HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös sosiaalijohtajan virantäyttöä koskevassa asiassa

Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle Kivikon teollisuusalueen esirakentamiseen vuonna 2008

Helsinki Region Marketing Oy:n yhtiökokous ja oman pääoman vahvistaminen

Hissiprojektin toimintakertomus vuodelta 2007 ja toimintasuunnitelma vuodelle 2008

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Työmaahuolto Oy Ab:n varsinainen yhtiökokous

14.4.2008 pöydälle pantu asia
Helsingin Bussiliikenne Oy:n varsinainen yhtiökokous

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Terveyskeskuksen terveysasemien johtajan virkaan ottaminen

Terveysviraston kotihoidon virkojen vakinaistaminen ja kotihoidon johtajan virkaan ottaminen

Etelä-Suomen lääninhallituksen päätös suun terveydenhuollon hoitotakuun valvonta-asiassa

Vt Maria Björnberg-Enckellin toivomusponsi: Kielikylpypäiväkotien ja kielikylpykoulujen yhteistyön parantaminen

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Valtuutettu Hanna Miettisen toivomusponsi: kouluverkkotarkistuksessa olevien koulujen aamu- ja iltapäivätoiminta

Valtuutettu Kai Kaliman toivomusponsi: selvityksen tekeminen Helsingin kaupungin palkoista verrattuna Espooseen ja Vantaaseen

Stadion-säätiön tilintarkastajien valitseminen vuodeksi 2009

Suomenkielisen työväenopiston keskisen alueopiston aluerehtorin viran täyttäminen

14.4.2008 pöydälle pantu asia
Urheiluhallit Oy:n varsinainen yhtiökokous sekä Pasilan Urheiluhalli Oy UH:n sulauttaminen Urheiluhallit Oy:öön

14.4.2008 pöydälle pantu asia
Mäkelänrinteen Uintikeskus Oy:n varsinainen yhtiökokous

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Vartiokylän tonttien 45012/13 ja 17 asemakaavan muuttaminen (nro 11741)

Tontinluovutuskilpailu vapaarahoitteisesta asuntotuotannosta Vuosaaren Aurinkolahdessa (Vuosaari, tontti 54288/7 sekä tontit 54289/1 ja 2)

Kerrostalotonttia vastaavien alueiden ostaminen Suurmetsän Alppikylästä (41290/5)

Svenska Normallyceumin paloturvallisuusparannusten hankesuunnitelman hyväksyminen

Helsingin Väylä Oy:n varsinainen yhtiökokous

Työsuhteisen toimen muuttaminen virkasuhteiseksi kiinteistövirastossa

Mustikkamaan korttelin nro 19001 rakennuskiellon pidentäminen

Sopimuksen tekeminen Kiinteistö Oy Mellunmäen liike- ja toimintakeskuksen kanssa Mellunmäen ostoskeskuksen asemakaavan muutosehdotuksesta (nro 11692)

Sopimuksen tekeminen Kiinteistö Oy Helsingin Satamasaarentie 3:n kanssa lämpökeskustonttia 54084/2 koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta (nro 11672)

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Kiinteistö Oy Elimäenkatu 12 - 16:n poikkeamishakemuksesta

Kiinteistö Oy Ab Pakkalantie 30:n varsinainen yhtiökokous

Kiinteistö Oy Torpparinmäen korttelitalon varsinainen yhtiökokous

Siltakeskus Oy:n varsinainen yhtiökokous

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN RAKENNUSVIRASTOLLE KIVIKON TEOLLISUUSALUEEN ESIRAKENTAMISEEN VUONNA 2008

Khs 2008-919

Kiinteistövirasto toteaa 31.3.2008, että Lahdenväylän varteen rakennettavan Kivikon teollisuusalueen asemakaava on tullut lainvoimaiseksi vuonna 2002. Alueelle toteutetaan 140 700 k-m²:n työpaikka-alue noin 2 000 työntekijälle.

./. Alueen maaperä on eteläosassa kalliota ja pohjoisosassa turvetta sekä savea. Esirakentamisen tarkoituksena on vahvistaa turve- ja savikerrokset siten, että tonteilla ja kaduilla ei tapahdu haitallisia painumia. Kallioiset tontit tasataan rakentamiskelpoisiksi ja näin saatavat kitka-maa- ja louhemassat siirretään täytteeksi vahvistetulle pehmeikölle. Esirakentamisen tilanne ja vuoden 2008 työohjelmaan sisältyvät alueet on merkitty esityslistan liitteenä olevaan karttaan.

Kivikon teollisuusalueen esirakentamisen kokonaiskustannukset ovat kiinteistöviraston geoteknisen osaston laatiman suunnitelman mukaan 16 milj. euroa, josta vuosina 1998 - 2007 on käytetty noin 10 milj. euroa.

Vuoden 2008 esirakentamistöiden kustannusarvio on 4,54 milj. euroa, josta vuonna 2007 käynnistetyn louhinta- ja stabilointiurakan loppurahoituksen osuus on 1,8 milj. euroa. Työohjelmaan sisältyy louhintaa tontilla 47097/1, massastabilointia tonteilla 47046/28, 30, 32 ja 34 sekä Kivikonlaidan kadun pohjoisosan syvästabilointia. Rakennusvirasto toteuttaa alueen esirakentamistyöt. Tonttien luovutusperusteita valmisteltaessa otetaan huomioon se, että kaupunki luovuttaa tontit esirakennettuina.

Kivikon teollisuusalueen aloitushankkeen Caternet Finland Oy:n tuotantolaitoksen rakennustyöt ovat käynnistyneet. Kiinteistövirasto käy neuvotteluja useiden yritysten kanssa sijoittumisesta alueelle ja kunnallistekniset työt ovat käynnissä, joten alueen esirakentamisen jatkaminen on perusteltua.

Kiinteistövirasto esittää, että kaupunginhallitus myöntäisi rakennusvirastolle vuoden 2008 talousarvion kohdan 8 01 02, Esirakentaminen, täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet, Khn käytettäväksi, alakohdasta 8 01 02-10 muu esirakentaminen, 4,54 milj. euroa (alv 0 %) Kivikon teollisuusalueen esirakentamiseen vuodelle 2008.

Kj toteaa, että vuoden 2008 talousarvion esirakentamisen määrärahojen alakohdassa 8 01 02 10 on varauduttu po. Kivikon kohteeseen.

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää rakennusvirastolle vuoden 2008 talousarvion alakohdasta 8 01 02 10, esirakentaminen, täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet, muu esirakentaminen,

4 540 000 euroa (alv=0) käytettäväksi Kivikon teollisuusalueen esirakentamiseen.

Pöytäkirjanote kiinteistöviraston tonttiosastolle, rakennusviraston katu- ja puisto-osastolle, sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluille (Heljä Huusko), kehittämisosastolle (Heikki Rinne) ja taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 310 36276

LIITE

Kivikon teollisuusalue, esirakentamisen kohteet vuonna 2008, Taske/keto 10.3.2008

HELSINKI REGION MARKETING OY:N YHTIÖKOKOUS JA OMAN PÄÄOMAN VAHVISTAMINEN

Khs 2008-905

Kj toteaa, että Helsinki Region Marketing Oy:n (HRM) varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 30.4.2008 klo 08.00 hallintokeskuksen oikeuspalveluiden toimitiloissa osoitteessa Fabianinkatu 29, Helsinki.

Yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen mukaiset varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat (mm. tilinpäätöksen vahvistaminen, hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valinta) sekä hallituksen esitys oman pääoman vahvistamisesta 100 000 eurolla.

Kj toteaa, että HRM on kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö. Yhtiön toiminta keskittyy Helsingin ja Moskovan kaupunkien välisen yhteistyösopimuksen mukaisesti Helsingin kaupungin Moskovassa sijaitsevan toimipisteen (Helsinki-talo) ylläpitoon ja tilojen vuokraamiseen yrityksille. Yhtiö maksaa Moskovan kaupungin Helsingissä sijaitsevan toimipisteen vuokran kiinteistöviraston tilakeskukselle. Yhtiöllä on toimitusjohtajan lisäksi yhdeksän työntekijää Moskovassa ja yksi Helsingissä.

Vuoden 2007 tilinpäätöksen mukaan yhtiön kokonaistuotot olivat 515 587,02 euroa ja kokonaiskulut (sisältäen nettorahoituskulut) 591 817,52 euroa. Tilikauden tappio oli 76 230,50 euroa. Yhtiön osakepääoma on 67 543,45 euroa. Em. tappiokirjauksen jälkeen yhtiön oma pääoma on negatiivinen 8 687,05 euroa. Yhtiön hallitus esittää 31.3.2008 yhtiökokoukselle oman pääoman vahvistamista 100 000 eurolla.

Kj toteaa, että yhtiöltä on pyydetty selvitys HRM:n toiminnan ja talouden tervehdyttämisen vaihtoehtoisista toimenpiteistä ja myös arviointia yhtiön toiminnan tulevaisuuden näkymistä ja toiminnan jatkamisen edellytyksistä. Selvityksen perusteella tullaan tekemään vielä kuluvan vuoden aikana arvio jatkotoimenpiteistä yhtiön toiminnan suhteen. Yhtiön toiminnan ja talouden kehittymisestä raportoidaan kaupunginhallitukselle neljännesvuosittain normaalin tytäryhteisöraportoinnin yhteydessä.

Kj toteaa, että yhtiön hallitus esittää oman pääoman vahvistamista 100 000 eurolla. Yhtiöllä ei ole taseessaan sellaista vapaata omaa pääomaa taikka muitakaan sellaisia pääomaeriä, joita voitaisiin käyttää oman pääoman kattamiseen. Kj pitää tässä vaiheessa perusteltuna, että yhtiön oma pääoma saatetaan kaupunginhallitukselle nyt tehdyssä päätösehdotuksessa tarkemmin esitetyllä tavalla osakeyhtiölain edellyttämälle tasolle (vähintään puolet osakepääomasta).

Kj toteaa edelleen, että hallituksen jäseninä ovat toimineet päättyvällä toimikaudella elinkeinopäällikkö Nyrki Tuominen, johtava kaupunginasiamies Jenni Rope ja hallintopäällikkö Tapio Mäensivu. Elinkeinopäällikkö Nyrki Tuominen on toiminut puheenjohtajana.

Yhtiön tilintarkastaja esittää vuoden 2007 tilinpäätöksestä antamassaan tilintarkastuskertomuksessa tilinpäätöksen vahvistamista sekä vastuuvapauden myöntämistä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.

Tarkastuslautakunta esittää 24.10.2007 (§ 130), että yhtiön tilintarkastajaksi nimetään seuraavaksi toimikaudeksi KPMG Oy Ab, päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg.

Tasa-arvolain 4 a §:n 2 momentin mukaan säätiöiden ja osakeyhtiöiden toimielimiin tulee valita tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

KJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita

- edustamaan kaupunkia Helsinki Region Marketing Oy:n 30.4.2008 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa ja hyväksymään asiat hallituksen päätösehdotusten mukaisesti yhtiön oman pääoman vahvistamista koskeva asiakohta siten täsmennettynä, että hallituksen esittämä 100 000 euroa merkitään kokonaisuudessaan taseen sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon,

- ehdottamaan yhtiökokouksessa, että yhtiön hallitukseen nimetään seuraavaksi vuoden 2009 varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyväksi toimikaudeksi elinkeinopäällikkö Nyrki Tuominen sekä jäseniksi johtava kaupunginasiamies Jenni Rope ja hallintopäällikkö Tapio Mäensivu ja että Nyrki Tuominen valitaan hallituksen puheenjohtajaksi ja Jenni Rope varapuheenjohtajaksi, sekä

- ehdottamaan, että yhtiön tilintarkastajaksi valitaan tarkastuslautakunnan esityksen mukaisesti KPMG Oy Ab, päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta maksamaan edellä mainitun 100 000 euron pääomasijoituksen talousarvion kohdalta 8 22 19 Arvopaperit, Khn käytettäväksi, Muut kohteet.

Pöytäkirjanote yhtiökokousasiakirjoineen hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä ote talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalvelulle (Liisa Sorvoja ja Heljä Huusko) sekä hallitukseen nimetyille henkilöille.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

HISSIPROJEKTIN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2007 JA TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2008

Khs 2008-993

Kj toteaa, että hissiprojekti käynnistettiin vuonna 2000. Kaupunginhallitus päätti 20.12.2004, että hissiprojektia jatketaan 1.1.2005 – 31.12.2008. Projektin tehtävänä on edistää hissien rakentamista helsinkiläisiin asuinkerrostaloihin, joissa on vähintään kolme kerrosta kaupunginvaltuuston vuosien 2004 – 2008 asunto-ohjelmassa päättämien tavoitteiden mukaisesti. Edelleen kaupunginhallitus päätti, että hissiprojekti raportoi toiminnastaan ja sen tuloksista vuosittain kaupunginhallitukselle.

Kvsto hyväksyi 10.12.2003 asunto-ohjelman 2004 - 2008 ”Monimuotoisen asumisen Helsinki”. Sen luvussa ”Kaikille soveltuva asuinympäristö” todetaan mm:

”Puuttuvien hissien rakentamista olemassa olevassa asuntokannassa edistetään hissiprojektilla. Hissiprojektin tavoitteena on edistää valtion hissiavustuksen käyttöä tiedotuksen ja neuvonnan avulla, kehittämällä hissirakentamiseen liittyviä säännöksiä, hissirakentamisen tekniikkaa sekä hissien sijoittamista vanhaan rakennukseen. Hissiprojektin pääpaino kohdistuu yleisen, koko kaupunkia koskevan toiminnan ohella erikseen valittaville alueille ja kohteisiin, joilla hissien puute ja tarve on suurin. Valtion hissiavustusta täydennetään kaupungin omalla 10 prosentin hissiavustuksella. Siihen varataan kysyntää ja valtion avustuksia vastaavat määrärahat.”

Hissiprojekti vuonna 2007

Vuonna 2007 Helsingissä aloitettiin 77 hissin rakentaminen. Näihin Valtion asuntorahasto, ARA on myöntänyt tukea 5,87 milj. euroa. Helsingin kaupungin panostus näihin hankkeisiin tulee olemaan 1,17 milj. euroa. Vuonna 2007 maksettiin kaupungin myöntämiä avustuksia 850 000 euroa.

Hankkeiden lukumäärä pysyi lähes samana vuoteen 2006 verrattuna, joten tulosta ei voi pitää tyydyttävänä. Syy tulokselle oli asunto-osakeyhtiölain uudistuksen odottelu ja asunto-osakeyhtiöiden toiveet siitä, että päätöksenteko muodostuisi uuden lain perusteella helpommaksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Tilanne oli sama edellisenä vuonna. Lisäksi rakennussuojelun kiristyneet vaatimukset vaikeuttivat hissihankkeisiin ryhtymistä. Suurin määrä hisseistä toteutetaan perusparannusten yhteydessä isoihin hankkeisiin. Vuodelle 2007 ei osunut sellaisia perusparannushankkeita. Hissejä rakennettiin koko määrästä asunto-osakeyhtiöihin 40 %, kaupungin vuokrataloihin 42 % ja muihin vuokrataloihin 18 %.

Helsingin kaupungin hissiprojekti ja sen tavoitteet on saatu hyvin esille paikallisissa sanomalehdissä ja ammatillisissa aikakausilehdissä.

Niissä julkaistiin vuonna 2007 noin 20 artikkelia. Radiossa ja TV:ssä hissien rakentaminen vanhoihin asuinkerrostaloihin oli esillä joitakin kertoja vuoden aikana. Vuoden 2007 aikana 34 uuden taloyhtiön edustajat olivat yhteydessä hissiasiamieheen. Hissittömiä porrashuoneita näissä yhtiöissä oli kaikkiaan 104. Yhteydenotot ovat olleet hienoisessa laskussa.

./. Esityslistan liitteenä 1 on hissiprojektin toimintakertomus vuodelta 2007.

Hissiprojekti vuonna 2008

Helsingissä arvioidaan olevan vähintään kolme kerrosta korkeissa vanhoissa asuinkerrostaloissa noin 9 000 porrashuonetta ilman hissiä. Painopiste on Helsingin lähiövyöhykkeellä.

Hissiprojektin tavoitteena on kannustaa taloyhtiöitä siten, että uusia hissejä rakennetaan näihin taloihin vuosittain vähintään 100 samalla kun myös porrashuone ja sen edusta kunnostetaan esteettömäksi. Vuoden 2008 tavoitteeksi asetetaan 90 hissin rakentamisen käynnistäminen.

./. Esityslistan liitteenä 2 on hissiprojektin toimintasuunnitelma vuodelle 2008.

Hissiavustukset

Asuntorahasto myöntää hissin rakentamiseen 50 %:n avustuksen toteutuskustannuksista. Helsingin kaupungin kiinteistöviraston asuntoasiainosasto antaa kaupungin 10 %:n hissiavustuksen kohteeseen, joka on saanut ARA:n hissiavustuksen.

Vuonna 2007 valtion avustusrahaa käytettiin uusiin hissihankkeisiin kaikkiaan 18,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2008 avustusraha vahvistetaan vasta kesäkuussa, joten tarkkaa määrää ei ole vielä tiedossa. Vuosilta 2006 ja 2007 siirtyy varauksia noin 13 miljoonaa euroa. ARA:n ilmoituksen mukaan määrärahat näyttävät riittävän kaikille hakijoille.

Vuosina 2001 – 2007 on Helsinkiin rakennettu vuosittain 39 – 85 hissiä vanhoihin asuinkerrostaloihin. Kaupungin avustukset ovat olleet tuolloin 0,7 – 1,3 miljoonaa euroa.

Vuoden 2008 talousarviossa (kohta 5 21 05) on varauduttu 65 hissin rakentamiseen ja kaupungin hissiavustuksiin 0,863 miljoonalla eurolla Vuosien 2009 - 2010 taloussuunnitelmassa on varattu näihin avustuksiin kiinteistöviraston käyttöön yksi miljoonaa euroa kullekin vuodelle. Avustusmäärärahojen tarve saattaa nousta ennakoitua huomattavasti suuremmaksi, jos hissiprojekti saa aktivoitua 1950 -1970 -luvuilla rakennettuja asunto-osakeyhtiöitä lisäämään hissirakentamista ja jos rakennustaiteellisesti ja kulttuurillisesti arvokkaiden rakennusten hissirakentamisessa olevia esteitä voidaan purkaa tai vähentää. Kiinteistövirasto tulee vuoden 2009 talousarvioehdotuksessa esittämään määrärahan nostamista tarvetta vastaavalle tasolle.

Ohjaus- ja neuvontatyö

Hissiprojekti avustaa taloyhtiöitä niiden harkitessa hissien rakentamista yhtiön porrashuoneisiin, joissa on vähintään kolme kerrosta. Hissiprojekti edistää edelleen laadukasta suunnittelua ja rakentamista.

Projektin ohjausryhmässä pyritään sovittamaan yhteen kaupungin ja valtion viranomaisten näkemyksiä. Työn tavoitteena on, että taloyhtiön edustajat saavat hissihankkeen alkuvaiheessa hyvät perustiedot rakennusvalvontavirastosta. Näitä ovat mm. asemakaava ja sen tulkinta, palo- ja pelastusturvallisuuteen liittyvät kysymykset sekä rakennussuojeluun liittyvät näkökohdat.

Hissiasiamies jatkaa aktiivisesti käytännön neuvontatyötä isännöitsijöille, taloyhtiöiden hallitusten jäsenille ja muille asiasta kiinnostuneille opastamalla paikan päällä ja käymällä taloyhtiöiden hallitusten kokouksissa sekä yhtiökokouksissa. Neuvonnassa korostetaan mm. sitä, miten kustannukset jaetaan yhtiöjärjestyksen mukaan ja mitä muita vaihtoehtoja on kustannusten jakamiseksi taloyhtiön osakkaiden kesken. Lisäksi tiedotetaan hankintalain vaatimuksista kilpailulle silloin kun yhteiskunnan avustus ylittää 50 %.

Tavoitteena on pitää hissiprojekti ja sen positiiviset tulokset esillä sanomalehdissä, TV:ssä ja radiossa. Hissiasiamies ja hissiprojektin ohjausryhmän jäsenet käyvät luennoimassa hissihankkeeseen liittyvistä kysymyksistä kiinteistöalan tilaisuuksissa. Tarvittaessa laaditaan artikkeleita hissikysymyksestä ja otetaan kantaa hissiprojektin kannalta ajankohtaisiin kysymyksiin.

Ohjausryhmä edistää eri tahojen yhteistyötä mm. siten, että hissivalmistajan kumppaneina on päteviä arkkitehtitoimistoja ja insinööritoimistoja, rakennuttajia, rahoittajia ja urakoitsijoita. Tavoitteena on parantaa palvelujen tarjontaa taloyhtiöille, jotta ne voivat halutessaan tilata hissihankkeen suunnittelu- ja rakennuttamispalvelut joko erillispalveluina tai kokonaispalveluna, nk. avaimet käteen -periaatteella.

Hissiprojekti vuoden 2008 jälkeen

Hissiprojektin ja ohjausryhmän toimikausi loppuu 31.12.2008. Ohjausryhmä valmistelee toiminnan jatkoesityksen syksyllä 2008.

KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi hissiprojektin vuoden 2007 toimintakertomuksen ja vuoden 2008 toimintasuunnitelman.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistasta liitteineen hissiprojektin ohjausryhmälle, hallintokeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle, asuntotuotantotoimistolle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, kiinteistövirastolle, pelastuslaitokselle, rakennusvalvontavirastolle, rakennusvirastolle, sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle sekä kaupunginmuseolle. Kirje ympäristöministeriölle, Valtion asuntorahastolle ja Suomen kiinteistöliitolle.

Lisätiedot:
Kauhanen Seppo, asuntoinsinööri, puhelin 310 36241

LIITTEET	Liite 1	Hissiprojektin toimintakertomus vuodelta 2007
	Liite 2	Hissiprojektin toimintasuunnitelma vuodelle 2008

14.4.2008 pöydälle pantu asia

HELSINGIN BUSSILIIKENNE OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2008-884

Helsingin Bussiliikenne Oy ilmoittaa (31.3.2008), että yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään 28.4.2008 klo 9.00 hallintokeskuksen oikeuspalvelujen tiloissa. Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 12 §:ssä mainitut asiat, mm. hallituksen jäsenten valinta.

Ryj toteaa, että Helsingin Bussiliikenne Oy:n yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään seitsemän varsinaista jäsentä. Khs on 20.12.2004 bussiliikenteen järjestelyjä koskevat päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä päättänyt, että yhtiöjärjestyksen voimaantultua hallituksessa on viisi varsianista jäsentä.

Yhtiön hallituksessa ovat toimineet Ilkka J. Kari, Jaana Närö, Jouko Sillanpää, Pirkko Miikkulainen ja Sari Nokkanen.

Helsingin Bussiliikenne Oy:n omistuksessa on tytäryhtiö Helsingin Palveluauto Oy, jonka hallitukseen kuuluvat samat henkilöt kuin Helsingin Bussiliikenne Oy:n hallitukseen. Helsingin Palveluauto Oy:n yhtiökokous pidetään 28.4.2008.

Ryj toteaa, että ehdotus tilintarkastajista on tarkastuslautakunnan ehdotuksen (12.12.2007) mukainen.

Tasa-arvolain 4 a §:n 2 momentin mukaan säätiöiden ja osakeyhtiöiden toimielimiin tulee valita tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluja edustamaan kaupunkia Helsingin Bussiliikenne Oy:n yhtiökokouksessa 28.4.2008 klo 9.00 hallintokeskuksen tiloissa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä kaupungin edustajiksi yhtiön hallitukseen

Pirkko Miikkulainen

Sari Nokkanen

Jouko Sillanpää

---------------------------------

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi KPMG Oy Ab:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg).

Edelleen kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin edustajaa menettelemään yhtiökokouksessa niin, että yhtiökokous kehottaa Helsingin Bussiliikenne Oy:n hallitusta

- esittämään Helsingin Palveluauto Oy:n hallitukseen valittavaksi samat jäsenet kuin Helsingin Bussiliikenne Oy:n hallitukseen

- esittämään Helsingin Palveluauto Oy:n tilintarkastajaksi KPMG Oy Ab:tä (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg)..

Pöytäkirjanote nimetyille henkilöille, hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

TERVEYSKESKUKSEN TERVEYSASEMIEN JOHTAJAN VIRKAAN OTTAMINEN

Khs 2008-946

Terveyslautakunta toteaa (1.4.2008) mm., että terveyskeskuksen terveysasemat-osaston osastopäällikön, terveysasemien johtajan virka on tullut avoimeksi 1.4.2008 lukien Outi Kupiaisen siirtyessä muihin tehtäviin terveyskeskuksessa.

Terveysasemien johtajan virka julistettiin haettavaksi kaupungin ilmoituslehdissä ja hakuaika päättyi 31.12.2007.

Virkaa haki hakuajan kuluessa yhteensä 11 henkilöä, joista yksi peruutti myöhemmin hakemuksensa. Jäljelle jääneet 10 hakijaa ovat seuraavat:

Xxxxxx Xxxx Kauppatieteiden maisteri

Iivanainen Antti Lääketieteen tohtori, yleislääketieteen erikoislääkäri, lääketieteen lisensiaatti

Xxxxxx Xxxxx Hallintotieteiden maisteri, röntgenhoitaja

Xxxx Xxxxxx Terveystieteen maisteri, erikoissairaanhoitaja, sairaanhoitaja

Xxxxxxx Xxxxx Terveystieteiden lisensiaatti, terveydenhuollon maisteri, erikoissairaanhoitaja, sairaanhoitaja

Xxxxxxxxxx Xxxxx Keuhkosairauksien erikoislääkäri, syöpäsairauksien erikoislääkäri, lääketieteen lisensiaatti

Xxxxxxx Xxxx Yleislääketieteen erikoislääkäri, lääketieteen lisensiaatti, filosofian maisteri

Xxxxxxx Xxxx Hum. kand.

Xxxxxx Xxxxxxx Terveystieteiden maisteri, fysioterapeutti

Xxxxx Xxxxxx Terveystieteiden tohtori, terveydenhuollon maisteri

./. Hakijoiden ansioyhdistelmä on esityslistan tämän asian liitteenä.

Ansioyhdistelmä on koottu hakijoiden kaupungin sähköiseen rekrytointijärjestelmään jättämässä hakemuksessa ilmoittamista tiedoista lukuun ottamatta hakijoita Xxxxxxxx ja Xxxxxxx, jotka jättivät hakemuksensa paperilla liitteinään todistukset ansioistaan ja joiden ansiot on poimittu yhdistelmään heidän hakemuksistaan.

Terveysasemien johtajan viran pätevyysvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, minkä lisäksi hänellä tulee olla tehtävän edellyttämä perehtyneisyys terveydenhuoltoon sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävissä.

Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen erinomainen hallitseminen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Terveysasemien johtajan valitsee kaupunginhallitus terveyslautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa.

Hakijoista Xxxxxxxxxxx ei ole ylempää korkeakoulututkintoa ja Xxxxxxx ei ole lainkaan kokemusta johtamistehtävissä, joten nämä kaksi hakijaa eivät täytä viran kelpoisuusehtoja.

Kaikilla muilla hakijoilla on ylempi korkeakoulututkinto, joten he täyttävät viran kelpoisuusehdot tältä osin.

[Hakijoiden henkilötietoja sisältävä kappale poistettu]

Hakijoilla Iivanainen, Xxxxxxx, Xxxxxxxxx, Xxxxxxxxxxx, Xxxxxxxx ja Xxxxxxx on usean vuoden kokemus terveydenhuollon tehtävissä ja sen myötä saavutettu perehtyneisyys terveydenhuoltoon. Heillä kaikilla on lisäksi kokemusta hallinto- että johtamistehtävissä, joten he täyttävät viran kelpoisuusehdot myös tältä osin.

Kaikki viimeksi mainitut hakijat täyttävät myös viran kielitaitovaatimukset.

Ansioiden tarkastelussa pitäydytään viimeksi mainittujen kuuden ansioituneimman hakijan ansioiden vertailuun.

Koulutuksellisia ja tieteellisiä ansioita on eniten hakijoilla Iivanainen ja Xxxxxx, jotka ovat väitelleitä. Seuraavaksi eniten ko. ansioita on hakijoilla Xxxxxxx, joka on sairaanhoitaja, erikoissairaanhoitaja, terveystieteiden maisteri ja terveystieteiden lisensiaatti sekä Xxxxxxxx, joka on lääketieteen lisensiaattitutkinnon ja yleislääketieteen erikoislääkäritutkintojen lisäksi suorittanut myös filosofian kandidaatin tutkinnon.

Työkokemusta erilaisissa terveydenhuollon tehtävissä on kaikilla hakijoilla runsaasti: Iivanaisella yli 15 vuotta, Xxxxxxxx yli 15 vuotta, Xxxxx-xxxx yli 20 vuotta, Xxxxxxxxxxxx noin 17 vuotta, Xxxxxxxx runsaat 10 vuotta ja Xxxxxxx yli 20 vuotta. Hakija Xxxxxxx em. työkokemuksesta olennainen osa eli 11 vuotta on röntgenhoitajan tehtävistä, hakija Xxx-xxxxx yli 15 vuotta osastonhoitajan, erikoissairaanhoitajan ja sairaanhoitajan tehtävistä sairaalan leikkausosastolla ja yksityisessä terveydenhuollossa, hakija Xxxxxxxxxxxx yli 12 vuotta erikoislääkärin tehtävistä erikoissairaanhoidosta sekä lääkkeiden valvontaan liittyvistä asiantuntija- ja viranomaistehtävistä ja hakija Xxxxxxx lähes kaikki erikoissairaanhoidon tehtävissä.

Ottaen huomioon täytettävänä olevan viran vastuualue, terveyslautakunta katsoo kunnan kansanterveystyössä työskentelyn myötä saavutetun ao. toimialaan perehtyneisyyden hakijalle lisäansioksi. Tätä kokemusta kunnan kansanterveystyöstä hakija Iivanaisella on yli 13 vuotta, Xxxxxxxx, Xxxxxxxxx ja Xxxxxxxxxxxx runsaat 4 vuotta kullakin, Xx-xxxxx noin 8 vuotta ja Xxxxxxx runsas vuosi. Tämän perusteella terveyslautakunta katsoo hakijoista työkokemuksensa osalta tähän tehtävään ansioituneimmiksi hakijat Iivanaisen ja Xxxxxx.

Johtamiskokemusta on hakija Iivanaisella yli 5 vuotta, Xxxxxxx noin 7 vuotta, Xxxxxxxxx runsaat 4 vuotta, Xxxxxxxxxxxx noin 7 vuotta, Xxx-xxxx noin 4 vuotta ja Xxxxxxx noin 20 vuotta.

Terveysasemien johtajan viran hakijoiden johtamisansioita vertailtaessa on otettava huomioon myös viran tehtävien luonne perusterveydenhuollon avohoidon kokonaisuudesta vastaavana johtajana. Hakijalle on lisäansio, jos hänellä on kokemusta laaja-alaisista kansanterveystyön johtamistehtävistä ja voi mm. siten osoittaa perehtyneisyytensä kunnan kansanterveystyön kokonaisuuteen.

Hakija Iivanaisen kaikki johtamiskokemus on nimenomaan Helsingin terveysvirastosta/terveyskeskuksesta ja hän on toiminut viime vuodet myös terveysasemien johtajan ensimmäisenä sijaisena. Siten hänellä on runsaasti ja hakijoista eniten kokemusta laaja-alaisesta kansanterveystyön kokonaisuuden johtamisesta.

[Hakijan henkilötietoja sisältävä kappale poistettu]

Toimitusjohtaja haastatteli kaikki kelpoisuusehdot täyttävät hakijat. Heidän ansioidensa ja hakijan johtamis- ja muista henkilökohtaisista ominaisuuksista haastattelussa saadun kokonaisarvioinnin perusteella terveyslautakunnan haastatteluun kutsuttiin hakijat Iivanainen, Xxxxxxx ja Xxxxxxx (sekä hakemuksensa peruuttanut hakija).

Edellä todetun perusteella johtamiskokemuksen osalta ansioituneimmat hakijat ovat Iivanainen ja Xxxxxxx.

Helsingin terveyskeskus poikkeaa jo pelkästään suuruutensa vuoksi organisoinniltaan ja johtamisedellytyksiltään varsin paljon kaikista muista maamme terveyskeskuksista. Myös Helsingin terveyskeskuksen itse tuotettavien palvelujen valikoima samoin kuin työnjako sairaanhoitopiirin kanssa poikkeaa melkoisesti muualla maassa noudatetuista järjestelyistä. Kaupungin oman terveyskeskuksen syvällinen tuntemus ja sen toimintaan perehtyneisyys parantaa merkitsevästi terveysasemien johtajaksi valittavan menestyksellisen johtamisen edellytyksiä ja on siksi hakijalle lisäansio.

Hakija Iivanainen on toiminut Helsingin terveyskeskuksessa terveyskeskuslääkärinä ja terveysaseman ylilääkärinä yli 12 vuotta. Siten hän on erityisen syvällisesti perehtynyt Helsingin terveyskeskuksen toimintaan ja organisaatioon.

[Hakijan henkilötietoja sisältävä kappale poistettu]

Helsingin terveydenhuoltoon ja sen toimintaan perehtyneisyyden kannalta ansioituneimpia ovat hakijat Iivanainen ja Xxxxxxx.

Terveyslautakunnan näkemyksen mukaan hakijoista ansioituneimmiksi nousevat kokonaistarkastelussa hakija Iivanainen erityisesti johtamiskokemuksensa sekä syvällisen Helsingin terveyskeskuksen tuntemuksen ja sen terveysasemien toimintaan perehtyneisyytensä perusteella sekä hakija Xxxxxxxx monipuolisen terveysasematoiminnan tuntemuksensa ja johtamiskokemuksensa perusteella ja valinta tulee tehdä näiden kahden hakijan välillä.

[Hakijan henkilötietoja sisältävä kappale poistettu]

Iivanainen on koulutuksellisten ansioidensa, työkokemuksensa, kunnan kansanterveystyöhön perehtyneisyytensä, johtamiskokemuksensa, Helsingin terveyskeskuksen toimintaan sekä juuri täytettävänä olevan viran tehtäväalueeseen perehtyneisyytensä perusteella hakijoista ansioitunein. Helsingin terveyskeskuksen tehtävissä hän on osoittanut, että hänellä on myös toiminnan ja toimintajärjestelmän kehittämiseen tarvittava halu, kyky ja pitkäjänteisyys.

Hakijoiden Iivanaisen ja Xxxxxxx soveltuvuutta täytettävänä olevaan tehtävään selvitettiin myös psykologisella testillä. Testin johtopäätökset esitettiin terveyslautakunnalle kokouksessa.

Kaiken edellä todetun, hakijan toiminnasta terveyskeskuksen tehtävissä saadun kokemuksen ja siinä osoitettujen henkilökohtaisten ominaisuuksien sekä suoritetun soveltuvuustestin tulosten perusteella terveyslautakunta asettaa hakijoista ensimmäiseksi Antti Iivanaisen ja esittää, että hänet esitetään valittavaksi terveysasemien johtajan virkaan.

Antti Iivanainen on kaupungin palveluksessa ja on virkaan valittaessa esittänyt terveydentilastaan lääkärintodistuksen, joten häneltä ei tarvitse edellyttää todistusta terveydentilasta.

Terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että avoinna olevaan terveysasemien johtajan virkaan valitaan lääketieteen tohtori, yleislääketieteen erikoislääkäri Antti Iivanainen 1.5.2008 lukien 6 660,00 euron suuruisin kokonaispalkkauksin kuukaudessa.

Terveyslautakunnan edellä oleva päätös esitykseksi syntyi äänestyksellä jäsen Heistaron ehdotettua jäsen Rankin kannattamana, että virkaan esitettäisiin valittavaksi hakija Xxxx Xxxxxx.

Muutosesityksensä perusteluna jäsen Heistaro totesi seuraavaa:

”Terveyskeskuksella on lääkäripulaa, tuottavuuskehitys on aleneva, organisaatiota ollaan muuttamassa ja terveydenhuollon toimijakenttä on monipuolistumassa.

Tässä tilanteessa asetamme hyvistä hakijoista etusijalle Xxxx Xxxxxx, jonka ansiot painottuvat menestykselliseen rekrytointiin, uusien organisaatiomallien toteuttamiseen sekä näyttöön tehokkaasta toiminnasta ja tulosvastuusta, jolla on kokemusta eri palveluntuottajien tehtävistä ja jonka toimintatapa on todettu uudistushakuiseksi.”

Äänestyksessä esittelijän ja jäsen Heistaron ehdotusten välillä todettiin lautakunnan 6 äänellä (Asko-Seljavaara, Haukka, Lehtola, Peltola, Ronkainen, Ikävalko) 3 ääntä (Heistaro, Ranki, Brettschneider) vastaan kannattavan esittelijän ehdotusta.

Tämän jälkeen jäsenet Ranki ja Heistaro jättivät pöytäkirjaan merkittäväksi eriävän mielipiteensä, jonka mukaan edellä muutosesityksessä todetuin perustein virkaan olisi tullut esittää valittavaksi Xxxx Xxxxxx.

Stj toteaa, että asiakirjat ovat kokonaisuudessaan nähtävänä kokouksessa ja sitä ennen esittelijällä.

Virkaan valittaessa valitsijan tulee varsinaisten kelpoisuusehtojen täyttämisen lisäksi kiinnittää huomiota perustuslain 125 §:n mukaisiin nimitysperusteisiin eli taitoon, kykyyn ja koeteltuun kansalaiskuntoon.

Stj:n mielestä terveyskeskuksen terveysasemat-osaston osastopäällikön, terveysasemien johtajan virkaan tulisi valita lääketieteen tohtori, yleislääketieteen erikoislääkäri Antti Iivanainen lautakunnan esityksestä ilmenevillä perusteilla.

STJ Kaupunginhallitus päättänee ottaa lääketieteen tohtori, yleislääketieteen erikoislääkäri Antti Iivanaisen terveyskeskuksen terveysasemat- osaston osastopäällikön, terveysasemien johtajan virkaan (vakanssi nro 026709) 1.5.2008 alkaen 6 660 euron suuruisen kokonaispalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että mikäli virkaan otetaan henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan otettaessa, päätös on ehdollinen, kunnes kaupunginhallitus on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut viranhaltijan ottamisen. Selvitys on esitettävä kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksi saannista lukien.

Pöytäkirjanote valituksi tulleelle, oikaisuvaatimusohjein muille hakijoille, terveyslautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITE

Yhteenveto hakijoiden ansioista

TERVEYSVIRASTON KOTIHOIDON VIRKOJEN VAKINAISTAMINEN JA KOTIHOIDON JOHTAJAN VIRKAAN OTTAMINEN

Khs 2008-947

Terveyslautakunta toteaa (1.4.2008) mm., että sosiaaliviraston kotipalvelu ja terveyskeskuksen kotisairaanhoito yhdistettiin 1.1.2005 lukien terveyskeskukseen kotihoito-osastoksi. Kotihoidon organisaatioratkaisu perustuu kaupunginhallituksen asettaman organisaatiokomitean päätökseen ja määräaikaisiin kansanterveyslain ja sosiaalihuoltolain muutoksiin sekä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) antamaan lupaan. Kaupunginhallitus perusti (22.11.2004 § 1417) kotihoidon johtajan viran ja viisi kotihoitopäällikön virkaa ajaksi 1.1.2005 -31.12.2008 sekä (29.11.2004 § 1481) 59 kotihoidon ohjaajan virkaa ajaksi 1.1.2005 – 31.12.2008. Sittemmin kaupunginhallitus perusti (19.2.2007 § 256) kaksi kotihoitopäällikön virkaa ja kotihoidon ohjaajan viran ajaksi 19.2.2007 – 31.12.2008.

Kaupunginhallitus päätti 14.3.2005 § 358 terveyslautakunnan esityksen mukaisesti ottaa terveyskeskuksen kotihoidon johtajan virkaan 31.12.2008 päättyvän kokeilukauden loppuun terveydenhuollon maisteri Anna-Liisa Lyytisen, joka oli julkisessa haussa hakenut virkaa. Määräaikaisuus johtuu kotihoitokokeilusta.

Kaupunginhallitus päätti (17.12.2007 § 1622) lähettää sosiaali- ja terveysministeriölle kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistymiskokeilua (kotihoitokokeilu) koskevan väliraportin liitteineen ilmoittaen yhtyvänsä raportissa esitettyihin toiminnan tuloksiin. Samalla kaupunginhallitus päätti esittää sosiaali- ja terveysministeriölle, että kokeilua varten määräaikaisesti muutetut lainsäännökset muutetaan pysyvästi mahdollistamaan kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistäminen terveyskeskuksen tehtäväksi.

Kotihoitokokeilusta johtuen myös kotihoito-osaston toimistotason yksiköiden päällikköinä toimivien kotihoitopäälliköiden virat ja lähiesimiestehtäviä hoitavien kotihoidon ohjaajien virat on perustettu määräaikaisina 31.12.2008 saakka ja kotihoitopäälliköt ja kotihoidon ohjaajat on otettu määräaikaisesti virkoihin 31.12.2008 saakka. Määräaikaisuudesta johtuen erityisesti kotihoidon ohjaajien vaihtuvuus on lisääntynyt, mikä haittaa toiminnan kehittämistä ja heikentää myös kotihoitohenkilökunnan saatavuutta ja pysyvyyttä. Kotihoidon johto- ja esimiestehtävien virat tulisi perustaa vakinaisiksi määräaikaisten sijaan ja niissä toimivat viranhaltijat tulisi voida ottaa pysyviin virkasuhteisiin perustuen kaupunginhallituksen 17.12.2007 päätökseen. Näin voitaisiin osaltaan turvata toiminnan jatkuvuus ja kehittäminen mahdollisimman hyvin huolimatta siitä, että lainsäädännön muutosten valmistelu on vielä kesken.

Kaupunginhallitus valitsee osastopäälliköt, joten kotihoidon johtajan ottaminen vakinaiseen virkasuhteeseen kuuluu kaupunginhallituksen toimivaltaan. Kotihoitopäälliköt valitsee terveyslautakunta ja kotihoidon ohjaajat valitsee kotihoidon johtaja.

Edellä mainittujen vakinaisten virkojen perustamisen ja kotihoidon johtajan vakinaiseen virkaan toistaiseksi nimittämisen jälkeen on tarkoitus esittää terveyslautakunnalle määräaikaisten kotihoitopäälliköiden nimittämistä toistaiseksi virkoihin. Kotihoidon johtaja voi sen jälkeen ottaa määräaikaiset kotihoidon ohjaajat virkasuhteisiin toistaiseksi.

Terveydenhuollon maisteri Anna-Liisa Lyytinen täyttää terveystoimen johtosäännössä mainitun viran kelpoisuusvaatimukset ja hänellä on osastopäälliköltä kielitaitosäännön mukaan vaadittava kielitaito. Hän on esittänyt terveydentilaansa koskevan hyväksytyn selvityksen aiemmin kaupungin palvelussuhteessa.

Terveyslautakunta esittää, että kaupunginhallitus perustaisi 1.5.2008 lukien määräaikaisen kotihoidon johtajan viran (vak. nro 026832) tilalle vakinaisen kotihoidon johtajan viran kokonaispalkkana 6 360 euroa kuukaudessa sekä vakinaiset virat seuraavien määräaikaisten virkojen tilalle:

Nimike	Lukumäärä	Vakanssinumerot	Tehtävä- kohtainen pakka/kk
Kotihoitopäällikkö	7	026827-026831 028288-028289	3 686,83
Kotihoidon ohjaaja	60	026749-026807 028290	2 423,67

Samalla terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se ottaisi terveydenhuollon maisteri Anna-Liisa Lyytisen vakinaiseen virkasuhteeseen kotihoidon johtajaksi, vakanssinumero 026832, 1.5.2008 lukien 6360 euron mukaisin kuukausipalkkaeduin.

Henkilöstökeskus toteaa (9.4.2008), ettei sillä ole huomautettavaa terveyslautakunnan esitykseen.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (11.4.2008), että nykyinen organisaatioratkaisu on johtosäännön mukaan voimassa kuluvan vuoden loppuun, mutta riippumatta siitä miten lainsäädäntöä muutetaan, kotihoidon tehtäväalue säilyy ja sitä hoitamaan tarvitaan henkilöstöä. Terveystoimen johtosääntö korjataan aikanaan vastaamaan lainsäädännön muutoksia; tämän hetkisen tiedon mukaan kokeilua tullaan jatkamaan eikä pysyvää muutosta ole lähivuosina odotettavissa.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa terveyslautakunnan esitystä edellyttäen, että vastaavat virat sosiaalitoimessa lakkautetaan.

Stj toteaa, että sosiaali- ja terveysministeriöstä saadun suullisen tiedon mukaan lainsäädännön valmistelu on ministeriössä voimavarasyistä kesken. Kansliapäällikkö Kari Välimäen ilmoituksen (4.4.2008) mukaan kokeilulain voimassaoloa tullaan jatkaman 1.1.2009 jälkeen todennäköisesti ainakin vuoteen 2012 saakka.

Stj viittaa lautakunnan esityksen perusteluihin ja toteaa, että kotihoito-osasto huolehtii perusterveydenhuoltoon kuuluvista kotisairaanhoidon palveluista ja sosiaalihuoltoon kuuluvista aikuisväestön kotipalveluista kuljetuspalveluja ja kunnallisten palvelutalojen kotipalveluja lukuun ottamatta sekä lautakunnan määräämien muiden palvelujen tuottamisesta hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

Kotihoidon johtajan pätevyysvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, minkä lisäksi hänellä tulee olla tehtävän edellyttämä perehtyneisyys terveydenhuoltoon sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävistä.

Terveydenhuollon maisteri Anna-Liisa Lyytinen on hoitanut kotihoidon johtajan virkaa yli kolme vuotta. Hän täyttää viran kelpoisuus- ja kielitaitovaatimukset.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 13 §:n mukaan sen lisäksi, mitä kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4 §:n 3 momentissa säädetään, henkilö voidaan ottaa ilman julkista hakumenettelyä sellaiseen virkasuhteeseen,

- jota vastaavia tehtäviä hän on hoitanut vähintään kuusi kuukautta virka- tai työsuhteessa,

- johon Helsingin kaupunki on hänet kouluttanut tai johon vaadittavaa pätevöitymiskoulutusta kaupunki on tukenut taikka

- johon viranhaltija on tarkoituksenmukaista ottaa hänen virkasuhdettaan koskevien uudelleenjärjestelyjen vuoksi.

Lisäksi kunnallisen viranhaltijalain 4 §:n 3 momentin mukaan, jossa viitataan 24 §:ään, viranhaltija voidaan siirtää toiseen virkasuhteeseen ilman hakumenettelyä.

Stj katsoo, että terveyskeskuksen kotihoito-osaston kotihoitopäälliköiden, kotihoidon ohjaajien ja kotihoidon johtajan virat tulisi perustaa päätösehdotuksesta ilmenevällä tavalla ja kotihoidon johtajaksi ottaa, virkaa haettavaksi julistamatta terveydenhuollon maisteri Anna-Liisa Lyytinen.

STJ Kaupunginhallitus päättänee perustaa 1.5.2008 lukien terveyskeskukseen sijoitettavaksi seuraavat virat:

Kotihoito-osasto

Nimike	Lukumäärä	Vakanssinumerot	Tehtävä- kohtainen pakka/kk
Kotihoitopäällikkö	7	026827-026831 028288-028289	3 686,83
Kotihoidon ohjaaja	60	026749-026807 028290	2 423,67

Samalla kaupunginhallitus päättänee perustaa terveyskeskukseen kotihoidon johtajan viran (kokonaispalkka 6 360 euroa, vakanssinumero 026832) ja ottaa siihen virkaa haettavaksi julistamatta kotihoidon johtajan, terveydenhuollon maisteri Anna-Liisa Lyytisen 1.5.2008 lukien.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee todeta, että Lyytinen on kaupungin palveluksessa ja esittänyt hyväksytyn selvityksen terveydentilastaan jo aikaisemmin.

Pöytäkirjanote terveyslautakunnalle, Anna-Liisa Lyytiselle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

VT MARIA BJÖRNBERG-ENCKELLIN TOIVOMUSPONSI: KIELIKYLPYPÄIVÄKOTIEN JA KIELIKYLPYKOULUJEN YHTEISTYÖN PARANTAMINEN

Khs 2007-2629

Stj ilmoittaa, että käsitellessään 28.11.2007 valtuutettujen tekemiä aloitteita (aloite nro 28) Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että hallintorajat ylittävää yhteistyötä (sosiaalivirasto ja opetusvirasto) kielikylpypäiväkotien ja kielikylpykoulujen välillä Helsingissä parannetaan niin, että yhtenäisiä koulutuspolkuja päiväkodista kouluun voidaan luoda eri puolille kaupunkia. (Maria Björnberg-Enckell, äänin 77–0)”

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Sosiaalilautakunta toteaa (12.2.2008), että Helsingissä järjestetään suomenkielisille lapsille kielikylpytoimintaa ruotsinkielellä 11 kielikylpypäiväkodissa, joista kahdeksan on kunnallisia, kaksi on ostosopimuksen piirissä ja yksi yksityinen. Tarkoituksena on, että päiväkotien kielikylpyryhmistä lapset siirtyvät lähimpiin perusopetuksen kielikylpyluokkiin. Kielikylpyopetusta tarjoavista kouluista tiedotetaan vanhemmille kielikylpypäiväkoteihin hakeuduttaessa.

Koulutuspolkuja kielikylpypäiväkodeista kouluihin arvioidaan vuosittain sosiaaliviraston ja opetusviraston kesken. Helsingin kielikylpyverkko on jokseenkin kattava lukuun ottamatta pohjoista suurpiiriä, jonka alueella ei ole kielikylpyopetusta eikä niin muodoin myöskään kielikylpypäiväkotia. Koillisessa suurpiirissä päiväkoti Nuotin kielikylpyryhmissä olevilla lapsilla ei puolestaan ole ollut jatkopaikkaa lähikoulussa, vaan päiväkoti Nuotista lapset ovat hyvässä yhteistyössä vanhempien ja opetusviraston kanssa siirtyneet lähinnä keskisessä suurpiirissä sijaitsevan Kallion ala-asteen koulun kielikylpyluokille. Kallion ala-asteen koulun kielikylpyluokille tulee lapsia myös koulun lähialueella sijaitsevasta päiväkoti Arlasta ja päiväkoti Språklinjenistä. Näissä päiväkodeissa hoidettavat lapset asuvat eri puolilta kaupunkia. Arlan, Nuotin ja Språklinjenin kielikylpyryhmät ovat yhdessä tyydyttäneet Kallion ala-asteen koulun kielikylpyluokkien oppilastarpeen.

Muilla alueilla koulutuspolut päiväkodeista kouluun ovat seuraavat:

- Päiväkodeista Lokki, Sälen ja Språkbad Bamse (yksityinen) lapset siirtyvät Lauttasaaren ala-asteen koulun Myllykallion kouluun

- Päiväkoti Eliaksen lapset siirtyvät Taivallahden kouluun

- Päiväkoti Pihlajan lapset siirtyvät Meilahden ala-asteen kouluun, joka on myös päiväkoti Ruskeasuon lähin kielikylpykoulu

- Päiväkoti Myllytontun lapset siirtyvät Puotilan ala-asteen kouluun

- Päiväkoti Roihuvuoren lapset siirtyvät Roihuvuoren ala-asteen kouluun

Sosiaalilautakunta pitää tärkeänä, että päiväkodeissa järjestetään edelleen kielikylpyä sellaisessa laajuudessa, että sen jatkuminen koulussa on turvattu.

Opetuslautakunta toteaa (18.3.2008) mm., että Helsingissä järjestetään suomenkielisille lapsille kielikylpyopetusta ruotsin kielellä kuudessa kielikylpykoulussa 1-6 vuosiluokille ja neljässä kielikylpykoulussa 7-9 vuosiluokille. Kielikylpyopetuksen osallistuvat oppilaat tulevat kielikylpypäiväkodeista. Tarkoituksena on, että päiväkotien kielikylpyryhmistä lapset siirtyvät lähimpiin perusopetuksen kielikylpyluokkiin. Kielikylpyopetusta tarjoavista kouluista tiedotetaan vanhemmille kielikylpypäiväkoteihin hakeuduttaessa.

Lautakunta pitää tärkeänä, että päiväkodeissa järjestetään edelleen kielikylpyä sellaisessa laajuudessa, että sen jatkuminen koulussa on turvattu. Alueellisesti toimivat koulutuspolut ovat edellytyksenä riittävälle kielikylpyopetukselle. Päiväkotien ryhmäkoot tulisi mitoittaa niin, että ne tukevat kielikylpyluokkien jatkuvuutta ja jotta perheet voisivat suunnitella lapsen kielikylpykoulutuksen, olisi ratkaisujen oltava luonteeltaan pitkäjänteisiä.

Koillisessa suurpiirissä tulisi selvittää mahdollisuudet kielikylpyopetuksen järjestämiseen. Yhteistyössä sosiaaliviraston kanssa tulisi lisäksi selvittää mahdollisuudet kielikylpypäiväkodin ja -opetuksen järjestämiseen pohjoisessa suurpiirissä.

STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 28.11.2007 hyväksymän toivomusponnen (Maria Björnberg-Enckell) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Maria Björnberg-Enckell) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Maria Björnberg-Enckellille sekä tiedoksi muille valtuutetuille

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

VALTUUTETTU KAI KALIMAN TOIVOMUSPONSI: SELVITYKSEN TEKEMINEN HELSINGIN KAUPUNGIN PALKOISTA VERRATTUNA ESPOOSEEN JA VANTAASEEN

Khs 2007-2487

Sj ilmoittaa, että hyväksyessään 14.11.2007 talousarvion vuodeksi 2008 ja taloussuunnitelman vuosiksi 2008 – 2010 (asia 3) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää missä tehtävissä Helsingin kaupungin suorittama palkkaus on vähäisempää kuin Espoossa tai Vantaalla vastaavista tehtävistä suoritettava palkkaus." (Kai Kalima, äänin 82-0)

Henkilöstökeskus toteaa (29.2.2008), että kunnallisen alan virka- ja työehtosopimusten mukaan jokainen työnantaja päättää itsenäisesti soveltamastaan tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmästä. Tehtäväkohtaiset palkat muodostuvat tämän vaativuuden arvioinnin perusteella. Tästä syystä myös Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on kullakin sopimusalalla erilaiset tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmät. Erilaisista arviointitavoista ja perusteista johtuu, että tehtäväkohtaisissa palkoissa on perusteltuja eroavuuksia.

Pääkaupunkiseudun kaupungeissa toiminnot on järjestetty eri tavoilla, mm. kaupunkien kokoerojen takia. Siten jonkun tehtävänimikkeen tehtävät voivat olla eri kaupungeissa hyvinkin erilaisia. Tästä syystä ei voida tarkoituksenmukaisesti verrata kaikkien sairaanhoitajien palkkaa Helsingissä jonkun muun kaupungin kaikkien sairaanhoitajien palkkaan ottamatta erilaisia tehtävärakenteita huomioon.

Pääkaupunkiseudun kaupungit seuraavat kukin oman palkkauksensa kilpailukykyisyyttä mm. vertaamalla keskenään palkkatietojaan. Tehtäväkohtaisissa palkoissa olevat erot kaupunkien kesken eivät ole merkittäviä. Esimerkiksi keskeisten terveydenhuollon ammattinimikkeiden väliset palkkaerot olivat vuoden 2008 vaihteessa joidenkin kymmenien eurojen suuruisia.

Eri kaupungit ovat ”palkkajohtajia” eri tehtävissä eikä ole nähtävissä, että jonkun kaupungin palkkataso olisi pääkaupunkiseudulla kokonaisuudessaan parempi tai huonompi kuin muiden.

Henkilöstökeskus katsoo, että pääkaupunkiseudun kaupunkien normaali yhteistyö antaa riittävästi tietoa eri kaupunkien palkkatasoista eikä erillisen selvityksen tekeminen tässä vaiheessa ole tarkoituksenmukaista.

SJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 14.11.2007 hyväksymän toivomusponnen (Kai Kalima) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Kai Kalimalle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON KESKISEN ALUEOPISTON ALUEREHTORIN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Khs 2008-888

Suomenkielisen työväenopiston johtokunta toteaa (25.3.2008), että Khs päätti kokouksessaan 10.12.2007 kehottaa suomenkielisen työväenopiston johtokuntaa julistamaan suomenkielisen työväenopiston keskisen alueopiston aluerehtorin virka haettavaksi siten, että viran vähimmäispalkka on 3 802 euroa. Suomenkielisen työväenopiston keskisen alueopiston aluerehtorin virka julistettiin haettavaksi kaupungin ilmoituslehdissä 5-6.1.2008. Hakuaika päättyi 25.1.2008.

Vähimmäispalkkaan on tullut korotus viran aukijulistamisen jälkeen ja kokonaispalkka on nyt 4 139,99 euroa kuukaudessa.

Työväenopiston johtosäännön 13§:n mukaan aluerehtorin valitsee Khs työväenopiston johtokunnan annettua viranhakijoista lausuntonsa.

Aluerehtorin virkaan on kelpoinen henkilö, jolla on asetuksessa (A opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 14.12.1998) määritelty rehtorin kelpoisuus. Tämän lisäksi valittavalla tulee olla tehtävän edellyttämää kokemusta hallinto- ja johtamistehtävissä sekä aikuiskoulutuksessa. Kielitaitovaatimuksena suomen kielen täydellinen hallitseminen sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Virkaa haki hakuajan kuluessa 51 henkilöä. Kolme hakijoista peruutti hakemuksensa. Hakijat ovat seuraavat:

[51 hakijan tietoja poistettu]

Asetuksen mukainen kelpoisuus rehtorin virkaan on seuraavilla virkaa hakeneilla (36):

[36 hakijan tietoja poistettu]

Rehtorin kelpoisuusasetuksen 4. kohdan ”taikka muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus” -tekstin mukaan hakijoista voidaan lukea päteviksi myös [6 hakijan tietoja poistettu]

Aluerehtorin viran hakijoiden haastattelun suoritti johtokunnan valitsema haastattelutyöryhmä, johon kuului kolme johtokunnan jäsentä ja heille varajäsenet: puheenjohtaja Risto Kolanen (varalla jäsen Tatiana Konovalova), varapuheenjohtaja Irja Savolainen (varalla jäsen Jarmo Ojala) ja jäsen Sini Manninen (varalla jäsen Timo Laaninen), projektityöntekijä Hannele Mäkelä asiantuntijajäsenenä ja johtava rehtori Taina Törmä.

Haastatteluun kutsuttiin hakijat [14 hakijan tietoja poistettu]. Heistä hakijat Xxxxxxxxx ennen haastattelua ja Xxxx ja Xxxxxxx haastattelun jälkeen peruuttivat hakemuksensa.

Johtokunta haastatteli vielä kolme haastatteluryhmän haasteltavista valitsemaa hakijaa kokouksessaan 11.3.2008: Julkunen, Xxxxx ja Xxxx-xxxxx.

Eero Julkunen on filosofian kandidaatti (1981). Hän on työskennellyt Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskuksessa kulttuuriohjaajana 1983 -1984 , Helsingin yliopiston assistenttina 1984-85, Suomen Akatemian tutkijana 1985 -1987, Vantaa kaupungilla 1988 -1989 kulttuuriohjaajana, Helsingin kaupungin työväenopistossa 1989 -1990 yhteiskunnallisten aineiden johtavana opettajana, Vihdin kunnassa 1990 -1994 kansalaisopiston rehtorina ja Kauniaisten kaupungin kansalaisopiston rehtori vuodesta 1994 alkaen. Opiston rehtorikokemusta Julkusella on yhteensä yli 18 vuotta.

[Hakijan henkilötietoja sisältävä kappale poistettu]

Kaikki haastatteluihin osallistuneet täyttävät viran kelpoisuusvaatimukset.

Kunnallishallinnon kokemusta on Julkusella yli 20 vuotta sekä Xxxxx-xxxxxxx yli 9 v ja Xxxxxx noin 1 v tuntiopettajana. Valtion hallinnon kokemusta on Julkusella yli 3 v , muilla ei ole valtion hallinnon työkokemusta. Julkusella on esimieskokemusta yli 18 v, alaisia hänellä on ollut Vihdin kunnassa yli sata (opisto, kirjasto, kulttuuritoimi, museo) esittelijän tehtävissä, opistossa päätoimisia alaisia alle 10. Kauniaisissa alaisia on kaksi. [Hakijoiden tietoja poistettu] Vapaan sivistystyön kokemusta Julkusella on n. 20 v, Xxxxxx n. 14 v ja Xxxxxxxxxxxx n. 10 v. Pisin johtamis- ja vapaan sivistystyön kokemus on Julkusella. Kaikilla on lisäksi projektinjohtamiskokemusta. Julkusella ja Xxxxxxxxxxx on kokemusta rakentamis- ja tila-asioista.

Keskisen alueopiston aluerehtori johtaa keskisen alueopiston toimintaa. Johtosääntö määrittelee alueopiston ja aluerehtorin tehtävät seuraavasti: Alueopistot vastaavat osastotasoisina yksiköinä alueellaan opetustoiminnan järjestämisestä hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti. Alueopiston päällikkönä on aluerehtori.

Keskisessä alueopistossa oli vuonna 2007 lähes 24 000 opetustuntia, vakituisia työntekijöitä 16 sekä lisäksi määräaikaisia työntekijöitä, ml. tuntiopettajat. Alueopiston pääpaikka sijaitsee Opistotalossa, jossa toimii myös koko opiston johto sekä suunnittelu- ja kehittämisyksikkö. Opistotalo on menossa perusparannukseen vajaan vuoden sisällä.

Johtokunta toteaa, että Julkusen työkokemus vapaan sivistystyön johtotehtävissä on pitkäkestoisin, laaja-alaisin ja kattavin. Julkunen on Vihdin ja Kauniaisten opistojen rehtorina toiminut vastuullisena johtajana ja esimiehenä. Hakuasiakirjojen ja haastattelujen perusteella suoritetussa kokonaisarvioinnissa Julkunen on hakijoista tehtävään parhaiten soveltuva.

Johtokunta esittää, että Khs ottaisi rehtori, filosofian kandidaatti Eero Julkusen keskisen alueopiston aluerehtorin virkaan 4 139,99 euron suuruisen kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin toistaiseksi.

Sj toteaa, että virkaan valittaessa virkaan valitsijan tulee myös kunnallisissa viroissa varsinaisten kelpoisuusehtojen täyttymisen lisäksi kiinnittää huomiota perustuslain 125 §:n mukaisiin yleisiin nimitysperusteisiin eli taitoon, kykyyn ja koeteltuun kansalaiskuntoon.

Sj viittaa johtokunnan lausuntoon ja toteaa, että hakuasiakirjojen sekä haastattelujen perusteella Eero Julkusella on hakijoista parhaat edellytykset viran menestykselliseen hoitamiseen. Sj esittää virkaan otettavaksi Eero Julkusen, jota voidaan koulutuksensa, työkokemuksensa ja muiden ansioidensa perusteella pitää soveltuvimpana kyseiseen tehtävään.

./. Yhteenveto viran hakijoiden hakemusasiakirjoista on esityslistan tämän asian liitteenä. Hakemusasiakirjat kokonaisuudessaan ovat nähtävinä Khn kokouksessa

SJ Kaupunginhallitus päättänee ottaa rehtori, filosofian kandidaatti Eero Julkusen keskisen alueopiston aluerehtorin virkaan 4 139,99 euron suuruisen kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin toistaiseksi.

Mikäli virkaan otetaan henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan otettaessa, päätös on ehdollinen, kunnes sivistys- ja henkilöstötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut viranhaltijan ottamisen. Selvitys on esitettävä kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksi saannista lukien.

Pöytäkirjanote virkaan otetulle, muille hakijoille oikaisuvaatimusohjein, suomenkielisen työväen opiston johtokunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITE

Yhteenveto hakijoista

14.4.2008 pöydälle pantu asia

URHEILUHALLIT OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS SEKÄ PASILAN URHEILUHALLI OY UH:N SULAUTTAMINEN URHEILUHALLIT OY:ÖÖN

Khs 2008-912, 2008-935

Urheiluhallit Oy ilmoittaa (1.4.2008), että yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään 24.4.2008 kello 15.00.

Yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 9 §:n mukaiset varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat (mm. tilinpäätöksen vahvistaminen, hallituksen ja tilintarkastajien valitseminen) sekä Pasilan Urheiluhallit Oy UH:n sulauttaminen emoyhtiöön Urheiluhallit Oy:ön.

Yhtiö ilmoittaa, että fuusiosuunnitelman mukaan Pasilan Urheiluhallit Oy UH yhdistetään Urheiluhallit Oy:ön ns. tytäryhtiösulautumisena, jolloin Urheiluhallit Oy:n tytäryhtiönä tällä hetkellä toimiva Pasilan Urheiluhallit Oy UH purkautuu ja sen varat ja velat siirtyvät sellaisinaan emoyhtiön taseeseen ilman verotuksellisia tai muitakaan vaikutuksia. Fuusiolla ei ole myöskään yhtiön ilmoituksen mukaan toiminnallista vaikutusta nykytilanteeseen verrattuna, koska Urheiluhallit Oy omistaa ja hallinnoi tytäryhtiötä varoineen ja velkoineen tälläkin hetkellä. Urheiluhallit Oy:n ja Pasilan Urheiluhallit Oy UH:n hallitukset ja toimitusjohtaja ovat samat ja Urheiluhallit Oy vastaa käytännössä kaikesta tytäryhtiönsä toiminnasta. Yhtiö pyytää kaupunginhallitukselta konserniohjeiden mukaista ennakkosuostumusta em. tytäryhtiösulautumiselle.

Sj katsoo, että fuusiosuunnitelma on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltu ja että pyydetty suostumus voidaan antaa.

Kaupunki nimeää yhtiön hallitukseen, jonka toimikausi on kaksi vuotta, kolme jäsentä ja vähemmistöosakkaat valitsevat keskuudestaan kaksi jäsentä sekä kullekin varajäsenet.

Kaupunkia ovat edustaneet yhtiön hallituksessa Sirkka-Liisa Vehviläinen, Timo Eerikäinen ja Tapio Korhonen sekä heidän varajäseninään Petri Viljanen, Irmeli Wallden-Paulig ja Leena Mickwitz.

Tilintarkastajina ovat toimineet Tilintarkastusrengas Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Tom A. Turja) ja varatilintarkastajana HTM Anne Pekkala. Toisen varsinaisena tilintarkastajana toimi HTM Pauli Aaltonen ja varalla HTM Björn Berndtsson.

Tasa-arvolain 4 §:n mukaisen tasa-arvon edistämisvelvollisuuden ja kaupungin omaksuman tasa-arvokäytännön mukaisesti yhdistyksen hallitukseen tulisi valita sekä naisia että miehiä.

Tarkastuslautakunta on 31.1.2008 nimennyt tilintarkastajaksi yhtiöön päätösehdotuksessa mainitut.

SJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä hallintokeskuksen oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Urheiluhallit Oy:n 24.4.2008 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa ja hyväksymään asiat hallituksen päätösehdotusten mukaisesti antaen samalla suostumuksen siihen, että Pasilan Urheiluhallit Oy UH yhdistetään tytäryhtiösulautumisena emoyhtiö Urheiluhallit Oy:ön.

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä Urheiluhallit Oy:n hallitukseen vuosiksi 2008 ja 2009 seuraavat henkilöt:

Sirkka-Liisa Vehviläinen

rahoitusjohtaja Tapio Korhonen

sekä varajäseniksi

Petri Viljanen

kaupunginsihteeri Leena Mickwitz.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiön tilintarkastajaksi vuosiksi 2008 – 2009 KHT, JHTT Leif-Erik Forsbergin ja varatilintarkastajaksi Lisbet Kontulan.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille kokousasiakirjoin, mainituille henkilöille, Urheiluhallit Oy:lle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Niippa Raimo, ma. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

VARTIOKYLÄN TONTTIEN 45012/13 JA 17 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11741)

Khs 2007-1270

45. kaupunginosan (Vartiokylä, Marjaniemi) korttelin nro 45012 tonttien nro 13 ja 17 koskeva asemakaavan muutosehdotus.

Marjalahdentie 1 b ja 3

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (13.12.2007) mm., em. tonttien omistajat ovat 23.5.2007 hakeneet keskinäisen maanvaihtosopimuksen mukaista tonttien välisen rajan muutosta. Rajan muutos vaatii asemakaavan muutoksen, koska tonteilla on asuntojen lukumäärää koskevat erilaiset kaavamääräykset.

Asemakaavatilanne Tonteilla on voimassa vuonna 2003 vahvistettu asemakaava nro 10835. Tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on e = 0.25 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Asuntojen lukumäärää on rajoitettu siten, että tonttia 13 koskee määräys, jonka mukaan saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin täyttä 600 m²kohti ja lisäksi yhden asunnon jäljelle jäävää täyttä 400 m²kohti. Tontille 17 saa rakentaa yhden asunnon jokaista tontin täyttä 750 m²kohti. Tonttijaolla muodostettavan tontin pinta-alan tulee olla vähintään 750 m².

Tontin 13 pinta-ala on 1 580 m², joten sille saa rakentaa enintään kaksi asuntoa. Ohjeellisen tontin nro 17 pinta-ala on 4 285 m², joten sille saa rakentaa enintään viisi asuntoa.

Nykytilanne Tontit sijaitsevat Marjaniemen pientaloalueella meren rannalla. Tontilla 13 on vuonna 1930 rakennettu 40 k-m²:n suuruinen suojeltu talousrakennus ja tontilla 17 vuonna 1983 rakennettu 587 k-m²:n suuruinen asuinrakennus ja saunarakennus.

Asemakaavan muutosehdotus

Tonttien 13 ja 17 omistajat ovat tehneet keskinäisen maanvaihtosopimuksen, jossa tontti 17 luovuttaa 69 m²:n määräalan tontille 13 ja tontti 13 luovuttaa 32 m²:n määräalan tontille 17.

Asemakaavan muutosehdotuksessa vain tonttien välinen raja muuttuu. Tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on 0.25 ja enimmäiskerrosluku on kaksi kerrosta. Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen. Nämä määräykset ja kaikki muutkin asemakaavamääräykset on säilytetty ennallaan.

Tonttien pinta-ala on yhteensä 5 865 m²ja kerrosala 1 466 m².

Vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta naapureiden tai ympäristön kannalta. Muutos parantaa tonttien käyttömahdollisuuksia. Tontille 13 rakennetaan uudisrakennuksia. Vaikka asuntojen lukumäärää koskevat kaavamääräykset säilyvät ennallaan, tontin nro 13 pinta-alan kasvaessa sille rakennettavien asuntojen enimmäisluku nousee kahdesta kolmeen.

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 20.9.2007) sekä asemakaavan muutosluonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta esitettiin yksi mielipide, jonka mukaan kaavamuutoksesta ei ole huomautettavaa.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 1.- 15.2.2008, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (10.3.2008) mm., että Helsingin Veden edustaja on maininnut sähköpostilausunnossaan 31.1.2008 mm., että sadevesiputkelle on tontille 17 merkitty rasite. Rasitealue on jäänyt lyhyeksi eli sen pitäisi ulottua rantaviivaan (korttelirajaan) asti, koska putken purkamat vedet valuvat arvatenkin mereen. Nämä purkukohdan jälkeiset avouomat tai vapaasti virtaavat vesireitit toimivat sadevesiviemäriverkoston osana, jotka edellyttävät johtokujaa suoja-alueeksi. Istutukset eivät saa haitata purku-uoman toimivuutta.

Asemakaavan muutosehdotuksen sadevesiviemäriä koskevaa merkintää on muutettu Helsingin Veden edellyttämällä tavalla niin, että tontin 17 pohjoisrajalla olevaa maanalaista johtoa varten varattua alueen osaa on jatkettu korttelin rajaan saakka. Lisäksi johtoalueelta on poistettu istutettavaa alueen osaa koskeva merkintä.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei tarvitse asettaa uudelleen nähtäville.

Kaj toteaa, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan mukaan, milloin

2 muutetaan rakennusoikeutta siten, että

b asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0,3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta

3 muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä

6 muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin

7 tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 45. kaupunginosan korttelin nro 45012 tonttien nro 13 ja 17 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 13.12.2007 päivätyn ja 10.3.2008 muutetun piirustuksen nro 11741 mukaisena.

Pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Asemakaavakartta nro 11741 (Vartiokylän tontit 45012/13 ja 17)

TONTINLUOVUTUSKILPAILU VAPAARAHOITTEISESTA ASUNTOTUOTANNOSTA VUOSAAREN AURINKOLAHDESSA (VUOSAARI, TONTTI 54288/7 SEKÄ TONTIT 54289/1 JA 2)

Khs 2008-850

Kiinteistölautakunta toteaa (18.3.2008) seuraavaa:

Tiivistelmä Helsingin kaupunki järjestää tontinluovutuskilpailun Vuosaaren Aurinko-lahden korttelin nro 54288 tontista nro 7 sekä korttelin nro 54289 tonteista nro 1 ja 2. Kerrostalotontin nro 54289/1 rakennusoikeus on
3 000 k-m² ja 36 asuntoa. Rivitalotonttien nro 54288/7 ja 54289/2 rakennus-oikeus on yhteensä 2 042 k-m² ja 18 asuntoa. Kohteeseen voidaan siis rakentaa yhteensä 54 asuntoa. Kilpailuehdotuksen voi tehdä koko alueesta tai vain kerrostalotontista tai vain pientalotonteista yhdessä. Parhaaksi arvioidut ehdotukset valitaan toteutettaviksi.

Tonttien myyntihinnoiksi esitetään 850 ja 900 euroa kerrosneliöltä eli yhteensä noin 4,4 miljoonaa euroa. Kohde toteutetaan ilman hitas-ehtoja, joten rakennuttajat päättävät asuntojen myyntihinnoista. Kilpailuehdotukset tulee jättää kiinteistövirastoon marraskuun lopussa. Kiinteistölautakunta ratkaisee kilpailun ja nimeää hankkeen rakennuttajat helmikuussa 2009. Tontteja tulee alkaa rakentaa vuoden 2009 syyskuun loppuun mennessä ja asunnot valmistuvat aloituksesta kahden vuoden kuluessa.

Varauspäätös Kaupunginhallitus päätti 11.6.2007 varata Vuosaaren Aurinkolahden korttelin nro 54288 tontin nro 7 ja korttelin nro 54289 tontit nro 1 ja 2 luovutettavaksi tontinluovutuskilpailulla vapaarahoitteisten ilman hitas-ehtoja toteutettavien erityisen korkeatasoisten omistusasuntojen rakennuttamista varten. Edelleen kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan päättämään po. tonteilla järjestettävien tontinluovutuskilpailujen ohjelmista sekä valitsemaan kilpailujen voittajat tontinvaraajiksi.

Nyt haetaan myyntivaltuudet ennen kilpailua

Vaikka kaupunginhallitus on varauspäätöksessään oikeuttanut lauta-kunnan järjestämään tontinluovutuskilpailut sekä valitsemaan kilpailujen voittajat tontinvaraajiksi, lautakunta ei voi toimivaltansa puitteissa päättää tonttien myymisestä. Nyt tehdään esitys, jonka perusteella päätetään myyntihinnoista ja -ehdoista sekä oikeutetaan lautakunta allekirjoittamaan kauppakirjat kilpailun voittajiksi valitsemiensa kanssa

Aiemmin vastaavia kilpailuja järjestettiin kaupunginhallituksen varaus-päätöksen perusteella, ja tonttien myyminen vietiin kaupunginvaltuustoon vasta kilpailun voittajien ratkaisemisen jälkeen. Nyt kilpailu alkaa selvyyden vuoksi virallisesti vasta, kun hinnat on hyväksytty ja myynti-valtuudet on myönnetty.

Kilpailukohde on Aurinkolahden viimeinen varaamaton osa-alue

Kilpailualue on osa Vuosaaren Aurinkolahden asuntoaluetta ja sijaitsee sen kaakkoiskulmassa. Kilpailutonttien itä- ja eteläpuolella sekä lännessä Solvikinkadun varrella on valmiit kerrostalokorttelit. Kilpailualueen länsipuolelle rakennetaan Solvikinpuisto. Pohjoisessa on rakentamaton lähipalvelujen tontti korttelitalo Kanavaa varten.

Kilpailualue on Aurinkolahden eteläosan ainoa suurempi rakentamaton kohde. Pohjoisempana kanavanvarren tonttien rakentaminen on kesken. Viimeinen suuri asuntokohde Aurinkolahdessa tulee olemaan Kahvikortteli Vuosaaren keskustan naapurissa.

Kohde sijaitsee Helsingin 54. kaupunginosassa (Vuosaari) ja käsittää asemakaavan mukaiset korttelin nro 54288 tontin 7 (1 078 k-m²) ja korttelin nro 54289 tontit nro 1 (3 000 k-m²) ja 2 (966 k-m²). Koko kohteen asuntorakennusoikeus on siis 5 042 k-m².

Kilpailun kaupunkikuvalliset tavoitteet

Kilpailun tavoitteena on jatkaa Aurinkolahden toteuttamista korkealaatuisena. Meri on keskeinen elementti. Ranta on vapaa ja avoin. Kortteleiden väliset puistot, joihin on suora yhteys tonteilta, johtavat rantaan. Meren ja uimarannan ohella toinen merkittävä kaupunkikuvallinen elementti on Aurinkolahteen rakennettu Uutelan kanava.

Asuntojen keskikoko ylittää MA-ohjelman tavoitteen

Kilpailuohjelmassa on asuntojen enimmäismääräksi kerrostalotontilla määrätty enintään 36 ja rivitalotonteilla yhteensä enintään 18. Kerrostalotontilla on asuntojen vähimmäiskeskikoko noin 83 k-m² ja noin
67 h-m². Rivitalotonttien asuntojen vähimmäiskeskikoko on 113 k-m²ja noin 102 h-m². Näin asuntokerrosalaa koko kohteessa olisi noin 4 250 as-m² ja asuntojen keskikoko noin 79 h-m², mikä ylittää kaupunginvaltuuston hyväksymässä MA-ohjelmassa määritellyn 75 h-m²:n tavoitteen, jota ei enää tulkita tonttikohtaisesti.

Kilpailuohjelma on valmis

Tontinluovutuskilpailua varten on laadittu kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston, talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosaston ja kiinteistöviraston tonttiosaston edustajien yhteistyönä liitteenä nro 1 oleva ehdotus kilpailun ohjelmaksi.

Kysymyksessä on ilmoittautumiskutsukilpailu

Kysymyksessä on kutsukilpailu, johon voi myös ilmoittautua, eikä täysin avoin kilpailumenettely. Tämä on arvioitu selkeimmäksi menettelyksi laatukilpailuissa. Kilpailuun on tarkoitus kutsua kaikki rakennuttajaorganisaatiot ja urakoitsijat, joiden arvioidaan kykenevän toteuttamaan hankkeen.

Liitteenä nro 2 on lista kilpailuun kutsuttaviksi suunnitelluista. Listalla on yhteensä 35 mahdollista osallistujaa ja hankkeen toteuttajaa.

Kilpailu on tarkoitus julkistaa lautakunnan päätöksen jälkeen lehti-ilmoituksin ja kiinteistöviraston nettisivuilla. Mikäli kilpailun julkistamisen jälkeen tulee esille joitain muita kuin liitteessä nro 2 mainittuja organisaatioita, jotka haluavat kilpailuasiakirjat, ja joiden arvioidaan voivan toteuttaa hankkeen, kutsutaan ne kilpailuun. Kilpailuun kutsuttavista voisi kiinteistöviraston tonttiosaston osastopäällikkö tehdä päätökset.

Tontit hinnoitellaan etukäteen

Kilpailussa haetaan korkealaatuisimpia suunnitelmia ja tonteille ostajia. Tässä menettelyssä tonttien myyntihinnat ja -ehdot tulee päättää etu-käteen. Tonttien ostajat määrittelevät asuntojen myyntihinnat. Kilpailussa vain suunnitelmien laatu ratkaisee voittajan. Arviointi tapahtuu kilpailuohjelmassa ilmoitettujen arviointikriteerien mukaan.

Tonttien myynnissä käytetään käypää hintaa

Nyt kyseessä olevat tontit on varattu luovutettavaksi ilman hitas-ehtoja. Luovutustavaksi on lisäksi päätetty tonttien myynti. Myynneissä on pyritty käyttämään jonkin verran korkeampaa hintatasoa kuin vuokrauksissa. Tässä tapauksessa on syytä pyrkiä kohtuulliseen käypään hintaan ottaen huomioon olosuhdetekijät ja kilpailun tavoitteet.

Tontit eivät sijaitse meren tai kanavan rannalla, vaan vasta ”toisessa rivissä”. Edessä olevien talojen välistä useilla kerrostalon asunnoilla tosin voi olla merinäköala, ja pientalotontit rajoittuvat puistoon. Alueella on melko paljon aloittamattomia kohteita, ja asuntokauppa on viime aikoina käynyt hitaasti. Ottaen huomioon olosuhteet, alueella pidetyt tarjouskilpailut ja tonttien aiempi hinnoittelu, kiinteistölautakunta pitää kerrostalotontille sopivana hintana 850 euroa ja pientalotonteilla 900 euroa kerrosneliöltä. Kerrostalotontin hinta olisi siis 2 550 000 euroa ja pientalotonttien hinta yhteensä 1 837 800 euroa, ja kaikki kauppahinnat yhteensä 4 387 800 euroa.

Hinnat ovat esityksen mukaan kiinteitä 30.6.2009 asti, mikä jälkeen ostaja maksaa kaupungille kauppahinnan lisäksi kolmen prosentin vuotuisen koron kauppahinnalle. Rakentaminen tulee aloittaa 30.9.2009 mennessä, joten kaupat tulisi tehdä ennen tätä. Lautakunta voi tarvittaessa myöntää kaupanteolle ja rakentamisen aloittamiselle lisäaikaa, mikäli lykkäys johtuu ostajasta riippumattomasta syystä.

Kilpailuun tulee saada kiinnostusta

Korkeampiin myyntihintoihin pyrkiminen voisi johtaa siihen, ettei kilpailuun olisi riittävää kiinnostusta, tai kilpailuun ei saataisi riittävän korkea-laatuisia ehdotuksia. Hankkeessa on ensisijaisena tavoitteena saada aikaan korkealaatuisia taloja ja asuntoja sekä kehittää kerros- ja pientalorakentamista.

Ajan kuluminen otetaan huomioon

Tontit tullaan myymään vasta, kun tonteilla on lainvoimaiset rakennus-luvat. Näin varmistetaan, että rakentajat toteuttavat voittaneen ehdotuksensa mukaiset hankkeet.

Tontit saataneen rakennuskelpoisiksi vuoden 2009 huhtikuuhun mennessä. Rakennuslupia tultaneen hakemaan kevään 2009 kuluessa. Tonttien rakentaminen voi kuitenkin alkaa vasta, kun tonttikaupat on tehty. Kauppojen ajankohta on todennäköisesti kesällä 2009. Kaupat tulee tehdä kuitenkin viimeistään 29.8.2009 mennessä.

Kaupunginvaltuuston päätös käynnistää kilpailun

Jos kerrostalotontti ja pientalotontit myytäisin eri ostajille, olisi kaupunginhallitus oikeutettu päättämään tonttien myymisestä ja oikeuttamaan lautakunnan nimeämään kilpailun voittajat ostajiksi. Jos kilpailussa päädytään siihen, että sama ostaja tekee parhaat ehdotukset kummastakin kohteesta, nousee kauppahinta kuitenkin niin korkeaksi, että tarvitaan kaupunginvaltuuston päätös. Asia lienee siis syytä viedä kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi.

Kilpailu on tarkoitus ajan voittamiseksi julkistaa, kun lautakunta on hyväksynyt kilpailuohjelman, jotta kiinnostuneet voivat alkaa valmistautua kilpailuun. Kilpailuun voi ilmoittautua julkistamisen jälkeen sekä saada käyttöönsä kilpailuohjelman ja liitemateriaalin.

Kilpailu alkaa virallisesti vasta, kun kaupunginvaltuusto on oikeuttanut lautakunnan myymään tontit. Päätöksistä tiedotetaan kilpailuun ilmoittautuneille. Mikäli lautakuntaa ei oikeuteta myymään tontteja, kilpailu peruuntuu. Kilpailuun ilmoittautuville kerrotaan, ettei kaupunki vastaa kilpailun peruuntuessa kustannuksista, jotka ovat mahdollisesti syntyneen ennen kilpailun virallista aloittamista.

Kilpailun ja hankkeen kulku

Kaupunginvaltuusto tehnee päätöksensä tonttien myymisestä huhtikuussa, jolloin kilpailu voi virallisesti alkaa. Jos päätöksenteko viivästyy, joudutaan kilpailun aikataulua tarkistamaan.

Koska vastaavia kilpailuja on vireillä useita, kilpailuehdotukset tulee jättää kiinteistövirastoon vasta 28.11.2008. Kilpailun arvostelu pyritään tekemään tästä kahden kuukauden kuluessa. Arvosteluryhmä tekee tuolloin esityksensä kilpailun voittajista kiinteistövirastolle. Lautakunnassa asia on tarkoitus käsitellä helmikuussa 2009.

Lautakunnan päätöksellä tontit varataan niiden tuleville ostajille. Varauksensaajien kanssa tehdään rakentamissopimukset, joissa määritellään sopijapuolten oikeudet ja velvollisuudet. Rakentamissopimukset solmitaan vuoden 2009 maaliskuussa. Kilpailuohjelman mukaan tonttien rakentaminen tulee aloittaa 30.9.2009 mennessä, ja asuntojen tulee olla valmiita kahden vuoden kuluessa kauppakirjojen allekirjoittamisesta. Rakentamissopimuksen ehtojen noudattaminen varmistetaan riittävällä sopimussakolla ja kaupungin hyväksymällä vakuudella.

Kilpailun voittajat eli tonttien varaajat voivat jatkaa suunnittelua vuoden 2009 maaliskuussa ja rakennuslupia haettaneen kesällä 2009.

Laadun säilyminen pyritään varmistamaan

Tonttien kauppakirjat allekirjoitetaan ja kauppahinnat maksetaan, kun tonteille on saatu lainvoimaiset rakennusluvat. Rakennuslupien hakemista varten tontit vuokrataan lyhytaikaisilla maanvuokrasopimuksilla, joissa vuokra on 0,67 % kauppahinnasta eli kahden kuukauden vuokra.

Ennen rakennuslupien hakemista suunnitelmat tulee esittää kilpailun arvosteluryhmälle, joka tarvittaessa antaa suunnitelmasta lausuntonsa lautakunnalle.

Edellä kuvatulla menettelyllä pyritään varmistamaan, että kilpailussa voittaneita ja lautakunnan valitsemia ehdotuksia noudatetaan myös rakennuslupapiirustuksissa sekä rakentamisessa. Normaali hankkeiden kehittely on tietenkin tarpeen, mutta kilpailuehdotuksissa esitettyä laatutasoa ei saa huonontaa jatkosuunnittelussa.

Rakennusoikeuden ylitys otetaan huomioon

Nykyisin on melko tavallista, että kohteiden rakennusluvan mukaiset rakennusoikeudet ylittävät asemakaavan mukaiset rakennusoikeudet, koska rakennuslupaa myönnettäessä voidaan asemakaavan mukaisesta rakennusoikeudesta vähäisessä määrin poiketa. Koska kaupat tehdään vasta, kun rakennusluvat on saatu, voidaan mahdolliset ylitykset ottaa kauppahinnoissa huomioon. Ylityksen osalta esitetään käytettäväksi myös 850 ja 900 euron kerrosneliömetrihintoja.

Myyntiehdoista päätetään, kun kilpailu ratkaistaan

Jos kaupunginvaltuusto valtuuttaa lautakunnan myymään em. tontit tontinluovutuskilpailun voittajille, asiaa käsitellään lautakunnassa seuraavan kerran helmikuussa 2009, kun kilpailu ratkaistaan. Tällöin nimetään ostajat ja määritellään myyntiehdot.

Päätösehdotuksessa mainittujen ehtojen lisäksi kappakirjoihin tullaan sisällyttämään kaupungin käyttämien tavanomaisten kiinteistökaupan ehtojen lisäksi ainakin liitteenä nro 3 olevat ehdot.

Hinnat ja ohjelma ovat perusteltuja

Kiinteistölautakunta pitää kauppahintoja ja myyntiehtoja olosuhteet ja kaupungin tavoitteet huomioon ottaen hyväksyttävinä sekä kilpailuohjelmaa tarkoituksenmukaisena.

Kartat alueesta

Liitteenä nro 4 on kohteen sijaintikartta ja liitteenä nro 5 on kartta kilpailutonteista.

Samalla lautakunta toteaa päättäneensä, että edellä mainitut kaupat tehdään, kun myytävillä tonteilla on lainvoimaiset rakennusluvat. Kaupat tulee kuitenkin tehdä viimeistään 29.8.2009 mennessä tai tämän jälkeen kiinteistölautakunnan erikseen päättämään ajankohtaan mennessä.

Lisäksi lautakunta toteaa päättäneensä hyväksyä kilpailuohjelman: ”Tontinluovutuskilpailu Vuosaaren Aurinkolahden tonteilla nro 54288/7, 54289/1 ja 2, kilpailuohjelma 18.3.2008” sekä päättäneensä järjestää tontinluovutuskilpailun siten, että kilpailu alkaa, kun kaupunginvaltuusto on oikeuttanut lautakunnan myymään em. tontit.

Lopuksi lautakunta toteaa päättäneensä oikeuttaa kiinteistöviraston tonttiosaston osastopäällikön päättämään tontinluovutuskilpailuun kutsuttavista sekä kilpailuohjelman vähäisistä tarkistuksista.

Kaj toteaa, että päätösehdotus on lautakunnan esityksen mukainen.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan myymään 54. kaupunginosan korttelin nro 54288 tontin nro 7 ja korttelin nro 54289 tontin nro 2 yhdessä kauppahintaan 1 837 800 euroa sekä korttelin nro 54289 tontin nro 1 kauppahintaan 2 550 000 euroa vapaarahoitteista ilman hitas-ehtoja toteutettavaa asuntotuotantoa varten tontinluovutuskilpailussa korkealaatuisimpien suunnitelmien esittäneille kiinteistölautakunnan päättämille ostajille seuraavin ehdoin:

1 Mikäli tonttien lopulliset rakennusoikeuksien asuntokerrosneliömetrimäärät lainvoimaisessa rakennusluvassa ylittävät asemakaavaan merkityt asuntorakennusoikeuden

määrät, ovat kauppahinnat ylityksien osalta korttelin nro 54288 tontin nro 7 ja korttelin nro 54289 tontin nro 2 osalta

900 euroa asuntokerrosneliöltä sekä korttelin nro 54289 tontin nro 1 osalta 850 euroa asuntokerrosneliömetriltä.

Lisäkauppahintaa ei kuitenkaan peritä siltä osin, kuin asemakaavan muutos nro 11598 sallii rakentamisen kaavassa osoitetun asuntokerrosalan lisäksi.

Näin muodostuvan hinnan lisäksi ostajien tulee maksaa kauppahinnalle laskettu kolmen prosentin vuotuinen korko heinäkuun 1. päivästä 2009 alkaen kaupantekopäivään saakka. Korkoa ei kuitenkaan makseta mahdolliselle lisäkauppahinnalle.

2 Muutoin noudatetaan kaupungin kiinteistökaupoissa noudattamia tavanomaisia ehtoja ja kiinteistölautakunnan määräämiä ehtoja.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Tontinluovutuskilpailu Vuosaaren Aurinkolahden tonteilla nro 54288/7, 54289/1 ja 2 kilpailuohjelma, 18.3.2008
	Liite 2	Luettelo tontinluovutuskilpailuun kutsuttavista
	Liite 3	Luonnos kiinteistökauppojen ehdoiksi
	Liite 4	Sijaintikartta
	Liite 5	Kartta kilpailutonteista

KERROSTALOTONTTIA VASTAAVIEN ALUEIDEN OSTAMINEN SUURMETSÄN ALPPIKYLÄSTÄ (41290/5)

Khs 2008-851

Kiinteistölautakunta toteaa (18.3.2008) seuraavaa:

Tiivistelmä Xxxx Xxxxxxxxxx oikeudenomistajat tarjoavat Helsingin kaupungille ostettavaksi voimassa olevan asemakaavan mukaista kerrostalotonttia nro 41290/5 vastaavan 3 206 m²:n suuruisen ja 3 400 k-m²:n rakennusoikeutta käsittävän alueen 41. kaupunginosan Suurmetsän Alppikylästä.

Tarjouksen tekijöiden kanssa on päästy sopimukseen alueiden ostamisesta 1 200 000 euron kauppahinnasta, joka vastaa yksikköhintaa noin 353 euroa/k-m².

Asemakaavatilanne Voimassa olevassa asemakaavassa nro 11370/13.10.2006 tontti
nro 41290/5 on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeseen, jonka rakennusoikeus on kaavaan luvulla osoitettu 3 400 k-m².

Kaupunkimittausosastolta saatujen laskelmien mukaan tontin pinta-ala on 3 206 m². Tonttijakoa ei ole vielä laadittu. Tontti vastaa näin ollen tehokkuutta 1,06 (3 400/3 206).

Tontti nro 41290/5 muodostuu tarjoajien omistamasta 3 034 m²:n suuruisesta osasta Helsingin kaupungin Tapanilan kylän tilaa R.434
RN:o 8:413, sekä 172 m²:n suuruisesta määräalasta, kiinteistötunnus 429-8-621-M603.

Tontti nro 41290/5 rajoittuu kaikilta sivuiltaan kaupungin jo omistamiin tontti- ja katualueisiin.

Tontilla sijaitseva omakotitalo

Alueella sijaitsee kylmillään oleva asumaton omakotitalo, joka on rekisteritietojen mukaan rakennettu vuonna 1940. Puurakenteisen 1 ½ -kerroksisen rakennuksen kerrosala on 120 m². Heikkokuntoisella rakennuksella ei ole mitään arvoa, ja se tulisikin ensi tilassa purkaa pois.

Käydyt neuvottelut Tarjouksen tekijöiden kanssa on päästy sopimukseen tilan ja määrä-alan ostamisesta kaupungille 1 200 000 euron kauppahinnasta, joka vastaa yksikköhintaa noin 353 euroa/k-m².

Lisäksi on sovittu, että kiinteistövero vuodelta 2008 maksetaan puoliksi ostajan sekä myyjien kesken. Edelleen on sovittu, että myyjät vastaavat luovuttamansa alueen maaperän puhtaudesta ja sen puhdistamisesta mahdollisesti aiheutuvista kustannuksista.

Kiinteistölautakunta pitää tonttia nro 41290/5 vastaavan alueen hankkimista kaupungille asuntotuotantotavoitteiden turvaamisen kannalta perusteltuna ja kauppahintaa kaupungin puolesta hyväksyttävänä.

Kiinteistövirasto esittää (25.3.2008), että samalla kun kaupunginhallitus päättää kaupasta, se päättäisi myöntää kiinteistöviraston käyttöön
1 200 000 euroa vuoden 2008 talousarvion kohdalta 8 01 01, kiinteistöjen ostot ja lunastukset kauppahinnan suorittamista varten.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan ostamaan Xxxx Xxxxxxxxxx oikeudenomistajilta 1 200 000 euron kauppahinnasta rasituksista vapaana Helsingin kaupungin Tapanilan kylän tilan R.434 RN:o 8:413 (3 034 m²) sekä 172 m²:n suuruisen määräala Helsingin kaupungin Tapanilan kylän tilasta Rasmus RN:o 8:621, kiinteistötunnus 91-429-8-621-M603, seuraavilla ehdoilla:

1 Vuoden 2008 kiinteistövero maksetaan puoliksi ostajan sekä myyjien kesken.

2 Myyjät vastaavat luovuttamiensa alueiden maaperän puhtaudesta ja sen puhdistamisesta mahdollisesti aiheutuvista kustannuksista.

Samalla kaupunginhallitus päättänee myöntää kiinteistöviraston käyttöön 1 200 000 euroa vuoden 2008 talousarvion kohdalta 8 01 01, kiinteistöjen ostot ja lunastukset kauppahinnan suorittamista varten.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, kiinteistövirastolle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Kauppakartta

SVENSKA NORMALLYCEUMIN PALOTURVALLISUUSPARANNUSTEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2008-597

Kiinteistölautakunta toteaa (4.3.2008) seuraavaa:

Tiivistelmä Svenska Normallyceum (Unioninkatu 2) on vuonna 1880 valmistunut historiallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas koulurakennus. Poistumistiejärjestelyt rakennuksessa eivät vastaa tämän päivän vaatimuksia, eikä poistumistievalaistus ole ajanmukainen.

Rakennuksen paloturvallisuuden parantamiseksi on tutkittu osastoitujen portaiden rakentamista rakennuksen sisä- tai ulkopuolelle sekä automaattisia sammutusjärjestelmiä. Portaiden rakentamista eivät kaupunginmuseo eikä rakennusvalvontavirasto ole kaupunkikuvaan ja rakennuksen taiteellisiin arvoihin sopimattomina hyväksyneet. Tutkituista vaihtoehdoista tarkoitukseen soveltuu parhaiten korkeapainevesisumua käyttävä automaattinen sammutusjärjestelmä, joka lauetessaan käyttää vähän vettä ja näin säästää rakenteita, sekä asianmukainen poistumistievalaistus.

Hankesuunnitelman kustannusarvion mukaan kustannukset ovat enintään arvonlisäverottomana 1 040 000 euroa, arvonlisäverollisena 1 270 000 euroa hintatasossa RI = 122,5, THI = 147,2 (5/2007).

Hankesuunnitelma Hankkeen hankesuunnitelma on laadittu kiinteistöviraston tilakeskuksen ohjauksessa.

Hankesuunnitelma sisältää liitteet:
1. Kustannusarvio
2. Hankeaikataulu
3. Asemakaavaote
4. Pohjakaaviot 1 - 6

Opetuslautakunta on antanut 26.2.2008 puoltavan lausunnon hankesuunnitelmasta.

Rahoitus Perusparannus rahoitetaan tilakeskuksen investointi- ja perusparannusmäärärahoista talousarviokohdasta 8 02 02 01 Opetustoimen
rakennusten perusparannukset.

Aikataulu Työt tehdään kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe aloitetaan kesäkuussa 2008 ja työ on valmis lokakuussa 2008. Toinen vaihe toteutetaan kesä-syyskuussa 2009. Kaksivaiheisuus lisää kustannuksia, mutta yhdessä tehtynä tarvittavia väistötiloja ei ole saatavissa.

Lautakunta esittää 30.1.2008 päivätyn Svenska Normallyceumin paloturvallisuusparannusten hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 1 040 000 euroa, arvonlisäverollisena 1 270 000 euroa hintatasossa
RI = 122,5, THI = 147,2 (5/2007).

Lautakunta toteaa, että opetuslautakunta on antanut asiasta puoltavan lausunnon.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (25.3.2008) hankesuunnitelmasta antamassaan lausunnosta, että kyseessä on vuonna 1880 valmistunut historiallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas koulurakennus. Muutostyöt ovat tarpeen rakennuksen paloturvallisuuden parantamiseksi tämän päivän vaatimuksia vastaavaksi.

Rakennuksen kaikki kerrokset ja ullakko varustetaan automaattisella sammutusjärjestelmällä ja poistumistievalaistus uusitaan. Pinnoitteita ja alakattoja uusitaan korjauksen edellyttämässä laajuudessa.

Hankkeen laajuus on 8 785 brm² ja arvonlisäverollisten rakentamiskustannusten enimmäishinta 1 270 000 euroa (veroton hinta 1 040 000 euroa) hintatasossa 5/2007. Neliökustannukseksi tulee 145 euroa/brm².

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Svenska Normallyceumin 30.1.2008 päivätyn paloturvallisuusparannusten hankesuunnitelman siten, että hankkeen arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset ovat enintään 1 270 000 euroa (veroton hinta 1 040 000 euroa) hintatasossa 5/2007.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja opetusvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Hankesuunnitelma 30.1.2008

MUSTIKKAMAAN KORTTELIN NRO 19001 RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN

Khs 2008-1001

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (10.4.2008) mm., että 19. kaupunginosan (Mustikkamaa / Korkeasaari) kortteli 19001 on 3.3.1997 vahvistetussa asemakaavassa nro 10230 osoitettu huvi- ja viihdetarkoituksia palvelevien rakennusten korttelialueeksi, jolle saa rakentaa kahviloita, ravintoloita, tanssilavoja tai -paviljonkeja, kesäteatterin ja muita vastaavia tiloja. Korttelin rakennusoikeus on 2 700 k-m².

Korttelissa on kaksikerroksinen Helsingin Työväenyhdistyksen ravintolarakennus ja Ylioppilasteatterin kesäteatteri. Korttelissa on jäljellä 1 876 k-m² rakennusoikeutta.

Taustaa Kortteli 19001 käsittää vain yhden tontin. Mustikkamaan asemakaavan laatimisen aikaan suurin osa korttelin alueesta oli vuokrattuna Helsingin Työväenyhdistykselle. Tarkoituksena oli, että Työväenyhdistys toteuttaisi alueelle tanssilavan tai -paviljongin siten, että korttelin eri toimijat olisivat voineet toimia yhteistyössä ja hyötyä toistensa läheisyydestä.

Helsingin Työväenyhdistyksen luovuttua sittemmin tanssipaviljongin rakentamisesta Tanssin ja Tanssilavakulttuurin Edistämisyhdistys TAKU ry vuokrasi kaupungilta korttelista määräalan ja haki alueelle rakennuslupaa tanssikeskukselle. Hanke olisi käyttänyt korttelin koko jäljellä olevan rakennusoikeuden. Rakennuslautakunta epäsi rakennusluvan kahteen kertaan. Hakija valitti päätöksistä.

Valtuutettu Saarnio ja 8 muuta valtuutettua tekivät 9.10.2002 valtuustoaloitteen, jossa korostettiin Mustikkamaan tärkeyttä virkistysalueena nykyisin ja erityisesti sen jälkeen, kun Sompasaari ja sen lähialueet muuttuvat asuntoalueiksi. Aloitteessa esitettiin mm., että Mustikkamaalle suunnitelluista suurrakennushankkeista ja viittä vuotta pidemmistä sitoumuksista pidättäydyttäisiin. Lautakunta esitti 15.4.2004, että korttelin 19001 asemakaavaa tarkistetaan siten, että korttelin toteuttaminen tarkoituksenmukaisella tavalla on mahdollista ja että alue määrätään rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin perusteella.

Khs on 10.5.2004 päättänyt asettaa korttelin rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi. Rakennuskielto on kertaalleen uusittu. Nyt voimassa oleva rakennuskielto päättyy 10.5.2008.

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi viimeisimmän rakennusluvan epäämistä koskevista valituksista 11.2.2005. Khs kehotti 21.2.2005 kiinteistölautakuntaa irtisanomaan TAKU ry:lle vuokratun tontin 19001/1 n. 4 778 m²:n suuruisen alueen vuokrasopimuksen. Kiinteistölautakunta teki 8.3.2005 päätöksen vuokrasopimuksen irtisanomisesta. TAKU ry:n irtisanomista koskevan oikaisuvaatimuksen tultua hylätyksi vuokrasopimus on irtisanottuna päättynyt.

Rakennuskiellon jatkaminen

Asemakaavan ja tonttijaon tarkistaminen korttelin osalta on muuttuneiden olosuhteiden vuoksi tarpeen. Korttelin toteuttaminen voimassa olevan asemakaavan mukaisesti yhtenä tonttina on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Asemakaavan muutoksella voidaan määritellä korttelin käyttötavat aiempaa selkeämmin ja turvata myös korttelin nykyisten toimintojen kehittymismahdollisuudet. Asemakaava tullaan tarkistamaan tulevien tarpeiden mukaiseksi siten, että korttelin toteuttaminen tarkoituksenmukaisella tavalla on mahdollista.

Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi tulisi korttelin rakennuskieltoa edelleen jatkaa kahdella vuodella eli 10.5.2010 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustus nro 11784/10.4.2008)

KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää 19. kaupunginosan korttelin nro 19001 rakennuskieltoaikaa 10.5.2010 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Rakennuskieltokartta nro 11784 (Mustikkamaan kortteli 19001)

SOPIMUKSEN TEKEMINEN KIINTEISTÖ OY MELLUNMÄEN LIIKE- JA TOIMINTAKESKUKSEN KANSSA MELLUNMÄEN OSTOSKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSESTA (NRO 11692)

Khs 2007-2458

47. kaupunginosan (Mellunkylä) korttelin nro 47203 tontin nro 7;

Korvatunturintie 2

Kiinteistölautakunta toteaa (6.11.2007) seuraavaa:

Tiivistelmä Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt ostoskeskustontin omistaja Kiinteistö Oy Mellunmäen Liike- ja toimintakeskus.

Maapoliittiset neuvottelut on käyty kaupunginhallituksen 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaisesti. Tontinomistajan kanssa esitetään solmittavaksi kaavamuutoksen johdosta sopimus, jossa tontinomistaja suorittaa osallistumisena yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin kaupungille korvausta 207 000 euroa.

Voimassa olevat asemakaavat

Ostoskeskustontilla 47203/7 on voimassa vuonna 1980 vahvistettu asemakaava nro 8151, jonka mukaan tontti on merkitty liikerakennusten korttelialueeksi (AL), ja sen rakennusoikeus on 4 700 k-m² ja pinta-ala 11 704 m².

Päiväkotitontti 47203/19 on merkitty vahvistetuissa kaavoissa nro 7072 (vuodelta 1975) ja 8808 (vuodelta 1984) sosiaalitointa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YS), jonka rakennusoikeus on 1 400 k-m². Tontin autopaikat on osoitettu ostoskeskuksen edessä olevalta yleiseltä pysäköintialueelta (LP).

Maanomistus ja nykytilanne

Ostoskeskustontti 47203/7 rakennuksineen on Kiinteistö Oy Mellunmäen Liike- ja toimintakeskuksen omistuksessa. Myös pieniä alueita Siltapolun katualueesta on yksityisten (Asunto Oy Ounasvaarantie 1 ja Helsingin seurakuntayhtymä) omistuksessa. Helsingin kaupunki omistaa päiväkotitontin 47203/19 ja yleisen pysäköintialueen (LP).

Ostoskeskuksen tiloissa on julkisia palveluita mm. seurakuntatiloja, ravintola, kukkakauppa ja päivittäistavaramyymälä, joka on auki myös viikonloppuisin.

Asemakaavan muutos

Korvatunturintien ja Mellunmäentien kulmauksessa sijaitsevalle ostoskeskuksen pysäköintialueelle muodostetaan tontti uutta kerrostaloa varten. Asuinkerrostalojen korttelialueen (AK) tontin 47203/24 rakennusoikeus on 2 300 k-m². Uuden kerrostalotontin autopaikat sijaitsevat tontin etelälaidalla pysäköimispaikalla (p).

Ostoskeskuksen pohjoispuolella oleva yleinen LP-alue on muutettu autopaikkojen korttelialueen tontiksi (LPA) 47203/22, jolle sijoitetaan ostoskeskustontin 47203/23 sekä päiväkotitontin 47203/19 autopaikat.

Kadut säilyvät pääosin nykyisellään. Korvatunturintien länsireunalle varataan tila jalkakäytävälle ostoskeskustontista.

Tontin arvo nousee

Asemakaavan muutoksen seurauksena ostoskeskustontin 47203/7 arvo nousee merkittävästi, joten kaupunginhallituksen 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaiset maapoliittiset neuvottelut tulee käydä. Neuvottelujen tuloksena on laadittu liitteenä oleva sopimusehdotus.

Sopimus Tontinomistaja suorittaa sopimuksen mukaan osallistumisena yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin kaupungille korvausta 207 000 euroa. Korvaus on maksettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. Korvaukselle lasketaan 3 %:n vuotuista korkoa sopimuksen allekirjoituksesta maksupäivään saakka.

Edelleen ostoskeskustontin 47203/7 omistaja sitoutuu luovuttamaan kaupungille kaavamuutoksessa Korvatunturintiehen jalkakäytäväksi merkityn noin 258 m²:n suuruisen alueen. Luovutettavan alueen arvo on huomioitu korvauksessa sen vähennyksenä.

Kaupunki sitoutuu vuokraamaan ostoskeskustontin omistajalle kaavamuutoksen mukaisen LPA-tontin 47203/22 kaupungin tavanomaisin pysäköintitonttien vuokrasopimusehdoin. Vuokrasopimukseen tullaan sisällyttämään myös rasitteenluonteinen ehto päiväkotitontin autopaikkojen sijoittamisesta autopaikkatontille.

Kiinteistölautakunta katsoo, että sopimus on kaupunginhallituksen päätöksen ja noudatetun käytännön mukainen ja esittää sen hyväksymistä.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Kiinteistö Oy Mellunmäen Liike- ja toimintakeskuksen kanssa esityslistan tämän asian liitteen mukaisen sopimuksen sekä siihen mahdollisia vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sopimusluonnos
	Liite 2	Sopimuksen karttaliite

SOPIMUKSEN TEKEMINEN KIINTEISTÖ OY HELSINGIN SATAMASAARENTIE 3:N KANSSA LÄMPÖKESKUSTONTTIA 54084/2 KOSKEVASTA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSESTA (NRO 11672)

Khs 2007-2459

Kiinteistölautakunta toteaa (6.11.2007) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Aloitteen ns. Vuosaaren lämpökeskuksen tontin asemakaavan muuttamisesta on tehnyt tontinomistaja Kiinteistö Oy Helsingin Satamasaarentie 3 (entinen toiminimi Kiinteistö Oy Vuosaaren Lämpö).

Maapoliittiset neuvottelut on käyty Khn 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaisesti. Tontinomistajan kanssa esitetään solmittavaksi kaavamuutoksen johdosta sopimus, jossa tontinomistaja suorittaa osallistumisena yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin kaupungille korvausta 121 000 euroa.

Voimassa olevat asemakaavat

Lämpökeskustontilla 54084/2 on voimassa vuonna 1977 vahvistettu asemakaava nro 7582, jonka mukaan tontti on merkitty huoltorakennusten korttelialueeksi (AH). Tontin pinta-ala on 5 143 m² ja asemakaavaan merkitty tonttitehokkuusluku 0,4, joten tontin rakennusoikeudeksi muodostuu 2 057 k-m².

Maanomistus ja nykytilanne

Lämpökeskustontti 54084/2 rakennuksineen on Kiinteistö Oy Helsingin Satamasaarentie 3:n omistuksessa. Helsingin kaupunki omistaa puisto‑, urheilu- ja katualueet.

Lämpökeskustontilla sijaitsee Vuosaaren vanha lämpökeskus, joka on poistettu käytöstä. Tontilla on jäljellä myös sekä maanpäälliset öljysäiliöt tontin itäreunassa että maanalaiset säiliöt Ulappasaarentien reunassa sekä osittain maanalainen pysäköintilaitos. Pysäköintilaitoksessa on rasitteena viereisen terassitalotontin 54084/1 omistajan Asunto Oy Säästöniemen noin 150 autopaikkaa.

Asemakaavan muutos Kaavamuutoksessa lämpökeskustontille suunnitellaan asuntorakentamista Ulappasaarentien vanhojen terassitalojen jatkeeksi ja vanha lämpökeskus piippuineen sekä osa tontin pysäköintilaitosta suojellaan ja muutetaan asuinkäyttöön.

Lämpökeskustontista on muodostettu asuinrakennusten korttelialueen (AK) tontti 54084/4, jolle tulee rakentaa Ulappasaarentien nykyisten terassitalojen tyyliin soveltuva uusi terassitalo. Rakennusoikeudeksi on merkitty 4 200 k-m². Lisäksi on suojeltu lämpökeskus piippuineen ja osa pysäköintilaitosta on osoitettu asuinkäyttöön (sr-2a, 280, 275, 280).

Tontille on merkitty maanalaisen pysäköintilaitoksen rakennusala
(map-1). Laitoksessa saa olla yksi tai useampia maanalaisia kerroksia.

Kaavamuutoksen tavoitteena on ratkaista Asunto Oy Säästöniemen omistaman tontin 54080/1 pysäköinti siten, että tontin autopaikat osoitetaan pääosin Ulappasaarentien varteen muodostettavilta LPA-tonteil-ta 54084/5 ja 6 sekä osittain myös yhtiön omalta tontilta 54084/3, johon liitetään kaupungin omistamaa katualuetta.

Tontin arvo nousee Asemakaavan muutoksen seurauksena lämpökeskustontin 54084/2 arvo nousee merkittävästi, joten Khn 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaiset maapoliittiset neuvottelut tulee käydä. Neuvottelujen tuloksena on laadittu esityslistan tämän asian liitteenä nro 1 oleva sopimusehdotus.

Sopimus Tontinomistaja suorittaa sopimuksen mukaan osallistumisena yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin kaupungille korvausta 121 000 euroa. Korvaus on maksettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. Korvaukselle lasketaan 3 %:n vuotuista korkoa sopimuksen allekirjoituksesta maksupäivään saakka.

Lämpökeskustontin 54084/2 omistaja sitoutuu kaavamuutoksen toteuttamiseksi luovuttamaan korvauksetta kaupungin omistukseen AH-tontista 54084/2 LPA-tonttiin 54084/5 merkityn noin 179 m²:n suuruisen alueen ja Ulappasaarentien katualueeseen merkityn noin 19 m²:n suuruisen alueen kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun kaavamuutos saavuttaa lainvoiman. Tontinomistaja vastaa luovutettavien alueiden mahdollisista maaperän puhdistamisesta aiheutuvista viranomaisten edellyttämistä puhdistustoimenpiteiden kustannuksista sekä mahdollisten jätetäyttöjen ja vanhojen rakenteiden yms. poistamiskustannuksista.

Kaupunki sitoutuu vuokraamaan tai myymään LPA-tontin 54084/5 viereisen asuntotontin 54084/3 omistajalle Asunto Oy Säästöniemelle kaavamuutoksen mukaisten autopaikkojen sijoittamista varten kaupungin tavanomaisin luovutusehdoin.

Tontinomistaja suorittaa kustannuksellaan kaavamuutoksen mukaisen täydennysrakentamisen edellyttämät tontilla 54084/2 sijaitsevien johtojen siirrot.

Kiinteistölautakunta katsoo, että sopimus on Khn päätöksen ja noudatetun käytännön mukainen ja esittää sen hyväksymistä.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Kiinteistö Oy Helsingin Satamasaarentie 3:n kanssa esityslistan tämän asian liitteenä olevan sopimusluonnoksen mukaisen sopimuksen sekä tekemään siihen mahdollisia vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sopimus
	Liite 2	Sopimuksen karttaliite

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE KIINTEISTÖ OY ELIMÄENKATU 12 - 16:N POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2008-410

Kiinteistö Oy Elimäenkatu 12 - 16 pyytää (23.11.2007) poikkeamislupaa 22. kaupunginosan (Vallila) korttelin nro 695 tontille nro 1 (osoite Elimäenkatu 12 - 16).

Hakijan tarkoituksena on muuttaa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella (T) sijaitseva rakennus toimistovaltaiseksi toimitilarakennukseksi sekä rakennuksen ensimmäinen kerros liike- ja myymälätiloiksi niin, että päivittäistavaramyymälää on noin 300 k-m2. Lisäksi tarkoituksena on kattaa sisäpiha valokatteella ja rakentaa 1. kerrokseen uutta kerrosalaa noin 200 k-m2.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavassa määrätystä käyttötarkoituksesta ja vähäistä enemmän asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta.

Hakija perustelee hakemustaan rakennuksen tyhjäkäytöllä nykyisessä kunnossaan ja nykyisen asemakaavan mukaisessa käyttötarkoituksessa. Tarkoitus on nopeuttaa tekeillä olevan asemakaavanmuutoksen mukaisen tilanteen toteutumista.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (21.2.2008), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Hakemus koskee aluetta, jolle asemakaavan muuttaminen tai laatiminen on vireillä, ja jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto.

Selostus Tonttia koskevassa 23.1.1984 vahvistetussa asemakaavassa nro 8529 tontti on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T), jonka rakennusoikeus 20 520 kerrosalaneliömetriä jota vastaava tonttitehokkuus on e=3,78. Tontin rakennetusta kerrosalasta saa käyttää tontilla tapahtuvalle toiminnalle välttämättömiin toimisto- ja vastaaviin tiloihin enintään 35 %. Tontilla tapahtuvaan toimintaan liittyviä tutkimus- ja opetustiloja saa tontin rakennetusta kerrosalasta olla enintään 10 % edellä mainittujen toimistotilojen lisäksi. Tontin kerrosalasta saa käyttää myymälätiloja varten enintään 150 m². Tontille saa rakentaa kaksi kellarikerrosta.

Asemakaavan autopaikkamääräys on yksi autopaikka rakennettua 350 m² maanpäällistä kerrosalaa kohti ja yksi autopaikka 150 m² myymäläkerrosalaa kohti.

Helsingin yleiskaavassa 2002 (kaupunginvaltuusto 26.11.2003) alue on työpaikka-aluetta. Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi.

Tontilla sijaitsevan rakennuksen kerrosala on rekisteritietojen mukaan 21 630 k-m² ja toteutunut tonttitehokkuus e=4,0. Rakennuksessa on yksi kellarikerros, jota käytetään pysäköintiin. Tontilla on 121 autopaikkaa, joista 39 tontin piha-alueella ja 82 kellarissa.

Hakijan tarkoituksena on rakennuksen pääkäyttötarkoituksen muuttaminen toimistovaltaiseksi toimitilarakennukseksi ja rakennuksen ensimmäisen kerroksen, 2 039,5 k-m², muuttaminen liike- ja myymälätiloiksi, josta luvusta päivittäistavaramyymälää 300 m², toisen rakennuksen kahdesta sisäpihasta kattaminen valokatteella ja uuden kerrosalan, noin 200 k-m², rakentaminen 1. kerrokseen. Pihan valokattamisen ja muun uuden kerrosalan lisäys on yhteensä 640 k-m², joka on 3 % tontilla toteutuneesta kerrosalasta ja 3,1 % tontin asemakaavassa määrätystä rakennusoikeudesta.

Tontille on esitetty 130 autopaikkaa, joista 26 on piha-alueella ja 104 kellarissa, mikä tarkoittaa yhtä autopaikkaa 170 k-m² kohden.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavassa määrätystä käyttötarkoituksesta ja myymälätilojen enimmäismäärästä ja tarkoittaa, ottaen huomioon tontilla aikaisemmin toteutuneen rakennusoikeuden ylityksen, yhteensä 1 750 k-m² eli 8,5 % ylitystä tontille asemakaavassa osoitettuun rakennusoikeuteen verrattuna.

Laadittavana olevassa asemakaavan muutoksessa tonttia suunnitellaan toimitilarakennusten korttelialueena (KTY), jolle saa sijoittaa julkisia palvelutiloja, liike-, toimisto- ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastotiloja, opetus-, tutkimus- ja kokoontumistiloja sekä ensimmäiseen kerrokseen rakennuksen kadunpuoleisille rakennusosille, sisäpihoja lukuun ottamatta, liike- ja myymälätiloja, päivittäistavaramyymälöitä kuitenkin enintään 400 k-m². Lasikatettavaa sisäpihaa saa käyttää liikennetilana ja henkilöstön ruokailutilana. Laadittavan asemakaavanmuutoksen autopaikkamääräys on vähintään yksi autopaikka 280 ja enintään 120 kerrosalaneliömetriä kohden.

Viranomaisneuvottelut Kiinteistöviraston kanssa on neuvoteltu maankäyttösopimuksesta.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille ja muille, joiden oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa, kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä 16.1.2008. Osallisille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen.

Hakemuksesta on saatu yksi muistutus. VR-Yhtymä Oy esittää, että rakennusoikeuden lisäys ja asemakaavan mukaisen myymäläpinta-alan ylitys on niin huomattava, että niitä ei tule hyväksyä poikkeusmenettelyllä, vaan asia tulisi hoitaa asemakaavan muutoksena. Maan alle rakennettaessa tulee huomioida viereisten kortteleiden suojelurakennusten perustusolosuhteet, erityisesti orsivesien hallinta.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hakemus on tekeillä olevan asemakaavan muutoksen tavoitteiden mukainen. Ensimmäisen kerroksen käyttötarkoitus liiketiloina on alueen kaupunkirakenteen tarkoituksenmukaista kehittämistä. Poikkeamisen erityinen syy on Vallilan teollisuusalueen elinkeinorakenteen kehittäminen.

Hakemuksessa ei esitetä olemassa olevan kellarikerroksen laajentamista. Mikäli kellaritiloihin kuitenkin kohdistetaan rakentamistoimenpiteitä, tulee laatia pohjarakentamissuunnitelma, jolla turvataan orsiveden ja pohjaveden pinnan säilyminen nykyisellään.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta, ehdolla että päivittäistavaramyymälä saa olla enintään 400 k-m² ja että lasikatettavaa sisäpihaa saa käyttää ainoastaan liikennetilana ja henkilöstöravintolana.

Kaj toteaa, että poikkeamislupa korottaa tontin arvoa merkittävästi, joten kiinteistövirasto on neuvotellut kiinteistön arvoa kohottavasta maankäyttösopimuksesta kaupunginhallituksen 9.2.2004 tekemän maapoliittisen päätöksen edellyttämällä tavalla. Neuvottelujen tuloksena Kiinteistö Oy Elimäenkatu 12 - 16 on 30.1.2008 allekirjoittanut 26.1.2008 päivättyyn maankäyttösopimusluonnokseen liitetyn sitoumuksen, jonka mukaan yhtiö tekee kaupungin kanssa sopimusluonnoksen mukaisen maankäyttösopimuksen viipymättä sen jälkeen, kun se on kaupungin puolesta hyväksytty.

Kaupunginhallitus on 14.4.2008 oikeuttanut kiinteistölautakunnan tekemään edellä selvitetyn maankäyttösopimuksen Kiinteistö Oy Elimäenkatu 12 - 16:n kanssa.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä Kiinteistö Oy Elimäenkatu 12 - 16:lle haettuun toimenpiteeseen 22. kaupunginosan korttelin nro 695 tontille nro 1 ehdolla, että päivittäistavaramyymälä saa olla enintään 400 k-m² ja että lasikatettavaa sisäpihaa saa käyttää ainoastaan liikennetilana ja henkilöstöravintolana.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Vallilan tontti 695/1)
	Liite 2	Asemapiirros (Vallilan tontti 695/1)



Kokousaika	21.4.2008 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali