HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

 

ESITYSLISTA

 

18 - 2008

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kokousaika

5.5.2008 klo 16

Kokouspaikka

Kaupungintalo, Khn istuntosali

 

 

 

 

 

 

 

Asia

 

Sivu

 

KAUPUNGINJOHTAJA

 

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

 

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

 

3

Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n varsinainen yhtiökokous

3

 

4

Helsingin Veden virkajärjestelyt

5

 

5

Helsingin Energian liittyminen energia- ja ympäristötoimialan huippuosaamisen keskittymän EnYm-SHOK Oy:n osakkaaksi

7

 

6

Vt Enrothin toivomusponsi sähköllä lämmitettävien pientalojen siirtymisestä kaukolämpöön

11

 

7

Vt Puoskarin toivomusponsi erilaisten ruuhkamaksumallien selvittämisestä

17

 

8

Lähiöprojektin toimintakertomus 2007

19

 

9

Sisäasiainministeriön ilmoitus työryhmän asettamisesta kerjäläisiin liittyvien viranomaistoimien yhdenmukaistamiseksi

22

 

10

Vaalipäivän äänestyspaikat Helsingissä kunnallisvaaleissa 2008

24

 

11

Helsinki Business and Science Park Oy Ltd:n varsinainen yhtiökokous

25

 

12

Johtavan kaupunginasiamiehen Eero Pulkkisen irtisanomista koskeva oikaisuvaatimus

26

 

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

 

1

Valtuutettu Päivi Lipposen toivomusponsi: Maksuttoman joukkoliikenteen edistäminen aloittamalla se vaiheittain alle 16-vuotiaista lapsista

37

 

2

Valtuutettu Paavo Arhinmäen toivomusponsi: Maksuttoman joukkoliikenteen vaikutukset ja kustannusten selvittäminen

42

 

3

Lausunto Uudenmaan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2009-2012

49

 

4

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle vesiliikenneasiassa

59

 

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

 

1

Ab Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala områdets bolagsstämma och utnämnande av företrädare i bolagets styrelse för åren 2008 - 2009
Ab Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området -nimisen osakeyhtiön yhtiökokous sekä edustajan nimeäminen yhtiön hallitukseen vuosiksi 2008 - 2009

61

 

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

 

1

Jäsenten nimeäminen Helsingin Tennisstadion Oy:n hallitukseen

63

 

2

Suostumuksen antaminen Helsingin Liikuntahallit Oy:n hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan nimeämiselle

65

 

3

Suostumuksen antaminen Helsingin Ice Sport Center Oy:n hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan nimeämiselle

67

 

4

Euroopan kuntien ja alueiden liiton, CEMR:n, eurooppalainen perusasiakirja naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta paikallishallinnossa

68

 

5

Terveyskeskuksen sairaalalääkäreiden kliinistä lisätyötä koskeva paikallinen sopimus 1.5.2008 alkaen

72

 

6

Terveyskeskuksen hammaslääkärien jononpurkutyötä koskeva paikallinen sopimus

74

 

7

Ns. tuplavuorokorvausmenettelyn jatkaminen sosiaalivirastossa ja terveyskeskuksissa 1.5.2008 - 31.1.2010

77

 

8

28.4.2008 pöydälle pantu asia
Strategiakokousasia: Henkilöstöstrategian seuranta

80

 

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

 

1

Oulunkylän tontin 28029/9 määrääminen rakennuskieltoon (nro 11774)

85

 

2

Kruununhaan eräiden tonttien rakennuskiellon pidentäminen (nro 11764)

88

 

3

Kiinteistö Oy Helsingin Huopalahdentie 19:n poikkeamishakemus

90

 

4

Kiinteistö Oy Salix:n poikkeamishakemus

93

 

5

Helsingfors Segelklubb ry:n poikkeamishakemus

98

 

6

Kannanotto Asunto Oy Helsingin Skuutin muistutukseen Lauttasaaren korttelin 31139 ja tonttien 31126/2 - 6 ja 16 - 20 ym. alueiden (Vattuniemen puistotien alue) asemakaava-asiassa (nro 11635)

101

 

7

Vanhan Munkkiniemen alueen rakennuskiellon pidentäminen (nro 11779)

106

 

8

Finlandia-talon teräsritiläalakattojen korjaustyön hankesuunnitelman hyväksyminen

108

 

9

Arabian Palvelu Oy:n toimialueen toinen laajentaminen

111

 

10

Lasten päiväkoti Aallon uudisrakennuksen hankesuunnitelman enimmäishinnan korottaminen

114

 

11

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin kaupungin liikuntaviraston poikkeamishakemuksesta

118

 

 

1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

 

 

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Moision (varalla Wallden-Paulig) ja Kantolan (varalla Vehviläinen) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

 

 

 

 

 

 

2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

 

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

 

 

 

 

 

 

3

PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

 

Khs 2008-1057

 

Pääkaupunkiseudun Vesi Oy ilmoittaa (17.4.2008), että yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään 8.5.2008 klo 12.00 alkaen Helsingin Veden Länsisalissa, Ilmalankuja 2 L, Helsinki.

 

Yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen varsinaiselle yhtiökokoukselle määräämät asiat (mm. vuoden 2007 tilinpäätöksen hyväksyminen, tili- ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja toimitusjohtajalle sekä hallituksen ja tilintarkastajien valitseminen).

 

Kj toteaa, että yhtiön hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään kolme ja enintään yhdeksän varsinaista jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Perustamissopimuksen mukaan Helsingin kaupungilla on oikeus nimetä neljä varsinaista ja neljä varajäsentä.

 

Nyt päättyvällä toimikaudella yhdeksänjäsenisessä hallituksessa ovat toimineet Helsingin kaupungin edustajina seuraavat henkilöt (suluissa varajäsen): Jukka Piekkari (Veli-Pekka Vuorilehto), Pia Talja (Antti Kääriäinen), Matti Hirvikallio (Maarit Toveri) ja Martti Varis (Seija Lumme).

 

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiössä on kolme tilintarkastajaa, joista yhden on oltava Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö ja kolme varatilintarkastajaa. Yhtiön perustamissopimuksen mukaan Helsingin kaupunki nimeää yhden varsinaisen tilintarkastajan ja yhden varatilintarkastajan.  Kaupungin nimeämänä varsinaisena tilintarkastajana on toiminut Ernst & Young Oy, vastuunalaisena tilintarkastajana KHT Tiina Lind ja varatilintarkastajana KHT, JHTT Jarmo Lohi.

 

Tarkastuslautakunta esittää (24.10.2007 § 128), että kaupunki nimeää vuodelle 2008 yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi Ernst&Young Oy:n, vastuunalaisena tilintarkastajana KHT Tiina Lind  ja varatilintarkastajana KHT, JHTT Jarmo Lohi.

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita

 

-                     edustamaan kaupunkia Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n 8.5.2008 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa

 

-                     hyväksymään asiat hallituksen päätösehdotusten mukaisesti,

 

-                     esittämään yhtiökokouksessa, että yhtiön hallitukseen valitaan seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyväksi toimikaudeksi Helsingin kaupungin edustajina seuraavat varsinaiset ja varajäsenet:

 

Jäsen

Varajäsen

 

 

___________________________

__________________________

 

 

___________________________

__________________________

 

 

___________________________

__________________________

 

 

Jukka Piekkari

Veli-Pekka Vuorilehto

toimitusjohtaja

käyttöpäällikkö

 

sekä lisäksi

 

-                     esittämään yhtiökokouksessa, että vuodelle 2008 yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi valitaan Ernst & Young Oy, vastuunalaisena tilintarkastajana KHT Tiina Lind ja varatilintarkastajana KHT, JHTT Jarmo Lohi.

 

Pöytäkirjanote yhtiökokousasiakirjoineen hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä ote nimetyille henkilöille, Helsingin Vedelle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle (varainhallinta).

 

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

 

 

 

 

 

4

HELSINGIN VEDEN VIRKAJÄRJESTELYT

 

Khs 2008-1083

 

Tekninen lautakunta esittää (22.4.2008) mm. seuraavaa:

 

                                            Helsingin Veden nykyinen organisaatio koostuu tällä hetkellä kolmesta osastotasoisesta yksiköstä, veden ja jäteveden käsittely, verkko sekä palvelut. Tämä esitys koskee veden ja jäteveden käsittely -yksikköä, joka vastaa Pitkäkosken ja Vanhankaupungin vedenpuhdistamoiden toiminnasta ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamon toiminnasta sekä jätevesilietteen jatkojalostuksesta. Kyseisen osastotasoisen yksikön johtaja Esko Tiainen on pyytänyt eroa virastaan 1.9.2008 lukien siirtyäkseen eläkkeelle.

 

Veden ja jätevedenkäsittely-yksikkö on tehtäväkentältään liikelaitoksen suurin. Se sisältää kaksi toisistaan eroavaa toimintaa, juomaveden puhdistamisen ja jäteveden puhdistamisen. Tässä tilanteessa 1.9.2008 lähtien olisi tarkoituksenmukaista jakaa osasto kahdeksi osastoksi, vedenpuhdistus ja jätevedenpuhdistus. Näin kummankin toiminta-alueen vastuun selkeyttäminen mahdollistaa niiden tehokkaamman johtamisen ja kehittämisen. Organisointi olisi tarkoitus toteuttaa sisäisin henkilöjärjestelyin, jolloin voitaisiin hyödyntää ko. tehtäviä ennestään hoitavien henkilöiden erityinen kokemus ja asiantuntemus. Uusia henkilöitä ei tällöin palkattaisi. Esitetty organisointijärjestely olisi myös parempi lähtökohta ja malli uudelle pääkaupunkiseudun yhdistetylle vesihuolto-organi­saa­tiolle, jossa vastaavien toimintojen yksikkökoot tulisivat suurenemaan ja johtamisvaatimukset kasvamaan. Osastojaosta ja osastotasoisten yksiköiden johtajien valinnasta päättää tekninen lautakunta.

 

                                            Uuden organisaation toimeenpaneminen edellyttää nykyisen veden ja jäteveden käsittely -yksikön johtajan viran lakkauttamista ja kahden uuden osastotasoisen yksikön johtajan, vedenpuhdistusyksikön ja jätevedenpuhdistusyksikön johtajan viran perustamista. Osastotasoisten yksikön johtajien tehtävät ovat Helsingin Vedessä virkasuhteisia. Niissä tehdään merkittäviä investointi- ja hankintapäätöksiä, vastataan palvelujen laadusta sekä toimitaan toimitusjohtajan sijaisena. Uusien esitettävien virkojen pätevyysvaatimukset tulisivat olemaan samat kuin olemassa olevien yksikön johtajien virkojen. Virkojen perustamisesta päättää kaupunginhallitus. Virkojen perustamisen jälkeen tekninen lautakunta käynnistää niiden täyttämisen.

 

Helsingin Veden laajennettu johtoryhmä käsitteli osastojen uudelleenorganisointia 8.4.2008 pidetyssä kokouksessa ja puoltaa sen toteuttamista. Uudelleenorganisointiin liittyvistä vakanssijärjestelyistä ja palkoista on neuvoteltu henkilöstökeskuksen kanssa ja henkilöstökeskus on ilmoittanut, että sillä ei ole huomautettavaa perustettavaksi esitettyjen virkojen nimikkeistä eikä palkasta.

 

Lautakunta päätti, että Helsingin Veden organisaatio käsittää 1.9.2008 lukien neljä osastotasoista yksikköä: vedenpuhdistus, verkko, jätevedenpuhdistus ja palvelut, sekä esittää kaupunginhallitukselle, että se perustaisi vedenpuhdistusyksikön ja jätevedenpuhdistusyksikön osastotasoiset johtajan virat 5.500 euron kokonaiskuukausipalkkaeduin sekä lakkauttaisi veden ja jäteveden käsittely -yksikön yksikön johtajan viran.

 

Henkilöstökeskus ilmoittaa (17.4.2008), ettei sillä ole huomauttamista esityksen johdosta.

 

Kj pitää teknisen lautakunnan esittämää virkajärjestelyä tarkoituksenmukaisena.

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee lakkauttaa 1.9.2008 lukien Helsingin Veden veden ja jäteveden käsittely -yksikön yksikön johtajan viran sekä perustaa samasta ajankohdasta lukien Helsingin Veden vedenpuhdistusyksikön ja jätevedenpuhdistusyksikön osastotasoiset johtajan virat 5.500 euron kokonaiskuukausipalkkaeduin.

 

Pöytäkirjanote Helsingin Vedelle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä

henkilöstökeskukselle.

 

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

 

 

 

 

 

5

HELSINGIN ENERGIAN LIITTYMINEN ENERGIA- JA YMPÄRISTÖTOIMIALAN HUIPPUOSAAMISEN KESKITTYMÄN ENYM-SHOK OY:N OSAKKAAKSI

 

Khs 2008-1068

 

Tekninen lautakunta esittää 22.4.2008 mm. seuraavaa:

 

Taustaa strategisen huippuosaamisen keskittymälle (SHOK) energia- ja ympäristöalalla.

 

Teknologiateollisuus ry perustaa yhtiön, jonka tarkoituksena on organisoida, koordinoida ja hallinnoida energia- ja ympäristötoimialalla toimivien yritysten liiketoimintaa palvelevaa ja kansainvälistä menestystä tukevaa strategista tutkimusyhteistyötä ja sen vaatimaa rahoitusta sekä huolehtia tutkimustoiminnan tulosten hyväksikäyttöä koskevien

periaatteiden noudattamisesta. Yhtiön nimeksi tulee EnYm-SHOK Oy.

 

Toimintaansa varten EnYm-SHOK Oy voi omistaa ja hallita kiinteistöjä ja osakkeita sekä muita arvopapereita ja harjoittaa muuta sijoitustoimintaa sikäli kun se on tarpeen tämän tutkimustoiminnan tukemiseksi. Yhtiön tarkoituksena ei kuitenkaan ole voiton tavoittelu, vaan osakkaiden ja toimialan muiden toimijoiden tutkimustoiminnan edistäminen itsekannattavuuden pohjalta.

 

EnYm-SHOK Oy:n perustaminen pohjautuu Suomen hallituksen tiede- ja teknologianeuvoston aloitteeseen luoda viisi strategisen huippuosaamisen keskittymää. Metsäalan Metsäklusteri Oy sekä metallialan Fimecc Oy ovat jo perustetut ja ICT-alan Tivit Oy:n muodostaminen on loppusuoralla. Seuraavaksi perustettavan energia- ja ympäristöalan osakeyhtiön EnYm‑SHOK Oy:n kautta tullaan ohjaamaan merkittävä osuus Suomen energia- ja ympäristötutkimuksen varoista pääosin yritysosakkaiden ohjauksessa.

 

EnYm-SHOK Oy:n osakkeiden merkitseminen

 

EnYm-SHOK Oy tarjoaa yrityksille, yliopistoille ja tutkimuslaitoksille merkittäväksi yhteensä 2200 samanlajista osaketta. Merkintäoikeus jakaantuu suurosakas-, pienosakas- ja instituutiomerkintään.  Kymmenelle suurosakkaalle tarjotaan osakkeita merkittäväksi tasasuurina erinä, kullekin 120 osaketta hintaan 1 000 euroa per osake eli 120 000 euron sijoitusta vastaava määrä. Mikäli merkintähalukkaita on yli kymmenen, pienennetään osakemäärää ja sijoitusta siten, että kaikki halukkaat saavat saman määrän osakkeita.  Jos halukkaiden yritysten määrä on alle kymmenen, suurennetaan sijoitusta vastaavasti kuitenkin niin, että maksimisijoitus on 150 osaketta ja arvoltaan siten 150 000 euroa.

 

EnYm-SOK Oy:n tutkimusagenda vastaa Helsingin Energian strategisia

kehitystavoitteita

 

EnYm-SHOK Oy:n tutkimusagendassa on merkittäviä osuuksia, jotka vastaavat Helsingin Energian strategisia energiatoimintojen ja ‑palveluiden kehitystavoitteita. Mukana tutkimusagendan valmistelutyössä ovat Helsingin Energian asiantuntijoiden lisäksi olleet mm. ABB, Fortum, Neste Oil, Pohjolan Voima, Pöyry Energy, Vapo, Merinova, Motiva, Wärtsilä ja Teknologiateollisuus ry.

 

Helsingin Energian kannalta tutkimusagendan sisältämät tärkeimmät tutkimusalueet ovat:

 

-                     hiilidioksidineutraali energiantuotanto (hiilidioksidin talteenotto, biopolttoaineet)

 

-                            uusiutuvat energialähteet

 

-                     energiamarkkinoiden kehitys ja älykkäät sähköverkot

 

-                            energiankäytön tehostaminen

 

-                     kierrätettävät materiaalit ja energiaa jätteestä

 

-                            ympäristötutkimuksen kehitys (ympäristövaikutusten

arviointimenetelmät)

 

-                            hajautettu energiantuotanto (tuuli, energiajäte, polttokennot, CHP)

 

Tutkimusyhtiön strateginen visio on, että Suomi saavuttaa kansainväliset energiapoliittiset tavoitteet aikaansa edellä, ja että Suomi on globaali markkinajohtaja energia- ja ympäristöteknologian valituilla aloilla, nostaen alan liikevaihdon 32 miljardista 100 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. Samalla tavoitteena on kaksinkertaistaa energia- ja ympäristöalan vuosittainen tutkimusrahoitus 140 miljoonaan euroon vuoteen 2020 mennessä.

 

EnYm-SHOK Oy:n osakkuus palvelisi kaikkia Helen-konsernin liiketoimintoja sekä tytäryhtiöitä. EnYm-SHOK Oy:n osakkaana Helsingin Energia rahoittaisi konsernin toimintaa tukevia tutkimus- ja kehityshankkeita myös EnYm‑SHOK Oy:n kautta.

 

Osallistuminen EnYm-SHOK Oy:n kautta tutkimusyhteistyöhön muiden energia-alan toimijoiden kanssa parantaa Helsingin Energian mahdollisuuksia kohdistaa energiatoimialalla tehtävä tutkimustoiminta Helsingin Energian toiminnan kannalta tärkeisiin hankkeisiin. Lisäksi Helsingin Energian on EnYm-SHOK Oy:n osakkaana mahdollisuus osallistua

tutkimushankkeisiin, joita sillä ei yksinään olisi resursseja toteuttaa.

 

Tekninen lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se oikeuttaisi Helsingin Energian

 

-                     liittymään perustettavan EnYm-SHOK Oy-nimisen yhtiön osakkaaksi,

 

-                     merkitsemään kaupungin lukuun EnYm-SHOK Oy:n osakkeita suurosakasmerkinnässä sille tarjottavan osakemäärän, enintään kuitenkin 150 osaketta hintaan tuhat (1 000) euroa / osake, eli yhteensä enintään sataviisikymmentätuhatta (150 000) euroa, ja maksamaan sen tulorahoituksellaan sekä

 

-                            allekirjoittamaan kaupungin puolesta EnYm-SHOK- Oy:hyn liittymistä koskevat yhtiö- ja muut asiakirjat.

 

Kj pitää teknisen lautakunnan esitykseen viitaten Helsingin Energian osallistumista EnYm-SHOK Oy:n kautta energiatoimialan tutkimusyhteistyöhön muiden alan toimijoiden kanssa perusteltuna. Helsinki on aktiivisesti mukana strategisen huippuosaamisen kehittämishankkeiden valmistelussa. PKS-kaupungit ovat päättäneet osallistua Culminatum Oy:n kautta ICT-alan Tivit Oy:öön. Helsingin Energia maksaa omalla tulorahoituksellaan osakkuuteen liittyvät menot.

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa Helsingin Energian

 

-                     liittymään perustettavan EnYm-SHOK Oy-nimisen yhtiön osakkaaksi,

 

-                     merkitsemään kaupungin lukuun EnYm-SHOK Oy:n osakkeita suurosakasmerkinnässä sille tarjottavan osakemäärän, enintään kuitenkin 150 osaketta hintaan 1 000 euroa / osake, eli yhteensä enintään 150 000 euroa, ja maksamaan sen tulorahoituksellaan, sekä

 

-                            allekirjoittamaan kaupungin puolesta EnYm-SHOK- Oy:hyn liittymistä koskevat yhtiö- ja muut asiakirjat.

 

Pöytäkirjanote tekniselle lautakunnalle, Helsingin Energialle, talous - ja suunnittelukeskukselle (varainhallinta) sekä hallintokeskuksen oikeuspalveluille

 

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

 

 

 

 

 

6

VT ENROTHIN TOIVOMUSPONSI SÄHKÖLLÄ LÄMMITETTÄVIEN PIENTALOJEN SIIRTYMISESTÄ KAUKOLÄMPÖÖN

 

Khs 2008-258

 

Kj toteaa, että Kvsto hyväksyi 30.1.2008 energiapoliittisia linjauksia koskevan selonteon yhteydessä seuraavan toivomusponnen:

 

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki ryhtyy edistämään nyt sähköllä lämmitettävien pientalojen siirtymistä kaukolämmöllä lämmitettäväksi. (Matti Enroth, äänin 44-0).”

 

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Tekninen lautakunta toteaa (1.4.2008) lausuntonaan mm. seuraavaa:

 

Helsingin lämmitettävästä rakennustilavuudesta on yli 92 prosenttia kaukolämmön piirissä. Kaukolämmön ulkopuolella on pääasiassa pien- ja rivitaloja sekä joitain yksittäisiä erillään sijaitsevia suurempia rakennuksia. Yleisin pientalojen ja kaukolämmityksen ulkopuolisten rivitalojen lämmitystapa on sähkölämmitys. Tämä on useimmiten toteutettu ns. suorana sähkölämmityksenä eli kussakin huonetilassa on erillinen lämmön tuotantoyksikkö, eikä rakennuksissa ole keskitettyä lämmönjakojärjestelmää. Kaukolämmitys vastaavasti edellyttää keskitettyä järjestelmää, joka toteutetaan yleisimmin vesikiertoisena. Jos suorasähkölämmitteinen talo halutaan liittää kaukolämmitykseen, tulee talon omistajan rakentaa kiinteistöönsä kokonaan uusi lämmitysjärjestelmä. Tämä on varsin suuri, kallis ja hankala uudistaminen, joka voidaan yleensä tehdä vain kiinteistön perusparantamisen yhteydessä. Helsingissä on myös huomattava määrä ns. varaavaa sähkölämmitystä, joka on vesikiertoinen. Näiden talojen liittäminen kaukolämmitykseen on teknisesti helppoa.

 

Kaukolämmitystä on Helsingissä tarjolla lähes koko kaupungissa ja verkostoa laajennetaan tarpeen ja kannattavuuden perusteella. Viimeaikainen pysyvä energian hintatason muutos laajentaa kaukolämmön luontaista aluetta myös vanhoilla pientaloalueilla sekä asiakkaan että Helsingin Energian näkökulmasta. Tulevan pitkäaikaisen kehityksen kannalta on merkittävää, että EU:n kaavailema vuoden 2013 jälkeinen yhteistuotannon kaukolämpöä tukeva päästökauppaan liittyvä osio toteutuu. Vuosittain liittyy kaukolämmitykseen noin 300 uutta asiakasta, joista puolet on lämmitystapaa vaihtavia. Helsingin Energia liittää kaukolämmitykseensä uudet asiakkaat, mikäli tämä on teknisesti mahdollista ja taloudellisesti tarkoituksenmukaista. Kaikkien asiakkaiden liittymis- ja myyntiehdot ovat julkiset ja yhtäläiset ja sopimus on yksilöllinen ja asiakaskohtainen. Asiakkailla ei ole velvoitetta liittyä kaukolämmitykseen eikä myöskään Helsingin Energialla ole liittämisvelvoitetta. Ympäristöministeriön lausuntokierroksella olevan uuden rakennus- ja maankäyttölain mukaan kaavoittajalla olisi mahdollisuus velvoittaa uudisrakennuksia liittymään kaukolämmitykseen, mikäli se on alueella mahdollista. Vanhoja kiinteistöjä ei tämäkään velvoite koskisi. Helsingin Energian kannalta asialla ei ole suurta merkitystä, sillä uudisrakennukset valitsevat yleensä kaukolämmön, jos se on saatavilla lukuun ottamatta joitain ns. grynderipohjaisia yksittäisiä tapauksia. Suurempi lämmön myyntimäärien ja siihen liittyvän yhteistuotantosähkön määrän menetys Helsingin kaukolämmölle ja yhteistuotannolle kuitenkin tulee piilosähkölämmityksestä kaukolämmitetyissä kiinteistöissä eli sähköisistä lattialämmityksistä ja ilman esilämmityksestä sekä hallitsemattomasta sähköisestä lisälämmityksestä mukaan lukien ilmalämpöpumput.

 

Kaukolämmityksen laajentaminen on Helsingin Energian strategisen menestymisen perusta, joten Helsingin Energia huolehtii siitä, että
kaukolämmitys on kilpailukykyinen ja samalla riittävän kannattava. Helsingin Energia liittää kaikki tarkoituksenmukaiset kohteet kaukolämmitykseen. Uudessa energian hintatilanteessa Helsingin Energia tulee laajentamaan kaukolämmitystään myös vanhoilla pientaloalueilla, jos se osoittautuu tarkoituksenmukaiseksi ja alueellisesti löytyy riittävästi kysyntää. Helsingin kaukolämmitys on katsottu olevan määräävässä markkina-asemassa, joten Helsingin Energian on kohdeltava kaikkia asiakkaitansa tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Liittymis- ja toimitusehdot sekä hinnastot ovat julkiset ja kaikille asiakkaille samat.

 

Ympäristölautakunta toteaa (11.3.2008) lausuntonaan mm. seuraavaa:

 

Lämmitys tuottaa Helsingissä suurimman osan eli noin 47 % kasvihuonekaasupäästöistä. Sähkölämmityksen osuus on noin 2 % kokonaispäästöistä. Helsingissä kaukolämmityksen osuus rakennuskannan kerrosalasta (m2) vuonna 2002 oli 85 %, sähkölämmityksen 6 %, erillisen öljy- ja kaasulämmityksen 6 % ja loput 1 % on sekalaista. Pientaloista kaukolämmityksen piirissä on noin 30 %.

 

Sähkön kulutus on kasvanut voimakkaasti jo pitkään. Se on ollut seurausta asumisväljyyden ja paljon sähköä käyttävien laitteiden lisääntymisestä. Sähkön kulutuksen kasvu olisi saatava pysähtymään ja kääntymään laskuun. Tehokkaimmin se tapahtuu sähkön säästöllä.

 

Kaupunki voi vaikuttaa lämmitystapaan antamalla taloudellista tukea, viestimällä parhaasta tekniikasta tai antamalla määräyksiä. Jo olemassa olevan rakennuskannan valmiiden sähkölämmitysjärjestelmien muuttamiseksi kaukolämmöllä tai uusiutuvilla polttoaineilla lämpiäviksi eivät määräykset välttämättä ole paras keino. Sen sijaan tiedon jakaminen ja investointituet olisivat sopivampi ja kaupungin päätäntävallassa oleva keino. Huomioitavaa kuitenkin on, että sähkölämmitteisten rakennusten energiatehokkuutta voidaan edistää myös muilla keinoin, kuten aurinkokeräimillä ja lämpöpumpuilla. Investointituet voitaisiin kanavoida rakennusvalvonnan kautta ja jakaa sieltä tietoa. Yleisen tiedon jakamiseksi kaupunki voisi myös perustaa esimerkiksi erillisen ekotehokkuusneuvontakeskuksen, josta saisi niin energiansäästöön, uusiutuvien käyttöön, jätteiden lajitteluun kuin kestävään liikkumiseen neuvoja. Neuvontakeskuksen perustamista selvitetään parhaillaan.

 

                      Pääkaupunkiseudun ilmastostrategiassa 2030 esitetään lämmitys- ja jäähdytystapavalintojen ohjaamista. Pientalojen omistajien ja rakentajien lämmitys- ja jäähdytystapavalintoja ohjataan parantamalla rakentajien tiedonsaantia eri lämmitys- ja jäähdytysmuotojen elinkaarikustannuksista, ympäristövaikutuksista sekä näihin liittyvistä riskeistä tulevaisuudessa. Suositusten antamiseksi tarvittaisiin kuitenkin lisätietoa eri lämmitystapojen soveltuvuudesta eri kohteissa. Tarvittaisiin myös lisätietoa kuntien lämmitystapojen parhaista ja mahdollisista ohjauskeinoista. Strategiassa esitetään mahdollisena keinona, että suositaan asuinrakennuksiin aurinkosähköjärjestelmiä ja aurinkolämpöjärjestelmiä otetaan käyttöön soveltuvissa kohteissa.

 

                      Helsingin ilmansuojelun toimintaohjelman luonnoksessa (2008-2016) on yhtenä toimenpiteenä ohjata vähäpäästöisten lämmitysjärjestelmien  käyttöön. Ohjelmassa tarkastellaan keinoja, joilla voidaan vähentää ilman epäpuhtauspitoisuuksia kuten hiukkasia. Tämän vuoksi keinona on puun pienpolton kehittäminen vähäpäästöisemmäksi ja rohkaiseminen öljyllä lämmittäviä kiinteistöjä liittymään kaukolämpöön. Vaikka sähkölämmitys ei aiheutakaan terveydelle haitallisia päästöjä ilmaan, sitä ei ohjelmassa kasvihuonekaasupäästöjen takia haluta suosia.

 

Kaupunginvaltuuston toivomusponnessa edellytetään, että kaupunki ryhtyy edistämään nykyisten sähkölämmitystalojen siirtymistä kaukolämpöön. Ongelmana on, että selvästi yleisimmän sähkölämmitystavan eli suoran sähkölämmityksen muuttaminen vesikiertoiseksi on hankalaa ja kallista. Kannattavinta se olisi toteuttaa talon peruskorjauksen yhteydessä. Pieni osa sähkölämmitteisistä rakennuksista on vesikiertoisia. Vesikiertoisissa sähkölämmitystaloissa vettä lämmitetään yöllä ja kierrätetään pattereissa päivällä. Näiden liittäminen kaukolämpöverkkoon on kustannuksiltaan selvästi edullisempaa kuin niiden, joissa ei ole vesikiertoa. Lämmitystapaan vaikuttamisen ohella vähintään yhtä tärkeää on rakennusten lämmönkulutuksen energiatehokkuuden parantaminen, johon tulisi pyrkiä vaikuttamaan aina peruskorjausten yhteydessä.

 

Ne suorat sähkölämmitystalot, jotka eivät tule lähiaikoina peruskorjaukseen voitaisiin varustaa ilmalämpöpumpulla, jotka parhaimmillaan säästävät 1/3 lämmityssähkön määrästä. Kaupungin aktiivisella informaatio-ohjauksella voisi olla merkittävä rooli, sillä ilmalämpöpumppujen takaisinmaksuaika on ainoastaan muutama vuosi. Tärkeätä on huomioida myös, että lämpimän käyttöveden osuus on 1/3 -1/4 kokonaislämmön kulutuksesta. Lämmin käyttövesi voidaan lämmittää myös lämpöpumpun avulla tai noin puolen vuoden ajan aurinkokeräimillä. Kaukolämmön käyttö pelkkään käyttöveden lämmitykseen tulee nykyisillä liittymis- ja muilla kustannuksilla niin kalliiksi, että siihen kannustaminen ei ehkä ole realistista.

 

Yksittäiseen lämmitystapaan ohjaamisen sijaan kunnilla tulisi olla mahdollisuus velvoittaa rakentajat huolehtimaan uudisrakennusten vähäpäästöisyydestä asetettujen kriteerien mukaan. Kriteereinä voisi olla hiilidioksidipäästöt ja energiatehokkuus. Tämä edellyttäisi rakennuskannan vähäpäästöisyyden määrittelyä. Vuoden 2008 alussa voimaan astunut rakennusten energiatodistus ei ole päästöjen arvioinnin kannalta riittävä, sillä se arvioi pelkästään rakennusten lämmitykseen käyttämää ostoenergian määrää riippumatta siitä miten energia on tuotettu. Olemassa oleville omakotitaloille ja enintään kuuden huoneiston kiinteistöille energiatodistus on vapaaehtoinen.

 

Ympäristölautakunta toteaa, että asia vaatii laajempaa tarkastelua lämmitysmuotojen ja rakennusten energiatehokkuuden osalta. Kaupungin tulisikin laatia selvitys, jonka pohjalta päätetään kriteerit ekologisesti kestäville lämmitysmuodoille ja rakentamiselle. Selvitys sisältäisi toimenpiteet Helsingin lämmitysjärjestelmien muuttamisesta energiatehokkaampaan ja vähäpäästöisempään suuntaan. Selvityksessä tulisi kartoittaa eri vaihtoehtojen kustannustehokkuus, päästövaikutukset, lainsäädännölliset reunaehdot ja kaupungin keinot energiatehokkuuden parantamisen ja lämmitysjärjestelmien vaihdon ohjaamisessa. Selvityksen pohjalta kaupungin investointeja, määräyksiä ja tiedotusta voidaan suunnata mahdollisimman kustannustehokkaasti kaupungin olemassaolevan rakennuskannan päästöjen vähentämiseksi. Selvityksen pohjalta voitaisiin sähkö- ja öljylämmitteisten rakennusten omistajille myös antaa suosituksia, joiden mukaan energiatehokkuutta ja lämmitystapoja kannattaisi kussakin tilanteessa kehittää.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (17.4.2008) lausuntonaan mm. seuraavaa:

 

Sähköön verrattuna kaukolämpö on tuotannon näkökulmasta energiataloudellisesti edullista, sillä yhteistuotanto hyödyntää polttoaineiden energiasisällön tehokkaasti. Kuluttajan näkökulmasta lämmitysmuodosta toiseen siirtymiseen vaikuttavat erityisesti investointi- ja käyttökustannukset, käytön vaivattomuus ja kaukolämmön saatavuus.

 

                      Helsingissä kaukolämpöverkosto on hyvin kattava. Viime vuosina verkoston piiriin on saatu myös lähes kaikki vanhat, pientalovaltaiset alueet. Tähän on merkittävästi vaikuttanut pientalovaltaisten alueiden täydennysrakentaminen, joka on madaltanut verkoston rakentamispäätösten taloudellista kynnystä. Täydennysrakentamisen edellyttämät asemakaavan muutokset ovat siten välillisesti vaikuttaneen kaukolämpövaihtoehdon tarjonnan lisääntymiseen.

 

Pientalojen siirtyminen kaukolämmityksen piiriin on kaupunkisuunnittelun näkökulmasta kannatettavaa johtuen sen ilmanlaatu- ja ilmastomyönteisyydestä. Siirtymisen tukemisessa muut kuin kaavalliset keinot ovat kuitenkin ensisijaisia. Ympäristöministeriö on ilmoittanut tutkivansa, onko ja millä ehdoilla mm. kilpailulainsäädännön puitteissa mahdollista määrätä asemakaavassa kaukolämpöverkkoon liittymisestä.

 

Kj toteaa, että Helsingin lämmitettävästä rakennustilavuudesta on yli 92 prosenttia kaukolämmön piirissä. Kaukolämmön ulkopuolella on pääasiassa pien- ja rivitaloja sekä joitain yksittäisiä erillään sijaitsevia suurempia rakennuksia. Kaukolämpöverkkoa laajennetaan Helsingissä tarpeen ja kannattavuuden perusteella. Viimeaikainen pysyvä energian hintatason muutos laajentaa kaukolämmön luontaista aluetta myös vanhoilla pientaloalueilla sekä asiakkaan että Helsingin Energian näkökulmasta. Helsingin Energia liittää kaukolämmitykseensä uudet asiakkaat, mikäli tämä on teknisesti mahdollista ja taloudellisesti tarkoituksenmukaista.

 

Jos suorasähkölämmitteinen talo halutaan liittää kaukolämmitykseen, tulee talon omistajan rakentaa kiinteistöönsä kokonaan uusi lämmitysjärjestelmä. Helsingissä on myös huomattava määrä ns. varaavaa sähkölämmitystä, joka on vesikiertoinen. Näiden talojen liittäminen kaukolämmitykseen on teknisesti helppoa.

 

Pientalojen siirtyminen kaukolämmityksen piiriin on myös kaupunkisuunnittelun näkökulmasta kannatettavaa johtuen sen ilmanlaatu- ja ilmastomyönteisyydestä. Jo olemassa olevan rakennuskannan valmiiden sähkölämmitysjärjestelmien muuttamiseksi kaukolämmöllä tai uusiutuvilla polttoaineilla lämpiäviksi eivät määräykset välttämättä ole paras keino. Valtuuston 30.1.2008 hyväksymien energiapoliittisten linjausten mukaisesti kaupunki lisää mm. eri lämmitysmuotojen käyttöön ja energiatehokkuuteen liittyvää informaatiota.

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 30.1.2008 hyväksymän toivomusponnen (Matti Enroth) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Matti Enroth) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Matti Enrothille ja tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

 

 

 

 

 

7

VT PUOSKARIN TOIVOMUSPONSI ERILAISTEN RUUHKAMAKSUMALLIEN SELVITTÄMISESTÄ

 

Khs 2008-241

 

Kj toteaa, että Kvsto hyväksyi 30.1.2008 energiapoliittisia linjauksia koskevan selonteon yhteydessä seuraavan toivomusponnen:

 

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että osana liikenteenhallintokeinojen selvittämistä selvitetään myös erilaisia ruuhkamaksumalleja. (Mari Puoskari, äänin 51-8).

 

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että erilaisia ruuhkamaksumalleja koskeva selvitystyö tehdään liikenne- ja viestintäministeriön toimesta.

 

Ministeriö on käynnistänyt ruuhkamaksuselvityksen yhteistyössä Helsingin seudun kaupunkien kanssa. Ruuhkamaksuselvitys valmistuu kesällä 2009. Selvitykset käynnistyvät konsulttien tekemillä sidosryhmien haastatteluilla ja yhteisillä työpajoilla, joissa määritellään ruuhkamaksujärjestelmän tavoitteet ja laaditaan selvityksen työohjelma. Työohjelman mukaiset konsulttiselvitykset käynnistetään kesällä 2008 ja ne valmistuvat seuraavaan kesään mennessä. Selvitystyötä tehdään mahdollisimman avoimesti. Työn aikana teetetään mielipidetiedusteluja, järjestetään seminaareja ja keskustelutilaisuuksia sekä mahdollisuuksien mukaan tutustumiskäyntejä.

 

Ministeriö perustaa selvitykselle seurantaryhmän. Seurantaryhmän puheenjohtajana toimii liikenne- ja viestintäministeriön edustaja. Seurantaryhmä kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa. Ensimmäinen seurantaryhmän kokous pidetään huhtikuussa seminaarityyppisenä tilaisuutena. Siinä esitellään selvityksen toteuttamistapaa, selvitettäviä asioita sekä kansainvälisiä kokemuksia ruuhkamaksuista.

 

Seurantaryhmä raportoi työstään pääkaupunkiseudun liikenneneuvottelukunnalle. Lisäksi liikenneministeri informoi seudun kuntia selvityksestä erikseen. Asiaa käsitellään tarvittaessa myös liikenne- ja viestintäpoliittisessa ministerityöryhmässä.

 

Selvitystyön sisällön osalta liikenne- ja viestintäministeriö toteaa seurantaryhmän perustamista koskevassa kirjeessään (14.3.2008, LVM 031:00/2008), että selvityksen alussa tulee päättää yhteisesti siitä, mihin ruuhkamaksuilla pyritään. Työn aluksi luodaan tarkastelukehikko,

jonka avulla tavoitteita voidaan yhteismitallistaa ja painottaa. Tarkoituksena on arvioida keinojen realistisuutta ja vaikuttavuutta haluttujen

liikenne- ja ympäristöpoliittisten tavoitteiden suhteen.

 

Selvityksessä tarkastellaan ruuhkamaksujen rinnalla myös vaihtoehtoisia tapoja ratkaista liikenteen ongelmia Helsingin seudulla. Tällaisia keinoja ovat esimerkiksi liikenteen ja liikkumisen hallinnan kehittäminen, pysäköintipolitiikka, joukkoliikenteen mittava kehittäminen ja väyläkapasiteetin merkittävä lisääminen.

 

Kj toteaa, että kaupungilla on edustus sekä liikenne- ja viestintäministeriön toimesta tehtävää selvitystyötä ohjaavassa seurantaryhmässä että pääkaupunkiseudun liikenneneuvottelukunnassa. Lisäksi kaupunki osoittaa tarvittavan määrän virkamiesasiantuntijoita selvitystyötä varten.

 

Selvitystyöstä raportoidaan kaupunginhallitukselle ja valtuustolle erikseen päätettävällä tavalla.

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 30.1.2008 hyväksymän toivomusponnen (Mari Puoskari) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Mari Puoskari) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Mari Puoskarille ja tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

 

 

 

 

 

8

LÄHIÖPROJEKTIN TOIMINTAKERTOMUS 2007

 

Khs 2008-868

 

./.                   Lähiöprojekti lähettää (18.3.2008) kaupunginhallitukselle toimintakertomuksensa vuodelta 2007. Toimintakertomus on esityslistan tämän asian liitteenä 1.

 

Lähiöprojekti mainitsee toimintakertomuksessaan mm., että vuonna 1996 perustetun lähiöprojektin kolmas toimintakausi päättyi vuoden 2007 lopussa. Lähiöprojekti on projektialueillaan edistänyt hallintokun­tien välistä yhteistyötä, kaupungin ja asukkaiden välistä vuorovaikutusta sekä kaupungin ja muiden yhteisöjen välistä kumppanuutta. Lähiöprojekti on edistänyt asuinrakennusten peruskorjauksia, ympäristön parantamista ja täydennysrakentamisen suunnittelua sekä panostanut viestintään ja lähiöasioista tiedottamiseen. Vuoden 2007 toimintakertomukseen sisältyy yhteenvetoa ja projektin itsearviointia koko kolmannelta toimintakaudelta (vuodet 2005 - 2007) sekä koko projektiajalta.

 

Lähiöprojektin kolmannen toimintakauden visio on ollut ”viihtyisät ja turvalliset esikaupungit lapsiperheille”. Tavoitteena on ollut projektin toimin korostaa alueiden erityispiirteitä vetovoimatekijöinä, taata esikaupunkialueille laadukas asuinympäristö, kehittää turvallista asuinympäristöä ja edistää asukasosallisuutta. Vuonna 2007 lähiöprojekti osallistui lähiöiden omaleimaisuutta ja arkkitehtonisia arvoja säilyttävään työhön Pihlajamäessä ja Siltamäessä mm. laatimalla taloyhtiöille korjaustapaohjeet. Ympäristönparannushankkeista tärkeimpinä lähiöprojekti mainitsee Kontulan metroaseman peruskorjauksen, Pihlajamäen nuorisopuiston toteutuksen käynnistämisen, Jakomäen Kalliopuiston parannuksen ja Vantaanjoen kevyen liikenteen sillan suunnittelun. Muista hankkeista projekti mainitsee nuorisotilojen kunnostukset Pihlajamäessä ja Tapulikaupungissa sekä Jakomäen uimahallin peruskorjauksen suunnittelun. Lisäksi lähiöprojekti on tukenut asukkaiden ympäristönhoitotempauksia mm. kalustehankinnoin ja viherympäristön kunnostustöin. Lähiökeskustojen kehittäminen jatkui Kontulassa, Pihlajamäessä ja Jakomäessä ja sitä käynnisteltiin Myllypurossa ja Siltamäessä.

 

Lähiöprojektin resursointi tapahtuu pääosin hallintokuntien talousarvioiden puitteissa. Hallintokunnat myös vastaavat projektin henkilöstöstä. Vuonna 2007 hallintokuntien käyttömenot projektiin osallistumisesta


olivat noin 645 000 euroa, josta lähiörahaston osuus oli 25 000 euroa. Lähiöprojektilla oli käytössään hallinnointiin ja alueelliseen toimintaan, kuten kumppanuushankkeisiin, perhetyön hankkeisiin, lähiöliikuntaan, ympäristön hoitoon ja parannusten suunnitteluun tarkoitettua toimintarahaa 516 000 euroa. Hallintokuntien investointirahoitus palvelutilojen ja ympäristön parannuksiin oli noin 2,87 miljoonaa euroa ja lähiörahaston tuki investointeihin noin 2,61 miljoonaa euroa. Lähiöprojekti sai vuonna 2007 Valtion asuntorahaston lähiöiden kehittämisavustusta 616 000 euroa perustuen vuonna 2006 toteutettuihin investointeihin Myllypurossa, Itäkeskuksen asuinalueella, Kontulassa, Kivikossa, Pihlajamäessä, Tapulikaupungissa ja Jakomäessä.

 

Vuosina 2000 - 2007 hallintokuntien käyttömenot projektiin osallistumisesta ovat olleet kaikkiaan noin 5,3 miljoonaa euroa eli keskimäärin 660 000 euroa vuodessa. Projektialueiden palvelutila- ja ympäristöinvestoinnit em. jaksolla (pois lukien Myllypuron entisen kaatopaikan kunnostustyöt) ovat olleet yhteensä 50,6 miljoonaa euroa, josta noin 20 prosenttia (10,2 miljoonaa euroa) on myönnetty lähiörahastosta. Lähiörahaston rahoitusta on myönnetty vuodesta 2002 lähtien.

 

Kj toteaa, että kokemukset lähiöprojektista koko sen kymmenvuotisen toiminnan ajalta ovat olleet myönteisiä. Edelleen Kj toteaa, että lähiöprojekti on vuoden 2007 toiminnassaan toteuttanut projektin tavoitteita toimintasuunnitelmansa mukaisesti, pyrkien edistämään lähiöiden vetovoimaisuutta ja myönteistä julkisuuskuvaa.

 

./.                   Vielä Kj toteaa kaupunginhallituksen päättäneen 21.1.2008 jatkaa lähiöprojektia 1.1.2008 alkaen. Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa lähiöprojektia esittämään 31.12.2008 mennessä kaupunginhallitukselle vuoden 2011 loppuun ulottuvan projektisuunnitelman, jossa tarkennetaan lähiöprojektin tavoitteet, toimintateemat ja niiden soveltaminen alueittain. Lisäksi Kj toteaa päättäneensä johtajistokäsittelyssä 23.1.2008 asettaa ja nimetä lähiöprojektin johtoryhmän uudelle toimintakaudelle (liite 2).

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi lähiöprojektin toimintakertomuksen 2007.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistasta liitteineen kaikille lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille, lähiöprojektille (projektipäällikkö Ulla Korhonen-Wälmä), talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle sekä tarkastusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, suunnittelija, puhelin 310 25407
Korhonen-Wälmä Ulla, projektipäällikkö, puhelin 310 37258

 

 

LIITTEET

Liite 1

Lähiöprojektin toimintakertomus vuodelta 2007

 

Liite 2

Lähiöprojektin johtoryhmä 23.1.2008 alkaen.doc

 

 

 

 

9

SISÄASIAINMINISTERIÖN ILMOITUS TYÖRYHMÄN ASETTAMISESTA KERJÄLÄISIIN LIITTYVIEN VIRANOMAISTOIMIEN YHDENMUKAISTAMISEKSI

 

Khs 2007-2402

 

Khs päätti 26.11.2007 (1509 §) tehdä esityksen valtioneuvostolle tarvittavan valtakunnallisen ohjeistuksen antamiseksi viranomaisille suhtautumisessa kerjäläiskysymykseen sen ollessa vielä määrältään suhteellisen rajoitettu seuraavista asioista;

–                    salassapitosäännösten tulkinnan selkeyttämisestä viranomaisten välisessä yhteistyössä

–                    vastaanottokeskusten käyttämisestä alaikäisten lasten tilapäiseen majoittamiseen

–                    valtion eri viranomaisilta tulevien eri ohjeiden yhdenmukaistamisesta

 

Samalla Khs kehotti hallintokeskusta ja sosiaalivirastoa yhteistyössä Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen ja tarvittavien muiden tahojen kanssa jatkamaan käynnistettyjä toimia kerjäläiskysymyksen asianmukaiseksi hoitamiseksi.

 

Päätös tehtiin äänestyksin 8 äänellä 7 ääntä vastaan. Vähemmistö (Hakola, Oker-Blom, Peltokorpi, Leppä-aho, Urho, Wallden-Paulig ja Rihtniemi) oli esittelijän ehdotuksen kannalla, jossa päätösehdotuksen ensimmäiseen kappaleeseen ennen luetelmaviivoja sanan ”rajoitettu” jälkeen sisältyivät sanat muun muassa.

 

Sisäasianministeriö on (27.3.2008) ilmoittanut, että kaupungin esityksen mukaisesti ministeriö on päättänyt käynnistää työryhmän selvittämään, tarvitaanko kerjäläisten aiheuttamiin viranomaistoimiin valtakunnallista ohjeistamista ja viranomaisten ohjeiden yhdenmukaistamista joidenkin menettelytapojen osalta. Työryhmän yhtenä tavoitteena on salassapitosäännösten tulkinnan selkiyttäminen viranomaisten välisessä yhteistyössä. Työryhmään on kutsuttu jäseniä sisäasiainministeriön lisäksi sosiaali- ja terveysministeriöstä, Helsingin kaupungista ja Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselta.  Työtyhmän määräaika tulee päättymään 15.6.2008.

 

Sisäasiainministeriö on edelleen (4.4.2008) lähettänyt kaupungille päätöksen kerjäläisiin liittyvien viranomaistoimien yhdenmukaistamistarvetta ja tarvittavia ohjeita tai lainsäädäntömuutoksia valmistelevan työryhmän asettamisesta. Työryhmän toimikausi on 4.4.2008 - 30.6.2008.

 

Työryhmän puheenjohtaja on maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne sisäasiainministeriön maahanmuutto-osastolta, ja varapuheenjohtaja poliisiylitarkastaja Esko Ruokonen sisäasiainministeriön poliisiosastolta.  Muut jäsenet ovat ylitarkastaja Mirkka Mykkänen sisäasiainministeriön maahanmuutto-osastolta, ylikomisario Mia Poutanen sisäasianministeriön poliisiosastolta, ylitarkastaja Sarita Friman-Korpela sosiaali- ja terveysministeriön perhe- ja sosiaaliosastolta, ylikomisario Mika Pöyry Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselta ja Helsingin kaupungin edustajana projektipäällikkö Johanna Seppälä hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusosastolta. Sihteeri on komisario Jaakko Heinilä Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselta.

 

./.                                         Asettamispäätös, josta ilmenevät asian tausta, työryhmän tavoitteet ja tehtävät, on esityslistan tämän asian liitteenä.

 

                                            Kj toteaa lisäksi, että hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusosasto yhdessä sosiaaliviraston ja Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen kanssa on mm. järjestänyt aiheesta suurten kaupunkien keskustelutilaisuuden Helsingissä 3.4.2008. Kaupunki seuraa aktiivisesti kerjäläisilmiön kehittymistä tarkoituksenaan osaltaan vaikuttaa sen laajenemisen estämiseen kaupungin käytettävissä olevin keinoin.

 

KJ                                      Merkittäneen tiedoksi.

 

Pöytäkirjanote hallintokeskukselle ja sosiaalivirastolle.

 

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, neuvotteleva viranhaltija, puhelin 310 79769
Seppälä Johanna, projektipäällikkö, puhelin 310 79780

 

 

LIITE

Työryhmän asettamispäätös 4.4.2008

 

 

 

 

10

VAALIPÄIVÄN ÄÄNESTYSPAIKAT HELSINGISSÄ KUNNALLISVAALEISSA 2008

 

Khs 2008-1112

 

Keskusvaalilautakunta toteaa, että Kvsto päätti 9.4.2008 (asia 7) Helsingin äänestysaluejaosta vaalilain 8 § 1 momentin mukaisesti siten, että kaupunki jaettiin 159 äänestysalueeseen.

 

Vaalilain 9 §:n 3 momentin mukaan jokaisella äänestysalueella on kunnanhallituksen päätöksellä määrätty vaalipäivän äänestyspaikka. Varsi­naisena vaalipäivänä äänioikeutettu voi äänestää ainoastaan siinä äänestyspaikassa, johon hänet on äänioikeusrekisterissä merkitty.

 

./.                   Lautakunta toteaa, että useimmat ehdotettavat vaalihuoneis­tot sijaitsevat kaupungin omissa tiloissa. Liitteestä ilmenevien kiinteistöjen edustajilta on saatu suostumus tilan käyttämiseen kunnallisvaaleissa äänestyshuoneistona. Äänestyspaikat on sijoitettu äänestysalueella mahdollisimman keskeisiin ja helposti saavutettaviin tiloihin. Useimmat vaalitiloista ovat samoja kuin eduskuntavaaleissa 2007. Muutoksia on aiheutunut mm. rakennustöiden aloittamisesta ja valmistumisesta.

 

Lisäksi lautakunta toteaa, että Helsingissä uusi äänestyspaikka on Lounais-Sipoon Helsinkiin liitettävälle alueelle muodostetun uuden äänestysalueen 55A äänestyshuoneisto (Sakarinmäen koulukeskus). Kyseinen kiinteistö on aikaisemmin toiminut vaalihuoneistona Sipoon kun­nassa. Lupa kiinteistön käyttämiseen äänestyspaikkana kunnallisvaa­lien vaalipäivänä on saatu kiinteistön käytöstä vastaavalta taholta.

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee määrätä vaalipäivän äänestyspaikat kunnallisvaaleihin 2008 esityslistan tämän asian liitteen mukaisesti.

 

Pöytäkirjanote keskusvaalilautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Reuna Veera, keskusvaalilk:n sihteeri, puhelin 310 64572
Linden Timo, asiamies, puhelin 310 36550

 

 

LIITE

Helsingin vaalipäivän äänestyspaikat

 

 

 

 

11

HELSINKI BUSINESS AND SCIENCE PARK OY LTD:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

 

Khs 2008-426

 

Helsinki Business and Science Park Oy Ltd ilmoittaa 23.4.2008, että yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään 15.5.2008 klo 12.30 alkaen yhtiön toimitiloissa Cultivator II:n neuvotteluhuoneessa C 305, osoitteessa Viikinkaari 4, 00790 Helsinki.

 

Yhtiökokouksessa käsitellään varsinaiselle yhtiökokoukselle yhtiöjärjestyksen 11 §:ssä määrätyt asiat (mm. tilinpäätöksen hyväksyminen, vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja toimitusjohtajalle, hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valitseminen)

 

Kj toteaa, että kaupungin edustajina yhtiön hallituksessa ovat toimineet elinkeinojohtaja Eero Holstila hallituksen puheenjohtajana ja jäsenenä projektinjohtaja Heikki Rinne.

 

Tarkastuslautakunta on 24.10.2007 (§ 128) nimennyt yhtiölle päätösehdotuksesta ilmenevät tilintarkastajat.

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Helsinki Business and Science Park Ltd Oy:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 15.5.2008, hyväksymään asiat hallituksen päätösehdotusten mukaisesti sekä esittämään, että yhtiön hallituksen jäseniksi valitaan seuraavaksi toimikaudeksi elinkeinojohtaja Eero Holstila ja projektinjohtaja Heikki Rinne sekä tilintarkastajaksi PricewaterhouseCoopers Oy (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Pekka Kaasalainen) ja varatilintarkastajaksi KHT Juha Tuomala.

 

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, Helsinki Business and Science Park Ltd Oy:lle sekä nimetyille henkilöille.

 

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

 

 

 

 

 

12

JOHTAVAN KAUPUNGINASIAMIEHEN EERO PULKKISEN IRTISANOMISTA KOSKEVA OIKAISUVAATIMUS

 

Khs 2008-401

 

./.                   Vs. hallintojohtaja päätti 15.2.2008, 519 §, irtisanoa johtavan kaupunginasiamiehen Eero Pulkkisen virastaan kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 35 §:n 1 ja 5 momenttien nojalla.

 

Päätös saatettiin henkilökohtaisesti Eero Pulkkiselle tiedoksi 15.2.2008.

 

./.                   Pulkkinen on tehnyt oikaisuvaatimuksen, joka on saapunut 29.2.2008 eli 14 päivän kuluessa siitä, kun irtisanomispäätös on annettu hänelle henkilökohtaisesti tiedoksi. Oikaisuvaatimus on esityslistan tämän kohdan liitteenä 2.

 

Kuntalain 89 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Kuntalain 93 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

 

./.                   Hallintojohtaja on 18.1.2008 kaupunginlakimiehen esityksestä allekirjoittanut ilmoituksen palvelussuhteen päättämismenettelyn aloittamisesta. Ilmoituksessa on pyydetty Pulkkiselta vastinetta ilmoituksessa esitettyihin tapahtumiin. Pulkkinen on antanut vastineensa 1.2.2008.

 

                      Vastineessaan Pulkkinen katsoi, että hallintojohtaja Eila Ratasvuori on asiassa esteellinen. Hallintojohtaja Ratasvuori totesi 1.2.2008 kaupunginlakimiehen suosituksesta itsensä esteelliseksi ja vetäytyi asian käsittelystä. Asia siirtyi viipymättä esteettömän viranhaltijan vs. hallintojohtaja Juha Summasen käsiteltäväksi.

 

Pulkkiselle 18.1.2008 toimitetussa ilmoituksessa hänelle varattiin aika myös suulliseen kuulemistilaisuuteen 5.2.2008. Vs. hallintojohtaja Juha Summanen ilmoitti heti Ratasvuoren esteellisyysratkaisun jälkeen Pulkkiselle sähköpostitse 1.2.2008, että kuulemistilaisuus pidetään vs. hallintojohtaja Juha Summasen johdolla. Pulkkinen jätti saapumatta tähän kuulemistilaisuuteen.

 

Pulkkiselle varattiin kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 43 §:n 2 momentissa tarkoitettu tilaisuus tulla kuulluksi henkilöstöjohtajan ja kaupunginlakimiehen oikeudellisesta lausunnosta 5.2.2008, joka koski Pulkkisen palvelussuhteen päättämistä. Pulkkinen sai kuulemispyynnön ja lausunnon 7.2.2008. Pulkkinen toimitti kirjallisen lausuman 13.2.2008.

 

./.                   Vs. hallintojohtaja teki 15.2.2008 kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 35 §:n 1 ja 5 momenttien nojalla päätöksen Eero Pulkkisen irtisanomisesta. Irtisanomisen syyt ja perustelut on esitetty henkilöstöjohtajan ja kaupunginlakimiehen lausunnossa 5.2.2008.

 

./.                   Hallintokeskuksen kaupunginlakimies Sami Sarvilinna toteaa 19.3.2008 Eero Pulkkisen tekemästä oikaisuvaatimuksesta lausuntonaan mm. seuraavaa:

 

Tapahtumien kulku

 

Eero Pulkkinen on toiminut kaupungin asiamiehenä Helsingin käräjäoikeudessa käsitellyissä kiinteistökaupan ehtojen sovittelua kos­kevissa riita-asioissa kaupungin ja Satalinnan säätiön sekä kaupungin ja Ada Äijälän koulu Oy:n välillä (jäljempänä ”säätiöjutut”). Kau­pungin vastapuoliinsa kohdistamien kannevaatimusten pääomamäärä on ollut noin kolme miljoonaa euroa.

 

Pulkkinen on kaupunginlakimiehen viransijaisena 13.12.2007 allekirjoittanut sovintosopimukset säätiöjutuissa ja samalla luopunut kaupungin vaatimuksista vastapuolia kohtaan. Sovinnot on vahvistettu käräjäoikeudessa 18.12.2007.

 

Allekirjoittaessaan sovintosopimukset Pulkkinen on hetkellisesti ollut hallintojohtajan päätöksen 26.11.2007 (88 §) mukainen kaupun­gin­lakimiehen sijainen, koska olen tuolloin ollut sairauslomalla ja kaupunginlakimiehen 1. sijainen koulutuksessa.

 

Pulkkinen on siten tehnyt lopullisen, kaupunkia sitovan ratkaisun asiassa, jota on hoitanut asiamiesvaltuutuksen perusteella. Hän ei ole ennalta ilmoittanut minulle tai kiinteistövirastolle aikeestaan sopia säätiöjutut eikä hän ole myö­hemminkään ilmoittanut juttujen päättymisestä sovintoon ennen kuin 11.1.2008 muuta kautta tietooni tullutta asiaa olen häneltä erikseen kysynyt.

 

Määräysten ja ohjeiden rikkominen

 

Oikaisuvaatimuksessaan Pulkkinen väittää, että säätiöjutut itse asiassa on kaupunkia sitovalla tavalla sovittu jo keväällä 2007, joten hänen myöhemmällä menettelyllään ei ole merkitystä.

 

Hän antaa ymmärtää hallintojohtaja Eila Ratasvuoren ja tuolloisen kaupunkisuunnittelusta ja kiinteistötoimesta vastaavan apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpisen antaneen hänelle talvella 2006-2007 tehtäväksi säätiöjuttujen sopimisen korvauksetta.

 

Ratasvuori toteaa liitteenä olevan muistionsa 2. jaksossa, ettei Pulkkisen kertoma hänen osaltaan pidä paikkaansa.

 

Kaupunginhallituksen johtosäännön 14 §:ään ja hallintokeskuksen johtosäännön 9 §:ään viitaten totean, ettei sen enempää apulaiskaupunginjohtajan kuin hallintojohtajankaan toimivaltaan kuulu antaa määräyksiä kaupungin puhevallan käyttämisestä tuomioistuimessa. Tämä toimivalta kuuluu kaupunginhallitukselle tai kaupunginlakimiehelle.

 

Kaj tai Haj eivät siten olisi edes voineet antaa Pulkkiselle määräyksiä siitä, miten hänen tulee menetellä kaupungin asiamiehenä vireillä olevassa oikeudenkäynnissä. 

 

Otin kaupunginlakimiehen viran vastaan 1.4.2007. Pulkkinen väittää, että sitova sopimus kaupungin ja vastapuolten välillä on syntynyt jo ennen tätä ajankohtaa, joten minun hänelle antamillani määräyksillä ei ole ollut merkitystä.

 

Pulkkinen väittää edelleen, että hän on selostanut tapahtumaketjun minulle heti virkaan tultuani. Pitää sinänsä paikkansa, että Pulkkinen on huhti-kesäkuussa 2007 selostanut minulle säätiöjuttujen tilannetta useamman kerran. Hän ei ole kuitenkaan tuolloin kertonut, että olisi sopinut ne jo tätä ennen. Päinvastoin Pulkkinen on todennut, ettei sopimusta ole olemassa ja että korvausten saaminen kaupungille edellyttää juttujen prosessaamista.

 

Pulkkisen kertomaa siitä, että hän olisi sopinut säätiöjutut kaupungin vastapuolten kanssa jo keväällä 2007, ei siten voida pitää uskottavana. Sopimuksia ei ollut syntynyt vielä tuolloin.

 

Samalla totean, ettei keväällä 2007 mahdollisesti käytyihin sovintoneuvotteluihin kaupungin ja vastapuolten välillä olisi hyvän asianajajatavan mukaan voinut vedota juttuja tuomioistuimessa ratkaistaessa. Niillä ei siten ole ollut merkitystä kun asian käsittely on jatkunut käräjäoikeudessa, viimeksi marraskuussa 2007.

 

Ennen irtisanomispäätöstä toimitetussa kirjallisessa kuulemisessa 1.2.2008 Pulkkinen kertoo minun kaupunginlakimiehenä päätyneen toimintamalliin, jonka mukaan jutut ratkaistaan tuomioistuimessa. Tämä pitää paikkansa toisen vastapuolen osalta sellaisenaan ja toisen vastapuolen osalta siten, että sovintoon, jossa vastapuoli maksaa kaupungille osan vaaditusta summasta, olisi voitu suostua. Muussa tapauksessa tämäkin juttu tuli ajaa tuomioon asti. Pulkkinen on siten myöntänyt saaneensa toimivaltaiselta viranhaltijalta ja samalla omalta esimieheltään määräyksen siitä, että asioiden ajamista jatketaan tuomioon asti.

 

Oikeuspalveluissa vuonna 2004 sovellettavaksi hyväksytyn prosessikuvauksen mukaan tuomioistuimessa vireillä olevan asian sopiminen edellyttää muun ohessa sitä, että päämiesvirastolta saadaan kirjallinen suostumus sovinnolle ja että kaupunginlakimies allekirjoittaa niin sovintosopimuksen kuin asiaa koskevan päätösluettelonkin. Prosessikuvauksen mukaan sovintosopimus toimitetaan käräjäoikeuden vahvistettavaksi vasta kun se on merkitty kaupunginlakimiehen päätösluetteloon.

 

Marraskuussa 2007 pidetyn käräjäoikeuden valmisteluistunnon jälkeen Pulkkinen on sopinut jutut ja hakenut käräjäoikeuden vahvistukset sovinnoille keskustelematta tätä ennen sen enempää kaupunginlakimiehen kuin kiinteistövirastonkaan edustajien kanssa. Päätösluettelomerkintää ei ole lainkaan tehty. Pulkkinen ei siten ole suorittanut virkaansa kuuluvaa tehtävää edes voimassa olevien ohjeiden mukaisesti, vaan hän on toiminut täysin omavaltaisesti ja vastoin antamaani nimenomaista määräystä.

 

Pulkkisen ei olisi pitänyt tehdä nyt puheena olevia sopimuksia.

 

Pulkkisen menettelyn arviointi

 

Kaupungin puhevaltaa tuomioistuimessa käyttää kaupunginlakimies tai hänen määräämänsä, ellei kaupunginhallitus yksittäistapauksessa toisin päätä. Osoituksena määräyksen perusteella käyttämästään puhevallasta Pulkkisella on ollut kaupunginjohtajan ja kaupunginlakimiehen antama valtakirja. Puhevallan käyttämisen järjestely tällä tavoin edellyttää erityistä luottamussuhdetta kaupunginlakimiehen ja oikeuspalveluissa toimivien oikeudenkäyntiasiamiesten välillä. Kaupunginlakimiehen tulee voida luottaa siihen, että asiamies hoitaa tehtävänsä kaupunginlakimiehen hänelle antamien toimiohjeiden mukaan.

 

Kaupungin asioiden ajaminen tuomioistuimessa on Pulkkisen johtavan kaupunginasiamiehen virkasuhteen olennainen velvollisuus. Toimiessaan asiamiehenä Pulkkisella, samoin kuin oikeuspalveluiden muillakin oikeudenkäyntiasiamiehillä, on toimeksianto kaupungin organisaatioon kuuluvalta virastolta, tässä tapauksessa kiinteistövirastolta. Toimeksiantojen hoitaminen tällä tavoin edellyttää niin ikään luottamussuhdetta asiamiehen ja päämiesviraston välillä, koska asiamies käyttää asiassa kaupungin puhevaltaa ja hänellä on mahdollisuus tehdä kaupunkia sitovia oikeustoimia.

 

Pulkkinen on vakavalla tavalla rikkonut luottamussuhteensa niin minuun kuin päämiesvirastoonkin päin. Kiinteistöviraston näkökulmasta Pulkkinen on vaarantanut myös koko työyhteisönsä, oikeuspalveluiden, luotettavuuden yhteistyökumppanina.

 

Pulkkinen on tehnyt sovintosopimukset minun viikon mittaisen poissaoloni ja 1. sijaiseni kahden päivän mittaisen poissaolon aikana. Hän ei ollut ilmoittanut 13.12.2007 tekemästään ja 18.12.2007 vahvistetusta sovinnosta minulle tai kiinteistövirastolle vielä 11.1.2008 mennessä. Hän ei ole myöskään merkinnyt vs. kaupunginlakimiehenä tekemäänsä päätöstä päätösluetteloon siten, kuin oikeuspalveluissa hyväksytyt menettelytapaohjeet edellyttävät. Pulkkisen toiminta herättää epäilyn siitä, että hän on pyrkinyt estämään tekemänsä toimenpiteen ilmi tulon.

Oikaisuvaatimuksessaan Pulkkinen vähättelee päätösluettelomerkinnän laiminlyönnin merkitystä. Päätösluetteloon tehtävällä merkinnällä on kuitenkin tärkeä merkitys sikäli, että edellyttämällä kahden viranhaltijan, päätöksentekijän ja varmentajan, allekirjoitusta voidaan osaltaan yrittää ehkäistä yksittäisen henkilön mahdollisuuksia syyllistyä väärinkäytöksiin. Pulkkisen tapauksessa tämä varmistus ei ole toiminut, koska asianmukaista päätöstä ja sitä seuraavaa päätösluettelomerkintää ei ole lainkaan tehty. Laiminlyönti osoittaa Pulkkisen itsekin mieltäneen toimivansa väärin ja yrittäneen salata asian. Pulkkisen maininta siitä, että minun olisi virantoimitukseen palattuani ja vasta tammikuussa tullut huolehtia päätöksen merkitsemisestä päätösluetteloon, on täysin vailla perusteita. En ole nyt käsillä olevaa väärää päätöstä tehnyt enkä näin ollen voisikaan ryhtyä sen suhteen toimenpiteisiin.

 

Kaikkien kunnallisten viranhaltijoiden toiminnan on oltava luotettavaa. Oikeudenkäyntiasiamiehenä toimivien viranhaltijoiden toiminnan on tämän lisäksi täytettävä se erityinen luottamusvaatimus, jota noudatetaan toimeksiantosuhteessa päämiehen ja asiamiehen välillä. Hyvään asianajajatapaan kuuluu, että asiamies antaa päämiehelleen tietoja hoidettavanaan olevan asian etenemisestä ja että hän antaa siinä tehdystä viranomaisen ratkaisusta viipymättä tiedon päämiehelle. Hyvään asianajajatapaan kuuluu niin ikään, että asiamies osoittaa päämiehen oikeutta koskevat tärkeät toimenpiteet, kuten sovinnon, päämiehen ratkaistavaksi. Asiamies ei voi oikeudenkäynnissä toimia omavaltaisesti, vaan hänen on perustettava toimintansa asianmukaisiin toimiohjeisiin. Pulkkinen on jättänyt noudattamatta näitä hyvään asianajajatapaan kuuluvia vaatimuksia.

 

Eero Pulkkinen on kaupungin asiamiehenä tuomioistuimessa rikkonut hänelle annettuja esimiehen määräyksiä ja hyväksyttyjä menettelytapaohjeita, rikkonut hyvää asianajajatapaa, käyttänyt hänellä satunnaisesti ollutta toimivaltaa väärin ja yrittänyt salata, mitä on tehnyt. Pulkkinen on tällä tavoin rikkonut olennaisen virkavelvollisuutensa vakavalla tavalla. Hän on samalla osoittanut, ettei ole sellaisen luottamuksen arvoinen, jota kaupungin puhevaltaa käyttävältä lakimieheltä edellytetään.

 

Helsingin kaupungilla on ollut asiallinen ja erittäin painava syy päättää Pulkkisen palvelussuhde.

 

Asian kokonaisarviointi

 

Oikaisuvaatimuksessaan Pulkkinen katsoo, että Helsingin kaupungin eri edustajilla on ollut eri kantoja siitä, miten juttuja tulee hoitaa. Hän katsoo, että hän on saanut ristiriitaisia ohjeita ja että työnantajan menettely on siksi ollut siten moitittavaa, ettei häntä tulisi irtisanoa. Tältä osin viittaan liitteenä olevaan Sarinin lausumaan sekä edellä jaksossa ”Määräysten ja ohjeiden rikkominen” kerrottuun ja totean, ettei Pulkkisen kertomusta voida ylipäätään pitää uskottavana.

 

Pulkkinen katsoo edelleen, että häntä ei voida irtisanoa, koska häntä ei ole aiemmin varoitettu eikä hänen sijoittamistaan muuhun virkasuhteeseen ole selvitetty.

 

Ottaen huomioon Pulkkisen asema johtavana viranhaltijana sekä hänen kokemuksensa ja osaamisensa, on hän sopiessaan säätiöjutut ja yrittäessään salata, mitä on tehnyt, menetellyt erityisen moitittavasti. On ilmeistä, ettei kaupungilta voida tässä tilanteessa kohtuudella edellyttää Pulkkisen palvelussuhteen jatkamista. Tästä seuraa, ettei irtisanomisen edellytyksenä ole, että Pulkkista olisi ensin varoitettu tai että hänen siirtämistään toiseen virkasuhteeseen olisi selvitetty.

 

Pulkkista ei ole varoitettu mutta hänen olisi tietysti ilman varoitustakin tullut ymmärtää menettelynsä moitittavuus. Varoitusmenettelyn tarkoituksena on antaa viranhaltijalle mahdollisuus korjata moitittava menettelynsä ja osoittaa siten, että edellytykset palvelussuhteen jatkamiselle ovat olemassa. Koska Pulkkinen on jo menettänyt kaupungin asiamiehenä toimimisen kannalta välttämätömän luottamuksen, häneltä puuttuvat edellytykset enää hoitaa asiamiestehtäviä. Luottamus ei palaudu varoittamalla, joten varoitusmenettely ei tässä tapauksessa täyttäisi edes tarkoitustaan.

 

Kaupungilla ei ole ollut laissa säädettyä velvollisuutta myöskään selvittää mahdollisuuksia siirtää Pulkkinen toiseen palvelussuhteeseen. Ottaen huomioon Pulkkisen pitkä ura kaupungin palveluksessa, on kokonaisarvioinnin kannalta ollut kohtuullista kuitenkin harkita myös tällaista selvitystä.

 

Pulkkinen on johtavassa asemassa oleva viranhaltija, joka on menettänyt virkansa toimittamisen kannalta tarvittavan luottamuksen. Hänen jatkamisensa hallintokeskuksen oikeuspalveluiden tehtävissä ei ole mahdollista. Hallintokeskus on riippuvainen kaupungin muiden virastojen ja laitosten luottamuksesta, samoin kuin kaupungin luottamushenkilöiden luottamuksesta, joten Pulkkista ei voida siirtää myöskään muualle hallintokeskuksen organisaatiossa.

 

Harkittavaksi jää, voitaisiinko Pulkkinen siirtää johonkin muuhun kaupungin virastoon tai laitokseen. Pulkkisella ei kuitenkaan ole edellytyksiä hoitaa koulutuksensa ja osaamisensa mukaisia lakimiestehtäviä taikka esimiestehtäviä myöskään muualla kaupungin palveluksessa, koska tällaisista tehtävistä selviytymisen ennakkovaatimuksena on nimenomaan työnantajan ja viranhaltijan välillä vallitseva luottamussuhde.

 

Hallintojohtaja Ratasvuoren esteellisyys

 

Oikaisuvaatimuksessaan Pulkkinen katsoo, että vs. hallintojohtajan päätös on tehty virheellisessä järjestyksessä. Hän viittaa siihen, että hallintojohtaja Eila Ratasvuori on asiassa esteellinen.

 

Hallintojohtaja Ratasvuori on 1.2.2008 suositukseni mukaisesti todennut itsensä esteelliseksi ja vetäytynyt asian käsittelystä. Esteellisyyspäätöksen perusteet on kuvattu liitteenä olevan Ratasvuoren muistion 1. jaksossa.

 

Asia on viipymättä siirretty esteettömän viranhaltijan, vs. hallintojohtaja Juha Summasen, käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi. Menettely on hallintolain 30 §:n mukainen ja toteuttaa säännöksen tarkoitusta, jonka mukaan asian käsittelyn ei tule aiheettomasti viivästyä. Tämä on Pulkkisen omankin oikeusturvan mukaista, koska palvelussuhteen päättäminen on asia, joka on kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa tarkoitetuin tavoin syytä käsitellä viipymättä.

 

Pulkkisen oikaisuvaatimuksessaan esittämä väite siitä, että irtisanominen perustuisi hänen mielipiteisiinsä tai siihen, että hän on ollut tekemässä oikaisuvaatimusta (mutta ei enää kunnallisvalitusta) hallintojohtajan eräästä aiemmasta virantäyttöpäätöksestä, ei pidä paikkaansa. Hän vetoaa oikaisuvaatimuksessaan muutenkin voimakkaasti siihen, että irtisanominen perustuisi hänen ja hallintojohtaja Ratasvuoren väliseen kehnoon henkilökohtaiseen suhteeseen.

 

Tältä osin totean, että Pulkkisen palvelussuhteen päättämistä koskeva asia on tullut vireille minun aloitteestani. Olen kaupunginlakimiehenä ja Pulkkisen esimiehenä sitä mieltä, että hän on menetellyt säätiöjuttuja hoitaessaan niin moitittavasti ja vastoin sitä, miten kokeneen ja asiantuntevan lakimiehen olisi tullut menetellä, ettei hän enää voi esiintyä kaupungin asiamiehenä tai muutenkaan toimia johtamallani oikeuspalvelut-osastolla.

 

Hallintojohtaja Ratasvuori sen sijaan ei ole ollut tässä asiassa aloitteellinen eikä hänen osallistumisellaan asian käsittelyyn ennen esteellisyysratkaisua ole ollut vaikutusta irtisanomisasian ratkaisuun.

 

Muut muotovirheet

 

Pulkkinen puuttuu oikaisuvaatimuksessaan myös eräisiin muihin muotovirheiksi kuvaamiinsa seikkoihin, joista totean lyhyesti seuraavaa.

 

Hallintojohtaja Ratasvuoren esityksestäni tekemä päätös siitä, ettei Pulkkinen enää ole kaupunginlakimiehen sijainen, on työnjohdollinen toimenpide eikä sillä ole irtisanomisasian kannalta merkitystä. Kuten edellä on kuvattu, Pulkkinen ei nauti sitä luottamusta, jota kaupunginlakimiehen sijaiselta ja siten kaupungin puhevallan käyttäjältä edellytetään.

 

Olen evännyt Pulkkiselta oikeuden toimia kaupungin asiamiehenä ja pyytänyt häntä palauttamaan valtakirjansa. Pulkkinen on palauttanut valtakirjan asianmukaisella tavalla. Valtuutuksen peruuttaminen ei ole määrämuotoinen toimi eikä sillä, että olen tehnyt sen puhelimitse, ole merkitystä. Tapahtuneen jälkeen on selvää, ettei hänelle voida valtakirjaa jatkossakaan antaa.

 

Lisäksi totean, ettei Pulkkisella muutenkaan ole oikeutta sen enempää sijaisenani kuin kaupungin asiamiehenäkään toimimiseen. Hänen tämän sisältöiset vaatimuksensa eivät perustu lakiin.

 

Pulkkisella olisi kuulemistilaisuudessa 5.2.2008 ollut tilaisuus esittää suullisesti näkemyksensä menettelystään säätiöjuttujen hoitamisessa. Hän on saanut tiedon kuulemistilaisuuden ajankohdasta ja paikasta jo selostuksessa 18.1.2008 ja hänelle on heti hallintojohtaja Ratasvuoren esteellisyysratkaisun 1.2.2008 jälkeen ilmoitettu sähköpostitse, että kuulemistilaisuus pidetään vs. hallintojohtaja Summasen johdolla. Pulkkinen on jättänyt saapumatta tähän kuulemistilaisuuteen. Kirjallisen vastineen hän on antanut. Pulkkiselle on sittemmin varattu tilaisuus tulla kuulluksi irtisanomisen syistä ja perusteluista lain edellyttämällä tavalla. Kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa ei ole säädetty kuulemisen muodosta, joten se, ettei vs. hallintojohtaja ole ensimmäisen kuulemistilaisuuden toteutumatta jäämisen jälkeen enää myöhemmin järjestänyt toista suullista kuulemistilaisuutta, ei ole muotovirhe.

 

Yhteenveto

 

Eero Pulkkinen on kaupungin asiamiehenä tuomioistuimessa rikkonut hänelle annettuja esimiehen määräyksiä ja hyväksyttyjä menettelytapaohjeita, rikkonut hyvää asianajajatapaa, käyttänyt hänellä satunnaisesti ollutta toimivaltaa väärin ja yrittänyt salata, mitä on tehnyt. Pulkkinen on tällä tavoin rikkonut olennaisen virkavelvollisuutensa vakavalla tavalla. Hän on samalla osoittanut, ettei ole sellaisen luottamuksen arvoinen, jota kaupungin puhevaltaa käyttävältä lakimieheltä edellytetään. Helsingin kaupungilla on ollut asiallinen ja erittäin painava syy päättää Pulkkisen palvelussuhde.

 

Ottaen huomioon Pulkkisen asema johtavana viranhaltijana sekä hänen kokemuksensa ja osaamisensa, on hänen katsottava menetelleen erityisen moitittavasti. Kaupungilta ei voida tässä tilanteessa kohtuudella edellyttää Pulkkisen palvelussuhteen jatkamista, joten irtisanomisen edellytyksenä ei ole, että Pulkkista olisi ensin varoitettu tai että hänen siirtämistään toiseen virkasuhteeseen olisi selvitetty.

 

Pulkkisen palvelussuhteen päättämistä koskeva asia on siirretty esteettömän viranhaltijan käsiteltäväksi viipymättä Pulkkisen tekemän esteellisyysväitteen jälkeen.

 

Vs. hallintojohtajan päätös ei ole lainvastainen eikä se ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Pulkkisen oikaisuvaatimus tulisi näin ollen hylätä.

 

./.                   Hallintokeskuksen kaupunginlakimiehen lausunnossa mainitut hallintojohtajan muistio ja apulaisosastopäällikön lausuma ovat esityslistan liitteinä 6 ja 7.

 

Kj toteaa, että oikaisuvaatimuksen tekijälle on varattu tilaisuus antaa vastaselityksensä oikaisuvaatimusta koskevista lausunnoista 10.4.2008 mennessä.

 

./.                   Pulkkisen 10.4.2008 saapunut vastaselitys on esityslistan tämän kohdan liitteenä 8.

 

./.                   Pulkkisen 10.4.2008 vastaselityksen johdosta on pyydetty vielä johtavan kaupunginasiamiehen Harry Åhlgrenin selvitys 21.4.2008, josta Pulkkiselle varattiin tilaisuus lausua mielipiteensä. Pulkkisen lausuma saapui 23.4.2008. Selvitys ja lausuma ovat esityslistan liitteinä 9 ja 10.

 

Kj toteaa vastaselityksestä ja lausumasta, että Pulkkinen toistaa niissä pääosin oikaisuvaatimuksessa esittämäänsä. Asiakirjoissa ei ole tuotu esille mitään uutta oikeudellisesti merkittävää seikkaa.

 

Lisäksi Kj toteaa, että kaupungin intressi näissä kahdessa asiassa on ollut 3 miljoonaa euroa ja että kyseisillä asioilla voi olla merkittävä ennakkotapauksen luonne.

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee henkilöstöjohtajan ja kaupunginlakimiehen 5.2.2008 lausunnossa sekä kaupunginlakimiehen 19.3.2008 lausunnossa mainituilla perusteilla hylätä Eero Pulkkisen tekemän oikaisuvaatimuksen.

 

Pöytäkirjanote liitteineen sekä muutoksenhakuosoituksin päätöksessä mainituille, hallintokeskukselle, henkilöstökeskukselle sekä hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

 

Lisätiedot:
Summanen Juha, osastopäällikkö, puhelin 310 64032

 

 

LIITTEET

Liite 1

Vs. hallintojohtajan päätös 15.2.2008

 

Liite 2

Eero Pulkkisen oikaisuvaatimus 29.2.2008

 

Liite 3

Eero Pulkkisen vastine 1.2.2008

 

Liite 4

Henkilöstöjohtajan ja kaupunginlakimiehen lausunto 5.2.2008

 

Liite 5

Kaupunginlakimiehen lausunto 19.3.2008

 

Liite 6

Hallintojohtajan muistio 10.3.2008

 

Liite 7

Apulaisosastopäällikön lausuma 12.3.2008

 

Liite 8

Eero Pulkkisen vastaselitys 10.4.2008

 

Liite 9

Johtavan kaupunginasiamiehen selvitys 10.4.2008

 

Liite 10

Eero Pulkkisen lausuma 23.4.2008

 

 

 

 

1

VALTUUTETTU PÄIVI LIPPOSEN TOIVOMUSPONSI: MAKSUTTOMAN JOUKKOLIIKENTEEN EDISTÄMINEN ALOITTAMALLA SE VAIHEITTAIN ALLE 16-VUOTIAISTA LAPSISTA

 

Khs 2007-2098

 

Ryj toteaa, että käsitellessään valtuutettu Päivi Lipposen valtuustoaloitetta maksuttoman joukkoliikenteen vaikutusten ja kustannusten selvittämisestä 26.9.2007 Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

 

2                    ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että edistetään pitkällä aikavälillä maksutonta julkista joukkoliikennettä aloittamalla se vaiheittain alle 16-vuotiaista lapsista.” (Päivi Lipponen, äänin 50 – 20)”

 

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Joukkoliikennelautakunta toteaa (26.2.2008) asiasta lausuntonaan seuraavaa:

 

Pääkaupunkiseudun matkalippujärjestelmässä on käytössä
7 – 16-vuotiaille myytäviä lastenlippuja, joissa alennus on 50 % aikuisten lipun hinnasta. Helsingissä lasten kausi- ja arvolippujen alennus on n. 60 % aikuisten lippuun verrattuna. Helsingin sisäisen liikenteen aikuisten kausilipun subventio on n. 58 % eli varsin korkea. Lasten kausi- ja arvolippuja tuetaan voimassa olevan taksan mukaan enemmän kuin minkään muun asiakasryhmän lippuja.

 

Mikäli lasten annettaisiin matkustaa veloituksetta, lipputulon menetys olisi vuoden 2007 tasossa arvioituna 6,3 milj. euroa, josta n. 0,9 milj. euroa on opetusviraston maksamia koululaisten kausi- ja 2 tunnin hallintokuntalippuja.

 

Alle 16-vuotiaiden maksuttomasta joukkoliikenteestä on kokemuksia mm. Maarianhaminasta, jossa maksuttoman joukkoliikenteen on todettu lisänneen nuorten joukkoliikenteen käyttöä 8 %, mutta Maarianhaminassa tilanne on täysin eri kuin Helsingissä. Maarianhaminan koko joukkoliikenne hoidetaan 4 bussilla.

 

Alle 16-vuotiaille tarjottavalla maksuttomalla joukkoliikenteellä ei vaikutettaisi suoraan yksityisautoilun vähentymiseen, vaikka se välillisesti saattaisikin vähentää perusteluja lasten kuljetustarpeista harrastuksiin. Joukkoliikennepalvelun arvostuksen kannalta erityisesti nuorten osalta on tärkeää, että palvelulla on jokin hinta. Nuorille tarjottava maksuttomuus totuttaisi myös olemaan maksamatta joukkoliikenteessä.

 

Maksuttomuus johtaisi todennäköisesti ilta- ja viikonloppuliikenteessä tarpeettomaan oleskeluun joukkoliikennevälineissä, mikä lisäisi joukkoliikennevälineisiin kohdistuvan ilkivallan ja vahingontekojen riskiä. Maksavat asiakkaat saattaisivat kokea, että matkustamisen viihtyisyys heikkenisi. Nuorten hyötyliikunta on vuosien kuluessa vähentynyt ja maksuton joukkoliikenne vähentäisi entisestään terveysvaikutuksiltaan positiivisia jalan ja pyörällä tehtäviä matkoja.

 

Joukkoliikennelautakunta katsoo, että edellä mainituista syistä maksuttomuuden laajentaminen koskemaan 7-16 -vuotiaita ei ole perusteltua. Sen sijaan liikkumistottumuksiin vaikuttamisen näkökulmasta tarkoituksenmukainen lipputuote voisi olla esimerkiksi alle 26-vuotialle tarjottava nuorisolippu, jolla houkuteltaisiin nuoria käyttämään joukkoliikennettä ajokortti-iän saavuttamisen jälkeenkin. Tällaista lipputuotetta tulisikin harkita tehtäessä tariffipoliittisia linjauksia tulevaisuudessa.

 

Nykyisin alennuksiin oikeutettuja 17 vuotta täyttäneitä ovat 17 – 29-vuotiaat opiskelijat (30 vuotta täyttäneiltä vaaditaan opintotukipäätös). Heillä alennus on 50 %. Muut nuoret aikuiset eivät saa alennuksia pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä. Lippualennusten kohdentaminen nuoriin lisäisi palvelun houkuttelevuutta ajokortti-ikäisten keskuudessa ja ohjaisi nuoria kulkutapavalinnoissa joukkoliikenteen asiakkaiksi. Liikennejärjestelmän näkökulmasta tämä todennäköisesti pitkällä aikajänteellä vähentäisi henkilöautosuoritteita ihmisten oppiessa ja tottuessa jo nuorena käyttämään joukkoliikennettä.

 

Joukkoliikennelautakunta toteaa asian käsittelystä lautakunnassa seuraavaa:

 

Asiasta käydyn keskustelun kuluessa jäsen Snäll, esittelijän ehdotuksesta poiketen, esitti

–     että esityslistan sivun 29 kolmannen kappaleen loppuosa poistetaan niin, että kappale kuuluu seuraavasti:

Liikennelaitos katsoo, että edellä mainituista syistä maksuttomuuden laajentaminen koskemaan 7 – 16 -vuotiaita ei ole perusteltua.

–     että esityslistan sivun 29 neljännen kappale muutettaisiin kuulumaan seuraavasti:

Nykyisin alennuksiin oikeutettuja ovat 17 – 29-vuotiaat opiskelijat (30 vuotta täyttäneiltä vaaditaan opintotukipäätös). Heillä alennus on 50 %.

 

Jäsen Hirvikangas kannatti Snällin tekemää esitystä.

 

Merkittiin, että asiasta käydyn keskustelun kuluessa jäsen Lehtinen, esittelijän ehdotuksesta poiketen, esitti, että vastaus kaupunginhallitukselle muotoillaan niin, että valtuustoaloitteeseen suhtaudutaan myönteisesti ja että kaupunginhallitus varaa tämän toteuttamiseen erillisen määrärahan.

 

Jäsen Haltia kannatti Lehtisen tekemää esitystä.

 

Asiassa toimitettiin äänestykset.

 

Äänestyksessä Snällin muutosehdotus vastaan Lehtisen muutosehdotus Lehtisen muutosehdotus voitti äänin 4 – 5, vähemmistössä varapuheenjohtaja Ebeling sekä jäsenet Hirvikangas, Snäll ja Ruuth, jonka jälkeen äänestyksessä esittelijän esitys vastaan Lehtisen muutosehdotus lautakunta päätti äänin 6 – 3, vähemmistössä jäsenet Haltia, Lehtinen ja Koponen, hyväksyä esittelijän esityksen.

 

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (25.3.2008), että joukkoliikenteen verorahoitusta on Helsingissä viime vuosina huomattavasti kasvatettu. Vuonna 2005 joukkoliikenteen tariffituki oli 90,6 milj. euroa. Kaupunginhallituksen hyväksymässä vuoden 2009 talousarvioehdotuksen raamissa tariffituki on 114,8 milj. euroa eli verorahoituksen kasvu neljän vuoden jaksolla on noin 27 %. Maksuton joukkoliikenne alle 16-vuotiaille tarkoittaisi noin 5,5 milj. euron verorahoituksen lisäystä.

 

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että nykyinen lipputuloihin ja verorahoitukseen perustuva rahoituspohja on välttämätön kilpailukykyisten joukkoliikennepalvelujen ylläpitämiseksi. Maksuttomaan joukkoliikenteeseen siirtymiseen ei ole taloudellisia edellytyksiä.

 

Liikennelaitoksen teettämän selvityksen (Selvitys maksuttoman joukkoliikenteen vaikutuksista Helsingissä, 2008) mukaan joukkoliikenteen maksuttomuus lisäisi joukkoliikennematkoja, mutta siirtymä tulisi pääosin lyhyistä, jalan ja pyörällä tehtävistä matkoista. On ilmeistä että näin tapahtuisi erityisesti lasten ja nuorten kohdalla. Maksuttomuus vähentäisi siten lasten ja nuorten muutenkin jatkuvasti vähentynyttä hyötyliikuntaa ja sen terveyshyötyjä eli olisi siltä osin vaikutuksiltaan haitallinen.

 

Edellä todetun perusteella talous- ja suunnittelukeskus ei pidä perusteltuna joukkoliikenteen muuttamista maksuttomaksi alle 16-vuotiaille. Erityisesti lasten lippujen subventioaste on jo nykyisellään korkea.

 

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa lisäksi, että PKS-neuvottelukunta on sopinut kuntien yhteisen joukkoliikenteen tilaajaorganisaation perustamisesta tavoitteena edistää joukkoliikenteen käyttöä turvaamalla toimiva joukkoliikennejärjestelmä pääkaupunkiseudulla ja laajemminkin Helsingin seudulla. Lippujärjestelmän kehittämistä tulee jatkossa tarkastella koko pääkaupunkiseutua koskevana yhdessä muiden kuntien kanssa.

 

Ryj toteaa, että Liikennelaitos on teettänyt selvityksen maksuttoman joukkoliikenteen vaikutuksista. Selvityksen perusteella joukkoliikenteen muuttaminen täysin maksuttomaksi ei ole yhteiskuntataloudellisesti eikä liikennepoliittisesti perusteltua. Pitkän aikavälin vaikutuksia tarkasteltaessa 50-60 %:n alennus lippujen hintoihin tuottaisi parhaan kokonaisvaikutuksen.

 

Liikkumistottumuksiin vaikuttamisen näkökulmasta tarkoituksenmukainen lipputuote voisi olla esimerkiksi alle 26-vuotialle tarjottava nuorisolippu, jolla houkuteltaisiin nuoria käyttämään joukkoliikennettä ajokortti-iän saavuttamisen jälkeenkin. Tällaista lipputuotetta tulisikin harkita tehtäessä tariffipoliittisia linjauksia tulevaisuudessa.

 

Nykyisin alennuksiin oikeutettuja 17 vuotta täyttäneitä ovat 17 – 29-vuotiaat opiskelijat (30 vuotta täyttäneiltä vaaditaan opintotukipäätös). Heillä alennus on 50 %. Muut nuoret aikuiset eivät saa alennuksia pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä. Lippualennusten kohdentaminen nuoriin lisäisi palvelun houkuttelevuutta ajokortti-ikäisten keskuudessa ja ohjaisi nuoria kulkutapavalinnoissa joukkoliikenteen asiakkaiksi. Liikennejärjestelmän näkökulmasta tämä todennäköisesti pitkällä aikajänteellä vähentäisi henkilöautosuoritteita ihmisten oppiessa ja tottuessa jo nuorena käyttämään joukkoliikennettä.

 

Joukkoliikenteen käytön lisäämiseksi on syytä panostaa tariffipolitiikan ohella joukkoliikenteen palvelutasoa parantaviin toimenpiteisiin ja joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisäämiseen. Kaupungin panostus mm. joukkoliikenteen investointihankkeisiin tuleekin lähivuosina ja myös pitkällä aikavälillä olemaan merkittävä.

 

PKS-neuvottelukunta on sopinut kuntien yhteisen joukkoliikenteen tilaajaorganisaation perustamisesta tavoitteena edistää joukkoliikenteen käyttöä turvaamalla toimiva joukkoliikennejärjestelmä pääkaupunkiseudulla ja laajemminkin Helsingin seudulla. Uuden organisaation on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2010 alusta. Myös joukkoliikenteen käyttöä edistäviä toimia ja niiden vaikutuksia tulee tarkastella laajemmin kuin pelkästään Helsinkiä koskevana. Kaupungin sisäisen tariffin ja seututariffin välistä hintaeroa ei tule nykyisestään jyrkentää. Sen sijaan on syytä panostaa yhdessä YTV:n kanssa lippujärjestelmän kehittämiseen tulevaisuudessa niin, että se houkuttelee käyttämään julkista liikennettä nykyistä enemmän.

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 26.9.2007 hyväksymän toivomusponnen (Päivi Lipponen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Päivi Lipponen) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Päivi Lipposelle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

 

 

 

 

 

2

VALTUUTETTU PAAVO ARHINMÄEN TOIVOMUSPONSI: MAKSUTTOMAN JOUKKOLIIKENTEEN VAIKUTUKSET JA KUSTANNUSTEN SELVITTÄMINEN

 

Khs 2007-2097

 

Ryj toteaa, että käsitellessään valtuutettu Päivi Lipposen valtuustoaloitetta maksuttoman joukkoliikenteen vaikutusten ja kustannusten selvittämisestä 26.9.2007 Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

 

1                    ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että laaditaan perusteellinen selvitys maksuttoman joukkoliikenteen vaikutuksista muun muassa kasvihuonekaasujen määrään, ilmanlaatuun, ihmisten liikkumistapoihin, kalustotarpeisiin, yksityisautoiluun ja liikennemeluun. Samalla pitää selvittää maksuttoman joukkoliikenteen todelliset kulut.” (Paavo Arhinmäki, äänin 58-1)

 

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Joukkoliikennelautakunta toteaa (26.2.2008) asiasta seuraavaa:

 

Valtuustoponnessa edellytettyjen seikkojen selvittämiseksi liikennelaitos on teettänyt konsulttiselvityksen. Selvityksen tulokset tukevat ja täydentävät hyvin joukkoliikennelautakunnan 14.6.2007 antamaa lausuntoa.

 

Selvityksessä on arvioitu maksuttoman joukkoliikenteen vaikutuksia liikkumiskäyttäytymiseen, yksityisautoiluun ja liikenteen päästöihin sekä joukkoliikenteen hoitoon ja kokonaisrahoitustarpeeseen. Vaikutusarvioinnissa on tutkittu skenaariota, jossa maksuton joukkoliikenne toteutetaan Helsingissä riippumatta matkustajan kotikunnasta. Työssä on hyödynnetty aiemmin tehtyjä tutkimuksia ja selvityksiä joukkoliikenteen hinnoittelun vaikutuksista.

 

Maksuton joukkoliikenne lisäisi Helsingissä joukkoliikenteen käyttöä noin 30 % nykyisestä, jolloin joukkoliikenteen kulkutapaosuus nousisi nykyisestä noin 31 %:sta 39 %:iin. Lisäystä voidaan pitää suurena ja se merkitsisi noin 150 000 uutta joukkoliikennematkaa arkivuorokaudessa. Pääosin siirtymä olisi kevyen liikenteen matkoista. Henkilöautoilu Helsingin alueella vähenisi noin 9 %, mikä vastaa 9 500 henkilöauton poistumista liikenteestä.

 

Liikennetarjonnan lisäystarpeet mukaan lukien liikenteen hiilidioksidipäästöt alenisivat Helsingissä noin 10 %, mitä voidaan pitää merkittävänä. Ilmanlaatuun keskeisesti vaikuttavat typpioksidi- ja hiukkaspäästöt vähenisivät yli 3 %. Vaikutus liikennemeluun olisi vähäinen.

 

Lisääntyvät matkustajamäärät edellyttäisivät joukkoliikenteen vuoromäärien kasvattamista, mikä parantaisi palvelutasoa. Lyhyiden, muutaman pysäkinvälin mittaisten matkojen tuntuva lisääntyminen kuitenkin hidastaisi joukkoliikennettä, vaikka leimaus- ja rahastustoimintojen poistuminen ja vähenevä henkilöautoliikenne nopeuttaisikin liikennöintiä. Joukkoliikenteen täsmällisyys, joka on keskeinen kilpailutekijä, heikkenisi ajoaikojen vaihtelun kasvaessa.

 

Joukkoliikenteen lipunhinnan alentaminen on yhteiskuntataloudellisesti kannattavaa, mutta maksuton joukkoliikenne ei ole tehokkuusoptimi. Pitkän aikavälin vaikutuksia tarkasteltaessa 50 – 60 % alennus lippujen hintoihin tuottaa parhaan kokonaisvaikutuksen.

 

Liikkuminen sinänsä on ympäristörasite, minkä vuoksi sen ei tulisi olla maksutonta. Pitkällä aikavälillä liikkumisen hinnan aleneminen voi johtaa yhdyskuntarakenteen hajautumiseen, mikä lisää autonkäyttötarvetta ja auton omistusta. Tämän seurausvaikutuksena liikenteen energiankulutus kasvaa ja joukkoliikennepalvelujen järjestäminen vaikeutuu.

 

Vuoden 2007 tasossa arvioituna maksuton joukkoliikenne Helsingissä vähentäisi liikennelaitoksen saamia lipputuloja noin 112 milj. euroa. Kasvavien matkustajamäärien johdosta liikennetarjontaa tulisi lisätä noin 36 milj. eurolla. Toisaalta lipunmyynnissä ja -tarkastuksessa sekä matkakorttijärjestelmässä saataisiin jonkin verran säästöjä. Kokonaisuutena maksuton joukkoliikenne lisäisi vuotuista rahoitustarvetta yli 140 miljoonalla eurolla.

 

Kalustotarpeen osalta maksuttoman joukkoliikenteen suuremmat matkustajamäärät tarkoittaisivat noin 100 bussia, 20 lähijunayksikköä, 25 raitiovaunua ja 11 metrovaunuparia lisää nykyiseen verrattuna. Tämä tarkoittaisi noin 250 milj. euron investointitarvetta.

 

Joukkoliikenteen kehittämisessä tärkeää on löytää keinot, joilla henkilöautoilijoita saadaan houkuteltua joukkoliikenteeseen. Tutkitusti autoilija kokee joukkoliikenteen hinnan merkityksen kulkutavan valinnassa vähäiseksi verrattuna joukkoliikenteen täsmällisyyteen, nopeuteen ja matkustusmukavuuteen. Maksutonta joukkoliikennettä tehokkaampana keinona autoilijoiden saamiseksi joukkoliikenteeseen onkin rahoituksen suuntaaminen palvelutason parantamiseen. Tehokkaita keinoja ovat mm. joukkoliikenteen nopeuttaminen, poikittaisen joukkoliikenteen tarjonnan parantaminen sekä raideliikenteen kehittäminen.

 

Joukkoliikenteen lippujen hintojen alentaminen 50 – 60 % on järkevää, mutta tämä edellyttää vastaavasti joukkoliikenteen rahoituksen lisäämistä.

 

Ympäristölautakunta toteaa (11.3.2008) seuraavaa:

 

HKL on teettänyt konsulttiselvityksen maksuttoman joukkoliikenteen vaikutuksista Helsingissä. Raporttiluonnos on valmistunut 31.1.2008. Ympäristökeskuksen asiantuntija on osallistunut selvitystä ohjanneeseen työryhmään.

 

Työn tavoitteena oli Helsingin kaupungin alueella maksuttoman joukkoliikenteen vaikutusarviointi erityisesti seuraavista näkökulmista:

-vaikutukset liikkumistottumuksiin ja yksityisautoiluun

-vaikutukset liikenteen päästöihin, ilmanlaatuun ja meluun

-vaikutukset joukkoliikenteen hoitoon ja kalustotarpeeseen

-vaikutukset joukkoliikenteen kokonaisrahoitustarpeeseen

 

Selvityksessä tehtiin oletus, että maksuttomuus lisäisi joukkoliikenteen kysyntää 30 % ja siten vähentäisi henkilöautojen ajosuoritetta noin 9 % vuodessa. Muissa eurooppalaisissa kaupungeissa maksuttoman joukkoliikenteen kokeiluissa joukkoliikenteen käyttö on kuitenkin joissakin tapauksissa jopa moninkertaistunut, useissa tapauksissa kaksinkertaistunut.

 

Selvityksessä käytetyin olettamuksin bussien määrä Helsingissä lisääntyisi 20 %. Jos lisäbussikalusto olisi päästöluokaltaan vähäpäästöisintä Euro 5-luokkaa, vähenisivät Helsingin liikenteen hiukkas- ja typenoksidipäästöt nykyisestä noin 3 %.

 

Hiilidioksidipäästöt vähenisivät maksuttoman joukkoliikenteen myötä noin 10 %, mitä voidaan pitää merkittävänä vaikutuksena. Liikenne aiheuttaa Helsingin kasvihuonekaasupäästöistä noin viidenneksen.

 

Ilmanlaadun kannalta kriittisimpiä paikkoja ovat kantakaupungin vilkasliikenteiset katukuilut, joissa hengitettävien hiukkasten ja typpidioksidin raja-arvot ylittyvät lähes vuosittain. Selvityksessä esitetyllä päästövähenemällä ei olisi todennäköisesti juurikaan merkitystä näiden paikkojen ilmanlaatuun ja saasteiden pitoisuuksiin.

 

Arvion mukaan kantakaupungissa siirtymät joukkoliikenteeseen tapahtuisivat pääosin kevyen liikenteen matkoista, eikä niinkään henkilöautomatkoista. Siten todennäköisesti henkilöautoliikenteen vähenemä keskustan kaduilla olisi alle 9 %, ja päästövähenemä alle 3 %. Vertailuna todettakoon, että Helsingin ympäristökeskuksen teettämien katukuilujen leviämismallinnusten perusteella esimerkiksi 30 %:n henkilöautovähenemä katukuilussa vähentäisi kadun pienhiukkas- ja typenoksidipäästöjä noin 20 %. Tällöin typpidioksidipitoisuudet alenisivat noin 5 – 8 %.

 

Helsingin reuna-alueilla siirtymät joukkoliikenteeseen tapahtuisivat kuitenkin valtaosin henkilöautomatkoista, mikä vähentäisi ruuhkia.

 

Meluun maksuttomalla joukkoliikenteellä ei todennäköisesti, ainakaan selvityksessä käytetyin olettamuksin, olisi merkittävää vaikutusta; liikennemäärien vähentymisen myötä melu hieman vähentyisi, mutta vastaavasti kasvavat liikennenopeudet ja bussiliikenteen lisääntyminen lisäisivät melua.

 

Ympäristölautakunta toteaa, että joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen Helsingissä ja koko seudulla on erittäin tärkeää ilman- ja ilmastonsuojelun kannalta. Myös joukkoliikenteen vähäpäästöisyyttä tulisi edistää esimerkiksi raideliikenteen osuutta kasvattamalla sekä kehittämällä ja ottamalla käyttöön vähäpäästöisiä busseja sekä polttoaineita (erityisesti biokaasun hyödyntämisen selvittäminen).

 

Ympäristölautakunta toteaa myös, että erityisesti pääosin henkilöautolla liikkuvia täytyisi saada joukkoliikenteen käyttäjiksi koko seudun alueella. HKL:n teettämässä selvityksessä todettiin, että vakiintuneiden autoilijoiden liikkumistottumuksiin ei maksuttomuudella juurikaan pystyttäisi vaikuttamaan. Tulisikin panostaa nykyistä enemmän joukkoliikenteen houkuttelevuuden eli palvelutason, luotettavuuden, nopeuden ja matkustusmukavuuden edistämiseen. Helsingin ilmansuojelun toimintaohjelman luonnoksessa ehdotetaan eräiksi strategisesti tärkeimmiksi toimenpiteiksi joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisäämistä sekä poikittaislinjojen kehittämistä. Lisäksi muissa eurooppalaisissa kaupungeissa käytössä olevien liikenteen hallinta- ja hinnoittelukeinojen soveltuvuutta joukkoliikenteen edistämiseen Helsingissä tulee selvittää ja todellisten vaikutusten selvittämiseksi mahdollisuuksien mukaan kokeilla käytännössä.

 

 

Merkittiin, että Kati Vierikko Perttu Iso-Markun ja Harri Saksalan kannattama teki seuraavan lisäysehdotuksen (lisäysehdotus kursiivilla) sivulle 80 viimeiseen lauseeseen:

 

Lisäksi muissa eurooppalaisissa kaupungeissa käytössä olevien liikenteen hallinta- ja hinnoittelukeinojen soveltuvuutta joukkoliikenteen edistämiseen Helsingissä tulee selvittää. Lisäksi muissa eurooppalaisissa kaupungeissa käytössä olevien liikenteen hallinta- ja hinnoittelukeinojen soveltuvuutta joukkoliikenteen edistämiseen Helsingissä tulee selvittää ja todellisten vaikutusten selvittämiseksi mahdollisuuksien mukaan kokeilla käytännössä.

 

Suoritetussa äänestyksessä Kati Vierikon ehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 6-3. Vähemmistöön jäivät Saukkonen, Sandberg ja Hämäläinen.

 

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (25.3.2008), että Helsingin liikennejärjestelmän kehittämisessä keskeistä on joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattaminen suhteessa henkilöautoliikenteeseen. On haettava keinoja, joilla henkilöautoilijoita saadaan houkuteltua joukkoliikenteen käyttäjiksi. Liikennelaitoksen teettämän selvityksen mukaan maksuttomuus lisäisi joukkoliikennematkoja noin kolmanneksella, mutta siirtymä tulisi pääosin lyhyistä, kevyen liikenteen matkoista. Maksuttomuus synnyttäisi myös kokonaan uusia matkoja. Selvityksen mukaan maksuttomuutta tehokkaampi keino henkilöautoilijoiden houkuttelemiseksi joukkoliikenteeseen on joukkoliikenteen palvelutason kehittäminen. Myös eräiden muiden tutkimusten tulokset ovat samansuuntaisia (mm. liikenne- ja viestintäministeriön julkaisu 9/2007, Liikkujaryhmät suomalaisissa kaupungeissa sekä liikenne- ja viestintäministeriön julkaisu 86/2005, Autoilijat joukkoliikenteessä).

 

Joukkoliikenteen liikennöintikustannukset, kalusto- ja ylläpitoinvestoinnit mukaan lukien, rahoitetaan Helsingissä nykyisellään suunnilleen puoliksi lipputuotoilla ja puoliksi verorahoituksesta myönnettävällä tariffituella. Vuoden 2008 talousarviossa lipputulot ovat 113,4 milj. euroa ja tariffituki 108,3 milj. euroa. Joukkoliikenteen perusinvestoinnit rahoitetaan pääosin kaupungin verorahoituksella. Joukkoliikenteen muuttaminen kokonaan maksuttomaksi tarkoittaisi vuoden 2008 tilanteessa 113,4 milj. euron lisäystarvetta tariffitukeen. Kun joukkoliikenteen käyttö maksuttomuuden seurauksena kasvaisi, aiheutuisi palvelutarjonnan lisäystarpeesta lisäksi merkittävä kalustoinvestointien ja liikennöintikustannusten kasvu. Toisaalta edellä todettujen tutkimusten perusteella on ilmeistä, että joukkoliikenteen maksuttomuus ei aikaansaisi siinä määrin siirtymää henkilöautoliikenteestä joukkoliikenteeseen, että siitä syntyisi merkittäviä säästöjä tieinvestoinneissa tai teiden ylläpidossa.

 

Lipputuloihin ja verorahoitukseen perustuva rahoitus on välttämätön myös jatkossa, jotta turvataan riittävät resurssit joukkoliikenteen kilpailukyvyn kehittämiseksi. Joukkoliikenteen maksuttomuuteen ja verorahoituksen kasvattamiseen ei ole taloudellisia edellytyksiä eikä maksuton joukkoliikenne ole talous- ja suunnittelukeskuksen näkemyksen mukaan myöskään liikennepoliittisesti perusteltua.

 

Kaupungin yhteisstrategioiden mukaista on liikenteen pitkän aikavälin kehittäminen joukkoliikenteeseen tukeutuen. Strategian mukaisesti liikenteen suunnittelussa painotetaan joukkoliikennettä. Joukkoliikenteen, ja erityisesti raideliikenteen, kehittäminen on ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta tehokkainta liikennepolitiikkaa.

 

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa lisäksi, että PKS-neuvottelukunta on sopinut kuntien yhteisen joukkoliikenteen tilaajaorganisaation perustamisesta tavoitteena edistää joukkoliikenteen käyttöä turvaamalla toimiva joukkoliikennejärjestelmä pääkaupunkiseudulla ja laajemminkin Helsingin seudulla. Myös joukkoliikenteen käyttöä edistäviä toimia ja niiden vaikutuksia tulee tarkastella laajemmin kuin pelkästään Helsinkiä koskevana.

 

./.                   Ryj toteaa, että joukkoliikennelautakunnan 14.6.2007 valtuutettu Päivi Lipposen samaa asiaa koskevaan valtuustoaloitteeseen antama lausunto on liitteenä 1 ja liikennelaitoksen teettämä selvitys maksuttoman joukkoliikenteen vaikutuksista Helsingissä on liitteenä 2.

 

Liikennelaitoksen teettämä selvitys antaa hyvän kokonaiskuvan maksuttoman joukkoliikenteen vaikutuksista. Sen perusteella joukkoliikenteen muuttaminen täysin maksuttomaksi ei ole yhteiskuntataloudellisesti eikä liikennepoliittisesti perusteltua. Pitkän aikavälin vaikutuksia tarkasteltaessa 50-60 %:n alennus lippujen hintoihin tuottaisi parhaan kokonaisvaikutuksen.

 

Joukkoliikenteen käytön lisäämiseksi on syytä panostaa tariffipolitiikan ohella joukkoliikenteen palvelutasoa parantaviin toimenpiteisiin ja joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisäämiseen. Kaupungin panostus mm. joukkoliikenteen investointihankkeisiin tuleekin lähivuosina ja myös pitkällä aikavälillä olemaan merkittävä.

 

PKS-neuvottelukunta on sopinut kuntien yhteisen joukkoliikenteen tilaajaorganisaation perustamisesta tavoitteena edistää joukkoliikenteen käyttöä turvaamalla toimiva joukkoliikennejärjestelmä pääkaupunkiseudulla ja laajemminkin Helsingin seudulla. Uuden organisaation on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2010 alusta. Myös joukkoliikenteen käyttöä edistäviä toimia ja niiden vaikutuksia tulee tarkastella laajemmin kuin pelkästään Helsinkiä koskevana. Kaupungin sisäisen tariffin ja seututariffin välistä hintaeroa ei tule nykyisestään jyrkentää.

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 26.9.2007 hyväksymän toivomusponnen (Paavo Arhinmäki) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Paavo Arhinmäki) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Paavo Arhinmäelle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

 

 

LIITTEET

Liite 1

Joukkoliikennelautakunnan lausunto 14.6.2007

 

Liite 2

Selvitys maksuttoman joukkoliikenteen vaikutuksista Helsingissä (HKL D:1/2008)

 

 

 

 

3

LAUSUNTO UUDENMAAN TIEPIIRIN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMASTA 2009-2012

 

Khs 2008-133

 

Uudenmaan tiepiiri pyytää (15.1.2008) lausuntoa Uudenmaan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2009 – 2012. lausunto on toimitettava tiepiirille 30.5.2008 mennessä.

 

./.                   Toiminta- ja taloussuunnitelma on liitteenä 1. Suunnitelma löytyy myös internetistä osoitteesta http://www.tiehallinto.fi/upiiri.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (13.3.2008) seuraavaa:

 

Lausunnon tiivistelmä

 

Toiminta- ja taloussuunnitelman (jäljempänä TTS) tienpidon painopisteet - tieverkon liikennekelpoisuuden ja kunnon turvaaminen sekä liikenneturvallisuuden parantaminen – ovat oikeansuuntaisia. Tienpitoon osoitettavien varojen niukkuus ei vastaa pääkaupunkiseudun tienpidon tarpeita. Joukkoliikenteen ja liikenneympäristön parantamisen resursseja tulee reilusti lisätä nykyisestä tasosta.

 

TTS:ssa mainituista isoista investoinneista hankkeessa Kehä I, pullonkaulojen poisto Helsingissä ja Espoossa kiireellisintä on Kivikonlaidan tasoliittymän rakentaminen Kivikontien eritasoliittymäksi. Järjestelyt tulee toteuttaa vuosina 2009 ja 2010.

 

Teemahankkeessa Joukkoliikenteen edistäminen Pääkaupunkiseudun säteittäisillä pääväylillä kiireellisintä on Hämeenlinnanväylällä välillä Kannelmäki–Kaivoksela bussikaistojen, meluesteiden ja raittien rakentaminen. Nämä järjestelyt tulee toteuttaa vuoden 2010 kesään mennessä.

 

Liikenteen hallinta on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi liikenteen turvallisuuden ja toimivuuden edistämiskeino. Tämän hankekokonaisuuden riittävä rahoitus tulee turvata.

 

TTS:sta puuttuu Pääkaupunkiseudun meluntorjunnan teemapaketti. Seuraavassa TTS -suunnitelmassa on varauduttava tämän teemapaketin toteuttamiseen. Meluntorjunnan rahoitustarve Helsingissä on suuri.

 

Seuraavaan toiminta- ja taloussuunnitelmaan tulee sisällyttää Itäväylän kehittämisselvityksen lyhyen tähtäyksen toimenpiteet.

 

Lausunto

 

Tienpidon linjauksia ja rahoittaminen

 

Tienpidon painopisteet - nykyisen tieverkon päivittäisen liikennekelpoisuuden ja tiestön kunnon turvaaminen sekä liikenneturvallisuuden parantaminen – ovat oikeansuuntaisia.

 

Valtaosa Uudenmaan tiepiirille osoitetusta tiepidon rahoituksesta menee tiestön hoitoon sekä ylläpitoon ja perusparannuksiin. Tätä rahoitusta ei voi laskea nykyiseltä tasolta, joten tienpitoon osoitettavia varoja tulee reilusti lisätä vastaamaan pääkaupunkiseudun muusta maasta poikkeavia tienpidon tarpeita.

 

Helsingissä on maan vilkasliikenteisimmät tiet. Valtio kerää pääkaupunkiseudun autonomistajilta ja tieliikenteeltä verotuloja moninkertaisen määrän verrattuna siihen mitä seudulle palautuu liikenneinvestointeina ja ylläpitorahoina. Pääkaupunkiseudun väestö- ja työpaikkamäärän kasvun seurauksena liikenne kasvaa alueella paljon enemmän kuin muualla Suomessa. Panostuksen lisääminen Helsingin alueen maanteiden parantamiseen on perusteltua. Pääkaupunkiseudun osuutta koko maan tieverkon rahoituksesta tulee lisätä, jotta seudun hankkeita voidaan ottaa lisää tuleviin toiminta- ja taloussuunnitelmiin.

 

Valtakunnallisessa liikennepolitiikassa korostetaan erityisesti joukkoliikenteen edistämistä. Tälle liikennemuodolle ei kuitenkaan näytä rahoitusta löytyvän. Teemahanke Joukkoliikenteen edistäminen Pääkaupunkiseudun säteittäisillä pääväylillä on jo usein esiintynyt tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmissa, mutta eduskunta lykkää vuodesta toiseen rahoituspäätöksen tekemistä.

 

Myös liikenneympäristön parantamisen resursseja tulee reilusti lisätä nykyisestä tasosta.

 

Tiehallinnon keskushallinnon tulee osoittaa Uudenmaan tiepiirille liikennesuoritteen edellyttämä osuus koko maan rahoituksesta perustienpidon rahoituksen alueellisesta jaosta päättäessään.


Isot investoinnit

 

TTS:ssa mainituista isoista investoinneista hankkeessa Kehä I, pullonkaulojen poisto Helsingissä ja Espoossa (1. vaihe, 107 milj. €) kiireellisintä puutteellisten yhteyksien, liikenneturvallisuuden, liikenteen sujuvuuden ja maankäytön kehittämisen perusteella on Kivikonlaidan tasoliittymän rakentaminen Kivikontien eritasoliittymäksi. Hanke on yhteiskuntataloudellisesti erittäin kannattava. Sen hyöty-kustannussuhde on noin 10. Hankkeen tiesuunnitelma on valmistumassa. Järjestelyt tulee toteuttaa vuosina 2009 ja 2010. 

 

Hankkeen Kehä I, pullonkaulojen poisto Helsingissä ja Espoossa rahoitusta tulee lisätä, jotta osahanke Kehä I:n ja Itäväylän liittymäalueen järjestelyt voidaan toteuttaa vuosina 2010 - 2011. Tiehallinto ja Helsingin kaupunginhallitus ovat osaltaan hyväksyneet Kehä I:n ja Itäväylän eritasoliittymän yleis- ja tilavaraussuunnitelmat jo vuonna 1995. Liittymäalueen ensimmäisen vaiheen järjestelyjen yleissuunnitelma on valmistumassa.

 

Teemahankkeet

 

Teemahankkeessa Joukkoliikenteen edistäminen Pääkaupunkiseudun säteittäisillä pääväylillä kiireellisintä on Hämeenlinnanväylällä välillä Kannelmäki–Kaivoksela bussikaistojen, meluesteiden ja raittien rakentaminen. Nämä järjestelyt tulee toteuttaa vuoden 2010 kesään mennessä. Hämeenlinnanväylän meluesteet välille Kehä I–Kanneltie valmistuivat jo vuonna 1995. Samantapainen asuinalue jatkuu Kanneltiestä pohjoiseen.

 

Em. teemahankkeeseen sisältyvät Vihdintien ja Tuusulanväylän järjestelyt tulee toteuttaa vuosina 2010 - 2011.

 

EU:n ympäristömeludirektiivin edellyttämän Helsingin kaupungin meluselvityksen (2007) mukaan Helsingissä altistuu maanteiden liikenteen aiheuttamalle yli 55 dB (Lden) melulle noin 40 000 asukasta. Maantieliikenteen aiheuttama melu on siten merkittävä ympäristöongelma.

 

Tie- ja rautatieliikenteen meluntorjunnan teemapaketti -työryhmän ehdotus valmistui vuonna 2007. Teemapaketissa määritettiin pääväylien lähivuosien kiireellisimmät meluntorjuntakohteet, niiden kustannukset ja aikataulutus. TTS -suunnitelmassa on varauduttava meluntorjunnan teemapaketin toteuttamiseen Uudenmaan tiepiirin alueella. Meluestehankkeista kiireellisin on Turunväylän meluesteet Munkkiniemessä. Myös muut teemapaketin hankkeet tulee toteuttaa meluntorjuntaohjelman mukaisesti.

 

Perustienpito ja liikenteen operatiivinen ohjaus

 

Perustienpidon uus- ja laajennusinvestoinnit sekä liikenteen operatiivisen ohjauksen investoinnit - taulukossa esitetään vain yksi Helsinkiä koskeva hanke: Liikenteen hallinta pääkaupunkiseudulla; 1,00 milj. euroa. Liikenteen hallinta (operatiivinen ohjaus) on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi liikenneturvallisuuden ja toimivuuden edistämiskeino. Tähän hankekokonaisuuteen esitetty rahoitus on aivan liian pieni. Esimerkiksi muuttuvat nopeusrajoitukset tulee toteuttaa nopeasti kaikilla pääkaupunkiseudun pääväylillä.

 

Seuraavaan toiminta- ja taloussuunnitelmaan tulee sisällyttää Itäväylän vuoden 2002 kehittämisselvityksen lyhyen tähtäyksen toimenpiteet (mm. Brahelinnantien liittymän liikennevalot sekä Uussillantien alikulkukäytävä).

 

TTS:aan sisältyy joukko hankkeita ryhmänä ”Sidosryhmien rahoittamat hankkeet maanteillä”. Hankkeiden toteutusvastuu on kaupungilla ja niiden ajoitus määräytyy kaupungin kehittämistarpeista. Näiden hankkeiden kustannusjaosta tulee kuitenkin sopia voimassa olevan Tiehallinnon ja kuntien välisen kustannusjakomenettelyn mukaisesti, vaikka niiden ajoitus määräytyy kaupungin kehittämistarpeista.

 

Tiepiirin tulee myös varautua omaan kustannusosuuteensa Lahdenväylän välin Vantaanjoki–Maaherrantie ja Koskelantien eritasoliittymän läntisten ramppien parantamishankkeissa. Nämä hankkeet eivät näy TTS:ssa.

 

Lisäksi Kehä I:n parantamistoimenpiteet välillä Vihdintie–Vallikallio (Espoo) tulee ottaa huomioon, ettei tästä tieosasta muodostu uutta pullonkaulaa Mestarintunnelin valmistuessa Espoossa. Tien parantamisen yhteydessä tulee rakentaa puuttuvat meluesteet sekä korottaa ja kunnostaa 1980-luvulla rakennetut vanhat meluesteet.

 

Yleisten töiden lautakunta toteaa (27.3.2008), että Uudenmaan tiepiirin TTS:ssa esitetyt tienpidon keskeiset näkökohdat ja linjaukset ovat oikeansuuntaisia ottaen huomioon asetettu tienpidon rahoitustaso. Tienpitoon osoitettavien varojen niukkuus ei vastaa pääkaupunkiseudun tienpidon tarpeita.

 

Jos pääkaupunkiseudun tieverkon rahoitusta sekä ylläpidon että investointien osalta ei nosteta liikennemäärien ja sen kasvun edellyttämälle tasolle, tulee jo nyt suuri kunnossapitovelka kasvamaan nykyisestä kestämättömälle tasolle. Myöskään melutason yleisiä ohjearvoja koskevan valtioneuvoston päätöksen (993/92) mukaista melutasoa ei saavuteta nykyisellä investointitasolla, vaan melulle altistuvien asukkaiden määrä kasvaa, kun melulle altistuvilla alueilla asutus tiivistyy ja asukasmäärät suurenevat.

 

Pääkaupunkiseudun väestö- ja työpaikkamäärän kasvun seurauksena liikenne kasvaa alueella paljon enemmän kuin muualla Suomessa. Helsingissä on maan vilkasliikenteisimmät tiet, joten panostuksen lisääminen Helsingin alueen maanteiden parantamiseen olisi välttämätöntä. Pääkaupunkiseudun osuutta koko maan tieverkon rahoituksesta tulee lisätä, jotta seudun hankkeita voidaan ottaa lisää tuleviin toiminta- ja taloussuunnitelmiin. Joukkoliikenteen ja liikenneympäristön parantamisen resursseja tulee lisätä nykyisestä tasosta.

 

Suurin osa TTS:aan sisältyvistä hankkeista Helsingissä on Tiehallinnon ja kaupungin yhteishankkeita, joiden kustannusjaosta sovitaan hankekohtaisesti voimassa olevan Tiehallinnon ja kuntien kesken sovitun kustannusjakomenettelyn periaatteiden pohjalta. Kaupunki osaltaan varautuu talousarviossaan TTS:n mukaisiin yhteishankkeisiin sovittavan kustannusjaon mukaisesti.

 

TTS:aan sisältyy joukko hankkeita ryhmänä ”Sidosryhmien hankkeet yleisellä tieverkolla”. Hankkeet tarkoittavat kuntien hankkeita, joiden toteutus- ja rahoitusvastuu on ao. kunnalla. Vaikka näiden hankkeiden ajoitus määräytyy kaupungin kehittämistarpeista, niiden kustannusjaosta tulee myös sopia voimassa olevan Tiehallinnon ja kuntien välisen kustannusjakomenettelyn mukaisesti.

 

TTS:aan sisältyvistä isoista investoinneista hankkeessa "Kehä I (Mt 101), pullonkaulojen poisto, Helsinki ja Espoo (1. vaihe)" kiireellisintä on puutteellisten yhteyksien, liikenneturvallisuuden, liikenteen sujuvuuden ja maankäytön kehittämisen perusteella Kivikonlaidan tasoliittymän rakentaminen Kivikontien eritasoliittymäksi. Hankkeen tiesuunnitelma valmistuu kesällä 2008. Järjestelyt tulee toteuttaa vuosina 2009 - 2010.

 

Teemahankkeessa "Joukkoliikenteen edistäminen Pääkaupunki-seudun säteittäisillä pääväylillä" kiireellisin on Hämeenlinnanväylän (Vt 3) bussikaistojen, meluesteiden ja kevyen liikenteen teiden rakentaminen välillä Kannelmäki - Kaivoksela. Rakennussuunnitelma valmistuu vuoden 2008 lopussa. Nämä järjestelyt tulee toteuttaa vuosina 2009 - 2010.

 

Vihdintien (Mt 120) ja Tuusulanväylän (Kt 45) teemahankkeeseen sisältyvät järjestelyt tulee toteuttaa vuosina 2010 - 2011.

 

Tiepiirin seuraavan TTS:n 2010 - 2013 laatimisessa tulee ottaa huomioon seuraavat kehittämistarpeet:

 

Liikenne- ja viestintäministeriön asettama työryhmä sai toukokuussa 2007 valmiiksi selvityksen ”Tie- ja raideliikenteen meluntorjunnan teemapaketti 2008 - 2012”. Teemapaketissa määritettiin pääväylien lähivuosien kiireellisimmät meluntorjuntakohteet, niiden kustannukset ja aikataulutus. Pääväylien meluntorjunnan rahoitustarve Helsingissä on suuri, joten seuraavassa tiepiirin TTS:ssa 2010 - 2013 on varauduttava tämän teemapaketin toteuttamiseen Uudenmaan tiepiirin alueella. Teemapaketin meluestehankkeista kiireellisimpiä ovat Turunväylän (Vt 1) meluesteet Munkkiniemessä ja Lahdenväylän (Vt 4) meluntorjunnan täydentäminen välillä Vantaanjoki - Jakomäki. Myös muut teemapaketin hankkeet tulee toteuttaa meluntorjuntaohjelman mukaisesti.

 

Liikenteen operatiivinen ohjaus (telematiikka) on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi liikenteen turvallisuuden ja toimivuuden edistämis-keino. Tämän hankekokonaisuuden riittävä rahoitus tulee turvata.

 

Seuraavaan toiminta- ja taloussuunnitelmaan 2010 - 2013 tulee sisällyttää myös Lahdenväylän (Vt 4) parantaminen välillä Vantaanjoki - Maaherrantie ja Koskelantien eritasoliittymän parantaminen sekä Itäväylän (Mt 170) vuoden 2002 kehittämisselvityksen lyhyen tähtäyksen toimenpiteet kuten Uussillantien alikulkukäytävä sekä Brahelinnantien liikennevalot.

 

Kehittämishankkeen ”Kehä I (Mt 101), pullonkaulojen poisto, Helsinki ja Espoo” rahoitusta tulee lisätä, jotta osahanke Kehä I:n ja Itäväylän liittymäalueen järjestelyt voidaan toteuttaa. Samoin Kehä I:n parantamistoimenpiteet välillä Vihdintie - Vallikallio (Espoo) tulee ottaa huomioon, jotta tieosasta ei muodostu uutta pullonkaulaa Kehä I:lle Vallikallio - Leppävaara -osuuden (Mestarintunnelin) valmistuttua Espoossa. Tien parantamisen yhteydessä tulee myös rakentaa puuttuvat meluesteet sekä korottaa ja kunnostaa 1980-luvulla rakennetut vanhat esteet.

 

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (31.3.2008), että suunnitelman ongelmana on edelleen tarpeiden ja rahoitusraamien välillä oleva syvä kuilu, joka lähtee koko valtakunnan tilanteesta.

 

Uudenmaan tiepiirin osuus koko maan tienpidon määrärahoista on selvästi alimitoitettu. Suomen vilkasliikenteisimmät tiet sijaitsevat pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla, jossa valtakunnan liikennesuoritteesta kertyy 20 %.

 

Valtioneuvoston liikennepoliittisessa selonteossa perustienpidon rahoitusta on lisätty mutta lisäys ei näytä kohdistuvan pääkaupunkiseudulle.

 

Yleisten töiden lautakunta on listannut lukuisia hankkeita, joiden pitäisi sisältyä seuraavaan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmaan vuosille 2009 – 2012. Helsinki on taloussuunnitelmassaan varautunut omalta osaltaan näiden ns. yhteishankkeiden rahoittamiseen.

 

Tiepiirin suunnitelmaan sisältyy tärkeänä hankkeena Kehä I, pullonkaulojen poisto, 1. vaihe vuosina 2009-12 käynnistettävänä hankkeena. Valtioneuvoston liikennepoliittisessa selonteossa Kehä I on kuitenkin listattu vasta vuoden 2011 jälkeen toteuttaviin hankkeisiin. Kehä I:n Helsingin kohteista on kiireellisin Kivikonlaidan eritasoliittymän rakentaminen. Hanke on yhteiskuntataloudellisesti erittäin kannattava, sillä sen hyöty-kustannussuhde on noin 10. Kehä I:n rahoitusvaraus on kokonaisuudessaan liian pieni, jotta myös Kehä I:n ja Itäväylän liittymäjärjestelyt voidaan sisällyttää siihen.

 

Kaupungille tärkeiden hankkeiden siirtyminen tiehallinnon suunnitelmissa jatkuvasti eteenpäin ruuhkauttaa liikennettä jo ennestään tukkoisilla väylillä sekä vaikeuttaa kaupungin katu- ja liikennerakentamisen pitkäjänteistä suunnittelua.

 

Kaupunki pitää välttämättömänä, että myös otsikon  ”sidosryhmien hankkeet yleisellä tieverkolla”  alla olevat hankkeet voidaan toteuttaa kohtuullisessa aikataulussa ja että niiden kustannusjaosta voidaan sopia Tiehallinnon ja kuntien välisen voimassa olevan kustannusjakomenettelyn mukaisest.i

 

Ryj viittaa lausuntoihin ja toteaa, että valtion rahoitus pääkaupunkiseudun hankkeisiin on edelleen riittämättömällä tasolla, eikä monia keskeisiä hankkeita, mm. meluntorjunnassa ole otettu suunnitelmaan.

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2009 – 2012 uudenmaan tiepiirille seuraavan lausunnon:

 

Uudenmaan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitetyt tienpidon keskeiset näkökohdat ja linjaukset ovat oikeansuuntaisia ottaen huomioon asetettu tienpidon rahoitustaso.

 

Ongelmana on, että tienpitoon osoitettavien varojen niukkuus ei vastaa pääkaupunkiseudun tienpidon tarpeita. Uudenmaan tiepiirin osuus koko maan tienpidon määrärahoista on selvästi alimitoitettu. Suomen vilkasliikenteisimmät tiet sijaitsevat pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla, jossa valtakunnan liikennesuoritteesta kertyy 20 %.

 

Jos pääkaupunkiseudun tieverkon rahoitusta sekä ylläpidon että investointien osalta ei nosteta liikennemäärien ja sen kasvun edellyttämälle tasolle, tulee jo nyt suuri kunnossapitovelka kasvamaan nykyisestä kestämättömälle tasolle. Myöskään melutason yleisiä ohjearvoja koskevan valtioneuvoston päätöksen (993/92) mukaista melutasoa ei saavuteta nykyisellä investointitasolla, vaan melulle altistuvien asukkaiden määrä kasvaa, kun melulle altistuvilla alueilla asutus tiivistyy ja asukasmäärät suurenevat.

 

Pääkaupunkiseudun väestö- ja työpaikkamäärän kasvun seurauksena liikenne kasvaa alueella paljon enemmän kuin muualla Suomessa. Helsingissä on maan vilkasliikenteisimmät tiet, joten panostuksen lisääminen Helsingin alueen maanteiden parantamiseen olisi välttämätöntä. Pääkaupunkiseudun osuutta koko maan tieverkon rahoituksesta tulee lisätä, jotta seudun hankkeita voidaan ottaa lisää tuleviin toiminta- ja taloussuunnitelmiin. Joukkoliikenteen ja liikenneympäristön parantamisen resursseja tulee lisätä nykyisestä tasosta.

 

Suurin osa suunnitelmaan sisältyvistä hankkeista Helsingissä on Tiehallinnon ja kaupungin yhteishankkeita. Kaupunki pitää välttämättömänä, että otsikon ”sidosryhmien hankkeet yleisellä tieverkolla” alla olevat hankkeet voidaan toteuttaa kohtuullisessa aikataulussa ja että niiden kustannusjaosta voidaan sopia Tiehallinnon ja kuntien välisen voimassa olevan kustannusjakomenettelyn mukaisesti. Kaupunki varautuu osaltaan talousarviossaan näihin yhteishankkeisiin sovittavan kustannusjaon mukaisesti.

 

Toiminta- ja taloussuunnitelmaan sisältyvistä isoista investoinneista hankkeessa "Kehä I (Mt 101), pullonkaulojen poisto, Helsinki ja Espoo (1. vaihe)" kiireellisintä on puutteellisten yhteyksien, liikenneturvallisuuden, liikenteen sujuvuuden ja maankäytön kehittämisen perusteella Kivikonlaidan tasoliittymän rakentaminen Kivikontien eritasoliittymäksi. Hankkeen tiesuunnitelma valmistuu kesällä 2008. Järjestelyt tulee toteuttaa vuosina 2009 - 2010.

 

Kehittämishankkeen ”Kehä I (Mt 101), pullonkaulojen poisto, Helsinki ja Espoo” rahoitusta tulee lisätä, jotta osahanke Kehä I:n ja Itäväylän liittymäalueen järjestelyt voidaan toteuttaa. Samoin Kehä I:n parantamistoimenpiteet välillä Vihdintie - Vallikallio (Espoo) tulee ottaa huomioon, jotta tieosasta ei muodostu uutta pullonkaulaa Kehä I:lle Vallikallio - Leppävaara -osuuden (Mestarintunnelin) valmistuttua Espoossa. Tien parantamisen yhteydessä tulee myös rakentaa puuttuvat meluesteet sekä korottaa ja kunnostaa 1980-luvulla rakennetut vanhat esteet.

 

Teemahankkeessa "Joukkoliikenteen edistäminen Pääkaupunki-seudun säteittäisillä pääväylillä" kiireellisin on Hämeenlinnanväylän (Vt 3) bussikaistojen, meluesteiden ja kevyen liikenteen teiden rakentaminen välillä Kannelmäki - Kaivoksela. Rakennussuunnitelma valmistuu vuoden 2008 lopussa. Nämä järjestelyt tulee toteuttaa vuosina 2009 - 2010.

 

Vihdintien (Mt 120) ja Tuusulanväylän (Kt 45) teemahankkeeseen sisältyvät järjestelyt tulee toteuttaa vuosina 2010 - 2011.

 

Tiepiirin seuraavan toiminta- ja taloussuunnitelman 2010 - 2013 laatimisessa tulee ottaa huomioon seuraavat kehittämistarpeet:

 

Liikenne- ja viestintäministeriön asettama työryhmä sai toukokuussa 2007 valmiiksi selvityksen ”Tie- ja raideliikenteen meluntorjunnan teemapaketti 2008 - 2012”. Teemapaketissa määritettiin pääväylien lähivuosien kiireellisimmät meluntorjuntakohteet, niiden kustannukset ja aikataulutus. Pääväylien meluntorjunnan rahoitustarve Helsingissä on suuri, joten seuraavassa tiepiirin suunnitelmassa 2010 - 2013 on varauduttava tämän teemapaketin toteuttamiseen Uudenmaan tiepiirin alueella. Teemapaketin meluestehankkeista kiireellisimpiä ovat Turunväylän (Vt 1) meluesteet Munkkiniemessä ja Lahdenväylän (Vt 4) meluntorjunnan täydentäminen välillä Vantaanjoki - Jakomäki. Myös muut teemapaketin hankkeet tulee toteuttaa meluntorjuntaohjelman mukaisesti.

 

Liikenteen operatiivinen ohjaus (telematiikka) on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi liikenteen turvallisuuden ja toimivuuden edistämiskeino. Tämän hankekokonaisuuden riittävä rahoitus tulee turvata. Suunnitelmassa esitetty rahoitus 1,00 milj. euroa on aivan liian pieni.

 

Seuraavaan toiminta- ja taloussuunnitelmaan 2010 - 2013 tulee sisällyttää Lahdenväylän (Vt 4) parantaminen välillä Vantaanjoki - Maaherrantie ja Koskelantien eritasoliittymän parantaminen sekä Itäväylän (Mt 170) vuoden 2002 kehittämisselvityksen lyhyen tähtäyksen toimenpiteet kuten Uussillantien alikulkukäytävä sekä Brahelinnantien liikennevalot.

 

Kirje Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirille ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

 

 

LIITE

Uudenmaan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelma 2009 - 2012

 

 

 

 

4

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE VESILIIKENNEASIASSA

 

Khs 2008-878

 

Uudenmaan ympäristökeskus on varannut mm. Helsingin kaupungille tilaisuuden lausunnon antamiseen hakemuksesta, joka koskee polttomoottorikäyttöisen vesiliikenteen rajoittamista Espoon Bodominjärvellä ja Matalajärvellä. Mahdollinen lausunto tulee toimittaa 5.5.2008 mennessä.

 

Bodom-järven kalastusyhdistys ry. on hakenut Uudenmaan ympäristökeskukselle tehdyllä hakemuksella käyttökieltoa polttomoottorikäyttöisille vesikulkuneuvoille Espoon Bodominjärvellä ja Matalajärvellä. Polttomoottorikäyttöisten vesikulkuneuvojen käyttö kiellettäisiin toistaiseksi lukuun ottamatta järvien hoitoon ja kunnostukseen liittyviä tehtäviä, jos näitä toimia ei voi kohtuudella ilman moottorivenettä suorittaa.

 

./.                   Hakemus liitteineen on tämän asian liitteenä.

 

Ympäristölautakunta päätti (22.4.2008) antaa seuraavan lausunnon:

 

Ympäristölautakunta puoltaa hakemusta.

 

Käytettävissä olevien tietojen mukaan Matalajärvi on paitsi luontodirektiivin mukainen Natura-alue myös linnustoltaan arvokas. Bodominjärvellä pesii silmälläpidettävä kalasääski. Asukkaat ovat välttäneet moottoriveneiden käyttöä, mutta ulkopuolisten moottoriveneilystä on aiheutunut jonkin verran häiriötä ja Oittaan ulkoilualueen laajan virkistyskäytön kannalta moottorivenekielto on suotava. Bodominjärven koko tai elinkeinotoiminta ei vaadi moottoriveneen käyttöä. Suojelualueen ja vesistön hoitotoimille turvataan hakemuksen mukaisessa päätöksessä mahdollisuus käyttää moottorivenettä.

 

Talous- ja suunnittelukeskus ilmoitti (7.4.2008), ettei sillä ole lausuttavaa asiassa.

 

Liikuntavirasto ilmoitti (22.4.2008), ettei sillä ole lausuttavaa asiassa.

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee lähettää Uudenmaan ympäristökeskukselle otsikkoasiassa seuraavan lausunnon:

 

Kaupunginhallitus puoltaa Bodom-järven kalastusyhdistys ry:n hakemusta polttomoottorikäyttöisten vesikulkuneuvojen käyttökiellon hyväksymiseksi Espoon Bodominjärvellä ja Matalajärvellä.

 

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

 

LIITE

Hakemus moottorivenekiellon hakemisesta Bodominjärvelle ja Matalajärvelle

 

 

 

 

1

AB DET FINLANDSSVENSKA KOMPETENSCENTRET INOM DET SOCIALA OMRÅDETS BOLAGSSTÄMMA OCH UTNÄMNANDE AV FÖRETRÄDARE I BOLAGETS STYRELSE FÖR ÅREN 2008 - 2009

AB DET FINLANDSSVENSKA KOMPETENSCENTRET INOM DET SOCIALA OMRÅDET -NIMISEN OSAKEYHTIÖN YHTIÖKOKOUS SEKÄ EDUSTAJAN NIMEÄMINEN YHTIÖN HALLITUKSEEN VUOSIKSI 2008 - 2009

 

Stn/Khs 2008-1060

 

Ab Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området meddelar (18.4.2008) att bolagets ordinarie bolagsstämma hålls 16.5.2008 kl. 13.00 i Arcadas lilla auditorium. Vid bolagsstämman behandlas i bolagsordningen nämnda ärenden, bl.a. bokslutet, och väljs medlemmar i styrelsen.

 

Stj konstaterar att det i bolagsordningen för Ab Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området är angivet att bolaget har en styrelse, som består av 9–15 medlemmar, och att varje medlem har en personlig suppleant. Helsingfors stad tillsätter en styrelsemedlem samt dennes suppleant.

 

Staden har företrätts i bolagets styrelse av chefen för svensk socialservice Ulla Liljelund med ledande socialarbetare Anne Pontán som personlig suppleant. Socialverket föreslår att de ska bli omvalda.

 

Ab Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området ilmoittaa (18.4.2008) , että yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään 16.5.2008 klo 13.00 Arcadan pienessä auditoriossa. Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen mukaiset asiat, mm. tilinpäätös ja valitaan hallituksen jäsenet.

 

Stj toteaa, että Ab Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området ‑nimisen yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallitukseen kuuluu 9-15 varsinaista jäsentä, joilla kaikilla on henkilökohtainen varajäsen. Helsingin kaupunki nimeää yhden hallituksen jäsenen ja hänen varajäsenensä.

 

Kaupungin edustajana yhtiön hallituksessa on toiminut ruotsinkielisten sosiaalipalvelujen päällikkö Ulla Liljelund ja hänen henkilökohtaisena varajäsenenään johtava sosiaalityöntekijä Anne Pontán. Sosiaalivirasto esittää heidän valitsemistaan uudelleen.

 

STJ                                    Stadsstyrelsen torde besluta

 

utse socialverkets chef för svensk socialservice Ulla Liljelund med ledande socialarbetare Anne Pontán som suppleant att företräda staden vid Ab Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala områdets ordinarie bolagsstämma 16.5.2008 kl. 13.00

 

utnämna socialverkets chef för svensk socialservice Ulla Liljelund till ordinarie medlem i bolagets styrelse och ledande socialarbetare Anne Pontán till personlig suppleant för henne för den tvåårsperiod som börjar vid 2008 års ordinarie bolagsstämma.

 

Protokollsutdrag till Ab Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området, socialverket, de utsedda personerna och förvaltningscentralen.

 

STJ                                    Kaupunginhallitus päättänee

 

määrätä sosiaaliviraston ruotsinkielisten sosiaalipalvelujen päällikön Ulla Liljelundin ja hänen varalleen johtavan sosiaalityöntekijän Anne Pontánin edustamaan kaupunkia Ab Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området ‑nimisen yhtiön 16.5.2008 klo 13.00 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa sekä

 

nimetä yhtiön hallitukseen varsinaiseksi jäseneksi sosiaaliviraston ruotsinkielisten sosiaalipalvelujen päällikön Ulla Liljelundin ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen johtava sosiaalityöntekijä Anne Pontánin vuoden 2008 varsinaisesta yhtiökokouksesta alkavaksi kaksivuotiskaudeksi.

 

Pöytäkirjanote Ab Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området ‑nimiselle yhtiölle, sosiaalivirastolle, nimetyille henkilöille sekä hallintokeskukselle.

 

Tilläggsuppgifter:
Hari Olli, stadssekreterare, telefon 310 36048

 

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

 

 

 

 

 

1

JÄSENTEN NIMEÄMINEN HELSINGIN TENNISSTADION OY:N HALLITUKSEEN

 

Khs 2008-1044

 

Helsingin Tennisstadion Oy pyytää (15.4.2008) kaupunkia nimeämään edustajansa yhtiön hallitukseen seuraavaksi 2-vuotiskaudeksi, joka alkaa 9.5.2008 pidettävästä varsinaisesta yhtiökokouksesta.

 

Kaupungin vuonna 2006 nimeäminä edustajina ovat olleet varsinaisina jäseninä kiinteistöpäällikkö Pekka Hapuoja ja atk-suunnittelija Jouko Malinen sekä heidän henkilökohtaisina varajäseninään lainapäällikkö Eija Venetkoski ja toimitusjohtaja Rauno Pajunen.

 

Sj toteaa, että Kvsto on myöntänyt Helsingin Tennisstadion Oy:lle lainan urheilu- ja ulkoilurahaston varoista Talin tenniskeskuksen yhteyteen rakennettavien ulkokenttien rahoittamista varten. Kaupungin myöntämän lainan yhtenä ehtona oli, että kaupungille varataan oikeus nimetä kaksi Helsingin Tennisstadion Oy:n hallituksen jäsenistä. Yhtiön yhtiöjärjestyksen 7 §:ssä säädetään vastaavasti, ettei Helsingin kaupunki nimeää kaksi hallituksen jäsentä ja heille varajäsenet. Yhtiöllä ei ole enää sellaista lainaa kaupungilta, johon kaupungin nimeämisehto sisältyisi. Kaupunki ei myöskään omista ko. yhtiön osakkeita. Tämän vuoksi olisi tarkoituksenmukaista muuttaa yhtiön sääntöjä niin, että kaupunki ei enää jatkossa nimeäisi hallitukseen jäseniä. Muutakaan perustetta sille, että kaupunki nimeäisi jäseniä yhtiön hallitukseen, ei ole.

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee nimetä kaupungin edustajiksi Helsingin Tennisstadion Oy:n hallitukseen 2-vuotiskaudeksi, joka alkaa 9.5.2008 pidettävästä varsinaisesta yhtiökokouksesta,

 

kiinteistöpäällikkö Pekka Hapuojan kiinteistövirastosta ja

 

-

 

sekä heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen

 

lainapäällikkö Eija Venetkosken talous- ja suunnittelukeskuksesta ja

 

-

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin nimeämiä hallituksen jäseniä toimimaan yhtiön yhtiöjärjestyksen muuttamiseksi niin, että Helsingin kaupunki ei enää jatkossa nimeä edustajiaan yhtiön hallitukseen.

 

Pöytäkirjanote Helsingin Tennisstadion Oy:lle, kaupungin edustajiksi nimetyille, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä tarkastusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

 

 

 

 

 

2

SUOSTUMUKSEN ANTAMINEN HELSINGIN LIIKUNTAHALLIT OY:N HALLITUKSEN JÄSENTEN JA TILINTARKASTAJAN NIMEÄMISELLE

 

Khs 2008-1114

 

Jääkenttäsäätiö ilmoittaa (23.4.2008), että sen tytäryhtiön Helsingin Liikuntahallit Oy:n yhtiökokous pidetään 2.6 2008. Jääkenttäsäätiön tarkoituksena on nimetä yhtiön hallitukseen Sallamaari Muhonen sekä jäsenet Juha Hakola, Kauko-Aatos Leväaho ja Tarja Loikkanen-Jormakka. Säätiön tarkoituksena on myös, että tilintarkastajana vuonna 2006 toiminut KPMG Oy (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg) jatkaa tilintarkastajana.

 

Sj toteaa, että Helsingin Liikuntahallit Oy:n hallitukseen kuuluu 4 varsinaista jäsentä. Yhtiössä on yksi varsinainen ja yksi varatilintarkastaja. Tilintarkastajiksi ja varatilintarkastajiksi voidaan valita vain Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja. Mikäli tilintarkastajaksi valitaan KHT-yhteisö, ei varatilintarkastajaa valita. Khs valitsi 2.4.2007 nyt ehdolla olevan KPMG Oy:n toimimaan Jääkenttäsäätiön tilintarkastajana.

 

Sj toteaa edelleen, että konserniohjauksen periaatteiden mukaan kaupungin määräysvallassa olevan säätiön on haettava Khn suostumus edustajiensa nimeämiselle tytäryhtiönsä hallitukseen ja tilintarkastajan valinnalle.

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa Jääkenttäsäätiön Helsingin Liikuntahallit Oy:n yhtiökokouksessa kesäkuussa 2008

 

-                                       nimeämään yhtiön hallituksen jäseniksi Sallamaari Muhosen, Juha Hakolan, Kauko-Aatos Leväahon ja Tarja Loikkanen-Jormakan

-                                       ehdottamaan yhtiön tilintarkastajaksi valittavaksi KPMG Oy Ab:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg).

 

Pöytäkirjanote Jääkenttäsäätiölle, mainituille henkilöille ja tilintarkastusyhteisölle sekä tarkastusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

 

 

 

 

 

3

SUOSTUMUKSEN ANTAMINEN HELSINGIN ICE SPORT CENTER OY:N HALLITUKSEN JÄSENTEN JA TILINTARKASTAJAN NIMEÄMISELLE

 

Khs 2008-1114

 

Jääkenttäsäätiö ilmoittaa (23.4.2008), että sen tytäryhtiön Helsingin Ice Sport Center Oy:n varsinainen yhtiökokous pidetään 2.6.2008. Jääkenttäsäätiön tarkoituksena on nimetä yhtiön hallitukseen Sallamaari Muhonen, Juha Hakola, Kauko-Aatos Leväaho ja Tarja Loikkanen-Jormakka. Säätiön tarkoituksen on myös, että tilintarkastajana vuonna 2007 toiminut KPMG Oy (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg) jatkaa tilintarkastajana.

 

Sj toteaa, että konserniohjauksen periaatteiden mukaan kaupungin määräysvallassa olevan Jääkenttäsäätiön on haettava Khn suostumus edustajiensa nimeämiselle tytäryhtiönsä hallitukseen ja tilintarkastajien valinnalle.

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa Jääkenttäsäätiön Helsingin Ice Sport Center Oy:n yhtiökokouksessa kesäkuussa 2008

 

-                                       nimeämään Helsingin Ice Sport Center Oy:n hallitukseen Sallamaari Muhosen, Juha Hakolan, Kauko-Aatos Leväahon ja Tarja Loikkanen-Jormakan

-                                       ehdottamaan yhtiön tilintarkastajaksi valittavaksi KPMG Oy Ab (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg).

 

Pöytäkirjanote Jääkenttäsäätiölle, tilintarkastusyhteisölle, tarkastusvirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

 

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

 

 

 

 

 

4

EUROOPAN KUNTIEN JA ALUEIDEN LIITON, CEMR:N, EUROOPPALAINEN PERUSASIAKIRJA NAISTEN JA MIESTEN VÄLISESTÄ TASA-ARVOSTA PAIKALLISHALLINNOSSA

 

Khs 2008-101

 

Sj toteaa, että valtuutettu Outi Ojala ym. ovat tehneet 16.1.2008 valtuustoaloitteen, jossa ehdotetaan, että myös Helsinki allekirjoittaa Euroopan kuntien ja alueiden liiton, CEMR:n, Eurooppalaisen peruskirjan naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta paikallishallinnossa.

 

Hallintokeskus on pyytänyt henkilöstökeskusta ja tasa-arvotoimikuntaa antamaan aloitteesta kaupunginhallitukselle kirjalliset lausunnot.

 

Henkilöstökeskus on todennut lausunnossaan mm. seuraavaa:

 

./.                   ”Peruskirjan tavoitteena on saada lainsäädännössä ja eri julistuksissa esitetyt naisten ja miesten tasa-arvon periaatteet käytäntöön. Suomen kuntaliiton hallitus hyväksyi peruskirjan syyskuussa 2006 ja suositti kunnille ja maakuntien liitoille sen hyväksymistä. Euroopassa sen on jo hyväksynyt 500 paikallis- ja aluehallintoa. Suomessa sen hyväksyi ensimmäisenä kuntana Turun kaupunki sekä sittemmin Kuopion ja Vantaan kaupungit.

 

Paikallishallinnon tasa-arvon peruskirjassa määritellään ne demokraattisen ja tasa-painoisen edustuksen ja osallistumisen, palvelujen tarjonnan, väkivallan ehkäisyn, taloudellisen toiminnan ja kestävän yhdyskuntakehityksen pääperiaatteet, joita toteuttamalla kunnat ja alueet voivat vahvistaa miesten ja naisten välistä tasa-arvoa. Periaatteisiin sisältyy sukupuolirooleihin liittyvien stereotypioiden tunnistaminen ja poistaminen.

 

Kaupunginvaltuuston 11.10.2006 hyväksymä tasa-arvosuunnitelma jakautuu toiminnalliseen ja henkilöstöpoliittiseen tasa-arvosuunnitelmaan. Toiminnallisessa tasa-arvosuunnitelmassa käsitellään tasa-arvon toteutumista kaupungin kuntalaisille järjestämissä palveluissa ja henkilöstöpoliittisessa tasa-arvosuunnitelmassa työnantajan toimintaa tasa-arvon edistämiseksi.

 

Tavoitteena on vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Erityisenä tavoitteena on muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät tasa-arvon toteutumista. Tasa-arvon edistäminen otetaan huomioon edellä tarkoitetulla tavalla kaupungin tarjoamien palvelujen saatavuudessa ja tarjonnassa. Lähtökohtana on valtavirtaistaminen, jolla tarkoitetaan tasa-arvon edistämisen kuulumista jokaisen työyhteisön normaaliin toimintaan.

 

Toimintojen kehittämisessä ja päätöksenteossa arvioidaan ennakolta niiden vaikutus erikseen naisiin ja miehiin. Sukupuolivaikutusten arvioinnilla pyritään siihen, että sukupuolineutraaleilta vaikuttavat ratkaisut eivät todellisuudessa kohtelisi naisia ja miehiä eriarvoisesti. Sukupuolivaikutusten arviointi on liitetty osaksi kaupungin talousarviovalmistelua. Tasa-arvon toteutumisesta ja toimenpiteistä tasa-arvon toteuttamiseksi raportoidaan vuosittain toimintakertomuksissa.

 

Henkilöstökeskuksen mielestä Helsingin kaupungin tasa-arvotyö täyttää peruskirjan velvoitteet, myös peruskirjassa erikseen kuvatun palveluntarjoajaroolin ja nais-mies-näkökulmaa laajemman tarkastelun osalta. Peruskirjan periaatteita vastaavat säännökset sisältyvät jo Suomen lainsäädäntöön kuten tasa-arvolakiin, yhdenvertaisuuslakiin sekä perhepolitiikkaa, sosiaalipalveluja ja opetustointa koskeviin lakeihin.

 

Henkilöstökeskuksen mielestä peruskirjaan sisältyvä tasa-arvon tarkastelu eri näkökulmista antaa kuitenkin erillisiä lainsäännöksiä paremman pohjan tasa-arvon edistämisen kokonaisuuden hahmottamisessa, seurannassa ja arvioinnissa, hyvän hallinnon edistämisessä sekä tasa-arvon edistämisen tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittelyssä.

 

Henkilöstökeskus pitää peruskirjan hyväksymistä myös kaupungin yleisen imagon ja työnantajakuvan kannalta hyödyllisenä. Allekirjoittamisella osoitetaan halua tukea yleiseurooppalaista kehitystä.”

 

Tasa-arvotoimikunta on todennut lausunnossaan suurimmalta osin samat asiat kuin henkilöstökeskuskin, korostaen kuitenkin henkilöstökeskuksen lausunnosta jossain määrin poiketen seuraavia näkökohtia:

 

” - - -

 

Peruskirjan periaatteita vastaavat säännökset sisältyvät suurimmalta osin jo Suomen lainsäädäntöön kuten tasa-arvolakiin, yhdenvertaisuuslakiin sekä perhepolitiikkaa, sosiaalipalveluja ja opetustointa koskeviin lakeihin.

 

Peruskirjaan sisältyvä tasa-arvon tarkastelu eri näkökulmista antaa kuitenkin erillisiä lainsäännöksiä paremman pohjan tasa-arvon edistämisen kokonaisuuden hahmottamisessa, seurannassa ja arvioinnissa, hyvän hallinnon edistämisessä sekä tasa-arvon edistämisen tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittelyssä.

- - -

Tasa-arvotoimikunnan mielestä Helsingin kaupungin tasa-arvotyö täyttää suurimmalta osin peruskirjan velvoitteet, myös peruskirjassa erikseen kuvatun palveluntarjoajaroolin osalta ja sukupuolinäkökulmaa laajemman tarkastelun suhteen.

 

Peruskirjassa otetaan kantaa myös Helsingin kaupungin tasa-arvotoimikunnan toimeksiantoon sisältymättömiin, muuhun kuin sukupuolen perusteella tapahtuvaan syrjintään liittyviin asioihin, jotka liittyvät lähinnä yhdenvertaisuuslain piiriin.

 

Peruskirjan allekirjoittamisella Helsingin kaupunki on osana ja tukemassa yleiseurooppalaista tasa-arvokehitystä.

 

Tasa-arvotoimikunta suosittelee peruskirjan allekirjoittamista.”

 

Molemmissa lausunnoissa ollaan peruskirjan hyväksymisen kannalla.

 

Sj esittää edellä lausuttuun viitaten, että kaupunginhallitus hyväksyisi Euroopan kuntien ja alueiden liiton, CEMR:n, Eurooppalaisen peruskirjan naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta paikallishallinnossa.

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Euroopan kuntien ja alueiden liiton, CEMR:n, Eurooppalaisen peruskirjan naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta paikallishallinnossa.

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee valtuuttaa sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan ja henkilöstöjohtajan allekirjoittamaan peruskirjan kaupungin puolesta.

                     


Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä henkilöstökeskukselle ja tasa-arvotoimikunnalle.

 

Lisätiedot:
Salonen Paavo, erityissuunnittelija, puhelin 169 3701

 

 

LIITE

Eurooppalainen peruskirja naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta paikallishallinnosta

 

 

 

 

5

TERVEYSKESKUKSEN SAIRAALALÄÄKÄREIDEN KLIINISTÄ LISÄTYÖTÄ KOSKEVA PAIKALLINEN SOPIMUS 1.5.2008 ALKAEN

 

Khs 2008-1123

 

Sj toteaa, että kliinisellä lisätyöllä tarkoitetaan sairaalalääkärien työajan ulkopuolella tekemää lisätyötä, jollaisia voivat olla esimerkiksi eräät polikliinisesti tehtävät toimenpiteet ja tutkimukset. Lisätyön teettämisen tarkoitus on mahdollistaa palvelujen tuottaminen silloin, kun virkoja ja sijaisuuksia ei ole saatu täytetyksi. Lisätyön teettämistä ja korvaamista on pidettävä tarkoituksenmukaisena ja kustannustehokkaampana vaihtoehtona kuin näiden palvelujen ostamista kaupungin ulkopuolelta. Voimassa olevan kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen mukaan lisätyön korvauksista sovitaan paikallisesti. 

 

Henkilöstökeskuksen ja JUKO ry:n välillä saavutetun neuvottelutuloksen mukaan kliinisen lisätyön palkkioita voitaisiin maksaa pitkäaikaissairaalan vuodeosastoilla sekä akuuttisairaalan ja psykiatriaosaston avohoidon poliklinikoilla. Osastopäällikkö päättäisi lisätyön teettämisestä kussakin tapauksessa erikseen tulosyksikön ylilääkärin perustellun esityksen pohjalta. Sopimus koskisi erikseen mainittuja toimenpiteitä ja palkkiot määräytyisivät toimenpiteiden vaatiman ajan mukaan. Terveyskeskus seuraisi maksettavien palkkioiden määrää ja järjestelmän toimivuutta henkilöstökeskuksen kanssa. Sopimus olisi voimassa toistaiseksi kuitenkin niin, että maksettava palkkio olisi tässä sovitun suuruinen vuoden 2009 loppuun asti.

 

./.                   Neuvottelutulos paikalliseksi sopimukseksi on esityslistan tämän asian liitteenä.

 

Sj katsoo, että terveyskeskuksen sairaalalääkäreiden kliinistä lisätyötä koskeva paikallinen sopimus tulisi hyväksyä sellaisenaan.

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee omalta osaltaan hyväksyä saavutetun neuvottelutuloksen mukaisen paikallisen sopimuksen ja valtuuttaa henkilöstökeskuksen kaupungin puolesta allekirjoittamaan sen.

 

Pöytäkirjanote liitteineen henkilöstökeskukselle, terveyskeskukselle sekä ao. henkilöstöjärjestölle.

 

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959
Pohjaniemi Marju, palvelussuhdepäällikkö, puhelin 310 37965

 

 

LIITTEET

Liite 1

Neuvottelupöytäkirja 13.3.2008

 

Liite 2

Neuvottelupöytäkirja ehdotus paikalliseksi sopimukseksi

 

 

 

 

6

TERVEYSKESKUKSEN HAMMASLÄÄKÄRIEN JONONPURKUTYÖTÄ KOSKEVA PAIKALLINEN SOPIMUS

 

Khs 2008-1127

 

Sj toteaa, että kaikilla helsinkiläisillä on halutessaan mahdollisuus käyttää terveyskeskuksen hammashoitopalveluita, ja lisäksi ensiapuhoitoa annetaan kaikille hoidon tarpeessa oleville potilaille asuinkunnasta riippumatta.

 

Ns. hoitotakuulainsäädäntö määrittää tarkat ajat kiireettömään hoitoon pääsylle. Etelä-Suomen lääninhallitus lähetti syksyllä 2007 valvontakirjeen, jonka mukaan: ”Helsingin kaupungin tulee järjestää suun terveydenhuoltonsa kaikilta osin voimassa olevan hoitotakuulainsäädännön mukaisesti. Muutoin lääninhallitus harkitsee, onko Helsingin kaupunki velvoitettava huolehtimaan näistä velvoitteistaan sakon uhalla.”

 

Ensiapuluontoinen hammashoito pystytään nykyisin järjestämään pääosin hoitotakuulainsäädännön mukaisesti eli yhteydenottopäivänä, kuitenkin viimeistään seuraavan päivän kuluessa myös viikonloppuisin ja pyhäpäivinä. Myös kiireettömän hammashoidon hoitojono saatiin vuoden 2007 lopulla lainmukaiseksi, mutta edelleen kiireettömään hoitoon pääsyä on vaikea taata nykyisen henkilökunnan normaalin työajan puitteissa tehtävällä työllä.

 

Tämän vuoden tammi-maaliskuun aikana tutkimukseen on ilmoittautunut yli 8 000 potilasta ja hoitojonossa on lisäksi yli 3 000 hoidon tarpeessa olevaa, tutkittua potilasta. Tällä hetkellä kukaan heistä ei kuitenkaan ole jonottanut yli kuutta kuukautta ilman, että hänelle olisi tarjottu hoitoa palvelusetelillä.

 

Hammaslääkäreiden saatavuudessa on jatkuvia vaikeuksia. Hammashuolto-osasto on kolmen viime vuoden aikana saanut 21 uutta terveyskeskushammaslääkärin vakanssia, joita on tällä hetkellä yhteensä 179.Toteutuneet henkilötyövuodet eivät kuitenkaan ole tosiasiallisesti lisääntyneet: toteutuneet työvuodet vuonna 2004 olivat 137,1; vuonna 2006 137,2 ja vuonna 2007 131,2. Tämä johtuu valtakunnallisesta hammaslääkärivajeesta sekä lisääntyneestä osa-aikatyöstä.

 

Jotta hammashuollon jonotilanne pysyisi lainmukaisena ja kaupunki välttyisi sakkomaksuilta, tarvitaan henkilökunnan lisätyötä normaalin virka- ja työehtosopimusten mukaisen työajan lisäksi. Lisätyön tekeminen edellyttää, että siitä maksetaan henkilökunnalle erillispalkkioita, joista voidaan sopia paikallisesti. Hammashuollossa jononpurkutyöstä tulee sopia erikseen sekä hammaslääkärien että hoitohenkilöstön kanssa.

 

Jononpurkutyön kustannukset vaihtelevat kulloinkin hoidettavien potilaiden mukaan. Terveyskeskuksen laskelmien mukaan oman henkilökunnan lisätyönä tehtävä jononpurkutyö on kaupungille kuitenkin keskimäärin edullisempaa kuin yksityiseltä sektorilta ostettava palvelu.

 

Sj toteaa, että henkilöstökeskus on neuvotellut hammashuollon henkilöstöryhmiä koskevien paikallisten sopimusten solmimisesta eri henkilöstöjärjestöjen kanssa.

 

Henkilöstökeskuksen ja JUKO ry:n välillä saavutetun neuvottelutuloksen mukaan terveyskeskuksen hammaslääkäreille voitaisiin maksaa kliinisen lisätyöajan tunneilta yksinkertaisen tuntipalkan lisäksi kliinisen lisätyöajan toimenpidepalkkiot ja potilaskohtaiset kliinisen lisätyöajan käyntipalkkiot kaksinkertaisina.  Johtajahammaslääkäri päättäisi mahdollisuuden käyttämisestä kulloisenkin tosiasiallisen tarpeen perusteella. Sopimus olisi voimassa 1.5.2008 – 31.1.2010.

 

./.                   Neuvottelutulos paikalliseksi sopimukseksi on tämän esityslistan liitteenä.

 

Sj katsoo, että hammaslääkärien jononpurkutyötä koskeva paikallinen sopimus tulisi hyväksyä sellaisenaan.

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee omalta osaltaan hyväksyä saavutetun neuvottelutuloksen mukaisen paikallisen sopimuksen hammaslääkärien jononpurkutyöstä maksettavista korvauksista sekä valtuuttaa henkilöstökeskuksen kaupungin puolesta allekirjoittamaan sen.

 

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle, terveyskeskukselle sekä ao. henkilöstöjärjestölle.

 

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959
Pohjaniemi Marju, palvelussuhdepäällikkö, puhelin 310 37965

 

 

LIITTEET

Liite 1

Neuvottelupöytäkirja 2.4.2008

 

Liite 2

Neuvottelupöytäkirja ehdotus paikalliseksi sopimukseksi

 

 

 

 

7

NS. TUPLAVUOROKORVAUSMENETTELYN JATKAMINEN SOSIAALIVIRASTOSSA JA TERVEYSKESKUKSISSA 1.5.2008 - 31.1.2010

 

Khs 2008-1128

 

Sj toteaa, että ns. tuplavuorolla tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö jää työnantajan pyynnöstä välittömästi oman työvuoronsa jälkeen toiseen työvuoroon sen takia, ettei seuraavaan työvuoroon ole yrityksistä huolimatta saatu välttämätöntä henkilökuntaa.

 

Sijaisuustilanteet pyritään ensisijaisesti hoitamaan työjärjestelyillä talousarvion noudattamisohjeiden mukaisesti. Jos sijaisten käyttö on välttämätöntä, kuhunkin työvuoroon pyritään saamaan tarvittava henkilöstö joko mahdollista varahenkilöstöä käyttäen tai Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n kautta. Ellei välttämätöntä henkilöstöä saada näilläkään tavoilla, omaa henkilöstöä voidaan pyytää tekemään puuttuva työvuoro ns. tuplavuorona.

 

Ns. tuplavuorokorvauksen maksamista on kokeiltu Helsingissä vuonna 2006 ja 2007 kaupunginhallituksen päätöksillä. Henkilöstökeskuksen ja pääsopijajärjestöjen paikallisyhdistysten ja vastaavien välillä käytiin näinä vuosina neuvotteluja, joiden tavoitteena oli tehdä paikallinen sopimus tuplavuorokorvauksen kokeilemisesta. Sopimukseen ei kuitenkaan päästy kumpanakaan vuotena.

 

Tuplavuorokorvauksen maksamista on kokeiltu molempina vuosina erikseen sovituissa terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston yksiköissä.  Tuplavuorokorvausta on voitu maksaa yksiköissä, joiden toimintojen ylläpitäminen sijaispulasta huolimatta on erityisen tärkeää HUS:n ylikäyttömaksujen välttämiseksi.

 

Vuonna 2007 tuplavuorokorvaus oli käytössä 1.3. – 30.9. Sinä aikana 1 819 henkilöä sai tuplavuorokorvausta yhteensä 3 384 kertaa ja korvauksia maksettiin yhteensä 159 095 euroa. Vuonna 2006 terveyskeskuksessa ja sosiaalivirastossa arvioitiin menettelyn vaikutuksia kyselyillä. Valtaosa vastaajista piti kokemuksia hyvinä ja katsoi kokeilun helpottaneen sijaisten saamista ja siten esimiestyötä. Useissa vastauksissa katsottiin, että kokeilu vaikutti työilmapiiriin positiivisesti, koska pitkiin työvuoroihin ei tarvinnut suostua vastentahtoisesti. Lyhyen kokeiluajan takia ei kuitenkaan voitu tehdä perusteltuja johtopäätöksiä kokeilun vaikutuksista henkilökunnan jaksamiseen ja esimerkiksi sairastavuuteen.

 

SJ toteaa, että sijaisten saatavuus terveyskeskuksessa ja sosiaalivirastossa on vaikeutunut edelleen. Myöskään lyhytaikaisiin sijaisuuksiin ei saada riittävästi työvoimaa Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n kautta.

 

Hoitohenkilökuntaa tilattiin vuonna. 2007 Seuresta yli 75 000 työvuoroon, joista runsaaseen 85 prosenttiin saatiin sijainen (yli 64 %). Täyttöprosentti vaihtelee osastoittain.  Tammi – helmikuussa 2008 kumulatiivinen täyttöprosentti oli 83,54 % (akuuttiosasto 84,98 %, pitkäaikaissairaala 85,98 %, psykiatria 91,91 %, kotihoito 74,64 %).

 

Sijaisuuksista 10 -15 prosenttia joudutaan hoitamaan osastojen omin järjestelyin, kotihoidossa jopa enemmän.  HUS -ylikäyttömaksun välttämiseksi palveluketjun tulee sujua niin, että akuuttisairaalan vuodeosastojen toiminta on tehokasta ja potilaat saadaan sieltä edelleen sijoitetuiksi pitkäaikaissairaalaan, kotihoitoon ja sosiaaliviraston vanhuspalvelujen hoitopaikoille.  Näistä syistä olisi perusteltua, että tuplavuorokorvauksen maksamista jatkettaisiin molemmissa virastoissa.

 

SJ toteaa, että henkilöstökeskuksen ja pääsopijajärjestöjen paikallisjärjestöjen edustajien kesken on neuvoteltu ns. tuplavuorokorvauksen maksamisesta vuosina 2006 ja 2007 voimassa ollein periaattein. Henkilöstöjärjestöt katsoivat kuitenkin, että tuplavuorokorvausta tulisi maksaa tämän lisäksi ainakin sosiaaliviraston lastensuojelussa ja vammaishuollossa.

 

Henkilöstökeskuksen ja henkilöstöjärjestöjen kesken 5.3.2008 käydyssä neuvottelussa todettiin, ettei asiasta ole edellytyksiä solmia paikallista sopimusta tänäkään vuonna.  Tästä syystä ns. tuplavuorokorvauksen maksamista tulisi jatkaa kaupunginhallituksen päätöksellä.

 

./.                   Neuvottelupöytäkirja on esityslistan tämän asian liitteenä 1.

 

Käsiteltävänä olevan ehdotuksen mukaan tuplavuorokorvausta voitaisiin maksaa 1.5.2008 alkaen nykyisten kunnallisten virka- ja työehtosopimusten voimassaoloajan loppuun 31.1.2010 terveyskeskuksen akuuttisairaalassa, kotihoito-osastolla, pitkäaikaissairaalassa, psykiatriaosastolla ja laitoshuoltoyksikössä sekä sosiaaliviraston vanhushuollon laitoshoidossa (vanhustenkeskuksissa ja palvelutaloissa) ao. virastojen erikseen tekemän päätöksen perusteella. Tuplavuorokorvausten maksaminen edellyttäisi, että siitä aiheutuvat kustannukset voitaisiin rahoittaa ao. virastojen määrärahojen puitteissa. Sosiaalivirasto ja terveyskeskus seuraisivat korvausten maksamista ja tuplavuorojen tekemisen vaikutuksia myös henkilökunnan hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta.

 

Ehdotuksen mukaan tuplavuorokorvauksen määrää nostettaisiin 50 euroon nykyisestä, vuodesta 2006 voimassa olleesta 47 eurosta.

 

./.                   Ehdotus menettelytapaohjeeksi on esityslistan tämän asian liitteenä 2.

 

Sj katsoo, että ns. tuplavuorokorvauksen maksamista koskeva menettelytapaohje tulisi hyväksyä sellaisenaan.

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee, että sosiaalivirastossa ja terveyskeskuksessa voidaan soveltaa 1.5.2008 – 31.1.2010 liitteen mukaista menettelyä ja maksaa ns. tuplavuoroista 50 euron suuruista kertakorvausta.

 

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle, sosiaalivirastolle ja terveyskeskukselle.

 

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959
Pohjaniemi Marju, palvelussuhdepäällikkö, puhelin 310 37965

 

 

LIITTEET

Liite 1

Neuvottelupöytäkirja 5.3.2008

 

Liite 2

Tuplavuoro 2008 - 2010 periaate

 

 

 

 

8

28.4.2008 pöydälle pantu asia

STRATEGIAKOKOUSASIA: HENKILÖSTÖSTRATEGIAN SEURANTA

 

Khs 2005-2322

 

Sj toteaa, että henkilöstökeskus on tehnyt loppuarvioinnin vuosille
2006 - 2008 hyväksytyn henkilöstöstrategian toteutumisesta kokonaisuudessaan. Henkilöstöstrategia vuosille 2006 - 2008 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 1.2.2006. Henkilöstöstrategia koostuu neljästä tavoitealueesta, jotka ovat henkilöstön saatavuus ja liikkuvuus, osaaminen, palkitseminen ja osallistuminen. Jokaiselle tavoitealueelle on määritelty toimenpiteet, joita on yhteensä 39. Seurantaraportti on jaettu erillisenä liitteenä.

 

Henkilöstön saatavuutta on parannettu kehittämällä rekrytointitoimintaa ja rekrytoinnin suunnitelmallisuutta virasto- ja liikelaitosyhteistyönä.

Henkilöstötarpeiden ja osaamisvaatimusten ennakointi on mallinnettu ja sitä ollaan kytkemässä strategialähtöiseen toiminnan suunnitteluun. Johtamis- ja esimiestyön kehittämiseen on panostettu vahvasti erilaisin valmennusohjelmin. Tulos- ja kehityskeskustelut on otettu käyttöön kattavasti yksilötason keskustelujen käymiseksi toiminnallisten tavoitteiden asettamiseksi sekä osaamistarpeiden ja kehittymissuunnitelmien tekemiseksi. Palkitsemisen alueella on panostettu työn vaativuuden arvioinnin loppuunsaattamiseen sekä tulospalkkiojärjestelmien kehittämiseen ja käyttöönoton laajentamiseen. Henkilöstön osallistumisen edistämiseksi on uudistettu luottamusmiesjärjestelmän, työsuojelu- ja työhyvinvointitoiminnan sekä kuntien yhteistoimintalakiin perustuvan yhteistoimintamenettelyn työjakoa.

 

Sj toteaa lisäksi, että henkilöstöstrategian toteuttamisen hankkeiden loppuraportit vuodelta 2007 ovat valmistuneet. Raportit käsittelevät sekä henkilöstöstrategian toteuttamiseen myönnetyllä määrärahalla että erityislakiin perustuvalla matalapalkkatuella rahoitetut hankkeet. Kaupunginhallitus päätti näiden hankerahojen käyttösuunnitelmista 8.1.2007. Loppuraportit on jaettu erillisinä liitteinä.

 

Henkilöstöstrategian toteuttamiseen myönnetty määräraha

 

Virastojen ja liikelaitosten käytettäväksi myönnettiin hankerahoitusta talousarvion koh­dalta 3 52 07 käytettäväksi henkilöstöstrategian toteuttamiseen. Yhteensä rahoitusta myönnettiin 5 milj. euroa. Tällä määrärahalla toteutettavaksi suunniteltiin yhteensä 55 hanketta, joista 53 toteutui. Yksi hanke jätettiin toteuttamatta ja toisen toteutus siirtyi kokonaan vuodelle 2008. Osa hankkeista tehtiin virastoissa tai laitoksissa henki­löstöohjelmia toteuttaen, osa hankkeista toteutettiin keskitetysti henkilöstökeskuksesta ohjaten. Kokonaisuudessaan määrärahaa käytettiin 4 009 896,90 euroa eli 80,3 % koko myönnetystä hankerahoituksesta.

 

Kuvassa 1 on esitetty hankerahoituksen käyttö neljälle strategiselle päämäärälle jaotel­tuna. Suurin osa määrärahasta myönnettiin henkilöstön saatavuuden ja liikkuvuuden hankkeisiin. Rahoituksen käyttöasteesta johtuen osaamisen hankkeisiin kuitenkin käy­tettiin eniten määrärahaa.

 

Kuva 1         Henkilöstöstrategian toteuttamiseen myönnetyn määrärahan käyttö
strategian osa-alueittain

 

Henkilöstön saatavuutta ja liikkuvuutta tuki 21 hanketta, osaamista 23 hanketta, palkitsemista 4 hanketta ja osallistumista 5 hanketta.

 

Virastokohtaisiin hankkeisiin myönnettiin yhteensä 600 000 euron määräraha. Tällä hankerahoituksella 14 virastoa tai liikelaitosta toteutti yhteensä 25 eri hanketta. Hankkeissa keskityttiin suurimmaksi osaksi rekrytointiin, johtamiseen ja esimiestyöhön sekä työhyvinvointiin. Joukossa oli myös tuottavuuden kehittämiseen ja asiakaspalveluun liit­tyviä hankkeita.

 

Henkilöstökeskuksen koordinoimiin hankkeisiin myönnettiin 4 400 000 euroa. Hankkeissa keski­tyttiin tulevai­suuden ennakointiin, henkilöstön saatavuutta ja liikkuvuutta tukeviin hankkeisiin, työnantajakuvan kehittämiseen, esimiestyön ja sitä tukevien tietoteknisten työkalujen kehittämi­seen, täydennyskoulutukseen, palkitsemiseen sekä osallistumisen tukemiseen. Henkilöstökeskuksen toteuttamien hankkeiden tavoitteena oli toteuttaa henkilöstöstrategiaa kaikissa kaupungin virastoissa ja laitoksissa.

 

Määrärahan käyttämättä jäämiselle oli neljä pääsyytä, joille käyttämättä jäänyt rahoitus jakautui suhteellisen tasaisesti. Suurin syy oli hankkeen siirtyminen osittain tai kokonaan vuodelle 2008. Toinen syy oli se, että alkuperäisiä suunnitelmia ei syystä tai toisesta voitu tai kannattanut toteuttaa sellaisenaan ja hanke jäi suunniteltua pienemmäksi. Kolmantena olivat tilanteet, joissa hanke toteutui suunnitellusti sisällön osalta, mutta pystyttiin toteuttamaan suunniteltua edullisemmin. Neljäs syy johtui kirjanpidossa tapahtuneista virheellisistä kirjauksista. Hanke toteutettiin, mutta osa kustannuksista kirjattiin väärille talousarviokohdille.

 

Matalapalkkatuella rahoitetut hankkeet

 

Erillislakiin perustuvaa matalapalkkatukea käytettiin vuonna 2007 henkilöstöstrategiaa tukeviin hankkeisiin, joihin myönnettiin yhteensä 3 milj. euron määräraha. Matalapalkkatuesta 1 milj. euroa myönnettiin sijaisten palkkaamiseen, 900 000 euroa virastokohtaisiin työn ja työmenetelmien kehittämisen hankkeisiin, 450 000 euroa seuraajamallin toteuttamiseen sekä 650 000 euroa työkyvyn ja työhyvinvoinnin hankkeisiin, jotka toteutettiin työterveyskeskuksen vastuulla.

 

Matalapalkkatukihankkeita oli yhteensä 24, ja niitä toteutettiin 12 virastossa. Hankerahoitusta käytettiin 2 199 825,56 euroa eli 73,3 % myönnetystä määrärahasta. Rahoituksen käyttämättä jääminen johtui pääosin joidenkin hankkeiden osittaisesta siirtymisestä vuodelle 2008 tai niiden toteutumisesta ennakoitua halvemmalla. Kuvassa 2 on nähtävissä myönnetyn määrärahan käyttö osa-alueittain.

 

Kuva 2         Matalapalkkatuen käyttö vuonna 2007

 

Syyt käyttämättä jääneille osuuksille olivat hyvin samankaltaisia kuin henkilöstöstrategian toteuttamisen määrärahassakin. Erityisesti seuraajamallin käyttöönotto vei aikaa. Vaikka tarve on selkeästi olemassa, ei yhden vuoden kuluessa ehditty rekrytoida eläkkeelle jäävän henkilön seuraajaa suunnitelmallisen perehdyttämisen toteuttamiseksi kovin monessa tilanteessa.

 

Asiaa tulevat esittelemään henkilöstöjohtaja Hannu Tulonsalo ja osastopäällikkö Raija Peltonen henkilöstökeskuksesta.

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi henkilöstöstrategian seurantaraportin sekä vuonna 2007 henkilöstöstrategian toteuttamiseen myönnetyllä määrärahalla ja matalapalkkatuella rahoitettujen hankkeiden loppuraportit.

 

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle.

 

Lisätiedot:
Peltonen Raija, osastopäällikkö, puhelin 310 37961
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959

 

 

LIITTEET

Liite 1

Henkilöstöstrategian 2006 - 2008 toteutumisen seuranta muistio

 

Liite 2

Loppuraportti henkilöstöstrategian toteuttamisen myönnetyn 5 milj. euron määrärahan käytöstä

 

Liite 3

Henkilöstöstrategian toteuttaminen, hankkeet 2007, yhteenveto tavoitteiden toteutumisesta

 

Liite 4

Loppuraportti matalapalkkatuella rahoitettujen hankkeiden toteutumisesta

 

Liite 5

Matalapalkkatukihankkeet, yhteenveto tavoitteiden toteutumisesta

 

 

 

 

1

OULUNKYLÄN TONTIN 28029/9 MÄÄRÄÄMINEN RAKENNUSKIELTOON (NRO 11774)

 

Khs 2008-1014

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (3.4.2008) mm., että tontti 28029/9 sijaitsee 28. kaupunginosassa (Oulunkylä, Veräjämäki) osoitteessa Kirkkoherrantie 10. Tontti on yksityisessä omistuksessa.

 

Taustaa                             Oulunkylän alueella on vielä jäljellä muutamia vanhoja huvilarakennuksia, joista yksi sijaitsee Kirkkoherrantie 10:ssä. Huvilarakennus on vuodelta 1933. Rakennuksen nykyinen kerrosala on rekisteritietojen mukaan 193 m2. Tontin luoteisnurkassa on vuonna 1901 rakennettu ta­lousrakennus (46 k-m2), joka on lähes kiinni nykyisten naapuritonttien rajoissa (luoteisnurkan etäisyys pohjoisesta tonttirajasta on 1 cm ja lounaisnurkan etäisyys länsirajasta n. 24 cm).

 

Rakennusvalvontavirasto on ilmoittanut Khlle, että virastoon on 13.9.2007 jätetty lupahakemus, jonka mukaan Oulunkylässä tontilla 28029/9 (Kirkkoherrantie 10) sijaitseva huvila ja sen piharakennus puretaan. Rakennuksen purkaminen voi ilmeisesti merkitä historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaan rakennuksen taikka kaupunkikuvan tai rakennetun ympäristön turmeltumista. Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti 1.2.2008 kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa ryhtymään toimenpiteisiin tontilla sijaitsevan rakennuksen suojelemiseksi kaavoitusteitse.

 

Kaupunginmuseo antoi purkamislupahakemuksesta lausunnon 27.9.2007 todeten, että Kirkkoherrantie 10:ssä sijaitsevalla asuintalolla ja sen piharakennuksella on niin merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja, että niiden purkamisesta tulee pidättäytyä. Tavoitteena tulisi olla suojelukaavan laatiminen, joskin myös tontin täydennysrakentamista voitaneen tutkia. Tärkeintä olisi kuitenkin ryhtyä huvilan pikaiseen kunnostukseen, jotta kohteeseen hoidon laiminlyömisen seurauksena aiheutuneet vauriot eivät enää pääse etenemään ja alkuperäisiä rakennusosia voidaan vielä korjata ja säilyttää.

 

Kaupunginmuseo toteaa edelleen, että tontilla voimassa oleva asemakaava on vuodelta 1977. Asemakaavassa ei ole suojelumääräyksiä. Vuonna 1978 valmistuneessa esikaupunkialueiden yleiskaavan rakennetun ympäristön suojelua koskevassa liiteraportissa Veräjämäen huvilarakentaminen on arvotettu suojeltavaksi rakennusperinnöksi. Rakennussuojelun näkökulmasta asemakaava on vanhentunut. Kyseisen tontin tehokkuudeksi on määritelty e = 0.4, mikä omalta osaltaan luo ristiriitoja tontin tehokkaan rakentamisen ja olemassa olevan rakennuskannan säilyttämisen välille.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto ei ole antanut erillistä lausuntoa, vaan on rakennusvalvontavirastolle ilmoittanut kantansa olevan yhtenevä kaupunginmuseon lausunnon kanssa.

 

Uudenmaan ympäristökeskus katsoo lausunnossaan (18.1.2008), ettei rakennukselle sen kulttuurihistoriallisen arvon ja merkityksen johdosta tule myöntää purkamislupaa. Tontilla olevien rakennusten säilyttämismahdollisuudet ja mahdollinen täydennysrakentaminen tulee ratkaista asemakaavan muutoksen nojalla.

 

Suunnittelutilanne          Tontilla on voimassa 25.5.1977 vahvistettu asemakaava nro 7694. Asemakaavan mukaan tontti (917 m2) on omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialuetta. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi ja tontin tehokkuus e = 0.4. Asemakaavassa ei ole suojelumääräyksiä. Talousrakennus on lounaisnurkastaan lähes kiinni tonttirajassa ja luoteisnurkka on kiinni pohjoisen naapuritontin rajassa (1 cm).

 

Rakennuskielto               Suojelunäkökohtien takia voimassa oleva asemakaava nro 7694 on vanhentunut. Tontti tulisi saattaa rakennuskieltoon maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin perusteella asemakaavan muutostyön aloittamiseksi.

 

Lautakunta esittää, että tontin asemakaavaa muutetaan siten, että tontin suojeluarvot otetaan huomioon ja että tontti määrätään rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin perusteella (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustus nro 11774/3.4.2008). 

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee määrätä 28. kaupunginosan korttelin nro 28029 tontin nro 9 rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi.

 

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.


Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle. 

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITE

Rakennuskieltokartta nro 11774 (Oulunkylän tontti 28029/9)

 

 

 

 

2

KRUUNUNHAAN ERÄIDEN TONTTIEN RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11764)

 

Khs 2008-1015

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (3.4.2008) mm., että rakennuskielto on voimassa 17.5.2008 saakka 1. kaupunginosan (Kruununhaka) tonteilla 11/6, 14/6 ja 12, 15/4, 16/9, 19/2, 21/1, 22/6 ja 23/10.

 

Taustaa                             Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto teetti yhdessä kaupunginmuseon kanssa selvityksen Kruununhaan kaupunginosan porrashuoneiden rakennustaiteellisesta arvosta. Raportti valmistui 16.12.2003. Kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsi raportin tiedoksi 5.2 2004.

 

Selvitys osoitti joidenkin porrashuoneiden erityisen merkittävyyden. Niiden rakennustaiteellisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen tulisi turvata.

 

Inventoinnissa kaikkein arvokkaimmiksi arvioidut kohteet määrättiin rakennuskieltoon asemakaavan tarkistamista varten Khn päätöksellä 17.5.2004.

 

Asemakaava                    Tontilla 11/6 on voimassa asemakaava nro 461 (vahvistettu 28.8.1836), joka määrittelee vain tontin rajat ja asuinkäytön. Alueen kolmella tontilla on voimassa asemakaava nro 7664 (vahvistettu 27.2.1978) ja viidellä tontilla nro 7949 (vahvistettu 26.3.1980). Nämä Kruununhaan asemakaavat ovat pääasiassa rakennuskantaa suojelevaa. Ne estävät rakennusten purkamisen ja säätelevät katujulkisivujen ja vesikattojen muutoksia. Korjaustöissä edellytetään, että muutokset tehdään joko palauttaen tai rakennuksen tyyliin sopivalla tavalla. Asemakaavat eivät koske rakennusten sisätiloja.

 

Suunnittelutilanne          Tonteille tullaan tekemään asemakaavan muutos, jossa rakennusten suojelumääräyksiä täydennetään ja asemakaavamerkinnät ja ‑määrä-ykset ajantasaistetaan.

 

Rakennusten suojelutavoitteiden selvittäminen on kesken. Viraston toimintasuunnitelman mukaan asemakaavan muutokset valmistuvat vuonna 2009. Rakennuskielto on tarpeellinen, jotta kaavoitusprosessin aikana voitaisiin turvata suojeluarvojen säilyminen myös rakennusten porrashuoneissa.

 

Alueen tontit ovat yksityisessä omistuksessa.

 

Rakennuskiellon jatkaminen

 

Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi tulisi päätösehdotuksesta ilmenevien tonttien suojelumääräysten tarkistamista varten asetettua rakennuskieltoa jatkaa kahdella vuodella eli 17.5.2010 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustus nro 11764/3.4.2008).

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee pidentää 1. kaupunginosan korttelin nro 11 tontin nro 6, korttelin nro 14 tonttien nro 6 ja 12, korttelin nro 15 tontin nro 4, korttelin nro 16 tontin nro 9, korttelin nro 19 tontin nro 2, korttelin nro 21 tontin nro 1, korttelin nro 22 tontin nro 6 ja korttelin nro 23 tontin nro 10 rakennuskieltoaikaa 17.5.2010 saakka.

 

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

 

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunki­suunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITE

Rakennuskieltokartta nro 11764 (Kruununhaan eräät tontit)

 

 

 

 

3

KIINTEISTÖ OY HELSINGIN HUOPALAHDENTIE 19:N POIKKEAMISHAKEMUS

 

Khs 2008-918

 

Kiinteistö Oy Helsingin Huopalahdentie 19 pyytää (29.10.2007) poikkeamislupaa 30. kaupunginosan (Munkkiniemi) korttelin nro 30063 tontille nro 6 (Huopalahdentie 19–21) toimistorakennuksen
(12 000 k-m2) rakentamiseen poiketen kaavoitusperiaatteista siten, että autopaikkoja sijoitetaan tontille kahteen kellarikerrokseen 135 autopaikkaa enemmän kuin kaavamääräys edellyttää.

 

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että haettu autopaikkamäärä vastaa samalla alueella uusissa toimistorakennuksissa toteutettuja autopaikkamääriä.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (17.3.2008), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

 

Selostus                            Alueella on voimassa 17.11.2004 vahvistettu asemakaava nro 11149. Asemakaavan mukaan tontille saa rakentaa 12 000 k-m2 käsittävän toimistorakennuksen, jonka autopaikkanormi on 1 ap/125 k-m2. Lisäksi tulee sijoittaa 24 autopaikkaa muiden tonttien käyttöön. Autopaikkoja tulee näin ollen sijoittaa tontille yhteensä 120 autopaikkaa.

 

Nykytilanne                      Tontti on rakentamaton.

 

Hakijan tarkoituksena on rakentaa tontille 12 000 k-m2 käsittävä toimistorakennus, jonne sijoitetaan 240 autopaikkaa kahteen kellarikerrokseen ja pihalle lisäksi 15 autopaikkaa, yhteensä 255 autopaikkaa.

 

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että tontille sallittu autopaikkamäärä ylitetään 135 autopaikalla.

 

Osallisten kuuleminen   Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä nro 257 (29.11.2007). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle. Muistutuksia on esitetty kaksi kappaletta.

 

Muistutuksia ovat esittäneet Asunto-oy Huopalahdentie 15–17 ja Asunto Oy Rakuunantie 18.

 

Muistutuksissa vastustetaan autopaikkojen lisäämistä tontille ja vaaditaan laajempaa kuulemista. Toisessa muistutuksessa esitetään, että tontin liikenne tulisi ohjata suoraan Huopalahdentieltä, eikä kapean asuntokadun kautta. Suuren toimistokompleksin sijoittaminen kyseiseen kohtaan on täysin väärä ratkaisu, jos uutta liittymää ei voida tehdä.

 

Lausunto                          Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että kaupunkisuunnittelulautakunnan vuonna 1994 hyväksymässä laskentaohjeessa toimistorakennusten autopaikkamääräksi esikaupunkialueella on vähimmäisnormi 1 ap/60 k-m2 ja kantakaupunkialueella enimmäisnormi on 1ap/220
k-m2. Valmisteilla olevissa uusissa laskentaohjeissa kantakaupungin ja esikaupunkialueen rajaus tällä alueella säilyy ennallaan. Enimmäisnormi tullee olemaan kantakaupunkialueella 1 ap/120 k-m2.

 

Tontti sijaitsee kantakaupungin ja esikaupunkialueen rajalla vilkasliikenteisen Huopalahdentien varrella, joten tontilla voidaan soveltaa esikaupunkialueen autopaikkanormia 1 ap/60 k-m2. Tästä seuraa 200 autopaikkaa kyseiselle tontille. Lähiympäristössä on käytetty tätä autopaikkanormia. Autopaikkamäärä ylittää voimassa olevassa asemakaavassa sallitun määrän 60 autopaikalla. Toimistotalon autopaikat sijoitetaan asiakaspaikkoja (15 ap) lukuun ottamatta maanalaisiin tiloihin. Tämä on lähiseudun asujaimistolle parempi vaihtoehto kuin se, että autot sijoittuisivat kadunvarsipysäköintinä asuntokaduille.

 

Autopaikkojen lisääminen tontille ei tuota kohtuuttomasti lisäliikennettä lähialueella. Tonttiliittymää ei voida sijoittaa suoraan vilkasliikenteiselle Huopalahdentielle, vaan se tulee sijoittaa asuntokadulle. Toimistotalo sijaitsee aivan Rakuunantien Ja Huopalahdentien kulmauksessa, jolloin toimistotalon liikennettä ei johdeta pidemmälle Rakuunantielle.

 

Asiasta on neuvoteltu kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston kanssa.

 

Poikkeamisen erityinen syy on tarkoituksenmukaiset pysäköintijärjestelyt.

 

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli rakentamisessa noudatetaan 26.10.2007 päivättyä suunnitelmaa siten muutettuna, että tontille saa sijoittaa enintään 200 autopaikkaa normin 1 ap/60 k-m2 mukaisesti. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta edellä mainitulla ehdolla.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2008-918/526 mukaisena ehdolla, että rakentamisessa noudatetaan 26.10.2007 päivättyä suunnitelmaa siten muutettuna, että tontille saa sijoittaa enintään 200 autopaikkaa normin 1 ap/60 k-m2 mukaisesti.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

 

LIITTEET

Liite 1

Poikkeamispäätösluonnos

 

Liite 2

Asemapiirros (Munkkiniemen tontti 30063/6)

 

Liite 3

Ympäristökartta (Munkkiniemen tontti 30063/6)

 

 

 

 

4

KIINTEISTÖ OY SALIX:N POIKKEAMISHAKEMUS

 

Khs 2008-409

 

Kiinteistö Oy Salix pyytää (13.12.2007) poikkeamislupaa 4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin nro 162 tontille nro 63. Hakijan tarkoituksena on rakentaa voimassa olevan kaavan mukaisesti rakennuskieltoalueella neljä asuntoa ullakolle (472,5 k-m2), kivetä piha ja lisätä istutuksia sekä rakentaa jätetila, polkupyörä-, ulkoiluväline- ja irtaimistovarasto.

 

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että olemassa olevaa rakennusta käytetään tarkoituksenmukaisesti, kun aikaisemmin kokonaan asuintalona olleeseen ja tällä hetkellä suurelta osin toimistokäytössä olevaan rakennukseen rakennetaan ullakkoasuntoja ja parannetaan asuinoloja. 

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (21.2.2008) mm., että hakemus koskee aluetta, jolle asemakaavan muuttaminen tai laatiminen on vireillä, ja jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto.

 

Selostus                            Alueella on voimassa 25.10.1887 vahvistettu asemakaava nro 465. Asemakaavassa on määritelty ainoastaan tontin rajat.

 

Yleiskaava 2002:ssa tontti kuuluu keskustatoimintojen alueeseen sekä kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävään alueeseen.

 

Liikekeskustan kaavoitus- ja kehittämisperiaatteiden mukaan (Khs 24.8.1987) tontti on merkitty liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K-3). Rakennus on merkitty kaupunkikuvallisesti arvokkaana suojeltavaksi (sr-2).

 

Liikekeskustan kaavoitusperiaatteita koskevan kaupunginhallituksen päätöksen mukaan ullakkoasuminen sallitaan myös liiketonteilla. Edellytyksenä on asumisolosuhteiden hyväksyttävä taso, johon pyritään varaamalla asukkaille mahdollisuuksien mukaan myös ulkotilaa esim. kattoterassein. Rakennussuojelun ja kaupunkikuvan tavoitteet tulee ottaa ratkaisuissa huomioon.

 

Liiketonttien ullakkorakentamisessa on noudatettu soveltuvin osin rakennuslautakunnan 11.11.2003 hyväksymän asuinkerrostalojen ullakkorakentamisen rakentamistapaohjetta.

 

Rakennus on rakennusmestari E. Ikäläisen suunnittelema ja vuonna 1931 valmistunut 7-kerroksinen tiilinen kulmatalo, joka oli alkujaan asuinkäytössä. Huoneistoja on vähitellen muutettu toimistokäyttöön ja viime vuosina myös takaisin asumiskäyttöön. Rakennuksessa on tällä hetkellä 7 asuntoa ja 29 toimistoa. Pohjakerroksessa on myymälätiloja. Ullakolla on varasto- ja pyykinkuivatustiloja. Rakennuksessa on yhtenäinen harjakatto, joka näkyy Fredrikinkadulle ja Kampintorille. Pihan puolelta rakennus on osa korttelipihakokonaisuutta ja julkisivultaan vaaleaksi rapattu.

 

Rakennuksen käytetty kerrosala on 5 672 k-m2 (e=5,2). Tontin pinta-ala on 1 081 m2.

 

Hakijan tarkoituksena on rakentaa rakennuksen ullakolle neljä asuinhuoneistoa kooltaan 59–126,5 m2. Pihanpuoleiseen katonlappeeseen upotetaan parvekkeet ja kattolyhtyjä. Urho Kekkosen kadunpuolelle on tarkoitus sijoittaa kattolyhtyjä. Fredrikinkadun puolelle ei sijoitu ikkunoita. Samalla on tarkoitus kivetä piha, rakentaa jätetilat ja pyörävarasto nykyiseen autotallirakennukseen, sijoittaa rakennuksen takaosaan ulkoiluvälinevarasto ja muuttaa kellarikerroksen liiketilan varasto irtaimistovarastoiksi. Kiinteistö on varannut Kampin Luola Oy:ltä seitsemän autopaikkaa eikä pihalle sijoitu yhtään autopaikkaa.

 

Hakemus tarkoittaa 472,5 k-m2:n lisärakentamista, jonka jälkeen tontin kokonaiskerrosalaksi muodostuu 6 144,5 k-m2 (e= 5,7).

 

Haettu toimenpide merkitsee poikkeamista maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n mukaisesta rakennuskiellosta.

 

Kaupunkisuunnitteluviraston ennakkolausunto 28.2.2007

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto vastusti 11.10.2006 jätettyjen suunnitelmien mukaista hakemusta. Kaupunkisuunnitteluvirasto asetti lausunnossaan suunnitteluohjeet ullakon käyttöönotolle.

 

Rakennusvalvontaviraston kaupunkikuvaneuvottelukunnan lausunto 11.4.2007

 

Rakennusvalvontaviraston kaupunkikuvaneuvottelukunta puolsi 11.10.2006 jätettyjen suunnitelmien mukaista hakemusta eräin huomautuksin.

 

Osallisten kuuleminen   Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (16.1.2008). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska muutokset sijoittuvat olemassa olevaan ullakkotilaan eikä poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle. 

 

Lausunto                          Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hakemuksen mukainen rakentaminen on liikekeskustan kaavoitus- ja kehittämisperiaatteiden mukaista.

 

Hakija on ottanut huomioon kaupunkisuunnitteluviraston 28.2.2007 sekä rakennusvalvontaviraston kaupunkikuvaneuvottelukunnan 11.4.2007 antamissa lausunnoissa esitetyt seikat. Näiden perusteella hakija on säilyttänyt pihan puolen katonlappeen ennallaan lukuun ottamatta parvekkeiden kohtaa, muuttanut Urho Kekkosen kadun puolen lapeikkunat kattolyhdyiksi ja pienentänyt ikkunoiden kokoa, poistanut Fredrikinkadun puoleiset kattoikkunat, yhdistänyt kaksi ullakkoasuntoa ja pienentänyt huoneistoalaa, poistanut autopaikat tontilta ja varannut seitsemän autopaikkaa Kampin Luola Oy:n tiloista, sijoittanut polkupyörävaraston piharakennukseen sekä lisännyt istutuksia pihalle.

 

Rakennus sijaitsee kaupunkikuvallisesti merkittävällä paikalla ja se on kaupunkikuvallisesti arvokkaana suojeltava kulmatalo. Tontille laadittavassa asemakaavassa rakennus merkitään suojeltavaksi. Ullakkoasunnot on suunniteltava sovittaen rakennuksen suojelutavoitteisiin ja ottaen huomioon rakennuksen arkkitehtuuri. Rakennusvalvontavirasto on pyytänyt hakemuksen mukaisesta rakentamisesta kaupunginmuseon lausunnon.

 

Kaupunginmuseo toteaa (19.2.2008) mm., että kohteessa on vuosikymmenten kuluessa tehty muutoksia, mutta rakennuksen voimakas ominaisluonne on säilynyt hyvin. Lisäksi Urho Kekkosen kadun ja Fredrikinkadun kulmassa Kampintorin reunalla sijaitseva asuin- ja liikerakennus on kaupunkikuvallisesti erittäin näkyvä.

 

Kiinteistö Oy Salixin tontin asemakaava on rakennussuojelun näkökulmasta vanhentunut. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan Kiinteistö Oy Salixilla on sellaisia kulttuurihistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja, että se tulee uudessa asemakaavassa määritellä suojeltavaksi rakennukseksi. Myös ennen asemakaavan valmistumista rakennuksessa tehtävissä korjaus- ja muutossuunnitelmissa sekä –töissä kyseinen suojelutavoite tulee ottaa huomioon.

 

Kohteesta aiemmin käydyssä keskustelussa kaupunginmuseo on pitänyt ehdottoman tärkeänä, ettei Kampintorin puoleiselle katonlappeelle eikä rakennuksen kulmauksen katson osalle avata ikkuna-aukkoja. Suunnitelmassa tämä on huomioitu ja julkisivumuutokset on keskitetty pihan ja Urho Kekkosen kadun puoleisiin julkisivuihin.

 

Urho Kekkosen kadun puoleisella katonlappeella uusia kattolyhtyjä on esitetty jokaisen ikkuna-akselin päätteeksi. Vaikka kattolyhdyt ovatkin varsinaisten asuinkerrosten ikkunoita pienempiä, olisi tämä ikkunoiden lisäys huomattava muutos aiemmin täysin umpinaiseen kattopintaan. Suunnitelma paranisi, mikäli esimerkiksi joka toinen ikkunalyhty jäisi pois. Lisäksi uusien ikkunoiden tulisi ilmeeltään olla mahdollisimman keveitä lyhtyjä, mikä edellyttää innovatiivisia rakenneratkaisuja. On kuitenkin todettava, että kyseinen katutila on niin kapea, että katonlappeen muutos ei juurikaan, vastapäistä rakennusta lukuunottamatta, tulisi näkymään kaupunkikuvassa.

 

Myös rakennuksen pihan puoleinen katto on ilmeeltään umpinainen. Suunnitelmassa pihan puoleisiin katon lappeisiin esitetään terasseja, joille täyskorkeat ikkunat avautuisivat. Kaupunginmuseo pitäisi parempana, että terassit sijaitsisivat hiukan sisempänä niin, että katon lape nousisi kaidekorkeuteen asti yhtenäisenä eikä lisäkaiteita tarvittaisi. Kaupunginmuseo haluaa lisäksi muistuttaa katonlappeeseen upotettuihin parvekkeisiin liittyvistä riskeistä. Suunnittelussa ja toteutuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakenteisiin, vesieristyksiin ja vedenpoistoratkaisujen toimivuuteen, jottei kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa rakennuksessa muutoksen myötä aiheuteta vaaraa ullakon ja alempien kerrosten rakenteille.

 

Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö sekä asuinolosuhteiden parantaminen.

 

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta.

 

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2008-409/526 mukaisena.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

 

LIITTEET

Liite 1

Poikkeamispäätösluonnos

 

Liite 2

Ympäristökartta (Kampin tontti 162/63)

 

Liite 3

Asemapiirustus (Kampin tontti 162/63)

 

Liite 4

Havainnekuvia

 

 

 

 

5

HELSINGFORS SEGELKLUBB RY:N POIKKEAMISHAKEMUS

 

Khs 2008-897

 

Helsingfors Segelklubb ry pyytää (12.2.2008) poikkeamislupaa 31. kaupunginosan (Lauttasaari) tilalle RN:o 1:276 (Vattuniemen Puistotie 1). Hakijan tarkoituksena on rakentaa laadittavana olevan asemakaavan muutoksen mukaisesti kolme uudisrakennusta: toimintakeskus (160 k-m2), puku- ja pesuhuonerakennus (250 k-m2) ja kylmä varastorakennus (160 k-m2).

 

Hanke poikkeaa voimassa olevasta asemakaavasta siten, että puku- ja pesuhuonerakennus sekä kylmä varastorakennus sijoittuvat rakennusalan ulkopuolelle. Kerrosala on yhteensä 570 k-m2.

 

Hakija perustelee hakemustaan mm., että järjestely, jossa uudisrakennukset sijoittuvat nykyisen ravintolarakennuksen eteläpuolelle, selkeyttää ja parantaa alueen käyttöä ja lisää alueen liikenneturvallisuutta. Voimassa olevaan asemakaavaan merkityt rakennusalat ovat pääosin alueen pohjoisella puoliskolla, jonne sijoittuu myös pääosa seuran laituripaikoista. Seuran on tarkoitus keskittää kevytvene- ja junioripurjehdustoiminta jatkossa olemassa olevan ”jolla-altaan” eteläpuolelle, sillä nykyinen näiden toimintojen pääalue, pohjoinen jollakenttä, on muodostunut liikenteellisesti turvattomaksi ja ahtaaksi. Autoliikenne erotetaan jolla-alueesta, jossa kevytveneitä liikutellaan jalan kärräämällä. Tarvittavat uudisrakennukset sijoittuvat täten luontevasti nykyisen ravintolarakennuksen eteläpuolelle. Uudisrakennukset rajaavat alueita ja muodostavat yhtenäisen rakennusryhmän.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (28.3.2008), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

 

Selostus                            Alueella on voimassa 15.3.2000 hyväksytty asemakaava nro 10715. Asemakaavan mukaan alue on venesatama-aluetta (LV). Alueelle on merkitty rakennusalat. Kerrosala on määrätty ainoastaan saunan rakennusalalle alueen etelärannassa (120 k-m2). Muilla alueilla rakentamisen määrä on rajoitettu pelkästään rakennusalan rajoin ja kerrosluvulla.

 

Nykytilanteessa alueella on ravintolarakennus (550 k-m2), kanslia- ja asuinrakennus (250 k-m2), huoltorakennus (300 k-m2) ja kylmä varastorakennus (225 k-m2). Käytetty kerrosala on yhteensä 1 325 k-m2.

 

Helsingfors Segelklubb ry on 15.9.2006 hakenut venesatama-alueelle asemakaavan muutosta. Hakemuksessa on mm. esitetty kahta uutta rakennusalaa ravintolarakennuksen eteläpuolella olevalle alueelle. Seura on sittemmin kehittänyt suunnitelmiaan ja laatinut alueelle uuden kokonaissuunnitelman (piirustukset päivätyt 13.6.2007 ja 30.5.2007), joka selkeyttää ja parantaa alueen käyttöä ja mm. lisää turvallisuutta. Hakemuksen hanke perustuu tähän kokonaissuunnitelmaan.

 

Hakijan tarkoituksena on rakentaa vaiheittain laatimansa kokonaissuunnitelman mukaiset uudisrakennukset ja vastaavasti purkaa nykyiset huonokuntoiset ja merenpinnan noususta kosteusvaurioituneet rakennukset. Hakemuksen tarkoittaman ensimmäisen vaiheen yhteydessä tullaan seuran kevytvene- ja junioritoiminta sijoittamaan uuteen paikkaan, jossa jo olevaa kevytveneluiskaa tullaan leventämään. Hakija ilmoittaa, että alueella oleva puusto tullaan säilyttämään tai korvaamaan uusilla istutuksilla. Nyt suunnitellun kohteen korotettuja rakennuksia ympäröivien terassien reunoille (alapuolelle) on luonnosteltu pensasistutuksia, erityisesti pohjoissivulle olevan ravintolarakennuksen nurmialueen reunaan.

 

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että puku- ja pesuhuonerakennus sekä kylmä varastorakennus sijoittuvat rakennusalan ulkopuolelle.

 

Saadut lausunnot ja/tai viranomaisneuvottelut

 

Liikuntavirasto on 28.1.2008 hyväksynyt hankkeen piirustukset.

 

Kiinteistöviraston tonttiosasto on naapurina hyväksynyt hankkeen ehdolla, että se on liikuntajohtajan 28.1.2008 hyväksymien piirustusten mukainen.

 

Helsingin Satama on naapurina hyväksynyt hankkeen.

 

Osallisten kuuleminen   Selvitys naapureiden kuulemisesta sekä naapureiden suostumukset on liitetty hakemusasiakirjoihin. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle. Naapureilla ei ole huomautettavaa.

 

Lausunto                          Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta, koska esitetty uusi rakentamisen sijoittaminen on aluetta koskevien suunnittelutavoitteiden mukainen.

 

Poikkeamisen erityiset syyt ovat alueen tarkoituksenmukainen rakentaminen sekä käyttö ja että uusi rakentamisen sijoittaminen selkeyttää toimintojen sijoittumista omille alueilleen, parantaa alueen liikenneturvallisuutta sekä muodostaa yhtenäisen rakennusryhmän.

 

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli alueelle laaditaan hyväksyttävä istutussuunnitelma koskien rajaavia ja suojaavia puu- ja pensasistutuksia sekä olemassaolevan puuston kasvuedellytysten turvaamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2008-897/526  mukaisena edellyttäen, että alueelle laaditaan hyväksyttävä istutussuunnitelma koskien rajaavia ja suojaavia puu- ja pensasistutuksia sekä olemassaolevan puuston kasvuedellytysten turvaamista.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

 

LIITTEET

Liite 1

Poikkeamispäätösluonnos

 

Liite 2

Ympäristökartta (Lauttasaaren kylän tila RN:o 1:276)

 

Liite 3

Asemapiirustus (Lauttasaaren kylän tila RN:o 1:276)

 

 

 

 

6

KANNANOTTO ASUNTO OY HELSINGIN SKUUTIN MUISTUTUKSEEN LAUTTASAAREN KORTTELIN 31139 JA TONTTIEN 31126/2 - 6 JA 16 - 20 YM. ALUEIDEN (VATTUNIEMEN PUISTOTIEN ALUE) ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11635)

 

Khs 2007-593

 

Kaj toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 65 §:n mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka kaavan julkisen nähtävillä pidon aika­na ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

 

Otsikossa mainitun kaavan muistutuksen tekijä Asunto Oy Helsingin Skuutti pyytää kaupungin perusteltua kannanottoa muistutukseensa.

 

Helsingissä ei ole delegoitu oikeutta perustellun kannanoton antamiseen, joten toimivalta asiassa on Khlla. Tosiasiallisesti Khn kannanotto asemakaavaan liittyviin muistutuksiin syntyy sen tehdessä Kvstolle pää­tösehdotuksensa kaava-asiassa, mutta tästä valmisteluun kuuluvas­­ta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asia­koh­taa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltua kannanottoa pyytäneille. Tämän vuoksi perusteltua kannanottoa pyytänei­den muistutukset käsitellään erillisinä Khssa. Erillisestä käsittelystä huolimatta edelleen on kysymys asian valmistelusta.

 

Kaavan sisältö pääpiirteissään

 

Rakennusviraston puretun työtukikohdan ja olemassa olevan puiston muodostamalle alueelle on suunniteltu asuinkerrostalojen korttelialue (AK), johon on suunniteltu myös päiväkoti. Iso osa alueesta jää puistoksi. Puistossa on muinaismuistolailla suojeltu rintavarustus. Nahkahousuntieltä on muodostettu kevyen liikenteen yhteys, Nahkahousunpolku, Veneentekijäntielle teollisuuskorttelin läpi. Teollisuus- ja varastokorttelin käyttötarkoitus säilyy. Korttelissa suojellaan Veneentekijäntien varrella oleva yksi rakennus (Studio Pietinen). Vattuniemen puistotien linjausta on muutettu jonkin verran etelämmäksi. Alueella olevia pysäköintipaikkoja on järjestelty uudestaan.

 

Kaava-alueen uuden asuinkorttelin sijoittuminen määräytyy alueeseen kohdistuvien ristiriitaisten tavoitteiden välillä tehdyn valinnan perusteella. Painavina lähtökohtina on pidetty lakisääteistä muinaismuiston suojelua ja olemassa olevan historiallisesti ja maisemallisesti merkittävän puiston hyödyntämistä edelleen virkistyskäyttöön. Näistä lähtökohdista voidaan uuden rakentamisen yhteydessä myös säilyttää saaren historiaa ja vahvistaa alueen identiteettiä.

 

Asuinkortteli sijoittuu tiukasti venesatamaan vievän kadun, Vattuniemen puistotien viereen. Kadun sijainti siirtyy nykyistä hieman etelämmäksi, lähemmäksi teollisuuskorttelia. Rakennusten sijoittamiseen ja kadun siirtoon on vaikuttanut tarve säilyttää puistoa mahdollisimman paljon.

 

Uuden korttelin ja aiemmin rakennetun Veneentekijäntien pohjoispuolella olevan korttelin (ns. puhdistamon alueen) väliin jää yhtenäinen puistoalue. Se on suunniteltu jääväksi rannan puoleisesta osasta luonteeltaan avoimeksi oleskelu- ja leikkialueeksi, josta avautuvat avarat näkymät merelle pohjoiskoilliseen ja etelän suuntaan. Tälle ranta-alu­eelle johtavat kevyen liikenteen yhteydet, pohjoisesta Veneentekijänkaarta myöden ja lännestä, uutta Nahkahousuntieltä rakennettavaa Nahkahousunpolkua pitkin. Uusi asuinkorttelialue muodostaa Vattuniemen itärannan asuinkorttelien eteläreunan, vasten rannan teollisuuskorttelia.

 

Kaupunkikuvallisesti on tiivistetty Vattuniemen puistotien ja Veneentekijäntien risteysaluetta. Uuden asuinkorttelin läntisin rakennus sekä puiston reunaan rakennettava aitamuuri rajaa selkeästi Veneentekijäntien kaarteen. Rakennus on Veneentekijäntietä luoteesta lähestyttäessä katunäkymän päätteenä. Asemakaava muuttaa Vattuniemen puistotien nykyistä katulinjausta. Vattuniemen puistotie liittyy kohtisuo­raan Veneentekijäntiehen, mikä parantaa liikenneturvallisuutta.

 

Veneentekijäntien kaarteesta on kulkuyhteys puistoon ja vanhalle lehmuskujanteelle. Kadun tasoon muodostetaan tasanne, josta on näkymät kujannetta myöten merelle ja uusien talojen vieritse venesatama-alueelle. Tasanteelta pääsee laskeutumaan puistoon suoraan portaita myöten tai esteettömästi kiertäen rakennusten sivussa kulkevaa pelastusreittiä myöten. Tässä on yleinen jalankulkuyhteys osoitettu tonttialueen kautta, koska täten on säästetty tilaa puiston puolella ja vältetty kahden vierekkäisen yhteyden tekeminen.

 

Ranta-alueen ja puiston kehittämiselle on nähty tarpeellisena siirtää nykyinen rannassa oleva pysäköintikenttä Vattuniemen puistotien varteen.

 

Alueen pinta-ala on 3,4 ha ja kokonaiskerrosala on 17 547 k-m2. Asuntokorttelin kerrosala on 4 250 m2, josta asuntokerrosalaa on 3 780 m2. Päiväkotia varten on osoitettu 470 m2 kerrosalaa. Korttelin tehokkuus on e = 1.3. Uusia asukkaita tulee n. 80. Teollisuus- ja varastokorttelin kerrosala on 13 297 m2, joka merkitsee 1 002 m2 vähennystä aiempaan.

 

Asuinrakennusten kesken kerrosala jakautuu seuraavasti: itäisin rakennus n. 1 650 m² ja kaksi muuta rakennusta kumpikin n. 1 300 m². Kussakin rakennuksessa ylimmän kerroksen kerrosala on ¾ suurimman kerroksen kerrosalasta, mikä merkitsee, että ylimpään kerrokseen muodostuu tilaa kattoterasseille.

 

Mikäli asuinhuoneistojen keskipinta-ala on n. 75 m2 huoneistoalaa, tulee asuntojen lukumääräksi n. 37.

 

Koska maanpinta laskee rantaan päin, osa autohallikerroksesta on länsipäässä maan alla, mutta rannan puoleisessa päässä maan päällä.  Maanpinnan lopullisesta tasosta riippuen osa kerroksen aputiloista saattaa tulla luetuksi kerrosalaan, minkä vuoksi karttaan merkityn kerros­alan lisäksi sallitaan rakentaa autohallikerroksen aputilat. Muissa kerroksissa kerrosalaan laskettavat aputilat, esimerkiksi jätehuoneet, lastenvaunu- ja ulkoiluvälinevarastot sisältyvät osoitettuun asuinkerrosalaan. Pääasiallisesti maanalaista autohallitilaa ei lasketa kerrosalaan.

 

Teollisuuskorttelialueen rakennusoikeus pienenee 1 002 k-m2, koska korttelin läpi osoitettu katu supistaa tonttien pinta-alaa. Lisäksi suojeltavan rakennuksen tontilta poistetaan ylimääräinen rakennusoikeus, koska tontille ei mahdu rakentamaan lisää. 

 

Muistutuksen keskeinen sisältö ja kaupunkisuunnittelulautakunnan

vastine

 

Asunto Oy Helsingin Skuutti (23.4.2007) Veneentekijänkuja 4:stä esittää tyytyväisyytensä siihen, että valmistelun yhteydessä esitettyjä mielipiteitä on otettu huomioon. Asunto-osakeyhtiö vaatii, että kaavaehdotusta ei kuitenkaan hyväksytä ilman talojen rakentamiskorkeuk­sien madaltamista. Kaavaehdotuksen rakennuskorkeudet merkitsisivät uusien rakennusten nousemista maisemassa silmiinpistävän korkeaksi. Yhtiö muistuttaa, että alue on kaupunkikuvallisesti vaativa ja se näkyy laajalle Lauttasaarenselälle, Ruoholahteen ja Jätkäsaareen. Tämä on todettu kaupunkisuunnitteluviraston 15.3.1998 laatimassa viereisen Ve­neentekijänkaaren alueen lähiympäristön suunnitteluohjeessa ja nyt suunniteltavana olevan tontin rakennusten suunnittelussa lähtökohtana on pidettävä samoja linjauksia kuin kyseisessä ohjeessa. Rakennusten korkeudet ja julkisivut eivät saa olla ristiriidassa viereisten tonttien raken­nusten kanssa. Rakennusten enimmäiskorkeuden tulee olla korkeintaan neljä kerrosta ja vesikaton ylimmän kohdan korkeusaseman enintään 18 m. Ainakin rannan puoleisin (itäisin) rakennus tulee toteuttaa ehdotettua matalampana ja näin noudattaa periaatetta, jossa kerroskorkeudet madaltuvat rantaa kohti.

 

Muistutuksessa viitataan myös aiempiin mielipiteisiin ja lausuntoihin, joissa pidettiin hyvänä enintään kolmen tai neljän kerroksen korkeutta. Kaupunginmuseon lausunnossa korostettiin, että uudisrakentamisen korkeus olisi sovitettava teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen mittakaavaan sopivaksi eikä uudisrakentaminen saa viedä voimaa viereisellä tontilla Veneentekijäntie 20:ssä olevalta suojeltavalta rakennukselta. Paikan ja ajan vaatimukset voidaan ottaa huomioon suurempia alueita suunniteltaessa tai alueilla, joissa olemassa olevaa rakennuskantaa ei ole tai sitä ehdotetaan purettavaksi, mutta tässä tapauksessa verrattain pienen tontin kolme uudisrakennusta on nykyistä kaavaehdotusta paremmin sovitettava yhteen alueen olemassa olevan rakennuskannan kanssa. Muistuttaja moittii lisäksi rakennuksen itäisessä, merenpuoleisessa päässä ensimmäisessä kerroksessa autohallitilojen sijoittamista maanpäälliseen kerrokseen ja siihen vedoten pitää viittä kerrosta perusteettomana.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (21.2.2008), että rakennuskokonaisuuden mittasuhteet ovat harkitut. Korttelin julkisivun hahmo muo­dostuu oleellisesti kolmesta noppamaisesta rakennusmassasta, joiden kattojen ylimmät tasot ovat samalla korkeudella. Näiden asuinrakennus­­ten alla on autohalli-, aputila- ja päiväkotikerros. Rinnemaaston vuoksi kerroksen läntinen pää, jossa on autohalli, on maanalainen ja itäpääty, jossa on päiväkoti, on maanpäällinen. Korttelin pitkissä julki­sivuissa tämän kerroksen yläpinta muodostaa vaakatason, josta kolme keskenään samankokoista rakennusosaa kohoavat. Vaakataso toimii pihaterassina sekä kadun puolella että rakennusten välissä ja erottuu selkeästi muista julkisivuista erillisenä. Itäisimmän rakennuksen madaltaminen johtaisi epätasapainoiseen sommitteluun. Outous olisi silmiinpistävä, erityisesti kadun puolella, jossa korkeimman ”jalustan” päällä olisi matalin rakennus.

 

Lautakunta on 21.12.2006 todennut vastineessaan asiasta annettuihin mielipiteisiin mm. seuraavaa: ”Ei ole tarkoituksenmukaista madaltaa taloja, eikä muutoinkaan määrätä samanlaisiksi kuin pohjoispuolella olevassa korttelissa. Paikan ja ajan asettamat vaatimukset ovat erilaiset, kuin 1990-luvun alussa. Pistetaloratkaisu jättää enemmän näkymiä kuin talo, jossa on useampi lamelli. Uudet talot monipuolistavat asuntokantaa, koska ne mahdollistavat erilaisia asuntojen pohjaratkaisuja kuin pitkä lamellitalo, joita saarella on paljon ennestään. Julkisivuihin määrätty vaalea väri luo riittävällä tavalla yhtenäisyyttä naapurikorttelin kanssa.”

 

Kaavaehdotuksen kortteliratkaisu on kaupunginmuseon lausunnossaan 2.11.2006 esittämän toisen vaihtoehtoisen rakentamistavan mukainen. Koska rakentamista ei katsottu perustelluksi osoittaa matalampana, poh­­joisin rakennus jätettiin kokonaan pois suunnitelmasta.

 

Muistuttaja on erehtynyt kaavan tulkinnassaan merenpuoleisen päädyn ensimmäisen kerroksen osalta. Tilat eivät ole tarkoitettu autohallille, vaan niihin on osoitettu päiväkotitiloja.

 

./.                   Kaj toteaa, että muistutus on kokonaisuudessaan esityslistan tämän asian liitteenä. Kaj:lla ei ole lisättävää kaupunkisuunnittelulautakunnan kantaan. 

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee antaa edellä esityslistalta ilmenevän, kaupunkisuunnittelulautakun­nan lausuman mukaisen kannanoton kaupungin perusteltuna kannanot­tona muistutuk­seen. 

 

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä Asunto Oy Helsingin Skuutille. 

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITE

Muistutus Vattuniemen puistotien alueen asemakaava-asiassa (nro 11635)

 

 

 

 

7

VANHAN MUNKKINIEMEN ALUEEN RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11779)

 

Khs 2008-1074

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (10.4.2008) mm., että rakennuskiellon jatkaminen koskee 30. kaupunginosan (Munkkiniemi, Vanha Munkkiniemi) Tammitien ja Ritokalliontien osa-alueiden eräitä tontteja. Alueet sijaitsevat Vanhan Munkkiniemen länsi- ja eteläosassa.

 

Kvsto päätti 11.6.1986, että Vanhan Munkkiniemen eräiden alueiden asemakaavaa muutetaan tavoitteena vanhan rakennuskannan suojelu ja kaupunkikuvan säilyttäminen. Alueille tuli tällöin voimaan rakennuskielto kahdeksi vuodeksi rakennuslain 42 §:n 2 momentin 3 kohdan perusteella. Kieltoa on jatkettu kaksi vuotta kerrallaan, viimeksi 11.6.2008 saakka.

 

Hollantilaisentien ja Tiilimäen osa-alueille on laadittu suojelutavoitteiset asemakaavat nro 10088 ja 10328, jotka on vahvistettu 2.3.1994 ja 19.12.1996. Tontin 30008/22 (Kartanontie 22) suojelutavoitteinen asemakaava nro 10872 on hyväksytty Kvstossa 13.12.2000 ja se on tullut voimaan 10.1.2003. Uimarinpolun kortteli 30044 sisältyy suojelutavoitteiseen asemakaavaan nro 11322, joka on hyväksytty Kvstossa 8.6.2005 ja tullut voimaan 5.8.2005. Näiden alueiden osalta rakennuskielto on siten päättynyt. Tonteille 30031/63, 30032/5 ja 30008/14 on rakennettu uudisrakennukset poikkeamispäätöksellä, joten rakennuskieltoa näillä tonteilla ei ole tarkoituksenmukaista enää jatkaa.

 

Suojelutavoitteinen asemakaavan muutos on tarkoitus laatia vielä Tammitien alueella tonteille 30004/11, 13 ja 14, 30005/9 sekä 30008/10, 11 ja 20. Lautakunta on 13.12.2007 puoltanut Ritokalliontien alueen asemakaavan muutosehdotusta. Tammitien alueen asemakaavan muutos on tarkoitus laatia vuoden 2008 aikana. 

 

Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi rakennuskieltoa tulisi jatkaa edellä mainituilla tonteilla kahdella vuodella eli 11.6.2010 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustus nro 11779/10.4.2008).

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee pidentää 30. kaupunginosan korttelin nro 30004 tonttien nro 11, 13 ja 14, korttelin nro 30005 tontin nro 9, korttelin nro 30008 tonttien nro 10, 11 ja 20, korttelin nro 30031 tonttien nro 34 ja 36 sekä korttelin nro 30032 tontin nro 3 rakennuskieltoaikaa 11.6.2010 saakka.

 

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

 

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITE

Rakennuskieltokartta nro 11779 (Vanha Munkkiniemi)

 

 

 

 

8

FINLANDIA-TALON TERÄSRITILÄALAKATTOJEN KORJAUSTYÖN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

 

Khs 2008-977

 

Kiinteistölautakunta toteaa (1.4.2008) seuraavaa:

 

Tiivistelmä                         Finlandia-talon alkuperäiset teräsritiläalakatot korjataan ja uusitaan kiireellisenä työnä. Alakattojen kiinnitykset kantavaan teräsbetonirunkoon ja alakattoritilöiden ripustukset alakattorungosta eivät kaikilta osiltaan vastaa nykyisiä vaatimuksia. Uusien alakattoritilöiden hankinta on tehtävä heti niin, että alkuperäistä ritilämallia vastaava erikoisvalmisteinen alakatto on asennettavissa korjaustyöhankkeelle Finlandia-talosta osoitettuna ajankohtana 7.7.2008 - 17.8.2008.

 

Hankkeen laajuus on 1 700 brm².

 

Hankkeen kustannukset ovat arvonlisäverottomana yhteensä 2 240 000 euroa eli arvonlisäverollisena 2 730 000 euroa kustannustasossa 1/2008, RI 124,8, THI 153,8.

 

Hanke on suunniteltu toteutettavaksi 07/2008 - 08/2008.

 

Finlandia-talon teräsritiläalakattojen korjaustyöstä on laadittu 19.3.2008 päivätty hankesuunnitelma kiinteistöviraston tilakeskuksen ja rakennusviraston yhteistyönä.

 

Finlandia-talon on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto. Rakennus on suojeltu rakennussuojelulailla, valtioneuvoston päätös 6.5.1993. Hankesuunnitelmaa laadittaessa on suunnitteluryhmä neuvotellut Museoviraston ja Alvar Aalto -säätiön kanssa. Uudesta, alkuperäisen mallin mukaisesta, mutta kevyemmästä maalatusta alumiinisesta alakattoritilästä on valmistettu prototyyppi, jonka Museovirasto on hyväksynyt.

 

Hankkeen tarpeellisuus

 

Finlandia-talo on valmistunut vuonna 1971 ja sen kongressisiipi vuonna 1975. Osa sali- ja aulatilojen alakatoista on ripustettuja teräsritiläkattoja. Tilakeskus on teettänyt syksyllä 2007 selvitykset alakatoista ja niiden kiinnityksistä.

 

Selvitysten mukaan teräsritiläalakattojen alkuperäiset kiinnitykset kantavaan teräsbetonirakenteeseen eivät kaikilta osiltaan vastaa nykyisiä kiinnitysvaatimuksia. Alakatot koostuvat yhden neliön kokoisista ja 25 kilon painoisista ritilöistä. Jokainen alakattoritilä on ripustettu alakattorungosta neljällä koukulla, jotka voivat jäädä irti ritilästä. Kiinnitykset on tarkistettu ja niitä on vahvistettu väliaikaisin nippusitein. Ritilät on kytketty toisiinsa, jolloin yhden ritilän heiluriliike saattaa aiheuttaa useamman ritilän liikkumisen tai mahdollisesti jopa putoamisen. Lisäksi teräsritiläalakaton yläpuolisten teknisten asennusten käyttö edellyttää aina alakattoritilän irrottamisen, mikä on hankalaa.

 

Rakennusviraston arkkitehtuuriosaston teknisen toimiston tekemät rakenneselvitykset osoittavat, että teräsritiläalakattojen uusiminen tai perusteellinen korjaaminen rakennuksen sisäpuolisissa tiloissa on tehtävä mahdollisimman pian. Alakattojen korjaus- ja uusimistyö on tehtävä kiireellisenä, koska Finlandia-talo Oy:n tälle vuodelle esittämä korjaustyön mahdollinen toteutusaika on 7.7.2008 - 17.8.2008. Toteutusaika on suoritteeseen nähden lyhyt, koska työt on sovitettava Finlandia-talo Oy:n tilojen toiminnan mukaan.

 

Hankkeen laajuus           Hanke sisältää teräsritiläalakaton uusimisen ja korjaamisen lisäksi alakattoon liittyvien akustisten sekä lvis- ja av-teknisten asennusten uusimisen tai irrottamisen, kunnostamisen ja uudelleen asentamisen. Hankkeen yhteydessä parannetaan ja täydennetään myös henkilöturvajärjestelmiä korjattavan alakaton alueella viranomaisvaatimusten mukaisesti.

 

Kustannukset ja rahoitus

 

Hankkeen laajuus on 1 700 brm2. HKR-Rakennuttajan laatiman kustannusarvion mukaan hankkeen rakennuskustannukset ovat 2 240 000 euroa arvonlisäverottomana eli 1 318 euroa/brm2 ja 2 730 000 euroa arvonlisäverollisena eli 1 606 euroa/brm2. Kustannukset ovat hintatasossa RI 124,8 ja THI 153,8 tammikuu 2008.

 

Hanke rahoitetaan kiinteistöviraston tilakeskukselle osoitetusta investointitalouden määrärahasta. Hankkeella ei ole vuokravaikutusta.

 

Hankkeen toteutus ja aikataulu

 

Rakentaminen toteutetaan ajalla 7.7.2008 - 17.8.2008.

 

Kiinteistövirasto vastaa hankkeen toteuttamisesta. Rakennuttamistehtävistä vastaa HKR-Rakennuttaja. Kiinteistön ylläpidosta vastaa kiinteistöviraston tilakeskus.

 

Lautakunta esittää 19.3 2008 päivätyn Finlandia-talon teräsritiläalakattojen korjaustyön hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 1 700 brm2 ja että rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 2 240 000 euroa ja arvonlisäverollisena 2 730 000 euroa, RI = 124,8 ja THI = 153,8 kustannustasossa tammikuu 2008.

 

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (21.4.2008) hankesuunnitelmasta antamassaan lausunnossa, että alakattojen kiinnitykset ovat epäluotettavat ja ne on korjattava tai uusittava pikaisesti. Työ tehdään heinä-elokuussa tänä vuonna.

 

Koko kunnostus- ja uusimistyön laajuus on 1700 m2 ja arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset 2 730 000 euroa hintatasossa 1/2008.

 

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Finlandia-talon teräsritiläalakattojen 19.3.2008 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen laajuus on enintään 1 700 brm2 ja rakentamiskustannukset ovat verollisena enintään 2 730 000 euroa (veroton hinta 2 240 000) euroa hintatasossa 1/2008).

 

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

 

LIITTEET

Liite 1

Hankesuunnitelma 19.3.2008

 

Liite 2

HKR-Rakennuttajan kustannusarvio 18.3.2008

 

 

 

 

9

ARABIAN PALVELU OY:N TOIMIALUEEN TOINEN LAAJENTAMINEN

 

Khs 2008-1028

 

Kaj toteaa, että Khs päätti 10.6.2002 (877 §) perustaa Arabianrannan palveluyhtiön ja 11.10.2004 Khs päätti (1248 §) laajentaa sen toimialuetta. Arabian Palvelu Oy:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön toimialue voidaan laajentaa koskemaan koko Arabianrannan asemakaava-aluetta.

 

Palveluyhtiön tehtävänä on hoitaa asemakaavan mukaisten tonttien ulkopuolisten autopaikkojen perustaminen ja hoito, asuntotonttien välisten yhteispihojen perustaminen ja hoito sekä asemakaavan mukaisten yhteiskerhotilojen perustaminen ja hoito. Lisäksi palveluyhtiö omistaa osan alueellisesta tietoverkosta.

 

Arabianrannan rakentaminen on keväällä 2008 edennyt vaiheeseen, jossa Arabian Palvelu Oy:n laajentaminen koko asemakaava-alueelle on tullut ajankohtaiseksi. Tontteja on varattu asuntotuotantoon palveluyhtiön nykyisen toiminta-alueen ulkopuolelta Arabianrannan asemakaava-alueella.

 

./.                                         Palveluyhtiön nykyinen toiminta-alue ja laajentamisen piiriin tuleva alue on esitetty liitteessä 1. Laajennusalueella vielä varaamattomat asuntotontit varataan rakennuttajille vireillä olevien tontinluovutuskilpailujen jälkeen.

 

                      Arabianrannan alueen rakennuttajasopimuksessa Helsingin kaupunki ja laajentamisen piiriin tulevat asuntotonttien varaajina olevat rakennuttajat sopivat pysäköinnin, yhteispihojen ja niille sijoittuvien taidehankintojen, kerhotilojen ja alueellisen tietoverkon järjestämisen rakennusaikaisesta hallinnosta ja rahoituksesta. Sopimuksessa sovitaan palveluyhtiön tarjoamista palveluista ja osakasyhtiöiden palveluyhtiölle suorittamista maksuista. Luonnos rakennuttamissopimuksesta on

./.                   esityslistan liitteenä 2.

 

Arabianrannan alueen pysäköinti-, yhteispiha- ja kerhotilajärjestelyjä sekä alueellista tietoverkkoa koskeva sopimus, tehdään palveluyhtiön ja laajentamisen piiriin tulevien rakennuttajien välillä. Sopimusluonnos

./.                   on esityslistan liitteenä 3.

 

Palveluyhtiön liittymismaksu, jonka suuruudeksi on hyväksytty kiinteistölautakunnassa Arabianrannan ensimmäisten tontinluovutuskilpailujen yhteydessä 94.19 euroa/ asemakaavan mukainen asunto-m2, pysyy ennallaan. Liittymismaksun suuruus on sidottu huhtikuun 2000 rakennuskustannusindeksiin.

 

Palveluyhtiön laajentumisen vuoksi yhtiöjärjestystä on muutettava. Siinä määritellään uusi toiminta-alue ja osakepääomaa kasvatetaan
22 000 eurosta 38 000 euroon. Osakepääoman lisäyksestä 3 080 euroa kohdistuu varaamattomiin tontteihin, jotka osoitetaan kiinteistövirastolle.

./.                   Luonnos yhtiöjärjestykseksi on esityslistan liitteenä 4.

 

KAJ                                                         Kaupunginhallitus päättänee

 

1                    oikeuttaa kaupungin edustajat Arabian Palvelu Oy:n yhtiökokouksessa kaupungin puolesta hyväksymään yhtiöjärjestyksen muuttamisen esityslistan liitteenä 4 olevasta yhtiöjärjestysluonnoksesta ilmenevällä tavalla

 

2                    hyväksyä Arabian Palvelu Oy:n ja sen osakasyhteisöjen välillä allekirjoitettavan Arabianrannan alueen pysäköinti-, yhteispiha-, ja kerhotilajärjestelyjä sekä alueellista tietoverkkoa koskevan sopimuksen ja Arabianrannan alueen rakennuttajasopimuksen esityslistan liitteinä 2 ja 3 olevien sopimusluonnosten periaatteiden mukaisesti

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistöviraston tekemään kohdassa 1 mainittuun yhtiöjärjestykseen ja kohdassa 2 mainittuihin sopimuksiin tarvittaessa vähäisiä tarkistuksia.

 

Edelleen kaupunginhallitus päättänee kehottaa kiinteistöviraston tilakeskusta palveluyhtiön laajentamisvaiheessa merkitsemään palveluyhtiön osakkeita laajentamisalueen varaamattomien tonttien osalta näille tonteille kuuluvan määrän.

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee osoittaa 3 080 euroa talousarvion kohdasta 8 22 19 Arvopaperit, Khn käytettäväksi, Muut kohteet kiinteistöviraston tilakeskuksen käytettäväksi Arabianrannan Palvelu Oy:n osakkeiden merkitsemistä varten.

 

Pöytäkirjanote Helsingfors Svenska Bostadsstiftelselle, Helsingin opiskelija-asuntosäätiölle, Helsingin seurakuntayhtymälle, OP-Eläkekas-salle, Sato-Rakennuttajat Oy:lle, YIT Rakennus Oy:lle, Helsingin

kaupungin asuntotuotantotoimistolle, kiinteistövirastolle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja tarkastusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
Hoppula Petri, projekti-insinööri, puhelin 310 36037

 

 

LIITTEET

Liite 1

Arabianrannan Palvelu Oy:n toiminta-alue

 

Liite 2

Luonnos Arabianrannan 3. alueen (Toukoranta) rakennuttajasopimukseksi

 

Liite 3

Luonnos Arabianrannan 3. alueen (Toukoranta) maanpäällistä asukaspysäköintiä, yhteispihoja ja niiden taidehankkeita, alueellista tietoverkkoa sekä kerhotilaa koskevaksi sopimukseksi

 

Liite 4

Yhtiöjärjestysluonnos

 

 

 

 

10

LASTEN PÄIVÄKOTI AALLON UUDISRAKENNUKSEN HANKESUUNNITELMAN ENIMMÄISHINNAN KOROTTAMINEN

 

Khs 2006-940

 

Kiinteistölautakunta toteaa (1.4.2008) seuraavaa:

 

Tiivistelmä                         Hanke sijaitsee Arabianrannan alueella osoitteessa Kaanaanpiha 1, 00560 Helsinki. Arabianranta on väestöltään kasvavaa aluetta, näin myös päivähoidon tarve alueella on kasvava.

 

Kaupunginhallitus hyväksyi 15.5.2006 (695 §) Lasten päiväkoti Aallon (alkuperäinen työnimi Lasten päiväkoti Arabianranta pohjoinen) hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 1 164 brm² ja hankkeen enimmäishinta on 3 625 000 euroa arvon-lisäverollisena eli 2 970 000 euroa arvonlisäverottomana, hintatasossa 1/2006 RI 120,1 ja THI 142,1.

 

Suunnitelmien kuvaus  Lasten päiväkoti Aallossa tulee olemaan hankesuunnitelman mukaisesti viisi päiväkotiryhmää. Tilat sijaitsevat yhdessä kerroksessa, poikkeuksena on ilmastointikonehuone, joka on sijoitettu toiseen kerrokseen. Rakennus on suunniteltu U-muotoiseksi kivirakennukseksi, jossa suorat ulkopuolen ulkoseinät ovat vaaleaksi rapattuja ja vapaamuotoisesti mutkitteleva sisäpihan ulkopinta puhtaaksimuurattua punaista savitiiltä.

 

Meren läheisyyden takia sisäpiha on suojattu kulmiin sijoittuvilla vaunu/leikkivälinevarastoilla ja niiden välisellä pergolarakenteella.

 

Hankkeen tilaajana on kiinteistöviraston tilakeskus ja hankkeen rakennuttaa HKR-Rakennuttaja. Hankkeen suunnitelmat on laatinut Arkkitehtiryhmä A6 Oy. Suunnitelmat on laadittu yhteistyössä päivähoidon vastuualueen kanssa.

 

Asemakaava ja tontti       Alueen asemakaava (091-10240) on vahvistettu 28.1.1998 ja tullut voi-maan 6.11.1998. Lasten päiväkoti Aallon tontti 27-674-1 muodostaa YL-tunnuksella merkityn julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueen.

 

Laatutaso                          Tilojen suunnittelun toiminnallisen laadun lähtökohtina on ollut sekä lasten että henkilökunnan osalta viihtyisä ja turvallinen sekä esteettinen ympäristö. Tilat on suunniteltu myös esteettömiksi.

 

Teknisen laadun lähtökohtana on ollut, että rakennuksen käyttöikä rakenteiden osalta on yli 70 vuotta, varusteiden ja vaihdettavien rakennusosien osalta yli 30 vuotta. Materiaalit valitaan luokasta M1.

 

Tulevia käyttötarkoituksia ennakoiden rakennuksen paloluokka on nostettu luokaksi P1.

 

Kustannukset                  Lasten päiväkoti Aallon bruttoala on 1 165 brm². HKR-Rakennuttajan laatiman 11.3.2008 päivätyn kustannusennusteen mukaan hankkeen arvonlisäverottomat kustannukset ovat 3 585 000 euroa eli 3 077 e/brm² ja arvonlisäverolliset 4 330 000 euroa eli 3 716 e/ brm². Kustannukset on laskettu joulukuun 2007 hintatasossa RI= 125,0 ja THI= 153,8.

 

Urakkatarjousvaiheen kustannukset ylittävät hankepäätöksen enimmäishinnan 10,5 %:lla.

 

Rakennuksen hintatasoa nostaa alueen vaikeat perustamisolosuhteet. HKR:n katu- ja puisto-osasto on tilannut HKR-Rakennuttajalta Arabian-rannan esirakentamisen rakennuttamispalvelut. Skanska Tekra Oy on voittanut vaiheen VI urakkakilpailun ja toteuttanut työt 2006 - 2007.

 

Lasten päiväkoti Aallolle kohdistuvaksi sovittu osuus on hankepäätöksessä ollut 173 000 euroa alv. 0 % (RI=113,4). Suunnitelmien tarkennuttua paalulaatan paalumäärää ja terästyksiä jouduttiin lisäämään ja tilaamaan Skanska Tekra Oy:ltä muutostyönä, joten paalulaatan lopullinen kustannus on 209 141 euroa, alv. 0 %.

 

Esirakentaminen paalulaattoineen on kokonaisuutena tilattu ja maksettu HKR-Rakennuttajan kautta.

 

Hankkeen urakat kilpailutettiin joulukuussa 2007. LVIAS-urakka-tarjoukset olivat työpiirustusvaiheen kustannusennusteiden mukaisia. Näiden urakoiden halvimmat urakoitsijaehdokkaat ovat jatkaneet tarjouksien voimassaoloaikaa kevääseen 2008 lukuun ottamatta sähköurakkaa, johon nyt lautakunnalle ehdotettiin toiseksi halvinta urakoitsijaa, joka on luvannut jatkaa tarjouksen voimassaoloaikaa.

 

Rakennusurakoinnin kysyntä pitää hintatason edelleen korkeana pää-kaupunkiseudulla. Tilakeskuksen kilpailuttamien uusien päiväkotirakennusten urakkahintataso on vuoden 2007 aikana ollut noin 2 900 - 3 000 euroa/brm² arvonlisäverottomana, joten nyt kilpailutettu päiväkoti Aallon hintataso (3 077 euroa/brm2) on samassa linjassa.

 

Aikataulu ja rahoitus       Hankkeen on suunniteltu käynnistyvän huhtikuussa 2008 ja valmistuvan huhtikuun 2009 aikana.

 

Hanke rahoitetaan tilakeskuksen alakohdalle 8020102, sosiaalitoimen uudisrakennushankkeet, varatuista määrärahoista.

 

Urakkatarjoukset              HKR-Rakennuttaja on kilpailuttanut kohteen urakat joulukuussa 2007.

 

Lautakunta esittää Lasten päiväkoti Aallon uudisrakennuksen 28.2.2006 päivätyn hankesuunnitelman enimmäishinnan korottamisen hyväksymistä siten, että hankkeen arvonlisäverottomat kustannukset ovat 3 585 000 euroa eli 3 077 euroa/brm² ja arvonlisäverolliset 4 330 000 euroa eli 3 716 euroa/brm², joulukuukuun 2007 hintatasossa RI= 125,0 ja THI= 153,8.

 

Samalla lautakunta toteaa päättäneensä hyväksyä annetut halvimmat tarjoukset urakoista sekä pihan esirakentamiskulut ehdolla, että kaupunginvaltuusto hyväksyy hankesuunnitelman enimmäishinnan korotuksen.

 

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (21.4.2008) hankesuunnitelmasta antamassaan lausunnossa, että hankkeen urakkatarjouksiin perustuvat rakentamiskustannukset ylittävät enimmäishinnan 410 000 euroa eli 10,5 %. Ylitys johtuu ennakoitua vaikeammista perustamisolosuhteet sekä urakkahintojen noususta. Tilakeskuksen mukaan hankkeen hinta on kuitenkin linjassa viime aikoina kilpailutettujen päiväkotien kanssa.

 

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa enimmäishinnan korottamista esityksen mukaisesti.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Lasten päiväkoti Aallon uudisrakentamisen 28.2.2006 päivätyn hankesuunnitelman enimmäishinnan korotuksen siten, että hankkeen arvonlisäverolliset enimmäiskustannukset ovat 4 330 000 euroa (veroton hinta 3 585 000 euroa) hintatasossa 12/2007.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

 

LIITE

Urakkavaiheen kustannusarvio 11.3.2008

 

 

 

 

11

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE HELSINGIN KAUPUNGIN LIIKUNTAVIRASTON POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

 

Khs 2008-914

 

Helsingin kaupungin liikuntavirasto pyytää (28.12.2007) poikkeamislupaa 54. kaupunginosan (Vuosaari) venesatama-alueella olevalle tilalle LIV Y3154-43 (Uutelantie 3). Hakijan tarkoituksena on rakentaa piharakennuksia (autosuoja, varastotilaa, sauna) yhteensä 75 k-m2.

 

Kysymys on poikkeamisesta asemakaavan hyväksymisestä johtuvasta rakennuskiellosta. Rakennuspaikka sisältyy alueeseen, jolle on hyväksytty asemakaavan muutos, mutta hyväksymispäätös ei ole saanut lainvoimaa. Lisäksi hanke poikkeaa asemakaavasta siten, että muutetun asemakaavan mukaisen rakennusalan raja ylitetään vähäisessä määrin.

 

Hakemuksen perusteluina hakija esittää, että huonokuntoisia piharakennuksia korvaava ja täydentävä uudisrakentaminen on tavoitteena käynnistää keväällä 2008. Poikkeaminen ei koske asemakaavojen sisältöä vaan uudisrakentamisen ajankohtaa.

 

Kaupunginsuunnitteluvirasto toteaa (26.3.2008), että hakemus koskee aluetta, jonka asemakaavan muutos ei ole saanut lainvoimaa, ja jolla siten on maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 3 momentin mukainen rakennuskielto. Maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaan poikkeamisen tällaisessa tapauksessa voi myöntää alueellinen ympäristökeskus.

 

Selostus                            Alueella on voimassa 12.12.2001 vahvistettu asemakaava nro 10780, mutta alueelle on 24.10.2007 hyväksytty asemakaavan muutos nro 11510, josta on valitettu [korkeimpaan] hallinto-oikeuteen. Valitus ei kohdistu kyseessä olevaan rakennuspaikkaan. Kummankin asemakaavan mukaan alue on venesatamaa, jossa piharakennuksille on rakennusoikeutta 75 k-m2.

 

Rakennuspaikalla on asuinrakennus ja piharakennuksia. Hakijan tarkoituksena on korvata piharakennukset uusilla.

 

Haettu toimenpide on asemakaavan ja asemakaavan muutoksen mukainen lukuun ottamatta vähäistä asemakaavamuutoksen rakennusalan rajan ylitystä.

 

Osallisten kuuleminen   Selvitys naapureiden kuulemisesta sekä naapureiden suostumukset on liitetty hakemusasiakirjoihin. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

 

Lausunto                          Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska hanke on asemakaavan ja vähäistä rakennusalan ylitystä lukuun ottamatta asemakaavan muutoksen mukainen, eikä kaavamuutokseen kohdistuva valitus kohdistu hakemuksen rakennuspaikkaan.

 

Poikkeamisen erityinen syy on mahdollistaa rakentaminen ilman, että joudutaan odottamaan muualle Uutelaan kohdistuvan kaavavalituksen ratkaisua.

 

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta.

 

Kaj toteaa, että Helsingin kaupunginhallitus on 18.2.2008 § 226 (Khs dnro 2006-1395) antanut  lausunnon Helsingin hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston päätöksestä tehdystä valituksesta Uutelan virkistysalueen asemakaava-asiassa (nro 11510).

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä Helsingin kaupungin liikuntavirastolle haettuun toimenpiteeseen 54. kaupunginosan venesatama-alueella olevalle tilalle LIV Y3154-43.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

 

LIITTEET

Liite 1

Ympäristökartta (tila Vuosaaren venesatama-alueella, Uutelantie 3)

 

Liite 2

Asemapiirros (Vuosaaren tila LIV Y3154-43)