HELSINGIN
KAUPUNGINHALLITUS
ESITYSLISTA
2 - 2008
|
|
|
|
Kokousaika |
14.1.2008 klo 16 |
Kokouspaikka |
Kaupungintalo, Khn
istuntosali |
|
|
|
|
Asia |
|
Sivu |
KAUPUNGINJOHTAJA
1 |
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta |
1 |
2 |
Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano |
2 |
3 |
Asuntotuotantotoimikunnan eräiden rakennuskohteiden rahoittaminen |
3 |
4 |
Eräiden hankkeiden rahoitus innovaatiorahaston varoilla |
5 |
5 |
Vaalivalmistelutoimikunnan jäsenen valinta |
34 |
6 |
Rakennusrahasto-osuuden maksaminen Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalolle |
35 |
7 |
7.1.2008 pöydälle pantu asia |
37 |
RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI
1 |
Lausunto Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle Nurmijärven kunnan, Hyvinkään Veden ja Riihimäen kaupungin ympäristölupahakemuksista |
39 |
2 |
Esitys määräaikaisen hoitajan määräämiseksi MetropoliLab-liikelaitoksen toimitusjohtajan virkaan |
45 |
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI
1 |
Malmin tontin 38165/5 asemakaavan muuttaminen (nro 11722) |
47 |
2 |
Suurmetsän katualueen (osa Kalliotietä) asemakaavan muuttaminen (nro 11724) |
50 |
3 |
Laajasalon uuden kauppakeskuksen suunnittelua varten tehdyn varauksen jatkaminen Citycon Oyj:lle, Kesko Oyj:lle ja Helsingin Osuuskauppa Elannolle |
53 |
4 |
Fallpakan kehitysvammaisten ryhmäkodin hankesuunnitelman hyväksyminen |
55 |
5 |
Mellunkylän lastenkodin uudisrakennuksen hankesuunnitelman hyväksyminen |
57 |
6 |
Rakennusteollisuus RT ry:n kirje tontinvarauksista Asuntotuotantotoimistolle |
61 |
KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA
KJ Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Rautavan (varalla Hakola) ja Malisen (varalla Pajamäki) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.
TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
KJ Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.
ASUNTOTUOTANTOTOIMIKUNNAN ERÄIDEN RAKENNUSKOHTEIDEN RAHOITTAMINEN
Khs 2007-2716
Asuntotuotantotoimikunta esittää
(5.12.2007), että asuntotuotantorahaston varoista myönnettäisiin
päätösehdotuksen mukaiset lainat.
Helsingin Asumisoikeus Oy / Kuusama on Viikkiin 30.3.2007 valmistunut 50 kerrostaloasuntoa sisältävä asumisoikeuskohde, jonka lopullinen hankinta-arvo on 7 475 319 euroa. Korkotukilainalla on rahoitettu 6 355 000 euroa ja asumisoikeusmaksuilla 1 118 000 euroa. Rakennuskustannusten nousun vuoksi tarvitaan kaupungin primäärilainaa 22 319 euroa.
Helsingin Asumisoikeus Oy / Paatsama on Viikkiin 30.3.2007 valmistunut 53 kerrostaloasuntoa sisältävä asumisoikeuskohde, jonka lopullinen hankinta-arvo on 8 075 808 euroa. Korkotukilainalla on rahoitettu 6 831 700 euroa ja asumisoikeusmaksuilla 1 205 600 euroa. Rakennuskustannusten nousun vuoksi tarvitaan kaupungin primäärilainaa 38 508 euroa.
Primäärilaina on kaupungin myöntämää lainaa, jonka korko on tällä hetkellä
5,1 prosenttia ja joka lyhennetään 36 vuoden annuiteettitaulukon mukaisesti.
Korkotukilainan enimmäislaina-aika on 41 vuotta ja lainansaajan perusomavastuukorko 3,5 %. Korkotukilainan määrä on enintään 85 % rakennus- ja tonttikustannuksista.
Kj toteaa, että kaupunginvaltuuston 11.12.1996 perustamassa asuntotuotantorahastossa on lainojen myöntämiseen tarkoitettuja varoja 34,2 milj. euroa.
KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää asuntotuotantorahaston varoista primäärilainaa seuraavasti:
|
Primäärilaina euroa |
|
|
Helsingin Asumisoikeus Oy/ Kuusama |
22 319 |
Helsingin Asumisoikeus Oy/ Paatsama |
38 508 |
|
|
Yhteensä |
60 827 |
Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa asuntotuotantotoimiston laatimaan kaupungin puolesta primäärilainojen velkakirjat kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen vahvistamien ehtojen mukaisesti.
Pöytäkirjanote asuntotuotantotoimikunnalle ja -toimistolle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.
Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329
ERÄIDEN HANKKEIDEN RAHOITUS INNOVAATIORAHASTON VAROILLA
Khs 2007-2664, 2007-2637, 2007-2388, 2007-2378, 2007-2427, 2007-2481, 2007-2379, 2007-2387, 2007-884, 2007-2373, 2007-2348, 2007-740, 2007-850
Kj toteaa, että Helsingin kaupungin innovaatiorahasto perustettiin Kvston päätöksellä 19.6.2002 ja sen peruspääomaksi siirrettiin vuoden 2001 tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä 16 818 792,65 euroa. Rahaston sääntöjen mukaan sen tarkoituksena on Helsingin osaamisperustan vahvistaminen yhteistyössä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa. Varoja käytetään rahaston tarkoituksen mukaisten joko kaupungin toimesta tai yhteistyössä muiden osapuolien kanssa toteutettavien tulevaisuuden elinkeinoperustaa luovien investointihankkeiden ja projektien rahoitukseen.
Innovaatiostrategian toteutukseen liittyen alla on kuvattu ne hankkeet, joille esitetään vuodelle 2008 jatkorahoitusta tai rahoituksen aloittamista innovaatiorahastosta:
Jatkorahoitushankkeet:
1
Forum Virium Helsinki
Forum
Virium Helsinki on toiminut kaksi vuotta. Toiminta on saavuttanut sille
asetetut tavoitteet. Vuoden 2007 aikana ovat käynnistyneet merkittävät julkisen
sektorin palvelukehityshankkeet yhteistyössä Helsingin kaupungin eri hallintokuntien
kanssa.
Kahden
toimintavuoden jälkeen Forum Virium Helsinki on vakiinnuttamassa asemaansa ja
toiminta-agendaansa. Forum Virium Helsingin rooli yritysten ja julkistahojen
yhteishankkeiden toteuttajana sekä käyttäjätarvelähtöisten empiiristen
tutkimus- ja kehitysympäristöjen rakentajana vahvistuu.
./. Liitteeseen 1, Forum Virium Helsinki –jatkorahoitushakemus
vuodelle 2008, sisältyvässä vuoden 2008 toimintasuunnitelmassa kuvataan Forum Viriumin
Helsingin toiminnan painopistealueet kaikilta toimintasektoreilta. Toimintasuunnitelmassa
on esitetty mm. tulevaisuushankkeet, kehitysohjelmat ja verkoston kehittämishankkeet.
Kaupunginhallituksen
päätöksen mukaisesti Helsinki varaa Forum
Virium Helsingin toimintaan vuosittain 600 000 – 800 000 € rahoituksen.
Vuonna 2007 kaupunki on osoittanut Forum Virium Helsingin toimintaan
700 000 €.
Viitaten
toiminnan tuloksellisuuteen ja aikaisempaan päätökseen Forum Virium Helsinki
hakee Helsingin kaupungin innovaatiorahastosta 700 000 € suuruista
rahoitusta vuodelle 2008.
Hankkeen hallinnoija on Radio- ja televisiotekniikan tutkimus RTT Oy
2
Digitaalisten sisältöjen ja palvelujen pk-yritysten kehittämispalvelu
-projekti
Forum Virium
Helsingin (FVH) yhteydessä on toiminut 1.9.2005 kokeiluna alkanut Helsingin
kaupungin elinkeinopalvelun digitaalisten sisältöjen ja palvelujen pk-yritysten
kehittämispalvelu-projekti. Innovaatiorahastosta on varauduttu noin viiden
vuoden rahoitukseen.
Toiminnan
painopisteet 2008:
Projekti toimii
kahta väylää:
1 Forum Virium Helsingin pk-kumppanuusohjelman
isäntänä: pk-pooli, pk-yritysjäsenyys, verkottaminen
2 Culminatum Oy:n hallinnoiman Uudenmaan
Digitaaliset sisällöt – osaamiskeskuksen yhteistyökumppanina ja Kasvuvalmennuksen
osarahoittajana
Molempia väyliä jatketaan vuonna 2008 kehittäen toimintaa mahdollisuuksien
mukaan.
Erityisiä kehitystavoitteita vuodelle 2008 ovat
– FVH pk-kumppanuusohjelman
pk-poolista kytketään innovatiivisia pk-yrityksiä aktiivisesti FVH:n
kehitysohjelmiin mm. hankekohtaisten palveluideointikilpailujen kautta
– FVH:n
kehityshankkeissa kunnostautuneita pk-yrityksiä kehotetaan hakemaan FVH:n
pk-yritysjäseniksi. Kolmen syksyllä 2007 valitun pk-yritysjäsenen joukkoa kasvatetaan
korkea laatutaso säilyttäen siten, että vuoden 2008 alusta pk-yritysjäseniä
olisi viisi ja vuoden 2009 alusta enintään kymmenen.
– FVH:n
pk-yritysjäsenet verkostetaan kiinteään yhteistyöhön muun jäsenistön kanssa
– Kasvuvalmennusta
kehitetään siten, että se kattaa metropolialueen lisäksi koko Uudenmaan ja sen
rahoitukseen osallistuu Helsingin kaupungin lisäksi muu Uusimaa
– Edistetään
osaltaan sitä, että kansallinen Digitaaliset sisällöt –klusteri järjestää
tehokasta kansainvälistymiskoulutusta kasvuyrityksille
Uudet avaukset
Pk-yritysten
nopealle kasvulle on useimmiten välttämätöntä riittävän tehokas pääomahuolto
eli riskirahoituksen saaminen nopeaan tuotekehitykseen ja tehokkaaseen
markkinointiin. Usein pk-yritysten kasvua helpottaisi olennaisesti, jos niille
olisi tarjolla myös kunnollinen fyysinen toimintaympäristö.
Vuonna 2008 projekti ryhtyy, mikäli siihen saadaan tarvittavat resurssit, erityistoimiin sekä metropolialueen digitaalisten sisältöjen ja palvelujen kasvuyrityksien pääomahuollon että toimintaympäristön kehittämiseen.
./. Liitteenä 2 Digitaalisten sisältöjen ja palvelujen pk-yritysten kehittämispalvelu -projektin vuoden 2008 toiminta- ja taloussuunnitelma
Hankkeen hallinnoija on talous- ja suunnittelukeskuksen elinkeinopalvelu. Innovaatiorahastosta vuodelle 2008 haettava rahoitus hankkeen kustannuksiin on 550 000 euroa.
3
Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020
Urbaanin
senioriväestön terveydenhoitopalveluiden ja -prosessien
sekä asuin- ja
hoitoympäristön kehittäminen
Hanke koostuu Teknillisen korkeakoulun tutkimusprojekteista, joiden tavoitteet on asetettu Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyssektorin tulevista kehitystarpeista. Projektien tutkimusaiheet liittyvät palvelumallien kehittämiseen ja tehostamiseen sekä tilasuunnitteluratkaisujen ja teknologioiden kehittämiseen ja soveltamiseen.
Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020 –hankkeessa on neljä toisiaan täydentävää osaprojektia
– IKU –Ikäihmisten kuntouttavat hoito- ja toimintaympäristöt –projekti
– LITE
– Life Quality Improvement through Technologi
–projekti
– AAPINEN – Auttavan Automaation Pilotointi –projekti
– KUTRI – Kustannustehokas senioriasuminen –projekti.
Projektien kesto on keskimäärin kolme vuotta. Projektit ovat käynnistyneet vuoden 2006 aikana ja hankkeita jatketaan vuonna 2008.
./. Liitteenä 3 Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020 –hankkeen vuoden 2008 toimintasuunnitelma sekä tilannekatsaus ja varojen käyttö vuodelta 2007.
Hankkeen hallinnoija on Teknillinen korkeakoulu/Sotera,
Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti.
Innovaatiorahastosta vuodelle 2008 haettava rahoitus hankkeen kustannuksiin on
214 600 euroa. Lisäksi esitetään,
että vuonna 2007 käyttämättä jäänyt rahoitusosuus, 120 100 euroa, saadaan
käyttää hankkeen vuoden 2008 kustannuksiin.
4
Kohtaamispaikka@lasipalatsi
Kaupunginkirjasto toteaa mm., että vuoden 2008 aikana kohtaamispaikka@lasipalatsi -hanketta kehitetään edelleen yhteistyössä kaupungin eri virastojen ja yritysten kanssa verkkopalvelujen esittely- ja kehittämispaikkana. Saatujen kokemusten perusteella tullaan painottamaan erityisesti markkinointia ja kehittämisosaamista. Toiminta perustuu kaupungin yhteisstrategiaan.
Varoilla maksetaan
kohtaamispaikka@lasipalatsin vuokra sekä neljän henkilön henkilöstömenot.
Kaupunginkirjasto jatkaa osaltaan kohtaamispaikka@lasipalatsi–hankkeen
toiminnan koordinointia ja vastaa muista kustannuksista. Yhteistyötä jatketaan
myös Lasipalatsin Mediakeskuksen kanssa. Tavoitteena on edelleen löytää
Kohtaamispaikalle myös ulkopuolisia toimijoita, joilta peritään tilojen
käytöstä vuokraa.
./. Liitteenä 4 kohtaamispaikka@lasipalatsi -hankkeen vuoden 2008 toimintasuunnitelma, tilannekatsaus toiminnasta sekä selvitys vuoden 2007 varojen käytöstä.
Hankkeelle myönnettiin vuonna 2007 innovaatiorahastosta 249 000 euroa.
Kaupunginkirjasto esittää, että kaupungin innovaatiorahastosta myönnetään vuodeksi 2008 Kohtaamispaikan toimintaa varten 305 000 euroa, josta vuokran osuus on n. 147 000 euroa. Lisäksi esitetään, että vuonna 2007 käyttämättä jäänyt rahoitusosuus, 11 500 euroa, saadaan käyttää hankkeen vuoden 2008 kustannuksiin.
Lisäksi
kaupunginkirjasto esittää, että vuoden 2008 loppupuolella arvioidaan hankkeen
jatko ja sen edelleen kehittäminen.
5
Innovaatio- ja
osaamiskeskus Kustaankartanon vanhustenkeskuksen yhteyteen
(INNO-Kusti –hanke)
Kustaankartanossa
toteutettava INNO-Kusti hanke on 5-vuotinen kehittämishanke, jossa sekä
testataan erilaisia geroteknologisia sovelluksia että kehitetään
hoitokäytäntöjä vanhusten hoidon tueksi. Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa
ja uusia käytäntöjä, joilla voidaan helpottaa vanhustenhuollossa tehtävää
työtä, sekä lähtökohtaisesti lisätä hoidon laatua ja kustannusvaikuttavuutta.
Kustaankartanon vanhustenkeskuksesta kehitetään osaamis- ja innovaatiokeskus,
joka palvelee Helsingin kaupungin muita hoitoyksiköitä niin avo- kuin laitospuolella
yli sektorirajojen.
Hankkeesta esitetyn tilannekatsauksen mukaan InnoKusti -hanke on edennyt
suunnitellun aikataulun mukaisesti. Syksyn 2007 aikana analysoitiin suunnittelu-
ja pilottivaiheen tulokset ja siirrytään laajamittaiseen toimintavaiheeseen.
Osaprojektien toteutumisesta:
Turvallisesti
aktivoivaan arkeen -projektissa on tavoitteena hoitotyön kehittäminen
asukasturvallisuuden alueella turvamattoa avuksi käyttäen. Ensimmäisessä
vaiheessa on kartoitettu asukasturvallisuuteen liittyviä tekijöitä ja luotu
monistettavissa oleva yleispätevä hoitotyön malli, johon turvamaton käyttö on istutettu
oleelliseksi osaksi. Samalla on testattu turvamaton käytettävyyttä Kustaankartanon
A-osaston hoitoyksikössä 1a. Toisessa vaiheessa selvitetään matonkäyttöön liittyvän
hoitotyön mallin levittämistä ja juurruttamista sekä vaikuttavuutta. Projektin
ensimmäinen vaihe käynnistyi 18.12.2006 ja päättyy joulukuussa 2007. Toinen
vaihe käynnistyy 1.1.2008 ja päättyy 2010.
Askelturva
-projekti (tunnistava lattia) jakautuu seuraaviin vaiheisiin:
A) lattian tuotekehitys ja tekninen testaus
B) hoitotyön toimintatapojen kehittäminen
C) vaikuttavuuden analysointi
Projektin tavoitteena on tutkia uuden teknologian vaikuttavuutta asiakasturvallisuuteen,
toimintakykyyn ja henkilöstöresursointiin sekä selvittää sen kustannusvaikuttavuutta.
Projektin A-vaihe käynnistyi joulukuussa 2006, jolloin anturikalvolattia
asennettiin Kustaankartanon vanhainkodin A-osaston kahteen asukashuoneeseen.
Vuoden 2007 aikana on testattu järjestelmän toimivuutta loppukäyttäjänäkökulmasta.
Lattian kyky tunnistaa liikettä ja kaatumista on projektissa todettu riittäväksi.
Kaatumisesta hälyttävän tietokonesovelluksen herkkyyteen ja tarkkuuteen
tarvitaan syksyn 2007 aikana lisäsäätöjä.
Projektin B-vaihe käynnistyy syksyn 2007 kuluessa. Askelturva
-projektissa hyödynnetään TAA -projektin kehittämää hoitotyön mallia.
Projektin C-vaihe käynnistyy keväällä 2008. Älylattiajärjestelmän vaikuttavuusselvitys
tehdään Kustaankartanon G-osastolla, johon anturikalvolattia asennettu koko
osastolle (kolme kerrosta, n. 60 asukasta). Vaikuttavuuden mittausta varten
tarvittava ensimmäinen RAI -tiedonkeruu (baseline) on tehty syyskuussa 2007.
Alkutilannekartoitus kaatumistapahtumista käynnistyi 15.10.2007. Projektin
C-vaihe päättyy 2010.
InnoÄäni
-projektissa selvitetään hoitajien viriketyökaluksi tarkoitetun ääniohjelmakonseptin
(Sävelsirkku -järjestelmä) käyttöönottoprosessin keskeisiä tekijöitä sekä
kehitetään käyttömalleja juurruttamista ja jatkolevitystä varten. Projektin
ensimmäisen osan toimintavaihe käynnistyi maaliskuussa 2007 ja päättyy 2008,
levittämistä ja juurruttamista testataan 2008–2009.
Interaktiivisuudella
Itsenäisyyttä ja Toimintakykyä Arkeen -projektissa (IITA -projekti)
kehitetään interaktiivista eli vuorovaikutteista TV-palvelua kuntoutusyksiköstä
kotiutuvalle kaupungin kotihoidon asiakkaalle ja samalla tutkitaan palvelun
vaikuttavuutta asiakkaan toimintakykyyn ja terveys- ja sosiaalipalvelujen
käyttöön. Vuorovaikutteinen palvelu on reaaliaikaisen kaksisuuntaisen kuva- ja
puheyhteyden välityksellä tarjottua palvelua, jossa on mahdollista olla samanaikaisesti
yhteydessä kaikkiin suljetun yhteyden piirissä oleviin henkilöihin. Palvelu
toimii Kustaankartanon vanhustenkeskuksen kotiinkuntoutusyksikkö Kuntokartanon
osastolta käsin, jonne asiakas voi halutessaan olla yhteydessä kotipäätteeltään.
Projektin keskeinen tavoite on tukea asiakkaan kotiutumista ja kotona
selviytymistä tarjoamalla hänelle mahdollisuus osallistua ryhmämuotoiseen
toimintaan, kuten esimerkiksi fysioterapeutin ohjaamiin liikuntatuokioihin,
sekä saada yksityisesti ohjausta ja neuvontaa sairaanhoitajalta terveyteen ja
toimintakykyyn liittyvissä asioissa. Projektissa on yhtäaikaisesti mukana
kymmenen asiakasta, joista kukin on palvelun piirissä enintään kuuden kuukauden
ajan.
Projektissa tulee sen kahden ja puolen toimintavuoden aikana olemaan
asiakkaita yhteensä kolmekymmentä henkilöä. InnoKusti -hankkeen yhteistyökumppaneina
projektissa toimivat Helsingin kaupungin kotihoito, Lupaava-hanke ja TDC Song
Oy. IITA -projektin suunnitteluvaihe alkoi helmikuussa 2007 ja toimintavaiheeseen
on määrä siirtyä joulukuussa 2008. Projekti jatkuu vuoden 2009 loppuun.
./. Liitteenä 5 Innovaatio- ja osaamiskeskus Kustaankartanon vanhustenkeskuksen yhteyteen –hankkeen tilannekatsaus, talousraportti vuodelta 2007 sekä kustannusarvio vuodelle 2008.
Hankkeen hallinnoija on sosiaalivirasto.
Innovaatiorahastosta vuodelle 2008 haettava rahoitus hankkeen kustannuksiin on
746 000 euroa. Lisäksi esitetään,
että vuonna 2007 käyttämättä jäänyt summa, 59 400 euroa, saadaan käyttää
vuonna 2008 hankkeen rahoitukseen.
6
Yhteistyö Teknillisen
korkeakoulun ja Helsingin kaupungin välillä/
Innovatiivinen
kaupunki® –ohjelma 2006-2010
Hankeyhteistyön tausta
Innovatiivinen kaupunki® on Helsingin kaupungin ja TKK:n vuonna 2001 käynnistämä kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on innovatiivisuuden lisääminen ja kestävää urbaania kehitystä tukevien innovaatioprosessien käynnistäminen Helsingin seudulla.
Tavoitteeseen pyritään Helsingin kaupungin ja TKK:n organisaatioiden välistä poikkitieteellistä ja sektorirajat ylittävää vuoropuhelua lisäämällä sekä käynnistämällä pääkaupunkiseudun kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta merkittäviä, synergisistä t&k -projekteista koostuvia tutkimushankekokonaisuuksia.
Innovatiivinen kaupunki®
-ohjelman toiminta ja tulokset vuonna 2007
Kuluvalla kaudella ohjelmassa on keskitytty hankeyhteistyön täysimittaiseen
käynnistämiseen. Vuonna 2006 käynnistyneen Ikääntyvät kaupunkilaiset 2002
-hankkeen tuloksellisuutta on edistetty verkostoitumistilaisuuksia organisoimalla.
Samalla on valmisteltu kolmea uutta tutkimushanketta sekä kehitetty uusien
projekti-ideoiden hakumenettelyä. Lokakuuhun mennessä Ikääntyvät kaupunkilaiset
2020 –hankkeen lisäksi on saatu käyntiin kaksi uutta hankekokonaisuutta;
Tulevaisuuden joukkoliikenne ja Vetovoimainen urbaani asuminen. Kestävä rakentaminen
hankkeen valmistelua jatketaan.
Innovatiivinen kaupunki® -ohjelman toiminta ja tavoitteet 2008
Innovatiivinen kaupunki® –ohjelman vuoden 2008 päätavoitteena on hankeyhteistyön ja sen toimintamallin vakiinnuttaminen. Kansainvälisen yhteistyön osalta tullaan keskittymään verkostoitumisen lisäämiseen erityisesti hanketeemojen osalta. Toiminnan suunnittelussa tullaan huomioimaan TKK:n kehitys osana uutta innovaatioyliopistoa ja sen tuomat haasteet ja mahdollisuudet ohjelmatyölle. Viestintää tullaan kehittämään uudelle tasolle sekä määrällisesti että sisällön osalta. Tavoitteena on että ohjelman verkosto-organisaatio tulee edelleen kasvamaan tulevalla kaudella ja sen toimintaa tullaan jatkuvasti kehittämään. Ohjelman suunniteltu budjetti vuodelle 2008 on 189 271 euroa.
Innovatiivinen
kaupunki® –ohjelma hakee Helsingin kaupungin innovaatiorahastolta 81 000
euroa vuodelle 2008. Lisäksi anotaan siirrettäväksi vuodelle 2008 vuoden 2007
ylijäämä 14 100 euroa.
Tulevaisuuden joukkoliikenne -hanke
Hankkeen tavoitteet
Tulevaisuuden
joukkoliikenne –hanke koostuu neljästä Teknillisen korkeakoulun projektista,
joissa selvitetään mm. liikenteen ja maankäytön vuorovaikutuksen ja
yhdyskuntarakenteen merkitystä liikkumisen valintoihin, etsitään keinoja
joukkoliikennepalvelujen laadun parantamiseksi sekä tutkitaan raideliikenteen
investointien vaikutuksia alueiden elinvoimaisuuden kehittymiseen. Joukkoliikenneteeman
aihekokonaisuudet ovat jatkoa Helsingin kaupungin ja YTV-alueen aiemmille
maankäytön ja liikennejärjestelmän vuorovaikutusta selvittäneille
tutkimushankkeille, Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen vyöhyketarkasteluille
sekä liikenne- ja viestintäministeriön päättymässä olevalle joukkoliikenteen
tutkimusohjelmalle (JOTU).
Hankekokonaisuus luo
uusia mahdollisuuksia, työvälineitä, menetelmiä ja yhteistyömuotoja
joukkoliikenteen suunnittelun ja tutkimuksen käytännön yhteistyöhön Helsingin
kaupungin ja TKK:n välillä.
Tulevaisuuden
joukkoliikenne –hankkeessa on neljä projektia, jotka ovat kestoltaan noin
kolmevuotisia ja joiden kaikkien tavoitteena on alkaa vuonna 2007.
Hankekokonaisuuden koordinoinnista vastaa TKK:n Liikennelaboratorio.
Tulevaisuuden
joukkoliikenne –hankkeessa kuuluvat UrbanZone,
AIJO, Ubikyyti ja RaVaLi –projektit.
Toimintasuunnitelma vuodelle 2008
– Uusien hankkeiden käynnistäminen
– Osallistuminen Innovatiivinen kaupunki® –ohjelman vuosiseminaarin suunnitteluun
– Osallistuminen hankkeen käynnistysseminaarin suunnitteluun
– Osallistuminen hankkeen suunnittelukokouksiin
– Innovaatiorahastolle toimitettavan raportin valmistelu kaksi kertaa vuodessa
Tulevaisuuden
joukkoliikenne –hanke hakee Helsingin kaupungin innovaatiorahastolta vuodelle
2008 yhteensä 105 000 euroa. Lisäksi anotaan siirrettäväksi vuodelle 2008
vuoden 2007 ylijäämä 75 000 euroa
Vetovoimainen urbaani asuminen -hanke
Hankkeen kokonaistavoitteena on kehittää ja edistää urbaanin asumisen vetovoimaisuutta uusien asumiskonseptien palvelujen paremman saavutettavuuden ja kaupunkisuunnittelua palvelevan uudenlaisen paikkatietometodologian avulla.
Hankkeen sisältöön ovat vaikuttaneet muun muassa Helsingin viimeisin asunto-ohjelma ja kaupungin virastojen edustajien kanssa käydyt keskustelut. Samalla hanke rakentuu TKK:n Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksessa (YTK) jo pidempään harjoitetulle asumistutkimukselle ja tietämykselle. Kussakin projektissa on omat kumppaninsa.
Vetovoimainen
urbaani asuminen –hanke hakee Helsingin kaupungin innovaatiorahastolta vuodelle
2008 yhteensä 160 000 euroa.
Kestävä rakentaminen -hanke
Hankkeen yleistavoitteena on käynnistää kestävään rakentamiseen liittyviä projekteja, jotka ovat sekä merkittäviä että ajankohtaisia Helsingin näkökulmasta. Helsingin rakentamisen keskeisin painopistealue on vanhojen tuulisilla ranta-alueilla sijaitsevien teollisuusalueiden muuttaminen asumis- ja työpaikka-alueiksi. Toinen globaalistikin tärkeä kehittämisalue on vanhan kiinteistökannan ekologisuuden parantaminen kannan energian kulutusta alentamalla.
Kestävä rakentaminen –hankkeeseen sisältyy tällä hetkellä kaksi projektia
MeriJULKISIVU ja KesEn.
Projektien kesto on
kolme vuotta. Projektit eivät ole vielä käynnistyneet, koska projektien
kokonaisrahoitus ei ole vielä selvillä.
Kestävä rakentaminen
–hanke hakee Helsingin kaupungin innovaatiorahastolta vuodelle 2008 yhteensä 63
000 euroa. Lisäksi anotaan siirrettäväksi vuodelle 2008 vuoden 2007 ylijäämä 12
000 euroa.
./. Liitteenä 6 Innovatiivinen kaupunki® –ohjelman 2006 - 2010 jatkorahoitushakemus.
Hankkeen hallinnoija on Teknillinen korkeakoulu.
7
Kontulan
vanhustenkeskuksen innovaatiohankkeet
Sosiaalivirasto toteaa (15.11.2007) mm., että Kontulaan
rakennetaan vuosina 2007 - 2009 uusi vanhustenkeskus, jossa toimii
palvelukeskus, kaksi päivätoimintayksikköä ja 196-paikkainen vanhainkoti.
Hoidon taloudellisuutta ja laatua pyritään parantamaan uudistamalla prosesseja
sekä ottamalla käyttöön tietoteknisiä apuvälineitä ja uusia ratkaisuja.
Rakennuksen käyttöönotto ajoittuu vuoden 2009 loppuun.
Toukokuussa 2005
julkaistiin avoin ilmoitus, jossa pyydettiin yrityksiltä innovaatioehdotuksia
Kontulan uuden vanhustenkeskuksen toiminnan kehittämiseksi. Tutkittaviksi,
kehitettäviksi ja edelleen Kontulan vanhustenkeskuksen uudisrakennuksessa
toteutettaviksi valittiin mm. seuraavat innovaatiot: tunnistava matto/lattia,
biometriseen tunnistukseen perustuva ’avaimeton talo’ –konsepti, aktiivista
ryhmätoimintaa tukeva järjestelmä Sävelsirkku, henkilökunnan tekninen
oppimisympäristö Jokopaja ja osana talon sisustusta verhomallisto, jonka suunnittelussa
otetaan huomioon dementoituvan hahmottamiseen liittyvät häiriöt.
Innovaatioiden
lopullisessa valinnassa hyödynnetään Kustaankartanon vanhustenkeskuksen
Inno-Kusti –hankkeen testaustuloksia.
Innovaatioiden tavoitteena on
-
tukea
asukkaiden toimintakykyä
-
lisätä
asukkaiden ja henkilökunnan turvallisuutta
-
lisätä
sekä asumisviihtyvyyttä että henkilökunnan työhyvinvointia
-
säästää
henkilökunnan aikaa
-
lisätä
vanhuspalvelujen kiinnostavuutta
-
olla
esimerkkinä muille vanhainkodeille
-
toimia
Helsingin kaupungin ja Suomen imagon kehittäjänä kansallisesti ja
kansainvälisesti
./. Liitteenä 7 on ”Rahoitushakemus innovaatiorahastosta Kontulan vanhustenkeskukselle” innovaatiobudjetteineen.
Innovaatiorahastosta haetaan hankkeelle
250 000 euron rahoitusta vuodelle 2008. Lisäksi esitetään, että vuodelle 2007 myönnetystä käyttämättä
jääneestä rahoituksesta 30 000 euroa saadaan käyttää vuonna 2008 ja
30 000 euroa vuonna 2009.
Hankkeen hallinnoija on sosiaalivirasto.
8
Internetpohjaisen
puhelinpalvelujärjestelmän kehittämishankkeen jatkorahoitus
Kaupungin innovaatiorahastosta myönnettiin Helsingin
terveyskeskuksen terveysasemat -osastolle 200 000 euroa uuden
puhelinpalvelujärjestelmän kokeiluun vuonna 2006. Kokeilun tavoitteena on selvittää internet-pohjaisen
puhelinpalvelujärjestelmän toimivuutta ajanvarauksessa ja neuvonnassa. Yksityiskohtaisina
tavoitteina on selvittää voidaanko uudella tekniikalla varmistaa kaikkien
tulleiden kutsujen läpipääsy ja niihin vastaaminen. Lisäksi selvitetään nopeuttaako
puhelinjärjestelmä yhteydensaantia hoitoyksiköihin.
Järjestelmän koekäyttö oli tarkoitus toteuttaa valmiilla tuotteella ja laatia koekäytön perusteella mahdollinen tarjouspyyntö palvelujärjestelmän hankkimisesta. Kokeilun päätöstä valmisteltaessa tarjoutui järjestelmän toimittajaksi kaupungin puhelinpalveluista vastaava operaattori, jolla oli tarjota puhelinpalvelujärjestelmä ja siihen integroidut soittopyyntöjen käsittelysovellukset. Ne ovat kaupungin puhepalvelun lisäsovelluksia ja laajennuksia ja integroituvat saumattomasti Helsingin kaupungin puhepalveluratkaisuun.
Kokeilun käynnistyminen on viivästynyt terveyskeskuksesta riippumattomien, teknisten ongelmien takia ja pääsee alkamaan järjestelmän testauksella yhdellä terveysasemalla marraskuussa. Testauksen ja mahdollisten korjaustoimenpiteiden jälkeen kokeilu on tarkoitus toteuttaa kolmella terveysasemalla, yhdessä ruotsinkielisessä yksikössä ja hoitotarvikejakelussa.
Tähän mennessä myönnetystä summasta on käytetty ainoastaan 3 900 euroa terveysaseman ajanvaraus- ja neuvontatoiminnan asiantuntijan palkkaukseen puhelinpalvelujärjestelmän suunnitteluun toimittajan kanssa. Maksu toimittajalle tapahtuu vasta kokeilun jälkeen, joka tämän hetken tietojen mukaan on helmi-maaliskuussa vuonna 2008.
Terveyskeskus anoo innovaatiorahastolta jatkorahoitusta 200 000 euroa vuodelle 2008 puhelinpalvelujärjestelmän kokeilusta aiheutuviin kustannuksiin. Lisäksi esitetään, että vuonna 2007 käyttämättä jäänyt osuus, 196 100 euroa, saadaan käyttää vuonna 2008 hankkeen rahoitukseen.
Hankkeen hallinnoija on terveyskeskus.
9
”Hoitoa vailla mutta
vaikea hoitaa” - vaikeahoitoisiksi arvioitujen
henkilöiden
palvelutarvetta kartoittava hanke
Terveyskeskuksen psykiatriaosastolla tehtiin syksyllä 2005 selvitys, jossa kartoitettiin kaupungin eri hallintokuntien työntekijöiden käsityksiä psykiatrista hoitoa vailla olevien henkilöiden potentiaalisesta väkivaltaisuudesta. Mm. selvityksen perusteella päätettiin jatkaa hallintokuntayhteistyötä kyseisten henkilöiden tunnistamiseksi ja tarvittavan hoidon toteuttamiseksi. Samalla jatkotoimena sovittiin psykiatriaosaston hallinnoima hanke, jonka tehtävänä on asianmukaista psykiatrista hoitoa vailla olevien, vaarallisiksi koettujen ja psyykkisesti oirehtivien henkilöiden määrän kartoittaminen ja palvelutarpeen arvioiminen sekä työmuotojen kehittäminen em. henkilöiden hoitoon ohjaamiseksi.
Hoitoa vailla -
vaikea hoitaa –hankkeessa toteutettiin vuoden 2006 aikana asianmukaista
psykiatriasta hoitoa vailla olevien, vaaralliseksi koettujen ja psyykkisesti
oirehtivien henkilöiden määrän kartoittaminen sekä hoidon- ja palvelutarpeen
arviointi. Vuonna 2007 hankkeessa on keskitytty erilaisten kenttätyön
toimintamuotojen kehittämiseen kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden tavoittamiseksi,
hoidon toteuttamiseksi ja palveluihin kiinnittymiseksi.
Vuonna 2007 (22.10.2007 mennessä) hankkeeseen on otettu yhteyttä 79 eri
henkilön tilanteesta. Heistä lähes 50 on tavoitettu ja tavattu henkilökohtaisesti
hoidon- ja palvelutarpeen arvioimiseksi. Jalkautuva ja etsivä työote ns.
matalan kynnyksen periaatteella on osoittautunut hyödylliseksi ja tehokkaaksi
menetelmäksi kohderyhmän henkilöiden tavoittamisessa ja hoidon- ja
palvelutarpeen arvioinnissa. Se on myös ollut edellytys kohderyhmään kuuluvien
asiakkaiden hoitoon saamisessa ja hoidon toteuttamisessa. Hyvin syrjäytyneiden
moniongelmaisten henkilöiden hoito edellyttää joustavaa ja hyvää
viranomaisyhteistyötä ja sujuvaa yhteydenpitoa kolmannen sektorin kanssa, mitä
hankkeen alkuvuosina on rakennettu.
Hankkeen tavoitteena on vuonna 2008 vakiinnuttaa käyttöönotettuja
toimintatapoja pysyviksi toimintamalleiksi ja saada hankevakanssit hallintokuntien
pysyviksi vakansseiksi. Hankkeessa on voitu tavoittaa monin tavoin
syrjäytyneitä psyykkisesti sairaita ihmisiä, jotka eivät kykene käyttämään
tavanomaisia palveluja. Toimintamalli ja sen luovia sovelluksia hakeva työtapa
on tarkoitus kuvata, jotta sitä on mahdollista hyödyntää laajemmin
psykiatrisessa hoidossa. Yhteistyökumppaneista keskeisimpiä ovat Auroran
erityishoidon poliklinikka ja sosiaaliviraston Asunnottomien sosiaalipalvelut.
Terveyskeskus
esittää, että vuonna 2006 - 2007 toteutettua hoidon ulkopuolella olevien
potentiaalisesti väkivaltaisten potilaiden psykiatrisen hoidon saatavuuden
parantamiseen tähtäävää hanketta jatketaan vuonna 2008.
Hankkeen hallinnoija on terveysvirasto. Innovaatiorahastosta
vuodelle 2008 haettava rahoitus hankkeen kustannuksiin on 100 000 euroa.
Hankkeen hallinnoija on terveysvirasto.
10
Vanhusten
syrjäytymisen ehkäiseminen Helsingin kotihoidossa - lupaavien käytäntöjen
jalostamishanke
Hanke on yhteistyössä Helsingin
yliopiston Toiminnan teorian ja kehittävän
työntutkimuksen yksikön kanssa toteutettava 3-vuotinen kehittämis- ja
tutkimushanke (1.10.2006–30.09.2009). Tavoitteena on tunnistaa, arvioida ja edelleen
jalostaa vanhustenhuollon
lupaavia käytäntöjä ja ottaa niitä kokeilun jälkeen laajasti käyttöön Helsingin
kotihoidossa. Hankkeeseen valittiin 70 ehdokkaasta yhteensä 10
kehittämisaluetta. Kullekin kehittämisalueelle on valittu omistajaryhmä, jossa
on kotihoidon edustajia, taustalla olevan toimintamallin kehittäjiä sekä
ohjaaja. Hankkeen väliraportti I sisältää tilannekatsauksen hankkeen toteutumisesta
(1.10.2006–31.5.2007) ja se on lähetetty kaupunginhallitukselle 14.7.2007.
Tällä hetkellä on menossa hankkeen kolmas vaihe eli lupaavien käytäntöjen jalostaminen levityskelpoisiksi sosiaalisiksi
inno-vaatioiksi. Jalostuslaboratorioistunnoissa omistajaryhmä ja
kehittämis-alueen ohjaaja analysoivat ja muokkaavat toimintamallia käyttäen
apu-na muun muassa ohjaajan hankkimaa kenttäaineistoa pilottitiimeistä.
Hankkeen tavoitteena on
31.3.2008 mennessä saada valmiiksi ja käytännössä testata uudet toimintamallit.
Tämän jälkeen projektiryhmä suunnittelee ja aikatauluttaa yhdessä kotihoidon
johtotiimin ja sosiaali-viraston yhdyshenkilön kanssa uusien toimintamallien
sulauttamisen kotihoidon toimintaan. Johtoryhmä valitsee ja hyväksyy
levitettävät toimintamallit ja uusien toimintamallien laaja käyttöönotto alkaa
syys-kuussa 2008.
Innovaatiorahastosta vuodelle 2008 haettava rahoitus
hankkeen kustannuksiin on 225 000 euroa.
Hankkeen hallinnoija on terveysvirasto.
11
Kotihoidon
”mobiilisairaanhoitaja” –kehittämishanke
Terveyskeskuksen
kotihoidon Mobiilihoitaja –kehityshankkeessa (16.10.2006 - 31.8.2007)
kehitettiin kotihoidon työntekijöiden työvälineitä ja –prosesseja asiakaskäynteihin
liittyvien tietojen keräämiseksi ja analysoimiseksi sekä kokeiltiin kotihoidon
asiakkaiden itsenäisesti kotona suorittamia mittauksia. Itsenäistä seurantaa
käyttävien asiakkaiden löytyminen on merkityksellistä kotihoidon niukkenevien
hoitajaresurssien oikean kohdennuksen varmistamiseksi ja hoidon riittävyyden
turvaamiseksi tulevaisuudessa entistä suuremmalle määrälle huonokuntoisia
asiakkaita.
Hankkeesta saatujen
kokemusten perusteella itse mittaaviksi asiakkaiksi sopisivat sellaiset henkilöt,
joiden muisti toimii ja, jotka tarvitsevat pelkästään verenpaineen,
verensokerin tai painon seurantaa tilapäisesti, esimerkiksi sopivan lääkityksen
löytämiseksi. Terveyskeskus esittää,
että kotihoitoon osoitettaisiin varat innovaatiorahastohankkeen jatkorahoituksena,
jotta asiakkaille voitaisiin hankkia soveltuvia käsipuhelimia BlueTooth
–yhteyksin, sekä portaali –toiminta, jonka keräämät tiedot voitaisiin
tulevaisuudessa siirtää suoraan asiakkaiden Pegasos –asiakirjoihin. Asiakkaille
tulisi myös kustantaa verkon ja portaalin käyttö. Mittareista olisi otettavissa
käyttöön verenpainemittari ja vaaka sekä verensokerimittari heti mittarin
teknisten ominaisuuksien varmistuttua. Asiakkaat käyttäisivät mittausvälineitä
lyhyen aikaa kerrallaan esimerkiksi kahden viikon seurannan ajan. Kotihoidon
tarve on puhelin sekä verenpainemittari 65 asiakkaalle ja puhelin sekä vaaka 65
asiakkaalle. Kustannukset käsipuhelimista ja mittalaitteista sekä portaalin
ylläpidosta ja kuukausittaisista käyttökustannuksista ovat 88 000 euroa.
Terveyskeskus esittää 88 000 euron rahoitusta
innovaatiorahastosta mobiilihoitaja -hankkeen jatkamiseksi vuonna 2008.
Hankkeen hallinnoija on terveyskeskus.
12
Terveellinen
kaupunginosa –kehityshanke 2008
Nelivuotinen Terveellinen kaupunginosa -hanke (2007–2011) kehittää asukkaiden terveyttä uudella tavalla edistävän asumis- ja elinympäristön. Forum Virium Helsingin kanssa toteutettavan hankkeen keskeisenä tavoitteena on luoda uudenlaisia keinoja terveyspalveluiden kysynnän hallintaan ja ohjaukseen sekä resurssien kohdentamiseen vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantamiseksi. Kehityshanke pyrkii tiiviiseen eri hallintokuntien väliseen yhteistyöhön sekä uusien ratkaisujen synnyttämisessä että niiden käytäntöön viemisessä. Hanke luo myös uudenlaisen alustan kuntasektorin, yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden väliselle yhteistyölle. Kehitystyön tuloksia tullaan monistamaan ja hyödyntämään laajasti Helsingissä sekä lisäksi kansallisesti ja kansainvälisesti.
Kehityshanke
rakentuu neljästä vaiheesta: valmistelu-, kehitys-, käyttöönotto- ja
monistusvaihe. Innovaatiorahasto rahoitti 200 000 euroa maksaneen hankeen
valmisteluvaiheen (Khs 2007 625 §, Khs 2007 943 §). Valmisteluvaiheen
(2/2007–11/2007) kustannukset muodostuivat pääosin valmisteluvaiheen tehtävien
kustannuksista ja terveyskeskuksen projektipäällikön palkka- ja henkilöstökuluista.
Valmisteluvaiheen keskeisimpiä tehtäviä ovat olleet living lab -kehitysalueen
eli terveellisen kaupunginosan valinnan valmistelu, laaja nykytila-analyysi valitusta
Herttoniemen kaupunginosasta, selvitys muista sisarhankkeista ja niiden
kytkeminen hankkeeseen, valmistelukierros yritysten kanssa ja toimijaverkoston
kokoaminen.
Joulukuun 2007 alussa käynnistyy kaksivuotinen hankkeen kehitysvaihe, jolloin hallintokuntien, yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyönä kehitetään ja työstetään uusia terveyden edistämisen asiakasratkaisuja.
Kehitysvaiheen arvioitu kokonaisbudjetti on 1–1,5 milj. euroa vuodessa. Terveyskeskus tulee budjetoimaan hankkeen kehitysvaiheen ensimmäiselle vuodelle 150 000 euroa. Rahoituksesta neuvotellaan lisäksi Sitran ja Tekesin sekä muiden kaupungin ulkopuolisten rahoittajien kanssa.
Terveyskeskus esittää 150 000 euron rahoitusta vuodelle
2008 innovaatiorahastosta terveellinen kaupunginosa -hankkeen kehitysvaiheelle.
Hankkeen hallinnoija on terveyskeskus.
./. Liitteenä 8 Terveyskeskuksen hankkeiden jatkorahoitushakemukset
13
Esitys
InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta vuonna 2008
Helsingin kaupungin
opetusvirasto osallistuu InnoSchool-tutkimushankkeen ensimmäisen osan
rahoitukseen aikavälillä 1.1.2007 – 30.6.2008 Tekesille ilmoittamansa
sitoumuksen mukaisesti yhteissummalla 50 000 € (+ alv 22 %).
Seuraavassa on
kuvattu lyhyesti hankkeen tavoite, yhteistyötahot, rahoitus ja eteneminen.
InnoSchool-hanke: Innovative
School Concept for the Future School
InnoSchool-konsortiohanke tutkii ja kehittää kouluja tavoitteenaan kehittää tulevaisuuden koulukonsepti. Hanke on jaettu kahteen vaiheeseen (1.1.2007–30.6.2008 ja 1.7.2008–31.12.2009), joihin haetaan rahoitus erikseen. Ensimmäinen vaihe tuottaa teoreettiset perusteet ja empiirisen tutkimustiedon, joiden pohjalta toisessa vaiheessa kehitetään tulevaisuuden koulu -konseptia ja testataan sitä esimerkkikouluissa.
Hankkeen tavoite
Hankkeessa luodaan edellytyksiä kehittää kouluja, jotka vastaavat tulevaisuuden haasteisiin kuten kykyyn oppia nopeasti muuttuvan työelämän tarpeisiin ja yhteiskunnan edellyttämiä taitoja. Suomalaisen koulujärjestelmän menestystekijänä on ollut vahvojen perusvalmiuksien tuottaminen kaikille tasa-arvoisesti. Tulevaisuuden koulussa korostuvat tämän lisäksi myös toisentyyppiset valmiudet kuten vuorovaikutustaidot ja oppimaan oppiminen. Näiden taitojen omaksuminen edellyttää oppimiskulttuuria, jossa oppijalla on aktiivinen rooli kysymysten asettamisessa, tiedon hankinnassa, valitsemisessa, työstämisessä ja tulosten esittämisessä yhteistyössä toisten oppijoiden, opettajien ja oppimisen ohjaajien kanssa. Tilat, erilaiset resurssit ja teknologia tukevat oppimisprosesseja, joissa oppijat työskentelevät aktiivisesti uuden tiedon tuottamiseksi yhteisöllisessä prosessissa. Teknologian aktiivinen hyödyntäminen asettaa haasteita opettajien osaamiselle, perinteiselle opetussuunnitelmalle, käytettävälle oppimateriaalille ja tilojen suunnittelulle ja kalustamiselle siten, että joustava yhteistyö on mahdollista. Tulevaisuuden oppimisympäristön suunnittelun tulisi lähteä oppijan tarpeisiin vastaamisesta, jolloin on mietittävä mm. koulun yhteistyötä muiden toimijoiden kuten lähialueen sosiaalitoimen ja kolmannen sektorin kanssa.
Koulua tutkitaan InnoSchool konsortiossa moniulotteisena fyysisten ja virtuaalisten oppimisympäristöjen yhdistelmänä, jota innovatiivinen tieto- ja viestintätekniikka vahvistaa ja jonka tavoitteena on tukea ympäristönsä asukkaiden elämänmittaista ja elämänlaajuista oppimista.
Konsortiohanke koostuu neljästä projektista: InnoArch, InnoPlay, InnoEdu ja InnoServe. Ne tutkivat kouluja kukin omista tieteellisistä näkökulmistaan:
– InnoArch: arkkitehtuuri ja yhdyskuntasuunnittelu - tilojen ja alueen merkitys ja suunnittelu oppimisen kannalta
– InnoEdu: kasvatustiede - opetuksen, opiskelun, oppimisen ja viestinnän prosessit tulevaisuuden koulussa
– InnoPlay: mediakasvatus - leikillisten oppimisympäristöjen tutkimus
– InnoServe: liiketaloustiede – palveluinnovaatioiden tutkimus, koulu ja opetus palveluna.
Projektien välinen synergia saavutetaan tieteellisen vuoropuhelun ja erityisesti samoissa esimerkkikouluissa tehtävän empiirisen tutkimuksen kautta. Hanke yhdistää tutkimuksen, käytännön toiminnan ja yritysten kanssa tapahtuvan kehittämisyhteistyön. Projekteja yhdistää myös yhteinen viitekehys koulujen toiminnan tutkimuksessa:
– formaali-informaali
– fyysinen-virtuaalinen
– globaali-paikallinen
– keskitetty-hajautettu.
InnoSchool näkee tulevaisuuden koulun kehittyvän koulu- ja luokkahuonekeskeisestä koulusta laajemmin koko ympäröivää lähiyhteisöä palvelevaksi oppimisympäristöksi, joka verkottuu myös kansainväliseen, globaaliin oppimisen yhteisöön.
Innovaatiorahastosta
haetaan hankkeen vuoden 2008 kustannuksiin 17 500 € (+ alv 22 %). Lisäksi,
koska Helsingin kaupungin vuoden 2007 rahoitusosuudesta 32 500 € ei ole
maksettu arvonlisäveroa, esitetään, että tämä puuttuva arvonlisävero 7 150
€ (22 % x 32 500 €) maksetaan keväällä 2008 tapahtuvan maksun yhteydessä.
./. Liitteenä 9 on Esitys InnoSchool- hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta vuonna 2008 ja tilannekatsaus InnoSchool-hankkeen toteutumisesta vuonna 2007
Hankkeen hallinnoija on Teknillinen korkeakoulu.
14
Langaton
laajakaistayhteys ja matkustajille avoin WLAN Helsingin
nivelraitiovaunuihin
Liikennelaitos
esittää, että kaupunginhallitus myöntää vuodelle 2008 innovaatiorahastosta 40 000 euroa (alv 0 %) projektille
”Langaton laajakaistayhteys ja matkustajille avoin WLAN Helsingin
nivelraitiovaunuihin”. Tämä on loppuosa 130 000 euron (alv 0 %) summasta, jonka
liikennelaitos anoi kaupungin innovaatiorahastolta vuosille 2007 ja 2008
ohjelmoidulle projektille. Kilpailutuksen jälkeen todellisiksi laitteistokustannuksiksi
muodostui 1 500 euroa / vaunu (alv 0 %). 80 vaunun varustaminen kyseisellä
tekniikalla maksaa laitteistojen osalta siten yhteensä 120 000 euroa (alv 0 %),
josta liikennelaitos maksaa arvioitujen ja todellisten kustannusten välisen
erotuksen (30 000 euroa, alv 0 %).
Helsingissä liikennöi kaikkiaan 131 raitiovaunua. Kaupunginhallitus myönsi toukokuussa 2007 innovaatiorahastosta rahaa 80 vaunun varustamiseksi langattomalla laajakaistayhteydellä ja siihen liitetyllä satelliittipaikannuksella. Liikennelaitos esittää, että kaupunginhallitus myöntää innovaatiorahastosta tälle projektille täydennystukea siten, että myös uudet matalalattiavaunut (yhteensä 40 vaunua) saadaan varustettua tarvittavilla tietoliikenneyhteys- ja paikannuslaitteilla. Saadun tarjouspyynnön perusteella todellinen laitteistokustannus 40 ylimääräiselle vaunulle on 60 000 euroa (alv 0 %) ja laitteistojen asennuskustannukset 20 000 euroa. Liikennelaitos esittää, että kaupunginhallitus myöntää innovaatiorahastosta 80 000 euroa (alv 0 %) lisätukea, jolla varustetaan loputkin Helsingin raitiovaunut (kaikki uudet matalalattiavaunut) langattoman laajakaistayhteyden ja siihen liittyvän paikannuksen edellyttämillä laitteilla sekä WLAN-tukiasemilla.
Kaupunginhallitus
myönsi vuodelle 2007 käytettäväksi 90 000 euroa langattoman laajakaistayhteyden
ja avoimen WLAN-yhteyden rakentamiseksi Helsingin nivelraitiovaunuihin.
Liikennelaitos esittää, että vuodelle 2007 myönnetystä 90 000 euron tuesta siirretään 32 000 euroa käytettäväksi vuonna
2008. Laitteistot on saatu kilpailutettua, mutta toimitusta ei ehditä
kokonaisuudessaan toimittaa vuoden 2007 aikana.
./. Liitteenä 10 on liikennelaitoksen esitykset innovaatiorahastokohteiksi
Hankkeen hallinnoija on Helsingin kaupungin liikennelaitos.
Innovaatiorahastosta haettava rahoitus vuodelle 2008 Langaton laajakaistayhteys ja matkustajille avoin WLAN Helsingin nivelraitiovaunuihin -hankkeelle on yhteensä 120 000 euroa. Lisäksi esitetään, että vuonna 2007 käyttämättä jäänyt osuus, 32 000 euroa, saadaan käyttää vuonna 2008 hankkeen rahoitukseen.
15
Turva-
ja valvontapalvelujen sovellusalusta
Liikennelaitos
esittää, että kaupunginhallitus myöntää vuodelle 2008 innovaatiorahastosta 30 000 euroa (alv 0 %) projektille
”Turva- ja valvontapalvelujen sovellusalusta”. Tämä on loppuosa 40 000 euron
(alv 0 %) summasta, jonka liikennelaitos anoi kaupungin innovaatiorahastolta
vuosille 2007 ja 2008 ohjelmoidulle projektille. Tämän tuen avulla sekä
liikennelaitoksen oman ja mahdollisesti ministeriöltä saatavan panostuksen
turvin hanke voidaan viedä loppuun vuoden 2008 aikana.
Liikennelaitos
anoi kaupungin innovaatiorahastolta vuosille 2007 ja 2008 ohjelmoidulle
projektille ”Turva- ja valvontapalvelujen sovellusalusta” kaikkiaan 40 000
euroa. Summalla suunniteltiin kehitettävän ja hankittavan sovellusalusta ja
keskusjärjestelmä, jolla joukkoliikenneajoneuvoista lähivuosina saatavaa turvakamerakuvaa
voitaisiin seurata ja hallita. Kaupunginhallitus myönsi vuodelle 2007
käytettäväksi 10 000 euroa turva- ja valvontapalvelujen sovellusalustan
kehittämiseksi.
Järjestelmän
määrittelytyö on aloitettu, mutta se valmistuu vasta vuoden 2008 puolella.
Määrittelytyön perusteella tehdään varsinaisen sovelluksen hankinta.
./. Liitteenä 10 on liikennelaitoksen esitykset innovaatiorahastokohteiksi
Hankkeen hallinnoija on Helsingin kaupungin liikennelaitos.
Innovaatiorahastosta haettava rahoitus vuodelle 2008 Turva- ja valvontapalvelujen sovellusalusta -hankkeelle on 30 000 euroa. Lisäksi esitetään, että vuonna 2007 käyttämättä jäänyt osuus, 5 000 euroa, saadaan käyttää vuonna 2008 hankkeen rahoitukseen.
Vuonna 2008 käynnistyvä uusi hanke:
16
Tukkutorille
kilpailukykyä uudella logistisella järjestelmällä hanke (2008 - 2009)
Helsingin Tukkutori on tehnyt yhteistyössä Elinkeinopalveluiden, Ympäristökeskuksen, Tukkutorialueen yrittäjäyhdistyksen ja Te-keskuksen kanssa esiselvityksen (1-vaihe) Tukkutorin alueen kuljetuspalveluiden kehittämisestä. Tavoitteena on ollut liikenteen haittojen ja ympäristövaikutusten vähentäminen. Tämän tavoitteen merkitys korostuu tulevaisuudessa, kun tukkutorialueen ympäristöön rakennetaan tuhansia uusia työpaikkoja ja asuntoja. Liikenteen haittojen vähentäminen heijastuu laajemmin koko pääkaupunkiseudun alueelle viihtyisyyden ja puhtaamman kaupunki-ilman myötä.
Toisena päätavoitteena on ollut Tukkutorin pk-yritysten tarjoamien palveluiden kehittäminen ja tukkutorialueen kilpailukyvyn parantaminen.
Ensimmäisen vaiheen tulosten pohjalta (hakemuksen liite 1) hankkeen varsinainen käynnistäminen vaikuttaa Helsingin kaupungin näkökulmasta erittäin kannattavalta. Hankkeen avulla luodaan alueen yrittäjien käyttöön kokonaan uusi kuljetus- ja tilausjärjestelmä. Uuden logistisen järjestelmän avulla voidaan vähentää kuljetuskalustoa ja päivittäin ajettavia ajokilometrejä jopa 30 000. Tämä vähennys olisi noin 30 prosenttia nykyisestä kuljetusmäärästä. Ympäristönäkökulmasta melu- ruuhka- ja kasvihuonepäästöhaitat vähentyisivät vastaavasti.
Alkuinvestointien jälkeen alueen pk -yrittäjien kilpailukyky parantuisi kustannustehokkuuden ja paremman palvelun myötä. Alkuvaiheessa kustannuksia tulee logistiikkajärjestelmän suunnittelusta, yhteistyö-kuvion luomisesta ja teknisen järjestelmän toteuttamisesta. Taloudelliset säästöt olisivat jatkossa noin 5 miljoonaa euroa vuodessa.
Esisuunnitteluvaiheen tehnyt yritys, Establish Finland Oy, on tehnyt jatkototeutuksen suunnitelman, kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman (hakemuksen liite 1 kohta 10). Siinä yrittäjät sitoutetaan 2-vaiheessa hankkeeseen mm. omarahoituksen avulla. Helsingin kaupungin osuus jatkohankkeen kustannuksista olisi 55 000 euroa.
Hanke on tarkoitus toteuttaa vuosina 2008 - 2009 kahdessa osassa, joiden rahoitusosuudet ovat vastaavasti 30 000 euroa ja 25 000 euroa.
Jälkimmäinen summa käytetään Tukkutorin logistisen tieto- ja kuljetusjärjestelmän rahoitukseen. Perusteluina on kokonaan uuden toimintamallin kehittäminen pk-yritysten tarpeeseen Tukkutorilla ja laajemmin muualla Helsingissä (Seulo-hanke). Tämän jälkeen, toiminnan käynnistyttyä, yritykset vastaavat kokonaan kuljetusjärjestelmän ylläpidosta ja kustannuksista. Kaupunki jää mukaan hankkeeseen mahdollisena terminaalitilojen vuokraajana.
./. Liitteenä 11 on Tukkutorin rahoitushakemus.
Hankkeen hallinnoija on Helsingin kaupungin tukkutori.
Innovaatiorahastosta haettava rahoitus vuodelle 2008 on 30 000 euroa.
Seuraaville hankkeille vuonna 2007 myönnetyn rahoituksen siirtäminen käytettäväksi vuonna 2008:
17
Kahden
katu- ja puistoalueille tarkoitetun esteettömän penkkimallin prototyyppien valmistus
Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto toteaa mm.,
että kaupunginhallitus myönsi 2.5.2007 innovaatiorahastosta 20 000 euroa
käytettäväksi vuonna 2007 kahden katu- ja puistoalueille tarkoitetun esteettömän
penkkimallin prototyyppien valmistuksen rahoittamiseen.
Projektin aikataulun viivästymisen johdosta sopimus
prototyyppien valmistajan kanssa päästään tekemään aikaisintaan joulukuussa
2007, joten rahoitustarve siirtyy kokonaan vuodelle 2008.
Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto esittää, että 20 000 euroa
siirrettäisiin käytettäväksi vuonna 2008.
Hankkeen hallinnoija on rakennusvirasto.
18
Kohokarttojen
ja koho-opasteiden kehittäminen
Helsinki kaikille
–projekti anoi keväällä 2007 Innovaatiorahastolta rahoitusta näkövammaisille
soveltuvien kohokarttojen ja koho-opasteiden kehittämiseen. Kaupunginhallitus
myönsi hankkeelle 80 000 euroa.
Kohokartat ja
koho-opasteet liittyvät Helsinki kaikille –projektin työhön, joka käynnistyi
alkuvuodesta 2002. Kaupunginhallituksen asettaman projektin tavoitteena on
Helsingin keskeisten alueiden ja väylien saaminen esteettömiksi vuoteen 2011
mennessä.
Rahoitusta käytetään
koekohteiden suunnittelusta ja rakentamisesta aiheutuviin lisäkustannuksiin
sekä kohteiden toimivuuden seurantaan ja kunnossapidon ohjeistukseen.
Rahoitusta anottiin seuraaviin tehtäviin:
- Koekohteiden suunnittelu
- Kokeilusta aiheutuvat rakentamisen lisäkustannukset
- Koekohteiden toimivuuden
testaus ja seuranta
- Koekohteiden
kunnossapidon ohjeistus
- Kunnossapidon
toteutumisen ja kustannusten seuranta
Koekohteina ovat
Ratsaspuisto Ruskeasuolla sekä Puumerkki-luontopolku Kivinokassa.
Tuotteiden
suunnittelu ja käyttäjätestaus on vienyt enemmän aikaa kuin etukäteen
suunniteltiin. Kohokarttojen ja koho-opasteiden prototyyppien toimivuuden
varmistamiseksi Helsinki kaikille –projekti järjesti testaustilaisuuden
käyttäjille Näkövammaisten keskusliitossa
23.10.2007. Esteettömyysasiamies Hanna-Leena Rissanen lähetti Näkövammaisten
keskusliiton kommentit Ratsaspuiston leikkialueen kohokarttaan 9.11.2007. Saatu
palaute otetaan huomioon suunnitelmissa ja suunnitelmia päivitetään
parhaillaan. Puumerkki-luontopolkua koskevat karttaluonnokset on täydennetty
testaustilaisuudessa saadun palautteen pohjalta. Suunnitelmien päivitys on
viivästynyt kaksi viikkoa konsulttien lakon vuoksi.
Lisäksi kohokartan
päälle tulevan katoksen suunnitelma täytyy vielä käydä läpi Käsityöpajan kanssa
valmistuksen selvittämiseksi.
Kaikkien tuotteiden
valmistus voi alkaa heti, kun suunnitelmat ovat lopullisesti valmistuneet ja
testattu käyttäjien toimesta. Tuotteiden valmistus ja asennus siirtyvät
väistämättä vuoden 2008 puolelle. Anomme 47 000 euron valmistuskustannusten
siirtoa vuodelle 2008.
Rakennusvirasto esittää, että 47 000 euroa siirrettäisiin
käytettäväksi vuonna 2008.
Hankkeen hallinnoija on rakennusvirasto.
19
AMP
– Audiovisuaalinen mobiilipikaviestintä kansainvälisessä opetus-
ja tutkimusyhteistyössä
Helsingin
kaupungin ammattikorkeakoulu toteaa mm., että AMP – Audiovisuaalinen
mobiilipikaviestintä kansainvälisessä opetus- ja tutkimusyhteistyössä -projekti
toteutetaan osana opetusta yhdessä ulkopuolisten kumppanien kanssa. Keskeinen
yhteistyökumppani on Tallinnan yliopisto ja konsultoivina yhteistyökumppaneina
toimivat Elisa Oyj ja Art and Design City Helsinki Oy.
Projektissa on tarkoituksena kehittää
audiovisuaalisen mobiilipikaviestinnän konsepteja, joita voitaisiin käyttää
kansainvälisessä opetus- ja tutkimustyössä.
Sosiaalisen
median kehittämisareena sai tiedon myönteisestä rahoituspäätöksestä vasta
kesäkuussa, joten hankkeen aiottu aikataulu myöhästyi käytännössä jo tästä
syystä. Myöhäisen rahoitustiedon vuoksi emme voineet lyödä lukkoon
workshop-aikatauluja riittävän ajoissa tärkeimmän yhteistyökumppanimme
Tallinnan yliopiston kanssa. Näin ollen oppilaitosten syksyn 2007 opetusaikataulut
oltiin jo jouduttu lyömään lukkoon. Yhdessä Tallinnan yliopiston kanssa
todettiin, että on järkevintä hieman viivästää hankkeen käynnistystä ja näin saada
projekti vietyä läpi tehokkaasti ja parhaiten molempien pedagogisia päämääriä
tukien siten, että mahdollisimman suuri opiskelija-, opettaja- ja tutkijamäärä
voi ottaa osaa workshoppeihin.
Kehiteltävien
konseptien ideoiden testaus käytännössä on elinarvoisen tärkeää, jotta saadaan
aikaan aidosti toimivia ja innovatiivisia palvelukonsepteja. Koska
AMP-projektissa on tarkoitus konseptoida ja testata mobiililaitteiden selainpohjaista
videon käyttömahdollisuutta, hankkeen aikataulun viivästäminen oli myös
tarkoituksenmukaista: mobiili-selaimissa toimivaa videota tukevaa Flash Lite 3
-liitännäisohjelmistoa ei olla odotuksista huolimatta vielä julkaistu.
Odotettavissa on, että se julkaistaan viimeistään vuoden vaihteessa. Kyseinen
ohjelmisto mahdollistaa toiminnallisten testien tekemisen suoraan mobiililaitteiden
selaimilla. Tämän teknisen seikan takia näimme myös yhteistyökumppaniemme
kanssa, että on järkevää siirtää koko projekti alkamaan vuoden 2008 alussa.
Ammattikorkeakoulu esittää, että vuodelle 2007 myönnetty 57 600 euroa
siirrettäisiin käytettäväksi vuonna 2008.
Hankkeen
hallinnoinnin siirtäminen:
Hanke siirretään
sellaisenaan Helsingin ammattikorkeakoulun ja EVTEK-ammattikorkeakoulun
toiminnan jatkajalle, Metropolia Ammattikorkeakoululle, Helsingin
ammattikorkeakoulun ja EVTEK-ammattikorkeakoulun 1.8.2008 tapahtuvasta
yhteenliittymisestä alkaen.
Tämä edellyttää
Innovaatiorahastolta ohjeistuksen saamista maksatusmenettelystä hankkeen
kustannuksiin ajalta 1.8. – 31.12.2008.
./. Liitteenä 12 on Helsingin kaupungin ammattikorkeakoulun anomus Helsingin kaupungin innovaatiorahastosta vuonna 2007 myönnetyn hankkeen rahoituksen siirrosta vuodelle 2008.
Hankkeen hallinnoija on Helsingin kaupungin ammattikorkeakoulu 31.7.2008 asti ja sen jälkeen Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy.
Kj toteaa, että Khs on myöntänyt vuonna 2006 ja 2007 innovaatio-rahastosta eri hankkeille yhteensä 6 498 380 euroa. Samalla on sidottu innovaatiorahaston varoja näiden hankkeiden vuosien 2008 - 2010 rahoitukseen yhteensä 5 144 020 euroa. Rahastossa on käytettävissä yhteensä 5 176 392,65 euroa.
Koska rahaston sääntöjen mukaan varoja käytetään joko kaupungin toimesta tai yhteistyössä muiden osapuolien kanssa, hankkeen hallinnoijana voi toimia rekisteröity yhdistys, osakeyhtiö, säätiö tai muut vastaava. Hallinnoijana voi toimia myös jokin kaupungin hallintokunta. Rahaston hallinnollinen ja kirjanpidollinen käsittely riippuu siitä onko hankkeen hallinnoija kaupungin ulkopuolinen organisaatio vai hallintokunta.
Innovaatiorahasto toimii itsenäisenä taseyksikkönä, jolloin rahastoa eivät koske budjettivuoden rajoitukset. Rahastosta voidaan sitoa varoja useammalle vuodelle. Kj:n mielestä on edelleen tarkoituksenmukaisinta myöntää hankkeen/projektin hallinnoijalle vuosittain hankkeen ao. vuoden osuus hankkeen Helsingin kokonaisrahoitusosuudesta. Vuosittain hankkeen hallinnoijan tulee lähettää selvitys varojen käytöstä.
Talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalvelu on antanut yksityiskohtaiset ohjeet hallintokuntien hallinnoimien hankkeiden kirjanpitokäytännöstä.
Hankkeen/projektin päätyttyä on hallinnoijan lähetettävä kaupunginhallitukselle selvitys hankkeen toteutumisesta tuloksineen sekä tilinpäätös. Mikäli hanke ei ole toteutunut, tulee hallinnoijan palauttaa hankkeelle myönnetyt varat.
Samalla Kj toteaa, että Helsingin Ammattikorkeakoulun
hankkeen, AMP – Audiovisuaalinen mobiilipikaviestintä kansainvälisessä opetus-
ja tutkimusyhteistyössä, hallinnointi on tarkoituksenmukaista siirtää 1.8.2008
lukien Metropolia
Ammattikorkeakoulu Oy:lle.
Lisäksi Kj toteaa, että Teknillinen korkeakoulun hallinnoimalle InnoSchool -hankkeelle olisi perusteltua myöntää vuoden 2007 rahoituksesta puuttuva maksamattoman arvonlisäveron osuus 7 150 euroa.
Edelleen Kj toteaa, että päätösehdotuksessa mainitut hankkeet vastaavat innovaatiorahaston sääntöjen tarkoituksen mukaista toimintaa ja hankkeen toteutusta varten voitaisiin myöntää rahoitus innovaatiorahastosta päätösehdotuksen mukaisesti.
Vielä Kj toteaa, että hankkeen hallinnoijat oikeutettaisiin käyttämään vuodelle 2007 myönnetystä rahoituksesta käyttämättä jääneen osuuden vuonna 2008 päätösehdotuksen mukaisesti.
KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää innovaatiorahastosta yhteensä 4 142 250 euroa käytettäväksi seuraavien hankkeiden vuoden 2008 rahoitukseen:
|
Hanke/projekti |
euroa |
|
|
|
1 |
Forum Virium Helsinki (2006 - 2008) |
700 000 |
|
- hallinnoija: Radio- ja televisiotekniikan tutkimus RTT Oy |
|
2 |
Digitaalisten sisältöjen ja palvelujen pk-yritysten kehittämispalvelu –projekti |
550 000 |
|
- hallinnoija: Talous- ja suunnittelukeskus/Elinkeinopalvelu |
|
3 |
Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020 (2005 - 2008) |
214 600 |
|
- hallinnoija: Teknillinen korkeakoulu/Sotera, Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti |
|
4 |
Kohtaamispaikka@lasipalatsi |
305 000 |
|
- hallinnoija: Kaupunginkirjasto |
|
5 |
Innovaatio- ja osaamiskeskus Kustaankartanon vanhustenkeskuksen yhteyteen (2006 - 2010) |
746 000 |
|
|
|
|
- hallinnoija: Sosiaalivirasto |
|
6 |
Innovatiivinen kaupunki® –ohjelma 2006-2010 |
409 000 |
|
- Innovatiivinen kaupunki®
–ohjelma |
81 000 |
|
- Tulevaisuuden
joukkoliikenne -hanke |
105 000 |
|
- Vetovoimainen urbaani
asuminen -hanke |
160 000 |
|
- Kestävä rakentaminen
-hanke |
63 000 |
|
- hallinnoija: Teknillinen korkeakoulu |
|
7 |
Kontulan vanhustenkeskuksen innovaatiohankkeet (2007 - 2009) |
250 000 |
|
- hallinnoija: Sosiaalivirasto |
|
8 |
Internetpohjaisen puhelinpalvelujärjestelmän kehittämishankkeen jatkorahoitus |
200 000 |
|
- hallinnoija: Terveyskeskus |
|
9 |
”Hoitoa
vailla mutta vaikea hoitaa” - hallinnoija: Terveyskeskus |
100 000 |
10 |
Vanhusten syrjäytymisen ehkäiseminen Helsingin kotihoidossa (2006 - 2008) |
225 000 |
|
- hallinnoija: Terveyskeskus |
|
11 |
Kotihoidon ”mobiilisairaanhoitaja” –kehittämis-hanke - hallinnoija: Terveyskeskus |
88 000 |
12 |
Terveellinen kaupunginosa –kehityshanke 2008 |
150 000 |
|
- hallinnoija: Terveyskeskus |
|
13 |
Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta vuonna 2008 |
24 650 |
|
- vuoden 2008 rahoitus (+
alv 22 %) |
17 500 |
|
- vuoden 2007 rahoituksen
maksamattoman arvonlisäveron osuus |
7 150 |
|
- hallinnoija: Teknillinen korkeakoulu |
|
14 |
Langaton laajakaistayhteys ja matkustajille avoin WLAN Helsingin nivelraitiovaunuihin |
120 000 |
|
- hallinnoija: Liikennelaitos |
|
15 |
Turva- ja valvontapalvelujen sovellusalusta |
30 000 |
|
- hallinnoija: Liikennelaitos |
|
16 |
Tukkutorille kilpailukykyä uudella logistisella järjestelmällä hanke (2008 - 2009) |
30 000 |
|
- hallinnoija:Tukkutori |
|
Samalla Khs päättänee, että seuraaville hankkeille vuonna 2007 myönnetystä rahoitusosuudesta käyttämättä jäänyt osuus, yhteensä 709 800 euroa, saadaan käyttää vuonna 2008 ko. hankkeiden kustannuksiin:
|
Hanke/projekti |
euroa |
|
|
|
3 |
Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020 (2005 - 2008) |
120 100 |
|
- hallinnoija: Teknillinen korkeakoulu/Sotera, Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti |
|
4 |
Kohtaamispaikka@lasipalatsi |
11 500 |
|
- hallinnoija: Kaupunginkirjasto |
|
5 |
Innovaatio- ja osaamiskeskus Kustaankartanon vanhustenkeskuksen yhteyteen (2006 - 2010) |
59 400 |
|
- hallinnoija: Sosiaalivirasto |
|
6 |
Innovatiivinen kaupunki® –ohjelma 2006 -
2010 |
101 100 |
|
- Innovatiivinen kaupunki®
–ohjelma |
14 100 |
|
- Tulevaisuuden
joukkoliikenne -hanke |
75 000 |
|
- Kestävä rakentaminen
-hanke |
12 000 |
|
- hallinnoija: Teknillinen korkeakoulu |
|
7 |
Kontulan vanhustenkeskuksen innovaatiohankkeet (2007-2009) |
60 000 |
|
- hallinnoija: Sosiaalivirasto |
|
8 |
Internetpohjaisen puhelinpalvelujärjestelmän kokeilu
asiakkaiden yhteydensaannin parantamiseksi terveysasemilla |
196 100 |
|
- hallinnoija: Terveyskeskus |
|
14 |
Langaton laajakaistayhteys ja matkustajille avoin WLAN Helsingin nivelraitiovaunuihin |
32 000 |
|
- hallinnoija: Liikennelaitos |
|
15 |
Turva- ja valvontapalvelujen sovellusalusta |
5 000 |
|
- hallinnoija: Liikennelaitos |
|
17 |
Kahden katu- ja puistoalueille tarkoitetun esteettömän
penkkimallin prototyyppien valmistus |
20 000 |
|
- hallinnoija: Rakennusvirasto |
|
18 |
Kohokarttojen ja koho-opasteiden kehittäminen |
47 000 |
|
- hallinnoija: Rakennusvirasto |
|
19 |
AMP – Audiovisuaalinen mobiilipikaviestintä kansainvälisessä
opetus- ja tutkimusyhteistyössä |
57 600 |
|
- hallinnoija: Helsingin ammattikorkeakoulu |
|
Kaupungin ulkopuolisen organisaation hankkeen vuosiosuus maksetaan kaksi kertaa vuodessa, tammikuussa ja hankeen/projektin puolivuotisraportin perusteella heinäkuussa. Puolivuotisraportti, joka sisältää tilannekatsauksen hankkeen toteutumisesta sekä varojen käytöstä ajalta 1.1. – 30.6.2008, on toimitettava 15.7.2008 mennessä kaupunginhallitukselle.
Lisäksi Khs päättänee, että Helsingin Ammattikorkeakoulun
hankkeen, AMP – Audiovisuaalinen mobiilipikaviestintä kansainvälisessä opetus-
ja tutkimusyhteistyössä, hallinnointi siirretään 1.8.2008 lukien Metropolia
Ammattikorkeakoulu Oy:lle ja rahoituksen toinen erä maksetaan Metropolia
Ammattikorkeakoulu Oy:lle elokuussa.
Edelleen kaupunginhallitus päättänee, että tilannekatsaus hankkeen toteutumisesta, toiminnan tuloksellisuudesta ja vuoden 2008 varojen käytöstä sekä mahdollinen jatkorahoitushakemus kustannusarvioineen vuodelle 2009 on lähetettävä kaupunginhallitukselle 31.10.2008 mennessä.
Hankkeen päätyttyä toimijoiden on lähetettävä kaupunginhallitukselle hankkeen/projektin loppuraportti sekä tilinpäätös.
Pöytäkirjanote Radio- ja televisiotekniikan tutkimus RTT Oy:lle, Teknilliselle korkeakoululle ja sen Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutille, kaupunginkirjastolle, sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle, Helsingin ammattikorkeakoululle, liikennelaitokselle, tukkutorille, rakennusvirastolle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja sen taloussuunnitteluosastolle, taloushallintopalvelulle, elinkeinopalvelulle ja varainhallinnalle sekä tarkastusvirastolle.
Lisätiedot:
Forsblom Kaija, erityissuunnittelija, puhelin 310 36281
Korhonen Tapio, rahoitusjohtaja, puhelin 310 36050
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
|
|
Liite 3 |
|
|
Liite 4 |
|
|
Liite 5 |
|
|
Liite 6 |
Innovatiivinen kaupunki® –ohjelma 2006-2010, jatkorahoitushakemus |
|
Liite 7 |
Rahoitushakemus innovaatiorahastosta Kontulan vanhustenkeskukselle” innovaatiobudjetteineen |
|
Liite 8 |
|
|
Liite 9 |
|
|
Liite 10 |
|
|
Liite 11 |
|
|
Liite 12 |
VAALIVALMISTELUTOIMIKUNNAN JÄSENEN VALINTA
Khs 2007-171
Olli Aalto pyytää (4.1.2008) vapautusta vaalivalmistelutoimikunnan jäsenen luottamustoimesta muuttuneiden työtehtävien vuoksi.
Kj ilmoittaa Khn asettaneen 12.2.2007 toimikaudekseen vaalivalmistelutoimikunnan, jonka tehtävänä on Kvston ja Khn käsittelyyn tulevien vaaliasioiden valmistelu. Samalla Khs valitsi Olli Aallon toimikunnan jäseneksi. Khn olisi valittava uusi toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi.
KJ Kaupunginhallitus päättänee
1 myöntää Olli Aallolle vapautuksen vaalivalmistelutoimikunnan jäsenen luottamustoimesta sekä
2 valita........................................ uudeksi jäseneksi vaalivalmistelutoimikuntaan vuoden 2008 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.
Pöytäkirjanote mainituille henkilöille, talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin (Tuija Honkaheimo) ja hallintokeskukselle (Seija Kauppinen).
Lisätiedot:
Help Raili, kanslianotaari, puhelin 310 36012
RAKENNUSRAHASTO-OSUUDEN MAKSAMINEN KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖ HELSINGIN MUSIIKKITALOLLE
Khs 2007-19
Kiinteistöosakeyhtiö
Helsingin Musiikkitalo esittää (3.1.2008) mm. seuraavaa:
Helsingin kaupunginhallitus päätti 20.12.2004 (1585 §) hyväksyä Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalon perustamisen.
Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalo pyytää perustajaosakkaita
huolehtimaan 8.4.2005 päivätyn osakassopimuksen 8 -kohdan mukaisista velvoitteistaan
osallistua hankkeen rahoitukseen.
Yhtiön hallituksen
hyväksymä vuoden 2007 alustava rahoitustarvearvio oli seuraava (suunnitelmiin
perustuva kustannusarvio marraskuun 2007 arvioidussa hintatasossa):
Suomen
valtio/ |
|
|
Senaatti-kiinteistöt |
10 457 460 euroa |
(47,97 %) |
Yleisradio
Oy |
5 705 060
euroa |
(26,17 %) |
Helsingin
kaupunki |
5 637 480
euroa |
(25,86 %) |
|
|
|
Yhteensä |
21 800 000 euroa |
(100,00 %) |
Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalo pyytää kaupunkia maksamaan 25.1.2008
rakennusrahastosuorituksena Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalon
Helsingin kaupungin rahoitusosuudesta 1 293 000 euroa.
Kj toteaa, että Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalon rahastosuorituspyyntö perustuu Khn aiempaan yhtiön perustamispäätökseen ja osakassopimukseen ja että pyyntö on siten perusteltu. Toteutunut osakasrahoitus tähänastisten suoritusten (Khs 5.11.2007) jälkeen on yhteensä 21 988 789 euroa. Seuraavaksi tarvittava rahoituserä 25.1.2008 on 5 000 000 euroa, josta Helsingin osuus on 1 293 000 euroa. Musiikkitalon rahoitukseen on vuoden 2008 talousarvion kohtaan 8 22 07, Arvopaperit, Musiikkitalo, Khn käytettäväksi varattu yhteensä 8 500 000 euroa. Khn tulisi myöntää yhtiön 25.1.2008 tarvetta vastaava Helsingin rakennusrahasto-osuus 1 293 000 euroa päätösehdotuksen mukaisesti.
KJ Kaupunginhallitus päättänee, että Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalon osakassopimuksen mukainen rakennusrahasto-osuus 1 293 000 euroa saadaan maksaa vuoden 2008 talousarvion kohdalta 8 22 07, Arvopaperit, Musiikkitalo, Khn käytettäväksi.
Pöytäkirjanote Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalolle, kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikölle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle ja taloushallintopalvelulle.
Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329
7.1.2008 pöydälle pantu asia
ERON MYÖNTÄMINEN MATTI TAINALLE UUDENMAAN MAAKUNTAVALTUUSTON JÄSENYYDESTÄ JA UUDEN JÄSENEN VALINTA
Khs 2005-1012
Matti Taina pyytää (5.12.2007) eroa Uudenmaan maakuntavaltuuston jäsenyydestä 1.1.2008 lukien valtuustoryhmän vaihdosta johtuvien järjestelyjen vuoksi.
Kj toteaa, että Uudenmaan liiton perussopimuksen 12 §:n mukaan maakuntavaltuuston jäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja. Mikäli maakuntavaltuuston jäsen tai varajäsenen menettää vaalikelpoisuutensa tai hänellä on muusta syystä peruste erota kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kunnan valitseman jäsenen tai varajäsenen tulee edustaa samaa ryhmää kuin jäsen, jolle ero on myönnetty.
Vaalikelpoisuudesta kuntayhtymän toimielimiin säädetään
kuntalain
82 §:ssä.
Matti Taina on valittu 8.3.2005 pidetyssä edustajainkokouksessa maakuntavaltuuston jäseneksi toimikaudeksi 2005-2008.
KJ Kaupunginhallitus päättänee ilmoittaa Uudenmaan maakuntavaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginhallitus päättänee myöntää eron 1.1.2008 lukien Matti Tainalle maakuntavaltuuston jäsenyydestä.
Samalla kaupunginhallitus päättänee valita jäljellä olevaksi toimikaudeksi vuoteen 2008 saakka maakuntavaltuuston jäseneksi
______________________________ (SDP).
Kirje Uudenmaan liitolle ja pöytäkirjanote päätöksessä mainituille.
Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046
LAUSUNTO LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTOLLE NURMIJÄRVEN KUNNAN, HYVINKÄÄN VEDEN JA RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSISTA
Khs 2007-2528
Länsi-Suomen ympäristölupavirasto pyytää (19.11.2007) Helsingin kaupungilta lausuntoa Nurmijärven kunnan, Hyvinkään Veden ja Riihimäen kaupungin Vesihuoltolaitoksen hakemusten johdosta 14.1.2008 mennessä.
Hyvinkään, Nurmijärven ja Riihimäen jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvissa, jotka Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myönsi vuonna 2004, on seuraava lupamääräys:
”Luvan saajan on mahdollisuuksien mukaan yhteistoiminnassa muiden Vantaanjoki-varren kuntien kanssa laadittava hakemukseen liitetyn selvityksen pohjalta suunnitelma lisäveden johtamisesta Vantaanjoen latvoille vaikutusarvioineen, kustannusarvioineen ja toteutusaikatauluineen ja jätettävä tätä koskeva hakemus Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle 1.11.2007 mennessä.”
Nurmijärven kunnan hakemus koskee Nurmijärven kirkonkylän jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan nro 72/2004/1 lupamääräyksen 20) edellyttämää selvitystä lisäveden johtamisesta Vantaanjoen latvoille.
Hyvinkään Veden hakemus koskee Hyvinkään Kaltevan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan nro 63/2004/1 lupamääräyksen 22) edellyttämää selvitystä lisäveden johtamisesta Vantaanjoen latvoille.
Riihimäen kaupungin Vesihuoltolaitoksen hakemus koskee Riihimäen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan nro 62/2004/1 lupamääräyksen 22) edellyttämää selvitystä lisäveden johtamisesta Vantaanjoen latvoille.
./. Lisäveden johtaminen Vantaanjokeen -tiivistelmä selvityksistä on tämän asian liitteenä.
Ympäristölautakunta toteaa (11.12.2007) mm. seuraavaa:
Lisäveden johtamista Vantaajokeen on käsitelty vuosien 2001-2006 aikana tehdyissä neljässä eri selvityksessä. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry on laatinut kaikista asiaa koskevista selvityksistä yhteenvedon, joka sisältää lupien edellyttämän hakemussuunnitelman.
Lisävedenjohtamissuunnitelma
Lisäveden ottoa Päijänne-tunnelista on suunniteltu kahdesta eri paikasta ja useilla eri siirtolinja- tai tunnelivaihtoehdoilla, joista lisävesi johdettaisiin Vantaanjokeen joko Riihimäen yläpuoliselle tai Hyvinkään yläpuoliselle joen osuudelle. Tutkituista vaihtoehdoista kustannuksiltaan edullisin oli lisäveden johtaminen Ronkonkallion pumppaamolta Salpausselän yli suoraan Lallujärveen. Lallujärvestä vesi virtaa edelleen Erkylänjärven kautta Vantaanjoen alkupäähän Riihimäen pohjoispuolella. Tätä vaihtoehtoa on käytetty pohjana lisätarkasteluille kuten lisäveden johtamisen hydrologiseen mallinnukseen. Lisävettä johdettaisiin Vantaanjokeen vain alivirtaamakausina eli käytännössä noin kolmen kuukauden ajan kesäaikaan.
Lisäveden johtamisen vaikutukset Vantaanjoessa
Mallilaskelmien mukaan lisäveden johtaminen lisäisi merkittävästi Vantaanjoen latvaosien kesäisiä virtaamia. Vielä Vantaanjoen keskiosassa (Ylikylä) tutkimusvuosina 2002-03 olisi lisäveden johtamisella 0,5 m3/s joen virtaaman kasvu ollut keskimäärin 45 % ja 1,0 m3/s lisävedellä keskimäärin jopa 90 %. Helsingin Oulunkylässä vastaavat joen virtaaman lasketut kasvut olisivat olleet keskimäärin 12 % ja 23 %. Virtaamien kasvu nostaa samalla veden korkeutta joen uomassa. Vantaanjoen latvaosissa vedenkorkeus nousisi 30-40 cm ja Oulunkylän kohdalla enää 3-6 cm. Vedenpinnan nousu tapahtuu kuitenkin alivirtaamakautena, joten joen tulvimisesta ei ole pelkoa.
Lisäveden johtaminen laimentaa Riihimäen ja Hyvinkään jätevedenpuhdistamoilta Vantaanjokeen johdettavien puhdistettujen jätevesien vaikutusta joessa. Mallilaskelmissa on arvioitu, että Riihimäeltä tulevien jätevesien osuus Vantaanjoen virtaamasta, joka on keskimäärin 75 %, pienenee lisäveden johtamisen ansiosta 13 %:iin (0,5 m3/s) tai 7 %:iin (1,0 m3/s). Hyvinkään jätevesien vaikutus joessa on pienempi, koska joen virtaama täällä on jo suurempi ja lisäveden johtamisen vaikutuskin on tällöin Riihimäkeä hieman pienempi. Laimennusvaikutus on kuitenkin huomattava. Jätevesikuormituksen kasvu tulevaisuudessa voi jonkin verran heikentää laimennustulosta.
Virtaaman lisäys ja jätevesivaikutuksen pienentyminen jokiuomassa todennäköisesti parantaisivat joen virkistyskäyttömahdollisuuksia esim. uintimahdollisuutta, veneilyä ja kalastusta. Helsingin alueella virtaaman lisäyksellä ei tulisi luultavasti olemaan merkittävää vaikutusta virkistyskäyttöön, mutta kesäaikainen veden laadun parantuminen olisi myönteinen asia. Veden laadun parantuminen edistäisi vesipuitedirektiivin edellyttämää pintavesien ”hyvän ekologisen tilan” saavuttamista. Toisaalta sateisina aikoina ja joen ylivirtaamakausina hajakuormituksen merkitys on selvästi suurin joen laadun heikentäjänä, eikä vesipuitedirektiivin vaatimaa hyvää ekologista tilaa tällöin saavuteta. Vanhankaupunginkosken voimalaitoksen toiminnan kannalta lisäveden johtaminen jokeen alivirtaamakausina mahdollistaa voimalaitoksen käytön sähköntuotantoon paremmin ja pidemmän aikaa kuin tällä hetkellä.
Hallinnolliset menettelyt ja kustannukset
Päijänne-tunnelin omistaa Pääkaupunginseudun Vesi Oy, jolla on vesioikeuden 1973 myöntämä lupa johtaa vettä Päijänteestä käyttövedeksi Helsingin vedenhankinta-alueelle. Yhtiön osakkaina ovat Riihimäkeä lukuun ottamatta muut Vantaanjokivarren kunnat. Päijänne-tunnelin vettä käyttävät kunnat maksavat vuosivuokraa, liittymän vuosimaksua ja liittymän perusmaksua Pääkaupunginseudun Vesi Oy:lle. Lisäveden johtamishanke edellyttäisi Riihimäen liittymistä yhtiön osakkaaksi ja Hyvinkään osuuden kasvattamista. Tunnelin vedenottokapasiteettia on sinänsä olemassa ainakin 0,5 m3/s lisävedenotolle.
Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n vedenottolupa on myönnetty vedenkäyttöön talousveden raaka-aineeksi. Lupaan ei sisälly veden käyttö vesistön lisävedeksi tai jätevesien laimennusvedeksi. Lisävedenottoon on haettava tällöin erikseen uutta lupaa ympäristölupavirastolta. Päijänne-tunnelin vettä käytetään tällä hetkellä myös lisäveden johtamiseen Keravanjokeen, mutta tähän on haettu erillinen lupa.
Hyvinkään ja Riihimäen vesihuoltolaitokset ovat teettäneet erillisen selvityksen lisäveden johtamisen aiheuttamista kustannuksista. Mikäli rahoitus järjestettäisiin nostamalla jätevesien käyttömaksua, Riihimäellä käyttömaksun on arvioitu nousevan noin 22 % ja Hyvinkäällä noin 12-16 %. Kokonaisinvestointi (lisävirtaamalla 0,5 m3/s) olisi vähintään luokkaa 5 milj. euroa. Käyttökustannukset vuosittain olisivat esim. Riihimäellä samaa tasoa kuin vuosittaiset viemäriverkoston saneerausinvestoinnit.
Ympäristölautakunnan lausunto
Ympäristölautakunnan käsityksen mukaan tutkituista teknisistä vaihtoehdoista sopivin lisäveden johtamiselle Vantaanjokeen olisi veden pumppaaminen Ronkonkallion pumppaamolta Lallujärveen. Vaihtoehto todettiin edullisimmaksi ja koska Lallujärvi purkaa vetensä aivan Vantaanjoen latvaosaan, lisävedestä hyötyisi koko Vantaanjoen pääuoma.
Virkistyskäytön edistämisen ja vesiensuojelun kannalta katsoen lisäveden johtaminen Vantaanjoen latvaosalle tuottaa merkittävää hyötyä koko jokivarrelle ja on suositeltavaa. Alivirtaamakausien virtaaman ja vedenkorkeuden nosto hyödyttää veneilyä ja muuta vesillä liikkumista, edistää kalastamista ja rantojen virkistyskäyttöä ja kohentaa maisemaa. Riihimäen ja Hyvinkään jätevesivaikutuksen pienentyminen joessa parantaa veden laatua ja vaikuttaa mm. veden uimakelpoisuuteen alivirtaamakausina. Lisäveden johtaminen osaltaan edesauttaa Vantaanjoen ”hyvän ekologisen tilan” saavuttamista, mitä vesipuitedirektiivi edellyttää. Hyötyjiä on myös Helsingissä Vanhankaupunginkosken voimalaitos, joka todennäköisesti pystyy hyödyntämään lisävirtausta sähkön tuotannossa. Vantaanjoki on myös pääkaupunkiseudun vedenhankinnan vara-alue ja Vantaanjoen vettä käytetään mm. vuonna 2008 raakavesilähteenä Päijänne-tunnelin korjausten aikana. Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän rankkasateiden ohella myös kuivia kausia, joten veden vähyys on todennäköisesti ajoittain ongelma tulevaisuudessakin.
Suunnitelman haittapuolena ovat hankkeen korkeat kustannukset, jotka määräytyisivät ympäristölupien perusteella Riihimäen, Hyvinkään ja Nurmijärven vesihuoltolaitoksille (kunnille). Jätevesimaksuja jouduttaisiin korottamaan selkeästi ja toisaalta hanke vähentäisi muita vesihuollon investointimahdollisuuksia esim. verkostojen saneerausta. Vantaanjoen veden laadun kannalta on myös erityisen tärkeää, että jokivarren jätevedenpuhdistamot toimivat hyvin ja verkostot sekä pumppaamot toimivat moitteettomasti niin, että ylivuodoilta vältytään. Lisäksi Vantaanjoen veden laadun kannalta on tärkeää vähentää jokeen tulevaa hajakuormitusta, joka edelleen sateisina kausina ja joen ylivirtaamakausina on merkittävin kuormituksen aiheuttaja.
Ympäristölautakunta toteaa, että hanketta tulisi selvittää vielä lisää hankkeen kustannusjaon osalta. Lisäveden johtamisesta hyötyvät useat muutkin tahot kuin suunnitteluun velvoitetut ja kustannuksista tulisi vastata useampi taho. Investointiin mahdollisesti saatava ulkopuolinen rahoitus tulisi selvittää samoin käyttökustannusten laajennettu jako ja vastuulliset tahot.
Tekninen lautakunta toteaa (18.12.2007) mm., että Nurmijärven kunta, Riihimäen kaupunki ja Hyvinkään kaupunki ovat lupaehdon mukaisesti teettäneet varsin laajoja selvityksiä lisäveden johtamisen hyödyistä ja haitoista sekä kustannuksista. Johtopäätöksenä kunnat toteavat, että lisäveden johtamisen toteuttaminen on huomattavan kallis siitä saataviin hyötyihin nähden. Kunnat pitävät lisäveden johtamista perusteettomana ja esittävät Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle, että kyseistä velvoitetta ei tulisi heille asettaa.
Helsingin Vesi toteaa, että lisäveden johtamisella Päijänne-tunnelista Vantaanjoen latvaosiin saattaisi olla hyötyä paikallisesti alivirtaamien aikana, koska vesiuomat ovat siellä verraten pieniä. Lisävesimäärät eivät kuitenkaan voisi olla niin suuria, että niillä olisi merkitystä Vantaanjoen veden laatuun Helsingin alueella. Helsingin Vesi yhtyy em. kuntien näkemykseen, että lisäveden johtamisella ei saavuteta kustannuksia vastaavaa hyötyä.
RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle Nurmijärven kunnan, Hyvinkään Veden ja Riihimäen kaupungin ympäristölupahakemuksista seuraavan lausunnon:
Kaupunginhallitus katsoo, että lisäveden johtamisella Päijänne-tunnelista Vantaanjoen latvaosiin saattaisi olla hyötyä paikallisesti alivirtaamien aikana. Alivirtaamakausien virtaaman ja vedenkorkeuden nosto hyödyttäisi veneilyä ja muuta vesillä liikkumista, edistäisi kalastamista ja rantojen virkistyskäyttöä ja kohentaisi maisemaa. Riihimäen ja Hyvinkään jätevesivaikutuksen pienentyminen joessa parantaisi veden laatua ja vaikuttaisi mm. veden uimakelpoisuuteen alivirtaamakausina. Lisäksi lisäveden johtaminen edesauttaisi osaltaan vesipuitedirektiivin edellyttämää Vantaanjoen ”hyvän ekologisen tilan” saavuttamista.
Suunnitelman haittapuolena ovat kuitenkin hankkeen korkeat kustannukset. Lisävesimäärät eivät myöskään voisi olla niin suuria, että niillä olisi merkitystä Vantaanjoen veden laatuun Helsingin alueella.
Kaupunginhallitus yhtyykin Nurmijärven kunnan, Hyvinkään Veden ja Riihimäen kaupungin näkemykseen, että lisäveden johtamisella ei saavuteta kustannuksia vastaavaa hyötyä.
Kaupunginhallitus katsoo, että lisäveden johtamisen toteuttaminen on huomattavan kallis siitä saataviin hyötyihin nähden ja, että kunnille ei tulisi asettaa velvoitetta lisäveden johtamisesta Vantaanjoen latvoille.
Kirje Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle sekä tekniselle lautakunnalle.
Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
LIITE |
Lisäveden johtaminen Vantaanjokeen. Tiivistelmä selvityksistä. |
ESITYS MÄÄRÄAIKAISEN HOITAJAN MÄÄRÄÄMISEKSI METROPOLILAB-LIIKELAITOKSEN TOIMITUSJOHTAJAN VIRKAAN
Khs 2007-2743
Ryj toteaa, että Kvsto perusti 10.10.2007 § 254 Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien väliseen yhteistyösopimukseen perustuen MetropoliLab-nimisen liikelaitoksen, joka huolehtii Helsingin kaupunginhallituksen alaisena elintarvike-, vesi- ja ympäristönäytteiden tutkimus- ja näytteenottopalveluista sekä näihin liittyvistä asiantuntijapalveluista. Liikelaitos on aloittanut toimintansa 1.1.2008.
Samalla Kvsto vahvisti liikelaitoksen johtosäännön ja perusti uuden toimitusjohtajan viran, jonka haltija toimii liikelaitoksen johtajana. Toimitusjohtajan virka perustettiin kaupungin virastopäälliköiden Hay-palkkausjärjestelmän vaativuusluokkaan 12.
Khs kehotti 15.10.2007 tekemällään päätöksellä ympäristökeskusta huolehtimaan liikelaitoksen perustamiseen liittyvistä toimenpiteistä.
Ympäristölautakunta toteaa (11.12.2007), että liikelaitoksen toimitusjohtajan viran vakinainen täyttäminen käynnistetään johtokunnan järjestäydyttyä ja saatuaan työnsä käyntiin. Liikelaitoksen johtosäännön mukaan johtajan valitsee kaupunginvaltuusto johtokunnan annettua hakijoista lausuntonsa.
Koska liikelaitos tarvitsee kuitenkin johtajan heti toiminnan käynnistyttyä, virkaan on tarpeen nimittää määräaikainen hoitaja, joka huolehtii toiminnan käynnistämisestä yhteistyössä johtokunnan kanssa.
Hallintosäännön 15 §:n mukaan avoimen viran määräaikaisen hoitajan ja hänen palkkauksensa määrää virkasuhteeseen ottava viranomainen. Jos viranomainen on kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus voi antaa määräyksen enintään 180 päivän ajaksi.
Ympäristölautakunta esittää, että 1.1.2008 toimintansa aloittaneen MetropoliLab liikelaitoksen toimitusjohtajan viran määräaikaiseksi hoitajaksi määrättäisiin laboratoriopäällikkö Seppo Ahonen 1.1.2008 alkaen siihen saakka, kunnes viran vakinainen hoitaja ottaa viran vastaan, kuitenkin kauintaan 28.6.2008 saakka.
Määräaikaisen hoitajan palkaksi tulisi määrätä kaupungin virastopäälliköiden Hay-palkkausjärjestelmän vaativuusluokan 12 mukainen palkka kaupunginvaltuuston viran perustamispäätöksen mukaisesti.
Ympäristökeskuksen palveluksessa oleva Ahonen on vakinainen viranhaltija ja hän on antanut suostumuksensa määräykselle.
RYJ Kaupunginhallitus päättänee, että MetropoliLab-liikelaitoksen toimitusjohtajan viran määräaikaiseksi hoitajaksi määrätään laboratoriopäällikkö Seppo Ahonen 1.1.2008 alkaen siihen saakka, kunnes viran vakinainen hoitaja ottaa viran vastaan, kuitenkin kauintaan 28.6.2008 saakka.
Samalla kaupunginhallitus päättänee, että toimitusjohtajan viran määräaikaisen hoitajan kokonaiskuukausipalkka on 5 700 euroa.
Pöytäkirjanote ympäristökeskukselle, Seppo Ahoselle ja henkilöstökeskukselle.
Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
LIITE |
Seppo Ahosen suostumus |
MALMIN TONTIN 38165/5 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11722)
Khs 2007-2414
38. kaupunginosan (Malmi, Ala-Malmi) korttelin nro 38165 tontin nro 5 asemakaavan muutosehdotus.
Tattariharjuntie 8
Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (18.10.2007) mm., että tontinomistajat ovat pyytäneet 30.3.2007 asemakaavan muuttamista siten, että tontin tehokkuusluku nostetaan e = 0.25:stä e = 0.30:een ja että samalla tarkistetaan eräitä muita asemakaavamääräyksiä. Hakijan tarkoituksena on rakentaa tontille toinen asuinrakennus.
Asemakaavatilanne Alueella on voimassa asemakaava nro 5343 (vahvistettu 21.4.1964). Kaavan mukaan tontti on omakoti- ja huvilamaiseen tapaan rakennettavaa korttelialuetta (AO). Tontin tehokkuusluku on e = 0.25 ja suurin sallittu kerrosluku 1 ½. Tontille saa rakentaa asunnon kutakin tontin pinta-alan 500 m2 kohti. 1 500 m2:ä pienemmällä tontilla saa olla kuitenkin vain yksi asunto. Asuntorakennusten vähimmäisetäisyys naapuritontin rajasta on 6 m ja samalla tontilla 12 m. Tontille saa rakentaa yhden talousrakennuksen, jonka vähimmäisetäisyys tontin rajasta on 5 m ja asuinrakennuksesta 9 m. Tontin lounaisrajalla on viemäri- ja vesijohtorasite.
Nykytilanne Tontti sijaitsee pientaloalueella, jossa rakennusten ulkonäkö ja ikä on vaihtelevaa. Tontin luoteisreunaan on rakenteilla uusi rakennus. Keskellä tonttia sijaitseva, vuonna 1964 rakennettu rakennus puretaan.
Asemakaavan muutosehdotus
Tontti on edelleen merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO), jolla tehokkuus on nostettu lukuun e = 0.30. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Asuntojen lukumäärää rajoitetaan siten, että kutakin tontin pinta-alan täyttä 400 m2 kohti saa rakentaa yhden asunnon. Lisäksi saa rakentaa yhden asunnon seuraavaa alkavaa 400 tonttineliömetriä kohden. Asemakaavakartassa sallitusta kerrosalasta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen. Lounaisrajalla oleva viemäri- ja vesijohtorasite poistetaan tarpeettomana.
Tattariharjuntien liikennemäärä edellyttää, että ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dB(A).
Asemakaavamääräyksiä on muutettu nykyisin käytössä olevien määräysten mukaisiksi. Alueen ympäristöön on laadittu vastaavanlaisia asemakaavan muutoksia, joissa tonttitehokkuutta on nostettu e = 0.25:stä e = 0.30:een.
Tontin pinta-ala on 1 109 m2 ja tehokkuuden e = 0.30 mukainen rakennusoikeus 333 k-m2.
Vaikutukset Muutos voimassa olevan asemakaavan mukaiseen tilanteeseen nähden on vähäinen. Mikäli koko rakennusoikeus käytetään, joudutaan tontilla olevaa puustoa karsimaan. Rakennusoikeus lisääntyy 56 k-m2.
Vuorovaikutus asemakaavan muutosehdotusta valmisteltaessa
Osallisille on lähetetty maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavan muutosluonnos 6.8.2007 sekä ilmoitus nähtävänäolosta. Kaavaluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa sekä viraston internetsivuilla 13.8.–7.9.2007.
Esitetyt mielipiteet
Malmi-Seura ry toteaa, että kyseessä on yksittäisen yksityistontin ymmärrettävä tiiviimpi rakentaminen ja että tiivistymistä on viime vuosina tapahtunut kyseisen tontin naapurustossa runsaasti.
Seura esittää tässä yhteydessä lisäksi toivomuksensa ja huolensa yhtenäisestä esikaupunkimaisemasta. Rakennuskannan tiivistyessä harmonisen maiseman luominen edellyttää erityisen tarkkaa suunnittelua ja alueen yleistä huomioon ottamista, viherrakentamista unohtamatta. Tätä tavoitetta lähemmäksi päästään kaupungin, rakentajien ja alueen asukkaiden yhteistyöllä ja toimivalla vuoropuhelulla.
Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, ettei muita mielipiteitä esitetty.
Ehdotus koskee kaupungin ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.
Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 23.11.–10.12.2007, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.
Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2 b, 3, 4, 6 ja 7 kohtien mukaan, milloin muutetaan rakennusoikeutta siten, että asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0.3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta, muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä, muutetaan Kvston hyväksymässä asemakaavassa määriteltyä rakennuksen suurinta sallittua kerroslukua yhdellä kerroksella tai rakennuskorkeutta vastaavalla tavalla, muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin ja tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.
Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.
KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 38. kaupunginosan korttelin nro 38165 tontin nro 8 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 18.10.2007 päivätyn piirustuksen nro 11722 mukaisena.
Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
LIITE |
SUURMETSÄN KATUALUEEN (OSA KALLIOTIETÄ) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11724)
Khs 2007-2469
41. kaupunginosan (Suurmetsä, Heikinlaakso) katualueen asemakaavan muutosehdotus.
Osa Kalliotietä
Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (1.11.2007) mm., että asemakaavan muutos on tullut vireille rakennusviraston katu- ja puisto-osaston esitellessä Kalliotien katusuunnitelmaa. Tällöin useat alueen asukkaat vastustivat kadun katkaisua vedoten etenkin jyrkän mäen hankaloittamaan liikkumiseen talviolosuhteissa.
Asemakaavatilanne Alueella
on voimassa asemakaava nro 8763 (vahvistettu 29.9.1983), jonka mukaan kyseessä oleva Kalliotien osa on jalankululle
ja polkupyöräilylle varattua katualuetta.
Nykytilanne Kaava-alue on Heikinlaakson pientaloalueella, jossa Kalliotie palvelee siihen välittömästi rajoittuvaa maankäyttöä. Kyseistä katua ei ole vielä rakennettu voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Katu sijaitsee kaltevassa maastossa. Jyrkkyyden (10–13 %) vuoksi ajoradalle on jouduttu rakentamaan tilapäinen päällyste. Mikäli katu rakennetaan asemakaavan mukaisesti, Kalliotiellä oleva jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katualue katkaisee kadun siten, että osalle tontteja on ajo Nummitien suunnasta ja toisille Kalliokujalta päin. Katkaisukohtaan on asemakaavassa alun perin esitetty rakennettavaksi portaat, jolloin maaston jyrkkyyttä voitaisiin lieventää katua rakennettaessa. Useat kadun varren tontit on sittemmin rakennettu siten, että ajoradan pinnan merkittävät korkeusaseman muutokset nykytilanteesta eivät ole mahdollisia ilman suuria toimenpiteitä tonteilla.
Asemakaavan muutosehdotus
Kalliotiellä asemakaavassa oleva jalankululle ja polkupyöräilylle varattu n. 36 m:n pituinen katualue muutetaan yleiselle liikenteelle tarkoitetuksi kaduksi, tällöin ajoneuvoilla ajo säilyy koko Kalliotien pituudelta. Alueen asukkaan toivovat, että Kalliotie olisi läpiajettava katu, sillä he eivät koe kyseisen kadun liikennettä erityisen ongelmalliseksi nykytilanteessa. Kadun katkaisu vaikeuttaisi tarpeettomasti alueella liikkumista, eikä voimassa olevan asemakaavan mukainen korkeusvaihteluiden tasaaminen ole mahdollista toteuttaa.
Alueen pinta-ala on 324 m2.
Vaikutukset Asemakaavan muutos ei aiheuta muutosta nykytilanteeseen. Alueella ei ole ilmennyt liikenteellisiä ongelmia.
Vuorovaikutus asemakaavan muutosehdotusta valmisteltaessa
Osallisille on lähetetty maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ja heille on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta. Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 5.–25.9.2007. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.
Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.
Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 23.11.–10.12.2007, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.
Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty rakennusviraston lausunto.
Lausunto Rakennusvirasto toteaa (10.12.2007) mm., että katua ei ole vielä rakennettu asemakaavan mukaisesti, mutta se on päällystetty tilapäisesti. Useat kadun varren tontit on sittemmin rakennettu siten, että ajoradan pinnan merkittävät korkeusaseman muutokset nykytilanteesta eivät ole mahdollisia ilman suuria toimenpiteitä tonteilla.
Virastolla ei ole
huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksen johdosta.
Kaj toteaa, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 3, 6 ja 7 kohtien mukaan, milloin muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä, muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin ja tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.
Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.
KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 41. kaupunginosan katualueen (osa Kalliotietä) asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 1.11.2007 päivätyn piirustuksen nro 11724 mukaisena.
Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle ja rakennusvirastolle.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
LIITE |
LAAJASALON UUDEN KAUPPAKESKUKSEN SUUNNITTELUA VARTEN TEHDYN VARAUKSEN JATKAMINEN CITYCON OYJ:LLE, KESKO OYJ:LLE JA HELSINGIN OSUUSKAUPPA ELANNOLLE
Khs 2007-2686
49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelin nro 49034 suunnitellut tontit nrot 2–4; Laajasalontie, Yliskyläntie, Reposalmentie
Kiinteistölautakunta toteaa (4.12.2007) mm. seuraavaa:
Edellinen päätös Kiinteistölautakunta päätti 14.6.2006 (396 §) varata Citycon Oyj:lle, Kesko Oyj:lle ja Helsingin Osuuskauppa Elannolle Laajasalosta Muurahaisenpolun, Laajasalontien, Yliskyläntien ja Reposalmentien rajaaman alueen uuden kauppakeskuksen tutkimista ja suunnittelua varten 31.12.2007 saakka seuraavin ehdoin:
1 Alueelle tulevan kauppakeskuksen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston kanssa. Suunnittelun yhteydessä on selvitettävä myös asuintilojen toteuttaminen hankkeen yhteyteen.
2 Varaus ei koske huoltoasematonttia 49018/1, mutta varauksensaajan on selvitettävä mainitun tontin sisällyttäminen kauppakeskustonttiin ja korvaavan toiminnan sijoittaminen joko kauppakeskuksen yhteyteen taikka muualle Laajasalon keskuksen alueelle yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja öljy-yhtiön kanssa.
3 Varaus on voimassa ehdolla, että varauksensaaja neuvottelee sopimukset varausalueeseen kohdistuvien maan-vuokrasopimusten päättämisestä ja mahdollisten korvaavien tilojen/pysäköintipaikkojen osoittamisesta mainituille vuokralaisille.
4 Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, mikäli alueelle ei saada voimaan ase-makaavan muutosta eikä muodostettavaa kauppakeskus-tonttia voida luovuttaa.
Hakemus Citycon Oyj, Kesko Oyj ja Helsingin Osuuskauppa Elanto pyytävät 17.10.2007 päivätyllä kirjeellään, että yhtiöille Laajasalosta varatun Muurahaisenpolun, Laajasalontien, Yliskyläntien ja Reposalmentien rajaaman alueen varausta kauppakeskuksen suunnittelua varten jatkettaisiin 30.6.2009 saakka.
Asemakaavatilanne Varauksen kohteena oleva alue kuuluu vireillä olevan asemakaavan-muutoksen alaiseen alueeseen, jolla mm. mahdollistetaan liikekeskuksen rakentaminen. Asemakaavaluonnos oli kaupunkisuunnittelulauta-kunnan käsittelyssä 7.6.2007. Arvion mukaan asemakaava olisi lain-voimainen aikaisintaan vuoden 2009 alussa.
Asemakaavan muutosluonnoksessa esitetään varauksen kohteena olevalle suunnitellun korttelin 49034 suunniteltujen tonttien nrot 3 ja 4 alueelle liike- ja toimistokorttelin aluetta (K), jolle saa sijoittaa myös julkisia palveluja, polttoaineen jakeluaseman siihen liittyvine palveluineen sekä jätteiden keräyspisteen. Korttelin eteläosa on merkitty kuuluvaksi julkisten lähipalvelujen korttelialueeksi (YL). YL-tontille, suunniteltu tontti nro 49034/2, saa sijoittaa myös liike- ja toimistorakennuksen tonttia palvelevia autopaikkoja.
Varauksen jatko Koska varauksen kohteena olevalla alueella asemakaavanmuutos sekä liikekeskuksen toteutussuunnitelmat ovat edelleen kesken, kiinteistölautakunnan mielestä em. varausta voitaisiin jatkaa hakijoille hakemuksen mukaisesti 30.6.2009 saakka entisin ehdoin.
KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että Citycon Oyj:lle, Kesko Oyj:lle ja Helsingin Osuuskauppa Elannolle varattujen 49. kaupunginosan korttelin nro 49034 suunniteltujen tonttien nrot 2–4 varausta uuden kauppakeskuksen tutkimista ja suunnittelua varten jatketaan 1.1.2008 - 30.6.2009 väliseksi ajaksi entisin ehdoin.
Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle,
kaupunkisuunnitteluvirastolle,
Citycon Oyj:lle, Kesko Oyj:lle ja Helsingin Osuuskauppa Elannolle.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
|
|
Liite 3 |
FALLPAKAN KEHITYSVAMMAISTEN RYHMÄKODIN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN
Khs 2007-1787
Sosiaalilautakunta toteaa (7.8.2007) seuraavaa:
Sosiaaliviraston tilahankeohjeiden (Tilahankkeiden käsittely sosiaalitoimessa, Pysyväisohje 17.10.2006) mukaan kaupungin kiinteistöyhtiöön sijoittuvan asumishankkeen hankesuunnitteluvastuu on sosiaalivirastolla. Fallpakan kehitysvammaisten ryhmäkoti on Puotilan Kiinteistöyhtiön kohteeseen toteutettava asumishanke. Kohteen rakennuttaa Helsingin asuntotuotantotoimisto (ATT).
Fallpakan kehitysvammaisten ryhmäkodin uudet toimintatilat tulevat korvaamaan nykyisten Mellunkylän ja Mäkikallion asuntoloiden toimitilat (yhteensä 10 asumispaikkaa), jotka ovat epätarkoituksenmukaiset suhteessa toiminnan vaatimuksiin. Uuteen yksikköön tulee 12 paikkaa ja toiminta muutetaan ympärivuorokautiseksi. Tukiasuntoja tulee kaksi. Henkilökuntaa on yhteensä 12.
Ryhmäkoti sijoitetaan Mellunkylään, Fallpakan pohjoisosan asemakaava-alueelle, tontille 47266/2 rakennettavaan asuinkerrostaloon. Ryhmäkotiin tulee12 asukasta. Ryhmäkodin hyötyala on 500 hym2 ja ohjeellinen huoneistoala 575 m2 sekä varastot 34 m2.
Ryhmäkodin tilojen hankintahinta 3 005 e/m2. Pääomavuokra on
13,38 e/m2 (alv 0 %) ja ylläpitovuokra 3,50 e/kk eli vuokra yhteensä 16,50 e/kk. Jos kohteeseen saadaan investointiavustusta 35 %, on pääomavuokra 9,98 e/m2 eli vuokra yhteensä 13,48 e/m2. Siten ryhmäkodin vuokrakulut tulevat olemaan arviolta n. 114 000 euroa vuodessa (ilman investointiavustusta) tai n. 93 150 euroa (jos investointiavustus on 35 %).
Ryhmäkodin käyttökustannukset vuodessa (ilman vuokraa) ovat arviolta 515 000 euroa. Kalustuksen uusimisesta ja muutosta aiheutuvia kustannuksia arvioidaan tulevan 70 000 euroa.
Kohteen rakentaminen aloitetaan keväällä 2008 ja tilat voidaan ottaa käyttöön kesällä 2009. Hankkeen käyttökustannukset on otettu huomioon sosiaaliviraston 5.6.2007 hyväksymässä taloussuunnitelmaehdotuksessa vuosille 2008–2010.
./. Hankesuunnitelma liitteineen on esityslistan tämän asian liitteenä.
Sosiaalilautakunta päätti omalta osaltaan hyväksyä Fallpakan kehitysvammaisten ryhmäkodin 3.7.2007 päivätyn hankesuunnitelman, jonka mukaan ryhmäkoti sijoitetaan tontille 47266/2 tulevaan asuinkerrostaloon, ja esittää kaupunginhallitukselle hankesuunnitelman hyväksymistä.
Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (20.12.2007) hankesuunnitelmasta antamassaan lausunnossa, että kyseessä on asuintalojen yhteyteen rakennettava 12 hoitopaikan ympärivuorokautiseen toimintaan tuleva ryhmäkoti.
Hankkeen laajuus on 861 brm2. Hankkeen arvonlisäverollinen hankinta-arvo on 2,813 milj. euroa. Hankkeen neliökustannukseksi tulee 3 267 euroa/brm2. Kohteen rakennuttaa ATT.
Hanke sisältyy vuosien 2008 - 2009 taloussuunnitelmaan vuosille 2008–09 ajoitettuna sosiaalitoimen vuokrahankkeena. Hanke on saamassa erityisasumisen valtionavustusta 35 % eli n. 800 000 euroa.
Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.
KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Fallpakan kehitysvammaisten ryhmäkodin 3.7.2007 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen laajuus on 861 brm2 ja arvonlisäverollinen hankinta-arvo on 2 813 000 euroa (3 267 euroa/brm2).
Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle, kiinteistövirastolle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITE |
MELLUNKYLÄN LASTENKODIN UUDISRAKENNUKSEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN
Khs 2007-2689
Kiinteistölautakunta toteaa (4.12.2007) seuraavaa:
Tiivistelmä Mellunkylän lastenkodille varattu tontti 47269/2 sijaitsee Fallpakassa Mellunkylässä Itä-Helsingissä Itäväylän ja Kallvikintien risteyksen tuntumassa olevalla, osittain jo rakennetulla alueella, jonka täydennysrakentamiseksi on laadittu asemakaavanmuutos. Lastenkodin uudisrakennushanke on osa ATT:n asuinrivitalokohdetta ”Fallpakantie, Fallpakan täydennysrakentaminen ja Mellunkylän lastenkoti, Tontit 47266/2 ja 47269/2 ”.
Hankkeen laajuus on 847,5 brm² (801,5 brm² + osuus yhteistiloista 46 brm²). ATT:n laatima kustannusarvio hankkeesta on arvonlisäverottomana 2 074 016 euroa, 2 448 euroa/brm², arvonlisäverollisena 2 530 300 euroa, 2 986 euroa/brm², kustannustasossa 8/2007. Suunnitelmat valmistuvat tammikuussa 2008, jolloin rakentaminen tapahtuisi ajalla toukokuu 2008 - syyskuu 2009. Mellunkylän lastenkoti tulee korvaamaan Tullivuoren lastenkodin tilat (Usvatie, Sepänmäki) ja toimimaan lähistöllä sijaitsevan Tammipuiston lastenkodin (Fallpakankuja 10) yhteydessä.
Hanke sisältyy Sosiaalitoimen tilahankeohjelmaan vuonna 2008 - 2009 toteutettavana vuokratilahankkeena.
Sosiaalilautakunta teki 14.11.2006 (148 §) Mellunkylän lastenkodin Tullivuoren osastojen uusien tilojen tarvepäätöksen ja lähetti sen edelleen kiinteistöviraston tilakeskuksen hankepalveluille ja asuntotuotantotoimistolle hankesuunnitelman tekoa ja rakennuttamista varten.
Mellunkylän lastenkoti muodostuu Tammipuiston
ja Tullivuoren osastoista.
Tullivuoren osasto toimii Sepänmäen kerrostaloalueella Malmilla v. 1966 rakennetussa kaupungin asuinvuokratalossa osoitteessa Tullivuorentie 4. Tullivuoren osastojen käytössä olevat tilat ovat osoittautuneet epäkäytännöllisiksi nykyiseen toimintaan. Kahden lapsiryhmän jakoa on vaikea ylläpitää ahtauden vuoksi. Lasten huonovointisuus kuitenkin edellyttää mahdollisuutta hoitaa lapset pienissä ryhmissä. Uusiin tiloihin Fallpakkaan, lähelle Tammipuiston osastoa, tulee Tullivuorta korvaamaan kaksi kuuden lapsen asuinosastoa. Uusien tilojen yhteyteen tulee yksiö itsenäisempää osastoasumista varten.
Tammipuiston osasto toimii v. 1993 rakennetussa erillistalossa Mellunmäessä
osoitteessa Fallpakankuja 10 A 1. Tilat sopivat hyvin tarkoitukseensa ja laajuudeltaan
ne ovat 252 hum².
Suunnitelmien kuvaus Mellunkylän lastenkoti tulee toimimaan kotina 12 lapselle. Lapset ovat iältään 2–18-vuotiaita. Lastenkodissa on henkilökuntaa vuorokauden ympäri. Rakennus on kaksikerroksinen. Lastenkoti on jaettu kahteen 6 lapsen kodinomaiseen soluun sekä yhteen asumisharjoitteluasuntona toimivaan yksiöön. Lisäksi alakerrassa on yhteisiä tiloja, toimistot, neuvotteluhuone/johtajanhuone ja rauhoittumishuone. Kullakin solulla on oma keittiö- ja olohuone. Lastenhuoneet sijoittuvat yläkertaan.
Kaikki sisäänkäynnit ovat rakennuksen länsipuolella
pihanpuolella. Lastenkodille muodostuu oma suojaisa piha-alue. Julkisivut ovat rapatut, pulpettikatto on
peltiä.
Laajuus, kustannukset, rahoitus
Hankkeen laajuus on 847,5 brm² (801,5+ osuus yhteistiloista 46 brm², 503,5 hym², 641,5 hum²). ATT:n arvion mukaan hankkeen tavoitehinta on arvonlisäverottomana 2 074 016 euroa, 2 448 euroa/brm², arvonlisäverollisena 2 530 300 euroa, 2 986 euroa/brm² kustannustasossa 8/2007. ATT rahoittaa hankkeen kaupungin primäärilainalla, jonka korko on tällä hetkellä 4,6 %, laina-aika 36 v.
Aikataulu Hankkeen toteutussuunnitelmien on arvioitu valmistuvan tammikuussa 2008 jolloin rakentaminen alkaa toukokuussa 2008 ja lastenkoti valmistuisi syyskuussa 2009.
Toteutus, käyttötalous Hankkeen toteuttaa ATT kaupungin aravavuokrataloyhtiön Puotilan Kiinteistöt Oy:n toimeksiannosta. Hanke sisältyy rakentamiskohteeseen ”Fallpakantie, Fallpakan täydennysrakentaminen ja Mellunkylän lastenkoti, tontit 47266/2 ja 47269/2, josta ATT on laatinut 19.3.2007 päivätyn hankesuunnitelman. Puotilan Kiinteistöt Oy vuokraa tilat kustannusperusteisella vuokralla Tilakeskukselle, joka vuokraa tilat edelleen sosiaalivirastolle. ATT:n arvioima vuokra on 19,45 euroa/ m²/kk sisältäen hoitokuluja 4 euroa/m²/kk. Tilakeskuksen sosiaalivirastolta perimä vuokra tulee olemaan 19,95 euroa/m²/kk.
Lastenkodin lisäksi samalle tontille rakennetaan kaksikerroksinen asuinrivitalo. Rakennusten ylläpidosta vastaa Puotilan Kiinteistöt Oy. Toiminnasta vastaa Sosiaaliviraston lapsiperheiden palvelujen vastuualue.
Tullivuoren lastenkodin ja Tammipuiston lastenkodin yhdistyminen toteutui olemassa olevilla henkilöstöresursseilla. Uusien tilojen myötä paikkaluku esitetään nostettavaksi 18:aan, jolloin paikoista 12 on uusissa tiloissa. Nykymitoituksen mukaan paikkaluvun nosto edellyttää kahden lisävakanssin perustamista.
Lausunnot Sosiaaliviraston sosiaalijohtaja on antanut Mellunkylän lastenkodin uudisrakennuksen hankesuunnitelmasta lausunnon 19.11.2007, jossa sosiaalijohtaja hyväksyy Mellunkylän lastenkodin Fallpakkaan tulevan uudisrakennuksen 9.10.2007 päivätyn hankesuunnitelman ja puoltaa sen toteuttamista, mutta kiinnittää huomiota korkeaan vuokraan ja esittää, että hankkeen edetessä haetaan vaihtoehtoja, joilla kustannustasoon voitaisiin vielä vaikuttaa.
Lautakunta esittää Mellunkylän lastenkodin uusien tilojen 9.10.2007 päivätyn hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että hankkeen kustannukset ovat arvonlisäverottomana 2 074 016 euroa, arvonlisäverollisena 2 530 300 euroa kustannustasossa 8/2007 RI=110,5, asuinrakentamisen THI 156,7.
Talous- ja suunnittelukeskus toteaa
(20.12.2007) hankesuunnitelmasta antamassaan lausunnossa, että hanke on osa
ATT:n kahden tontin muodostamaa Fallpakantien asuntokohdetta. Hanke korvaa
Tullivuoren Malmilla toimivan osaston ja toimii lähistöllä olevan Tammipuiston
osaston (Fallpakankuja 10 A 1) yhteydessä. Kaksikerroksiseen rakennukseen tulee
kaksi kuuden lapsen kodinomaista solua, tarvittavat yhteistilat sekä yksi
yksiö.
Hankkeen laajuus on 847,5 brm2. Hankeen arvonlisäverollinen hankinta-arvo on 2,530 milj. euroa kustannustasossa 8/2007. Hankkeen neliökustannukseksi tulee 2 986 euroa/brm2. Kohteen rakennuttaa ATT kaupungin lainalla.
Hanke sisältyy vuosien 2008 - 2009 taloussuunnitelmaan vuosille 2008–09 ajoitettuna sosiaalitoimen vuokrahankkeena.
Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.
KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Mellunkylän lastenkodin uudisrakennuksen 9.10.2007 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen laajuus on 847,5 brm2 ja arvonlisäverollinen hankinta-arvo 2 530 000 euroa (veroton hinta 2 074 016 euroa) kustannustasossa 8/2007
Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, sosiaalivirastolle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja asuntotuotantotoimistolle.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
|
|
Liite 3 |
RAKENNUSTEOLLISUUS RT RY:N KIRJE TONTINVARAUKSISTA ASUNTOTUOTANTOTOIMISTOLLE
Khs 2007-1101
Kaj toteaa, että Rakennusteollisuus RT ry (jatkossa Rakennusteollisuus) lähetti Khlle 11.5.2007 kirjeen, joka liittyi Khssa 11.6.2007 käsiteltävänä olleeseen kiinteistölautakunnan esitykseen asuntotuotantoon tehtävistä tonttivarauksista ja Helsingin Asuntotuotantotoimisto ATT:lle (jatkossa ATT) varattaviin tontteihin. Rakennusteollisuus vaati kirjeessään, että
1. ATT:lle ei varata tontteja ”sen päättämiin rahoitus- ja hallintamuotoihin” kuten kiinteistölautakunta oli esittänyt,
2. ATT:lle luovutettavien tonttien käyttötarkoituksesta rajataan pois vapaarahoitteinen myytävä asuntotuotanto
3. ATT:lle luovutettavaksi päätetyt varaukset, jotka ovat vielä toteutumatta, ohjataan vuokra- tai asumisoikeusasuntotuotantoon.
Khs päätti 11.6.2007 (880 §) asuntotuotannon lisävarauksista ja muutti kiinteistölautakunnan esitystä siten, että ATT:lle ei luovuteta tontteja sen päättämiin rahoitus- ja hallintamuotoihin, vaan näiden varausten osalta täsmällisesti ilmoitetaan mihin rahoitus- ja hallintamuotoon ne tulevat. Rakennusteollisuuden kirjeen 1. kohdassa vaatima täsmennys ATT:n varauksiin on näin ollen toteutunut.
Rakennusteollisuuden kirjeen 2 ja 3 kohtien vaatimukset siitä, että ATT:lle ei ylipäätään tule osoittaa tontteja vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon liittyy asiallisesti kaupungin MA-ohjelmaan. On tarkoituksenmukaista, että em. asia käsitellään nyt päätettävänä olevan MA-ohjelman yhteydessä.
Rakennusteollisuus on perustellut vaatimuksiaan sillä, että vapaarahoitteinen myytävä asuntotuotanto ei kuulu kunnan toimialaan ja toiminnasta tulee pidättyä myös siksi, että kunta saa epäoikeutettua kilpailuetua suhteessa yksityisiin toimijoihin.
Rakennusteollisuus lähetti aiemmin 27.1.2004 Khlle samoja asioita käsittelevän kirjeen. Khs vastasi siihen kirjeellä 5.4.2004.
Rakennusteollisuus on esittänyt vaatimustensa taustaksi ja perusteluksi seuraavaa:
Kunnan toimialan vastaisuus
Rakennusteollisuus RT ry katsoo, ettei
vapaarahoitteinen myytävä asuntotuotanto kuulu kunnan toimialaan. Kunnan tulee
pidättäytyä ko. toiminnasta myös siksi, että se saa epäoikeutettua kilpailuetua
suhteessa yksityisiin toimijoihin.
KHO:n päätös 2006
Näkemystämme tukee Korkeimman
hallinto-oikeuden 26.7.2006 antama päätös (liite), jossa se katsoi, ettei
kahden omakotitalon rakennuttaminen kuulunut Hämeenkosken kunnan toimialaan ja
että kunnanvaltuusto oli ylittänyt toimivaltansa päättäessään varata määrärahan
omakotitalojen rakennuttamiseen. Ratkaisuaan KHO perusteli mm. sillä, että
omakotitalojen rakennuttaminen myyntiä varten on elinkeinotoimintaa, joka
kilpailee yksityisten elinkeinonharjoittajien kanssa. Toimintaan liittyy myös
taloudellisia riskejä.
Kuntaliiton lausunto
Vetoamme myös lausuntoon (liite), jonka
Kuntaliitto antoi Hämeenkosken kunnan tapauksessa. Vaikka Kuntaliitto lausunnon
lopputuloksena (lähinnä sillä perusteella, että myytäviä taloja oli vain kaksi)
päätyikin tukemaan Hämeenkosken kunnan rakennuttamista, tukevat lausunnon
perustelut kategorisesti sitä, ettei myytävän asuntotuotannon rakennuttaminen
kuulu kunnan toimialaan.
ATT:n asuntotuotannon määrä ja kohdentaminen
Helsingin kaupungin ATT:n harjoittama
omistusasuntotuotanto on jo asunto-ohjelman mukaan 100-kertainen esimerkiksi
verrattuna em. KHO:n päätöksessä käsiteltyyn Hämeenkosken kuntaan nähden. Esimerkiksi
vuoden 2005 aikana valmistui ATT:n toimesta 158 omistusasuntoa, joista
sääntelemättömiä omistusasuntoja oli peräti 125 eli 25 % enemmän kuin
asunto-ohjelmankin mukaan olisi tullut rakentaa.
Kaupunkia tarvitaan esimerkiksi vuokra-
ja asumisoikeusasuntotuotannossa. ATT:n toiminnan tulisi asunto-ohjelmankin
mukaan keskittyä vuokra-asuntotuotantoon. Kuitenkin ATT on reilusti jäljessä
näiden tavoitteiden toteuttamisesta, sillä asunto-ohjelman mukaan sen tulisi
tuottaa 930 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa vuodessa, kun niitä esim. vuonna
2005 valmistui vain 260 sisältäen myös vapaarahoitteiset vuokra-asunnot.
Myös asumisoikeusasunnoille näyttäisi
olevan nykyistä enemmän tarvetta. Helsingin kaupungin Internet-sivujen mukaan
rekistereissä on asiakkaita jonossa noin 4.065 (02/2006).
Tonttien luovutushinta
RT:n näkemyksen mukaan Helsingin ATT saa
tontteja merkittävästi halvemmalla hinnalla, mitä yksityiset toimijat
tontinluovutuskilpailujen kautta maksavat eli markkinahintaa alemmalla tasolla.
On ollut nähtävissä, että esim. Aurinkolahdessa, jossa ATT on toiminut,
yksityisillä toimijoilla on myymättömiä asuntoja normaalia enemmän muutoin hyvästä
asuntojen markkinatilanteesta riippumatta. Helsingin ATT:n ja yksityisten
yritysten maksamista tonttihinnoista on oheisena liite, josta ilmenee, että
erot ovat voineet olla jopa yli 50 % (liite).
ATT:n tutkimus- ja kehitystoiminta
Helsingin kaupunki on perustellut
myytävää asuntotuotantoaan mm. tekemällään tutkimus- ja kehitystyöllä. ATT:n
Internet-sivujen (tilanne 11.10.2006) mukaan ATT on osallistunut yhtenä
toimijoista viime vuosien aikana useisiin yhteistyöhankkeisiin. ATT:lla on
varmasti ollut omiakin kehityshankkeita. Internet-sivujen perusteella näyttää
kuitenkin siltä, että merkittävä osa hankkeista on ollut mm. VTT:n, Teknillisen
korkeakoulun ja puutaloteollisuuden vetämiä hankkeita, joiden kaltaisiin
osallistuminen on tyypillistä erilaisille järjestöille ja yrityksille. Em. tutkimus-
ja kehitystoimintaa kuvaavien tietojen perusteella ei voi päätellä, että ATT:n
myytävä asuntotuotanto olisi niin edistyksellistä ja alan kehitystä
poikkeuksellisesti eteenpäin vievää, että se olisi perusteltavissa tutkimus- ja
kehityshankkeilla.
ATT:n toiminta samoilla markkinoilla yksityisten
tuottajien kanssa
Helsingin kaupunki on perustellut myytävien
asuntojen tuotantoaan mm. väitteellä, että kaupunki rakentaisi paikoille, jotka
jäisivät muilta rakentamatta. Pidämme perustelua erikoisena, sillä ei liene
kaupunginkaan etu ottaa viime kädessä kuntalaisille jääviä riskejä ”huonojen”
alueiden rakentamisesta.
Väite huonoista alueista ei joka
tapauksessa näytä pitävän paikkaansa. Myös yksityiset yritykset olisivat olleet
halukkaita rakentamaan ATT:lle luovutettuja tontteja ja kaupunki olisi voinut
saada niistä korkeamman hinnan kilpailutuksen kautta.
Myös seuraavat ATT:n omilta
Internet-sivuilta (tuloste 11.10.2006) löydetyt lausekkeet kertovat omalta
osaltaan sen, että ATT kilpailee samoilla markkinoilla yksityisten tuottajien
kanssa.
- Otsikon ”uudisrakentamisen määrä” alla
kerrotaan, että vuokra-asuntojen ja vapaarahoitteisten sääntelemättömien
asuntojen tuotantomäärissä jäätiin vuonna 2005 jälkeen tavoitteista, koska
rakentamiskelpoisia tontteja ei ollut tarpeeksi.
- Otsikon ”omistusasunnot” alla
kerrotaan, että vuoden 2005 aikana toimisto teki aloituspäätöksen kahdeksan
omistusasuntokohteen käynnistämisestä toimintavuoden aikana. Kohteet
sijaitsivat Hermannissa, Viikissä ja Vuosaaressa ja niihin tuli 168 asuntoa.
Kaikki mainitut alueet ovat erittäin tavoiteltuja myös yksityisten tuottajien
toimesta. ATT:n omilla nettisivuillakin todetaan mm. Hermannin osalta, että
”hyvällä paikalla sijaitsevien kohteiden kysyntä oli ennakkoarvioiden
mukaisesti suurta”.
- Em. otsikon alla todetaan, että vuonna
2005 valmistui omistusasuntoja yhteensä 158 kappaletta. Asunnot valmistuivat Kivikkoon,
Puotilaan, Kumpulaan ja Arabianrantaan. ATT:n Internet-sivujen mukaan vain
Kivikon Asunto Oy Metsätähdessä oli myymättömiä asuntoja valmistumisvaiheessa.
Nämä yhdeksän asuntoa myytiin kuukauden sisällä kohteen valmistumisesta.
Rakennusteollisuus RT ry:n aiemmat yhteydenotot
asiassa ja nykytilanne
Rakennusteollisuus RT ry on useissa
yhteyksissä tuonut sekä ATT:lle että Helsingin kaupungin johdolle esiin
näkemyksensä siitä, ettei myytävä vapaarahoitteinen asuntotuotanto kuulu kunnan
toimialaan. Helsingin kaupunki on kiistänyt RT:n näkemykset eikä ole ollut
valmis luopumaan harjoittamastaan vapaarahoitteisesta omistusasuntotuotannosta.
./. Rakennusteollisuuden kirjeestä on pyydetty lausunnot hallintokeskuksen oikeuspalveluilta, kiinteistölautakunnalta ja asuntotuotantotoimikunnalta. Ne ovat esityslistan tämän asian liitteinä nro 1–3.
Hallintokeskuksen oikeuspalvelut toteaa (30.8.2007) lausunnossaan mm., että Khs on kokouksessaan 5.4.2004 ottanut jo kertaalleen kantaa Rakennusteollisuuden esittämiin samoihin vaatimuksiin sekä niiden perusteisiin. Khs totesi, että Kvsto hyväksyi vuosille 2004–2008 laaditun asunto-ohjelman 10.12.2003 ja Khs päätti 26.1.2004 panna asunto-ohjelman täytäntöön.
Khs katsoi, että myös sääntelemättömän omistustuotannon perustajarakennuttaminen voi kuulua kunnan toimialaan eikä kaupungin osallistuminen tällaiseen rakennuttamiseen ole kilpailunrajoituksista annetun lain vastaista. Oikeuspalvelut toteaa, että kaupunki toteuttaa edelleen asunto-ohjelman mukaista asuntotuotantoa ja Khn kannanoton perusteet ovat edelleen päteviä.
Kunnan toimiala ja vapaarahoitteinen myytävä asuntotuotanto
Kuntalain 2 §:n1 momentin mukaan kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät. Kunnan itselleen ottamat tehtävät kuuluvat kunnan yleiseen toimialaan.
Rakennusteollisuus katsoo kirjeessään, että kunnan yleiseen toimialaan ei kuulu vapaarahoitteinen myytävä asuntotuotanto ja perustelee väitettään KHO:n 26.7.2006 antamalla päätöksellä, jossa KHO katsoi, että Hämeenkosken kunnan toimialaan ei kuulunut kahden omakotitalon rakennuttaminen. Rakennusteollisuuden mukaan KHO perusteli ratkaisuaan mm. sillä, että omakotitalojen rakennuttaminen myyntiä varten on elinkeinotoimintaa, joka kilpailee yksityisten elinkeinonharjoittajien kanssa. Toimintaan liittyy myös taloudellisia riskejä.
Rakennusteollisuus on jättänyt kirjeessään mainitsematta, että KHO:n ratkaisun perustelut jatkuvat seuraavasti: ”Kun otetaan lisäksi huomioon Hämeenkosken kunnan koko ja taloudelliset voimavarat, kunta ei ole esittänyt sellaisia työllisyyden hoitoon liittyviä taikka elinkeinopoliittisia tai muita erityisiä syitä, joiden perusteella puheena olevien kahden omakotitalon rakennuttamisen voitaisiin katsoa kuuluvan kunnan yleiseen toimialaan”.
Oikeuspalvelut katsoo, että KHO:n 26.7.2006 antaman ratkaisun perustelut sisältävät toteamuksen, että asuntojen tuottaminen myyntiin voi kuulua kunnan toimialaan, kunhan kunta perustelee toimintaansa yleiseen toimialaansa kuuluvilla elinkeinopoliittisilla, työllisyyspoliittisilla tai muilla erityisillä syillä, eikä kunta vaaranna taloudellisia voimavarojaan ja riskinottokykyään.
Rakennusteollisuus viittaa kirjeessään myös Kuntaliiton 16.2.2004 antamaan lausuntoon, jonka se antoi Hämeenkosken tapauksessa. Kuntaliitto katsoi lausunnossaan, että asuntojen rakennuttaminen voi kuulua kunnan toimialaan. Rakennusteollisuuden mukaan lausunnon perustelut tukevat kuitenkin sitä käsitystä, että myytävän asuntotuotannon rakennuttaminen ei kuulu kunnan toimialaan.
Oikeuspalvelut katsoo, että Rakennusteollisuus tulkitsee kuntaliiton lausuntoa virheellisesti. Se jättää huomioimatta lausunnon kannanoton, jonka mukaan elinkeinotoiminnan harjoittaminen voi kuulua kunnan toimialaan tapauskohtaisesti, jos toiminnalle on perusteita.
Kuntalain 2 §:n 1 momentin mukaista kunnan toimialaa koskevaa säännöstä voidaan soveltaa joustavasti eri kunnissa ja toimiala voi muuttua eri aikoina. Hämeenkosken kunnan ja Helsingin kaupungin
toimialoja ei voida oikeuspalvelujen näkemyksen mukaan verrata. Helsingin kaupungin ja Hämeenkosken kunnan taloudellisten voimavarojen ja riskinottokyvyn vertaaminen ei ole myöskään perusteltua.
Oikeuskäytännössä on katsottu, että yleishyödyllisen asuntorakentamistoiminnan tukeminen (KHO 1983-A-II) kuului sellaisenaan kunnan toimialaan. Kunnanvaltuuston päätös luovuttaa tontti sahalaitoksen työsuhdeasunnoiksi tulevaa rivitaloa varten katsottiin kunnan toimialaan kuuluvaksi mm. perustelemalla päätöstä asuntotuotannon edistämisellä (KHO 25.6.1981/2857).
Rakennusteollisuuden tulkintaa KHO:n 26.7.2006 antaman päätöksen perusteista ja Kuntaliiton 16.2.2004 lausunnosta on pidettävä virheellisenä.
Kunnan kilpailuetu asuntotuotannossa
Rakennusteollisuus katsoo kirjeessään, että kunta saa epäoikeutettua kilpailuetua suhteessa yksityisiin toimijoihin koska ATT saa tontteja merkittävästi halvemmalla kuin yksityiset toimijat. Rakennusteollisuus on liittänyt kirjeeseensä Aurinkolahden ja Pomeranssin alueen tonttiluovutuksia koskevan taulukon, jossa vertaillaan ATT:n ja yksityisten yritysten maksamia tonttihintoja.
Kvston vuosille 2004–2008 hyväksymän asunto-ohjelman mukaan kaupungin omaan asuntotuotantoon osoitettavat tontit luovutetaan varausmenettelyllä lukuun ottamatta sääntelemättömän omistusasuntotuotannon tontteja. Aluekokonaisuuksia luovutettaessa kaupungin omana tuotantona toteutettavaksi, voidaan omistustontit myydä tai vuokrata ilman kilpailumenettelyä, jos sillä saavutetaan asunto-ohjelman tavoitteiden mukainen aluerakenne.
Kiinteistölautakunta päätti varata 10.6.2003 asuntotuotantotoimikunnalle Pomeranssin alueen tontit asunto-ohjelman tavoitteiden mukaiseen asuntotuotantoon ehdolla, että varaaja esittää lautakunnan hyväksyttäväksi alueen toteutusohjelman. Kiinteistölautakunta päätti 11.11.2003 hyväksyä asuntotuotantotoimikunnan esittämän ohjelman, joka sisälsi asuntojen rahoitus- ja hallintamuotojakauman sekä tonttien luovutusehdot.
Kiinteistölautakunta esitti 14.9.2004 Khlle Pomeranssin alueen omistustuotantoon varatut tontit myytäväksi 500–550 euron kerrosneliömetrihintaan. Hinta perustui aikaisemmin myytyjen tonttien käypien hintojen perusteella. Khs päätti asiasta 27.10.2004. Hintataso on määräytynyt vuoden 2004 hintatason perusteella ja siihen on vaikuttanut Pomeranssin alueen sijainti.
Rakennusteollisuuden kirjeen liitteenä olevassa taulukossa yksityisille tuottajille myytyjen tonttien hinnat ovat perustuneet Aurinkolahden alueella järjestettyihin myöhempiin tarjouskilpailuihin. Aurinkolahden tonttien hinnat ovat nousseet viime vuosina merkittävästi. Hintavertailussa Pomeranssin alueen tontteihin on otettava huomioon myös tonttien sijainti. Pomeranssin alueen tontit sijaitsevat kauempana merenrannasta ja Uutelan kanavasta kuin yksikään Rakennusteollisuuden taulukossa esitetty muu kohde.
Oikeuspalvelut katsoo, että Rakennusteollisuuden näkemys kunnan saamasta kilpailuedusta hintavertailun perusteella on virheellinen, joten kaupunki on toiminut kilpailulainsäädännön edellyttämällä tavalla.
Edellä mainituilla perusteilla ei ole myöskään syytä muuttaa jo päätettyjä varauksia.
Yhteenveto Edellä esitetyillä perusteilla oikeuspalvelut katsoo, että Helsingin kaupungin toimialaan voi kuulua vapaarahoitteisen myytävän asuntotuotannon toteuttaminen. Kaupunginvaltuuston hyväksymän asunto-ohjelman toteuttaminen ei ole ollut myöskään kilpailunrajoituksista annetun lain vastaista.
Kiinteistölautakunta on (4.9.2007) mm. todennut, että lautakunnan mielestä kirjeessä ei ole esitetty sellaisia uusia perusteita, joiden nojalla tähän saakka noudatettuja käytäntöjä olisi tarpeen muuttaa. Tällaiseen ei anna aihetta myöskään kirjeessä mainittu KHO:n 26.7.2006 antama päätös, jossa se katsoi, ettei kahden omakotitalon rakennuttaminen myytäväksi kuulunut Hämeenkosken kunnan toimialaan.
Näin ollen myöskään ATT:lle tehtyjen aiempien varausten hallintamuotoja ei ole tässä vaiheessa tarpeen tarkistaa. Uusien asuntojen markkina-tilanne pääkaupunkiseudulla on joka tapauksessa tällä hetkellä niin vaikea, että jo päätettyjä hallintamuotoja voitaneen joutua tarkistamaan jatkossa sen johdosta muutenkin.
Mikäli ATT:n toimintaa säätelemättömien omistusasuntojen tuottajana halutaan nykyisestä rajoittaa tai tuotanto halutaan kokonaan lopettaa, siitä pitäisi päättää valtuustossa mieluiten valmisteltavana olevan MA-ohjelman yhteydessä. Asuntokohteiden suunnitteluun ja toteutukseen sekä tuotannon markkinointiin ja asuntomarkkinoiden yleiseen toimivuuteen liittyy kuitenkin Helsingissä hyvin monia vain pääkaupunkiseudulle ominaisia erityispiirteitä, jonka vuoksi kaupungilla pitäisi olla jatkossakin valmiudet myös aktiiviseen toimintaan asuntotuotannon kaikilla osamarkkinoilla.
Lautakunnan päätös tehtiin äänestyksen jälkeen äänin 5-4 vähemmistön (Hagelberg, Pätiälä, Liemola ja Suomalainen) oltua sitä mieltä että edellä olevasta 1. kappale (...lautakunnan mielestä...) poistetaan tekstistä ja kolmas kappale (Mikäli ATT:n toimintaa…) korvataan seuraavalla kappaleella:
Lähtökohtaisesti myytävän omistusasuntotuotannon rakennuttaminen ei kuitenkaan kuulu kunnan toimialaan. Näin ollen ATT:n toiminta sääntelemättömien omistusasuntojen tuottajana tulisi kokonaan lopettaa. Asiasta tulee päättää valmisteltavana oleva MA- ohjelman yhteydessä.
Asuntotuotantotoimikunta on (22.8.2007) on lausuntonsa yhteenvedossa todennut seuraavaa:
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös kunnan toimialasta on Hämeenkosken kuntaa koskeva yksittäistapaus, eikä sovellu Helsingin kaupungin tilanteeseen. Helsingin kaupungin kohdalla on olemassa ne erityiset syyt, jotka puoltavat omistusasuntotuotannon kuulumista kunnan tehtäviin. Tällaisia ovat mm. työvoiman saantiin ja elinkeino- ja asuntopolitiikkaan liittyvät syyt. Kaupunki on onnistunut vaikuttamaan toiminnallaan myös myönteisesti asuntomarkkinoiden kehittymiseen toteuttamalla tasapainoisia aluekokonaisuuksia ja ehkäisemällä segregaatiota.
Helsingin kaupunki on varautunut asianmukaisesti asuntotuotannon rakennuttamisesta
mahdollisesti aiheutuviin riskeihin.
Kaupungin omistusasuntotuotantoa voidaan pitää myös pienimuotoisena
ottaen huomioon kaupungin koko ja kaupungin alueella tapahtuva kokonaisasuntotuotanto.
Rakennusteollisuuden väite siitä, että ATT saisi epäoikeutettua etua alhaisempien tonttihintojen muodossa ei pidä paikkaansa. Rakennusteollisuus on vertaillut harhaanjohtavasti eri alueilla sijaitsevien tonttien hintoja. ATT:lla ei ole etuoikeutettua asemaa tonttijaossa, ja viime vuosina se ei ole saanut edes asunto-ohjelman tavoitteita vastaavaa määrää tontteja, josta johtuen asunto-ohjelman tuotantotavoitteista on jääty jälkeen huomattavasti useana vuotena.
Kaj toteaa, että Khn käsitellyssä olevassa esityksessä Kvstolle MA-ohjelmaksi 2008–2017 on kaupungin oman asuntuotannon määräksi ehdotettu 1 500 asuntoa vuosittain. Tästä määrästä korkeintaan 10 %, eli 150 asuntoa voisi olla sääntelemättömiä vapaarahoitteisia omistusasuntoja. MA-ohjelmaesityksessä tällaisten asuntojen toteuttaminen kaupungin omana tuotantona on perusteltua esimerkiksi silloin, kun toteutettavana on aluekokonaisuus, jonka hallintamuotojakauma muutoin painottuisi liikaa vuokra-asuntoihin. Kaupungin kokonaistuotantotavoite on 5 000 asuntoa vuosittain. Kaupungin vapaarahoitteiseen omistustuotantoon kaavailtu enintään 150 asuntoa vuosittain on vähäinen määrä kokonaisuuden kannalta.
Kaj:n mielestä Rakennusteollisuudelle tulisi ilmoittaa, että kaupungin tarkoituksena on jatkossakin toteuttaa pieni määrä vapaarahoitteisia omistusasuntoja silloin kun tällaiseen tuotantoon on olemassa erityiset syyt. Vastauksessa on tarpeen viitata Khn 5.4.2004 Rakennusteollisuudelle lähettämään kirjeeseen sekä laittaa liitteeksi oikeuspalveluiden antama lausunto.
KAJ Kaupunginhallitus
päättänee ilmoittaa Rakennusteollisuus RT ry:lle
että kaupungin tarkoituksena on toteuttaa vuosittain pieni määrä vapaarahoitteisia
myytäviä asuntoja, jonka määrän kaupunginvaltuusto päättää Helsingin maankäytön
ja asumisen toteutusohjelmassa 2008–2017, silloin kun tällaiseen tuotantoon on
olemassa erityiset syyt.
Kirje ja jäljennös hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausunnosta Rakennusteollisuus RT ry:lle, pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, asuntotuotantotoimikunnalle, oikeuspalveluille ja talous- ja suunnittelukeskukselle.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
Hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausunto 30.8.2007 |
|
Liite 2 |
Kiinteistölautakunnan lausunto 4.9.2007 |
|
Liite 3 |
Asuntotuotantotoimikunnan lausunto 22.8.2007 |
|
Liite 4 |
Rakennusteollisuus RT ry:n kirje 11.5.2007 liitteineen |