HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

ERÄIDEN HANKKEIDEN RAHOITUS INNOVAATIORAHASTON VAROILLA

Khs 2007-2664, 2007-2637, 2007-2388, 2007-2378, 2007-2427, 2007-2481, 2007-2379, 2007-2387, 2007-884, 2007-2373, 2007-2348, 2007-740, 2007-850

Kj toteaa, että Helsingin kaupungin innovaatiorahasto perustettiin Kvston päätöksellä 19.6.2002 ja sen peruspääomaksi siirrettiin vuoden 2001 tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä 16 818 792,65 euroa. Rahaston sääntöjen mukaan sen tarkoituksena on Helsingin osaamisperustan vahvistaminen yhteistyössä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa. Varoja käytetään rahaston tarkoituksen mukaisten joko kaupungin toimesta tai yhteistyössä muiden osapuolien kanssa toteutettavien tulevaisuuden elinkeinoperustaa luovien investointihankkeiden ja projektien rahoitukseen.

Innovaatiostrategian toteutukseen liittyen alla on kuvattu ne hankkeet, joille esitetään vuodelle 2008 jatkorahoitusta tai rahoituksen aloittamista innovaatiorahastosta:

Jatkorahoitushankkeet:

Forum Virium Helsinki

Forum Virium Helsinki on toiminut kaksi vuotta. Toiminta on saavuttanut sille asetetut tavoitteet. Vuoden 2007 aikana ovat käynnistyneet merkittävät julkisen sektorin palvelukehityshankkeet yhteistyössä Helsingin kaupungin eri hallintokuntien kanssa.

Kahden toimintavuoden jälkeen Forum Virium Helsinki on vakiinnuttamassa asemaansa ja toiminta-agendaansa. Forum Virium Helsingin rooli yritysten ja julkistahojen yhteishankkeiden toteuttajana sekä käyttäjätarvelähtöisten empiiristen tutkimus- ja kehitysympäristöjen rakentajana vahvistuu.

./. Liitteeseen 1, Forum Virium Helsinki –jatkorahoitushakemus vuodelle 2008, sisältyvässä vuoden 2008 toimintasuunnitelmassa kuvataan Forum Viriumin Helsingin toiminnan painopistealueet kaikilta toimintasektoreilta. Toimintasuunnitelmassa on esitetty mm. tulevaisuushankkeet, kehitysohjelmat ja verkoston kehittämishankkeet.

Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti Helsinki varaa Forum
Virium Helsingin toimintaan vuosittain 600 000 – 800 000 € rahoituksen. Vuonna 2007 kaupunki on osoittanut Forum Virium Helsingin toimintaan 700 000 €.

Viitaten toiminnan tuloksellisuuteen ja aikaisempaan päätökseen Forum Virium Helsinki hakee Helsingin kaupungin innovaatiorahastosta 700 000 € suuruista rahoitusta vuodelle 2008.

Hankkeen hallinnoija on Radio- ja televisiotekniikan tutkimus RTT Oy

Digitaalisten sisältöjen ja palvelujen pk-yritysten kehittämispalvelu -projekti

Forum Virium Helsingin (FVH) yhteydessä on toiminut 1.9.2005 kokeiluna alkanut Helsingin kaupungin elinkeinopalvelun digitaalisten sisältöjen ja palvelujen pk-yritysten kehittämispalvelu-projekti. Innovaatiorahastosta on varauduttu noin viiden vuoden rahoitukseen.

Toiminnan painopisteet 2008:

Projekti toimii kahta väylää:

1 Forum Virium Helsingin pk-kumppanuusohjelman isäntänä: pk-pooli, pk-yritysjäsenyys, verkottaminen

2 Culminatum Oy:n hallinnoiman Uudenmaan Digitaaliset sisällöt – osaamiskeskuksen yhteistyökumppanina ja Kasvuvalmennuksen osarahoittajana

Molempia väyliä jatketaan vuonna 2008 kehittäen toimintaa mahdollisuuksien mukaan.

Erityisiä kehitystavoitteita vuodelle 2008 ovat

– FVH pk-kumppanuusohjelman pk-poolista kytketään innovatiivisia pk-yrityksiä aktiivisesti FVH:n kehitysohjelmiin mm. hankekohtaisten palveluideointikilpailujen kautta

– FVH:n kehityshankkeissa kunnostautuneita pk-yrityksiä kehotetaan hakemaan FVH:n pk-yritysjäseniksi. Kolmen syksyllä 2007 valitun pk-yritysjäsenen joukkoa kasvatetaan korkea laatutaso säilyttäen siten, että vuoden 2008 alusta pk-yritysjäseniä olisi viisi ja vuoden 2009 alusta enintään kymmenen.

– FVH:n pk-yritysjäsenet verkostetaan kiinteään yhteistyöhön muun jäsenistön kanssa

– Kasvuvalmennusta kehitetään siten, että se kattaa metropolialueen lisäksi koko Uudenmaan ja sen rahoitukseen osallistuu Helsingin kaupungin lisäksi muu Uusimaa

– Edistetään osaltaan sitä, että kansallinen Digitaaliset sisällöt –klusteri järjestää tehokasta kansainvälistymiskoulutusta kasvuyrityksille

Uudet avaukset

Pk-yritysten nopealle kasvulle on useimmiten välttämätöntä riittävän tehokas pääomahuolto eli riskirahoituksen saaminen nopeaan tuotekehitykseen ja tehokkaaseen markkinointiin. Usein pk-yritysten kasvua helpottaisi olennaisesti, jos niille olisi tarjolla myös kunnollinen fyysinen toimintaympäristö.

Vuonna 2008 projekti ryhtyy, mikäli siihen saadaan tarvittavat resurssit, erityistoimiin sekä metropolialueen digitaalisten sisältöjen ja palvelujen kasvuyrityksien pääomahuollon että toimintaympäristön kehittämiseen.

./. Liitteenä 2 Digitaalisten sisältöjen ja palvelujen pk-yritysten kehittämispalvelu -projektin vuoden 2008 toiminta- ja taloussuunnitelma

Hankkeen hallinnoija on talous- ja suunnittelukeskuksen elinkeinopalvelu. Innovaatiorahastosta vuodelle 2008 haettava rahoitus hankkeen kustannuksiin on 550 000 euroa.

Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020

Urbaanin senioriväestön terveydenhoitopalveluiden ja -prosessien

sekä asuin- ja hoitoympäristön kehittäminen

Hanke koostuu Teknillisen korkeakoulun tutkimusprojekteista, joiden tavoitteet on asetettu Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyssektorin tulevista kehitystarpeista. Projektien tutkimusaiheet liittyvät palvelumallien kehittämiseen ja tehostamiseen sekä tilasuunnitteluratkaisujen ja teknologioiden kehittämiseen ja soveltamiseen.

Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020 –hankkeessa on neljä toisiaan täydentävää osaprojektia

– IKU –Ikäihmisten kuntouttavat hoito- ja toimintaympäristöt –projekti

– LITE – Life Quality Improvement through Technologi
–projekti

– AAPINEN – Auttavan Automaation Pilotointi –projekti

– KUTRI – Kustannustehokas senioriasuminen –projekti.

Projektien kesto on keskimäärin kolme vuotta. Projektit ovat käynnistyneet vuoden 2006 aikana ja hankkeita jatketaan vuonna 2008.

./. Liitteenä 3 Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020 –hankkeen vuoden 2008 toimintasuunnitelma sekä tilannekatsaus ja varojen käyttö vuodelta 2007.

Hankkeen hallinnoija on Teknillinen korkeakoulu/Sotera, Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti. Innovaatiorahastosta vuodelle 2008 haettava rahoitus hankkeen kustannuksiin on 214 600 euroa. Lisäksi esitetään, että vuonna 2007 käyttämättä jäänyt rahoitusosuus, 120 100 euroa, saadaan käyttää hankkeen vuoden 2008 kustannuksiin.

Kohtaamispaikka@lasipalatsi

Kaupunginkirjasto toteaa mm., että vuoden 2008 aikana kohtaamispaikka@lasipalatsi -hanketta kehitetään edelleen yhteistyössä kaupungin eri virastojen ja yritysten kanssa verkkopalvelujen esittely- ja kehittämispaikkana. Saatujen kokemusten perusteella tullaan painottamaan erityisesti markkinointia ja kehittämisosaamista. Toiminta perustuu kaupungin yhteisstrategiaan.

Varoilla maksetaan kohtaamispaikka@lasipalatsin vuokra sekä neljän henkilön henkilöstömenot. Kaupunginkirjasto jatkaa osaltaan kohtaamispaikka@lasipalatsi–hankkeen toiminnan koordinointia ja vastaa muista kustannuksista. Yhteistyötä jatketaan myös Lasipalatsin Mediakeskuksen kanssa. Tavoitteena on edelleen löytää Kohtaamispaikalle myös ulkopuolisia toimijoita, joilta peritään tilojen käytöstä vuokraa.

./. Liitteenä 4 kohtaamispaikka@lasipalatsi -hankkeen vuoden 2008 toimintasuunnitelma, tilannekatsaus toiminnasta sekä selvitys vuoden 2007 varojen käytöstä.

Hankkeelle myönnettiin vuonna 2007 innovaatiorahastosta 249 000 euroa.

Kaupunginkirjasto esittää, että kaupungin innovaatiorahastosta myönnetään vuodeksi 2008 Kohtaamispaikan toimintaa varten 305 000 euroa, josta vuokran osuus on n. 147 000 euroa. Lisäksi esitetään, että vuonna 2007 käyttämättä jäänyt rahoitusosuus, 11 500 euroa, saadaan käyttää hankkeen vuoden 2008 kustannuksiin.

Lisäksi kaupunginkirjasto esittää, että vuoden 2008 loppupuolella arvioidaan hankkeen jatko ja sen edelleen kehittäminen.

Innovaatio- ja osaamiskeskus Kustaankartanon vanhustenkeskuksen yhteyteen

(INNO-Kusti –hanke)

Kustaankartanossa toteutettava INNO-Kusti hanke on 5-vuotinen kehittämishanke, jossa sekä testataan erilaisia geroteknologisia sovelluksia että kehitetään hoitokäytäntöjä vanhusten hoidon tueksi. Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa ja uusia käytäntöjä, joilla voidaan helpottaa vanhustenhuollossa tehtävää työtä, sekä lähtökohtaisesti lisätä hoidon laatua ja kustannusvaikuttavuutta. Kustaankartanon vanhustenkeskuksesta kehitetään osaamis- ja innovaatiokeskus, joka palvelee Helsingin kaupungin muita hoitoyksiköitä niin avo- kuin laitospuolella yli sektorirajojen.

Hankkeesta esitetyn tilannekatsauksen mukaan InnoKusti -hanke on edennyt suunnitellun aikataulun mukaisesti. Syksyn 2007 aikana analysoitiin suunnittelu- ja pilottivaiheen tulokset ja siirrytään laajamittaiseen toimintavaiheeseen.

Osaprojektien toteutumisesta:

Turvallisesti aktivoivaan arkeen -projektissa on tavoitteena hoitotyön kehittäminen asukasturvallisuuden alueella turvamattoa avuksi käyttäen. Ensimmäisessä vaiheessa on kartoitettu asukasturvallisuuteen liittyviä tekijöitä ja luotu monistettavissa oleva yleispätevä hoitotyön malli, johon turvamaton käyttö on istutettu oleelliseksi osaksi. Samalla on testattu turvamaton käytettävyyttä Kustaankartanon A-osaston hoitoyksikössä 1a. Toisessa vaiheessa selvitetään matonkäyttöön liittyvän hoitotyön mallin levittämistä ja juurruttamista sekä vaikuttavuutta. Projektin ensimmäinen vaihe käynnistyi 18.12.2006 ja päättyy joulukuussa 2007. Toinen vaihe käynnistyy 1.1.2008 ja päättyy 2010.

Askelturva -projekti (tunnistava lattia) jakautuu seuraaviin vaiheisiin:

A) lattian tuotekehitys ja tekninen testaus

B) hoitotyön toimintatapojen kehittäminen

C) vaikuttavuuden analysointi

Projektin tavoitteena on tutkia uuden teknologian vaikuttavuutta asiakasturvallisuuteen, toimintakykyyn ja henkilöstöresursointiin sekä selvittää sen kustannusvaikuttavuutta.

Projektin A-vaihe käynnistyi joulukuussa 2006, jolloin anturikalvolattia asennettiin Kustaankartanon vanhainkodin A-osaston kahteen asukashuoneeseen. Vuoden 2007 aikana on testattu järjestelmän toimivuutta loppukäyttäjänäkökulmasta. Lattian kyky tunnistaa liikettä ja kaatumista on projektissa todettu riittäväksi. Kaatumisesta hälyttävän tietokonesovelluksen herkkyyteen ja tarkkuuteen tarvitaan syksyn 2007 aikana lisäsäätöjä.

Projektin B-vaihe käynnistyy syksyn 2007 kuluessa. Askelturva -projektissa hyödynnetään TAA -projektin kehittämää hoitotyön mallia.

Projektin C-vaihe käynnistyy keväällä 2008. Älylattiajärjestelmän vaikuttavuusselvitys tehdään Kustaankartanon G-osastolla, johon anturikalvolattia asennettu koko osastolle (kolme kerrosta, n. 60 asukasta). Vaikuttavuuden mittausta varten tarvittava ensimmäinen RAI -tiedonkeruu (baseline) on tehty syyskuussa 2007. Alkutilannekartoitus kaatumistapahtumista käynnistyi 15.10.2007. Projektin C-vaihe päättyy 2010.

InnoÄäni -projektissa selvitetään hoitajien viriketyökaluksi tarkoitetun ääniohjelmakonseptin (Sävelsirkku -järjestelmä) käyttöönottoprosessin keskeisiä tekijöitä sekä kehitetään käyttömalleja juurruttamista ja jatkolevitystä varten. Projektin ensimmäisen osan toimintavaihe käynnistyi maaliskuussa 2007 ja päättyy 2008, levittämistä ja juurruttamista testataan 2008–2009.

Interaktiivisuudella Itsenäisyyttä ja Toimintakykyä Arkeen -projektissa (IITA -projekti) kehitetään interaktiivista eli vuorovaikutteista TV-palvelua kuntoutusyksiköstä kotiutuvalle kaupungin kotihoidon asiakkaalle ja samalla tutkitaan palvelun vaikuttavuutta asiakkaan toimintakykyyn ja terveys- ja sosiaalipalvelujen käyttöön. Vuorovaikutteinen palvelu on reaaliaikaisen kaksisuuntaisen kuva- ja puheyhteyden välityksellä tarjottua palvelua, jossa on mahdollista olla samanaikaisesti yhteydessä kaikkiin suljetun yhteyden piirissä oleviin henkilöihin. Palvelu toimii Kustaankartanon vanhustenkeskuksen kotiinkuntoutusyksikkö Kuntokartanon osastolta käsin, jonne asiakas voi halutessaan olla yhteydessä kotipäätteeltään.

Projektin keskeinen tavoite on tukea asiakkaan kotiutumista ja kotona selviytymistä tarjoamalla hänelle mahdollisuus osallistua ryhmämuotoiseen toimintaan, kuten esimerkiksi fysioterapeutin ohjaamiin liikuntatuokioihin, sekä saada yksityisesti ohjausta ja neuvontaa sairaanhoitajalta terveyteen ja toimintakykyyn liittyvissä asioissa. Projektissa on yhtäaikaisesti mukana kymmenen asiakasta, joista kukin on palvelun piirissä enintään kuuden kuukauden ajan.

Projektissa tulee sen kahden ja puolen toimintavuoden aikana olemaan asiakkaita yhteensä kolmekymmentä henkilöä. InnoKusti -hankkeen yhteistyökumppaneina projektissa toimivat Helsingin kaupungin kotihoito, Lupaava-hanke ja TDC Song Oy. IITA -projektin suunnitteluvaihe alkoi helmikuussa 2007 ja toimintavaiheeseen on määrä siirtyä joulukuussa 2008. Projekti jatkuu vuoden 2009 loppuun.

./. Liitteenä 5 Innovaatio- ja osaamiskeskus Kustaankartanon vanhustenkeskuksen yhteyteen –hankkeen tilannekatsaus, talousraportti vuodelta 2007 sekä kustannusarvio vuodelle 2008.

Hankkeen hallinnoija on sosiaalivirasto. Innovaatiorahastosta vuodelle 2008 haettava rahoitus hankkeen kustannuksiin on 746 000 euroa. Lisäksi esitetään, että vuonna 2007 käyttämättä jäänyt summa, 59 400 euroa, saadaan käyttää vuonna 2008 hankkeen rahoitukseen.

Yhteistyö Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin kaupungin välillä/

Innovatiivinen kaupunki® –ohjelma 2006-2010

Hankeyhteistyön tausta

Innovatiivinen kaupunki® on Helsingin kaupungin ja TKK:n vuonna 2001 käynnistämä kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on innovatiivisuuden lisääminen ja kestävää urbaania kehitystä tukevien innovaatioprosessien käynnistäminen Helsingin seudulla.

Tavoitteeseen pyritään Helsingin kaupungin ja TKK:n organisaatioiden välistä poikkitieteellistä ja sektorirajat ylittävää vuoropuhelua lisäämällä sekä käynnistämällä pääkaupunkiseudun kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta merkittäviä, synergisistä t&k -projekteista koostuvia tutkimushankekokonaisuuksia.

Innovatiivinen kaupunki® -ohjelman toiminta ja tulokset vuonna 2007

Kuluvalla kaudella ohjelmassa on keskitytty hankeyhteistyön täysimittaiseen käynnistämiseen. Vuonna 2006 käynnistyneen Ikääntyvät kaupunkilaiset 2002 -hankkeen tuloksellisuutta on edistetty verkostoitumistilaisuuksia organisoimalla. Samalla on valmisteltu kolmea uutta tutkimushanketta sekä kehitetty uusien projekti-ideoiden hakumenettelyä. Lokakuuhun mennessä Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020 –hankkeen lisäksi on saatu käyntiin kaksi uutta hankekokonaisuutta; Tulevaisuuden joukkoliikenne ja Vetovoimainen urbaani asuminen. Kestävä rakentaminen hankkeen valmistelua jatketaan.

Innovatiivinen kaupunki® -ohjelman toiminta ja tavoitteet 2008

Innovatiivinen kaupunki® –ohjelman vuoden 2008 päätavoitteena on hankeyhteistyön ja sen toimintamallin vakiinnuttaminen. Kansainvälisen yhteistyön osalta tullaan keskittymään verkostoitumisen lisäämiseen erityisesti hanketeemojen osalta. Toiminnan suunnittelussa tullaan huomioimaan TKK:n kehitys osana uutta innovaatioyliopistoa ja sen tuomat haasteet ja mahdollisuudet ohjelmatyölle. Viestintää tullaan kehittämään uudelle tasolle sekä määrällisesti että sisällön osalta. Tavoitteena on että ohjelman verkosto-organisaatio tulee edelleen kasvamaan tulevalla kaudella ja sen toimintaa tullaan jatkuvasti kehittämään. Ohjelman suunniteltu budjetti vuodelle 2008 on 189 271 euroa.

Innovatiivinen kaupunki® –ohjelma hakee Helsingin kaupungin innovaatiorahastolta 81 000 euroa vuodelle 2008. Lisäksi anotaan siirrettäväksi vuodelle 2008 vuoden 2007 ylijäämä 14 100 euroa.

Tulevaisuuden joukkoliikenne -hanke

Hankkeen tavoitteet

Tulevaisuuden joukkoliikenne –hanke koostuu neljästä Teknillisen korkeakoulun projektista, joissa selvitetään mm. liikenteen ja maankäytön vuorovaikutuksen ja yhdyskuntarakenteen merkitystä liikkumisen valintoihin, etsitään keinoja joukkoliikennepalvelujen laadun parantamiseksi sekä tutkitaan raideliikenteen investointien vaikutuksia alueiden elinvoimaisuuden kehittymiseen. Joukkoliikenneteeman aihekokonaisuudet ovat jatkoa Helsingin kaupungin ja YTV-alueen aiemmille maankäytön ja liikennejärjestelmän vuorovaikutusta selvittäneille tutkimushankkeille, Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen vyöhyketarkasteluille sekä liikenne- ja viestintäministeriön päättymässä olevalle joukkoliikenteen tutkimusohjelmalle (JOTU).

Hankekokonaisuus luo uusia mahdollisuuksia, työvälineitä, menetelmiä ja yhteistyömuotoja joukkoliikenteen suunnittelun ja tutkimuksen käytännön yhteistyöhön Helsingin kaupungin ja TKK:n välillä.

Tulevaisuuden joukkoliikenne –hankkeessa on neljä projektia, jotka ovat kestoltaan noin kolmevuotisia ja joiden kaikkien tavoitteena on alkaa vuonna 2007. Hankekokonaisuuden koordinoinnista vastaa TKK:n Liikennelaboratorio.

Tulevaisuuden joukkoliikenne –hankkeessa kuuluvat UrbanZone, AIJO, Ubikyyti ja RaVaLi –projektit.

Toimintasuunnitelma vuodelle 2008

– Uusien hankkeiden käynnistäminen

– Osallistuminen Innovatiivinen kaupunki® –ohjelman vuosiseminaarin suunnitteluun

– Osallistuminen hankkeen käynnistysseminaarin suunnitteluun

– Osallistuminen hankkeen suunnittelukokouksiin

– Innovaatiorahastolle toimitettavan raportin valmistelu kaksi kertaa vuodessa

Tulevaisuuden joukkoliikenne –hanke hakee Helsingin kaupungin innovaatiorahastolta vuodelle 2008 yhteensä 105 000 euroa. Lisäksi anotaan siirrettäväksi vuodelle 2008 vuoden 2007 ylijäämä 75 000 euroa

Vetovoimainen urbaani asuminen -hanke

Hankkeen kokonaistavoitteena on kehittää ja edistää urbaanin asumisen vetovoimaisuutta uusien asumiskonseptien palvelujen paremman saavutettavuuden ja kaupunkisuunnittelua palvelevan uudenlaisen paikkatietometodologian avulla.

Hankkeen sisältöön ovat vaikuttaneet muun muassa Helsingin viimeisin asunto-ohjelma ja kaupungin virastojen edustajien kanssa käydyt keskustelut. Samalla hanke rakentuu TKK:n Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksessa (YTK) jo pidempään harjoitetulle asumistutkimukselle ja tietämykselle. Kussakin projektissa on omat kumppaninsa.

Vetovoimainen urbaani asuminen –hanke hakee Helsingin kaupungin innovaatiorahastolta vuodelle 2008 yhteensä 160 000 euroa.

Kestävä rakentaminen -hanke

Hankkeen yleistavoitteena on käynnistää kestävään rakentamiseen liittyviä projekteja, jotka ovat sekä merkittäviä että ajankohtaisia Helsingin näkökulmasta. Helsingin rakentamisen keskeisin painopistealue on vanhojen tuulisilla ranta-alueilla sijaitsevien teollisuusalueiden muuttaminen asumis- ja työpaikka-alueiksi. Toinen globaalistikin tärkeä kehittämisalue on vanhan kiinteistökannan ekologisuuden parantaminen kannan energian kulutusta alentamalla.

Kestävä rakentaminen –hankkeeseen sisältyy tällä hetkellä kaksi projektia MeriJULKISIVU ja KesEn.

Projektien kesto on kolme vuotta. Projektit eivät ole vielä käynnistyneet, koska projektien kokonaisrahoitus ei ole vielä selvillä.

Kestävä rakentaminen –hanke hakee Helsingin kaupungin innovaatiorahastolta vuodelle 2008 yhteensä 63 000 euroa. Lisäksi anotaan siirrettäväksi vuodelle 2008 vuoden 2007 ylijäämä 12 000 euroa.

./. Liitteenä 6 Innovatiivinen kaupunki® –ohjelman 2006 - 2010 jatkorahoitushakemus.

Hankkeen hallinnoija on Teknillinen korkeakoulu.

Kontulan vanhustenkeskuksen innovaatiohankkeet

Sosiaalivirasto toteaa (15.11.2007) mm., että Kontulaan rakennetaan vuosina 2007 - 2009 uusi vanhustenkeskus, jossa toimii palvelukeskus, kaksi päivätoimintayksikköä ja 196-paikkainen vanhainkoti. Hoidon taloudellisuutta ja laatua pyritään parantamaan uudistamalla prosesseja sekä ottamalla käyttöön tietoteknisiä apuvälineitä ja uusia ratkaisuja. Rakennuksen käyttöönotto ajoittuu vuoden 2009 loppuun.

Toukokuussa 2005 julkaistiin avoin ilmoitus, jossa pyydettiin yrityksiltä innovaatioehdotuksia Kontulan uuden vanhustenkeskuksen toiminnan kehittämiseksi. Tutkittaviksi, kehitettäviksi ja edelleen Kontulan vanhustenkeskuksen uudisrakennuksessa toteutettaviksi valittiin mm. seuraavat innovaatiot: tunnistava matto/lattia, biometriseen tunnistukseen perustuva ’avaimeton talo’ –konsepti, aktiivista ryhmätoimintaa tukeva järjestelmä Sävelsirkku, henkilökunnan tekninen oppimisympäristö Jokopaja ja osana talon sisustusta verhomallisto, jonka suunnittelussa otetaan huomioon dementoituvan hahmottamiseen liittyvät häiriöt.

Innovaatioiden lopullisessa valinnassa hyödynnetään Kustaankartanon vanhustenkeskuksen Inno-Kusti –hankkeen testaustuloksia.

Innovaatioiden tavoitteena on

- tukea asukkaiden toimintakykyä

- lisätä asukkaiden ja henkilökunnan turvallisuutta

- lisätä sekä asumisviihtyvyyttä että henkilökunnan työhyvinvointia

- säästää henkilökunnan aikaa

- lisätä vanhuspalvelujen kiinnostavuutta

- olla esimerkkinä muille vanhainkodeille

- toimia Helsingin kaupungin ja Suomen imagon kehittäjänä kansallisesti ja kansainvälisesti

./. Liitteenä 7 on ”Rahoitushakemus innovaatiorahastosta Kontulan vanhustenkeskukselle” innovaatiobudjetteineen.

Innovaatiorahastosta haetaan hankkeelle 250 000 euron rahoitusta vuodelle 2008. Lisäksi esitetään, että vuodelle 2007 myönnetystä käyttämättä jääneestä rahoituksesta 30 000 euroa saadaan käyttää vuonna 2008 ja 30 000 euroa vuonna 2009.

Hankkeen hallinnoija on sosiaalivirasto.

Internetpohjaisen puhelinpalvelujärjestelmän kehittämishankkeen jatkorahoitus

Kaupungin innovaatiorahastosta myönnettiin Helsingin terveyskeskuksen terveysasemat -osastolle 200 000 euroa uuden puhelinpalvelujärjestelmän kokeiluun vuonna 2006. Kokeilun tavoitteena on selvittää internet-pohjaisen puhelinpalvelujärjestelmän toimivuutta ajanvarauksessa ja neuvonnassa. Yksityiskohtaisina tavoitteina on selvittää voidaanko uudella tekniikalla varmistaa kaikkien tulleiden kutsujen läpipääsy ja niihin vastaaminen. Lisäksi selvitetään nopeuttaako puhelinjärjestelmä yhteydensaantia hoitoyksiköihin.

Järjestelmän koekäyttö oli tarkoitus toteuttaa valmiilla tuotteella ja laatia koekäytön perusteella mahdollinen tarjouspyyntö palvelujärjestelmän hankkimisesta. Kokeilun päätöstä valmisteltaessa tarjoutui järjestelmän toimittajaksi kaupungin puhelinpalveluista vastaava operaattori, jolla oli tarjota puhelinpalvelujärjestelmä ja siihen integroidut soittopyyntöjen käsittelysovellukset. Ne ovat kaupungin puhepalvelun lisäsovelluksia ja laajennuksia ja integroituvat saumattomasti Helsingin kaupungin puhepalveluratkaisuun.

Kokeilun käynnistyminen on viivästynyt terveyskeskuksesta riippumattomien, teknisten ongelmien takia ja pääsee alkamaan järjestelmän testauksella yhdellä terveysasemalla marraskuussa. Testauksen ja mahdollisten korjaustoimenpiteiden jälkeen kokeilu on tarkoitus toteuttaa kolmella terveysasemalla, yhdessä ruotsinkielisessä yksikössä ja hoitotarvikejakelussa.

Tähän mennessä myönnetystä summasta on käytetty ainoastaan 3 900 euroa terveysaseman ajanvaraus- ja neuvontatoiminnan asiantuntijan palkkaukseen puhelinpalvelujärjestelmän suunnitteluun toimittajan kanssa. Maksu toimittajalle tapahtuu vasta kokeilun jälkeen, joka tämän hetken tietojen mukaan on helmi-maaliskuussa vuonna 2008.

Terveyskeskus anoo innovaatiorahastolta jatkorahoitusta 200 000 euroa vuodelle 2008 puhelinpalvelujärjestelmän kokeilusta aiheutuviin kustannuksiin. Lisäksi esitetään, että vuonna 2007 käyttämättä jäänyt osuus, 196 100 euroa, saadaan käyttää vuonna 2008 hankkeen rahoitukseen.

Hankkeen hallinnoija on terveyskeskus.

”Hoitoa vailla mutta vaikea hoitaa” - vaikeahoitoisiksi arvioitujen

henkilöiden palvelutarvetta kartoittava hanke

Terveyskeskuksen psykiatriaosastolla tehtiin syksyllä 2005 selvitys, jossa kartoitettiin kaupungin eri hallintokuntien työntekijöiden käsityksiä psykiatrista hoitoa vailla olevien henkilöiden potentiaalisesta väkivaltaisuudesta. Mm. selvityksen perusteella päätettiin jatkaa hallintokuntayhteistyötä kyseisten henkilöiden tunnistamiseksi ja tarvittavan hoidon toteuttamiseksi. Samalla jatkotoimena sovittiin psykiatriaosaston hallinnoima hanke, jonka tehtävänä on asianmukaista psykiatrista hoitoa vailla olevien, vaarallisiksi koettujen ja psyykkisesti oirehtivien henkilöiden määrän kartoittaminen ja palvelutarpeen arvioiminen sekä työmuotojen kehittäminen em. henkilöiden hoitoon ohjaamiseksi.

Hoitoa vailla - vaikea hoitaa –hankkeessa toteutettiin vuoden 2006 aikana asianmukaista psykiatriasta hoitoa vailla olevien, vaaralliseksi koettujen ja psyykkisesti oirehtivien henkilöiden määrän kartoittaminen sekä hoidon- ja palvelutarpeen arviointi. Vuonna 2007 hankkeessa on keskitytty erilaisten kenttätyön toimintamuotojen kehittämiseen kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden tavoittamiseksi, hoidon toteuttamiseksi ja palveluihin kiinnittymiseksi.

Vuonna 2007 (22.10.2007 mennessä) hankkeeseen on otettu yhteyttä 79 eri henkilön tilanteesta. Heistä lähes 50 on tavoitettu ja tavattu henkilökohtaisesti hoidon- ja palvelutarpeen arvioimiseksi. Jalkautuva ja etsivä työote ns. matalan kynnyksen periaatteella on osoittautunut hyödylliseksi ja tehokkaaksi menetelmäksi kohderyhmän henkilöiden tavoittamisessa ja hoidon- ja palvelutarpeen arvioinnissa. Se on myös ollut edellytys kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden hoitoon saamisessa ja hoidon toteuttamisessa. Hyvin syrjäytyneiden moniongelmaisten henkilöiden hoito edellyttää joustavaa ja hyvää viranomaisyhteistyötä ja sujuvaa yhteydenpitoa kolmannen sektorin kanssa, mitä hankkeen alkuvuosina on rakennettu.

Hankkeen tavoitteena on vuonna 2008 vakiinnuttaa käyttöönotettuja toimintatapoja pysyviksi toimintamalleiksi ja saada hankevakanssit hallintokuntien pysyviksi vakansseiksi. Hankkeessa on voitu tavoittaa monin tavoin syrjäytyneitä psyykkisesti sairaita ihmisiä, jotka eivät kykene käyttämään tavanomaisia palveluja. Toimintamalli ja sen luovia sovelluksia hakeva työtapa on tarkoitus kuvata, jotta sitä on mahdollista hyödyntää laajemmin psykiatrisessa hoidossa. Yhteistyökumppaneista keskeisimpiä ovat Auroran erityishoidon poliklinikka ja sosiaaliviraston Asunnottomien sosiaalipalvelut.

Terveyskeskus esittää, että vuonna 2006 - 2007 toteutettua hoidon ulkopuolella olevien potentiaalisesti väkivaltaisten potilaiden psykiatrisen hoidon saatavuuden parantamiseen tähtäävää hanketta jatketaan vuonna 2008.

Hankkeen hallinnoija on terveysvirasto. Innovaatiorahastosta vuodelle 2008 haettava rahoitus hankkeen kustannuksiin on 100 000 euroa.

Hankkeen hallinnoija on terveysvirasto.

Vanhusten syrjäytymisen ehkäiseminen Helsingin kotihoidossa - lupaavien käytäntöjen jalostamishanke

Hanke on yhteistyössä Helsingin yliopiston Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikön kanssa toteutettava 3-vuotinen kehittämis- ja tutkimushanke (1.10.2006–30.09.2009). Tavoitteena on tunnistaa, arvioida ja edelleen jalostaa vanhustenhuollon lupaavia käytäntöjä ja ottaa niitä kokeilun jälkeen laajasti käyttöön Helsingin kotihoidossa. Hankkeeseen valittiin 70 ehdokkaasta yhteensä 10 kehittämisaluetta. Kullekin kehittämisalueelle on valittu omistajaryhmä, jossa on kotihoidon edustajia, taustalla olevan toimintamallin kehittäjiä sekä ohjaaja. Hankkeen väliraportti I sisältää tilannekatsauksen hankkeen toteutumisesta (1.10.2006–31.5.2007) ja se on lähetetty kaupunginhallitukselle 14.7.2007. Tällä hetkellä on menossa hankkeen kolmas vaihe eli lupaavien käytäntöjen jalostaminen levityskelpoisiksi sosiaalisiksi inno-vaatioiksi. Jalostuslaboratorioistunnoissa omistajaryhmä ja kehittämis-alueen ohjaaja analysoivat ja muokkaavat toimintamallia käyttäen apu-na muun muassa ohjaajan hankkimaa kenttäaineistoa pilottitiimeistä.

Hankkeen tavoitteena on 31.3.2008 mennessä saada valmiiksi ja käytännössä testata uudet toimintamallit. Tämän jälkeen projektiryhmä suunnittelee ja aikatauluttaa yhdessä kotihoidon johtotiimin ja sosiaali-viraston yhdyshenkilön kanssa uusien toimintamallien sulauttamisen kotihoidon toimintaan. Johtoryhmä valitsee ja hyväksyy levitettävät toimintamallit ja uusien toimintamallien laaja käyttöönotto alkaa syys-kuussa 2008.

Innovaatiorahastosta vuodelle 2008 haettava rahoitus hankkeen kustannuksiin on 225 000 euroa.

Hankkeen hallinnoija on terveysvirasto.

Kotihoidon ”mobiilisairaanhoitaja” –kehittämishanke

Terveyskeskuksen kotihoidon Mobiilihoitaja –kehityshankkeessa (16.10.2006 - 31.8.2007) kehitettiin kotihoidon työntekijöiden työvälineitä ja –prosesseja asiakaskäynteihin liittyvien tietojen keräämiseksi ja analysoimiseksi sekä kokeiltiin kotihoidon asiakkaiden itsenäisesti kotona suorittamia mittauksia. Itsenäistä seurantaa käyttävien asiakkaiden löytyminen on merkityksellistä kotihoidon niukkenevien hoitajaresurssien oikean kohdennuksen varmistamiseksi ja hoidon riittävyyden turvaamiseksi tulevaisuudessa entistä suuremmalle määrälle huonokuntoisia asiakkaita.

Hankkeesta saatujen kokemusten perusteella itse mittaaviksi asiakkaiksi sopisivat sellaiset henkilöt, joiden muisti toimii ja, jotka tarvitsevat pelkästään verenpaineen, verensokerin tai painon seurantaa tilapäisesti, esimerkiksi sopivan lääkityksen löytämiseksi. Terveyskeskus esittää, että kotihoitoon osoitettaisiin varat innovaatiorahastohankkeen jatkorahoituksena, jotta asiakkaille voitaisiin hankkia soveltuvia käsipuhelimia BlueTooth –yhteyksin, sekä portaali –toiminta, jonka keräämät tiedot voitaisiin tulevaisuudessa siirtää suoraan asiakkaiden Pegasos –asiakirjoihin. Asiakkaille tulisi myös kustantaa verkon ja portaalin käyttö. Mittareista olisi otettavissa käyttöön verenpainemittari ja vaaka sekä verensokerimittari heti mittarin teknisten ominaisuuksien varmistuttua. Asiakkaat käyttäisivät mittausvälineitä lyhyen aikaa kerrallaan esimerkiksi kahden viikon seurannan ajan. Kotihoidon tarve on puhelin sekä verenpainemittari 65 asiakkaalle ja puhelin sekä vaaka 65 asiakkaalle. Kustannukset käsipuhelimista ja mittalaitteista sekä portaalin ylläpidosta ja kuukausittaisista käyttökustannuksista ovat 88 000 euroa.

Terveyskeskus esittää 88 000 euron rahoitusta innovaatiorahastosta mobiilihoitaja -hankkeen jatkamiseksi vuonna 2008.

Hankkeen hallinnoija on terveyskeskus.

Terveellinen kaupunginosa –kehityshanke 2008

Nelivuotinen Terveellinen kaupunginosa -hanke (2007–2011) kehittää asukkaiden terveyttä uudella tavalla edistävän asumis- ja elinympäristön. Forum Virium Helsingin kanssa toteutettavan hankkeen keskeisenä tavoitteena on luoda uudenlaisia keinoja terveyspalveluiden kysynnän hallintaan ja ohjaukseen sekä resurssien kohdentamiseen vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantamiseksi. Kehityshanke pyrkii tiiviiseen eri hallintokuntien väliseen yhteistyöhön sekä uusien ratkaisujen synnyttämisessä että niiden käytäntöön viemisessä. Hanke luo myös uudenlaisen alustan kuntasektorin, yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden väliselle yhteistyölle. Kehitystyön tuloksia tullaan monistamaan ja hyödyntämään laajasti Helsingissä sekä lisäksi kansallisesti ja kansainvälisesti.

Kehityshanke rakentuu neljästä vaiheesta: valmistelu-, kehitys-, käyttöönotto- ja monistusvaihe. Innovaatiorahasto rahoitti 200 000 euroa maksaneen hankeen valmisteluvaiheen (Khs 2007 625 §, Khs 2007 943 §). Valmisteluvaiheen (2/2007–11/2007) kustannukset muodostuivat pääosin valmisteluvaiheen tehtävien kustannuksista ja terveyskeskuksen projektipäällikön palkka- ja henkilöstökuluista. Valmisteluvaiheen keskeisimpiä tehtäviä ovat olleet living lab -kehitysalueen eli terveellisen kaupunginosan valinnan valmistelu, laaja nykytila-analyysi valitusta Herttoniemen kaupunginosasta, selvitys muista sisarhankkeista ja niiden kytkeminen hankkeeseen, valmistelukierros yritysten kanssa ja toimijaverkoston kokoaminen.

Joulukuun 2007 alussa käynnistyy kaksivuotinen hankkeen kehitysvaihe, jolloin hallintokuntien, yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyönä kehitetään ja työstetään uusia terveyden edistämisen asiakasratkaisuja.

Kehitysvaiheen arvioitu kokonaisbudjetti on 1–1,5 milj. euroa vuodessa. Terveyskeskus tulee budjetoimaan hankkeen kehitysvaiheen ensimmäiselle vuodelle 150 000 euroa. Rahoituksesta neuvotellaan lisäksi Sitran ja Tekesin sekä muiden kaupungin ulkopuolisten rahoittajien kanssa.

Terveyskeskus esittää 150 000 euron rahoitusta vuodelle 2008 innovaatiorahastosta terveellinen kaupunginosa -hankkeen kehitysvaiheelle.

Hankkeen hallinnoija on terveyskeskus.

./. Liitteenä 8 Terveyskeskuksen hankkeiden jatkorahoitushakemukset

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta vuonna 2008

Helsingin kaupungin opetusvirasto osallistuu InnoSchool-tutkimushankkeen ensimmäisen osan rahoitukseen aikavälillä 1.1.2007 – 30.6.2008 Tekesille ilmoittamansa sitoumuksen mukaisesti yhteissummalla 50 000 € (+ alv 22 %).

Seuraavassa on kuvattu lyhyesti hankkeen tavoite, yhteistyötahot, rahoitus ja eteneminen.

InnoSchool-hanke: Innovative School Concept for the Future School

InnoSchool-konsortiohanke tutkii ja kehittää kouluja tavoitteenaan kehittää tulevaisuuden koulukonsepti. Hanke on jaettu kahteen vaiheeseen (1.1.2007–30.6.2008 ja 1.7.2008–31.12.2009), joihin haetaan rahoitus erikseen. Ensimmäinen vaihe tuottaa teoreettiset perusteet ja empiirisen tutkimustiedon, joiden pohjalta toisessa vaiheessa kehitetään tulevaisuuden koulu -konseptia ja testataan sitä esimerkkikouluissa.

Hankkeen tavoite

Hankkeessa luodaan edellytyksiä kehittää kouluja, jotka vastaavat tulevaisuuden haasteisiin kuten kykyyn oppia nopeasti muuttuvan työelämän tarpeisiin ja yhteiskunnan edellyttämiä taitoja. Suomalaisen koulujärjestelmän menestystekijänä on ollut vahvojen perusvalmiuksien tuottaminen kaikille tasa-arvoisesti. Tulevaisuuden koulussa korostuvat tämän lisäksi myös toisentyyppiset valmiudet kuten vuorovaikutustaidot ja oppimaan oppiminen. Näiden taitojen omaksuminen edellyttää oppimiskulttuuria, jossa oppijalla on aktiivinen rooli kysymysten asettamisessa, tiedon hankinnassa, valitsemisessa, työstämisessä ja tulosten esittämisessä yhteistyössä toisten oppijoiden, opettajien ja oppimisen ohjaajien kanssa. Tilat, erilaiset resurssit ja teknologia tukevat oppimisprosesseja, joissa oppijat työskentelevät aktiivisesti uuden tiedon tuottamiseksi yhteisöllisessä prosessissa. Teknologian aktiivinen hyödyntäminen asettaa haasteita opettajien osaamiselle, perinteiselle opetussuunnitelmalle, käytettävälle oppimateriaalille ja tilojen suunnittelulle ja kalustamiselle siten, että joustava yhteistyö on mahdollista. Tulevaisuuden oppimisympäristön suunnittelun tulisi lähteä oppijan tarpeisiin vastaamisesta, jolloin on mietittävä mm. koulun yhteistyötä muiden toimijoiden kuten lähialueen sosiaalitoimen ja kolmannen sektorin kanssa.

Koulua tutkitaan InnoSchool konsortiossa moniulotteisena fyysisten ja virtuaalisten oppimisympäristöjen yhdistelmänä, jota innovatiivinen tieto- ja viestintätekniikka vahvistaa ja jonka tavoitteena on tukea ympäristönsä asukkaiden elämänmittaista ja elämänlaajuista oppimista.

Konsortiohanke koostuu neljästä projektista: InnoArch, InnoPlay, InnoEdu ja InnoServe. Ne tutkivat kouluja kukin omista tieteellisistä näkökulmistaan:

– InnoArch: arkkitehtuuri ja yhdyskuntasuunnittelu - tilojen ja alueen merkitys ja suunnittelu oppimisen kannalta

– InnoEdu: kasvatustiede - opetuksen, opiskelun, oppimisen ja viestinnän prosessit tulevaisuuden koulussa

– InnoPlay: mediakasvatus - leikillisten oppimisympäristöjen tutkimus

– InnoServe: liiketaloustiede – palveluinnovaatioiden tutkimus, koulu ja opetus palveluna.

Projektien välinen synergia saavutetaan tieteellisen vuoropuhelun ja erityisesti samoissa esimerkkikouluissa tehtävän empiirisen tutkimuksen kautta. Hanke yhdistää tutkimuksen, käytännön toiminnan ja yritysten kanssa tapahtuvan kehittämisyhteistyön. Projekteja yhdistää myös yhteinen viitekehys koulujen toiminnan tutkimuksessa:

– formaali-informaali

– fyysinen-virtuaalinen

– globaali-paikallinen

– keskitetty-hajautettu.

InnoSchool näkee tulevaisuuden koulun kehittyvän koulu- ja luokkahuonekeskeisestä koulusta laajemmin koko ympäröivää lähiyhteisöä palvelevaksi oppimisympäristöksi, joka verkottuu myös kansainväliseen, globaaliin oppimisen yhteisöön.

Innovaatiorahastosta haetaan hankkeen vuoden 2008 kustannuksiin 17 500 € (+ alv 22 %). Lisäksi, koska Helsingin kaupungin vuoden 2007 rahoitusosuudesta 32 500 € ei ole maksettu arvonlisäveroa, esitetään, että tämä puuttuva arvonlisävero 7 150 € (22 % x 32 500 €) maksetaan keväällä 2008 tapahtuvan maksun yhteydessä.

./. Liitteenä 9 on Esitys InnoSchool- hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta vuonna 2008 ja tilannekatsaus InnoSchool-hankkeen toteutumisesta vuonna 2007

Hankkeen hallinnoija on Teknillinen korkeakoulu.

Langaton laajakaistayhteys ja matkustajille avoin WLAN Helsingin

nivelraitiovaunuihin

Liikennelaitos esittää, että kaupunginhallitus myöntää vuodelle 2008 innovaatiorahastosta 40 000 euroa (alv 0 %) projektille ”Langaton laajakaistayhteys ja matkustajille avoin WLAN Helsingin nivelraitiovaunuihin”. Tämä on loppuosa 130 000 euron (alv 0 %) summasta, jonka liikennelaitos anoi kaupungin innovaatiorahastolta vuosille 2007 ja 2008 ohjelmoidulle projektille. Kilpailutuksen jälkeen todellisiksi laitteistokustannuksiksi muodostui 1 500 euroa / vaunu (alv 0 %). 80 vaunun varustaminen kyseisellä tekniikalla maksaa laitteistojen osalta siten yhteensä 120 000 euroa (alv 0 %), josta liikennelaitos maksaa arvioitujen ja todellisten kustannusten välisen erotuksen (30 000 euroa, alv 0 %).

Helsingissä liikennöi kaikkiaan 131 raitiovaunua. Kaupunginhallitus myönsi toukokuussa 2007 innovaatiorahastosta rahaa 80 vaunun varustamiseksi langattomalla laajakaistayhteydellä ja siihen liitetyllä satelliittipaikannuksella. Liikennelaitos esittää, että kaupunginhallitus myöntää innovaatiorahastosta tälle projektille täydennystukea siten, että myös uudet matalalattiavaunut (yhteensä 40 vaunua) saadaan varustettua tarvittavilla tietoliikenneyhteys- ja paikannuslaitteilla. Saadun tarjouspyynnön perusteella todellinen laitteistokustannus 40 ylimääräiselle vaunulle on 60 000 euroa (alv 0 %) ja laitteistojen asennuskustannukset 20 000 euroa. Liikennelaitos esittää, että kaupunginhallitus myöntää innovaatiorahastosta 80 000 euroa (alv 0 %) lisätukea, jolla varustetaan loputkin Helsingin raitiovaunut (kaikki uudet matalalattiavaunut) langattoman laajakaistayhteyden ja siihen liittyvän paikannuksen edellyttämillä laitteilla sekä WLAN-tukiasemilla.

Kaupunginhallitus myönsi vuodelle 2007 käytettäväksi 90 000 euroa langattoman laajakaistayhteyden ja avoimen WLAN-yhteyden rakentamiseksi Helsingin nivelraitiovaunuihin. Liikennelaitos esittää, että vuodelle 2007 myönnetystä 90 000 euron tuesta siirretään 32 000 euroa käytettäväksi vuonna 2008. Laitteistot on saatu kilpailutettua, mutta toimitusta ei ehditä kokonaisuudessaan toimittaa vuoden 2007 aikana.

./. Liitteenä 10 on liikennelaitoksen esitykset innovaatiorahastokohteiksi

Hankkeen hallinnoija on Helsingin kaupungin liikennelaitos.

Innovaatiorahastosta haettava rahoitus vuodelle 2008 Langaton laajakaistayhteys ja matkustajille avoin WLAN Helsingin nivelraitiovaunuihin -hankkeelle on yhteensä 120 000 euroa. Lisäksi esitetään, että vuonna 2007 käyttämättä jäänyt osuus, 32 000 euroa, saadaan käyttää vuonna 2008 hankkeen rahoitukseen.

Turva- ja valvontapalvelujen sovellusalusta

Liikennelaitos esittää, että kaupunginhallitus myöntää vuodelle 2008 innovaatiorahastosta 30 000 euroa (alv 0 %) projektille ”Turva- ja valvontapalvelujen sovellusalusta”. Tämä on loppuosa 40 000 euron (alv 0 %) summasta, jonka liikennelaitos anoi kaupungin innovaatiorahastolta vuosille 2007 ja 2008 ohjelmoidulle projektille. Tämän tuen avulla sekä liikennelaitoksen oman ja mahdollisesti ministeriöltä saatavan panostuksen turvin hanke voidaan viedä loppuun vuoden 2008 aikana.

Liikennelaitos anoi kaupungin innovaatiorahastolta vuosille 2007 ja 2008 ohjelmoidulle projektille ”Turva- ja valvontapalvelujen sovellusalusta” kaikkiaan 40 000 euroa. Summalla suunniteltiin kehitettävän ja hankittavan sovellusalusta ja keskusjärjestelmä, jolla joukkoliikenneajoneuvoista lähivuosina saatavaa turvakamerakuvaa voitaisiin seurata ja hallita. Kaupunginhallitus myönsi vuodelle 2007 käytettäväksi 10 000 euroa turva- ja valvontapalvelujen sovellusalustan kehittämiseksi.

Järjestelmän määrittelytyö on aloitettu, mutta se valmistuu vasta vuoden 2008 puolella. Määrittelytyön perusteella tehdään varsinaisen sovelluksen hankinta.

./. Liitteenä 10 on liikennelaitoksen esitykset innovaatiorahastokohteiksi

Hankkeen hallinnoija on Helsingin kaupungin liikennelaitos.

Innovaatiorahastosta haettava rahoitus vuodelle 2008 Turva- ja valvontapalvelujen sovellusalusta -hankkeelle on 30 000 euroa. Lisäksi esitetään, että vuonna 2007 käyttämättä jäänyt osuus, 5 000 euroa, saadaan käyttää vuonna 2008 hankkeen rahoitukseen.

Vuonna 2008 käynnistyvä uusi hanke:

Tukkutorille kilpailukykyä uudella logistisella järjestelmällä hanke (2008 - 2009)

Helsingin Tukkutori on tehnyt yhteistyössä Elinkeinopalveluiden, Ympäristökeskuksen, Tukkutorialueen yrittäjäyhdistyksen ja Te-keskuksen kanssa esiselvityksen (1-vaihe) Tukkutorin alueen kuljetuspalveluiden kehittämisestä. Tavoitteena on ollut liikenteen haittojen ja ympäristövaikutusten vähentäminen. Tämän tavoitteen merkitys korostuu tulevaisuudessa, kun tukkutorialueen ympäristöön rakennetaan tuhansia uusia työpaikkoja ja asuntoja. Liikenteen haittojen vähentäminen heijastuu laajemmin koko pääkaupunkiseudun alueelle viihtyisyyden ja puhtaamman kaupunki-ilman myötä.

Toisena päätavoitteena on ollut Tukkutorin pk-yritysten tarjoamien palveluiden kehittäminen ja tukkutorialueen kilpailukyvyn parantaminen.

Ensimmäisen vaiheen tulosten pohjalta (hakemuksen liite 1) hankkeen varsinainen käynnistäminen vaikuttaa Helsingin kaupungin näkökulmasta erittäin kannattavalta. Hankkeen avulla luodaan alueen yrittäjien käyttöön kokonaan uusi kuljetus- ja tilausjärjestelmä. Uuden logistisen järjestelmän avulla voidaan vähentää kuljetuskalustoa ja päivittäin ajettavia ajokilometrejä jopa 30 000. Tämä vähennys olisi noin 30 prosenttia nykyisestä kuljetusmäärästä. Ympäristönäkökulmasta melu- ruuhka- ja kasvihuonepäästöhaitat vähentyisivät vastaavasti.

Alkuinvestointien jälkeen alueen pk -yrittäjien kilpailukyky parantuisi kustannustehokkuuden ja paremman palvelun myötä. Alkuvaiheessa kustannuksia tulee logistiikkajärjestelmän suunnittelusta, yhteistyö-kuvion luomisesta ja teknisen järjestelmän toteuttamisesta. Taloudelliset säästöt olisivat jatkossa noin 5 miljoonaa euroa vuodessa.

Esisuunnitteluvaiheen tehnyt yritys, Establish Finland Oy, on tehnyt jatkototeutuksen suunnitelman, kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman (hakemuksen liite 1 kohta 10). Siinä yrittäjät sitoutetaan 2-vaiheessa hankkeeseen mm. omarahoituksen avulla. Helsingin kaupungin osuus jatkohankkeen kustannuksista olisi 55 000 euroa.

Hanke on tarkoitus toteuttaa vuosina 2008 - 2009 kahdessa osassa, joiden rahoitusosuudet ovat vastaavasti 30 000 euroa ja 25 000 euroa.

Jälkimmäinen summa käytetään Tukkutorin logistisen tieto- ja kuljetusjärjestelmän rahoitukseen. Perusteluina on kokonaan uuden toimintamallin kehittäminen pk-yritysten tarpeeseen Tukkutorilla ja laajemmin muualla Helsingissä (Seulo-hanke). Tämän jälkeen, toiminnan käynnistyttyä, yritykset vastaavat kokonaan kuljetusjärjestelmän ylläpidosta ja kustannuksista. Kaupunki jää mukaan hankkeeseen mahdollisena terminaalitilojen vuokraajana.

./. Liitteenä 11 on Tukkutorin rahoitushakemus.

Hankkeen hallinnoija on Helsingin kaupungin tukkutori.

Innovaatiorahastosta haettava rahoitus vuodelle 2008 on 30 000 euroa.

Seuraaville hankkeille vuonna 2007 myönnetyn rahoituksen siirtäminen käytettäväksi vuonna 2008:

Kahden katu- ja puistoalueille tarkoitetun esteettömän penkkimallin prototyyppien valmistus

Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto toteaa mm., että kaupunginhallitus myönsi 2.5.2007 innovaatiorahastosta 20 000 euroa käytettäväksi vuonna 2007 kahden katu- ja puistoalueille tarkoitetun esteettömän penkkimallin prototyyppien valmistuksen rahoittamiseen.

Projektin aikataulun viivästymisen johdosta sopimus prototyyppien valmistajan kanssa päästään tekemään aikaisintaan joulukuussa 2007, joten rahoitustarve siirtyy kokonaan vuodelle 2008.

Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto esittää, että 20 000 euroa siirrettäisiin käytettäväksi vuonna 2008.

Hankkeen hallinnoija on rakennusvirasto.

Kohokarttojen ja koho-opasteiden kehittäminen

Helsinki kaikille –projekti anoi keväällä 2007 Innovaatiorahastolta rahoitusta näkövammaisille soveltuvien kohokarttojen ja koho-opasteiden kehittämiseen. Kaupunginhallitus myönsi hankkeelle 80 000 euroa.

Kohokartat ja koho-opasteet liittyvät Helsinki kaikille –projektin työhön, joka käynnistyi alkuvuodesta 2002. Kaupunginhallituksen asettaman projektin tavoitteena on Helsingin keskeisten alueiden ja väylien saaminen esteettömiksi vuoteen 2011 mennessä.

Rahoitusta käytetään koekohteiden suunnittelusta ja rakentamisesta aiheutuviin lisäkustannuksiin sekä kohteiden toimivuuden seurantaan ja kunnossapidon ohjeistukseen. Rahoitusta anottiin seuraaviin tehtäviin:

- Koekohteiden suunnittelu

- Kokeilusta aiheutuvat rakentamisen lisäkustannukset

- Koekohteiden toimivuuden testaus ja seuranta

- Koekohteiden kunnossapidon ohjeistus

- Kunnossapidon toteutumisen ja kustannusten seuranta

Koekohteina ovat Ratsaspuisto Ruskeasuolla sekä Puumerkki-luontopolku Kivinokassa.

Tuotteiden suunnittelu ja käyttäjätestaus on vienyt enemmän aikaa kuin etukäteen suunniteltiin. Kohokarttojen ja koho-opasteiden prototyyppien toimivuuden varmistamiseksi Helsinki kaikille –projekti järjesti testaustilaisuuden käyttäjille Näkövammaisten keskusliitossa 23.10.2007. Esteettömyysasiamies Hanna-Leena Rissanen lähetti Näkövammaisten keskusliiton kommentit Ratsaspuiston leikkialueen kohokarttaan 9.11.2007. Saatu palaute otetaan huomioon suunnitelmissa ja suunnitelmia päivitetään parhaillaan. Puumerkki-luontopolkua koskevat karttaluonnokset on täydennetty testaustilaisuudessa saadun palautteen pohjalta. Suunnitelmien päivitys on viivästynyt kaksi viikkoa konsulttien lakon vuoksi.

Lisäksi kohokartan päälle tulevan katoksen suunnitelma täytyy vielä käydä läpi Käsityöpajan kanssa valmistuksen selvittämiseksi.

Kaikkien tuotteiden valmistus voi alkaa heti, kun suunnitelmat ovat lopullisesti valmistuneet ja testattu käyttäjien toimesta. Tuotteiden valmistus ja asennus siirtyvät väistämättä vuoden 2008 puolelle. Anomme 47 000 euron valmistuskustannusten siirtoa vuodelle 2008.

Rakennusvirasto esittää, että 47 000 euroa siirrettäisiin käytettäväksi vuonna 2008.

Hankkeen hallinnoija on rakennusvirasto.

AMP – Audiovisuaalinen mobiilipikaviestintä kansainvälisessä opetus-
ja tutkimusyhteistyössä

Helsingin kaupungin ammattikorkeakoulu toteaa mm., että AMP – Audiovisuaalinen mobiilipikaviestintä kansainvälisessä opetus- ja tutkimusyhteistyössä -projekti toteutetaan osana opetusta yhdessä ulkopuolisten kumppanien kanssa. Keskeinen yhteistyökumppani on Tallinnan yliopisto ja konsultoivina yhteistyökumppaneina toimivat Elisa Oyj ja Art and Design City Helsinki Oy.

Projektissa on tarkoituksena kehittää audiovisuaalisen mobiilipikaviestinnän konsepteja, joita voitaisiin käyttää kansainvälisessä opetus- ja tutkimustyössä.

Sosiaalisen median kehittämisareena sai tiedon myönteisestä rahoituspäätöksestä vasta kesäkuussa, joten hankkeen aiottu aikataulu myöhästyi käytännössä jo tästä syystä. Myöhäisen rahoitustiedon vuoksi emme voineet lyödä lukkoon workshop-aikatauluja riittävän ajoissa tärkeimmän yhteistyökumppanimme Tallinnan yliopiston kanssa. Näin ollen oppilaitosten syksyn 2007 opetusaikataulut oltiin jo jouduttu lyömään lukkoon. Yhdessä Tallinnan yliopiston kanssa todettiin, että on järkevintä hieman viivästää hankkeen käynnistystä ja näin saada projekti vietyä läpi tehokkaasti ja parhaiten molempien pedagogisia päämääriä tukien siten, että mahdollisimman suuri opiskelija-, opettaja- ja tutkijamäärä voi ottaa osaa workshoppeihin.

Kehiteltävien konseptien ideoiden testaus käytännössä on elinarvoisen tärkeää, jotta saadaan aikaan aidosti toimivia ja innovatiivisia palvelukonsepteja. Koska AMP-projektissa on tarkoitus konseptoida ja testata mobiililaitteiden selainpohjaista videon käyttömahdollisuutta, hankkeen aikataulun viivästäminen oli myös tarkoituksenmukaista: mobiili-selaimissa toimivaa videota tukevaa Flash Lite 3 -liitännäisohjelmistoa ei olla odotuksista huolimatta vielä julkaistu. Odotettavissa on, että se julkaistaan viimeistään vuoden vaihteessa. Kyseinen ohjelmisto mahdollistaa toiminnallisten testien tekemisen suoraan mobiililaitteiden selaimilla. Tämän teknisen seikan takia näimme myös yhteistyökumppaniemme kanssa, että on järkevää siirtää koko projekti alkamaan vuoden 2008 alussa.

Ammattikorkeakoulu esittää, että vuodelle 2007 myönnetty 57 600 euroa siirrettäisiin käytettäväksi vuonna 2008.

Hankkeen hallinnoinnin siirtäminen:

Hanke siirretään sellaisenaan Helsingin ammattikorkeakoulun ja EVTEK-ammattikorkeakoulun toiminnan jatkajalle, Metropolia Ammattikorkeakoululle, Helsingin ammattikorkeakoulun ja EVTEK-ammattikorkeakoulun 1.8.2008 tapahtuvasta yhteenliittymisestä alkaen.

Tämä edellyttää Innovaatiorahastolta ohjeistuksen saamista maksatusmenettelystä hankkeen kustannuksiin ajalta 1.8. – 31.12.2008.

./. Liitteenä 12 on Helsingin kaupungin ammattikorkeakoulun anomus Helsingin kaupungin innovaatiorahastosta vuonna 2007 myönnetyn hankkeen rahoituksen siirrosta vuodelle 2008.

Hankkeen hallinnoija on Helsingin kaupungin ammattikorkeakoulu 31.7.2008 asti ja sen jälkeen Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy.

Kj toteaa, että Khs on myöntänyt vuonna 2006 ja 2007 innovaatio-rahastosta eri hankkeille yhteensä 6 498 380 euroa. Samalla on sidottu innovaatiorahaston varoja näiden hankkeiden vuosien 2008 - 2010 rahoitukseen yhteensä 5 144 020 euroa. Rahastossa on käytettävissä yhteensä 5 176 392,65 euroa.

Koska rahaston sääntöjen mukaan varoja käytetään joko kaupungin toimesta tai yhteistyössä muiden osapuolien kanssa, hankkeen hallinnoijana voi toimia rekisteröity yhdistys, osakeyhtiö, säätiö tai muut vastaava. Hallinnoijana voi toimia myös jokin kaupungin hallintokunta. Rahaston hallinnollinen ja kirjanpidollinen käsittely riippuu siitä onko hankkeen hallinnoija kaupungin ulkopuolinen organisaatio vai hallintokunta.

Innovaatiorahasto toimii itsenäisenä taseyksikkönä, jolloin rahastoa eivät koske budjettivuoden rajoitukset. Rahastosta voidaan sitoa varoja useammalle vuodelle. Kj:n mielestä on edelleen tarkoituksenmukaisinta myöntää hankkeen/projektin hallinnoijalle vuosittain hankkeen ao. vuoden osuus hankkeen Helsingin kokonaisrahoitusosuudesta. Vuosittain hankkeen hallinnoijan tulee lähettää selvitys varojen käytöstä.

Talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalvelu on antanut yksityiskohtaiset ohjeet hallintokuntien hallinnoimien hankkeiden kirjanpitokäytännöstä.

Hankkeen/projektin päätyttyä on hallinnoijan lähetettävä kaupunginhallitukselle selvitys hankkeen toteutumisesta tuloksineen sekä tilinpäätös. Mikäli hanke ei ole toteutunut, tulee hallinnoijan palauttaa hankkeelle myönnetyt varat.

Samalla Kj toteaa, että Helsingin Ammattikorkeakoulun hankkeen, AMP – Audiovisuaalinen mobiilipikaviestintä kansainvälisessä opetus- ja tutkimusyhteistyössä, hallinnointi on tarkoituksenmukaista siirtää 1.8.2008 lukien Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:lle.

Lisäksi Kj toteaa, että Teknillinen korkeakoulun hallinnoimalle InnoSchool -hankkeelle olisi perusteltua myöntää vuoden 2007 rahoituksesta puuttuva maksamattoman arvonlisäveron osuus 7 150 euroa.

Edelleen Kj toteaa, että päätösehdotuksessa mainitut hankkeet vastaavat innovaatiorahaston sääntöjen tarkoituksen mukaista toimintaa ja hankkeen toteutusta varten voitaisiin myöntää rahoitus innovaatiorahastosta päätösehdotuksen mukaisesti.

Vielä Kj toteaa, että hankkeen hallinnoijat oikeutettaisiin käyttämään vuodelle 2007 myönnetystä rahoituksesta käyttämättä jääneen osuuden vuonna 2008 päätösehdotuksen mukaisesti.

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää innovaatiorahastosta yhteensä 4 142 250 euroa käytettäväksi seuraavien hankkeiden vuoden 2008 rahoitukseen:

	Hanke/projekti	euroa

1	Forum Virium Helsinki (2006 - 2008)	700 000
	- hallinnoija: Radio- ja televisiotekniikan tutkimus RTT Oy
2	Digitaalisten sisältöjen ja palvelujen pk-yritysten kehittämispalvelu –projekti	550 000
	- hallinnoija: Talous- ja suunnittelukeskus/Elinkeinopalvelu
3	Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020 (2005 - 2008)	214 600
	- hallinnoija: Teknillinen korkeakoulu/Sotera, Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti
4	Kohtaamispaikka@lasipalatsi	305 000
	- hallinnoija: Kaupunginkirjasto

5	Innovaatio- ja osaamiskeskus Kustaankartanon vanhustenkeskuksen yhteyteen (2006 - 2010)	746 000

	- hallinnoija: Sosiaalivirasto
6	Innovatiivinen kaupunki® –ohjelma 2006-2010	409 000
	- Innovatiivinen kaupunki® –ohjelma	81 000
	- Tulevaisuuden joukkoliikenne -hanke	105 000
	- Vetovoimainen urbaani asuminen -hanke	160 000
	- Kestävä rakentaminen -hanke	63 000
	- hallinnoija: Teknillinen korkeakoulu
7	Kontulan vanhustenkeskuksen innovaatiohankkeet (2007 - 2009)	250 000
	- hallinnoija: Sosiaalivirasto
8	Internetpohjaisen puhelinpalvelujärjestelmän kehittämishankkeen jatkorahoitus	200 000
	- hallinnoija: Terveyskeskus
9	”Hoitoa vailla mutta vaikea hoitaa” - vaikeahoitoisiksi arvioitujen henkilöiden palvelutarvetta kartoittava hanke. - hallinnoija: Terveyskeskus	100 000
10	Vanhusten syrjäytymisen ehkäiseminen Helsingin kotihoidossa (2006 - 2008)	225 000
	- hallinnoija: Terveyskeskus
11	Kotihoidon ”mobiilisairaanhoitaja” –kehittämis-hanke - hallinnoija: Terveyskeskus	88 000
12	Terveellinen kaupunginosa –kehityshanke 2008	150 000
	- hallinnoija: Terveyskeskus
13	Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta vuonna 2008	24 650
	- vuoden 2008 rahoitus (+ alv 22 %)	17 500
	- vuoden 2007 rahoituksen maksamattoman arvonlisäveron osuus	7 150
	- hallinnoija: Teknillinen korkeakoulu
14	Langaton laajakaistayhteys ja matkustajille avoin WLAN Helsingin nivelraitiovaunuihin	120 000
	- hallinnoija: Liikennelaitos
15	Turva- ja valvontapalvelujen sovellusalusta	30 000
	- hallinnoija: Liikennelaitos
16	Tukkutorille kilpailukykyä uudella logistisella järjestelmällä hanke (2008 - 2009)	30 000
	- hallinnoija:Tukkutori

Samalla Khs päättänee, että seuraaville hankkeille vuonna 2007 myönnetystä rahoitusosuudesta käyttämättä jäänyt osuus, yhteensä 709 800 euroa, saadaan käyttää vuonna 2008 ko. hankkeiden kustannuksiin:

	Hanke/projekti	euroa

3	Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020 (2005 - 2008)	120 100
	- hallinnoija: Teknillinen korkeakoulu/Sotera, Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti
4	Kohtaamispaikka@lasipalatsi	11 500
	- hallinnoija: Kaupunginkirjasto
5	Innovaatio- ja osaamiskeskus Kustaankartanon vanhustenkeskuksen yhteyteen (2006 - 2010)	59 400
	- hallinnoija: Sosiaalivirasto
6	Innovatiivinen kaupunki® –ohjelma 2006 - 2010	101 100
	- Innovatiivinen kaupunki® –ohjelma	14 100
	- Tulevaisuuden joukkoliikenne -hanke	75 000
	- Kestävä rakentaminen -hanke	12 000
	- hallinnoija: Teknillinen korkeakoulu
7	Kontulan vanhustenkeskuksen innovaatiohankkeet (2007-2009)	60 000
	- hallinnoija: Sosiaalivirasto
8	Internetpohjaisen puhelinpalvelujärjestelmän kokeilu asiakkaiden yhteydensaannin parantamiseksi terveysasemilla	196 100
	- hallinnoija: Terveyskeskus
14	Langaton laajakaistayhteys ja matkustajille avoin WLAN Helsingin nivelraitiovaunuihin	32 000
	- hallinnoija: Liikennelaitos
15	Turva- ja valvontapalvelujen sovellusalusta	5 000
	- hallinnoija: Liikennelaitos
17	Kahden katu- ja puistoalueille tarkoitetun esteettömän penkkimallin prototyyppien valmistus	20 000
	- hallinnoija: Rakennusvirasto
18	Kohokarttojen ja koho-opasteiden kehittäminen	47 000
	- hallinnoija: Rakennusvirasto
19	AMP – Audiovisuaalinen mobiilipikaviestintä kansainvälisessä opetus- ja tutkimusyhteistyössä	57 600
	- hallinnoija: Helsingin ammattikorkeakoulu

Kaupungin ulkopuolisen organisaation hankkeen vuosiosuus maksetaan kaksi kertaa vuodessa, tammikuussa ja hankeen/projektin puolivuotisraportin perusteella heinäkuussa. Puolivuotisraportti, joka sisältää tilannekatsauksen hankkeen toteutumisesta sekä varojen käytöstä ajalta 1.1. – 30.6.2008, on toimitettava 15.7.2008 mennessä kaupunginhallitukselle.

Lisäksi Khs päättänee, että Helsingin Ammattikorkeakoulun hankkeen, AMP – Audiovisuaalinen mobiilipikaviestintä kansainvälisessä opetus- ja tutkimusyhteistyössä, hallinnointi siirretään 1.8.2008 lukien Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:lle ja rahoituksen toinen erä maksetaan Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:lle elokuussa.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee, että tilannekatsaus hankkeen toteutumisesta, toiminnan tuloksellisuudesta ja vuoden 2008 varojen käytöstä sekä mahdollinen jatkorahoitushakemus kustannusarvioineen vuodelle 2009 on lähetettävä kaupunginhallitukselle 31.10.2008 mennessä.

Hankkeen päätyttyä toimijoiden on lähetettävä kaupunginhallitukselle hankkeen/projektin loppuraportti sekä tilinpäätös.

Pöytäkirjanote Radio- ja televisiotekniikan tutkimus RTT Oy:lle, Teknilliselle korkeakoululle ja sen Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutille, kaupunginkirjastolle, sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle, Helsingin ammattikorkeakoululle, liikennelaitokselle, tukkutorille, rakennusvirastolle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja sen taloussuunnitteluosastolle, taloushallintopalvelulle, elinkeinopalvelulle ja varainhallinnalle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Forsblom Kaija, erityissuunnittelija, puhelin 310 36281
Korhonen Tapio, rahoitusjohtaja, puhelin 310 36050

LIITTEET	Liite 1	Forum Virium Helsinki –hankkeen jatkorahoitushakemus
	Liite 2	Digitaalisten sisältöjen ja palvelujen pk-yritysten kehittämispalvelu –projektin toimintasuunnitelma 2008
	Liite 3	Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020, vuoden 2008 toimintasuunnitelma, tilannekatsaus sekä varojen käyttö vuodelta 2007
	Liite 4	Kohtaamispaikka@lasipalatsi –hankkeen vuoden 2008 toimintasuunnitelma, tilannekatsaus sekä selvitys vuoden 2007 varojen käytöstä
	Liite 5	Innovaatio- ja osaamiskeskus Kustaankartanon vanhustenkeskuksen yhteyteen–hankkeen tilannekatsaus, talousraportti vuodelta 2007 sekä kustannusarvio vuodelle 2008
	Liite 6	Innovatiivinen kaupunki® –ohjelma 2006-2010, jatkorahoitushakemus
	Liite 7	Rahoitushakemus innovaatiorahastosta Kontulan vanhustenkeskukselle” innovaatiobudjetteineen
	Liite 8	Terveyskeskuksen hankkeiden jatkorahoitushakemukset
	Liite 9	Esitys InnoSchool- hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta vuonna 2008 ja tilannekatsaus InnoSchool-hankkeen toteutumisesta vuonna 2007
	Liite 10	Liikennelaitoksen esitykset innovaatiorahastokohteiksi
	Liite 11	Tukkutorin rahoitushakemus
	Liite 12	Helsingin kaupungin ammattikorkeakoulun anomus Helsingin kaupungin innovaatiorahastosta vuonna 2007 myönnetyn hankkeen rahoituksen siirrosta vuodelle 2008

LAUSUNTO LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTOLLE NURMIJÄRVEN KUNNAN, HYVINKÄÄN VEDEN JA RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSISTA

Khs 2007-2528

Länsi-Suomen ympäristölupavirasto pyytää (19.11.2007) Helsingin kaupungilta lausuntoa Nurmijärven kunnan, Hyvinkään Veden ja Riihimäen kaupungin Vesihuoltolaitoksen hakemusten johdosta 14.1.2008 mennessä.

Hyvinkään, Nurmijärven ja Riihimäen jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvissa, jotka Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myönsi vuonna 2004, on seuraava lupamääräys:

”Luvan saajan on mahdollisuuksien mukaan yhteistoiminnassa muiden Vantaanjoki-varren kuntien kanssa laadittava hakemukseen liitetyn selvityksen pohjalta suunnitelma lisäveden johtamisesta Vantaanjoen latvoille vaikutusarvioineen, kustannusarvioineen ja toteutusaikatauluineen ja jätettävä tätä koskeva hakemus Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle 1.11.2007 mennessä.”

Nurmijärven kunnan hakemus koskee Nurmijärven kirkonkylän jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan nro 72/2004/1 lupamääräyksen 20) edellyttämää selvitystä lisäveden johtamisesta Vantaanjoen latvoille.

Hyvinkään Veden hakemus koskee Hyvinkään Kaltevan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan nro 63/2004/1 lupamääräyksen 22) edellyttämää selvitystä lisäveden johtamisesta Vantaanjoen latvoille.

Riihimäen kaupungin Vesihuoltolaitoksen hakemus koskee Riihimäen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan nro 62/2004/1 lupamääräyksen 22) edellyttämää selvitystä lisäveden johtamisesta Vantaanjoen latvoille.

./. Lisäveden johtaminen Vantaanjokeen -tiivistelmä selvityksistä on tämän asian liitteenä.

Ympäristölautakunta toteaa (11.12.2007) mm. seuraavaa:

Lisäveden johtamista Vantaajokeen on käsitelty vuosien 2001-2006 aikana tehdyissä neljässä eri selvityksessä. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry on laatinut kaikista asiaa koskevista selvityksistä yhteenvedon, joka sisältää lupien edellyttämän hakemussuunnitelman.

Lisävedenjohtamissuunnitelma

Lisäveden ottoa Päijänne-tunnelista on suunniteltu kahdesta eri paikasta ja useilla eri siirtolinja- tai tunnelivaihtoehdoilla, joista lisävesi johdettaisiin Vantaanjokeen joko Riihimäen yläpuoliselle tai Hyvinkään yläpuoliselle joen osuudelle. Tutkituista vaihtoehdoista kustannuksiltaan edullisin oli lisäveden johtaminen Ronkonkallion pumppaamolta Salpausselän yli suoraan Lallujärveen. Lallujärvestä vesi virtaa edelleen Erkylänjärven kautta Vantaanjoen alkupäähän Riihimäen pohjoispuolella. Tätä vaihtoehtoa on käytetty pohjana lisätarkasteluille kuten lisäveden johtamisen hydrologiseen mallinnukseen. Lisävettä johdettaisiin Vantaanjokeen vain alivirtaamakausina eli käytännössä noin kolmen kuukauden ajan kesäaikaan.

Lisäveden johtamisen vaikutukset Vantaanjoessa

Mallilaskelmien mukaan lisäveden johtaminen lisäisi merkittävästi Vantaanjoen latvaosien kesäisiä virtaamia. Vielä Vantaanjoen keskiosassa (Ylikylä) tutkimusvuosina 2002-03 olisi lisäveden johtamisella 0,5 m³/s joen virtaaman kasvu ollut keskimäärin 45 % ja 1,0 m³/s lisävedellä keskimäärin jopa 90 %. Helsingin Oulunkylässä vastaavat joen virtaaman lasketut kasvut olisivat olleet keskimäärin 12 % ja 23 %. Virtaamien kasvu nostaa samalla veden korkeutta joen uomassa. Vantaanjoen latvaosissa vedenkorkeus nousisi 30-40 cm ja Oulunkylän kohdalla enää 3-6 cm. Vedenpinnan nousu tapahtuu kuitenkin alivirtaamakautena, joten joen tulvimisesta ei ole pelkoa.

Lisäveden johtaminen laimentaa Riihimäen ja Hyvinkään jätevedenpuhdistamoilta Vantaanjokeen johdettavien puhdistettujen jätevesien vaikutusta joessa. Mallilaskelmissa on arvioitu, että Riihimäeltä tulevien jätevesien osuus Vantaanjoen virtaamasta, joka on keskimäärin 75 %, pienenee lisäveden johtamisen ansiosta 13 %:iin (0,5 m³/s) tai 7 %:iin (1,0 m³/s). Hyvinkään jätevesien vaikutus joessa on pienempi, koska joen virtaama täällä on jo suurempi ja lisäveden johtamisen vaikutuskin on tällöin Riihimäkeä hieman pienempi. Laimennusvaikutus on kuitenkin huomattava. Jätevesikuormituksen kasvu tulevaisuudessa voi jonkin verran heikentää laimennustulosta.

Virtaaman lisäys ja jätevesivaikutuksen pienentyminen jokiuomassa todennäköisesti parantaisivat joen virkistyskäyttömahdollisuuksia esim. uintimahdollisuutta, veneilyä ja kalastusta. Helsingin alueella virtaaman lisäyksellä ei tulisi luultavasti olemaan merkittävää vaikutusta virkistyskäyttöön, mutta kesäaikainen veden laadun parantuminen olisi myönteinen asia. Veden laadun parantuminen edistäisi vesipuitedirektiivin edellyttämää pintavesien ”hyvän ekologisen tilan” saavuttamista. Toisaalta sateisina aikoina ja joen ylivirtaamakausina hajakuormituksen merkitys on selvästi suurin joen laadun heikentäjänä, eikä vesipuitedirektiivin vaatimaa hyvää ekologista tilaa tällöin saavuteta. Vanhankaupunginkosken voimalaitoksen toiminnan kannalta lisäveden johtaminen jokeen alivirtaamakausina mahdollistaa voimalaitoksen käytön sähköntuotantoon paremmin ja pidemmän aikaa kuin tällä hetkellä.

Hallinnolliset menettelyt ja kustannukset

Päijänne-tunnelin omistaa Pääkaupunginseudun Vesi Oy, jolla on vesioikeuden 1973 myöntämä lupa johtaa vettä Päijänteestä käyttövedeksi Helsingin vedenhankinta-alueelle. Yhtiön osakkaina ovat Riihimäkeä lukuun ottamatta muut Vantaanjokivarren kunnat. Päijänne-tunnelin vettä käyttävät kunnat maksavat vuosivuokraa, liittymän vuosimaksua ja liittymän perusmaksua Pääkaupunginseudun Vesi Oy:lle. Lisäveden johtamishanke edellyttäisi Riihimäen liittymistä yhtiön osakkaaksi ja Hyvinkään osuuden kasvattamista. Tunnelin vedenottokapasiteettia on sinänsä olemassa ainakin 0,5 m³/s lisävedenotolle.

Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n vedenottolupa on myönnetty vedenkäyttöön talousveden raaka-aineeksi. Lupaan ei sisälly veden käyttö vesistön lisävedeksi tai jätevesien laimennusvedeksi. Lisävedenottoon on haettava tällöin erikseen uutta lupaa ympäristölupavirastolta. Päijänne-tunnelin vettä käytetään tällä hetkellä myös lisäveden johtamiseen Keravanjokeen, mutta tähän on haettu erillinen lupa.

Hyvinkään ja Riihimäen vesihuoltolaitokset ovat teettäneet erillisen selvityksen lisäveden johtamisen aiheuttamista kustannuksista. Mikäli rahoitus järjestettäisiin nostamalla jätevesien käyttömaksua, Riihimäellä käyttömaksun on arvioitu nousevan noin 22 % ja Hyvinkäällä noin 12-16 %. Kokonaisinvestointi (lisävirtaamalla 0,5 m³/s) olisi vähintään luokkaa 5 milj. euroa. Käyttökustannukset vuosittain olisivat esim. Riihimäellä samaa tasoa kuin vuosittaiset viemäriverkoston saneerausinvestoinnit.

Ympäristölautakunnan lausunto

Ympäristölautakunnan käsityksen mukaan tutkituista teknisistä vaihtoehdoista sopivin lisäveden johtamiselle Vantaanjokeen olisi veden pumppaaminen Ronkonkallion pumppaamolta Lallujärveen. Vaihtoehto todettiin edullisimmaksi ja koska Lallujärvi purkaa vetensä aivan Vantaanjoen latvaosaan, lisävedestä hyötyisi koko Vantaanjoen pääuoma.

Virkistyskäytön edistämisen ja vesiensuojelun kannalta katsoen lisäveden johtaminen Vantaanjoen latvaosalle tuottaa merkittävää hyötyä koko jokivarrelle ja on suositeltavaa. Alivirtaamakausien virtaaman ja vedenkorkeuden nosto hyödyttää veneilyä ja muuta vesillä liikkumista, edistää kalastamista ja rantojen virkistyskäyttöä ja kohentaa maisemaa. Riihimäen ja Hyvinkään jätevesivaikutuksen pienentyminen joessa parantaa veden laatua ja vaikuttaa mm. veden uimakelpoisuuteen alivirtaamakausina. Lisäveden johtaminen osaltaan edesauttaa Vantaanjoen ”hyvän ekologisen tilan” saavuttamista, mitä vesipuitedirektiivi edellyttää. Hyötyjiä on myös Helsingissä Vanhankaupunginkosken voimalaitos, joka todennäköisesti pystyy hyödyntämään lisävirtausta sähkön tuotannossa. Vantaanjoki on myös pääkaupunkiseudun vedenhankinnan vara-alue ja Vantaanjoen vettä käytetään mm. vuonna 2008 raakavesilähteenä Päijänne-tunnelin korjausten aikana. Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän rankkasateiden ohella myös kuivia kausia, joten veden vähyys on todennäköisesti ajoittain ongelma tulevaisuudessakin.

Suunnitelman haittapuolena ovat hankkeen korkeat kustannukset, jotka määräytyisivät ympäristölupien perusteella Riihimäen, Hyvinkään ja Nurmijärven vesihuoltolaitoksille (kunnille). Jätevesimaksuja jouduttaisiin korottamaan selkeästi ja toisaalta hanke vähentäisi muita vesihuollon investointimahdollisuuksia esim. verkostojen saneerausta. Vantaanjoen veden laadun kannalta on myös erityisen tärkeää, että jokivarren jätevedenpuhdistamot toimivat hyvin ja verkostot sekä pumppaamot toimivat moitteettomasti niin, että ylivuodoilta vältytään. Lisäksi Vantaanjoen veden laadun kannalta on tärkeää vähentää jokeen tulevaa hajakuormitusta, joka edelleen sateisina kausina ja joen ylivirtaamakausina on merkittävin kuormituksen aiheuttaja.

Ympäristölautakunta toteaa, että hanketta tulisi selvittää vielä lisää hankkeen kustannusjaon osalta. Lisäveden johtamisesta hyötyvät useat muutkin tahot kuin suunnitteluun velvoitetut ja kustannuksista tulisi vastata useampi taho. Investointiin mahdollisesti saatava ulkopuolinen rahoitus tulisi selvittää samoin käyttökustannusten laajennettu jako ja vastuulliset tahot.

Tekninen lautakunta toteaa (18.12.2007) mm., että Nurmijärven kunta, Riihimäen kaupunki ja Hyvinkään kaupunki ovat lupaehdon mukaisesti teettäneet varsin laajoja selvityksiä lisäveden johtamisen hyödyistä ja haitoista sekä kustannuksista. Johtopäätöksenä kunnat toteavat, että lisäveden johtamisen toteuttaminen on huomattavan kallis siitä saataviin hyötyihin nähden. Kunnat pitävät lisäveden johtamista perusteettomana ja esittävät Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle, että kyseistä velvoitetta ei tulisi heille asettaa.

Helsingin Vesi toteaa, että lisäveden johtamisella Päijänne-tunnelista Vantaanjoen latvaosiin saattaisi olla hyötyä paikallisesti alivirtaamien aikana, koska vesiuomat ovat siellä verraten pieniä. Lisävesimäärät eivät kuitenkaan voisi olla niin suuria, että niillä olisi merkitystä Vantaanjoen veden laatuun Helsingin alueella. Helsingin Vesi yhtyy em. kuntien näkemykseen, että lisäveden johtamisella ei saavuteta kustannuksia vastaavaa hyötyä.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle Nurmijärven kunnan, Hyvinkään Veden ja Riihimäen kaupungin ympäristölupahakemuksista seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus katsoo, että lisäveden johtamisella Päijänne-tunnelista Vantaanjoen latvaosiin saattaisi olla hyötyä paikallisesti alivirtaamien aikana. Alivirtaamakausien virtaaman ja vedenkorkeuden nosto hyödyttäisi veneilyä ja muuta vesillä liikkumista, edistäisi kalastamista ja rantojen virkistyskäyttöä ja kohentaisi maisemaa. Riihimäen ja Hyvinkään jätevesivaikutuksen pienentyminen joessa parantaisi veden laatua ja vaikuttaisi mm. veden uimakelpoisuuteen alivirtaamakausina. Lisäksi lisäveden johtaminen edesauttaisi osaltaan vesipuitedirektiivin edellyttämää Vantaanjoen ”hyvän ekologisen tilan” saavuttamista.

Suunnitelman haittapuolena ovat kuitenkin hankkeen korkeat kustannukset. Lisävesimäärät eivät myöskään voisi olla niin suuria, että niillä olisi merkitystä Vantaanjoen veden laatuun Helsingin alueella.

Kaupunginhallitus yhtyykin Nurmijärven kunnan, Hyvinkään Veden ja Riihimäen kaupungin näkemykseen, että lisäveden johtamisella ei saavuteta kustannuksia vastaavaa hyötyä.

Kaupunginhallitus katsoo, että lisäveden johtamisen toteuttaminen on huomattavan kallis siitä saataviin hyötyihin nähden ja, että kunnille ei tulisi asettaa velvoitetta lisäveden johtamisesta Vantaanjoen latvoille.

Kirje Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle sekä tekniselle lautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITE

Lisäveden johtaminen Vantaanjokeen. Tiivistelmä selvityksistä.

RAKENNUSTEOLLISUUS RT RY:N KIRJE TONTINVARAUKSISTA ASUNTOTUOTANTOTOIMISTOLLE

Khs 2007-1101

Kaj toteaa, että Rakennusteollisuus RT ry (jatkossa Rakennusteollisuus) lähetti Khlle 11.5.2007 kirjeen, joka liittyi Khssa 11.6.2007 käsiteltävänä olleeseen kiinteistölautakunnan esitykseen asuntotuotantoon tehtävistä tonttivarauksista ja Helsingin Asuntotuotantotoimisto ATT:lle (jatkossa ATT) varattaviin tontteihin. Rakennusteollisuus vaati kirjeessään, että

1. ATT:lle ei varata tontteja ”sen päättämiin rahoitus- ja hallintamuotoihin” kuten kiinteistölautakunta oli esittänyt,

2. ATT:lle luovutettavien tonttien käyttötarkoituksesta rajataan pois vapaarahoitteinen myytävä asuntotuotanto

3. ATT:lle luovutettavaksi päätetyt varaukset, jotka ovat vielä toteutumatta, ohjataan vuokra- tai asumisoikeusasuntotuotantoon.

Khs päätti 11.6.2007 (880 §) asuntotuotannon lisävarauksista ja muutti kiinteistölautakunnan esitystä siten, että ATT:lle ei luovuteta tontteja sen päättämiin rahoitus- ja hallintamuotoihin, vaan näiden varausten osalta täsmällisesti ilmoitetaan mihin rahoitus- ja hallintamuotoon ne tulevat. Rakennusteollisuuden kirjeen 1. kohdassa vaatima täsmennys ATT:n varauksiin on näin ollen toteutunut.

Rakennusteollisuuden kirjeen 2 ja 3 kohtien vaatimukset siitä, että ATT:lle ei ylipäätään tule osoittaa tontteja vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon liittyy asiallisesti kaupungin MA-ohjelmaan. On tarkoituksenmukaista, että em. asia käsitellään nyt päätettävänä olevan MA-ohjelman yhteydessä.

Rakennusteollisuus on perustellut vaatimuksiaan sillä, että vapaarahoitteinen myytävä asuntotuotanto ei kuulu kunnan toimialaan ja toiminnasta tulee pidättyä myös siksi, että kunta saa epäoikeutettua kilpailuetua suhteessa yksityisiin toimijoihin.

Rakennusteollisuus lähetti aiemmin 27.1.2004 Khlle samoja asioita käsittelevän kirjeen. Khs vastasi siihen kirjeellä 5.4.2004.

Rakennusteollisuus on esittänyt vaatimustensa taustaksi ja perusteluksi seuraavaa:

Kunnan toimialan vastaisuus

Rakennusteollisuus RT ry katsoo, ettei vapaarahoitteinen myytävä asuntotuotanto kuulu kunnan toimialaan. Kunnan tulee pidättäytyä ko. toiminnasta myös siksi, että se saa epäoikeutettua kilpailuetua suhteessa yksityisiin toimijoihin.

KHO:n päätös 2006

Näkemystämme tukee Korkeimman hallinto-oikeuden 26.7.2006 antama päätös (liite), jossa se katsoi, ettei kahden omakotitalon rakennuttaminen kuulunut Hämeenkosken kunnan toimialaan ja että kunnanvaltuusto oli ylittänyt toimivaltansa päättäessään varata määrärahan omakotitalojen rakennuttamiseen. Ratkaisuaan KHO perusteli mm. sillä, että omakotitalojen rakennuttaminen myyntiä varten on elinkeinotoimintaa, joka kilpailee yksityisten elinkeinonharjoittajien kanssa. Toimintaan liittyy myös taloudellisia riskejä.

Kuntaliiton lausunto

Vetoamme myös lausuntoon (liite), jonka Kuntaliitto antoi Hämeenkosken kunnan tapauksessa. Vaikka Kuntaliitto lausunnon lopputuloksena (lähinnä sillä perusteella, että myytäviä taloja oli vain kaksi) päätyikin tukemaan Hämeenkosken kunnan rakennuttamista, tukevat lausunnon perustelut kategorisesti sitä, ettei myytävän asuntotuotannon rakennuttaminen kuulu kunnan toimialaan.

ATT:n asuntotuotannon määrä ja kohdentaminen

Helsingin kaupungin ATT:n harjoittama omistusasuntotuotanto on jo asunto-ohjelman mukaan 100-kertainen esimerkiksi verrattuna em. KHO:n päätöksessä käsiteltyyn Hämeenkosken kuntaan nähden. Esimerkiksi vuoden 2005 aikana valmistui ATT:n toimesta 158 omistusasuntoa, joista sääntelemättömiä omistusasuntoja oli peräti 125 eli 25 % enemmän kuin asunto-ohjelmankin mukaan olisi tullut rakentaa.

Kaupunkia tarvitaan esimerkiksi vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotannossa. ATT:n toiminnan tulisi asunto-ohjelmankin mukaan keskittyä vuokra-asuntotuotantoon. Kuitenkin ATT on reilusti jäljessä näiden tavoitteiden toteuttamisesta, sillä asunto-ohjelman mukaan sen tulisi tuottaa 930 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa vuodessa, kun niitä esim. vuonna 2005 valmistui vain 260 sisältäen myös vapaarahoitteiset vuokra-asunnot.

Myös asumisoikeusasunnoille näyttäisi olevan nykyistä enemmän tarvetta. Helsingin kaupungin Internet-sivujen mukaan rekistereissä on asiakkaita jonossa noin 4.065 (02/2006).

Tonttien luovutushinta

RT:n näkemyksen mukaan Helsingin ATT saa tontteja merkittävästi halvemmalla hinnalla, mitä yksityiset toimijat tontinluovutuskilpailujen kautta maksavat eli markkinahintaa alemmalla tasolla. On ollut nähtävissä, että esim. Aurinkolahdessa, jossa ATT on toiminut, yksityisillä toimijoilla on myymättömiä asuntoja normaalia enemmän muutoin hyvästä asuntojen markkinatilanteesta riippumatta. Helsingin ATT:n ja yksityisten yritysten maksamista tonttihinnoista on oheisena liite, josta ilmenee, että erot ovat voineet olla jopa yli 50 % (liite).

ATT:n tutkimus- ja kehitystoiminta

Helsingin kaupunki on perustellut myytävää asuntotuotantoaan mm. tekemällään tutkimus- ja kehitystyöllä. ATT:n Internet-sivujen (tilanne 11.10.2006) mukaan ATT on osallistunut yhtenä toimijoista viime vuosien aikana useisiin yhteistyöhankkeisiin. ATT:lla on varmasti ollut omiakin kehityshankkeita. Internet-sivujen perusteella näyttää kuitenkin siltä, että merkittävä osa hankkeista on ollut mm. VTT:n, Teknillisen korkeakoulun ja puutaloteollisuuden vetämiä hankkeita, joiden kaltaisiin osallistuminen on tyypillistä erilaisille järjestöille ja yrityksille. Em. tutkimus- ja kehitystoimintaa kuvaavien tietojen perusteella ei voi päätellä, että ATT:n myytävä asuntotuotanto olisi niin edistyksellistä ja alan kehitystä poikkeuksellisesti eteenpäin vievää, että se olisi perusteltavissa tutkimus- ja kehityshankkeilla.

ATT:n toiminta samoilla markkinoilla yksityisten tuottajien kanssa

Helsingin kaupunki on perustellut myytävien asuntojen tuotantoaan mm. väitteellä, että kaupunki rakentaisi paikoille, jotka jäisivät muilta rakentamatta. Pidämme perustelua erikoisena, sillä ei liene kaupunginkaan etu ottaa viime kädessä kuntalaisille jääviä riskejä ”huonojen” alueiden rakentamisesta.

Väite huonoista alueista ei joka tapauksessa näytä pitävän paikkaansa. Myös yksityiset yritykset olisivat olleet halukkaita rakentamaan ATT:lle luovutettuja tontteja ja kaupunki olisi voinut saada niistä korkeamman hinnan kilpailutuksen kautta.

Myös seuraavat ATT:n omilta Internet-sivuilta (tuloste 11.10.2006) löydetyt lausekkeet kertovat omalta osaltaan sen, että ATT kilpailee samoilla markkinoilla yksityisten tuottajien kanssa.

- Otsikon ”uudisrakentamisen määrä” alla kerrotaan, että vuokra-asuntojen ja vapaarahoitteisten sääntelemättömien asuntojen tuotantomäärissä jäätiin vuonna 2005 jälkeen tavoitteista, koska rakentamiskelpoisia tontteja ei ollut tarpeeksi.

- Otsikon ”omistusasunnot” alla kerrotaan, että vuoden 2005 aikana toimisto teki aloituspäätöksen kahdeksan omistusasuntokohteen käynnistämisestä toimintavuoden aikana. Kohteet sijaitsivat Hermannissa, Viikissä ja Vuosaaressa ja niihin tuli 168 asuntoa. Kaikki mainitut alueet ovat erittäin tavoiteltuja myös yksityisten tuottajien toimesta. ATT:n omilla nettisivuillakin todetaan mm. Hermannin osalta, että ”hyvällä paikalla sijaitsevien kohteiden kysyntä oli ennakkoarvioiden mukaisesti suurta”.

- Em. otsikon alla todetaan, että vuonna 2005 valmistui omistusasuntoja yhteensä 158 kappaletta. Asunnot valmistuivat Kivikkoon, Puotilaan, Kumpulaan ja Arabianrantaan. ATT:n Internet-sivujen mukaan vain Kivikon Asunto Oy Metsätähdessä oli myymättömiä asuntoja valmistumisvaiheessa. Nämä yhdeksän asuntoa myytiin kuukauden sisällä kohteen valmistumisesta.

Rakennusteollisuus RT ry:n aiemmat yhteydenotot asiassa ja nykytilanne

Rakennusteollisuus RT ry on useissa yhteyksissä tuonut sekä ATT:lle että Helsingin kaupungin johdolle esiin näkemyksensä siitä, ettei myytävä vapaarahoitteinen asuntotuotanto kuulu kunnan toimialaan. Helsingin kaupunki on kiistänyt RT:n näkemykset eikä ole ollut valmis luopumaan harjoittamastaan vapaarahoitteisesta omistusasuntotuotannosta.

./. Rakennusteollisuuden kirjeestä on pyydetty lausunnot hallintokeskuksen oikeuspalveluilta, kiinteistölautakunnalta ja asuntotuotantotoimikunnalta. Ne ovat esityslistan tämän asian liitteinä nro 1–3.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut toteaa (30.8.2007) lausunnossaan mm., että Khs on kokouksessaan 5.4.2004 ottanut jo kertaalleen kantaa Rakennusteollisuuden esittämiin samoihin vaatimuksiin sekä niiden perusteisiin. Khs totesi, että Kvsto hyväksyi vuosille 2004–2008 laaditun asunto-ohjelman 10.12.2003 ja Khs päätti 26.1.2004 panna asunto-ohjelman täytäntöön.

Khs katsoi, että myös sääntelemättömän omistustuotannon perustajarakennuttaminen voi kuulua kunnan toimialaan eikä kaupungin osallistuminen tällaiseen rakennuttamiseen ole kilpailunrajoituksista annetun lain vastaista. Oikeuspalvelut toteaa, että kaupunki toteuttaa edelleen asunto-ohjelman mukaista asuntotuotantoa ja Khn kannanoton perusteet ovat edelleen päteviä.

Kunnan toimiala ja vapaarahoitteinen myytävä asuntotuotanto

Kuntalain 2 §:n1 momentin mukaan kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät. Kunnan itselleen ottamat tehtävät kuuluvat kunnan yleiseen toimialaan.

Rakennusteollisuus katsoo kirjeessään, että kunnan yleiseen toimialaan ei kuulu vapaarahoitteinen myytävä asuntotuotanto ja perustelee väitettään KHO:n 26.7.2006 antamalla päätöksellä, jossa KHO katsoi, että Hämeenkosken kunnan toimialaan ei kuulunut kahden omakotitalon rakennuttaminen. Rakennusteollisuuden mukaan KHO perusteli ratkaisuaan mm. sillä, että omakotitalojen rakennuttaminen myyntiä varten on elinkeinotoimintaa, joka kilpailee yksityisten elinkeinonharjoittajien kanssa. Toimintaan liittyy myös taloudellisia riskejä.

Rakennusteollisuus on jättänyt kirjeessään mainitsematta, että KHO:n ratkaisun perustelut jatkuvat seuraavasti: ”Kun otetaan lisäksi huomioon Hämeenkosken kunnan koko ja taloudelliset voimavarat, kunta ei ole esittänyt sellaisia työllisyyden hoitoon liittyviä taikka elinkeinopoliittisia tai muita erityisiä syitä, joiden perusteella puheena olevien kahden omakotitalon rakennuttamisen voitaisiin katsoa kuuluvan kunnan yleiseen toimialaan”.

Oikeuspalvelut katsoo, että KHO:n 26.7.2006 antaman ratkaisun perustelut sisältävät toteamuksen, että asuntojen tuottaminen myyntiin voi kuulua kunnan toimialaan, kunhan kunta perustelee toimintaansa yleiseen toimialaansa kuuluvilla elinkeinopoliittisilla, työllisyyspoliittisilla tai muilla erityisillä syillä, eikä kunta vaaranna taloudellisia voimavarojaan ja riskinottokykyään.

Rakennusteollisuus viittaa kirjeessään myös Kuntaliiton 16.2.2004 antamaan lausuntoon, jonka se antoi Hämeenkosken tapauksessa. Kuntaliitto katsoi lausunnossaan, että asuntojen rakennuttaminen voi kuulua kunnan toimialaan. Rakennusteollisuuden mukaan lausunnon perustelut tukevat kuitenkin sitä käsitystä, että myytävän asuntotuotannon rakennuttaminen ei kuulu kunnan toimialaan.

Oikeuspalvelut katsoo, että Rakennusteollisuus tulkitsee kuntaliiton lausuntoa virheellisesti. Se jättää huomioimatta lausunnon kannanoton, jonka mukaan elinkeinotoiminnan harjoittaminen voi kuulua kunnan toimialaan tapauskohtaisesti, jos toiminnalle on perusteita.

Kuntalain 2 §:n 1 momentin mukaista kunnan toimialaa koskevaa säännöstä voidaan soveltaa joustavasti eri kunnissa ja toimiala voi muuttua eri aikoina. Hämeenkosken kunnan ja Helsingin kaupungin

toimialoja ei voida oikeuspalvelujen näkemyksen mukaan verrata. Helsingin kaupungin ja Hämeenkosken kunnan taloudellisten voimavarojen ja riskinottokyvyn vertaaminen ei ole myöskään perusteltua.

Oikeuskäytännössä on katsottu, että yleishyödyllisen asuntorakentamistoiminnan tukeminen (KHO 1983-A-II) kuului sellaisenaan kunnan toimialaan. Kunnanvaltuuston päätös luovuttaa tontti sahalaitoksen työsuhdeasunnoiksi tulevaa rivitaloa varten katsottiin kunnan toimialaan kuuluvaksi mm. perustelemalla päätöstä asuntotuotannon edistämisellä (KHO 25.6.1981/2857).

Rakennusteollisuuden tulkintaa KHO:n 26.7.2006 antaman päätöksen perusteista ja Kuntaliiton 16.2.2004 lausunnosta on pidettävä virheellisenä.

Kunnan kilpailuetu asuntotuotannossa

Rakennusteollisuus katsoo kirjeessään, että kunta saa epäoikeutettua kilpailuetua suhteessa yksityisiin toimijoihin koska ATT saa tontteja merkittävästi halvemmalla kuin yksityiset toimijat. Rakennusteollisuus on liittänyt kirjeeseensä Aurinkolahden ja Pomeranssin alueen tonttiluovutuksia koskevan taulukon, jossa vertaillaan ATT:n ja yksityisten yritysten maksamia tonttihintoja.

Kvston vuosille 2004–2008 hyväksymän asunto-ohjelman mukaan kaupungin omaan asuntotuotantoon osoitettavat tontit luovutetaan varausmenettelyllä lukuun ottamatta sääntelemättömän omistusasuntotuotannon tontteja. Aluekokonaisuuksia luovutettaessa kaupungin omana tuotantona toteutettavaksi, voidaan omistustontit myydä tai vuokrata ilman kilpailumenettelyä, jos sillä saavutetaan asunto-ohjelman tavoitteiden mukainen aluerakenne.

Kiinteistölautakunta päätti varata 10.6.2003 asuntotuotantotoimikunnalle Pomeranssin alueen tontit asunto-ohjelman tavoitteiden mukaiseen asuntotuotantoon ehdolla, että varaaja esittää lautakunnan hyväksyttäväksi alueen toteutusohjelman. Kiinteistölautakunta päätti 11.11.2003 hyväksyä asuntotuotantotoimikunnan esittämän ohjelman, joka sisälsi asuntojen rahoitus- ja hallintamuotojakauman sekä tonttien luovutusehdot.

Kiinteistölautakunta esitti 14.9.2004 Khlle Pomeranssin alueen omistustuotantoon varatut tontit myytäväksi 500–550 euron kerrosneliömetrihintaan. Hinta perustui aikaisemmin myytyjen tonttien käypien hintojen perusteella. Khs päätti asiasta 27.10.2004. Hintataso on määräytynyt vuoden 2004 hintatason perusteella ja siihen on vaikuttanut Pomeranssin alueen sijainti.

Rakennusteollisuuden kirjeen liitteenä olevassa taulukossa yksityisille tuottajille myytyjen tonttien hinnat ovat perustuneet Aurinkolahden alueella järjestettyihin myöhempiin tarjouskilpailuihin. Aurinkolahden tonttien hinnat ovat nousseet viime vuosina merkittävästi. Hintavertailussa Pomeranssin alueen tontteihin on otettava huomioon myös tonttien sijainti. Pomeranssin alueen tontit sijaitsevat kauempana merenrannasta ja Uutelan kanavasta kuin yksikään Rakennusteollisuuden taulukossa esitetty muu kohde.

Oikeuspalvelut katsoo, että Rakennusteollisuuden näkemys kunnan saamasta kilpailuedusta hintavertailun perusteella on virheellinen, joten kaupunki on toiminut kilpailulainsäädännön edellyttämällä tavalla.

Edellä mainituilla perusteilla ei ole myöskään syytä muuttaa jo päätettyjä varauksia.

Yhteenveto Edellä esitetyillä perusteilla oikeuspalvelut katsoo, että Helsingin kaupungin toimialaan voi kuulua vapaarahoitteisen myytävän asuntotuotannon toteuttaminen. Kaupunginvaltuuston hyväksymän asunto-ohjelman toteuttaminen ei ole ollut myöskään kilpailunrajoituksista annetun lain vastaista.

Kiinteistölautakunta on (4.9.2007) mm. todennut, että lautakunnan mielestä kirjeessä ei ole esitetty sellaisia uusia perusteita, joiden nojalla tähän saakka noudatettuja käytäntöjä olisi tarpeen muuttaa. Tällaiseen ei anna aihetta myöskään kirjeessä mainittu KHO:n 26.7.2006 antama päätös, jossa se katsoi, ettei kahden omakotitalon rakennuttaminen myytäväksi kuulunut Hämeenkosken kunnan toimialaan.

Näin ollen myöskään ATT:lle tehtyjen aiempien varausten hallintamuotoja ei ole tässä vaiheessa tarpeen tarkistaa. Uusien asuntojen markkina-tilanne pääkaupunkiseudulla on joka tapauksessa tällä hetkellä niin vaikea, että jo päätettyjä hallintamuotoja voitaneen joutua tarkistamaan jatkossa sen johdosta muutenkin.

Mikäli ATT:n toimintaa säätelemättömien omistusasuntojen tuottajana halutaan nykyisestä rajoittaa tai tuotanto halutaan kokonaan lopettaa, siitä pitäisi päättää valtuustossa mieluiten valmisteltavana olevan MA-ohjelman yhteydessä. Asuntokohteiden suunnitteluun ja toteutukseen sekä tuotannon markkinointiin ja asuntomarkkinoiden yleiseen toimivuuteen liittyy kuitenkin Helsingissä hyvin monia vain pääkaupunkiseudulle ominaisia erityispiirteitä, jonka vuoksi kaupungilla pitäisi olla jatkossakin valmiudet myös aktiiviseen toimintaan asuntotuotannon kaikilla osamarkkinoilla.

Lautakunnan päätös tehtiin äänestyksen jälkeen äänin 5-4 vähemmistön (Hagelberg, Pätiälä, Liemola ja Suomalainen) oltua sitä mieltä että edellä olevasta 1. kappale (...lautakunnan mielestä...) poistetaan tekstistä ja kolmas kappale (Mikäli ATT:n toimintaa…) korvataan seuraavalla kappaleella:

Lähtökohtaisesti myytävän omistusasuntotuotannon rakennuttaminen ei kuitenkaan kuulu kunnan toimialaan. Näin ollen ATT:n toiminta sääntelemättömien omistusasuntojen tuottajana tulisi kokonaan lopettaa. Asiasta tulee päättää valmisteltavana oleva MA- ohjelman yhteydessä.

Asuntotuotantotoimikunta on (22.8.2007) on lausuntonsa yhteenvedossa todennut seuraavaa:

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös kunnan toimialasta on Hämeenkosken kuntaa koskeva yksittäistapaus, eikä sovellu Helsingin kaupungin tilanteeseen. Helsingin kaupungin kohdalla on olemassa ne erityiset syyt, jotka puoltavat omistusasuntotuotannon kuulumista kunnan tehtäviin. Tällaisia ovat mm. työvoiman saantiin ja elinkeino- ja asuntopolitiikkaan liittyvät syyt. Kaupunki on onnistunut vaikuttamaan toiminnallaan myös myönteisesti asuntomarkkinoiden kehittymiseen toteuttamalla tasapainoisia aluekokonaisuuksia ja ehkäisemällä segregaatiota.

Helsingin kaupunki on varautunut asianmukaisesti asuntotuotannon rakennuttamisesta mahdollisesti aiheutuviin riskeihin. Kaupungin omistusasuntotuotantoa voidaan pitää myös pienimuotoisena ottaen huomioon kaupungin koko ja kaupungin alueella tapahtuva kokonaisasuntotuotanto.

Rakennusteollisuuden väite siitä, että ATT saisi epäoikeutettua etua alhaisempien tonttihintojen muodossa ei pidä paikkaansa. Rakennusteollisuus on vertaillut harhaanjohtavasti eri alueilla sijaitsevien tonttien hintoja. ATT:lla ei ole etuoikeutettua asemaa tonttijaossa, ja viime vuosina se ei ole saanut edes asunto-ohjelman tavoitteita vastaavaa määrää tontteja, josta johtuen asunto-ohjelman tuotantotavoitteista on jääty jälkeen huomattavasti useana vuotena.

Kaj toteaa, että Khn käsitellyssä olevassa esityksessä Kvstolle MA-ohjelmaksi 2008–2017 on kaupungin oman asuntuotannon määräksi ehdotettu 1 500 asuntoa vuosittain. Tästä määrästä korkeintaan 10 %, eli 150 asuntoa voisi olla sääntelemättömiä vapaarahoitteisia omistusasuntoja. MA-ohjelmaesityksessä tällaisten asuntojen toteuttaminen kaupungin omana tuotantona on perusteltua esimerkiksi silloin, kun toteutettavana on aluekokonaisuus, jonka hallintamuotojakauma muutoin painottuisi liikaa vuokra-asuntoihin. Kaupungin kokonaistuotantotavoite on 5 000 asuntoa vuosittain. Kaupungin vapaarahoitteiseen omistustuotantoon kaavailtu enintään 150 asuntoa vuosittain on vähäinen määrä kokonaisuuden kannalta.

Kaj:n mielestä Rakennusteollisuudelle tulisi ilmoittaa, että kaupungin tarkoituksena on jatkossakin toteuttaa pieni määrä vapaarahoitteisia omistusasuntoja silloin kun tällaiseen tuotantoon on olemassa erityiset syyt. Vastauksessa on tarpeen viitata Khn 5.4.2004 Rakennusteollisuudelle lähettämään kirjeeseen sekä laittaa liitteeksi oikeuspalveluiden antama lausunto.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee ilmoittaa Rakennusteollisuus RT ry:lle
että kaupungin tarkoituksena on toteuttaa vuosittain pieni määrä vapaarahoitteisia myytäviä asuntoja, jonka määrän kaupunginvaltuusto päättää Helsingin maankäytön ja asumisen toteutusohjelmassa 2008–2017, silloin kun tällaiseen tuotantoon on olemassa erityiset syyt.

Kirje ja jäljennös hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausunnosta Rakennusteollisuus RT ry:lle, pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, asuntotuotantotoimikunnalle, oikeuspalveluille ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausunto 30.8.2007
	Liite 2	Kiinteistölautakunnan lausunto 4.9.2007
	Liite 3	Asuntotuotantotoimikunnan lausunto 22.8.2007
	Liite 4	Rakennusteollisuus RT ry:n kirje 11.5.2007 liitteineen



Kokousaika	14.1.2008 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

	Primäärilaina euroa

Helsingin Asumisoikeus Oy/ Kuusama	22 319
Helsingin Asumisoikeus Oy/ Paatsama	38 508

Yhteensä	60 827

Suomen valtio/
Senaatti-kiinteistöt	10 457 460 euroa	(47,97 %)
Yleisradio Oy	5 705 060 euroa	(26,17 %)
Helsingin kaupunki	5 637 480 euroa	(25,86 %)

Yhteensä	21 800 000 euroa	(100,00 %)

LIITTEET	Liite 1	Hankesuunnitelma 9.10.2007
	Liite 2	Att Asuntotuotantotoimisto kustannusarvio 24.9.2007
	Liite 3	Sosiaaliviraston sosiaalijohtajan lausunto 19.11.2007