyn yhteishaussa voivat Helsingissä peruskoulun päättäneet hakea toisen asteen koulutukseen joko lukioihin tai ammatilliseen koulutukseen. Helsingissä on sekä kaupungin omia että muita lukioita ja ammatillisia oppilaitoksia. Helsingissä on myös sekä omia että muita peruskouluja. Lisäksi toisen asteen oppilaitoksiin tulee opiskelijoita myös muualta kuin Helsingistä ja helsinkiläisiä sijoittuu muihin oppilaitoksiin opiskelemaan. Pääosa hakijoista on peruskoulun samana keväänä päättäviä. Helsinkiläisten peruskoulun päättävien seurannassa ei kaupungilla ole keskitettyä järjestelmää.

Perusasteen kouluista toisen asteen oppilaitoksiin siirtymisen eli ns. nivelvaiheen ohjauksellisten toimien merkitykseen on viime vuosina Helsingissä kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Ohjaustoimien tehostamiseksi on myös erilaisia seurantatoimia. Nivelvaiheen keskeisiä toimijoita ovat sekä peruskoulujen että toisen asteen oppilaitosten opinto-ohjaajat. Peruskoulujen oppilaanohjauksessa on meneillään opetusministeriön rahoittama kehityshanke, jonka yksi keskeinen kehittämisalue on nivelvaihe. Ohjauksen ja seurannan tehostamiseksi peruskoulun päättäville nuorille on otettu käyttöön seurantalomake eli ns. nivellomake, jonka opiskelija antaa jatko-opintopaikkaansa. Lomake palvelee erityisesti ammatillisissa oppilaitoksissa opintojaan jatkavia. Lomakkeen tietoja hyödynnetään oppilaitoksessa, jossa nuori jatkaa opintojaan.

Peruskoulun päättäneille nuorille on kehitelty myös ohjauspiste, ns. tulevaisuustiski. Se on suunnattu peruskoulun 9. ja 10. luokan päättäneille. Palvelu toimii Helsingin keskustassa ja se on tarkoitettu ilman koulutuspaikkaa jääneille nuorille. Tiskillä annetaan ohjausta jatko-opintoihin ja tulevaisuustiskiä käyttäneiden nuorten jatkosijoittumista on seurattu niiden osalta, jotka ovat antaneet yhteystietonsa. Lähes kaikki seuratut ovat löytäneet opiskelupaikan. Toimintamalli on ollut käytössä 2006 lähtien.

Valtakunnallinen yhteisvalintajärjestelmä on uusittu sähköiseksi (”KOULUTA”) ja se on ollut käytössä ensimmäistä kertaa keväällä 2008. Järjestelmässä tiedot ovat samat kuin aikaisemmassa paperipohjaisessa järjestelmässä. Sähköinen järjestelmä antaa joustavammat tekniset mahdollisuudet erilaisten analyysien suorittamiseen. Yksi keskeisistä tiedoista on koulukohtainen analyysi, jolloin toisen asteen oppilaitokset voivat nähdä, mistä koulusta kukin hakija on heille hakenut ja kuinka paljon kustakin koulusta on hakijoita. Vastaava tieto voidaan nähdä myös peruskoulujen näkökulmasta: minne oppilaat ovat mistäkin koulusta hakeneet. Epäsuorasti voidaan peruskouluilla myös nähdä, kuinka moni ja kuka heidän oppilaistaan on jättänyt hakematta. Järjestelmässä voidaan seurata myös niitä opiskelupaikan saaneita, jotka jostain syystä eivät ole niitä ottaneet vastaan. Toisen asteen opintojen alkamisen jälkeen uutta seurantatietoa ei järjestelmään lisätä.

Pudokkaiden määrän ja mahdollisen syrjäytymisen vähentämiseksi on olemassa ja kehitellään myös sellaisia uusia toimintamuotoja, joissa opiskelijarekrytoinnin pääpaino on tehokkaassa ja monimuotoisessa tiedottamisessa. Näin on voitu tavoittaa osa putoamisuhan alla olleista oppilaista ja saatu heidät toisen asteen, lähinnä ammatillisten oppilaitosten ohjauksen, opetuksen ja seurannan piiriin. Kymppiluokkien ja ammattikymppien lisäksi Helsingin kaupunki on saanut luvan osallistua opetusministeriön ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeiluohjelmaan (”ammattistartti”) 2006–2009.

Käytössä olevat eri seurantatiedot palvelevat tarkoitustaan, kun ne saadaan oikealla tavalla käyttöön ja kun niiden käsittelyyn on varattavissa riittävästi resursseja.

Peruskoulun jälkeen oppivelvollisuus päättyy ja jatko-opinnot ovat vapaaehtoisia (perusopetuslain 25 §).

Vaikka tietoa peruskoulunsa päättäneistä on monissa rekistereissä, niiden käyttöä ja analysointeja rajoittaa yksityisyyttä suojaava lainsäädäntö.

SJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 14.11.2007 hyväksymän toivomusponnen (Birgitta Dahlberg) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Birgitta Dahlbergille ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Niippa Raimo, ma. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

9.6.2008 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO MAAHANMUUTTOHALLINNON JA MAAHANMUUTTOVIRASTON TOIMINNAN KEHITTÄMINEN -RAPORTISSA ESITETYISTÄ EHDOTUKSISTA

Khs 2008-1270

Sisäasiainministeriö on (16.5.2008) pyytänyt Helsingin kaupungilta lausuntoa 13.6.2008 mennessä selvitysmies Ole Norrbackin raportista ”Maahanmuuttohallinnon ja Maahanmuuttoviraston kehittäminen” esitetyistä ehdotuksista. Lausunto pyydetään toimittamaan viimeistään 13.6.2008.

Selvitysmiehen raporttiin sisältyvien ehdotusten mukaan maahanmuuttohallinnon ja Maahanmuuttoviraston uudistamisessa on keskeistä: 1) kehittää maahanmuuttohallintoa toteuttaen rakenteellisia muutoksia; 2) uudistaa Maahanmuuttoviraston ja maahanmuuttohallinnon toimintakulttuuria asiakaslähtöisesti palvelua parantamalla ja käsittelyprosesseja nopeuttamalla; sekä 3) painottaa työvoiman maahanmuuton lisäämistä ja kotouttamisen tehostamista.

Selvitysmiehen raportti painottaa työvoiman maahanmuuton lisäämistä, kotouttamisen tehostamista ja maahanmuuttoviraston palvelun kehittämistä asiakaslähtöisempään suuntaan. Raportissa todetaan, että maahanmuutosta on tullut osa työ- ja elinkeinopolitiikkaa.

./. Selvitysmiehen raportti liitteenä 1.

Sj toteaa, että päätösehdotuksessa oleva lausunto perustuu pitkälti henkilöstökeskuksen (3.6.2008) lausuntoon. Henkilöstökeskus on tehnyt lausuntoa valmistellessaan tiivistä yhteistyötä Espoon ja Vantaan kaupunkien edustajien kanssa. Lausuntoon on myös pyydetty kommentit sosiaalivirastolta, lähinnä vastaanottokeskusten toimintaa koskevien ehdotusten osalta.

Sj esittää annettavaksi päätösehdotuksen mukaista lausuntoa, jonka lisäksi sisäasiainministeriölle on tarkoitus toimittaa henkilöstökeskuksen lausunto asiasta.

./. Henkilöstökeskuksen lausunto 3.6.2008 liitteenä 2.

SJ Kaupunginhallitus päättänee antaa sisäasiainministeriölle seuraavan lausunnon selvitysmies Ole Norrbackin raportista ”Maahanmuuttohallinnon ja Maahanmuuttoviraston kehittäminen”:

Kaupunginhallitus toteaa, että maahanmuutto- ja kotouttamisasiat keskitettiin sisäasiainministeriöön vuoden 2008 alusta. Sisäasiainministeriön maahanmuutto-osaston kotouttamisyksikön tehtävä on luonteeltaan koordinoiva. Kotouttamispolitiikan toimeenpanon onnistumisen kannalta onkin ensiarvoisen tärkeää huolehtia kotouttamisen koordinoimisesta laaja-alaisesti eri ministeriöiden välillä.

Selvitysmiehen raportissa ehdotettu koordinoinnin siirtäminen ministeriötasolta keskusvirastotasolle ei palvele tätä tarkoitusta. Kotouttavien palveluiden keskittäminen yhteen virastoon saattaa päinvastoin heikentää ministeriöiden ja muiden tahojen vastuunottoa maahanmuuttoon, maahanmuuttajiin ja etnisiin suhteisiin liittyvissä asioissa.

Kaupunginhallitus ei pidä perusteltuna myöskään sitä, että kotoutumis- ja muut maahanmuutto- ja maahanmuuttajapalvelut sekä hyviä etnisiä suhteita tukevat palvelut keskitettäisiin yhteen keskusvirastoon. Em. palveluista huolehtiminen kuuluu yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikille hallinnonaloille. Myös Euroopan unionin tasolla korostetaan kotouttamis- ja maahanmuuttajapalveluiden valtavirtaistamista.

Kaupunginhallitus huomauttaa Ruotsin mallin osalta, että siellä kotouttaminen oli vuoteen 2007 asti keskitetty Integrationsverketiin. Malli ei kuitenkaan osoittautunut toimivaksi ja Integrationsverket on lakkautettu. Nykyisin ruotsalaisen maahanmuuttajapolitiikan lähtökohtana on se, että integraatiopolitiikka on osa peruspalvelujärjestelmää.

Työvoimapalveluiden rooli kotoutumisen tukena

Työllisyys ja vakaa työmarkkina-asema ovat aikuisten maahanmuuttajien hyvinvoinnin ja kotoutumisen kannalta keskeisiä. Maahanmuuttajien työmarkkina-asema on selkeästi heikompi kuin muulla väestöllä. Kaupunginhallitus yhtyykin raportissa esitettyihin näkemyksiin kielikoulutuksen ja ammattitaitoa vastaavalle alalle ohjaamisen tärkeydestä.

Kotouttamistoimenpiteiden keskittäminen keskusvirastoon merkitsisi, että maahanmuuttajien työmarkkinoille ohjaaminen eriytettäisiin työhallinnosta ja paikallisista työvoimatoimistoista irralliseksi toiminnoksi. Ehdotus on ristiriidassa sen kanssa, että raportissa maahanmuuttoa tarkastellaan osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa. Työvoimatoimistoille jäisi ehdotuksessa lähinnä oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden avustaminen koulutukseen ja työllistymiseen. Kaupunginhallitus pitää tärkeänä sitä, että valtio kantaa vastuunsa maahanmuuttajien työvoimapalveluiden järjestämisestä maahanmuuton syistä riippumatta.

Erityisen tärkeänä kaupunginhallitus pitää sitä, että työvoimatoimistoilla on riittävät henkilöresurssit ohjata työttömiä maahanmuuttajia työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin ja työmarkkinoille. Käytännön kokemukset osoittavat, että maahanmuuttajien ohjaaminen työmarkkinoille ja työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin vaatii intensiivisiä ja kunkin maahanmuuttajan yksilöllisistä tarpeista lähteviä palveluita. Henkilöstövoimavarojen riittävyys on tullut esiin myös metropolipolitiikan maahanmuuttoon liittyvän kärkihankkeen aiesopimuksen sisällöstä neuvoteltaessa.

Työntekijän oleskelulupa

Kaupunginhallitus pitää hyvänä tavoitteena sitä, että työntekijöiden oleskeluluvat käsitellään viikossa. Saatavuusharkinnasta tulee kuitenkin luopua vain asteittain ja alakohtaisesti niin, että työmarkkinoiden toiminta ja työehtojen noudattaminen eivät vaikeudu uudistuksen johdosta.

Kotouttamispalveluiden kohderyhmä ja rahoitus

Raportissa ehdotetaan kotouttamistoimien ulottamista kaikkiin maahanmuuttajiin, maahantulon perusteesta riippumatta ja todetaan, että kuntien tehtäviä kotouttamisessa voidaan täsmentää ja lisätä vain lainsäädännöllä. Lisätehtävien vaatimien resurssien osalta raportissa viitataan kuntien palvelurakenneuudistukseen, kuntaliitoksin ja kuntien väliseen yhteistyöhön, joilla tehostetaan peruspalvelutuotantoa ja vastataan lähivuosien kotouttamistarpeisiin. Valtion tuki kuntien kotouttamispalvelujen ja kotoutumiskoulutuksen järjestämiseen kanavoitaisiin valtionosuusrahoituksen kautta. Laskennan perusteena olisi kuntaan muuttavien ulkomaan kansalaisten määrä.

Kaupunginhallitus pitää kotouttamistoimien kohderyhmän laajentamista kannatettavana. Samalla on kuitenkin turvattava kuntien tuottamien palveluiden rahoitus. Raportissa ehdotettu rahoitusjärjestelmän ehdotettu muutos ei ota huomioon niitä kuntia, joissa maahanmuuttajien osuus on jo nykyisellään suuri. Myös kysymys maansisäisen muuttoliikkeen huomioon ottamisesta jää hiukan avoimeksi. Valtionosuuksissa tuleekin nykyistä selkeämmin huomioida maahanmuuttajien määrä ja kotouttamispalveluista kunnille aiheutuvat todelliset kustannukset.

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto

Selvitysmiehen raportissa esitetään, että maahanmuuttovirastolle tulisi antaa toimivalta ja vastuu vastaanottokeskusten käytännön ohjauksesta. Muutoksen perusteeksi esitetään, että mikäli päätöksenteosta ja vastaanotosta vastaisi sama viranomainen, voitaisiin päätöksentekoon kuluva aika ennakoida nykyistä paremmin.

Kaupunginhallitus toteaa, että vastaanottokeskuksia ohjataan tällä hetkellä sekä valtion eri viranomaisten että ylläpitäjäorganisaatioiden lähtökohdista käsin. Valtio on tehnyt vastaanottotoiminnan järjestämisestä sopimuksia eri tahojen kanssa. Turvapaikan vastaanottojärjestelmän ohjausta tulisi selkiyttää. Nykyisessä järjestelmässä esiin tulleet ongelmat johtamisessa, vastuunjaon epäselvyyksissä sekä ylläpitäjän roolissa on ratkaistava kohtuullisella aikataululla.

Raportissa ei huomioida yksin maahan tulleiden alaikäisten turvapaikkaprosessin erityispiirteitä. Nopeutettu turvapaikkamenettely ei sovellu yksin maahan tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden turvapaikkaprosessiin. Nopeutettua menettelyä ei voida käyttää alaikäisten turvapaikkaprosessissa silloinkaan, kun päätös olisi ilmeisesti myönteinen. Muissa tilanteissa nopeutettu menettely ilmeisen myönteisten päätösten kohdalla olisi tervetullut uudistus.

Turvapaikanhakijoiden säilöönotto

Toiminnan avoimuuteen ja ihmisoikeusnäkökohtiin tulee kiinnittää erityistä huomiota perustuslain takaamaa liikkumisvapautta rajoitettaessa. Turvallisuusviranomaisten osuuden lisäämistä säilöönottotoiminnan järjestämisessä tuleekin tarkastella kriittisesti. Säilöönottoyksiköstä ei saa tulla vankilanomaista yksikköä.

Metsälän säilöönottoyksikkö on toiminut Helsingin kaupungin sosiaaliviraston organisaatiossa. Läheinen yhteys sosiaalivirastoon on tuonut toimintaan ja asiakkaiden palveluiden järjestämiseen sosiaalialan asiantuntijuutta ja näkemystä. Yhteyden katkeaminen voi korostaa toiminnan painottumista asiakkaiden oikeudelliseen prosessiin asiakkaiden hyvinvoinnin ja sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitämisen sijasta.

Mikäli säilöönotto siirretään valtiolle, tulee samassa yhteydessä siirtää valtiolle myös yksikön yhteydessä toimiva avoin vastaanottotoiminta. Kahden erillisen tahon johtama yksikkö ei ole toimiva ratkaisu.

Turvapaikan hakijoiden ja pakolaisten sijoittaminen kuntiin

Raportissa nostetaan työ- ja koulutuspaikan hankkiminen ensisijaiseksi silloin, kun oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijaa ollaan sijoittamassa kuntaan. Kaupunginhallitus pitää tällaista korostusta oikeansuuntaisena. Työikäisten ja -kykyisten maahanmuuttajien, myös oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden, kohdalla tavoitteena tulee olla suomalaisessa yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla pärjääminen.

Raportissa kannustetaan oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita omatoimiseen työpaikan ja asunnon hankintaan sijoituskunnassaan. Omatoimisuus asumisen järjestämisessä on sinänsä kannatettavaa. Samalla tulisi kuitenkin turvata se, että henkilöllä on asunto kuntaan siirtyessään. Asunnottomuudesta johtuvat ilmiöt ovat kärjistymässä, mikä heijastuu myös oleskeluluvan saaneiden ja pääkaupunkiseudun kaupunkeihin muuttaneiden turvapaikanhakijoiden tilanteessa: esim. kuluvana vuonna Helsingin kaupungin sosiaaliviraston maahanmuuttoyksikössä kirjoilla olevista ja yksityismajoituksesta kuntaan siirtyneistä noin 70 prosenttia on asunnottomia. Perheenyhdistämistä vuonna 2007 hakeneista Helsingissä kirjoilla olevista pakolaisista yli puolella ei ole vakituista asuntoa.

Alaikäisinä maahan tulleiden, mutta 18 vuotta täyttäneiden turvapaikanhakijoiden jälkihuollon kustannusten tulisi vertautua lastensuojelun asiakkaiden jälkihuollon kustannuksiin, joita korvataan kunnille aina 21 ikävuoteen asti.

Kotouttamistoimien vaikuttavuus ja seuranta

Raportissa ehdotetaan kotouttamistoimien yhteiskunnallisten seuranta- ja vaikuttavuusmittareiden sekä -tavoitteiden yhdenmukaistamista. Tavoitteet ovat kannatettavia, mutta seurannan kehittämisessä tulisi korostaa kunkin ministeriön vastuuta omasta toimintakentästään. Esimerkiksi maahanmuuttajien työmarkkina-aseman kehitystä tulee jatkossakin seurata ensisijaisesti työ- ja elinkeinoministeriöstä käsin valtavirtaistamisperiaatteen mukaisesti.

Lopuksi Kaupunginhallitus pitää pyrkimyksiä kehittää maahanmuuttohallintoa toimivammaksi kannatettavina. Hallinnon keskittäminen yhteen keskusvirastoon ei pääkaupunkiseudun kaupunkien ja kansainvälisten kokemusten näkökulmasta kuitenkaan edistä hallinnon toimivuutta.

Kaupunginhallituksen mielestä valtion maahanmuuttohallinnon toimeenpanotehtävien vastuun jakoa koskevat päätökset tulisi tehdä siinä vaiheessa, kun aluehallinnon järjestämistä koskevat esitykset, sekä kuntiin kohdistuvien uusien lakisääteisten velvoitteiden sisältö ja rahoituspohja ovat selvillä.

Kirje sisäasiainministeriölle jäljennöksin henkilöstökeskuksen lausunnosta sekä pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle ja sosiaalivirastolle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Selvitysmiehen raportti
	Liite 2	Henkilöstökeskuksen lausunto 3.6.2008

VASTAEHDOTUS 9.6.2008

Jäsen Moisio

Korvataan Työntekijän oleskelulupa –otsikon alla olevan kappaleen viimeinen virke seuraavalla:

Saatavuusharkinnasta luopuminen on kannatettava esitys.

MELLUNKYLÄN TONTTIEN 47181/14 JA 17 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11799)

Khs 2008-1201

47. kaupunginosan (Mellunkylä, Kontula) korttelin nro 47181 tonttien nro 14 ja 17 asemakaavan muutosehdotus.

Rautahatuntie 31b ja 37

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (17.4.2008) mm., että tonttien omistajat ovat hakeneet 23.1.2008 ja 4.3.2007 tonttien tehokkuusluvun nostamista lukuun e = 0.25.

Asemakaavatilanne Tonteilla on voimassa asemakaava nro 9025 (vahvistettu 19.3.1987). Tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on 0.20 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Kerrosalasta saa asuntojen ulkopuoliset tilat mukaan lukien rakentaa enintään 75 % yhteen kerrokseen. Tonteille saa kerrosalan lisäksi rakentaa autotalleja tai -katoksia sekä muita asuntojen ulkopuolisia asumista palvelevia tiloja yhteensä enintään 30 k-m²/asunto, kuitenkin enintään 25 % kerrosalasta.

Nykytilanne Tontit sijaitsevat Kontulan pientaloalueella Mustapuronpuiston pohjoisrajalla. Tontti 14 on rakentamaton. Tontilla 17 on vuonna 2002 rakennettu asuntorakennus. Tonttien vieressä ja vastapäätä on uudehkoja omakotitaloja.

Asemakaavan muutosehdotus

Kontulan pientaloalueen asemakaavojen uudistaminen on vireillä, mutta kyseisen alueen kaavoitus ei ole vielä alkanut, joten alueelle tehdään hakemuksesta asemakaavan muutoksia tehokkuusluvun nostamiseksi lukuun e = 0.25, elleivät rakennus- tai ympäristönsuojelusyyt ole esteenä. Rautahatuntiellä ei ole mahdollisesti suojeltavia rakennuksia eikä muitakaan ympäristön suojelullisia arvoja, jotka estäisivät muutoksen.

Tonttien 47181/14 ja 17 käyttömahdollisuuksia ja asumisväljyyttä parannetaan rakennusoikeutta nostamalla. Tontille 14 on tarkoitus rakentaa uudisrakennus. Tontilla 17 olevassa asuinrakennuksessa on tarkoitus tehdä rakennuksen sisäisiä muutoksia.

Tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on 0.25. Tonteille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja -katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.

Tonteille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin täyttä 400 m² kohti. Kuitenkin, jos tontin pinta-ala on 600–799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa.

Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 65 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Tontille 14 on merkitty olemassa olevalle vesi- ja viemärijohtoalueelle maanalaista johtoa varten varattu alueen osa.

Tonttien pinta-ala on yhteensä 1 882 m² ja kerrosala 471 m².

Vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta naapureiden tai ympäristön kannalta. Tontille 14 on tarkoitus rakentaa uudisrakennus. Tontin 14 rakennusoikeus nousee 63 k-m². Tontilla 17 olevaa rakennusta on tarkoitus laajentaa rakennuksen sisäisin muutoksin. Tontin 17 rakennusoikeus nousee 32 k-m².

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 14.2.2008) sekä asemakaavan muutosluonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.

Viranomaisyhteistyö

Asianomaisille viranomaisille on ilmoitettu muutoksen valmistelusta osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä. Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 16.–30.5.2008, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan mukaan, milloin

2 muutetaan rakennusoikeutta siten, että

b asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0,3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta

3 muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä

6 muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin

7 tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 47. kaupunginosan korttelin nro 47181 tonttien nro 14 ja 17 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 17.4.2008 päivätyn piirustuksen nro 11799 mukaisena.

Pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Asemakaavakartta nro 11799 (Mellunkylän tontit 47181/14 ja 17)

HELSINKI-TIEDOTUKSEN UUSIEN TILOJEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2008-1206

Kiinteistölautakunta toteaa (13.5.2008) seuraavaa:

Tiivistelmä Helsingin kaupungin omistamissa keskustakortteleissa on käynnistynyt kortteleiden toiminnan monipuolistaminen, johon liittyen kaupungin hallinnassa olevia tiloja vuokrataan ulkopuolisille käyttäjille. Vuonna 2006 arkkitehtitoimisto K2S teki keskustakortteleista viitesuunnitelman kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston tilauksesta konsulttityönä. Suunnitelman kehittämisen myötä myös Jugendsalin nykyiset näyttelytilat päätettiin muuttaa kahvilatiloiksi, jotka vuokrataan ulkopuoliselle toimijalle. Helsinki-tiedotuksen Jugendsalissa järjestämä tiedotus- ja näyttelytoiminta siirretään kahden korttelin päähän kaupungintalon aulaan.

Näyttelytoiminnan siirtämisen takia kaupungintalon aulaan suunnitellaan näyttelykalustus ja Helsinki-tiedotuksen ja virastomestarien yhteinen palvelupiste. Aulan kabinetteihin tulee pieni elokuvateatteri ja näyttelytarvikkeiden varasto. Välikerroksen olemassa oleviin toimistotiloihin ja terassikabinettiin suunnitellaan Helsinki-tiedotuksen toimistotilat.

Helsinki-tiedotuksen henkilökunta muuttaa uusiin tiloihin syyskuun 2008 alussa. Tiedotuksen oma näyttelytoiminta alkaa kaupungintalon aulassa vuoden 2009 alussa. Jugendsaliin syksyksi 2008 sovituille näyttelyille etsitään toiset näyttelytilat Helsingin keskusta-alueelta. 5.11.2008 kaupungintalon aulassa alkaa kaupungintalon oma Seurahuone 175 vuotta -juhlanäyttely, joka kestää vuodenvaihteeseen saakka.

Hankkeen kustannukset ovat arvonlisäverottomana yhteensä
1 060 400 euroa eli arvonlisäverollisena 1 291 600 euroa kustannustasossa 3/2008. (RI 127,1; THI 154,9) Hanke on suunniteltu toteutettavaksi vuonna 2008.

Helsinki-tiedotuksen siirrosta kaupungintalon aulaan on laadittu 2.5.2008 päivätty hankesuunnitelma Helsinki-tiedotuksen ja kiinteistöviraston tilakeskuksen yhteistyönä.

Hankesuunnitelma on hallintokeskuksessa lausunnolla.

Hankkeen tarpeellisuus ja kiireellisyys

Jugendsalin siirtyessä vuokrasopimuksella kaupungin ulkopuolisen yrittäjän hallintaan syyskuun 2008 alussa, ei Helsinki-tiedotuksella ole siitä lähtien omia toimi- ja näyttelytiloja toimintansa jatkamiseen.

Kustannukset ja rahoitus

Tilakeskuksen laatiman kustannusarvion mukaan tiedotus- ja näyttelytoiminnan siirron kustannukset ovat arvonlisäverottomana 1 060 400 euroa eli arvonlisäverollisena 1 291 600 euroa kustannustasossa 3/2008 (RI 127,1; THI 154,9).

Hankkeen kiireellisyyden ja tarpeellisuuden takia HKR-Rakennuttajalta on tilattu 30.4.2008 rakennusteknisiä töitä tarjouksen mukaan kattohintaan 122 070,00 euroa (alv. 0 %), 148 925,00 euroa (alv. 22 %). Nämä työt sisältyvät edellä esitettyyn hankesuunnitelma kokonaisuuteen.

Peruskorjaus rahoitetaan tilakeskuksen investointi- ja perusparannusmäärärahoista talousarviokohdasta 8 02 02 04 Muut tilakeskuksen korjaushankkeet.

Aikataulu Toteutussuunnittelu valmistui huhtikuussa, rakentaminen aloitetaan kesäkuun 2008 aikana. Työt toimistotilojen osalta valmistuvat 8/2008 ja näyttelytoiminnan osalta 10/2008.

Vuokravaikutus Hallintokeskuksen tiloissa keskimääräinen vuokra on tällä hetkellä 16,32 euroa / m². Kaupungintalokorttelien vuokrataso neuvotellaan myöhemmin kokonaisuutena.

Lautakunta esittää 2.5.2008 päivätyn Helsinki-tiedotuksen uusien tilojen hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 1 060 400 euroa ja arvonlisäverollisena 1 291 600 euroa, RI = 127,1 ja THI = 154,9 kustannustasossa maaliskuu 2008 ehdolla, että hallintokeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (26.5.2008) hankesuunnitelmasta antamassaan lausunnossa, että hanke on välttämätön edellytys sille, että Jugend-sali oheistiloineen voidaan vapauttaa ulkopuolisen toimijan kahvilatilaksi, kuten on tarkoitus. Muutostyöt koskevat kaupungintalon aulaa, ns. välikerrosta terassikabinetin ja muutaman toimistohuoneen osalta sekä osaa kellaritiloista.

Hankkeen laajuus on 1 895 htm² ja arvonlisäverolliset muutoskustannukset 1 291 600 euroa (veroton hinta 1 060 400 euroa) kustannustasossa 3/2008. Neliöhinnaksi tulee 682 euroa/htm2. Hanke rahoitetaan tilakeskuksen perusparannusmäärärahojen alakohdasta ”kaupungintalokorttelien elävöittäminen”.

Hanke on ensimmäinen vaihe kaupungintalon aulan elävöittämisessä. Toisessa vaiheessa, jota parhaillaan selvitetään, on tarkoitus avata kulkuyhteyksiä aulan läpi korttelin sisäpihalle ja Sofiankadulle.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisesti.

Hallintokeskus on (9.5.2008) lausunnossaan puoltanut hankesuunnitelman hyväksymistä.

Kiinteistöviraston tilakeskus on (6.6.2008) ilmoittanut, että HKR-Rakennuttaja esittää enimmäishinnan korotusta. Ilmoituksen mukaan suunnitelmien valmistuttua ja tarjouslaskennan ollessa vielä osin kesken (LVIS-asennukset ja kalustehankinta) on käynyt ilmi, että HKR-Rakennuttajan maaliskuussa 2008 antama kustannusennuste ylittyy.

Syynä enimmäishinnan ylitykseen ovat seuraavat seikat;

- Kustannusennuste jouduttiin antamaan vaiheessa, jossa suunnittelu oli vasta alkuvaiheessa ja Helsinki-tiedotuksen toimintamalli tiloissa osin keskeneräinen.

- Edellisestä johtuen etenkin näyttelykalusteet arvioitiin kustannuksiltaan liian alhaisiksi. Kalusteiden hankintahinnan määritys normaaleilla kustannuslaskentamenetelmillä ja alustavilla suunnitelmilla on äärimmäisen vaikeaa. Oikea hinnan määritys edellyttää lähes toteutustason piirustuksia ja toimittajan tarjousta.

- Paloviranomaiset edellyttivät, että kalusteissa käytetään mahdollisimman paljon palamattomia materiaaleja.

- Hankkeen laajuus AV-ja tietoteknisten laitteiden osalta on kasvanut.

Edellä johtuvista syistä HKR-Rakennuttaja esittää, että tilakeskus korottaisi hankkeen enimmäishintaa arvonlisäverottomana 280 000 eurolla ja arvonlisäverollisena 341 600 eurolla. Tällöin hankkeen enimmäishinnaksi tulisi arvonlisäverottomana 1 340 400 euroa ja arvonlisäverollisena 1 635 288 euroa.

Talous- ja suunnittelukeskus ja hallintokeskus ovat 9.6.2008 ilmoittaneet hyväksyvänsä hankesuunnitelmaan tehdyn enimmäishinnan korjauksen.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Helsinki-tiedotuksen uusien tilojen 2.5.2008 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen rakentamiskustannusten arvonlisäverollinen enimmäishinta on enintään 1 635 288 euroa (veroton hinta 1 340 400 euroa) kustannustasossa 3/2008.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle, hallintokeskukselle ja HKR-rakennuttajalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Hankesuunnitelma 2.5.2008
	Liite 2	HKR-Rakennuttajan tarjous Rat1-08-26, 24.4.2008
	Liite 3	Tilakeskuksen kirje 6.6.2008

ESITYS PYSÄKÖINNIN AJONEUVOKOHTAISEN MAKSULAITTEEN ALENNUKSEN POISTAMISESTA

Khs 2008-490

Kaj ilmoittaa, että yleisten töiden lautakunta (24.1.2008) toteaa mm. seuraavaa:

Johdanto Pysäköinnin ajoneuvokohtaisen maksulaitteen käyttäjille annettiin vuonna 1994 laitteen käyttöönoton yhteydessä 20 %:n alennus pysäköintimaksuista. Alennusta perusteltiin sillä, että asukas- ja yrityspysäköintipaikkojen muututtua maksullisiksi alkuaan suhteellisen kallis autolaite (silloin 535 mk eli 90 euroa) oli raaputuslippujen ohella ainoa maksutapa asuntokaduilla.

Alennuksen tarkoituksena oli kompensoida laitteen suhteellisen kallista hankintahintaa ja toisaalta lisätä maksuhalukkuutta ja siten myös kaupungin maksutuloja.

Pysäköintilippuautomaatteja ryhdyttiin asentamaan asuntokaduille vuonna 1994.

Kaupunginvaltuusto päätti 12.9.2001 (§ 244) pysäköintitaksojen ym. tarkistuksen yhteydessä, että ajoneuvokohtaisen maksulaitteen käyttäjille annetaan 20 %:n sijasta 10 %:n taksa-alennus.

Tämä alennus säilyi kaupunginvaltuuston päättäessä 19.1.2005
(§ 8) nykyisistä pysäköintitaksoista.

Maksullisen pysäköinnin tulot ja maksutavat

Tulot maksullisesta pysäköinnistä olivat vuonna 2007 yhteensä
11 209 942 euroa. Tulot pysäköintilippuautomaateista ja -mittareista olivat 8 053 478 euroa. Ajoneuvokohtaisiin maksulaitteisiin ladattiin pysäköintiaikaa 2 250 112 eurolla. Matkapuhelimilla pysäköintiä maksettiin 906 352 eurolla. Raaputettavien pysäköintilippujen myynti lopetettiin vuonna 2005.

Helsingissä on kattava pysäköintilippuautomaattien verkosto. Automaatteja on tällä hetkellä 552 kappaletta ja yksittäisiä mittaripaikkoja 43 kappaletta. Lippuautomaattien lukumäärä on kaksinkertaistunut vuodesta 2000.

Nyt käytössä olevia ajoneuvokohtaisia Parcard-maksulaitteita valmistettiin vuonna 1994 kertaeränä 40 000 kappaletta, eikä niitä enää valmisteta. Tällä hetkellä on meneillään näiden laitteiden loppuerän myynti. Asiakaspalvelun myymän laitteen hintaa alennettiin 60 eurosta 40 euroon marraskuussa 2006.

Pysäköinti on voitu maksaa Helsingissä matkapuhelimella vuoden 2002 alusta lukien. Tällä hetkellä on toiminnassa kaksi matkapuhelinmaksamisjärjestelmää, PayWay Oy:n Park´it järjestelmä ja NextPark Ltd:n NextPark-palvelu, joiden käyttö lisääntyy nopeasti.

Pysäköintinsä matkapuhelimella maksavat eivät saa alennusta pysäköintimaksusta.

Uusi maksulaite Uutta ajoneuvokohtaista Comet-maksulaitetta on kokeiltu Helsingissä vuonna 2007 ja se on tarkoitus ottaa käyttöön keväällä 2008.

Comet-maksulaitteen tullessa myyntiin rakennusvirasto lopettaa Parcard-laitteiden myynnin. Pysäköintiajan lataus Parcard-laitteisiin jatkuu vuoden 2008 loppuun. Kaupunki hyväksyy pysäköinnin maksamisen niillä myös tämän jälkeen.

Comet-maksulaite poikkeaa Parcard-maksulaitteesta muun muassa siinä, ettei pysäköintiaikaa tarvitse käydä lataamassa erityisissä latauspisteissä. Autoilija voi ladata Comet-maksulaitteeseen lisää pysäköintiaikaa suoraan omalta tietokoneeltaan internetin kautta.

Lopuksi Enää ei ole perustetta sille, että yhtä maksutapaa suosittaisiin myöntämällä sen käyttäjälle alennusta maksusta.

Autokohtaisen maksulaitteen käyttäjälle nyt myönnettävä 10 %:n taksa-alennus on tarkoituksenmukaista poistaa 31.12.2008, jolloin pysäköintiajan lataus Parcard-maksulaitteisiin päättyy.

Alennuksen poistaminen lisää laskennallisesti kaupungin pysäköintimaksutuloja noin 260 000 euroa vuodessa.

Yleisten töiden lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että 10 %:n alennuksen myöntäminen pysäköintimaksusta ajoneuvokohtaisen Parcard -maksulaitteen käyttäjälle päättyy 31.12.2008.

Asiasta on hankittu kaupunkisuunnittelulautakunnan ja talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnot.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (22.5.2008) mm. seuraavaa:

Lausunnon tiivistelmä Maksulaite on kaupungin kannalta edullisin maksutapa, vaikka käyttäjälle annettaisiin 10 %:n alennus. Siksi kaupungin tulisi edistää maksulaitejärjestelmän säilymistä mahdollisimman laajana. Käyttäjän kannalta maksulaite on kätevä maksutapa, jonka käyttämiseen on tottunut arviolta noin 30 000 autoilijaa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että edellä mainituin perustein kaupungin tulisi tukea autokohtaisen pysäköintimaksulaitteen käyttöä 10 %:n taksa-alennuksella.

Lausunto Aiempia päätöksiä

Autokohtaisen Parcard-pysäköintimaksulaitteen käyttäjille annettiin vuonna 1994 laitteen käyttöön oton yhteydessä 20 %:n alennus pysäköintimaksuista kompensoimaan laitteen hankintahintaa (silloin 535 mk eli 90 euroa) tilanteessa, jolloin oma maksulaite oli raaputuslippujen ohella ainoa maksutapa asukaspysäköintipaikoilla. Raaputettavien pysäköintilippujen myynti lopetettiin vuonna 2005.

Kaupunginvaltuusto päätti 12.9.2001, että maksulaitteen käyttäjille annetaan 20 %:n sijasta 10 %:n taksa-alennus. Tämä alennus säilyi kaupunginvaltuuston päättäessä 19.1.2005 nykyisistä pysäköintitaksoista.

Yleisten töiden lautakunta päätti 24.1.2008 esittää kaupunginhallitukselle, että 10 %:n alennuksen myöntäminen pysäköintimaksusta ajoneuvokohtaisen Parcard-maksulaitteen käyttäjälle päättyisi 31.12.2008.

Yleisten töiden lautakunta päätti 28.2.2008 oikeuttaa rakennusviraston katu- ja puisto-osaston tekemään sopimuksen uuden autokohtaisen Comet-pysäköintilaitteen käyttöönotosta Helsingissä. Uusi maksulaite pyritään ottamaan käyttöön 2.8.2008. Samalla yleisten töiden lautakunta päätti oikeuttaa rakennusviraston lopettamaan Parcard-laitteiden myynnin uuden laitteen tullessa markkinoille. Parcard-laitteisiin myydään pysäköintiaikaa 31.12.2008 asti, mutta niillä voi maksaa pysäköinnistä myös tämän jälkeen.

Maksutapojen vertailua

Lippuautomaatteihin maksettaessa autoilija maksaa varmuuden vuoksi tarpeeksi pitkän pysäköintiajan, jotta aika ei loppuisi kesken. Liikaa pysäköintimaksua maksetaan arviolta 20–25 %. Kaupungin kustannuksia ovat automaattien hankinta, ylläpito, huolto ja rahastus sekä Luottokunnan ja pankin käsittelyprovisiot. Lippuautomaattien kokonaiskulut ovat nykyisistä maksutavoista suurimpia.

Parcard-maksulaitteen hankintahintaa (loppuunmyyntihinta 40 euroa, aiemmin 60 euroa ja laitteen tullessa myyntiin oli sen hinta 535 markkaa, 90 euroa) kompensoimaan autoilija on saanut nykyisin 10 % alennuksen pysäköintimaksuista. Taksa-alennuksen lisäksi kaupungin kustannuksia ovat laitteiden ja ohjelmiston ylläpitokustannukset, Luottokunnan ja pankin käsittelyprovisiot sekä provisio pysäköintiaikaa myyville yrityksille.

Uuden Comet-maksulaitteen hankintahinta on 50 euroa, kun vanha toimintakuntoinen Parcard-laite vaihdetaan Comet-laitteeseen. Samalla kaupunki antaa 10 eurolla pysäköintiaikaa, jolloin laitteen todellinen hinta vaihdossa on 40 euroa. Laitteen hinta on muuten 60 euroa. Lisäksi autoilija maksaa palvelumaksua 5 euroa vuodessa ja 10 % provision ladatusta rahamäärästä. Kaupungin kustannuksia ovat Luottokunnan ja pankin käsittelyprovisiot ja mahdolliset taksa-alennukset.

Matkapuhelinjärjestelmissä (Park´it ja Next Park) autoilija maksaa kuukausimaksua, tapahtumamaksua jokaisesta pysäköintitapahtumasta sekä puheluiden paikallisverkkomaksut. Park`it järjestelmässä on myös liittymismaksu. Lisäksi kustannuksia voi tulla laskutuslisästä ja muista valinnaisista toiminnoista. Kaupungin kustannuksia ovat Luottokunnan ja pankin käsittelyprovisioiden lisäksi operaattoreille maksettava provisio järjestelmän ylläpitämisestä. Provision suuruus on sidottu liikevaihtoon.

Maksulaitteella ja matkapuhelimella maksettaessa maksuhalukkuus ja maksuvalmius ovat parempia kuin lippuautomaatilla maksettaessa, koska autoilijan on käveltävä lippuautomaatille, on oltava sopivat kolikot (joissakin tapauksissa käy myös luottokortti) ja käveltävä takaisin autolle viemään maksulipuke.

Yhteenvetona maksutavoista voidaan todeta, että matkapuhelinjärjestelmissä kaupunki maksaa pysäköintimaksusta operaattoreille liikevaihtoon sidotun provision. Parcard-maksulaitteesta kaupunki on saanut nykyisin pysäköintimaksusta 90 %. Comet- maksulaitteesta kaupunki saa täyden pysäköintimaksun, jos 10 % taksa-alennus poistetaan. Autoilijan kannalta kustannukset nousisivat maksulaitteen osalta tällöin yli 20 %.

Valvonnan vertailu

Lippuautomaattien maksulipukkeiden ja maksulaitteen valvonta on selkeää, yksinkertaista ja nopeaa. Matkapuhelimella maksettua pysäköintiä valvottaessa valvoja joutuu soittamaan operaattorin tietojärjestelmään ja tarkistamaan rekisterinumeron perusteella tai vyöhykkeittäin onko valvottavan auton pysäköintimaksu maksettu. Matkapuhelimella maksettu pysäköinti on valvonnan kannalta selvästi työläin.

Johtopäätös

Maksulaite on kaupungin kannalta edullisin maksutapa, vaikka käyttäjälle annettaisiin 10 %:n alennus. Siksi kaupungin tulisi edistää maksulaitejärjestelmän säilymistä mahdollisimman laajana. Käyttäjän kannalta maksulaite on kätevä maksutapa, jonka käyttämiseen on tottunut arviolta noin 30 000 autoilijaa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että edellä mainituin perustein kaupungin tulisi tukea autokohtaisen pysäköintimaksulaitteen käyttöä 10 %:n taksa-alennuksella.

Merkittiin, että keskustelun kuluessa jäsen Helistö ehdotti, että lausunto palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että pysäköintimaksulaitteen käyttäjälle ei anneta 10 %:n alennusta. Helistön ehdotus raukesi kannattamattomana.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (26.5.2008) seuraavaa:

Talous- ja suunnittelukeskus pitää perusteltuna, että maksulaitejärjestelmää suositaan, koska se on kaupungin kannalta edullisin maksutapa alennuksesta huolimatta. Kun uuden ajoneuvolaitteen myötä käyttäjän kustannukset jo palvelumaksun takia kasvavat 10 %, tulisi alennus pitää edelleen voimassa.

Kaj toteaa ensinnäkin, että yleisten töiden lautakunnan esitys Parcard –maksulaitteen käyttäjille myönnettävän alennuksen poistamisesta olisi johtanut siihen, että maksualennuksen olisi vuoden 2008 loppuun saakka saaneet Kvston päätöksen perusteella sekä Parcard että Comet -laitteen käyttäjät, mutta 31.12.2008 jälkeen sen olisivat saaneet vain Cometin käyttäjät. Tätä ei voida pitää lautakunnan tahdon mukaisena sen perusteella, mitä esityslistalta käy ilmi ja 25.1.2008 rakennusvirastosta on sähköpostitse saatu ilmoitus, että päätöksen kirjaus oli tältä osin virheellinen. Tarkoitus oli, että alennus aluksi koskisi vuoden 2008 loppuun molempia laitteita ja että alennus päättyisi molempien laitteiden osalta 31.12.2008.

Kaj toteaa edelleen, yleisten töiden lautakunnan esityksen ja saatujen lausuntojen perusteella, että sekä maksualennuksen poistamiselle että sen säilyttämiselle on olemassa perusteita eri näkökulmista riippuen. Maksulaite on kuitenkin käyttäjän kannalta kätevä ja myös kaupungin saamien maksutulo-osuuksien ja valvonnan kannalta ajoneuvokohtaisen maksulaitteen käytön edistäminen on kaupungin kannalta edullista. Kun lisäksi uuden Comet -laitteen käyttäjäksi siirtyminen tosiasiallisesti nostaisi ajoneuvokohtaisen laitteen nykyisiä käyttökustannuksia noin 20 %:lla, Kaj ei pidä tarkoituksenmukaisena esittää Kvstolle maksualennuksesta luopumista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi yleisten töiden lautakunnan tekemän esityksen pysäköinnin ajoneuvokohtaisen maksulaitteen 10 %:n taksa-alennuksen poistamisesta ja todeta, ettei alennuksesta luopuminen ole tarkoituksenmukaista ja ettei esitys sen vuoksi johda enempiin toimenpiteisiin.

Pöytäkirjanote yleisten töiden lautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

9.6.2008 pöydälle pantu asia

ESITYS KAUPUNGINHALLITUKSELLE ERÄIDEN LIIKUNTALAUTAKUNNAN HALLINNASSA OLEVIEN RAKENNUSTEN SIIRTÄMISESTÄ KIINTEISTÖLAUTAKUNNAN HALLINTAAN

Khs 2008-782

Liikuntalautakunta toteaa (11.3.2008) seuraavaa:

Kaupungin kiinteän omaisuuden hallinto järjestettiin 1.1.1994 alkaen ns. sisäisin vuokrauksin. Liikuntalautakunnan hallinnoimista maa-alu-eista tehtiin vuokrasopimukset kiinteistöviraston tonttiosaston kanssa. Liikuntalautakunnan hallinnassa olleista rakennuksista siirrettiin sisäi-sen vuokrauksen piiriin merkittävimmät liikuntalaitokset ja rakennukset ja niistä tehtiin vuokrasopimukset kiinteistöviraston talo-osaston (nykyi-sin tilakeskus) kanssa. Muut liikuntalautakunnan hallinnassa olleet ra-kennukset jäivät edelleen liikuntatoimen taseeseen ja ne sijaitsevat tonttiosastolta vuokratuilla maa-alueilla.

1.1.2008 tehtävät muutokset

Tilakeskus ja liikuntavirasto ovat neuvotelleet rakennusten osalta sisäisiin vuokrauksiin tehtävistä muutoksista siten, että tilakeskuksen vuokrauksen piiriin tulevat uusina kohteina ne rakennukset, jotka on käyttöönotettu tai peruskorjattu viimeisen 10 vuoden aikana. Tällaisia kohteita on yhteensä 42 kappaletta ja ne käsittävät yhteensä 16 606 huoneistoneliömetriä. Kiinteistölautakunta on käsitellyt asiaa kokouk-sessaan 18.12.2007 ja oikeuttanut Tilakeskuksen toimitilapäällikön vuokraamaan kyseiset huonetilat 1.1.2008 lukien liikuntavirastolle.

Liikuntaviraston vuoden 2008 talousarviossa on huomioitu em. vuokrien tarkistukset.

./. Liitteenä 1 on luettelo siirtyvistä rakennuksista ja niiden sisäiset vuokrat.

Tuomarinkartanon tallirakennusten 1 ja 2 siirto 1.1.2008 alkaen

Kiinteistölautakunta päätti 20.11.2008 myydä Tuomarinkylän kartanoalueella olevat kaksi tallirakennusta niissä pitkään liikuntalautakunnan vuokralaisina toimineille ratsutalliyrittäjille. Liikuntalautakunta on tehnyt ko. ratsutallien kanssa uudet maanvuokrasopimukset. Rakennusten kauppa ja maanvuokrasopimukset ovat allekirjoitusvaiheessa. Tallit 1 (rakennustunnus 40630) ja 2 (rakennustunnus 40628) tulisi poistaa liikuntatoimen taseesta.

Talin kartanorakennusten siirto 1.1.2010

Talin kartanorakennukset ovat liikuntalautakunnan hallinnassa. Ne sisältyvät Helsingin Golfklubi ry:n kanssa tehtyyn Talin golfkenttää koskevaan vuokrasopimukseen, joka tulee uusittavaksi vuoden 2010 alusta alkaen. Tilakeskus on liikuntaviraston aloitteesta neuvotellut kartanorakennusten myymisestä golfklubille, mutta sopimukseen ei ole päästy.

Kartanorakennukset esitetään siirrettävän kiinteistölautakunnan hallintaan, minkä jälkeen Tilakeskus vuokraa rakennukset sisäisenä vuokrauksena liikuntavirastolle ja liikuntavirasto neuvottelee niiden vuokraamisesta edelleen Talin Golfklubi ry:lle.

./. Luettelo Talin kartanorakennuksista on liitteenä 2.

Kiinteistövirasto toteaa lausunnossaan (5.5.2008), että liikuntalautakunnan esitys rakennusten siirtämiseksi liikuntavirastolta kiinteistöviraston vastuualueeseen kaupungin taseessa on neuvotellun mukainen.

Siten kiinteistövirastolla ei ole huomauttamista esityksestä sinänsä.

Kiinteistövirasto toteaa kuitenkin tarkennuksena liikuntalautakunnan esitykseen, että mikäli kaupunginvaltuusto tekee kiinteistölautakunnan esityksen mukaisen päätöksen tilakeskuksen muuttamiseksi liikelaitokseksi, Talin kartanon rakennusten siirtämisen yhteydessä tilakeskuksen taseeseen 1.1.2010 tulisi tilakeskuksen peruspääomaa vastaavasti korottaa tai talousarvioon tulisi varata määräraha rakennusten ostamiseksi tilakeskukselle.

Talous- ja suunnittelukeskus on 28.5.2008 ilmoittanut, että sillä ei ole huomauttamista esitykseen.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että liikuntalautakunnan hallinnassa olevat, liitteessä 1 mainitut 42 rakennusta sekä Tuomarinkartanon 2 tallirakennusta, rakennusnumerot 40628 ja 40630, siirretään kiinteistölautakunnan hallintaan kirjanpitoarvostaan 1.1.2008 lukien ja liitteessä 2 mainitut Talin kartanon rakennukset siirretään kiinteistölautakunnan hallintaan kirjanpitoarvostaan 1.1.2010 lukien.

Pöytäkirjanote liikuntalautakunnalle, kiinteistölautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	1.1.2008 siirtyvät rakennukset
	Liite 2	Talin kartanorakennukset



Kokousaika	16.6.2008 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Kohdalle	euroa

4 02 02 Kaupungin tuottamat opetus- ja koulutuspalvelut	9 100 000

4 02 13 Työllisyyden hoitaminen	40 000

	Jäsen		Varajäsen
Jukka Seppinen		Juho Romakkaniemi
Tuija Siltanen		Tanja Remes

LIITTEET	Liite 1	Opetuslautakunnan kehittämisehdotukset
	Liite 2	Kirjeluonnos opetusministeriölle
	Liite 3	Kirjeluonnos opetushallitukselle

LIITTEET	Liite 1	Henkilöstökeskuksen lausunto
	Liite 2	Suomenkielisen työväenopiston johtokunnan lausunto
	Liite 3	Opetuslautakunnan lausunto
	Liite 4	Ruotsinkielisen työväenopiston johtokunnan lausunto

LIITTEET	Liite 1	Sosiaalilautakunnan lausunto
	Liite 2	Opetuslautakunnan lausunto