Kokousaika

1129 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Moision (varalla Wallden-Paulig) ja
Oker-Blomin (varalla Peltokorpi) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

1130 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

1131 - 1136 §

Kaupunginvaltuuston 26.9.2007 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunginjohtaja

1131 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 3.9.2007 pöydälle pantu asia
Tarkastuslautakunnan jäsenen ja varapuheenjohtajan valinta

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Help Raili, kanslianotaari, puhelin 310 36012

1132 §

Taidehallin peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksyminen ja kaupungin osallistuminen hankkeeseen

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei Mickwitz esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 310 36276

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

1133 §

Malmin kortteleiden nro 38001 - 38005, 38007, 38011, 38012, 38014 ym. alueiden (Pihlajamäki) asemakaavan muuttaminen (nro 11520)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

Rakennus- ja ympäristötoimi

1134 §

Elintarvike-, vesi- ja ympäristönäytteiden tutkimuspalveluita tuottavan liikelaitoksen perustaminen

Merkittiin, että esittelijä muutti esitystään liitteen mukaisesti.

Merkittiin, että jäsen Ojala esitti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi siten, että selvitetään tarkemmin virastomallisen organisaation vaihtoehto.

Perusteluiksi hän esitti Miina Kajoksen lautakunnassa esittämät perustelut (esityslistan s. 45).

Ojalan ehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

Ojala ilmoitti asiasta eriävän mielipiteensä.

LIITE Liite 1

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

1135 §

Hankintakeskuksen monentamispalveluiden uudelleenjärjestely

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei Peltokorpi esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

1136 §

Hankintakeskuksen postipalvelujen ulkoistaminen

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Merkittiin, että esittelijä muutti esitystään siten, että sivulle 63 kahteen viimeiseen kappaleeseen päivämäärien 1.1.2009 eteen lisätään sana viimeistään.

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei Peltokorpi esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

1137 §

LAINAN MYÖNTÄMINEN PUOTINKYLÄN VALTTI RY:LLE

Khs 2007-1855

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti myöntää Puotinkylän Valtti ry:lle 19 400 euron suuruisen lainan urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoista ilman vakuutta Puotilan liikuntapuiston lämmitettävän jalkapallokentän laajennuksen rakennuskustannusten rahoittamiseen seuraavin ehdoin:

Laina-aika: Laina on maksettava takaisin tasalyhennyksin vuosina 2009-2012.

Lainan korko: Lainasta maksettava korko on peruskoron suuruinen.

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia yleisiä laina- ja panttausehtoja.

Pöytäkirjanote anojalle, liikuntalautakunnalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja talous- ja suunnittelukeskuksen varainhankinnalle.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

1138 §

18.6.2007, 25.6.2007 ja 3.9.2007 pöydälle pantu asia

KAUPUNGIN KONSERNIYHTEISÖJÄ, NETTOBUDJETOITUJA YKSIKÖITÄ JA LIIKELAITOKSIA KOSKEVAT OMISTAJAPOLIITTISET LINJAUKSET

Khs 2007-1406

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

LIITE

Päätöksen perustelut

1139 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 36 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja 6.9.2007

satamalautakunta --

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta --

tekninen lautakunta --

apulaiskaupunginjohtajat

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

hallintokeskus

- hallintojohtaja

- kansliapäällikkö

- hallintopalvelujen osastopäällikkö

- kaupunginlakimies

- turvallisuus- ja valmiusosaston osastopäällikkö

- viestintäpäällikkö

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- taloushallintopäällikkö

- elinkeinojohtaja

- elinkeinopäällikkö

- matkailupäällikkö

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

1140 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 36 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

1141 §

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE XXXX XXXX:N JA XXXX XXXX:N POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2007-1548

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä XXXX XXXX:lle ja XXXX XXXX:lle haettuun toimenpiteeseen 49. kaupunginosan Laajasalon kylässä olevalle tilalle RN:o 1:857 ehdolla, että maastotyöt tehdään asemakaavan 11470 edellyttämällä tavalla.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1142 §

RAUTAKESKO OY:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2007-1605

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti suostua hakemukseen päätöksen nro 2007–1605/526 mukaisesti ehdolla, että rakentamisessa noudatetaan 21.11.2006 päivättyä suunnitelmaa ja vuokraehdoissa säilyy kolmen kuukauden irtisanomisaika.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1143 §

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE ASUNTO OY PIHLAJATIE 3:N POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2007-1650

Esityslistan asia Kaj/3

Kaupunginhallitus päätti puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä Asunto Oy Pihlajatie 3:lle haettuun toimenpiteeseen 15. kaupunginosan korttelin nro 605 tontille nro 3 ehdolla, että poikkeaminen ei aiheuta muutoksia nykyisiin pihajärjestelyihin asukkaiden viihtyvyyttä heikentävästi.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1144 §

ESITYS HELSINGIN LEIJONA OY -NIMISEN YHTIÖN PERUSTAMISEKSI KAUPUNGINTALOKORTTELEIDEN KEHITTÄMISTÄ VARTEN

Khs 2007-1679

Esityslistan asia Kaj/4

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Päätöksen perustelut

1145 §

3.9.2007 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE XXXX XXXX:N POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2007-1544

Esityslistan asia Kaj/5

Kaupunginhallitus päätti, ettei se puolla Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä XXXX XXXX:lle haettuun toimenpiteeseen 40. kaupunginosan korttelissa nro 40180 sijaitsevalle tontille nro 21.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Merkittiin, että esittelijä muutti esitystään liitteen mukaisesti.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

1146 §

3.9.2007 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE EHDOTUKSESTA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOSTA KOSKEVAKSI HALLITUKSEN ESITYKSEKSI

Khs 2007-1657

Esityslistan asia Kaj/6

Kaupunginhallitus päätti antaa ympäristöministeriölle ehdotuksesta maankäyttö- ja rakennuslain muutosta koskevaksi hallituksen esitykseksi seuraavan sisältöisen lausunnon:

Ehdotetulla maankäyttö- ja rakennuslain muutosesityksellä on tarkoitus selkeyttää useita sellaisia säännöksiä, joiden tulkinnasta on tähän mennessä aiheutunut tulkintaongelmia. Tällainen on mm. poikkeamistoimivalta asemakaavassa määritellystä rakennusoikeudesta. Helsingin kaupunginhallitus esittää muutosehdotuksen johdosta kohdittain seuraavaa:

44 § Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena

Muutosehdotuksessa helpotetaan maaseudun kylien asuinrakentamista käyttämällä yleiskaavaa rakentamisen ohjaamiseen. Helsingillä ei omalla alueellaan juuri ole tällaisia alueita, mutta kaupungilla on maanomistuksia muissa kunnissa, joita säännös saattaisi koskea.

Kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta on tärkeää, että tällaisten yleiskaavojen osalta edellytetään nykyistä selvemmin kulttuuriympäristöjen selvitysten tekemistä ja niiden vaalimisen ja säilyttämisen sisällyttämistä yleiskaavoihin.

Kaupunginhallitus pitää ehdotusta perusteltuna katsoen kuitenkin, että ehdotettu 10 vuoden voimassaoloa koskeva enimmäisaika on melko lyhyt ottaen huomioon itse yleiskaavaprosessin pitkän keston. Ehdotettu siirtymäsäännös on tarpeellinen.

68 § - 70 § Kansallinen kaupunkipuisto

Kaupunginhallituksella ei ole ehdotuksiin huomautettavaa.

83 § Yleinen alue, katualue ja liikennealue

Kaupunginhallituksella ei ole ehdotuksiin huomautettavaa.

91 g § Kehittämiskorvauksen määrääminen ja kehittämiskorvaukselle suoritettava korko

Kaupunginhallituksella ei ole ehdotuksiin huomautettavaa.

135 § Rakennusluvan edellytykset asemakaava-alueella

Lainmuutos tekisi rakennusluvan yhteydessä haettavan purkamisen yhdenvertaiseksi purkamislupamenettelyn kanssa. Helsingissä on edelleen, esimerkiksi kantakaupungissa jonkin verran rakennussuojelun näkökulmasta vanhentuneita asemakaavoja. Kortteleiden sisäosien piharakennuksia ja toisen maailmansodan jälkeistä rakennuskantaa ei pääosin ole kaavoissa varustettu suojelumerkinnöin. Lisäksi kantakaupungin rakennusinventointeihin sisältyvät pääosin vain ennen vuotta 1940 rakennetut talot. Jos rakennuslupia myönnetään näihin kaavoihin perustuen, se saattaa johtaa arvokkaiden rakennusten tai rakennuksen osien purkamiseen. Vanhentuneiden asemakaavojen alueella lainmuutos selkeyttäisi tilannetta ja turvaisi paremmin rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilymisen.

Maankäyttö- ja rakennuslaki sisältää velvoitteen vanhentuneiden asemakaavojen arvioinnille, mutta se tulee siirtymäsäännöksen mukaisesti voimaan vasta vuonna 2013. Ellei arviointia kunnissa tehdä kattavasti jo ennen tuota määräaikaa, saattaa arvokasta rakennuskantaa tuhoutua ilman ehdotettua säännösmuutosta.

Muutosehdotus on kuitenkin liioiteltu niissä tapauksissa, joissa asemakaava on vasta äskettäin saanut lainvoiman. Tällöin saattaa tulla tarpeetonta rakentamisen viivästymistä, kun jo kaavavaiheessa riitautettu ja ratkaistu purkamiskysymys tulee uudelleen laajan muutoksenhaun piiriin. Pahimmillaan ehdotus johtaakin kahdenkertaiseen lupaprosessiin ja pitkittää ajantasaistenkin asemakaavojen toteuttamista. Näissä tapauksissa ehdotus on vastakkainen muun muassa niille, 1.3.2007 voimaan tulleille säännösmuutoksille (1441/2006), joilla on tähdätty kaavaprosessin joustavoittamiseen sekä muutoksenhausta aiheutuvien viiveiden vähentämiseen.

Purkamiskysymyksen irrottaminen erilliseen, rakennusluvasta irralliseen ja itsenäisen purkamisluvan mukaiseen harkintaan, johon liittyy laaja, jokaiseen kuntalaiseen ulottuva valitusoikeus, merkitsisi usein, ettei rakentamisen aikataulua pystytä ennakoimaan. Jos purkamiskysymyksestä valitetaan, estyy uudenkin rakennuksen rakentaminen arvaamattomaksi ajaksi.

Oikeampaa on, että kysymys olemassa olevan rakennuskannan säilyttämisestä ja suojelemisesta ratkaistaan, kuten tähänkin saakka, maankäytön suunnittelun yhteydessä. Kuntalaisilla ja heitä edustavilla luottamushenkilöillä on normaalit vaikuttamisen mahdollisuudet tehdä esityksiä kaavojen muuttamiseksi.

Saattaisikin olla perusteltua, että muutokset kohdistettaisiin vain iäkkäisiin asemakaavoihin, jolloin määräaikana voisi olla sama 13 vuotta, joka koskee asemakaavan ajanmukaisuuden erityistä arviointia. Mikäli muutos toteutetaan, joudutaan harkitsemaan myös asetuksen muuttamista (esim. MRA 69 §).

136 § Rakennusluvan edellytykset asemakaava-alueen ulkopuolella

Kuten edellisen (135 §) kohdalla.

145 § Lupa- ja valvontamaksu verrattuna 205 a §

Kuntien rakennusvalvonnassa on jo nykyistä lakia tulkittu niin, että maksut ovat perittävissä ulosottotoimin ilman eri päätöstä. Oikeusministeriöllä on ollut asiasta eri käsitys kuin ympäristöministeriöllä. Ehdotettu muutos poistanee tulkintaepäselvyydet.

171 § Poikkeamisvalta

Kaupunginhallitus kannattaa poikkeamisvallan täsmentämistä ehdotetulla tavalla niin, että rakennusoikeuden ylitys tarkoittaa tonttikohtaista rakennusoikeutta eikä tontin rakennusoikeuden jakautumaa. Muutos selventää säännöstä oikealla tavalla. Herää kuitenkin kysymys pitäisikö puhua rakennuspaikka- eikä vain tonttikohtaisesta ylityksestä.

Tulkintaristiriitoja on esiintynyt kuitenkin myös 171 §:n 2 momentin 3) kohdan osalta, joka ei ole mukana muutosehdotuksessa. Sen mukaan kunnalla ei ole poikkeamistoimivaltaa rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä. Kysymys toimivallasta sivuaa osin myös luvan myöntämisedellytyksiä, sillä oletettavaa on, että kun asemakaavamääräys kieltää turmelemasta, niin tuskin valtiokaan voisi myöntää sellaista poikkeusta, joka johtaa turmeltumiseen. Toisaalta, vaikka kaavassa olisi suojelumääräys, mutta on selvää, ettei poikkeamisella ole siihen vaikutusta, on turhaa siirtää asiaa valtion ratkaistavaksi. Lakia tulisi selkeyttää myös tältä osin ja samalla myös täsmentää, onko nykyisen säännöksen voimassa ollessa vähäinenkään poikkeaminen rakennusluvan yhteydessä mahdollista.

Alueelliset poikkeamispäätökset

Määräaikaisen alueellisen poikkeamispäätöksen nojalla on Helsingissä rakennettu mm. Kyläsaaren pienteollisuusalue, jolloin on voitu määrä-aikaisesti alueen käytön kehittymistä odotettaessa ottaa alue hyödylliseen käyttöön. Nyt esitettävät alueellista poikkeamista koskevat säännökset eivät tätä mahdollistaisi, mitä on pidettävä puutteena.

Alueellisia poikkeamispäätöksiä on Helsingille myönnetty muun muassa ullakkorakentamiseen ja Suomenlinnaan. Ehdotettu muutos tiukentaisi tilannetta. Esimerkiksi Suomenlinna putoaisi pois, koskei siellä ole asemakaavaa. Samoin estyisi mahdollisuus myöntää alueellinen poikkeamispäätös nostaa rakentamistehokkuutta ullakkorakentamisen tapaan vaikkapa vanhoilla pientaloalueilla.

Kaupunginhallitus esittää, että alueellisen poikkeamisen säännös kirjoitetaan väljemmin mahdollistamaan mm. ne käyttötilanteet, jotka ovat Helsingissä yleisiä ja osoittautuneet käytännössä tarpeellisiksi. Samoin tulisi alueellisen poikkeamispäätöksen voimassaoloajan ylärajaa pidentää esitetystä 5 vuodesta.

172 § Poikkeamisen edellytykset

Kuten edellisen (171 §) kohdalla. Tosin on todettava, että ehdotettu 172 §:n uusi 3 momentti on kirjoitettu väljemmin kuin 171 §:n ehdotettu uusi 5 momentti. Väljentämisen varaa kuitenkin edelleen on, jotta esimerkiksi säännös mahdollistaisi rakentamistehokkuuden harkittua nostoa vanhoilla omakotialueilla alueellisen poikkeamispäätöksen kautta.

174 § Poikkeamispäätös ja siitä ilmoittaminen

Säännöksestä tulisi käydä ilmi, mistä ajankohdasta määräaika lasketaan, kuten esimerkiksi lainvoimaiseksi tulosta. Säännös kaipaisi tältä osin selvennyksen MRL 143 §:n tapaan.

192 § Valitusoikeus rakennus- ja toimenpidelupapäätöksestä sekä maisematyölupa- ja purkamislupapäätöksestä

Kaupunginhallitus pitää valitusoikeuden laajentamista edellä 135 §:n kohdalla esitetyistä syistä ongelmallisena ja rakennushankkeiden tarpeetonta hidastumista aiheuttavana, jos kyse on ajanmukaisessa asemakaavassa ratkaistusta purkamistilanteesta. Esimerkiksi Musiikkitalon kohdalla sisälsi ensimmäisen vaiheen rakennuslupa vanhojen makasiinirakennusten purkamista. Jos ehdotetut säännökset olisivat olleet voimassa, olisi rakennusluvan myöntäminen edellyttänyt rakennussuojelullista harkintaa. Kuitenkin tämä harkinta oli tehty sekä kaavavalitusprosessin osana että erillisen rakennussuojeluprosessin osana jo kaksi kertaa korkeinta hallinto-oikeutta myöten. Kaupunginhallitus katsookin, että säädösmuutosten tulisi kohdistua vain sellaisiin asemakaavoihin, jotka ovat rakennussuojelun kannalta vanhentuneita.

Kirje ympäristöministeriölle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, rakennusvirastolle, kiinteistövirastolle, rakennusvalvontavirastolle, kaupunginmuseolle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 8

1147 §

3.9.2007 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA

Khs 2007-1449

Esityslistan asia Kaj/7

Kaupunginhallitus päätti antaa Itä-Uudenmaan liitolle seuraavansisältöisen lausunnon maakuntakaavaehdotuksesta:

Nyt lausunnolla oleva Itä-Uudenmaan maakuntakaavan ehdotus käsittää pääkaupunkiseudun yhtenäisen toiminnallisen alueen itäosan.
Itä-Uudenmaan maakuntakaavaehdotus on lausunnoilla aikaan, jolloin on vireillä useita erilaisia maakunnan ja sen suunnittelun tulevaisuuteen liittyviä merkittäviä muutoksia.

Helsinki on useaan otteeseen esittänyt, että Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liitot tulisi yhdistää. Myös Uudenmaan liitto on tehnyt asiasta esityksen sisäasianministeriölle, jossa asian selvittäminen on vireillä. Helsingin kaupunki on esittänyt kuntajaon muutosta Sipoon, Vantaan ja Helsingin välillä niin, että noin 5000 hehtaarin suuruinen alue liitettäisiin Helsinkiin. Valtioneuvosto hyväksyi asiassa selvityshenkilön tekemän ehdotuksen, jossa Helsinkiin liitetään noin 3000 ha:n suuruinen alue Vantaalta ja Sipoosta. Päätös ei ole vielä lainvoimainen.

Helsingin tehtyä esityksensä kuntajaon muuttamisesta Sipoo kiirehti muuttamaan omaa yleiskaavaluonnostaan niin, että Sipooseen, mm. Lounais-Sipoon sekä Kerava-Nikkilä-radan vaikutusalueelle voitaisiin aiemman noin 2 %:n väestönkasvun sijasta osoittaa asuinalueita noin 40 000 uudelle asukkaalle.

Helsingin esitys ja Sipoon yleiskaavaluonnos perustuvat joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen ja - Helsingin mielestä luonnollisimmin metron - jatkamiselle näille uusille alueille. Metron jatketta ei ole kuitenkaan esitetty maakuntakaavaehdotuksessa.

Siinä ei ole myöskään otettu huomioon monia mahdollisuuksia luovia ja todennäköisesti jo piankin tarpeellisia, Vuosaaren sataman vaikutuksia hyödyntäviä toimistorakentamis- ym. työpaikka-aluevaraustarpeita. Vantaan ja Sipoon rajalla maakuntakaava jatkuu itään Porvoonväylän pohjoispuolella virkistys- ja maa- ja metsätalousalueena.

Edellä kuvattujen muutostekijöiden lisäksi maakuntakaavaehdotuksen nähtävillä pidon jälkeen liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi selvityksen Malmin lentokentän mahdollisen korvaavan kentän vaihtoehtoisista sijaintipaikoista, joista yksi, vaikutuksiltaan edullisimmaksi arvioitu sijoittuu Porvoon Backakseen, lähestulkoon keskelle Kilpilahden suuren
teollisuus-, satama- ja työpaikka-alueen ja Porvoon kaupungin välistä aluetta.

Nyt ehdotusvaiheessa olevaa kaavaa sivuaa vielä eräs tärkeä selvityshanke, nimittäin ratahallintokeskuksessa tekeillä oleva HELI-rataa koskeva ajantasaisuusselvitys.

Helsingin kaupunginhallitus katsookin, että näissä oloissa Itä-Uudenmaan maakuntakaavan saattaminen vahvistettavaksi nykymuodossaan saattaa aiheuttaa enemmän ongelmia kuin hyötyjä. Itä-Uudenmaan maakuntakaavan maankäyttö ei vastaa alueeseen kohdistuvia tarpeita metropoliseudun osana. Asumisen ja elinkeinotoimintojen mitoitus ehdotuksessa ei ole riittävä ja siten alueen yksityiskohtainen tai yleiskaavoittaminen Itä-Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksen pohjalta ei luo edellytyksiä alueen suunnittelulle tarkoituksenmukaisella tavalla osana suurkaupunkiseutua.

Helsingin kaupunki pyytääkin, että Helsinkiin valtioneuvostossa liitettäväksi päätetty alue rajattaisiin ulos maakuntakaavaehdotuksesta. Muutoinkin saattaisi olla järkevää odottaa päätöstä mahdollisesta maakuntaliittojen yhdistämisestä ja jatkaa suunnittelua vasta, kun päätökset on tehty.

Kaupunginhallitus esittää seuraavassa ne näkökohdat, joilta osin maakuntakaavaehdotusta tulisi muuttaa. Suurin osa huomautuksista kohdistuu alueeseen, joka kaupunginhallituksen mielestä tulisi rajata ulos kaavaehdotuksesta.

Liittyminen metropoliseutuun

Edelleenkään Itä-Uusimaa ei pidä suunnittelun lähtökohtana kiinteää ja luontaista yhteyttään Helsingin seudun metropolialueeseen. Edellä esitetyistä seikoista johtuen maakuntakaavaehdotuksessa Itä-Uudenmaan väestöarviota on kuitenkin nostettu luonnoksesta. Tarkistettu väestösuunnite kasvattaa varsinkin Länsi-Sipoon väestömäärää. Uusia aluevarauksia on osoitettu Nikkilässä ja Talmassa sekä Lounais-Sipoon alueella.

Sipoo on omassa yleiskaavatyössään kehittänyt maankäyttöratkaisua siltä pohjalta, että Sipoon eteläosien joukkoliikenneratkaisut tehdään osana Helsingin seudun liikennejärjestelmien ja maankäytön kokonaisratkaisua, mikä tarvittaessa mahdollistaa myös metrovaihtoehdon toteuttamisen.

Myös maakuntakaavaselostuksessa ideoinnin lähtökohtana olisi tullut olla vaihtoehto, että vuoden 2009 alusta Vantaan kaupungista liitetään Helsingin kaupunkiin ns. Vesterkullan kiila ja Sipoon kunnasta noin 30 neliökilometrin suuruinen alue. Samoin maakuntakaavasta puuttuu metrovaraus. Metron jatkamiseen perustuvaa joukkoliikenneratkaisua ja siihen perustuvaa yhdyskuntarakenteen tarkoituksenmukaista kehittämistä ei tule sulkea pois Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa.

Kaupunginhallitus katsookin, että väestösuunnitteen kasvattamisesta huolimatta alueen lounaisosan maankäyttöratkaisussa alueen liittämistä metropoliseutuun ei ole otettu riittävässä määrin huomioon. Lisäksi metropoliseutua pitäisi tarkastella vähintään Porvooseen asti ulottuvana.

HELI-rata

Helsingistä itään suuntautuvalle HELI-radalle on osoitettu varaus asemineen. Ratahallintokeskus on hiljattain käynnistänyt Pietariin suuntautuvan rautatielinjauksen selvittelyn, missä eräänä päävaihtoehtona tutkitaan Helsingistä itään Porvoon ja Kotkan kautta Pietariin suuntautuvaa rautatieyhteyttä. Mahdollisella uudella, nopealla kansainvälisellä ratayhteydellä olisi huomattava vaikutus maankäyttöön ja Helsingin seudun elinkeinojen kehittymiseen.

Tämän vuoksi Lounais-Sipoon ja siitä Porvooseen ulottuvan alueen joukkoliikenneratkaisua ei ole perusteltua sitoa kaavaehdotuksessa esitettyyn taajamajunavaihtoehtoon niin kauan kuin HELI-radan linjaus ja luonne ovat määrittelemättä.

Elinkeinot

Kehä III:n varteen Turunväylän liittymästä Vuosaaren satamaan on merkitty Uudenmaan vaihemaakuntakaavan luonnoksessa nk. kehäkaupungin kehittämisvyöhyke, jolla mm. tulee selvittää logististen palveluiden tarve. Kehittämisvyöhykkeen rajaaminen Uudenmaan vaihemaakuntakaavaan tulee edistämään elinkeinotoiminnan syntymistä tälle alueelle hyvien liikenneyhteyksien varrelle.

Vuosaareen vuonna 2008 valmistuva satama ja Kehä III varren toiminnallinen kehittäminen lähellä Sipoon kuntarajaa asettaa erityisiä paineita tehokkaille maankäyttöratkaisuille lounaisessa Sipoossa. Sataman ja Kehä III:n varren kehittämisvyöhykkeen luomat edellytykset ja vaatimukset tulee tutkia huolella käynnissä olevan Itä-Uudenmaan maakuntakaavan laadinnan yhteydessä. Vuosaaren sataman elinkeinopoliittisia vaikutuksia Lounais-Sipoon alueella ei ole otettu riittävästi huomioon.

Esimerkiksi varsinaisen Sipoonkorven eteläpuolella virkistys- sekä maatalous- ja metsätalousaluevaraus on merkitty Porvoonväylään asti ulottuvana ja Lounais-Sipoon elinkeinovaraukset ovat pienet. Kuitenkin alue on vain 4-5 kilometrin etäisyydellä Vuosaaren satamasta.

Valtakunnallisesti Suomen tärkeimpään satamaan tehtyjen mittavien investointien hyödyntämiseen ei Itä-Uudenmaan maakuntakaava anna juurikaan mahdollisuuksia. Aluevarauksia tulisi tältä osin tarkistaa. Kaupunginhallitus muistuttaa, että yksi Helsingin seudun maankäytön-, asumisen ja liikenteen nk. MAL-yhteistyössä hyväksytyistä kärkihankkeista on juuri Vuosaaren sataman seudullinen hyödyntäminen.

Pääosin Sipoon puolella kulkeva pääkaupunkiseudun ja valtakunnallisesti tärkeän Vuosaaren sataman laivaväylä tulisi merkitä maakuntakaavaan kuten Kilpilahden ja Loviisan laivaväylät.

Kilpilahteen ja sieltä Nikkilän suuntaan on osoitettu varaus elinkeinojen kasvulle ja laajentamiselle, mikä on hyvä asia ja tarpeen Helsingin seudun elinvoiman kannalta.

Lentokenttävaraus yleisilmailua varten

Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa edellytetään, että Malmin lentokentälle selvitetään vaihtoehtoinen sijaintipaikka ja alueidenkäytössä tulee huolehtia siitä, ettei vaihtoehtoja suljeta pois niin kauan kuin lentokentän sijainti on ratkaisematta. Maakuntakaavan selostuksessa on todettu, että Malmin lentokentälle ei osoiteta korvaavaa sijaintipaikkaa Itä-Uudeltamaalta asiaa käsittelevän selvityksen keskeneräisyyden vuoksi.

Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä esitti vuonna 2001 Itä-Uudenmaan alueelle kolmea Malmin lentokenttää korvaavaa vaihtoehtoista sijaintipaikkaa: Askolan Monninkylää sekä toissijaisina sijoituspaikkoina Sipoon Boxia tai Porvoon Hinthaaraa.

Kesällä 2007 raporttinsa jättänyt työryhmä on selvittänyt uusia vaihtoehtoja Länsi-Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla ja on esittänyt päävaihtoehtonaan lentokentän sijoittamista Porvoon Backakseen.

Maakuntakaavan perustelu asiasta on puutteellinen ja se ohittaa lentokenttäkysymyksen, joka sisältyy valtakunnallisiin alueidenkäytön tavoitteisiin. Selvityksessä esitetyt lentokenttä- ja helikopteritoiminnan vaatimat sijoitusalueet tulee esittää maakuntakaavan kartalla.

Teknisen huollon varauksista

Itä-Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksen tausta-aineisto tuulivoiman ja Kilpilahden turvallisuusvyöhykkeiden selvittämisen osalta on perusteellista. Yhdyskuntateknisen huollon nyky- ja tavoitetilanteen kuvaus on huolellisesti esillä kaavaselostuksessa.

Kaava sisältää Helsingin energiahuollon kannalta tärkeät maakaasu- ja sähkön korkeajänniteyhteydet. Kaava varautuu Kilpilahden öljy- ja teollisuuskeskittymän ja Hästholmenin ydinvoimatuotannon kasvuun sekä öljyputken rakentamiseen Venäjältä Kilpilahteen. Helsingin seudun erityistavoitteena alueidenkäytön valtakunnallisissa tavoitteissa todettu Laajasalon öljysataman vaihtoehtoisen sijaintipaikan osoittaminen on otettu kaavassa huomioon Kilpilahden teollisuusalueen ja sataman aluevarauksessa.

Kaavassa on jätteenkäsittelyaluevaraus Mömossenissa Sipoossa ja Taviskärretissä Porvoossa, mikä mahdollistaa Helsingin ylikunnallisen ylijäämämassatyöryhmän osoittamien loppusijoitusalueiden toteuttamisen. Kaavassa on varaus myös Helsingin Veden Metsäpirtin lietteen kompostointilaitokselle.

Kaava sisältää erittäin vähän uusia aluevarauksia kiviainesten ottoon soveltuviksi alueiksi, mikä yhdessä Uudenmaan maakuntakaavan vastaavan tilanteen kanssa kallistaa rakentamista pääkaupunkiseudulla tulevina vuosina.

Sipoonkorpi

Maakuntien rajalla, osittain Vantaalla ja osittain Sipoossa sijaitsee Sipoonkorven alue, joka on merkitykseltään ylimaakunnallinen ja oleellinen osa valtakunnallista ekologista verkostoa, osa Natura 2000 ‑verkostoa sekä yksi Itä-Uudenmaan tärkeimmistä ulkoilualueista.

Itä-Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksessa Sipoonkorven Sipoon puoleinen osa on merkitty pääosin luonnonsuojelualueeksi sekä maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Helsingin omistamia maa-alueita on varattu myös virkistysalueiksi.

Maakuntakaavaehdotuksen merkintä ottaa hyvin huomioon alueen tärkeyden ja tukee ylimaakunnallisen viherverkon kehittämistä. Sipoonkorven ydinaluetta tulee kehittää Nuuksion kansallispuiston tapaan pääkaupunkiseudun tärkeänä luonnonalueena, joka on samalla myös toimiva ulkoilu- ja retkeilyalue.

Sipoonkorpea ympäröivä MU-alue- ja osin virkistysaluemerkinnät on kuitenkin osoitettu etenkin Porvoonväylän pohjoispuolella liian laajana. Sipoonkorpeen kohdistuvat ulkoilu- ja virkistystarpeet eivät edellytä näin laajoja alueita ympärilleen, mutta sen sijaan ao. merkinnät vaikeuttavat huomattavasti joukkoliikenteeseen tukeutuvan yhdyskuntarakenteen kehittämistä. Kaupunginhallitus huomauttaa, että myös kaupunkirakenteen jatkaminen Helsingistä itään raideliikenteen varassa on yksi Helsingin seudun yhteisistä kärkihankkeista.

Sipoonkorven kehittäminen merkitsee alueen roolin muuttumista nykyisestä ja sen käyttäjämäärän huomattavaa lisääntymistä. Sipoonkorven rajaus tulee määritellä Lounais-Sipoon suunnittelun yhteydessä, missä alueen erilaiset käyttötarpeet on otettu huomioon.

Viheryhteydet

Maakuntakaavaehdotuksen maankäyttöratkaisu Helsingin rajan läheisyydessä Sipoon Itäsalmessa ja Talosaaressa on kaupunkirakenteellisesti selkeämpi kuin luonnoksessa esitetty ratkaisu.

Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee turvata seudullisesti tärkeiden viheryhteyksien jatkuminen Helsingin Pohjois-Vuosaareen, Vantaan Ojankoon, Kuusijärvelle ja Sipoonkorpeen.

Maakuntakaavaehdotuksessa on esitetty keskeiset viheryhteystarpeet sekä laivaväylät, veneväylät, melontareitit, mutta vain yksi ulkoilureitti Ruotsinpyhtäällä. Tavoitteellisessa ulkoilu- ja viheralueverkoston liitekarttaan on merkitty pääkartassa esitettyjen reittien ohella valtakunnallinen pyöräilyreitti, mutta ei maakunnan tavoitteellisia ulkoilureittejä. Johdonmukaisuuden vuoksi pitäisi myös ulkoilureitit merkitä.

Maakunnan viheryhteyksien ja ekologisten käytävien toteutumista on edistettävä siten, että hirvieläimien ja muun lajiston liikkumisedellytykset luonnon ydinalueiden välillä on turvattu

Helsingin omistamat virkistysalueet

Helsinki omistaa maa-alueita mm. Talosaaressa, Granössa ja Sipoonkorvessa. Talosaaren ranta-alueet on ehdotuksessa varattu pääosin virkistysalueiksi ja Natura 2000 -verkostoon kuuluvat alueet luonnonsuojelualueiksi. Granön länsiranta on varattu virkistyskäyttöön ja saaren eteläosa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaustarvetta. Saaren rakennetumpi yksityisomistuksessa oleva itäosa ja viereinen Mölandet ovat ilman aluevarausta. Rakentaminen näillä alueilla on haja-asutuksen luonteista ja niillä voi sijaita myös vapaa-ajan asutusta.

Vuosaaren sataman läheisten alueiden suunnittelussa tulee selvemmin ottaa huomioon sataman vetovoima tarjoamalla näillä alueilla enemmän mahdollisuuksia elinkeinotoimintojen ja ehkä myös asuinrakentamisen sijoittamiseen. Tästä näkökulmasta Granö tulisi vaihtoehtoisesti kokonaan osoittaa selvitysalueeksi ja Talosaaren merkintöjä tarkistaa.

Helsinkiläisten virkistyskäytössä on useita Sipoon saariston saaria. Helsingin omistamia saaria hallinnoi pääasiassa liikuntavirasto.

Nykyisen käyttönsä mukaisesti virkistysalueeksi merkitty Kaunissaari on suosittu telttailusaari, jonne on julkisen liikenteen yhteys Vuosaaresta. Muille Helsingin omistamille saarille ei ole julkista vesiliikenneyhteyttä. Eestiluoto on varattu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Puolustusvoimien tulenjohtotornin aluetta lukuun ottamatta saari on Helsingin kaupungin omistuksessa, joskin osa alueesta on suojelualuetta. Eestiluodolla telttailu ei ole sallittua, mutta sen eteläpuoleisella Kutuhälletin luodolla telttailu on sallittua.

Maakuntakaavaehdotuksessa Kutuhälletiä esitetään nykyisestä käytöstä poiketen kuitenkin suojelualueeksi. Eestiluodon koillispuolella sijaitsevalla Hanskisella on kuutisenkymmentä kesämajaa. Saari on varattu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaustarvetta. Sipoon Skogsholmen on esitetty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Saaren venekerholle vuokrattu saunamökki on osoitettu virkistyskohteena. Osa saaresta on yksityisomistuksessa. Porvoon edustan Kaivokari on varattu virkistyskäyttöön. Saarella on telttailu sallittu.

Kaavaehdotuksessa on esitetty Helsingin omistamille maille useita, niiden virkistyskäyttöä tarpeettomasti rajoittavia aluevarausmerkintöjä Helsingin omistamien saarien nykyinen virkistyskäyttö tulee huomioida ja sallia myös tulevaisuudessa niiden virkistyskäyttö.

Luonnon- ja kulttuuriympäristön suojelu

Maakuntakaavaehdotuksessa on otettu runsaasti ja monipuolisesti huomioon maakunnan monimuotoinen luonto ja sen luonnonarvot. Lähes koko itäinen vesialue Porvoosta itään on Natura 2000 -verkostoon kuuluvaa aluetta. Laajojen Natura- ja luonnonsuojelualueiden ohella maakuntakaavaehdotukseen on merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta valtakunnallisesti merkittäviä luontoalueita. Nämä alueet ovat erityisesti linnuston kannalta merkittäviä ns. IBA-alueita.

Kaupunginhallitus kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, ettei lausunnolle lähetetty kaava-aineisto laisinkaan sisältänyt Natura-alueisiin kohdistuvia vaikutusselvityksiä tai -arvioita.

Maakuntakaavaan on merkitty myös valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät geologiset muodostumat, jotka ovat maisemallisesti ja geologisesti merkittäviä.

Maakuntakaavaehdotukseen voisi liittää Uudenmaan maakuntakaavan tapaan erillisen perinnemaisema- ja luontotyyppikohteita esittelevän liitekartan. Esimerkiksi Helsingin omistamilla saarilla Kaunissaaressa ja Eestinluodolla on luonnonsuojelulain mukaisesti suojeltavia luontotyyppikohteita sekä näiden lisäksi vielä erityisesti suojeltavia lajeja.

Itä-Uudenmaan erityispiirre on valtakunnallisesti hyvin säilynyt ja merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Maakuntakaavaa varten on selvitetty valtakunnallisten kohteiden lisäksi maakunnan tärkeät kulttuuriympäristöt. Esimerkiksi Sipoon alueella on useita valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä, jotka asettavat omat rajoituksensa alueiden muulle maankäytölle.

Lopuksi

Maakuntakaavaehdotuksessa pyritään sinänsä ansiokkaasti ja melko perusteellisesti kehittämään historiallisten Porvoon ja Loviisan ympärille kymmenen kunnan muodostamaa kaksikielistä kulttuurimaakuntaa sekä luomaan edellytyksiä alueen tulevalle kehitykselle. Yhdessä itäsuuntaan kasvavan pääkaupunkiseudun kanssa tämä Suomenlahden rannan kaupunkien sarja aina Kotkaan ja Haminaan asti voisi olla jopa Euroopan mitassa merkittävä ja kiinnostava alue, jota on syytä kehittää yhteistyössä.

Alueen asunto- ja elinkeinopolitiikan, liikenneverkon, lentoliikenteen ja julkisen liikenteen, jätehuollon, ylijäämämassojen käsittelyn, maa- ja kallioaineksen hankinnan jne. kannalta Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liitot kattava yhtenäinen suunnittelualue sekä valmistelu- ja päätöksenteko-organisaatio ovat kuitenkin Helsingin kaupunginhallituksen mielestä jatkossa välttämättömiä.

Maakuntajaotusta tulisikin pikaisesti muuttaa niin, että nykyiset Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat yhdistettäisiin. Päätöstä valmisteltaessa tulisi Itä-Uudenmaan maakuntakaavan alueeseen kohdistuvia selvityksiä ja aluevaraustarpeita vielä monelta osin tarkentaa ja ensi vaiheessa rajata valtioneuvoston 28.6.2007 päättämä, Helsingille siirtyvä alue maakuntakaava-alueen ulkopuolelle.

Tässä muodossa Itä-Uudenmaan maakuntakaavaa ei tule vahvistaa.

Kirje Itä-Uudenmaan liitolle ja pöytäkirjanote kiinteistövirastolle, rakennusvirastolle, ympäristökeskukselle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Merkittiin, että Moisio teki Ojalan kannattamana vastaehdotuksen, jonka mukaan sivun 64 neljännen kokonaisen lauseen loppuun tulisi lisätä seuraava lause:

”Erityisesti Mustavuoren lehdon, Vuosaaren Natura-alueen ja Sipoonkorven välinen viheryhteys on turvattava.”

Suoritetussa äänestyksessä puheenjohtajan äänen ratkaistessa esittelijän ehdotus voitti Moision vastaehdotuksen äänin 7–7–1 tyhjä. Vähemmistöön kuuluivat Hellström, Kantola, Näre, Moisio, Ojala, Oker-Blom ja Pajamäki.

Merkittiin, että Oker-Blom teki vastaehdotuksen, jonka mukaan sivun 66 kaksi viimeistä kappaletta tulisi poistaa.

Oker-Blomin ehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

Oker-Blom ilmoitti eriävän mielipiteensä koskien maakuntaliittojen yhdistämistä.

Merkittiin, että Hellström teki Moision kannattamana vastaehdotuksen, jonka mukaan sivulta 63 toiseksi viimeisestä kappaleesta tulisi poistaa kaksi ensimmäistä lausetta ja lisätä lauseet viimeisen kappaleen loppuun.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Hellströmin vastaehdotuksen äänin 11–4. Vähemmistöön kuuluivat Hellström, Näre, Moisio ja Ojala.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 6

1148 §

KIVIKON PYSÄKÖINTI II OY:N YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2007-991

Esityslistan asia Kaj/8

Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa hallintokeskuksen oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Kivikon Pysäköinti II Oy:n ylimääräisessä yhtiökokouksessa 17.9.2007.

Samalla kaupunginhallitus päätti osaltaan, että kaupunginhallituksen 24.1.1994 § 151 hyväksymää Kivikon 2 osa-alueen yhteisjärjestelysopimusta voidaan muuttaa niin, että tontille 47069/1 suunnitellusta yhteiskerhotilahankkeesta voidaan luopua.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, jonne myös asiakirjat toimitetaan.

Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1149 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/9

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

asuntotuotantotoimikunta	5.9.2007
kaupunkisuunnittelulautakunta	30.8.2007
kiinteistölautakunta	4.9.2007
asuntotuotantotoimisto - toimitusjohtaja	23.8., 29.8. ja 3.9.2007

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Päätöksen perustelut

1150 §

LAUSUNTO JOUKKOLIIKENTEEN TAVOITELINJASTOSUUNNITELMAN 2030 LUONNOKSESTA

Khs 2007-1350

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti antaa Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:lle seuraavan lausunnon joukkoliikenteen tavoitelinjastosuunnitelman 2030 luonnoksesta:

Tavoitelinjastosuunnitelman tavoitteiden asettelu on kokonaisuudessaan onnistunut. Tavoitteena on linjasto, joka kytkeytyy kiinteästi maankäytön kehittämiseen, on selkeä ja helposti hahmotettava, kilpailukykyinen henkilöauton kanssa sekä kustannustehokas. Tavoitelinjastosuunnitelman strateginen tavoite on Helsingissä harjoitetun joukkoliikennettä suosivan politiikan mukainen. Myös linjaston palvelutasotekijöiden tavoitearvot on asetettu hyvin.

Suunnitelman mukaan liikenne painottuu entistä enemmän raideliikenteeseen, jolloin Helsingin keskustaan ja muuallekin kulkevien bussien määrää voidaan vähentää ja osaltaan helpottaa liikenneruuhkia ja niistä aiheutuvia ongelmia.

Joukkoliikenteen matkaketjujen toimivuuden ja korkealaatuisten vaihtomahdollisuuksien parantaminen on nostettu suunnitelmassa ansiokkaasti esille. Vaihtamisen vaivattomuus ja miellyttävyys on tärkeää jo senkin takia, että vaihtojen määrä kasvaa joukkoliikennejärjestelmän tukeutuessa runkoliikenneratkaisuun.

Tavoitelinjastosuunnitelman pohjana on ollut PLJ 2007:n raideliikenneverkko 2030. Liikenne- ja viestintäministeriön käynnistämänä on alkanut Pietarin suunnan esiselvitys, jonka yhteydessä selvitetään myös suoraa ratayhteyttä Helsingin keskustasta lentoasemalle. Muidenkin lisäselvityksiä edellyttävien raidehankkeiden selvitykset tulisi käynnistää ja laatia selvitysten pohjalta pikimmiten PLJ:n seuraavan tarkistuksen pohjaksi seudullisen raideliikenteen visio. Tavoitelinjastosuunnitelmaa tarkistetaan sen jälkeen raidevision pohjalta.

Kirje YTV:lle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja liikennelaitokselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

1151 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/2

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien lautakuntien tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

liikepalvelulautakunta 4.9.2007

joukkoliikennelautakunta 6.9.2007

yleisten töiden lautakunta 6.9.2007

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Päätöksen perustelut

1152 §

LAUSUNTO IKÄIHMISTEN HOITOA JA PALVELUA KOSKEVAN LAATUSUOSITUKSEN UUDISTAMISESTA

Khs 2007-1525

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti antaa sosiaali- ja terveysministeriölle seuraavan lausunnon:

Aiemmassa laatusuosituksessa käytetty käsite ”vanhuspoliittinen strategia” on luonnoksessa korvattu ”ikäpoliittisella strategialla”. Muutoksen perustelu on tarkoituksenmukainen korostaessaan eri politiikkatahojen ja toimijoiden yhteistä vastuuta suunnittelussa ja tulevaisuuteen varautumisessa koko elämänkaarella. Sisällöllisesti suositus kuitenkin painottuu sosiaali- ja terveyspalveluihin ja jää siten osin tavoitettaan suppeammaksi. Esimerkiksi elin- ja toimintaympäristöön liittyviä keskeisiä tekijöitä mainitaan, mutta niihin liittyviä suosituksia ei esitetä.

Yhteiskunnan ”normaalipalvelujen” soveltumista ikäihmisille tulee lisätä. Näin vältyttäisiin tuottamasta lukuisia erityispalveluja, jotka joissakin tapauksissa voivat jopa lisätä käyttäjäryhmien eriarvoisuutta.

Helsingin talousarvioon sisältyvissä yhteisstrategioissa erityisesti hyvinvointi ja palvelut mutta myös kaupunkirakenne ja asuminen –alue sisältävät samansuuntaisia linjauksia kuin ikäpoliittiseen strategiaan on esitetty otettavaksi. Hallintokuntien talousarvioissa esitetään tavoitteet ja toimenpiteet, joilla strategioita toteutetaan. Strategioiden toteutumista seurataan neljännesvuosiraporttien avulla.

Helsingin nykyiseen suunnittelujärjestelmään kuuluu joitakin taloussuunnitelmasta erillisiä, aihekohtaisia ohjelmia kuten esimerkiksi elinkeinostrategia ja vanhuspalveluohjelma. Pääsääntöisesti toiminnan ja talouden ohjaus tapahtuu talousarvion ja -suunnitelman avulla.

Olosuhteet maan eri osissa vaihtelevat suuresti ja tämän vuoksi yhtenäisen mallin mukaisten kuntakohtaisten strategioiden laatiminen ei aina ole tarkoituksenmukaista. Tällöin tulevat kyseeseen seudulliset strategiat.

Luonnoksen johdannossa viitataan meneillään olevaan kunta- ja palvelurakenneuudistukseen, jonka tavoitteena on palvelujen järjestämisvastuun laajentaminen vähintään 20 000 asukkaan yhteistoiminta-alueille. Helsingin 564 000 asukkaan väestöpohja mahdollistaa ikäihmisten palvelujen kehittämisen ilman välittömiä, kuntarakenteeseen kohdistuvia uudistuksia. Väestön ikääntymisen aiheuttama ensisijainen haaste Helsingille on eläköitymässä olevien ja 65–74-vuotiaiden eläkeläisten määrän kasvu.

Laatusuosituksen kohdejoukosta käytetään termejä ”ikääntyneet”, ”ikäihmiset” ja ”iäkkäät”. Tekstissä ei määritellä keitä kulloinkin tarkoitetaan. Tämä olisi tarpeellista, jotta suositusta tulkittaisiin eri tahoilla samoista lähtökohdista. Samoin kronologiseen ikään liittyvien rajojen (esim. 75 vuotta täyttäneet) käyttöä tulisi pohtia suhteessa jatkuvasti pidentyneeseen keskimääräiseen elinikään ja vanhuuksien erilaistumiseen.

Kansainvälisissä elinajan pitenemistä, työelämän muutosta ja työvoiman vähenemistä koskevissa keskusteluissa on tuotu esiin 60–70-vuotiaiden työllisyysasteen nostaminen. Laatusuosituksia laadittaessa on syytä huolehtia siitä, etteivät ne ohjaa yhteiskuntapoliittista keskustelua suuntaan, jossa eläköitymisiän saavuttaminen rinnastetaan vanhuspalvelujen piiriin siirtymiseen. Kansallisiin ikäpoliittisiin tavoitteisiin tulisikin lisätä mahdollisuus työelämään osallistumiseen toimintakyvyn sen mahdollistaessa ikävuosista riippumatta. Tämä on linjassa luonnoksessa esitettyjen ihmisarvon eettisten periaatteiden, mm. itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden kanssa.

Iäkkäiden kuntalaisten terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen edellyttävät ponnistuksia kaikilta hallintokunnilta ja eri sidosryhmiltä. Erityisesti tarvitaan eri tahojen tuottamien palvelujen koordinointia, uusien palvelujen ja palveluyhdistelmien kehittelyä ja toteuttamista kunnan eri hallintokuntien, järjestöjen ja yritysten kesken. Myös eri toimijoiden roolien selkeyttäminen on tärkeää.

Laatusuosituksen rakenne on sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisen kannalta monipuolinen. Arvojen ja eettisten periaatteiden esille nostaminen on tärkeää, erityisesti aikana, jolloin osa väestöstä näkee vanhusten olevan vain kustannustekijä ja ikävä taakka dynaamiselle yhteiskunnalle. Arvojen esille tuominen voi ohjata ajattelua entistä ihmisarvoisempaan suuntaan ja korostaa ikääntyneiden palvelujen kehittämisen tarvetta ja tahtoa.

Ikäpoliittisen strategian osat esitellään kuviona, jonka kohdassa ”Palvelurakenteen kehittämisen strategiset linjaukset” on luettelo eri sosiaali- ja terveyspalveluista. Ryhmittely on laadittu siten, ettei vanhusten sosiaalityötä eikä terveydenhuollon avohoito- (terveysneuvonta, avosairaanhoito), päivystys- ja sairaalapalveluja mainita. Näiden käyttö on kuitenkin ikäihmisten piirissä laajaa ja sen vuoksi mainitsemisen arvoista.

Palvelurakenteen kehittämislinjauksissa on esitetty yksityiskohtaisia, määrällisiä tavoitteita. Toisaalta luonnoksessa annetaan mahdollisuus asettaa kuntakohtaiset tavoitteet palveluille paikallisten voimavarojen ja tarpeiden pohjalta. Tämä on ehdottoman välttämätöntä kuntien erilaisista olosuhteista johtuen.

Suurkaupunkina Helsingissä on yksin asuvia ikäihmisiä suhteellisen paljon. 75 vuotta täyttäneistä 53,2 % asuu yksin, koko maan keskiarvon ollessa 45,8 %. Yksin asumisen lisäksi toinen palvelutarpeisiin vaikuttava piirre Helsingissä on vanhojen kerrostaloasuntojen hissittömyys.

Luonnoksessa esitetty tavoite kotona asuvien osuudesta, 94 - 96 % 75 vuotta täyttäneistä, vaikuttaa Helsingin olosuhteissa ylimitoitetulta. Helsingin voimassa olevassa vanhuspalveluohjelmassa vastaavaksi tavoitteeksi on asetettu 90 %, mikä on toteutunut.

Säännöllisen kotihoidon saajien tavoitteeksi esitetään 13 – 14 % 75 vuotta täyttäneistä. Helsingissä vastaavasta ikäryhmästä noin neljäsosa saa kotihoitoa, kun mukaan lasketaan sekä säännölliset että tilapäiset (esim. sairaalahoidon jälkeen toipilasaikana palveluja saavat) asiakkaat. Tilastointia tullaan kehittämään vertailutiedon saamiseksi.

Omaishoidon tuen piirissä olevien määrälle asetettu tavoite, 5-6 % 75 vuotta täyttäneistä, on Helsingissä vaikea saavuttaa. Yksin elävien vanhusten suuri määrä merkitsee sitä, ettei halukkuutta ja mahdollisuuksia omaishoitoon ole suurkaupungissa samalla tavalla kuin maaseudulla. Helsingissä omaishoidon tuen piirissä olevien yli 65-vuotiaiden henkilöiden määrä on tällä hetkellä 3,3 % ja tuon osuuden nostaminen vanhusväestön määrän kasvaessa on osoittautunut mahdottomaksi.

Palveluasumisen määrälle asetettu tavoite, 5-6 % 75 vuotta täyttäneistä, toteutuu Helsingissä jo tätä nykyä. Helsinki järjestää ympärivuorokautista palveluasumista tällä hetkellä 6,2 %:lle yli 75-vuotiaista.

Laitoshoidolle laatusuosituksessa asetettu tavoite, 4-6 % vanhainkodeissa ja terveyskeskussairaalassa, ylittyy Helsingissä. Laitoshoidossa on Helsingissä 9,5 % 75 vuotta täyttäneistä, mihin lukuun sisältyvät myös lyhytaikaishoidossa tai pitkällä kuntoutusjaksolla olevat. Asetettu valtakunnallinen tavoite on Helsingille haaste. Sitä tukee kaupungin omassa vanhuspalveluohjelmassakin ilmaistu tavoite laitoshoidon vähentämisestä.

Linjaus dementoituvien hoidon järjestämisestä on perusteltu. Tämän lisäksi olisi tehostettava dementian diagnosoimista, koska suuri osa sairastuneista on edelleen ilman diagnoosia. Dementiaa sairastavien kotona asumisen tukeminen ja sitä edistävät keinot ovat myös keskeisiä. Helsingissä on saatu hyviä kokemuksia dementiakoordinaattoreiden toiminnasta, koska he pystyvät auttamaan ja tukemaan sairastunutta ja hänen läheistään monimutkaisen palvelujärjestelmän käytössä. Uuden teknologian hyödyntäminen kotona asumisen tukena on tulevaisuudessa välttämätöntä. Sen tehokas edistäminen edellyttää, että selvitetään kustannusten jako eri tahojen kesken.

Asiakastietojen ja kirjaamisen merkitys on keskeinen laadukkaan ja suunnitelmallisen hoidon toteuttamisessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien yhteensopivuus on välttämätöntä niin valtakunnallisella kuin paikallisella tasolla.

Luonnoksessa korostetaan palvelutarpeen yksilöllistä arviointia ja palvelujen oikeaa kohdentamista. Nämä ovat keskeisiä tavoitteita, joiden toteuttamiseksi tarvitaan valtakunnalliset päätökset käytettävistä toimintakykymittaristoista sekä eri palvelujen piiriin pääsemisen perusteista. Näiden käyttö parantaisi myös vertailujen luotettavuutta.

Ikäihmisten terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseksi ehdotetaan perustettavaksi vanhus/seniorineuvoloita. Helsingissä toimi 1970-80 -luvuilla erillisiä vanhusneuvoloita. Niistä luovuttiin, koska käyttäjät olivat pääasiassa samoja vireitä vanhuksia, jotka käyttivät myös terveysasemien lääkärin ja terveydenhoitajan sairaanhoitopalveluja. Toiminnalla ei siis tavoitettu terveyden edistämistavoitteiden toteutumisen kannalta olennaisia muita vanhuksia.

Erillisen vanhusneuvolan sijasta Helsingissä on lähdetty kehittämään ”hyvinvointikeskus-toimintamallia”, joka toteutuessaan kokoaisi yhteen kunnan eri hallintokuntien sekä ikäihmisten palveluja tuottavien järjestöjen ja vapaaehtoistyön voimavarat. Terveyspalvelujen osalta nämä palvelut täydentäisivät terveysasemien toimintaa.

Henkilöstöstrategian korostaminen on perusteltua, koska ikääntyneiden palveluissa merkittävänä haasteena on työvoiman saatavuus ja pysyvyys. Eräs keino selvitä niukoilla voimavaroilla kasvavasta asiakasmäärästä on tarkistaa ammattiryhmien välistä työnjakoa koulutuksen mukaisesti.

Mitoitukseen laskettavien henkilöstöryhmien osalta Helsingissä on päädytty samansuuntaisiin tuloksiin kuin suositusluonnoksessa.

Henkilöstömääriä koskevissa mitoituksissa Helsingissä on päädytty tasolle, joka vastaa suositusluonnoksen vähimmäis- tai keskiarvolukuja. Esimerkiksi pitkäaikaisessa sairaalahoidossa keskimääräinen mitoitus nostetaan Helsingissä lähiaikoina 0,63:een. Ministeriön luonnoksessa hyväksi mainittua, varsin korkeaa mitoitusta (0,8) ei ole perusteltua asettaa tavoitteeksi. Mitoitussuositusten laatimisessa tulee pitää huolta siitä, että ne eivät pakota erilaisia toimijoita täysin olosuhteista riippumatta kaavamaisiin ja toiminnan kannalta epätarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin.

Laitoshoitoa koskeva painotus yhden hengen huoneiden lisäämiseen vaatii sairaalahoidon osalta tarkennusta ja väljentämistä. On huomattava, että potilaan ei ole tarkoitus asua sairaalassa. Kaikki potilaat eivät viihdy yksinään eivätkä siksi halua yhden hengen huoneeseen. Helsinki on peruskorjannut viime vuosina kaikki terveyskeskuksen pitkäaikaissairaaloiden osastot siten, että tavoitteena on ollut lisätä yhden hengen huoneiden määrää ja rakentaa korkeintaan 2-hengen huoneita sekä huonekohtaiset hygieniatilat. Sairaalarakennukset ovat kuitenkin osin vanhoja ja rakenteellisista syistä on joissakin tapauksissa päädytty useamman hengen huoneisiin. Tehdyt ratkaisut ovat osoittautuneet toimiviksi ja inhimillisiksi.

Hoitoympäristöön liittyvä kannanotto palveluasumisessa tarjottavasta omasta huoneesta jokaiselle asukkaalle on merkittävä tulevaisuuteen tähtäävä linjaus palvelun laadun näkökulmasta. Tähän liittyvät asumiskustannukset ja asiakasmaksut ovat asia, jota erityisesti pääkaupunkiseudulla joudutaan pohtimaan tarkasti.

Osa suosituksessa esitetyistä palveluista on mahdollista toteuttaa olemassa olevilla voimavaroilla keskittämällä ne kulloinkin keskeisiin ajankohtaisiin haasteisiin. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että pystytään tekemään valintoja ja asettamaan tarpeet tärkeysjärjestykseen. Helsingin näkökulmasta ajankohtaisia ovat mm. riskiryhmien tavoittaminen ja palvelutarpeen arviointi.

Kuntia ohjaavat suositukset ja sitovat säädökset ovat mahdottomia toteuttaa ilman toimintaan osoitettuja voimavaroja. Tähän kysymykseen laatusuositus ei tuo uutta. Suositukset näyttävät nykyoloissa muuttuvan minimiedellytyksiksi, joitten toteuttamista valvovat viranomaiset ryhtyvät vaatimaan. Terveydenhuollon hoitotakuun suunnittelun yhteydessä tehdyistä virheistä tulee ottaa oppia.

Kirje sosiaali- ja terveysministeriölle sekä pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle, terveyslautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 5

1153 §

UUDENMAAN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN

Khs 2007-1713

Esityslistan asia Stj/2

Kaupunginhallitus päätti antaa Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymän toiminnan kehittämisestä seuraavan lausunnon:

Ridasjärven päihdehoitokeskus on osa Helsingin päihdepalvelujärjestelmää. Vuonna 2006 helsinkiläisten hoitovuorokaudet vähenivät edellisvuoteen verrattuna 3 367 hoitovuorokaudesta 1 246 vuorokauteen. Kuluvana vuonna käyttö tulee edelleen vähenemään. Tämä johtuu ensisijaisesti siitä, että pääosaan laitoskuntoutustarpeesta on kyetty vastamaan kaupungin omissa yksiköissä.

Sosiaalivirasto hankkii asiakkaiden tarvitsemat palvelut vuosittain vahvistettavan talousarvion puitteissa. Kaupunginhallituksen antaman, vuoden 2008 talousarvion valmistelua koskevan ohjeen mukaan hintatason muutos vuodesta 2007 vuoteen 2008 on 1,5 % arvioitaessa muita kuin henkilöstö- ja investointimenoja.

Ridasjärven päihdehoitokeskuksen rooliin ja käyttöön tulee vaikuttamaan pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen, 31.10.2008 asti kestävä päihdehuollon kehittämishanke. Hankkeen yhtenä tavoitteena on päihdehuollon kuntouttavien laitospalvelujen uudelleen jäsentäminen ja yhteinen koordinaatio. Parhaillaan selvitetään palvelutarpeiden seudullista kokonaisuutta. Tässä yhteydessä pääkaupunkiseudun kunnat tulevat käsittelemään myös Ridasjärven päihdehoitokeskuksen roolia seudullisessa päihdehuollon palvelurakenteessa ja tekemään Ridasjärven päihdehoitokeskusta koskevia kehittämisehdotuksia.

Kirje Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymälle ja pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle sekä Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymän yhtymäkokouksen helsinkiläiselle edustajalle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

1154 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Stj/3

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota sosiaalilautakunnan 4.9.2007 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen.

Ilmoitus sosiaalilautakunnalle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITE

Päätöksen perustelut

1155 §

TYÖTERVEYSKESKUKSEN VASTAAVAN TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Khs 2007-1842

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti hallintosäännön 13 §:n nojalla ottaa ilman julkista hakumenettelyä työterveyshuollon erikoislääkäri Anne Liljan työterveyskeskuksen vastaavan työterveyslääkärin virkaan 1.10.2007 lukien 5 348,33 euron kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvine palkkaetuineen.

Vielä kaupunginhallitus päätti, ettei Anne Liljan tarvitse esittää lääkärintodistusta terveydentilastaan, koska hän on jo kaupungin palveluksessa ja esittänyt vaaditun selvityksen aikaisemmin.

Pöytäkirjanote työterveyskeskukselle ja vastaavan työterveyslääkärin virkaan valitulle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1156 §

ALUEEN VARAAMINEN TALIN LIIKUNTAPUISTOSTA KANNELMÄEN LIIKUNTAKESKUS OY:LLE MONITOIMIHALLIN SUUNNITTELUA VARTEN

Khs 2007-1854

Esityslistan asia Sj/2

Kaupunginhallitus päätti varata Kannelmäen Liikuntakeskus Oy:lle 30. kaupunginosan (Munkkiniemi) Munkkiniemen kylän Rnr:o 420 tilaan 1:1172 kuuluvan noin 1 250 m²:n suuruisen liikuntahallin suunnittelua varten ajaksi 1.9.2007 – 31.8.2009 seuraavin ehdoin:

1 Varausalue käsittää Talin keilahallin pohjoispuolelle kaavoitetun liikuntahallin rakennusalan siltä osin, kuin se ylittää nykyisen Oy Bowling Ab:n vuokra-alueen rajan. Varsinaisen vuokra-alueen rajat määräytyvät myöhemmin tehtävän vuokrasopimuksen mukaisesti.

Varausmaksu on 625 euroa vuodessa ja se on vuosittain maksettava 1.10. mennessä kaupungin lähettämää laskua vastaan Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallintaan tai kaupungin osoittamalle pankkitilille.

2 Hankkeen luonnospiirustukset on esitettävä liikuntalautakunnan hyväksyttäväksi ennen rakennusluvan hakemista.

3 Varauksensaajan tulee esittää vuokraushakemus hyvissä ajoin ennen varausajan päättymistä.

Vuokrasopimuksen on oltava voimassa ennen kuin rakennuslupa myönnetään.

4 Varauksensaaja vastaa kaikkien viranomaislupien hakemisesta aiheutuvista kustannuksista ja kaikista rakentamiskustannuksista sekä tulevalla vuokra-alueella mahdollisesti tarvittavien kulkuväylien, johtojen, ojien ym. siirroista.

5 Helsingin kaupunki ei vastaa siitä vahingosta, mikä varauksensaajalle saattaa aiheutua siitä, ettei hankkeelle saada rakennuslupaa tai ettei varsinaista maanvuokrausta voida solmia.

6 Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle aiheutuneista kustannuksista, mikäli päätös oikaisuvaatimuksen tai kunnallisvalituksen johdosta muuttuu tai kumoutuu.

Pöytäkirjanote liikuntalautakunnalle ja Kannelmäen Liikuntakeskus Oy:lle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1157 §

ALUEEN VARAAMINEN TALIN LIIKUNTAPUISTOSTA HELSINGIN TENNISSTADION OY:LLE TENNISHALLIN LAAJENTAMISTA VARTEN

Khs 2007-1853

Esityslistan asia Sj/3

Kaupunginhallitus päätti varata Helsingin Tennisstadion Oy:lle 30. kaupunginosan (Munkkiniemi) Munkkiniemen kylän Rnr:o 420 tilaan 1:1172 kuuluvan noin 2 000 m²:n suuruisen karttaliitteeseen merkityn alueen liikuntahallin suunnittelua varten ajaksi 1.9.2007 – 31.8.2008 seuraavin ehdoin:

1 Varausmaksu on 1 000 euroa ja se on maksettava 1.10.2007 mennessä kaupungin lähettämää laskua vastaan Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallintaan tai kaupungin osoittamalle pankkitilille.

2 Hankkeen luonnospiirustukset on esitettävä liikuntalautakunnan hyväksyttäväksi ennen rakennusluvan hakemista.

3 Varauksensaajan tulee esittää vuokraushakemus hyvissä ajoin ennen varausajan päättymistä.

Vuokrasopimuksen on oltava voimassa ennen kuin rakennuslupa myönnetään.

5 Helsingin kaupunki ei vastaa siitä vahingosta, mikä varauksensaajalle saattaa aiheutua siitä, ettei hankkeelle saada rakennuslupaa tai ettei varsinaista maanvuokrausta voida solmia.

6 Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle aiheutuneista kustannuksista, mikäli päätös oikaisuvaatimuksen tai kunnallisvalituksen johdosta muuttuu tai kumoutuu.

Pöytäkirjanote liikuntalautakunnalle ja Helsingin Tennisstadion Oy:lle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1158 §

MAA-ALUEEN VARAAMINEN TALOSAARESTA OY HUSÖN RATSASTUSKESKUS AB:LLE MANEESI- JA TALLIRAKENNUSTEN SUUNNITTELUA VARTEN

Khs 2007-1852

Esityslistan asia Sj/4

Kaupunginhallitus päätti varata Oy Husön Ratsastuskeskus Ab:lle liitekarttaan merkityn noin yhden hehtaarin maa-alueen Sipoon kunnassa sijaitsevalta Talosaaren ulkoilualueelta RNro 753-411-1-58 maneesi- ja tallirakennusten suunnittelua varten ajaksi 1.9.2007 – 31.8.2008 seuraavin ehdoin:

1 Varausmaksu on 100 (alv 0 %) euroa ja se on maksettava 1.10.2007 mennessä kaupungin lähettämää laskua vastaan Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallintaan tai kaupungin osoittamalle pankkitilille.

2 Nyt varattavan alueen rajat tarkentuvat myöhemmin tehtävän vuokrasopimuksen yhteydessä. Varauksensaajan tulee esittää vuokraushakemus hyvissä ajoin ennen varausajan päättymistä.

Vuokrasopimuksen on oltava voimassa ennen kuin rakennuslupa myönnetään.

3 Helsingin kaupunki ei vastaa siitä vahingosta, mikä varauksensaajalle saattaa aiheutua siitä, että hankkeelle ei saada rakennuslupaa tai varsinaista maanvuokrausta ei voida solmia.

4 Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle aiheutuneista kustannuksista, mikäli päätös oikaisuvaatimuksen tai kunnallisvalituksen johdosta muuttuu tai kumoutuu.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja Oy Husön Ratsastuskeskus Ab:lle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1159 §

LAUSUNNON ANTAMINEN OPETUSMINISTERIÖLLE VALTION YLLÄPITÄMÄN HELSINGIN EUROOPPALAISEN KOULUN PERUSTAMISTA KOSKEVASTA LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE

Khs 2007-1817

Esityslistan asia Sj/5

Kaupunginhallitus päätti omana lausuntonaan lähettää opetusministeriölle opetusviraston 29.8.2007 antaman lausunnon valtion ylläpitämän Helsingin eurooppalaisen koulun perustamista koskevasta luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle.

Kirje opetusministeriölle ja pöytäkirjanote opetusvirastolle.

Merkittiin, että Moisio teki Ojalan kannattamana vastaehdotuksen, jonka mukaan sivun 96 viimeinen kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti:

”Opetusvirasto kiinnittää tältä osin huomiota myös esityksen mahdolliseen oppilaita eriarvostavaan vaikutukseen ja katsoo, että opetusministeriön tulee vielä selvittää, miten opetus voisi olla maksutonta kaikille.”

Kappale jatkuu ehdotuksen mukaan seuraavasti: Lisäksi Khs esittää täsmennettäväksi millä aikataululla ja missä määrin ko. koulussa opetusta tarjotaan muille kuin I kategorian lapsille.

Suoritetussa äänestyksessä Moision ehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 7–8. Vähemmistöön kuuluivat Hakola, Oker-Blom, Peltokorpi, Rautava, Urho, Wallden-Paulig ja Rihtniemi.

Lisätiedot:
Vuontisjärvi Tero, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36023

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

1160 §

EDUSTAJAN NIMEÄMINEN AMMATTIKORKEAKOULUASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN PUHEENJOHTAJAKSI

Khs 2007-1860

Esityslistan asia Sj/6

Kaupunginhallitus päätti nimetä apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haataisen Uudenmaan ammattikorkeakouluasiain neuvottelukunnan puheenjohtajaksi.

Kirje Uudenmaan liitolle sekä pöytäkirjanote hallintokeskukselle.

Lisätiedot:
Vuontisjärvi Tero, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36023

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1161 §

3.9.2007 pöydälle pantu asia

HELSINGIN KAUPUNGIN TUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007 - 2009

Khs 2006-2266

Esityslistan asia Sj/7

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä Helsingin kaupungin tutkimusohjelman vuosille 2007 - 2009 noudatettavaksi kaupungin virastoissa ja laitoksissa ohjeellisesti.

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa virastoja ja laitoksia varautumaan tutkimusohjelman toteuttamiseen.

Vielä kaupunginhallitus kehottaa tietokeskusta suorittamaan tutkimusohjelman mukaisia tutkimuksia ja tukemaan niiden muualla tapahtuvaa toteuttamista.

Pöytäkirjanote ja tutkimusohjelma tietokeskukselle kehotuksin toimittaa tutkimusohjelma kaupungin kaikille virastoille ja laitoksille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1162 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/8

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

henkilöstökassatoimikunta	10.9.2007
opetuslautakunta	4.9.2007
- suomenkielinen jaosto	4.9.2007
suomenkielisen työväenopiston johtokunta	28.8.2007

ammattikorkeakoulu
- rehtori	31.7. – 31.8.2007
- vararehtori 1.	9. – 29.8.2007
- vararehtori 2.	16. ja 24.8.2007
- johtava talouspäällikkö	21. ja 29.8.2007
eläintarhan johtaja	3.9.2007
henkilöstökeskus
- osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka)	6.9.2007
- osastopäällikkö (henkilöstön liikkuvuus)	29. ja 31.8., 4. ja 5.9.2007
museonjohtaja	4.9.2007
ruotsinkielisen työväenopiston rehtori	31.8.2007
taidemuseon johtaja	5.9.2007

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054
Vuontisjärvi Tero, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36023

LIITE

Päätöksen perustelut

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Suvi Rihtniemi	Tiina Teppo
puheenjohtaja	pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Jan D. Oker-Blom

Elina Moisio

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä hallintokeskuksessa 18.9.2007 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

MUUTOKSENHAKUOHJEET

1 OIKAISUVAATIMUS

	Pöytäkirjan liitteet

		Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa hallintokeskuksen kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.

	Oikaisuvaatimusoikeus

		Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)

			pöytäkirjan 1129-1136, 1138-1141, 1143-1147, 1149-1154, 1156-1159 ja 1161-1162 §:t

		–	poikkeamispäätöksen tekemistä (Maankäyttö- ja rakennuslaki 190 §)

			pöytäkirjan 1142 §

		Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

		–	kunnan jäsen.

	Oikaisuvaatimusviranomainen

		Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

	Oikaisuvaatimusaika

		Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
	Oikaisuvaatimuksen sisältö

		Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	muutoksenhakijan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa

		–	jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

	Oikaisuvaatimuksen muoto

		Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

	Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

		Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 310 13700. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: hallintokeskus@hel.fi. Hallintokeskuksen aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen hallintokeskuksen aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

2 MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA

	Poikkeamispäätöksen tekeminen

		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Poikkeamispäätöksen tekemistä koskevassa asiassa saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

		–	viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija,

		–	sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa,

		–	se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa,

		–	se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa,

		–	kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa,

		–	toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen,

		–	Uudenmaan ympäristökeskus, sekä

		–	muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle (Ratapihantie 9, 00520 HELSINKI). Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.

	Yhteiset määräykset muutoksenhausta

		Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

1 RÄTTELSEYRKANDE

	Bilagor till protokollet

			Bilagorna till protokollet kan beställas på förvaltningscentralens registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelseyrkande”.

	Rätt att framställa rättelseyrkande

			Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär. Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:

			–	beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)

				1129-1136, 1138-1141, 1143-1147, 1149-1154, 1156-1159 och 1161-1162 § i protokollet

			–	fattande av undantagsbeslut (190 § i markanvändnings- och bygglagen)

				1142 § i protokollet

			Rättelseyrkande får framställas

			–	av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

		Rättelseyrkandemyndighet

			Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

	Rättelseyrkandetid

			Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.

	Innehåll i rättelseyrkande

			I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden

			–	om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

	Formen för rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.

	Inlämnande av rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 310 13700. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: hallintokeskus@hel.fi. Förvaltningscentralen är öppen måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av förvaltnings-centralens öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas. Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.
2 SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSEYRKANDEÄRENDEN

		Fattande av undantagsbeslut

			Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett ärende som gäller fattande av undantagsbeslut får sökas genom skriftliga besvär
			–	av ägaren och innehavaren av ett invid eller mittemot beläget område

			–	av ägaren och innehavaren av en sådan fastighet vars bebyggande eller användning i annat syfte beslutet i väsentlig mån kan påverka

			–	av den på vars boende, arbete eller övriga förhållanden projektet kan ha en betydande verkan

			–	av den vars rätt, skyldighet eller fördel beslutet direkt påverkar

			–	av kommunen och en grannkommun vars markanvändningsplanering beslutet påverkar

			–	inom det geografiska område där den är verksam, av en sådan registrerad förening vars syfte är att främja natur- eller miljövård eller skydd av kulturvärden eller att annars påverka livsmiljöns kvalitet

			–	av Nylands miljöcentral

			–	av en annan myndighet i ärenden som hör till dess verksamhetsområde.

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol (Bangårdsvägen 9, 00520 Helsingfors). Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar från delfåendet av beslutet. Vederbörande anses ha fått del av beslutet då beslutet meddelats efter anslag.

		Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring

			Uträkning av besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter. Innehåll i besvärsskriften I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas

			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

Kokousaika		10.9.2007 kello 16.00 - 17.00

Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali

Läsnä

Jäsenet	Rihtniemi, Suvi			kaupunginhallituksen puheenjohtaja
	Vehviläinen, Sirkka-Liisa			II varapuheenjohtaja
	Hakola, Juha
	Hellström, Sanna
	Kantola, Tarja
	Malinen, Jouko
	Moisio, Elina
	Ojala, Outi
	Oker-Blom, Jan D.
	Pajamäki, Osku
	Peltokorpi, Terhi			(paitsi 1135-11136 §)
	Rautava, Risto
	Urho, Ulla-Marja
	Wallden-Paulig, Irmeli
	Näre, Sari			varajäsen

Muut	Hiltunen, Rakel			kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
	Bogomoloff, Harry			I varapuheenjohtaja (paitsi osa 1144-1162 §)
	Krohn, Minerva			II varapuheenjohtaja
	Korpinen, Pekka			apulaiskaupunginjohtaja
	Sauri, Pekka			apulaiskaupunginjohtaja (paitsi osa 1147 §)
	Kokkonen, Paula			apulaiskaupunginjohtaja
	Haatainen, Tuula			apulaiskaupunginjohtaja
	Vanne, Pertti			kansliapäällikkö
	Korhonen, Tapio			rahoitusjohtaja
	Sarvilinna, Sami			kaupunginlakimies
	Tulensalo, Hannu			henkilöstöjohtaja
	Waronen, Eero			viestintäpäällikkö
	Frantsi, Anneli			kaupunginsihteeri
	Hari, Olli			kaupunginsihteeri
	Matikainen, Kristiina			kaupunginsihteeri
	Mickwitz, Leena			kaupunginsihteeri (paitsi 1132 §)
	Sippola-Alho, Tanja			kaupunginsihteeri
	Vallittu, Anja			kaupunginsihteeri
	Vuontisjärvi, Tero			vs. kaupunginsihteeri
	Saarinen, Erja			apulaiskaupunginsihteeri
	Summanen, Juha			osastopäällikkö
	Teppo, Tiina			vs. hallintosihteeri

Puheenjohtaja		Rihtniemi, Suvi

Pöytäkirjanpitäjä		Teppo, Tiina

Esittely			§

Kaupunginjohtajan toimiala		Korpinen	1129-1130,		1131-1132,	1137-1140,

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi		Korpinen			1133,	1141-1149,

Rakennus- ja ympäristötoimi		Sauri			1134-1136,	1150-1151,

Sosiaali- ja terveystoimi		Kokkonen			-,	1152-1154,

Sivistys- ja henkilöstötoimi		Haatainen			-,	1155-1162,