Kokousaika

1493 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Urhon (varalla Lehtipuu) ja Kantolan (varalla Vehviläinen) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

1494 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

1495 - 1505 §

Kaupunginvaltuuston 12.12.2007 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunginjohtaja

1495 §

Valtuuston kokoontuminen

Lisätiedot:
Vanne Pertti, kansliapäällikkö, puhelin 310 36009

1496 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 19.11.2007 pöydälle pantu asia
Opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston varalisäjäsenen valinta

Lisätiedot:
Help Raili, kanslianotaari, puhelin 310 36012

1497 §

Selvitys vuoden 2006 arviointikertomuksen johdosta suoritetuista toimenpiteistä

Lisätiedot:
Forsblom Kaija, erityissuunnittelija, puhelin 310 36281

1498 §

Eräiden määrärahojen siirto ja käyttötarkoituksen muutos

Lisätiedot:
Hietamäki Ari, erityissuunnittelija, puhelin 310 36567
Rickman Birgitta, erityissuunnittelija, puhelin 310 36279

1499 §

Eräiden vuoden 2007 talousarvioon merkittyjen määrärahojen ylittäminen

Lisätiedot:
Hietamäki Ari, erityissuunnittelija, puhelin 310 36567
Rickman Birgitta, erityissuunnittelija, puhelin 310 36279
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 310 36276

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

1500 §

Länsisataman Sonckin makasiinien myyminen ja tonttien vuokrausperusteet

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Merkittiin, että esittelijä muutti esitystään liitteen 1 mukaisesti.

LIITE Liite 1

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

1501 §

Mellunkylän Fallpakan kuuden asuntotontin ja kahdeksan asuinpientalotontin sekä autopaikkatontin vuokrausperusteet

Kaupunginhallitus päätti todeta, etteivät Kantola, Lehtipuu ja Peltokorpi esteellisinä osallistuneet asian käsittelyyn eivätkä olleet läsnä sitä käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

1502 §

Munkkiniemen puisto- ja vesialueen (Lehtisaaren uimaranta) asemakaavan muuttaminen (nro 11684)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

1503 §

Tontin 41203/23 omistajien hakemus asemakaavan muuttamiseksi (Kaivantokuja 6)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

1504 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 19.11.2007 pöydälle pantu asia
Herttoniemen kortteleiden 43140 ja 43141, tonttien 43142/4 ja 5 sekä katu- ja puistoalueiden (Hiihtäjäntien alue) asemakaavan muuttaminen (nro 11621)

Esittelijä päätti poistaa asian esityslistalta.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

1505 §

Vuosaaren tonttien 54152/6 ja 54318/1 sekä katu- ja erityisalueiden (Vuosaaren sataman liikennemyymälä) asemakaavan muuttaminen (nro 11668)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

1506 §

KAUPUNKISUHTEITA, VIESTINTÄÄ SEKÄ ELINKEINOPOLIITTISIA TAVOITTEITA PIETARIN ALUEELLA EDISTÄVÄN YHTIÖN PERUSTAMINEN

Khs 2007-2310

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti

– hyväksyä Helsingin kaupunkisuhteita, viestintää ja elinkeinopoliittisia tavoitteita Pietarin ja Luoteis-Venäjän alueella edistävän ja Helsinki-keskuksen toimintaa toteuttavan, kuntalain 76 §:ssä tarkoitetun osakeyhtiön perustamisen niin, että yhtiömuotoinen toiminta voi alkaa vuoden 2008 alussa,

– merkitä perustettavan yhtiön rahana maksettavan 30 000 euron osakepääoman kokonaan ja sijoittaa yhtiön sijoitetun oman pääoman rahastoon 75 500 euroa käyttäen kumpaankin vuoden 2007 talousarvion kohdan 8 22 19, Arvopaperit, Muut kohteet, olevaa määrärahaa yhteensä 105 500 euron summalla,

– hyväksyä yhtiöjärjestyksen esityslistan liitteen 2 mukaisesti,

– kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita ehdottamaan yhtiön perustamiskokouksessa, että yhtiön hallituksen varsinaisiksi jäseniksi nimetään seuraavat henkilöt: kaupunginsihteeri Matti Ollinkari, elinkeinojohtaja Eero Holstila ja johtava kaupunginasiamies Jenni Rope sekä yhtiön tilintarkastajaksi tarkastuslautakunnan ehdotuksen mukaisesti KPMG Kunta Oy, ja lisäksi

– kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita huolehtimaan yhtiön perustamiseen liittyvistä toimenpiteistä, allekirjoittamaan tarvittavat perustamis- ja muut asiakirjat oikeuttaen samalla oikeuspalvelut tekemään niihin tarvittaessa vähäisiä muutoksia.

Pöytäkirjanote hallintokeskukselle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36098

LIITE

Päätöksen perustelut

1507 §

VALTUUTETTU PÄIVI LIPPOSEN TOIVOMUSPONSI SUOMEN KANSALAISUUDEN SAANEILLE MAAHANMUUTTAJILLE JÄRJESTETTÄVÄSTÄ JUHLATILAISUUDESTA

Khs 2006-2620

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginhallitus päätti

– merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 29.11.2006 hyväksymän toivomusponnen (Päivi Lipponen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä.

– toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Päivi Lipposelle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36098

LIITE

Päätöksen perustelut

1508 §

VUODEN 2007 TALOUSARVIOON SISÄLTYVÄN HENKILÖSTÖMENOVARAUKSEN KÄYTTÄMINEN

Khs 2007-2227, 2007-2304, 2007-2342, 2007-2354, 2007-2365, 2007-2374, 2007-2412, 2007-2495

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti myöntää vuoden 2007 talousarvion kohdalta 1 14 03 Menovaraus, Khn käytettäväksi, kunta-alan sopimuksista aiheutuvat palkkoihin ja henkilösivumenoihin kohdistuvat lisämäärärahat seuraavasti:

Luku/kohta		Euroa

1 04	Kaupunginhallitus	10 000
1 11	Hallintokeskus	152 000
1 13 02	Taloushallintopalvelu	310 000
2 11	Kaupunkisuunnittelulautakunta ja -virasto	280 000
2 31	Rakennusvalvonta	68 000
3 03	Ammattikorkeakoulu	275 000
3 11	Suomenkielinen työväenopisto	132 000
3 15	Kaupunginkirjasto	336 000
3 17 01	Kulttuuriasiainkeskus	64 000
3 17 02	Savoy-yksikkö	8 000
3 19 01	Kaupunginorkesteri	86 000
3 21	Korkeasaaren eläintarha	51 000
3 31	Nuorisotoimi	257 000
3 41 01	Liikuntatoimi, Liikuntavirasto	300 000
3 41 02	Liikuntatoimi, Merellinen osasto	31 000
3 53	Työterveyskeskus	115 000
4 35	Pelastustoimi	310 000
4 37	Ympäristölautakunta	140 000

Pöytäkirjanote edellä mainituille virastoille ja laitoksille sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Rickman Birgitta, erityissuunnittelija, puhelin 310 36279
Hietamäki Ari, erityissuunnittelija, puhelin 310 36567

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 15

1509 §

12.11.2007 ja 19.11.2007 pöydälle pantu asia

ESITYKSEN TEKEMINEN VALTIONEUVOSTOLLE OHJEISTUKSESTA KERJÄLÄISTEN SUHTEEN

Khs 2007-2402

Esityslistan asia Kj/7

Kaupunginhallitus päätti tehdä esityslistalla mainituilla perusteluilla esityksen valtioneuvostolle tarvittavan valtakunnallisen ohjeistuksen antamiseksi viranomaisille suhtautumisessa kerjäläiskysymykseen sen ollessa vielä määrältään suhteellisen rajoitettu seuraavista asioista;

– salassapitosäännösten tulkinnan selkeyttämisestä viranomaisten välisessä yhteistyössä

– vastaanottokeskusten käyttämisestä alaikäisten lasten tilapäiseen majoittamiseen

– valtion eri viranomaisilta tulevien eri ohjeiden yhdenmukaistamisesta

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskusta ja sosiaalivirastoa yhteistyössä Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen kanssa ja tarvittavien muiden tahojen kanssa jatkamaan käynnistettyjä toimia kerjäläiskysymyksen asianmukaiseksi hoitamiseksi.

Kirje valtioneuvostolle ja pöytäkirjanote jäljennöksin muistiosta Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselle sekä sosiaalivirastolle ja hallintokeskukselle.

Merkittiin, että Moisio teki Lehtipuun kannattamana vastaehdotuksen, jonka mukaan päätösehdotuksesta poistetaan sanat muun muassa.

Suoritetussa äänestyksessä Moision ehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 8 – 7. Vähemmistöön kuuluivat Hakola, Oker-Blom, Peltokorpi, Leppä-aho, Urho, Wallden-Paulig ja Rihtniemi.

Lisätiedot:
Hakala Hannu, osastopäällikkö, puhelin 310 36015
Seppälä Johanna, erityissuunnittelija, puhelin 310 79780

LIITE

Päätöksen perustelut

1510 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/8

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 47 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja 22.11.2007

satamalautakunta 20.11.2007

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta 21.11.2007

tekninen lautakunta --

apulaiskaupunginjohtajat

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

hallintokeskus

- hallintojohtaja

- hallintopalvelujen osastopäällikkö

- kaupunginlakimies

- turvallisuus- ja valmiusosaston osastopäällikkö

- viestintäpäällikkö

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- taloushallintopäällikkö

- elinkeinojohtaja

- elinkeinopäällikkö

- matkailupäällikkö

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

1511 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/9

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 47 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

1512 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien lautakuntien tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

ympäristölautakunta 20.11.2007

joukkoliikennelautakunta 20.11.2007

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Päätöksen perustelut

1513 §

SELVITYS APULAISOIKEUSKANSLERILLE MATKAPALVELUN ASIAKKAASEEN KOHDISTUNEESTA LIIKENNEVAHINGOSTA

Khs 2006-1732

Esityslistan asia Stj/2

Päätös liitteenä.
(Salassa pidettävä JulkL 24 § 1 mom. 25 k.)

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Salassa pidettävä liite JulkL 24 § 1 mom. 25 k.
	Liite 2	Liitteet 2 - 4 (Salassa pidettäviä)

1514 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota terveyslautakunnan 20.11.2007 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen.

Ilmoitus terveyslautakunnalle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITE

Päätöksen perustelut

1515 §

19.11.2007 pöydälle pantu asia

VAPAARAHOITTEISTEN PALVELUSSUHDEASUNTOJEN VUOKRAN TARKISTAMINEN

Khs 2007-2539

Esityslistan asia Sj/2

Kaupunginhallitus päätti, että

- vapaarahoitteisten palvelussuhdeasuntojen perusvuokrat ovat 1.1.2008 lukien liitteen 1 mukaiset, kuitenkin siten, että kertakorotuksen määrä 1.1.2008 lukien toteutettavissa vuokrantarkistuksissa on enintään 25 euroa, kuitenkin enintään seitsemän prosenttia

- asuntoon kuulumattoman perhesaunasta perittävä kuukausikorvaus on 1.1.2008 lukien 11 euroa

Samalla kaupunginhallitus päätti kumota 13.11.2006 pöytäkirjan 1399 §:n kohdalla tekemänsä päätöksen.

Vielä kaupunginhallitus päätti kehottaa henkilöstökeskusta antamaan tarvittaessa soveltamisohjeita tämän päätöksen soveltamisesta.

Pöytäkirjanote kaikille lauta- ja johtokunnille, virastoille ja laitoksille sekä henkilöstökeskukselle.

Kaupunginhallitus päätti todeta, etteivät Pajunen ja Haatainen esteellisinä osallistuneet asian käsittelyyn eivätkä olleet läsnä sitä käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Mattheiszen Leena, työmarkkinalakimies, puhelin 310 37963

LIITE

Päätöksen perustelut

1516 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/3

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginmuseon johtokunta	20.11.2007
kulttuuri- ja kirjastolautakunta	21.11.2007
liikuntalautakunta	20.11.2007
nuorisolautakunta	22.11.2007
opetuslautakunta
- ruotsinkielinen jaosto	8.11.2007
taidemuseon johtokunta	15.11.2007

henkilöstökeskus
- henkilöstöjohtaja	21.11.2007
- osastopäällikkö (kehittämispalvelut)	16.11.2007
museonjohtaja	23.11.2007
ruotsinkielisen työväenopiston rehtori	19. – 20.11.2007
taidemuseon johtaja	13. – 21.11.2007
tietokeskus
- johtaja	12. ja 14.11.2007

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITE

Päätöksen perustelut

1517 §

19.11.2007 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE HELSINGIN SEUDUN LENTOKENTTÄSELVITYKSESTÄ

Khs 2007-1822

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti antaa liikenne- ja viestintäministeriölle seuraavan sisältöisen lausunnon Helsingin seudun lentokenttäselvityksestä:

Kaavatilanne Malmilla Kaupunginvaltuuston hyväksymässä Yleiskaava 2002:ssa Malmin kenttä oli merkitty asumiseen. Asiasta valitettiin ja lopputuloksena kenttä rajattiin yleiskaavan ulkopuolelle (korkein hallinto-oikeus 7.11.2006). Kaupungin kanta asiaan on kuitenkin edelleen sama kuin yleiskaavaehdotuksessa. Lentokenttä on liikennealuetta, johon liittyy merkintä (A). Kaavamääräys eli merkinnän selitys on: ”Alue, joka muutetaan asunto‑ ja virkistysalueeksi, jos kaavakartalla osoitettu muu toiminta siirtyy pois.” Yleiskaava 1992 jäi voimaan, kun Yleiskaava 2002 kumoutui kentän osalta KHO:ssa. Yleiskaava 1992 ei ole oikeusvaikutteinen, mutta on valtuuston tahdonilmaisu ja siten ohje kaupungin hallintokunnille. Oikeudellisesti sitovana kaavana kentän osalta on voimassa Uudenmaan maakuntakaava. Siinä kenttä on ”Liikennealue, jonka toissijainen käyttötarkoitus on taajamatoimintojen alue.””

Alueesta on kaupunkisuunnitteluvirastossa laadittu selvityksiä osayleiskaavan pohjaksi. Mm. tulevaa rakennustapaa on tutkittu laatimalla asuntopainotteiset asemakaavat kentän itäpuolelle Alppikylään ja länsipuolelle Ormuspellon teollisuusalueelle. Kaavat laadittiin niin, että niissä otettiin huomioon tulevat yhteydet Malmin kentän alueelle. Ne ovat niin kaukana kentästä, ettei Malmin lentomelu estä asumista. Molemmat asemakaavat ovat lainvoimaisia ja niiden toteutuksen suunnittelu on käynnissä.

Sopimus Valtioneuvosto teki 11.5.2000 periaatepäätöksen valtion, pääkaupunki-seudun ja kehyskuntien välillä neuvotellun yhteistoiminta-asiakirjan hyväksymisestä. Asiakirja sisälsi paljon toimenpide-ehdotuksia seudun asuntotilanteen parantamiseksi ja siihen liittyvän yhdyskuntarakenteen, maankäytön ja liikennejärjestelmien kehittämiseksi. Eräs asiakirjan kohta käsitteli Malmin lentokenttää. Valtioneuvosto esitti, että valtio on valmis luopumaan Malmin lentokenttäalueesta 1.1.2006 lukien. Edellytyksenä oli mm., että Helsingin kaupunki kaavoittaa vapautuvat alueet pääosin asuntokäyttöön.

Suunnittelutavoitteet Sopimuksesta johtuen kaupunkisuunnitteluvirasto käynnisti alueen suunnittelun. Suunnittelun tavoitteeksi asetettiin pientaloista koostuvan kaupunginosan rakentaminen, koska seudulla ja erityisesti Helsingissä on sellaisesta ollut erityinen puute ja myös valtioneuvosto on hallitusohjelmassa painottanut tiiviin ja matalan pientalorakentamisen tärkeyttä.

Vuokrasopimus Malmilla

Kaupunki omistaa Malmin lentokentän maapohjan. Alue on luovutettu valtiolle korvauksetta 10.5.2034 saakka. Kaupunginhallitus päätti 17.1.2005 ilmoittaa valtiolle, että on olemassa edellytykset irtisanoa Malmin lentokenttää koskevat käyttöoikeussopimukset, koska kentän käyttö ei vastannut enää alkuperäistä tarkoitusta. Kaupunginhallitus päätti pyytää valtiota luovuttamaan sopimusten mukaiset alueet kaupungille 31.12.2010 mennessä.

Lentokenttä Malmilla Malmin lentokenttä on palvellut Helsingin seutua noin 70 vuotta, josta varsinaista liikennelentämistä oli muutama alkuvuosi. Kenttä todettiin kasvavan lentotoiminnan tarpeisiin vanhentuneeksi 1950-luvulla, kun Vantaan Seutulan kenttä otettiin käyttöön. Sen jälkeen Malmin kenttä on voinut palvella muita lentämistarpeita.

Kaupunki on määrännyt kentän rakennuskieltoon jatkaen kieltoa kaksi vuotta kerrallaan. Tavoitteena on ollut, ettei lentotoiminnan tarpeisiin enää tehdä uusia merkittäviä investointeja.

Finavian selvitys osoittaa, että kentän toiminnan kehittäminen vastaamaan nykyajan tarpeita on hankalaa. Mikäli selvityksen mukaisesti kentän pääkiitotie käännettäisiin Tattarisuon teollisuusalueelle, vähenisi teollisuustonttien määrä runsaalla 80:lla. Sepänmäen omakotialueelta (ns. Sunnuntaipalstat) poistuisi asuintontteja yli 50. Useimmat asuinrakennukset alueella ovat uusia. Vastaavia korvaavia alueita on vaikea löytää kaupungista. Asuntoalueiden purkaminen ylipäätään minkä tahansa syyn takia on Helsingin kannalta vaikea toimenpide. Tämän lisäksi Malmin kentän mahdollisesti jatkaessa toimintaansa käännetyllä kiitoradalla lentomelun kohteeksi joutuisi laajoja asunto-alueita, jotka ovat siltä aikaisemmin välttyneet.

Ympäröivän maankäytön kannalta on todettava, että Malmia lentokenttänä ei helposti voida kehittää vastaamaan Finavian selvityksestä ilmeneviä tulevaisuuden lentotoiminnan tarpeita. Malmin tapaiset vastaavan ikäiset ja vastaavissa paikoissa sijainneet kentät Turussa ja Tampereella onkin siksi jo aiemmin muutettu muuhun käyttöön. Selvityksessä esitetyt kehittämistoimet tuottavat Malmin kentän ympäristössä sellaisia rajoituksia ja maankäytön haittavaikutuksia, ettei Helsinki voi hyväksyä niitä.

Pidemmällä tähtäyksellä on nähtävissä, että nämä kaupunkirakenteen kannalta negatiiviset vaikutukset vain kasvavat. Helsingin kaupungin kehittämisen kannalta Malmin lentokentän säilyminen nykyisellä paikallaan on Helsingin maankäytön kannalta kestämätön ratkaisu.

Malmin lentokentällä on ollut myös myönteinen vaikutus Malmin imagoon. Helsingin yleisenä suunnitteluperiaatteena on ollut paikkojen oman identiteetin korostaminen. Siksi ilmailulaitos ja kaupunki voisivat myöhemmin yhdessä selvittää mahdollisuuksia sijoittaa tai jättää Malmille jatkossakin jotakin ilmailuun liittyvää toimintaa. Vaihtoehtoina voisivat olla esim. lentämistä tai avaruustoimintaa palveleva yritystoiminta, museotoiminta, koulutus tms., mikä ei edellytä lentokenttää.

Uusi lentokenttä Porvoon Backakseen

Selvityksessä on päädytty siihen, että valtion intressien kannalta paras uuden kentän sijaintipaikka on Porvoon Backaksessa. Myös Helsinki on tulevina vuosina kehittämässä voimakkaasti kaupungin itäistä suuntaa, koska valtioneuvoston päätöksen mukaisesti Östersundom ympäristöineen liitetään Helsinkiin vuoden 2009 alussa. Päätöksestä on valitettu, mutta se ei vaikuta kehittämistarpeeseen.

Joukkoliikenteen järjestelyt tulevat olemaan olennainen osa suunnitelmaa. Metroa jatkettaneen Mellunkylästä itään. Ratahallintokeskus on omalta osaltaan selvittämässä mm. Heli-rataan liittyviä kysymyksiä. On ilmeistä, että raideliikenneyhteydet Backaksen suuntaan tulevat paranemaan.

Backaksen kentän rakentaminen antaisi uutta elinvoimaa itäisen Uudenmaan elinkeinoelämään. Backaksen uudella kentällä on näin enemmän merkitystä maakunnan kannalta kuin jos lentotoiminta säilyisi Malmilla. Lentotoiminnan kannalta Backaksen etuna Malmiin nähden on mahdollisuus kehittyä vastaamaan myös tulevaisuuden tarpeita.

Helikopteritukikohta Helikopteritukikohta palvelisi rajavartiolaitoksen lisäksi myös mahdollisia kaupallisia yrittäjiä. Yhtenä vaihtoehtona selvityksessä on helikopteritukikohdan jääminen Malmille. Tämän etuna on hyvät yhteydet kaupunkiin. Huonona puolena taas on sen edelleen vaatimat suuret maa-alat sekä operoinnin aiheuttamat haitat. Jääminen Malmille tarkoittaisi asuntorakentamisen ja yleensä maankäytön kehittämismahdollisuuksien oleellista vähenemistä.

Uusi tukikohta Sipoon Skarpmossenilla on kaupungin kannalta sinänsä hyvä vaihtoehto, koska idän suunnan joukkoliikenteen parantuessa myös yhteydet Skarpmosseniin paranevat.

Koko Helsingistä Porvooseen ulottuvan rannikkovyöhykkeen kannalta olisi kuitenkin tulevaisuuden tarpeita ajatellen parempi, jos melua tai muuta haittaa aiheuttavat toiminnat olisivat lähekkäin ja lomittain, koska silloin muulle maankäytölle jäisi enemmän tilaa. Siksi myös helikopteritukikohdan rakentamista Backaksen lentokentän yhteyteen tulisi harkita. Matka on pitempi, mutta järjestelyissä voisi olla synergiamahdollisuuksia. Myös rajavartiolaitoksen esittämä näkemys tukee tällaista ratkaisua. Lähistöllä sijaitsevan Kilpilahden öljynjalostamoalueen toiminnan aiheuttamat rajoitukset tulee ottaa huomioon.

Omalta osaltaan Helsinki on tutkimassa pysyvän liikelentotoimintaa palvelevan helikopterikentän sijoittamista kaupunkiin. Se on ollut Hernesaaren suunnittelun lähtökohtana. Etäisyys Backaksesta Hernesaareen ei ole myöskään kohtuuton.

Aikataulu Uuden kentän rakennusaikatauluksi on esitetty, että kentän toteutus vaatii vähintään 10–15 vuotta. Malmin alueen rakennustarpeiden kannalta aikataulua tulisi nopeuttaa.

Samanaikaisesti ilmailulaitos on hakenut ympäristölupaa Malmille. Lupahakemuksessa esitetään, että tulisi varautua toiminnan jatkumiseen Malmilla ainakin 10 vuotta ja samalla on varauduttava toiminnan kasvamiseen 25 %. Myös näihin suunnitelmiin on suhtauduttava kriittisesti erityisesti Malmin kenttään kohdistuvien asuntotuotantotarpeiden johdosta.

Selvitys on ansiokas Selvitys tarjoaa hyvät evästykset päätöksentekoon lentokentän ja helikopteritukikohdan rakentamisvaihtoehdoista. Seuraava vaihe on valitun vaihtoehdon yleissuunnitelman ja YVA:n laatiminen. Selvityksen perusteella on mahdollista vapauttaa Malmilla maata asuntorakentamiseen. Helsingille on tärkeää saada ratkaisu Malmin lentokenttäasiaan, koska tilanne nykyisellään aiheuttaa kustannuksia kaikille osapuolille.

Kentän siirrosta tulisi tehdä periaatepäätös mahdollisimman pian ja aloittaa kentän edellyttämä yleis- ja YVA -suunnittelu. Seudun asuntotarpeen vuoksi tavoitteena tulisi olla kentän saaminen käyttöön mahdollisimman pian, mielellään heti vuoden 2010 jälkeen kuten kaupunginhallitus on valtiolle vuonna 2005 esittänyt ja mihin asti kentän nykyistä ympäristölupaa on ehdotettu jatkettavaksi.

Kirje liikenne- ja viestintäministeriölle ja pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Merkittiin, että esittelijä muutti ehdotustaan liitteen mukaisesti.

Merkittiin, että Hakola teki Wallden-Pauligin kannattamana liitteen mukaiset vastaehdotukset 1 – 5.

Ensimmäisessä suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Hakolan ehdotuksen äänin 9 – 6. Vähemmistöön kuuluivat Hakola, Peltokorpi, Leppä-aho, Urho, Wallden-Paulig ja Rihtniemi.

Toisessa suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Hakolan ehdotuksen äänin 8 – 7. Vähemmistöön kuuluivat Hakola, Oker-Blom, Peltokorpi, Leppä-aho, Urho, Wallden-Paulig ja Rihtniemi.

Kolmannessa suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Hakolan ehdotuksen äänin 8 – 7. Vähemmistöön kuuluivat Hakola, Oker-Blom, Peltokorpi, Leppä-aho, Urho, Wallden-Paulig ja Rihtniemi.

Neljännessä suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Hakolan ehdotuksen äänin 8 – 7. Vähemmistöön kuuluivat Hakola, Oker-Blom, Peltokorpi, Leppä-aho, Urho, Wallden-Paulig ja Rihtniemi.

Viidennessä suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Hakolan ehdotuksen äänin 8 – 7. Vähemmistöön kuuluivat Hakola, Oker-Blom, Peltokorpi, Leppä-aho, Urho, Wallden-Paulig ja Rihtniemi.

Merkittiin, että Peltokorpi teki Oker-Blomin kannattamana vastaehdotuksen, jonka mukaan otsikon ”Lentokenttä Malmilla” -otsikon jälkeinen teksti tulisi muuttaa liitteen mukaiseen muotoon.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Peltokorven vastaehdotuksen äänin 9 – 2 – 4 tyhjää. Vähemmistöön kuuluivat Oker-Blom ja Peltokorpi. Tyhjää äänestivät Hakola, Leppä-aho, Urho ja Wallden-Paulig.

Peltokorpi ja Oker-Blom jättivät asiasta Peltokorven ehdotuksen mukaisen eriävän mielipiteen.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 8

1518 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

asuntotuotantotoimikunta	21.11.2007
kaupunkisuunnittelulautakunta	15.11.2007
kiinteistölautakunta	20.11.2007
rakennuslautakunta	20.11.2007
asuntotuotantotoimisto - toimitusjohtaja	19. ja 22.11.2007

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Päätöksen perustelut

1519 §

STRATEGIAKOKOUSASIA: PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPUNKIEN YHTEISTYÖSOPIMUKSEN JATKOVALMISTELUN TILANNEKATSAUS

Khs 2007-173

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginhallitus päätti merkitä saadun selvityksen tiedoksi.

Lisätiedot:
Pajunen Jussi, kaupunginjohtaja, puhelin 310 36000
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

1520 §

STRATEGIAKOKOUSASIA: HENKILÖSTÖPOLITIIKAN KESKEISIÄ KYSYMYKSIÄ

Khs 2007-173

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti merkitä saadun selvityksen tiedoksi.

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959

LIITE

Päätöksen perustelut

Översättning:

1507 §

HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN PÄIVI

LIPPONEN: EN FEST FÖR INVANDRARE SOM FÅTT FINSKT

MEDBORGARSKAP

Stn 2006-2620

Ärende Kj/4 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslöt

- anteckna den av föredragningslistan framgående utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 29.11.2006 (Päivi Lipponen)

- tillställa den som föreslagit klämmen denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

Protokollsutdrag till ledamoten Päivi Lipponen och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna, med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista.

Tilläggsuppgifter:

Ollinkari Matti, stadssekreterare, telefon 310 36098

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Suvi Rihtniemi	Tiina Teppo
puheenjohtaja	pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä hallintokeskuksessa . .2007 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Tiina Teppo

vs. hallintosihteeri

MUUTOKSENHAKUOHJEET

1 OIKAISUVAATIMUS

	Pöytäkirjan liitteet

		Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa hallintokeskuksen kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.

	Oikaisuvaatimusoikeus

		Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)

			pöytäkirjan 1493-1505, 1507, 1510-1514 ja 1516-1520 §:t

		Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

		–	kunnan jäsen.

	Oikaisuvaatimusviranomainen

		Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

	Oikaisuvaatimusaika

		Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

	Oikaisuvaatimuksen sisältö

		Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	muutoksenhakijan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa

		–	jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

	Oikaisuvaatimuksen muoto

		Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

	Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

		Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 310 13700. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: hallintokeskus@hel.fi. Hallintokeskuksen aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen hallintokeskuksen aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

2 MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA

	Yhteiset määräykset muutoksenhausta

		Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

1 RÄTTELSEYRKANDE

	Bilagor till protokollet

			Bilagorna till protokollet kan beställas på förvaltningscentralens registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelseyrkande”.

	Rätt att framställa rättelseyrkande

			Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär. Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:

			–	beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)

				1493-1505, 1507, 1510-1514 och 1516-1520 § i protokollet

			Rättelseyrkande får framställas

			–	av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

		Rättelseyrkandemyndighet

			Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

	Rättelseyrkandetid

			Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.

	Innehåll i rättelseyrkande

			I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden

			–	om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

	Formen för rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.

	Inlämnande av rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 310 13700. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: hallintokeskus@hel.fi. Förvaltningscentralen är öppen måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av förvaltnings-centralens öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas. Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.

2 SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSEYRKANDEÄRENDEN

		Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring

			Uträkning av besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter. Innehåll i besvärsskriften I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas

			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

Kokousaika		26.11.2007 kello 16.00 – 19.20

Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali

Läsnä

Jäsenet	Rihtniemi, Suvi			kaupunginhallituksen puheenjohtaja
	Lehtipuu, Otto			I varapuheenjohtaja (paitsi 1501 ja osa 1520 §)
	Vehviläinen, Sirkka-Liisa			II varapuheenjohtaja
	Hakola, Juha			(paitsi osa 1519-1520 §)
	Kantola, Tarja			(paitsi 1501 ja osa 1519-1520 §)
	Malinen, Jouko
	Moisio, Elina
	Oker-Blom, Jan D.			(paitsi osa 1520 §)
	Pajamäki, Osku			(paitsi osa 1519-1520 §)
	Peltokorpi, Terhi			(paitsi 1501 §)
	Urho, Ulla-Marja			(paitsi osa 1520 §)
	Wallden-Paulig, Irmeli
	Helistö, Kimmo			varajäsen
	Lindeman, Jukka			varajäsen
	Leppä-aho, Pauli			varajäsen

Muut	Hiltunen, Rakel			kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (paitsi 1493-1494 ja osa 1520 §)
	Bogomoloff, Harry			I varapuheenjohtaja (paitsi osa 1517-1520 §)
	Krohn, Minerva			II varapuheenjohtaja
	Pajunen, Jussi			kaupunginjohtaja (paitsi 1515 §)
	Sauri, Pekka			apulaiskaupunginjohtaja
	Haatainen, Tuula			apulaiskaupunginjohtaja (paitsi 1515 §)
	Vanne, Pertti			kansliapäällikkö
	Korhonen, Tapio			rahoitusjohtaja
	Ratasvuori, Eila			hallintojohtaja
	Sarvilinna, Sami			kaupunginlakimies
	Tulensalo, Hannu			henkilöstöjohtaja
	Waronen, Eero			viestintäpäällikkö
	Frantsi, Anneli			kaupunginsihteeri
	Hari, Olli			kaupunginsihteeri
	Matikainen, Kristiina			kaupunginsihteeri
	Mickwitz, Leena			kaupunginsihteeri
	Sippola-Alho, Tanja			kaupunginsihteeri
	Vallittu, Anja			kaupunginsihteeri
	Venesmaa, Riitta			vs. kaupunginsihteeri
	Saarinen, Erja			apulaiskaupunginsihteeri
	Pakarinen-Hellsten, Päivi			vs. apulaiskaupunginsihteeri
	Teppo, Tiina			vs. hallintosihteeri
	Olli, Seppo			kaupunginkamreeri (1519 §:n kohdalla)
	Hanni, Eija			osastopäällikkö (1520 §:n kohdalla)
	Peltonen, Raija			osastopäällikkö (1520 §:n kohdalla)

Puheenjohtaja		Rihtniemi, Suvi

Pöytäkirjanpitäjä		Teppo, Tiina

Esittely			§

Kaupunginjohtajan toimiala		Pajunen	1493-1494,		1495-1499,	1506-1510, 1519,
		Sauri				1511,

Rakennus- ja ympäristötoimi		Sauri			-,	1512,

Sosiaali- ja terveystoimi		Haatainen			-,	1513-1514,

Sivistys- ja henkilöstötoimi		Haatainen			-,	1516, 1520,
		Sauri				1515,

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi		Sauri			1500-1505,	1517-1518,