HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

ESITYSLISTA

13 - 2008

Kokousaika	31.3.2008 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

3

Suomen Energia-Urakointi Oy:n varsinainen yhtiökokous

3

4

Strategiakokousasia: Vuoden 2007 tilinpäätöksen hyväksyminen

5

5

Strategiakokousasia: Helsingin kaupunkikonserniin kuuluvien tytäryhteisöjen seurantaraportti 4/2007

12

6

Strategiakokousasia: Kaupungintalokorttelien elävöittäminen

14

7

Strategiakokousasia: Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimuksen toimeenpanon tilannekatsaus

15

8

Strategiakokousasia: Kruunuvuorenrannan aluerakentamisprojektia koskeva tilannekatsaus

16

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1

25.3.2008 pöydälle pantu asia Vt Mari Puoskarin toivomusponsi: Vammaisten henkilökohtaisten avustajien riittävyys

18

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

1

Anne Leppiaho Ky:n oikaisuvaatimus Korkeasaaren eläintarhan johtokunnan 7.2.2008 tekemästä päätöksestä kioski- ja kahvilatilojen vuokraamisesta

21

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1

Kaupungin omistamien asuinkiinteistöyhtiöiden toimintatavoitteet 2008-2011

31

2

Kaupungin työsuhdeasunto-, korkotuki-, asumisoikeus- ym. asuntoyhtiöiden yhtiökokoukset

37

3

Asunto Oy Helsingin Harmajankatu 3:n, Asunto Oy Helsingin Hermanninkulman, Asunto Oy Helsingin Kartanonisännän, Asunto Oy Helsingin Nattastenpolun, Asunto Oy Helsingin Varustuksentie 1:n ja Asunto Oy Helsingin Vellamonkatu 29:n varsinaiset yhtiökokoukset

40

4

Kiinteistö Oy Helsingin Toimitilojen, Kiinteistö Oy Helsingin Tennispalatsin, Kiinteistö Oy Kaapelitalon, Lasipalatsin Mediakeskus Oy:n ja Mikonmäen Lastentalo Oy:n varsinaiset yhtiökokoukset

43

5

Herttoniemen Pysäköinti Oy:n, Kiinteistö Oy Mosaiikkitorin Pysäköintilaitoksen ja Malmin Pysäköintitalo Oy:n varsinaiset yhtiökokoukset

46

6

Kaupungin aravakiinteistöyhtiöiden varsinaiset yhtiökokoukset

49

7

Kytösuon Pysäköinti Oy:n, Tilkankadun Pysäköinti Oy:n ja Paciuksenkadun Pysäköinti Oy:n varsinaiset yhtiökokoukset

53

8

Asuntotonttien varausesitys

54

9

25.3.2008 pöydälle pantu asia Lausunto ympäristöministeriölle maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta

71

1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

KJ Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Hellströmin (varalla Moisio) ja Ojalan (varalla Oker-Blom) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

KJ Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

3

SUOMEN ENERGIA-URAKOINTI OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2008-786

Suomen Energia-Urakointi Oy ilmoittaa (18.3.2008), että yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 2.4.2008 klo 14.00 alkaen yhtiön toimitiloissa osoitteessa Ohrahuhdantie 13, Helsinki.

Yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 8 §:n mukaiset varsinaiselle yhtiökokoukselle määrätyt asiat (mm. tilinpäätöksen vahvistaminen, vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja toimitusjohtajalle sekä hallituksen jäsenten valitseminen seuraavaksi toimikaudeksi).

Osakassopimuksen mukaan Helsingin kaupungilla on oikeus nimetä kuusijäseniseen hallitukseen kaksi jäsentä, joista toisen hallituksen puheenjohtajaksi. Hallituksessa ovat kaupungin edustajina toimineet päättyvällä toimikaudella Helsingin Energiasta toimitusjohtaja Seppo Ruohonen ja johtaja Kauno Kaija. Ruohonen on toiminut lisäksi yhtiön hallituksen puheenjohtajana.

KJ Kaupunginhallitus päättänee

- kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Suomen Energia-Urakointi Oy:n 2.4.2008 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa ja hyväksymään asiat hallituksen päätösehdotusten mukaisesti, sekä

- nimetä kaupungin edustajiksi yhtiön hallitukseen Helsingin Energiasta toimitusjohtaja Seppo Ruohosen ja johtaja Kauno Kaijan, ja lisäksi

- kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita esittämään, että yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi nimetään Helsingin Energian toimitusjohtaja Seppo Ruohonen.

Pöytäkirjanote yhtiökokousasiakirjoineen hallintokeskuksen oikeuspal-

veluille sekä ote nimetyille henkilöille ja talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

4

STRATEGIAKOKOUSASIA: VUODEN 2007 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN

Khs 2008-154

Kj ilmoittaa, että vuoden 2007 tilinpäätös on valmistunut. Takana on hyvä vuosi verotuloilla ja toiminnallisilla aikaansaannoksilla mitattuna. Kaupunkilaisille voitiin tarjota monipuolisia palveluja ja parempaa kaupunkiympäristöä. Kansantaloudella meni hyvin ja Helsingin verotulot kasvoivat vuonna 2007. Myös Helsingin Energian hyvistä tuloksista otettiin ylimääräisiä tuloutuksia toiminnan rahoitukseen. Vaikka sosiaali- ja terveystoimen menot ylittyivät, pysyi kokonaisuus hyvin talousarviossa.

Vuoden 2007 aikana kaupunki päätti useista toimenpiteistä kaupungin veropohjan vahvistamiseksi. Uudistuneella yritysmyönteisellä elinkeinopolitiikalla tavoitellaan lisää työpaikkoja Helsinkiin. Asuntopoliittiseksi tavoitteeksi ehdotettiin asuntotuotannon nostamista 5 000 asuntoon vuodessa ja asukasrakenteen monipuolistamiseksi voimistettiin satamalta vapautuvien alueiden suunnittelua. Helsingin vetovoimaisuuden voimistamiseksi alkoi kaupungintalon kortteleiden elävöittäminen ja tiloja hallinnoimaan perustettiin Helsingin Leijona Oy.

Helsinki näytti parhaimmat puolensa toukokuussa 2007, kun kaupunki toimi Eurovision laulukilpailun isäntäkaupunkina. Laulukilpailu lisäsi pääkaupunkiseudun vetovoimaa tapahtumajärjestäjänä ja matkailukohteena.

Helsingin seudun yhteistyö oli tiivistä Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnassa ja Helsingin seudun yhteistyökokouksissa. Vuoden aikana valmistuivat pääkaupunkiseudun neljäntoista työryhmän selvitystyöt, joissa käsiteltiin maankäyttöä, asuntopolitiikkaa, joukkoliikennettä, vesihuoltoa, työvoima- ja ammatillista koulutusta, sosiaali-, terveys- ja opetuspalveluja, vaihtoehtoisia omistajaohjausmalleja ja hankintastrategiaa. Kaupunginvaltuustojen yhteiskokouksessa hyväksytyssä kaupunkiseutusuunnitelmassa esitettiin keinot yli kuntarajojen menevään palvelujen käyttöön ja maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseen.

Vuosaaren Sataman rakentaminen ja toiminnan suunnittelu eteni suotuisasti.

Helsingin kaupungin uuden päivystyssairaalan rakentaminen Meilahteen aloitettiin toukokuussa maanrakennustöillä, peruskivi muurattiin marraskuussa ja rakennus valmistuu vuonna 2009.

Kaupungin tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Lisäksi kaupunki laati vuodelta 2007 konsernitaseen, -tuloslaskelman ja konsernin rahoituslaskelman. Konsernin tuloslaskelman ja rahoituslaskelman laatiminen on lakisääteistä vuodesta 2008 alkaen.

Tilikauden tulos muodostui seuraavasti:

Tuloslaskelma, milj. euroa	2007	2006
Toimintatuotot	1 477,7	1 492,0
Valmistus omaan käyttöön	102,4	94,2
Toimintakulut	-3 538,3	-3 418,4
Toimintakate	-1 958,2	-1 832,2
Verotulot	2 262,3	2 093,7
Valtionosuudet	181,5	174,0
Rahoitustuotot	94,7	62,1
Rahoituskulut	- 35,6	-26,9
Vuosikate	544,7	470,7
Poistot ja arvonalentumiset	-298,7	-296,3
Satunnaiset erät	117,0	220,9
Tilikauden tulos	363,0	395,3
Tilinpäätössiirrot	- 105,2	-107,6
Tilikauden ylijäämä	257,8	287,7

Vuoden 2007 tilikauden tulos osoitti 363,0 milj. euroa ja ylijäämäksi varausten ja rahastojen muutosten jälkeen muodostui 257,8 milj. euroa. Tuloksen ylijäämäisyys johtui lähinnä 123,0 milj. euroa talousarviota suuremmista verotuloista ja Helsingin Energian 217,6 milj. euron ylijäämästä.

Vuosikate, 544,8 milj. euroa, kattoi poistot (294,2 milj. euroa) ja investoinneista (648,6 milj. euroa) 84 prosenttia. Asukasta kohti laskettuna vuosikate oli 958 euroa. Vuosikate per asukas on vaihdellut viiden viimeisen vuoden aikana 587 eurosta 958 euroon.

Tilanne näyttää toiselta, jos tarkastellaan kaupungin taloutta ilman liikelaitoksia. Vuosikate oli ilman liikelaitoksia 167,2 milj. euroa, poistot 197,8 milj. euroa ja investointien omahankintameno 347,9 milj. euroa eli vuosikate kattoi poistoista 85 prosenttia ja investoinneista vain 48 prosenttia.

Vuosikate ilman liikelaitoksia oli 294 euroa/asukas. Näin laskettu vuosikate on noussut viiden viimeisen vuoden aikana vuoden 2003 arvosta 87 euroa/asukas vuoden 2007 arvoon 294 euroa/asukas.

Manner-Suomen kuntien keskimääräinen vuosikate oli 368 euroa/asukas ja kattoi poistoista 131 prosenttia vuoden 2007 tilinpäätösarvioiden mukaan.

Tuloslaskelman vertailua edelliseen vuoteen vaikeuttaa Helsingin Energian sähköverkkotoiminnan eriyttäminen erilliseen osakeyhtiöön 1.10.2006. Vuoden 2006 luvut sisältävät sähköverkkotoiminnan ajalta 1.1.-30.9.2006. Tämän vaikutus näkyy varsinkin toimintatuottojen ja ‑kulujen vertailussa edelliseen vuoteen.

Kaupungin toimintatuotot pienenivät yhden prosenttiyksikön edelliseen vuoteen verrattuna, kun toimintakulut puolestaan kasvoivat 3,5 prosenttia. Toimintatuotot ilman liikelaitoksia kasvoivat 2,1 prosenttia ja toimintakulut 5,3 prosenttia. Toimintatuottojen osuus toimintakuluista on pysynyt viiden viimeisen vuoden aikana samalla tasolla vaihdellen 41,5 prosentista 44,9 prosenttiin.

Satunnaisia tuottoja kirjattiin vuonna 2007 yhteensä 117,0 milj. euroa, pääasiassa pysyvien vastaavien hyödykkeiden (= käyttöomaisuuden) myyntivoittoja. Tilikauden 363 milj. euron tuloksesta siirrettiin rahastoihin 74,4 milj. euroa, joista merkittävin oli siirto Kamppi-Töölönlahti-alueen investointirahastoon 47 milj. euroa. Rahastoista tuloutettiin 17,5 milj. euroa. Lisäksi investointivarausten lisäys pienensi tulosta 48,4 milj. euroa. Lisäyksestä Helsingin Sataman osuus oli 33 milj. euroa. Näin tilikauden ylijäämäksi muodostui 257,8 milj. euroa. Tilikauden ylijäämään sisältyvät liikelaitosten ylijäämät, jotka olivat: Helsingin Energia 217,6 milj. euroa, Helsingin Vesi 2,9 milj. euroa, Helsingin kaupungin Palvelukeskus Palmia 3,3 milj. euroa ja Helsingin Tekstiilipalvelu 11 642 euroa. Helsingin Satama ja liikennelaitos tekivät nollatuloksen.

Rahavarat olivat vuoden lopussa 52,5 milj. euroa suuremmat kuin vuoden alussa. Kassaylijäämä muodostui seuraavasti:

Rahoituslaskelma, milj. euroa	2007	2006
Toiminnan rahavirta	521,1	456,3
Investointien rahavirta	-515,1	-52,9
Toiminnan ja investointien rahavirta yhteensä	6,0	403,4
Antolainojen muutokset	-44,9	-221,7
Ottolainojen muutokset	37,2	-58,9
Oman pääoman muutokset	-0,1	8,2
Muut maksuvalmiuden muutokset	54,3	18,6
Rahoituksen rahavirta yhteensä	46,5	-253,8
Rahavarojen muutos	52,5	149,6

Kassatulot olivat 5 027,9 milj. euroa ja kassamenot 4 916,6 milj. euroa. Kassan riittävyys vuoden lopussa oli 67 päivää eli kaupungin rahavaroilla voitiin kattaa 67 päivän kassamenot. Kassan riittävyys on vaihdellut viiden viimeisen vuoden aikana 57 päivästä 67 päivään, mikä kertoo, että kaupungin maksuvalmius on pysynyt hyvänä koko kauden.

Investointien tulorahoitus %-tunnusluku on kasvanut viime vuosina tasaisesti vuoden 2003 arvosta 69,8 prosenttia vuoden 2007 arvoon 85,3 prosenttia. Tunnusluku kertoo vuosikatteen riittävyyden investointien omahankintamenoon.

Lainanhoitokate oli 4,4 vuonna 2007. Se kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kunnan lainanhoitokykyä pidetään hyvänä, jos tunnusluvun arvo on yli 2. Kaupungin lainanhoitokate on viiden viimeisen vuoden aikana pysynyt yli kahden.

Taseen 31.12.2007 loppusumma oli 10 212,3 milj. euroa ja kasvua edellisestä vuodesta 428,1 milj. euroa. Vastaavaa puolella suurin lisäys oli ennakkomaksuissa ja keskeneräisissä hankinnoissa 194,3 milj. euroa. Lisäys johtuu Vuosaaren Sataman keskeneräisistä investoinneista. Maanhankinnat lisäsivät maa- ja vesialueiden tasearvoa 81,2 milj. euroa. Taseen vastattavaa puolella suurimmat lisäykset olivat tilikauden tuloksen ylijäämäisyydestä johtuen omassa pääomassa 311,2 milj. euroa sekä Helsingin Sataman lainanotosta johtuen pitkäaikaisessa vieraassa pääomassa 75,2 milj. euroa.

Ottolainoja lyhennettiin 93,9 milj. euroa. Helsingin Satamalle otettiin uutta lainaa Vuosaaren Sataman investointeihin 130 milj. euroa. Suhteellinen velkaantuneisuus, joka kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun, oli 35,3 prosenttia. Suhteellinen velkaantuneisuus tunnusluvun arvo on vaihdellut viiden viimeisen vuoden aikana 34,1 prosentista 39,6 prosenttiin. Lainakanta oli vuoden lopussa 718 milj. euroa eli 1 263 euroa/asukas.

Omavaraisuusaste, joka mittaa kunnan vakavaraisuutta oli 76,9 prosenttia. Omavaraisuusaste on vaihdellut viiden viimeisen vuoden aikana 74,7 prosentista 76,9 prosenttiin. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona pidetään kuntatalouden keskimääräistä 70 prosentin omavaraisuutta.

Tavoitteena on keskipitkällä aikavälillä saavuttaa tilanne, jossa peruspalvelujen rahoitus on nykyistä kestävämmällä pohjalla eikä palvelutaso ole riippuvainen liiketoiminnan lähinnä Helsingin Energian ylimääräisistä tuloutuksista. Tavoitetilassa talousarvion mukaisen varsinaisen toiminnan vuosikate kattaa poistot, kun vuoden 2007 vuosikate kattoi poistoista 85 prosenttia.

Vuoden 2007 positiivisen talouskehityksen, huomattavasti parantuneen työllisyyden sekä kansantalouden suhdannehuipusta seuranneen edellisvuosia myönteisemmän verotulokehityksen ansiosta kaupungin taloutta voidaan tasapainottaa pitkäjänteisesti. Talouden tasapainoon saattaminen on tärkeää, koska tulevaa talouskehitystä varjostaa kansainvälisen talouden kasvava epävarmuus ja sen mahdolliset heijastumat Suomen ja pääkaupunkiseudun kehitykseen sekä ikääntymisestä seuraavat vaikutukset työvoiman tarjontaan ja sitä kautta veropohjaan.

Kj toteaa, että

- kuntalain mukaan kunnanhallitus tekee toimintakertomuksessa ehdotuksen tilikauden tuloksen käsittelystä,

- liikelaitosten ja itsenäisinä taseyksikköinä toimivien rahastojen tulokset käsitellään kirjanpitosäännösten mukaisesti niiden omissa tilinpäätöksissä,

- niistä sitovista toiminnallisista tavoitteista, jotka eivät toteutuneet tilikaudella, on tehty erillinen päätösesitys kaupunginvaltuustolle.

Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen selostaa kokouksessa kaupungin taloustilannetta tarkemmin tilinpäätöksen pohjalta.

KJ Kaupunginhallitus päättänee omalta osaltaan hyväksyä vuoden 2007 tilinpäätöksen ja ehdottaa kaupunginvaltuustolle tilikauden tuloksen 363 027 081,73 euroa ennen varaus- ja rahastokirjauksia, käsittelystä seuraavaa:

Helsingin Energian ylijäämä, 217 563 608,88 euroa siirretään teknisen lautakunnan esityksen mukaisesti Helsingin Energian taseen omaan pääomaan.

Helsingin Veden tilikauden ylijäämä, 2 861 047,88 euroa, siirretään teknisen lautakunnan esityksen mukaisesti Helsingin Veden taseen omaan pääomaan.

Helsingin Sataman tilikauden yli-/alijäämä on 0,00 euroa.

Liikennelaitoksen tilikauden yli-/alijäämä on 0,00 euroa.

Helsingin Tekstiilipalvelun tilikauden ylijäämä 11 642,65 euroa, siirretään liikepalvelulautakunnan esityksen mukaisesti Helsingin Tekstiilipalvelun taseen omaan pääomaan.

Helsingin kaupungin Palvelukeskus Palmian tilikauden ylijäämä 3 276 242,71 euroa, siirretään liikepalvelulautakunnan esityksen mukaisesti Palvelukeskuksen taseen omaan pääomaan.

Asuntolainarahaston ylijäämä 1 504 174,88 euroa, asuntotuotantorahaston ylijäämä 22 733 795,23 euroa, urheilu- ja ulkoilurahaston ylijäämä 884 618,27 euroa, vakuutusrahaston ylijäämä 2 178 043,80 euroa ja innovaatiorahaston alijäämä – 3 575 968,69 euroa siirretään rahastojen sääntöjen mukaan niiden rahastopääomiin.

Kaupunginhallitus esittää lisäksi, että muun toiminnan tilikauden tulos käsitellään seuraavasti:

Kamppi-Töölönlahti- alueen investointirahastosta tuloutetaan rahaston sääntöjen mukaisesti Kamppi-Töölönlahti- alueen investointimenoja vastaava määrä 5 204 928,34 euroa. Kamppi Töölönlahti- alueen investointirahastoon siirretään Kamppi Töölönlahti- alueen maan myynneistä kertyneet tulot 46 961 007 euroa.

Lähiörahastosta tuloutetaan toteutunutta käyttöä vastaava määrä 8 651 109,84 euroa.

Asuntotuotantorahastoon siirretään asuntotuotantotoimikunnan esityksestä asuntotuotantotoimiston tilikauden tuloksesta 29 000 euroa.

Kallion virastotalon investointivarauksesta syntynyttä poistoerovarausta tuloutetaan 840 939,63 euroa.

Muun toiminnan tilikauden ylijäämä varaus- ja rahastokirjausten jälkeen, 34 082 483,05 euroa, ehdotetaan kirjattavaksi kaupungin omaan pääomaan edellisten tilikausien yli-/alijäämiin.

Lisäksi kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että Helsingin Energian taseen kertyneistä voittovaroista siirretään teknisen lautakunnan esityksen mukaisesti 200 000 000 euroa kirjattavaksi kaupungin omaan pääomaan edellisten tilikausien yli-/alijäämiin.

Lisätiedot:
Jäppinen Tuula, taloushallintopäällikkö, puhelin 310 25100

LIITE

Helsingin kaupungin tilinpäätös 2007

5

STRATEGIAKOKOUSASIA: HELSINGIN KAUPUNKIKONSERNIIN KUULUVIEN TYTÄRYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 4/2007

Khs 2007-1248

Kj toteaa, että Kvston hyväksymien konserniohjeiden mukaan kaupunginhallitus seuraa tytäryhteisöjen toimintaa ja tuloksellisuutta määräajoin laadittavien seurantaraporttien pohjalta.

Talous- ja suunnittelukeskus on laatinut ohjeiden mukaisen seurantaraportin vuodelta 2007 raportissa luetelluista tytäryhteisöistä. Raportti on laadittu tytäryhteisöittäin niiden toimittamien tietojen perusteella.

./. Seurantaraportti on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä.

Kj toteaa, että raporttiin sisältyvien eräiden tytäryhteisöjen tappiollisen toiminnan kannattavuuden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä jatketaan.

Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen selostaa kokouksessa tarkemmin tytäryhteisöjen tilannetta.

KJ Kaupunginhallitus päättänee

- merkitä seurantaraportin tiedoksi

- kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta valmistelemaan kaupunginhallitukselle esityksen Helsinki Region Marketing Oy:n oman pääoman vahvistamisesta yhtiön varsinaisessa yhtiökokouksessa käsiteltäväksi sekä lisäksi

- kehottaa Helsingin Bussiliikenne Oy:tä antamaan kaupunginhallitukselle viimeistään vuoden 2008 puolivuotiskatsauksen yhteydessä yksityiskohtaisen selvityksen yhtiön toiminnan ja talouden tilasta sekä tulevaisuuden näkymistä mahdollisine toimenpiteineen.

Pöytäkirjanote raportoiduille tytäryhteisöille, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

LIITE

Tytäryhteisöjen seurantaraportti 4/2007

6

STRATEGIAKOKOUSASIA: KAUPUNGINTALOKORTTELIEN ELÄVÖITTÄMINEN

Khs 2008-154

Kj toteaa, että kaupungintalokortteleiden elävöittäminen vaikuttaa osaltaan Helsingin keskustan elinvoimaisuuden kehittämiseen. Kaupunginjohtaja on asettanut 28.3.2007 johtoryhmän kaupungintalokortteleiden kehittämisen ja käytön monipuolistamisen ohjaamista ja koordinoimista varten. Työryhmän työn tuloksena on ko. kortteleissa sijaitsevien kaupungin yksiköiden toimintoja kehitetty ja siirretty osin muualle tavoitteena korttelien avaaminen kaupunkilaisten ja matkailijoiden käyttöön. Dromedaari-, Sarvikuono- ja Leijonakorttelien osalta viimeiset toimintojen siirrot tapahtuvat syyskuun alussa. Kaupungintalon aula avautuu laajemmin yleisökäyttöön tämän vuoden lopussa ja henkilöstöravintolan konsepti uudistuu ensi vuoden aikana.

Kaupunginhallitus päätti 17.9.2007 perustaa Helsingin Leijona Oy
-nimisen yhtiön kaupungintalokorttelien kehittämistä, elävöittämistä ja ulosvuokrattavien tilojen hallinnointia varten. Yhtiön toiminta on käynnistynyt ja se on saattanut päätösvaiheeseen Jugendsalin ja Rahatoimiston salien vuokrausmenettelyn, kortteleiden kiinteistökehitys- ja liiketalouskonsultointityön EU-hankintamenettelyn ja yhtiön viestintäkonsulttivalinnan.

Helsingin Leijona Oy:llä on tarkoitus tiedottaa Jugendsalin ja Rahatoimiston salien uusista konsepteista ja toimijoista huhtikuun puolessa välissä järjestettävässä tiedotustilaisuudessa.

Kokouksessa kuullaan kaupungintalokortteleiden elävöittämisen tilannekatsaus. Helsingin Leijona Oy:n toimitusjohtaja Kari Tohmo esittelee asian.

KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä saadun selvityksen tiedoksi

Lisätiedot:
Tohmo Kari, projektinjohtaja, puhelin 310 25901

7

STRATEGIAKOKOUSASIA: PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPUNKIEN YHTEISTYÖSOPIMUKSEN TOIMEENPANON TILANNEKATSAUS

Khs 2008-154

Kj toteaa, että pääkaupunkiseudun yhteistyösopimuksen mukaisten yhteistyöhankkeiden ja toimenpiteiden jatkovalmistelu on edennyt suunnitellulla tavalla.

Kokouksessa kuullaan kaupunginjohtajan selostus pääkaupunkiseudun yhteistyösopimuksen toimeenpanon tilanteesta ja käydään keskustelu asiassa.

KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä saadun selvityksen tiedoksi.

Lisätiedot:
Pajunen Jussi, kaupunginjohtaja, puhelin 310 36000
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

8

STRATEGIAKOKOUSASIA: KRUUNUVUORENRANNAN ALUERAKENTAMISPROJEKTIA KOSKEVA TILANNEKATSAUS

Khs 2008-154

Kj toteaa Kruunuvuorenrannan olevan ensi vuosikymmenen merkittävä uusi aluerakentamiskohde. Projektialueen osayleiskaava- ja maankäyttösuunnitelmaehdotus hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa 28.2.2008. Ehdotuksissa alueelle on kaavoitettu noin 500 000 kerrosneliömetriä asumista sekä noin 50 000 kerrosneliömetriä toimitilaa ja palveluita. Tuleva asukasmäärä on noin 10 000 henkeä. Puolet alueesta rakennetaan kerrostalovaltaisena ja puolet pientalovaltaisena. Ensimmäiset asemakaavaehdotukset, Borgströminmäki ja Gunillankallio käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa vuonna 2009 ja kaupunginvaltuustossa alkuvuodesta 2010. Varsinaisen öljysatama-alueen ensimmäinen asemakaavaehdotus, pohjoinen Haakoninlahti sekä Hopealaakso, käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa vuoden 2010 loppupuolella. Rakentaminen öljysatama-alueella alkaa kunnallistekniikan rakentamisella vuonna 2011. Asuntorakentaminen alkaa vuonna 2012.

Kruunuvuorenrannan rakentaminen edellyttää lukuisia selvityksiä, lupakäsittelyitä ja rakentamisen yhteensovittamista sekä kaupungin hallintokuntien että ulkopuolisten toimijoiden välillä. Kaupunginjohtajan vuonna 2001 asettamassa Laajasalon öljysataman yhteistoimintaryhmässä on laadittu jatkuvasti ylläpidettävä vuokra-alueiden luovutussuunnitelma. Se on perustana Laajasalon öljysatama-alueella tapahtuvien purku- ja puhdistustoimenpiteiden suunnittelulle ja käytännön toteutukselle, sekä toimintaohje noudatettavaksi vuokrasopimuksen päättyessä öljysatama-alueella. Kaupunki ottaa vastaan vuokra-alueet vuokrasopimusten päättyessä 31.12.2010, kun vuokralainen on suorittanut puhdistustyöt maanvuokrasopimusehtojen ja ympäristöviranomaisten antamien päätösten mukaisesti.

Kruunuvuorenrannan imago syntyy näkymistä saaristoluontoon, kaupungin keskustaan ja Suomenlinnaan sekä hyvistä luonnonläheisistä virkistysalueista. Historialliset Stansvikin ja Tullisaaren kartanot puistoineen antavat myös ainutlaatuisen lisänsä Kruunuvuorenrannan virkistysalue - ja kulttuuritarjontaan.

Hyvät julkisen liikenteen yhteydet ovat tärkeitä imago- ja asukastavoitteiden saavuttamiseksi. Herttoniemen liikenneympyrän uudet liikennejärjestelyt ovat edellytysinvestointi Kruunuvuorenrannan rakentamiselle. Liikennejärjestelyjen kustannusarvio on ratkaisusta riippuen 100 – 200 milj. euroa. Joukkoliikenteen järjestämiseksi kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto tutkii metro-, raitiotie-, pikaraitiotie- ja vesiliikennevaihtoehtoja.

Projektinjohtaja Sirpa Kallio ja projektipäällikkö Riitta Jalkanen esittelevät Kruunuvuorenrannan tilannekatsauksen kokouksessa.

KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä saadun selvityksen tiedoksi.

Lisätiedot:
Kallio Sirpa, projektinjohtaja, puhelin 310 36124
Jalkanen Riitta, projektipäällikkö, puhelin 310 37293

1

25.3.2008 pöydälle pantu asia

VT MARI PUOSKARIN TOIVOMUSPONSI: VAMMAISTEN HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN RIITTÄVYYS

Khs 2007-2502

Stj ilmoittaa, että hyväksyessään 14.11.2007 talousarvion vuodeksi 2008 ja taloussuunnitelman vuosiksi 2008 - 2010 Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

13 (21) ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että vammaisten henkilökohtaisten avustajien riittävyys varmistetaan siten, että vammaisten työssäkäyntimahdollisuudet parantuvat.” (Mari Puoskari, äänin 69 – 0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Sosiaalilautakunta toteaa (12.2.2008), että sosiaalivirasto myöntää vammaiselle henkilölle määrärahasidonnaista taloudellista tukea henkilökohtaisen avustajan palkkakustannuksiin sosiaalilautakunnan 17.2 2004 tekemän linjauksen mukaisesti.

Sosiaalilautakunta on tuolloin päättänyt, että henkilökohtainen avustajatoiminta kohdennetaan ensisijaisesti vaikeavammaisille henkilöille, jotka henkilökohtaisen avustajan avulla kykenevät aktiivisesti toimi-maan lähiyhteisössään ja/tai osallistumaan yhteiskunnan toimintaan yhdenvertaisena jäsenenä; erityisesti työelämässä, opiskelussa ja koulunkäynnissä sekä edellisiin liittyvissä päivittäisissä toiminnoissa.

Asiaa on tarkennettu 16.3.2007 päivätyllä sosiaaliviraston pysyväisohjeella. Siinä todetaan: ”Vammaispalvelulain 9 §:n mukaan vammaiselle henkilölle korvataan hänen vammansa tai sairautensa edellyttämän tarpeen mukaisesti kokonaan tai osittain kustannukset henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta. Vammaisten henkilökohtaisella avustajatoiminnalla tuetaan vammaisten henkilöiden tavanomaista selviytymistä kotona ja kodin ulkopuolella asioiden hoitamisessa, opiskelussa, harrastuksissa, työssä ja yleensä yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Henkilökohtaisen avustajan käyttämisen edellytyksenä yleensä on, että vammainen henkilö kykenee ottamaan vastuuta omasta elämästään ja tekemisistään.”

Pysyväisohjeessa mainitaan erityisesti työssäkäynnin tukeminen, ja päätökset on tehty noudattaen tätä sosiaalilautakunnan tekemää linjausta. Avustajan saamisen kriteerinä ei ole työsuhteen laatu tai pituus. Taloudellinen tuki avustajan palkkakustannuksiin myönnetään aina, kun hakija on siihen oikeutettu ja hän antaa selvityksen työsuhteen alkamisesta ja mahdollisesti kestosta. Joissakin tapauksissa työ voi olla niin satunnaista, että avustajan palkkakustannukset maksetaan jälkikäteen esitetyn työvuorotaulukon mukaisesti. Yksityisyrittäjille on myönnetty avustusta henkilökohtaisen avustajan palkkakustannuksiin silloin, kun avustajan tarve johtuu yrittäjän vamman aiheuttamista toimintarajoitteista. Yritystoiminnasta johtuvaa työvoiman tarvetta ei voida korvata vammaispalvelulain nojalla.

Sosiaaliviraston asiakastietojärjestelmästä ei saa tietoja työssäkäyntiin myönnettyjen avustajien määristä. Sosiaalityöntekijöiden arvion mukaan työssäkäyntiin on myönnetty avustaja 80 -100 vammaiselle henkilölle. Vuonna 2007 harkinnanvaraisten avustajien palkkakustannuksiin oli varattu 3 310 000 euroa, ja tähän tarkoitukseen käytettiin 3 410 000 euroa. Työssäkäynnissä avustavien henkilökohtaisten avustajien palkkakustannukset sisältyvät em. harkinnanvaraisten avustajien palkka-kustannuksiin.

Vammaisten henkilöiden työssäkäynnin parantaminen edellyttää, että sosiaalivirasto voi jatkossakin riittävässä määrin varautua avustajien palkkakustannuksiin lähtien siitä oletuksesta, että vammaisten henkilöiden työn saanti paranee ja työsuhteet monimuotoistuvat mm. yritys-toimintaan. Sosiaalilautakunnan näkemyksen mukaan vammaisten henkilöiden työssäkäynnin esteet johtuvat kuitenkin enemmän siitä, että vammaisia henkilöitä ei edelleenkään mielletä työvoimaksi kuin siitä, että avustajahakemuksia hylättäisiin määrärahojen puuttuessa.

Vammaisten henkilöiden työssäkäynnin edistäminen on yhteinen asia yhteiskunnassa. Suurin haaste on sekä julkisen että yksityisen sektorin pysyvien työsuhteitten niukka tarjonta vammaisille työntekijöille, vaikka heidän koulutustasonsa olisi korkea. Työvoiman tarpeen kasvu saattaa muuttaa tilannetta siten, että huomio kiinnittyy myös vammaisten henkilöiden hyvään työpanokseen.

STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 14.11.2007 hyväksymän toivomusponnen (Mari Puoskari) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Mari Puoskari) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Mari Puoskari sekä tiedoksi muille valtuutetuille

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

1

ANNE LEPPIAHO KY:N OIKAISUVAATIMUS KORKEASAAREN ELÄINTARHAN JOHTOKUNNAN 7.2.2008 TEKEMÄSTÄ PÄÄTÖKSESTÄ KIOSKI- JA KAHVILATILOJEN VUOKRAAMISESTA

Khs 2008-496

Asia tulisi käsitellä 31.3.2008

Sj toteaa, että Korkeasaaren eläintarhan johtokunta päätti 7.2.2008 oikeuttaa eläintarhan solmimaan alueellaan olevia kolmea kioskitilaa sekä Saarenvartijan Tuvan kahvilatilaa koskevan vuokrasopimuksen Vihreä Agentti Oy:n kanssa ajaksi 1.4.2008 – 31.12.2009.

./. Eläintarhan johtokunnan pöytäkirjanote on esityslistan tämän asian liitteenä1.

Anne Leppiaho Ky on (29.2.2008) tehnyt oikaisuvaatimuksen Korkeasaaren eläintarhan johtokunnan 7.2.2008 tekemästä päätöksestä eläintarhan kioskitilojen sekä Saarenvartijan Tuvan kahvilatilojen vuokraamisesta.

Hakija vaatii kuntalain (365/1995) 89 §:n nojalla, että Khs

- oikaisee Korkeasaaren eläintarhan johtokunnan päätöksen kioski- ja kahvilatilojen vuokrauksesta

- korjaa Korkeasaaren eläintarhan virheellisen menettelyn

- keskeyttää kuntalain 98 §:n nojalla päätöksen täytäntöönpanon ja vuokrasopimuksen solmimisen, kunnes asian on lainvoimaisesti ratkaistu.

Asian taustaa Korkeasaaren eläintarhan on 30.11.2007 tehnyt tarjouspyynnön kolmen kioskitilan ja Saarenvartijan Tuvan kahvilatilojen vuokraamisesta ajalle 1.4.2007 – 31.12.2009. Eläintarhan johtokunta on 7.2.2007 päättänyt tilojen vuokraamisesta Vihreä Agentti Oy:lle. Tarjousvertailussa on huomioitu kaksi tarjoajaa: hakija ja Vihreä Agentti Oy.

Vihreä Agentti Oy on vaatinut osan tarjouksestaan pidettäväksi salassa. Hakija on 25.2.2008 tehnyt näistä salassa pidettävistä asiakirjoista editiovaatimuksen eläintarhalle asianosaisuusjulkisuuden perusteella. Eläintarha ei kuitenkaan suostunut editiovaatimukseen, vedoten Helsingin kaupungin yleiseen käytäntöön liikesalaisuuksia sisältävien asiakirjojen salassapidosta. Selvyyden vuoksi todetaan, että omien oikeuksiensa turvaamiseksi hakija tulee vaatimaan oikaisua myös kyseiseen editiovaatimusta koskevaan päätökseen.

Oikaisuvaatimuksen yksityiskohtaiset perustelut

Eläintarha on ylittänyt toimivaltansa päätöstä tehdessään

Viranomaisen toimintaa ohjaavat ja harkintavaltaa rajoittavat hallintolain 6 §:ssä säännellyt hallinnon oikeusperiaatteet, mukaan lukien hallinnossa asioivien yleinen tasapuolisen kohtelun vaatimus. Toimiessaan vastoin hallintolain 6 §:n hallinnon oikeusperiaatteita, viranomainen syyllistyy harkintavallan väärinkäyttöön, mistä seuraa päätöksen virheellisyys ja lainvastaisuus.

Eläintarhan johtokunta ei ole arvioinut ja vertaillut tarjoajien tarjouksia objektiivisesti ja tasapuolisesti. Lisäksi hakijan tarjousta on perusteettomasti vähätelty ja hakijan tarjouksessa mainittuja seikkoja on jätetty ottamatta huomioon tarjousvertailussa. Tarjousvertailua ja siinä annettujen pisteiden perusteita ei ole mitenkään perusteltu eikä tarjouksia ole myöskään todellisuudessa vertailtu keskenään.

Kun eläintarha tekee taloudellisesti kannattamattoman ja itse asiassa yksityistä liiketoimintaa perusteettomasti tukevan päätöksen, asettaa se paikalliset yritykset laajemminkin eriarvoiseen asemaan, ja toiminta on myös hallintolain 6 §:n tarkoitussidonnaisuuden periaatteen vastaista.

Päätös on muutoin lainvastainen

Hallintolain 45 §:n mukaan hallintopäätöksen tulee olla perusteltu. Eläintarhan päätöstä ei ole laisinkaan perusteltu. Perusteluvelvollisuus edellyttää riittävän tiedon antamista, jotta päätöksen kohteena oleva yksilö voi pyrkiä toteuttamaan oikeuttaan. Riittävinä perusteluina ei voida pitää päätöksen liitteenä olevia vertailutaulukoita, joihin on ainoastaan listattu tarjouksissa mahdollisesti esitettyjä seikkoja.

Päätös ei ole liiketaloudellisesti tarkoituksenmukainen ja tarjousvertailu

on virheellinen

Hakijan tarjouksen edullisuus eläintarhalle käy ilmi jo siitä, että vähimmilläänkin (arvonlisäveroton liikevaihto vuodessa 180 000 euroa) eläintarha saisi jopa 22 % enemmän vuokratuloja kuin valittaessa Vihreä Agentti Oy:n tarjous. Toisin kuin Vihreä Agentti tarjouksensa julkisessa osassa toteaa, maksettava prosentuaalinen vuokran määrä on ratkaiseva tekijä eläintarhan saaman tuoton osalta.

Eläintarhan tarjouspyynnössä vastakriteereinä mainitaan nimenomaisesti ”vuokran määrä, liike- ja toimintaidea, aiempi kokemus alalta sekä laadun seuranta”. Tarjouspyyntö on kuitenkin hyvin epäselvä. Siinä asetetaan myös muita edellytyksiä vuokralaiselle, mutta näitä ei ole asetettu valintakriteereiksi. Näin ollen niitä voidaan ainoastaan käyttää yleisinä kelpoisuusvaatimuksina tarjousvertailuun valittaville tarjouksen tekijöille, ei sen sijaan valintakriteereinä tarjousvertailussa.

Tarjouspyynnössä ei myöskään kerrota, tullaanko valinta tekemään kokonaistaloudellisen edullisuuden vai pääkriteerinä esitetyn vuokran perusteella. Tämän tiedon puuttuminen viittaa siihen, että vuokratulo on ratkaiseva arvioinnissa, sillä kyseessähän on vuokrasopimus. Selvyyden vuoksi kuitenkin todetaan, että hakijan tarjous olisi tasapuolisessa vertailussa ollut myös kokonaistaloudellisesti edullisin.

Päätöksen liitteenä ovat taulukot sekä hakijan että Vihreä Agentti Oy:n tarjouksista huomioiduista seikoista sekä tarjouksien pisteytyksestä prosenttiosuuksin. Kyseiset taulukot ovat hyvin sekavia eikä niiden pisteidenlaskujärjestelmä ole myöskään ilmeinen. Taulukoissa tarjouksia ei vertailla mitenkään keskenään, eikä niistä myöskään ilmene, millä perusteella tietyt prosenttimäärät on annettu eri valintakriteereiden osalta. Kuten edellä mainittiin, taulukoissa on myös otettu huomioon perusteita, joita ei tarjouspyynnössä mainittu valintakriteereinä.

Koska hakijan editiovaatimukseen ei ole suostuttu, ei hakijalla ole myöskään tältä osin mahdollisuutta selvittää, miten suurelta osin yhdenvertaisuusperiaatetta on rikottu tarjousvertailussa. Kuitenkin jo näistä taulukoista on selvästi pääteltävissä se, ettei tarjouksia ole kohdeltu tasapuolisesti. Taulukkojen perusteella voidaan vertailussa katsoa olevan ainakin seuraavat virheet:

- Eri valintakriteerien painoarvo on virheellinen.

- Liike- ja toimintaidea: Vertailussa on otettu huomioon perusteita, joita ei mainita valintakriteereinä tarjouspyynnössä. Tarjousvertailussa ei ole laisinkaan huomioitu sitä, että myös hakija tarjoaa reilun kaupan tuotteita (reilun kaupan kahvi).

- Aikaisempi kokemus: Vihreä Agentti Oy:n aikaisempaa toimintaa eläintarhan alueella on korostettu perusteettomasti sekä kategorioissa ”aikaisempi kokemus” että ”liike- ja toimintaidea”.

- Laadun seuranta: Tarjouspyynnössä ei ole vaadittu, että valittavalta vuokralaiselta nimenomaisesti edellytettäisiin tiettyjä sertifikaatteja laadunvalvonnan osalta. Lisäksi tarjousvertailusta ei edes käy ilmi, noudattaako Vihreä Agentti Oy vain yleisesti jotain standardien mukaista menetelmää, vai onko sille myönnetty ulkopuolinen sertifikaatti.

- Tarjousvertailun muut virheet: Vihreä Agentti Oy:n eläintarhan alueella olevat varastotilat on virheellisesti otettu huomioon valintaperusteena.

Yleisemminkin tarjousvertailu vääristää osallistujien todellista asemaa ja toimintamahdollisuuksia. Siinä on siten selkeästi pyritty tarkoitushakuisesti suosimaan Vihreä Agentti Oy:tä, ja siten päätös on virheellinen. Mikäli tarjousvertailu olisi suoritettu tasapuolisesti ja tarjouspyynnössä esitettyjen kriteereiden mukaisesti, olisi hakijan tarjous tilojen vuokrauksesta huomattavasti tuottavampi ja kokonaistaloudellisesti edullisempi eläintarhalle.

Tarjouskilpailun turhasta viivyttämisestä

Eläintarhan kahvilatilojen vuokrauksesta järjestettiin aikaisemmin tarjouskilpailu vuonna 2006. Jo tuolloin Khs on 22.5.2006 tekemässään oikaisuvaatimusta koskevassa päätöksessään kiinnittänyt huomiota eläintarhan tarjouskilpailun turhaan viivyttämiseen ja myöhäisyyteen todeten:

”Samalla kaupunginhallitus kiinnittää huomiota siihen, että erilaisten kioski yms. tiloja koskevien vuokrasopimusten kilpailuttaminen tulee toteuttaa sellaisella aikataululla, että mahdollisiin oikaisuvaatimuksiin ehditään ottamaan kantaa ennen uuden vuokrakauden alkamista.”

Nyt kilpailutuksen kohteena oleva vuokrakausi alkaa 1.4.2008, mikä mitä todennäköisimmin tarkoittaa siten, että kausi ehtii alkaa ennen kuin oikaisuvaatimus ehditään ratkaista ja virheellinen päätös oikaista. Tämän seurauksena hakijan muutoksenhaku kävisi periaatteessa hyödyttömäksi, mikä uusi vuokrasopimus allekirjoitetaan ennen tämän oikaisuvaatimuksen ratkaisemista. Lisäksi asian ratkaisemisen turha viivyttäminen aiheuttaa tarpeetonta lisävahinkoa hakijalle. Näin ollen päätöksen täytäntöönpano tulee kuntalain 98 §:n nojalla keskeyttää, eikä uutta vuokasopimusta tule allekirjoittaa ennen tämän oikaisuvaatimuksen ratkaisemista.

./. Jäljennös oikaisuvaatimuksesta on esityslistan tämän asian liitteenä 2.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut toteaa (11.3.2008) mm. seuraavaa:

Helsingin kaupungin Korkeasaaren eläintarhan johtokunta päätti 7.2.2008 eläintarhan järjestämän tarjouskilpailun perusteella kolmen eläintarhan alueella sijaitsevan kioskitilan sekä yhden kahvilatilan vuokraamisesta Vihreä Agentti Oy:lle.

Anne Leppiaho Ky (jäljempänä Leppiaho Ky) on tehnyt määräajassa asiassa Khlle oikaisuvaatimuksen.

Leppiaho Ky:n esittämän oikaisuvaatimuksen perusteet

Oikaisuvaatimuksen perusteluista ilmenee, miltä osin Leppiaho Ky vaatii päätöstä oikaistavaksi.

Leppiaho Ky katsoo, että tarjousten vertailussa on tehty seuraavat virheet, joilla on pyritty suosimaan Vihreä Agentti Oy:tä:

- eri kriteerien painoarvo on virheellinen;

- liike- ja toimintaidean vertailussa on otettu huomioon perusteita, joita ei mainita valintakriteerinä tarjouspyynnössä;

- Vihreä Agentti Oy:n aiempaa kokemusta on korostettu perusteettomasti tasapuolista kohtelua poiketen;

- laadun seurannan osalta molempien tarjoajien olisi tullut saada samat pisteet;

- Vihreä Agentti Oy:n eläintarhan alueella olevat varastotilat on virheellisesti otettu huomioon valintaperusteena, vaikka varastotiloja ei ole tarjouspyynnössä mainittu lainkaan.

Leppiaho Ky katsoo myös, että eläintarhan tekemä päätös on perustelemattomana hallintolain 45 §:n vastainen eikä päätöksen liitteenä olevia vertailutaulukoita voida pitää riittävinä perusteluina.

Tarjouskilpailu ja voittaneen tarjouksen valinta

Korkeasaaren eläintarha on 30.11.2007 päivätyllä tarjouspyynnöllä pyytänyt tarjousta kolmen alueellaan sijaitsevan kioskitilan sekä yhden kahvilatilan vuokraamisesta.

Koska kyse on ollut tilojen vuokraamisesta, ei tarjouskilpailussa ole tullut noudattaa tarjouskilpailua koskevia julkisista hankinnoista annetun lain (30.3.2007/348) säännöksiä. Ratkaisu on siten tullut perustaa ainoastaan tarjouspyynnössä esitettyihin valintaperusteisiin sekä hallintolain (6.6.2003/434) 2 luvun mukaisiin hyvän hallinnon perusteisiin.

Tarjouspyynnössä on todettu valintaperusteita olevan neljä: vuokran määrä, liike- ja toimintaidea, aiempi kokemus alalta sekä laadun seuranta. Tarjouspyynnössä on tarkemmin määritelty näiden valintaperusteiden sisältö seuraavasti:

- Vuokran määrän laskentatapa on tarjouspyynnössä sidottu arvonlisäverottomaan liikevaihtoon.

- Liike- ja toimintaidean osalta tarjouspyynnössä on todettu, että tulevalta vuokralaiselta edellytetään palveluhenkisyyttä, luonnonsuojelu- ja ympäristöarvojen sisäistämistä toiminnassa sekä ymmärtämystä toiminnan merkityksestä osana eläintarhatoimintaa.

- Aiemman kokemuksen osalta on todettu, että eläintarha edellyttää laaja-alaista aiempaa kokemusta alalta.

- Laadun seurannan osalta on pyydetty kuvaamaan, miten toiminnan laatua seurataan ja kehitetään.

Leppiaho Ky:n väite, että valintakriteereille ei ilmoitettaisi tarkempaa sisältöä, ei siten ole paikkaansa pitävä. Samoja seikkoja voidaan käyttää sekä tarjoajille asetettuina yleisinä kelpoisuusvaatimuksina että valintaperusteina, koska kyse ei ole julkisista hankinnoista annetun lain mukaisesta tarjouskilpailusta.

Korkeasaaren eläintarhan johtokunnan tekemässä päätöksessä on liitteenä vertailutaulukko, jossa on verrattu Vihreä Agentti Oy:n ja Leppiaho Ky:n tekemiä tarjouksia toisiinsa. Taulukossa kullekin neljästä valintaperusteesta on annettu sama painoarvo: 25 %. Kunkin valintaperusteen osalta on jaettu täysi määrä pisteitä eli 25 pistettä sille tarjoajalle, jonka tarjous on ollut kyseisen valintaperusteen osalta paras.

Leppiaho Ky:n tarjoama vuokra on ollut korkeampi kuin Vihreä Agentti Oy:n, joten Leppiaho Ky on saanut tarjousvertailussa tältä osin 25 pistettä ja Vihreä Agentti Oy 0 pistettä. Muiden kolmen valintaperusteen osalta Vihreä Agentti Oy:n tarjous on katsottu paremmaksi ja se on saanut niiden osalta yhteensä 75 pistettä ja Leppiaho Ky 0 pistettä. Vihreä Agentti Oy on voittanut tarjousvertailun 75 yhteispisteellä.

Vertailutaulukossa on mainittuna ne tarjouksista esille tulleet seikat, jotka ovat vaikuttaneet tarjoajille annettuihin pisteisiin.

Asian oikeudellinen arviointi

Khs on 14.10.2002 vahvistanut Helsingin kaupungin periaatteet kiinteistöjen, mainospaikkojen ja vastaavien luovuttamisesta ulkopuolisille.

Korkeasaaren eläintarhan kolme kioskitilan ja yhden kahvilatilan vuokraamisessa ulkopuoliselle on noudatettu edellä mainittuja Khn vahvistamia periaatteita sekä soveltuvaa lainsäädäntöä, johon periaatepäätöksessä on viitattu.

Kaikki neljä valintaperustetta on ilmoitettu tarjouspyynnössä. Tarjouspyynnössä ei ole todettu kunkin valintaperusteen painoarvoa, mutta saman painoarvon antamista kullekin valintaperusteelle ei voida pitää virheellisenä menettelynä. Tarjouskilpailun järjestäjällä on oikeus päättää sekä niistä valintaperusteista, joiden nojalla voittaja valitaan, että kyseisten valintaperusteiden keskinäisestä painotuksesta. Mikäli eri valintaperusteiden keskinäisiä painoarvoja ei ole ilmoitettu tarjouspyynnössä, voidaan olettaa, että kunkin valintaperusteen painoarvo on yhtä suuri.

Ensimmäisen valintaperusteen, vuokran määrän osalta, Leppiaho Ky:n tarjous on ollut parempi. Muiden kolmen, liike- ja toimintaideaan, laatuun sekä yrityksen kokemukseen liittyvien vertailuperusteiden osalta Vihreä Agentti Oy on ollut parempi. Ero tarjousten välillä käy ilmi vertailutaulukosta.

Liike- ja toimintaidean osalta Vihreä Agentti Oy:n tarjous on katsottu paremmaksi seuraavin perustein.

Vihreä Agentti Oy ottaa toiminnassaan parhaiten huomioon Korkeasaaren eläintarhan tarjouspyynnössä korostamat luonnon- ja ympäristönsuojeluun liittyvät arvot. Vihreä Agentti Oy hoitaa sisäisen jakelun sähköautolla ja käyttää ainoastaan biohajoavia kertakäyttöastioita. Vihreä Agentti Oy lajittelee tuottamansa jätteen laajasti. Vihreä Agentti Oy on myös suunnitellut ainoastaan Korkeasaaren eläintarhassa myytäviä tuotteita. Yhtiön myymät leivonnaiset leivotaan lähellä Korkeasaarta olevassa omassa leipomossa, jolloin tuotteiden kuljetusmatkat ovat lyhyitä ja tuotteet tuoreita. Yhtiö käyttää sekä Reilun kaupan tuotteita että luomutuotteita.

Leppiaho Ky:n esittämä liike- ja toimintaidea ei ole yhtä ympäristöystävällinen. Leppiaho Ky:llä ei ole omaa ympäristöseikkoihin liittyvää toimintasuunnitelmaa. Yhtiö viittaa vain yhteistyökumppaneittensa ympäristöjärjestelmiin. Yhtiön on ilmoittanut selvittävänsä mahdollisuutta käyttää biohajoavia kahvikuppeja, kun taas Vihreä Agentti Oy:llä biohajoavat astiat ovat jo käytössä. Leppiaho Ky:llä ei ole myöskään esittää vain Korkeasaaren eläintarhaa varten suunniteltuja tuotteita eikä Leppiaho Ky:n suunnitelmissa ole lisätä tällaisia tuotteita myyntivalikoimaan.

Aiemman kokemuksen osalta Vihreä Agentti Oy:llä on todettu olevan useiden vuosien kokemus yhteistyöstä Korkeasaaren eläintarhan kanssa sekä kokemusta myös ravintolatoiminnasta. Leppiaho Ky:llä on todettu olleen toimintaa vuodesta 2003 ja kaikkiaan yhdeksän toimipaikkaa Uudellamaalla vuonna 2007. Vihreä Agentti Oy:n kokemusta voidaan pitää Leppiaho Ky:n kokemusta laaja-alaisempana, koska Vihreä Agentti Oy:llä on kokemusta nimenomaan toiminnasta eläintarhassa, jossa toimintaympäristö poikkeaa normaalista kioski- ja kahvilatoiminnasta erityisesti toimintaan liittyvien luonnonsuojelu- ja ympäristöarvojen korostamisen vuoksi.

Neljäs valintakriteeri on ollut laadun seuranta. Tarjouspyynnössä on pyydetty tarjoajia kuvaamaan, miten toiminnan laatua seurataan ja kehitetään.

Vihreä Agentti Oy:n tarjouksessa on ilmoitettu, että yhtiö noudattaa ISO 14001 standardien periaatteiden mukaista toiminnan sisäistä seurantajärjestelmää. ISO 14001 on ympäristöasioiden hallintaa käsittelevä kansainvälinen standardisarja, joka on laajasti käytössä maailmalla ympäristöasioiden hallinnan perustana.

Leppiaho Ky on ilmoittanut käyttävänsä Helsingin kaupungin hyväksymään omavalvontasuunnitelmaa laadun seurannassa. Kaikkien elintarvikealan toimijoiden on laadittava ja hyväksytettävä elintarvikelain (13.1.2006/23) mukainen omavalvontasuunnitelma. Leppiaho Ky:n laadunseurannan voidaan siten todeta olevan lainsäädännön edellyttämällä vähimmäistasolla.

Vihreä Agentti Oy:n ja Leppiaho Ky:n laadun seurantajärjestelmiä verrattaessa voidaan todeta, että Vihreä Agentti Oy:n laadun seurantajärjestelmä on parempi. Molempien yritysten on elintarvikealan toimijoina noudatettava laatimaansa omavalvontasuunnitelmaa, mutta Vihreä Agentti Oy noudattaa sen lisäksi ympäristöasioiden hallintaa koskevaa sisäistä seurantajärjestelmää.

Oikaisuvaatimuksessa on katsottu virheelliseksi menettelyksi se, että tarjousvertailussa on huomioitu Vihreä Agentti Oy:n tarjouksessa mainitut yhtiön omat täydennysvarastot Korkeasaaressa, vaikka tarjouspyynnössä ei ole edellytetty tällaisia varastotiloja. Korkeasaaressa olevat Vihreä Agentti Oy:n omat varastotilat ovat vain pieni osa Vihreä Agentti Oy:n liike- ja toimintaidean kuvausta eikä varastojen olemassaolo ole vaikuttanut vertailun lopputulokseen. Vaikka Vihreä Agentti Oy:llä ei olisi kyseisiä varastotiloja, olisi Vihreä Agentti Oy:n tarjous katsottu silti paremmaksi liike- ja toimintaidean osalta.

Oikeuspalvelut katsoo, että tarjousvertailu on suoritettu tasapuolisesti ja tarjouspyynnössä esitettyjen valintaperusteiden mukaisesti. Oikaisuvaatimuksessa esitetyt vaatimukset Korkeasaaren eläintarhan johtokunnan päätöksen oikaisemisesta sekä Korkeasaaren eläintarhan virheellisen menettelyn korjaamisesta tulisi hylätä.

Täytäntöönpanosta

Oikeuspalvelut toteaa (17.3.2008) täydentävässä lausunnossaan, että täytäntöönpano tulisi keskeyttää, kunnes oikaisuvaatimus on käsitelty. Jos oikaisuvaatimusta ei hyväksytä, tulisi päätöksen täytäntöönpano kuitenkin sallia Korkeasaaren kioski- ja kahvilatoiminnan jatkamisen turvaamiseksi, koska asian mahdollinen käsittely hallintotuomioistuimissa kestänee koko sopimuskauden.

./. Jäljennökset oikeuspalveluiden lausunnoista 11.3. ja 17.3.2008 ovat esityslistan tämän asian liitteinä 3 ja 4.

Sj toteaa, että Anne Leppiaho Ky:ltä on pyydetty vastaselitystä oikeuspalveluiden lausunnon johdosta 19.3.2008 mennessä.

./. Vastaselitys on esityslistan tämän asian liitteenä 5.

Vihreä Agentti Oy toteaa (20.3.2008), ettei heillä ole lisäkommentteja asiaan ja että johtokunnan päätös tulisi pitää voimassa.

Sj:n mielestä eläintarhan johtokunta on kohdellut tarjoajia tasapuolisesti ja tehnyt päätöksen tarjousten huolellisen vertailun perusteella. Sj huomauttaa vielä, että mikäli hakijan vaatimusten mukaisesti Vihreä Agentti Oy:n ja hakijan aikaisempi kokemus olisi katsottu tasaveroiseksi ja kummallekin olisi annettu tämän vertailuperusteen osalta yhtä paljon pisteitä, olisi Vihreä Agentti Oy silti voittanut tarjouskilpailun.

Sj katsoo, että Anne Leppiaho Ky:n oikaisuvaatimus olisi hylättävä, koska ei ole esitetty laillisuus- eikä tarkoituksenmukaisuusperusteita, joiden johdosta päätöstä olisi muutettava. Sj toteaa vielä oikeuspalveluiden täydentävään lausuntoon viitaten, että eläintarhan johtokunnan 7.2.2008 tekemä päätös kioski- ja kahvilatilojen vuokraamisesta voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Sj ilmoittaa vielä, että kaikki asiakirjat ovat nähtävinä Khn kokouksessa.

SJ Kaupunginhallitus päättänee viitaten hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausuntoon hylätä Anne Leppiaho Ky:n oikaisuvaatimuksen Korkeasaaren eläintarhan johtokunnan 7.2.2008 tekemästä kioskitilojen vuokraamista koskevasta päätöksestä, koska ei ole esitetty sellaisia perusteta, joiden nojalla päätöstä olisi muutettava.

Pöytäkirjanote Anne Leppiaho Ky:lle muutoksenhakuosoituksin, Vihreä Agentti Oy:lle, Korkeasaaren eläintarhan johtokunnalle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Eläintarhan johtokunnan päätös 7.2.2008
	Liite 2	Anne Leppiaho Ky:n oikaisuvaatimus
	Liite 3	Oikeuspalveluiden lausunto Anne Leppiaho Ky:n oikaisuvaatimuksen johdosta
	Liite 4	Oikeuspalveluiden täydentävä lausunto 17.3.2008
	Liite 5	Anne Leppiaho Ky:n vastaselitys

1

KAUPUNGIN OMISTAMIEN ASUINKIINTEISTÖYHTIÖIDEN TOIMINTATAVOITTEET 2008-2011

Khs 2007-2467

Kiinteistölautakunta toteaa (6.11.2007) mm. seuraavaa:

Kaupunginhallitus päätti 4.4.2005 (465 §) kehottaa kiinteistölautakuntaa huolehtimaan kaupungin omistamien asuinkiinteistöyhtiöiden kiinteistöstrategian valmistelusta Khn päätettäväksi niin, että yli 50 % korjausasteen kohteet on yksilöity.

Jos peruskorjauksen hankesuunnitelma poikkeaa oleellisesti hyväksytystä kiinteistöstrategiasta, tulee hankkeelle saada omistajan suostumus kaupungin konserniohjeiden mukaisesti.

Edelleen Khs päätti 4.4.2005 (466 ja 477 §) kehottaa kaupungin edustajaa menettelemään päätöksissä mainittujen kaupungin arava-, työsuhde-, tukikoti-, korkotuki-, asumisoikeus-, ym. kiinteistö- ja asuntoyhtiöiden varsinaisissa yhtiökokouksissa 2005 niin, että kukin yhtiökokous tekee päätöksen hallituksille annettavista toimintaohjeista siten, että yhtiökokous kehottaa hallitusta laatimaan yhtiön omistamia kiinteistöjä ja asuntoja koskevat kaupungin omistajastrategiaan ja kaupungin arvoihin perustuvat yhtiön tilanteen ja pitkän aikavälin tavoitteet esittävät kiinteistöstrategiat 31.12.2005 mennessä sekä siitä eteenpäin laatimaan kiinteistöstrategiat aina kaupungin asunto-ohjelmasta päätettäessä.

Ne kaupungin omistamat asuinkiinteistöyhtiöt, joille kaupunki antoi kiinteistöstrategian laatimisesta kehotuksen varsinaisen yhtiökokouksen kautta, laativat kaupungin omistajastrategiaan ja kaupungin arvoihin perustuvat kiinteistöstrategiansa ajalle 2006 - 2008 (nykyisen asunto-ohjelmakauden loppuun asti).

Yhtiöille annettiin tuolloin ohjeet kiinteistöstrategian keskeisten tietojen toimittamisesta kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikölle, joka annettujen tietojen pohjalta laati ehdotuksen kaupungin omistamien asuinkiinteistöyhtiöiden yhteiseksi kiinteistöstrategiaksi.

Khs hyväksyi ensimmäisen kiinteistöstrategian 13.3.2006 (371 §). Samalla Khs kehotti kiinteistölautakuntaa tekemään 31.10.2007 mennessä esityksen kiinteistöstrategiaksi 2008 - 2011 siten, että strategiaan on sisällytetty uuden asunto-ohjelman kiinteistöpoliittiset linjaukset.

Khs päätti 24.4.2006 (601 §) muuttaa asunto-ohjelman valmistelua siten, että jatkossa laaditaan valtuustokausittain maankäytön ja asumisen toteutusohjelma (MA-ohjelma).

Uuden kiinteistöstrategian valmistelu on tehty ensimmäisen kiinteistöstrategian tapaan. Valmistelussa on otettu huomioon kaupungin omistajapoliittiset linjaukset sekä valmistelussa oleva MA-ohjelma.

Kiinteistöstrategiassa on yksilöity yli 50 % korjausasteen kohteet, jotka esitetään kaupunginhallituksen hyväksyttäviksi.

Kiinteistöstrategian mukaan hankkeelle tulee pyytää uusi omistajan ennakkosuostumus Khlta, mikäli peruskorjauksen hankesuunnitelmaan perustuva kustannusarvio on vähintään 80 % uustuotannon hinnasta tai asuntotuotantotoimikunnan arvioinnin mukaan poikkeaa oleellisesti kiinteistöstrategiassa hyväksytyn korjausasteen mukaisesta hankinta-arvosta.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (27.12.2007) lausunnossaan, että kiinteistöstrategia on järjestyksessä toinen ja siinä on otettu huomioon kaupungin omistajapoliittiset linjaukset ja valmistelussa oleva MA-ohjelma.

Tämän strategian yhteydessä on tarkoitus myöntää omistajan ennakkohyväksyntä yhdeksälletoista peruskorjaushankkeelle, joiden korjausasteeksi on arvioitu ennen hankesuunnitelman tekoa yli 50 % mutta alle 80 %. Hankesuunnitelman hyväksyy yhtiön hallitus. Kolmesta kohteesta, joiden korjausasteet vaihtelevat välillä 80–97 % edellytetään uusi omistajan ennakkosuostumus ennen hankkeen aloittamista.

Asuntotuotantotoimikunta toteaa (19.12.2007) mm., että kiinteistöstrategian piiriin kuuluu yhteensä noin 49 100 asuntoa ja näissä asunnoissa asuu noin 97 000 asukasta. Helsingin kaupungin Suomen suurimpana asuinkiinteistöjen omistajana tulee varmistaa omistamiensa asuinkiinteistöjen kilpailukyky myös tulevaisuudessa. Kiinteistöstrategia antaa perustan ja tavoitteet kiinteistöjen ammattimaiselle rakennuttamiselle, peruskorjaamiselle ja ylläpidolle. Tavoitteiden toteutuminen voidaan turvata käyttämällä ammattitaitoista rakennuttajaa hankesuunnitelmien laatimisessa sekä suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa.

Kiinteistöstrategia vuosille 2008 - 2011 ohjaa hyvin kilpailukyvyn ylläpitämiseen tarvittavia toimia sekä tavoitteita ja on hyväksyttävissä esitetyssä muodossa.

Asuntolautakunta toteaa (15.1.2008) mm. seuraavaa:

Kiinteistöstrategian pohjaksi on otettu Helsingin kaupungin arvot, (asiakaslähtöisyys, turvallisuus, kestävä kehitys, taloudellisuus, oikeudenmukaisuus ja yrittäjämielisyys). Sen lisäksi taustalle on nostettu vielä valmistelussa olevan MA -ohjelman asunto- ja maapoliittiset tavoitteet. Kaupungin omistajapolitiikkaa ei ole avattu, todetaan vain, että ”kaupunki päättää omistajapolitiikkansa mukaisesti kiinteistöjensä omistuksesta ja käyttötarkoituksesta”.

Strategia sitoo kaupungin yhtiöitä siten, että suunnittelu ja toiminta perustuvat kaupungin arvoihin, omistajapolitiikkaan, maankäytön ja asumisen toteutusohjelmaan sekä kaupungin omistamien asuinkiinteistöyhtiöiden kiinteistöstrategiaan, kuitenkin siten, että yhtiökohtaiset tarpeet ja erityispiirteet otetaan huomioon. Suurin osa kaupungin omistamista asunnoista (49 099 asuntoa) kuuluu strategian piiriin, ulkopuolelle jää 7 031 asuntoa.

Yhtiöiden kiinteistöstrategian valmistelu ja esittäminen ovat perustuneet ns. avaintulosalueisiin, joita ovat asiakkuus, asumiskustannukset, kiinteistöjen kunto ja arvo sekä yhteiskunta ja ympäristö. Kiinteistöstrategian tavoitteet on esitetty avaintulosalueiden pohjalta.

Asiakkuus-käsitteellä tarkoitetaan kaupungin vuokra-asunnoissa asuvia vuokralaisia. Asiakastyytyväisyyttä halutaan parantaa kehittämällä toimintaa ja palveluita asiakaspalautteen pohjalta. Eräänä tyytyväisyyden mittarina pidetään korkeaa käyttöastetta ja pientä vaihtuvuutta. Imagotyö on käynnistymässä; yhtiöille laaditaan 30.6.2008 mennessä tiedotus- ja markkinointisuunnitelma.

Asumiskustannukset ovat olleet ja tulevat olemaan seurannan kohteena. Asumisen hinta, vuokra, on tärkeä kilpailutekijä. Kohtuullisen vuokratason säilyttämiseksi kiinteistöjen taloudenpitoa tehostetaan kaikilla osa-alueilla. Lisäksi kaikilla osa-alueilla seurataan mm. energian ja vedenkulutuksen tilannetta sekä jätehuollon toimivuutta.

Kiinteistöjen kuntoa ylläpidetään ja seurataan pitkäjänteisesti mm. huoltokirjajärjestelmän avulla. Samoin kiinnitetään huomio kiinteistöjen arvon säilyttämiseen sekä vakuusarvoihin. Kaupungin asuinkiinteistökanta vanhentuu ja peruskorjaustoiminta on jatkuvasti laajentunut. Strategian eräs lähtökohta onkin peruskorjaustoiminnan ohjaaminen. Usein peruskorjaukset ovat mittavia ja kalliita. Strategiassa on yksilöity kohteet, joiden korjausaste ylittää 50 %. Kiinteistöjen kehittämisyksikkö on esittänyt, että osalle listatuista hankkeista annetaan omistajan ennakkosuostumus hankkeiden käynnistämiseksi.

Yhteiskunta ja ympäristö -kohdassa yhtiöt sitoutetaan kaupungin MA-ohjelmassa linjattuun asuntopolitiikkaan, jossa tärkeimpinä esille nousevat täydennysrakentamiseen, esteettömyyteen, ympäristökysymyksiin ja kestävään kehitykseen liittyvät tavoitteet.

Kiinteistöstrategia on tärkeä instrumentti, jolla tehostetaan ja parannetaan kaupungin omistajaohjausta. Tavoitteena on toimintakäytäntöjen yhtenäistäminen kaupungin vuokrataloyhtiöissä. Päämääräksi on asetettu asukasviihtyvyyden ja imagon paraneminen, hyvä omaisuuden hoito sekä sitoutuminen kaupungin asuntopoliittisiin tavoitteisiin. Asuntolautakunta pitää tärkeänä, että kaupungin omistajaohjaus perustetaan asuinympäristöjen määrätietoiseen kohentamiseen ja asukkaiden aktivoimiseen tässä työssä. Lisäksi asuntolautakunta pitää tarpeellisena sitä, että kaupungin vuokra-asuntojen kehittämispolitiikka rakennetaan yhtenäiselle tähän tarkoitukseen kehitettävälle laatujärjestelmälle. Strategia tulee varmasti olemaan tulevaisuudessa tärkeä väline myös kaupungin elinkeinopolitiikan ja siihen liittyvän elinkeinostrategian toteuttamisessa.

Merkittiin, että varapuheenjohtaja Karhuvaara teki vastaehdotuksen, jonka mukaan esityslistan sivun 3 viidennen kappaleen loppuun lisätään seuraava lause: ”Jatkossa asukaskyselyissä selvitetään myös talouskohtaiset nettotulot ja niiden lähde; myös lapsilisät ja asumistuki.” Ehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

Kaj toteaa, että lautakunnan esityksen jälkeen Kvsto on 30.1.2008 hyväksynyt kaupungin energiapoliittisia linjauksia koskevan selonteon ja 13.2.2008 Helsingin maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008-2017. Lautakunnan esittämään asuinkiinteistöjen kiinteistöstrategiaan on tehty MA-ohjelman ja energiapoliittisen päätöksen linjausten edellyttämät päivitykset kohtiin 2.4 Maankäytön ja asumisen toteutusohjelma, 2.6 Kaupungin energiapoliittiset linjaukset, 5.3 Kiinteistöjen kunto ja arvo ja 5.4 Yhteiskunta ja ympäristö.

Kaj:n mielestä on perusteltua, että kyseisestä asiakokonaisuudesta ei käytetä ilmaisua asuinkiinteistöjen kiinteistöstrategia vaan asuinkiinteistöjen toimintatavoitteet. Näin on tarpeen tehdä siitä syystä, että strategia-sana tullaan varaamaan Kvston valtuustokausittain tehtäviin linjapäätöksiin. Khssa päätettävät asuinkiinteistöjen toimintatavoitteet ovat joka tapauksessa alisteisia valtuuston strategiatasoisille päätöksille kuten juuri MA-ohjelmalle.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä esityslistan tämän asian liitteenä olevan Helsingin kaupungin omistamien asuinkiinteistöyhtiöiden toimintatavoitteet 2008 – 2011.

Samalla kaupunginhallitus päättänee myöntää omistajan ennakkosuostumuksen seuraaville korjausasteeltaan yli 50 % peruskorjaus- ja perusparannushankkeille.

Helsingin Kansanasunnot Oy / Pohjolankatu 2

Helsingin Kansanasunnot Oy / Pohjolankatu 6-12

Helsingin Kansanasunnot Oy / Pohjolankatu 17–35

Jakomäen Kiinteistöt Oy / Jakomäentie 6

Jakomäen Kiinteistöt Oy / Kankaretie 7

Kannelmäen Kiinteistöt Oy / Trumpettitie 3

Kiinteistö Oy Maunulan Asunnot / Männikkötie 7

Laajasalon Kiinteistöt Oy / Kasperinkuja 15

Laajasalon Kiinteistöt Oy / Gunillantie 6

Myllypuron Kiinteistöt Oy / Yläkiventie 4

Myllypuron Kiinteistöt Oy / Yläkiventie 5

Siilitien Kiinteistöt Oy / Siilitie 1

Siilitien Kiinteistöt Oy / Siilitie 9

Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasunnot /

Töölön palvelutalo ja palvelukeskus

Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasunnot /

Syystien palvelutalo ja palvelukeskus

Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasunnot /

Helsingin Toimitilat Oy / Kinaporin palvelutalo /

palvelukeskus

Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasunnot /

Itä-Pasilan palvelutalo

Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasunnot /

Myllypuron palvelutalo

Kiinteistö Oy Auroranlinna /

Punahilkantie 16.

Vielä kaupunginhallitus päättänee, että hankkeelle tulee pyytää uusi omistajan ennakkosuostumus kaupunginhallitukselta, mikäli peruskorjauksen hankesuunnitelmaan perustuva kustannusarvio on vähintään 80 % uustuotannon hinnasta tai asuntotuotantotoimikunnan arvioinnin mukaan poikkeaa oleellisesti toimintatavoitteissa hyväksytyn korjausasteen mukaisesta hankinta-arvosta.

Lopuksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa kiinteistölautakuntaa tekemään esityksen seuraavista kaupungin asuinkiinteistöjen toimintatavoitteista siten, että siihen on sisällytetty maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 seuraavan valtuustokauden aikana tehtävään päivitykseen otettavat kiinteistöpoliittiset linjaukset.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, asuntolautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, rakennuslautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, asuntotuotantotoimikunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja kiinteistöviraston kiinteistöasiamiehelle edelleen toimitettavaksi kaupungin asuinkiinteistöyhtiöille.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Helsingin kaupungin omistamien asuinkiinteistöyhtiöiden toimintatavoitteet 2008-2011

2

KAUPUNGIN TYÖSUHDEASUNTO-, KORKOTUKI-, ASUMISOIKEUS- YM. ASUNTOYHTIÖIDEN YHTIÖKOKOUKSET

Khs 2008-770

Kaj ilmoittaa, että asunto- ja kiinteistöyhtiöiden varsinaiset yhtiökokoukset ovat huhtikuussa. Yhtiökokouksissa mm. valitaan hallitusten jäsenet ja tilintarkastajat yhtiöihin. Poliittiset ryhmät ovat nimenneet omat ehdokkaansa hallituksiin. Tasa-arvolain 4 a §:n 2 momentin mukaan säätiöiden ja osakeyhtiöiden toimielimiin tulee valita tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, ellei erityisistä syistä muuta johdu. Jäsenehdokkaiden nimeämisessä on pyritty ottamaan huomioon tasa-arvolain määräykset. Helsingin Asumisoikeus Oy:n jakauma ei ole em. suhteessa. Kyseisen yhtiön hallitus poikkeaa aravayhtiöistä siinä, että hallituksessa on kuusi jäsentä, joista asukkaiden edustajia on kolme (aravissa kaksi). Asukkaat ovat nimenneet hallitukseen kaksi miestä ja yhden naisen.

Tarkastuslautakunta on nimennyt ehdokkaat tilintarkastajiksi.

Ehdotus on sopeutettu kaupungin aravalainoitettujen kiinteistöyhtiöiden hallinnon järjestämisesityksen kanssa. Näiden yhtiöiden tulee, mikäli mahdollista, noudattaa samoja toimintaohjeita kuin kaupungin aravalainoitetut kiinteistöyhtiöt.

Khs antanee yhtiökokouksia varten kaupungin yhtiökokousedustajalle tarvittavat ohjeet omistajaohjauksen antamista varten. Päätösehdotukseen on sisällytetty ohjeet puheenjohtajan vaaleissa noudatettavasta menettelystä, maininta Khn ohjeiden huomioon ottamisesta, varautumisesta peruskorjausten aiheuttamiin kustannuksiin, konserniohjeista sekä konserniohjeiden periaatteiden mukaisesti annetusta muusta ohjauksesta.

Päätösehdotukseen on vielä sisällytetty maininta Helsingin Asumisoikeus Oy:n, Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin korkotukiasuntojen ja Kiinteistö Oy Auroranlinnan tilintarkastajien raporteista.

./. Esityslistan tämän asian liitteenä on luettelo yhtiöistä ja yhtiöiden hallitusten jäsenistä ja tilintarkastajista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä Helsingin kaupungin hallintokeskuksen oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia seuraavien yhtiöiden vuonna 2008 pidettävissä varsinaisissa yhtiökokouksissa:

Asunto Oy Helsingin Käpyläntie 1

Asunto Oy Lindhearst – Bostads Ab Lindhearst

Asunto Oy Paciuksenkatu 4

Asunto Oy Vanha Viertotie 22

Helsingin Asumisoikeus Oy

Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin korkotukiasunnot

Kiinteistö Oy Auroranlinna

Kiinteistö Oy Parmaajanpuisto

Kiinteistö Oy Suursuonkuja 4

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin yhtiökokousedustajaa esittämään vuodeksi 2008 yhtiöiden hallituksiin kaupungin edustajina ja yhteishallintolain edellyttämien yhtiöiden osalta asukkaiden edustajina varsinaisiksi ja varajäseniksi sekä tarkastuslautakunnan ehdotuksen pohjalta yhtiöiden tilintarkastajiksi liitteenä olevassa luettelossa luetellut henkilöt ja tilintarkastusyhteisöt kunkin yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaisesti.

Vielä kaupunginhallitus päättää todeta, että hallituksen jäsenille maksetaan kaupunginhallituksen päätöksen 13.9.2004 1119 §:n mukaiset ja kaupunginvaltuuston päätöksen 1.12.2004 314 § (luottamushenkilöiden palkkiosäännön muuttaminen) palkkiot. Tilintarkastajille ja tilintarkastusyhteisöille suoritetaan palkkiot vuonna 2008 hyväksyttävän laskun mukaan, joka perustuu kilpailutettujen tilintarkastustehtävien osalta tarkastuslautakunnan hyväksymään tilintarkastusyhteisön tarjoukseen.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin edustajaa menettelemään yhtiökokouksissa niin, että kukin yhtiökokous tekee päätöksen hallituksille annettavista toimintaohjeista seuraavasti:

1 Yhtiökokous kehottaa hallitusta puheenjohtajan vaalissa valitsemaan puheenjohtajaksi kaupungin virkamiesedustajan, ellei yhtiössä noudatetusta käytännöstä muuta johdu.

2 Yhtiökokous kehottaa niiden yhtiöiden (ns. tyttärentytär) hallituksia, joissa kiinteistö- tai asuntoyhtiöillä on vähintään 20 % osakkeenomistus, puheenjohtajan vaalissa esittämään puheenjohtajaksi kaupungin virkamiesedustajan, ellei yhtiössä noudatetusta käytännöstä muuta johdu.

3 Yhtiökokous kehottaa hallitusta huolehtimaan yhtiön taloudesta ja toiminnasta niin, että kaupunginhallituksen antamat ohjeet voidaan toteuttaa.

4 Yhtiökokous kehottaa hallitusta varautumaan tulevien peruskorjausten aiheuttamiin kustannuksiin.

5 Yhtiökokous kehottaa hallitusta noudattamaan kulloinkin voimassa olevia kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päättämiä konserniohjeita sekä konserniohjauksen periaatteiden mukaisesti yhtiöille annettua muuta kaupungin ohjausta (tällä hetkellä voimassa mm. Kvsto 16.1.2008 5 § / konserniohjeet, Khs 21.1.2008 74 § / johtamisen ja hallinnon periaatteet, yhtiökokouksia ja ennakkosuostumuksen hakemista koskevat menettelytavat sekä yhtiöjärjestysmallit, Khs 4.4.2005 465 § / kaupungin omistamien asuinkiinteistöyhtiöiden peruskorjausten omistajaohjauksen järjestäminen).

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin edustajaa menettelemään Helsingin Asumisoikeus Oy:n, Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin korkotukiasuntojen ja Kiinteistö Oy Auroranlinnan yhtiökokouksissa niin, että kukin yhtiökokous tekee päätöksen hallituksille annettavista toimintaohjeista seuraavasti:

6 Yhtiökokous kehottaa tilintarkastajia antamaan yhtiön hallitukselle vähintään yhden raportin tilikauden tilintarkastuksesta ennen tilintarkastuskertomuksen antamista.

Pöytäkirjanote sekä jäljennös edellä mainitusta luettelosta hallintokeskuksen oikeuspalveluille, tarkastusvirastolle, kiinteistöviraston tilakeskukselle ja kiinteistöjen kehittämisyksikölle sekä mainituille yhtiöille kehotuksin huolehtia tiedottamisesta luettelossa yhtiön hallitukseen varsinaisiksi ja varajäseniksi nimetyille henkilöille ja tilintarkastajille.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Luettelo hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä sekä tilintarkastajista

3

ASUNTO OY HELSINGIN HARMAJANKATU 3:N, ASUNTO OY HELSINGIN HERMANNINKULMAN, ASUNTO OY HELSINGIN KARTANONISÄNNÄN, ASUNTO OY HELSINGIN NATTASTENPOLUN, ASUNTO OY HELSINGIN VARUSTUKSENTIE 1:N JA ASUNTO OY HELSINGIN VELLAMONKATU 29:N VARSINAISET YHTIÖKOKOUKSET

Khs 2008-772

Kaj ilmoittaa, että otsikosta ilmenevien asunto-osakeyhtiöiden varsinaiset yhtiökokoukset ovat huhtikuussa. Yhtiökokouksissa mm. valitaan hallitusten jäsenet ja tilintarkastajat yhtiöihin. Poliittisia ryhmiä on pyydetty nimeämään omat ehdokkaansa hallituksiin. Helsingin kaupungin tarkastuslautakunta on nimennyt ehdokkaat tilintarkastajiksi.

Kyseessä ovat ns. lyhyen korkotuen yhtiöt. Asunnot ovat nykyisin vapaita käyttörajoituksista. Kaupunki on myynyt osan näiden yhtiöiden asuinhuoneistojen hallintaan oikeuttavista osakkeista asuntojen entisille vuokralaisille. Kaupungilla on edelleen tosiasiallinen määräysvalta viidessä yhtiössä. Asunto Oy Helsingin Harmajankatu 3:ssa kaupunki ei välttämättä edusta enemmistöä yhtiökokouksessa käytettävistä äänistä.

Kaupungin yhtiökokousedustajalle annetaan päätösehdotuksessa tarvittavat ohjeet omistajaohjauksen antamista varten niissä yhtiöissä, joissa kaupungilla on tosiasiallinen määräysvalta. Päätösehdotukseen on tältä osin sisällytetty maininta konserniohjeiden noudattamisesta.

Ehdotuksessa on otettu huomioon asunto-osakeyhtiöiden asuinhuoneistojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistuksessa tapahtuneet muutokset sekä osakkeiden tuottaman äänivallan jakautuminen osakkeenomistajien kesken yhtiökokouksissa.

./. Esityslistan tämän asian liitteenä on luettelo yhtiöistä ja yhtiöiden hallitusten jäsenistä ja tilintarkastajista. Hallitusten kokoonpanoissa on otettu huomioon tasa-arvolain edellyttämä lähtökohta valita tasapuolisesti sekä miehiä että naisia.

Tasa-arvolain 4 a §:n 2 momentin mukaan säätiöiden ja osakeyhtiöiden toimielimiin tulee valita tasapuolisesti sekä miehiä että naisia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Tämä ei koske Asunto Oy Helsingin Harmajankatu 3:a, jossa kaupungilla on ainoastaan 20 %:n päätösvalta.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä Helsingin kaupungin hallintokeskuksen oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia seuraavien yhtiöiden vuonna 2008 pidettävissä varsinaisissa yhtiökokouksissa:

Asunto Oy Helsingin Harmajankatu 3

Asunto Oy Helsingin Hermanninkulma

Asunto Oy Helsingin Kartanonisäntä

Asunto Oy Helsingin Nattastenpolku

Asunto Oy Helsingin Varustuksentie 1

Asunto Oy Helsingin Vellamonkatu 29

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä vuodeksi 2008 kaupungin tosiasiallisessa määräysvallassa olevissa yhtiöissä (Asunto Oy Helsingin Hermanninkulma, Asunto Oy Helsingin Kartanonisäntä, Asunto Oy Helsingin Nattastenpolku, Asunto Oy Helsingin Varustuksentie 1 ja Asunto Oy Helsingin Vellamonkatu 29) kaupungin edustajiksi hallitusten jäseniksi, varajäseniksi ja tilintarkastajiksi liitteenä olevassa luettelossa luetellut henkilöt, tilintarkastusyhteisöt ja tilintarkastajat kunkin yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaisesti sekä kehottanee kaupungin edustajaa hallitusten muita jäseniä ja varajäseniä valittaessa toimimaan siten, että tehtäviin valitaan ensisijaisesti mainittujen yhtiöiden muiden osakkaiden asettamia ehdokkaita ja toissijaisesti mainitussa luettelossa lueteltuja kaupungin edustajia.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin edustajaa Asunto Oy Helsingin Harmajankatu 3:n varsinaisessa yhtiökokouksessa, jossa kaupunki ei yhtiöjärjestyksen perusteella yksin välttämättä edusta enemmistöä kokouksessa käytettävistä äänistä, ehdottamaan, että hallituksen jäseniksi ja varajäseneksi sekä tilintarkastajaksi valitaan liitteenä olevassa luettelossa ja siinä esitetyissä erityisohjeissa luetellut henkilöt ja tilintarkastusyhteisö päävastuullisine tilintarkastajineen sekä tarvittaessa ehdottamaan hallituksen muiksi jäseniksi ja varajäseneksi mainitussa luettelossa lueteltuja muita kaupungin edustajia.

Samalla kaupunginhallitus päättänee todeta; että kaupungin tosiasiallisessa määräysvallassa olevissa yhtiöissä hallituksen jäsenille maksetaan kaupunginhallituksen päätöksen 13.9.2004 1119 §:n mukaiset ja kaupunginvaltuuston päätöksen 1.12.2004 314 § (luottamushenkilöiden palkkiosäännön muuttaminen) palkkiot. Erillisyhtiöiden kokoukset, joissa on sama hallitus ja jotka pidetään välittömästi peräkkäin, katsotaan yhdeksi kokoukseksi ja palkkiosumman maksuvastuu jaetaan tällöin kyseisten yhtiöiden kesken. Erillisyhtiöissä, joissa on sama hallitus, hallituksen puheenjohtajalle maksetaan yksi kuukausipalkkio, joka jaetaan kyseisten yhtiöiden kesken. Tilintarkastajille ja tilintarkastusyhteisöille suoritetaan palkkiot vuonna 2008 hyväksyttävän laskun mukaan, joka perustuu kilpailutettujen tilintarkastustehtävien osalta tarkastuslautakunnan hyväksymään tilintarkastusyhteisön tarjoukseen. Kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin edustajaa ehdottamaan Asunto Oy Helsingin Harmajankatu 3:n varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiö noudattaa vuonna 2008 samoja käytäntöjä.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin edustajaa menettelemään yhtiökokouksissa niin, että kaupungin tosiasiallisessa määräysvallassa olevan yhtiön yhtiökokous tekee päätöksen hallituksille annettavista toimintaohjeista seuraavasti:

1 Yhtiökokous kehottaa hallitusta puheenjohtajan vaalissa valitsemaan puheenjohtajaksi kaupungin virkamiesedustajan, ellei yhtiössä noudatetusta käytännöstä muuta johdu.

2 Yhtiökokous kehottaa hallitusta noudattamaan kulloinkin voimassa olevia kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päättämiä konserniohjeita sekä konserniohjauksen periaatteiden mukaisesti yhtiöille annettua muuta kaupungin ohjausta (tällä hetkellä voimassa mm. Kvsto 16.1.2008 5 § / konserniohjeet, Khs 21.1.2008 74 § / johtamisen ja hallinnon periaatteet, yhtiökokouksia ja ennakkosuostumuksen hakemista koskevat menettelytavat sekä yhtiöjärjestysmallit).

Lopuksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin tosiasiallisessa määräysvallassa olevia yhtiöitä huolehtimaan tarvittavasta tiedottamisesta luettelon mukaan yhtiöiden hallituksiin varsinaisiksi ja varajäseniksi nimetyille henkilöille ja tilintarkastajille.

Pöytäkirjanote sekä jäljennös edellä mainitusta luettelosta hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja tarkastusvirastolle, kiinteistöviraston tilakeskukselle ja kiinteistöjen kehittämisyksikölle sekä mainituille yhtiöille.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Luettelo hallituksen jäsenistä, varajäsenistä ja tilintarkastajista (entinen lyhyt korkotuki)

4

KIINTEISTÖ OY HELSINGIN TOIMITILOJEN, KIINTEISTÖ OY HELSINGIN TENNISPALATSIN, KIINTEISTÖ OY KAAPELITALON, LASIPALATSIN MEDIAKESKUS OY:N JA MIKONMÄEN LASTENTALO OY:N VARSINAISET YHTIÖKOKOUKSET

Khs 2008-773

Kaj ilmoittaa, että Kiinteistö-Oy Helsingin Toimitilojen, Kiinteistö Oy Helsingin Tennispalatsin, Kiinteistö Oy Kaapelitalon, Lasipalatsin Mediakeskus Oy:n ja Mikonmäen Lastentalo Oy:n varsinaiset yhtiökokoukset ovat huhtikuussa. Yhtiökokouksissa mm. valitaan hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat yhtiöön. Helsingin kaupungin tarkastuslautakunta on nimennyt ehdokkaat tilintarkastajiksi.

Khs antanee yhtiökokouksia varten kaupungin yhtiökokousedustajalle tarvittavat ohjeet omistajaohjauksen antamista varten. Päätösehdotukseen on sisällytetty maininnat konserniohjeista ja konserniohjeiden periaatteiden mukaisesti annetusta muusta ohjauksesta. Päätösehdotukseen on lisäksi sisällytetty maininta Kiinteistö-oy Helsingin Toimitilojen ja Mikonmäen Lastentalo Oy:n sulautumissuunnitelmasta.

Mikonmäen Lastentalo Oy soveltuisi hyvin sulautettavaksi vuonna 2006 perustettuun, kaupungin omistamaan Kiinteistö Oy Helsingin Toimitiloihin. Sulauttamisella voidaan saavuttaa taloudellisia ja hallinnollisia etuja mm. kiinteistönpidossa. Myös peruskorjausinvestointeihin liittyviä riskejä saataisiin merkittävästi pienennettyä. Sulautuminen on suunniteltu tapahtuvaksi 31.12.2008.

./. Esityslistan tämän asian liitteenä on luettelo kiinteistöosakeyhtiöiden hallitusten jäsenistä ja tilintarkastajista. Hallitusten kokoonpanoissa on otettu huomioon tasa-arvolain edellyttämä vaatimus valita tasapuolisesti miehiä ja naisia.

Tasa-arvolain 4 a §:n 2 momentin mukaan säätiöiden ja osakeyhtiöiden toimielimiin tulee valita tasapuolisesti sekä miehiä että naisia ellei erityisistä syistä muuta johdu.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä Helsingin kaupungin hallintokeskuksen oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia seuraavien yhtiöiden vuonna 2008 pidettävissä varsinaisissa yhtiökokouksissa:

Kiinteistö Oy Helsingin Toimitilat

Kiinteistö Oy Helsingin Tennispalatsi

Kiinteistö Oy Kaapelitalo

Lasipalatsin Mediakeskus Oy

Mikonmäen Lastentalo Oy

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä vuodeksi 2008 yhtiöiden hallituksiin varsinaisiksi ja varajäseniksi sekä tarkastuslautakunnan ehdotuksen pohjalta yhtiöiden tilintarkastajiksi liitteenä olevassa luettelossa luetellut henkilöt, tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisöt.

Samalla kaupunginhallitus päättänee todeta, että hallituksen jäsenille maksetaan kaupunginhallituksen päätöksen 13.9.2004 1119 §:n mukaiset ja kaupunginvaltuuston päätöksen 1.12.2004 314 § (luottamushenkilöiden palkkiosäännön muuttaminen) palkkiot. Tilintarkastajille ja tilintarkastusyhteisöille suoritetaan palkkiot vuonna 2008 hyväksyttävän laskun mukaan, joka perustuu kilpailutettujen tilintarkastustehtävien osalta tarkastuslautakunnan hyväksymään tilintarkastusyhteisön tarjoukseen.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin edustajaa menettelemään yhtiökokouksessa niin, että yhtiökokous tekee päätöksen hallitukselle annettavista toimintaohjeista:

1 Yhtiökokous kehottaa hallitusta puheenjohtajan vaalissa valitsemaan puheenjohtajaksi kaupungin virkamiesedustajan, ellei yhtiössä noudatetusta käytännöstä muuta johdu.

2 Yhtiökokous kehottaa hallitusta noudattamaan kulloinkin voimassa olevia kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päättämiä konserniohjeita sekä konserniohjauksen periaatteiden mukaisesti yhtiöille annettua muuta kaupungin ohjausta (tällä hetkellä voimassa mm. Kvsto 16.1.2008 5 § / konserniohjeet, Khs 21.1.2008 74 § / johtamisen ja hallinnon periaatteet, yhtiökokouksia ja ennakkosuostumuksen hakemista koskevat menettelytavat sekä yhtiöjärjestysmallit, Khs 13.9.2004 1119 § / Helsinki-konserniin kuuluvien tytäryhtiöiden toimitusjohtajasopimukset sekä tytäryhtiöiden ja säätiöiden hallitusten jäsenten palkkiot).

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin edustajaa menettelemään Kiinteistö Oy Helsingin Toimitilojen ja Mikonmäen Lastentalo Oy:n yhtiökokouksissa siten, että:

3 Kiinteistö Oy Helsingin Toimitilojen yhtiökokous tekee päätöksen Kiinteistö Oy Helsingin Toimitilojen ja Mikonmäen Lastentalo Oy välisen sulautumissuunnitelman hyväksymisestä sekä kehottaa Kiinteistö Oy Helsingin Toimitilojen hallitusta ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin niin, että yhtiö vastaanottaa sulautuvan Mikonmäen Lastentalo Oy:n 31.12.2008.

4 Mikonmäen Lastentalo Oy:n yhtiökokous tekee päätöksen Kiinteistö Oy Helsingin Toimitilojen ja Mikonmäen Lastentalo Oy:n välisen sulautumissuunnitelman hyväksymisestä ja kehottaa Mikonmäen Lastentalo Oy:n hallitusta ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin niin, että yhtiö sulautuu vastaanottavaan Kiinteistö Oy Helsingin Toimitiloihin 31.12.2008.

Pöytäkirjanote sekä jäljennös edellä mainitusta luettelosta hallintokeskuksen oikeuspalveluille, tarkastusvirastolle, tilakeskukselle, kiinteistöjen kehittämisyksikölle sekä mainitulle yhtiölle kehotuksin huolehtia tiedottamisesta luettelossa mainituille yhtiön hallitukseen varsinaisiksi ja varajäseniksi nimetyille henkilöille ja tilintarkastajille.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Luettelo toimitilayhtiöiden hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä sekä tilintarkastajista
	Liite 2	Sulautumissuunnitelma

5

HERTTONIEMEN PYSÄKÖINTI OY:N, KIINTEISTÖ OY MOSAIIKKITORIN PYSÄKÖINTILAITOKSEN JA MALMIN PYSÄKÖINTITALO OY:N VARSINAISET YHTIÖKOKOUKSET

Khs 2008-774

Kaj ilmoittaa, että Herttoniemen Pysäköinti Oy:n, Kiinteistö Oy Mosaiikkitorin Pysäköintilaitoksen ja Malmin Pysäköintitalo Oy:n varsinaiset yhtiökokoukset ovat huhtikuussa. Kaupunki omistaa enemmistön em. yhtiöiden osakkeista. Yhtiökokouksissa mm. valitaan hallitusten jäsenet ja tilintarkastajat yhtiöihin. Helsingin kaupungin tarkastuslautakunta on nimennyt ehdokkaat tilintarkastajiksi.

Tasa-arvolain 4 a §:n 2 momentin mukaan säätiöiden ja osakeyhtiöiden toimielimiin tulee valita tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, ellei erityisestä syystä muuta johdu.

Päätösehdotuksessa yhtiökokouksia varten annetaan kaupungin yhtiökokousedustajalle tarvittavat ohjeet omistajaohjauksen antamista varten. Päätösehdotukseen on sisällytetty maininta konserniohjeista ja konserniohjeiden periaatteiden mukaisesti annetusta muusta ohjauksesta.

Kiinteistö Oy Mosaiikkitorin Pysäköintilaitoksen uusi yhtiöjärjestys tullaan käsittelemään tulevassa yhtiökokouksessa. Yhtiöjärjestykseen on otettu mm. uuden osakeyhtiölain ja kaupungin uusien konserniohjeiden edellyttämät muutokset.

./. Esityslistan tämän asian liitteenä on luettelo yhtiöiden hallitusten jäsenistä ja tilintarkastajista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä Helsingin kaupungin hallintokeskuksen oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia seuraavien kiinteistöyhtiöiden vuonna 2008 pidettävissä varsinaisissa yhtiökokouksissa:

Herttoniemen Pysäköinti Oy

Kiinteistö Oy Mosaiikkitorin Pysäköintilaitos

Malmin Pysäköintitalo Oy

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin edustajaa yhtiökokouksissa ehdottamaan vuodeksi 2008 yhtiöiden hallituksiin varsinaisiksi ja varajäseniksi sekä tarkastuslautakunnan ehdotuksen pohjalta yhtiöiden tilintarkastajiksi liitteenä olevassa luettelossa luetellut henkilöt, tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisöt ottaen yhtiöissä noudatetut käytännöt eri osakkeenomistajatahojen edustuksesta yhtiöiden hallituksissa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee todeta, että hallituksen jäsenille maksetaan kaupunginhallituksen päätöksen 13.9.2004 1119 §:n mukaiset ja kaupunginvaltuuston päätöksen 1.12.2004 314 § (luottamushenkilöiden palkkiosäännön muuttaminen) palkkiot. Tilintarkastajille ja tilintarkastusyhteisöille suoritetaan palkkiot vuonna 2008 hyväksyttävän laskun mukaan, joka perustuu kilpailutettujen tilintarkastustehtävien osalta tarkastuslautakunnan hyväksymään tilintarkastusyhteisön tarjoukseen.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin edustajaa menettelemään yhtiökokouksissa niin, että kukin yhtiökokous tekee päätöksen hallituksille annettavista toimintaohjeista:

Yhtiökokous kehottaa hallitusta noudattamaan kulloinkin voimassa olevia kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päättämiä konserniohjeita sekä konserniohjauksen periaatteiden mukaisesti yhtiöille annettua muuta kaupungin ohjausta (tällä hetkellä voimassa mm. Kvsto 16.1.2008 5 § / konserniohjeet, Khs 21.1.2008 74 § / johtamisen ja hallinnon periaatteet, yhtiökokouksia ja ennakkosuostumuksen hakemista koskevat menettelytavat sekä yhtiöjärjestysmallit ja Kvsto 29.11.2006 303 § / käyttöomaisuuden poistosuunnitelma).

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa Kiinteistö Oy Mosaiikkitorin Pysäköintilaitoksen yhtiökokousedustajaa hyväksymään yhtiön uuden yhtiöjärjestyksen yhtiön hallituksen esityksen mukaisesti.

Pöytäkirjanote sekä jäljennös edellä mainitusta luettelosta hallintokeskuksen oikeuspalveluille, tarkastusvirastolle, tilakeskukselle, kiinteistöjen kehittämisyksikölle sekä mainituille yhtiöille kehotuksin huolehtia tarvittavasta tiedottamisesta luettelossa mainituille yhtiön hallitukseen varsinaisiksi ja varajäseniksi nimetyille henkilöille ja tilintarkastajille.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Luettelo pysäköintiyhtiöiden hallitusten jäsenistä ja varajäsenistä sekä tilintarkastajista
	Liite 2	Kiinteistö Oy Mosaiikkitorin Pysäköintilaitoksen uusi yhtiöjärjestys

6

KAUPUNGIN ARAVAKIINTEISTÖYHTIÖIDEN VARSINAISET YHTIÖKOKOUKSET

Khs 2008-771

Kaj ilmoittaa, että kiinteistöyhtiöiden varsinaiset yhtiökokoukset ovat huhtikuussa. Yhtiökokouksissa mm. valitaan hallitusten jäsenet ja tilintarkastajat yhtiöihin. Poliittisia ryhmiä on pyydetty nimeämään omat ehdokkaansa hallituksiin. Tarkastuslautakunta on nimennyt ehdokkaat tilintarkastajiksi.

Päätösehdotuksessa kaupungin yhtiökokousedustajalle annetaan tarvittavat ohjeet omistajaohjauksen antamista varten. Päätösehdotukseen on sisällytetty maininta puheenjohtajan vaaleissa noudatettavasta menettelystä, varautumisesta peruskorjausten aiheuttamiin kustannuksiin, lainojen lyhentämisestä lyhennyssuunnitelman mukaisesti, lainojen lyhennyksiin vaikuttavien uustuotannon yhtenäislainojen vuosimaksualennusten hakemisen kieltämisestä, tilintarkastajien raporteista, konserniohjeista sekä konserniohjeiden periaatteiden mukaisesti annetusta muusta ohjauksesta.

./. Esityslistan tämän asian liitteenä on luettelo kiinteistöyhtiöiden hallitusten jäsenistä ja tilintarkastajista.

Tasa-arvolain 4 a §:n 2 momentin mukaan säätiöiden ja osakeyhtiöiden toimielimiin tulee valita tasapuolisesti sekä miehiä että naisia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Jäsenehdokkaiden nimeämisessä on otettu huomioon tasa-arvolain määräykset.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä Helsingin kaupungin hallintokeskuksen oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia seuraavien kiinteistöyhtiöiden vuonna 2008 pidettävissä varsinaisissa yhtiökokouksissa:

Helsingin Kansanasunnot Oy

Jakomäen Kiinteistöt Oy

Kannelmäen Kiinteistöt Oy

Kantakaupungin Kiinteistöt Oy

Kontulan Kiinteistöt Oy

Kumpulan Kiinteistöt Oy

Laajasalon Kiinteistöt Oy

Malmin Kiinteistöt Oy

Malminkartanon Kiinteistöt Oy

Kiinteistö Oy Maunulan Asunnot

Myllypuron Kiinteistöt Oy

Pihlajiston Kiinteistöt Oy

Pikku-Huopalahden Kiinteistöt Oy

Kiinteistö Oy Ruskeapuisto

Pohjois-Haagan Kiinteistöt Oy

Puotilan Kiinteistöt Oy

Roihuvuoren Kiinteistöt Oy

Kiinteistö Oy Laivalahdentori

Siilitien Kiinteistöt Oy

Suutarilan Kiinteistöt Oy

Vallilan Kiinteistöt Oy

Vesalan Kiinteistöt Oy

Vuosaaren Kiinteistöt Oy

Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasunnot

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä vuodeksi 2008 kaupungin edustajina sekä asianomaisten vuokralaistoimikuntien ehdotusten pohjalta vuokralaisten edustajina yhtiöiden hallituksiin varsinaisiksi ja varajäseniksi sekä tarkastuslautakunnan ehdotuksen pohjalta yhtiöiden tilintarkastajiksi (hyväksytty tilintarkastusyhteisö päävastuullisine tilintarkastajineen) liitteenä olevassa luettelossa luetellut henkilöt, tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisöt.

Samalla kaupunginhallitus päättänee todeta, että hallituksen jäsenille maksetaan kaupunginhallituksen päätöksen 13.9.2004 1119 §:n ja kaupunginvaltuuston päätöksen 1.12.2004 314 § (luottamushenkilöiden palkkiosäännön muuttaminen) mukaiset palkkiot. Tilintarkastajille ja tilintarkastusyhteisöille suoritetaan palkkiot vuonna 2008 hyväksyttävän laskun mukaan, joka perustuu kilpailutettujen tilintarkastustehtävien osalta tarkastuslautakunnan hyväksymään tilintarkastusyhteisön tarjoukseen.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin edustajaa menettelemään yhtiökokouksissa niin, että kukin yhtiökokous tekee päätöksen hallituksille annettavista toimintaohjeista seuraavasti:

1 Yhtiökokous kehottaa hallitusta puheenjohtajan vaalissa valitsemaan puheenjohtajaksi kaupungin virkamiesedustajan, ellei yhtiössä noudatetusta käytännöstä muuta johdu.

2 Yhtiökokous kehottaa niiden yhtiöiden (ns. tyttärentytär) hallituksia, joissa kiinteistö- tai asuntoyhtiöillä on vähintään 20 % osakkeenomistus, puheenjohtajan vaalissa esittämään puheenjohtajaksi kaupungin virkamiesedustajan, ellei yhtiössä noudatetusta käytännöstä muuta johdu.

3 Yhtiökokous kehottaa hallitusta varautumaan tulevien peruskorjausten aiheuttamiin kustannuksiin lisäämällä tulorahoituksen osuutta peruskorjausten rahoituksessa asteittain siten, että viiden vuoden kuluttua aloitettavissa peruskorjauksissa tulorahoituksen osuus on vähintään 10 % ja kymmenen vuoden kuluttua alkavissa peruskorjauksissa vähintään 20 %.

4 Yhtiökokous kehottaa hallitusta huolehtimaan yhtiön rakennus- ja korjauslainojen lyhennyksistä lyhennyssuunnitelman mukaisesti.

5 Yhtiökokous kehottaa hallitusta toimimaan siten, ettei uustuotannon yhtenäislainojen vuosimaksujen alennuksia haeta siten, että alennusten vaikutus kohdistuu lyhennyksiin.

6 Yhtiökokous kehottaa tilintarkastajia antamaan yhtiön hallitukselle vähintään yhden raportin tilikauden tilintarkastuksesta ennen tilintarkastuskertomuksen antamista.

7 Yhtiökokous kehottaa hallitusta noudattamaan kulloinkin voimassa olevia kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päättämiä konserniohjeita sekä konserniohjauksen periaatteiden mukaisesti yhtiöille annettua muuta kaupungin ohjausta (tällä hetkellä voimassa mm. Kvsto 16.1.2008 5 § / konserniohjeet, Khs 21.1.2008 74 § / johtamisen ja hallinnon periaatteet, yhtiökokouksia ja ennakkosuostumuksen hakemista koskevat menettelytavat sekä yhtiöjärjestysmallit, Kvsto 13.2.2008 40 § / MA-ohjelma, Khs 13.3.2006 371 § / asuinkiinteistöyhtiöiden kiinteistöstrategia, Khs 13.9.2004 1119 § / Helsinki-konserniin kuuluvien tytäryhtiöiden toimitusjohtajasopimukset sekä tytäryhtiöiden ja säätiöiden hallitusten jäsenten palkkiot, Kvsto 2.3.2005 46 § / vuokralaisdemokratiasääntö, Khs 7.11.2005 1338 § / Helsingin kaupungin vuokralaisdemokratiasääntöä koskevat menettelyohjeet, Kvsto 4.3.1998 65 § / kaupungin aravavuokra-asuntojen pääomakustannusten tasausta koskevat periaatteet, Kvsto 29.11.2006 303 § / käyttöomaisuuden poistosuunnitelma, Khs 4.4.2005 465 § / kaupungin omistamien asuinkiinteistöyhtiöiden peruskorjausten omistajaohjauksen järjestäminen, Khs 1.6.1998 861 § / kaupunkikonsernin henkilöstöpolitiikan periaatteet).

Pöytäkirjanote liitteineen hallintokeskuksen oikeuspalveluille, tarkastusvirastolle, kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikölle sekä tilakeskuksen tilapalveluihin kiinteistöasiamiehelle kehotuksin huolehtia pöytäkirjanotteen ja luettelon tiedoksiannosta vuokralaisneuvottelukunnalle, sekä mainituille yhtiöille kehotuksin huolehtia tiedottamisesta luettelossa yhtiön hallitukseen varsinaisiksi ja varajäseniksi nimetyille henkilöille ja tilintarkastajille.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Luettelo hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä sekä tilintarkastajista

7

KYTÖSUON PYSÄKÖINTI OY:N, TILKANKADUN PYSÄKÖINTI OY:N JA PACIUKSENKADUN PYSÄKÖINTI OY:N VARSINAISET YHTIÖKOKOUKSET

Khs 2008-775

Kaj ilmoittaa, että Kytösuon Pysäköinti Oy:n, Tilkankadun Pysäköinti Oy:n ja Paciuksenkadun Pysäköinti Oy:n varsinaiset yhtiökokoukset ovat huhtikuussa. Yhtiöt ovat kaupungin osakkuusyhtiöitä, joissa kaupungin 100 % omistama Pikku-Huopalahden Kiinteistöt Oy omistaa vähintään 20 % mainittujen yhtiöiden osakekannasta.

Yhtiöjärjestysten mukaan kaupungilla on oikeus nimetä yhtiöihin kaksi varsinaista jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa Pikku-Huopalahden Kiinteistöt Oy:n yhtiökokousedustajaa toimimaan Kytösuon Pysäköinti Oy:n, Tilkankadun Pysäköinti Oy:n ja Paciuksenkadun Pysäköinti Oy:n keväällä 2008 pidettävissä varsinaisissa yhtiökokouksissa siten, että kaupungin edustajiksi kunkin yhtiön hallitukseen ehdotetaan varsinaisiksi jäseniksi toimitusjohtaja Jari Kujanpäätä ja toimistoesimies Riitta Stenholmia Pikku-Huopalahden Kiinteistöt Oy:stä ja heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen asianajaja Simo Ellilää sekä kaupunginasiamies Hilkka Tapiolinnaa hallintokeskuksen oikeuspalveluista.

Pöytäkirjanote Pikku-Huopalahden Kiinteistöt Oy:lle, mainituille henkilöille, kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikölle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

8

ASUNTOTONTTIEN VARAUSESITYS

Khs 2008-338

Kiinteistölautakunta toteaa (5.2.2008) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 mukaan asuntotuotanto Helsingissä pyritään nostamaan 5 000 asuntoon vuodessa, josta 3 600 asuntoa rakennetaan kaupungin maalle.

Kiinteistölautakunta esittää kaupunginhallitukselle uusia tonttien varauksia 1 900 asuntoa vastaavasti. Tontit ovat Ruoholahden Saukonpaadessa, Haagassa, Käpylässä, Suutarilassa, Myllypurossa, Kontulassa ja Laajasalossa sekä yksittäisiä tontteja muualta.

Tarjouskilpailuihin esitetään noin 500 asunnon kohteet ja laatukilpailuihin 320 asuntoa vastaavat tontit. Omatoimiseen rakennuttamiseen esitetään yli sataa asuntoa vastaavat pientalotontit. Pientalotuotantoon eli omakotitalojen ja rivitalojen rakentamiseen esitetään yli 600 asuntoa vastaavat tontit, mikä on kolmannes kaikista varauksista.

Tänä vuonna on tarkoitus tehdä lisää tontinvarauksia mm. Jätkäsaaren ja Kalasataman aloituskortteleista. Seuraavan varauskierroksen jälkeen päästään melko lähelle tavoitetta. Voimassa olevat aiemmin tehdyt aloittamattomat varaukset ja nyt tehtävät varaukset mahdollistavat noin 2,5 vuoden tavoitteen mukaisen tuotannon. Tilanne on siis varausten osalta melko hyvä. On kuitenkin syytä huomata, ettei kaikkia varattuja tontteja käytännössä voida alkaa rakentaa kolmen seuraavan vuoden aikana.

Esitys on suppea Esityksessä on käyty vain lyhyesti läpi varattavissa olevat kohteet. Tonttikohtaiset varauksen saajat, määrätiedot ja varausehdot selviävät ehdotuksesta.

Perustelut ja taustat ovat liitteessä

./. Esityslistan tämän asian liitteenä nro 1 jaetussa muistiossa ASUNTOTONTTIEN VARAAMINEN 2008 on käyty tarkemmin läpi asuntotuotannon tavoitteet, varausesitykset sekä esityksien ja varausehtojen perustelut. Lisäksi muistiossa analysoidaan MA-ohjelman tavoitteiden toteutumista varausten osalta.

Muistion liitteinä nro 1–12 ovat hakemukset, jotka ovat johtaneet varausesitykseen. Lisäksi muistion liitteenä nro 13 on taulukko aiemmin tehdyistä 1.1.2008 aloittamattomista varauksista sekä liitteenä nro 14 yhdistelmätaulukko, jossa on lisäksi nyt esitettävät varaukset. Muistion liitteinä nro 15 ja 16 on varausehtojen perusteina olevia tietoja. Liitteenä 17 on taulukoissa käytettyjen lyhenteiden selitykset. Kartat varattaviksi esitettävistä tonteista ovat muistion liitteenä nro 18.

Muistion liitteet 1-18 ovat sähköisiä liitteitä.

Varattavissa olevat kohteet

Ruoholahden rakentamista jatketaan Saukonpaadessa

Saukonpaaden alue koostuu kolmesta korttelista, joiden rakennusoikeus on yhteensä 65 950 k-m². Korttelissa 20027 on kaksi suurta kerrostalotonttia, joista toinen esitetään luovutettavaksi laatukilpailulla omistusasuntotuotantoon hitas-1-ehdoin. Toinen tontti esitetään asuntotuotantotoimikunnalle vuokra-asuntotuotantoon. Korttelissa 20028 on kolme kerrostalotonttia ja 21 ns. Townhouse-tonttia. Kortteli esitetään
luovutettavaksi tarjouskilpailulla vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon ilman hitas-ehtoja. Korttelissa 20029 on seitsemän suurta kerrostalotonttia ja kolme pysäköintitonttia. Näitä tontteja esitetään luovutettavaksi tarjouskilpailulla. Neljä tonttia olisi omistusasuntotuotantoa ilman hitas-ehtoja ja kaksi tonttia hitas-1-ehdoin. Yhdelle tontille rakennettaisiin valtion ja Helsingin seudun kuntien aiesopimuksen mukaisia ns. välimuodon vuokra-asuntoja.

Käpylästä kolme kerrostalotonttia täydennysrakentamiseen

Käpylään on laadittu asemakaavan muutosehdotus, jossa on kolme kerrostalotonttia joiden asuntorakennusoikeus on yhteensä 14 550 k‑m². Kaksi tonteista esitetään asukkaiden omatoimiseen rakennuttamiseen: toinen tontti sitä hakeneelle yhtiölle ja toinen tontti kilpailulla, johon voivat osallistua omatoimisesta rakennuttamisesta kiinnostuneet ryhmät. Tonteille tulisi omistusasuntoja hitas-1-ehdoin. Kolmas tontti esitetään asuntotuotantotoimikunnalle vuokra-asuntotuotantoon.

Haagan keskiosan viimeiset tontit

Haagan kahdeksan tontin asuntorakennusoikeus on yhteensä 15 900 k-m². Yksi tonteista esitetään asuntotuotantotoimikunnalle vuokra-asuntotuotantoon ja kaksi tonttia asumisoikeusasuntotuotantoon sekä neljä tonttia omistusasuntotuotantoon hitas-1-ehdoin. Yksi tontti esitetään nuorisoasuntojen rakennuttamiseen Alkuasunnot Oy:lle.

Konalasta pientalotontti omatoimiseen rakennuttamiseen

Konalan Kyntäjäntien alueella on yksi uusi omakotitontti, jonka rakennusoikeus on 285 k-m². Tonttia esittää varattavaksi vapaarahoitteisten omistusasuntojen omatoimiseen rakennuttamiseen.

Pitäjänmäen kerrostalotontti

Pitäjänmäessä on kerrostalotontti, jonka rakennusoikeus on 2 000 k‑m². Tontti esitetään varattavaksi Asuntosäätiölle vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon hitas-1-ehdoin.

Malmille kehittämiskohde

Ala-Malmilla on asumiseen ja kulttuuri- ym. toimintaan kaavoitettu tontti, jolle voidaan rakentaa 1 640 k-m² asuntoja ja 1 260 k-m² työ / kulttuuritoiminnan tiloja. Tonttia esitetään varattavaksi Vaahteramäki ry:lle ns. välimuotoon sijoittuvien asuntojen rakennuttamiseen ja omatoimisen ryhmärakennuttamisen kehittämiseen.

Suutarilasta 14 omakotitalotontin kehittämishanke

Suutarilan pientaloalueella on14 omakotitalotonttia, joiden rakennus-oikeus on yhteensä 2 478 k-m². Tontteja esitetään varattavaksi YIT-Rakennus Oy:lle vapaarahoitteisten omakotitalojen vaiheittain rakentamisen kehittämishanketta varten.

Suurmetsän Jakomäestä on varattavissa rivitalotontti

Jakomäessä on rivitalotontti, jonka rakennusoikeus on 1 700 k-m². Tontti esitetään varattavaksi asuntotuotantotoimikunnalle asumisoikeusasuntojen rakennuttamista varten.

Suurmetsän Alppikylän suuri pientalotontti

Alppikylässä on pientalotontti, jonka rakennusoikeus on 6 700 k-m², ja sillä on 43 rakennusalaa, joille voi rakentaa 140–200 k-m² suuruisia kaupunkipientaloja. Tontti esitetään varattavaksi vapaarahoitteisten omistusasuntojen omatoimiseen rakennuttamiseen.

Myllypurosta kerrostalotontti ikääntyvien asumisoikeusasunnoille

Myllypurossa on kerrostalotontti, jonka rakennusoikeus on 2 000 k-m². Tontti esitetään varattavaksi S-Asunnot Oy:lle ikääntyville tarkoitettujen asumisoikeusasuntojen rakennuttamista varten.

Myllypuron puukaupungin rakentaminen alkaa

Myllypuron puisen kaupunkikylän rakennusoikeus on 61 300 k-m². Tästä 18 650 k-m² esitetään varattavaksi tontinluovutuskilpailulla vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon hitas-1-ehdoin. Edelleen 12 850 k-m² esitetään varattavaksi tontinluovutuskilpailulla omistusasuntojen rakennuttamista varten ilman hitas-ehtoja

Asuntotuotantotoimikunnalle esitetään vuokra-asuntotuotantoon 4 400 k-m² ja asumisoikeusasuntotuotantoon 3 100 k-m² vastaavat tontit.

Alueen 41 omakotitalotontin rakennusoikeus on yhteensä 6 800 k-m². Tontit esitetään vapaarahoitteisten omistusasuntojen omatoimiseen rakennuttamiseen.

Vesalaan kolme hartiapankkitaloa

Vesalassa on kaksi pientalotonttia, joiden rakennusoikeus on 576 k-m². Tontteja esitetään vapaarahoitteisten omistusasuntojen omatoimiseen rakennuttamiseen.

Kontulan Linnanpellon alueelta pientalotuotantoa

Kontulan Linnanpellon alueen rakennusoikeus on 15 400 k-m². Alueen 21 pientalotontin rakennusoikeus on 3 380 k-m². Tontteja esitetään omistusasuntojen omatoimiseen rakennuttamiseen. Yhteensä 5 280
k-m²:n tontit esitetään asuntotuotantotoimikunnalle vuokra-asuntojen ja 3 840 k-m²:n tontit asumisoikeusasuntojen rakennuttamiseen. YH-Suomi Oy:lle esitetään 2 800 k-m²:n suuruinen tontti vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon hitas-1-ehdoin.

Laajasalon keskustan tontit

Laajasalon keskustaan on laadittu asemakaavan muutosluonnoksia, jossa on muutamia asuntotontteja kaupungin maalla.

Korttelin nro 49029 rakennusoikeus on 11 000 k-m². Tästä 3 200 k-m² esitetään varattavaksi Nuorisosäätiölle työssä käyville nuorille tarkoitettujen vuokra-asuntojen rakennuttamiseen. VVO Rakennuttaja Oy:lle esitetään varattavaksi 6 300 k-m² valtion ja Helsingin seudun kuntien aiesopimuksen mukaisten vuokra-asuntojen rakennuttamiseen ja 1 500 k-m² omistusasuntotuotantoon hitas-2- ehdoin.

Tontin nro 49036/4 rakennusoikeus on 2 800 k-m². Sitä esitetään varattavaksi Sato-Rakennuttajat Oy:lle vapaarahoitteisten ns. Uusloft-tyyppisten asuntojen tai vuokra-asuntojen rakennuttamiseen.

Tontin nro 49027/1 rakennusoikeus on 3 000 k-m². Tontti esitetään varattavaksi Sato-Rakennuttajat Oy:lle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten hitas-1-ehdoin

Vuosaaren Meri-Rastilasta pieni tontti hitas-tuotantoon

Rastilassa olevan rivitalotontin rakennusoikeus on 915 k-m². Tontti esitetään varattavaksi hitas-2-ehdoin vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten YH-Suomi Oy:lle.

Yhteenveto varausehdotuksesta

Seuraavassa taulukossa esitellään varausesitys rakennuttajittain ja rahoitus- ja hallintomuodoittain.

Taulukkoon on sisällytetty kiinteistölautakunnan 4.12.2007 Rinnekotisäätiölle esittämät kehitysvammaisten autetun asumisen tontit, joiden rakennusoikeus on yhteensä 3 513 k-m², mikä vastaa 54 asuntoa.

Asuntotonttien varausesitys rakennuttajittain

	Rahoitus- ja hallintamuoto
Rakennuttaja	AV	AVH	AAO	OOH	OO	YHT
Asuntotuotantotoimikunta	350		109	58		517
Tarjouskilpailut		117		104	273	494
Tontinluovutuskilpailut				235	85	320
Omatoiminen rakennuttaminen					114	114
VVO Rakennuttaja Oy		84		12		96
Sato-Rakennuttajat Oy				32	23	55
Rinnekotisäätiö	54					54
Nuorisosäätiö	53					53
Alkuasunnot Oy	45					45
Asunto Oy Käpylän Panuntie				36		36
YH-Suomi Oy				32		32
S-Asunnot Oy			26			26
Vaahteramäki ry			22			22
Asuntosäätiö				21		21
YIT Rakennus Oy					14	14
Yhteensä	502	201	157	530	509	1899

AV Valtion tukemia vuokra-asuntoja

AVH Valtion ja Helsingin seudun kuntien aiesopimuksen mukaisia vuokra-asuntoja

OV Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja

AAO Asumisoikeusasuntoja

OOH Hitas-säänneltyjä omistusasuntoja

OO Omistusasuntoja ilman hitas-sääntelyä

Nyt esitetään tehtäväksi 1 899 asuntoa koskevat tontinvaraukset.

Tänä vuonna tehtävät lisävaraukset ja vanhat varaukset

Tänä vuonna on tarkoitus tehdä vielä lisää tontinvarauksia mm. Jätkäsaaren ja Kalasataman aloituskortteleista. Seuraavan varauskierroksen jälkeen päästään melko lähelle vuotuista tavoitetta.

Vuoden 2008 alussa oli voimassa aiemmin tehtyjä aloittamattomia asuntotonttien varauksia 7 263 asuntoa vastaavasti. Yhdessä nyt tehtävien varausten kanssa käytettävissä on siis 9 162 asuntoa vastaavat tontit. Tämä riittää laskennallisesti noin 2,5 vuoden tuotantoon. On kuitenkin syytä huomata, ettei kaikkia varattuja tontteja voida alkaa rakentaa kolmen seuraavan vuoden aikana.

Tarkemmat tiedot ovat muistiossa

Muistiossa ASUNTOTONTTIEN VARAAMINEN 2008 on analysoitu MA-ohjelman tavoitteiden toteuttamismahdollisuuksia tonttien varausten osalta. Muistiossa on lisäksi esitetty perustelut päätösehdotuksessa oleville varausesityksille, varausehdoille sekä päätösehdotuksen muille alakohdille. Muistion liitteenä ovat lisäksi kartat varattavaksi esitettävistä tonteista.

Vertailu MA-ohjelman uusiin tavoitteisiin

Liitteessä nro 5 on vertailtu varausesityksen ja voimassa olevien varausten jakaumia MA-ohjelman tavoitejakaumiin.

Kun otetaan huomioon aiemmin tehdyt aloittamattomat 7300 asuntoa vastaavat tontinvaraukset ja nyt tehtävät 1 900 asunnon lisävaraukset, voidaan todeta, että ollaan suhteellisen lähellä MA-ohjelman tavoitejakaumia. Uuteen ”välimuodon” vuokra-asuntotuotantoon voidaan seuraavilla varauskierroksilla tehdä lisää varauksia ja saada tavoitteet toteutumaan paremmin myös tältä osin.

Lautakunta päätti merkitä tiedoksi 22.1.2008 jaetun muistion ASUNTOTONTTIEN VARAAMINEN 2008 sekä lähettää sen kaupunginhallitukselle asuntotonttien varausesityksen perusteluna.

Kaj toteaa että käsiteltävänä oleva esitys ja vanhat varaukset mukaan lukien varauksia kaupungin maalle on n. 2,5 vuoden tarpeeseen. Seuraava laaja varausesitys on tulossa käsittelyyn tämän vuoden syksyllä. On hyvä jos asuntorakentamiseen on varattu tontteja riittävän pitkälle ajalle vähintään kolmeksi vuodeksi eteenpäin.

MA-ohjelman toteutumista seurataan kuitenkin ensisijassa rakentuneen tuotannon kautta ja toissijaisesti varausten perusteella. Kaupungin on omalta osaltaan tehtävä kaikki voitava, että tonttien rakentuminen on mahdollisimman sujuvaa. Varausten saajille on myös tarpeen ilmoittaa, että varausaikoja ei tulla jatkamaan, ellei lisäajan tarve johdu varauksen saajasta itsestään riippumattomista syistä.

Lautakunnan esitys pohjautuu vielä osittain vanhan asunto-ohjelman tavoitteille. Esimerkiksi aiesopimuksen mukaista välimuodon vuokra-asuntotuotantoa ei ole tässä esityksessä ole vielä voitu huomioida riittävästi. Vaikka esitys hallinta- ja rahoitusmuotojen osalta ei aivan ole uuden MA-ohjelman tavoitteiden mukainen ei Kaj:n mielestä yksittäisiä varauksia ole nyt tarpeen muuttaa. Tulevilla päätöksillä kokonaisuutta voidaan oikaista vastaamaan paremmin uuden MA-ohjelman tavoitteita.

MA-ohjelmassa on lähdetty siitä, että tavoitteena on sama hallinta- ja rahoitusmuotojakauma riippumatta siitä kuka omistaa maan. Lautakunnan esityksen perusteluissa on kuitenkin olettama joka pohjautuu edelliseen asunto-ohjelmaan että ara-tuotannon osuus on suurempi kaupungin maalla kuin valtion tai yksityisen omistamalla maalla. Näin voi käytännössä tapahtua. Kaupungin tulee kuitenkin esim. neuvotteluilla ja maankäyttösopimuksilla pyrkiä vaikuttamaan siihen, että ara-asuntoja tulisi MA-ohjelman mukaisesti myös muiden kuin kaupungin omistamalle maalle.

Lautakunnan esityksessä on kaksi tonttia, Saukonpaadesta tontti 20029/15 ja Laajasalosta tontti 49029/B, varattu valtion ja Helsingin seudun kuntien kesken solmitun aiesopimuksen mukaiseen vuokra-asuntotuotantoon, jonka rahoitukseen on mahdollista hakea valtion täytetakaus. Periaatteet, joilla tällaiseen tuotantoon tullaan luovuttamaan tontteja, ovat vielä linjaamatta. Siksi päätösehdotukseen on tarpeen lisätä kohta, että Khs tulee erikseen päättämään periaatteet, joilla tontit kyseiseen vuokra-asuntotuotantoon tullaan luovuttamaan.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata jäljempänä olevat tontit mainituille rakennuttajille tai kilpailujen ja omatoimisen rakennuttamisen järjestämistä varten 31.12.2010 saakka jäljempänä mainituin ehdoin:

LÄNSISATAMA, Jätkäsaari, Saukonpaaden alue

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
20027/2	8 100	68

Vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon noudattaen hitas-1-ehtoja sekä ehdolla, että rakennuttaja valitaan tontinluovutuskilpailulla

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
20027/3	9 150	122

Asuntotuotantotoimikunnalle vuokra-asuntojen rakennuttamista varten ehdolla, että pääsuunnittelijan valinnasta järjestetään arkkitehtuurikilpailu. Tontin rakentamista ei saa aloittaa ennen tontin 20027/2 tai tontin 20029/15 rakentamisen aloittamista.

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
20028/4-27	10 500	77

Luovutettavaksi tarjouskilpailulla vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon ilman hitas-ehtoja

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
20029/6, 7, 9 ja 10	19 600	196

Luovutettavaksi tarjouskilpailulla vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon ilman hitas-ehtoja

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
20029/12 ja 13	9 800	104

Luovutettavaksi tonteilla 20029/6, 7, 9 ja 10 järjestettävän tarjouskilpailun voittajalle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten hitas-1-ehdoin

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
20029/15	8 800	117

Luovutettavaksi tonteilla 20029/6, 7, 9 ja 10 järjestettävän tarjouskilpailun voittajalle valtion ja kuntien aiesopimuksen mukaisten vuokra-asuntojen rakennuttamista varten

Korttelin 20029 varauksensaajan tulee järjestää kohteesta arkkitehtuurikilpailu.

KÄPYLÄ

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
25/878/6	3 400	36

Asunto Oy Helsingin Käpylän Panuntielle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten hitas-1-ehdoin sekä ehdolla, että asemakaavan muutos saa lainvoiman

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
25/878/7	4 050	43

Luovutettavaksi vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon
hitas-1-ehdoin tontinluovutuskilpailulla sekä ehdolla, että asemakaavan muutos saa lainvoiman. Kilpailuun voivat osallistua tulevien asukkaiden muodostamat ryhmät.

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
25/878/8	7 100	94

Asuntotuotantotoimikunnalle vuokra-asuntojen rakennuttamista varten ehdolla, että asemakaavan muutos saa lainvoiman

HAAGA, Etelä-Haaga

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
29129/1	4 600	61

Asuntotuotantotoimikunnalle vuokra-asuntojen rakennuttamista varten

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
29129/2 ja 3	3 600	40

Asuntotuotantotoimikunnalle asumisoikeusasuntojen rakennuttamista varten

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
29129/4 ja 5 29128/2 ja 3	5 800	58

Asuntotuotantotoimikunnalle vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon hitas-1-ehdoin

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
29128/1	2 700	45

Alkuasunnot Oy:lle työssä käyville nuorille tarkoitettujen vuokra-asuntojen rakennuttamista varten

KONALA

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
32001/10	285	2

Vapaarahoitteisten omistusasuntojen omatoimiseen rakennuttamiseen

PITÄJÄNMÄKI

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
46072/11	2 000	21

Asuntosäätiölle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten hitas-1-ehdoin

MALMI, Ala-Malmi

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
38289/2	1 640	22

Asuntopoliittinen yhdistys Vaahteramäki ry:lle vuokra-, asumisoikeus- ja hitas-2-ehdoin rakennettavien omistusasuntojen rakennuttamista varten ehdolla, että kehittämishankkeesta laaditaan raportti

SUUTARILA

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
40137/15 -28	2 478	14

YIT Rakennus Oy:lle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten omakotitonteilla noudatettavin ehdoin sekä ehdolla, että asuntojen ostajat voivat valita talonsa valmiusasteen ja kehittämishankkeesta laaditaan raportti

SUURMETSÄ, Jakomäki

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
41196/4	1 700	17

Asuntotuotantotoimikunnalle asumisoikeusasuntojen rakennuttamista varten

SUURMETSÄ, Alppikylä

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
41302/2	6 700	43

Vapaarahoitteisten omistusasuntojen omatoimiseen rakennuttamiseen

VARTIOKYLÄ, Myllypuro

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
45142/12	2 000	26

S-Asunnot Oy:lle ikääntyville suunnattujen asumisoikeusasuntojen
rakennuttamiseen

VARTIOKYLÄ, Myllypuron puukaupunki

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
45563/1-4, 45564/1, 45565/1-4, 45566/1	18 650	124

Luovutettavaksi tontinluovutuskilpailulla vaparahoitteiseen omistusasuntotuotantoon hitas-1-ehdoin

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
45568/1 ja10–13	12 850	85

Luovutettavaksi tontinluovutuskilpailulla omistusasuntojen rakennuttamista varten ilman hitas-ehtoja

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
45569/10 ja 11	3 100	20

Asuntotuotantotoimikunnalle asumisoikeusasuntojen rakennuttamista varten ehdolle, että kohteesta järjestetään arkkitehtuuri – tai kokonaisvastuurakentamiskilpailu, jossa painotetaan puurakentamisen kehittämistä

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
45569/12–14	4 400	29

Asuntotuotantotoimikunnalle vuokra-asuntojen rakennuttamista varten ehdolle, että kohteesta järjestään arkkitehtuuri – tai kokonaisvastuurakentamiskilpailu, jossa painotetaan puurakentamisen kehittämistä

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
45568/2-9, 45569/1-9, 45570/3 ja 4, 45571/1-7, 45573/1-10 ja 45574/1-5	6 800	41

Vapaarahoitteisten omistusasuntojen omatoimiseen rakennuttamiseen

MELLUNKYLÄ, Vesala

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
47105/13 ja 14	576	3

Vapaarahoitteisten omistusasuntojen omatoimiseen rakennuttamiseen

MELLUNKYLÄ, Linnapellon alue

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
47232/1 ja 2	5 280	44

Asuntotuotantotoimikunnalle vuokra-asuntojen rakennuttamista varten ehdolla, että asemakaavan muutos saa lainvoiman

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
47234/1 ja 2	3 840	32

Asuntotuotantotoimikunnalle asumisoikeusasuntojen rakennuttamista varten ehdolla, että asemakaavan muutos saa lainvoiman

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
47233/11	2 800	23

YH-Suomi Oy:lle vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon hitas-1-ehdoin sekä ehdolla, että asemakaavan muutos saa lainvoiman

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
47233/2-10 ja 12-23	3 380	25

Vapaarahoitteisten omistusasuntojen omatoimiseen rakennuttamiseen ehdolla, että asemakaavan muutos saa lainvoiman

LAAJASALO

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
49029/A	3 200	53

Nuorisosäätiölle työssä käyville nuorille tarkoitettujen vuokra-asuntojen rakennuttamista varten ehdolla, että asemakaavan muutos saa lainvoiman.

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
49029/B	6 300	84

VVO Rakennuttaja Oy:lle valtion ja kuntien aiesopimuksen mukaisten vuokra-asuntojen rakennuttamista varten ehdolla, että asemakaavan muutos saa lainvoiman

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
49029/C	1 500	12

VVO Rakennuttaja Oy:lle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten hitas-2-ehdoin sekä ehdolla, että asemakaavan muutos saa lainvoiman

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
49036/4	2 800	30 tai 23

Sato-Rakennuttajat Oy:lle vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tai omistusasuntojen rakennuttamista varten ilman hitas-ehtoja sekä ehdolla, että asemakaavan muutos saa lainvoiman sekä seuraavin ehdoin:

- Hankkeessa pyritään siihen, että tulevat asukkaat voivat halutessaan vaikuttaa paljon asuntonsa ratkaisuihin, hankkia asuntonsa varusteet ja rakentaa tai rakennuttaa asuntonsa valmiiksi.

- Asuntojen myyntihintojen tulee perustua kaupungin Hitas-toimikunnan hyväksymään rakennuttajapalkkioon ym. kuluihin sekä urakkakilpailuihin perustuviin rakennuskustannuksiin.

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
49027/1	3 000	32

Sato Rakennuttajat Oy:lle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten hitas-1-ehdoin sekä ehdolla, että asemakaavan muutos saa lainvoiman

VUOSAARI, Rastila

Kortteli/tontti	asuntokerrosalaa	asuntoja
54230/4	915	9

YH-Suomi Oy:lle omistusasuntojen rakennuttamista varten hitas-2-ehdoin

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan päättämään tonteilla 20027/2, 20028/4-27, 20029/6, 7, 9, 10, 12, 13 ja 15, 25/878/7, 29129/4 ja 5, 29128/2 ja 3, 45563/1-4, 45564/1, 45565/1-4, 45566/1 sekä 45568/1 ja 10–13 järjestettävien tontinluovutus- ja tarjouskilpailujen ohjelmista, järjestämään kilpailut sekä valitsemaan kilpailujen voittajat tonttien varaajiksi.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan päättämään omatoimiseen rakennuttamiseen varattavien tonttien 32001/10, 41302/2, 45568/2-9, 45569/1-9, 45570/3 ja 4, 45571/1-7, 45573/1-10 ja 45574/1-5, 47233/2–10 ja 12–23 sekä 47105/13 ja 14 luovutusmuodoista, hakukriteereistä ja varauksien saajista.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee, että varauksien saajien on noudatettava seuraavia ehtoja:

- Varauksen saajien tulee noudattaa esityslistan tämän asian liitteenä nro 2 olevaa kiinteistöviraston tonttiosaston toimintaohjetta 18.1.2008 ”Kaivettavat ja louhittavat massat sekä kaadettavat puut”.

- Varauksen saajien tulee noudattaa alueellisia rakennustapaohjeita sekä olla suunnittelussa yhteistyössä kaupungin alueellisten yhteistyöryhmien kanssa.

- Varauksien saajien, lukuun ottamatta vuokra-asuntojen rakennuttamiseen varattavia tontteja, tulee noudattaa kunkin varattavan tontin kohdalla mainittua asuntojen enimmäismäärää. Painavasta, suunnittelusta johtuvasta syystä asuntojen enimmäismäärä voidaan ylittää enintään 5 %.

- Hitas-tuotannossa varauksen saajien tulee noudattaa esityslistan tämän asian liitteenä nro 3 olevia ehtoja.

- Ruoholahden Saukonpaaden alueen tontinvaraajien tulee liittyä kaupungin määräämin ehdoin Jätkäsaareen rakennettavaan alueelliseen jätteiden putkikuljetusjärjestelmään.

- Vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotantoon varattaville tontille rakennettaviin rakennuksiin voidaan sijoittaa kaupungin tai kaupungin hyväksymän yhteisön ylläpitämiä erityisryhmille suunnattuja asumisyksiköitä tai varata osuus asunnoista erityisryhmien itsenäiseen asumiseen. Yksittäisessä hankkeessa osuus voi tarpeen ja aluekohtaisen
harkinnan mukaan olla korkeintaan 20 % tontin tai tonttien rakennusoikeudesta tai suurempikin niin erikseen sovittaessa.

- Myllypuron puukaupungin korttelien nro 45563–45569 varauksien saajien tulee perustaa yhtiö rakennuttamaan ja hallitsemaan AH-tontille nro 45567/1 tulevia yhteistiloja.

- Mellunkylän Linnanpellon alueen korttelien nro 47232–47234 varauksien saajien tulee perustaa yhtiö rakennuttamaan ja hallitsemaan AH-tontille nro 47233/1 tulevia yhteistiloja.

Varauksensaajien tulee suunnittelussa ja rakentamisessa pyrkiä nykyistä normitasoa tehokkaammin energiaa säästäviin ja ekologisesti kestäviin ratkaisuihin ja ottaa huomioon rakennusten koko käyttöajan energian kulutus.

Vielä kaupunginhallitus päättänee, että esityslistan tämän asian liitteenä nro 4 oleva hakemus ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee ilmoittaa varauksensaajille, että kaupunki tulee suostumaan mahdollisiin varausaikojen jatkopyyntöihin vain perustellusta varauksen saajasta riippumattomasta syystä, joka voi olla esimerkiksi kaavasta tai rakennusluvasta tehty valitus, asemakaavamuutos tai kunnallistekniikan viivästyminen.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee, että valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen aiesopimuksen mukaiseen vuokra-asuntotuotantoon, jonka rahoitukseen on mahdollista hakea valtion täytetakaus, varattavien tonttien nro 20029/15 ja 49029/B luovutusperiaatteet tullaan päättämään kaupunginhallituksessa erikseen.

Lopuksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan päättämään tonttien varausehtojen vähäisistä tarkennuksista ja mahdollisesti tarvittavista lisäehdoista.

Pöytäkirjanote varauksensaajille, muille varauksenhakijoille, kiinteistölautakunnalle, asuntolautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Muistio: ASUNTOTONTTIEN VARAAMINEN 2008
	Liite 2	Tonttiosaston toimintaohje 18.1.2008
	Liite 3	Hitas-ehdot
	Liite 4	Skanska Kodit Oy:n hakemus
	Liite 5	Muistio MA-ohjelman tavoitteet ja tontinvaraukset

9

25.3.2008 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTTAMISESTA

Khs 2007-1657

Kaj ilmoittaa, että ympäristöministeriö on 19.2.2008 saapuneella kirjeellään pyytänyt kaupungin lausuntoa ehdotuksesta maankäyttö- ja rakennuslain muutosta koskevaksi hallituksen esitykseksi 15.3.2008 mennessä (Lisäaika 1.4.2008 saakka).

Lausuntopyynnön mukaan hallituksen esitys (HE) pyritään antamaan eduskunnalle mahdollisimman pian. Esitys sisältää jo aikaisemmin, vuoden 2007 kesällä lausuntokierroksella olleita lainmuutoksia, joita on lausuntokierroksella saadun palautteen pohjalta tarkistettu.

Hallituksen esitykseen on lisäksi sisällytetty selvitysmies Lauri Tarastin viime vuoden joulukuussa tekemät ehdotukset kaavoituksen sujuvoittamiseksi tonttitarjonnan lisäämiseksi. Ehdotukset on niin ikään otettu osaksi asuntopoliittisen työryhmän ehdotuksia valtioneuvoston asuntopoliittiseksi toimenpideohjelmaksi.

Hallituksen esitys -ehdotuksen pääasiallinen sisältö on seuraava:

Esityksessä ehdotetaan maankäyttö- ja rakennuslakiin muutoksia, joilla pyritään sujuvoittamaan kaavoitus- ja lupamenettelyjä ja parantamaan muutoinkin lain toimivuutta sekä osaltaan vaikuttamaan ilmastonmuutoksen hillintään.

Asemakaavoitukseen ehdotetaan otettavaksi valituslupajärjestelmä silloin kun asemakaava on oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella. Valituslupajärjestelmän piiriin ehdotetaan otettavaksi myös suunnittelutarveratkaisut sekä poikkeamispäätökset. Poikkeamisjärjestelmää ehdotetaan kehitettäväksi mahdollistamalla alueellinen poikkeaminen olemassa olevassa rakennuskannassa sekä tarkistamalla toimivaltaa koskevaa säännöstä.

Rakennuslupamenettelyä ehdotetaan joustavoitettavaksi laajentamalla harkintavaltaa poikkeamiseen kaavasta tai muista määräyksistä luvan yhteydessä.

Vuorovaikutuksen edistämiseksi kunta velvoitetaan antamaan perusteltu vastaus kaavasta muistutuksen tehneelle ilman sen pyytämistä.

Kaukolämpöverkkoon liittymisvelvollisuudesta ehdotetaan mahdolliseksi määrätä asemakaavassa.

Pääkaupunkiseudun kaupungeille ehdotetaan säädettäväksi velvollisuus laatia yhteinen yleiskaava. Oikeusvaikutteiseen yleiskaavaan liitettäisiin mahdollisuus vähentää valtion ohjausta luopumalla vuosittaisesta kehittämiskeskustelusta, kaavoihin kohdistuvasta oikaisukehotusmenettelystä sekä siirtämällä vielä valtiolla oleva poikkeamistoimivalta kaupungeille.

Maaseudun kylien asuinrakentamista helpotetaan mahdollistamalla yleiskaavan käyttäminen rakentamisen ohjaamiseen. Rakennusluvan ja purkamisluvan välistä suhdetta selkeytetään ottamalla purkamisluvan edellytykset huomioon myös silloin, kun purkaminen sisältyy rakennuslupaan. Purkamisen sisältävästä rakennusluvasta ehdotetaan annettavaksi valitusoikeus alueelliselle ympäristökeskukselle.

Yksityisen maan sisällyttämistä kansallisen kaupunkipuiston alueeseen ehdotetaan helpotettavaksi. Puiston perustamisedellytyksiin ehdotetaan lisättäväksi luonnon monimuotoisuuden näkökulma. Puiston hoito- ja käyttösuunnitelman laatimismenettelyä ehdotetaan joustavoitettavaksi.

Kunnan rakennuslupamaksujen ulosottaminen ehdotetaan mahdolliseksi lainsäännöksellä ilman eri päätöstä.

Katujen nimien muuttamista helpotetaan.

Lisäksi lakiin esitetään muiden lakien muutoksista johtuvia ja eräitä teknisiä tarkistuksia.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi tilassa sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

./. Hallituksen esitystä koskevan ehdotuksen rinnakkaisteksti on tämän asian esityslistan liitteenä.

Kaj ilmoittaa, että ehdotuksesta on pyydetty kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston, rakennusvalvontaviraston, kaupunginmuseon, hallintokeskuksen oikeuspalveluiden, rakennusviraston ja Helsingin Energian lausunnot.

Lausunnot Rakennusvalvontavirasto toteaa (6.3.2008) mm., että ehdotus purkamisluvan ja rakennusluvan välisen suhteen selkiyttämisestä on kehittynyt viraston toivomaan suuntaan kesän 2007 ehdotukseen verrattuna.

Valituslupa

Esitysluonnoksen perustavoite, sujuvoittaa kaavoitus- ja lupamenettelyjä, saa viraston tuen. Kaavapäätösten ripeämpi täytäntöönpanokelpoisuus on helpotus myös lupaviranomaisen näkökannalta. Valituslupajärjestelmän käyttöönotto kaava-asioissa on perusteltua.

Hiukan sama pätee suunnittelutarveratkaisuihin ja poikkeamispäätöksiin, joihin valituslupajärjestelmä myös ulotettaisiin samaan tapaan kuin 1.3.2007 voimaan tulleella lainmuutoksella jo tehtiin muun muassa rakennuslupien ja toimenpidelupien osalta. Huomiota kiinnittää lähinnä se, ettei valituslupajärjestelmä koskisi kuitenkaan purkamislupia. Kuinka tilanne on ymmärrettävä tapauksissa, joissa purkaminen sisältyy rakennuslupaan? Asia voi jäädä tulkinnalliseksi, ottaen huomioon ehdotettu muutos lain 135 §:ään (uusi 3 momentti).

Kestävän lämmitysjärjestelmän edistäminen

Ehdotettu uusi säännös (57 a §) on Helsingin kannalta melko marginaalinen. Jo nyt on Helsingin rakennusten lämmityslähteenä pinta-alan mukaan laskettuna kaukolämmön osuus 86 prosenttia (lähde: Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030, siv. 32). Siitä huolimatta on säännös luonnollisesti asianmukainen.

Merkityksellisempää Helsingin kannalta olisi laajentaa säännöksen soveltaminen koskemaan kaukojäähdytystä. Kaukojäähdytys olisi sekä energiatehokkaampi, ympäristöystävällisempi (päästöt) että kaupunkikuvallisesti parempi ratkaisu kuin rakennuskohtaiset järjestelmät. Ehdotettuun uuteen säännökseen tulisi lisätä kaukolämpöverkon lisäksi kaukojäähdytys tai sitä tarkoittavat keskitetyt järjestelmät. Sama koskee alueellisia jätteiden keräysjärjestelmiä, esimerkiksi maanalaista imutekniikkaa. Siitäkin pitää olla mahdollisuus määrätä asemakaavassa.

Säännösteknisenä huomiota todettakoon, että esitysluonnoksessa on rinnakkaistekstin johdannosta, jossa luetellaan esitettävät muutokset ja lisäykset, jäänyt 57 a § pois.

Purkamislupa

Rakennusvalvonnan suurin huoli kesällä 2007 vireillä olleesta ehdotuksesta kohdistui valitusoikeuden laajentamiseen purkamisluvan kaltaiseksi tilanteissa, joissa rakennuksen purkaminen on osa rakennuslupaharkintaa. Nyt valitusoikeus on laajennettu koskemaan vain alueellista ympäristökeskusta. Kehityssuunta on oikea.

Vielä voi kuitenkin kysyä tarvetta laventaa em. tilanteissa luvan myöntämisen edellytykset noudattamaan itsenäisen purkamisluvan edellytyksiä. Tärkein rakennusluvan myöntämisen edellytyksistä on hankkeen kaavan mukaisuus. Olemassa olevan rakennuskannan tulevaisuus ratkaistaan asemakaavatasolla. Ehdotettu säännös avaa, ainakin teoreettisella tasolla, uudelleen harkintaan aivan uusienkin asemakaavojen alueella purkamisen sallivat kaavaratkaisut, jotka ovat mahdollisesti jo käyneet läpi valituskierroksen. Alueellisella ympäristökeskuksella on mahdollisuus jo nyt omasta aloitteestaan saattaa vireille rakennuksen suojelua koskeva asia. Edellytysharkinnan laajennus merkitsee usein tarvetta lausuntojen hankkimiseen. Tämä on taas omiaan hidastamaan lupaprosessia. Käy siis päinvastoin kuin esityksen tärkeimmäk-si tavoitteeksi on kirjattu: lupaprosessi ei sujuvoidu vaan hidastuu.

Jos ehdotettu lain muutos toteutuu, tullee samalla harkittavaksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 69 §:n muuttaminen.

Poikkeaminen

Virasto kiinnitti huomiota jo lausunnossaan elokuulla 2007 huomiota siihen, että ehdotettu alueellinen poikkeamispäätös on tarpeettomasti rajattu koskemaan asemakaava-alueella olemassa olevia asuinrakennuksia. Rakennuslaki oli tältä osin väljä ja mahdollisti yleisesti alueellisten poikkeuslupien käytön. Miksi nyt tarvitaan tiukempaa rajausta?

Jos em. rajauksesta pidetään kiinni, niin pitäisikö johdonmukaisuuden nimissä myös lain 172 §:n uudessa 3 momentissa puhua asuinrakennuksista?

Vähäistä poikkeamista koskevan säännöksen sisällön muuttaminen vastaamaan paremmin lain alkuperäistä tarkoitusta saa viraston täyden kannatuksen.

Lupa- ja valvontamaksu

Rakennusvalvontaviranomainen perii lain nojalla maksuja muistakin viranomaistehtävistä kuin lupien käsittelystä. Tämän johdosta tulee lain 145 §:n uudesta 4 momentista poistaa sana ”luvan”.

Rakennusvirasto toteaa (7.3.2008) mm., että valituslupamenettelyn laajentaminen on erittäin tervetullut parannus kaavaprosessin nopeuttamiseksi. Uuden lain vaikutusta viivytys- ja kiusantekotarkoituksessa tehtyjen valitusten määrään ja vaikutuksiin tulee edelleen seurata ja tarvittaessa tiukentaa. Myös valituksen aiheuttamien viivästysten kustannuksia tulisi em. tapauksissa voida vaatia korvattavaksi.

Rakennuslupamenettelyä ehdotetaan joustavoitettavaksi laajentamalla harkintavaltaa poikkeamiseen kaavasta tai muista määräyksistä luvan yhteydessä.

Asemakaavoissa pyritään yhä tarkemmin ja aivan liian tarkasti ohjaamaan rakentamista. Asemakaavoittaja vaatii usein kaavan laadintaa varten tarkat rakennussuunnitelmat ja piirtää ne vaatimuksina kaavaan. Toteuttamisen kustannustaso nousee ja vääjäämättömät kaavamuutokset hidastavat hankkeiden etenemistä. Rakennusten suunnittelijoillekin tulisi jättää tilaa prosessissa, koska he pääsuunnittelijoina myös vastaavat suunnittelustaan. Tarkat kaavat vanhenevat nopeasti. Kaavoittajan tulisi pystyä luopumaan kohteesta kaavan tultua hyväksytyksi. Kaavan tulee olla niin selkeästi ja yleispiirteisesti laadittu, että se kestää aikaa ja on kaavan lukijan ja rakennusvalvontaviranomaisen tulkittavissa.

Kaukolämpöverkkoon liittymisvelvollisuudesta ehdotetaan määrättäväksi asemakaavassa. Esitetty mahdollisuus lisää toisaalta paineita tarkistaa katualueiden mitoitusta, koska jo nyt on tiiviiseen kaupunkirakenteeseen pyrittäessä vaikeuksia saada erilaisten kuntateknisten verkkojen johdot ja putket mahtumaan katualueille.

Pääkaupunkiseudun kaupungeille ehdotetaan säädettäväksi velvollisuus laatia yhteinen yleiskaava. Maankäytön yhteensovittamisesta on samalla merkittävää hyötyä alueen maankäytön yksityiskohtaiselle suunnittelulle, asuntotuotannon ohjaamiselle ja liikenneratkaisujen tekemiselle. Kuntien vapaaehtoista yhteistyötä tukeva yhteistä yleiskaavaa edellyttävä vaatimus on tervetullut velvoite varsinkin kiistanalaisissa pääkaupunkiseudun kehittämishankkeissa. Esitys helpottanee esimerkiksi ongelmalliseksi katsottujen kuntateknisten laitosten optimaalista sijoitusta.

Maankäyttö- ja rakennuslakia edelleen kehittäessä tulisi harkita pääkaupunkiseudulle ja maan suuriin asutuskeskuksiin omaa rakennuslakia. Nykyinen koko valtakuntaa koskeva laki on hankalasti tulkittavissa puolin ja toisin.

Katujen nimien muuttamista helpotetaan antamalla mahdollisuus niiden nimeämiseen kuntalain mukaisella päätöksentekomenettelyllä asemakaavamenettelyn rinnalla. Uusi, helppo tapa nimetä katuja vaatii eri viranomaisten entistä tarkempaa yhteistyötä kiusallisten virheiden välttämiseksi. Lakiin tulisi myös lisätä mahdollisuus nimetä samalla tavalla puistoja, jotta nykyinen nimistöllinen horjuvuus saataisiin helpommin korjatuksi.

Kaavaehdotuksesta muistutuksensa tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto mielipiteeseen. Koska katusuunnittelun yhteydessä tulee soveltavasti noudattaa kaavojen laatimiseen liittyvää vuorovaikutusmenettelyä, voitaneen olettaa uuden määräyksen ulottuvan myös katusuunnitelmien laadintaan. Lain tavoitetta katusuunnitelmien osalta tulisi täsmentää.

Lakiesityksessä on hyväksyttyä katusuunnitelmaa koskeva päätös lisätty laissa aikaisemmin olleisiin päätöksiin, jotka voidaan määrätä tulemaan voimaan ennen kuin päätös on saanut lainvoiman. Esitys on kannatettava, koska katusuunnitelma voidaan rinnastaa lain säännöksessä aikaisemmin lueteltuihin muihin suunnitelmiin tai päätöksiin.

Esitykset rakennuslain muutoksiin ovat edellä mainituin varauksin oikeansuuntaisia ja kannatettavia. Rakentamisen muutoksia tulee kuitenkin aktiivisesti seurata ja pyrkiä poistamaan tarpeettomia byrokratian koukeroita. Usein määräykset ovat jo menettäneet käytännössä merkityksensä, mutta viranomaiset pitäytyvät tiukasti lain kirjaimessa. Tarpeettomia käsittelyjä tulee edelleen poistaa ja kaavoitusprosessia nopeuttaa. Kaavoitusta tulee kehittää maankäytön suunnittelun suuntaan rakennusten suunnittelun sijaan.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut toteaa (7.3.2008) mm., että merkittävin uudistus nykyiseen sääntelyyn verrattuna on valituslupamenettelyn käyttöönotto valitettaessa hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimmalle hallinto-oikeudelle niissä asemakaavaa koskevissa asioissa, joissa ei ole puututtu viranomaisen ratkaisun sisältöön. Valituslupa myönnetään hallintolainkäyttölain 13 §:n 2 momentin mukaisilla perusteilla eli päätöksen ennakkopäätösluonteisuuden perusteella, virheperusteella tai muulla painavalla perustella.

Lisäksi oikeuspalvelut toteaa, että ehdotettu lainmuutos on kokonaisuudessaan kannatettava ja perustelu. Erityisesti Helsingin kaupungin kannalta myönteistä lainmuutoksessa on tarpeettomien valitusten estäminen asemakaava-asioissa korkeimmalle hallinto-oikeudelle, mikä mahdollistaa asemakaavojen täytäntöönpanon nopeutumisen.

Kaupunginmuseo toteaa (7.3.2008) mm., että edelliseen muutosehdotukseen verrattuna nyt uutena ehdotetaan rakennuslupamenettelyn tekemistä joustavammaksi laajentamalla rakennuslupaviranomaisten harkintavaltaa poikkeamisessa esimerkiksi asemakaavamääräyksistä.

Kaupunginmuseo pitää § 175:n muutosta ongelmallisena rakennussuojelun näkökulmasta, vaikkakin 171 §:n 2 momentin 3 kohta jää edelleen voimaan. Kaupunginmuseon näkökulmasta lakiehdotukseen kirjattu ”ei merkittävä” voi olla rakennussuojelun näkökulmasta ongelmallinen ja vaikeasti tulkittava, koska suojelumääräys on perusteltu ja siitä poikkeaminen on aina merkittävä.

Lakiehdotuksen 49a § ja 171 § 6 momentin mukaan pääkaupunkiseudun lainvoimaisen yleiskaavan laatimisen jälkeen poikkeamistoimivalta siirtyisi ympäristökeskukselta kokonaan kunnalle, myös asemakaavan rakennussuojelumääräyksestä. Kaupunginmuseo katsoo, ettei toimivaltaa poikkeamisesta rakennussuojelun osalta tule siirtää pois ympäristökeskukselta, vaan se tulee säilyttää nykyisen lain 171 §:n mukaisesti. Kaavoituksen ja rakennuslupamenettelyn sujuvuuteen tähtäävä lakimuutos ei saa heikentää rakennussuojelua ja sen tavoitteita.

Yksi keskeisimmistä muutoksista ehdotuksessa on kaupunginmuseon näkökulmasta purkamisen lupaedellytysten selkeyttäminen. Lain muutos tekisi rakennusluvan yhteydessä haettavan purkamisen yhdenvertaiseksi purkamislupamenettelyn kanssa. Lain muutos turvaisi entistä paremmin sen, ettei kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa hävitetä ja se edesauttaisi rakennettuun kulttuuriympäristöön sisältyvien arvojen säilymistä.

Helsingissä kaupunginmuseo näkee ongelmana rakennussuojelun näkökulmasta vanhentuneet asemakaavat esimerkiksi kantakaupungissa. Osa kaavoista on laadittu talon rakentamisajankohtana, jopa 1800-luvulla, eivätkä ne täten luonnollisesti sisällä suojelumerkintöjä. Kortteleiden sisäosien piharakennuksia ja toisen maailmansodan jälkeistä rakennuskantaa ei pääosin ole kaavoissa varustettu suojelumerkinnöin.

Lisäksi kantakaupungin rakennusinventointeihin sisältyvät yleensä vain ennen vuotta 1940 rakennetut talot. Rakennuslupia myönnetään näihin kaavoihin perustuen, mikä saattaa johtaa arvokkaiden rakennusten tai rakennusten osien purkamiseen. Vanhentuneiden asemakaavojen alueella lainmuutos selkeyttäisi tilannetta ja turvaisi rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilymisen. Kaupunginmuseo pitää lain § 135, 136 ja 192 muutosta tarpeellisena ja ehdotusta hyvänä.

Muutosehdotuksessa helpotetaan maaseudun kylien asuinrakentamista käyttämällä yleiskaavaa rakentamisen ohjaamiseen. Helsingin kaupunginmuseo / Keski-Uudenmaan maakuntamuseo katsoo, että lain muutos edellyttää nykyistä selvemmin kulttuuriympäristöjen selvitysten tekemistä ja niiden vaalimisen ja säilyttämisen sisällyttämistä yleiskaavoihin. Kaupunginmuseo pitää siirtymäsäännöstä tarpeellisena.

Kaupunginmuseolla ei ole maankäyttö- ja rakennuslain muutosehdotuksesta muuta huomautettavaa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (12.3.2008) mm. seuraavaa:

Yleistä esitetyistä muutosehdotuksista

Lainmuutosesityksen päämäärä, kaavoitus- ja lupamenettelyjen sujuvoittaminen ja parantaminen on kaupunkisuunnitteluviraston käsityksen mukaan tärkeä.

Oleellisimmat ja Helsingin kannalta merkittävimmät muutokset aiemmin esitettyyn nähden ovat ehdotus, jonka mukaan pääkaupunkiseudun kuntien tulisi laatia yhteinen yleiskaava (49 a §), sekä valituslupajärjestelmän laajentaminen koskemaan myös kaavoitusta (188 §).

Valituslupajärjestelmän laajentaminen

Kaupunkisuunnitteluvirasto pitää valituslupajärjestelmää kannatettavana ehdotuksena, jotta tärkeät kaavat saadaan voimaan viivytyksettä. Muutoksenhakijoiden oikeusturva tulee turvatuksi riittävästi, koska korkein hallinto-oikeus voi aina tarvittaessa kieltää täytäntöönpanon tai myöntää valitusluvan.

Vuorovaikutuksen edistäminen

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että Helsingissä on jo tähänkin asti pyritty arvioimaan kaavoituksen suunniteltua aikataulua osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Kaupunkisuunnittelulautakunta on myös säännönmukaisesti lähettänyt asemakaavahankkeen käsittelystä pöytäkirjaotteen ja esityslistatekstin sekä niille mielipiteensä esittäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, että muistutuksen tehneille. Näiltä osin ehdotus vastaa kaupunkisuunnittelulautakunnan noudattamaa käytäntöä. Niille muistuttajille, jotka ovat pyytäneet kunnan perusteltua kannanottoa (65 §), sen on esittänyt kaupunginhallitus.

Joustavuuden lisääminen rakennuslupamenettelyssä

Muutosehdotuksessa on rakentamisen joustavoittamiseksi ja samalla eräin osin kustannustason nousun hillitsemiseksi ehdotettu väljennettäväksi mahdollisuutta poiketa rakennusluvan yhteydessä kaavamääräyksistä ja rakentamismääräyksistä. Poikkeamismahdollisuus laajennettaisiin muuhun kuin vaikutuksiltaan merkittävään poikkeamiseen lukuun ottamatta asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden ylittämistä tai pääasiallisen käyttötarkoituksen muutosta, joissa poikkeaminen edelleen voisi olla vain vähäinen.

Ehdotuksen perusteluissa todetaan, että toteuttamisen kustannustaso on voinut nousta, vaikka kaavamääräyksillä on pyritty parempaan laatuun. Ehdotuksesta tai perusteluista ei ilmene, mihin tämä käsitys perustuu. Ympäristöministeriön juuri käynnistämä kokeilu rakentamis- ja kaavamääräysten keventämisestä olisi ehkä tuonut tietoa asuntotuotannon kustannusriippuvuuksista.

Lähtökohtaisesti ajatus yksityiskohtaisten kaavamääräysten vaikutuksesta kustannustasoa nostavasti on selvittämättä ja kyseenalainen. Selkeästi rakentamisen kustannuksiin vaikuttava merkitys on pysäköintiä koskevilla kaavamääräyksillä ja muilla pysäköinnin järjestämiseen liittyvillä kaavaratkaisuilla. Ympäristön laatutason vuoksi voidaan tällöin päätyä kustannustasoltaan merkittäviin ratkaisuihin.

Kaupunkisuunnitteluviraston käsityksen mukaan asuntojen hinta määräytyy muutoin lähes yksinomaan sijainnin ja markkinatilanteen mukaan.

Suurin osa muista kustannuksia kasvattavista tekijöistä johtuu tiukentuneista rakentamismääräyksistä, kuten esteettömyysmääräyksistä asuntojen sisällä, ilmanvaihtoa koskevista määräyksistä ja tiukennetuista energiamääräyksistä, jotka tiukkenevat vielä lisää 2010. Hintatason muutokset ovat viraston käsityksen mukaan myös tiiviisti sidoksissa rakennusalan suhdannevaihteluihin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto haluaa tähdentää, että kaavamääräysten keskeisimpänä tavoitteena on varmistaa rakentamisen laatutaso ja säädellä kaavan mahdollistaman rakentamisen suhdetta olemassa olevaan ympäristöön, eikä asemakaavaan merkitä yksityiskohtaisia määräyksiä ilman perusteltua syytä.

Yksityiskohtainen kaavamääräys voi olla vaikutuksiltaan merkittävä. Tämän merkityksellisyyden harkinnan siirtäminen rakennuslupaviranomaisen tehtäväksi yksittäisen rakennusluvan yhteydessä on viraston käsityksen mukaan kyseenalaista.

Asemakaavamääräyksistä ei myöskään ole suoraan pääteltävissä, mitkä niistä ovat ehdotuksen tarkoittamassa mielessä merkittäviä. Ehdotus jättää tätä koskevan harkinnan rakennuslupaviranomaiselle. Käsitettä ei ole myöskään lakiehdotuksen perusteluissa avattu.

Yksityiskohtaiset määräykset pohjautuvat usein laajoihin teknisiin selvityksiin rakentamisen edellytyksistä ja ympäristöhäiriöiden eliminoimisesta. Näin ne perustuvat paikallisiin olosuhteisiin ja kaavan tavoitteiden kannalta harkittuihin tarpeisiin. Määräykset koskevat tällöin esimerkiksi rakennusten ilmanottoa, asuntojen ja ulkotilojen suuntaamista, kellarien rakentamista jne. Kaavan valmistelun aikana tehdyt selvitykset ovat myös pohjana kaavan perusratkaisulle rakennusaloista, kerroskorkeuksista, rakennusmassojen porrastamisesta yms. määrättäessä. Laajempien uudisrakentamiskohteiden osalta asemakaavan kaupunkikuvaa koskevat määräykset ovat merkittävä osa alueen ominaislaadun ja laadukkaan ympäristön luomiseksi.

Oman erityiskysymyksensä muodostavat rakennussuojelumääräykset; kohteen suojeluarvojen säilyminen on lähtökohtaisesti sidoksissa yksityiskohtien säilymiseen. Vaikkakaan tässä muutosehdotuksessa ei esitetä muutoksia poikkeamistoimivallan jakoon rakennussuojeluasioiden osalta, saattaa suunnitteilla oleva rakennussuojelulainsäädännön uudistus vaikuttaa myös maankäyttö- ja rakennuslakiin. Tämän ehdotuksen mukaisen pääkaupunkiseudun yleiskaavan toteutuessa tulisi poikkeamisvalta myös rakennussuojeluun liittyvissä kysymyksissä siirtymään kunnalle.

Kaupunkisuunnitteluvirasto haluaa vielä korostaa, että asemakaava yksityiskohtaisine määräyksineen syntyy osallisten kanssa käydyn vuorovaikutuksen tuloksena. Erityisesti täydennysrakentamisessa osallisten kanssa vuorovaikutuksessa syntyy usein monia tärkeinä pidettäviä kaavamääräyksiä. Tämän vuoksi on ongelmallista, että kaavasta poiketaan rakennuslupavaiheessa ilman vastaavaa kuulemis- ja selvitysprosessia. Ehdotus on näiltä osin ristiriidassa lainmuutosehdotuksessa toisaalla esitetyn vuorovaikutuksen tehostamiseen tähtäävän ehdotuksen kanssa.

Edellä mainituista syistä kaupunkisuunnitteluvirasto ei pidä muutosehdotusta näiltä osin kannatettavana.

Kaupunkisuunnitteluvirasto ei myöskään näe, että ehdotetulla muutoksella olisi arvioitua viranomaisten resurssitarvetta vähentävää vaikutusta. Riittävä poikkeamisen edellytysten selvittäminen tulisi päinvastoin edellyttämään lupaviranomaisilta nykyistä suurempaa selvitystyötä.

Kestävän lämmitysjärjestelmän edistäminen

Ehdotettu muutos voi osaltaan tukea yhdyskuntarakenteen tiivistämistä. Kaupunkisuunnitteluvirasto pitää harkitsemisen arvoisena sitä, että asemakaavassa voitaisiin lämmitysjärjestelmän lisäksi velvoittaa käyttämään muitakin kunnallisteknisiä verkkoja, joita kunta voi tarjota, esimerkiksi kaukokylmäverkkoa tai alueellista alipaineistettua jätehuoltolaitteistoa. Näistä molemmista on energiataloudellisia ja ympäristöllisiä etuja.

Viraston kokemuksen mukaan yhdyskuntatekniikan verkostojen suunnittelu kuitenkin tarkentuu riittävälle tasolle vasta kaavoitusvaiheen jälkeen, joten niihin liittyvien velvoitteiden sisällyttäminen kaavaan saattaa olla ongelmallista.

Pääkaupunkiseudun yhteistyön edistäminen

Lain muutosehdotuksen perustelujen mukaan kuntien yhteisellä yleiskaavalla pyritään edistämään ja tehostamaan pääkaupunkiseudun kuntien maankäytön tavoitteiden yhteensovittamista. Tavoite sinänsä on kannatettava ja Helsingin kaupunki on yhdessä muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa tehnyt sitä tarkoittavan aiesopimuksen.

Pääkaupunkiseudun kehityksen ja erityispiirteiden takia yhteistyön edistäminen on erittäin tarpeellista. On myös hyvä, että lainsäätäjä tunnistaa pääkaupunkiseudun erityisaseman.

Esitetyssä muodossa pykälä 49 a on kuitenkin ennen kaikkea tavoitteellinen ja antaa vain vähän lisäarvoa pääkaupunkiseudun suunnitteluun. Seuraavassa eräitä näkökohtia asiaan liittyen:

1 Tavoitteellisuudesta nouseva velvoittava pykälä vaikuttaa lakitekstinä vieraalta. Yhteisestä yleiskaavasta on periaatteellisella tasolla sovittu päänkaupunkiseudun kaupunkiseutusuunnitelmassa syksyllä 2007. Asian erikseen toteaminen laissa ei vahvista kuntien tahtotilaa eikä pykälään sisällytetyt poikkeamat muista MRL pykälistä juurikaan vaikuta kaavaprosessiin nopeuttavasti tai muuten resursseja säästävästi.

2 Alueen määrittely nimeämällä pääkaupunkiseudun kunnat lakitekstissä saattaa muodostua tarpeettoman rajaavaksi. Vaikka nykyinen pääkaupunkiseutu muodostuu neljästä kaupungista, yhteistyötä eri muodoissaan suuntautuu myös näiden neljän kaupungin ulkopuolelle. Pääkaupunkiseutu on myös koko ajan toiminnallisesti laajeneva: Liikennejärjestelmäsuunnittelua on tarkoitus jatkossa tehdä Helsingin seudun 14 kunnan yhteistyönä ja keskusteluissa on voimakkaasti noussut esiin tarve kytkeä useampia kuntia pääkaupunkiseudun yhteistyöhön. Mikäli ao. pykälä lakiin kirjataan, tulisi yhteisen yleiskaavan alueellinen määrittely jättää valmistelussa harkittavaksi ja mahdollistaa myös se, että yleiskaava voisi koskea vain osia usean kunnan alueesta.

Pykälässä 49 a esitetään, että oikeusvaikutteisen pääkaupunkiseudun yleiskaavan alueella ei noudateta MRL 8 §:ää, jossa määrätään ympäristökeskuksen ja kunnan välisestä kehittämiskeskustelusta vähintään kerran vuodessa. Lakiteksti voitaisiin muotoilla siten, että velvollisuus kehittämiskeskusteluun on vähintään kerran neljässä vuodessa, mutta kehityskeskustelu voitaisiin kunnan tai ympäristökeskuksen todetessa tarpeen järjestää useamminkin.

Maaseudun kylien rakentamisen ohjaus

44 §:ään sisältyvää yleiskaavan käyttömahdollisuutta rakennusluvan myöntämisperusteena on laajennettu ranta-alueitten ja suunnittelutarvealueitten ohella myös kyläalueille, joissa ei ole merkittäviä rakentamispaineita.

Muutoksen perusteluna on kirjattu tarve suunnata hajarakentamispaineita kyläalueille. Helsingin seudulla lupakäytännön väljentäminen saattaa pikemminkin lisätä yhdyskuntarakenteen hajautumista. Hyvästä tavoitteesta huolimatta kyliin suuntautuva rakentaminen ei korvaakaan hajarakentamista vaan lisää sitä. Helsingin seudulla, jossa käytännössä rakentamispaine on kauttaaltaan suuri, saattavat paikalliset tulkinnat lakitekstissä mainitusta merkittävästä rakentamispaineesta poiketa toisistaan tai pahimmassa tapauksessa kuntien välisen kilpailun tuloksena muotoutua kohtuuttoman väljiksi. Mikäli yleiskaavoja käytetään kyläalueilla suoraan rakentamisen ohjaukseen, tulisi ratkaisujen perustua seudullisiin ja koko kunnan tasolla tehtyihin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin.

Yhdyskuntarakenteen eheyden kannalta seudun rakenteen näkökulmasta suunnittelemattoman hajarakentamisen ohjaamiseen ja jopa paikalliseen estämiseen olisi välttämätöntä ainakin Helsingin seudulla harkita nykylainsäädäntöä tehokkaampia keinoja. Yleiskaavan asemaa rakennuslupien myöntämisperusteena tulisi lainsäädännön tasolla tarkastella laajempana kokonaisuutena kasvupainealueet ja Helsingin seudun erityisasema huomioon ottaen.

Pykälässä on uutena elementtinä nostettu esiin 10 vuoden määräaika mahdollisuudelle myöntää rakennuslupia yleiskaavan perusteella. Nykyisen lain mahdollisuudet valmiiksi asemakaavoitettujen alueiden käyttöön oton ajoituksessa ovat liian rajoitettuja. Maankäyttö- ja rakennuslakia olisi tarpeen uudistaa asemakaavoituksen osalta vastaavaan suuntaan. Tällöin kunta voisi kasvattaa kaavavarantoaan tulevaisuuden tarpeisiin ja samalla kuitenkin säilyttää oikeuden säädellä alueiden rakentamisen aloitusajankohtaa. Tämä palvelisi yhdyskuntarakenteen tarkoituksenmukaista kehittämistä ilman suuren kaavavarannon aiheuttamaa alueellista ohjautumattomuutta ja hajautumisuhkaa.

Purkamisluvan ja rakennusluvan välisen suhteen selkiyttäminen

Kaupunkisuunnitteluvirasto pitää perusteltuna, että rakennuslupaan sisältyvän purkamisluvan muutoksenhakuoikeus on naapureiden lisäksi rajattu alueelliseen ympäristökeskukseen. Virasto on aiemmassa lausunnossaan 15.8.2007 kiinnittänyt huomiota joissakin tapauksissa laajasta muutoksenhakuoikeudesta mahdollisesti seuraaviin tarpeettomiin viivästyksiin.

Poikkeamisjärjestelmän kehittäminen

Kaupunkisuunnitteluvirasto pitää ehdotusta hyvänä alueellisen poikkeamispäätöksen osalta. On myös perusteltua, että alueellisen poikkeamispäätöksen voimassaoloaika on muita poikkeamispäätöksiä pidempi. Helsingin kokemusten mukaan alueellisen poikkeamispäätöksen voimassaoloajan pidentämistä ehdotetusta viidestä vuodesta tulisi harkita.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on lausunnossaan 15.8.2007 esittänyt harkittavaksi, onko esityksen rajaus pelkästään asuinrakennuksiin ja asemakaavoitetulle alueelle liian suppea.

Virasto esitti, että lakiin tehtäisiin tässä yhteydessä myös sellainen alueellista poikkeamista koskeva lisäys, joka mahdollistaisi olemassa olevien omakotitonttien rakennusoikeuden vähäisen lisäämisen. Tällä olisi olennainen pientalorakentajia palveleva ja kaavoitusresursseja säästävä merkitys.

Kadun nimien muuttaminen

Kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, että kadun nimien lisäksi muitakin asemakaavassa määriteltyjä nimiä, kuten puistojen, siltojen, kujien ja aukioiden nimiä pitäisi voida muuttaa samalla tavalla. Kadun nimien sijasta lainkohdassa voitaisiin säätää ”asemakaavassa määritellyistä nimistä”.

Tässä yhteydessä olisi voitu tutkia, olisiko samanlainen menettely ollut mahdollista ulottaa myös joihinkin vähäisiin, teknisluontoisiin asemakaavan tarkistuksiin.

Kehittämisaluesäännöksiä koskeva muutos

On sinänsä myönteistä, että raideliikenteen asemanseudut otetaan esiin erityisinä kehittämiskohteina. Erillismaininta korostaa raideliikenteeseen tukeutuvan yhdyskuntarakenteen merkitystä niin suunnittelussa kuin päätöksenteossakin.

Tämän tyyppiset alueet on viraston käsityksen mukaan jo voitu määritellä kehittämisalueeksi ainakin voimassa olevan 110 §:n 2 momentin mukaisella rakennetulla alueella, mahdollisesti myös rakentamattomilla alueilla 3. mom. perusteella.

Maankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen yhdyskuntarakenteen suunnittelua ohjaavaan suuntaan siten, että yksi liikennemuoto asetetaan lain tasolla erityisasemaan, tuntuu kuitenkin vieraalta. Tämän tyyppisistä tavoitteellisista kysymyksistä tulisi päättää valtakunnallisista alueiden käyttötavoitteista säädettäessä. On myös mahdollista, että tämä kestävän kehityksen nimissä lakiin tehty yksittäinen lisäys johtaa tulkinnallisesti siihen, että suljetaan pois muita mahdollisesti tarpeellisia nimeämisperusteita.

Kehittämisalueita koskevien säännösten osalta voidaan pitää puutteena sitä, ettei 112 §:ssä kohdassa 2) mainittua kiinteistöjärjestelyä ole toistaiseksi erikseen säädetty. Puute tulisi korjata pikimmiten.

Loppupäätelmiä

Maankäyttö- ja rakennuslakiin on viime vuosina tehty useita pieniä muutoksia nopealla valmisteluaikataululla. Esitettyjen muutosehdotusten kokonaisharkinta näyttää tästä syystä jäävän osittain puutteelliseksi, mikä vaikeuttaa myös lausunnonantajien mahdollisuuksia tarkastella yksittäisten muutosehdotusten keskinäisiä vaikutuksia maankäytön ja rakentamisen ohjausjärjestelmässä. Myös muutosten seurausten hallinta vaikeutuu, kun uudistuksia tehdään osauudistuksina.

Edellä esitetyn lisäksi on nyt käsillä olevaan ehdotukseen joiltakin osin vaikea ottaa kantaa myös siitä syystä, että samaan aikaan on vireillä rakennussuojelulain kokonaisuudistus, joka tullee osaltaan muuttamaan myös maankäyttö- ja rakennuslain sisältöä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto pitää kannatettavina seuraavia muutosehdotuksia:

– valituslupajärjestelmän laajentaminen

– alueellisen poikkeamisjärjestelmän käyttöönotto

– kadun nimien muuttaminen kaavoitusprosessia keveämmin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto ei kannata

– poikkeamismahdollisuuden laajentamista rakennusluvan yhteydessä

– yleiskaavan käytön laajentamista rakennuslupien myöntämisen perustana

– pääkaupunkiseudun kuntien yhteisen yleiskaavan sisällyttämistä lakiin.

Mikäli säädös lakiin kirjataan, se tulisi kirjoittaa muotoon "Helsingin seudulle voidaan tarpeen mukaan laatia yhteisiä yleiskaavoja."

Raideliikenteen aseman seutujen nimeämiseen kehittämisalueiksi virasto suhtautuu varauksellisesti.

Maankäyttö- ja rakennuslakiin nyt esitettyjen muutosten tavoitteita kaupunkisuunnitteluvirasto pitää pääosin oikeansuuntaisina ja kannatettavina edellä esitetyin huomautuksin. Yleisesti kaupunkisuunnitteluvirasto pitää kaavojen voimaansaattamisen nopeuttamista erittäin tärkeänä tavoitteena.

Kiinteistöviraston elinkeinotoimiston toimistopäällikkö toteaa (14.3.2008) mm. seuraavaa:

Tavoite, kaavoituksen sujuvoittaminen tonttitarjonnan lisäämiseksi on tärkeä, vaikkeivät ehdotukset sinänsä tonttitarjontaa lisää vaan ainoastaan joltakin osin voivat mahdollistaa sen ajoittumisen varhaisemmaksi verrattuna nykyiseen.

Valituslupajärjestelmä voi osaltaan nopeuttaa suurien ja tärkeiden kaavojen täytäntöönpanoa, joskin vaatimusta oikeusvaikutteisesta yleiskaavasta voi pitää tiukkana. Valituslupajärjestelmän ulottaminen myös kaavallista harkintaa sisältäviin lupapäätöksiin, suunnittelutarveratkaisuihin ja poikkeamispäätöksiin on kannatettavaa.

Joustavuuden lisääminen rakennuslupakäytännössä on myös kannatettava muutos, erityisesti, kun asemakaavoitus joskus saattaa olla kovin yksityiskohtiin ulottuvaa ja vaihtoehtoiset ratkaisut yksityiskohdissa voivat olla rakennussuunnitelmilla hyvinkin perusteltavissa.

Mahdollisuus asettaa asemakaavassa velvollisuus liittyä alueelliseen kaukolämpöverkostoon on perusteltu ja aiheellinen niin ympäristöllisistä kuin yhdyskuntataloudellisistakin syistä.

Purkamislupaesityksen osalta viitataan viraston aiemmin (kirje 24.8.2007 nro 82) asiasta lausumaan ja todetaan, ettei uuden valitustien avaaminen, vaikka nyt esitetyssä rajoitetussa muodossaan, ole sopusoinnussa julkilausutun kaavoitus- ja lupamenettelyjen sujuvoittamistavoitteen kanssa ja aiheuttaa lisäksi tarpeetonta epävarmuutta lainvoimaisten asemakaavojen toteuttamiskelpoisuudelle.

Helsingin Energia toteaa (17.3.2008) mm., että se kannattaa tavoitteena olevaa menettelyjen sujuvoittamista, kaavojen täytäntöönpanojen nopeuttamista sekä vuorovaikutuksen edistämistä eri osapuolten kesken. Sen sijaan mahdollisuus määrätä alueellisesti kaukolämmitys kiinteistöjen lämmitystavaksi asemakaavassa on monitahoinen asia. Määräyksen tavoitteena on edistää ympäristömyötäisten lämmitysmuotojen käyttöä siten, että kaukolämmitys olisi perusvaihtoehto, mikäli siihen on mahdollisuus. Tällä mahdollistettaisiin myös vähän energiaa käyttävien pien- ja rivitaloalueiden tehokas kaukolämmittäminen.

Tilanne Helsingin lämmitysmarkkinoilla

Kaukolämmityksen osuus Helsingin lämmitysmarkkinoista on yli 90 %. Kaukolämpörakentamisen ja ‑laitteiden kehittyminen, entistä tiiviimpi rakentaminen sekä energian hinnan nousu ovat tehneet kaukolämmityksestä entistä kilpailukykyisemmän vaihtoehdon myös pientaloihin. Myös kaukolämpöverkon läheisyydessä sijaitsevia, lämmitysjärjestelmäänsä saneeraavia vesikeskuslämmitteisiä pientaloja on siirtynyt kaukolämmitykseen merkittäviä määriä. Tätä siirtymistä on myös tuettu valtion energia-avustuksilla.

Pientalo- ja rivitalorakentajan ja etenkin rakennusliikkeen valintoja ohjaavat ennen kaikkea lämmitysjärjestelmän investointikustannukset. Muita valintoja ohjaavia tekijöitä ovat energian hinta, toimitusvarmuus, käyttömukavuus ja lisääntyvässä määrin myös energian käytön ympäristövaikutukset. Nämä tekijät ovat tärkeitä asukkaille ja asuntojen omistajille, mutta valinnat tehdään rakennusta suunniteltaessa ja rakentaessa. Helsingin Energian mielestä on parasta, jos eri lämmitysmuotojen annetaan kilpailla ominaisuuksillaan. Kaukolämmitys on käyttäjälle vaivaton ja Helsingissä taloudellisesti kilpailukykyinen. Se mahdollistaa myös polttoainetta tehokkaasti hyödyntävän sähkön ja lämmön yhteistuotannon.

Tiivis yhdyskuntarakenne mahdollistaa kaukolämmön rakentamisen.

Kaukolämmön kustannustehokkaan toiminnan kannalta on oleellista, että uudet alueet kaavoitetaan tiiviisti ja rakentuvat nopeasti. Tällöin kaukolämpöverkon rakentamisen kustannukset ja lämmön jakelun lämpöhäviöt pysyvät kohtuullisina, vaikka rakennusten energian kulutus laskee tulevaisuudessa merkittävästi. Helsingin Energia kannattaa sellaisia ohjauskeinoja, joilla varmistetaan energiatehokas rakentaminen.

Helsingin Energia kannattaa myös sellaisia ohjauskeinoja, joilla parannetaan rakennusten lämmitysjärjestelmien muunneltavuutta. Tällöin kyseeseen voisi tulla vesikiertoisten järjestelmien edistäminen rakentamismääräysten kautta. Vesikiertoinen järjestelmä mahdollistaa joustavan lämmityslähteen valinnan ja myös myöhemmän vaihtamisen esimerkiksi kaukolämpöön. Rakentamismääräyksillä voitaisiin myös estää tarpeeton sähkölämmityksen käyttö märkätilojen lattialämmityksessä ja ilman esilämmityksessä ainakin kaukolämpöön liitettävissä kiinteistöissä.

Ratkaisuilla tulee olla liiketaloudelliset perusteet

Uuden alueen kaukolämmitystä suunniteltaessa ja rakentaessa tulee varmistaa riittävän suuri asiakasmäärä. Verkoston mitoitus joudutaan alusta lähtien tekemään alueen lopullisen suunnitellun tarpeen mukaan. Yksittäisiä kaukana toisistaan olevia rakennuksia varten ei kaukolämpöverkkoa kannata rakentaa eikä rakentamista voi tehdä vähitellen kapasiteetin kasvaessa. Lämpöverkon ja lämpölaitosten rakentamisratkaisut tulee tehdä kaukolämpöyrityksen toimesta liiketaloudellisin perustein.

Asemakaavassa määriteltyä liittymisvelvoitetta voitaisiin käyttää silloin, kun kunnalla on tarjolla myös lämmitykseltään vapaavalintaisia tontteja. Rakentajalla tulee myös olla mahdollisuus käyttää toista lämmitysmuotoa pystyessään esittämään, että jokin muu vaihtoehto olisi hänelle edullisempi ja myös primäärienergiatehokkuudeltaan parempi. Tämä toisi mukanaan kilpailuelementin ja pitäisi huolta kaukolämmön kustannustehokkuudesta. Lisäksi yhteistyö kaavoittajan ja kaukolämpöyrityksen välillä tulee olla tiivis. Tällä voidaan taata, että kaavoituksessa otetaan huomioon kaukolämmityksen taloudelliset ja tekniset reunaehdot.

Kaukolämmön kannalta on ihanteellista, jos kaukolämpöverkko voidaan rakentaa uudelle alueelle samalla alueen muun perusinfraverkon kanssa. Jos alueen rakennukset lisäksi valmistuvat nopealla aikataululla, on lopputulos paras mahdollinen kaikkien osapuolten kannalta.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa ympäristöministeriölle seuraavan sisältöisen lausunnon:

Helsingin kaupunki suhtautuu erittäin myönteisesti siihen, että ympäristöministeriö on selkeästi ottanut tavoitteekseen kaavoituksen sujuvoittamisen ja tonttitarjonnan lisäämisen pääkaupunki- ja laajemmalla Helsingin seudulla. Kaupunki pitää pääosaa selvityshenkilö Lauri Tarastin ja nyt ehdotukseen hallituksen esitykseksi otetuista ehdotuksista myönteisinä ja yhteistä tavoitetta eteenpäin vievinä. Lakimuutosten lisäksi merkittävä rooli tulee olemaan totuttujen käytäntöjen uudelleen arvioinnilla niin tuomioistuimissa kuin viranomaisissakin.

Seuraavassa kaupunginhallituksen näkemykset tehtyihin ehdotuksiin pykälittäin:

Maaseudun kylien rakentamisen ohjaus, 44 §

44 §:ään sisältyvää yleiskaavan käyttömahdollisuutta rakennusluvan myöntämisperusteena on laajennettu ranta-alueitten ja suunnittelutarvealueitten ohella myös kyläalueille, joissa ei ole merkittäviä rakentamispaineita.

Helsingin seudulla lupakäytännön väljentäminen saattaa päinvastaisesta tavoitteesta huolimatta pikemminkin lisätä yhdyskuntarakenteen hajautumista. Helsingin seudulla, jossa käytännössä rakentamispaine on kauttaaltaan suuri, saattavat paikalliset tulkinnat lakitekstissä mainitusta merkittävästä rakentamispaineesta poiketa toisistaan ja muotoutua liian väljiksi. Mikäli yleiskaavoja käytetään kyläalueilla suoraan rakentamisen ohjaukseen, tulisi ratkaisujen perustua seudullisiin ja koko kunnan tasolla tehtyihin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin. Helsingin seudun kuntien yhteistyössä on, etenkin virkamiestasolla, katsottu olevan tarvetta jopa tiukentaa hajarakentamista koskevia säädöksiä, jotta tavoitteet eheämmästä yhdyskuntarakenteesta voitaisiin turvata.

Pääkaupunkiseudun yhteinen yleiskaava, 49 a §

Pääkaupunkiseudun kaupunkien valtuustot ovat yhteisessä kokouksessaan kesäkuussa 2007 hyväksyneet nk. Paras-lain 9 §:ssä tarkoitetun kaupunkiseutusuunnitelman, jossa yhtenä yhteistyön parantamiseen tähtäävänä toimenpiteenä on kuntien yhteisen yleiskaavallisen suunnitelman laatiminen seuraavalla yleiskaavakierroksella. Koska edellä mainitun suunnitelman maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskeva osio laadittiin yhteisenä koko 14 kunnan Helsingin seutua koskien, samassa yhteydessä todettiin, että yhteiset yleiskaavalliset suunnitelmat saattaisivat muualla seudulla koskea mm. kuntien yhteisiä raja-alueita.

Korkeimman hallinto-oikeuden hylättyä helmikuussa 2008 valitukset Helsingin, Vantaan ja Sipoon välisestä osakuntaliitoksesta, on tällä alueella tullut ajankohtaiseksi harkita yhteisen osayleiskaavan laatimista alueen maankäytön järjestämisessä.

Koska tarve kuntien yhteisen yleiskaavan laatimiseen voi ulottua myös pääkaupunkiseudun kaupunkien ulkopuolisiin kuntiin, olisi perusteltua, ettei rajaus olisi näin tiukka ja että siihen lakiehdotuksessa liitetyt seurannaisvaikutukset valtion ohjauksen kevenemisessä (muun muassa MRL 195 §, 196 § ja 171 §:n 6 mom. koskisivat myös tällaisia yhteisiä yleiskaavoja. Säännös voisi kuulua esimerkiksi siten, että Helsingin seudulla laaditaan tarpeen mukaan yhteisiä yleiskaavoja. Jo nyt lakiehdotuksen perusteluissa mainitaan, että yhteinen yleiskaava voitaisiin laatia myös vaiheittain ja osa-alueittain, mikä sinällään tukee Helsingin seudun kuntien ja kaupunkien tavoitteita.

Valtion ohjauksen keventämiseen kuuluisi myös kunnan ja Uudenmaan ympäristökeskuksen välillä käytävästä vuosittaisesta kehittämiskeskustelusta luopuminen. Helsingin kaupunki suhtautuu kuitenkin myönteisesti siihen, että tällaisia yhteisiä keskusteluja kuitenkin käytäisiin esimerkiksi valtuustokausittain eli kerran neljässä vuodessa.

Asemakaavan esitystapa, 55 §

Kaupunginhallitus esittää, että kevennetty menettely nimen muutoksen suhteen koskisi myös muita nimiä, kuten puistojen, katujen, siltojen jne. nimiä. Tämän vuoksi säännöksessä tulisi ”kadun nimen” tilalla olla muoto ”asemakaavassa määritelty nimi”.

Kaukolämpöverkkoon liittymisvelvollisuus, 57 a §

Ehdotettu muutos tukee osaltaan tukea yhdyskuntarakenteen tiivistämistä. Kaupunginhallitus esittää harkittavaksi, että asemakaavassa voitaisiin lämmitysjärjestelmän lisäksi velvoittaa käyttämään muitakin kunnallisteknisiä verkkoja, joita kunta voi tarjota, esimerkiksi kaukokylmäverkkoa tai alueellista alipaineistettua jätehuoltolaitteistoa.

Kehittämisalueet, 110 §

Raideliikenteen aseman seutujen maankäytön tehostaminen on kaikin puolin kannatettava ajatus. Kehittämisalueita koskevaa erityismainintaa ei kuitenkaan tulisi rajata pelkästään raideliikenteen asemiin ja siten asettaa vähämerkityksellisempään asemaan muuta joukkoliikennettä.

Rakennusluvan edellytykset asemakaava-alueella, 135 §

Pykälä koskee rakennusluvan edellytyksiä silloin, kun rakennuksen purkaminen sisältyy rakennuslupaan eikä siten edellytä erillistä purkamislupaa ja siihen liitettyjä myöntämisedellytyksiä, ts. ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista.

Kaupunginhallitus katsoo, että pykälä on tarpeellinen silloin, kun kyseessä on vanhentunut asemakaava. Myös sellaisia tilanteita esiintyy Helsingissä, mutta suhteellisen harvoin. Sen sijaan tapauksissa, jolloin asemakaava on ajanmukainen, pykälän soveltamisesta aiheutuva valitusoikeuden laajentuminen saattaisi merkittävästi lykätä hankkeen toteuttamista, kun ensin purkamisaikeesta valitettaisiin kaavan yhteydessä ja heti sen perään rakennusluvan yhteydessä eikä jälkimmäinen kierros mitä todennäköisimmin muuttaisi jo kaavassa tutkittua rakennussuojelukysymystä.

Säännösehdotus on kehittynyt oikeaan suuntaan, kun valitusoikeus on rajattu vain naapureihin ja alueelliseen ympäristökeskukseen kaikkien kuntalaisten sijasta. Lisäksi pykälän perusteluissa erikseen mainitaan, että ajanmukaisen asemakaavan kysymyksessä ollessa rakennuksen purkamisen mahdollistavan rakennusluvan myöntämisen edellytykset yleensä täyttyvät.

Lupa- ja valvontamaksut, 145 §

Kaupunginhallitus esittää, että pykälästä poistetaan sana ”luvan”, koska rakennusvalvontaan liittyy myös muita kuin lupaan liittyviä tarkastus- ja valvontamaksuja.

Poikkeamistoimivalta, edellytykset ja ilmoittaminen 171,172 ja 174 §

Kaupunginhallitus esittää harkittavaksi, että alueellista poikkeamista koskevasta kohdasta poistetaan sana ”asuinrakennuksen”. Ellei näin tapahdu, johdonmukaisuuden vuoksi sana asuinrakennus tulisi lisätä myös 172 §:n 3 momenttiin. Lisäksi kaupunginhallitus esittää harkittavaksi, että alueellisen poikkeamisen määräaikaa voitaisiin pidentää ehdotetusta viidestä vuodesta ja että sillä voitaisiin sallia olemassa olevien pientaloalueiden pienehkö tehokkuuden lisäys, esimerkiksi e = 0.20:stä 0.25:een. Mahdollisuus vapauttaisi muun muassa Helsingissä kaavoittajaresursseja muihin tarpeellisempiin suunnittelutehtäviin.

Helsingin kaupunginhallitus esittää lisäksi harkittavaksi, että ympäristökeskuksella nyt olevaa poikkeamisvaltaa voitaisiin pääkaupunkiseudun kaupungeissa delegoida kaupungeille riippumatta yhteisen kokonais- yleiskaavan valmistumisesta. Pääkaupunkiseudun kaupungeilla on riittävät resurssit ja monipuolinen ammattitaito tehtävästä suoriutumiseen. Olisi perusteltua, että pääkaupunkiseudun kaupunkien osalta poikkeamistoimivallan delegointiin riittäisi oikeusvaikutteisen yleiskaavan olemassaolo, joka voisi sisältää myös naapurikuntia tai niiden osa-alueita.

Delegoinnilla ja yhteisellä yleiskaavalla ei myöskään ole asiallista yhteyttä esimerkiksi siltä osin, että neljän kaupungin yhteinen yleiskaava olisi parhaimmillaan niitä yhdistävä yhteinen strateginen suunnitelma, johon on melko vaikeaa yhdistää esimerkiksi rakennussuojeluinventointeja sillä tarkkuudella, että ne tukisivat poikkeamisratkaisujen tekemistä.

Kuitenkin, riippumatta siitä, onko päätösvalta rakennussuojelumääräyksistä poikkeamiseen kunnalla vai Uudenmaan ympäristökeskuksella, poikkeamissäännösten soveltamisessa on esiintynyt tulkintaongelmia eikä myöskään oikeuskäytäntö ole toistaiseksi tuonut asiaan helpotusta. Ongelmia on esiintynyt erityisesti esteettömyysvaatimusten ja rakennussuojelun yhteensovittamisessa, mikä on konkretisoitunut erityisesti jälkiasennushissien lupakäytännössä. Asia ei ainakaan helpotu, jos näistäkin määräyksistä poikkeaminen sallitaan tehtäväksi myös suoraan rakennusluvan yhteydessä, kuten 175 §:ssä ehdotetaan.

Poikkeaminen rakennusluvan yhteydessä, 175 §

Säännöksessä ehdotetaan rakennusluvan yhteydessä tehtävän poikkeamisen laajentamista ”vähäisestä” poikkeamisesta sellaiseen, joka ei ole ”vaikutuksiltaan merkittävä”. Tällaista poikkeamista ei kuitenkaan voisi rakennusluvan yhteydessä myöntää rakennusoikeudesta tai rakennuksen pääkäyttötarkoituksesta. Jo maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä tavoitteena oli edetä tähän suuntaan, mutta sanamuoto jätettiin lopulta ennalleen.

Kaupunginhallitus tukee ehdotusta sen esitetyn argumentoinnin valossa, että jo muutamassa vuodessa tekninen kehitys saattaa antaa joihinkin rakentamistapoihin parempia ratkaisuja kuin kaavaa laadittaessa on osattu ennakoida.

Sen sijaan kaupunginhallitus suhtautuu hieman varauksellisemmin rakennuslupaviranomaisen toimivallan laajentamiseen muun muassa rakennussuojeluun, kaupunkikuvallisiin vaatimuksiin tai rakennetun ympäristön toimivuuteen, viihtyisyyteen tai terveellisyyteen liittyvissä poikkeamistapauksissa. Mikäli muutos hyväksytään, on tarkoin seurattava perusteluissa mainittujen luvan myöntämisedellytysten toteutumista ja rakennuslupaviranomainen tulisi velvoittaa perustelemaan ratkaisunsa eli esittämään lupapäätöksessä arvio poikkeamisen vaikutuksista muun muassa kaavan tavoitteisiin, naapureihin ja ympäröivään maankäyttöön nähden. Helsingissä asiaa voidaan edesauttaa sisäisen lausuntomenettelyn kautta (muun muassa kaupunkisuunnitteluvirasto/lautakunta ja kaupunginmuseo) ja viime kädessä kaupunginhallituksella on valitusoikeus myös rakennusluvista.

Valituslupajärjestelmän laajentaminen, 188 ja 190 §

Asemakaavoitukseen ehdotetaan otettavaksi käyttöön valituslupajärjestelmä korkeimpaan hallinto-oikeuteen silloin, kun asemakaava on oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella ja hallinto-oikeus ei ole muuttanut kunnallisen viranomaisen päätöstä. Valituslupajärjestelmän piiriin ehdotetaan otettavaksi myös suunnittelutarveratkaisut sekä poikkeamispäätökset. Helsingin kaupunginhallitus pitää ehdotusta erittäin kannatettavana. Toteutuessaan esitys nopeuttaa kaavoitusta ja lupien myöntämistä merkittävästi, kun pelkästään hidastamistarkoituksessa tehtyjen jatkovalitusten määrä vähenee.

Muut ehdotukset Kaupunginhallituksella ei ole huomautettavaa ehdotuksen 60, 63, 65, 68–70, 83, 91, 143, 202 ja 203 pykälien johdosta. Osallistumis- ja tiedottamisjärjestelmää koskevat muutokset ovat Helsingissä jo käytössä, myös katusuunnitelmapäätöksen voimaan saattamismahdollisuus ennen lainvoimaa on kannatettava ja muilta osin muutosehdotukset ovat lähinnä teknisluonteisia parannuksia.

Kirje ympäristöministeriölle sekä pöytäkirjanote rakennusvalvontavirastolle, rakennusvirastolle, kaupunginmuseolle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, kiinteistövirastolle, Helsingin Energialle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta; rinnakkaisteksti