HELSINGIN
KAUPUNGINHALLITUS
ESITYSLISTA
23 - 2008
|
|
|
|
Kokousaika |
9.6.2008 klo 16 |
Kokouspaikka |
Kaupungintalo, Khn
istuntosali |
|
|
|
|
Asia |
|
Sivu |
KAUPUNGINJOHTAJA
1 |
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta |
1 |
2 |
Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano |
2 |
3 |
Yleiset ennakkoäänestyspaikat Helsingissä kunnallisvaaleissa 2008 |
3 |
RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI
1 |
Kaupunginhallituksen 2.6.2008 käsiteltäväkseen ottama asia: yleisten töiden lautakunnan virkamatka Osloon 20. - 22.11.2008 |
8 |
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI
1 |
Etelä-Suomen lääninhallituksen sairaankuljetuslupapäätös |
11 |
2 |
Kaupungin ja valtion välinen aiesopimus pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi |
12 |
SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI
1 |
Metropolia Ammattikorkeakoulu osakeyhtiöön liittyvät järjestelyt |
16 |
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI
1 |
Sopimuksen tekeminen Paulig Oy:n kanssa Vuosaaren kahvikorttelin nro 54099 asemakaavan muutosehdotuksesta (nro 11727) |
18 |
2 |
Ennakkolausunto kaupungin etuosto-oikeuden käyttämättä jättämisestä suunnitteilla olevissa kiinteistökaupoissa (tontit 46080/6, 10 ja 11) |
21 |
3 |
Esitys kaupunginhallitukselle eräiden liikuntalautakunnan hallinnassa olevien rakennusten siirtämisestä kiinteistölautakunnan hallintaan |
24 |
4 |
Laajasalon ala-asteen koulun väistötilahankkeen hyväksyminen |
27 |
5 |
Vartiokylän tontin 45251/17 asemakaavan muuttaminen (nro 11773) |
30 |
6 |
Selitys korkeimmalle hallinto-oikeudelle Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä tehdystä valituksesta Tuomarinkylän erityisalueen (Paloheinän jokamiesgolfkenttä) asemakaava-asiassa (nro 11519) |
34 |
7 |
Kaupunkisuunnitteluviraston toimitalon katujulkisivun teknisen hankesuunnitelman hyväksyminen |
36 |
8 |
2.6.2008 pöydälle pantu asia |
39 |
KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA
KJ Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Lehtipuun (varalla Hellström) ja Malisen (varalla Pajamäki) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.
TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
KJ Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.
YLEISET ENNAKKOÄÄNESTYSPAIKAT HELSINGISSÄ KUNNALLISVAALEISSA 2008
Khs 2008-1366
Keskusvaalilautakunta toteaa, että vaalilain 9 §:n 1 momentin mukaan kunnanhallitus päättää yleisten ennakkoäänestyspaikkojen lukumäärästä ja sijainnista sekä määrää näiden aukioloajoista vaalilain 48 §:n 1 momentin mukaisesti.
Kunnat voivat täyttää lakisääteisen velvollisuutensa harkintansa mukaan joko omin järjestelyin tai ostamalla tarvittavat palvelut. Vaalilain 188 §:n 2 momentin mukaan oikeusministeriö ei suorita kunnille korvausta kunnallisvaaleissa.
Keskusvaalilautakunta toteaa, että päätös kaupungin yleisistä ennakkoäänestyspaikoista on tehtävä viimeistään 8.8.2008 ja siitä ilmoitettava Väestörekisterikeskukselle viimeistään 15.8.2008. Kiireinen aikataulu johtuu siitä, että äänioikeutetuille postitettavaan ilmoituskorttiin liitetään luettelo äänioikeutetun omassa vaalipiirissä olevista yleisistä ennakkoäänestyspaikoista.
./. Posti Oyj on toimittanut sopimustarjouksen Helsingin kaupungin ennakkoäänestyksen järjestämisestä. Sopimustarjous on tullut oikeusministeriön kirjeen liitteenä (liitteet 1 ja 2). Posti ja oikeusministeriö ovat neuvotelleet puitesopimuksen ennakkoäänestyksen järjestämisestä. Keskusvaalilautakunta on käsitellyt tarjousta ja Postin edustajien kanssa on käyty tarkentavia neuvotteluja.
Vaalikohtaisena hintana kunnallisvaaleissa 2008 on 161 463 euroa kiinteänä korvauksena sekä lisäksi 0,99 euroa jokaisesta äänioikeuttaan postitoimipaikassa käyttävästä äänestäjästä. Vaalikohtainen hinta oli vuoden 2007 eduskuntavaaleissa 155 100 euroa kiinteänä korvauksena sekä lisäksi 0,96 euroa jokaisesta äänioikeuttaan postitoimipaikassa käyttävästä äänestäjästä.
./. Sopimuksessa tarjotaan kaupungille 26 postitoimipaikan käyttämistä ennakkoäänestykseen. Neuvottelujen ja äänestyspaikoiksi esitetyissä posteissa tehtyjen tarkastusten kautta keskusvaalilautakunta pitää tarjotuista konttoreista soveltuvina yhteensä 24 postitoimipaikan tiloja. Kyseiset toimipaikat on lueteltu osoitteineen ja hintoineen liitteessä 3. Tämä on yksi postikonttori (Laajasalon postimyymälä) vähemmän kuin eduskuntavaaleissa 2007.
Keskusvaalilautakunta katsoo, että on tarkoituksenmukaista suostua Posti Oyj:n tarjoukseen. Lisäksi lautakunta katsoo kuitenkin, että on syytä täydentää postikonttoreista muodostuvaa ennakkoäänestysverkkoa kaupungin omilla ennakkoäänestyspaikoilla.
Yleisenä linjana ennakkoäänestyspaikkojen suhteen on vaalista toiseen ollut postin toimipaikkojen vähentyminen ja kaupungin omien paikkojen lisääntyminen. Kaupungin omat paikat on pyritty sijoittamaan kaupungin omiin tiloihin, jotta varmistettaisiin mm. äänestyspaikkojen pysyvyys, tietoliikenneyhteyksien toimiminen sekä kustannusten säästäminen. Ennakkoäänestyspaikat on pyritty järjestämään paikkoihin, joissa helsinkiläiset äänestäjät liikkuvat eikä huomiota ole niinkään kiinnitetty muiden kuntien asukkaiden liikkumiseen Helsingissä. Erityisen toimiviksi ennakkoäänestyspaikoiksi ovat osoittautuneet kaupunginkirjastot eri puolilla Helsinkiä. Äänestäjät ovat luontevasti ja helposti löytäneet paikalle sekä kokeneet kirjaston mielekkääksi paikaksi äänestää.
Helsingillä oli eduskuntavaaleissa 2007 kymmenen kaupungin omaa ennakkoäänestyspaikkaa. Näistä yhdeksän oli sijoitettu kaupungin tiloihin, lähinnä kirjastoihin. Kokeiluluonteisesti yksi kaupungin oma ennakkoäänestyspaikka sijoitettiin Itäkeskuksen kauppakeskukseen. Tällöin kauppakeskuksesta oli juuri vapautunut liiketila, johon ennakkoäänestyspaikka voitiin sijoittaa. Itäkeskuksen ennakkoäänestyspaikkaa ei voida näissä vaaleissa sijoittaa samaan tilaan, koska se on vuokrattu muualle. Tämänhetkisen tiedon mukaan Itäkeskuksen kauppakeskuksessa ei Kunnallisvaalien 2008 aikana ole liiketiloja vapaana. Muilta osin keskusvaalilautakunta on päätynyt ehdottamaan samojen kaupungin omien ennakkoäänestyspaikkojen käyttämistä kunnallisvaaleissa 2008 kuin edellisissä vaaleissa täydentäen niitä kuitenkin Laajasalon kirjastolla.
Keskusvaalilautakunta on edellä mainittujen kaupungin omien ennakkoäänestyspaikkojen lisäksi tutkinut mahdollisuutta järjestää ennakkoäänestys muihin yleisiin tiloihin, mm. kauppakeskuksiin, ottaen huomioon oikeusministeriön vaalipaikkoja koskevan ohjeistuksen.
Hallituksen esityksen ja oikeusministeriön antamien ohjeiden mukaan ennakkoäänestyspaikat tulisi sijoittaa sellaisiin paikkoihin, joihin äänestäjien on helppo tulla ja joihin he vaivattomasti osaavat. Ennakkoäänestyspaikan on oltava aatteellisilta ja taloudellisilta kytkennöiltä mahdollisimman puolueeton. Äänestystilan on oltava rauhallinen ja sellainen, että vaalisalaisuus ja –rauha säilyvät. Lisäksi paikan on oltava yleisesti turvallinen ja yleisen järjestyksen on säilyttävä. Käytännön syistä ennakkoäänestyspaikassa on oltava tietoliikenneyhteys, jonka on toimittava varmasti ja turvallisesti.
Oikeusministeriön ohjeistuksen mukaan ennakkoäänestystilan tulee olla riittävän tilava, jotta äänestys voidaan toimittaa sujuvasti ja luotettavasti. Mikäli ennakkoäänestystila sijoitetaan sellaiseen paikkaan, jossa on myös muuta, paikan varsinaista toimintaa, ennakkoäänestystä tällaisessa tilassa järjestettäessä tulee huolehtia siitä, että se ei mitenkään saa häiritä äänestystä. Suositeltavaa on, että äänestystoimitusta varten varataan oma huone tai vastaava tila taikka selvästi erotellaan eri tila äänestystä varten.
Keskusvaalilautakunta päätti kokouksessaan 17.10.2007 selvittää Helsingissä sijaitsevien suurimpien kauppakeskusten mahdollisuutta järjestää tarvittavat tilat ennakkoäänestyspaikkaa varten. Asiaa päätettiin tiedustella seuraavista kauppakeskuksista: Columbus (Vuosaari), Forum (keskusta), Itäkeskus, Kamppi (keskusta) ja Nova (Malmi). Yhteydenotoissa ja tarkastuksissa kyseisissä kauppakeskuksissa on todettu, ettei ennakkoäänestykseen soveltuvia liiketiloja ole vapaana. Mahdolliset muut vapaana olevat tilat eivät sovellu ennakkoäänestykseen, koska niihin mm. voi nähdä ylhäältäpäin (esimerkiksi Kampissa, Itäkeskuksessa ja Forumissa). Näin ollen äänestäjän vaalisalaisuutta ei ole mahdollista turvata. Osassa kauppakeskuksista on postikonttori, joka on toiminut useissa vaaleissa ennakkoäänestyspaikkana ja jota Posti Oyj tarjoaa nytkin ennakkoäänestyspaikaksi.
Keskusvaalilautakunta toteaa, että kauppakeskusten tilat ovat hyvin varattuja ja sopivia, vapaita tiloja ei ole tällä hetkellä saatavilla. Kauppakeskusten tilojen vuokraamisesta vastaavat henkilöt (esim. Kampissa) ovat mm. kertoneet voivansa ilmoittaa, onko vuokrattavaa tilaa tarjolla noin kuukautta ennen tilan tarvitsemista ennakkoäänestykseen. Käytännössä tämä tarkoittaisi tilan vuokrattavaksi saamisen varmistumista syyskuun alkupuolella. Tällä aikataululla ei ole mahdollista noudattaa vaalilakia ja oikeusministeriön ohjeistusta sekä ilmoittaa ajoissa Väestörekisterikeskukseen kaupungin yleisistä ennakkoäänestyspaikoista.
Vaalilain 56 § 1 momentin mukaan ennakkoäänestyspaikassa tai sen välittömässä läheisyydessä ei saa äänestysaikana pitää puheita, julkipanna tai jakaa painettuja tai kirjoitettuja kehotuksia eikä muutoinkaan vaikuttaa tai yrittää vaikuttaa äänestäjien vaalivapauteen. Joissakin kauppakeskuksissa, erityisesti Itäkeskuksessa, on perinteisesti järjestetty vaalitilaisuuksia ja harjoitettu vaalimainontaa. Keskusvaalilautakunnan oikeusministeriöön tekemien tiedustelujen perusteella vaalimainonta ja –tilaisuudet eivät saa kuulua tai näkyä ennakkoäänestyspaikkaan. Viime eduskuntavaaleissa järjestetyssä kokeilussa ennakkoäänestyspaikka sijoitettiin Itäkeskuksen kauppakeskukseen juuri vapautuneeseen liiketilaan. Ennakkoäänestyksen aikana havaittiin, että vaalirauhan säilyttäminen oli ongelmallista runsaasta vaalimainonnasta ja –tilaisuuksista johtuen.
./. Keskusvaalilautakunta esittää, että Posti Oyj:n tarjoamien ennakkoäänestyskonttorien lisäksi liitteessä 4 mainitut kaupungin tilat määrätään Helsingin yleisiksi ennakkoäänestyspaikoiksi. Näin voidaan täydentää postikonttoreista jääviä aukkoja ja saadaan riittävän kattavasti ennakkoäänestyspaikkoja koko kaupunkiin. Keskusvaalilautakunta katsoo, että on tarkoituksenmukaista suostua Postin esittämään sopimusmalliin siten, että kaupungin omiksi paikoiksi valitaan liitteestä 4 ilmenevällä tavalla Arabianrannan, Etelä-Haagan, Jakomäen, Laajasalon, Maunulan, Myllypuron, Paloheinän ja Pitäjänmäen kirjastot sekä Pihlajamäen nuorisotalo ja Kaupungintalo. Tällöin Helsingissä olisi vuoden 2008 kunnallisvaaleissa käytössä yhteensä 34 yleistä ennakkoäänestyspaikkaa.
Yleisten ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijat määrää vaalilain 17 §:n 2 momentin nojalla keskusvaalilautakunta.
KJ ./. Kaupunginhallitus päättänee
hyväksyä Posti Oyj:n sopimusehdotuksen
ja
päättänee määrätä sopimusehdotuksessa esitetyt 24 postitoimipaik-kaa
(esityslistan tämän asian liite 3) Helsingin kaupungin yleisiksi
ennakkoäänestyspaikoiksi kunnallisvaaleissa 2008 sopimuksessa yksilöitynä aikana.
./. Lisäksi kaupunginhallitus päättänee määrätä yleisiksi ennakkoäänestyspaikoiksi Arabianrannan, Etelä-Haagan, Jakomäen, Laajasalon, Maunulan, Myllypuron, Paloheinän ja Pitäjänmäen kirjastot sekä Pihlajamäen nuorisotalon ja Kaupungintalon esityslistan tämän asian liitteestä 4 ilmenevänä aikana.
Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa keskusvaalilautakunnan sopimaan erikseen kaupungin puolesta Posti Oyj:n kanssa tarpeellisista lisäjärjestelyistä sopimuksen täytäntöön panemiseksi.
Pöytäkirjanote keskusvaalilautakunnalle.
Lisätiedot:
Lindén Timo, asiamies, puhelin 310 36550
Reuna Veera, keskusvaalilautakunnan sihteeri, puhelin 310 64572
LIITTEET |
Liite 1 |
Oikeusministeriön kirje |
|
Liite 2 |
Suomen Posti Oy:n sopimusluonnos |
|
Liite 3 |
Helsingin kaupungin yleiset ennakkoäänestyspaikat, postikonttorit |
|
Liite 4 |
Helsingin kaupungin yleiset ennakkoäänestyspaikat, kaupungin omat |
KAUPUNGINHALLITUKSEN 2.6.2008 KÄSITELTÄVÄKSEEN OTTAMA ASIA: YLEISTEN TÖIDEN LAUTAKUNNAN VIRKAMATKA OSLOON 20. - 22.11.2008
Khs
Yleisten töiden lautakunta päätti 29.5.2008 § 383 tehdä virkamatkan Osloon 20. – 22.11.2008. Matkalle osallistuvat yleisten töiden lautakunnan varsinaiset jäsenet sekä kaupunginhallituksen edustaja lautakunnassa.
Samalla lautakunta päättänee esittää kaupunginhallituksen puheenjohtajalle, että hän oikeuttaisi yleisten töiden lautakunnan kaupunginhallituksen edustajan osallistumaan virkamatkalle.
Merkittiin, että puheenjohtaja Enroth ehdotti, ettei lautakunta tekisi virkamatkaa Osloon 20. – 22.11.2008. Ehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi. Enroth jätti pöytäkirjan liitteenä olevan eriävän mielipiteen.
./. Lautakunnan esityslistateksti, alustava ohjelma sekä Enrothin eriävä mielipide ovat liitteinä 1 - 3.
Khs päätti 2.6.2008 § 825 ottaa yleisten töiden lautakunnan päätöksen käsiteltäväkseen.
Vs. Ryj toteaa, että kaupunginhallitus päättää luottamushenkilöiden, asettamiensa tilapäisten toimikuntien,
komiteoiden ja neuvottelukuntien, ammattikorkeakoulun hallituksen sekä
kaupunkikuvaneuvottelukunnan ja teknillisen neuvottelukunnan jäsenten
virkamatkoista lukuun ottamatta Pohjoismaihin, Baltiaan, Pietariin ja Moskovaan
suuntautuvia virkamatkoja.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja päättää kaupunginvaltuutettujen ja kaupunginhallituksen
jäsenten, kaupunginhallituksen asettamien tilapäisten toimikuntien sekä
komiteoiden ja neuvottelukuntien jäsenten virkamatkoista Pohjoismaissa,
Baltiaan, Pietariin ja Moskovaan.
Ammattikorkeakoulun hallitus sekä asianomainen lauta- tai johtokunta päättää jäsentensä virkamatkoista
Pohjoismaissa, Baltiaan, Pietariin ja Moskovaan.
Yleisten töiden lautakunnan esityslistatekstin mukaan nyt kysymyksessä olevalla virkamatkalla olisi tarkoitus tutustua uuteen Oopperataloon, Oslon puistoalueisiin, kaupungin rakentamistoimeen ja kohteisiin sekä tavata teknisen sektorin henkilöstöä ja luottamusmiehiä.
Yleisten töiden lautakunta on tehnyt kuluvan toimikautensa aikana seuraavat ulkomaan virkamatkat:
-
Virkamatka Lissaboniin ja Portoon 26.4. -
30.4.2006 ajankohtaisiin suunnittelu- ja rakennushankkeisiin tutustumista
varten.
-
Virkamatka Kööpenhaminaan 19. - 21.4.2007 mm.
teollisuus- ja satamakäytöstä vapautuvien alueiden rakentamiseen, Örestadin kaupunginosan
toteutusvaiheeseen, uusiin asuntotuotanto- ja toimitilakohteisiin sekä
kuljettajattoman metron toimintaan ja kehittämiseen tutustumista varten.
- Lisäksi lautakunta on tehnyt neljä muuta ulkomaan virkamatkaa (Rakvere 2005, Pietari 2006, Vilna 2007 ja Tartto 2008).
Vs. Ryj katsoo, että lautakunnan matkaa ei voida pitää erityisen tarpeellisena ja luottamustoimen hoitamisen kannalta hyödyllisenä huomioon ottaen matkan ajoittuminen lautakunnan toimikauden loppuun. Noudatetun käytännön mukaan lautakuntien ulkomaan virkamatkat pyritään tekemään toimikauden alkupuolella.
VS. RYJ Kaupunginhallitus päättänee kumota yleisten töiden lautakunnan päätöksen 29.5.2008 § 383, joka koskee yleisten töiden lautakunnan virkamatkaa Osloon 20. – 22.11.2008.
Pöytäkirjanote yleisten töiden lautakunnalle ja rakennusvirastolle.
Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035
LIITTEET |
Liite 1 |
Lautakunnan esityslistateksti 29.5.2008 |
|
Liite 2 |
Alustava ohjelma |
|
Liite 3 |
Jäsen Enrothin eriävä mielipide |
ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUKSEN SAIRAANKULJETUSLUPAPÄÄTÖS
Khs 2008-139
Khs päätti (25.2.2008) puoltaa kolmen uuden sairaankuljetusluvan myöntämistä Med Group Sairaankuljetus Oy:lle.
Etelä-Suomen lääninhallitus on 23.5.2008 päättänyt, että se ei myönnä toimilupaa Med Group Sairaankuljetus Oy:lle kolmelle sairaankuljetusajoneuvolle asemapaikkana Helsinki. Ratkaisua on perusteltu tarveharkinnalla. Nykyistä sairaankuljetuskapasiteettia on pidetty riittävänä Helsingin alueen sairaankuljetuksen ja ensihoidon järjestämiseksi sekä riittävän valmiuden takaamiseksi.
./. Lääninhallituksen päätös kokonaisuudessaan on esityslistan liitteenä.
Stj ei pidä tarkoituksenmukaisena, että päätökseen haettaisiin muutosta.
STJ Kaupunginhallitus päättänee tyytyä Etelä-Suomen lääninhallituksen 23.5.2008 antamaan sairaankuljetuslupapäätökseen STK 512 A.
Pöytäkirjanote terveyslautakunnalle ja pelastuslautakunnalle.
Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184
LIITE |
Etelä-Suomen lääninhallituksen sairaankuljetuslupapäätös 23.5.2008, STK 512 A |
KAUPUNGIN JA VALTION VÄLINEN AIESOPIMUS PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMISEKSI
Khs
Sosiaalilautakunta toteaa (3.6.2008) mm., että valtioneuvosto on 14.2.2008 tehnyt periaatepäätöksen hallituksen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmasta ja päättänyt ohjelman toimenpiteiden toteuttamisesta. Vuosina 2008 – 2011 toteutettavan pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman tavoitteena on, että pitkäaikaisasunnottomuus puolittuu vuoteen 2011 mennessä.
Asunnottomuuden ja kodittomuuden vähentämisestä on tullut kunnianhimoinen kansallinen tavoite. Ympäristöministeriö asetti 21.5.2007 työryhmän laatimaan toimenpideohjelman pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi. Ns. neljän viisaan ryhmä esitti mm., että pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman tavoitteeksi asetetaan pitkäaikaisasunnottomuuden puolittaminen vuoteen 2011 sekä poistaminen vuoteen 2015 mennessä. Viisaiden ryhmän raportissa ”Nimi ovessa” on esitetty periaatteelliset lähtökohdat ja tavoitteet sekä keskeiset eettiset, juridiset ja yhteiskuntataloudelliset perustelut pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiselle. Lähtökohtana on se, että kaikilla on oikeus asuntoon ja tarvittavaan tukeen. Asunto kuuluu ihmisarvoiseen elämään ja on kansalaisten perusoikeus. Asunnottomuutta ei tule hyväksyä missään muodossa.
Viisaiden ryhmän työtä on jatkettu pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman ohjelmatyöryhmä ”Ahkerissa”. Ohjelma on kokonaisuus, jossa yhdistetään sekä asuntojen hankinta että riittävien asumisen tukipalvelujen turvaaminen. Työryhmien laatimien raporttien pohjalta sosiaalivirastossa on laadittu ympäristöministeriön pyynnöstä toimeenpanosuunnitelma pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi.
./. Toimeenpanosuunnitelma on esityslistan tämän asian liitteenä 1.
Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmassa on arvioitu, että pitkäaikaisasunnottomia on koko maassa n. 2 500 ja heistä n. 1 500 Helsingissä. Pitkäaikaisasunnottomuuden monisyisyyden vuoksi sen vähentäminen edellyttää samanaikaisia toimenpiteitä eri tasoilla.
Toimeenpanosuunnitelmassa määritellään asumisratkaisujen ja tuen tarve, ennaltaehkäisevät toimet sekä yksilöidään ja aikataulutetaan käynnistettävät hankkeet ja muut toimenpiteet. Asunnottomuuden puolittaminen vuoteen 2011 mennessä edellyttää Helsingissä 750 asunnon, tukiasunnon ja palveluasumispaikan osoittamista pitkäaikaisasunnottomille. Näiden toimeenpanosuunnitelmaan sisältyvien hankkeiden rahoitukseen osallistuvat sosiaali- ja terveysministeriö, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) sekä Raha-automaattiyhdistys.
Toimeenpanosuunnitelman pohjalta on valtion ja kuntien kesken tarkoitus valmistella aiesopimus, jossa on määritelty valtion osallistuminen toimenpiteiden rahoitukseen. Sopimus tulee voimaan 1.9.2008 niissä sopimuskunnissa, jotka ovat sen siihen mennessä hyväksyneet. Ympäristöministeriö edistää ja koordinoi sopimuksen toteutumista.
./. Aiesopimus on esityslistan tämän asian liitteenä 2.
Helsingin kaupungin toimeenpanosuunnitelmassa kohdennettuina toimenpiteinä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi on suunniteltu uusia asumisyksikköhankkeita sekä asuntoloiden muuntamista tuetun asumisen yksiköiksi.
Toimeenpanosuunnitelmassa suunniteltujen hankkeiden avulla saadaan yhteensä 802 asumispaikkaa. Näistä 370 asumispaikkaa on sellaisia, joista ei ole vielä olemassa rakennussuunnitelmaa. Alustava kustannusarvio suunnitelluille hankkeille on yhteensä 85 milj. euroa. Olemassa olevan asuntokannan lisäksi pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman puitteissa hankitaan lisäksi pienasuntoja. Pienasuntojen kustannukset ohjelmakaudelle ovat yhteensä 10 milj. euroa.
Toimeenpanosuunnitelmassa esitettyjen asuntoloiden muutostöiden avulla saadaan yhteensä 407 asumispaikkaa. Muutostöiden kustannukset ovat yhteensä 42,9 milj. euroa.
ARA osoittaa kehittämishankkeelle enintään 35 milj. euron investointiavustuksen edellyttäen, että projektit täyttävät erityisryhmien asunto-olojen parantamista koskevan lain edellytykset. Projekteille osoitettavan investointiavustuksen osuus on enintään 50 % hyväksyttävistä kustannuksista.
Helsingin kaupunki ja asuntoloiden ylläpitäjät vastaavat asuntoloiden muuttamisesta tuetun asumisen yksiköiksi. RAY osoittaa hankkeiden rahoitukseen enintään 16 milj. euroa hyväksyttävien enimmäiskustannusten puitteissa. Kaupunki varautuu tukemaan muutostöiden toteutusta tarvittaessa kaavamuutoksin. STM osoittaa Helsingin kehittämishankkeen lisähenkilöstön palkkausmenoihin enintään 6,2 milj. euroa vuosina 2008 – 2011. STM:n osuus on enintään 50 % palkkausmenoista.
Nuorten asunnottomuuden ehkäisemiseen sekä asumisedellytysten vahvistamiseen tarvitaan erityistoimenpiteitä sekä uusia työ- ja toimintamalleja. Helsingin kaupunki osoittaa nuorisoasuntojen rakentamista varten viisi tonttia ohjelmakaudella 2008 – 2011. Hankkeissa kehitetään uusia yhteistyömalleja, joissa voivat olla mukana mm. järjestöt, kirkko ja elinkeinoelämä.
Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen edellyttää kaupungin eri hallintokuntien saumatonta yhteistyötä. Sosiaalivirasto pyysi asuntotuotantotoimiston, kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston, talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnot toimeenpanosuunnitelmasta. Kaikissa hallintokuntien lausunnoissa pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman toteuttamista pidettiin erittäin tärkeänä.
Sosiaalilautakunta päätti omalta osaltaan hyväksyä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan liittyvän valtion ja Helsingin kaupungin välisen esityslistan tämän asian liitteenä nro 2 olevan aiesopimuksen vuosille 2008 – 2011 ja esittää kaupunginhallitukselle aiesopimuksen hyväksymistä.
Sosiaalilautakunta pitää tärkeänä, että toimeenpanosuunnitelmasta ollaan laatimassa tiedotusstrategiaa, jotta asumisyksiköiden lähiympäristön asukkailla on aina oikeaa tietoa saatavissa hankkeista. Samalla sosiaalilautakunta pitää tärkeänä, että asukasvalinnoilla varmistetaan asumisyksiköiden sopivuus asuinympäristöön.
Lisäksi sosiaalilautakunta päätti esittää, että monia hallintokuntia yhdistävän hankkeen toteuttamiseksi perustetaan projekti vuosille 2009 – 2015. Projektille laaditaan erillinen budjetti, josta vuoden 2009 tuloja, 2 milj. euroa, ja menoja 5 milj. euroa, vastaavat määrärahat varataan talousarviokohdalle 3 22, Käyttövarat, Khn käytettäväksi.
Stj toteaa, että
aiesopimuksen liitteissä mainittu hanke osoitteessa Mäkelänkatu 56 ei toteudu
kiinteistön myynnin takia. Tilalle etsitään uusi hanke.
STJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä esityslistan tämän asian liitteenä 2 olevan valtion ja Helsingin kaupungin välisen aiesopimuksen (2008 – 2011) pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi.
Pöytäkirjanote jäljennöksin aiesopimuksesta ympäristöministeriölle (Peter Fredriksson), sosiaalilautakunnalle, asuntotuotantotoimikunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.
Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU OSAKEYHTIÖÖN LIITTYVÄT JÄRJESTELYT
Khs 2008-1370
Vs.
Sj toteaa,
että kaupunginvaltuusto on 17.1.2007 (§ 16) päättänyt Helsingin
ammattikorkeakoulun (Stadia) ja EVTEK-ammattikorkeakoulun toimintojen yhdistämisestä
osakeyhtiöksi. Päätöksessä valtuusto muun ohella hyväksyi toimenpiteen, jolla
kaupunki vuonna 2008 luovuttaa Stadian hallinnassa olevan irtaimen omaisuuden
varoineen ja velkoineen perustettavalle yhtiölle luovutushetken mukaisin
kirjanpitoarvoin. Lisäksi kaupunginvaltuusto valmisteluohjeena päätti mm., että
toimintaan liittyvät kiinteistöt voidaan siirtää uuden yhtiön käyttöön opetustoiminnan
kannalta turvaavin vuokrasopimuksin ennen toiminnan aloittamista 1.8.2008 ja
että osakkaat valmistelevat yhteistyössä uuden ammattikorkeakoulun kanssa
toimitilojen omistusta koskevat ratkaisut vuoden 2008 loppuun mennessä.
Valtioneuvosto on myöntänyt Metropolia
Ammattikorkeakoulu Oy:lle toimiluvan 15.3.2007. Toimilupapäätöksen mukaisesti
Metropolia Ammattikorkeakoulun varsinainen toiminta alkaa 1.8.2008, jolloin
EVTEK-ammattikorkeakoulun ja Helsingin ammattikorkeakoulun toiminnot yhdistetään.
Vs.
Sj
toteaa, että Stadian luovutettavan omaisuuden arvo on Stadian taseen (per 31.12.2007)
mukaan 4 510 000 euroa, jota tarkennetaan luovutushetken (per 31.7.2008)
tilanteen mukaiseksi. Vastike luovutuksesta suoritetaan osittain siten, että
yhtiön osakepääoman korotuksessa kaupunki merkitsee yhtiön osakkeita
luovutuskirjassa tarkemmin sovittuun 1 134 000 euron yhteenlaskettuun
merkintähintaan. Loppuosa vastikkeesta eli 3 376 000 euroa jää yhtiön
velaksi kaupungille. Yhtiö maksaa velalle 4 kuukauden euriborin suuruista
korkoa ja suorittaa velan kaupungille 30.11.2008 mennessä.
Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n
osakepääoman korotusta koskeva asia käsitellään yhtiön ylimääräisessä
yhtiökokouksessa 18.6.2008.
./. Luovutusta
koskeva luovutuskirjaluonnos on esityslistan liitteenä. Luovutuskirjan liitteet ovat nähtävillä kokouksessa ja ennen kokousta asian
valmistelijalla.
Kaupunginhallitukselle
nyt tehdyn esityksen oikeudellinen ja muu valmistelu on tehty Metropolia
Ammattikorkeakoulu Oy:n, hallintokeskuksen oikeuspalveluiden ja talous- ja
suunnittelukeskuksen yhteistyönä.
VS. SJ Kaupunginhallitus
päättänee
1
hyväksyä Stadian luovutuskirjassa tarkemmin
yksilöidyin irtaimen, rahoituserien sekä henkilöstön siirron Metropolia
Ammattikorkeakoulu Oy:lle liitteenä olevan luovutuskirjaluonnoksen mukaisesti
luovutushetkeen tarkistettuna. Päätös on ehdollinen ja edellyttää, että EVTEK –
kuntayhtymä tekee omalta osaltaan toiminnan ja omaisuuden siirtoon liittyvät
vastaavat päätökset,
2
kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita
edustamaan kaupunkia Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n 18.6.2008 pidettävässä
ylimääräisessä yhtiökokouksessa ja hyväksymään asiat yhtiön hallituksen
päätösehdotusten mukaisesti,
3
kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita
allekirjoittamaan kaikki luovutukseen ja osakkeiden merkintään liittyvät
asiakirjat oikeuttaen sen tekemään niihin vähäisiä muutoksia ja hoitamaan kaikki
luovutukseen liittyvät muut käytännön toimenpiteet,
4 oikeuttaa talous- ja suunnittelukeskuksen maksamaan Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:lle toiminta-avustuksen ennakkona maksuvalmiuden varmistamiseksi enintään kaksi miljoonaa (2 000 000) euroa.
Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalvelut, talous- ja suunnittelukeskus,
Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy,
Lisätiedot:
Niippa Raimo, ma. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683
LIITE |
SOPIMUKSEN TEKEMINEN PAULIG OY:N KANSSA VUOSAAREN KAHVIKORTTELIN NRO 54099 ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSESTA (NRO 11727)
Khs 2008-600
Kiinteistölautakunta toteaa (4.3.2008) seuraavaa:
Tiivistelmä Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt kahvikorttelin nro 54099 omistaja Paulig Oy.
Maapoliittiset neuvottelut on käyty kaupunginhallituksen 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaisesti. Tontinomistajan kanssa esitetään solmittavaksi kaavamuutoksen johdosta sopimus, jossa tontinomistaja suorittaa osallistumisena yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin kaupungille korvausta yhteensä 2,05 miljoonaa euroa.
Tontinomistaja suorittaa korvauksen luovuttamalla kaupungin omistukseen viereisen liike- ja toimistorakennusten korttelialueen (K) tontin 54180/7 (3 300 k-m2) ja kaavamuutoksen mukaiset katualueet (5 956 m2) sekä maksaa kaupungille rahana 800 000 euroa kadunrakentamiskustannuksiin.
Ympäristö ja nykytilanne
Alue on osa Vuosaaren keskustaa. Alueella toimii Paulig Oy:n kahvipaahtimo. Teollisuusrakennukset on rakennettu v. 1968.
Paulig Oy on käynnistänyt heinäkuussa 2007 uuden kahvipaahtimon rakennustyöt Vuosaaren sataman yritysalueelle kaupungin myymälle tontille. Kahvipaahtimohankkeen kokonaiskustannukset ovat 120 miljoonaa euroa. Uudet tuotanto- ja toimistotilat on tarkoitus ottaa käyttöön kesällä 2009.
Voimassa oleva asemakaava
Asemakaavassa nro 10370 (vahvistettu 7.4.1998) alue on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T), liike-, toimisto- ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (KTY) ja autopaikkojen korttelialuetta (LPA-1). Rakennusoikeus on 100 700 k‑m2 ja keskimääräinen tonttitehokkuus e = 2,26. Lisäksi alueelle sai rakentaa kaksi pysäköintitaloa. Kerrosluku on viidestä kahdeksaan, ja paahtimon vesikaton ylin korkeusasema +30 … +37.
Asemakaavan muutos Kahvikortteli on viimeinen vielä toteutumaton ja lähellä keskustaa oleva Aurinkolahden osa.
Kaavamuutoksen tavoitteena on luoda korkealuokkainen asuntoalue,
joka liittää Aurinkolahden Vuosaaren keskustaan ja tuo uuden lisän
Aurinkolahden kokonaisuuteen. Tavoite on kaupunkimainen alue, joka sisältää
myös monikäyttöistä toimitilaa, muodostaa alueen keskelle kaikille avoimen oleskelutilan
ja lisää kevyen liikenteen yhteyksiä.
Muutosalueen pinta-ala on 44 588 m2.
Asuinrakennusoikeus on 71 000 k-m2, mikä vastaa noin 1 700
asukasta. Kokonaisrakennusoikeus pienenee kaavamuutoksessa 29 700 k-m2:llä
eli 30 %.
Kaavamuutoksella on muodostettu neljä asuinkerrostalojen korttelialueen (AK) tonttia 54099/9, 54099/10, 54148/1 ja 54149/1. Kerrosluvut vaihtelevat neljästä kahdeksaan, lisäksi Kahvikadun varressa on kaksitoistakerroksinen torni. Korttelit voidaan jakaa useisiin tontteihin, mikä antaa elävyyttä kaupunkikuvaan. Asuntojen keskikoko on vähintään 75 m2 huoneistoalaa.
Rakennusoikeus on yhteensä 71 000 k-m2. Tonttitehokkuus on keskimäärin e = 1,9. Lisäksi pohjakerroksiin rakennetaan monikäyttöistä toimitilaa, yhteensä enintään 10 % kaavan kerrosalan määrästä. Tontilla 54099/9 määrätään toteutettavaksi toimitila, joka soveltuu päiväkodille. Myös ensimmäisen ja toisen kerroksen asuntoja saadaan käyttää työtiloina, mikäli niille voidaan järjestää sisäänkäynti suoraan kadulta tai pohjakerroksen työtilojen kautta.
Toteutus Kaavamuutoksen mukainen asuntorakentaminen voi käynnistyä Paulig Oy:n kahvipaahtimon siirryttyä Vuosaaren sataman yritysalueelle kesällä 2009 ja kestää sen jälkeen useampia vuosia.
Tontin arvo nousee Asemakaavan muutoksen seurauksena kahvikorttelin 54099 arvo nousee merkittävästi, joten kaupunginhallituksen 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaiset maapoliittiset neuvottelut tulee käydä. Neuvottelujen tuloksena on laadittu liitteenä oleva sopimusehdotus.
Sopimus Tontinomistaja suorittaa sopimuksen mukaan osallistumisena yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin kaupungille korvausta yhteensä noin 2 050 000 euroa.
Korvauksena kahvikorttelin 54099 omistaja luovuttaa kaupungille liike- ja toimistorakennusten korttelialueen (K) tontin 54180/7 (3 300 k-m2, entinen ns. Palvelukeskus Albatrossin laajennuksen tontti) ja kaavamuutoksessa katualueiksi merkityt yhteensä noin 5 956 m2:n suuruiset alueet.
Loppuosan korvauksesta eli 800 000 euroa tontinomistaja
suorittaa
rahana kadunrakentamiskustannuksiin. Rahakorvaus on maksettava kolmen kuukauden
kuluessa siitä, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. Korvaukselle
lasketaan 3 %:n vuotuista korkoa sopimuksen allekirjoituksesta maksupäivään
saakka.
Muutoin sopimus sisältää tontinomistajan kanssa sovitut kaavamuutoksen toteutukseen liittyvät ehdot ja kaupungin tavanomaiset maankäyttösopimusehdot.
Kiinteistölautakunta katsoo, että sopimus on kaupunginhallituksen päätöksen ja noudatetun käytännön mukainen ja esittää sen hyväksymistä.
Lautakunta esittää, että lautakunta oikeutettaisiin tekemään Paulig Oy:n kanssa liitteen mukainen sopimus sekä siihen mahdollisia vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.
KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Paulig Oy:n kanssa liitteenä olevan sopimusluonnoksen mukaisen sopimuksen sekä siihen mahdollisia vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.
Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITE |
ENNAKKOLAUSUNTO KAUPUNGIN ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMISESTÄ SUUNNITTEILLA OLEVISSA KIINTEISTÖKAUPOISSA (TONTIT 46080/6, 10 JA 11)
Khs 2008-1421, 2008-1415
46. kaupunginosan (Pitäjänmäki) korttelin nro 46080 tontit nro 6, 10 ja 11; Atomitie 2a-c
Kiinteistölautakunta toteaa (27.5.2008) seuraavaa:
Internationales Immobilien-Institut GmbH pyytää 20.5.2008 päivätyllä kirjeellä Helsingin kaupungilta ennakkolausuntoa kaupungin mahdollisesta etuosto-oikeuden käyttämisestä valmisteilla olevissa kiinteistö-kaupoissa. Tarkoituksena on myydä kahdella erillisellä kauppakirjalla perustettavalle yhtiölle kolme liike- ja toimistorakennusten kortteliin kuuluvaa tonttia rakennuksineen Pitäjänmäeltä.
Ennakkolausunto ja päätöksenteon delegointi tonttiosaston osastopäällikölle
Etuostolain 8 §:n mukaan kunta voi pyynnöstä etukäteen antaa ilmoituksen, ettei se tule käyttämään etuosto-oikeuttaan, jos kiinteistön-luovutus tapahtuu kahden vuoden kuluessa kunnan päätöksestä ja luovutuksen ehdot ovat samat kuin kunnalle ilmoitetut. Kiinteistön omistajan on pyydettävä ilmoitusta kirjallisesti. Pyynnössä on selvitettävä kaupan kohde, kauppahinta ja muut kauppaehdot sekä kiinteistön omistajan osoite.
Etuostolain 21 §:n mukaan kunnalle kuuluvat tehtävät hoitaa kunnan-hallitus. Kunnanhallitus voi päätöksestään ilmenevässä laajuudessa siirtää sen ratkaisemisen, ettei kunta käytä etuosto-oikeuttaan, määräämänsä viranhaltijan tehtäväksi.
Kaupunginhallitus on 3.12.2007 (1558§) päättänyt oikeuttaa kiinteistö-viraston tonttiosaston osastopäällikön ratkaisemaan kaupungin etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä koskevat asiat, mikäli kaupunginhallitus on etuostolain 8 §:n mukaisesti antanut ennakkolausunnon että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan ja kauppa myöhemmin on toteutunut ennakkolausunnon mukaisena.
Kauppojen kohteet ja kaavatiedot
Valmisteilla olevien kiinteistökauppojen kohteina ovat Helsingin kaupungin 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki, Pitäjänmäen teollisuusalue) korttelissa nro 46080 sijaitsevat tontit nro 6, 10 ja 11 rakennuksineen. Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontit kuuluvat liike-, toimisto- ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten kortteli-alueeseen (KTY).
Tonttien yhteenlaskettu pinta-ala on 4 499 m2 ja rakennusoikeus 18 000 k-m2.
Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan kaikilla kolmella tontilla sijaitsee kauppaan kuuluva toimistorakennus. Tontilla 46080/6 sijaitsee vuonna 2004 valmistunut 5 865 k-m2:n suuruinen toimistorakennus. Tontin 46080/10 alueella sijaitsee vuonna 2006 valmistunut 6 049 k-m2:n suuruinen toimistorakennus ja tontilla 46080/11 vuonna 2006 valmistunut 6 064 k-m2:n suuruinen toimistorakennus.
Kauppahinta ja kaupan muut ehdot
Kauppojen arvioidut kokonaiskauppahinnat ovat yhteensä 49 622 520 euroa, mikä vastaa yksikköhintoja noin 11 029,68 euroa/m2 ja noin 2 756,81 euroa/k-m2 rakennuksineen.
Myyjän ilmoituksen mukaan arvioidut tonttikohtaiset
kauppahinnat
rakennuksineen ovat seuraavat: Tontin 46080/6 kokonaiskauppahinta on noin
16 175 000 euroa, mikä vastaa yksikköhintaa noin 2 755,54
euroa/k-m2. Tontin 46080/10 kokonaiskauppahinta on noin
17 458 960 euroa, mikä vastaa yksikköhintaa noin 2 878,64
euroa/k-m2. Tontin 46080/11 kokonaiskauppahinta on arviolta noin
15 988 560 euroa,
mikä puolestaan vastaa yksikköhintaa noin 2 636,20 euroa/k-m2.
Kaupat toteutetaan kahdella erillisellä kaupalla siten, että tontit 46080/6 ja 10 on tarkoitus myydä kesäkuussa 2008 ja tontti 46080/11 myydään myöhemmin, kuitenkin kahden vuoden sisällä ensimmäisestä kaupasta.
Kauppaan liittyvät ehdot on ilmoitettu pääpiirteissään hakemuksen liitteenä olevassa kauppakirjaluonnoksessa. Muut kaupan ehdot sovitaan osapuolten välillä kaupan yhteydessä tehtävässä Propery Purchase Agreement -sopimuksesa, jossa sovitaan mm. vuokra- ja kiinteistösopimusten siirrosta ostajalle.
Tontit ovat olleet aikaisemmin kaupungin omistuksessa ja Rakennusosakeyhtiö Hartela on toteuttanut niille Bolero Business Park -nimisen toimistokokonaisuuden, joista yhden tontin rakentaminen on vielä kesken. Kaupunki on myynyt po. tontit vuokralaiselle niiden rakentamisen jälkeen osto-option perusteella.
Tonttien toteuttamishistoria huomioon ottaen ja koska kaupan kohteet ovat rakennettuja ja myydään vuokrattuina, kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin tulisi antaa ennakkolausunto, jonka mukaan kaupunki ei tule käyttämään etuosto-oikeuttaan valmisteilla olevissa kiinteistökaupoissa.
Kaj toteaa, että kiinteistövirasto on 2.6.2008 ilmoittanut, että myyjä on 2.6.2008 korjannut ennakkolausuntopyynnössä esitettyä tontin 46080/10 kauppahintaa. Alunperin tontin hinnaksi ilmoitettiin 17 458 960 euroa. Yhtiö on arvioinut nyt kauppahinnaksi 16 728 960 euroa.
KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Internationales Immobilien-Institut GmbH:lle seuraavan etuostolain 8 §:n mukaisen ennakkolausunnon:
Helsingin kaupunki ei tule käyttämään etuosto-oikeuttaan, mikäli yhtiö tekee kahden vuoden kuluessa kaupunginhallituksen päätöksestä ennakkolausuntopyynnön ja siihen 2.6.2008 tehdyn korjauksen mukaiset kiinteistökaupat.
Kirje Internationales Immobilien-Institut GmbH:lle ja pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
|
|
Liite 3 |
ESITYS KAUPUNGINHALLITUKSELLE ERÄIDEN LIIKUNTALAUTAKUNNAN HALLINNASSA OLEVIEN RAKENNUSTEN SIIRTÄMISESTÄ KIINTEISTÖLAUTAKUNNAN HALLINTAAN
Khs 2008-782
Liikuntalautakunta toteaa (11.3.2008) seuraavaa:
Kaupungin kiinteän omaisuuden hallinto järjestettiin 1.1.1994 alkaen ns. sisäisin vuokrauksin. Liikuntalautakunnan hallinnoimista maa-alu-eista tehtiin vuokrasopimukset kiinteistöviraston tonttiosaston kanssa. Liikuntalautakunnan hallinnassa olleista rakennuksista siirrettiin sisäi-sen vuokrauksen piiriin merkittävimmät liikuntalaitokset ja rakennukset ja niistä tehtiin vuokrasopimukset kiinteistöviraston talo-osaston (nykyi-sin tilakeskus) kanssa. Muut liikuntalautakunnan hallinnassa olleet ra-kennukset jäivät edelleen liikuntatoimen taseeseen ja ne sijaitsevat tonttiosastolta vuokratuilla maa-alueilla.
1.1.2008 tehtävät
muutokset
Tilakeskus ja
liikuntavirasto ovat neuvotelleet rakennusten osalta sisäisiin vuokrauksiin
tehtävistä muutoksista siten, että tilakeskuksen vuokrauksen piiriin tulevat
uusina kohteina ne rakennukset, jotka on käyttöönotettu tai peruskorjattu
viimeisen 10 vuoden aikana. Tällaisia kohteita on yhteensä 42 kappaletta ja ne
käsittävät yhteensä 16 606 huoneistoneliömetriä. Kiinteistölautakunta on
käsitellyt asiaa kokouk-sessaan 18.12.2007 ja oikeuttanut Tilakeskuksen
toimitilapäällikön vuokraamaan kyseiset huonetilat 1.1.2008 lukien
liikuntavirastolle.
Liikuntaviraston
vuoden 2008 talousarviossa on huomioitu em. vuokrien tarkistukset.
./. Liitteenä 1
on luettelo siirtyvistä rakennuksista ja niiden sisäiset vuokrat.
Tuomarinkartanon tallirakennusten 1 ja 2 siirto 1.1.2008 alkaen
Kiinteistölautakunta
päätti 20.11.2008 myydä Tuomarinkylän kartanoalueella olevat kaksi
tallirakennusta niissä pitkään liikuntalautakunnan vuokralaisina toimineille
ratsutalliyrittäjille. Liikuntalautakunta on tehnyt ko. ratsutallien kanssa
uudet maanvuokrasopimukset. Rakennusten kauppa ja maanvuokrasopimukset ovat
allekirjoitusvaiheessa. Tallit 1 (rakennustunnus 40630) ja 2 (rakennustunnus
40628) tulisi poistaa liikuntatoimen taseesta.
Talin
kartanorakennusten siirto 1.1.2010
Talin
kartanorakennukset ovat liikuntalautakunnan hallinnassa. Ne sisältyvät
Helsingin Golfklubi ry:n kanssa tehtyyn Talin golfkenttää koskevaan vuokrasopimukseen,
joka tulee uusittavaksi vuoden 2010 alusta alkaen. Tilakeskus on
liikuntaviraston aloitteesta neuvotellut kartanorakennusten myymisestä golfklubille,
mutta sopimukseen ei ole päästy.
Kartanorakennukset
esitetään siirrettävän kiinteistölautakunnan hallintaan, minkä jälkeen
Tilakeskus vuokraa rakennukset sisäisenä vuokrauksena liikuntavirastolle ja
liikuntavirasto neuvottelee niiden vuokraamisesta edelleen Talin Golfklubi
ry:lle.
./. Luettelo
Talin kartanorakennuksista on liitteenä 2.
Kiinteistövirasto toteaa lausunnossaan (5.5.2008), että liikuntalautakunnan esitys rakennusten siirtämiseksi liikuntavirastolta kiinteistöviraston vastuualueeseen kaupungin taseessa on neuvotellun mukainen.
Siten kiinteistövirastolla ei ole huomauttamista esityksestä sinänsä.
Kiinteistövirasto toteaa kuitenkin tarkennuksena liikuntalautakunnan esitykseen, että mikäli kaupunginvaltuusto tekee kiinteistölautakunnan esityksen mukaisen päätöksen tilakeskuksen muuttamiseksi liikelaitokseksi, Talin kartanon rakennusten siirtämisen yhteydessä tilakeskuksen taseeseen 1.1.2010 tulisi tilakeskuksen peruspääomaa vastaavasti korottaa tai talousarvioon tulisi varata määräraha rakennusten ostamiseksi tilakeskukselle.
Talous- ja suunnittelukeskus on 28.5.2008 ilmoittanut, että sillä ei ole
huomauttamista esitykseen.
KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että liikuntalautakunnan hallinnassa olevat, liitteessä 1 mainitut 42 rakennusta sekä Tuomarinkartanon 2 tallirakennusta, rakennusnumerot 40628 ja 40630, siirretään kiinteistölautakunnan hallintaan kirjanpitoarvostaan 1.1.2008 lukien ja liitteessä 2 mainitut Talin kartanon rakennukset siirretään kiinteistölautakunnan hallintaan kirjanpitoarvostaan 1.1.2010 lukien.
Pöytäkirjanote liikuntalautakunnalle, kiinteistölautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
LAAJASALON ALA-ASTEEN KOULUN VÄISTÖTILAHANKKEEN HYVÄKSYMINEN
Khs 2008-1266
Kiinteistölautakunta toteaa (13.5.2008) seuraavaa:
Tiivistelmä Laajasalon ala-asteen koulussa tutkittiin sisäilman terveellisyyttä hengitysilmasta tilakohtaisesti tehdyillä mikrobitutkimuksilla syksyllä 2007. Tutkimusten perusteella kiinteistöviraston tilakeskus ja opetusvirasto totesivat yhdessä, että suurimmassa osassa koulutiloja toimintaa ei voida enää jatkaa.
Korvaavat opetustilat kevätkaudeksi 2008 osoitettiin ylempien luokkien osalta Ruoholahden ala-asteen koulusta ja aloitusluokkien osalta läheisessä Tahvonlahden ala-asteen koulusta. Koulukuljetukset näihin kouluihin maksavat noin 120 000 euroa lukuvuodelta.
Opetusvirasto näkee, että korjaustöiden aikainen opetus tulee järjestää Laajasalon koulupiirin alueella ja että väliaikaiset väistötilat tulee sijoittaa Laajasalon ala-asteen pihalle. Opetusvirasto on laatinut hankkeesta 13.2.2008 päivätyn tarveselvityksen. Tarveselvityksen mukaan koulun piha-alueelle hankittavien väistötilojen laajuus on 1 600 brm².
Väistötilahankinta vie vähintään puoli vuotta ja edellyttää asiamukaiset suunnitelmat ja rakennusluvan. Arkkitehtitoimisto Perko Oy on laatinut rakennuslupapiirustukset tilakeskuksen toimeksiannosta ja lupahakemus 49-983-08-AE on jätetty rakennusvalvontavirastoon 31.3.2008. Suunnitelmat on laadittu yhteistyössä opetusviraston kanssa.
Väistötilojen hankinta on kilpailutettu kansallisena hankintana käyttäen avointa hankintamenettelyä. Hankkeesta on julkaistu ilmoitus julkishallinnon ilmoitussivuilla www.hankintailmoitukset.fi 3.4.2008.
Tilakeskus lähetti tarjouspyynnön 6:lle alan yritykselle, joista 4 oli tarjouskilpailuun ilmoittautuneita yrityksiä. Tarjouksen jätti vain Cramo Instant Oy, joka tarjosi tiloja tarjouspyynnön mukaisesti 17 kk:n vuokra-ajalle, asennettuna ja purettuna, arvonlisäverottomalla 49 000 euron kuukausivuokralla, arvonlisäverollisella 59 780 euron kuukausivuokralla. Edelleen tarjouksen mukaan kolmen seuraavan lisäkuukauden vuokra on 25 000 euroa arvonlisäverottomana kuukaudessa.
Hankkeeseen aiheutuu vielä lisäkustannuksia atk-verkkoasennuksista sekä kiintokalusteista. Nämä lisäävät hankekustannuksia arvonlisäverottomana enintään yhteensä 51 000 euroa ja arvonlisäverollisena 62 220 euroa.
Koska Laajasalon ala-asteen koulupiirin alueen pysyvästä rakennuskannasta ei löydy väliaikaisia koulutiloja peruskorjaukseen menevän koulurakennuksen oppilaille, ainut mahdollisuus on vuokrata väliaikaiset tilaelementtirakenteiset väistötilat. Laajasalon ala-asteen korjaustöiden suunniteltu aikataulu on 1.8.2008 - 31.12.2009. Esitetyt tilat tulisi vuokrata pystytettyinä ja purettuina Laajasalon ala-asteen koulun alapihalle 1.8.2008 - 31.12.2009 väliselle ajalle oikeudella 3 kuukauden lisävuokra-aikaan.
Cramo Instant Oy:n tarjouksen
mukaan kun lisäkuukausien vuokra
otetaan huomioon, vuokrakustannukset ovat enintään yhteensä 833 000 +
75 000 = 908 000 euroa arvonlisäverottomana ja 1 107 760
euroa arvonlisäverollisena.
Näin ollen hankkeen kokonaiskustannukset ovat yhteensä enintään 959 000 euroa arvonlisäverottomana ja 1 169 980 euroa arvonlisäverollisena.
Hankkeen vuokravaikutukset
Opetusviraston ja kiinteistöviraston sopiman käytännön mukaisesti peruskorjauksessa olevien tilojen osalta ei peritä vuokraa. Väistötiloista tilakeskus perii samansuuruista vuokraa, kuin mitä hallintokunta on maksanut korjauksessa olevista tiloista. Väistötiloista aiheutuva tämän tason ylittävä tilakustannus pääomitetaan tuleviin vuokriin. Laajasalon ala-asteen tyhjennettyjen tilojen vuokra on n. 400 000 euroa alv. 0 % 17 kuukauden ajalta. Väistötilojen ulkoinen vuokra sopimusajalta tulee olemaan 833 000 euroa alv. 0 %. Mikäli hanke viivästyy, niin kustannukset kolmen ylimääräisen kuukauden osalta tulevat olemaan 25 000 euroa kuukaudessa.
Lautakunta esittää, että kaupunginhallitus hyväksyisi Laajasalon ala-asteen väistötilahankkeen siten, että hankkeen yhteenlasketut kustannukset ovat enintään 959 000 euroa arvonlisäverottomana ja 1 169 980 euroa arvonlisäverollisena.
Lisäksi lautakunta toteaa päättäneensä, edellyttäen, että kaupunginhallitus hyväksyy hankkeen mm. oikeuttaa tilakeskuksen hankepalvelut tilaamaan Laajasalon ala-asteen koululle väliaikaiset koulutilat Cramo Instant Oy:ltä kokonaisvastuutoimituksena pystytettynä ja purettuna 17 kuukauden (1.8.2008 - 31.12.2009) ja 3 lisäkuukauden vuokra-ajalle, jolloin arvonlisäveroton vuokra on enintään yhteensä 908 000 euroa ja arvonlisäverollinen vuokra enintään 1 107 760 euroa.
Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (28.5.2008) lausunnossaan, että
Laajasalon ala-asteen väistötilat järjestetään koulun pihalta. Vuokra-aika on
enintään 20 kuukautta.
Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa väistötilojen hankintaa esityksen
mukaisesti siten, että hankkeen kokonaiskustannukset ovat arvonlisäveroineen
enintään 1 170 000 euroa.
KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Laajasalon ala-asteen väistötilahankkeen siten, että hankkeen kokonaiskustannukset arvonlisäverollisina ovat enintään 1 170 000 euroa.
Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja opetusvirastolle.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITE |
VARTIOKYLÄN TONTIN 45251/17 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11773)
Khs 2008-1075
45. kaupunginosan (Vartiokylä, Vartioharju) korttelin nro 45251 tonttia nro 17 koskeva asemakaavan muutosehdotus.
Vartiokyläntie 10
Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (3.4.2008) mm., että tontin omistaja on 18.9.2007 hakenut ylileveän istutusalueen poistamista tontilta ja tehokkuusluvun nostamista lukuun e = 0.25.
Asemakaavatilanne Tontilla on voimassa vuonna 1993 vahvistettu asemakaava nro 9969. Tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on 0.2 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Tontille saa kerrosalan lisäksi rakentaa autotalleja, -katoksia tai varastotiloja enintään 30 k-m2 asuntoa kohti, kuitenkin yhteensä enintään 25 % sallitusta kerrosalasta. Kokonaiskerrosalasta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen. Tontin kadunpuoleisessa reunassa on noin 25 metriä leveä istutettava alueen osa.
Nykytilanne Tontti sijaitsee Vartioharjun pientaloalueella Itäväylän läheisyydessä. Tontilla on vuonna 1953 rakennettu asuinrakennus. Koska rakennus ei kuulu suojeltavien rakennusten ryhmään, sen suojelu ei ole perusteltua. Viereisillä naapuritonteilla on omakoti- ja rivitaloja.
Ympäristöhäiriöt Tontti sijaitsee Itäväylän melualueella. Tontin reunassa on ollut noin 25 m leveä istutettava alueen osa suoja-alueena Itäväylän melua vastaan. Itäväylän melusuojan rakentaminen alkaa tänä vuonna, joten tontilla oleva leveä istutusalue voidaan poistaa. Rakennusten ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava 32 dBA.
Asemakaavan muutosehdotus
Tontin käyttömahdollisuuksia ja asumisväljyyttä parannetaan rakennusoikeutta nostamalla ja poistamalla tarpeettoman leveä istutettava alueen osa tontin kadun puoleiselta rajalta. Hakijan tarkoituksena on jakaa tontti ja rakentaa tontin kadun puoleiseen osaan uudisrakennus.
Vartioharjun
pientaloalueella noudatetaan kaavoitusperiaatetta, että tehokkuusluku voidaan
nostaa luvusta 0.20 lukuun 0.25 edellyttäen, että ympäristönsuojelulliset syyt
eivät ole esteenä.
Tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on 0.25. Tontille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja -katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.
Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin täyttä 400 m2 kohti. Kuitenkin, jos tontin pinta-ala on 600–799 m2, saa rakentaa kaksi asuntoa.
Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.
Rakennusten ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava 32 dBA.
Vartiokyläntien reunaan on merkitty 5 m leveä istutettava alueen osa.
Tontin pinta-ala on 1 232 m2 ja kerrosala 308 k-m2.
Vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta naapureiden tai ympäristön kannalta. Tontille rakennetaan uudisrakennus. Tontin rakennusoikeus nousee 62 k-m2.
Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus
Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille
kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana
lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 26.2.2008) sekä
asemakaavan muutosluonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja
kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.
Viranomaisyhteistyö
Asianomaisille viranomaisille on ilmoitettu
muutoksen valmistelusta osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä. Rakennusviraston
katu- ja puisto-osastolla ei ole huomautettavaa.
Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.
Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 9.–23.5.2008, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.
Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan mukaan, milloin
2 muutetaan rakennusoikeutta siten, että
b asuinpientalojen
korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua
0.3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa
kaavassa osoitetusta
3 muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja,
rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa,
autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai
viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä
tai ‑määräyksiä
6 muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä
määrin
7 tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.
Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.
KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 45. kaupunginosan korttelin nro 45251 tontin nro 17 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 3.4.2008 päivätyn piirustuksen nro 11773 mukaisena.
Pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
LIITE |
SELITYS KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYSTÄ VALITUKSESTA TUOMARINKYLÄN ERITYISALUEEN (PALOHEINÄN JOKAMIESGOLFKENTTÄ) ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11519)
Khs 2006-2090
Kaj toteaa, että kaupunginvaltuusto on 20.6.2007 hyväksynyt 35. kaupunginosan (Tuomarinkylä, Haltiala) erityisalueen asemakaavan muutoksen nro 11519.
Helsingin Keskuspuiston puolesta ry haki asiassa muutosta Helsingin hallinto-oikeudelta. Kaupunginhallitus antoi 30.10.2007 lausunnon Helsingin hallinto-oikeudelle, joka hylkäsi vaatimukset 14.3.2008 antamallaan päätöksellä nro 08/0300/5.
Helsingin Keskuspuiston puolesta ry on valittanut hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
./. Valitus on esityslistan tämän asian liitteenä nro 1.
Korkein hallinto-oikeus pyytää (14.4.2008) Helsingin kaupunkia antamaan valituksen johdosta selityksen.
Hallintokeskuksen oikeuspalvelut lausuu (23.5.2008) yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa laadittuna selityksenään seuraavaa:
Korkeimmalle hallinto-oikeudelle tehdyssä valituksessa on toistettu asiassa aiemmin hallinto-oikeudelle esitetyt vaatimukset eikä siinä ole esitetty mitään uutta asiaan oikeudellisesti vaikuttavaa.
Hallinto-oikeus on hylännyt valittajan vaatimukset. Päätös ja sen perustelut ovat oikeat. Kaupunginvaltuuston päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä eikä päätös muutenkaan ole lainvastainen. Kaupunginvaltuuston päätöstä ei ole ollut syytä valituksen johdosta kumota.
Oikeuspalvelut viittaa lisäksi kaupunginvaltuuston pöytäkirjan 20.6.2007 liitteenä oleviin päätöksen perusteluihin, kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslistassa 24.8.2006 oleviin päätöksen perusteluihin, kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslistassa 26.4.2007 oleviin päätöksen perusteluihin sekä asiassa saatuihin lausuntoihin.
Yhteenveto Oikeuspalvelut toteaa, että valituksessa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden vuoksi kaupunginvaltuuston päätös olisi kumottava. Päätöksenteossa on noudatettu hallinnon oikeusperiaatteita ja lain mukaisia menettelysäännöksiä. Päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, viranomainen ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutenkaan lainvastainen, kuten hallinto-oikeuskin on ratkaisussaan todennut. Kunnallisvalitusmenettelyssä ei voida vedota päätösten mahdolliseen epätarkoituksenmukaisuuteen.
Korkeimmalle
hallinto-oikeudelle annettavassa selityksessä tulisi näin ollen pyytää valituksen
hylkäämistä aiheettomana ja perusteettomana.
Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä kaupunginvaltuuston päätöksen lopputulokseen.
./. Kaj toteaa, että valitus, kaupunginhallituksen lausunto 30.10.2007 Helsingin hallinto-oikeudelle ja hallinto-oikeuden päätös 14.3.2008 ovat esityslistan tämän asian liitteinä nro 1–3.
Valitusasiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa.
KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa asiasta korkeimmalle hallinto-oikeudelle esityslistalta ilmenevän, hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausunnon mukaisen selityksen.
Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille selityksen laatimista ja antamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTON TOIMITALON KATUJULKISIVUN TEKNISEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN
Khs 2008-1420, 2008-1417
Kiinteistölautakunta toteaa (27.5.2008) seuraavaa:
Tiivistelmä Kaupunkisuunnitteluviraston toimitalo on Helsingin ydinkeskustassa oleva 6-kerroksinen aiempi Ateneumin opetusrakennus ja nykyisin toimitalo, joka on valmistunut vuonna 1930. Käyttäjähallintokunta on jo usean vuoden ajan pyytänyt julkisivujen ja niiden toimimattomien ikkunoiden peruskorjausta. Katujulkisivu on puhtaaksimuurattu tummanpunaisesta tiilestä ja siinä ovat teräsrakenteiset Saksassa konepajatyönä valmistetut alkuperäiset ikkunat. Pihajulkisivu on 3-kerrosrapattu ja maalattu ja siinä ovat puurakenteiset ikkunat. Pihajulkisivun 3-kerros-rapatut pinnat ja puuikkunat peruskorjattiin erillisenä hankkeena pää-osin v. 2007. Rakennuksen perustalotekniikka on pääosin alkuperäistä, mutta kattotiilet on uusittu 2000-luvulla. Rakennus on suojeltu ulko- ja sisäpuolisilta rakenteiltaan.
Tämä tekninen hankesuunnitelma sisältää puhtaaksimuuratun Kansa-koulukadun julkisivun tiilisaumojen uusinnat, julkisivun teräsrakenteisten ikkunoiden peruskorjauksen, rikkinäisten tiilien vaihdon, julkisivun pellitysrakenteiden uusinnan mukaan lukien räystäät ja syöksytorvet, päätyseinien puhtaaksimuurattujen osien saumojen uusinnan ja rapatun julkisivuosan uusinnan ja sitä täydentävien rakenteiden ja ikkunoiden peruskorjauksen sekä porttikäytävän käyntiporttien korjauksen ja ajo-puomin asennuksen porttikäytävään.
Osana hankkeen valmistelua tilakeskus tilasi julkisivun kuntotutkimukset ja rakennesuunnittelun Insinööritoimisto A-Insinöörit Oy:ltä ja hankkeen rakennussuunnittelun Arkkitehtitoimisto Davidsson Oy:ltä.
Kustannukset Urakkatarjousten perusteella laadittu kustannusarvio on hintatasossa 5/2008 seuraava:
kuntotutkimukset |
10 000 €, |
alv. 0 % |
|
tilaajakustannukset ja valvonta |
40 000 €, |
alv. 0 % |
|
suunnittelu |
21 000 €, |
alv. 0 % |
|
tekninen peruskorjausurakka |
498 900 €, |
alv. 0 % tarj. 8.5.08 |
|
teräsikkunoiden korjaus HKR |
740 000 €, |
alv. 0 % kattoh. 8.5. |
|
lisä- ja muutostyövaraus |
90 100 €, |
alv. 0 % |
|
Hanke enintään |
1 400 000
€, |
alv. 0 % |
|
Hanke enintään |
1 708 000 €, |
alv. 22 % |
Tarjouspyyntömenettely
Hankinta on kilpailutettu kansallisena hankintana käyttäen avointa hankintamenettelyä. Hankkeesta on julkaistu ilmoitus sähköisessä ilmoituskanavassa Hilmassa 18.4.2008.
Tarjoukset on pyydetty seitsemältä urakoitsijalta, joista oli ilmoittautuneita neljä.
Rakennusurakoitsija toimii pääurakoitsijana. Teräsikkunoiden peruskorjaustyö alistetaan pääurakoitsijalle.
Urakkatarjoukset Korjaustöistä saatiin kolme tarjousta. Tarjousten arvonlisäverollisten hintojen vaihteluväli oli 608 658 - 1 253 184 euroa.
Halvimman ja tarjouspyynnön mukaisen kokonaishintatarjouksen antoi Raitayhtiöiden Raitasaneeraus Oy, joka tarjosi työtä tehtäväksi arvon-lisäverottomana 498 900 eurolla, arvonlisäverollisena 608 658 euroa. Raitasaneeraus Oy:n liikevaihto v. 2007 oli 2,71 miljoonaa euroa ja taloudellinen asema hyvä.
Erillisesti pyydettiin KSV-toimitalon teräsikkunoiden koekorjauksen tehneeltä HKR-Tekniikan konepajalta kattohintainen tarjous alistettuna sivu-urakkana julkisivun 104 teräsikkunan peruskorjauksesta kaupunginmuseon kanssa yhteistyönä tehdyn koekorjaushankkeen korjaussuunnitelmilla. HKR-Tekniikan konepaja tarjosi työtä kattohintaisena arvonlisäverottomana 740 000 euroa, arvonlisäverollisena 902 800 euroa.
Luottotiedot Päätösehdotuksen mukaisen urakoitsijan luottotiedot on tarkastettu ja ne ovat hyväksyttävät.
Rahoitus Hankkeen rahoitus on talonrakennushankkeiden ja väestönsuojien rakentamisohjelmassa vuosina 2008 - 2012.
Lautakunta esittää 17.5.2008 päivätyn KSV-toimitalon katujulkisivun teknisen hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että enimmäishinta on arvonlisäverottomana 1 400 000 euroa, arvonlisäverollisena 1 708 000 euroa.
Samalla lautakunta toteaa päättäneensä hyväksyä Raitasaneeraus Oy:n tarjouksen KSV-toimitalon katujulkisivun korjaustöistä arvonlisäverottomaan 498 900 euron, arvonlisäverolliseen 608 658 euron kokonaishintaan ehdolla, että kaupunginhallitus hyväksyy hankesuunnitelman.
Edelleen lautakunta toteaa päättäneensä hyväksyä HKR-Tekniikan konepajan kattohintaisen tarjouksen KSV-toimitalon katujulkisivun korjaustöiden teräsikkunoiden korjaustöistä arvonlisäverottomaan 740 000 euron, arvonlisäverolliseen 902 800 euron kattohintaan ehdolla, että kaupunginhallitus hyväksyy hankesuunnitelman.
Talous- ja suunnittelukeskus ilmoittaa (30.5.2008), että sillä ei ole huomauttamista hankesuunnitelmasta.
KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä kaupunkisuunnitteluviraston toimitalon julkisivun peruskorjauksen 17.5.2008 päivätyn teknisen hankesuunnitelman siten, että hankkeen arvonlisäverollinen enimmäishinta on 1 708 000 euroa (veroton hinta 1 400 000 euroa).
Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITE |
2.6.2008 pöydälle pantu asia
LAUSUNTO MUSEOVIRASTOLLE VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVISTÄ RAKENNETUISTA KULTTUURIYMPÄRISTÖISTÄ
Khs 2008-1006
Vs. Kaj ilmoittaa, että Museovirasto pyytää Helsingin kaupungin lausuntoa valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä 16.6.2006 mennessä. Lisätietoa asiasta on saatavissa osoitteesta (www.nba.fi/vat). Lausuntokierros on toinen, kaupunginhallitus antoi ensimmäisen lausuntonsa asiassa 6.2.2006. Lisäksi Museovirastolle toimitettiin kaupunkisuunnitteluviraston laatima, eräitä rajausmuutosehdotuksia sekä kuvaustekstejä täydentäviä huomautuksia sisältävä kohdeluettelokansio.
Saamiensa lausuntojen perusteella Museovirasto on viimeistellyt valikoimaa ja pyytää nyt kunnilta ja maakuntaliitoilta lausuntoa niistä kohteista, jotka oleellisesti poikkeavat ensimmäisen lausuntopyyntökierroksen kohdevalikoimasta eli valikoimaan lisätyistä ja siitä poistetuista kohteista sekä kohteista joiden aluerajaukset ovat oleellisesti muuttuneet.
Lausunnolla oleva luettelo on merkityksellinen, koska se tullaan valtioneuvoston päätöksellä saattamaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi, jonka pohjalta ohjataan maakunnallista ja kuntakaavoitusta. Se tulee korvaamaan tähän asti sovelletun vuonna 1993 vahvistetun inventoinnin Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt (www.nba.fi/rky1993).
./. Museoviraston lausuntopyyntö on esityslistan tämän asian liitteenä 1.
Kaupunginmuseo toteaa (12.5.2008) seuraavaa:
Kaupunginmuseo on tutustunut Museoviraston viimeisimpiin tarkistettuihin kohteisiin valtakunnallisesti merkittäviksi kulttuuriympäristöiksi Helsingin alueella.
Kaupunginmuseo on antanut Museovirastolle täydentävää tietoa Helsingin kohteista ja niiden rajauksista sekä tehnyt maastokäyntejä yhdessä Museoviraston edustajan kanssa.
Kaupunginmuseolla ei ole huomautettavaa Museoviraston tarkistettuun
./. listaan Helsingin valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.
Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (15.5.2008) mm. seuraavaa:
Helsingin kaupunginhallitus antoi Museovirastolle asiasta ensimmäisen kerran lausunnon 6.2.2006.
Lausuntopyyntöaineiston Uuttamaata koskevassa kohdenimiluettelossa on Helsingin osalta yhteensä 64 yksittäistä kohdetta tai aluekokonaisuutta. Aineistossa on tekstiosuus ja karttarajaus viidestätoista kohteesta eli niistä, joihin Museovirasto on edellisen lausuntokierroksen jälkeen tehnyt oleellisia muutoksia.
Museoviraston kokonaan tai osittain hyväksymät, kaupunginhalli-
tuksen 6.2.2006 lausunnossa esitetyt muutokset
Töölönlahden rannan Linnunlaulun alue (kohdenimi: Eläintarhan huvilat ja yleishyödylliset laitokset) on sisällytetty tarkistettuun valikoimaan kaupunginhallituksen edellisellä lausuntokierroksella esittämällä tavalla.
Talin siirtolapuutarha on poistettu valikoimasta ja Kumpulan siirtolapuutarha sekä sen vieressä sijaitseva koulupuutarha on siihen lisätty kaupunginhallituksen esittämällä tavalla.
Kaupunginhallitus esitti edellisellä lausuntokierroksella Kaartinkaupungin ja Ullanlinnan ottamista mukaan valtakunnallisesti merkittävien kohteiden luetteloon vuoden 1993 luettelon mukaisesti. Museovirasto on nyt ottanut näiltä alueilta mukaan vain kaksi merkittävää rakennuskokonaisuutta, Kaartin kasarmin ja Kirurgisen sairaalan. Kaupunkisuunnitteluviraston mielestä näissä kaupunginosissa on muitakin merkittäviä yksittäisiä kohteita, esimerkiksi Helsingin vanhin koulu Svenska Normallyceum, sekä asuinrakennusten muodostamia kokonaisuuksia, joita tulisi sisällyttää valtakunnallisesti merkittävien kohteiden luetteloon.
Kulosaaresta (kohdenimi: Kulosaaren huvilakaupunki) on kohdeluetteloon sisällytetty suppea, pääasiallisesti vain vanhimman rakennuskannan käsittävä osa. Vuoden 1993 luettelossa saari oli mukana kokonaisuudessaan. Kaupunkisuunnitteluvirasto on viime vuosina laajentanut suojelua käsittämään myös uudempaa rakennuskantaa ja katsoo, että valtakunnallisesti merkittävään aluekokonaisuuteen tulisi sisältyä laajemmin myös puutarhakaupunki-periaatteen mukaisesti toteutettua ja siten perinnettä positiivisella tavalla jatkavaa uudempaa rakennuskantaa.
Kaupunkisuunnitteluviraston jälleenrakennuskauden pientaloalueita koskevassa selvityksessä (2003) nousi esiin joitakin rakennuskannaltaan ja ympäristöltään poikkeuksellisen hyvin ja yhtenäisenä säilyneitä alueita. Näistä Museovirasto on nyt sisällyttänyt luetteloon uutena kohteena Länsi-Herttoniemen pientaloalueen. Aluekokonaisuuteen on liitetty myös Herttoniemen ala-aste, joka on kaupunkisuunnitteluviraston julkiasemassa Opintiellä-raportissa luokiteltu arkkitehtonisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittäväksi kohteeksi.
Olympiarakennukset-kokonaisuuteen on sisällytetty kaksi Kisakylään kuuluvaa rakennusryhmää kaupunginhallituksen esittämällä tavalla.
Museovirasto on sisällyttänyt Sörnäisten rannan entisen teollisuusmiljöön (kohdenimi: Osuusliikkeiden ja teollisuuden Sörnäinen) valikoimaan 1993 luettelon mukaisesti, mutta sitä pienemmäksi rajattuna, ja ottanut siten huomioon kaupunginhallituksen aiemman lausunnon.
Kaupunginhallituksen aikaisemman lausunnon mukaisesti tarkistettuun valikoimaan on sisällytetty vuoden 1993 luettelossa mukana ollut Viikin opetus- ja koetila.
Muutokset, joita Museovirasto ei ole ottanut huomioon
Malmin lentokentälle etsitään vaihtoehtoista sijaintipaikkaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevan valtioneuvoston päätöksen mukaan. Uuden sijaintipaikan löytyessä lentokenttätoiminta Malmilla lakkaa ja alue osoitetaan asuinkäyttöön. Museoviraston ehdottama vuoden 1993 luetteloa laajempi aluemerkintä on siten ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Yleiskaava 2002:ssa Malmin lentokenttäalue on osoitettu asuin- ja työpaikkakäyttöön. Alueen suunnittelun lähtökohtana on, että arvokas rakennuskanta säilytetään. Kaupunkisuunnitteluviraston mielestä Malmin lentokentän alueelta valtakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi tulee osoittaa yleiskaava 2002:n mukaisesti vain lentokenttärakennukset.
Museovirasto ei ole ottanut huomioon kaupunginhallituksen kantaa, jonka mukaan ei ole perusteltua osoittaa Meilahden sairaala-aluetta valtakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi. Meilahden sairaala on valtakunnallinen sekä Helsingin ja ympäristökuntien alueellinen keskussairaala ja sillä on vahva asema lääketieteen tutkimuksen ja opetuksen kampuksena. Kaupunkisuunnitteluviraston mielestä on oleellisen tärkeää turvata alueen sairaala- sekä opetus ja tutkimustoiminta ja niiden kehittyminen. Näiden tavoitteiden ohella kaupunkisuunnitteluvirasto ottaa kaavoitustyössään huomioon rakennussuojelukysymykset mahdollisimman hyvin. Kaupunkisuunnitteluvirasto esittää, että Meilahden sairaala-alue jätettäisiin pois valtakunnallisesti merkittävien kohteiden luettelosta.
Santahaminan
osalta Museovirasto ei ole ottanut huomioon kaupunginhallituksen esittämää
kantaa vaan on esittänyt, että uudessa
kohdeluettelossa saari tulisi olemaan kokonaisuutena käsittäen myös rakentamattomat
vyöhykkeet. Kaupunkisuunnitteluviraston mielestä valtakunnallisesti merkittävän kokonaisuuden rajauksen tulee olla
sama kuin yleiskaavassa esitetty rajaus eli käsittää pääasiassa saaren arvokas
rakennuskanta ympäristöineen. Yleiskaavassa tämä vyöhyke on merkitty
rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja maisemakulttuurin kannalta
merkittäväksi alueeksi. Helsingin
yleiskaava 2002:ssa on varauduttu Santahaminan ottamiseen asuinkäyttöön siinä
tapauksessa, että Puolustusvoimat siirtyy pois alueelta. Linnoituslaitteet
otetaan alueen suunnittelussa huomioon muinaismuistolain edellyttämällä
tavalla.
Museovirasto ei ole supistanut Suomenlinnan ympärille piirtämäänsä laajaa rajausta, niin kuin kaupunginhallitus edellisellä lausuntokierroksella esitti. Päinvastoin, maailmanperintökohteen ja useita muita saaria sisältävään aluekohteeseen on lisätty vielä Harakan saari. Museoviraston perusteluna on, että tämä kokonaisuus muodostaa historiallisen linnoitusalueen. Helsingin yleiskaava 2002:ssa kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäviksi kohteiksi on Suomenlinnan lisäksi merkitty Vallisaari ja Kuninkaansaari. Suomenlinnaan ollaan laatimassa asemakaavaa, jossa sen asema maailmanperintökohteena on lähtökohtana. Linnoituslaitteet otetaan kaavoituksessa huomioon sopimalla niistä Museoviraston kanssa. Kaupunkisuunnitteluviraston mielestä Suomenlinnan alue tulee rajata vuoden 1993 kohdeluettelon mukaisesti.
Vartiosaaren osalta Museovirasto ei ole ottanut huomioon kaupunginhallituksen esittämää kantaa, jonka mukaan saarta ei tule osoittaa valtakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi muutoin kuin rannan huvilavyöhykkeen osalta. Yleiskaava 2002:ssa Vartiosaari on merkitty selvitysalueeksi. Saaren toimintoja on tarpeen kehittää, mutta samalla sen arvokas huvilakulttuuri on tarkoitus säilyttää. Kaupunkisuunnitteluvirasto esittää edelleen, että Vartiosaarta ei sisällytettäisi tarkistettuun kohdeluetteloon.
Kruununhaka kuului kokonaisuutena 1993 luetteloon, ja kaupunginhallitus ei pitänyt aikaisemmassa lausunnossaan sen poistamista valtakunnallisesti merkittävien kohteiden luettelosta perusteltuna. Museovirasto ei kuitenkaan ole ottanut tätä huomioon. Kaupunkisuunnitteluvirasto esittää edelleen Kruununhaan ottamista mukaan kohdeluetteloon.
Luettelon ulkopuolelle on edelleen jäänyt entinen Volvo Auto Oy:n toimitalo, jonka kaavoitusprosessiin kohteen valtakunnallinen arvo on vaikuttanut merkittävästi. Kaupunkisuunnitteluvirasto näkee tarpeellisena sisällyttää kohde valtakunnallisesti merkittävien kohteiden luetteloon.
Aikaisempi Itä-Helsingin kartanot ja huvilasaaret on nyt nimetty uudelleen Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus -nimiseksi aluekohteeksi. Koska kyseiseen kokonaisuuteen kuuluu myös huomattavia kartanoita, kaupunkisuunnitteluvirasto esittää, että nimi kuuluisi Helsingin höyrylaivareittien kartanot ja kesähuvila-asutus. Kohteen sisältämien Tullisaaren, Stansvikin ja Herttoniemen kartanon aluerajausta on muutettu edellisen lausuntokierroksen jälkeen. Herttoniemen kartanon rajausta tulisi kaupunkisuunnitteluviraston mielestä kuitenkin edelleen tarkistaa siten, että kartanon alue ulottuu mereen saakka. Aluekohteeseen ei ole edelleenkään sisällytetty Degerön kartanoa, kuten kaupunginhallitus edellisellä lausuntokierroksella esitti. Rakennustaiteellisesti merkittävä kartano on harvinaisen hyvin säilynyt alkuperäistä vastaavassa asussaan ja on lisäksi erinomaisesti säilyttänyt alkuperäisen suhteensa ympäröivään maisemaan. Kaupunkisuunnitteluvirasto esittää edelleen kartanoa sisällytettäväksi höyrylaivareittien kartanot ja kesähuvilat -kokonaisuuteen.
Muut Museoviraston tekemät muutokset
Valtakunnallisesti arvokkaimmiksi pääkaupunkiseudun 1. maailmansodan linnoitteiksi on Helsingin osalta valittu yksitoista parhaiten säilynyttä tyypillistä tai harvinaista tai muuten ainutlaatuista kohdetta. Näistä aluekohteista Kivikossa on jo rakennettu osalle alueesta kerrostaloalue, jonka suunnittelussa linnoituslaitteet on otettu huomioon. Samoin Mustavuoreen on suunnitteilla uusi asuinalue. Museovirasto on laajentanut Mustavuoren linnoitusalueen rajausta verrattuna vuoden 1993 luetteloon. Kaupunkisuunnitteluvirasto pitää tätä perusteettomana, sillä Museoviraston antamien tietojen mukaan suunnitellulla asuinalueella sijaitsee ainoastaan ammusvarasto ja tykkiteitä. Ne on alueen suunnittelussa otettu huomioon. Santahaminan ja Suomenlinnan linnoitteita on käsitelty lausunnossa aiemmin.
Käpylän länsiosan pientaloalue on sisällytetty kohdeluetteloon (kohdenimi: Käpylän puutaloalueet ja Käärmetalo). Käpylän länsiosaan, sisältäen myös Käärmetalon, on juuri laadittu asemakaavan muutosehdotus, jossa suojeluarvot on otettu huomioon.
Lisäksi kaupunkisuunnitteluvirasto huomauttaa, että avoin yhteistyö kohdeluetteloa valmisteltaessa ei ensimmäisen lausuntokierroksen jälkeen ole toteutunut kaupunginhallituksen esittämällä tavalla. Sama koskee mahdollista valmisteltavana olevaa tulkintaohjetta valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen huomioon ottamisesta kaavoituksessa.
Lisätietoja antavat Leena Makkonen puhelin 310 37262
(rakennussuojelu), Maria Karisto, puhelin 310 37211
(maisemakulttuuri), Liisa Kuokkanen-Suomi, puhelin 310 37225
(linnoituslaitteet)
Kiinteistövirasto toteaa (14.5.2008) lausuntonaan seuraavaa:
Aiempiin kiinteistölautakunnan ja kaupunginhallituksen asiasta antamiin lausuntoihin ei virastolla ole juurikaan lisättävää. Tärkein kysymys viraston mielestä on kulttuuriympäristöjen luettelon asema suunnittelujärjestelmässä.
Suojeluarvot ovat vain yksi sektori arvojen ja tarpeiden kirjossa. Suojeluarvojen merkitystä tulee harkita kokonaisvaltaisesti suunnittelussa ja päätöksenteossa. Suojeluarvoja ei siis tulisi aina asettaa sitoviksi lähtökohdiksi, vaan punnita myös niiden kustannus- hyötysuhdetta kuten muidenkin sektorien tavoitteita.
Tärkeää on myös suhtautuminen rakennuskohteiden suojeluun. Suojelun lähtökohtana ei saisi olla nykytilanteen ja etenkään nykyisen toiminnan jäädyttäminen, vaan suojelutavoitteiden puitteissa pitää voida kohteita luovasti kehittää ja luoda siten ympäristöön uusia ajallisia kerrostumia. Aiempia vastaavia monipuolisia ajallisia kerrostumia museoviranomaiset esittelevät ylpeinä. Suojelukohteiden uudet käyttötarkoitukset ja lisärakentaminen voivat mahdollistaa ja ehkä parhaiten hyödyntää arvokkaita ympäristöjä.
Virastolle toimitetussa lausuntomateriaalissa eikä museoviraston nettisivuilla ole Malmin lentokenttää eikä Santahaminaa koskevaa teksti- ja karttamateriaalia vaikka kohteet nähtävästi ovat edelleen luettelossa mukana. Näiden kohteiden osalta virasto toistaa kiinteistölautakunnan lausunnossa olleen kielteisen kannan näiden alueiden ja niiden toimintojen säilyttämisessä. Näitä alueita tullaan tarvitsemaan pääkaupunkiseudun kehittämisessä tulevina vuosikymmeninä eikä niitä voida kokonaisuuksina museoida.
Virastolla ei myöskään ole tietoa Vantaalta ja Sipoosta liitettävillä alueilla mahdollisesti olevista merkittävistä suojeltavista rakennetun kulttuuriympäristön kohteista. Kaupunkissuunnitteluvirasto lienee alustavasti tarkastellut näiden alueiden kaavoitusmahdollisuuksia.
Koska nämä alueet ovat tärkeitä koko pääkaupunkiseudun kasvusuuntia, ei näilläkään alueilla sitovilla suojelutavoitteilla ole syytä etukäteen estää kokonaisvaltaista ja kaikki näkökohdat arvioivaa suunnittelua. Lukuisat Natura-alueet mahdollisine puskurivyöhykkeineen voivat noilla alueilla jo yksinään vaikeuttaa kaavoitusta sekä asunto- ja työpaikkarakentamista. Jos alueella on lisäksi laajoja kulttuuriympäristön kuten peltoaukeitten ja kartanomiljöiden suojelualueita, voi koko alueliitoksen tarkoitus jäädä toteuttamatta.
Suomenlinnan aluerajaus on viraston mielestä edelleen tarpeettoman laaja. Esim. Vasikkasaaren rajaaminen Suomenlinnan alueeseen ei ole perusteltua.
Koko Vartiosaaren rajaaminen suojelualueeksi ei myöskään ole perusteltua. Alue on Helsingin yleiskaavan selvitysalue. Kaavoituksen yhteydessä otetaan kantaa saaren jäljellä olevien rakennettujen ympäristöjen säilymiseen ja suojeluun varmastikin riittävän voimakkaasti vuoro-vaikutuksessa museotoimen kanssa.
Ensimmäisen maailmansodan aikaisten jäljellä olevien linnoituslaitteiden totaalisuojelua pitäisi tarkentaa useiden vähäisten kohteiden osalta. Esitetyt aluerajaukset vaikuttavat piirretyn varmuuden vuoksi kovin laajoina.
Muiden aluerajausten ja kohteiden läpikäymiseen virastolla ei ole riittävää asiantuntemusta eikä mahdollisuuksiakaan lausuntoajan puitteissa. Kaupunkisuunnitteluvirasto ottanee tarpeellisilta osin kantaa rajauksiin ja kohteisiin lausunnossaan ja kaavoitustyön vuorovaikutuksen kuluessa.
Rakennusvalvontavirasto toteaa (12.5.2008) mm. seuraavaa:
Rakennusvalvontavirasto on osallistunut yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupunginmuseon kanssa edellisen lausuntopyyntövaiheen kohteiden ja aluerajausten määrittelyyn. Rakennuslautakunta on antanut asiasta lausuntonsa 8.11.2005.
Rakennusvalvontavirasto
viittaa edellisessä rakennuslautakunnan lausunnossa antamiinsa kommentteihin
kohdevalikoiman käytettävyyden mm. tekstisisältöjen, kohteiden loogisuuden ja
rajausten selkeyden osalta.
Rakennusvalvontavirasto
toteaa, että koko aineisto olisi tullut esittää työstettynä. Virasto toivoo,
että rakennuslautakunnan edellisessä lausunnossa ja kaupunginhallituksen
6.2.2006 antamassa lausunnossa esitetyt huomautukset useiden kohteiden kuten
Suomenlinna, Santahamina, Malmi ja Vartiosaari osalta johtaisivat myönteiseen
lopputulokseen - nyt kaupungin huomautuksia ei ole uudessa esityksessä laisinkaan
huomioitu eikä perusteltu.
Ympäristökeskus toteaa (14.5.2008) seuraavaa:
Museoviraston
tavoitteena on, että valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen
ympäristöjen kohteet saatetaan valtioneuvoston päätöksellä osaksi valtakunnallisia
alueidenkäyttötavoitteita. Kaavoituksessa ja lupamenettelyissä on varmistettava
alueiden kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen.
Helsingin kaupungin
ympäristökeskus huomauttaa, että kohdeluettelon valmistelusta puuttuu edelleen
vaikutusten arviointi, vaikka kohteet ja niiden rajaukset vaikuttavat sekä
arvokkaiden alueiden että niiden lähiympäristön suunnitteluun ja käyttöön.
VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Museovirastolle seuraavansisältöisen lausunnon:
Kaupunginhallitus antoi ensimmäisen lausuntonsa asiassa 6.2.2006. Osittain esitetyt näkökohdat on otettu sellaisinaan huomioon, mistä
kaupunginhallitus ilmaisee tyytyväisyytensä. Sen sijaan kaupunginhallitus pitää puutteena muun muassa sitä, ettei kaupungin kannalta tärkeän Malmin lentokentän eikä myöskään Santahaminaa koskevia esityksiä ole muutettu, mikä on pääteltävissä siitä, ettei näitä alueita koskevia karttaliitteitä sisältynyt toimitettuun lausuntoaineistoon. Samoin puuttui aineisto Vantaasta ja Sipoosta Helsinkiin 1.1.2009 siirtyvältä liitosalueelta, johon kohdistuviin suojelutavoitteisiin Helsingin kaupungin tulee näissä oloissa voida vaikuttaa. Seuraavassa ovat kaupunginhallituksen kannanotot toimitetun aineiston ja aiemman lausunnon pohjalta.
Alueet, joissa kaupunginhallituksen lausunto on kokonaan
tai osittain
otettu huomioon
Töölönlahden rannan Linnunlaulun alue (kohdenimi: Eläintarhan huvilat ja yleishyödylliset laitokset) on sisällytetty tarkistettuun valikoimaan kaupunginhallituksen edellisellä lausuntokierroksella esittämällä tavalla.
Talin siirtolapuutarha on poistettu valikoimasta ja Kumpulan siirtolapuutarha sekä sen vieressä sijaitseva koulupuutarha on siihen lisätty kaupunginhallituksen esittämällä tavalla.
Kaupunginhallitus esitti edellisellä lausuntokierroksella Kaartinkaupungin ja Ullanlinnan ottamista mukaan valtakunnallisesti merkittävien kohteiden luetteloon vuoden 1993 luettelon mukaisesti. Museovirasto on nyt ottanut näiltä alueilta mukaan vain kaksi merkittävää rakennuskokonaisuutta, Kaartin kasarmin ja Kirurgisen sairaalan. Kaupunginhallituksen mielestä näissä kaupunginosissa on muitakin merkittäviä yksittäisiä kohteita, esimerkiksi Helsingin vanhin koulu Svenska Normallyceum, sekä asuinrakennusten muodostamia kokonaisuuksia, joita tulisi sisällyttää valtakunnallisesti merkittävien kohteiden luetteloon.
Kulosaaresta (kohdenimi: Kulosaaren huvilakaupunki) on kohdeluetteloon sisällytetty suppea, pääasiallisesti vain vanhimman rakennuskannan käsittävä osa. Vuoden 1993 luettelossa saari oli mukana kokonaisuudessaan. Kaupunki on viime vuosina laajentanut suojelua käsittämään myös uudempaa rakennuskantaa ja katsoo, että valtakunnallisesti merkittävään aluekokonaisuuteen tulisi sisältyä laajemmin myös puutarhakaupunki-periaatteen mukaisesti toteutettua ja siten perinnettä positiivisella tavalla jatkavaa uudempaa rakennuskantaa.
Kaupunkisuunnitteluviraston jälleenrakennuskauden pientaloalueita koskevassa selvityksessä (2003) nousi esiin joitakin rakennuskannaltaan ja ympäristöltään poikkeuksellisen hyvin ja yhtenäisenä säilyneitä alueita. Näistä Museovirasto on nyt sisällyttänyt luetteloon uutena kohteena Länsi-Herttoniemen pientaloalueen. Aluekokonaisuuteen on liitetty myös Herttoniemen ala-aste, joka on kaupunkisuunnitteluviraston julkaisemassa Opintiellä -raportissa luokiteltu arkkitehtonisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittäväksi kohteeksi.
Olympiarakennukset -kokonaisuuteen on sisällytetty kaksi Kisakylään kuuluvaa rakennusryhmää kaupunginhallituksen esittämällä tavalla.
Museovirasto on sisällyttänyt Sörnäisten rannan entisen teollisuusmiljöön (kohdenimi: Osuusliikkeiden ja teollisuuden Sörnäinen) valikoimaan 1993 luettelon mukaisesti, mutta sitä pienemmäksi rajattuna, ja ottanut siten huomioon kaupunginhallituksen aiemman lausunnon.
Kaupunginhallituksen aikaisemman lausunnon mukaisesti tarkistettuun valikoimaan on sisällytetty vuoden 1993 luettelossa mukana ollut Viikin opetus- ja koetila.
Ehdotetut muutokset, joita Museovirasto ei ole ottanut huomioon
Malmin lentokenttä esiintyy luettelossa, joskaan viimeisintä karttaa ei ollut saatavilla. Tämän vuoksi kaupunki osin toistaa jo aiemmassa lausunnossa sanottua. Kentälle etsitään vaihtoehtoista sijaintipaikkaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevan valtioneuvoston päätöksen mukaan. Uuden sijaintipaikan löytyessä lentokenttätoiminta Malmilla lakkaa ja alue osoitetaan asuinkäyttöön. Museoviraston ehdottama, vuoden 1993 luetteloa laajempi aluemerkintä on siten ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Vuoden 1993 luettelossa mukana on vain lentokentän arvokas rakennuskanta.
Helsingin yleiskaava 1992:ssa, joka jäi voimaan, kun Yleiskaava 2002:n merkinnät jäivät kaavan hyväksymiseen liittyneen muotovirheen vuoksi vahvistumatta, Malmin lentokenttäalue on osoitettu asuinkäyttöön, mikäli muu toiminta siirtyy pois. Kaavamääräyksen mukaan lentokenttärakennukset kuuluvat kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen alueeseen, ja alueella tapahtuvat muutokset tulee suunnitella siten, ettei niiden kulttuurihistoriallisia, rakennustaiteellisia tai kaupunkikuvallisia ominaispiirteitä turmella. Alueen kaiken suunnittelun lähtökohtana on, että arvokas rakennuskanta säilytetään. Kaupunginhallituksen mielestä Malmin lentokentän alueelta valtakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi tulee osoittaa vain lentokentän arvokas rakennuskanta. Lentotoimintaan tai ylipäätään mihinkään muuhunkaan elinkeino- tai muuhun toimintaan ei maankäyttö- ja rakennuslain tai rakennussuojelulain mukaista suojelua voida ulottaa.
Museovirasto ei myöskään ole ottanut huomioon kaupunginhallituksen kantaa, jonka mukaan ei ole perusteltua osoittaa Meilahden sairaala-aluetta valtakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi. Meilahden sairaala on valtakunnallinen sekä Helsingin ja ympäristökuntien alueellinen keskussairaala ja sillä on vahva asema lääketieteen tutkimuksen ja opetuksen kampuksena. Kaupunginhallituksen mielestä on oleellisen tärkeää turvata alueen sairaala- sekä opetus ja tutkimustoiminta ja niiden kehittyminen. Näiden tavoitteiden ohella kaupunki ottaa kaavoitustyössään huomioon rakennussuojelukysymykset mahdollisimman hyvin. Kaupunginhallitus esittää, että Meilahden sairaala-alue jätettäisiin pois valtakunnallisesti merkittävien kohteiden luettelosta.
Santahaminan
osalta Museovirasto ei ole ottanut huomioon kaupunginhallituksen esittämää
kantaa vaan on esittänyt, että uudessa
kohdeluettelossa saari tulisi olemaan kokonaisuutena käsittäen myös rakentamattomat
vyöhykkeet (huomio tehty ilman uusinta karttaa). Kaupunginhallituksen
mielestä valtakunnallisesti merkittävän
kokonaisuuden rajauksen tulee olla sama kuin yleiskaavassa esitetty rajaus eli
käsittää pääasiassa saaren arvokas rakennuskanta ympäristöineen. Yleiskaava
2002:ssa tämä vyöhyke on merkitty rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti
ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Helsingin yleiskaava 2002:ssa on varauduttu Santahaminan
ottamiseen asuinkäyttöön siinä tapauksessa, että Puolustusvoimat siirtyy pois
alueelta. Linnoituslaitteet otetaan alueen suunnittelussa huomioon muinaismuistolain
edellyttämällä tavalla.
Museovirasto ei ole supistanut Suomenlinnan ympärille piirtämäänsä laajaa rajausta, niin kuin kaupunginhallitus edellisellä lausuntokierroksella esitti. Päinvastoin, maailmanperintökohteen ja useita muita saaria sisältävään aluekohteeseen on lisätty vielä Harakan saari. Museoviraston perusteluna on, että tämä kokonaisuus muodostaa historiallisen linnoitusalueen. Helsingin yleiskaava 2002:ssa kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäviksi kohteiksi on Suomenlinnan lisäksi merkitty Vallisaari ja Kuninkaansaari. Suomenlinnaan ollaan laatimassa asemakaavaa, jossa sen asema maailmanperintökohteena on lähtökohtana. Linnoituslaitteet otetaan kaavoituksessa huomioon sopimalla niistä Museoviraston kanssa. Kaupunginhallituksen mielestä Suomenlinnan alue tulee rajata vuoden 1993 kohdeluettelon mukaisesti.
Vartiosaaren osalta Museovirasto ei ole ottanut huomioon kaupunginhallituksen esittämää kantaa, jonka mukaan saarta ei tule osoittaa valtakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi muutoin kuin rannan huvilavyöhykkeen osalta. Yleiskaava 2002:ssa Vartiosaari on merkitty selvitysalueeksi. Saaren toimintoja on tarpeen kehittää, mutta samalla sen arvokas huvilakulttuuri on tarkoitus säilyttää. Kaupunginhallitus esittää edelleen, että Vartiosaarta ei sisällytettäisi tarkistettuun kohdeluetteloon.
Kruununhaka kuului kokonaisuutena 1993 luetteloon, ja kaupunginhallitus ei pitänyt aikaisemmassa lausunnossaan sen poistamista valtakunnallisesti merkittävien kohteiden luettelosta perusteltuna. Museovirasto ei kuitenkaan ole ottanut tätä huomioon. Kaupunginhallitus esittää edelleen Kruununhaan ottamista mukaan kohdeluetteloon.
Luettelon ulkopuolelle on edelleen jäänyt entinen Volvo Auto Oy:n toimitalo, jonka kaavoitusprosessiin kohteen valtakunnallinen arvo on vaikuttanut merkittävästi. Lisäksi tulee huomata, että rakennuksen säilymiseen vaikutti merkittävästi Museoviraston kanta siitä, että rakennus on valtakunnallisesti merkittävä. Kaupunginhallitus pitää perusteltuna kohteen sisällyttämistä valtakunnallisesti merkittävien kohteiden luetteloon.
Aikaisempi Itä-Helsingin kartanot ja huvilasaaret on nyt nimetty uudelleen Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus -nimiseksi aluekohteeksi. Koska kyseiseen kokonaisuuteen kuuluu myös huomattavia kartanoita, kaupunginhallitus esittää, että nimi kuuluisi Helsingin höyrylaivareittien kartanot ja kesähuvila-asutus. Kohteen sisältämien Tullisaaren, Stansvikin ja Herttoniemen kartanon aluerajausta on muutettu edellisen lausuntokierroksen jälkeen. Herttoniemen kartanon rajausta tulisi kuitenkin edelleen tarkistaa siten, että kartanon alue ulottuu mereen saakka. Aluekohteeseen ei ole edelleenkään sisällytetty Degerön kartanoa, kuten kaupunginhallitus edellisellä lausuntokierroksella esitti. Rakennustaiteellisesti merkittävä kartano on harvinaisen hyvin säilynyt alkuperäistä vastaavassa asussaan ja on lisäksi erinomaisesti säilyttänyt alkuperäisen suhteensa ympäröivään maisemaan. Kaupunginhallitus esittääkin kartanoa sisällytettäväksi höyrylaivareittien kartanot ja kesähuvilat -kokonaisuuteen.
Muut Museoviraston tekemät muutokset
Valtakunnallisesti
arvokkaimmiksi pääkaupunkiseudun 1. maailmansodan linnoitteiksi on
Helsingin osalta valittu yksitoista parhaiten säilynyttä tyypillistä tai
harvinaista tai muuten ainutlaatuista kohdetta. Näistä aluekohteista Kivikossa
on jo rakennettu osalle alueesta kerrostaloalue, jonka suunnittelussa linnoituslaitteet
on otettu huomioon. Myös Mustavuoreen on Yleiskaava 2002:ssa osoitettu uusi
asuinalue. Museovirasto on laajentanut Mustavuoren linnoitusalueen rajausta verrattuna
aiempaan luonnokseen. Aiempien Museoviraston antamien tietojen mukaan
suunnitellulla asuinalueella sijaitsee ainoastaan ammusvarasto ja tykkiteitä.
Ne on alueen suunnittelussa otettu huomioon. Santahaminan ja Suomenlinnan
linnoitteita on käsitelty lausunnossa aiemmin.
Käpylän länsiosan pientaloalue on sisällytetty kohdeluetteloon (kohdenimi: Käpylän puutaloalueet ja Käärmetalo). Käpylän länsiosaan, sisältäen myös Käärmetalon, on juuri laadittu asemakaavan muutosehdotus, jossa suojeluarvot on otettu huomioon.
Lopuksi kaupunginhallitus pitää epäkohtana sitä, että avoin yhteistyö kohdeluetteloa valmisteltaessa ei ensimmäisen lausuntokierroksen jälkeen ole toteutunut aiemmassa lausunnossa esitetyllä tavalla. Sama koskee mahdollista valmisteltavana olevaa tulkintaohjetta valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen huomioon ottamisesta kaavoituksessa. Lisäksi lausunnolle toimitetusta luettelosta puuttuu vaikutusten arviointi.
Kirje Museovirastolle ja pöytäkirjanote kaupunginmuseolle, kiinteistövirastolle, rakennusvalvontavirastolle, ympäristökeskukselle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
Makkonen Leena, rakennussuojelu, puhelin 310 37262
Karisto Maria, maisemakulttuuri, puhelin 310 37211
Kuokkanen-Suomi Liisa, linnoituslaitteet, puhelin 310 37225
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |