HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

ESITYSLISTA

11 - 2008

Kokousaika	17.3.2008 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

3

Määrärahan myöntäminen liikuntavirastolle Myllypuron harjoitushallin maaperän stabiloimiseen ja ojan putkitukseen

3

4

Päiväkotikiinteistö Kalinka Oy:lle myönnetyn lainan laina-ajan pidentäminen

5

5

Rakentamisen tuotanto-organisaation kehittämisen jatkovalmistelu

7

6

Ärende bordlagt 25.2.2008, 3.3.2008 och 10.3.2008 Utvecklande av servicen på svenska i huvudstadsregionen 25.2.2008, 3.3.2008 ja 10.3.2008 pöydälle pantu asia Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten palvelujen kehittäminen

11

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1

Helsinki kaikille toimintakertomuksen 2007 ja toimintasuunnitelman 2008 hyväksyminen

25

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1

Vt Kai Kaliman toivomusponsi: Hammashoidon jonotilanne

26

2

Vt Birgitta Dahlbergin toivomusponsi: Hammashoidon palveluseteli

29

3

Eräiden virkojen perustaminen terveyskeskukseen ja virkajärjestely

32

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

1

Valtuutettu Kai Kaliman toivomusponsi: selvitys työvoimapulan takia tehdyistä useammista peräkkäisistä työvuoroista

35

2

Valtuutettu Sirpa Puhakan toivomusponsi: työvoiman rekrytointinäkymät ja saatavuus sosiaali- ja terveystoimeen sekä opetukseen

37

3

Pitkäaikaisen vuokrasopimuksen tekeminen Kiviconstruction Oy:n kanssa

40

4

Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n yhtiökokous 27.3.2008

43

5

Tilintarkastajien valitseminen Jääkenttäsäätiölle vuodeksi 2008

45

6

Kiinteistö Oy Laajasalon Palloiluhallien yhtiökokous

46

7

Perusopetuslain mukaisen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksujen alentamisen tai perimättä jättämisen periaatteet

47

8

Kaupungin henkilöstöraportti 2007

55

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1

Sopimuksen tekeminen Kiinteistö Oy Helsingin Hämeentie 3:n ja Kiinteistö Oy Helsingin Näkinkuja 1:n kanssa Kallion tontin 11295/6 asemakaavan muutosehdotuksesta nro 11712

59

2

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Asunto Oy Helsingin Päätie 32:n poikkeamishakemuksesta

62

3

Kiinteistö Oy Televisiokatu 3:n poikkeamishakemus

65

4

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Kiinteistö Oy Helsingin Mäkelänkatu 56:n poikkeamishakemuksesta

70

5

Helsingin Energian hallinnassa olevien kolmen asunto-osakeyhtiön varsinaiset yhtiökokoukset

74

6

Kiinteistö Oy Kampin palvelutalon varsinainen yhtiökokous

76

7

Ennakkolausunto etuosto-oikeuden käyttämättä jättämisestä suunnitteilla olevassa kiinteistökaupassa (tontti 45484/1)

78

8

Käpylän Nyyrikinpuistossa olevan ns. Vuoritalon ja pihapiirin varaaminen peruskorjauksen suunnittelua varten

81

9

Valtuutettu Tuomas Rantasen toivomusponsi ostoskeskusten kunnostamisesta

86

10

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös hylätä valitukset Hietaniemenkatu 5 b asuntolarakennuksen peruskorjauksen hankesuunnitelmasta

90

11

Palvelukeskus Albatross Oy:n varsinainen yhtiökokous

91

12

10.3.2008 pöydälle pantu asia Kiinteistö Oy Helsinki Niittylänpolku 10:n poikkeamishakemus

93

1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

KJ Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Urhon (varalla Lehtipuu) ja Kantolan (varalla Vehviläinen) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

KJ Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

3

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN LIIKUNTAVIRASTOLLE MYLLYPURON HARJOITUSHALLIN MAAPERÄN STABILOIMISEEN JA OJAN PUTKITUKSEEN

Khs 2008-561

Liikuntavirasto hakee kirjeessään 22..02.2008 lisämäärärahaa Myllypuron harjoitushallin stabilointiin ja ojan putkitukseen tontilla 1 180 000 euroa.

Hallin maaperän pohjanvahvistukseen on myönnetty aiemmin määrärahaa esirakentamiseen 500 000 euroa (Khs, Kj 11.1.2005, 5 §) eli kokonaiskustannus on 1 680 000 euroa. Harjoitushallin maaperän stabiloinnin kustannusarvio on 1 380 000 euroa ja ojan putkitustöihin tontilla arvioidaan kuluvan 300 000 euroa.

Stabilointityöt on tarkoitus aloittaa syksyllä 2008 siten, että rakennusvirasto rakennuttaa liikuntaviraston tilauksesta esirakentamiseen liittyvät työt.

Kj toteaa, että valtuusto hyväksyi harjoitushallin hankesuunnitelman kokouksessaan 12.3.2008. Tontin rakentamiskelpoiseksi saaminen edellyttää tässä esitettyjä tontin stabilointitöitä sekä ojan putkituksen. Määräraha tulisi myöntää vuoden 2008 talousarvion alakohdalta 8 01 02 11, esirakentaminen, alueiden käyttöönoton edellyttämät selvitykset ja toimenpiteet.

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää liikuntavirastolle vuoden 2008 talousarvion alakohdasta 8 01 02 11, alueiden käyttöönoton edellyttämät selvitykset ja toimenpiteet.

1 180 000 euroa (alv=0) käytettäväksi Myllypuron harjoitushallin tontin maaperän stabilointiin ja ojan putkitukseen tontilla

Pöytäkirjanote rakennusvirastolle, liikuntavirastolle (Asko Rahikainen) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluille (Heljä

Huusko) ja taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 310 36276

4

PÄIVÄKOTIKIINTEISTÖ KALINKA OY:LLE MYÖNNETYN LAINAN LAINA-AJAN PIDENTÄMINEN

Khs 2007-2679

Päiväkotikiinteistö Kalinka Oy anoo (28.11.2007) kaupungilta saamansa lainan (390-137) lyhennysehtojen muuttamista siten, että lainan takaisinmaksuaikaa pidennetään seitsemällä vuodella päättymään 31.5.2020 ja lyhennysvapaita vuosia myönnetään 30.11.2007 alkaen viisi vuotta.

Yhtiö perustelee anomustaan sillä, että kiinteistöyhtiön ainoa tulonlähde on Päiväkoti Kalinkalta saatavat vuokratuotot. Päiväkoti Kalinka toimii tiiviissä yhteistyössä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston kanssa. Vuonna 2008 kaupunki ostaa Kalinkalta 84:sta mahdollisesta paikasta 76 paikkaa. Aikaisempina vuosina jäljelle jääneet paikat on voitu myydä pääkaupunkiseudun muille kunnille. Noin puolitoista vuotta sitten paikkojen myynti kuntarajojen ylitse tyrehtyi. Jäljelle jäävien paikkojen myyminen yksityishenkilöille on mahdollista yksityisen hoidon ja kuntalisän turvin, mutta harvalla perheellä on mahdollisuus maksaa todellisen hinnan ja yhteiskunnan myöntämien tukien välistä erotusta.

Helsingin kaupungin kanssa neuvotellut tiukat päivähinnat eivät kata kokonaan päiväkodissa syntyviä kuluja. Siksi päiväkodin vuokranmaksukyky on heikentynyt, ja se puolestaan heijastuu Päiväkotikiinteistö Kalinka Oy:n kykyyn suoriutua lainasitoumuksistaan aiemmin sovittujen ehtojen mukaisesti. Myös tupo-kierroksella tulleet yllättävän suuret palkankorotukset vaikeuttavat päiväkodin taloudellista tilannetta.

Sosiaalilautakunta toteaa (12.2.2008) mm., että Helsingin kaupunki on myöntänyt Päiväkotikiinteistö Kalinka Oy:lle 9.2.1998 kymmeneksi vuodeksi 790 483,25 euron suuruisen lainan. Kaupunginhallitus on päättänyt 5.5.2003 (593 §) pidentää lainan takaisinmaksuaikaa viidellä vuodella päättymään 31.5.2013 muiden lainaehtojen pysyessä ennallaan. Lainasta on maksamatta takaisin 31.5.2007 jälkeen 285 925,12 euroa. Päiväkotikiinteistö Kalinka Oy esittää kirjeessään, että lainaehtoja muutetaan siten, että lainan takaisinmaksuaikaa pidennetään seitsemällä vuodella päättymään 31.5.2020 ja lyhennysvapaita vuosia myönnetään 30.11.2007 alkaen viisi vuotta.

Sosiaalilautakunta puoltaa Päiväkotikiinteistö Kalinka Oy:lle myönnetyn lainan takaisinmaksuajan myöhentämistä päättymään 31.5.2015 ja lyhennysten myöhentämistä siten, että lyhennyksiä ei laskuteta vuosina 2008 ja 2009. Sosiaalilautakunta katsoo, että edellä mainittujen määräaikojen myöhentäminen on riittävä järjestelyille, joilla Kalinka voi sopeuttaa taloutensa riittävällä tavalla.

Kj toteaa, että Päiväkotikiinteistö Kalinka Oy:n lainaehtojen muuttaminen on perusteltua sosiaalilautakunnan esittämällä tavalla. Lainan korko on tällä hetkellä 4,75 %. Kj toteaa lisäksi, että venäjänkielisten päiväkotipaikkojen tarve saattaa lähivuosina lisääntyä ja vaikuttaa positiivisesti yhtiön tilanteeseen.

KJ Kaupunginhallitus päättänee muuttaen päätöksiään 9.2.1998 ja 5.5.2003 lainan myöntämisestä Päiväkotikiinteistö Kalinka Oy:lle siten, että lainan takaisinmaksuaikaa pidennetään päättymään 31.5.2015 ja että lainasta ei peritä lyhennyksiä vuosina 2008 ja 2009.

Pöytäkirjanote anojalle, sosiaalilautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

5

RAKENTAMISEN TUOTANTO-ORGANISAATION KEHITTÄMISEN JATKOVALMISTELU

Khs 2007-1705

Kaupunginhallitus päätti 11.6.2007 kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta yhteistyössä asianomaisten virastojen ja henkilöstöjärjestöjen kanssa valmistelemaan ehdotuksen ”rakentamispalvelun” mahdollisesta perustamisesta kaupungin organisaatioon.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti asettaa valmistelutyötä varten ohjaus-ryhmän ja nimetä sen jäseniksi Risto Rautavan (puheenjohtaja), Sirkka-Liisa Vehviläisen (varapuheenjohtaja), Otto Lehtipuun, Outi Ojalan,

Jan D. Oker-Blomin ja Terhi Peltokorven.

Kaupunginhallitus päätti myös, että ehdotuksista pyydetään lausunnot asianomaisilta lautakunnilta sekä henkilöstötoimikunnalta.

Jan D. Oker-Blomin ollessa estynyt kaupunginhallitus nimesi 19.11.2007 hänen tilalleen Maria Björnberg-Enckellin. Terhi Peltokorven pyydettyä eroa 15.1.2008 ohjausryhmän jäsenyydestä kaupunginhallitus nimesi hänen tilalleen 28.1.2008 Sole Molanderin.

Ohjausryhmän pysyvinä asiantuntijoina ovat toimineet kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja rahoitusjohtaja Tapio Korhonen sekä sihteereinä organisaatiopäällikkö Vesa Paavola ja erityissuunnittelija Hannu Kurki (kokoussihteeri).

Ohjausryhmän valmistelutehtäviä on hoitanut kaupunginjohtajan asettama asianomaisten virastojen ja henkilöstöjärjestöjen edustajista muodostettu työryhmä.

Työryhmä on valmistellut ohjausryhmän käyttöön mm. seuraavat aineistot

- HKR-Tekniikan, HKR -Ympäristötuotannon, kiinteistöviraston geoteknisen osaston ja Helsingin Sataman teknisen osaston nykyisin hoitamien 32:n prosessin kuvaukset

- työryhmän jäsenten näkemykset ”Rakentamispalvelun” perustamisen eduista ja haitoista nykytilanteeseen verrattuna.

./. Ohjausryhmän raportti on liitteenä 1.

Ohjausryhmä ehdottaa, että

1. liikepalvelulautakunnan alaisuuteen perustetaan rakentamispalvelu –niminen nettobudjetoitu yksikkö. Sekä lautakunnan että yksikön nimi arvioidaan uudelleen jatkotyön aikana.

2. Rakentamispalvelun tehtäväksi määritetään rakennusalan asiantuntija- ja tuotantopalvelujen tuottaminen pääasiassa kaupunginhallinnon yksiköille.

3. Rakentamispalveluun siirretään

- HKR-Tekniikan tehtävät ja henkilöstö

- HKR-Ympäristötuotannon tehtävät ja henkilöstö lukuun ottamatta käsityöpajaa

- kiinteistöviraston geoteknisen osaston pohjatutkimustehtävät ja niitä hoitava henkilöstö

- Helsingin Sataman tekniseltä osastolta vesi- ja rantarakentamisen asiantuntijatehtävät ja satama-alueiden kunnossapitotyöt sekä niitä hoitava henkilöstö.

4. HKR-Ympäristötuotannon käsityöpaja siirretään sosiaalivirastoon.

Edellä olevan perusteella ohjausryhmä esittää, että kaupunginhallitus kehottaisi

- sääntötoimikuntaa valmistelemaan edellä kuvatun organisaatiomuutoksen edellyttämät johtosääntömuutokset

- talous- ja suunnittelukeskusta yhteistyössä asianomaisten virastojen ja henkilöstöjärjestöjen kanssa valmistelemaan suunnitelman organisaatiomuutoksen toteuttamiseksi, mihin sisältyy

- Rakentamispalvelun osastotasoinen organisaatio

- organisaatiomuutoksen edellyttämät henkilöstösiirrot vakanssin tarkkuudella

- muutokset tilaajien ja tuottajien välisissä prosesseissa ja sopimuskäytännöissä

- taloushallinnon organisointi

- muutokset muiden tukipalvelujen järjestämisessä.

Valmistelutyötä varten asetetaan rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan johdolla toimiva työryhmä.

Esityksestä pyydetään lausunnot 30.4.2008 mennessä yleisten töiden lautakunnalta, satamalautakunnalta, kiinteistölautakunnalta, liikepalvelulautakunnalta ja sosiaalilautakunnalta sekä henkilöstötoimikunnalta.

Tämän valmistelutyön jälkeen asia viedään kaupunginvaltuuston käsittelyyn.

./. Ohjausryhmän varapuheenjohtaja Sirkka-Liisa Vehviläinen ja jäsen Outi Ojala eivät yhtyneet ohjausryhmän esitykseen vaan jättivät raportin liitteenä olevan eriävän mielipiteen.

Henkilöstötoimikunta käsitteli asiaa 12.3.2008. Toimikunnan lausunto jaetaan kokouksessa.

Kj pitää ohjausryhmän esityksiä hyvin perusteltuina.

Kj:n mielestä mahdollisesti perustettava rakentamispalvelu –yksikkö voisi jatkossa toimia liikelaitosmuotoisena. Tämän vuoksi tulee yhteistyössä Kuntaliiton kanssa selvittää EU:n komission ns. Destia-päätöksen vaikutukset liikelaitosmallin käyttökelpoisuuteen. Päätösesitykseen sisältyy tätä koskeva valmistelukehotus.

Kj toteaa vielä tarkoituksenaan olevan, mikäli Khs hyväksyy päätösesityksen, asettaa rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan johdolla toimiva, asianomaisten yksiköiden edustajista ja henkilöstöjärjestöjen edustajista muodostettava työryhmä tekemään ohjausryhmän esityksen mukaista jatkovalmistelua siten, että mahdollinen organisaatiomuutos voitaisiin toteuttaa 1.1.2009 alkaen.

KJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa sääntötoimikuntaa valmistelemaan edellä kuvatun organisaatiomuutoksen edellyttämät johtosääntömuutokset.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta yhteistyössä asianomaisten virastojen ja henkilöstöjärjestöjen kanssa valmistelemaan suunnitelman organisaatiomuutoksen toteuttamiseksi siten, että muutos voidaan toteuttaa 1.1.2009 alkaen.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa selvittämään EU:n komission 11.12.2007 tekemään ns. Destia - päätökseen liittyen liikelaitoksesta kunnallisena toimintamuotona mahdollisesti aiheutuvat kilpailuneutraliteetin ongelmat sekä talous- ja suunnittelukeskusta valmistelemaan tarvittavat toimenpide-ehdotukset Helsingin kaupungin liikelaitosten osalta.

Vielä kaupunginhallitus päättänee, että esityksestä pyydetään lausunnot 30.4.2008 mennessä yleisten töiden lautakunnalta, satamalautakunnalta, kiinteistölautakunnalta, liikepalvelulautakunnalta ja sosiaalilautakunnalta sekä henkilöstötoimikunnalta.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, liikepalvelulautakunnalle, satamalautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskuksella ja yleisten töiden lautakunnalle.

Lisätiedot:
Paavola Vesa, organisaatiopäällikkö, puhelin 310 36570

LIITTEET	Liite 1	Ohjausryhmän kirje Kaupunginhallitukselle
	Liite 2	Raportti rakentamispalvelun perustamisesta ja tiivistelmä
	Liite 3	"Helsingin kaupungin rakentamispalvelu" -business case
	Liite 4	Helsingin sataman teknisten resurssien organisointi

6

Ärende bordlagt 25.2.2008, 3.3.2008 och 10.3.2008

UTVECKLANDE AV SERVICEN PÅ SVENSKA I HUVUDSTADSREGIONEN

25.2.2008, 3.3.2008 ja 10.3.2008 pöydälle pantu asia

PÄÄKAUPUNKISEUDUN RUOTSINKIELISTEN PALVELUJEN KEHITTÄMINEN

Stn/Khs 2007-2014

Stadsdirektören konstaterar att för de samarbetsprojekt och beredningsåtgärder som föreslås i samarbetsavtalet för huvudstadsregionen, som stadsfullmäktige i huvudstadsregionen godkände 22.5.2006, har det tillsatts 14 arbetsgrupper. Arbetsgruppen för utveckling av den svenska servicen i regionen (arbetsgrupp 14) hade till uppgift att utgående från en utredning och resultaten av en medborgarenkät utarbeta förslag till hur servicen kunde förbättras såväl inom städerna som över kommungränserna i huvudstadsregionen.

Delegationen för huvudstadsregionen beslöt 4.9.2007 sända arbetsgruppens förslag till städerna för fortsatt behandling. Delegationen beslöt samtidigt att ta upp ärendet på nytt efter behandlingen i respektive städer.

Arbetsgruppens förslag till utvecklande av servicen på svenska i huvudstadsregionen

Arbetsgruppens rapport går ut på en gemensamt fastslagen vision, en utredning och en enkät med svar samt utvecklingsförslag utifrån resultaten.

Enligt visionen i rapporten verkar Helsingfors, Esbo, Vanda och Grankulla aktivt för att kommuninvånaren ska kunna använda svenska och få svenskspråkig service oberoende av kommungränser.

Arbetsgruppens tio förslag med åtgärdsförslag är grupperade enligt målgrupperna invånarna, personalen och förvaltningen.

För invånarna

1. Svenskspråkig medborgarservice - samlad telefon-, invånar- och internetservice - för huvudstadsregionens svenskspråkiga befolkning.

2. Den svenskspråkiga befolkningen kan efter eget val anmäla sig till huvudstadsregionens social- och hälsovård. Skola och dagvård sammanförs i varje stad till en språklig förvaltningsenhet för att stöda en svensk närmiljö.

3. Mindre grupper med uttalat behov av att få tala svenska säkras tillgång till svensk service genom att koncentrera den i huvudstadsregionen, bl.a. handikappvård, mentalvård, barnskydd, missbrukarvård och utbildning för handikappade.

4. Respektive stad har sektorsvisa kontaktpersoner för den svenskspråkiga befolkningen.

För personalen

5. SEURE samarbetar aktivt och resultatinriktat med städerna för rekrytering av vikarier till en gemensam svenskspråkig personalpool i huvudstadsregionen.

6. Gemensam målgruppsrelaterad språkundervisning i svenska på arbetstid för att säkra betjäningen på svenska.

7. I huvudstadsregionen betalas ett kännbart språkbrukstillägg enligt stadsvisa, klart definierade kriterier.

För förvaltningen

8. Permanent samarbetsorgan som bl.a. initierar till, planerar, utvärderar och följer upp utvecklandet av servicen på svenska i hela huvudstadsregionen.

9. Fungerande svenskspråkig beslutsfattning och förvaltningsstruktur, en svensk kommitté, i respektive stad.

10. Kontinuerlig självutvärdering av servicens språkliga kvalitet.

./. För arbetsgruppens förslag med åtgärdsförslag redogörs närmare i rapporten som utgör bilaga 1 till detta ärende på föredragningslistan.

Utlåtanden om åtgärdsförslagen

./. Arbetsgruppens åtgärdsförslag sändes till alla förvaltningar för utlåtande senast 22.10.2007. Utlåtandena och meddelandena med anledning av begäran om utlåtande utgör bilagorna 2-33 till detta ärende på föredragningslistan.

Stadsdirektören konstaterar att den svenska servicen har konsekvent utvecklats i stadens egen verksamhet, och utvecklandet har varit aktuellt också i samarbetet i huvudstadsregionen allt sedan delegationen för huvudstadsregionen inledde sin verksamhet.

Utvecklande av den svenska servicen ingår också i Helsingfors genomförandeplan och huvudstadsregionens stadsregionplan, vilka hör till kommun- och servicestrukturreformen och vilka godkändes av stadsfullmäktige 19.6.2007.

Avsikten är att efter behandlingen i delegationen för huvudstadsregionen ska utvecklingsförslagen föreläggas städerna för beslut enligt instruktionerna och beslutsfattandesystemet i respektive städer. Städerna ska sinsemellan komma överens om hur eventuell samservice anordnas och om principer för hur service ska kunna användas gemensamt samt om kostnadsfördelningen i sammanhanget.

Kj toteaa, että pääkaupunkiseudun kaupunginvaltuustojen (22.5.2006) hyväksymässä pääkaupunkiseudun yhteistyösopimuksessa esitettyjä yhteistyöhankkeita ja valmistelutoimenpiteitä varten asetettiin 14 työryhmää. Seudullisen ruotsinkielisen palvelun kehittämistyöryhmän (työryhmä 14) tehtävänä oli selvityksen ja kansalaiskyselyn pohjalta laatia ehdotukset pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten palvelujen parantamiseksi joko kunnan sisäisinä ja/tai kuntarajat ylittävinä.

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta päätti (4.9.2007) lähettää työryhmän ehdotukset kaupunkien jatkokäsittelyyn. Samalla neuvottelukunta päätti, että asia tuodaan uudelleen neuvottelukunnan käsiteltäväksi kaupunkikohtaisten käsittelyjen jälkeen.

Työryhmän ehdotukset ruotsinkielisten palvelujen kehittämiseksi

Työryhmän raportti sisältää yhteisesti määritellyn vision, laaditun selvityksen ja kyselyn vastauksineen sekä niiden tuloksiin perustuvat kehittämisehdotukset.

Työryhmän raporttiin sisältyvän vision mukaan Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit toimivat aktiivisesti niin, että kuntalainen asuinkunnasta riippumatta saa ruotsinkielisiä palveluja ja voi asioida ruotsin kielellä.

Työryhmän kymmenen ehdotusta on ryhmitelty kohderyhmän mukaan asukkaalle, henkilöstölle ja hallinnolle osoitettuihin toimenpide-ehdotuksiin.

Asukkaita koskevat ehdotukset

1. Pääkaupunkiseudulla on yhteinen ruotsinkielinen kuntalaispalvelu, joka toimii puhelimitse, yhteispalvelupisteissä ja internetissä.

2. Kuntalainen voi rekisteröityä vapaasti pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Koulu ja päivähoito yhdistetään kaupunkikohtaisesti ruotsinkieliseksi hallintoyksiköksi ruotsinkielisen palvelun turvaamiseksi.

3. Keskitetään pienen, omakielisistä palveluista erityisen riippuvaisen käyttäjäkunnan sosiaali- ja terveyspalveluja mm. vammaispalvelut, lastensuojelu, mielenterveyspalvelut, päihdepalvelut ja vammaisten opetus.

4. Toimialakohtaisia yhteyshenkilöitä ruotsinkielisten palvelujen tarvitsijoille.

Henkilöstöä koskevat ehdotukset

5. SEURE tekee aktiivisesti ja tavoitteellisesti rekrytointiyhteistyötä kaupunkien kanssa ruotsinkielisen henkilöstörenkaan perustamiseksi.

6. Yhteinen kohderyhmäkohtainen, työajalla toteutettu kieliopetus, jotta henkilöstöllä olisi valmiuksia palvella ruotsiksi.

7. Pääkaupunkiseudulla maksetaan tuntuva kielilisä määriteltyjen kriteerien mukaisesti.

Hallintoa koskevat ehdotukset

8. Pysyvä yhteistyöelin, joka mm. tekee aloitteita, suunnittelee, arvioi ja seuraa pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten palvelujen kehittämistä.

9. Kaupungeissa on toimiva ruotsinkielisten palvelujen päätöksenteko ja hallintorakenne, ruotsinkielinen neuvottelukunta.

10. Palvelun kielellisen laadun jatkuva itsearviointi.

./. Työryhmän ehdotuksia ja niihin liittyviä toimenpide-ehdotuksia on selostettu tarkemmin raportissa, joka on tämän asian liitteenä 1.

Toimenpide-ehdotuksista saadut lausunnot

./. Työryhmän toimenpide-ehdotuksista on pyydetty lausunnot kaikilta hallintokunnilta 22.10.2007 mennessä. Saadut lausunnot ja ilmoitukset lausuntopyynnön johdosta ovat esityslistan tämän asian liitteinä 2-33.

Kj toteaa, että ruotsinkielisiä palveluja on johdonmukaisesti kehitetty kaupungin omassa toiminnassa ja kehittäminen on ollut vireillä myös pääkaupunkiseudun yhteistyössä pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan toiminnan käynnistämisestä lähtien.

Ruotsinkielisten palvelujen kehittäminen sisältyy myös kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen mukaisiin kaupunginvaltuuston 19.6.2007 hyväksymiin Helsingin toteuttamissuunnitelmaan ja pääkaupunkiseudun kaupunkiseutusuunnitelmaan.

Tarkoituksena on, että kehittämisehdotukset tulevat pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan käsittelyn jälkeen päätettäviksi kussakin kaupungissa niiden johtosääntöjen ja päätöksentekojärjestelmän mukaisesti. Mahdollisten yhteispalvelujen järjestämisestä ja palvelujen yhteiskäyttöä koskevista järjestämisperiaatteista sekä niihin liittyvästä kustannusten jaosta tulee sopia kaupunkien kesken.

KJ Stadsstyrelsen torde besluta konstatera följande som ställningstagande till förslagen till utvecklande av servicen på svenska i huvudstadsregionen:

I huvudstadsregionen bor en femtedel av landets svenskspråkiga befolkning, sammanlagt ca 64 000 personer. Tvåspråkigheten är en väsentlig del av Helsingfors identitet, historia och nutid. Det är viktigt att medborgarservicen för de svenskspråkiga i Helsingfors och hela huvudstadsregionen fungerar här och nu.

Arbetsgruppen för utveckling av den svenska servicen i huvudstadsregionen har på ett övergripande och förtjänstfullt sätt utrett behoven att utveckla den svenska servicen och granskat möjligheterna för de olika sektorerna i städerna att samarbeta på stads- och regionnivå. Utredningen är en god grund för en gemensam bedömning av serviceutvecklingen.

Av arbetsgruppens rapport framgår att utvecklingen av den svenska servicen utgår allmänt från att en koncentration av servicen i hela huvudstadsregionen bättre tryggar servicen för de svenskspråkiga, som bor spridda i regionen.

Stadsstyrelsen konstaterar att då staden tillhandahåller och utvecklar service följer den språklagen och de språkliga rättigheterna enligt speciallagstiftningen. Utgångspunkten är att Helsingfors stads svenska service fortsättningsvis ska utvecklas som en del av den allmänna utvecklingen av stadens service och servicenät. Stadens förvaltningar ska genomföra utvecklingsprojekten med svensk service inom ramen för budgeten.

Städerna i huvudstadsregionen främjar stegvis en gemensam användning av service i enlighet med redan fastslagna gemensamma planer och beslut. Utnyttjandet av service över kommungränserna måste ske utifrån fullt kostnadsansvar.

Stadsstyrelsen konstaterar att arbetsgruppens rapport har sänts för utlåtande till alla förvaltningar inom Helsingfors stad. Utifrån utlåtandena anser stadsstyrelsen att i den fortsatta behandlingen av arbetsgruppens tio åtgärdsförslag ska följande beaktas:

Förslagen beträffande invånarna

För närvarande kan man få service på svenska i huvudstadsregionen på samserviceställen, telefonrådgivning och städernas webbsidor. Den för huvudstadsregionen gemensamma hälsorådgivningstelefonen betjänar klienterna på finska och svenska.

Det är inte ändamålsenligt att skapa en helt separat svenskspråkig medborgarservice för hela huvudstadsregionen. Det kan leda till överlappande funktioner och ge problem med uppdatering och informationsgången. Att koncentrera kundtjänst enbart på språklig grund kan orsaka svårigheter också för innehållet och kunnandet.

Ett viktigt mål är att utveckla den elektroniska kommunikationen i regionen på finska och svenska. Först ska den nuvarande gemensamma regionportalen utvecklas så att den betjänar invånarna i huvudstadsregionen allt bättre. Telefonteknikens möjligheter bör utnyttjas så väl som möjligt i det fortsatta arbetet på bättre rådgivnings- och jourtjänster.

Social- och hälsovårdstjänsterna fungerar i första hand utifrån principen om närservice. Helsingfors har koncentrerat den svenska servicen till tre hälsostationer och en svensk socialservicebyrå. Erfarenheterna av att svenskspråkiga fritt får välja serviceställe och frivilligt anmäla sig till centraliserad service har så till vida varit goda. Rätten att söka sig till service efter eget val ska bedömas funktion för funktion. Svenskspråkigas rätt att efter eget val anmäla sig till social- och hälsovård i huvudstadsregionen kan ändå innebära ett behov att utöka den svenska servicen i Helsingfors, vilket i den föreslagna omfattningen inte är möjligt i dagens resurs- och rekryteringsläge.

Förslaget att tillhandahålla specialservice inom social- och hälsovården (bl.a. handikappomsorg, rehabilitering, barnskydd, missbrukarvård, mentalvård i tillämpliga delar) centraliserat som samarbete i huvudstadsregionen ska understödas. Handlingsmodeller för specialservicen har utvecklats i samråd mellan tjänsteinnehavare i huvudstadsregionen, och ett förslag utarbetas för närvarande. Beslut fattas separat om ett gemensamt tillhandahållande av service utifrån förslaget, och samtidigt ska kostnadsansvaret fördelas.

En administrativ sammanslagning av den svenska undervisningen och dagvården började utredas hösten 2007, och utredningen slutförs i mars 2008. Efter det fattas beslut om eventuella fortsatta åtgärder i Helsingfors.

Förslagen beträffande personalen

Enligt förvaltningsstadgan ska både den finskspråkiga och den svenskspråkiga befolkningens behov beaktas rättvist i stadens verksamhet. Stadens service ska ordnas så att invånarna kan få service på vartdera språket inom stadens alla arbetsfält. I samband med rekrytering och genom utbildning ser förvaltningarna och affärsverken som arbetsgivare till att det finns tillräckligt med personal som kan svenska.

Språkkurser för yrkesgrupper och arbetsenheter främjar tillgången till svensk service. Svenska arbetarinstitutet svarar särskilt för utbudet av svenskkurser för personalen. Att ordna en gemensam språkutbildning i huvudstadsregionen för personalen kräver att kostnaderna för utbildningen och samordningen fördelas.

Av förvaltningarnas och affärsverkens språkplaner framgår det servicebehov utifrån vilket en persons språkkunskaper och användning av språk beaktas i lönen. År 2007 omarbetades principerna för språktillägg inom staden och enligt dem beaktas språkkunskaperna antingen i den uppgiftsrelaterade lönen eller som personligt tillägg.

I december 2007 började förvaltningarna och affärsverken verkställa beslutet om att språkkunskaper ska beaktas i lönen. Dessutom pågår beredningen av ett för huvudstadsregionen gemensamt förfarande med tillägg för användning av språk.

SEURE Oy stöder ägarkommunernas språkpolicy i sin verksamhet. Huvudstadsregionen är gemensamt rekryteringsområde, där satsningar ska göras på tillgången på språkkunnig personal. Städerna samarbetar för att ständigt harmonisera personalpolicyn.

Förslagen beträffade förvaltningen

Delegationen för huvudstadsregionen medverkar till välfärden och en effektivare service för invånarna i regionen i enlighet med städernas gemensamma vision och strategi och i olika samarbetsformer. Att utveckla den svenska servicen har varit ett av samprojekten inom delegationen allt sedan den inledde sin verksamhet.

Det är inte ändamålsenligt att tillsätta nya, separata stadsvisa eller regionala samarbetsorgan och organisationer för svensk kommunal service. Stadens nämnder och direktioner svarar var och en för sin förvaltnings strategiska, operativa och ekonomiska linjedragningar.

Att utse sektorsvisa kontaktpersoner eller för huvudstadsregionen gemensamma kontaktpersoner när det gäller svensk service kan vara ett bra sätt att göra samarbetet smidigare och förbättra samordningen. Förvaltningarna kan vända sig till dem vid behov.

Servicen och servicestrukturen kan fås att fungera bättre genom att verksamheten kontinuerligt utvärderas och auditeras. I Helsingfors utvärderar förvaltningarna och affärsverken själva sin verksamhet. Utvärdering är ett redskap att höja kvaliteten och det används redan nu i allt större utsträckning. Det är möjligt att kontinuerligt utvärdera servicens språkliga kvalitet tack vare självutvärdering vid verksamhetsenheterna, som börjar i Helsingfors senast 2009. Förvaltningarna och affärsverken kan använda en självutvärderingsmanual som utarbetats i regionsamarbetet, då de i fortsättningen utvärderar den svenska servicen.

Skrivelse till delegationen för huvudstadsregionen

KJ Kaupunginhallitus päättänee todeta kannanottonaan pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten palvelujen kehittämisehdotuksista seuraavaa:

Pääkaupunkiseudulla asuu viidennes koko maamme ruotsinkielisestä väestöstä, yhteensä noin 64 000 henkeä. Kaksikielisyys on olennainen osa Helsingin identiteettiä, historiaa ja nykypäivää. Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen kuntalaispalvelun toimivuus ja ajantasaisuus on tärkeää.

Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten palvelujen kehittämistyöryhmä on kokonaisvaltaisesti ja ansiokkaasti selvittänyt ruotsinkielisten palvelujen kehittämistarpeita ja tarkastellut kaupunkien eri toimialojen mahdollisuuksia yhteistyöhön kaupunkikohtaisesti ja seudullisesti. Selvitys muodostaa hyvän pohjan palvelujen kehittämisen yhteiselle arvioinnille.

Työryhmän raportin mukaan ruotsinkielisten palvelujen kehittämisessä lähtökohtana yleisellä tasolla on, että keskittämällä palveluja koko pääkaupunkiseudulla pystytään paremmin turvaamaan hajallaan asuvan ruotsinkielisen väestön palvelut.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupungin palvelujen järjestämisessä ja kehittämisessä noudatetaan kielilakia ja erityislainsäädännössä määriteltyjen kielellisten oikeuksien toteutumista. Lähtökohtana on, että Helsingin kaupungin ruotsinkielisiä palveluja tulee kehittää edelleen osana kaupungin yleistä palvelujen ja palveluverkon kehittämistä. Kaupungin eri hallintokuntien tulee toteuttaa ruotsinkielisten palvelujen kehittämishankkeet talousarvion puitteissa.

Pääkaupunkiseudun kaupungit edistävät vaiheittain palvelujen yhteiskäyttöä tehtyjen yhteisten suunnitelmien ja päätösten mukaan. Palvelujen käyttö yli kuntarajojen edellyttää, että se tapahtuu täyden kustannusvastuun perusteella.

Kaupunginhallitus toteaa, että työryhmän raportista on pyydetty Helsingissä kaikkien hallintokuntien lausunnot. Saatujen lausuntojen pohjalta kaupunginhallitus katsoo, että työryhmän esittämien kymmenen toimenpide-ehdotuksen osalta jatkokäsittelyssä tulee ottaa huomioon seuraavaa:

Asukkaita koskevat ehdotukset

Tällä hetkellä ruotsinkielistä palvelua on saatavissa pääkaupunkiseudun eri yhteispalvelupisteissä, puhelinneuvonnassa ja kaupunkien verkkosivuilla. Pääkaupunkiseudun yhteinen terveysneuvontapuhelin palvelee suomen- ja ruotsinkielellä.

Kokonaan erillisen pääkaupunkiseudun yhteisen ruotsinkielisen kuntalaispalvelun luominen ei ole tarkoituksenmukaista. Se voisi johtaa toimintojen päällekkäisyyteen ja aiheuttaa päivitys- ja tiedonkulkuongelmia. Asiakaspalvelun keskittäminen yksinomaan kielellisin perustein voi tuottaa myös sisältöosaamisen näkökulmasta vaikeuksia.

Sähköisten palvelujen kehittäminen seudullisena palveluna sekä suomen- että ruotsinkielellä on tärkeä tavoite. Ensisijaisena toimenpiteenä tulee olla nykyisen yhteisen seutuportaalin kehittäminen yhä paremmin pääkaupunkiseudun asukkaita palvelevaksi. Puhelinteknologian mahdollisuuksia tulisi myös hyödyntää neuvonta- ja päivystyspalvelujen jatkokehitystyössä mahdollisimman hyvin.

Sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat ensisijaisesti lähipalvelun periaatteella. Helsinki on keskittänyt ruotsinkielisiä palveluja kolmelle terveysasemalle ja ruotsinkieliseen sosiaalipalvelutoimistoon. Kokemukset vapaasta asiointipaikan valinnasta ja vapaaehtoisesta listautumista keskitettyjen palvelujen piiriin ovat tältä osin olleet onnistuneita. Vapaa palveluihin hakeutumisoikeus on arvioitava toimintokohtaisesti. Ruotsinkielisen väestön vapaa hakeutuminen pääkaupunkiseudulla sosiaali- ja terveyshuoltoon saattaisi kuitenkin merkitä tarvetta lisätä Helsingissä ruotsinkielistä palvelutoimintaa, mihin ei ole ehdotetussa laajuudessa mahdollisuutta kaupungin nykyisessä resurssi- ja rekrytointitilanteessa.

Ehdotus ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyshuollon erityispalvelujen

(mm. vammais- tai kuntoutuspalvelut, lastensuojelu, päihdepalvelut, mielenterveyspalvelut soveltuvin osin) järjestämisestä keskitetysti pääkaupunkiseudun yhteistyönä on kannatettava. Erityispalvelujen toimintamalleja on kehitetty pääkaupunkiseudun viranhaltijayhteistyössä ja esitystä valmistellaan parhaillaan. Palvelujen yhteisestä järjestämisestä päätetään tämän pohjalta erikseen ja samassa yhteydessä tulee myös päättää kustannusvastuun jakautumisesta.

Ruotsinkielisen opetustoimen ja päivähoidon toimintojen hallinnollista yhdistämistä koskeva selvitystyö on käynnistetty syksyllä 2007 ja se valmistuu maaliskuussa 2008. Tämän jälkeen Helsingissä päätetään erikseen mahdollisista jatkotoimenpiteistä.

Henkilöstöä koskevat ehdotukset

Hallintosäännön mukaan kaupungin toimintojen järjestämisessä on tasapuolisesti otettava huomioon suomen- ja ruotsinkielisen

väestön tarpeet ja järjestettävä palvelut niin, että asukkaita voidaan

palvella kaksikielisesti kaikilla kaupungin tehtäväalueilla. Kaupungin virastot ja liikelaitokset huolehtivat rekrytointien yhteydessä ja koulutuksen avulla työnantajina siitä, että ruotsinkielentaitoista henkilökuntaa on riittävästi.

Henkilöstön ammattiryhmä- ja työyksikkökohtaisella kieliopetuksella edistetään ruotsinkielisten palvelujen saatavuutta. Henkilöstön ruotsinkielen opetustarjonnasta vastaa erityisesti ruotsinkielinen työväenopisto. Henkilöstölle suunnatun pääkaupunkiseudun yhteisen kielikoulutuksen järjestäminen edellyttää koulutuksesta ja sen koordinoinnista aiheutuvien kustannusten jakamista.

Virastojen ja liikelaitosten kielisuunnitelmissa on määritelty se palvelutarve, jonka perusteella henkilön kielitaito ja kielten käyttäminen otetaan huomioon palkkauksessa. Kaupunkitasolla on vuonna 2007 uusittu kielilisää koskevat periaatteet, joiden mukaan kielitaito otetaan huomioon joko tehtäväkohtaisessa palkassa tai henkilökohtaisena lisänä.

Kielitaidon huomioon ottamisesta palkkauksessa koskevan päätöksen täytäntöönpano on alkanut virastoissa ja liikelaitoksissa joulukuussa 2007. Lisäksi on vireillä pääkaupunkiseudun yhteisen kielenkäyttölisämenettelyn valmistelu.

SEURE Oy tukee omistajakuntiensa omaksumaa kielipolitiikkaa toiminnassaan. Pääkaupunkiseutu muodostaa yhteisen rekrytointialueen, jossa kielitaitoisen henkilöstön saatavuuteen tulee panostaa. Kaupunkien yhteistyöllä lisätään jatkuvasti henkilöstöpolitiikan harmonisointia.

Hallintoa koskevat ehdotukset

Neuvottelukunta edistää omalta osaltaan kaupunkien yhteisen vision ja strategian mukaisesti seudun asukkaiden hyvinvointia ja palvelutoiminnan tehostamista erilaisilla yhteistoimintamuodoilla. Ruotsinkielisten palvelujen kehittäminen on ollut yksi pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan yhteishankkeista neuvottelukunnan toiminnan käynnistymisestä lähtien.

Uusia, erillisiä kaupunkikohtaisia tai seudullisia yhteistyöelimiä ja organisaatioita ei ole tarkoituksenmukaista perustaa ruotsinkielisiä kuntapalveluja varten. Kaupungin lauta- ja johtokunnat vastaavat kukin omien hallintokuntiensa strategisista, toiminnallisista ja taloudellista linjauksista.

Ruotsinkielisten palvelujen toimialakohtaisen yhdyshenkilöiden tai pääkaupunkiseudun yhteisten yhdyshenkilöiden nimeäminen voi olla hyvä keino parantaa yhteistyön sujuvuutta ja koordinointia, jonka hallintokunnat voivat ottaa käyttöön tarvittaessa.

Palveluja ja palvelurakenteen toimivuutta voidaan kehittää arvioimalla ja auditoimalla säännöllisesti toimintaa. Helsingissä jokainen virasto ja liikelaitos arvioi itse omaa toimintaansa ja itsearvioinnit ovat laadun kehittämisen työvälineinä jo nyt yhä enenevässä määrin käytössä. Palvelujen kielellisen laadun jatkuva arviointi on mahdollistaa toteuttaa Helsingissä vuoteen 2009 mennessä käyttöön otettavan toimintayksiköiden itsearviointimenettelyn avulla. Seutuyhteistyössä laadittua itsearvioinnin käsikirjaa virastot ja laitokset voivat hyödyntää jatkossa ruotsinkielisten palvelujen arvioinnissa.

Kirje pääkaupunkiseudun neuvottelukunnalle.

Tilläggsuppgifter:
Vallittu Anja, stadssekreterare, telefon 310 36046

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITTEET	Liite 1	Service på svenska i huvudstadsregionen -arbetsgruppens rapport (arbetsgrupp 14) - Pääkaupunkiseudun ruotsinkieliset palvelut -työryhmän raportti (työryhmä 14)
	Liite 2	Direktionen för djurgården, utlåtande 9.10.2007 - Eläintarhan johtokunnan lausunto 9.10.2007
	Liite 3	Byggnadsnämnden, utlåtande 9.10.2007 - Rakennuslautakunnan lausunto 9.10.2007
	Liite 4	Finska arbetarinstitutet, utlåtande 9.10.2007 - Suomenkielisen työväenopiston lausunto 9.10.2007
	Liite 5	Yrkeshögskolan Stadia, utlåtande 15.10.2007 - Ammattikorkeakoulu Stadian lausunto 15.10.2007
	Liite 6	Fastighetsnämnden, utlåtande 16.10.2007 - Kiinteistölautakunnan lausunto 16.10.2007
	Liite 7	Räddningsnämnden, utlåtande 16.10.2007 - Pelastuslautakunnan lausunto 16.10.2007
	Liite 8	Direktionen för konstmuseet, utlåtande 16.10.2007 - Taidemuseon johtokunnan lausunto 16.10.2007
	Liite 9	Kultur- och biblioteksnämnden, utlåtande 17.10.2007 - Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto 17.10.2007
	Liite 10	Förvaltningscentralen, utlåtande 16.10.2007 - Hallintokeskuksen lausunto 16.10.2007
	Liite 11	Utbildningsnämnden, utlåtande 16.10.2007 - Opetuslautakunnan lausunto 16.10.2007
	Liite 12	Stadsplaneringsnämnden, utlåtande 18.10.2007 - Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 18.10.2007
	Liite 13	Nämnden för allmänna arbeten, utlåtande 18.10.2007 - Yleisten töiden lautakunnan lausunto 18.10.2007
	Liite 14	Helsingfors Arbis, utlåtande 19.10.2007 - Helsingfors Arbis 19.10.2007
	Liite 15	Bostadsnämnden, utlåtande 23.10.2007 - Asuntolautakunnan lausunto 23.10.2007
	Liite 16	Affärstjänstnämnden, utlåtande 23.10.2007 - Liikennepalvelulautakunnan lausunto 23.10.2007
	Liite 17	Hamnnämnden, utlåtande 23.10.2007 - Satamalautakunnan lausunto 23.10.2007
	Liite 18	Hälsovårdsnämnden, utlåtande 23.10.2007 - Terveyslautakunnan lausunto 23.10.2007
	Liite 19	Miljönämnden, utlåtande 23.10.2007 - Ympäristölautakunnan lausunto 23.10.2007
	Liite 20	Stadsorkestern, utlåtande 23.10.2007 - Kaupunginorkesterin lausunto 23.10.2007
	Liite 21	Tekniska nämnden, utlåtande 25.10.2007 - Teknisen lautakunnan lausunto 25.10.2007
	Liite 22	Ungdomsnämnden, utlåtande 25.10.2007 - Nuorisolautakunnan lausunto 25.10.2007
	Liite 23	Direktionen för stadsmuseet, utlåtande 30.10.2007 - Kaupunginmuseon johtokunnan lausunto 30.10.2007
	Liite 24	Idrottsnämnden, utlåtande 30.10.2007 - Liikuntalautakunnan lausunto 30.10.2007
	Liite 25	Ekonomi- och planeringscentralen, utlåtande 30.10.2007 - Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto 30.10.2007
	Liite 26	Faktacentralen, utlåtande 31.10.2007 - Tietokeskuksen lausunto 31.10.2007
	Liite 27	Socialnämnden, utlåtande 13.11.2007 - Sosiaalilautakunnan lausunto 13.11.2007
	Liite 28	Revisionskontoret, skrivelse 22.11.2007 - Tarkastusviraston kirje 22.11.2007
	Liite 29	Bostadsproduktionsbyrån, utlåtande 22.11.2007 - Asuntotuotantotoimiston lausunto 22.11.2007
	Liite 30	Centralvalnämndens sekreterare, meddelande 26.11.2007 - Keskusvaalilautakunnan sihteerin ilmoitus 26.11.2007
	Liite 31	Personalcentralen, utlåtande 26.11.2007 - Henkilöstökeskuksen lausunto 26.11.2007
	Liite 32	Kollektivtrafiknämnden, utlåtande 13.12.2007 - Joukkoliikennelautakunnan lausunto 13.12.2007
	Liite 33	Företagshälsovårdscentralen, utlåtande 21.12.2007 - Työterveyskeskuksen lausunto 21.12.2007

1

HELSINKI KAIKILLE TOIMINTAKERTOMUKSEN 2007 JA TOIMINTASUUNNITELMAN 2008 HYVÄKSYMINEN

Khs 2008-565

Khs päätti (15.10.2001 § 1353) perustaa määräaikaisen, 1.1.2002 – 31.12.2011 voimassa olevan Esteetön Helsinki –projektin, jonka tavoitteena on tehdä Helsingistä toimimisesteetön vuoteen 2011 mennessä rakentamalla ja korjaamalla kaupungin yleiset alueet ja rakennukset sekä julkisen liikenteen ratkaisut esteettömiksi ja turvalisiksi kaikille ihmisille. Lisäksi Khs päätti mm. kehottaa Esteetön Helsinki –projektin ohjausryhmää raportoimaan vuosittain 31.3. mennessä kaupunginhallitukselle edellisen vuoden aikana tehdyistä toimenpiteistä ja projektin edistymisestä.

Ryj toteaa, että Khs päätti 7.4.2003 § 763 hyväksyä projektin nimeksi Helsinki kaikille.

Helsinki kaikille -projekti on lähettänyt (4.3.2008) tiedoksi projektin toimintakertomuksen vuodelta 2007 sekä toimintasuunnitelman vuodelle 2008.

./. Toimintakertomus ja toimintasuunnitelma ovat liitteinä 1 ja 2.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi Helsinki kaikille -projektin toimintakertomuksen vuodelta 2007 ja toimintasuunnitelman vuodelle 2008.

Pöytäkirjanote rakennusvirastolle ja Helsinki kaikille -projektin ohjausryhmälle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Helsinki kaikille toimintakertomus 2007
	Liite 2	Helsinki kaikille toimintasuunnitelma 2008

1

VT KAI KALIMAN TOIVOMUSPONSI: HAMMASHOIDON JONOTILANNE

Khs 2007-2490

Stj toteaa, että Kvsto hyväksyi 14.11.2007 vuoden 2008 talousarvion ja vuosien 2008-2010 taloussuunnitelmaa koskevan valtuustokäsittelyn yhteydessä seuraavan toivomusponnen:

4 (4) ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää ja saattaa valtuuston tietoon, mihin toimenpiteisiin Helsingin terveyskeskus on ryhtynyt hammashoidon jonotustilanteen saattamiseksi jälleen lain mukaiseksi.” (Kai Kalima, äänin 44-1)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Terveyslautakunta toteaa (19.2.2008) lausuntonaan seuraavaa:

Helsingin terveyskeskuksen hammashoidossa pyritään siihen, että hoito aloitetaan hoitotakuulainsäädännön mukaisesti 6 kk:n sisällä. Hoitokäynnillä kliinisesti todetun hoidon tarpeen mukaisesti annettava hoito jaksotetaan. Kaikkein kiireettömintä hoidon osaa jonotetaan hoitojonossa. Hoitojonossa oli keväällä 2007 enimmillään lähes 12 000 potilasta, joista noin 9 500 oli jonottanut hoitoaan yli 6 kk. Pisimmillään jonotus kesti 20 kk. Hoitojonossa oleva potilas sai mahdollisesti tarvitsemansa ensiapuluontoisen hammashoidon kuitenkin samana tai viimeistään seuraavana päivänä jonossa olonsa aikanakin.

Hoitojono saatiin vuoden 2007 loppuun mennessä lain mukaiseksi. Keinoina olivat oman henkilökunnan toteuttamat ”hoitojono-talkoot” (ns. ”iso rysäys”), uudet ostopalvelusopimukset, palvelusetelitoiminta sekä vuokratyönä hankittu palvelu.

Oma henkilökunta keskittyi marraskuussa ensiapupotilaiden lisäksi ainoastaan hoitojonopotilaiden hoitamiseen. Nämä ”hoitojonotalkoot” aiheuttivat luonnollisesti, että muu toiminta (mm. kiireetöntä hammastarkastusta toivovien potilaiden tutkimuskäynnit, lasten ja koululaisten yksilöllisesti suunnitellut tarkastuskäynnit, jne.) siirtyivät kuukaudella eteenpäin. Oma henkilökunta purki jonosta yli 4 000 potilasta.

Ostopalvelutoiminta lähes kaksinkertaistettiin viime vuoden aikana. Tosin keväällä 2007, kun ostopalveluja viimeksi kilpailutettiin, ei yksityishammaslääkäreiltä saatu aivan tarvittavaa määrää tarjouksia. Sopimuksen tehneet ostopalveluhammaslääkärit ovat sitoutuneet tiettyyn viikoittaiseen tuntimäärään. Hammashuolto-osasto ostaa noin 500 tuntia viikossa em. sopimuksen tehneiltä yksityishammaslääkäreiltä. Tämä vastaa 16 kokopäiväisen terveyskeskushammaslääkärin kliinistä työpanosta. Ostopalvelutoimintaa on kehitetty siten, että yksityiset ostopalveluhammaslääkärit käyttävät suojatussa ympäristössä terveyskeskuksen sähköistä potilastietojärjestelmää hoitaessaan terveyskeskuksen potilaita. Tämä varmistaa, että potilasasiakirjat ovat ajantasaisina siellä missä potilaskin. Lisäksi laskutus hoidetaan sähköisesti.

Kesäkuussa 2007 terveyslautakunta hyväksyi palvelusetelikokeilun. Palvelusetelikokeilun avulla pyritään saamaan käyttöön yksityishammaslääkärien vapaa kapasiteetti myös sellaisilta vastaanotoilta, jotka eivät osallistu kaupungin ostopalvelutoimintaan. Palvelusetelin on kuitenkin halunnut vain noin puolet niistä potilaista, joille sitä on tarjottu. Toisaalta, yli 200 pääkaupunkiseudun yksityishammaslääkäriä on ilmaissut halukkuutensa vastaanottaa Helsingin palvelusetelipotilaita. Tämä yksityishammaslääkärien halukkuus palvelusetelipotilaiden hoitamiseen merkinnee, että heillä on vapaata kapasiteettia. Palvelusetelikokeilulla pyritään näin ottamaan käyttöön yksityishammaslääkärien koko kapasiteetti; myös niiden yksityisten, jotka eivät ole olleet halukkaita sitoutumaan ostopalvelusopimuksiin. Palvelusetelitoiminnalla purettiin hoitojonosta vuonna 2007 noin 2 800 potilasta.

Syksyllä 2006 aloitettua vuokratyöfirmalta hankittavaa palvelua, jossa kolmen hammaslääkärityöparin voimin hoidetaan jonopotilaita arki-iltaisin terveyskeskuksen hammashoitolassa, kaksinkertaistettiin keväällä 2007. Hoitojonosta purettiin vuoden 2007 aikana tällä toiminnalla niin ikään noin 2 800 potilasta.

Omaa toimintaa on myös pyritty tehostamaan monin keinoin. Avoimia vakansseja on aktiivisesti pyritty täyttämään samoin kuin hankkimaan sijaisia. Valtakunnallinen hammaslääkäripula on kuitenkin aiheuttanut sen, että hammaslääkärin vakansseista yli 10 % on täyttämättä. Rekrytointia on tehostettu mm. parantamalla alan opiskelijoiden kesätyön ja käytännön palvelun työolosuhteita. Peruuttamattomien poisjääntien minimoimiseksi hammashuollon asiakkaat saavat tekstiviestimuistutuksen tulevasta hoitoajastaan noin kaksi vuorokautta ennen varattua vastaanottoaikaa. Sähköinen asiointi mahdollistaa varatun hoitoajan siirron tai perumisen myös ns. virka-ajan ulkopuolella. Palvelusetelistä ollaan kehittämässä sähköistä versiota, jolla parannetaan nykyistä melko työlästä toimintamallia.

Hoitotakuu koskee kiireetöntä hoitoa. Terveyskeskuksessa kiireelliseen hammashoitoon pääsee vuoden jokaisena päivänä samana tai viimeistään seuraavana päivänä yhteydenotosta. Ensiapua vaativa vaiva hoidetaan valmiiksi yhden hoitojakson aikana. Käytössä ovat siinäkin moninaiset järjestämistavat: oma toiminta, ostopalvelut, palvelusetelit ja vuokratyövoima.

Terveyslautakunta toteaa, että terveyskeskus on viime vuonna saanut hammashuollon hoitojonotilanteen lain mukaiseksi. Kuitenkin edelleen on suuri haaste saada kaikki hoito järjestetyksi hoitotakuulaissa säädetyissä määräajoissa. Vuoden 2008 budjetin sallimissa rajoissa on tarkoitus edelleen laajentaa ostopalvelu- ja/tai vuokratyötoimintaa sekä palveluhankintaa. Lisäksi on aloitettu neuvottelut oman henkilökunnan lisätyön paikallisista sopimuksista. Valtakunnallista työvoimavajetta ei yksinomaan Helsingin terveyskeskuksen käytössä olevin keinoin kuitenkaan voida korjata.

Kela-korvaus nousi tämän vuoden alusta hieman, mutta nousu oli niin vähäinen, ettei se näytä merkittävästi houkuttelevan potilaita siirtymään kunnallisesta palvelujärjestelmästä yksityiselle sektorille. Sosiaali- ja terveysministeriöstä saadun tiedon mukaan maksuasetusta ollaan muuttamassa syksyyn mennessä. Loppuvuodesta selviää, miten tämä vaikuttaa hoitoon hakeutumiseen.

Stj yhtyy lausunnossa mainittuun ja katsoo sen riittäväksi selvitykseksi asiassa.

STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 14.11.2007 hyväksymän toivomusponnen (Kai Kalima) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Kalima) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Kai Kalimalle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

2

VT BIRGITTA DAHLBERGIN TOIVOMUSPONSI: HAMMASHOIDON PALVELUSETELI

Khs 2007-2496

Stj toteaa, että Kvsto hyväksyi 14.11.2007 vuoden 2008 talousarvion ja vuosien 2008-2010 taloussuunnitelmaa koskevan valtuustokäsittelyn yhteydessä seuraavan toivomusponnen:

9 (10) ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että palvelusetelijärjestelmän kehittäminen hammashoidossa toteutetaan siten, että asiakkaat säästyvät turhilta tarkastuskäynneiltä ja siten, että kaupungin omien hammaslääkäreiden kapasiteetti voidaan paremmin hyödyntää potilaiden hoitamiseen.” (Birgitta Dahberg, äänin 77-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Terveyslautakunta toteaa (19.2.2008) lausuntonaan seuraavaa:

Terveyskeskuksen hammashoito on ollut jo useita vuosia erittäin ruuhkautunut toisiaan nopealla aikataululla seuranneiden lakimuutosten johdosta. Terveyskeskuksessa on lisääntyneisiin velvoitteisiin vastattu määrärahalisäysten ohella myös muuttamalla ja kehittämällä toimintatapoja. Helsingin terveyskeskus onkin ollut edelläkävijä hammashuollon ostopalveluissa sekä vuokrahenkilökunnan käytössä Suomessa.

Keväällä 2007 terveyskeskuksessa ryhdyttiin suunnittelemaan hammashuollon palveluseteliä, jonka avulla oli tarkoitus saada lyhennettyä hoitojonoa ja jonossa odotusaikaa.

Palveluseteliä suunnittelevaan ryhmään kutsuttiin myös kaksi Suomen hammaslääkäriliiton edustajaa. Työryhmän toimikausi kestää vuoden 2008 loppuun. Työryhmä valmisteli nopealla aikataululla hammashuollon palvelusetelin, joka otettiin käyttöön elokuun 2007 alussa. Nykymuotoisena sen on tarkoitus olla väliaikainen. Tämän hetkisten päätösten mukaan se on käytössä toukokuun 2008 loppuun. Palvelusetelityöryhmä valmistelee parhaillaan uutta, sähköistä hammashuollon palveluseteliä, jonka käyttäminen on nykyistä järjestelmää vaivattomampaa potilaille, palvelun tuottaville yksityishammaslääkäreille, terveyskeskukselle sekä laskuttajille.

Henkilökohtainen palveluseteli tehdään kunkin potilaan yksilölliseen hoidon tarpeeseen perustuvan hoitosuunnitelman mukaiseksi.

Nykytilanne

Toteutetuista toimenpiteistä huolimatta terveyskeskushammaslääkärin tutkimien ja hoidon tarpeessa olevien aikuispotilaiden hoitojono ehti kasvaa noin 12 000:een ja odotusaika noin 20 kuukauteen.

Viime syksynä palvelusetelin saadessaan terveyskeskushammaslääkärin tutkima potilas oli siis saattanut olla hoitojonossa enimmillään noin 20 kuukautta. Hammaslääketieteellisesti olisi arveluttavaa ryhtyä toteuttamaan noin vanhaa hoitosuunnitelmaa ilman, että suun ja hampaiston nykytilanne päivitetään. Siksi nykyiseen palveluseteliin sisältyy yksityishammaslääkärille mahdollisuus tehdä palvelusetelipotilaalle hoidon aluksi suun suppea tutkimus, josta hammaslääkäri saa korvauksen. Potilaalta ei tätä toimenpidettä terveyslautakunnan päätöksen mukaisesti kuitenkaan laskuteta. Mitään ”turhaa tarkastuskäyntiä” ei nykyisessä palvelusetelikäytännössä siten ole eikä palvelusetelin käyttö vie kaupungin omien hammaslääkärien kapasiteettia.

Tammikuun 2008 lopussa hoitojonossa oli vielä 2 297 potilasta. Kaikille yli kuusi kuukautta jonottaneille (666) on tarjottu palvelusetelivaihtoehtoa. Palveluseteleitä on lähetetty yhteensä jo lähes 3 000.

Uusi palveluseteli

Suunniteltu hammashuollon uusi palveluseteli on tarkoitettu hammashuollon kysyntähuippujen tasoittamiseen siten, että ketään hoidon tarpeessa olevaa ei tarvitsisi laittaa hoitojonoon. Ennen uuden palvelusetelin käyttöönottoa uskotaan nykyisestä hoitojonosta päästävän eroon. Uusi palveluseteli olisi siis tarkoitettu pääsääntöisesti hammashoidon jonon muodostumisen ehkäisyyn eikä ainoastaan jonon purkamiseen, kuten nykyinen palveluseteli.

Hammashoidon uuden palvelusetelin kehittäminen toteutetaan kaupunginvaltuuston edellyttämällä tavalla turhia tarkastuskäyntejä välttäen. Palveluseteli voidaan suunnitelmien mukaan tulostaa ja antaa potilaalle hänen tutkimuskäynnillään ilman, että potilasta tarvitsee lainkaan asettaa hoitojonoon. Ilman tutkimuskäyntiä ei palveluseteliä voi kuitenkaan muodostaa.

Voimassa oleva lainsäädäntö ei mahdollista sellaista palvelusetelijärjestelmää, jossa palvelusetelin vastaanottava potilas saisi kohdentamattoman, määräsummaisen palvelusetelin mahdollisen hammashoidon tarpeensa tyydyttämiseen.

Stj yhtyy lausunnossa mainittuun ja katsoo sen riittäväksi selvitykseksi asiassa.

STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 14.11.2007 hyväksymän toivomusponnen (Birgitta Dahlberg) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Dahlberg) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Birgitta Dahlbergille ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

3

ERÄIDEN VIRKOJEN PERUSTAMINEN TERVEYSKESKUKSEEN JA VIRKAJÄRJESTELY

Khs 2008-363

Terveyskeskus toteaa (12.2.2008) mm., että vuoden 2008 talousarviossa terveyskeskuksen psykiatriaosastolle on osoitettu rahoitus yhteensä neljään uuteen lääkärin virkaan. Viroista kaksi on suunniteltu perustettavaksi avohoidon erikoislääkärin virkoina. Näistä toinen osoitetaan akuuttisairaalaosaston sairaaloiden päivystyksen psykiatriseen konsultointiin. Tällä uudella psykiatrin viralla turvataan Marian sairaalan päivystykseen vastaava konsultaatiotoiminta kuin Malmin sairaalan päivystyksessä nykyisin on. Toinen avohoidon erikoislääkärin virka osoitetaan terveysasemat-osaston psykiatriseen konsultointiin. Terveysasemien mielenterveystyön tukeminen lääkärin konsultaatiotoiminnalla on tarpeen terveysasemien psykiatristen sairaanhoitajien työn rinnalla. Avohoidon erikoislääkärin tehtäväkohtainen palkka on 4 350 euroa kuukaudessa.

Uusista viroista kaksi on tarkoitettu psykiatriaosaston sairaalatoimintaan, jotta Auroran psykiatrisen sairaalan akuutti- ja päivystystoimintojen vuodeosastojen lääkärien työmäärää voidaan kohtuullistaa potilaiden tehokkaan hoidon varmistamiseksi. Tehtäväkohtainen palkka on 4 291,10 euroa kuukaudessa.

Vuoden 2008 talousarvioon sisältyy neljän uuden terveyskeskuslääkärin viran perustaminen terveysasemat-osaston koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon lääkäriresursoinnin parantamiseksi. Erikoislääkärin oikeuksin terveyskeskuslääkärin tehtäväkohtainen palkka on 3 918,86 euroa kuukaudessa ja yleislääkärin oikeuksin tehtäväkohtainen palkka on 3 650,02 euroa kuukaudessa.

Terveyskeskuksen kotihoito-osastoon perustetaan vuonna 2008 uusi lähipalvelualue, jonka esimiehenä toimii kotihoidon ohjaaja. Palvelussuhteen tulee olla virkasuhde, koska tehtävään kuuluu myös päätöksenteko kotihoidon palvelujen antamisesta ja kotihoitomaksuista. Viran perustamiseksi tarvittava rahoitus sisältyy kotihoito-osaston vuoden 2008 talousarvioon. Terveyskeskuksen ilmoituksen mukaan kotihoidon ohjaajan viran tehtäväkohtainen palkka on 2 423,67 euroa kuukaudessa.

Virkajärjestelynä on tarpeen muuttaa hammashuollon hoitotyön johtavan hammashuoltajan virka ylihoitajan viraksi, koska kyseistä virkaa ei ole saatu sen nykyisellä palkkauksella täytettyä. Järjestelyn rahoitus sisältyy hammashuolto-osaston talousarvioon. Terveyskeskuksen ilmoituksen mukaan hammashuolto-osaston ylihoitajan viran tehtäväkohtainen palkka on 3 014,33 euroa kuukaudessa.

Terveyskeskus esittää, että Khs päättäisi perustaa terveyskeskuksen psykiatria-, terveysasemat- ja kotihoito-osastoille sijoitettaviksi päätösehdotuksessa mainitut virat.

Samalla terveyskeskus esittää, että Khs päättäisi perustaa lakkautettavan johtavan hammashuoltajan viran tilalle ylihoitajan viran päätösehdotuksen mukaisesti.

Talous- ja suunnittelukeskuksella ja henkilöstökeskuksella ei ole huomautettavaa terveyskeskuksen esitykseen.

STJ Kaupunginhallitus päättänee perustaa 1.4.2008 lukien terveyskeskukseen sijoitettavaksi seuraavat virat:

Psykiatriaosasto

Nimike	Lukumäärä	Palkkaus e/kk
avohoidon erikoislääkäri	2	4350,00
osastonlääkäri	2	4291,10

Terveysasemat-osasto

Nimike	Lukumäärä	Palkkaus e/kk
terveyskeskuslääkäri	4	3650,02 – 3918,86

Kotihoito-osasto

Nimike	Lukumäärä	Palkkaus e/kk
kotihoidon ohjaaja	1	2423,67

Samalla kaupunginhallitus päättänee lakkauttaa 1.4.2008 lukien hammashuolto-osaston johtavan hammashuoltajan viran (vakanssinumero 21613) ja perustaa sen tilalle samasta ajankohdasta lukien ylihoitajan viran, jonka tehtäväkohtainen palkka on 3 014,33 euroa kuukaudessa.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee, että edellä mainittu ylihoitajan virka saadaan täyttää ilman täyttölupaa.

Pöytäkirjanote terveyskeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

1

VALTUUTETTU KAI KALIMAN TOIVOMUSPONSI: SELVITYS TYÖVOIMAPULAN TAKIA TEHDYISTÄ USEAMMISTA PERÄKKÄISISTÄ TYÖVUOROISTA

Khs 2007-2489

Sj ilmoittaa, että hyväksyessään 14.11.2007 talousarvion vuodeksi 2008 ja talousarviosuunnitelman vuosiksi 2008 - 2010 (asia 3) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää ja saattaa valtuuston tietoon, missä kaupungin tehtävissä työntekijät ovat työvoimapulan takia vuoden 2007 aikana joutuneet tekemään useampia työvuoroja peräkkäin." (Kai Kalima, äänin 81-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Henkilöstökeskus ilmoittaa (28.2.2008) kysyneensä kaikilta kaupungin virastoilta ja liikelaitoksilta, missä määrin työntekijät ovat joutuneet tekemään ns. tuplavuoroja. Ilmeni, että kahdessa virastossa – terveyskeskuksessa ja sosiaalivirastossa – on osa työntekijöistä joutunut vuoden 2007 aikana jäämään oman työvuoronsa jälkeen välittömästi tekemään seuraavaa työvuoroa.

Tuplavuorojen määrä vaihtelee toimialueesta ja -paikasta riippuen. Tuplavuorojen käyttö painottui niihin toimintoihin, joissa oli suurin vajaus vakanssien täytössä.

Terveyskeskuksessa näitä tuplavuoroja tekivät akuuttisairaalan, pitkäaikaissairaalan, psykiatriaosaston ja kotihoito-osaston hoitohenkilökunta sekä laitoshuoltoyksikön laitoshuoltajat.

Sosiaalivirastossa oman vuoronsa jälkeen työtä jatkoivat aikuisten, vanhusten ja perheiden palveluissa sairaanhoitajat ja hoitajat sekä päivähoidossa lastentarhanopettajat ja lastenhoitajat.

Helsingissä on vuosina 2006 ja 2007 kokeiltu näistä ns. tuplavuoroista maksettavia palkkioita. Kokeilun periaatteiden mukaan 47 euron erillispalkkio on voitu maksaa, jos oma henkilökunta työnantajan pyynnöstä on joutunut tekemään omaa työvuoroaan seuraavan vuoron muun henkilökunnan puuttuessa. Tuplavuorokokeilu on ollut käytössä niissä yksiköissä, joissa sijaisen saaminen on ollut välttämätöntä henkilöstömitoituksen täyttämiseksi ja toisaalta HUS - ylikäyttömaksujen pienentämiseksi eli terveyskeskuksen akuuttisairaalaosastolla, pitkäaikaissairaalaosastolla, kotihoito-osastolla, psykiatriaosastolla ja laitoshuoltoyksikössä sekä sosiaaliviraston vanhushuollon laitoshuollossa.

Henkilöstöosastolla valmistellaan ehdotusta, joka koskee tuplavuoroista maksettavien palkkioiden maksamista myös vuonna 2008. Ehdotus on tarkoitus tuoda kaupunginhallituksen käsittelyyn lähiaikoina.

SJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 14.11.2007 hyväksymän toivomusponnen (Kai Kalima) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Kalimalle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

2

VALTUUTETTU SIRPA PUHAKAN TOIVOMUSPONSI: TYÖVOIMAN REKRYTOINTINÄKYMÄT JA SAATAVUUS SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEEN SEKÄ OPETUKSEEN

Khs 2007-2519

Sj ilmoittaa, että hyväksyessään 14.11.2007 talousarvion vuodeksi 2008 ja taloussuunnitelman vuosiksi 2008 - 2010 (asia 3) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään työvoiman rekrytointinäkymiä ja saatavuutta sosiaali- ja terveystoimeen sekä opetukseen suunnittelukauden aikana palkkaratkaisujen selvittyä lopullisesti." (Sirpa Puhakka, äänin 51-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Henkilöstökeskus toteaa (27.2.2008), että kaupungin palveluksessa olevasta henkilöstöstä yhä suurempi osuus saavuttaa oman henkilökohtaisen eläkeikänsä vuodesta 2009 alkaen. Sosiaali- ja terveystoimen sekä opetustoimen tehtävissä toimivat henkilöt eivät kuitenkaan ole lähivuosina suurimpien eläkkeelle lähtijöiden joukossa prosentuaalisesti tarkasteltuina. Kokonaisuudessaan Suomen työmarkkinoilta kuitenkin poistuu nykyisin vuosittain enemmän työvoimaa kuin nuorista ikäluokista on saatavana tilalle. Terveys-, sosiaali- ja opetusalojen oppilaitokset sekä yliopistot ja korkeakoulut joutuvat kilpailemaan yhä kovemmin nuorten kiinnostuksesta tulla opiskelemaan alaa.

Helsingin kaupungilla on vuodesta 2007 ryhdytty seuraamaan systemaattisesti työvoimavajealojen työvoiman saantia. Seuranta julkaistaan neljästi vuodessa ilmestyvässä Talouden ja toiminnan seurantaraportissa.

Haasteellisinta on ollut saada täytettyä hammaslääkäreiden, lääkäreiden ja sairaanhoitajien tehtäviä. Myös lähi-/perushoitajan tehtäviin palkattaessa on ollut jonkinasteisia ongelmia. Suomenkielisten opettajien tehtäviin on ollut riittävästi hakijoita lukuun ottamatta erityisluokanopettajia ja erityisopettajia. Ruotsinkielisistä opettajista rekrytointiongelmia on ollut luokanopettajien kohdalla ja erityisopettajien kohdalla. Opettajaryhmien tehtävät on kuitenkin täytetty, joskin joillakin tehtävää hoitavista opettajista puuttuu tehtävän edellyttämä muodollinen pätevyys. Muodollisen pätevyyden omaavien sosiaalityöntekijöiden rekrytoinnissa on ongelmia. Ammattikorkeakoulun suorittaneita sosionomeja on sitä vastoin ollut hyvin palkattavissa.

Helsingin kaupunki on viime vuosina pyrkinyt tehostamaan toimenpiteitä työvoiman saatavuuden edistämiseksi. Jo toista vuotta on käytössä virastojen ja liikelaitosten yhteistyönä tekemä kaupunkitasoinen rekrytointisuunnitelma. Suunnitelmaan on kirjattu keskeisimmät rekrytointitoimenpiteet, joita on voitu rahoittaa henkilöstökeskuksen sekä virastojen ja liikelaitosten omien määrärahojen lisäksi kaupunginvaltuuston päättämillä henkilöstöhallinnon lisämäärärahoilla.

Kunta-alan palkkaratkaisut vuosille 2007 – 2010 ja Tehy ry:n jäseniin sovellettava pöytäkirja vuosille 2007 – 2011 olivat palkankorotustasoltaan eräitä liittokierroksen kalleimpia sopimuksia. Kunta-alan sopimusten kustannusvaikutuksen lasketaan olevan noin 11, 6 % ja Tehy ry:n pöytäkirjan hieman sitäkin korkeampi vastaavalla ajanjaksolla. Tehy ry:n pöytäkirjaan sisältyy lisäksi vuosille 2010 ja 2011vaikeammin arvioitavia palkankorotuksia.

Sopimukset nostavat sosiaali- ja terveystoimen sekä opetusalan palkkatasoa ja parantavat siten näiden alojen palkkakilpailukykyä useisiin yksityisiin aloihin verrattuna. Rekrytointinäkymien voidaan siten arvioida parantuneen palkkaratkaisujen seurauksena.

Kaupungin rekrytointinäkymiä ja saatavuutta voidaan tarkastella kuten yllä eläkkeelle lähtevien ja nuorisoikäluokkien valossa sekä rekrytointitoimenpiteiden ja palkkauksen valossa. Asiaa voidaan tarkastella myös siitä näkökulmasta, onko kaupungilla henkilöstöä riittävästi takaamaan laadukkaat palvelut kuntalaisille. Mukaan tarkasteluun tulee näin saatavuusnäkökulman lisäksi huomion kiinnittäminen henkilöstön pysyvyyteen ja palvelutuotannon tuottavuuteen.

SJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 14.11.2007 hyväksymän toivomusponnen (Sirpa Puhakka) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Puhakalle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

3

PITKÄAIKAISEN VUOKRASOPIMUKSEN TEKEMINEN KIVICONSTRUCTION OY:N KANSSA

Khs 2008-441

Liikuntalautakunta toteaa (12.2.2008), että Kiviconstruction Oy suunnittelee liikuntahallin rakentamista tulevan Kivikon liikuntapuiston alueelle. Kvsto hyväksyi rakentamisen mahdollistavan asemakaavan muutoksen (nro 11670) 24.10.2007. Kaava on tullut lainvoimaiseksi 7.12.2007.

Khs päätti 13.8.2007 varata Kiviconstruction Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun Kivikon kylän (nro 406) tilan Rnro 1:10 alueella sijaitsevan 23 076 m²:n suuruisen alueen liikuntahallin suunnittelua varten ajaksi 1.7.2007 – 30.6.2008.

Suunniteltuun liikuntahalliin on tarkoitus rakentaa noin kilometrin pituinen liikuntahallia kiertävä hiihtolatu perinteiselle ja vapaalle hiihtotyylille, jääliikuntakaukalo (60 x 30 m), kolme curling –rataa sekä ampumahiihtäjien harjoitusalue, jota voidaan käyttää myös pelkästään ammuntaan. Lisäksi liikuntahalliin tulee kahvila-ravintola, toimisto-, kokous- ja edustustiloja, sauna, sosiaali- ja pukuhuonetilat sekä huolto- ja ylläpitotiloja.

Esirakentaminen käynnistyy alkuvuodesta 2008, ja varsinainen rakentaminen alkaa myöhemmin keväällä. Hiihtoalueen on tarkoitus olla valmis syksyllä 2008.

Liikuntalautakunta käsitteli 15.1.2008 Kiviconstruction Oy:n lainahakemusta ja esitti Khlle antamassaan lausunnossa, että yhtiölle myönnetään urheilu- ja ulkoilurahastosta 40 % investointihankkeen kokonaisarvosta kuitenkin korkeintaan 3 077 000 euroa.

Kaavatiedot ja sisäinen vuokra

Vuokrattava alue käsittää Kivikon liikuntapuistoon laaditun asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 11670 mukaisen urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen (YU) tontin 47052/14.

Kiinteistövirasto on vuokrannut tontin liikuntavirastolle vuoden 2030 loppuun asti. Sisäinen vuokra vuonna 2008 on 11 844 euroa. Vuokra nousee kolminkertaiseksi sen jälkeen kun tontti on rakennettu eli vuoden 2008 hintatasolla sisäinen vuokra tulee olemaan n. 35 530 euroa vuodessa.

Vuokra ja vuokra-aika

Vuokra ehdotetaan laskettavan vuokrattavan tontin rakennusoikeuden mukaan, siten että käyvän maanarvon perusteena pidetään virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951=100 pistelukua 100 vastaavaa 8,41 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa, joka on nykyrahassa (keski.ind 2007=1662) n. 139,75 euroa/k‑m². Tontin rakennusoikeus on 20 000 k‑m², joten tontin käypä vuosivuokra olisi: 5 % x 20 000 k‑m² x 139,77 euroa/k‑m² = 139 770 euroa.

Koska aluetta käytetään yksinomaan liikuntatoimintaan tai siihen välittömästi liittyvään toimintaan, peritään edellä esitetyllä tavalla lasketusta vuosivuokrasta liikuntatoimen noudattaman nykyisen käytännön mukaisesti 50 % eli 69 885 euroa.

Vuokrasopimusta esitetään tehtäväksi päättymään 31.12.2030.

Lautakunta esittää päätösehdotuksen mukaista ratkaisua.

SJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa liikuntalautakunnan vuokraamaan Kiviconstruction Oy:lle 47. kaupunginosan Kivikon kylän (nro 406) tilan Rnro 1:10 alueella sijaitseva 23 076 m²:n suuruisen alueen, joka vastaa asemakaavatonttia 47052/14, liikuntatoimintaa varten lautakunnan myöhemmin päättämästä ajankohdasta lukien 31.12.2030 saakka seuraavin ehdoin:

1 Alueen täysimääräinen vuosivuokra on 139 770 euroa. Perusvuosivuokrana vuokranvaihteluja määrättäessä pidetään virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951=100 pistelukua 100 vastaavaa 8,41 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa.

2 Vuokrasta peritään 50 % niin kauan kuin aluetta käytetään yksinomaan liikuntaan tai siihen välittömästi liittyvään toimintaan.

3 Muutoin noudatetaan liikuntalautakunnan määräämiä ehtoja.

Pöytäkirjanote liikuntalautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITE

Kivikon liikuntahalli, kaavapiirros

4

SEURE HENKILÖSTÖPALVELUT OY:N YHTIÖKOKOUS 27.3.2008

Khs 2008-447

Seure Henkilöstöpalvelut Oy ilmoittaa (13.2.2008), että yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään 27.3.2008 kello 9.00 Seuren tiloissa osoitteessa Fredrikinkatu 51-53 B. Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 10 §:n mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat.

Sj toteaa, että yhtiöjärjestyksen 4 §:n mukaan yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään viisi ja enintään yhdeksän varsinaista jäsentä. Jokaisella varsinaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vaalia ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Nykyisen hallituksen jäseninä ovat henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo, erityissuunnittelija Birgitta Rickman, henkilöstöpäällikkö Kaarina Valjus, toimitusjohtaja Antti Värtelä ja kaupunginsihteeri Leena Mickwitz sekä heidän varajäseninään vastaavassa järjestyksessä osastopäällikkö Raija Peltonen, erityissuunnittelija Matti Malinen, hallintopalvelujohtaja Sirkku Ilmonen ja apulaiskaupunginlakimies Harry Åhlgren.

Tarkastuslautakunta on 24.10.2007 nimennyt päätösehdotuksessa mainitun ehdokkaan tilintarkastajaksi.

Tasa-arvolain 4 a §:n 2 momentin mukaan säätiöiden ja osakeyhtiöiden toimielimiin tulee valita tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

SJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä hallintokeskuksen oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia 27.3.2008 pidettävässä Seure Henkilöstöpalelut Oy:n varsinaisessa yhtiökokouksessa sekä kehottaa kaupungin edustajaa esittämään yhtiön hallitukseen seuraavaksi toimikaudeksi, joka päättyy vaalia ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä, seuraavat viisi jäsentä:

henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo, henkilöstökeskus

erityissuunnittelija Birgitta Rickman, talous- ja suunnittelukeskus

kehittämisjohtaja Riitta Simoila, terveyskeskus

toimitusjohtaja Antti Värtelä, Palmia

kaupunginsihteeri Leena Mickwitz, hallintokeskus

ja heidän varajäsenikseen vastaavassa järjestyksessä:

osastopäällikkö Eija Hanni, henkilöstökeskus

erityissuunnittelija Matti Malinen, talous- ja suunnittelukeskus

kehittämisjohtaja Paula Sermilä, opetusvirasto

hallintopalvelujohtaja Sirkku Ilmonen, sosiaalivirasto

johtava kaupunginasiamies Harry Åhlgren, hallintokeskus.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin edustajaa esittämään yhtiön tilintarkastajaksi vuodeksi 2008 KPMG Oy Ab:tä (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg).

Pöytäkirjanote nimetyille, Seure Henkilöstöpalvelut Oy:lle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille, jolle myös kokouskutsu toimitetaan, ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

5

TILINTARKASTAJIEN VALITSEMINEN JÄÄKENTTÄSÄÄTIÖLLE VUODEKSI 2008

Khs

Jääkenttäsäätiö pyytää (29.2.2008), että Khs nimeäisi säätiölle kaksi tilintarkastajaa sekä näille varamiehet tarkastamaan vuoden 2008 tilejä.

Sj ilmoittaa, että säätiön sääntöjen 9 §:n perusteella Khs valitsee säätiölle kaksi tilintarkastajaa ja näiden varamiehet, joiden tulee olla hyväksyttyjä (KHT tai HTM) tilintarkastajia.

Tarkastuslautakunta on 24.10.2007 nimennyt päätösehdotuksesta ilmenevät tilintarkastajat.

SJ Kaupunginhallitus päättänee valita Jääkenttäsäätiön tilintarkastajiksi vuodelle 2008 KPMG Oy Ab:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg) ja KHT Jari Nurmen sekä varatilintarkastajiksi KHT Heidi Vierroksen ja KHT Outi Hiedan.

Pöytäkirjanote mainituille henkilöille, Jääkenttäsäätiölle, liikuntavirastolle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

6

KIINTEISTÖ OY LAAJASALON PALLOILUHALLIEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2008-521

Kiinteistö Oy Laajasalon Palloiluhallit ilmoittaa (3.3.2008), että yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään 25.3.2008 klo 14.00 Palloiluhallin kerhohuoneessa.

Yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 13 §:n mukaiset asiat.

Hallituksen jäsenten valintoja ei ole tässä kokouksessa. Kaupungin valitsemat jäsenet Petteri Huurre, Matti Malinen ja Jenni Rope jatkavat vuoden 2009 keväällä pidettävään yhtiökokoukseen saakka.

Yhtiöjärjestyksen 11 §:n mukaan valitaan vuosittain tilintarkastajat, joista Helsingin kaupunki nimeää yhden tilintarkastajan ja yhden varatilintarkastajan.

Sj toteaa, että tarkastuslautakunta on 24.10.2007 nimennyt päätösehdotuksen mukaiset tilintarkastajat.

SJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä hallintokeskuksen oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Kiinteistö Oy Laajasalon Palloiluhallit ‑nimisen yhtiön varsinaisessa yhtiökokouksessa 25.3.2008 klo 14.00.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiön tilintarkastajaksi KPMG Wideri Oy Ab:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Sirpa Eriksson) ja varatilintarkastajaksi KHT Kai Sallin tarkastamaan yhtiön vuoden 2008 tilejä ja hallintoa.

Pöytäkirjanote em. henkilöille, yhtiölle, talous- ja suunnittelukeskukselle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille, liikuntavirastolle ja tarkastus-virastolle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

7

PERUSOPETUSLAIN MUKAISEN KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN ASIAKASMAKSUJEN ALENTAMISEN TAI PERIMÄTTÄ JÄTTÄMISEN PERIAATTEET

Khs 2007-2642

Opetuslautakunta toteaa (19.6.2007), että perusopetuslain 48 b §:n 1 momentin mukaan kunta voi järjestää ja hankkia perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa.

Perusopetuslain 48 f §:n 2 momentin mukaan iltapäivätoiminnan maksu voidaan jättää perimättä tai sitä voidaan alentaa, jos huoltajan elatusvelvollisuus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset näkökohdat huomioon ottaen siihen on syytä. Maksujen perimättä jättäminen perustuu toiminnan järjestäjän harkintaan.

Helsingin kaupungin nykyiset periaatteet ja kustannukset

Khs on 6.2.2006 päättänyt koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisperiaatteiden tarkistamisen yhteydessä, että iltapäivätoiminnan asiakasmaksu voidaan ottaa toimeentulotukilaskelmassa huomioon tai maksusta voidaan myöntää vapautus harkinnanvaraisesti muiden erityisen painavien syiden perusteella.

Khn 7.8.2006 päätöksen nojalla elokuulta peritään puolet normaalista kuukausittaisesta palvelun maksusta ja kesäkuulle ajoittuvista toimintapäivistä ei peritä asiakasmaksua.

Opetuslautakunnan aiemmin 19.10.2004 tekemän päätöksen mukaan toimivalta asiassa on siirretty linjanjohtajille.

Lukuvuoden 2006–2007 aikana on opetusvirastoon tullut harkinnanvaraisia maksuvapautus hakemuksia 55 kappaletta koskien perusopetuslain mukaisen iltapäivätoiminnan asiakasmaksua. Hakijoina on ollut perheitä, joiden lapset ovat osallistuneet opetustoimen omaan tai opetustoimen avustamaan toimintaan. Päätöksenteko on käytännössä edellyttänyt mm. tietoa kielteisestä toimeentulotukipäätöksestä, lastensuojeluviranomaisen lausuntoja, huoltajan opiskelutietojen ja eläkepäätösten tarkistamista sekä huoltajan terveydentilaan liittyviä tietoja. Harkinnanvaraisuuden perusteena on käytetty huoltajan taloudellisen tilanteen lisäksi erityisiä huollollisia perusteita, kuten lastensuojelunasiakkuutta. Opetusvirasto on myöntänyt harkinnanvaraisen määräaikaisen maksuvapautuksen 20:lle hakijoista, mikä on tarkoittanut kaupungin tulomenetyksinä noin 20 000 euroa.

Sosiaalivirasto on myöntänyt harkinnanvaraiset maksualennukset tai kokonaan perimättä jättämisen yksinomaan huoltajan taloudellisen tilanteen mukaisesti. Määräytymisperusteena on noudatettu toimeentulotuen maksuperusteita. Noin 150 asiakaan kohdalla asiakasmaksut on huomioitu sosiaalitoimen täydentävän toimeentulon osana. Kaupungin menoina tämä on tarkoittanut noin 130 000 euroa.

Kun huomioidaan sekä opetustoimen että sosiaaliviraston myöntämät alennukset ja vapautukset, ovat kaupungin kokonaiskustannukset olleet noin 150 000 euroa vuodessa.

Esitetyt periaatteet

Kaupungilla ei ole tällä hetkellä ko. tehtävän hoitamisen edellyttämää hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun takaamaa järjestelmää. Asiakkaan näkökulmasta on huomioitava, että hallintokuntien erilaiset maksuvapautuskäytänteet eriarvoistavat perheet iltapäivätoiminnan järjestäjän mukaan.

Toimeentulotukilailla toteutetaan perustuslain 19 §:ssä säädettyä jokaiselle kuuluvaa oikeutta ihmisarvoisen elämän perusturvaan. Toimeentulotuki on luonteeltaan viimesijaista. Kun kysymys on kunnallisista kunnan päättämistä tasamaksuista tai asiakkaan tulojen perusteella määrättävistä maksuista, näiden maksujen perintä ei saisi aiheuttaa palvelunkäyttäjän joutumista tämän johdosta toimeentulotuen tarpeeseen. Ensisijaisena keinona tulisi tällaisessa tilanteessa olla määrätyn maksun alentaminen tai tarvittaessa sen poistaminen. Kaupunginhallituksen päätöksessä mainitsemana ”erityisen painavana syynä” voidaan pitää juuri maksun määräämisen johdosta syntyvää toimeentulotuen tarvetta, minkä vuoksi maksualennuksia ja -vapautuksia ei voida jatkossa huomioida toimeentulotuessa.

Lautakunta toteaa, että pääkaupunkiseudun lähikunnista Espoo ja Kerava ovat siirtyneet tulosidonnaiseen porrastettuun maksuvapautusjärjestelmään vuonna 2005. Maksualennusta tai -vapautusta on voinut hakea niin kaupungin kuin yksityisen palveluntuottajan toiminnasta. Kaupunki on palveluntuottajille avustuksia myöntäessään kompensoinut maksualennusten johdosta menetetyt asiakasmaksut täysmääräisinä. Espoossa maksuhuojennusrajat perustuvat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/92) määrittelemään päivähoidon enimmäismaksujen määrittelemiseen perustuviin 1.8.2004 voimassa oleviin päivähoitomaksujen tulorajoihin.

Lautakunta esittää, että perusopetuslain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksuhuojennusten osalta Helsingissä noudatetaan 1.8.2007 alkaen periaatetta, jossa asiakasmaksu jätetään perimättä tai asiakasmaksun alentaminen tapahtuu sen puolittamisen kautta. Asiakasmaksun perimättä jättämistä tai sen puolittamista tulee anoa hakulomakkeella ja anomukseen tulee liittää tarvittavat tositteet. Päätös tehdään määräajaksi, enintään toimintavuodeksi kerrallaan. Perusopetuslain mukaisen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuhuojennusrajat perustuvat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/92) määrittelemään päivähoidon enimmäismaksujen määrittelemiseen perustuviin 1.8.2004 voimassa oleviin päivähoitomaksujen tulorajoihin, kuten Espoossakin.

Perheen kokoa määriteltäessä otetaan huomioon yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa asuvien henkilöiden lisäksi heidän kotona asuvat alaikäiset lapset.

Asiakasmaksun puolittamista tai perimättä määrittäessä tuloina otetaan huomioon palvelun käyttäjän ja hänen kanssaan yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa asuvan henkilön veronalaiset ansio- ja pääomatulot sekä myös verosta vapaat tulot. Kaikki muu lasketaan perheen tuloiksi paitsi: lasten kotihoidon tuki, lapsilisä, lapsen hoitotuki, eläkkeensaajan hoitotuki, asumistuki, vammaistuki, tapaturmavakuutuksen perusteella suoritettavat sairaanhoito- ja tutkimuskulut, sotilasavustus, rintamalisä, opintoraha, aikuisopintoraha, opintotuen asumislisä, toimeentulotukena maksettava toimintaraha ja matkakorvaus, kuntoutusrahalain ja työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen mukaiset ylläpitokorvaukset, opintojen johdosta suoritettavat apuraha ja muut vastaavat avustukset sekä perhehoidon kustannusten korvaukset.

Tulojen vähennyksenä otetaan huomioon suoritetut elatusavut ko. perheen ulkopuolisille lapsille.

Saman perheen perusopetuslain mukaisessa aamu- ja iltapäivätoiminnassa olevan kunkin lapsen asiakasmaksupuolitus tai perimättä jättäminen käsitellään lapsikohtaisesti kokonaisuus huomioon ottaen.

Maksuhuojennuksen tulorajat:
Perhekoko	Asiakasmaksun puolittamisen bruttoraja euroa/kk		Asiakasmaksun perimättäjättämisen bruttoraja euro/kk
2	1 787,58	918
3	2 195,85	1 132
4 >	2 609,83	1 344

Jos tulot ovat pienemmät kuin vähimmäisbruttotuloraja, maksua ei peritä.

Jos lapsi ei sairautensa vuoksi voi kalenterikuukauden aikana osallistua iltapäivätoimintaan yli 10 päivänä, maksusta peritään puolet. Jos sairaudesta aiheutuva poissaolo kestää koko kalenterikuukauden, ei asiakasmaksua peritä. Jos lapsi ei muusta syystä osallistu toimintaan koko kalenterikuukautena, maksuna peritään puolet kuukausimaksusta.

Esityksen kustannusvaikutukset ja rahoitus

Opetustoimen omassa tai avustamassa toiminnassa on syksyllä 2007 arviolta noin 3 600 oppilasta. Espoossa maksualennuksia (50 %) on myönnetty noin kahdelle ja maksuvapautuksia noin kolmelle prosentille asiakkaista. Helsingissä määrien arviointi on vaikeaa, koska huoltajien tulotasosta ei ole tilastoja. Määrien oletetaan kuitenkin olevan suhteellisestikin Espoon määriä korkeampia. Kustannusarvio on tehty olettamalla, että noin 10 % asiakasperheistä hakee maksuhuojennusta, näistä noin puolet maksualennusta (-50 %) ja puolet maksuvapautusta. Kaupungin itse järjestämän toiminnan osalta alennukset ja vapautukset tarkoittavat kaupungin tulojen vähenemistä ja kaupungin avustaman toiminnan osalta avustusmenojen kasvua.

Opetustoimen tulojen väheneminen	40 000 euroa
Sosiaaliviraston tulojen väheneminen	30 000 euroa
Avustusmenojen kasvu	160 000 euroa
Nettomenot	232 000 euroa

Kuten edellä on todettu, nykyisten periaatteiden mukaiset alennukset ja vapautukset ovat maksaneet kaupungille tulomenetyksinä ja avustusten lisäyksinä vuodessa noin 150 000 euroa. Näin ollen lisäkustannukset ovat arviolta 70 000 euroa vuodessa.

Esitetyt periaatteet tarkoittaisivat, ettei maksualennuksia ja –vapautuksia rahoitettaisi enää toimeentulotuen kautta, vaan osana opetustoimen määrärahoista maksettavia avustuksia. Kuten opetustoimen vuoden 2008 talousarvioehdotuksessa on todettu, opetustoimi ei ole pystynyt huomioimaan maksualennus- ja vapautusperiaatteiden muutosten kustannusvaikutuksia vuoden 2007 tulosbudjetissaan ja vuoden 2008 talousarvioehdotuksessaan. Vuoden 2007 kustannukset pystytään opetusviraston arvion mukaan kattamaan tulosbudjettiin varatuilla avustusmäärärahoilla. Vuoden 2008 talousarviossa avustusmäärärahojen lisäystarve on arviolta 130 000 euroa.

Opetuslautakunta päätti esittää iltapäivätoiminnan asiakasmaksuhuojennusten yleisperiaatteiksi:

- asiakasmaksun perimättä jättämistä tai sen puolittamista tulee anoa kirjallisesti ja anomukseen tulee liittää tositteet, joihin haluaa vedota.

- maksuhuojennusrajat perustuvat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/92) määrittelemään päivähoidon enimmäismaksujen määrittelemiseen perustuviin 1.8.2004 voimassa oleviin päivähoitomaksujen tulorajoihin soveltaen se asiakasmaksujen puolittamisen bruttokuukausitulorajaksi.

- maksuhuojennuksia ja -alennuksia myönnetään talousarvion sallimissa puitteissa.

- päätös tehdään määräajaksi, enintään toimintavuodeksi kerrallaan.

- asiakasmaksujen puolitus tai perimättä jättäminen myönnetään enintään lukukauden alusta alkaen taannehtivasti.

- päätöksentekovalmistelutyö opetustoimen oman ja avustettavan toiminnan osalta tapahtuu perusopetuslinjalla ja ruotsinkielisellä koulutuslinjalla, sosiaalitoimen päivähoidon ryhmien osalta valmistelutyö tehdään sosiaaliviraston taloushallinnon osastolla.

Lisäksi opetuslautakunta esitti, että opetustoimen vuoden 2008 talousarviokehykseen ja vuosien 2009–2010 taloussuunnitelmiin lisätään 130 000 euroa käytettäväksi perusopetuslain mukaisen iltapäivätoiminnan avustamiseen ja että tämä lisäys huomioidaan talousarvion erikseen sitovissa yhteisöjen tukemiseen varatuissa määrärahoissa.

Sj toteaa, että edellä mainittu opetuslautakunnan esittämä lisäys on huomioitu vuoden 2009 talousarviossa ja vuosien 2008 – 2010 taloussuunnitelmassa.

./. Sj ilmoittaa, että sosiaalilautakunnan esitys 27.11.2007 on esityslistan tämän asian liitteenä.

Sosiaalilautakunnassa esitettiin kolme vaihtoehtoa asiakasmaksun perimättä jättämisen bruttotulorajaksi. Lautakunnan päätös syntyi äänestyksen jälkeen siten, että esittelijän esityksen vaihtoehto 3 muutettiin kuuluvaksi seuraavaksi:

Perhekoko	Asiakasmaksun perimättä jättämisen bruttoraja e/kk
2	1 352,79
3	1 663,92
4 >	1 976,92

Sosiaalilautakunnan äänestyspäätökset ilmenevät liitteenä olevasta lautakunnan esityksestä.

Sj toteaa, että opetuslautakunnan esittämä vaihtoehto on tarkoituksenmukainen ja kohtelee tasapainoisemmin eri tulotason perheitä.

Vielä Sj toteaa, että Khn 7.8.2006 tekemän päätöksen mukaisesti elokuulta peritään puolet normaalista kuukausittaisesta asiakasmaksusta ja kesäkuulle ajoittuvista toimintapäivistä ei peritä asiakasmaksua.

SJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä iltapäivätoiminnan asiakasmaksuhuojennusten yleisperiaatteet seuraavasti:

- asiakasmaksun perimättä jättämistä tai sen puolittamista tulee hakea kirjallisesti ja hakemukseen tulee liittää tositteet, joihin haluaa vedota.

- päätös tehdään määräajaksi, enintään toimintavuodeksi kerrallaan.

- asiakasmaksujen puolitus tai perimättä jättäminen myönnetään enintään lukukauden alusta alkaen taannehtivasti.

- saman perheen perusopetuslain mukaisessa aamu- ja iltapäivätoiminnassa olevan kunkin lapsen asiakasmaksun perimättä jättäminen käsitellään lapsikohtaisesti kokonaisuus huomioon ottaen.

- maksuhuojennusrajat perustuvat sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/92) mukaisiin päivähoitomaksun perimättä jättämisen tulorajoihin. Perheen tuloiksi tämän hetken säännösten mukaan lasketaan kaikki muu paitsi lapsilisä, vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) mukainen etuus, kansaneläkelain (568/2007) mukainen lapsikorotus, asumistuki, tapaturmavakuutuksen perusteella suoritettavat sairaanhoito- ja tutkimuskulut; sotilasavustus, rintamalisä, opintoraha, aikuiskoulutustuki, opintotuen asumislisä, toimeentulotukena maksettava toimintaraha ja matkakorvaus, kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuudet ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) mukainen ylläpitokorvaus, julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukainen ylläpitokorvaus, opintojen johdosta suoritettavat apurahat ja muut vastaavat avustukset, perhehoidon kustannukset ja lasten kotihoidon tuki.

- asiakasmaksujen puolittamisessa sovelletaan päivähoidon asiakasmaksujen puolittamisen bruttokuukausitulorajoja.

- maksupuolituksia ja -vapautuksia myönnetään talousarvion sallimissa puitteissa.

- päätöksenteko opetustoimen oman ja avustettavan toiminnan osalta tapahtuu perusopetuslinjalla ja ruotsinkielisellä koulutuslinjalla, sosiaalitoimen päivähoidon ryhmien osalta valmistelutyö tehdään sosiaaliviraston taloushallinnon osastolla. Maksuhuojennuksiin liittyvästä valmistelutyöstä sovitaan opetusviraston ja sosiaaliviraston kanssa erikseen.

Pöytäkirjanote opetuslautakunnalle, sosiaalilautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Malmivirta Tarja, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Sosiaalilautakunnan esitys 27.11.2007

8

KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007

Khs 2008-532

./. Sj toteaa, että vuoden 2007 henkilöstöraportti on valmistunut. Henkilöstöraportti on jaettu erikseen.

Henkilöstöraportti antaa kokonaiskuvan kaupungin henkilöstöstä ja toimii henkilöstöpolitiikan kehittämisestä käytävän keskustelun apuvälineenä.

Henkilöstöraportti julkaistaan nyt kahdennentoista kerran. Rakenteeltaan se kytkeytyy aikaisempaa selkeämmin kaupungin henkilöstöstrategiaan ja palvelee entistä paremmin strategista päätöksentekoa ja seurantaa.

Henkilöstöraportin johdannossa kerrotaan tiivistetysti kaupungin arvoista, visiosta, yhteisstrategioista ja henkilöstöstrategiasta sekä strategiavalintojen perusteluista. Henkilöstöraportissa kuvataan henkilöstöön liittyviä tilastoja ja tietoja, kerrotaan henkilöstön työhyvinvoinnista ja osallistumisesta työyhteisöissä sekä panostuksista henkilöstön osaamiseen ja palkitsemiseen.

Sj kiinnittää huomiota mm. seuraaviin raportin tietoihin:

- Kaupungin henkilöstömäärä kasvoi hieman ja oli vuoden lopussa 38 623 eli 589 henkilöä suurempi kuin vuoden 2006 lopussa.

- Työhyvinvointikyselyn tuloksista nähdään, että työn voimavaratekijät ja työn hallintamahdollisuudet ovat kehittyneet varsin suotuisaan suuntaan. Kehityskeskusteluja osataan käyttää entistä paremmin johtamisen ja työsuorituksen arvioinnin välineenä.

- Sairauspoissaolot ovat hieman lisääntyneet siitäkin huolimatta, että erityistoimenpiteitä kohdistettiin valikoidusti niihin työyksiköihin, joissa sairauspoissaoloja esiintyy keskimääräistä runsaammin. Sairauspoissaolojen määrä vuonna 2007 oli 5,3 % kokonaistyöajasta (2006: 5,2 %).

- Kokonaisvaihtuvuus oli 5,7 % (5,7 % vuonna 2006). Vanhuuseläkkeelle jäävien määrä pieneni hieman edellisestä vuodesta. Eläkkeelle jääneiden keski-ikä nousi 60,9 v:sta 61,5 v:een. Yli painotetun eläkeikänsä palvelleita oli vuoden 2007 aikana yli 500 henkilöä. Ennenaikaiselle eläkkeelle (yksilöllinen varhaiseläke, varhennettu varhaiseläke ja työkyvyttömyyseläke) jääneiden määrä oli hieman edellisvuotta suurempi.

- Koulutuksen ja kehittämisen painopisteitä olivat johtamisvalmiuksien ja esimiestyön kehittäminen sekä asiantuntijoiden valmiuksien parantaminen muun muassa talous- ja henkilöstötehtävissä. Kaupungin palvelukseen koulutettiin uutta työvoimaa: oppisopimuskoulutuksessa aloitti 175 henkilöä ja rekrytointikoulutuksessa 194 henkilöä.

- Henkilöstöstrategian toteuttamiseen varatulla määrärahalla sekä erityislakiin perustuvalla matalapalkkatuella toteutettiin kymmeniä kehittämishankkeita, joiden tavoitteena oli edistää muutostilanteiden hallintaa, parantaa asiakaspalvelua, helpottaa työvoiman saatavuutta sekä kehittää uusia työvälineitä ja –menetelmiä.

- Kaupungin ennakonpidätyksen alainen palkkasumma ilman työllistettyjen palkkoja oli 1 134,7 miljoonaa euroa, joka on 4,8 prosenttia suurempi kuin vuonna 2006. Tulospalkkiojärjestelmä oli käytössä 25 virastossa tai liikelaitoksessa. Palkkioiden piirissä oli 16 554 henkilöä. Tulospalkkioita maksettiin arviolta 16 100 henkilölle, keskimäärin noin 1 200 euroa.

- Laki työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminnasta kunnissa tuli voimaan 1.9.2007. Uusi laki sekä kaupungilla henkilöstöjärjestöjen kanssa valmisteltu oma yhteistoimintasopimus selkiyttävät henkilöstön osallistumista kehittämishankkeissa. Myös luottamusmiestoimintaa ja neuvottelujärjestelmää koskevat periaatteet uudistettiin osallistumisjärjestelmien selkiyttämiseksi.

Sj toteaa henkilöstöraportin johtopäätöksistä seuraavaa:

- Vuosille 2006 - 2008 hyväksytyn henkilöstöstrategian toimenpideohjelman tuloksena tuotettuja toimintamalleja ja työvälineitä on pystyttävä viemään nykyistä tehokkaammin käytäntöön virastoissa ja liikelaitoksissa.

- Palveluketjujen sujuvuutta on kehitettävä. Tämä merkitsee palvelujen tehostumista ja parempaa laatua.

- Monimuotoisten ja –kulttuuristen työyhteisöjen määrä kasvaa ja asettaa uudenlaisia haasteita esimiestyölle ja työyhteisöille.

- Työhyvinvoinnista huolehtiminen on entistä tärkeämpää. Henkilöstöjohtamisessa on painotettava ennakoivia toimintamalleja. Työkyvyn menettämisen riskejä on arvioitava entistä tehokkaammin ja varmistettava oikea-aikaisiin toimenpiteisiin ryhtyminen.

- Työelämän joustomahdollisuuksia on kyettävä hyödyntämään nykyistä paremmin, jotta voidaan sovittaa yhteen henkilökohtaisten elämäntilanteiden tarpeet ja työnteon vaatimukset.

- Sähköisten palvelujen lisääntyminen niin palvelutuotannossa kuin sisäisessäkin toiminnassa asettaa haasteita osaamisen kehittämiselle organisaation kaikilla tasoilla.

- Osaamisen ja tietämyksen jakamisen merkitys korostuu eläköitymisen lisääntyessä. Verkko-oppimismenetelmien hyödyntäminen yhtenä oppimismuotona on otettava nykyistä aktiivisemmin käyttöön.

- Alkaneen sopimuskauden antamat mahdollisuudet palkkakilpailukyvyn säilyttämiseen ja parantamiseen käytetään hyväksi suuntaamalla sopimuskorotuksia tarkoituksenmukaisella tavalla. Henkilökohtaisten erinomaisten työsuoritusten palkitsemismahdollisuuksia on tarpeen lisätä edelleen. Käytettävissä olevien palkitsemismahdollisuuksien entistä parempaa tuntemista ja palkitsemisosaamista tuetaan ohjeistuksin ja valmennuksin.

- Henkilöstön osallistumista toiminnan kehittämiseen on kehitettävä entisestään.

Sj toteaa vielä, että vuoden 2007 henkilöstöstrategian toteuttamiseen myönnetyn määrärahan (5 milj. euroa) sekä matalapalkkatukirahan (virastoille 3 milj. euroa, liikelaitoksille 1 milj. euroa) käytön toteutumisesta raportoidaan Khlle erikseen.

Henkilöstötoimikunta on 14.2.2008 käsitellyt henkilöstöraportin.

Henkilöstöraportista tulee painettu versio, joka jaetaan virastoille ja laitoksille sekä kaupungin yhteistyökumppaneille.

SJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi kaupungin henkilöstöraportin vuodelta 2007.

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Peltonen Raija, osastopäällikkö, puhelin 310 37961
Pohjonen Tiina, kehittämispäällikkö, puhelin 310 54086
Väisänen Marjaana, erityissuunnittelija, puhelin 310 25583
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959

LIITE

Henkilöstöraportti 2007

1

SOPIMUKSEN TEKEMINEN KIINTEISTÖ OY HELSINGIN HÄMEENTIE 3:N JA KIINTEISTÖ OY HELSINGIN NÄKINKUJA 1:N KANSSA KALLION TONTIN 11295/6 ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSESTA NRO 11712

Khs 2008-83

Kiinteistölautakunta toteaa 8.1.2008 mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Aloitteen asemakaavan muuttamisesta ovat tehneet tontinomistajat. Maapoliittiset neuvottelut on käyty Khn 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaisesti. Tontinomistajien kanssa esitetään solmittavaksi kaavamuutoksen johdosta sopimus, jossa tontinomistajat suorittavat osallistumisena yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin kaupungille korvausta 300 000 euroa.

Voimassa oleva asemakaava

Tontilla on voimassa vuonna 1984 vahvistettu asemakaava nro 8790, jonka mukaan tontti on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K). Tontin rakennusoikeus on 6 725 k-m², joka vastaa tonttitehokkuutta e = 2,00. Tontille on merkitty maanalainen autonsäilytystila (maa).

Maanomistus ja nykytilanne

Kiinteistölautakunta toteaa, että kaavoitustyö on käynnistetty tontinomistajien aloitteesta. Tontista 11295/6 omistaa 565/640-osaa Kiinteistö Oy Helsingin Hämeentie 3 ja 75/640-osaa Kiinteistö Oy Helsingin Näkinkuja 1. Yhtiöiden osakekannat omistaa tällä hetkellä Pohjola Kiinteistösijoitus Oy.

Suunnittelun kohteena olevalla tontilla on Hämeentien varressa kuusikerroksinen liike- ja toimistorakennus (Kiinteistö Oy Helsingin Hämeentie 3), johon liittyy Näkinkujan varrella kaksikerroksinen liikesiipi (Kiinteistö Oy Helsingin Näkinkuja 1). Liikesiivessä on kokoontumistila, jossa sijaitsi aiemmin Svenska Gården. Punatiilisen rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Kurt Simberg ja se on valmistunut vuonna 1969. Tontilla on paikoituskansi, jonka alla sijaitsee 42 ja päällä noin 40 autopaikkaa. Kannen päällä sijaitsevat autopaikat ovat voimassa olevan kaavan vastaisia.

Asemakaavan muutos

Asemakaavan muutoksella nro 11712 on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K) oleva tontti jaettu kolmeen osaan, jolloin kahdelle uudelle tontille on osoitettu uusi käyttötarkoitus. Hämeentien varrella sijaitseva kuusikerroksinen rakennus säilytetään liike- ja toimistorakennuksena (K), Näkinkujan varrella sijaitseva kaksikerroksinen liikerakennus puretaan ja korvataan 4 - 6-kerroksisella asuinrakennuksella (AK) ja piha-alueesta muodostetaan näiden tonttien yhteiskäyttöinen korttelialue (AH). Autopaikat sijoitetaan olemassa olevan autokannen alle (maa).

Muodostettavien tonttien 11295/9-11 yhteenlaskettu rakennusoikeus on 7 950 k-m² (5 525 k-m² + 2 425 k-m²). Rakennusoikeus lisääntyy 1 225 k-m² verrattuna muutettavan tontin 6 nykyiseen 6 725 k-m²:n
rakennusoikeuteen. AH-korttelialueella ei ole rakennusoikeutta.

Alueen arvo nousee Asemakaavan muutoksen seurauksena alueen arvo nousee merkittävästi, joten Khn 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaiset maapoliittiset neuvottelut tulee käydä. Neuvottelujen tuloksena on laadittu liitteenä oleva sopimusehdotus.

Sopimus Tontinomistajat suorittavat sopimuksen mukaan osallistumisena yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin kaupungille korvausta 300 000 euroa. Korvaus on maksettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman.

Korvaukselle lasketaan 3 %:n vuotuista korkoa sopimuksen allekirjoittamisesta lukien maksupäivään asti.

Kiinteistölautakunta katsoo, että sopimus on Khn päätöksen ja noudatetun käytännön mukainen ja esittää sen hyväksymistä.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Kiinteistö Oy Helsingin Hämeentie 3:n ja Kiinteistö Oy Helsingin Näkinkuja 1:n kanssa esityslistan tämän asian liitteenä olevan sopimusluonnoksen mukaisen sopimuksen sekä tekemään siihen mahdollisia vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Sopimusehdotus

2

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE ASUNTO OY HELSINGIN PÄÄTIE 32:N POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2008-149

Asunto Oy Helsingin Päätie 32 pyytää (17.10.2007) poikkeamislupaa Laajasalon korttelin nro 49178 tontille nro 18 (Päätie 32 b) asuintilojen (36 k-m²) rakentamiseen poiketen vähäistä enemmän asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta. Toimenpide poikkeaa myös asemakaavassa osoitetusta kerrosluvusta.

Hakija perustelee hakemustaan olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukaisemmalla käytöllä sekä asuinolojen parantamisella ullakon käyttöönoton avulla.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (21.1.2008), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alue on voimassa 4.4.1990 voimaan tulleen asemakaavan nro 9739 mukaan erillispientalojen korttelialuetta (AO). Asemakaavan mukaan rakennus sijoittuu rakennusalalle, jolla enimmäiskerrosluku on yksi. Rakennusalan rakennusoikeus on 300 k-m². Yksikerroksisen rakennuksen enimmäiskorkeus on 5 m, ja katon harja saa olla enintään 2 m räystään yläpuolella.

Rakennusalalle on kahteen rakennukseen rakennettu yhteensä kolme asuntoa. Koko rakennusoikeus on käytetty.

Hakijan tarkoituksena on rakentaa asuintiloja osalle käyttöullakkoa.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että rakennus muuttuu tältä osin kaksikerroksiseksi.

Hakemus poikkeaa myös rakennusalalle osoitetusta rakennusoikeudesta vähäistä enemmän (14 %).

Osallisten kuuleminen Hakemuksen liitteinä ovat selvitykset niiden naapureiden kuulemisesta, jotka hakija on suorittanut. Hakemuksesta on tiedotettu muille naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (3.12.2007). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että kerrosluvun ylittymiselle sinänsä ei ole estettä, koska kyseessä on jo rakennetun ullakon osittaisesta käyttöönotosta asuintilana. Mikäli kattomuotoa ei muuteta, toimenpiteellä ei ole vaikutuksia ympäristön kannalta.

Samalla perusteella virasto pitää rakennusoikeuden ylitystä mahdollisena edellyttäen kuitenkin, että muutostöillä rakennettava asuintila täyttää asuinhuoneelle asetettavat vaatimukset.

Kaitalahden eteläosan alueelle on tarkoitus laatia asemakaavan muutos, jonka seurauksena rakennustehokkuus alueella nostetaan e=0,25.

Samalla tontilla on haettu jo aikaisemmin poikkeuslupaa vastaaville toimenpiteille. Huoneisto 1 haki poikkeuslupaa vuonna 2005 (hakemuksen jättöpäivämäärä 6.10.2005) ja huoneisto 3 haki poikkeuslupaa vuonna 2007 (hakemuksen jättöpäivämäärä 31.1.2007).

Poikkeamisen erityinen syy on rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli muutos toteutetaan rakennuksen vaipan sisäisenä toimenpiteenä. Tällä edellytyksellä haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta ehdolla, että rakentaminen tehdään rakennuksen nykyisen ulkovaipan sisällä ja että asuinhuoneelle asetettavat vaatimukset täyttyvät.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä Asunto Oy Helsingin Päätie 32 b:lle haettuun toimenpiteeseen 49. kaupunginosan korttelin nro 49178 tontille nro 18 ehdolla, että muutos toteutetaan rakennuksen vaipan sisäisenä toimenpiteenä ja että asuinhuoneelle asetettavat vaatimukset täyttyvät.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle sekä rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Laajasalon tontti 49178/18)
	Liite 2	Asemapiirros (Laajasalon tontti 49178/18)

3

KIINTEISTÖ OY TELEVISIOKATU 3:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2008-114

Kiinteistö Oy Televisiokatu 3 pyytää (24.9.2007) poikkeamislupaa Pasilan korttelin nro 17058 tontille nro 1 (Televisiokatu 3, 00240 Helsinki) rakenteilla olevan toimitilarakennuksen rakennusluvassa varastoiksi merkittyjen tilojen muuttamiseen autopaikoiksi ja autopaikkojen uudelleenjärjestelyyn kaavoitusperiaatteista poiketen siten, että asemakaavan sallima autopaikkojen enimmäismäärä ylittyy.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että korttelin kahteen rakennukseen sijoittuvalla Keskinäinen vakuutusyhtiö Fennian pääkonttorilla on nykyisin käytössään eri toimipisteissä enemmän autopaikkoja kuin kortteliin on sallittu. Kun lisäksi rakennuksen muillekin vuokralaisille ja asiakkaille tarvitaan autopaikkoja eikä rakennuksen lähistöllä ole saatavilla vapaasti käytettäviä pysäköintitiloja, pitää hakija sallittua autopaikkojen määrää täysin riittämättömänä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (11.1.2008), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Kortteliin 17058 on rakenteilla kaksi toimitilarakennusta, joihin tulee sijoittumaan Keskinäinen vakuutusyhtiö Fennian pääkonttori sekä ulkopuolisille yrityksille vuokrattavia tiloja. Kortteliin myönnetyissä rakennusluvissa on yhteensä 152 autopaikkaa, mikä on kaavan sallima enimmäismäärä eli 1 ap/120 k-m². Hakijan tarkoituksena on muuttaa tontilla 1 varastoja autopaikoiksi ja järjestellä autopaikkoja uudelleen siten, että tontille tulisi 19 uutta autopaikkaa. Koko korttelin autopaikkamääräksi tulisi 171 autopaikkaa, mikä on 1 ap/106 k-m².

Kaupunkisuunnittelulautakunnan 19.5.1994 hyväksymien asuintonttien ja työpaikka-alueiden autopaikkamäärien laskentaohjeiden mukaan kantakaupungin pohjoisosassa II-vyöhykkeellä toimistoja koskee vähimmäis-/enimmäisnormi 1 ap/280 k-m²–1 ap/220 k-m². Esikaupunkialueella III-vyöhykkeellä toimistoja koskee vähimmäisnormi 1 ap/60 k‑m². Ohjeiden mukaan laskentaohjeen autopaikkamäärä voidaan poikkeustapauksissa ylittää erillisen selvityksen perusteella.

Ilmalan kaavoitusprosessin kuluessa alueen autopaikkamääräyksiä on jo tarkistettu väljemmiksi vastaamaan alueen uutta toimintaa ja nykypäivän vaatimuksia. Ilmala sijaitsee II-vyöhykkeen ulkoreunalla hyvien pääkatuyhteyksien varrella. Alueen joukkoliikenneyhteydet ovat kohtuulliset ja paranevat vielä uusien asemakaavojen toteutuessa.

Ilmalan alueelle on viime vuosina laadittu asemakaavanmuutokset, joiden tavoitteena on muuttaa alue kaupunkimaiseksi media- ja yritystoiminnan keskukseksi sekä asuinalueeksi. Ilmalan alueen asemakaavoissa on toimitilarakentamista yhteensä noin 348 000 k-m², joka merkitsee noin 11 500 työpaikkaa.

Kaupunginvaltuuston vuonna 2005 hyväksymässä MTV Oy:n alueen asemakaavamuutoksessa on autopaikkojen määrä toimitilakorttelialueella 1 ap/150 k-m². Vuonna 2006 hyväksytyssä Yleisradion alueen asemakaavamuutoksessa autopaikkamääräystä vielä väljennettiin alueella toimivien ja sinne sijoittumaan pyrkivien yritysten toivomuksesta siten, että autopaikkoja saa rakentaa vähintään 1 ap/150 k-m² ja enintään 1 ap/120 k-m². Sama autopaikkamääräys on myös Ilmalanrinteen ja Helsingin Veden asemakaavassa, jota kaupunkisuunnittelulautakunta on puoltanut 11.1.2007.

Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosastolla on valmisteilla uudet työpaikka-alueiden autopaikkamäärien laskentaohjeet, jotka on tarkoitus esitellä kaupunkisuunnittelulautakunnalle vuoden 2008 alussa. Uusien laskentaohjeiden mukaan II-vyöhykkeen toimistojen vähimmäis-/enimmäisnormi muuttuu 1 ap/280 k-m²–1 ap/120 k-m².

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta ja aluetta koskevista suunnittelutavoitteista siten, että se mahdollistaa yhteen kortteliin enemmän autopaikkoja kuin alueella muutoin on sallittu. Kyseinen rakennus on ensimmäinen uusien asemakaavojen mukaan toteutuva hanke ja tulee siten muodostamaan ennakkotapauksen tuleville ratkaisuille. Mikäli nyt poiketaan asemakaavan pysäköintinormista, johtaa se jatkossa autopaikkojen enimmäismärän ylittämiseen ja siten autopaikkojen huomattavaan lisääntymiseen koko alueella.

Osallisten kuuleminen Selvitys naapureiden kuulemisesta sekä naapureiden suostumukset on liitetty hakemusasiakirjoihin. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska tontti sijaitsee Ilmalan reunassa Yleisradion tontin ja rantaradan välissä.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että pysäköintipaikkojen enimmäismäärän ylittämistä ei voida puoltaa. Kortteli 17058 on ensimmäinen Ilmalaan toteutuvista uusista toimitilakortteleista ja muodostaa siten ennakkotapauksen. Alueelle on kaavoitettu toimitilarakentamista tähän mennessä yhteensä noin 348 000 k-m². Ylimääräisten autopaikkojen salliminen yhdellä tontilla johtaisi koko alueen yhtenäisen autopaikkamääräyksen romuttumiseen ja huomattavaan autopaikkamäärien kasvuun alueella. Näin ollen haettu toimenpide aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, alueiden käytön muulle järjestämiselle ja johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen.

Poikkeamisen myöntämiselle ei ole maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää erityistä syytä. Kaupunkisuunnitteluvirasto ei puolla hakemusta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 10.1.2008 merkinnyt tiedoksi edellä olevan lausunnon.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hakijalle on varattu hallintolain 34 §:n nojalla tilaisuus antaa vastineensa lausunnosta kaupunginhallitukselle 8.2.2008 mennessä.

Kiinteistö Oy Televisiokatu 3 pyytää vastineessaan (8.2.2008) edelleen, että kaupunginhallitus päättäisi hyväksyä hakijan pyynnön mukaisesti koko korttelin autopaikkamääräksi 171 autopaikkaa eli 1 ap/106 k-m².

Perusteluina hakija esittää seuraavaa:

KOY Televisiokatu 3 katsoo, että kaupunkisuunnitteluvirasto ei ole lausunnossaan riittävästi huomioinut nykypäivän ja tulevaisuuden vaatimuksia ja Ilmalan alueen erityisominaisuuksia.

Tavoite muuttaa Ilmalan alue kaupunkimaiseksi media- ja yritystoiminnan keskukseksi ja asuinalueeksi ei onnistu, ellei riittävässä määrin ole huomioitu sinne mahdollisesti sijoittuvien yritysten, niiden työntekijöiden ja asiakkaiden sekä siellä asuvien tarpeita. Riittävä autopaikkamäärä on yksi osa tavoitteen saavuttamisessa. Tavoiteltavaa ei voi olla se, että autopaikat pidetään niin vähäisenä, että alue ei tosiasiallisesti alakaan kiinnostaa eikä sinne haluta tulla. Liian alhaiseksi mitoitettu autopaikkamäärä kääntää tilanteen sellaiseksi, että alue jää tavoitteen mukaiseksi syntymättä. Sekään ei voi olla kaupungin eikä kaupunkilaisten etu.

Kiinteistö Oy Televisiokatu 3 tulee siirtymään Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennian omistukseen ja yhtiön pääkonttoriksi rakennuksen valmistuttua. Hakija tarvitsee pyydetyt lisäpaikat.

Kaupunki itse on mm. vaatinut, että katutasoon pitää rakentaa liiketiloja. Samanaikaisesti kuitenkin kaupungin rakentamat Televisiokadun katupysäköintipaikat ovat varsin rajalliset. Juuri nyt niitä ei ole lainkaan vielä edes olemassa, koska katukaan ei ole valmis.

Fennian asiakasnäkökulmasta katsottuna tarvitaan riittävä määrä myös asiakaspaikkoja. Jos pyydetyt lisäpaikat rakennuksemme sisätiloihin voitaisiin myöntää, voitaisiin samalla helpottaa sitä painetta, joka kohdistuu katu- ja yleensä ulkopaikoitusta kohtaan. Valmistuvassa pääkonttorissamme lisäksi tulee työskentelemään paljon myös sellaisia Fennian työntekijöitä, joiden pitää päivän aikana myynti- ja muiden tehtävien johdosta päästä liikkumaan nopeasti asiakkaiden luo. Oma auto on siinä tapauksessa käytettävä liikkumisväline. Autopaikan rakentaminen ei ole taloudellisesti vähäinen investointi. Tuotoltaan se on kuitenkin alhainen eikä näin ollen turhia autopaikkoja Fennia rakenna eikä turhiin autopaikkoihin pyydä lupaa.

Julkisen liikenteen kaupunkisuunnitteluvirasto arvioi olevan yhteyksiltään kohtuullinen ja paranevan. Vastineenantaja haluaa tuoda esiin sen, että junalla liikkuvat pääsevät Ilmalan alueelle kyllä joko Ilmalan tai Pasilan juna-asemalta kävelemällä, mutta juna soveltuu vain osalle Fennian työntekijöistä tai asiakkaista. Poikittaisliikennettä alueelle ei juuri ole. Alue on muutoinkin hankala rajoittuessaan toisaalta juna-rataan / Hakamäentiehen ja toisaalta Keskuspuistoon. Bussiyhteydet ovat sangen rajalliset, lähin bussipysäkki on melko kaukana Fennian tulevasta pääkonttorista ja seutuliikennekin kulkee aika kaukana. Vastineenantajan mielestä Ilmalan alueen joukkoliikennettä ei voi kuvata kuin välttäväksi.

Pääperusteluna kielteiselle kannalleen on vastineenantajan mielestä kaupunkisuunnitteluvirasto pitänyt sitä, että hakemukseen suostuminen muodostaisi ennakkopäätöksen, joka johtaisi ”autopaikkojen huomattavaan lisääntymiseen koko alueella”.

Tältä osin vastineenantaja on eri mieltä.

Ilmalan alueen asemakaavoissa on toimitilarakentamista lausunnon mukaan yhteensä noin 348 000 kerrosneliömetriä merkiten noin 11 500 työpaikkaa. Jos hakemukseemme voisi kaupunginhallitus suostua eli 106 kerrosneliömetriä kohti myönnettäisiin yksi autopaikka, merkitsisi se sitä, että autopaikkojen määrä koko alueella kasvaisi 383 kappaleella.

Se taas puolestaan tarkoittaa sitä, että 3,33 prosentilla (laskettuna 11 500 työntekijästä) kasvaisi niiden työntekijöiden määrä, jotka saisivat autopaikan.

Vastineenantajan mielestä kyse ei ole huomattavasta lisäyksestä, vaan pikemminkin pienestä muutoksesta, jolla vain helpotetaan painetta katu- ja ulkopysäköintiä kohtaan ja jolla lisäksi voidaan pyrkiä varmistamaan ja tukemaan sitä, että yhtiöt uskaltavat lähteä rakentamaan toimitilansa tai vuokraamaan uudet toimitilat Ilmalan alueelta, joka tällä hetkellä on monelle vieras ja lisäksi monen mielestä sijainniltaan hankala.

Vs. Kaj viittaa kaupunkisuunnitteluviraston asiassa lausumaan ja katsoo, että haettu toimenpide aiheuttaa haittaa alueen kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, ja että lupaa poiketa autopaikkojen enimmäismäärästä ei näin ollen voida myöntää.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee, ettei se päätöksen nro 2008-114/526 mukaisesti myönnä poikkeusta haettuun toimenpiteeseen.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Pasilan tontti 17058/1)
	Liite 2	Sijaintikartta (Pasilan tontti 17058/1)
	Liite 3	Asemapiirros (Pasilan tontti 17058/1)

4

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE KIINTEISTÖ OY HELSINGIN MÄKELÄNKATU 56:N POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2008-411

Kiinteistö Oy Mäkelänkatu 56 pyytää (16.10.2007) poikkeamislupaa 22. kaupunginosan (Vallila) korttelin nro 707 tontille nro 56 (osoite Mäkelänkatu 56) nykyisen toimistokäytössä olevan rakennuksen muuttamiseen asunnottomille helsinkiläisille tarkoitetuksi 50 asunnon asuntolaksi ja toiminta-keskukseksi vastoin asemakaavassa määrättyä teollisuus- ja varasto- ja toimistokäyttöä (toimistoja enintään 35 % rakennetusta kerrosalasta). Muutokset koskevat rakennuksen sisätiloja.

Hakija perustelee hakemustaan pääkaupunkiseudun asunnottomuus-työryhmän asunnottomuuden vähentämisohjelman tavoitteilla ja kiinteistön soveltuvuudella asuntolaksi.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (21.2.2008), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Hakemus koskee aluetta, jolle asemakaavan muuttaminen tai laatiminen on vireillä, ja jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto.

Selostus Tontti on 23.1.1984 vahvistetussa asemakaavassa nro 8529 teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T), jonka rakennusoikeus on 3 560+635 kerrosalaneliömetriä; ensimmäinen luku osoittaa tontille sallitun maanpäällisen ja toinen luku kellarikerroksiin sallitun rakennusoikeuden kerosalaneliömetreinä. Kellarikerroksiin ei saa sijoittaa työhuoneita. Myymälätiloja saa olla enintään 150 m². Tonttitehokkuus on e=3,3. Autopaikkamääräys on vähintään yksi autopaikka rakennettua 350 m² maanpäällistä kerrosalaa kohti ja yksi autopaikka 150 m² myymäläkerrosalaa kohti.

Tontti on rakennuskiellossa asemakaavan muuttamista varten 1.9.2009 saakka. Tekeillä olevassa asemakaavan muutoksessa tonttia suunnitellaan sosiaalitointa palvelevien rakennusten korttelialueeksi.

Helsingin yleiskaavassa 2002 (kaupunginvaltuusto 26.11.2003) tontti on työpaikka-aluetta. Maakuntakaavassa tontti kuuluu taajamatoimintojen alueeseen.

Arkkitehti Lauri Silvennoisen suunnittelemassa, vuonna 1951 valmistuneessa tuotantorakennuksessa on alkujaan toiminut leipomo- ja konditoria. Rakennuksen kerrosala on rekisteritietojen mukaan 3 612 k-m². Rakennuksessa on yksi kellarikerros. Tontilla on kymmenen autopaikkaa. Funktionalistinen rakennus on Vallilan teollisuusalueen suojelutavoiteselvityksessä merkitty suojeltavaksi rakennukseksi (Helsingin kaupunginmuseon tutkimuksia ja raportteja 1/2000).

Sininauhasäätiön tarkoituksena on luoda Helsingin tukiasumistarpeeseen noin 50 aravatasoista asuntoa sekä monipuoliset vapaa-aika-, työ- ja harrastustilat asuntolan ja myös ympäristön asukkaille. Hanke perustuu kaupunginjohtajien asunnottomuustyöryhmän asunnottomuuden vähentämisohjelman tavoitteisiin. Asuminen on tuettua ja normaalielämään palauttavaa.

Asuntolan kellarikerroksessa on asukkaiden pesu-, varasto- ja kuntoilutiloja ja vuokrattavia varastotiloja ja ensimmäisessä kerroksessa paja- ja harrastustiloja sekä kaikille avoin kansalaistoimintakeskus, johon on käynti Mäkelänkadulta. Pihakannen alla on kuuden autopaikan autohalli ja pihalla neljä autopaikkaa. Pihakansi on osoitettu oleskelukäyttöön. Jätekatos on sijoitettu pihalle Mäkelänkadun varrelle.

Haettu toimenpide ei lisää nykyistä kerrosalaa tontilla, 3 612 k-m², eikä ylitä tontin asemakaavassa määrättyä rakennusoikeutta. Haettu toimenpide poikkeaa tontilla voimassa olevasta asemakaavasta käyttötarkoituksen osalta.

Saadut lausunnot Kaupunkikuvaneuvottelukunta on 21.11.2007 puoltanut suunnitelmaa kattoterassirakenteita ja jätehuoneen sijoitusta koskevin huomautuksin.

Sosiaalivirasto on 21.8.2007 puoltanut hakemuksen mukaista käyttötarkoituksen muutosta.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille ja muille, joiden oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa, kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä 16.1.2008 ja kuulutuksella Kallio ja Ympäristö -lehdessä 24.1.2008. Osallisille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen.

Kiinteistö Oy Lemuntie 9 ja Kiinteistö Oy Mäkelänkatu 58-60 ovat esittäneet hakemuksesta muistutuksen.

Kiinteistö Oy Lemuntie 9 vastustaa asemakaavasta poikkeamista, koska se muuttaa täysin korttelin luonteen. Lemuntie 9:ssä toimivan Taloustutkimuksen henkilökunnan käynti Mäkelänkadun raitiovaunu- ja bussipysäkeiltä kiinteistöön klo 08.00–21.30 kulkee rasitesopimuksen nojalla Mäkelänkatu 56 pihan kautta. Asuntola vaarantaa työntekijöiden saannin ja viihtyvyyden.

Kiinteistö Oy Mäkelänkatu 58-60 esittää, että Vallilan teollisuusalueen tekeillä olevan kaavamuutoksen ja lähellä sijaitsevan Konepaja-alueen kehitysnäkyminen perusteella Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola ja Yritysten Henkivakuutus Oy Tapiola ovat kehittämässä Elimäenkatu 12-16 kiinteistöä ja myös Mäkelänkatu 58-60 mittavaa peruskorjausta harkitaan. Tapiola on lisäksi selvittänyt Mäkelänkatu 62 toimistokiinteistön muuttamista asunnoiksi, mihin ei kuitenkaan ole myönnetty poikkeuslupaa. Tapiola edellyttää, että kaikkia kiinteistönomistajia kohdellaan tasapuolisesti. Asuntola ei tue alueen kehittämistavoitteita.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että Mäkelänkatu 56 kiinteistö soveltuu asuntolatarkoitukseen ja sen sijainti on tavoitettavuudeltaan tarkoituksenmukainen. Hakemuksessa esitetty suunnitelma on tekeillä olevan asemakaavan käyttötarkoituksen ja rakennussuojelumääräyksen mukainen. Hakemuksessa pihalle sijoitettu jätehuone tulee kuitenkin sijoittaa rakennukseen.

Poikkeamisen erityinen syy on kaupungin asunnottomuusohjelman toteuttaminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta ehdolla että jätehuone sijoitetaan pihan sijasta rakennukseen.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä Kiinteistö Oy Mäkelänkatu 56:lle haettuun toimenpiteeseen 22. kaupunginosan korttelin nro 707 tontille nro 56 ehdolla, että jätehuone sijoitetaan pihan sijasta rakennukseen.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Vallilan tontti 707/56)
	Liite 2	Asemapiirros (Vallilan tontti 707/56)

5

HELSINGIN ENERGIAN HALLINNASSA OLEVIEN KOLMEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖN VARSINAISET YHTIÖKOKOUKSET

Khs 2008-520

Vs. Kaj toteaa, että Helsingin Energia on (4.3.2008) toimittanut Khlle tiedon, että Asunto Oy Helsingin Laajasuontie 32:n, Asunto Oy Helsingin Käenkuja 6:n ja Asunto Oy Helsingin Kaarlenkatu 3–5:n varsinaiset yhtiökokoukset pidetään 31.3.2008 klo 9.00 Sähkötalossa, 8. krs, osoitteessa Kampinkuja 2, Helsinki.

Kokouksissa käsitellään yhtiöjärjestyksen 13 §:n mukaiset asiat:

- tilinpäätöksen esittäminen

- tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapaudesta päättäminen

- voiton/tappion kirjaamisesta päättäminen

- talousarvion vahvistaminen ja vastikkeen suuruudesta päättäminen

- hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioiden määrääminen

- hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valinta.

Yhtiöiden asunnot ovat Helsingin Energian työsuhdeasuntokäytössä.

Yhtiöiden hallituksissa ovat olleet jäseninä johtaja Kauno Kaija ja kiinteistöpäällikkö Olavi Saarinen ja kirjanpitopäällikkö Riitta Laine Helsingin Energiasta.

Tarkastuslautakunta on 21.11.2007 nimennyt yhtiöihin päätösehdotuksessa ilmenevät tilintarkastajat.

Tasa-arvolain 4 a §:n 2 momentin mukaan säätiöiden ja osakeyhtiöiden toimielimiin tulee valita tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä hallintokeskuksen oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Asunto Oy Helsingin Laajasuontie 32:n, Asunto Oy Helsingin Käenkuja 6:n ja Asunto Oy Helsingin Kaarlenkatu 3–5:n varsinaisissa yhtiökokouksissa, jotka pidetään 31.3.2007 klo 9.00 Sähkötalossa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin yhtiökokousedustajaa esittämään yhtiöiden hallitusten varsinaisiksi jäseniksi yhtiökokouksesta alkavalle toimikaudelle johtaja Kauno Kaijaa, kiinteistöpäällikkö Olavi Saarista ja kirjanpitopäällikkö Riitta Lainetta Helsingin Energiasta.

Vielä kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiöiden varsinaiseksi tilintarkastajaksi Ernst & Young Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Marko Tiilikainen) vuodelle 2008.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, Helsingin Energialle, nimetyille henkilöille, tilintarkastajayhteisölle ja tarkastusvirastolle

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

6

KIINTEISTÖ OY KAMPIN PALVELUTALON VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2008-542

Vs. Kaj toteaa, että Kiinteistö Oy Kampin Palvelutalon varsinainen yhtiökokous pidetään 4.4.2008 klo 9.00 hallintokeskuksen oikeuspalveluiden tiloissa osoitteessa Fabianinkatu 29 b, 5. kerros. Yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 15 §:n mukaiset asiat mm. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapaudesta sekä valitaan hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet sekä tilintarkastajat ja varatilintarkastaja.

Yhtiön hallitukseen ovat edellisen yhtiökokouksen valitsemina kuuluneet varsinaisina jäseninä valtiotieteen maisteri Leena Eerola, sosionomi Ritva Sänkiaho, työttömien asiamies Antti-Jussi Räihä, toimistopäällikkö Seppo Saine sosiaalivirastosta ja toimitilapäällikkö Unto Ojala kiinteistöviraston tilakeskuksesta sekä varajäseninä talousarviopäällikkö Tuula Saxholm talous- ja suunnittelukeskuksesta ja lakimies Päivi Pakarinen-Hellsten kiinteistöviraston tilakeskuksesta.

Kiinteistö Oy Kampin Palvelutalon kiinteistössä on mm. sosiaaliviraston käytössä olevia tiloja ja Kampin palvelukeskus. Helsingin kaupunki omistaa autohalliosakkeita lukuun ottamatta kaikki yhtiön osakkeet.
Autohalliosakkeet omistaa ja pysäköintitoimintaa tiloissa harjoittaa
Malminkadun Pysäköinti Oy.

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään viisi ja enintään seitsemän varsinaista ja vähintään kaksi ja enintään neljä varajäsentä.

Tasa-arvolain 4 a §:n 2 momentin mukaan säätiöiden ja osakeyhtiöiden toimielimiin tulee valita tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Tarkastuslautakunta on 21.11.2007 nimennyt yhtiöön päätösehdotuksesta ilmenevät tilintarkastajat.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä hallintokeskuksen oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Kiinteistö Oy Kampin Palvelutalo ‑nimisen yhtiön 4.4.2008 hallintokeskuksen oikeuspalveluiden tiloissa pidettävässä yhtiön varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin yhtiökokousedustajaa esittämään yhtiön hallitukseen yhtiökokouksesta alkavalle toimikaudelle

- varsinaisiksi jäseniksi toimitilapäällikkö Unto Ojalaa kiinteistöviraston tilakeskuksesta ja toimistopäällikkö Seppo Sainetta sosiaalivirastosta ja

–

–

–

- varajäseniksi talousarviopäällikkö Tuula Saxholmia talous- ja suunnittelukeskuksesta ja lakimies Päivi Pakarinen-Hellsteniä tilakeskuksesta.

- tilintarkastajiksi BDO FinnPartners Oy:tä (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Pertti Hiltunen)

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, nimetyille henkilöille, mainituille yhtiöille ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

7

ENNAKKOLAUSUNTO ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMISESTÄ SUUNNITTEILLA OLEVASSA KIINTEISTÖKAUPASSA (TONTTI 45484/1)

Khs 2008-523

45. kaupunginosan (Vartiokylä) korttelin nro 45484 tontti nro 1;
Linnanherrankuja 1

Kiinteistölautakunta toteaa (19.2.2008) mm. seuraavaa:

Heikki Soini pyytää 28.1.2008 päivätyllä kirjeellä Helsingin kaupungilta ennakkolausuntoa kaupungin mahdollisesta etuosto-oikeuden käyttämisestä valmisteilla olevassa kiinteistökaupassa, jossa hän myy teollisuus- ja varastorakennusten tontin Vartiokylästä.

Ennakkolausunto ja päätöksenteon delegointi tonttiosaston osastopäällikölle

Etuostolain 8 §:n mukaan kunta voi pyynnöstä etukäteen antaa ilmoituksen, ettei se tule käyttämään etuosto-oikeuttaan, jos kiinteistön-luovutus tapahtuu kahden vuoden kuluessa kunnan päätöksestä ja luovutuksen ehdot ovat samat kuin kunnalle ilmoitetut. Kiinteistön omistajan on pyydettävä ilmoitusta kirjallisesti. Pyynnössä on selvitettävä kaupan kohde, kauppahinta ja muut kauppaehdot sekä kiinteistön omistajan osoite.

Etuostolain 21 §:n mukaan kunnalle kuuluvat tehtävät hoitaa kunnan-hallitus. Kunnanhallitus voi päätöksestään ilmenevässä laajuudessa siirtää sen ratkaisemisen, ettei kunta käytä etuosto-oikeuttaan, määräämänsä viranhaltijan tehtäväksi.

Khs on 3.12.2007 (1558 §) päättänyt oikeuttaa kiinteistöviraston tonttiosaston osastopäällikön ratkaisemaan kaupungin etuosto-oikeuden käyttämistä koskevat asiat, mikäli Khs on etuostolain 8 §:n mukaisesti antanut ennakkolausunnon että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan ja kauppa myöhemmin on toteutunut ennakkolausunnon mukaisena.

Kaupan kohde ja kaavatiedot

Valmisteilla olevan kiinteistökaupan kohteena on 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Vartioharju) korttelissa nro 45484 sijaitseva tontti nro 1 rakennuksineen. Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontti kuuluu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen (T). Tontin pinta-ala on 7 874m² ja rakennusoikeus 3 937 k-m².

Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan tontilla sijaitsee vuonna 1972 valmistunut 2 330 k-m²:n suuruinen teollisuuden tuotantorakennus sekä vuonna 1974 valmistunut 617 k-m²:n suuruinen varastorakennus.

Kauppahinta ja kaupan muut ehdot

Kaupan kokonaiskauppahinta on 2 195 000 euroa, mikä vastaa yksikköhintoja noin 278,77 euroa/m² ja noin 557,53 euroa/k-m² rakennuksineen.

Kauppaneuvotteluja käydään parhaillaan ostajaehdokkaan kanssa. Tämän vuoksi myyjä on ilmoittanut ennakkolausuntopyynnössä kauppaan liittyvät ehdot vain pääpiirteissään.

Kauppaan liittyy ehto, jonka mukaan rakennuksissa vuokralla olevien vuokralaisten vuokrasopimukset oikeuksineen ja velvollisuuksineen siirtyvät ostajalle, kun kauppahinta on maksettu.

Koska kaupan kohde on rakennettu ja myydään vuokrattuna, kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin tulisi antaa ennakkolausunto, jonka mukaan kaupunki ei tule käyttämään etuosto-oikeuttaan valmisteilla olevassa kiinteistökaupassa.

Lautakunta esittää, että Khs antaisi Heikki Soinille seuraavan, etuostolain 8 §:n mukaisen ennakkolausunnon:

Helsingin kaupunki ei tule käyttämään etuosto-oikeuttaan, mikäli Heikki Soini tekee kahden vuoden kuluessa kaupunginhallituksen päätöksestä ennakkolausuntopyynnön mukaisen kiinteistökaupan.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Heikki Soinille seuraavan etuostolain 8 §:n mukaisen ennakkolausunnon:

Helsingin kaupunki ei tule käyttämään etuosto-oikeuttaan, mikäli Heikki Soini tekee kahden vuoden kuluessa kaupunginhallituksen päätöksestä 28.1.2008 päivätyn ennakkolausuntopyynnön mukaisen kiinteistökaupan.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, Heikki Soinille ja kiinteistövirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Ennakkolausuntopyyntö 28.1.2008
	Liite 2	Sijaintikartta (Vartiokylän tontti 45484/1)
	Liite 3	Kartta tontista 45484/1

8

KÄPYLÄN NYYRIKINPUISTOSSA OLEVAN NS. VUORITALON JA PIHAPIIRIN VARAAMINEN PERUSKORJAUKSEN SUUNNITTELUA VARTEN

Khs 2008-305

Kiinteistölautakunta toteaa (5.2.2008) mm. seuraavaa:

Hakemus Kiinteistölautakunnalle on 18.9.2007 osoitettu hakemus Käpylässä, osoitteessa Nyyrikintie 6 sijaitsevan ns. Vuoritalon varaamiseksi peruskorjauksen suunnittelua varten. Hakijan tavoitteena on korjata ja muuttaa rakennus pääosin ateljee- ja näyttelytiloiksi.

Kiinteistövirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnot kaupunkisuunnitteluvirastolta, rakennusvirastolta, kaupunginmuseolta ja kulttuuriasiainkeskukselta:

- kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto katsoo hankkeella olevan toteuttamisedellytyksiä ja esitetty suunnitelma vastaa asemakaavan käyttötarkoitusta. Suunnittelussa tulee kuitenkin ottaa huomioon rakennuksen suojeluarvot. Puistossa sijaitsevan rakennuksen ympäriltä voidaan vuokrata piha-aluetta rakennuksen toiminnan välttämättömiin tarpeisiin. Pysäköintipaikkoja ja piha-aluetta suunniteltaessa tulee pyrkiä säilyttämään alueen kasvillisuus. Piha-aluetta ei saa aidata.

- rakennusvirasto puoltaa hakemusta ja toteaa, että rakennusta palvelevat kunnallistekniset johdot on sijoitettava huoltotien rakenteisiin ja huoltotien tulee jatkossakin toimia myös yleisenä kulkuyhteytenä puistoalueelle. Lisäksi rakennusvirasto esittää, että rakennuksen vieressä autopaikkamäärää pienennettäisiin, koska Nyyrikintien varressa voi pysäköidä.

- kaupunginmuseo suhtautuu myönteisesti hakemuksessa esitettyyn uuteen käyttötarkoitukseen. Luonnossuunnitelmissa rakennuksen sisätiloihin ja tilaratkaisuihin esitetyt muutokset vaikuttavat maltillisilta. Rakennuksen umpinaista torniluonnetta on pääosin kunnioitettu. Kaupunginmuseo pitää tärkeänä, että mahdollisissa myyntiehdoissa painotetaan hyvien korjaustapojen merkitystä muutoshankkeissa. Näin voidaan turvata, että korjauksessa ei turmella Vuoritalon kaupunkikuvallisesti hyvin näkyvää, arkkitehtuuriltaan poikkeuksellista ja erityisesti Käpylän paikallishistorian kannalta merkittävää kohdetta.

- kulttuuriasiainkeskus ei ole antanut pyydettyä lausuntoa, mutta kulttuuriasiainkeskuksesta saadun tiedon mukaan hanketta pidetään kannatettavana.

Asemakaava Rakennus sijaitsee vuonna 1991 vahvistuneessa asemakaavassa
Nyyrikinpuistossa. Puistoon on merkitty rakennusala, jonka käyttötarkoitukseksi on määritelty ”yy” eli rakennusala, jolle saa sijoittaa kulttuuritoimintaa palvelevia tiloja. Rakennus on suojeltu merkinnällä sr-2.

Taustaa Rakennus tuli kaupungin omistukseen 14.3.1988. Asemakaavan
muutos, jossa rakennus on suojeltu merkinnällä sr-2, vahvistettiin 29.8.1991. Rakennus vuokrattiin Käpylä-Seura ry:lle 29.5.1990.

Vuonna 1992 Käpylä-Seuran laatimalle suunnitelmalle muuttaa rakennus Käpylän nuoriso- ja kulttuuritaloksi myönnettiin rakennuslupa. Rakennuslupa raukesi vuonna 1997.

Käpylä-Seura ilmoitti 8.11.2000, ettei sillä ole varoja kunnostustöiden jatkamiseen eikä realistisia mahdollisuuksia vuokrata enää rakennusta. Vuokrasopimus päättyi 30.11.2000.

Tämän jälkeen rakennuksen käyttö- ja korjausmahdollisuuksia tutki usea eri taho. Tiedusteluja rakennuksen muuttamisesta asuinkäyttöön tuli useita, mutta tiedustelijoille ilmoitettiin, että asemakaava ei mahdollista rakennuksen muuttamista ainoastaan asunnoiksi. Myös korjausmahdollisuuksia pienimuotoiseksi teatteri- ja elämystapahtumatilaksi selvitettiin. Kaikki selvitykset ja suunnitelmat raukesivat hankkeen kustannuksiin ja lopputuloksen epäkäytännöllisiin tiloihin.

Tilat vuokrattiin vuonna 2002 yhdistykselle, joka tarjosi mm. bändeille harjoittelutiloja. Toiminta päättyi vuoden 2006 kesällä, josta lähtien rakennus on ollut pienimuotoista varastointikäyttöä lukuun ottamatta käyttämättömänä.

Rakennus Rakennuksen huonetilat eivät nykyisellään vastaa millekään käytölle asetettavia vaatimuksia. Rakennuksessa ei ole lämmitysjärjestelmää eikä vesi- ja viemäriliittymiä. Sähkövarustus on vaatimaton.

Rakennuksen huoneistoala on noin 300 htm² ja kerrosala noin 450 k-m².

Varauksen hakijoiden luonnossuunnitelmissa rakennukseen muodostetaan neljäs kerros rakentamalla uusi välipohja. Näin rakennuksen huoneistoalaksi muodostuu noin 394 htm² ja kerrosalaksi noin 575 k-m².

Alueen maaperätiedot Geoteknisen kartan (Geotekninen osasto, Helsinki 1989) mukaan alue sijaitsee maaperältään kitkamaa-alueella, joten rakentamisolosuhteet ovat hyvät.

Käytettävissä olevien tietojen perusteella vuokra-alueella ei ole aiemmin harjoitettu toimintaa, joka saattaisi aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista.

Varaus on perusteltu Varauksenhakijat ovat laatineet perusteellisen selvityksen, joka vaikuttaa toteuttamiskelpoiselta myös asemakaavan edellyttämän käyttötarkoituksen kannalta.

Kiinteistölautakunta pitää kohteen varaamista jatkosuunnittelua varten perusteltuna. Varausaikana varaajan on tarkoitus valmistella yhteistyössä mm. kiinteistöviraston, kaupunkisuunnitteluviraston, HKR:n katu- ja puisto-osaston, kaupunginmuseon ja kulttuuriasiainkeskuksen kanssa yksityiskohtainen toteutukseen tähtäävä suunnitelma ja hakea korjaus- ja muutostöille rakennuslupa.

Lautakunta toteaa päättäneensä, ehdolla että varausesitys hyväksytään, myydä rakennuksen ja vuokrata rakennusta varten tarvittavan maa-alueen Kore Spronkenille ja Marjori Overdijkille tai heidän perustamalleen yhtiölle.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että Käpylässä osoitteessa Nyyrikintie 6 sijaitseva esityslistan tämän asian liitteeseen 3 merkitty noin 915 m²:n suuruinen määräala rakennuksineen varataan hakijoille Kore Spronken ja Marjori Overdijk tai heidän perustamalleen yhtiölle seuraavin ehdoin:

1 Varaus on voimassa 30.6.2009 saakka ja ehdolla, että
varaushakemuksen mukaiselle hankkeelle myönnetään
rakennuslupa.

2 Varauksensaajien tulee peruskorjata rakennus pääosin ateljee- ja näyttelytilakäyttöön varaushakemuksen 5.9.2007 periaatteiden mukaisesti kolmen vuoden kuluessa maanvuokrasopimuksen vuokra-ajan alkamisesta lukien.

3 Suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnittelu-viraston, kiinteistöviraston, rakennusviraston katu- ja puisto-osaston, kulttuuriasiainkeskuksen sekä kaupunginmuseon kanssa.

4 Varauksensaajien tulee kustannuksellaan hankkia peruskorjaushankkeen toteuttamiseksi tarvittavat viranomais- ja muut luvat.

5 Varauksensaajien on varausaikana selvitettävä rakennuksen tekninen kunto ja soveltuvuus aiottuun käyttötarkoitukseen. Kaupunki luovuttaa tätä varten varauksensaajien käyttöön hallussaan olevat kiinteistöä ja rakennusta koskevat suunnitelmat ja asiakirjat.

6 Varauksensaajien on sovittava kiinteistöviraston tilakeskuksen kanssa varausaikana tehtävistä rakenteiden avauksista ja muista niihin verrattavista tutkimuksista ennen sanottuihin toimenpiteisiin ryhtymistä.

7 Varauksensaajat vastaavat kaikista peruskorjaushankkeen toteuttamisesta ja suunnittelusta aiheutuvista kustannuksista.

8 Kaupunki ei vastaa varauksensaajille mahdollisesti aiheutuvista kustannuksista tai vahingoista siinä tapauksessa, että hankkeen edellyttämiä viranomaislupia ei saada eikä rakennuksen luovutusta koskevaa sopimusta tai maapohjan pitkäaikaista maanvuokrasopimusta siksi voida solmia.

9 Rakennus myydään ja sen käytön edellyttämä alue vuokrataan pitkäaikaisesti enintään 30 vuodeksi varauksensaajille tai heidän perustamalleen yhtiölle kiinteistölautakunnan päättämin ehdoin. Pitkäaikainen vuokrasopimus ja rakennuksen kauppakirja on tehtävä ja allekirjoitettava samassa tilaisuudessa varausajan kuluessa.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, varauksen hakijoille, kaupunkisuunnitteluvirastolle, rakennusvirastolle, kulttuuriasiainkeskukselle ja kaupunginmuseolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta (Käpylä, Nyyrikinpuisto)
	Liite 2	Varaushakemus 5.9.2007
	Liite 3	Vuokra-aluekartta 24.1.2008

9

VALTUUTETTU TUOMAS RANTASEN TOIVOMUSPONSI OSTOSKESKUSTEN KUNNOSTAMISESTA

Khs 2007-719

Vs. Kaj ilmoittaa, että käsitellessään 14.3.2007 (asia nro 11) Herttoniemen korttelin 43233 ja tonttien 43214/2–5 ym. alueiden asemakaavan (nro 11560) muuttamista Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki ottaa aktiivisen käynnistäjäroolin säästettäväksi päätettyjen ostoskeskusten asemakaavojen mukaisissa kunnostamisissa. Erityisesti selvitetään mahdollisuudet ohjata lähiörahaston varoja tähän tarkoitukseen.” (Tuomas Rantanen, äänin 67–0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (18.10.2007) mm. seuraavaa:

Useimmilla Helsingin esikaupunkien ostoskeskuksista on tehty tai on meneillään kehitystoimia, joita kaupunki on ollut käynnistämässä tai joita se suunnittelupanoksellaan on tukenut. Kaavoitustyön ohella tukea on eräissä keskuksissa osoitettu suunnitteluun myös lähiörahaston kautta. Seuraavassa tilannekatsauksessa luetellaan sekä säilyviä että purettuja tai purettavia kohteita.

Ostoskeskusten kehittäminen tilannekatsaus

Puotilan ostoskeskuksen viereen, sen ja metroaseman väliin on kaavoitettu ja rakennettu uusia asuntoja. Metroasemalle kulku on näin saatu aikaisempaa turvallisemmaksi ja viihtyisämmäksi.

Myllypuron nykyinen ostoskeskus puretaan ja tilalle rakennetaan kokonaan uusi palvelukeskus ja asuntoja. Asemakaavassa on täällä luotu kokonaan uusi kaupunginosakeskus.

Vuosaaren eteläinen ostoskeskus on purettu ja sen tilalle on rakennettu vanhusten asuntoja. Pohjoinen ostoskeskus odottaa kehitystoimia, joihin kaupunkisuunnitteluvirastossa on kaavalliset valmiudet.

Roihuvuoren ostoskeskukseen on laadittu uusi asemakaava ja sitä edeltävä nykyisen ostoskeskuksen ulkotilojen kunnostussuunnitelma. Ostoskeskuksen rakennuksia on jo ryhdytty korvaamaan uusilla.

Laajasalon ostoskeskus korvataan uudella ja keskukseen uusine asuntokortteleineen on hyväksytty asemakaavan muutosluonnos. Muutosehdotus esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle joulukuussa 2007.

Kontulan keskuksen täydennysrakentamisen suunnitteluperiaatteet on kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksynyt 2006. Uusi rakentaminen on pääosin asuntorakentamista ja etenee osa-alueittain.

Mellunmäen vanhan ostoskeskuksen tontille on vastikään kaavoitettu uusi asuinrakennus, ja ostoskeskus jatkaa nykymuodossaan toimintaansa. Mellunmäen keskukseen ollaan laatimassa kehittämisperiaatteita ja asemakaavan muutosta nykyisen myymäläkapasiteetin merkittäväksi lisäämiseksi.

Pihlajamäen ostoskeskuksen vanhempi osa on asemakaavassa suojeltu. Uudemmalle osalle ollaan laatimassa asemakaavan muutosta. Toisessa vaihtoehdossa on vanha liikerakennus purettu ja korvattu uudella, toisessa säilytetty ja laajennettu. Molemmissa vaihtoehdoissa asuntoja tulee Pihlajamäentien varteen.

Pukinmäen vanha ostoskeskus on purettu ja korvaavia liiketiloja tulee tilalle rakennettavan asuntokorttelin pohjakerrokseen ja naapurikortteliin.

Jakomäen ostoskeskukseen ja sen ympäristöön on tekeillä kehittämisselvitys. Ostoskeskus säilyy ja sen viereen tulee mahdollisesti asuntoja. Liikennejärjestelyjä parannetaan ja huoltoasemaa uudistetaan.

Munkkivuoren ostoskeskuksesta on tarkoitus suojella eteläsivun kolme noppamaista rakennusta, sisäpiha ja mahdollisesti myös läntinen siipi. Pohjoisosa on tarkoitus purkaa, jotta saadaan riittävästi tilaa kahden uuden päivittäistavarakaupan rakentamista varten.

Maunulan keskustassa kaupunginvaltuuston vuonna 2007 hyväksymässä asemakaavan muutoksessa ostoskeskus on esitetty purettavaksi. Paikalle tulee asuinkerrostaloja. Liiketilat on osoitettu Pakilantien länsipuolelle. Asemakaavan muutoksesta on valitettu.

Lehtisaaren pohjoisosaan on kaupunkisuunnittelulautakunta puoltanut asemakaavan muutosta vuonna 2007. Keskusta-alueen ilme on tarkoitus muuttaa kaupunkimaisemmaksi. Muutoksessa on merkittävästi uutta asuinkerrosalaa, ja ostoskeskus on esitetty purettavaksi. Liiketilat on sijoitettu asuinkerrostalojen pohjakerroksiin.

Kehittämistoimien tukemisesta

Yhteisen suunnitteluprosessin kuluessa yksityisen kiinteistönomistajan ja kauppiaiden ja toisaalta kaupungin edustajien välille syntyy juuri sellainen keskusteluyhteys, joka kattaa ponnessa esitetyn ajatuksen käynnistämistoimista. Viime kädessä kuitenkin yksityisen yritystoiminta ratkaisee sen, miten ja missä aikataulussa kunnostusinvestointeihin on mahdollista ryhtyä.

Kehitystoimien suunnittelua on lähiörahaston kautta rahoitettu Myllypurossa, Laajasalossa, Roihuvuoressa, Munkkivuoressa ja Jakomäessä. Itse rakennus- tai kunnostusinvestointeja yksityisillä kiinteistöillä ei toistaiseksi ole katsottu voitavan rahoittaa kaupungin varoista. Sen sijaan kaupunginosakeskusten julkisten tilojen (torien, katujen, puistojen jne.) laatutason korottaminen julkisin varoin on tarpeellista.

Kaupunki on osaomistajana Kontulassa, Mellunmäen vanhassa ostoskeskuksessa, Pihlajamäessä, Puotilassa, Siltamäessä ja Tapulikaupungissa. Tämän kautta kaupunki tulee välillisesti osallistumaan kunnostuskustannuksiin.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (24.9.2007), että aloitteessa pyydetään selvittämään mahdollisuudet käyttää lähiörahaston varoja ostoskeskusten kunnostamishankkeissa. Rahaston sääntöjen mukaan rahaston tarkoituksena on lähiöiden arvostuksen nostaminen parantamalla lähiöiden viihtyvyyttä ja toiminnallisuutta ja ikääntyvien kaupunkilaisten palvelumahdollisuuksia.

Rahaston varoja voidaan käyttää ostoskeskuksiin liittyviin kehittämis- ja ympäristön parantamishankkeisiin. Khs on myöntänyt rahastosta varoja mm. ostoskeskusten kehittämissuunnitelmien tekemiseen, lähiökeskusten kehittämiseen ja myös yksittäisten ostoskeskusten suunnitteluun.

Rahoituksen myöntäminen edellyttää, että ao. virastot valmistelevat ensin hanke-esitykset siten, että suunnitelmat ovat toteutettavissa. Ostoskeskusten kehittämisessä keskeiset toimijat ovat kaupunkisuunnitteluvirasto ja kiinteistövirasto.

Khs on viimeksi 28.5.2007 päättänyt rahoittaa lähiörahastosta kaikkiaan 34 eri hanketta yhteensä 9,4 milj. eurolla. Seuraava päätös on tarkoitus valmistella viimeistään keväällä 2008.

Vs. Kaj toteaa saatuihin lausuntoihin viitaten, että useiden, mm. juuri Roihuvuoren ostoskeskuksen kehityssuunnitelman tekoa on rahoitettu lähiörahaston varoista. Mikäli hallintokunnat pitävät tarpeellisena, niillä on lisäksi mahdollisuus tehdä hakemuksia koskien esimerkiksi julkisen kaupunkitilan kohentamista. Lähiörahaston varoista rahoitettavaksi esitettävien hankkeiden hakuaika hallintokunnille päättyy 31.3.2008.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 14.3.2007 hyväksymän toivomusponnen (Tuomas Rantanen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi muille valtuutetuille, kaupunkisuunnitteluvirastolle, rakennusvirastolle ja kiinteistövirastolle.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Tuomas Rantaselle ja tiedoksi muille valtuutetuille sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle, rakennusvirastolle ja kiinteistövirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

10

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS HYLÄTÄ VALITUKSET HIETANIEMENKATU 5 B ASUNTOLARAKENNUKSEN PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMASTA

Khs 2006-401

Vs. Kaj toteaa, että korkein hallinto-oikeus on 5.3.2008 antanut päätöksen, jolla hylättiin valitukset Kvston 31.5.2006 tekemästä päätöksestä hyväksyä hankesuunnitelma Asunnottomien palvelukeskus Hietaniemenkatu 5 b asuntolarakennuksen peruskorjaamisesta.

./. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on esityslistan tämän asian liitteenä.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi liitteenä olevan korkeimman hallinto-oikeuden 5.3.2008 antaman päätöksen hylätä valitukset, jotka oli tehty kaupunginvaltuuston 31.5.2006 tekemästä päätöksestä hyväksyä Asunnottomien palvelukeskus Hietaniemenkatu 5 b asuntolarakennuksen peruskorjauksen 13.4.2006 päivätty hankesuunnitelma.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, sosiaalilautakunnalle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 5.3.2008

11

PALVELUKESKUS ALBATROSS OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2008-580

Vs. Kaj toteaa, että Palvelukeskus Albatross Oy:n varsinainen yhtiökokous pidetään 18.3.2008 klo 9.00 kiinteistöviraston tilakeskuksessa, Sörnäistenkatu 1, 00580 Helsinki.

Yhtiökokouksessa käsitellään tilinpäätös- ja vastuuvapausasiat, valitaan hallitus ja tilintarkastajat ja päätetään hallitukselle myönnettävästä valtuudesta periä enintään kaksi ylimääräistä hoitovastiketta tai jättää perimättä tarpeellinen osa vastiketta.

Palvelukeskuksessa toimii Vuosaaren sosiaalikeskus ja Vuosaaren terveysasema. Helsingin kaupunki omistaa yhtiön osakkeista 70,1 %.

Yhtiön hallituksessa kaupungin edustajina ovat olleet toimitilapäällikkö Unto Ojala ja asiakaspäällikkö Sisko von Behr kiinteistöviraston tilakeskuksesta sekä heidän henkilökohtaisina varajäseninään kiinteistöviraston tilakeskuksen päällikkö Hannu Määttänen ja lakimies Päivi Pakarinen-Hellsten tilakeskuksesta.

Tasa-arvolain 4 a §:n 2 momentin mukaan säätiöiden ja osakeyhtiöiden toimielimiin tulee valita tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Tarkastuslautakunta on 21.11.2007 nimennyt yhtiöön päätösehdotuksesta ilmenevän tilintarkastajan.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Palvelukeskus Albatross Oy:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 18.3.2008.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin yhtiökokousedustajaa esittämään kaupungin edustajiksi yhtiön hallitukseen yhtiökokouksesta alkavalle toimikaudelle varsinaisiksi jäseniksi toimitilapäällikkö Unto Ojalaa ja asiakaspäällikkö Sisko von Behriä kiinteistöviraston tilakeskuksesta sekä heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen tilakeskuksen päällikkö Hannu Määttästä ja lakimies Päivi Pakarinen-Hellsteniä kiinteistöviraston tilakeskuksesta.

Vielä kaupunginhallitus päättänee nimetä vuodelle 2008 yhtiön tilintarkastajaksi BDO FinnPartners Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Pertti Hiltunen).

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, nimetyille henkilöille, tilintarkastajayhteisölle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

12

10.3.2008 pöydälle pantu asia

KIINTEISTÖ OY HELSINKI NIITTYLÄNPOLKU 10:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2008-350

Kiinteistö Oy Helsinki Niittylänpolku 10 pyytää (13.11.2007) poikkeamislupaa 28. kaupunginosan (Oulunkylä, Metsälä) korttelin nro 28266 tontille nro 13 (osoite Niittylänpolku 10) vastaanottokeskuksen toiminnan jatkamiseksi entisessä teollisuusrakennuksessa. Hanke poikkeaa asemakaavasta käyttötarkoituksen osalta. Lupaa haetaan määräaikaisena.

Hakija perustelee näkemystään sillä, että Metsälän teollisuusalueella osoitteessa Niittylänpolku 10 sijaitseva Metsälän vastaanottokeskus on osa työministeriön hallinnoimaa valtakunnallista turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusjärjestelmää. Vastaanottokeskus perustettiin ja se aloitti toimintansa vuoden 2004 lopussa toimintaa varten remontoidussa kiinteistössä. Metsälän vastaanottokeskus käsittää 46-paikkaisen turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen sekä alkuaan 30, mutta kesästä 2006 alkaen 40-paikkaisen Helsingin säilöönottoyksikön.

Metsälän vastaanottokeskuksen toiminnalla on normaalia laitostoimintaa suurempi yhteiskunnallinen merkitys, sen perustamiseen ja toimintaan on investoitu runsaasti yhteiskunnan varoja, kiinteistö on osoittautunut toimintaan hyvin soveltuvaksi ja sen sijainti on toiminnallisesti erinomainen. Vastaanottokeskuksen yhteiselo naapuruston kanssa on ollut asiallista ja se on sujunut ilman laitoksen toiminnan tai asukkaiden naapurustolle aiheuttamia häiriöitä. Alueen yleinen turvallisuustaso on vastaanottokeskuksen toiminnan myötä myös parantunut.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (12.2.2008), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 13.5.1981 vahvistettu asemakaava nro 8249. Asemakaavan mukaan tontti 28266/13 (2 788 m²) on teollisuusrakennusten ja -laitosten korttelialuetta. Rakennusoikeus on e = 1,0 (2 788 k‑m²) ja suurin sallittu kerrosluku kaksi.

Tontille on rakennettu vuonna 1984 kaksikerroksinen teollisuusrakennus (2 788 k-m²). Työministeriö on 9.4.2002 hakenut poikkeamista voimassa olevan asemakaavan mukaisesta käyttötarkoituksesta rakennuksen muuttamiseksi ulkomaalaisten turvapaikan hakijoiden vastaanottokeskukseksi. Khs on päätöksellään 28.8.2002 suostunut hakemukseen määräaikaisena 31.12.2012 saakka. Helsingin hallinto-oikeus on hylännyt ko. päätöksestä tehdyn valituksen muutoin, mutta muuttanut päätöstä siten, että se on voimassa 31.12.2007 asti. Korkein hallinto-oikeus on puolestaan 18.8.2003 hylännyt hallinto-oikeuden päätöksestä edelleen tehdyn valituksen. Rakennus on muutettu ulkomaalaisten vastaanotto- ja säilöönottokeskukseksi, joka on aloittanut toimintansa vuoden 2004 lopussa.

Hakijan tarkoituksena on jatkaa ulkomaalaisten vastaanottokeskuksen ja säilöönottoyksikön toimintaa entisessä teollisuusrakennuksessa.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta käyttötarkoituksen suhteen.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille ja asukasyhdistykselle (Metsälä-seura) kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä nro 14 (16.1.2008). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa teollisuusrakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen jatkamista määräajaksi, jona aikana tehdään alueen asemakaavallinen kokonaistarkastelu.

Poikkeamisen erityinen syy on rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö määräaikaisesti.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista mikäli poikkeaminen myönnetään määräaikaisena 31.12.2017 asti. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta edellä mainituilla ehdoilla.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2008-350/526 mukaisena 31.12.2017 saakka.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Oulunkylän tontti 28266/13)
	Liite 2	Ympäristökartta (Oulunkylän tontti 28266/13)
	Liite 3	Asemapiirros 9.11.2007