Kokousaika

1203 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Urhon (varalla Wallden-Paulig) ja Malisen (varalla Pajamäki) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

1204 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

1205 - 1206 §

Kaupunginvaltuuston 10.10.2007 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

1205 §

Punavuoren tontin 118/3 asemakaavan muuttaminen (nro 11435)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

1206 §

Pakilan tontin 34116/2, kortteleiden 34117 ja 34130 sekä tonttien 34133/14 ja 15 ym. alueiden (Pakilanpuisto) asemakaavan muuttaminen (nro 11540)

Kaupunginhallitus päätti todeta, etteivät Lehtipuu ja Kantola esteellisinä osallistuneet asian käsittelyyn eivätkä olleet läsnä sitä käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

Merkittiin, että kaupunginhallitus päätti käsitellä kaupunginjohtajan asian 5 sekä kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan asian 4 esityslistan viimeisinä asioina.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

1207 §

VT PEKKA SAARNION TOIVOMUSPONSI AKTIIVISIIN TOIMIIN RYHTYMISESTÄ VALTION JOUKKOLIIKENNETUKIJÄRJESTELMÄN ULOTTAMISEKSI HELSINKIIN, PÄÄKAUPUNKISEUDULLE JA MUIHIN SUURIIN KAUPUNKEIHIN

Khs 2006-2514

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 15.11.2006 hyväksymän toivomusponnen (Pekka Saarnio) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Pekka Saarniolle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Malinen Matti, erityissuunnittelija, puhelin 310 36277

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

1208 §

HELSINGIN KAUPUNGIN VARAUTUMISSUUNNITELMA ILMAN EPÄPUHTAUSPITOISUUKSIEN ÄKILLISEEN KOHOAMISEEN

Khs 2006-1536

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginhallitus päätti

– hyväksyä Helsingin kaupungin varautumissuunnitelman ilman epäpuhtauspitoisuuksien äkilliseen kohoamiseen,

– todeta, että varautumissuunnitelma korvaa kaupunginhallituksen 31.1.2005 hyväksymän Helsingin kaupungin valmiussuunnitelman koskien varautumista liikenteen aiheuttaman typpidioksidipitoisuuden kohoamiseen ja ympäristölautakunnan ja yleisten töiden lautakunnan vuonna 2003 hyväksymässä Suunnitelmassa katupölyhaittojen ehkäisemiseksi olevan episodiosan,

– kehottaa virastoja ja laitoksia huomioimaan varautumissuunnitelman omissa toimintasuunnitelmissaan ja -strategioissaan sekä talousarvioissaan, sekä päivittämään valmiussuunnitelmansa vastaamaan uusittua varautumissuunnitelmaa, sekä

– kehottaa hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusosastoa ja ympäristökeskusta huolehtimaan suunnitelman ja sen liitteiden jatkuvasta päivityksestä.

Pöytäkirjanote liitteineen kaikille lauta- ja johtokunnille, virastoille ja laitoksille, Helsingin hätäkeskukselle, Uudenmaan ympäristökeskukselle, Kauniaisten kaupungin ympäristötoimelle, VR-Yhtymä Oy:lle, Ympäristöministeriölle, Tiehallinnolle, Espoon kaupungin ympäristökeskukselle, Vantaan kaupungin ympäristökeskukselle, Etelä-Suomen läänihallituksen sosiaali- ja terveysosastolle, YTV:lle, Sosiaali- ja terveysministeriölle sekä ilmansuojelutyöryhmän jäsenille.

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei Lehtipuu esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Kansanen Pekka, ympäristöjohtaja, puhelin 31032000
Hakala Hannu, osastopäällikkö, puhelin 31036015
Viinanen Jari, ympäristötarkastaja, puhelin 31031519
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 17

1209 §

17.9.2007 pöydälle pantu asia

VT JOUKO MALISEN TOIVOMUSPONSI SPARKNET-RATKAISUN SELVITTÄMISESTÄ

Khs 2006-2118

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginhallitus päätti

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 27.9.2006 hyväksymän toivomusponnen (Jouko Malinen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Maliselle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Karakorpi Tuomo, tietotekniikkapäällikkö, puhelin 310 36396

LIITE

Päätöksen perustelut

1210 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/7

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 38 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja --

satamalautakunta --

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta --

tekninen lautakunta --

apulaiskaupunginjohtajat

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

hallintokeskus

- hallintojohtaja

- kansliapäällikkö

- hallintopalvelujen osastopäällikkö

- kaupunginlakimies

- turvallisuus- ja valmiusosaston osastopäällikkö

- viestintäpäällikkö

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- taloushallintopäällikkö

- elinkeinojohtaja

- elinkeinopäällikkö

- matkailupäällikkö

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36098

LIITE

Päätöksen perustelut

1211 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/8

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 38 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36098

LIITE

Päätöksen perustelut

1212 §

KANNANOTTO XXXX XXXX:N JA XXXX XXXX:N MUISTUTUKSEEN PUNAVUOREN TONTIN 118/3 ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11435)

Khs 2003-2094

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti antaa edellä esityslistalta ilmenevän, kaupunkisuunnittelulautakunnan vastaukseen perustuvan ja kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan lausumalla täydennetyn vastauksen kaupungin perusteltuna kannanottona esitettyyn muistutukseen.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä XXXX XXXX:lle ym.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1213 §

SOPIMUKSEN TEKEMINEN A-VAKUUTUS OY:N KANSSA PUNAVUOREN TONTIN 118/3 ASEMAKAAVAAN LIITTYEN (NRO 11435)

Khs 2006-463

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään A-Vakuutus Oy:n kanssa esityslistan tämän asian liitteenä olevan sopimusluonnoksen mukaisen sopimuksen sekä tarvittaessa tekemään sopimukseen vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1214 §

17.9.2007 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYISTÄ VALITUKSISTA ETU- JA TAKA-TÖÖLÖN PUISTO- YM. ALUEIDEN (KYLPYLÄHOTELLI) ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11290)

Khs 2005-140

Esityslistan asia Kaj/3

Kaupunginhallitus päätti antaa asiasta Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavanlaisen, hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausuntoon perustuvan lausunnon:

Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan hallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos hallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen.

Kaupunginhallitus viittaa asiassa kaupunginvaltuuston kaavapäätöksessä ja kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksissä kaupunginhallitukselle lausuttuun.

Helsingin kaupunkisuunnitteluseura ry:n valituksen keskeinen sisältö

Helsingin kaupunkisuunnitteluseura - Stadsplaneringsällskapet i Helsingfors ry:n 29.6.2007 päivätyssä valituksessa vaaditaan päätöksen kumoamista maankäyttö- ja rakennuslain, ympäristönsuojelulain sekä Suomen hyväksymän Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen vastaisena muun muassa seuraavin perustein:

Asemakaavan muutos on Helsingin yleiskaava 2002:n ja sen suunnitteluperiaatteiden sekä valtuuston hyväksymän ponnen vastainen, koska kylpylähotelli ei ole hallinnon ja julkisen palvelun toimintaa, se privatisoi ympäristönsä ja lisää liikennettä alueella.

Päätös on lain asemakaavasäännösten vastainen selvitysten puutteellisuuden ja selvitysalueen suppeuden vuoksi. Valmistelu on tapahtunut lainvastaisesti tavoitekeskustelun, vaihtoehtotarkastelujen ja juuri tätä suunnittelualuetta koskevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman puuttumisen vuoksi. Asemakaava olisi myös tullut asettaa uudelleen nähtäville, koska siihen tehtiin muutoksia viimeisen nähtäville panon jälkeen.

Asemakaavaa laadittaessa ei ole huomioitu eduskunnan 2004 hyväksymää maisemayleissopimusta ja asemakaava on ympäristönsuojelulain vastainen, koska se aiheuttaa ympäristön tärveltymistä.

Lausunto valituksen johdosta

Yleiskaavan vastaisuus

Taivallahden alueen suunnittelu kytkettiin osaksi Helsingin yleiskaava 2002:n valmistelua ja jo aloitettua asemakaavatyötä päätettiin jatkaa vasta uuden yleiskaavan hyväksymisen jälkeen.

Alueelle suunniteltu kylpylähotelli oli aiemman yleiskaavan vastainen. Helsingin yleiskaavan (kaupunginvaltuusto 9.12.1992) mukaan alue oli virkistysaluetta (V) ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta aluetta. Alueelle sai rakentaa ulkoilutyyppisen virkistystoiminnan tiloja ja alueelle tarpeellisia yhdyskuntateknisen huollon tiloja sekä paikallisliikenteen väyliä. Taivallahden asemakaavan muutoksen tulkittiin poikkeavan aiemmasta yleiskaavasta siten, että kylpylätoiminnan ei katsottu olevan ulkoilutyyppistä virkistystoimintaa. Asemakaavan valmistelua päätettiin jatkaa vasta uuden yleiskaavan hyväksymisen jälkeen, mikäli yleiskaavaan tulisi osoitetuksi rakentamisalue tälle kohdin.

Lainvoimaisessa ja oikeusvaikutteisessa Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003) alue on merkitty pääosin virkistysalueeksi, kaupunkipuistoksi ja kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaaksi alueeksi.

Yleiskaavassa on Taivalsaareen osoitettu asemakaavamuutoksen mukaiselle kylpylän sijaintipaikalle alue julkisille palveluille ja hallinnolle.

Yleiskaavasta ei tältä osin valitettu.

Yleiskaavamääräyksen mukaan aluetta kehitetään hallinnon, julkisten palvelujen, korkeakoulutuksen ja ympäristöhaittoja aiheuttamattomien toimitilojen, asumisen ja virkistyksen sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön.

Yleiskaavaa valmisteltaessa viitesuunnitelma oli yleiskaavoituksen pohjana ja rakennuksen koko, korkeus ja arkkitehtoninen ilme sekä yleiskaavan valmistelijoiden että kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenten tiedossa.

Asemakaavan muutoksessa 11290 yleiskaavan mukaista rakentamisaluetta koskee kaavamääräys KLH-1 (Kylpylähotellin korttelialue). Alue on Helsingin kaupungin omistuksessa. Kylpylähotelli toteutunee kuitenkin yksityisenä hankkeena.

Kylpylähotellin esikuvat ovat historiallisissa kaupunkikylpylöissä ja terveyskylpylöissä. Kylpylään liittyy kuntoutus-, kuntoilu- ja kokoustiloja ja siihen liittyvät kahvila- ja ravintolatilat talvipuutarhoineen avautuvat ympäröivään puistoon ja merelle. Kylpylän on katsottu olevan alueelle sopivaa virkistystoimintaa myös siitä syystä, että se jatkaa alueen käyttöä uimalana myös talvella.

Asemakaavan muutos on Helsingin yleiskaava 2002:n mukainen.

Keskimääräinen vuorokausiliikenne ja pysäköintipaikat

Hiekkarannantien keskimääräinen vuorokausiliikenne Eteläisen Hesperiankadun ja Hietaniemenkadun välillä on nykyisin 730 autoa vuorokaudessa ja kylpylähotellin rakentamisen jälkeen noin 1300 autoa vuorokaudessa. Kantakaupungin liikenneverkossa liikennemäärä on edelleen varsin pieni eikä aiheuta liikennemeluhaittaa. Kylpylähotellin huolto on järjestetty maanalaisen kellarin kautta eikä se aiheuta merkittäviä häiriöitä alueella liikkuville. Merikannontien liikennemäärä on tällä hetkellä noin 7600 autoa/vrk, Hietakannaksentien 6800 autoa/vrk ja Mechelininkadun noin 26700 autoa/vrk. Kylpylähotellin pysäköinti on sijoitettu rakennuksen kellariin (75 autopaikkaa). Rakennuksen saattoliikenne on suunniteltu niin, että asiakkaat jätetään takseista ja tilausbusseista kylpylän sisäänkäynnin edustalla olevalle sisäänkäyntiaukiolle. Kylpylähotellin huoltoliikenne on suunniteltu kellarin kautta.

Kaupunginhallitus toteaa, ettei asemakaavan laillisuusarvioinnin perustana voi olla sitä koskevan yksittäisen toivomusponnen mukaisuus. Kuitenkin voidaan todeta, että kylpylän pysäköinti ja liikennejärjestelyt eivät asemakaavan mukaisin järjestelyin pääosin aiheita liikennealueiden tarpeen ja varausten lisääntymistä alueella.

Pysäköintipaikkojen tarve alueella on suurimman osan vuodesta vähäinen, mutta kesällä vilkkaimman uimasesongin aikana tai joulun aikaan hautausmaalla kävijöiden vuoksi pysäköintipaikoista voi olla joinakin päivinä pulaa. Hiekkarannantien varressa kaava-alueella on noin 70 kadunvarsipaikkaa. Taivallahden monitoimikenttä voi tilapäisesti toimia pysäköintialueena esimerkiksi alueella järjestettävän suuren tapahtuman aikana.

Asiakirjoihin sisältyy 26.5.2004 päivätty Taivallahden pysäköintiselvitys.

Asemakaavan muutoksen asemakaavasäännöstön vastaisuus

Asemakaavaa varten laadittu suunnitelmaa havainnollistava materiaali on poikkeuksellisen laaja. Viitesuunnitelmassa kylpylähotelli esitettiin pohjapiirrosten ja leikkausten lisäksi sekä viistoilmakuviin sovitetuin perspektiivikuvin että silmän tasosta eri suunnista esitetyin perspektiivikuvin ja alueleikkauksin. Viitesuunnitelman valmistumisen jälkeen perspektiivikuvia tilattiin vielä lisää valokuviin sovitettuina mallinnoksina. Suunnitelmaa havainnollistavaa kuvamateriaalia on esitetty myös osana asemakaavan selostusta.

Suunnitelman arviointia varten laadittiin lisäksi laajan alueen käsittävä pienoismalli, josta on niin ikään valokuvia osana asemakaavan selostusta, ja joka kuvamateriaalin ohella on esitetty sekä valmistelumateriaalin nähtävillä olon yhteydessä että kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Maisemallisten vaikutusten arviointi on tehty riittävän laajalta alueelta.

Selvityksiin perustuen rakennus on kaavassa tarkasti määritelty asemakaavamerkinnöin ja -määräyksin. Rakennusala on tiukasti rajattu ja esimerkiksi korkeus on määritelty sekä kerrosluvuilla että julkisivun ja vesikaton leikkauskohdan ylimpinä korkeusasemina.

Asemakaavan muutoksessa Taivalsaareen on ehdotettu rakennettavaksi kaksi–kolmikerroksinen kylpylähotelli, jonka kerrosala on 12 300 m². Luonnosvaiheesta rakennusoikeutta on pienennetty noin 1 700 m²:llä. Meritallin suunnalta ja uimarannan suunnilta avautuvaan maisemakuvaan kylpylä vaikuttaa tekemällä rannasta rakennetumman luonteisen. Mereltä päin katsoen rakennuksen massa sopeutuu puuston latvusten muodostamaan horisonttiin eikä nouse sen yläpuolelle.

Asemakaavaa esiteltäessä on käytettävissä ollut riittävä havaintomateriaali ja selvitykset ja asemakaavan muutos täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 2 momentin asemakaavaa koskevat sisältövaatimukset.

Valmistelun lainvastaisuus

Toisin kuin valituksessa väitetään, on asemakaava-aluetta koskevia, maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:ssä edellytettyjä osallistumis- ja arviointisuunnitelmia laadittu kaikkiaan kolme (13.10.2000 päivätty, 23.5.2001 päivätty sekä 30.3.2004 päivätty), joista kaksi ensimmäistä ulottui myös nykyisen Hietarannan uimaranta-alueelle.

Hietarannan – Taivallahden alueen suunnittelu on ollut alusta alkaen kriittisen julkisen keskustelun kohteena, minkä vuoksi alueen suunnittelu ja asemakaavan muutostyö on edennyt hitaasti. Suunnittelualue jaettiin kahdeksi asemakaava-alueeksi, koska uimarannan kahvila- ja pukusuojatilojen rakentaminen oli tarkoitus aloittaa jo vuonna 2002 ja myös sauna on tarkoitus rakentaa lähivuosina. Kaava-alueen jako kahteen osaan johtui siitä, että Taivallahden osalta asemakaavan käsittelyn arveltiin kestävän mahdollisine valituksineen vuosia jolloin myöskään Hietarannan uimarantaa koskevia parannuksia ei päästäisi tekemään.

Asemakaavan muutoksen uudelleen nähtäville panoa koskevin osin viitataan jäljempänä XXXX XXXX:n valituksesta annettuun lausuntoon.

Asemakaavaa valmisteltaessa on vuorovaikutus ja kaavoituksesta tiedottaminen tapahtunut maankäyttö- ja rakennuslain 6 §:n, 62 §:n ja 63 §:n 1 momentin edellyttämällä tavalla. Tältä osin viitataan asemakaavan selostukseen ja muihin kaava-asiakirjoihin.

Maankäyttö- ja rakennuslain 1 §:n yleiset tavoitteet eivät ole yksittäisen kaavan sisältöä koskevia oikeudellisia vaatimuksia eivätkä siten yksittäistä asemakaavaa koskevan oikeudellisen arvioinnin perusteita.

Maisemansuojelu ja kulttuurimaisema ym.

Alueen maisemallisen ominaisluonteen muodostavat hiekkarannan avoimuus ja sen myötä näkymäyhteys Seurasaarenselän merialueelle sekä puistomainen ympäristö yhdistettynä luonnonkallioihin. Taustana ovat hautausmaa-alueet muureineen. Maisematilan muodostumiselle vanhan puuston merkitys on olennainen.

Asemakaavan muutoksen mukainen kylpylärakennus näkyy suurmaisemassa länsisuunnalta, Seurasaarenselältä ja Seurasaaresta. Myös Meritallin suunnalta ja uimarannan suunnilta avautuvaan maisemakuvaan se vaikuttaa tekemällä rannasta rakennetumman luonteisen. Mereltä päin katsoen rakennuksen massa sopeutuu puuston latvusten muodostamaan horisonttiin eikä nouse sen yläpuolelle.

Taivallahden ranta-alueen lähiympäristössä on useita arvokkaita aluekokonaisuuksia sekä arkkitehtonisesti huomattavia yksittäisiä rakennuksia ja rakennusryhmiä, jotka on Helsingin yleiskaava 2002:ssa arvioitu kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti tai maisemakulttuurin kannalta merkittäviksi kohteiksi, joita tulee kehittää siten, että niiden arvot ja ominaisuudet säilyvät.

Suunniteltu kylpylähotelli sijoittuu Taivallahden erottamana Soutustadionin ja Humalluodon eteläpuolelle. Kylpylähotelli ei vaikuta näiden rakennusten arvoja heikentävästi, parhaimmillaan se tulee ansiokkaasti täydentämään eri vuosikymmenten arkkitehtuurin kirjoa. Kaava-asiakirjoihin liittyy myös arviointi kylpylän kaupunkikuvallisesta merkityksestä Pohjoisen Hesperiankadun päätteenä.

Arvokkaat aluekokonaisuudet ja rakennusryhmät, joita suunnitellun kylpylähotellirakennuksen lähiympäristöön liittyy, edellyttävät uudisrakentamiselta erityistä laadukkuutta. Korkeatasoisesti toteutettuna kylpylähotellirakennus tulee täydentämään merkittävää lähimiljöötä ja luo uuden ajallisen kerrostuman alueelle.

Yleissopimukset, joihin valtio on sitoutunut, eivät suoraan ohjaa asemakaavoitusta. Sopimukset saavat tulkintansa tässä tapauksessa maankäyttö- ja rakennuslain ja muun kaavoitusta ohjaavan lainsäädännön kautta. Kuten edellä on todettu ja asiakirjoista muutoin selviää, on maisemallisten arvojen ja kulttuuriympäristön säilyttäminen ollut merkittävä asemakaavoitusta ohjaava tekijä ja huomioitu maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla.

Maisemallisten, kaupunkikuvallisten, liikenteellisten ja muiden vaikutusten arvioinnin osalta lisäselvitystä ja havaintomateriaalia sisältyy asemakaavan selostukseen sekä muihin asiakirjoihin. Vaikutusten arviointi on riittävä ja se on tehty riittävän laajalta alueelta.

XXXX XXXX:n valituksen keskeinen sisältö

XXXX XXXX:n 18.6.2007 päivätyssä valituksessa pyydetään päätöksen kumoamista ja palauttamista uudelleen käsiteltäväksi muun muassa seuraavin perustein:

Kaavahanke on puuttunut kaupunkisuunnitteluviraston kaavoituskatsauksista 2005–2007. Valittaja ei myöskään ole saanut kaupungin kannanottoa muistutuksessa esittämiinsä mielipiteisiin ennen kuin hänelle 2007 postitettiin kaupunginhallituksen pöytäkirjanote. Hänelle oli syntynyt käsitys, ettei kaava-asia ole enää vireillä.

Kaavahanke ei edennyt osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisessa aikataulussa ja ehdotus olisi tullut asettaa uudelleen nähtäville mahdollisine lisäselvityksineen.

Asemakaavalle ei ole esitetty lainmukaisia perusteluja. Helsinkiläiset eivät tarvitse hotellia heille tarkoitetun kylpylän yhteyteen ja muualta tulevat hotellivieraat aiheuttavat liikenteen kasvua monine häiriö- ja haittatekijöineen. Lähietäisyydellä on hotelleja korkeatasoisine sauna- ja kylpyläosastoineen.

Alueen hoitaminen on laiminlyöty, mutta lainmukainen peruste massiivisen hotellin rakentamiselle ei ole epäsiisteys ja hoitamattomuus.

Yleiskaavan yhteydessä hyväksytty ponsi on sivuutettu eikä asemakaavan muutoksen tarkoitus toteudu hyväksytyllä muutoksella.

Asemakaavan muutos on maankäyttö- ja rakennuslain 1 §:n, 5 §:n, 6 §:n, 9 §:n ja 50 §:n vastaisena kumottava.

Lausunto valituksen johdosta

Muistutuksen johdosta pyydetty perusteltu kannanotto ja asian vireillä olo

Helsingin kaavoituskatsaukseen kerätään tärkeimmät ja merkittävimmät vireillä olevat ja myös lähitulevaisuudessa vireille tulevat asemakaavat, kuten maankäyttö- ja rakennuslain 7 §:ssä edellytetään.

Taivallahden asemakaavan muutoksesta on tiedotettu Helsingin kaavoituskatsauksessa vuosina 1996–2004. Asemakaavan muutosta ei mainita kaavoituskatsauksissa vuosina 2005–2007. Suunnitteludokumentit ja prosessin kuvaus on kuitenkin ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluviraston internet-palvelussa vuodesta 2005 lähtien.

Helsingissä asemakaavan muutokset hyväksyy pääsääntöisesti kaupunginvaltuusto ja valmistelusta huolehtii kaupunkisuunnittelulautakunta. Kaupunkisuunnittelulautakunta on käsitellyt asemakaavan muutosehdotuksesta annetut lausunnot ja tehdyt muistutukset 16.12.2004.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyn jälkeen, saadun palautteen johdosta, kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja kehotti kaupunkisuunnittelulautakunnan alaista kaupunkisuunnitteluvirastoa täydentämään valmistelua siten, että selvitetään kylpylälle myös muita mahdollisia sijoitusvaihtoehtoja. Kaupunkisuunnittelulautakunnan selvitys vaihtoehtoisista sijaintipaikoista (12.1.2006) sisältyy asiakirjoihin. Lisäselvitysten vuoksi asemakaava ei tavanmukaisesti edennyt välittömästi valtuuston päätettäväksi eikä sitä enää mainittu kaavoituskatsauksissa 2005–2007.

Vaikkakin asemakaava merkittävyydeltään on katsottu sellaiseksi, että siitä Helsingissä noudatetun käytännön mukaisesti tiedotetaan kaavoituskatsauksissa, ei maininnan puuttumista loppuvaiheen kaavoituskatsauksista kaupunginhallituksen käsityksen mukaan voida pitää sellaisena valmisteluun liittyvänä puutteena tai virheenä, että asemakaava tulisi sen vuoksi lainvastaisena kumota.

Pyytämänsä kaupungin kannanoton esittämiinsä mielipiteisiin XXXX XXXX on saanut sen jälkeen kun se on ollut esitettävissä, eli kun asemakaavan muutosehdotus on edennyt päätösvaiheeseen ja päätösvaltaisten toimielinten, kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Tätä ennen kuitenkin niille muistutuksen tehneille tai mielipiteensä esittäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, on kaavoituksen vuorovaikutuksen osana muun muassa postitettu kaupunkisuunnittelulautakunnan pöytäkirjanote ja jäljennös listatekstistä 16.12.2004 tapahtuneen käsittelyn jälkeen.

Kahden muistutuksen tekijän (XXXX XXXX:n ja Helsingin Kaupunginosayhdistysten Liitto ry HELKA:n), jotka ovat muistutuksessaan pyytäneet perusteltua lausuntoa, lausunnot käsiteltiin kaupunginhallituksessa erillisinä asioina.

Kunnan perusteltu kannanotto XXXX:lle on toimitettu maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n edellyttämällä tavalla.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 32 §:n mukaan silloin, kun kaavaehdotusta on olennaisesti muutettu sen jälkeen, kun se on asetettu julkisesti nähtäville, se on asetettava uudelleen nähtäville.

Asemakaavan muutosehdotukseen tehtiin lausuntojen ja muistutusten johdosta seuraavat tarkistukset:

– Asemakaavan rantaviivan rakentamistapaa koskeviin merkintöihin on lisättiin ranta-aukion sekä venesataman kohdalla kulkevan raitin osalle merkintä r-3, jonka mukaan ranta on pystysuoran tukimuurin avulla likimäärin korkeustasoon +1,5 rakennettavaa rantaa.

– Aiemmin venesatama-alueella ollut yleiselle jalankululle varattu alueen osa sataman kohdalla liitettiin osaksi puistoaluetta. Raitti määrättiin rakennettavaksi Martta Ypyän aukion tavoin kivettynä ja alueella olevat tukimuurit, portaat ja luiskat rakennettaviksi luonnonkivestä. Alueelle edellytettiin rakennettavaksi istutettuja osia, jotka muodostavat kivettyjen alueiden ja Merikannontien kanssa yhtenäisen kaupunkimaisen rantareitin.

– Aiemmin katuaukioksi merkitty Martta Ypyän aukio merkittiin puistoalueen osaksi, joka tulee kivetä aukion tapaan (vp). Alueen päällysteiden tulee olla ajoa kestäviä. Alueen kivetyt osat tulee tehdä luonnonkivestä.

– Katuaukiolle aiemmin osoitetun 200 m²:n suuruisen rakennusalan merkintää täsmennettiin. Ranta-aukiolle merkittiin rakennusala enintään 170 k-m²:n suuruiselle yksikerroksiselle puujulkisivuiselle rakennukselle, johon saa sijoittaa kahvilan katettuine terasseineen sekä venesatamaa ja alueen muuta virkistystoimintaa palvelevia tiloja. Rakennuksen tulee olla ilmeeltään paviljonkimainen ja se tulee liittää toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti osaksi ranta-aukiota.

– Mahdollisen ulkouima-altaan rakentamisesta määrättiin,

että allas on voitava peittää kannella.

– Kylpylähotellin kellariin johtava ajoluiska siirrettiin noin 7 metriä lähemmäksi hotellin itäpäätyä, jotta tarvittava kynnyskorkeus +2,3 voidaan rakentaa ja nykyiset pintavesien tulvareitit säilyttää.

– Asemakaavan muutosehdotukseen lisättiin määräys, jonka mukaan sedimenttien pilaantuneisuus on tutkittava ennen vesialueilla tehtäviä ruoppaustöitä.

– Asemakaavan muutosehdotukseen lisättiin kylpylähotellin tonttia koskeva määräys, jonka mukaan tontille saa rakentaa pelastustoiminnan kannalta tarpeellisia kulkuteitä. Sisääntuloaukiolle (au) on oltava esteetön pääsy ja tila hälytysajoneuvoille.

– Yleiselle jalankululle varatuille alueille kylpylähotellin koillis- ja luoteispuolella merkittiin ajoyhteys hälytysajoneuvoille.

– Yleiselle jalankululle varattujen alueiden sijaintia puistoalueella tarkistettiin hieman.

Tehdyt muutokset eivät olleet olennaisia, joten ehdotusta ei maankäyttö- ja rakennusasetuksen 32 §:n mukaisesti ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville. XXXX:n valituksessa esittämät seikat eivät ole sellaisia, että asemakaava niiden vuoksi olisi tullut asettaa uudelleen nähtäville.

Asemakaavan tavoitteet ja lainmukaisuus

Maankäyttö- ja rakennuslain 55 §:n mukaan asemakaava esitetään kartalla, jossa 1 momentin 3 kohdan mukaan osoitetaan ne yleiset tai yksityiset tarkoitukset, joihin maa- tai vesialueet on aiottu käytettäviksi.

Asemakaavan muutos mahdollistaa kylpylähotellin rakentamisen Taivallahteen. Mahdollista toiminnan harjoittajaa tai organisaatiomuotoa ei ratkaista tai valita asemakaavoituksella.

Kaupunginhallitus viittaa muulta osin valituksessa esitetyistä väitteistä asemakaavan muutoksen tavoitteiden ja sisällön laillisuudesta, vuorovaikutuksesta ja vaikutusten arvioinnin riittävyydestä, edellä Helsingin kaupunkisuunnitteluseuran valitukseen annettuun vastineeseen, asemakaavan selostukseen ja muihin kaava-asiakirjoihin.

Asemakaavan muutos on ollut kiistelty ja siitä on esitetty runsaasti myös kriittisiä mielipiteitä. Asemakaavan muutos täyttää kuitenkin maankäyttö- ja rakennuslain 50 §:n ja 54 §:n mukaiset asemakaavan tarkoitusta ja sisältöä koskevat vaatimukset. Asemakaavan muutos on valmisteltu lain edellyttämässä vuorovaikutuksessa osallisten kanssa. Myös asemakaavan muutoksen pohjaksi laaditut selvitykset ovat riittävät.

Maankäyttö- ja rakennuslain 1 §:n ja 5 §:n yleiset tavoitteet eivät ole yksittäisen kaavan sisältöä koskevia oikeudellisia vaatimuksia eivätkä siten myöskään yksittäistä asemakaavaa koskevan oikeudellisen arvioinnin perusteita.

Yhteenveto Kaupunginhallitus katsoo, että valituksissa ei ole esitetty mitään sellaisia seikkoja, joiden vuoksi kaavapäätös olisi kumottava. Kaavamuutos perustuu lain edellyttämiin riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin sekä täyttää lain asettamat menettely- ja sisältövaatimukset. Kaavalla ei myöskään aiheuteta laissa tarkoitettua elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä tai kohtuutonta haittaa.

Päätös ei ole siten syntynyt virheellisessä järjestyksessä, viranomainen ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutenkaan lainvastainen.

Kaupunginhallitus katsoo edellä esitettyyn viitaten, että valitukset tulisi aiheettomina ja perusteettomina hylätä.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille lausunnon laatimista ja antamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1215 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/5

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kiinteistölautakunta

18.9.2007

asuntotuotantotoimisto
- toimitusjohtaja

13., 17., 19. ja 20.9.2007

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Päätöksen perustelut

1216 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien lautakuntien tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

ympäristölautakunta 18.9.2007

joukkoliikennelautakunta 19.9.2007

yleisten töiden lautakunta 20.9.2007

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille.

Merkittiin, että esittelijä muutti esitystään poistamalla kohdan ...., lukuunottamatta § 301.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Päätöksen perustelut

1217 §

KARJALOHJAN KUNNANHALLITUKSEN NEUVOTTELUPYYNTÖ YHTEISEN PERUSTERVEYDENHUOLLON ALUEEN MUODOSTAMISESTA

Khs 2007-1975

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti ilmoittaa Karjalohjan kunnanhallitukselle, että perusterveydenhuollon vahvistaminen ja kehittäminen on pääkaupunkiseudun kuntien, Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten, yhteinen tavoite. Tavoitteena on lisätä alueen väestön valinnanvapautta ja palvelujen käytön joustavuutta häivyttämällä vähitellen kuntarajat siten, että riippumatta asuinkunnasta pääkaupunkiseudulla henkilö voi joko listautua tai satunnaisesti käyttää pääkaupunkiseudun terveysasemien palveluja.

Kaupunginhallitus ei pidä tässä vaiheessa tarkoituksenmukaisena eikä perusteltuna yhteisen perusterveydenhuollon alueen perustamista Karjalohjan kunnan kanssa.

Pöytäkirjanote Karjalohjan kunnanhallitukselle ja jäljennöksin esityslistasta liitteineen terveyskeskukselle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1218 §

LAUSUNTO EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIEHELLE HAMMASHUOLLON JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVASTA KANTELUSTA

Khs 2007-1845

Esityslistan asia Stj/2

Kaupunginhallitus päätti toimittaa eduskunnan oikeusasiamiehelle terveyskeskuksen 11.9.2007 antaman selityksen hammashuollon järjestämistä koskevan kantelun johdosta, ja ilmoittaa omana lausuntonaan yhtyvänsä selityksessä esitettyyn sekä toteavansa vielä seuraavaa:

Kaupunginhallitus korostaa, että Helsinki on kohdentanut hammashuoltoon muutaman viime vuoden aikana lisävoimavaroja runsaasti. Uusia virkoja on perustettu 135 vuodesta 2001 lähtien. Ostopalvelujen käyttö aloitettiin vuonna 2001 ja sitä on lisätty vuosittain, niin että tänä vuonna ostopalveluihin käytetään yli 6 milj. euroa. Hammashuollon budjetti on kasvanut vuoden 2002 noin 37 milj. eurosta tämän vuoden 47 milj. euroon (27 %). Terveyslautakunta on edelleen talousarvioehdotuksessaan vuodelle 2008 esittänyt hammashuoltoon lisättäväksi 1,7 milj. euroa jonojen purkamiseksi.

Hallituksen esityksen perusteluissa kansanterveyslain muutokseksi, jolla kunnallinen hammashuolto ulotettiin kaikkiin ikäluokkiin, todettiin harhaanjohtavasti, että koko väestön mahdollisuus saada yhteisistä varoista tuettua hammashuoltoa toteutetaan kustannusneutraalisti. Näinhän ei ole tapahtunut, kuten terveyskeskuksen selitys osoittaa.

Edelleen hallituksen esityksen perusteluissa todettiin, että ei ole odotettavissa yksityisestä hoidosta tapahtuvaa merkittävää siirtymistä kunnalliseen hammashoitoon. Kuten terveyskeskuksen selityksestä ilmenee, niin tämäkin arvio on ollut harhaanjohtava: kuten oli odotettavissa, siirtymää on tapahtunut runsaasti.

Kaupunginhallitus katsoo, että yksityisten ja kunnallisten palvelujen potilaalle maksettavaksi jäävien kustannusten saattaminen lähemmäksi toisiaan eli sekä potilaalle yksityishammashoidosta maksettavien Kela-korvausten samoin kuin kunnan hammashuollosta potilaalta perittävien asiakasmaksujen korottaminen ovat keinoja joilla, kunnan hammas- hoidon kestämätöntä tilannetta voitaisiin ainakin jossakin määrin helpottaa. Kaupunginhallitus on jo 5.3.2007 tehnyt sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen sairausvakuutuskorvausten nostamisesta.

Kuten terveyskeskuksen selityksestä edelleen ilmenee, hammaslääkäreiden saatavuus on huono. Hammashuollon valtakunnallista työvoimapulaa ei voida ratkaista Helsingin kaupungin keinoin, siihen tarvitaan valtiovallan toimenpiteitä.

Edellä olevaan viitaten kaupunginhallitus toteaa Helsingin kaupungin tehneen parhaansa lainsäädännön asettamien velvoitteiden täyttämiseksi, ja esittää, ettei kantelu antaisi aihetta enempiin toimenpiteisiin Helsingin kaupungin osalta.

Samalla kaupunginhallitus katsoo, että merkittäviä yhteiskunnallisia uudistuksia koskevan lainsäädännön vaikutukset tulisi arvioida huolellisesti.

Kirje eduskunnan oikeusasiamiehelle, jolle kanteluasiakirjat palautetaan sekä pöytäkirjanote terveyslautakunnalle ja terveyskeskukselle.

Merkittiin, että Ojala teki ehdotuksen tekstimuutoksesta, esityslistan sivulle 52 3. kappale:

Kaupunginhallitus katsoo, että potilaalle yksityishammashoidosta maksettavien Kela-korvausten korottaminen on keino, jolla kunnan....

Ehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2 (Salassa pidettävä)

1219 §

KOLMEN OPINTO-OHJAAJAN VIRAN PERUSTAMINEN

Khs 2007-1958

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti perustaa opetusvirastoon sijoitettavaksi 1.10.2007 lukien seuraavat uudet virat työsuhteisten toimien tilalle:

Vakanssinumero	viran nimike
047071	opinto-ohjaaja
047100	opinto-ohjaaja
047101	opinto-ohjaaja

Pöytäkirjanote opetuslautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Vuontisjärvi Tero, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36023

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1220 §

UUDEN JÄSENEN VALINTA HELSINGIN TEATTERISÄÄTIÖ-HELSINGFORS TEATERSTIFTELSE-NIMISEN SÄÄTIÖN HALLITUKSEEN

Khs 2004-2633

Esityslistan asia Sj/2

Kaupunginhallitus päätti

myöntää Tuija Braxille eron Helsingin teatterisäätiö - Helsingfors teaterstiftelse-nimisen säätiön hallitukseen jäsenen tehtävästä ja

valita uudeksi jäseneksi mainittuun hallitukseen kevätkokoukseen 2009 kestäväksi toimikaudeksi Annika Anderssonin.

Pöytäkirjanote mainituille henkilöille sekä säätiölle.

Lisätiedot:
Vuontisjärvi Tero, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36023

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1221 §

LAUSUNNON ANTAMINEN KOULUTUSTA JA TUTKIMUSTA KOSKEVASTA OPETUSMINISTERIÖN KEHITTÄMISSUUNNITELMALUONNOKSESTA

Khs 2007-1701

Esityslistan asia Sj/3

Kaupunginhallitus päätti lähettää opetusministeriölle seuraavan lausunnon sekä lausuntoa tarkentavina liitteinä em. hallintokuntien lausunnot.

Yleistä

Suunnitelmaluonnoksessa on tarkasteltu keskeisiä koulutusalan kysymyksiä valtakunnantasoisesti. Pääkaupunkiseudulla on muusta maasta poikkeavia ominaispiirteitä, jotka vaikuttavat koulutuksen organisointiin ja resursointiin ja siten mahdollisuuteen toteuttaa suunnitelman tavoitteita.

Helsingin kaupungin sekä pääkaupunkiseudun kuntien näkökulmasta em. erityispiirteet vaikuttavat mm. koulutustakuun toteuttamiseen siten, että koulutuksessa tulee toteutua seuraavanlaiset tavoitteet ja periaatteet:

1 hyvä ennakointijärjestelmä,

2 riittävät koulutuspaikat ja joustavuus niiden suuntaamisessa, hyvä ammatillisen koulutuksen organisointi ja yhteistyö,

3 tehokas opinto-ohjaus ja tiedotus

4 keskeyttämisen vähentäminen

Suunnitelmassa on paljon kannatettavia tavoitteita ja periaatteita. Kokonaisuutena koulutus- ja tutkimus 2007 -2012 on rakennettu hyvin ja kohdistuu koulutuspoliittisesti tärkeisiin kehitettäviin asioihin.

Liitteinä olevissa lauta- ja johtokuntien lausunnoissa on yksityiskohtaisia esityksiä suunnitelman tavoitteiden täsmentämisestä tai muuttamisesta. Lisäksi eräiden tavoitteiden osalta on haluttu erikseen ilmaista myös se, että tavoite on kannatettava. Seuraavassa nostetaan esille Helsingin kannalta keskeisimpiä suunnitelmaan liittyviä näkökohtia.

3. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen

3.1. Väestön koulutustaso

Esitetyt tavoitetasot koskien 25 -34 -vuotiaiden perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuuden nousemista ja työikäisen aikuisväestön osallistumista koulutukseen ovat korkeita ja edellyttävät valtion varojen kohdentamista asiaan.

3.3. Koulutuksen tehokkuus, läpäisy ja moninkertainen koulutus

Syrjäytymisen ja keskeyttämisen ohella tulisi tuoda esille siitä, miten oppilas/opiskelija saadaan paremmin kiinnittymään kouluun ja miten koulun/ oppilaitoksen henkilöstön kykyä arjen huolenpidosta lisätään. Kuntien panostus edellyttää valtion tukea ja riittävää opinto-ohjaajien koulutusta. Syrjäytymisen vähentämiseksi, kaikkien kouluasteiden läpäisyn parantamiseksi ja keskeyttämisten vähentämiseksi on tarpeen valtion tukitoimin taata riittävä henkilökohtainen opinto-ohjaus sekä oppilas- ja opiskelijahuolto.

Suunnitelmassa on esitetty tavoitteeksi vähentää päällekkäiskoulutusta.

On huomioitava, että suorittamalla eri ammattitutkintoja opiskelijat usein hakevat laaja-alaisuutta omaan osaamiseensa. Työelämän kehittämistehtävässä on selvästi tullut ilmi työelämän tarve monialaosaajista.

3.4 Rakenteellinen kehittäminen

Koulutuksen rakenteellinen kehittäminen tulee toteuttaa koordinoidusti ohjaus- ja rahoitusjärjestelmän kehittämisen kanssa.

Kehittämissuunnitelmaluonnoksessa tavoitteena on sekä turvata esi- ja perusopetus lähipalveluna että tarjota perheille mahdollisuus valita lapsilleen sopiva koulutus. Tämä on osittain ristiriitaista, sillä oppilasmäärien vähentyessä kilpailu oppilaista kiristyy, jos halutaan tukea vahvasti vanhempien mahdollisuutta valita lapselleen sopiva opetus. Tutkimusten mukaan kouluvalintapolitiikka voi ylläpitää ja luoda sosiaalista eriarvoisuutta koulujen välille. Uhkana voi myös olla laadukkaan lähikoulutarjonnan supistuminen. Voimassa oleva perusopetuslainsäädäntö korostaa lähikouluperiaatetta, jota ei tule muuttaa. Kunnan tulee myös jatkossa osoittaa oppilaan lähikoulu ja käyttämään kouluverkon osina sekä omia että yksityisiä kouluja. Yksityisten koulujen määrän lisääminen vaikeuttaisi kuntien oman kouluverkon suunnittelua.

Lukioverkon kehittäminen ottaen huomioon laajempi alueellinen koulutustarve ja –tarjonta on myönteinen asia. Tavoitteen toteuttaminen edellyttää lainsäädäntömuutoksia, jossa säädetään opiskelijoiden kotikunnan kustannusvastuusta.

Nuorisoasteen koulutuksessa on tärkeää kehittää lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä. Nuorille tulee tarjota mahdollisuus täydentää joustavasti lukio- tai ammatillisen koulutuksen opintoja.

Suunnitelmassa nostetaan esille tarve aikuiskoulutuksen kokonaisuudistukselle. Tässä kohdassa olisi hyvä korostaa työelämäyhteistyötä kaikkien oikeutena ja velvollisuutena.

3.5. Ohjaus ja rahoitus

Kehittämissuunnitelmaluonnoksen mukaan valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa vuonna 2010 hallinnonalakohtaiset valtionosuudet poistuvat esiopetuksen, perusopetuksen ja taiteen perusopetuksen osalta. Tämä johtaa todennäköisesti ikäluokkapohjaiseen rahoitusjärjestelmään, jossa rahoitus kohdentuu kunnalle koko ikäluokan osalta ja sen jälkeen rahoitus ohjataan koulutuksen järjestäjille esimerkiksi oppilaiden asuin- tai kotikuntien perusteella.

Valtionosuusuudistus tulee toteuttaa siten, että myös uudessa rahoitusjärjestelmässä otetaan huomioon palvelutarpeen erilaisuus, kuten ruotsinkielisen ja vieraskielisen väestön osuus, erityisopetuksen tarve sekä maahanmuuttajaoppilaat ja monipuolisen kielitarjonnan tarve.

Helsingille on ominaista myös yksityiskoulujen merkittävä osuus ja koulunkäynti yli kuntarajojen. Nämä tekijät tulisi ottaa huomioon rahoitusjärjestelmää uudistettaessa toiminnallisesti ja hallinnollisten tehtävien osalta tarkoituksenmukaisella tavalla.

Rahoitusjärjestelmän uudistus ei saa johtaa esi- ja perusopetuksen osalta oppilaiden koti- tai asuinkunnan ja koulutuksen järjestäjien väliseen korvaus- ja laskutuskäytäntöön. Eräänä vaihtoehtona tulisi selvittää kuntien valtionosuusjärjestelmän yhteydessä toteutettavaa valtakunnallista laskentaa, jossa määrätään kuntien välisten korvausten lisäksi kunnan maksuosuudet yksityisille koulutuksen järjestäjille ja valtiolle. Laskennallisten korvausperusteiden tulisi vastata valtakunnallisia koulutuskustannuksia ja niissä tulisi ottaa nykyisen rahoitusjärjestelmän kaltaiset korvausperusteen korotustekijät huomioon.

Kunnille rahoitusjärjestelmän muutoksista mahdollisesti aiheutuva lisätyö on tarpeen korvata kunnille täysimääräisesti.

Rahoitusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä olisi tarkoituksenmukaista luopua myös 1.8.2008 voimaan astuvasta erillisestä kotikunnan korvausvelvollisuudesta koskien lastensuojelulain nojalla muihin kuntiin sijoitettujen lasten koulunkäyntikustannuksia. Korvausvelvollisuus perustuu todellisiin valtionosuuden ylittäviin kustannuksiin. Tästä on seurauksena hallinnolliselta työltään raskas ja maksujen oikeellisuuden tarkastettavuuden osalta vaikea järjestelmä. Vastuu em. lapsien koulunkäynnin kustannuksista tulisi palauttaa oppilaan asuinkunnalle ja kustannukset ottaa huomioon laskennallisissa korvausperusteissa korotustekijänä.

Sairaalaopetuksen osalta tulisi säilyttää nykyinen todellisiin kustannuksiin perustuva kotikuntien korvausvelvollisuus. Erillisten valtionavustusten maksamista vieraskielisten oppilaiden ja maahanmuuttajien opetukseen tulisi myös jatkaa.

Nykyistä yksikköhintarahoitusta tulisi kehittää lukiokoulutuksen osalta niin, että koulutuksen järjestäjät saisivat valtionosuutta myös aikuislukioiden aineopiskelijoiden koulunkäyntikustannuksiin.

Kehittämissuunnitelmaluonnoksen mukaan ammatillisen peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulujen ohjausta joustavoitetaan siten, että se mahdollistaa resurssien kohdentamisen vapaasti nuorten tai aikuisten tutkintoon johtavaan koulutukseen. Tavoite on kannatettava.

Helsingissä sekä nuorten että aikuisten ammatillisen koulutuksen koulutuspaikkoja on kuitenkin kokonaisuutena riittämättömästi. Säätelyjärjestelmän kehittämisessä ja toteuttamisessa tulisi nykyistä paremmin ottaa huomioon alueelliset erot koulutuksen kysynnässä ja työvoiman tarpeessa. Samalla tulisi harkita ammatillisen peruskoulutuksen koulutuspaikkojen säätelyjärjestelmästä luopumista.

Huomiota tulisi kiinnittää myös korkeakouluikäisen nuorisoikäluokan kehitykseen, joka kääntyy laskuun vasta kehittämissuunnitelmakauden jälkeen. Ikäluokan alueelliset muutokset tulee ottaa huomioon kehittämissuunnitelmakaudella aloituspaikkoja mitoitettaessa.

Tavoitteeksi asetettu tuloksellisuusrahoituksen osuuden lisääminen ammatillisen koulutuksen rahoituksessa merkitsisi muun yksikköhintarahoituksen pienenemistä ja edellyttää rahoituksen perusteena olevien arviontikriteerien ja arviointijärjestelmän uudistamista.

Kansalais- ja työväenopistoissa on tarkoitus luopua opetusministeriön suuntaviivaohjauksesta vuonna 2009. Tällöin jää avoimeksi, millaisin valtakunnallisin linjauksin toimintaa ohjataan. Hallitusohjelma linjaa, että toiminnan painopisteet päätetään jatkossa paikallistasolla. Mm. Paras-hankkeen muuttaessa kuntakenttää on tärkeää huolehtia aikuisten yleissivistävien opintojen resursoinnista, johon tarvitaan myös valtakunnallista tahtotilaa taustaksi. Tavoitteena tulisi olla, että nykyinen valtionapulainsäädäntö säilyisi.

3.7. Kansainvälistyminen ja 3.8. Maahanmuuttajat

Työperusteisen maahanmuuton ja maahanmuuttajien työllistymistä tukeva toimenpideohjelman tekeminen opetusministeriön ja sisäasiainministeriön yhteistyönä on kannatettava asia. Siinä on tärkeä korostaa koko perheen roolia oppivelvollisuusikäisen yhteiskuntaan kiinnittymisessä ja oppimisessa. Pääkaupunkiseudulla monikulttuurisen opetuksen kasvu edellyttää, että valtio osallistuu riittävästi kustannuksiin.

Osana pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelman vuoden 2006 toimintasuunnitelmaa toteutettiin kansainvälisten perheiden perusasteen koulutusta pääkaupunkiseudulla selvittävä hanke, jonka perusteella Helsingin kaupunginhallitus on esittänyt opetusministeriölle 11.6.2007 eräitä sen toimialaan kuuluvia toimenpiteitä. Pääkaupunkiseudun kuntien yhteisessä selvitystyössä esille tulleet näkökulmat esitetään opetuslautakunnan liitteenä olevassa lausunnossa sivuilla 9-10 siltä osin, kuin tulisi ottaa huomioon kehitettäessä palveluita opetusministeriön koulutusta ja tutkimusta koskevassa suunnitelmassa. Opetuslautakunnan lausunnossa on tuotu esille myös rahoitusta ja opettajien koulutusta koskevat ehdotukset asianomaisissa kohdissa (3.5 ja 3.16)

Valmistavassa opetuksessa tarvitaan joustavampia valtionosuuteen oikeuttavia toimintamalleja, esimerkiksi lyhyempää suomen tai ruotsin kielen koulutusta ennen varsinaiseen opetukseen siirtämistä.

Aikuiskoulutuksen osalta olisi tarpeen lisätä tavoite, jossa todetaan, että tuetaan yhteiskuntaan integroitumisessa ja työllistymisessä tarvittavan suomen tai ruotsin kielen taidon hankkimista tarjoamalla suomi tai ruotsi toisena kielenä opintoja muun muassa aikuislukioissa. Lisäksi olisi tarpeen lisätä tavoite, jossa aikuiskoulutuksen työnjako vapaan sivistystyön kanssa selkiytetään esim. aineopiskelun ja maahanmuuttajien kotouttamiskoulutuksen osalta.

Korkeakoulujen osalta merkillepantavaa on painopisteen asettaminen kansainvälisten kaksois- ja yhteistutkintojen toteuttamiselle. Näiden tavoitteiden mukainen toteuttaminen vaatii korkeakouluilta huomattavia henkilöresursseja ja taloudellisia resursseja, mikä tulisi ottaa huomioon rahoitusratkaisuja tehtäessä.

3.9. Koulutuksen ja työelämän yhteydet ja yrittäjyyskasvatuksen edistäminen

Myös perusopetuksessa tulisi nykyistä aktiivisemmin kehittää koulun ja työelämän yhteistyötä, jotta oppilaille muodostuisi laajempi ja monipuolisempi kuva työelämästä.

3.10 Tutkinnot

Tavoite, jossa todetaan, että yleinen jatko-opintokelpoisuus yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin laajennetaan tarkoituksenmukaisella tavalla koskemaan ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneita, on kannatettava. Tärkeää on varmistaa, että opiskelijoilla on jatko-opintojen suorittamiseen tarvittavat riittävät valmiudet.

Ylemmät amk-tutkinnot nostetaan suunnitelmassa merkittäväksi jatkokoulutusväyläksi perustutkinnon ammattikorkeakoulussa suorittaneille. Suunnitteilla ei kuitenkaa ole aloituspaikkojen lisäystä. Pääkaupunkiseudun osaamistarpeeseen nähden ylempien amk-tutkintojen volyymi on aivan liian pieni suhteessa niihin kohdistuvaan kysyntään.

3.11. Laatu ja laadunvarmistus

Kohdassa todettu tuntijaon tarkistus on kannatettava asia, mutta opetussuunnitelman perusteiden uudistusta ja erityisesti oppilasarvioinnin kriteereiden tarkistamista tulisi vielä harkita. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet annettiin vuonna 2004 ja otettiin käyttöön viimeisillä luokilla vasta syksyllä 2006. Valtakunnalliset perusopetuksen 9.luokan päättöarvioinnin kriteerit otettiin käyttöön ensimmäisen kerran kevään 2007 arvioinnissa. Näin ollen on ennenaikaista arvioida näiden kriteereiden vaikutusta arviointiin.

Taito- ja taideaineiden opetustuntien lisäys edellyttää nykyisen tuntijaon muutosta. Valinnaisuuden vähenemisen johdosta kovin laajaa taito- ja taideaineiden valinnaisuutta ei nykyisellä tuntijaolla ole mahdollista toteuttaa. Opetustuntien kokonaislisäys edellyttää valtion rahoituksen kasvattamista.

3.13. Opetuksen kehittäminen

Suomalaisen koulutusjärjestelmän yksi vahvuus on vallan ja vastuun säilyttäminen kunta- ja koulutasolla. Tätä ei tule murtaa laadun seurannan välineitä kehitettäessä. Koulun koko oppimisympäristön kehittäminen ja koulun henkilöstön osaamisen parantaminen sekä moniammatillinen yhteistyö ovat avaintekijöitä, joihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota.

On kannatettava tavoite, että ikäluokkien pienentymisestä vapautuvat voimavarat käytetään koulutuksen laadun kehittämiseen. Voimavarojen uudelleenkohdentaminen on tarkoituksenmukaista jättää koulutuksen järjestäjän omalle vastuulle.

Joustava perusopetus tulisi nähdä kaikille vuosiluokille ulottuvana toimintana eikä sitä tulisi rajata vain vuosiluokille 7-9.

3.14 Yhteyskunnan eheys ja aktiivinen kansalaisuus

Vapaata sivistystyötä käsitellään suunnitelmassa lähinnä kappaleissa 3.5 ja 3.14 erillään muusta aikuiskoulutuksesta. Aikuiskoulutuksen aluetta tulisi tarkastella yhtenä kokonaisuutena ja vapaan sivistystyön näkökulma huomioida kaikissa suunnitelman aikuiskoulutusta koskevissa kohdissa.

3.16. Opetushenkilöstö

Suunnitelmassa todetaan, että koulutuksen järjestäjälle säädettäisiin velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti ammatillista osaamista parantavaa täydennyskoulutusta. Mikäli koulutuksen järjestäjän päätösvaltaan puututtaisiin asettamalla velvoitteita, tulisi valtion tällöin rahoittaa lisävelvoitteet valtionosuuksina. Työnantajalle kuuluu koulutuksen sisällöllinen ja rakenteellinen päätösvalta. Tätä ei tule siirtää valtion tehtäväksi.

Opettajankoulutuksessa on huolehdittava siitä, että koulujen ja oppilaitosten palvelukseen on saatavilla riittävä määrä kelpoisia opettajia. Yleissivistävän koulutuksen puolella on erityisesti puutetta kelpoisista erityisluokanopettajista ja ruotsinkielisestä opettajistosta. Pääkaupunkiseudulla tarvitaan edelleenkin poikkeuskoulutusta koskien esim. luokanopettajia, erityisopettajia ja opinto-ohjaajia. Opettajankoulutusta tulee kehittää muuttuvan toimintaympäristön mukana. Valmistuvilla opettajilla tulisi olla nykyistä paremmat taidot varsinkin monikulttuuristen oppilaiden opettamiseen sekä toimimisessa moniammatillisessa verkostoissa. Myös korkeakoulujen kansainvälistymisen tavoitteita tulisi tukea opettajankoulutuksessa.

3.17. Tietoon perustuva päätöksenteon tukeminen

On kannatettavaa, että koulutuksen ulkopuolista arviointitoimintaa selkeytetään ja kehitetään yhteiset valtakunnalliset perusindikaattorit kuntien koulutuksen kehittämisen tueksi. Tavoitteena voisi myös jatkossa olla joidenkin keskeisten arviointien toteuttaminen keskitetysti valtion toimesta ja rahoituksella.

Kirje opetusministeriölle sekä pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä opetuslautakunnalle, ammattikorkeakoululle sekä suomen- ja ruotsinkielisen työväenopiston johtokunnille.

Merkittiin, että esittelijä muutti esitystään esityslistan sivu 64 5.kappale:

... työllistymisessä tarvittavan suomen tai ruotsin kielen taidon hankkimista tarjoamalla suomi tai ruotsi toisena kielenä....

Lisätiedot:
Vuontisjärvi Tero, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36023

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 8

1222 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/4

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginorkesterin johtokunta	18.9.2007
liikuntalautakunta	18.9.2007
taidemuseon johtokunta	15.9.2007

eläintarhan johtaja	17.9.2007
henkilöstökeskus
- henkilöstöjohtaja	14.9.2007
- osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka)	13.9.2007
- osastopäällikkö (henkilöstön liikkuvuus)	13.9.2007
museonjohtaja	12. ja 17.9.2007
ruotsinkielisen työväenopiston rehtori	18.9.2007

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054
Vuontisjärvi Tero, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36023

LIITE

Päätöksen perustelut

1223 §

STRATEGIAKOKOUSASIA: PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPUNKIEN YHTEISTYÖSOPIMUKSEN JATKOVALMISTELUN TILANNEKATSAUS

Khs 2007-173

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti merkitä saadun selvityksen tiedoksi.

Lisätiedot:
Pajunen Jussi, kaupunginjohtaja, puhelin 310 36000

LIITE

Päätöksen perustelut

1224 §

STRATEGIAKOKOUSASIA: RAIDELIIKENNEVERKON KEHITTÄMINEN

Khs 2007-173

Esityslistan asia Kaj/4

Kaupunginhallitus päätti merkitä selvityksen tiedoksi.

Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Päätöksen perustelut

Översättning:

1207 §

HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN PEKKA

SAARNIO: AKTIVA ÅTGÄRDER I SYFTE ATT STATENS SYSTEM

FÖR STÖD TILL KOLLEKTIVTRAFIKEN SKALL GÄLLA OCKSÅ

HELSINGFORS, HUVUDSTADSREGIONEN OCH ÖVRIGA STORA

STÄDER

Stn 2006-2514

Ärende Kj/3 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslöt

anteckna utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 15.11.2006 (Pekka Saarnio)

tillställa den som föreslagit klämmen denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

Protokollsutdrag till ledamoten Pekka Saarnio och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna, med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista.

Tilläggsuppgifter:

Malinen Matti, specialplanerare, telefon 310 36277

Översättning:

1209 §

Ärende bordlagt 17.9.2007

HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN JOUKO

MALINEN: UTREDNING AV EN SPARKNET-LÖSNING

Stn 2006-2118

Ärende Kj/6 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslöt

anteckna utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 27.9.2006 (Jouko Malinen)

tillställa den som föreslagit klämmen denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

Protokollsutdrag till ledamoten Jouko Malinen och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna, med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista.

Tilläggsuppgifter:

Karakorpi Tuomo, IT-chef, telefon 310 36397

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Suvi Rihtniemi	Reijo Forssander
puheenjohtaja	pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Jouko Malinen

Irmeli Wallden-Paulig

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä hallintokeskuksessa 2.10.2007 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Reijo Forssander

projektipäällikkö

MUUTOKSENHAKUOHJEET

1 OIKAISUVAATIMUS

	Pöytäkirjan liitteet

		Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa hallintokeskuksen kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.

	Oikaisuvaatimusoikeus

		Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)

			pöytäkirjan 1203-1204, 1207, 1209-1211, 1215-1216 ja 1222-1224 §:t

		Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

		–	kunnan jäsen.

	Oikaisuvaatimusviranomainen

		Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

	Oikaisuvaatimusaika

		Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
	Oikaisuvaatimuksen sisältö

		Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	muutoksenhakijan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa

		–	jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

	Oikaisuvaatimuksen muoto

		Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

	Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

		Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 310 13700. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: hallintokeskus@hel.fi. Hallintokeskuksen aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen hallintokeskuksen aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

2 MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA

	Yhteiset määräykset muutoksenhausta

		Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

1 RÄTTELSEYRKANDE

	Bilagor till protokollet

			Bilagorna till protokollet kan beställas på förvaltningscentralens registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelseyrkande”.

	Rätt att framställa rättelseyrkande

			Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär. Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:

			–	beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)

				1203-1204, 1207, 1209-1211, 1215-1216 och 1222-1224 § i protokollet

			Rättelseyrkande får framställas

			–	av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

		Rättelseyrkandemyndighet

			Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

	Rättelseyrkandetid

			Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.

	Innehåll i rättelseyrkande

			I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden

			–	om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

	Formen för rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.

	Inlämnande av rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 310 13700. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: hallintokeskus@hel.fi. Förvaltningscentralen är öppen måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av förvaltnings-centralens öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas. Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.
2 SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSEYRKANDEÄRENDEN

		Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring

			Uträkning av besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter. Innehåll i besvärsskriften I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas

			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

Kokousaika		24.9.2007 kello 16.00 – 18.14

Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali

Läsnä

Jäsenet	Rihtniemi, Suvi			kaupunginhallituksen puheenjohtaja
	Lehtipuu, Otto			I varapuheenjohtaja (paitsi 1206 ja 1208 §)
	Vehviläinen, Sirkka-Liisa			II varapuheenjohtaja
	Kantola, Tarja			(paitsi 1206 §)
	Malinen, Jouko
	Moisio, Elina
	Ojala, Outi
	Oker-Blom, Jan D.
	Pajamäki, Osku
	Peltokorpi, Terhi
	Urho, Ulla-Marja
	Wallden-Paulig, Irmeli
	Koskinen, Kauko			varajäsen
	Helistö, Kimmo			varajäsen
	Leppä-aho, Pauli			varajäsen

Muut	Hiltunen, Rakel			kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
	Krohn, Minerva			II varapuheenjohtaja
	Pajunen, Jussi			kaupunginjohtaja
	Korpinen, Pekka			apulaiskaupunginjohtaja
	Sauri, Pekka			apulaiskaupunginjohtaja
	Kokkonen, Paula			apulaiskaupunginjohtaja
	Haatainen, Tuula			apulaiskaupunginjohtaja
	Vanne, Pertti			kansliapäällikkö
	Korhonen, Tapio			rahoitusjohtaja
	Ratasvuori, Eila			hallintojohtaja
	Sarvilinna, Sami			kaupunginlakimies
	Tulensalo, Hannu			henkilöstöjohtaja
	Waronen, Eero			viestintäpäällikkö
	Frantsi, Anneli			kaupunginsihteeri
	Hari, Olli			kaupunginsihteeri
	Matikainen, Kristiina			kaupunginsihteeri
	Raunila, Marjatta			kaupunginsihteeri
	Mickwitz, Leena			kaupunginsihteeri
	Ollinkari, Matti			kaupunginsihteeri
	Sippola-Alho, Tanja			kaupunginsihteeri
	Vallittu, Anja			kaupunginsihteeri
	Vuontisjärvi, Tero			vs. kaupunginsihteeri
	Saarinen, Erja			apulaiskaupunginsihteeri
	Forssander, Reijo			projektipäällikkö
	Kansanen, Pekka			ympäristöjohtaja (1208 §:n kohdalla)
	Lahdenranta, Matti			toimitusjohtaja (1224 §:n kohdalla)
	Poutanen, Olli-Pekka			liikennesuunnittelupäällikkö (1224 §:n kohdalla)

Puheenjohtaja		Rihtniemi, Suvi

Pöytäkirjanpitäjä		Forssander, Reijo

Esittely			§

Kaupunginjohtajan toimiala		Pajunen	1203-1204,	-,	1207-1210, 1223,
		Korpinen			1211,

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi		Korpinen		1205-1206,	1212-1215, 1224,

Rakennus- ja ympäristötoimi		Sauri		-,	1216,

Sosiaali- ja terveystoimi		Kokkonen		-,	1217-1218,

Sivistys- ja henkilöstötoimi		Haatainen		-,	1219-1222,