Kokousaika

1225 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Hakolan (varalla Wallden-Paulig) ja Pajamäen (varalla Vehviläinen) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

1226 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

1227 - 1239 §

Kaupunginvaltuuston 10.10.2007 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunginjohtaja

1227 §

Rakennuslautakunnan varajäsenen valinta

Lisätiedot:
Help Raili, kanslianotaari, puhelin 310 36012

1228 §

Valtuuston kokoontuminen

Lisätiedot:
Ratasvuori Eila, hallintojohtaja, puhelin 310 36060

1229 §

Kaksoisrampin toteuttaminen Vuosaaren Satamaan Finnlines Oyj:n liikennettä varten

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

1230 §

Mäkelänrinteen lukion ja aikuislukion perusparannuksen hankesuunnitelman enimmäishinnan korottaminen

Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

1231 §

Roihuvuoressa sijaitsevan asuintalo-päiväkotirakennuksen perusparannuksen hankesuunnitelman hyväksyminen (Roihuvuorentie 3)

Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

1232 §

Sörnäisten suunniteltavan toimitilatontin ja Kulosaaren sillan alaisen pysäköintialueen vuokrausperusteet

Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

1233 §

Maunulan koillisosan (osia Oulunkylän ja Pakilan kaupunginosista Tuusulanväylän länsipuolella) asemakaavan hyväksyminen ja asemakaavan muuttaminen (nro 11570)

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

Rakennus- ja ympäristötoimi

1234 §

Uusien raitiovaunujen hankesuunnitelman hyväksyminen

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

Kaupunginjohtaja

1235 §

Kaupunginhallituksen varajäsenen valinta

Lisätiedot:
Help Raili, kanslianotaari, puhelin 310 36012

1236 §

Nuorisolautakunnan varajäsenen valinta

Lisätiedot:
Help Raili, kanslianotaari, puhelin 310 36012

Rakennus- ja ympäristötoimi

1237 §

Elintarvike-, vesi- ja ympäristönäytteiden tutkimuspalveluita tuottavan liikelaitoksen perustaminen

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

1238 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 10.9.2007 pöydälle pantu asia
Hankintakeskuksen monentamispalveluiden uudelleenjärjestely

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

1239 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 10.9.2007 pöydälle pantu asia
Hankintakeskuksen postipalvelujen ulkoistaminen

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

1240 §

ERÄIDEN ASUNTOTUOTANTOTOIMISTON RAKENNUSKOHTEIDEN RAHOITTAMINEN

Khs 2007-2026, 2007-2025

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti myöntää asuntotuotantorahaston varoista primääri- ja tertiäärilainaa seuraavasti:

	Tertiäärilaina	Primäärilaina
	euroa	euroa

Helsingin Asumisoikeus Oy/ Keinupuisto		9 646,00

Kumpulan Kiinteistöt Oy/ Muotoilijanpiha	494 870,00

Pihlajiston Kiinteistöt Oy/ Von Daehninkatu 1	550 600,00	826 400,00

Kannelmäen Kiinteistöt Oy/ Soittajanpolku	196 740,00	1 010 205,00

YHTEENSÄ	1 242 210,00	1 846 251,00

Lisäksi kaupunginhallitus päätti oikeuttaa asuntotuotantotoimiston laatimaan kaupungin puolesta primääri- ja tertiäärilainojen velkakirjat kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen vahvistamien ehtojen mukaisesti.

Pöytäkirjanote asuntotuotantotoimikunnalle ja –toimistolle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

1241 §

HELSINGIN BUSSILIIKENNE OY:N LAINAN LYHENNYSSUUNNITELMAN MUUTTAMINEN

Khs 2007-2037

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginhallitus päätti muuttaen toimeenpanopäätöstään 20.12.2004 Helsingin Bussiliikenne Oy:n vastattavaksi siirtyneen 14 500 000 euron suuruisen kalustolainan ehdoista siten, että lainan lyhennykset erääntyvät maksettavaksi seuraavasti:

vuosi	lyhennys per vuosi e
2008	200 000
2009-2014	600 000
2015	800 000
2016-2022	1 400 000
2023	100 000
yhteensä	14 500 000

Pöytäkirjanote Helsingin Bussiliikenne Oy:lle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1242 §

HELSINGIN KAUPUNGIN LIITTYMINEN INTERNATIONAL ASSOCIATION CITIES AND PORTS -JÄRJESTÖN JÄSENEKSI

Khs 2007-2043

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa Helsingin Sataman liittymään jäseneksi Association Internationale Villes et Ports-International Association Cities and Ports (AIVP-IACP) järjestöön kehottaen Helsingin Satamaa huolehtimaan jäsenyyteen liittyvistä velvoitteista ja maksamaan 4 295 euron jäsenmaksun omista käyttövaroistaan.

Pöytäkirjanote satamalautakunnalle, Helsingin Satamalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle (taloussuunnitteluosasto).

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1243 §

HELSINKI-KONSERNIIN KUULUVIEN TYTÄRYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 2/2007

Khs 2007-1248

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginhallitus päätti merkitä seurantaraportin tiedoksi ja todeta, ettei seurantaraportti anna tässä vaiheessa aihetta muihin erityisiin toimenpiteisiin kuin, että se kehottaa Helsingin Bussiliikenne Oy:tä esittämään seuraavan seurantaraportin yhteydessä lähivuosia koskevan kannattavuuden parantamiseen tähtäävän tehostamissuunnitelman.

Pöytäkirjanote raportoiduille tytäryhteisöille, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja tarkastusvirastolle.

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei Krohn (Vantaan Energian osalta) esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

LIITE

Päätöksen perustelut

1244 §

VT ELINA MOISION TOIVOMUSPONSI LANGATTOMAN VERKON RAKENTAMISESTA HELSINKIIN

Khs 2006-2553

Esityslistan asia Kj/7

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 15.11.2006 hyväksymän toivomusponnen (Elina Moisio) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Karakorpi Tuomo, tietotekniikkapäällikkö, puhelin 310 36396

LIITE

Päätöksen perustelut

1245 §

SELITYS KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE KUNTAJAKOMUUTOSTA KOSKEVASTA VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYISTÄ VALITUKSISTA - FÖRKLARING TILL HÖGSTA FÖRVALTNINGSDOMSTOLEN MED ANLEDNING AV BESVÄR ÖVER ETT BESLUT AV STATSRÅDET OM ÄNDRING AV KOMMUNINDELNINGEN

Khs 2006-1601

Esityslistan asia Kj/8

Kaupunginhallitus päätti antaa valtioneuvoston 28.6.2007 tekemästä kuntajaon muuttamista koskevasta päätöksestä tehdyistä valituksista seuraavan sisältöisen selityksen:

Helsingin kaupunki yhtyy sisäasiainministeriön 7.9.2007 päivättyyn lausuntoon kokonaisuudessaan ja toteaa selityksenään lisäksi seuraavaa:

1. Kuntajakolain 3 §:n ja 5 §:n tulkinta

Kuntajakolain 3 § sisältää neljä toisilleen vaihtoehtoista yleistä edellytystä kuntajaon muutokselle. Hallituksen esityksessä (HE 135/1997 vp, s. 18) on todettu, että näistä edellytyksistä ainakin yhden tulisi täyttyä. Valtioneuvoston päätöksessä on todettu, että kolme (1, 3 ja 4 kohdat) näistä edellytyksistä täyttyy eikä kuntajaon muutoksella ole negatiivista vaikutusta alueen asukkaiden elinolosuhteisiin (2 kohta).

Yleisten edellytysten olemassaolon kannalta merkittävää on em. lainkohdassa käytettyjen termien tulkinta. Kaupunki yhtyy sisäasiainministeriön lausunnon 4.2. kohdassa esitettyyn kuntajakolain 3 §:n 1-3 kohdassa määriteltyjen termien ”asukas” ja ”alue” tulkintaan.

Hallituksen esityksessä (s. 18) on mm. todettu, että termiä ”alue” tulee tulkita niin, että kuntajaon muutoksella voidaan tavoitella myös asianomaisia kuntia laajempia tai suppeampia alueellisia hyötyjä. Kuntajaon muuttamista voidaan siten perustella pääkaupunkiseudun ja koko Helsingin seudun saamalla edulla, kuten päätöksessä on tehty.

Sisäasiainministeriön tulkinnan mukaan Helsinkiin siirrettävälle alueelle tulevat palvelut luonnollisesti hyödyttävät sekä siirrettävän alueen nykyisiä asukkaita että sinne muuttavia, mutta myös siirrettävän alueen vaikutuspiirissä asuvia. Tässä tapauksessa kuntajaon muutoksesta hyötyvät siten kaikki alueen asukkaat; siirrettävän alueen asukkaiden lisäksi muutkin helsinkiläiset, vantaalaiset ja sipoolaiset. Samoin on huomattava, että kuntajaon muutos vaikuttaa samalla tavalla myös elinkeinotoiminnan toimintamahdollisuuksiin kuntaa vaihtavan alueen vaikutuspiirissä. Näin ollen siirrolla on positiivisia vaikutuksia myös alueen muille kunnille eli Sipoon kunnalle ja Vantaan kaupungille.

Valtioneuvoston päätöksessä on perusteltu kuntajakolain 5 §:ssä säädettyjen erityisten edellytysten täyttymistä toteamalla, että ”tärkeä alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksien sekä kuntien toimintakyvyn ja toiminnan taloudellisuuden turvaamiseen liittyvä yleinen etu vaatii Helsingin, pääkaupunkiseudun ja koko Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen ja toimintaedellytysten kehittämistä”. Perusteluissa on siten katsottu, että yleisten edellytysten 3 kohta eli alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksien parantaminen ja 4 kohta eli kuntien toimintakyvyn ja toiminnan taloudellisuuden edistäminen täyttyvät niin painavina, että kuntajaon muutos voidaan tehdä Sipoon kunnan vastustuksesta huolimatta. Erityisten edellytysten on katsottava täyttyvän, vaikka otetaan huomioon Sipoon kunnalle mahdollisesti aiheutuva haitta. Lisäksi on huomattava, että Sipoo tulee saamaan tosiasiassa merkittävää hyötyä siitä, että Helsingin kaupunki kehittää Sipoon kunnasta siirrettyä aluetta.

Nykyistä kuntajakolakia säädettäessä ei ollut tarkoitus luopua yleisen edun merkityksestä. Uudessa laissa on esitetty, millä kriteereillä yleistä etua arvioidaan. Kuntajakolain 3 §:ssä esitetyt neljä edellytystä nimenomaan määrittelevät millaisen yleisen edun lainsäätäjä on halunnut otettavan huomioon kuntajakoa muutettaessa. Kuntajaon muutoksen taustalla on aina yleinen etu.

Kuntajakolain valmisteluasiakirjoissa ei ole annettu esimerkkejä tilanteista, joissa kuntajakolain 5 §:n mukaiset edellytykset täyttyvät. Valtioneuvosto on ainoa viranomainen, joka soveltaa kuntajakolain 5 §:ää päättäessään kuntajaon muutoksista. Lainsäätäjä on siten antanut valtioneuvostolle huomattavasti harkintavaltaa erityisten edellytysten olemassaolon arvioinnissa. Valtioneuvoston tulkinnalle kuntajakolain 5 §:n sisällöstä on annettava merkittävä painoarvo. Valtioneuvosto on tässä tapauksessa harkintavaltansa puitteissa päätynyt siihen lopputulokseen, että kuntajaon muutoksen edellyttämät 5 §:n mukaiset erityiset edellytykset täyttyvät.

2. Sipoon kunnan alueiden liittämistä koskevista valitusperusteista

Sipoon kunta on esittänyt, että kuntajakolain edellytykset eivät täyty yleisinä eivätkä myöskään erityisinä. Kaupunki viittaa sisäasianministeriön lausuntoon sekä edellisessä jaksossa esitettyyn.

Sipoon kunta viittaa valituksessaan mm. professori Kaarlo Tuorin lausunnoissaan esittämiin argumentteihin siitä, että valtioneuvosto on tulkinnut kuntajakolakia väärin. Professori Tuori on esittänyt ensinnäkin, että kuntajakolain 3 §:n ja 5 §:n edellytysten täyttymistä ei ole tulkittu kokonaisvaltaisesti.

Säännöksiä on nimenomaan tulkittu kokonaisvaltaisesti. Tämä käy ilmi esimerkiksi siitä, että valtioneuvoston päätöksessä on arvioitu kuntajaon muutoksen positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia sekä alueeltaan pienenevien kuntien kannalta että alueeltaan laajenevan kunnan kannalta, mutta myös laajemmasta näkökulmasta. Päätöksessä on nimenomaisesti todettu, että kuntajaon muutos ”jossakin määrin heikentää tai hidastaa Sipoon kunnan väestön ja talouden kehitystä asukasmäärän pienetessä runsaalla 2000 asukkaalla”. Päätöstä tehtäessä on siten otettu huomioon mahdolliset negatiiviset vaikutukset, mutta positiiviset vaikutukset koko alueelle ovat niin merkittävät, että kuntajaon muutos on negatiivisista vaikutuksista huolimatta ollut perusteltu.

Professori Tuorin lausunnossa on kiinnitetty huomiota myös välttämättömyys- ja suhteellisuusperiaatteisiin. Kuntajaon muutoksen yhteydessä ne ohjaavat edellytysten tulkintaa siten, että kuntajaon muutos on alueeltaan pienenevän kunnan vastustaessa mahdollinen vain, jos sillä tavoiteltuja etuja ei voida saavuttaa muulla tavoin ja puuttumatta voimassa olevaan kuntajakoon. Ilmeistä on, kuten myös valtioneuvoston päätöksessä on todettu, että Sipoon kunta ei pysty huolehtimaan toimenpiteistä, joita kuntajaon muutoksen hyötyjen saavuttaminen edellyttää. Helsingin kaupungin edellytykset huolehtia alueen kaavoittamisesta ja muista tarpeellisista kehittämistoimenpiteistä ovat huomattavasti paremmat kuin Sipoon kunnan.

Suhteellisuus- ja välttämättömyysperiaatteet on otettu huomioon myös siten, että Helsingin kaupungin ehdotus kuntajaon muutoksesta on hylätty sisäasiainministeriössä, koska tavoitteisiin päästään siirtämällä Helsingin kaupunkiin pienempi alue ja ehdotetun kaltaisen suuremman alueen siirtämisellä Helsingin kaupunkiin olisi ministeriön mukaan tarpeettomasti ja liiaksi heikennetty Sipoon kunnan taloudellista toimintakykyä. Vastaavasti valtioneuvoston päätöksessä on otettu huomioon, että pienemmän kuin kuntajakoselvittäjän esittämän alueen siirtämisellä ei olisi pystytty vaikuttamaan tarpeeksi tehokkaasti asutuksen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämiseen ja muihin kuntajaolla tavoiteltuihin vaikutuksiin.

Sipoon alueen siirtämistä koskevissa valituksissa on todettu myös, että päätöksen perusteluiden ja väitettyjen vaikutusten välillä puuttuu konkreettisesti osoitettu kausaliteettiyhteys. Lain esitöissä ei ole käsitelty sitä, kuinka konkreettisia perusteluja kuntajaon muutokselle vastaavanlaisissa tapauksissa on esitettävä eikä aihetta ole käsitelty myöskään oikeuskirjallisuudessa. Tulkinta-apua ei ole saatavissa myöskään oikeuskäytännöstä, koska sitä ei ole muodostunut.

Yleisten edellytysten osalta kaupunki kiinnittää huomiota hallituksen esityksessä esitettyyn (s. 18) toteamukseen, että ”edellytykset säädetään niin yleisluontoisiksi, että ne sellaisinaan täyttyisivät kohtalaisen helposti, mutta vastaisivat sisällöllisesti läheisesti nykyistä”. Ottaen huomioon sen, että edellytykset on säädetty yleisluontoisiksi, ei voida vaatia kuntajaon hyväksymiseksi, että kuntajaon muutoksen hyväksymisen edellytys olisi tarkkojen suunnitelmien esittäminen. Kuten sisäasianministeriön lausunnossa todetaan, ei kuntajakomuutosta koskevalla päätöksellä myöskään ohjata suunnittelua esim. maankäytön osalta. Kyse on siis kuntajakoon puuttumisesta, ei siirtyvien alueiden käytön ohjaamisesta. Kuntajaon muutos tulee hyväksyä, kun objektiivisesti todettavissa olevat ongelmat voidaan korjata kuntajakoa muuttamalla.

3. Vantaan kaupungin alueiden liittämistä koskevista valitusperusteista

Vantaan siirtyvien alueiden osalta on väitetty, ettei valtioneuvoston päätöksestä käy lainkaan ilmi, onko kuntajakolain 3 §:n edellytysten olemassaoloa arvioitu itsenäisesti. Väite perustuu päätöksen virheelliseen tulkintaan. Päätöksessä on käsitelty Sipoon kunnan ja Vantaan kaupungin alueita yhtenä kokonaisuutena ja päätöksessä esitetyt perustelut ja yleisten edellytysten arviointi koskevat kumpaakin kuntaa, paitsi silloin kun perusteluista käy ilmi, että ne koskevat nimenomaan Sipoon kuntaa.

Koska Vantaalta siirtyvä alue ei ylitä laissa säädettyjä raja-arvoja eikä Vantaan kaupunki ole vastustanut siirtoa, riittää, että yleiset edellytykset täyttyvät. Hyötyä kuntajaon muutoksesta saa siirtyvä alue, asianosaiset kunnat sekä alue laajemminkin tulkittuna. Vantaalta siirtyvän alueen osalta on lisäksi huomattava, että siirrosta ei aiheudu Vantaan kaupungille haittaa, joten kokonaisarvostelun perusteella on selvää, että laissa säädetyt edellytykset siirrolle ovat olemassa.

4. Prosessia koskevat väitteet

Valituksissa on vaadittu päätöksen kumoamista myös päätöksentekoprosessissa tapahtuneiden menettelyvirheiden vuoksi. Väitteet on käsitelty sisäasianministeriön lausunnossa kattavasti eikä kaupungilla ole lisättävää muutoin kuin valituksissa esitettyjen esteellisyysväitteiden osalta.

Valituksissa on väitetty sekä kuntajakoselvittäjä Pekka Myllyniemeä että pääministeri Matti Vanhasta esteelliseksi. Valittajat ovat vedonneet hallintolain 5 luvun 28 §:n 7 kohtaan, jonka mukaan virkamies on esteellinen, jos hänen puolueettomuutensa muusta erityisestä syystä vaarantuu. Lainkohtaa koskevassa hallituksen esityksessä (HE 72/2002 vp) on kuvattu sen tarkoittamia esteellisyystilanteita. Hallituksen esityksessä todetun perusteella on ilmeistä, ettei pääministeri Vanhanen eikä myöskään Myllyniemi voi olla esteellinen ottaessaan kuntajakoon kantaa julkisuudessa. Hallituksen esityksessä todetaan mm., ettei asian käsittely aiemmin johda virkamiehen esteellisyyteen esim. tilanteissa, joissa asian käsittely on palautunut tai kyseessä on asian käsittely oikaisuna. Ilmeistä on, etteivät julkiset kommentit voi johtaa esteellisyyteen, jos aiempi asiassa tehty päätöskään ei johda esteellisyyteen.

5. Lopuksi Helsingin kaupunki katsoo, ettei valituksissa ole esitetty päteviä perusteita päätöksen muuttamiselle. Päätös täyttää kuntajakolain 3 §:n yleiset edellytykset sekä Sipoon kunnan että Vantaan kaupungin osalta ja 5 §:n erityiset edellytykset Sipoon kunnan osalta. Kuntajaon muutos on myös kuntajakolain 1 § 2 momentin tavoitteiden mukainen. Menettely kuntajakoselvitystä ja päätöstä tehtäessä on ollut asianmukainen eikä päätöksen kumoamiselle ole perusteita. Näin ollen valitukset tulee hylätä.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille selityksen laatimista varten.

Stadsstyrelsen beslöt avge den nedanstående förklaringen med anledning av besvären över statsrådets beslut 28.6.2007 om ändring av kommunindelningen.

Helsingfors stad biträder inrikesministeriets utlåtande 7.9.2007 i dess helhet och avger dessutom följande förklaring:

1. Tolkning av 3 § och 5 § i kommunindelningslagen

Fyra alternativa allmänna förutsättningar för ändring av kommunindelningen tas upp i 3 § i kommunindelningslagen. Enligt regeringspropositionen (RP 135/1997rd, s. 18) skall åtminstone en av förutsättningarna uppfyllas. Statsrådet konstaterar i sitt beslut att tre av förutsättningarna uppfylls (1, 3 och 4 punkten) och att en ändring i kommunindelningen inte har en negativ inverkan på levnadsförhållandena för invånarna i området (2 punkten).

Beträffande existensen av allmänna förutsättningar är det viktigt hur termerna i lagrummet tolkas. Staden förenar sig med inrikesministeriet när det gäller dess tolkning av termerna ”invånare” och ”område” i 3 § 1–3 punkten i kommunindelningslagen. Tolkningen finns i punkt 4.2. i utlåtandet.

Regeringen konstaterar i sin proposition (s. 18) att termen ”område” skall tolkas så att målet med en ändring i kommunindelningen också kan vara fördelar för ett område som är större eller mindre än kommunerna i fråga. Den aktuella ändringen i kommunindelningen kan följaktligen motiveras med att den gagnar huvudstadsregionen och hela Helsingforsregionen, såsom också är fallet i beslutet.

Enligt inrikesministeriets tolkning gagnar den framtida servicen i det område som överförs till Helsingfors givetvis både de nuvarande invånarna i området och dem som flyttar dit men dessutom dem som bor i influensområdet. I detta fall gagnar en ändring i kommunindelningen följaktligen alla invånare i området, utöver invånarna i det område som överförs också andra helsingforsare, Vandabor och Sibbobor. Det bör samtidigt observeras att en ändring i kommunindelningen på samma sätt påverkar verksamhetsförutsättningarna för näringsverksamhet i influensområdet för det område som överförs från en kommun till en annan. Överföringen har alltså en positiv inverkan på de andra kommunerna i området, alltså Sibbo och Vanda.

Statsrådet anför i sitt beslut följande som motivering för att de särskilda förutsättningarna i 5 § i kommunindelningslagen uppfylls: ”Ett viktigt allmänt intresse i samband med tryggandet av verksamhetsförutsättningarna för näringar i området samt verksamhetens lönsamhet kräver att samhällsstrukturen och verksamhetsförutsättningarna i Helsingfors, huvudstadsregionen och hela Helsingforsregionen utvecklas.” Statsrådet anser alltså enligt motiveringen att 3 punkten, ”förbättrar verksamhetsmöjligheterna för näringarna i området”, och 4 punkten, ”främjar kommunernas funktionsförmåga och verksamhetens lönsamhet”, i paragrafen ”Allmänna förutsättningar” uppfylls på ett så vägande sätt att ändringen i kommunindelningen kan verkställas trots att Sibbo kommun motsätter sig den. De särskilda förutsättningarna måste anses bli uppfyllda även om en eventuell nackdel för Sibbo kommun tas med i beräkningen. Det bör dessutom observeras att Sibbo kommun i själva verket har stor nytta av att Helsingfors stad utvecklar det område som överförs från Sibbo.

Det var inte meningen att betoningen på ett allmänt intresse skulle försvinna då den nya kommunindelningslagen stiftades. Det är angivet i den nya lagen med vilka kriterier ett allmänt intresse bedöms. De fyra förutsättningarna i 3 § visar uttryckligen vilket allmänt intresse lagstiftaren ville att skall beaktas då kommunindelningen ändras. En ändring i kommunindelningen baserar sig alltid på ett allmänt intresse.

De handlingar som hänför sig till beredningen av kommunindelningslagen innehåller inga exempel på situationer där förutsättningarna i 5 § i lagen uppfylls. Statsrådet är den enda myndighet som tillämpar denna paragraf då den beslutar om ändringar i kommunindelningen. Lagstiftaren gav med andra ord statsrådet stor prövningsrätt när det gäller att bedöma om särskilda förutsättningar föreligger. Statsrådets tolkning av innehållet i 5 § i kommunindelningslagen måste ges stor vikt. Statsrådet har i detta fall inom ramen för sin prövningsrätt kommit till det slutresultatet att de särskilda förutsättningar som enligt 5 § krävs för en ändring i kommunindelningen uppfylls.

2. Om grunder för besvär rörande införlivning av områden i Sibbo

Sibbo kommun anser att varken de allmänna eller de särskilda förutsättningarna i kommunindelningslagen uppfylls. Staden hänvisar till utlåtandet från inrikesministeriet och det ovanstående avsnittet.

Sibbo kommun hänvisar i sin besvärsskrift bl.a. till utlåtanden från professor Kaarlo Tuori i vilka denne framför argument om att statsrådet har tolkat kommunindelningslagen fel. Professor Tuori framhåller för det första att tolkningen av huruvida förutsättningarna i 3 § och 5 § uppfylls inte är helhetsbetonad.

Bestämmelserna har uttryckligen tolkats på ett helhetsbetonat sätt. Detta framgår exempelvis av att statsrådet i sitt beslut bedömer positiva och negativa verkningar av en ändring i kommunindelningen från både de krympande kommunernas och den växande kommunen synpunkt men också ur ett vidare perspektiv. Statsrådet konstaterar i sitt beslut uttryckligen att en ändring i kommunindelningen ”i viss grad försvagar eller försenar befolknings- och ekonomiutvecklingen i Sibbo kommun i och med att invånarantalet minskar med drygt 2 000 invånare”. Statsrådet beaktade alltså eventuella negativa verkningar då det skulle fatta sitt beslut, men de positiva verkningarna för området som helhet är så stora att en ändring i kommunindelningen är motiverad trots de negativa verkningarna.

Professor Tuori tar i ett utlåtande också upp nödvändighetsprincipen och proportionalitetsprincipen. Dessa styr i samband med en ändring i kommunindelningen tolkningen av förutsättningarna på så vis då den kommun vars område minskas motsätter sig ändringen att denna är möjlig endast om de eftersträvade fördelarna inte kan uppnås på något annat sätt och utan ett ingrepp i den gällande tomtindelningen. Det är, såsom också statsrådet konstaterar i sitt beslut, uppenbart att Sibbo kommun inte kan vidta de åtgärder som krävs för att de fördelar som en ändring i kommunindelningen för med sig skall uppnås. Helsingfors stad har mycket bättre möjligheter än Sibbo kommun att planlägga området och vidta andra behövliga utvecklingsåtgärder.

Nödvändighetsprincipen och proportionalitetsprincipen har beaktats också på det sättet att Helsingfors stads förslag om ändring av kommunindelningen förkastades av inrikesministeriet, eftersom målen nås genom att ett mindre område överförs till Helsingfors och en överföring av ett område av den föreslagna storleken skulle ha försvagat Sibbo kommuns ekonomiska funktionsförmåga i onödan och i alltför hög grad enligt ministeriets åsikt. Likaså beaktar statsrådet i sitt beslut att det inte skulle gå att utveckla verksamhetsförutsättningarna för bostadsbebyggelse och näringsliv och påverka de övriga målen med ändringen i tomtindelningen tillräckligt effektivt om överföringen gällde ett mindre område än det som kommunindelningsutredaren föreslog.

Enligt besvären rörande överföring av ett område i Sibbo finns det inget konkret visat kausalitetssamband mellan motiveringen för beslutet och de påstådda verkningarna. Frågan om hur konkret motiveringen för en ändring i tomtindelningen måste vara i sådana fall behandlades inte under förarbetet för kommunindelningslagen, och ämnet har inte heller behandlats i den juridiska litteraturen. Tolkningshjälp fås inte heller genom rättspraxis eftersom någon sådan inte finns.

Beträffande de allmänna förutsättningarna påpekar staden att regeringen i sin proposition (s. 18) framhåller att förutsättningarna är av så allmän karaktär att de kan uppfyllas ganska lätt men innehållsmässigt är nästan desamma som den gamla. I och med att förutsättningarna är av allmän karaktär kan det inte krävas att en ändring i tomtindelningen får godkännas endast om exakta planer läggs fram. Såsom inrikesministeriet konstaterar i sitt utlåtande styrs planeringen exempelvis i fråga om markanvändningen inte heller genom ett beslut om ändring av kommunindelningen. Det är alltså fråga om ett ingrepp i kommunindelningen, inte styrning av ändamålet med områden som överförs. En ändring i tomtindelningen bör godkännas då problem som kan påvisas objektivt kan lösas genom en sådan.

3. Om grunder för besvär rörande införlivning av områden i Vanda

I fråga om de områden som överförs från Vanda har det påståtts att det inte alls framgår av statsrådets beslut huruvida en självständig bedömning har gjorts beträffande existensen av sådana allmänna förutsättningar som nämns i 3 § i kommunindelningslagen. Påståendet baserar sig på en felaktig tolkning av beslutet. Områdena i Sibbo och Vanda behandlas i beslutet som en helhet, och såväl motiveringen som bedömningen av de allmänna förutsättningarna gäller båda kommunerna utom då det klart framgår av motiveringen att saken uttryckligen gäller Sibbo.

I och med att storleken på det område som överförs från Vanda inte överstiger de lagstadgade gränsvärdena och Vanda stad inte motsätter sig överföringen räcker det med att de allmänna förutsättningarna uppfylls. Ändringen i kommunindelningen gagnar det område som överförs, kommunerna i fråga och området också i den vidare bemärkelsen. Det bör dessutom observeras att det inte är till nackdel för Vanda stad att området i fråga överförs från Vanda. På basis av en helhetsbedömning är det följaktligen klart att de lagstadgade förutsättningarna för en överföring uppfylls.

4. Invändningar mot processen

De som anfört besvär kräver att beslutet upphävs också med anledning av procedurfel under processen kring beslutsfattandet. Invändningarna behandlas på ett heltäckande sätt i utlåtandet från inrikesministeriet, och staden har ingenting att tillägga annat än i fråga om jävsinvändningarna i besvärsskrifterna.

De som anfört besvär påstår att både kommunindelningsutredaren Pekka Myllyniemi och statsminister Matti Vanhanen är jäviga. De åberopar 5 kap. 28 § 7 punkten i förvaltningslagen, enligt vilken en tjänsteman är jävig om tilltron till tjänstemannens opartiskhet av något annat särskilt skäl äventyras. De avsedda jävssituationerna beskrivs på det ställe i regeringspropositionen (RP 72/2002 rd) som gäller lagrummet. Det är på basis av vad som sägs där uppenbart att varken statsminister Vanhanen eller kommunindelningsutredaren Myllyniemi kan vara jävig då de tar ställning till kommunindelningen i offentligheten. Enligt propositionen leder den omständigheten att en tjänsteman deltagit i den tidigare behandlingen av ett ärende inte till jäv exempelvis i situationer där ärendet återförvisats för ny behandling eller det är fråga om ett rättelseskede. Det är uppenbart att offentliga kommentarer inte kan leda till jäv om inte heller ett tidigare beslut i ärendet leder till jäv.

5. Slutord Helsingfors stad anser att besvärsskrifterna inte innehåller giltiga grunder för ändring av beslutet. Beslutet uppfyller de allmänna förutsättningarna i 3 § i kommunindelningslagen i fråga om både Sibbo och Vanda och de särskilda förutsättningarna i 5 § i fråga om Sibbo. En ändring i kommunindelningen är också i överensstämmelse med målen i 1 § 2 mom. i kommunindelningslagen. Förfarandet då frågan om en ändring i kommunindelningen utreddes och då beslutet fattades var korrekt och det föreligger inga grunder för ett upphävande av beslutet. Besvären bör följaktligen förkastas.

Protokollsutdrag till förvaltningscentralens rättstjänst för att denna skall utarbeta en förklaring.

Merkittiin, että Oker-Blom teki seuraavan palautusehdotuksen:

”Återremitteras till ny beredning, eftersom paragraferna 1, 3 och 5 i kommunindelningslagen ej uppfylls.”

”Asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi, koska kuntajakolain pykälät 1, 3 ja 5 eivät täyty.”

Oker-Blomin ehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

Oker-Blom ilmoitti asiasta eriävän mielipiteensä.

Lisätiedot:
Ratasvuori Eila, hallintojohtaja, puhelin 310 36060

Merkittiin, että kaupunginjohtajan asia 9 käsiteltiin esityslistan viimeisenä asiana.

Lisätiedot:
Ratasvuori Eila, hallintojohtaja, puhelin 310 36060

LIITE

Päätöksen perustelut

1246 §

KAUPUNGINVALTUUSTON 26.9.2007 TEKEMIEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Khs

Esityslistan asia Kj/10

Kaupunginhallitus päätti,

että kaupunginvaltuuston 26.9.2007 pitämän kokouksen päätösluettelo on toimitettava kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille tiedoksi kuin myös

että edellä mainittuun päätösluetteloon sisältyvät kaupunginvaltuuston päätökset saadaan pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen mahdollisista valituksista huolimatta panna täytäntöön seuraavasti:

Asia Toimenpide

Kaupunginjohtajan toimiala

1, 2, 3 Ei toimenpidettä.

4 Aloite 12

Kaupunginhallitus päätti kehottaa nimistötoimikuntaa ja kaupunkisuunnittelulautakuntaa ottamaan stadin slangin syntyvaiheiden ajan 1890–1919 ja kultakauden 1920–1949 slangiaiheisen nimistön, myöhemmän 1950–1960-luvun slangin, 1970–1980-luvun koululaisslangin, soveltuvin osin nuorten käyttämän nykyslangin sekä myös ruotsinkielinen stadin slangin, ns. hurrislangin osaksi Sörnäisten–Hermanninrannan tulevan työpaikka- ja asuinalueen nimistöä. Nimet tulee valita tutuimmista ja monikulttuurisista sanoista tai aiheista siten, ettei nimen slangiaiheista osaa tarvitse kääntää.

Samalla kaupunginhallitus päätti toimittaa edellä mainitun päätöksen selvityksenä ponnen ehdottajalle (Lasse Liemola) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote nimistötoimikunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja valtuutettu Lasse Liemolalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Aloite 19

Rakennus- ja ympäristötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja ottanee aloitteen uudelleen valmisteltavaksi.

Aloite 22

Rakennus- ja ympäristötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja ottanee aloitteen uudelleen valmisteltavaksi.

Aloite 32

Toivomusponnet rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

5 Kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunginorkesterin toimistoa toimittamaan talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavat tiedot.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Kai Koskimiehelle ja Mike Pohjolalle.

Pöytäkirjanote kaupunginorkesterin johtokunnalle, kaupunginorkesterin toimistolle, hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin (Tuija Honkaheimo).

6 Kaupunginhallitus päätti kehottaa nuorisoasiainkeskusta toimittamaan talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavat tiedot.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Inka Koskenvuolle ja Malina Valtoselle.

Pöytäkirjanote nuorisolautakunnalle, nuorisoasiainkeskukselle, hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin (Tuija Honkaheimo).

7 Kaupunginhallitus päätti kehottaa nuorisoasiainkeskusta toimittamaan talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavat tiedot.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Tuomo Valveelle ja Tuomas Tiihoselle.

Pöytäkirjanote nuorisolautakunnalle, nuorisoasiainkeskukselle, hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin (Tuija Honkaheimo).

8 Kaupunginhallitus päätti, että tämä päätös pannaan täytäntöön siitä lukien, kun Sari Näre on saanut eron kaupunginhallituksen varajäsenen luottamustoimesta.

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa tarkastusvirastoa toimittamaan talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavat tiedot.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Sanna Perkiölle ja Sari Näreelle.

Pöytäkirjanote tarkastuslautakunnalle, tarkastusvirastolle, hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin (Tuija Honkaheimo).

9 Kaupunginhallitus päätti kehottaa Helsingin Energiaa toimittamaan talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavat tiedot.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Joonas Rauramolle ja Heidi Ruhalalle.

Pöytäkirjanote tekniselle lautakunnalle, Helsingin Energialle, hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin (Tuija Honkaheimo).

10 Kaupunginhallitus päätti kehottaa ympäristökeskusta toimittamaan talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavat tiedot.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Elina Sojoselle ja Kati Vierikolle.

Pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, ympäristökeskukselle, hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin (Tuija Honkaheimo).

11 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Helsingin Taidehallin Säätiölle.

Pöytäkirjanote talous- ja suunnittelukeskukselle.

19 Aloite kaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulais-

kaupunginjohtajan toimiala

12 Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

13 Kaupunginhallituksen kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, ympäristölautakunnalle, kaupunginmuseon johtokunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, liikuntalautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, rakennuslautakunnalle, Helsingin Energialle ja Helsingin Vedelle.

20–28 Aloitteet kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

14 Kaupunginhallituksen kirje Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirille.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Toivomusponsi rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

15–17 Asiat esitellään kaupunginvaltuustolle uudelleen 10.10.2007.

29–32 Aloitteet rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan

toimiala

33 Aloite sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

18 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote leski- ja orpoeläkekassan hallitukselle.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36098

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1247 §

TOIMITILOJEN VUOKRAAMINEN HALLINTOKESKUKSEN OIKEUSPALVELUILLE

Khs 2007-2086

Esityslistan asia Kj/11

Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa hallintokeskuksen tekemään vuokrasopimuksen osoitteessa Fabianinkatu 27–29, Aleksanterinkatu 30 sijaitsevista toimitiloista tämän asian liitteenä olevan Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen tekemän vuokratarjouksen mukaisin ehdoin.

Pöytäkirjanote hallintokeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle, kiinteistöviraston tilakeskukselle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Summanen Juha, osastopäällikkö, puhelin 310 64032

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1248 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/12

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 39 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja --

satamalautakunta 25.9.2007

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta 26.9.2007

tekninen lautakunta --

apulaiskaupunginjohtajat

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

hallintokeskus

- hallintojohtaja

- kansliapäällikkö

- hallintopalvelujen osastopäällikkö

- kaupunginlakimies

- turvallisuus- ja valmiusosaston osastopäällikkö

- viestintäpäällikkö

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- taloushallintopäällikkö

- elinkeinojohtaja

- elinkeinopäällikkö

- matkailupäällikkö

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36098

LIITE

Päätöksen perustelut

1249 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/13

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 39 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36098

LIITE

Päätöksen perustelut

1250 §

BULEVARDI 29:N JULKISIVUJEN PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2007-1582

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä Bulevardi 29:n julkisivujen peruskorjauksen teknisen hankesuunnitelman 944 500 euron arvonlisäverottomalla enimmäishinnalla, arvonlisäverollisena 1 152 290 euroa, THI= 146,0, RI= 122,2 / indeksikausi 04/2007.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä Helsingin ammattikorkeakoulu Stadialle.

Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 4

1251 §

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN XXXX XXXX:N JA XXXX XXXX:N SEKÄ AS OY HELSINGIN KOTIHIIDEN VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2007-1952

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti, ettei se käytä etuosto-oikeuttaan 3.8.2007 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa XXXX XXXX ja XXXX XXXX ovat myyneet 39. kaupunginosan korttelin nro 39241 rakentamattoman tontin nro 13 As Oy Helsingin Kotihiidelle.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja As Oy Helsingin Kotihiidelle.

Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1252 §

MYLLYPURON SAIRAALAN ILMANVAIHTOKONEHUONEIDEN PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2007-1681

Esityslistan asia Kaj/3

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä Myllypuron sairaalan ilmavaihtokonehuoneiden muutostyön 10.5.2007 päivätyn hankesuunnitelman enimmäishinnaltaan arvonlisäverottomana 4 077 000 euroa, arvonlisäverollisena 4 966 000 euroa, RI = 120,6 ja THI = 144,1 hintatasossa 3/2007.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, terveyskeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

1253 §

VARAUS ESPOON VERMON ALUEELTA SRV YHTIÖT OYJ:LLE ALUEEN KAAVOITTAMISEKSI JA MYYMISEKSI

Khs 2007-1954

Esityslistan asia Kaj/4

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Päätöksen perustelut

1254 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/5

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

asuntolautakunta	25.9.2007
asuntotuotantotoimikunta	21.9.2007
kaupunkisuunnittelulautakunta	20.9.2007
rakennuslautakunta	25.9.2007
asuntotuotantotoimisto - toimitusjohtaja	26. ja 27.9.2007

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Päätöksen perustelut

1255 §

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE HELSINGIN ENERGIAN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA (ALPPILA)

Khs 2007-1734

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin Energian ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus puoltaa Helsingin Energian ympäristölupahakemuksen hyväksymistä.

Kaupunginhallitus katsoo, että Alppilan lämpökeskuksen ympäristölupamääräyksiä harkittaessa hiukkaspäästön raja-arvo tulisi asettaa BAT-tasoa vastaavalle 70–80 mg/m³(n) tasolle ja typenoksidien päästöraja-arvo BAT-tason mukaisesti.

Kaupunginhallitus katsoo lisäksi, että useiden Linnanmäen huvipuiston laitteiden ulottuessa Alppilan lämpölaitoksen piipun yläpuolelle lämpölaitoksessa mahdollisesti syntyvät häiriötilanteet vaaratilanteen aiheuttajina tulisi ottaa huomioon lämpölaitoksen ympäristöluvassa.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, kiinteistövirastolle ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 5

1256 §

VASTAUS TIEHALLINNON SELVITYKSEEN: KADUN- JA TIENPIDON KEHITTÄMINEN UUDENMAAN JA ITÄ-UUDENMAAN ALUEELLA - YHTEISTYÖSSÄ ALUEEN KUNNAT JA TIEHALLINTO

Khs 2007-778

Esityslistan asia Ryj/2

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi Tiehallinnon selvityksen: Kadun- ja tienpidon kehittäminen Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueella sekä lähettää vastauksenaan Tiehallinnolle seuraavan kirjeen:

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kesken on Pääkaupunkiseudun yhteistyösopimuksen pohjalta meneillään selvitystyö yhteisten toimintojen kehittämisestä. Sopimuksen mukainen yhteistyö on laajempaa kuin puitelaissa edellytetty ja yhteistyölle on sovittu oma aikataulunsa.

Teknisessä toimessa eräänä selvityksen kohteena on katujen ja yleisten alueiden hoito, ja tarkastelun kohteena lukuisia asioita, joilla organisaatioiden yhteistyötä lisätään ja toimintatapoja yhtenäistetään asteittain. Tällaisia ovat mm. kunnossapitomateriaalien hankintayhteistyön toimintamallin kehittäminen ja alueurakoinnin kehittäminen. Tämän selvitysprosessin tuottamilla tiedoilla tulee olemaan vaikutusta mm. kuntien nykyisin tekemiin hankintamenettelyihin. Yhteistyö on kesken ja kehittämishankkeiden toimeenpano selvitystyön pohjalta vasta alkamassa.

Helsingin kaupunki ei edellä mainitusta syystä tällä hetkellä pidä osaltaan ajankohtaisena Tiehallinnon kirjeessä esitetyn selvitystyön käynnistämistä hankintayhteistyön tiivistämiseksi. Sen jälkeen kun hankintamenettelyjä on pääkaupunkiseudun kaupunkien välisen selvitystyön johdosta saatu kehitettyä, on kaupungin puolelta tämänhetkistä paremmat edellytykset ryhtyä neuvottelemaan kadun- ja tienpidon yhteishankinnoista Tiehallinnon kanssa.

Kirje Tiehallinnolle ja pöytäkirjanote rakennusvirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

1257 §

PYSÄKÖINTIPAIKKOJEN PITKÄAIKAINEN VUOKRAAMINEN ASUNTO OY HELSINGIN VUORIMIEHENKATU 1:LLE

Khs 2007-1617

Esityslistan asia Ryj/3

Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa pelastuskomentajan hyväksymään Asunto Oy Helsingin Vuorimiehenkatu 1:n ja Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen välisen vuokrasopimuksen koskien 46 pysäköintipaikan vuokraamista Tähtitorninvuori 1:n kalliosuojasta sekä tekemään tarvittavat muutokset pelastuslaitoksen ja Euro Park Finland Oy:n väliseen ja pelastuslaitoksen ja kiinteistöviraston tilakeskuksen väliseen vuokrasopimukseen.

Pöytäkirjanote pelastuslautakunnalle, kiinteistöviraston tilakeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

1258 §

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE HELSINGIN ENERGIAN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA (JAKOMÄKI)

Khs 2007-1735

Esityslistan asia Ryj/4

Kaupunginhallitus päätti antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin Energian ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus puoltaa Helsingin Energian ympäristölupahakemuksen hyväksymistä ehdolla, että hakemuksen mukainen ei aiheuta haittaa viereiselle asuinalueelle.

Kaupunginhallitus katsoo, että ympäristölupamääräyksiä harkittaessa hiukkaspäästön raja-arvo tulisi asettaa BAT-tasoa vastaavalle 70–80 mg/m³(n) tasolle ja typenoksidien päästöraja-arvo BAT-tason mukaisesti.

Kaupunginhallitus katsoo lisäksi, että laitoksen aiheuttamaa ympäristömelua tulisi kontrolloida ja pitää huolta siitä, että annetut meluohjearvot eivät ylity laitoksen tiiviisti asutetussa lähiympäristössä.

Jakomäen lämpölaitoksen raskasöljysäiliöiden suoja-allastuksen rakenteen riittävyydestä suojaamaan maaperää ja pohjavettä tulee olla täysi varmuus. Kaupunginhallitus katsoo, että laitokselle voidaan myöntää uusi ympäristölupa vasta, kun louhinnan jäljiltä olevan kallioluolaseinämän käytön raskasöljysäiliön suoja-allasrakenteena on osoitettu olevan pohjaveden ja maaperän suojelun kannalta hyväksyttävä ratkaisu.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, kiinteistövirastolle ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 5

1259 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/5

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien lautakuntien tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

joukkoliikennelautakunta 25.9.2007

yleisten töiden lautakunta 27.9.2007

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Päätöksen perustelut

1260 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota terveyslautakunnan 25.9.2007 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen.

Ilmoitus terveyslautakunnalle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITE

Päätöksen perustelut

1261 §

JOHN STORGÅRDSIN NIMITTÄMINEN YLIKAPELLIMESTARIKSI SYKSYSTÄ 2008 VUOTEEN 2012

Khs 2007-2064

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti nimittää ylikapellimestariksi John Storgårdsin nelivuotiskaudeksi syksystä 2008 vuoteen 2012.

Vielä kaupunginhallitus päätti oikeuttaa intendentti Elina Siltasen laatimaan sopimuksen John Storgårdsin kanssa.

Pöytäkirjanote kaupunginorkesterin johtokunnalle asiasta tiedottamista varten.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1262 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/2

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginmuseon johtokunta	25.9.2007
opetuslautakunta	25.9.2007
- suomenkielinen jaosto	25.9.2007
suomenkielisen työväenopiston johtokunta	18.9.2007

ammattikorkeakoulu
- rehtori	30.8. – 21.9.2007
- johtava talouspäällikkö	19. ja 20.9.2007
henkilöstökeskus
- henkilöstöjohtaja	26.9.2007
- osastopäällikkö (henkilöstön liikkuvuus)	21.9.2007
- osastopäällikkö (kehittämispalvelut)	17.9.2007
- osastopäällikkö (maahanmuutto)	26.9.2007
museonjohtaja	26.9.2007
ruotsinkielisen työväenopiston rehtori	21.9.2007
taidemuseon johtaja	18. – 24.9.2007
tietokeskus
- johtaja	20.9.2007
työterveysjohtaja	25.9.2007

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Päätöksen perustelut

1263 §

VUODEN 2008 TALOUSARVIOEHDOTUSTA JA TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUSTA 2008-2010 KOSKEVA INFORMAATIO KAUPUNGINHALLITUKSELLE

Khs 2007-2036

Esityslistan asia Kj/9

Kaupunginhallitus päätti merkitä informaation tiedoksi.

Lisätiedot:
Saxholm Tuula, talousarviopäällikkö, puhelin 310 36250

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

Översättning:

1244 §

HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN ELINA

MOISIO: ETT TRÅDLÖST NÄT I HELSINGFORS

Stn 2006-2553

Ärende Kj/7 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslöt anteckna utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 15.11.2006 (Elina Moisio), tillställa den som föreslagit klämmen denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

Tilläggsuppgifter:

Karakorpi Tuomo, IT-chef, telefon 310 36396

Översättning:

1246 §

VERKSTÄLLIGHET AV STADSFULLMÄKTIGES BESLUT 26.9.2007

Stn

Ärende Kj/10 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslöt

att beslutsförteckningen från stadsfullmäktiges sammanträde 26.9.2007 skall tillställas stadens alla nämnder och direktioner samt verk och inrättningar för kännedom och

att de fullmäktigebeslut som ingår i beslutsförteckningen får verkställas efter protokolljusteringen oberoende av eventuella besvär enligt följande:

Ärende Åtgärd

Stadsdirektörens verksamhetsområde

– – –

4 Motion 12

Stadsstyrelsen beslöt uppmana namnkommittén och stadsplaneringsnämnden att införa namn från tiden då stadens slang uppstod 1890–1919, dess guldålder 1920–1949, senare 1950- och 1960-talsslang, 1970- och 1980-tals skolslang, i tillämpliga delar den nutidsslang som ungdomar talar och även stadens svenska slang, den s.k. hurrislangen, som en del av gatunamnen i det planerade arbetsplats- och bostadsområdet i Sörnässtranden–Hermanstadsstranden. Namnen bör väljas bland välkända och mångkulturella ord eller motiv och så att slangdelen av namnet inte behöver översättas.

Stadsstyrelsen beslöt samtidigt tillställa den som föreslagit klämmen (Lasse Liemola) beslutet ovan och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av det.

Protokollsutdrag till namnkommittén, stadsplaneringsnämnden och fullmäktigeledamoten Lasse Liemola och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna.

– – –

Tilläggsuppgifter:

Ollinkari Matti, stadssekreterare, telefon 310 36098

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Suvi Rihtniemi	Tiina Teppo
puheenjohtaja	pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Irmeli Wallden-Paulig

Osku Pajamäki

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä hallintokeskuksessa 9.10.2007 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Tiina Teppo

vs. hallintosihteeri

MUUTOKSENHAKUOHJEET

1 OIKAISUVAATIMUS

	Pöytäkirjan liitteet

		Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa hallintokeskuksen kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.

	Oikaisuvaatimusoikeus

		Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)

			pöytäkirjan 1225-1239, 1243-1246, 1248-1249, 1253-1256, 1258-1260 ja 1262-1263 §:t

		–	kunnan etuosto-oikeuden käyttämistä (Etuostolaki 22 §)

			pöytäkirjan 1251 §

		Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

		–	kunnan jäsen.

	Oikaisuvaatimusviranomainen

		Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

	Oikaisuvaatimusaika

		Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
	Oikaisuvaatimuksen sisältö

		Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	muutoksenhakijan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa

		–	jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

	Oikaisuvaatimuksen muoto

		Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

	Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

		Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 310 13700. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: hallintokeskus@hel.fi. Hallintokeskuksen aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen hallintokeskuksen aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

2 MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA

	Etuosto-oikeuden käyttäminen

		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Kunnan etuosto-oikeuden käyttämistä myytyyn kiinteistöön koskevaan päätökseen saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

		–	ostaja ja etuostolain 6 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa myyjä.

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen todisteellisesta tiedoksisaannista. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon sinä päivänä, jona asiakirja on luovutettu asianomaiselle tai hänen lähetilleen tahi esitetty asianomaiselle. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianomaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana. Helsingin hallinto-oikeuden yhteystiedot: Ratapihantie 9, PL 120 00521 HELSINKI Puhelin: 010 36 42000 Faksinumero: 010 36 42079 Sähköposti: helsinki.hao@om.fi Milloin kunta on päättänyt, ettei se käytä etuosto-oikeutta, ei päätökseen saa hakea muutosta valittamalla.

	Yhteiset määräykset muutoksenhausta

		Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

1 RÄTTELSEYRKANDE

	Bilagor till protokollet

			Bilagorna till protokollet kan beställas på förvaltningscentralens registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelseyrkande”.

	Rätt att framställa rättelseyrkande

			Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär. Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:

			–	beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)

				1225-1239, 1243-1246, 1248-1249, 1253-1256, 1258-1260 och 1262-1263 § i protokollet

			–	utnyttjande av kommunens förköpsrätt (22 § i förköpslagen)

				1251 § i protokollet

			Rättelseyrkande får framställas

			–	av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

		Rättelseyrkandemyndighet

			Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

	Rättelseyrkandetid

			Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.

	Innehåll i rättelseyrkande

			I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden

			–	om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

	Formen för rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.

	Inlämnande av rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 310 13700. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: hallintokeskus@hel.fi. Förvaltningscentralen är öppen måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av förvaltnings-centralens öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas. Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.
2 SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSEYRKANDEÄRENDEN

		Utnyttjande av förköpsrätt

			Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett beslut som gäller utnyttjande av kommunens förköpsrätt till en såld fastighet får sökas genom skriftliga besvär

			–	av köparen och i de fall som avses i 6 § i förköpslagen av säljaren.

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol. Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar efter att vederbörande bevisligen fått del av beslutet. Vederbörande anses ha fått del av beslutet den dag då handlingen överlämnats till honom eller hans bud eller företetts honom. Vederbörande anses ha fått del av en per post mot mottagningsbevis sänd handling vid den tid mottagningsbeviset utvisar. Kontaktinformation till Helsingfors förvaltningsdomstol: Bangårdsvägen 9, PB 120 00521 HELSINGFORS Telefon: 010 36 42000 Telefax: 010 36 42079 E-post: helsinki.hao@om.fi Om kommunen har beslutat att den inte utnyttjar sin förköpsrätt, får ändring i beslutet inte sökas genom besvär.

		Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring

			Uträkning av besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter. Innehåll i besvärsskriften I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas

			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

Kokousaika		1.10.2007 kello 16.00 - 18.00

Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali

Läsnä

Jäsenet	Rihtniemi, Suvi			kaupunginhallituksen puheenjohtaja
	Lehtipuu, Otto			I varapuheenjohtaja
	Vehviläinen, Sirkka-Liisa			II varapuheenjohtaja
	Hakola, Juha			(paitsi osa 1263 §)
	Malinen, Jouko
	Moisio, Elina			(paitsi osa 1263 §)
	Ojala, Outi
	Oker-Blom, Jan D.			(paitsi osa 1263 §)
	Pajamäki, Osku
	Peltokorpi, Terhi
	Rautava, Risto
	Wallden-Paulig, Irmeli
	Helistö, Kimmo			varajäsen
	Meriläinen, Risto			varajäsen
	Asko-Seljavaara, Sirpa			varajäsen

Muut	Hiltunen, Rakel			kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
	Bogomoloff, Harry			I varapuheenjohtaja (paitsi osa 1263 §)
	Krohn, Minerva			II varapuheenjohtaja (paitsi osa 1263 §)
	Pajunen, Jussi			kaupunginjohtaja
	Sauri, Pekka			apulaiskaupunginjohtaja
	Kokkonen, Paula			apulaiskaupunginjohtaja
	Haatainen, Tuula			apulaiskaupunginjohtaja
	Vanne, Pertti			kansliapäällikkö (paitsi osa 1241-osa 1242 §)
	Korhonen, Tapio			rahoitusjohtaja
	Ratasvuori, Eila			hallintojohtaja
	Sarvilinna, Sami			kaupunginlakimies
	Tulensalo, Hannu			henkilöstöjohtaja
	Waronen, Eero			viestintäpäällikkö
	Frantsi, Anneli			kaupunginsihteeri
	Hari, Olli			kaupunginsihteeri
	Matikainen, Kristiina			kaupunginsihteeri
	Raunila, Marjatta			kaupunginsihteeri
	Mickwitz, Leena			kaupunginsihteeri
	Ollinkari, Matti			kaupunginsihteeri
	Sippola-Alho, Tanja			kaupunginsihteeri
	Vallittu, Anja			kaupunginsihteeri
	Vuontisjärvi, Tero			vs. kaupunginsihteeri
	Saarinen, Erja			apulaiskaupunginsihteeri
	Teppo, Tiina			vs. hallintosihteeri
	Molander, Sole			valtuustoryhmän puheenjohtaja (1263 §:n kohdalla)
	Aarnipuu, Tiia			valtuustoryhmän puheenjohtaja (1263 §:n kohdalla)

Puheenjohtaja		Rihtniemi, Suvi

Pöytäkirjanpitäjä		Teppo, Tiina

Esittely			§

Kaupunginjohtajan toimiala		Pajunen	1225-1226,		1227-1229, 1235-1236,	1240-1248, 1263,
		Sauri				1249,

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi		Sauri			1230-1233,	1250-1254,

Rakennus- ja ympäristötoimi		Sauri			1234, 1237-1239,	1255-1259,

Sosiaali- ja terveystoimi		Kokkonen			-,	1260,

Sivistys- ja henkilöstötoimi		Haatainen			-,	1261-1262,