HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

ESITYSLISTA

17 - 2008

Kokousaika	28.4.2008 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

3

Strategiakokousasia: Pasilan aluerakentamisprojektia koskeva tilannekatsaus

3

4

Strategiakokousasia: Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimuksen toimeenpanon tilannekatsaus

5

5

Art and Design City Helsinki Oy Ab:n varsinainen yhtiökokous 7.5.2008

6

6

21.4.2008 pöydälle pantu asia Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan seutukokouksen edustajien valitseminen

8

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1

Lausunto ympäristöministeriölle ympäristölupajärjestelmän ja -hallinnon tehostamiseksi sekä lupakäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi perustetun hankkeen osaprojektien I ja III loppuraporteista

11

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1

Strategiakokousasia: Vanhusten palvelujen tuottaminen

30

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

1

Pelaajan palkitseminen Kanadassa järjestettyjen naisten jääkiekon maailmanmestaruuskilpailujen pronssimitalista

31

2

Musiikin esittämistä koskevan yleissopimuksen jatkaminen

32

3

Strategiakokousasia: Henkilöstöstrategian seuranta

34

4

Ammattiopistostrategian toteuttaminen Helsingin kaupungin opetustoimessa

39

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1

Helsingin ammattikorkeakoulun päärakennuksen ikkunoiden kunnostuksen ja vesikaton huoltomaalauksen hankesuunnitelman hyväksyminen

42

2

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Kiinteistö Oy Liikeprimon sekä Suomen Osatontti Ky:n välisessä kiinteistökaupassa

44

3

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Xxxxxxx Xxxxx ja Xxx Xxxxxx kuolinpesien sekä Xxxx Xxxxxxx ja Xxxx Xxxxx välisessä kiinteistökaupassa

47

1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

KJ Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Hellströmin (varalla Moisio) ja Pajamäen (varalla Kantola) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

KJ Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

3

STRATEGIAKOKOUSASIA: PASILAN ALUERAKENTAMISPROJEKTIA KOSKEVA TILANNEKATSAUS

Khs 2008-154

Kj toteaa Keski-Pasilan olevan kaupungin toimitilarakentamisen avainalue, jonne pyritään sijoittamaan myös mahdollisimman paljon asumista. Pasilan aluerakentamisprojekti käsittää Keski-Pasilan lisäksi Pasilan Konepaja-alueen, Ilmalan, Pohjois-Pasilan sekä Ylä-Pasilan. Aluerakentamisprojektin osa-alueille on uudisrakennettavissa noin 1 100 000 k-m2 toimitilaa ja palveluita sekä noin 750 000 k-m2 asumista.

Keski-Pasilan osayleiskaava hyväksyttiin 14.6.2006. Osayleiskaavassa alueelle on kaavoitettu toimitiloja 285 000-360 000 k-m2 ja asuntoja 80 000 - 120 000 k-m2. Erona muihin Helsingin aluerakentamisalueisiin on kaupungin vähäinen maanomistus. Suomen Valtio ja Helsingin kaupunki ovat tehneet Keski-Pasilasta aiesopimuksen vuonna 2002. Keski-Pasilaan osayleiskaavan mukaisesta rakennusoikeudesta 250 000 k-m2 sijoittuu sopimusalueelle. Keski-Pasilan toteuttaminen edellyttää Helsingin kaupungin ja valtion toimijoiden yhteistä tahtotilaa ja tiivistä yhteistoimintaa. Rakentaminen edellyttää lukuisia selvityksiä ja lupakäsittelyitä sekä rakentamisen yhteensovittamista kaupunkiorganisaation sisällä ja ulkopuolisten toimijoiden kesken.

Merkittävä osa Keski-Pasilasta jää raideliikenteen käyttöön. Hakamäentien vilkas liikenne ja mahdollinen Tuusulantien kääntäminen Pasilan suuntaan asettavat haasteita viihtyisän alueen suunnittelulle. Pasilan suunnittelussa liikenteen painopiste on joukkoliikenteessä. Alueen joukkoliikenneyhteyksien sujuvuus varmistetaan yhteensovittamalla juna-, metro-, raitiotie ja linja-autoliikenteen suunnitelmat. Metro liikennöinee Pasilaan 2020-luvulla.

Keski-Pasilan asemakaavoja laaditaan osa-alueittain. Asemakaavoitus aloitetaan Pasilan rautatieaseman viereisestä keskustakorttelista. Korttelista ehdotetaan järjestettäväksi kaupungin ja valtion toimesta EU-kutsukilpailu arkkitehti- ja investoriryhmille. Alueen asemakaavaehdotus valmistellaan kilpailun voittaneen ehdotuksen perusteella. Rakentaminen alkaa Keski-Pasilassa noin 2012. Kaavoitustyö ja rakentaminen ovat samanaikaisesti käynnissä kaikilla Pasilan aluerakentamisprojektin osa-alueilla.

Projektinjohtaja Niina Puumalainen ja projektipäällikkö Timo Lepistö esittelevät Pasilan tilannekatsauksen kokouksessa.

KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä saadun selvityksen tiedoksi.

Lisätiedot:
Puumalainen Niina, projektinjohtaja, puhelin 310 25475
Timo Lepistö, projektipäällikkö, puhelin 310 37232

4

STRATEGIAKOKOUSASIA: PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPUNKIEN YHTEISTYÖSOPIMUKSEN TOIMEENPANON TILANNEKATSAUS

Khs 2008-154

Kj toteaa, että pääkaupunkiseudun yhteistyösopimuksen mukaisten yhteistyöhankkeiden jatkovalmistelu ja seutuyhteistyön arvioinnin valmistelu on edennyt suunnitellulla tavalla.

Kokouksessa kuullaan kaupunginjohtajan selostus pääkaupunkiseudun yhteistyösopimuksen toimeenpanon tilanteesta ja käydään keskustelu asiassa.

KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä saadun selvityksen tiedoksi.

Lisätiedot:
Pajunen Jussi, kaupunginjohtaja, puhelin 310 36000
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

5

ART AND DESIGN CITY HELSINKI OY AB:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 7.5.2008

Khs 2008-1073

Art and Design City Helsinki Oy Ab ilmoittaa (18.4.2008), että yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 7.5.2008 kello 10:30 alkaen Taideteollisessa korkeakoulussa, os. Hämeentie 135 C, 00560 Helsinki, 6. kerros, rehtori Yrjö Sotamaan huoneessa.

Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 10 §:n mukaiset varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat.

Kj toteaa, että yhtiön osakekannasta Helsingin kaupunki omistaa 7 500 osaketta 21 300:sta. Yhtiön osakassopimuksen perusteella kaupungilla on oikeus nimetä yhtiön hallitukseen jäsen ja varajäsen. Lisäksi kaupunki nimeää yhden tilintarkastajan. Kaupungin edustajina yhtiön hallituksessa ovat toimineet elinkeinopäällikkö Nyrki Tuominen varsinaisena jäsenenä ja projektinjohtaja Heikki Somervuo varajäsenenä. Somervuo siirtyy 2008 eläkkeelle, joten hänen tilalleen tulisi nimetä projekti-insinööri Petri Hoppula.

Tarkastuslautakunta on 24.10.2007 §:n 128 kohdalla esittänyt tilintarkastajaksi KHT Guy Willmania.

KJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Art and Design City Helsinki Oy Ab:n varsinaisessa yhtiökokouksessa keskiviikkona 7.5.2008 kello 10.30 Taideteollisessa korkeakoulussa, os. Hämeentie 135 C, 00560 Helsinki ja hyväksymään asiat yhtiön hallituksen päätösehdotusten mukaisesti.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunginhallituksen oikeuspalveluita nimeämään ehdolle Art and Design City Helsinki Oy Ab:n hallituksen jäseneksi seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyväksi toimikaudeksi elinkeinopäällikkö Nyrki Tuomisen ja varajäseneksi projekti-insinööri Petri Hoppulan.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunginhallituksen oikeuspalveluita esittämään yhtiön yhdeksi tilintarkastajaksi tarkastuslautakunnan nimeämän KHT Guy Willmanin.

Pöytäkirjanote yhtiökokousasiakirjoineen hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja ote Art and Design City Helsinki Oy Ab:lle (Hämeentie 133 A, 00560 Helsinki), nimetyille henkilöille sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Lahtinen Olli, erityissuunnittelija, puhelin 310 36055

6

21.4.2008 pöydälle pantu asia

PÄÄKAUPUNKISEUDUN YHTEISTYÖVALTUUSKUNNAN SEUTUKOKOUKSEN EDUSTAJIEN VALITSEMINEN

Khs 2008-921

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) ilmoittaa (2.4.2008), että YTV:n seutukokous pidetään perjantaina 16.5.2008 alkaen kello 10.00. Kaupunginhallitusta pyydetään valitsemaan Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnasta annetun lain (1269/96) 5 §:n 1 momentissa tarkoitetut seutukokousedustajat. Edustajat tulisi nimetä viimeistään 29.4.2008.

Kokouksessa on tarkoitus käsitellä mm:

- kuntien valitsemat seutukokousedustajat, kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

- vuoden 2007 tilinpäätös.

YTV-lain mukaan Helsingillä on YTV:n seutukokouksessa 11 edustajaa, Espoolla ja Vantaalla kummallakin viisi sekä Kauniaisilla yksi kunnan valitsema edustaja.

Seutukokousedustajan on täytettävä kuntalain 33 §:ssä mainitut yleiset vaalikelpoisuusvaatimukset, joissa edellytetään, että edustajaksi valittu on hänet valinneen kunnan jäsen, hänellä on äänioikeus kunnallisvaaleissa eikä hän ole holhouksen alainen. Lisäksi valinnassa tulee soveltaa tasa-arvolain 4 §:n 2 momenttia, jonka mukaan jäseniksi tulee valita sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Kj toteaa, että Khs päätti 29.10.2007 (1361 §) valita seuraavat 11 edustajaa ja 11 henkilökohtaista varaedustajaa YTV:n 16.11.2007 pidettyyn seutukokoukseen:

edustaja	varaedustaja
talouspäällikkö	toiminnanjohtaja
Minna Ruuth	Pirjo Tolvanen
liikennetoimittaja	toiminnanjohtaja
Esko Riihelä	Tuomo Valve
kansanedustaja	toimitusjohtaja
Juha Hakola	Harry Bogomoloff
taloustutkija	kansanedustaja
Hannele Luukkainen	Arja Karhuvaara
sähköasentaja	pääluottamusmies
Matti Taina	Satu Pikkarainen
erikoissairaanhoitaja	projektiassistentti
Tarja Tenkula	Anna Kirstinä
tutkija
Tero Tuomisto	Pentti Helo
kansanedustajan avustaja	tuottaja
Tapio Laakso	Kimmo Helistö
yliopiston lehtori	diplomi-insinööri
Sanna Hellström	Mari Puoskari
toimittaja	filosofian maisteri
Pekka Saarnio	Tiia Aarnipuu
varatuomari	dosentti
Marianne Österberg	Björn Fant

KJ Kaupunginhallitus päättänee valita seuraavat 11 edustajaa ja 11 henkilökohtaista varaedustajaa 16.5.2008 klo 10.00 alkaen pidettävään Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan seutukokoukseen:

edustaja	varaedustaja
________________________	_________________________
_________________________	__________________________
__________________________	__________________________
__________________________	__________________________
__________________________	__________________________
_________________________	_________________________
_________________________	_________________________
_________________________	_________________________
_________________________	_________________________
_________________________	_________________________
_________________________	_________________________

Pöytäkirjanote valituksi tulleille sekä Pääkaupunkiseudun yhteistyö-
valtuuskunnalle.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

1

LAUSUNTO YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE YMPÄRISTÖLUPAJÄRJESTELMÄN JA -HALLINNON TEHOSTAMISEKSI SEKÄ LUPAKÄYTÄNTÖJEN YHDENMUKAISTAMISEKSI PERUSTETUN HANKKEEN OSAPROJEKTIEN I JA III LOPPURAPORTEISTA

Khs 2008-371

Ympäristöministeriö asetti 29.11.2005 hankkeen ympäristölupajärjestelmän ja -hallinnon tehostamiseksi sekä lupakäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi. Tehtäväksi annettiin lupakäsittelyn korvaaminen hallinnollisesti keveämmillä menettelyillä ja lupavelvollisten määrän vähentäminen sekä lupien keskittäminen yhteen valtion lupaviranomaiseen ja kuntiin. Lisäksi lupien sähköistä käsittelyä tuli tehostaa. Hanke toimi kolmena projektina, jotka luovuttivat loppuraporttinsa 19.2.2008 ympäristöministeriölle.

Toimeksiannon mukaisesti osaprojektin I (Keventämisprojekti) tuli selvittää

1 miten ympäristöluvanvaraisten toimintojen määrää voidaan supistaa nykyisestä,

2 miten ympäristölupia voitaisiin korvata muilla hallinnollisesti keveämmillä menettelyillä laskematta kuitenkaan ympäristönsuojelun tasoa turvaten samalla kansalaisten riittävät vaikutus- ja osallistumismahdollisuudet,

3 mikä on tarkoituksenmukaisin toimivallanjako valtion ja kuntien lupaviranomaisten välillä, ja

4 valmistella mahdolliset tarvittavat toimivaltamuutokset.

Osaprojektin III (Menettelyt -projekti) tehtävänä oli kehittää ympäristölupaprosessien sekä -päätösten tietosisältöä ja sekä määritellä ne vaatimukset, joita tietojärjestelmille ja muille tietoteknillisille ratkaisuille sekä niiden käytölle voidaan asettaa.

Osaprojektin II (Hallintoprojekti) loppuraportti on tarkoitettu tässä vaiheessa tiedoksi, koska ympäristölupahallinnon uudistaminen on sidoksissa valmisteltavana olevaan koko aluehallinnon uudistamishankkeeseen.

Hanke on päättynyt ja ympäristöministeriö pyytää mm. Helsingin kaupungilta lausuntoa ympäristölupajärjestelmän ja -hallinnon uudistamista koskevien osaprojektien I (Keventämisprojekti) ja III (Menettelyt -projekti) loppuraporteista 31.3.2008 mennessä.

Ryj toteaa, että lausunnon antamiselle on myönnetty lisäaikaa 21.4.2008 saakka.

./. Ympäristöministeriön lausuntopyyntö ja hankkeen saatekirje ovat tämän asian liitteenä. Ympäristölupajärjestelmän ja -hallinnon uudistaminen: osaprojektien Keventämisprojekti (I) ja Menettelyt -projektin (III) loppuraportit ovat saatavana internet-osoitteesta www.ymparisto.fi > Ympäristöministeriö > Julkaisut > Ympäristöministeriön raportteja -sarja > Ympäristöministeriön raportteja 2008.

- Keventämisprojektin (I) loppuraportti (.pdf 174 sivua):

http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=80795&lan=fi

- Menettelyt-projektin (III) loppuraportti (.pdf 70 sivua):

http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=80797&lan=fi

Ympäristölautakunta päätti (11.3.2008) antaa seuraavan lausunnon:

Yleistä Ympäristölupajärjestelmä ja -hallinto on tällä hetkellä jakautunut luvanhakijan (asiakkaan) kannalta kestämättömällä tavalla. Ympäristölupahallintoa on syytä tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Lupahakemukset ja ilmoitukset voitaisiin käsitellä niissä viranomaisissa ja toimipisteissä, joissa se käytettävissä olevan asiantuntemuksen ja resurssien puitteissa on tarkoituksenmukaisinta.

Lupakynnyksen nostamisella, lupamenettelyjen keventämisellä ja normiohjauksen lisäämisellä pyritään kuntien ympäristönsuojelun ennakkovalvontatehtävien vähentämiseen. Jälkivalvontaan kohdistuvien vaikutusten arviointi etukäteen on kuitenkin mahdotonta. Kokonaisuudessaan ei voida olla varmoja siitä, millaisia muutoksia kuntien tehtävissä tapahtuu.

Keventämisprojekti (projekti I)

Lupakynnysten ja toimivaltajaon tarkistaminen

Lupakynnysten määrittely poistaa tulkinnanvaraisuutta toimintojen lupavelvollisuuden arvioinnista. Joiltakin osin määritelmän tehdas tai laitos käyttäminen saattaa johtaa virheelliseen asetuksen soveltamiseen.

Valtion ja kuntien toimivaltajakoon ympäristölupien käsittelyssä ehdotetaan vain vähäisiä muutoksia. Tämä onkin perusteltua sen vuoksi, että kunnilla on hyvin erilaiset resurssit ja mahdollisuudet ympäristölupien käsittelyyn. Helsingin osalta muutokset koskisivat kunnan harjoittamia polttoaineteholtaan 5-50 MW:n energiatuotantolaitoksia, 5 000-10 000 tonnia vuodessa jätettä hyödyntäviä ja käsitteleviä toimintoja ja alle miljoona litraa olutta valmistavia panimoita, jotka siirtyisivät kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivaltaan. Ympäristölautakunta arvioi, että muutokset lisäisivät vain vähän työmäärää ympäristökeskuksessa ja muutokset voidaan toteuttaa esitetyllä tavalla.

Projekti esittää ympäristönsuojelulain muuttamista siten, että rekisteröinti-ilmoitukset (nykyiset YSL 65 §:n mukaiset ilmoitukset) tehtäisiin suoraan kuntiin. Edellytyksenä olisi, että ympäristönsuojelun tietojärjestelmät olisivat yhteensopivat. Kun rekisteröintimenettelyä esitetään toisaalla laajennettavaksi merkittävästi nykyisestä normiohjauksen ohella, ympäristölautakunta katsoo, että tällä hetkellä ei ole edellytyksiä luotettavasti arvioida muutoksen aiheuttamia vaikutuksia ja resurssitarvetta. Tietojärjestelmistä ja niiden yhteensovittamisesta ympäristölautakunta esittää näkemyksensä projekti III:n loppuraportin käsittelyn yhteydessä.

Normiohjaus ja hallinnolliset menettelyt

Ympäristölautakunta katsoo, että normien laadinnalle esitetyt lähtökohdat on määritelty oikein. Normien antaminen on lähtökohta päätösten yhdenmukaistamisen edistämiseksi ja lupamenettelyjen jouduttamiseksi. Pienet energiatuotantoyksiköt ja polttoaineen jakeluasemat ovat sopivia toimialakohtaisten normien laadinnalle. Ympäristölautakunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että tekniikka saattaa kehittyä nopeastikin ja normi saattaa vanhentua tai jäädä joltakin osin epätarkaksi jo parin vuoden päästä. Normien muutostarpeiden seurantaan ja tarvittavien uudistusten tekemiseen tulisi varautua.

Edelleen ympäristölautakunta kannattaa normiohjauksen mahdollisuuksien selvittämistä projektin esittämille muille toimialoille.

Projekti esittää, että olemassa olevien ennakkovalvontamenettelyjen, lupamenettelyn, ilmoitusmenettelyn ja rekisteröintimenettelyn, lisäksi säädettäisiin lupamenettelyä keveämpi hyväksymismenettely. Ympäristölautakunta katsoo, että hyväksymismenettelyn ja lupamenettelyn väliset erot ovat lähinnä kuulemisajassa ja päätöksentekoon käytettävässä ajassa sekä valitusoikeudessa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kuulemisen vähimmäisajan lyhentäminen 30 päivästä 14 päivään nopeuttaisi ympäristölupahakemuksen käsittelyä. Norminanto tekisi puolestaan mahdolliseksi päätösten tekemisen korkeintaan kolmessa kuukaudessa. Norminanto, kuulemisajan lyhentäminen ja valitusluvanvaraisuus korkeimpaan hallinto-oikeuteen yhdessä tekisivät mahdolliseksi jouduttaa lupavalmistelua niin, että uutta hyväksymismenettelyä ei tarvitsisi luoda, vaan ympäristölupamenettelyllä päästäisiin haluttuihin tavoitteisiin. Hyväksymismenettelyyn oleellisesti liittyvä vakuusmenettely tekisi siitä myös hallinnollisesti raskaan.

Projektin esitys jätetoimintoihin liittyvien menettelyjen keventämiseen kuuluvista toiminnoista on oikeansuuntainen. Jätetoimintoja koskevaa menettelyjen keventämistä tulee tarkastella yhdessä muiden lupamenettelyn keventämiseen kuuluvien toimintojen kanssa.

Nykyisten ympäristölupavelvollisten toimintojen siirtämiseen rekisteröintimenettelyn piiriin ympäristölautakunta suhtautuu varauksellisesti muun muassa riittämättömän asianosaiskuulemisen ja valitusoikeuden puuttumisen vuoksi.

Parhaan käyttökelpoisen tekniikan raportit

Projekti esittää, että kansallisten parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) selvitysten laatimista jatketaan tarpeen mukaan. Ympäristölautakunta katsoo, että BAT-dokumentteja on kaikesta huolimatta ollut riittämättömästi saatavilla. Siitä on osoituksena esimerkiksi ehdotettujen uusien toimialojen määrä, joille BAT-dokumentti tulisi laatia. Riittävä rahoitus näiden raporttien laadintaan tulisi turvata.

Valvonta

Lupakynnyksen nosto ja erityisesti rekisteröintimenettelyyn siirtyminen lisäisivät jälkivalvonnan tarvetta. Lisääntyneen valvonnan vaatimat voimavarat tulisi pystyä turvaamaan. Projekti esittääkin valvontasuunnitelmiin perustuvan valvonnan saattamista maksulliseksi. Maksu voitaisiin periä vain riskinarviointiin perustuvan valvontasuunnitelman mukaisesta valvonnasta ja maksun suuruus perustuisi valvontaan käytettyyn työmäärään. Muu kuin suunnitelman mukainen valvonta olisi maksutonta.

Ympäristönsuojelun riittävän tason turvaamiseksi ympäristölautakunta pitää suunnitelmallisen valvonnan ulottamista myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaisten toimivaltaan kuuluviin kohteisiin tärkeänä. Valvonnan suunnittelu olisi kunnissa tehtävä yhtäläisten riskinarvioiden perusteella. Samalla valvontasuunnitelmiin perustuva valvonta olisi saatettava maksulliseksi ja maksutuotot tulisi voida ohjata niin, että valvontaresurssien riittävyys voitaisiin taata. Ympäristölautakunta toteaa, että Helsingin kaupungin ympäristönsuojelulain mukaiselle valvonnalle on laadittu valvontasuunnitelma vuodesta 2007 alkaen.

Täytäntöönpanon tuki

Ympäristölautakunta tukee projektin esitystä täytäntöönpanon tuen järjestämisestä (esitys 12.4) ja tähdentää riittävän ja oikea-aikaisen koulutuksen merkitystä sekä valtion että kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Lautakunta katsoo, että lupaviranomaisten itsenäisyys on toissijaista verrattuna päätösten oikeellisuuteen ja yhdenmukaisuuteen eikä se saa olla esteenä ympäristöministeriön ohjeistuksen lisäämiselle ympäristönsuojelulain soveltamisessa.

Rajapinnat muuhun lainsäädäntöön

Polttonesteiden jakeluasemanormia laadittaessa on tullut esille tarpeita ympäristönsuojelulain ja kemikaalilainsäädännön mukaisen ennakkovalvonnan työnjaon kehittämiseksi. Ympäristölautakunta yhtyy projektin näkemykseen ja kannattaa lainsäädännön integraatiotyön jatkamista ainakin tältä osin.

Arviointi ja jatkotoimet

Ympäristölautakunta on kiinnostunut seuraamaan keventämistoimia ja niistä saatavia tuloksia Helsingin kaupungin ympäristötoimen toiminnan vaikuttavuuden ja tuottavuuden lisäämiseksi. Erityisesti arvioinnin kohteena on valvonnan painopisteen mahdollinen siirtyminen ennakkovalvonnasta jälkivalvontaan ja siitä aiheutuvat seuraukset lupavelvollisten toimintojen ympäristövaikutuksille.

Menettelyt-projekti (projekti III)

Menettelyt-projekti esittää edistyksellisen lupamenettelyä tukevan järjestelmän luomista. Keskeisenä osana sitä olisi niin sanottu ratkaisupankki. Ympäristölautakunta yhtyy projektin näkemykseen siitä, että lupamenettelyä tukevasta järjestelmästä tulee mahdollisimman nopeasti kehittää sekä valtion että kuntien ympäristölupaviranomaisille yksi yhteinen järjestelmä, jota ylläpidetään ja josta haetaan tietoa valtion ja kuntien omilla operatiivisilla järjestelmillä (esim. asiakas-, rekisteri-, paikkatietojärjestelmät).

Lähtökohtana ympäristönsuojelun tietojärjestelmien käytössä tulisi olla se, että kussakin viranomaisessa samoja tietoja syötetään tietojärjestelmiin vain kertaalleen. Jos valtionhallinnon aloitteesta ja toimesta halutaan esimerkiksi ympäristönsuojelulain 65 §:n mukaisten rekisteröinti-ilmoitusten käsittely siirtää kunnille, tulee valtionhallinnon lähtökohtaisesti huolehtia siitä, että rajapinnat kuntien ympäristönsuojelun tietojärjestelmien ja valtionhallinnon järjestelmien välillä toimivat. Toinen vaihtoehto on, että valtionhallinnon järjestelmiä muutetaan niin, että ne mahdollisimman laajasti voisivat palvella kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten toimintaa. Kuntien kirjaamotoimintaa ja asiakirjatuotantoa lukuun ottamatta tämä lienee mahdollista.

Satamalautakunta toteaa (25.3.2008) seuraavaa:

Osaprojekti I:n (Ympäristölupamenettelyn keventäminen) tehtävänä oli selvittää, miten lupavelvollisten määrää voidaan supistaa ja ympäristölupia korvata muilla hallinnollisesti keveämmillä menettelyillä. Työryhmä esittää eräitä lupajärjestelmän keventämismahdollisuuksia, mutta ne eivät koske liikennettä eivätkä satamatoimintaa.

Työryhmä painottaa normiohjausta, joka antaisi mahdollisuuden lupamenettelyä yksinkertaisempaan menettelyyn. Työryhmä esittääkin, että nykyisten lupa- ja rekisteröintimenettelyiden lisäksi selvitettäisiin mahdollisuus ottaa käyttöön uusi hyväksymismenettely, joka olisi lupamenettelyä yksinkertaisempi. Normiohjausta ehdotetaan sovellettavaksi pieniin energiantuotantoyksiköihin, nestemäisten polttoaineiden jakeluasemiin sekä murskausasemiin, kivenlouhimoihin sekä asfalttiasemiin. Nämä eivät suoranaisesti koske satamatoimintaa, mutta voivat jossain tapauksissa tulla kysymykseen satamassa ja sen alueilla, joissa operaattoreilla on käytössään mm. polttonesteiden jakeluasemia.

Ympäristöhallinnon tilastojen mukaan tulevaisuudessa valtaosa lupaviranomaisissa vireille tulevista hakemuksista koskee olemassa olevien lupien ympäristönsuojelulain mukaista tarkistamista tai muuttamista. Tämän takia on tärkeää, että tarkistaminen suoritetaan tehokkaasti ja tarvittaessa vain jatketaan luvan voimassaoloaikaa.

Satamalautakunta pitää tarkoituksenmukaisina työryhmän esitystä normiohjauksesta ja ympäristönsuojelulain mukaisten lupien voimassaolon jatkamista, mikäli se nopeuttaa ja yksinkertaistaa nykyistä, hidasta ja monimutkaista lupaprosessia. Normiohjaus mahdollisesti yhtenäistää eri lupaviranomaisten lupamenettelyt, mikä on toiminnanharjoittajille tärkeää. Satamat ovat kilpailuasemassa toisiinsa nähden ja ympäristölupamääräysten tulisi kohdella tasapuolisesti satamia ja niiden toimintoja.

Työryhmä esittää, että ympäristölupien valvontasuunnitelmiin perustuva valvonta saatettaisiin maksulliseksi. Satamalautakunnan mielestä jo nykyisin ympäristöluvan edellyttämien selvitysten tekeminen ja raportointi aiheuttaa toiminnanharjoittajille merkittäviä kustannuksia, joita ei saisi lupamaksuilla lisätä.

Osaprojekti III (Menettelyt) esittää ehdotuksen lupaprosessin kehittämiseksi, jossa lupamenettelyä tukisi uusi sähköinen järjestelmä ns. ratkaisupankki. Tässä tapahtuisi luvan hakeminen, käsittely ja päätöksen teko. Tämä menetelmä yhdenmukaistaisi lupakäsittelyä, nopeuttaisi prosessia ja parantaisi tiedonkulkua. Satamalautakunta pitää hyvänä esitetyn sähköisen järjestelmän kehittämistä.

Kiinteistölautakunta toteaa (1.4.2008) seuraavaa:

Ympäristölupajärjestelmän ja ympäristöhallinnon tehostaminen ja lupa-käytäntöjen yhdenmukaistaminen on erittäin tärkeää.

Nykyisin ympäristöluvan saaminen voi kestää pahimmassa tapauksessa yli vuoden. Kohtuuttoman pitkät käsittelyajat voivat vaikeuttaa esimerkiksi teollisen toiminnan aloittamista tai siirtää rakentamisen aloittamista pilaantuneilla alueilla. Lupia hakevat ovat myös eriarvoisessa asemassa sekä käsittelyaikojen että lupamääräysten suhteen eri puolella Suomea.

Projekti esittää, että nykyisten lupa-, ilmoitus-, rekisteröinti- ja ennakko-valvontamenettelyn lisäksi säädettäisiin lupamenettelyä keveämpi hyväksymismenettely. Menettelyjen lisääminen ei selkeytä tilannetta asiakkaan kannalta. Olisi syytä harkita, voitaisiinko nykyisiä menettelyjä muuttaa tehokkaammiksi ja mukautuvammiksi siten, ettei tarvitsi ottaa käyttöön enää uutta menettelyä.

Toimialakohtainen normiohjaus helpottaisi sekä viranomaisten että asiakkaiden töitä. On kuitenkin melko haasteellista asettaa normit kaikkiin erilaisiin tapauksiin sopiviksi siten, että ympäristönsuojelullisia tavoitteita ei madalleta eikä myöskään aseteta kohtuuttomia uusia vaatimuksia.

Ympäristölupia joudutaan usein muuttamaan, koska asioita ei aina voida toteuttaa suunnitelmien mukaan. Nykyään muutospäätöksen saaminen vie kohtuuttomasti aikaa. Sen vuoksi on hyvä, että projektissa esitetään muutosten käsittelyä tehostettavan.

Kiinteistölautakunta pitää ympäristöhallinnon ja -menettelyjen kehittämistyön jatkamista nopeasti tarpeellisena sekä asiakkaiden palvelun että itse hallinnon tehostamisen kannalta.

Tekninen lautakunta toimitti (1.4.2008) seuraavan lausunnon:

Helsingin Veden osalta todetaan seuraavaa:

Osaprojekti I (Keventämisprojekti)

Projekti I:n tehtävänä oli selvittää, miten lupavelvollisten määrää voitaisiin supistaa ja korvata ympäristölupia muilla hallinnollisesti keveämmillä menettelyillä laskematta ympäristönsuojelun tasoa ja turvaten kansalaisten vaikutus- ja osallistumismahdollisuudet. Lisäksi tuli selvittää tarkoituksenmukaisin toimivaltajako valtion ja kuntien lupaviranomaisten välillä ja valmistella tarvittavat toimivaltamuutokset. Tehtävänä oli myös aloittaa toimialakohtaiset kehittämishankkeet.

Ympäristöministeriö asetti osaprojektiin I kolme työryhmää. Alaryhmien tehtävänä oli laatia normiehdotukset polttonesteiden jakeluasemille, eläinsuojille ja pienille polttolaitoksille.

Loppuraportti sisältää ne toimenpide-ehdotukset, joita projekti esittää tehtäväksi ja edelleen kehitettäväksi, jotta lupajärjestelmää voitaisiin keventää nykyisestä.

Projektin loppuraportin keskeinen sisältö on siirtyä normiohjaukseen. Normissa määriteltäisiin ympäristönsuojelun taso koko toimialalle, riippumatta siitä, missä hallinnollisessa menettelyssä sitä käsiteltäisiin. Normiohjauksen edellytys on, että toimialakohtaiset normit vaatimustasoltaan edustavat hyvää ympäristönsuojelun tasoa. Toiminnanharjoittajien ja kansalaisten tulee normien avulla hahmottaa toimialalle asetetut vaatimukset.

Normit antavat mahdollisuuden käyttää lupamenettelyä yksinkertaisempia menettelyjä. Normiohjaus voidaan liittää myös lupamenettelyyn. Projektin loppuraportissa esitetään, että nykyisten lupa- ja rekisteröintimenettelyjen lisäksi selvitettäisiin mahdollisuus ottaa käyttöön uusi hyväksymismenettely, joka olisi lupamenettelyä yksinkertaisempi, mutta sisältäisi kuitenkin osallistumis- ja kuulemisjärjestelmän sekä asiassa tehtävän hallintopäätöksen.

Normiohjausta ehdotetaan sovellettavaksi pieniin energiantuotantoyksiköihin, nestemäisten polttoaineiden jakeluasemiin sekä murskausasemiin, kivenlouhimoihin ja asfalttiasemiin. Koska suurin osa lupahakemuksista koskee jatkossa olemassa olevien lupien uusimisia ja tarkistamisia, projekti esittää näiden menettelyjen tehostamista. Lupakynnyksiä esitetään tarkistettavaksi niin tulkintavaikeuksien vähentämiseksi kuin lupakäytäntöjen yhdenmukaistamiseksikin. Lupakynnyksen nostolla ei olisi ympäristön kannalta haitallisia vaikutuksia, koska kysymys on toiminnoista, joiden ympäristöhaitat ovat muutoinkin vähäisiä. Projekti esittää myös vähäisiä tarkistuksia valtion ja kuntien toimivaltajakoon.

Osaprojektin I osalta Helsingin Vesi toteaa, että sisältämät osa-alueet (polttonesteiden jakelu, eläinsuojat ja pienet polttolaitokset) eivät liity Helsingin Veden toimialaan. Normiohjausta on esitetty noudatettavaksi myös murskausasemissa, kivenlouhimoissa ja asfalttiasemissa. Tulevaisuudessa jouduttaisiin Helsingin Veden työmaiden näitä töitä koskevat uudet menettelytavat kirjaamaan urakka-asiakirjoihin urakoitsijaa koskevina velvoitteina.

Osaprojekti III Tehtävänä oli valmistella ympäristölupajärjestelmän ja -hallinnon uudistamista. Projekti III:n tehtävänä oli kehittää ympäristölupaprosessien sekä -päätösten tietosisältöä ja määritellä ne vaatimukset, joita tietojärjestelmille ja muille tietoteknisille ratkaisuille ja niiden käytöille voidaan asettaa. Hanke kuului myös ympäristöministeriön tuottavuusohjelmaan.

Raportin mukaan luvan hakemista, käsittelyä ja päätöksen antamista koskevien menettelyjen kehittämisellä ja tätä tukevan uuden sähköisen järjestelmän käyttöönotolla voidaan saavuttaa merkittäviä parannuksia nykyiseen osin epäyhtenäiseen lupakäsittelykäytäntöön verrattuna. Parannusten seurauksena mm. ympäristölupapäätösten muoto yhtenäistyy, hakemusten käsittely nopeutuu, asianosaisten tiedonsaanti paranee ja lupaprosessin kokonaisvaltainen hallinta tehostuu. Järjestelmä mahdollistaa myös toimialakohtaisesti asetettujen ympäristönsuojelun tavoitteiden saattamisen kaikkien toimijoiden tietoon sekä lupaviranomaisen henkilöstöhallinnon kehittämisen.

Keskeisenä tekijänä järjestelmässä on erityisesti luvan hakijalle ja valmistelijalle suunnattu ns. ratkaisupankkitietokanta, joka sisältää mm. toimialakohtaisia lupamääräyksiä, niiden perusteluja, lainsäädäntöä sekä valitustuomioistuinten päätöksiä. Ratkaisupankin avulla myös lupaviranomaisen johto voi seurata lupien sisältöä ja asettaa niille tavoitteita.

Raportissa on esitelty eräs vaihtoehto uutta lupamenettelyä tukevaksi sähköiseksi järjestelmäksi ja arvioitu, kuinka paljon luvan käsittely nopeutuisi sähköisellä järjestelmällä ja lupamenettelyn muutoksilla. Raporttiin on myös liitetty kuvaukset tietojärjestelmän rakenteesta ja toteutuksesta. Kuvaus on laadittu käytettäväksi arviointitarkasteluissa ja tietojärjestelmän määrittelyssä.

Tietojärjestelmän kehittämistä jatketaan tämän loppuraportin pohjalta LUPA-järjestelmähankkeena, jonka keskeisenä tavoitteena on toteuttaa esitetyt järjestelmät ja järjestelmämuutokset.

Lupamenettelyä tukevaa sähköistä järjestelmää esitetään ensimmäisessä vaiheessa kehitettäväksi ainoastaan valtion ympäristölupaviranomaisen työkaluksi. Lupamenettelyä tukevasta järjestelmästä tulee mahdollisimman nopeasti kehittää sekä valtion että kuntien ympäristölupaviranomaisille yksi yhteinen järjestelmä, jota ylläpidetään ja josta haetaan tietoa valtion ja kuntien omilla operatiivisilla järjestelmillä.

Helsingin Vesi toteaa osaprojektin III osalta, että sähköinen tiedon siirto ja sähköiset tietokannat ovat tulleet jäädäkseen. Helsingin Vesi kannattaa yhtenäisiin määrämuotoiseen lupamenettelyyn siirtymistä samoin kuin sähköisen lupatietopankin käyttöön ottoa. Näiden uusien sähköisten menettelyjen ja tietokantojen kehittelyn tulisi olla jatkuvaa ja hyvin pitkäjänteistä työtä.

Helsingin Vesi toteaa lopuksi, että omassa toiminnassa ympäristöluvanvaraisia ovat jätevesien puhdistus ja mereen johtaminen sekä jätevesilietteen jatkojalostus. Kummankin ympäristölupa uusitaan noin 10 vuoden välein. Vaikka edellä selostetut lupajärjestelmän uudistushankkeet ovat sinänsä kannatettavia, ne eivät varsinaisesti koske eikä niillä ole oleellista merkitystä Helsingin Veden toimintaan.

Helsingin Energian osalta todetaan seuraavaa:

Keventämisprojekti Loppuraportissa on laajasti kuvattu ympäristölupajärjestelmän ja -hallinnon keventämisen mahdollisuuksia ja keinoja. Tulevaisuudessa polttolaitosyksikön ympäristölupaprosesseissa olisi kolme tasoa, varsinainen lupamenettely, uusi hyväksymismenettely ja uudistettu ilmoitusmenettely. Projektin esityksen mukaan päästöjen rajoittamisen normiohjausta voitaisiin soveltaa kaikissa näissä ja näin saada yhtenäistä pohjaa päästöjen hallinnolliselle sääntelylle. Normiohjaukseen pohjautuvan sääntelyn lisääminen on keventämisprojektin loppuraportin keskeisin viesti, jota on laajasti, muttei vielä tyhjentävästi käsitelty. Normien jatkovalmistelua ja eri menettelyjen soveltuvuuden tarkastelua ehdotetaan tehtäväksi esimerkiksi pienten alle 50 MW olevien energiantuotantoyksiköiden kohdalla.

Loppuraportissa on käsitelty myös valtion ja kuntien välistä työnjakoa ympäristöluvituksessa. Projekti esittää, että ympäristösuojeluasetusta tarkistetaan siten, että vähäisempiä ympäristöhaittoja aiheuttavien laitosten ympäristölupien käsittely siirretään valtion viranomaisilta kuntien viranomaisille. Toimivallan siirto kohdistuisi pieniin ja vähän haittaa aiheuttaviin toimintoihin. Nämä toiminnot ovat prosesseiltaan ja ympäristövaikutuksiltaan samantyyppisiä kuin kunnissa jo nykyisin käsiteltävät lupa-asiat. Tällaisia ovat esimerkiksi polttoaineteholtaan alle 50 MW:n energiatuotantolaitokset. Projekti esittää edelleen, että toimivaltajakoa tarkistetaan siten, ettei kuntien viranomaisille jää lainkaan IPPC- laitoksia tai YVA-käsittelyä edellyttäviä laitoksia.

Helsingin Energian kannalta keskeisin ehdotettava asia on normiohjauksen lisääminen pienten alle 50 MW:n polttolaitosyksiköiden päästöjen rajoittamisessa. Helsingin Energialla on mainittuja tuotantoyksiköitä kaukolämmön huippu- ja varatuotannossa. Normiohjauksen kehittäminen näiden yksiköiden sääntelyyn on hyvä ja kannatettava vaihtoehto. Hyvä ajatus pienillä energiantuotantoyksiköillä on myös se, että liian raskaan lupakäsittelyn ja liian yksioikoisen rekisteröintimenettelyn väliin kehitetään uusi hyväksymismenettely.

Luvituksen toteuttamisen ainoana vaihtoehtona rekisteröityminen ja normien täyttäminen ei Helsingin Energian mielestä saa toteutua alle 50 MW:n polttolaitosyksiköidenkään kohdalla. Tähän asiaan on Oikeusministeriökin täydentävässä lausumassaan ottanut kantaa. Pitää siis aina olla mahdollisuus viedä luvitus läpi menettelyllä, johon liittyy viranomaisten päätös ja valitusmahdollisuus siitä. Muutoksen hakumahdollisuuden tulee olla toiminnanharjoittajan oikeusturvan takia kaksiportainen. Nimenomaan rekisteröinti- ja hyväksymismenettelyjen kombinaatiolla on mahdollisuudet keventää nykyisiä käytäntöjä rationaalisella tavalla.

Normiohjaus sopii oikein kehitettynä kaikkien kolmen luvitusmenetelmän perustaksi. Se toisi yhtenäisyyttä ympäristöviranomaisten toimintaan eri puolilla Suomea. Normiohjauksen tulee luonnollisesti olla kohtuullista ja tasapuolista kaikille toiminnanharjoittajille. Tämä asettaa kehittämistyölle vaativat velvoitteet. Onhan kysymys isosta olemassa olevasta ja hitaasti uusiutuvasta laitosjoukosta, jossa investoinnit ovat suhteellisesti raskaita ja pitkäikäisiä.

Normituksen tulee perustua parhaan käytettävissä olevan teollisessa mittakaavassa koetellun tekniikan käyttöön ottaen huomioon todelliset ympäristövaikutukset suhteessa kustannuksiin. Huippu- ja varalaitoksien erottaminen normien annossa omaksi ryhmäkseen on välttämätöntä ja nimenomaan kaukolämpöjärjestelmien kannalta. Varsinkin vanhoilla laitoksilla normien saavuttamismahdollisuuksissa on laitoskohtaista hajontaa, mikä on vahva peruste sille, että normeista täytyy voida poiketa myös lievempään suuntaan, kun perustelut ovat kunnossa. Perustelut voivat pohjautua normien soveltamisen ympäristönsuojelulliseen kustannustehottomuuteen. Normien määrittely tulee tehdä siten, että tavallisemmin esiintyvät perustellut poikkeamistarpeet ovat sisäänrakennettuja normeihin itseensä.

Valtion ja kuntien välisestä työnjaosta Helsingin Energia toteaa, että komissio on ehdottanut IPPC-direktiivin ulottamista pienempiin, 20-50 MW oleviin polttolaitoksiin, mikä toteutuessaan muuttaisi asetelmia niin paljon, että tällaisessa tilanteessa nyt ehdotettu valtion ja kuntien työnjako tulisi harkita uudestaan. Tapahtuvassa edelleenkehittämistyössä on yleensäkin otettava huomioon EU-tason muutokset myös isompien energiantuotantoyksiköiden sääntelyssä.

Menettelyprojekti Menettelyprojekti on tarkastellut lupien hakemista, käsittelyä ja päätöksen antamista koskevien menettelyjen kehittämistä ja tätä tukevan uuden sähköisen järjestelmän käyttöönottomahdollisuuksia.

Raportissa on esitelty eräs vaihtoehto uutta lupamenettelyä tukevaksi sähköiseksi järjestelmäksi ja arvioitu, kuinka paljon luvan käsittely nopeutuisi sähköisellä järjestelmällä ja lupamenettelyn muutoksilla. Raporttiin on myös liitetty kuvaukset tietojärjestelmän rakenteesta ja toteutuksesta. Kuvaus on laadittu käytettäväksi arviointitarkasteluissa ja tietojärjestelmän määrittelyssä.

Sähköisten järjestelmien käyttöönotto toiminnanharjoittajien ja viranomaisten välisessä vuorovaikutuksessa on monessa suhteessa kannatettavaa. Eräillä osa-alueilla on jo saavutettu hyviäkin tuloksia, ainakin hiilidioksidipäästöjen luvittamisessa ja raportoinnissa.

Sähköiset järjestelmät eivät ole automaattisesti hyviä, vaan niiden kehittämiseen tulee panostaa. Erityisesti olisi hyvä, ettei muodostuisi monia rinnakkaisia keskenään erilaisia järjestelmiä. Kun nyt Suomessa on jo panostettu CO2-päästöihin liittyvään sähköiseen järjestelmään, niin olisi syytä muiden järjestelmien kehittämisessä oppia aikaansaaduista hyvistä asioista ja tehdyistä virheistä ja saada aikaan yhtenäinen tapa hoitaa tällaiset samankaltaiset asiat. Vaarana on muuten, että toiminnanharjoittajat joutuvat operoimaan monilla järjestelmillä, kun samankaltaiset asiat olisi järkevää hoitaa yhdellä ja samalla tavalla.

Muilta osin Helsingin Energialla ei ole hankkeesta lausuttavaa.

Yleisten töiden lautakunnan esityksessä (17.4.2008) todetaan, että ympäristölupajärjestelmän ja -hallinnon uudistaminen on mittava hanke, jonka toteutuminen edellyttää organisaatioiden ja lainsäädännön muutoksia, toimivastuurajoista sopimista valtion ja kuntien kesken sekä tietojärjestelmän kehittämistä.

Hakijan kannalta ympäristölupahallinnon ja -menettelyjen yksinkertaistaminen on erittäin kannatettavaa ja varmasti tarpeen myös toiminnan tehostamisen kannalta. Läpimenevä tavoite kaikissa kolmessa osaprojektissa tulee kuitenkin olla ympäristön tilan paraneminen ja ympäristön pilaantumisen ehkäisyn tason paraneminen.

Hankkeen jatkovalmistelu projektien(I-III) loppuraporteissa esitetyillä tavoilla on kiireellinen tehtävä. Näistä luvan hakijan kannalta luvan hakemista, käsittelyä ja päätöksen antamista koskevia menettelyjä tukevan sähköisen järjestelmän teknisen ratkaisun sekä sisällön kehittäminen ja käyttöönotto on kaikkein tärkein tavoite. Järjestelmän avulla on myös mahdollisuus rationalisoida toimintoja, yhtenäistää käytännöt ja järjestää lupahallinnon vaatima seuranta.

Rakennusviraston toiminta ei pääsääntöisesti edellytä ympäristölupien hakemista. Tyypilliset ympäristölupia toisinaan edellyttävät toiminnot liittyvät pilaantuneiden maiden käsittelyyn, vesialueiden täyttöön ja ruoppaamiseen, sekä pohjavesien suojeluun. Lupien hakeminen vaatii erityisosaamista, jota voidaan hakumenettelyä kehittämällä huomattavasti helpottaa. Lupien tarve tulee myös kyetä ennakoimaan kaupunkiympäristön tuottamisen prosesseissa varhaisessa vaiheessa, jotta kokonaisaikataulu ei vaarannu lupakäsittelyn keston vuoksi. Lupakäsittelyn keston lyhentäminen tulee kuitenkin olla uudistamishankkeessa tavoite, koska se tukisi merkittävästi eri toimijoiden hankkeiden sujuvuutta ja aikataulujen pitävyyttä.

Osaraportti I, Ympäristölupamenettely

Raportissa on ympäristölupamenettelyä vaativista asioista marginaalinen määrä siirretty lupajärjestelmän piiristä ilmoitusjärjestelmän piiriin. Luvan hakijan näkökulmasta ilmoitusmenettelyä varten laaditut asiakirjat ovat samat kuin lupamenettelyyn. Viranomaisen näkökulmasta hänen tulee valmistella asia ensin lupa- tai ilmoitusmenettelyn piiriin kuuluvaksi. Tämä valmistelutyö on sama kuin nykyäänkin, sillä kun hakija on asianmukaiset asiakirjat tuottanut, niin päätös on voitu tehdä. Nyt siis viranomainen tekee päätöksen menettelymuodosta eikä hallinnollista päätöstä, näiden ero ei raportissa ilmene. Raportista ei selvinnyt, että kun tehdään päätös, että kyseessä oleva hakemus kuuluu ilmoitusmenettelyyn, niin vaatiiko se myös nähtävillä oloa ja siten samat vaiheet kuin lupapäätöskin.

Lupajärjestelyiden siirtämisestä valtion viranomaisilta kuntien viranomaisille syntyvä hyöty jäi raportissa kevyelle käsittelylle. Raportissa todetaan, että kuntien viranomaisresurssit ovat kykenemättömät vastaamaan tämän päivän haasteisiin. Samalla kuitenkin pyritään valtion viranomaistoimintoja siirtämään kunnille. Raportissa yhtenä ratkaisuna esitetty viranomaistoimintojen maksullisuus ei välttämättä kevennä työtaakkaa, sillä myös maksujen periminen ja siihen liittyvä päätöksenteko vaativat resursseja.

Osaraportti III, Menettelyt ja niitä tukeva sähköinen järjestelmä

Sähköinen järjestelmä lupakäsittelyn toimintojen tukena on välttämätön. Erilaisiin viranomaislupiin liittyvää säännöstön ja asiakirjojen löytäminen on suuritöistä. Raportissa esitetty prosessikaavio tietojärjestelmäsovelluksen sisällöstä ja vaiheista on hyvä ja hakua selventävä. Erityisesti hakuprosessin vaiheen seuranta järjestelmässä antaa hakijalle mahdollisuuden seurata ja siten aikatauluttaa hakuprosessiin liittyviä toimintoja ja lupahakemuksen taustalla olevan hankkeen etenemistä.

Keskeisenä tietojärjestelmän osana on raportissa esitetty ratkaisupankki -tietokannan muodostamista. Ehdotus on erinomainen ja parhaimmillaan auttaa vähentämään hakemusten määrää ja muun neuvontapalvelun tarvetta.

Raportista ei selvinnyt, onko tarkoitus pitää tietojärjestelmä-sovelluksen rinnalla jokin muu esim. nykyinen hakumenettely. Jatkossa olisi tärkeätä miettiä sovelluksen toiminnallisuutta ja tutkia järjestelmään laaditun materiaalin siirtämisen mahdollisuuksia mm. kaupunkien omiin diaarijärjestelmiin. Tuleekin huomioida, että hakuprosessin vaiheiden seuranta on kaupungin hankkeiden aikataulujen hallinnan ja omien järjestelmien näkökulmasta ensiarvoisen tärkeää.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee lähettää ympäristöministeriölle ympäristölupajärjestelmän ja -hallinnon tehostamiseksi sekä lupakäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi perustetun hankkeen osaprojektien I ja III loppuraporteista seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus katsoo, että ympäristölupahallinnon ja ympäristölupien käsittelyn tehostaminen ja yksinkertaistaminen on etenkin toiminnanharjoittajan, mutta myös ympäristölupaviranomaisen toimintaedellytysten vuoksi erittäin kannatettavaa ja varmasti tarpeen myös toiminnan tehostamisen kannalta. Läpimenevä tavoite kaikissa kolmessa osaprojektissa tulee kuitenkin olla ympäristön tilan paraneminen ja ympäristön pilaantumisen ehkäisyn tason paraneminen.

Hankkeen jatkovalmisteluprojektien (I-III) loppuraporteissa esitetyillä tavoilla on kiireellinen tehtävä. Näistä luvan hakijan kannalta luvan hakemista, käsittelyä ja päätöksen antamista koskevia menettelyjä tukevan sähköisen järjestelmän teknisen ratkaisun sekä sisällön kehittäminen ja käyttöönotto on kaikkein tärkein tavoite. Järjestelmän avulla on myös mahdollisuus rationalisoida toimintoja, yhtenäistää käytännöt ja järjestää lupahallinnon vaatima seuranta.

Yleistä Ympäristölupajärjestelmä ja -hallinto on tällä hetkellä jakautunut luvanhakijan (asiakkaan) kannalta kestämättömällä tavalla. Ympäristölupahallintoa on syytä tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Lupahakemukset ja ilmoitukset voitaisiin käsitellä niissä viranomaisissa ja toimipisteissä, joissa se käytettävissä olevan asiantuntemuksen ja resurssien puitteissa on tarkoituksenmukaisinta.

Lupakynnyksen nostamisella, lupamenettelyjen keventämisellä ja normiohjauksen lisäämisellä pyritään kuntien ympäristönsuojelun ennakkovalvontatehtävien vähentämiseen. Jälkivalvontaan kohdistuvien vaikutusten arviointi etukäteen on kuitenkin mahdotonta. Kokonaisuudessaan ei voida olla varmoja siitä, millaisia muutoksia kuntien tehtävissä tapahtuu.

Keventämisprojekti (projekti I)

Lupakynnysten ja toimivaltajaon tarkistaminen

Lupakynnysten määrittely poistaa tulkinnanvaraisuutta toimintojen lupavelvollisuuden arvioinnista. Joiltakin osin määritelmän tehdas tai laitos käyttäminen saattaa johtaa virheelliseen asetuksen soveltamiseen.

Valtion ja kuntien toimivaltajakoon ympäristölupien käsittelyssä ehdotetaan vain vähäisiä muutoksia. Tämä onkin perusteltua sen vuoksi, että kunnilla on hyvin erilaiset resurssit ja mahdollisuudet ympäristölupien käsittelyyn. Helsingin osalta muutokset koskisivat kunnan harjoittamia polttoaineteholtaan 5-50 MW:n energiatuotantolaitoksia, 5 000-10 000 tonnia vuodessa jätettä hyödyntäviä ja käsitteleviä toimintoja ja alle miljoona litraa olutta valmistavia panimoita, jotka siirtyisivät kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivaltaan. Helsingin ympäristölautakunta on arvioinut, että muutokset lisäisivät vain vähän työmäärää ympäristökeskuksessa ja muutokset voitaisiin toteuttaa esitetyllä tavalla.

Projekti esittää ympäristönsuojelulain muuttamista siten, että rekisteröinti-ilmoitukset (nykyiset YSL 65 §:n mukaiset ilmoitukset) tehtäisiin suoraan kuntiin. Edellytyksenä olisi, että ympäristönsuojelun tietojärjestelmät olisivat yhteensopivat. Kun rekisteröintimenettelyä esitetään toisaalla laajennettavaksi merkittävästi nykyisestä normiohjauksen ohella, kaupunginhallitus katsoo, että tällä hetkellä ei ole edellytyksiä luotettavasti arvioida muutoksen aiheuttamia vaikutuksia ja resurssitarvetta. Tietojärjestelmistä ja niiden yhteensovittamisesta kaupunginhallitus esittää näkemyksensä projekti III:n loppuraportin käsittelyn yhteydessä.

Normiohjaus ja hallinnolliset menettelyt

Kaupunginhallitus katsoo, että normien laadinnalle esitetyt lähtökohdat on määritelty oikein. Normien antaminen on lähtökohta päätösten yhdenmukaistamisen edistämiseksi ja lupamenettelyjen jouduttamiseksi. Pienet energiatuotantoyksiköt ja polttoaineen jakeluasemat ovat sopivia toimialakohtaisten normien laadinnalle. Kaupunginhallitus kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että tekniikka saattaa kehittyä nopeastikin ja normi saattaa vanhentua tai jäädä joltakin osin epätarkaksi jo parin vuoden päästä. Normien muutostarpeiden seurantaan ja tarvittavien uudistusten tekemiseen tulisi varautua.

Edelleen kaupunginhallitus kannattaa normiohjauksen mahdollisuuksien selvittämistä projektin esittämille muille toimialoille.

Projekti esittää, että olemassa olevien ennakkovalvontamenettelyjen, lupamenettelyn, ilmoitusmenettelyn ja rekisteröintimenettelyn, lisäksi säädettäisiin lupamenettelyä keveämpi hyväksymismenettely. Kaupunginhallitus katsoo, että hyväksymismenettelyn ja lupamenettelyn väliset erot ovat lähinnä kuulemisajassa ja päätöksentekoon käytettävässä ajassa sekä valitusoikeudessa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kuulemisen vähimmäisajan lyhentäminen 30 päivästä 14 päivään nopeuttaisi ympäristölupahakemuksen käsittelyä. Norminanto tekisi puolestaan mahdolliseksi päätösten tekemisen korkeintaan kolmessa kuukaudessa. Norminanto, kuulemisajan lyhentäminen ja valitusluvanvaraisuus korkeimpaan hallinto-oikeuteen yhdessä tekisivät mahdolliseksi jouduttaa lupavalmistelua niin, että uutta hyväksymismenettelyä ei tarvitsisi luoda, vaan ympäristölupamenettelyllä päästäisiin haluttuihin tavoitteisiin. Hyväksymismenettelyyn oleellisesti liittyvä vakuusmenettely tekisi siitä myös hallinnollisesti raskaan.

Projektin esitys jätetoimintoihin liittyvien menettelyjen keventämiseen kuuluvista toiminnoista on oikeansuuntainen. Jätetoimintoja koskevaa menettelyjen keventämistä tulee tarkastella yhdessä muiden lupamenettelyn keventämiseen kuuluvien toimintojen kanssa.

Nykyisten ympäristölupavelvollisten toimintojen siirtämiseen rekisteröintimenettelyn piiriin kaupunginhallitus suhtautuu varauksellisesti muun muassa riittämättömän asianosaiskuulemisen ja valitusoikeuden puuttumisen vuoksi.

Parhaan käyttökelpoisen tekniikan raportit

Projekti esittää, että kansallisten parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) selvitysten laatimista jatketaan tarpeen mukaan. Kaupunginhallitus katsoo, että BAT-dokumentteja on kaikesta huolimatta ollut riittämättömästi saatavilla. Siitä on osoituksena esimerkiksi ehdotettujen uusien toimialojen määrä, joille BAT-dokumentti tulisi laatia. Riittävä rahoitus näiden raporttien laadintaan tulisi turvata.

Valvonta

Lupakynnyksen nosto ja erityisesti rekisteröintimenettelyyn siirtyminen lisäisivät jälkivalvonnan tarvetta. Lisääntyneen valvonnan vaatimat voimavarat tulisi pystyä turvaamaan. Projekti esittääkin valvontasuunnitelmiin perustuvan valvonnan saattamista maksulliseksi. Maksu voitaisiin periä vain riskinarviointiin perustuvan valvontasuunnitelman mukaisesta valvonnasta ja maksun suuruus perustuisi valvontaan käytettyyn työmäärään. Muu kuin suunnitelman mukainen valvonta olisi maksutonta.

Ympäristönsuojelun riittävän tason turvaamiseksi kaupunginhallitus pitää suunnitelmallisen valvonnan ulottamista myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaisten toimivaltaan kuuluviin kohteisiin tärkeänä. Valvonnan suunnittelu olisi kunnissa tehtävä yhtäläisten riskinarvioiden perusteella. Samalla valvontasuunnitelmiin perustuva valvonta olisi saatettava maksulliseksi ja maksutuotot tulisi voida ohjata niin, että valvontaresurssien riittävyys voitaisiin taata. Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupungin ympäristönsuojelulain mukaiselle valvonnalle on laadittu valvontasuunnitelma vuodesta 2007 alkaen.

Täytäntöönpanon tuki

Kaupunginhallitus tukee projektin esitystä täytäntöönpanon tuen järjestämisestä (esitys 12.4) ja tähdentää riittävän ja oikea-aikaisen koulutuksen merkitystä sekä valtion että kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Kaupunginhallitus katsoo, että lupaviranomaisten itsenäisyys on toissijaista verrattuna päätösten oikeellisuuteen ja yhdenmukaisuuteen, eikä se saa olla esteenä ympäristöministeriön ohjeistuksen lisäämiselle ympäristönsuojelulain soveltamisessa.

Rajapinnat muuhun lainsäädäntöön

Polttonesteiden jakeluasemanormia laadittaessa on tullut esille tarpeita ympäristönsuojelulain ja kemikaalilainsäädännön mukaisen ennakkovalvonnan työnjaon kehittämiseksi. Kaupunginhallitus yhtyy projektin näkemykseen ja kannattaa lainsäädännön integraatiotyön jatkamista ainakin tältä osin.

Arviointi ja jatkotoimet

Helsingin ympäristölautakunta on kiinnostunut seuraamaan keventämistoimia ja niistä saatavia tuloksia Helsingin kaupungin ympäristötoimen toiminnan vaikuttavuuden ja tuottavuuden lisäämiseksi. Erityisesti arvioinnin kohteena on valvonnan painopisteen mahdollinen siirtyminen ennakkovalvonnasta jälkivalvontaan ja siitä aiheutuvat seuraukset lupavelvollisten toimintojen ympäristövaikutuksille.

Menettelyt-projekti (projekti III)

Menettelyt-projekti esittää edistyksellisen lupamenettelyä tukevan järjestelmän luomista. Keskeisenä osana sitä olisi niin sanottu ratkaisupankki. Kaupunginhallitus yhtyy projektin näkemykseen siitä, että lupamenettelyä tukevasta järjestelmästä tulee mahdollisimman nopeasti kehittää sekä valtion että kuntien ympäristölupaviranomaisille yksi yhteinen järjestelmä, jota ylläpidetään ja josta haetaan tietoa valtion ja kuntien omilla operatiivisilla järjestelmillä (esim. asiakas-, rekisteri-, paikkatietojärjestelmät).

Lähtökohtana ympäristönsuojelun tietojärjestelmien käytössä tulisi olla se, että kussakin viranomaisessa samoja tietoja syötetään tietojärjestelmiin vain kertaalleen. Jos valtionhallinnon aloitteesta ja toimesta halutaan esimerkiksi ympäristönsuojelulain 65 §:n mukaisten rekisteröinti-ilmoitusten käsittely siirtää kunnille, tulee valtionhallinnon lähtökohtaisesti huolehtia siitä, että rajapinnat kuntien ympäristönsuojelun tietojärjestelmien ja valtionhallinnon järjestelmien välillä toimivat. Toinen vaihtoehto on, että valtionhallinnon järjestelmiä muutetaan niin, että ne mahdollisimman laajasti voisivat palvella kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten toimintaa. Kuntien kirjaamotoimintaa ja asiakirjatuotantoa lukuun ottamatta tämä lienee mahdollista.

Lopuksi Kaupunginhallitus toteaa, että projektien esittämiä toimenpide-ehdotuksia toteutettaessa tulee varmistua riittävien taloudellisten ym. resurssien saatavuudesta sekä ympäristöviranomaisten toimivallan selkeistä rajauksista.

Kaupunginhallitus pitää rekisteröintimenettelyyn siirtymistä ongelmallisena erityisesti alle 50 MW:n energiantuotantolaitosten kohdalla. Kaupunginhallitus katsoo, että rekisterimerkintöjen osalta toiminnanharjoittajan oikeussuojakeinot ovat riittämättömät ja, että rekisteröintimenettelyn suhdetta muutoksenhakumahdollisuuksiin tulisi edelleen selvittää.

Kaupunginhallitus toteaa, että ympäristölupien käsittelyn yksinkertaistuminen ei toteudu, mikäli olemassa olevien hallinnollisten menettelyjen lisäksi säädetään uusi hyväksymismenettely. Kaupunginhallitus katsookin, että uusien menettelyjen luomisen sijaan lupamenettelyä tulisi kehittää ja tehostaa.

Kirje ympäristöministeriölle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, tekniselle lautakunnalle, satamalautakunnalle ja yleisten töiden lautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITE

Ympäristöministeriön lausuntopyyntö ja hankkeen saatekirje

1

STRATEGIAKOKOUSASIA: VANHUSTEN PALVELUJEN TUOTTAMINEN

Khs 2008-154

Stj toteaa, että Kvsto on 19.4.2006 hyväksynyt vanhuspalveluohjelman 2006 – 2009.

Kokouksessa kuullaan apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkosen, toimitusjohtaja Matti Toivolan ja sosiaalijohtaja Paavo Voutilaisen selostus vanhusten palvelujen tuottamisen tämän hetken tilanteesta ja käydään läpi tuottamisen strategiset vaihtoehdot.

STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä saadun selvityksen tiedoksi.

Lisätiedot:
Kokkonen Paula, apulaiskaupunginjohtaja, puhelin 310 36040
Toivola Matti, toimitusjohtaja, puhelin 310 42215
Voutilainen Paavo, sosiaalijohtaja, puhelin 310 43211

1

PELAAJAN PALKITSEMINEN KANADASSA JÄRJESTETTYJEN NAISTEN JÄÄKIEKON MAAILMANMESTARUUSKILPAILUJEN PRONSSIMITALISTA

Khs 2008-1069

Liikuntavirasto toteaa (15.4.2008), että Khs päätti 22.5.2000 urheilusaavutusten palkitsemisen periaatteista. Tuolloin vahvistettujen periaatteiden mukaan tunnustuspalkinto myönnetään urheilijalle olympialaisissa ja virallisissa MM-kilpailuissa saavutetuista mitaleista.

Helsinkiläinen jääkiekkoilija Anne Helin pelasi Suomen joukkueessa Kanadassa naisten jääkiekon MM-kilpailuissa 2008. Joukkue voitti MM‑pronssia.

Liikuntavirasto esittää, että helsinkiläiselle Anne Helinille myönnettäisiin 1 400 euron suuruinen tunnustuspalkinto eli stipendi Kanadassa naisten jääkiekon MM-kilpailuissa 2008 saavutetusta pronssimitalista.

SJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää Anne Helinille 1 400 euron suuruisen tunnustuspalkinnon eli stipendin Kanadassa naisten jääkiekon MM-kilpailuissa 2008 saavutetusta pronssimitalista.

Tunnustuspalkinto maksetaan kaupunginhallituksen käyttövaroista, talousarviokohta 1040201.

Pöytäkirjanote liikuntavirastolle asianomaiselle tiedottamista varten sekä hallintokeskukselle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

2

MUSIIKIN ESITTÄMISTÄ KOSKEVAN YLEISSOPIMUKSEN JATKAMINEN

Khs 2008-966

Sj toteaa, että Khs päätti 10.1.2005 hyväksyä sen, että Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry:n ja kaupungin kesken tehdyn, musiikin esittämistä koskevan yleissopimuksen mukaiset korvaukset ovat asukasta kohden 8,2 senttiä vuonna 2005 Teosto ry:n ja Suomen Kuntaliitto ry:n suositussopimuksen mukaisesti.

Suomen Kuntaliitto toteaa (31.3.2008), että kuntien musiikin esityskorvauksesta Kuntaliiton ja Teoston välillä tehdyn käyttöoikeussopimuksen mukaan korvaus asukasta kohden vuodelta 2007 oli 8,7 senttiä (yleiskirje 10.1.2006, 1/80/2006). Kuntaliitto ja Teosto ovat sopineet 6.3.2008 uuden sopimuksen, jossa korvauksen perusteena ovat ansiotasoindeksin kehitys sekä arvioitu musiikin esittämisen volyymi.

Uuden suositussopimuksen mukaan musiikin esityskorvaus vuodelta 2008 on 8,87 senttiä ja vuodelta 2009 vastaavasti 9,23 senttiä kunnan asukasta kohden.

./. Kuntaliiton yleiskirje liitteineen on esityslistan tämän asian liitteenä.

Sj toteaa, että Khs on 25.6.1979 hyväksynyt Teosto ry:n kanssa tehdyn yleissopimuksen. Sopimus on voimassa kalenterivuoden kerrallaan. Sen mukaan korvausperusteet sovitaan kuntien keskusjärjestöjen ja Teoston neuvottelujen perusteella. Tällöin on kiinnitettävä huomiota ansiotason kehitykseen ja esitettävän musiikin määrässä tapahtuneisiin muutoksiin.

Nyt esitetty korvausmäärä perustuu 6.3.2008 allekirjoitetun neuvottelumuistion mukaan yleiseen ansiotasokehitykseen ja arvioituun muutokseen musiikin esittämisen määrässä.

SJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä sen, että Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry:n ja kaupungin kesken tehdyn, musiikin esittämistä koskevan yleissopimuksen mukaiset korvaukset ovat asukasta kohden 8,87 senttiä vuonna 2008 ja 9,23 senttiä vuonna 2009 Teosto ry:n ja Suomen Kuntaliitto ry:n 6.3.2008 tekemän suositussopimuksen mukaisesti.

Pöytäkirjanote Suomen Kuntaliitolle ja esityslistan liitteineen hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle, hallintokeskuksen tiedotustoimistolle sekä lisäksi kaikille kaupungin muille virastoille ja laitoksille.

Lisätiedot:
Niippa Raimo, ma. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Kuntaliiton kirje sekä neuvottelumuistio liitteineen

3

STRATEGIAKOKOUSASIA: HENKILÖSTÖSTRATEGIAN SEURANTA

Khs 2005-2322

Sj toteaa, että henkilöstökeskus on tehnyt loppuarvioinnin vuosille
2006 - 2008 hyväksytyn henkilöstöstrategian toteutumisesta kokonaisuudessaan. Henkilöstöstrategia vuosille 2006 - 2008 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 1.2.2006. Henkilöstöstrategia koostuu neljästä tavoitealueesta, jotka ovat henkilöstön saatavuus ja liikkuvuus, osaaminen, palkitseminen ja osallistuminen. Jokaiselle tavoitealueelle on määritelty toimenpiteet, joita on yhteensä 39. Seurantaraportti on jaettu erillisenä liitteenä.

Henkilöstön saatavuutta on parannettu kehittämällä rekrytointitoimintaa ja rekrytoinnin suunnitelmallisuutta virasto- ja liikelaitosyhteistyönä.

Henkilöstötarpeiden ja osaamisvaatimusten ennakointi on mallinnettu ja sitä ollaan kytkemässä strategialähtöiseen toiminnan suunnitteluun. Johtamis- ja esimiestyön kehittämiseen on panostettu vahvasti erilaisin valmennusohjelmin. Tulos- ja kehityskeskustelut on otettu käyttöön kattavasti yksilötason keskustelujen käymiseksi toiminnallisten tavoitteiden asettamiseksi sekä osaamistarpeiden ja kehittymissuunnitelmien tekemiseksi. Palkitsemisen alueella on panostettu työn vaativuuden arvioinnin loppuunsaattamiseen sekä tulospalkkiojärjestelmien kehittämiseen ja käyttöönoton laajentamiseen. Henkilöstön osallistumisen edistämiseksi on uudistettu luottamusmiesjärjestelmän, työsuojelu- ja työhyvinvointitoiminnan sekä kuntien yhteistoimintalakiin perustuvan yhteistoimintamenettelyn työjakoa.

Sj toteaa lisäksi, että henkilöstöstrategian toteuttamisen hankkeiden loppuraportit vuodelta 2007 ovat valmistuneet. Raportit käsittelevät sekä henkilöstöstrategian toteuttamiseen myönnetyllä määrärahalla että erityislakiin perustuvalla matalapalkkatuella rahoitetut hankkeet. Kaupunginhallitus päätti näiden hankerahojen käyttösuunnitelmista 8.1.2007. Loppuraportit on jaettu erillisinä liitteinä.

Henkilöstöstrategian toteuttamiseen myönnetty määräraha

Virastojen ja liikelaitosten käytettäväksi myönnettiin hankerahoitusta talousarvion kohdalta 3 52 07 käytettäväksi henkilöstöstrategian toteuttamiseen. Yhteensä rahoitusta myönnettiin 5 milj. euroa. Tällä määrärahalla toteutettavaksi suunniteltiin yhteensä 55 hanketta, joista 53 toteutui. Yksi hanke jätettiin toteuttamatta ja toisen toteutus siirtyi kokonaan vuodelle 2008. Osa hankkeista tehtiin virastoissa tai laitoksissa henkilöstöohjelmia toteuttaen, osa hankkeista toteutettiin keskitetysti henkilöstökeskuksesta ohjaten. Kokonaisuudessaan määrärahaa käytettiin 4 009 896,90 euroa eli 80,3 % koko myönnetystä hankerahoituksesta.

Kuvassa 1 on esitetty hankerahoituksen käyttö neljälle strategiselle päämäärälle jaoteltuna. Suurin osa määrärahasta myönnettiin henkilöstön saatavuuden ja liikkuvuuden hankkeisiin. Rahoituksen käyttöasteesta johtuen osaamisen hankkeisiin kuitenkin käytettiin eniten määrärahaa.

Kuva 1 Henkilöstöstrategian toteuttamiseen myönnetyn määrärahan käyttö
strategian osa-alueittain

Henkilöstön saatavuutta ja liikkuvuutta tuki 21 hanketta, osaamista 23 hanketta, palkitsemista 4 hanketta ja osallistumista 5 hanketta.

Virastokohtaisiin hankkeisiin myönnettiin yhteensä 600 000 euron määräraha. Tällä hankerahoituksella 14 virastoa tai liikelaitosta toteutti yhteensä 25 eri hanketta. Hankkeissa keskityttiin suurimmaksi osaksi rekrytointiin, johtamiseen ja esimiestyöhön sekä työhyvinvointiin. Joukossa oli myös tuottavuuden kehittämiseen ja asiakaspalveluun liittyviä hankkeita.

Henkilöstökeskuksen koordinoimiin hankkeisiin myönnettiin 4 400 000 euroa. Hankkeissa keskityttiin tulevaisuuden ennakointiin, henkilöstön saatavuutta ja liikkuvuutta tukeviin hankkeisiin, työnantajakuvan kehittämiseen, esimiestyön ja sitä tukevien tietoteknisten työkalujen kehittämiseen, täydennyskoulutukseen, palkitsemiseen sekä osallistumisen tukemiseen. Henkilöstökeskuksen toteuttamien hankkeiden tavoitteena oli toteuttaa henkilöstöstrategiaa kaikissa kaupungin virastoissa ja laitoksissa.

Määrärahan käyttämättä jäämiselle oli neljä pääsyytä, joille käyttämättä jäänyt rahoitus jakautui suhteellisen tasaisesti. Suurin syy oli hankkeen siirtyminen osittain tai kokonaan vuodelle 2008. Toinen syy oli se, että alkuperäisiä suunnitelmia ei syystä tai toisesta voitu tai kannattanut toteuttaa sellaisenaan ja hanke jäi suunniteltua pienemmäksi. Kolmantena olivat tilanteet, joissa hanke toteutui suunnitellusti sisällön osalta, mutta pystyttiin toteuttamaan suunniteltua edullisemmin. Neljäs syy johtui kirjanpidossa tapahtuneista virheellisistä kirjauksista. Hanke toteutettiin, mutta osa kustannuksista kirjattiin väärille talousarviokohdille.

Matalapalkkatuella rahoitetut hankkeet

Erillislakiin perustuvaa matalapalkkatukea käytettiin vuonna 2007 henkilöstöstrategiaa tukeviin hankkeisiin, joihin myönnettiin yhteensä 3 milj. euron määräraha. Matalapalkkatuesta 1 milj. euroa myönnettiin sijaisten palkkaamiseen, 900 000 euroa virastokohtaisiin työn ja työmenetelmien kehittämisen hankkeisiin, 450 000 euroa seuraajamallin toteuttamiseen sekä 650 000 euroa työkyvyn ja työhyvinvoinnin hankkeisiin, jotka toteutettiin työterveyskeskuksen vastuulla.

Matalapalkkatukihankkeita oli yhteensä 24, ja niitä toteutettiin 12 virastossa. Hankerahoitusta käytettiin 2 199 825,56 euroa eli 73,3 % myönnetystä määrärahasta. Rahoituksen käyttämättä jääminen johtui pääosin joidenkin hankkeiden osittaisesta siirtymisestä vuodelle 2008 tai niiden toteutumisesta ennakoitua halvemmalla. Kuvassa 2 on nähtävissä myönnetyn määrärahan käyttö osa-alueittain.

Kuva 2 Matalapalkkatuen käyttö vuonna 2007

Syyt käyttämättä jääneille osuuksille olivat hyvin samankaltaisia kuin henkilöstöstrategian toteuttamisen määrärahassakin. Erityisesti seuraajamallin käyttöönotto vei aikaa. Vaikka tarve on selkeästi olemassa, ei yhden vuoden kuluessa ehditty rekrytoida eläkkeelle jäävän henkilön seuraajaa suunnitelmallisen perehdyttämisen toteuttamiseksi kovin monessa tilanteessa.

Asiaa tulevat esittelemään henkilöstöjohtaja Hannu Tulonsalo ja osastopäällikkö Raija Peltonen henkilöstökeskuksesta.

SJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi henkilöstöstrategian seurantaraportin sekä vuonna 2007 henkilöstöstrategian toteuttamiseen myönnetyllä määrärahalla ja matalapalkkatuella rahoitettujen hankkeiden loppuraportit.

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Peltonen Raija, osastopäällikkö, puhelin 310 37961
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959

LIITTEET	Liite 1	Henkilöstöstrategian 2006 - 2008 toteutumisen seuranta muistio
	Liite 2	Loppuraportti henkilöstöstrategian toteuttamisen myönnetyn 5 milj. euron määrärahan käytöstä
	Liite 3	Henkilöstöstrategian toteuttaminen, hankkeet 2007, yhteenveto tavoitteiden toteutumisesta
	Liite 4	Loppuraportti matalapalkkatuella rahoitettujen hankkeiden toteutumisesta
	Liite 5	Matalapalkkatukihankkeet, yhteenveto tavoitteiden toteutumisesta

4

AMMATTIOPISTOSTRATEGIAN TOTEUTTAMINEN HELSINGIN KAUPUNGIN OPETUSTOIMESSA

Khs

Opetusministeriö toteaa käynnistäneensä keväällä 2006 hankkeen, jonka tavoitteena on edistää ammatillisen koulutuksen kehittämistä kokonaisuutena ja vauhdittaa järjestäjäverkon kokoamista. Ammattiopistostrategian tavoitteena on työvoiman saatavuuden turvaaminen, koulutuspalvelujen työelämävastaavuuden ja asiakassuuntautuneisuuden parantaminen, elinikäisen oppimisen ja yksilöllisten opintopolkujen edellytysten vahvistaminen sekä koulutuksen saatavuuden turvaaminen maan eri osissa ja molempien kieliryhmien tarpeet huomioon ottaen.

Opetusministeriö pyytää, että ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjät arvioivat ja selvittävät edellytykset koulutuksenjärjestäjien verkon kokoamiseksi alueilla tai seutukunnissa osana kunta- ja palvelurakenneuudistushanketta viimeistään 30.4.2008.

Vauhdittamishankkeessaan opetusministeriö toteaa Metropolialueen osalta, että noin 40 koulutuksen järjestäjän verkko on hajanainen eikä mahdollista ammattiopistostrategian mukaista koulutustoimintaa, joka ottaa huomioon pääkaupunkiseudun erityispiirteet. Näin ollen opetusministeriö suosittaa koulutuksen järjestäjien verkostoitumista alueittain Espoon seudulle, Keski-Uudellemaalle ja Itä-Uudellemaalle. Kaupallisen koulutuksen osalta suositetaan, että Helsingin Kauppaoppilaitos Oy ja Suomen Liikemiesten Kauppaopiston Säätiön ammatillinen koulutus kootaan yhdeksi kokonaisuudeksi. Kaupallisen koulutuksen yhteistyötä esitetään tiivistettäväksi myös Malmin Kauppaoppilaitos Oy:n ja Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy:n kesken. Helsingin kaupungin opetustoimeen ei esitetä kokoamistarpeita.

Opetuslautakunta toteaa (15.4.2008) seuraavaa:

Ammattiopistostrategia on hyvä hanke sinällään, kun otetaan huomioon koulutuksen järjestäjien verkon pirstaleisuus. Hankkeessa tarkastellaan ansiokkaasti ammatillista koulutusta kokonaisuutena erottelematta perustutkintoon johtavaa koulutusta ja ammattitutkintoihin valmentavaa opetusta. Ammattiopistostrategian mukaisia yhteistoiminta-alueita tulisi myös hyödyntää koulutuksen järjestämislupien säätelyssä. Vaikeimmassa tilanteessa on Helsingin kaupunki ja toisaalta Helsingin kaupungin sisällä toimivat muut koulutuksen järjestäjät. Mikäli koulutuspaikkojen säätelyä ei voida vapauttaa samoin kuin lukiokoulutuksessa on tehty, tulisi Metropolialueen erityispiirteenä nähdä, että vain Helsingin kaupungissa aloituspaikkojen suhde hakijoihin on pahasti vinossa. Helsingin kaupungin osalta todetaan edelleen, että jo vuonna 1998 fuusioitiin yhteensä 11 ammatillista oppilaitosta kolmeksi maan suurimmaksi yksiköksi. Vuonna 2006 Helsingin tekniikan alan oppilaitokseen fuusioitiin vielä ammatillisena aikuiskoulutusoppilaitoksena toiminut Helsingin Liikennealan ammattioppilaitos. Helsingin kaupungille myönnetty koulutuksen järjestämislupa sisältää myös oppisopimuksen 1920 lisäkoulutuspaikkaa ja toistaiseksi myönnetyn Työelämän kehittämistehtävän, jolla vastataan Helsingin kaupungin sisällä oleviin työpaikkakeskittymien osaamistarpeisiin Helsingin seudun Kauppakamarin, Helsingin Yrittäjien ja Helsingin kaupungin elinkeinostrategian osoittamien tarpeiden mukaisesti.

Metropolialueen ammatillisen koulutuksen järjestäjät eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sekä Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia ovat tiivistäneet vapaaehtoisesti yhteistyötään ja laatineet yhteistyösopimuksen, johon ovat liittyneet myös Haaga-Helia, Malmin Kauppaoppilaitoksen Liiketalousinstituutti Oy ja Kauppiaitten Kauppaoppilaitos. Sopimuksen mukaisesti yhteistyötä tehdään verkottumalla ja kumppanuuksia hyödyntämällä, tiedottamalla, yhteisellä edunvalvonnalla ja muilla koulutuksen laatuun vaikuttavilla toimenpiteillä. Yhteistoimintamuotoja ovat esimerkiksi määräajoin toistettavat alueen työvoiman osaamistarpeiden ennakoinnit ja työnjako, kun vaativat koulutusohjelmat edellyttävät kalliita investointeja. Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa verkostoituminen toteutuu kansallinen Opin ovi ohjelman mukaisesti. Tässä vaiheessa on perusteltua verkostoitua ilman varsinaisia fuusioita, koska kaikki yhteistyösopimuksessa mukana olevat toimijatahot ovat jo nykyisin volyymiltään merkittävän suuria ja edustavat moninkertaisesti väestöpohjaltaan opetusministeriön 50 000 asukkaan väestöpohjaa.

Opetusministeriön ammattiopistostrategian mukaisesti Helsingin kaupunki toteuttaa työelämän tarvitsemia joustoja ammatillisessa perus- ja aikuiskoulutuksessa sekä työelämän kehittämistehtävän mukaisessa opetuksen tarjonnassa hyödyntämällä vapaaehtoista yhteistyötä Kauppakamarin ja Helsingin seudun yrittäjien sekä työelämän organisaatioiden kanssa. Työelämän kehittämistehtävän toimeenpanoa varten on erillinen ohjelma, joka perustuu Helsingin kaupungin elinkeinostrategiaan. Strategiasta on laadittu toimeenpano-ohjelma vastaamaan kaupunginosien työpaikka- ja toimialojen erityisiä osaamistarpeita mukaan lukien Helsingin kaupungin omat työvoima- ja osaamistarpeet uudistukset.

Lautakunta toteaa edelleen, että Helsingin kaupungilla ei ole koulutuksen järjestämislupaa kaupan- ja hallinnon alan koulutukseen. Työelämä tarvitsee kuitenkin nykyistä enemmän monialaisesti osaavaa työvoimaa, mikä edellyttää monialaisia tutkintoja, joissa yhdistetään esimerkiksi teknistä, terveydenhuollon tai majoitus- ja ravitsemuspalvelujen osaamista liiketaloudelliseen osaamiseen. Helsingin kaupungin opetusvirasto valmistelee tältä osin yhteistyötä Malmin kauppaoppilaitos Liiketalousinstituutti Oy:n kanssa.

Viisi pääkaupunkiseudun eri toimijaa on yhteistyössä toteuttanut Noste-ohjelmaa työssäkäyville henkilöille ammatillisessa aikuiskoulutuksessa (oppilaitosmuotoinen ja oppisopimustoiminta). Tarkoituksena on ollut uudistaa työvoiman osaamista toimintaympäristön muutosten mukaan. Ohjelman mukaista yhteistyötä laajennetaan 11 eri toimijan työelämän ja yksittäisten aikuisten koulutuspalvelujen koordinoimiseksi pääkaupunkiseudulla. Tässä aikuiskoulutuksen hankkeessa on mukana ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen edustajia, vapaan sivistystyön, ammattikorkeakoulujen ja Helsingin yliopiston asiantuntemusta.

Lautakunta toteaa, että Helsingin kaupunki toteuttaa jo omalta osaltaan opetusministeriön ammattiopistostrategiaa monin tavoin ilman uusia fuusioita yhteistyösopimusten puitteissa. Ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuutta osoittaa, että kevään 2008 yhteishaussa ammatillisiin oppilaitoksiin hakeneiden määrä on kolminkertainen suhteessa aloituspaikkoihin. Tämän vuoksi Helsingin kaupunki tarvitsee koulutuksen järjestämisluvan lisäystä ammatilliseen peruskoulutukseen sekä lisäkoulutukseen ja oppisopimuksena järjestettävään lisäopetukseen. Ammatillisen koulutuksen markkinointitarvetta ei ole, mutta Helsingin kaupunki

tukee edelleen peruskoululaisten urasuunnittelua järjestämällä joka toinen vuosi toisen asteen koulutuksen markkinointitilaisuuden.

SJ Kaupunginhallitus päättänee antaa opetusministeriölle opetuslautakunnan lausunnon mukaisen vastauksen.

Kirje opetusministeriölle sekä pöytäkirjanote opetuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Niippa Raimo, ma. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

1

HELSINGIN AMMATTIKORKEAKOULUN PÄÄRAKENNUKSEN IKKUNOIDEN KUNNOSTUKSEN JA VESIKATON HUOLTOMAALAUKSEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2008-598

Kiinteistölautakunta toteaa (4.3.2008) seuraavaa:

Tiivistelmä Ammattikorkeakoulun päärakennus on aikanaan valmistunut käyttöön vaiheittain Hietalahdentorin kupeeseen vuosina 1877, 1905 ja 1928. Talon pinta-ala on 13 421 brm² ja siinä on 5 kerrosta. Viimeinen peruskorjaus on tehty vuosina 1990 - 1991.

Ikkunoiden kuntoarvio on tehty vuonna 2002 ja koko talon kuntokartoitus vuonna 2007. Näissä arvioissa on todettu ikkunoiden kunnostus ja huoltomaalaus välttämättömäksi samoin kuin koko talon vesikaton pesu ja huoltomaalaus.

Hankkeen kustannukset ovat enintään arvonlisäverottomana 895 000 euroa, arvonlisäverollisena 1 090 000 euroa joulukuun 2007 hintatasossa RI = 125,0, THI = 153,8.

Hanketta on valmisteltu yhdessä käyttäjähallintokunnan kanssa.

Hankesuunnitelma Huoltotoimenpiteiden 11.2.2008 päivätty hankesuunnitelma on laadittu kiinteistöviraston tilakeskuksen ohjauksessa rakennusviraston arkkitehtuuriosastolla.

Rahoitus Kunnostus ja maalaustyöt rahoitetaan tilakeskuksen tämän vuoden investointimäärärahan talousarviokohdasta 8020201. Hanke on teknistä ylläpitoa ilman vuokravaikutusta.

Aikataulu Työt on tarkoitus aloittaa huhtikuun lopulla ja saattaa valmiiksi marraskuussa 2008.

Lautakunta esittää Helsingin ammattikorkeakoulun päärakennuksen ikkunoiden kunnostuksen ja vesikaton huoltomaalauksen 11.2.2008 päivätyn hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että hankkeen enimmäishinta arvonlisäverottomana on 895 000 euroa, arvonlisäverollisena 1 090 000 euroa 12/2007 hintatasossa RI=125,0, THI=153,8.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (14.4.2008), hankesuunnitelmasta antamassaan lausunnossa, että po. työt on katsottu rakennuksessa vuonna 2007 tehdyn kuntokartoituksen perusteella välttämättömiksi.

Hankkeen arvonlisäverolliset kustannukset ovat 1 090 000 euroa hintatasossa 12/2007.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisesti.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Helsingin ammattikorkeakoulun päärakennuksen ikkunoiden kunnostuksen ja vesikaton huoltomaalauksen 11.2.2008 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen arvonlisäverollinen enimmäishinta on 1 090 000 euroa (veroton hinta 895 000 euroa) hintatasossa 12/2007.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja ammattikorkeakoululle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Hankesuunnitelma 11.2.2008

2

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN KIINTEISTÖ OY LIIKEPRIMON SEKÄ SUOMEN OSATONTTI KY:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2008-845

38. kaupunginosan (Malmi, Ala-Malmi) korttelin nro 38091 tontit nro 7 ja 13, korttelin nro 38273 tontti nro 1 ja määräalat korttelin nro 38091 tonteista nro 2 ja 3; Malminkaari, Teerisuontie

Kiinteistölautakunta toteaa (18.3.2008) seuraavaa:

Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistön-luovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

Kiinteistö	Myyjä / Ostaja	Oik.tod.pvm. ja kauppahinta
38. kaupunginosa kortteli 38091 tontit 7 ja 13	Kiinteistö Oy Liike- primo / Suomen Osatontti Ky	20.2.2008 4 730 000 euroa
kortteli 38273 tontti 1
kortteli 38091 määräalat tonteista 3 ja 2

Kaupan kohde Kiinteistökaupan kohteena ovat Helsingin kaupungin 38. kaupunginosan (Malmi, Ala-Malmi) korttelin nro 38091 tontit nro 7 ja 13 sekä korttelin nro 38273 tontti nro 1 ja määräalat korttelin nro 38091 tonteista 3 ja 2. Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontit 38091/7 ja 13 kuuluvat asuinkerrostalojen korttelialueeseen (AK). Tontista 38273/1 on muodostunut tontti 38273/3, joka kuuluu asuinrakennusten korttelialueeseen (A). Tonteista 38091/3 ja 2 myydyt määräalat muodostavat asuin-rakennusten tontin 38091/4 (A).

Myytyjen alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 7 873 m² ja rakennusoikeus 9 800 k-m².

Kauppahinta ja muut ehdot

Kokonaiskauppahinta on 4 730 000 euroa, mikä vastaa yksikköhintoja noin 600,79 euroa/m² ja noin 482,65 euroa/k-m².

Kaupunki on etuostolain 2 §:n mukaisesti tiedustellut myyjältä kaupan ehtoja. Myyjän ilmoituksen mukaan luovutuksen saaja, Suomen Osa-tontti Ky on vuokrannut NCC Rakennus Oy:n omistaman yhtiön (Kiinteistö Oy Liikeprimo) sille luovuttamat tontit NCC Rakennus Oy:n perustamille yhtiöille 50 vuoden maanvuokrasopimuksella. Maanvuokra-sopimuksen ja tehtyjen kiinteistökaupan esisopimusten mukaan tontin vuokrannut yhtiö voi ostaa murto-osia tontista itselleen.

Kaupan ehtojen mukaan myyjä on vastannut kustannuksellaan kaupan kohteen maaperän kunnostamisesta ympäristökeskuksen ko. alueen kunnostamisesta antaman päätöksen lupaehtojen mukaisesti.

Helsingin kaupungin ja myyjän välinen maankäyttösopimus

Kaupan kohde on osa Helsingin kaupungin ja Kiinteistö Oy Liikeprimon välillä 27.3.2007 allekirjoitettua sopimusta, jossa on sovittu asemakaavan muutosehdotuksen nro 11465 toteuttamisesta. Sopimuksen mukaisesti yhtiö on 19.6.2007 luovuttanut kaupungille tontista 38091/2 noin 5 266 m²:n suuruiset alueet Hela-aukion ja Helatehtaankadun ja Teerisuontien katualueeksi. Lisäksi yhtiö on maksanut korvauksena tontin rakentamismahdollisuuksien paranemisesta kaupungille
965 000 euroa.

Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan ko. kiinteistökaupassa, koska kauppa liittyy kaupungin kanssa aiemmin tehtyyn maankäyttösopimukseen ja tontit tulevat ostajan toimesta rakentumaan kaavan mukaiseen käyttöön.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 20.2.2008 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Kiinteistö Oy Liikeprimo on myynyt Helsingin kaupungin 38. kaupunginosan (Malmi, Ala-Malmi) korttelin nro 38091 tontit nro 7 ja 13 sekä määräalat korttelin nro 38091 tonteista nro 3 ja 2 sekä korttelin nro 38273 tontin nro 1 (nykyinen tontti nro 3) Suomen Osatontti Ky:lle.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja Suomen Osatontti Ky:lle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Kartta kaupan kohteesta
	Liite 3	Kiinteistönluovutusilmoitus

3

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN XXXXXXXXX XXXXXX JA XXXX XXXXXXX KUOLINPESIEN SEKÄ XXXX XXXXX JA XXXX XXXXXXXX VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2008-846

Määräala Mellunkylän kylän RN:o 1:628 (uusi tontti 45484/8); Linnavuorentie

Kiinteistölautakunta toteaa (18.3.2008) seuraavaa:

Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistön-luovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

Kiinteistö	Myyjä / Ostaja	Oik.tod.pvm. ja kauppahinta
Määräala Mellunkylän kylän tilasta RN:o 1:628	Xxxxxxxx Xxxxxx ja Xxx Xxxxxx kuolinpesät / Xxxx Xxxxxx ja Xxx Xxxxxxx	7.3.2008 440 000 euroa

Kaupan kohde Kiinteistökaupan kohteena on määräala rakennuksineen Helsingin kaupungin Mellunkylän kylän tilasta Borgs RN:o 1:628. Voimassa olevan asemakaavan mukaan määräalasta muodostuu tontti nro 45484/8, joka kuuluu asuinrakennusten korttelialueeseen, jolla ympäristö säilytetään (A/s). Tontin pinta-ala on 8 165 m² ja rakennusoikeus 400 k-m².

Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan tontilla sijaitsee kaksi vuonna 1800 valmistunutta asuinrakennusta (160 k-m² ja 50 k-m²) sekä vuonna 1937 valmistunut 30 k-m²:n suuruinen talousrakennus. Rakennukset on suojeltu asemakaavassa merkinnällä sr-2. Merkinnän mukaan rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eikä laajentaa, eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- ja muutostöitä, jotka tärvelevät rakennuksen julkisivujen tai vesikaton kaupunkikuvallista arvoa.

Kauppahinta ja muut ehdot

Kokonaiskauppahinta 440 000 euroa vastaa yksikköhintoja noin 53,89 euroa/m² ja noin 1 100 euroa/k-m² rakennuksineen.

Kaupunki on etuostolain 2 §:n mukaisesti tiedustellut myyjältä kaupan ehtoja. Myyjän ilmoituksen mukaan ostajien kanssa on sovittu, että tonttijaon ja rasitesopimuksen laatimiskustannukset jaetaan ostajan ja myyjän kesken, muutoin kaikki kaupan ehdot ilmenevät kauppakirjasta.

Kauppakirjan mukaan määräalalla sijaitsevat rakennukset ovat huono-kuntoisia ja kaipaavat kokonaisvaltaista peruskorjausta. Ostajat ovat tietoisia rakennuksista laaditussa kuntotarkastusraportissa mainituista havainnoista ja puutteista sekä epäkohdista ja riskeistä. Myyjät eivät ole vastuussa havaituista vaurioista tai puutteellisuuksista ja niiden mahdollisesti aiheuttamista lisävahingoista. Kuntotarkastusraportissa ilmitulleista vioista ja puutteista sekä suositelluista korjaustoimenpiteistä vastaa ostaja.

Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan ko. kiinteistökaupassa, koska kaupan kohde on rakennettu.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 7.3.2008 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Xxxxxxxx Xxxxxx ja Xxx Xxxxxx kuolinpesät ovat myyneet määräalan rakennuksineen Helsingin kaupungin Mellunkylän kylän tilasta Borgs RN:o 1:628 Xxxx Xxxxxx ja Xxx Xxxxxxx.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja määräalan ostajille.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Kartta kaupan kohteesta
	Liite 3	Kiinteistönluovutusilmoitus