Kokousaika

712 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Rautavan (varalla Hakola) ja Malisen (varalla Pajamäki) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

713 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

714 - 722 §

Kaupunginvaltuuston 23.5.2007 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunginjohtaja

714 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 21.5.2007 pöydälle pantu asia
Kaupunginmuseon johtokunnan varajäsenen valinta

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Help Raili, kanslianotaari, puhelin 310 36012

715 §

Nuorisolautakunnan jäsenen valinta

Lisätiedot:
Help Raili, kanslianotaari, puhelin 310 36012

716 §

Suomenkielisen työväenopiston johtokunnan varajäsenen valinta

Lisätiedot:
Help Raili, kanslianotaari, puhelin 310 36012

717 §

Yleisten töiden lautakunnan jäsenen valinta

Lisätiedot:
Help Raili, kanslianotaari, puhelin 310 36012

718 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 7.5.2007 pöydälle pantu asia
Valtuutettujen tekemien eräiden aloitteiden käsitteleminen

Merkittiin, että Ojala ehdotti aloitteen 6 palauttamista uudelleen valmisteltavaksi siten, että aloite tulisi lähettää lausunnolle lisäksi nuoriso- ja sosiaalilautakuntaan.

Ojalan ehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

Merkittiin, että esittelijä muutti aloitetta 20 liitteen mukaisesti.

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän tekemän muutoksen.

Kaupunginhallitus päätti todeta, etteivät Lehtipuu, Malinen ja Krohn esteellisinä osallistuneet aloitteen 22 ja 23 käsittelyyn, eivätkä olleet läsnä sitä käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36098

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

719 §

Sörnäisten toimitilatonttien 10575/4 ja 10576/3 vuokrausperusteet

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

720 §

Viikin asuinkerrostalotontin 36035/4 vuokrausperusteet

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

721 §

Myllypuron uuden palvelukeskuksen toteuttamista koskevien sopimusten tekeminen (tontit 45129/5, 45182/2, 45541/1 ja 45542/1)

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

722 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 2.5.2007 pöydälle pantu asia
Etu- ja Taka-Töölön puisto-, vesi- ja katualueen (Taivallahden ranta-alue, Kylpylähotelli) asemakaavan muuttaminen (nro 11290)

Merkittiin, että Pajamäki ehdotti Lehtipuun kannattamana Taivallahden ranta-alueen kylpylähotellin asemakaavan palauttamista uudelleen valmisteltavaksi siten, että mahdolliselle hankkeelle etsitään sijoituspaikkaa uusilta merellisiltä osayleiskaava-alueilta.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Pajamäen ehdotuksen äänin 8 – 7. Vähemmistöön kuuluivat Hellström, Lehtipuu, Malinen, Moisio, Ojala, Pajamäki ja Peltokorpi.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

723 §

KAUPUNKIKONSERNIN KASSANHALLINNAN KESKITTÄMINEN

Khs 2007-1206

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti

- hyväksyä kaupungin kokonaan omistamien yhtiöiden ja kaupungin yksinomaisessa määräysvallassa olevien säätiöiden liittämisen konsernitilin ja maksuliikenteen hinnoittelun piiriin,

- kehottaa kaupungin edustajia edellä tarkoitettujen tytäryhteisöjen hallituksissa toimimaan niin, että kyseiset tytäryhteisöt päättävät liittyä kaupungin kilpailuttamien konsernitilin ja maksuliikenteen hinnoittelun piiriin,

- oikeuttaa talous- ja suunnittelukeskuksen hyväksymään konsernitilin ja maksuliikenteen hinnoittelun piiriin myös sellaisen kaupungin tytäryhteisön, jota kaupunki ei omista kokonaan tai jossa se ei käytä yksinomaista määräysvaltaa, mutta tytäryhteisö on ilmoittanut halukkuutensa liittyä mukaan em. menettelyn piiriin sekä

- oikeuttaa talous- ja suunnittelukeskuksen päättämään tai sopimaan kaupungin puolesta konsernitiliin tai maksuliikepalveluihin liittyvistä käytännön yksityiskohdista sekä veloitettavista tai hyvitettävistä sisäisistä koroista.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti kumota 11.1.1999 (17 §) ja 13.12.2004 (1542 §) tekemänsä päätökset koskien kaupungin perimiä ja hyvittämiä korkoja siltä osin, kuin päätökset koskevat kaupungin sisäisiä korkoja.

Pöytäkirjanote kaikille kaupungin virastoille ja laitoksille sekä kaikille tytäryhteisöille.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

LIITE

Päätöksen perustelut

724 §

LAPINLAHDEN SAIRAALAN TULEVA KÄYTTÖ

Khs 2006-1583, 2007-1100

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 310 36276

LIITE

Päätöksen perustelut

725 §

LAUSUNTO SISÄASIAINMINISTERIÖLLE UUDENMAAN JA ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTIEN YHDISTÄMISEN VALMISTELUN ALOITTAMISESTA

Khs 2007-909

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti antaa sisäasiainministeriölle seuraavan lausunnon:

Helsingin kaupunginhallitus puoltaa Uudenmaan liiton esitystä Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien yhdistämisen valmistelun aloittamisesta.

Kaupunginhallitus katsoo, että Uudenmaan liiton esitys on hyvin perusteltu ja maakunnan alueen määräämisessä käytettävät keskeiset kriteerit täyttyvät. Maakuntien yhdistäminen parantaa edellytyksiä asumisen, elinkeinotoiminnan ja liikenteen kehittämiseen Helsingin seudulla tasapainoisesti, taloudellisesti ja alueen kansainvälistä kilpailukykyä edistävästi.

Maankuntajakolain mukaan maakunnan tulisi olla alue, johon kuuluvat kunnat muodostaisivat toiminnallisesti ja taloudellisesti ja alueen suunnittelun kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Tarkoituksenmukaista alueellista kokonaisuutta määriteltäessä voidaan painottaa hyvin monenlaisia tekijöitä tarkoituksesta riippuen. Esimerkiksi korostamalla historiallisia ja kulttuurisia tekijöitä voidaan päätyä hyvin erilaiseen ratkaisuun kuin yhdyskuntarakenteellisten tekijöiden perusteella. Tämä selittää osittain nykyisen maakuntajaon rajojen sijaintia siten, että Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan välinen maakuntaraja halkaisee yhtenäisen asunto- ja työmarkkina-alueen.

Seudun yhtenäinen asunto- ja työmarkkina-alue antaa hyvän kuvan vallitsevasta toiminnallisesta kokonaisuudesta. Tarkoituksenmukaista kokonaisuutta määriteltäessä tulisi ottaa huomioon nimenomaan työssäkäyntialue, mikä on samalla yhtenäinen asunto- ja työmarkkina-alue. Lisäksi tulisi varautua työssäkäyntialueen laajenemiseen tulevaisuudessa.

Vuonna 1980 pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueeseen kuuluivat pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi Kirkkonummi, Kerava, Tuusula ja Nurmijärvi yli 35 prosentin pendelöintiosuudella. 1980-luvulla lisäksi Sipoo ja Järvenpää liittyivät yhtä kiinteästi pääkaupunkiseudun asunto- ja työmarkkina-alueeseen ja 1990-luvulla lisäksi Pornainen, Vihti ja Siuntio. Helsingin seudun kasvu laajentaa edelleen työssäkäyntialuetta. Tulevaisuudessa idässä Porvoon, Askolan ja Pukkilan pendelöintiosuudet sekä lännessä Lohja, Inkoon ja Nummi-Pusulan osuudet tulevat ylittämään 35 prosentin rajan.

Seudullinen tarkastelutapa on vakiintunut liikennehankkeissa ja elinkeinojen kehittämisessä, mutta seudullista lähestymistapaa tarvitaan myös asuntopolitiikassa ja yhdyskuntateknisen huollon maankäyttöratkaisuissa. Tilanteesta riippuen tarkasteltavan alueen laajuus vaihtelee. Tulevaisuuden arvioita tehtäessä suunnittelukysymykset vaativat enenevästi vaikutusten arviointia ja analysointia yhteistoiminnassa kuntien, maakuntaliittojen ja yhteistyöorganisaatioiden kesken. Nykyinen maakuntajako on alueellisesti epätasapainoinen eikä se tue tulevaisuuden suunnitelmien kannalta välttämätöntä yhteistyötä toiminnallisen seutukokonaisuuden puitteissa. Seudun kehityksen ja maankäytön suunnittelun kannalta nykyiset maakuntarajat ovat vanhentuneet ja perustuvat menneen ajan tilanteisiin ja tavoitteisiin.

Kirje sisäasiainministeriölle

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 4

726 §

KAUPUNGINVALTUUSTON 9.5.2007 TEKEMIEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Khs

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginhallitus päätti,

että kaupunginvaltuuston 9.5.2007 pitämän kokouksen päätösluettelo on toimitettava kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille tiedoksi kuin myös

että edellä mainittuun päätösluetteloon sisältyvät kaupunginvaltuuston päätökset saadaan pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen mahdollisista valituksista huolimatta panna täytäntöön seuraavasti:

Asia Toimenpide

Kaupunginjohtajan toimiala

1, 2, 3 Ei toimenpidettä.

4 Pöytäkirjanote kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille.

5 Kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa toimittamaan talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavat tiedot.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Tatu Rauhamäelle, Jere Lahdelle ja Michael Sandbackalle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin (Tuija Honkaheimo).

6 Kaupunginhallitus päätti kehottaa sosiaalivirastoa toimittamaan talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavat tiedot.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Leila Vasamalle ja psykoterapeutti Heidi Hertellille.

Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle, lasten päivähoitojaostolle, sosiaalivirastolle, hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin (Tuija Honkaheimo).

7 Kaupunginhallitus päätti kehottaa pelastuslaitosta toimittamaan talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavat tiedot.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Juha Hakolalle ja Pauli Leppä-aholle.

Pöytäkirjanote pelastuslautakunnalle, pelastuslaitokselle, hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin (Tuija Honkaheimo).

8 Pöytäkirjanote terveyslautakunnalle, henkilöstökeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

9 Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulais-

kaupunginjohtajan toimiala

10 Kaupunginhallitus päätti

1 myöntää kiinteistövirastolle 2 900 000 euron määrärahan talousarvion kohdasta 8 01 01, Kiinteistöjen ostot ja lunastukset, tilojen ostoa varten ja

2 oikeuttaa kiinteistölautakunnan ostamaan Vilho Aholalta 2 900 000 euron kauppahinnasta rasituksista vapaina Vuosaaren kylän tilat Villa Ivan Falin RN:o 5:10 sekä Solviksskog RN:o 5:51.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

11 Kaupunginhallitus päätti käyttää kaupungin etuosto-oikeutta kiinteistökaupassa, jossa Kapiteeli Oy on 28.2.2007 myynyt Solidium Oy:lle perustettavien yhtiöiden lukuun määräalan Helsingin kaupungin Etelä-Kaarelan kylässä sijaitsevasta Malmgård-nimisestä tilasta RN:o 4:19.

Samalla kaupunginhallitus päätti oikeuttaa hallintokeskuksen oikeuspalvelut käyttämään talousarvion kohdasta 8 01 01, Kiinteistöjen ostot ja lunastukset, Khn käytettäväksi, 30 000 000 euroa kyseisen kauppahinnan maksamista varten ja kehottaa oikeuspalveluita huolehtimaan päätöksen tiedoksiantamisesta.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

12 Kaupunginhallituksen kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, rakennuslautakunnalle, kaupunginmuseolle ja pelastuslaitokselle.

13 Kaupunginhallituksen kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, kaupunginmuseon johtokunnalle, pelastuslautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, ympäristölautakunnalle, rakennuslautakunnalle, Helsingin Energialle ja Helsingin Vedelle.

Toivomusponsi rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

14 Kaupunginhallituksen kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, ympäristölautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, rakennuslautakunnalle, Helsingin Energialle ja Helsingin Vedelle.

15 Kaupunginhallituksen kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, liikuntalautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

17 Aloite kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

16 Kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskusta sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluita huolehtimaan luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavien tietojen hankkimisesta.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Helsingin käräjäoikeudelle, Nina Grönmarkille ja yo-merkonomi Helena Maria Mälkille.

Pöytäkirjanote hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin (Tuija Honkaheimo).

18, 19 Aloitteet sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

20 Aloitteet rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36098

LIITE

Päätöksen perustelut

727 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/7

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 19 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja --

satamalautakunta 8.5.2007

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta 9.5.2007

tekninen lautakunta --

apulaiskaupunginjohtajat

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

hallintokeskus

- hallintojohtaja

- hallintopalvelujen osastopäällikkö

- kaupunginlakimies

- turvallisuus- ja valmiusosaston osastopäällikkö

- viestintäpäällikkö

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- taloushallintopäällikkö

- elinkeinojohtaja

- elinkeinopäällikkö

- matkailupäällikkö

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36098

LIITE

Päätöksen perustelut

728 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/8

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 19 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36098

LIITE

Päätöksen perustelut

729 §

EI JULKISUUTEEN ENNEN 12.6.2007: KULTAISEN HELSINKI-MITALIN MYÖNTÄMINEN ERÄILLE HENKILÖILLE, JOIDEN ON KATSOTTAVA TOIMINNALLAAN ANSAITSEVAN KAUPUNGIN TUNNUSTUSTA

Khs 2006-2347

Esityslistan asia Kj/9

Kaupunginhallitus päätti myöntää kultaisen Helsinki-mitalin tämän lisälistan liitteessä mainituille henkilöille, joiden on katsottava toiminnallaan ansaitsevan kaupungin tunnustusta.

Kirjeet mainituille henkilöille sekä pöytäkirjanote hallintokeskukselle.

Lisätiedot:
Ratasvuori Eila, hallintojohtaja, puhelin 310 36060

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2 (Ei julkisuuteen ennen 12.6.2007)

730 §

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖ HELSINGIN ARMFELTINTIE 12:N POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2007-707

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä Asunto-osakeyhtiö Armfeltintie 12:lle haettuun toimenpiteeseen 6. kaupunginosan korttelin nro 226 tontille nro 10 ehdolla, että uusiin asuintiloihin saadaan järjestettyä riittävästi luonnonvaloa, hankkeen yhteydessä tehdään hakemuksessa luetellut pihan istutusten, pintarakenteiden, muurin ja aitojen kunnostustyöt, sokkelin rakenne tutkitaan ennen rakennusluvan hakemista ja että sokkelin kivisen ulkopinnan toteuttaminen on rakenteellisesti mahdollista niin, ettei se muuta rakennuksen arkkitehtuuria sekä, että muutos- ja korjaustyöt tehdään siten, etteivät ne turmele rakennuksen julkisivujen tai kaupunkikuvan rakennustaiteellista arvoa ja, että ennen rakennusluvan myöntämistä suunnitelmista hankitaan kaupunginmuseon lausunto.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

731 §

FINLANDIA-TALO OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2007-1124

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Finlandia-talo Oy:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 16.5.2007 klo 10.00.

Samalla kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön hallitukseen yhtiökokouksesta alkavalle toimikaudelle hallituksen puheenjohtajaksi kauppatieteen tohtori Jarmo R. Lehtisen ja varapuheenjohtajaksi johtaja Jukka Niemen sekä hallituksen jäseniksi toimitilapäällikkö Unto Ojalan kiinteistövirastosta, matkailupäällikkö Pirkko Nymanin talous- ja suunnittelukeskuksesta ja projektipäällikkö Minna Maarttolan talous- ja suunnittelukeskuksesta.

Vielä kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön tilintarkastajaksi vuodelle 2007 Ernst & Young Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Tiina Lind).

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, nimetyille henkilöille, tilintarkastajayhteisölle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

732 §

VASTINEEN ANTAMINEN ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUKSELLE XXXX XXXX:N KANTELUN JOHDOSTA

Khs 2007-899

Esityslistan asia Kaj/3

Kaupunginhallitus päätti antaa Etelä-Suomen lääninhallitukselle kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusviraston katu- ja puisto-osaston lausuntojen mukaisen vastineen ja siinä todeta, ettei kantelun tulisi antaa aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä ja kanteluasiakirjat hallintokeskuksen oikeuspalveluille vastineen laatimista ja antamista varten ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvirastolle.

Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 4

733 §

2.5.2007 pöydälle pantu asia

KANNANOTTO XXXX XXXX:N TAIVALLAHDEN RANTA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVAAN MUISTUTUKSEEN (NRO 11290)

Khs 2005-140

Esityslistan asia Kaj/4

Kaupunginhallitus päätti antaa edellä esityslistalta ilmenevän, kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan lausumalla täydennetyn, kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymän vastauksen kaupungin perusteltuna kannanottona esitettyyn muistutukseen.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä liitteineen XXXX XXXX:lle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Päätöksen perustelut

734 §

2.5.2007 pöydälle pantu asia

KANNANOTTO HELSINGIN KAUPUNGINOSAYHDISTYSTEN LIITTO RY HELKAN TAIVALLAHDEN RANTA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVAAN MUISTUTUKSEEN (NRO 11290)

Khs 2005-140

Esityslistan asia Kaj/5

Lisäksi kaupunginhallitus päätti tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä liitteineen Helsingin Kaupunginosayhdistys Liitto ry HELKAlle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Päätöksen perustelut

735 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/6

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

asuntolautakunta	8.5.2007
kaupunkisuunnittelulautakunta	3.5.2007
kiinteistölautakunta	3.5.2007
rakennuslautakunta	8.5.2007
asuntotuotantotoimisto - toimitusjohtaja	4., 7., 8. ja 10.5.2007

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Päätöksen perustelut

736 §

TAIDEMUSEON JOHTAJAN VIRKAAN OTTAMISEN VAHVISTAMINEN

Khs 2007-389

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti viitaten kaupungin työterveyshuollon antamaan lausuntoon vahvistaa kaupunginvaltuuston 28.3.2007 tekemän päätöksen filosofian tohtori Janne Gallen-Kallela-Sirénin ottamisesta taidemuseon johtajan virkaan.

Pöytäkirjanote Janne Gallen-Kallela-Sirénille, taidemuseon johtokunnalle ja taidemuseolle.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36023

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2 (Salassa pidettävä)

737 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/2

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

ammattikorkeakoulun hallitus	10.5.2007
opetuslautakunta	8.5.2007
- suomenkielinen jaosto	8.5.2007
taidemuseon johtokunta	8.5.2007

eläintarhan johtaja	3.5.2007
henkilöstökeskus
- henkilöstöjohtaja	7. – 8.5.2007
- osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka)	7. – 9.5.2007
- osastopäällikkö (henkilöstön liikkuvuus)	9.5.2007
museonjohtaja	8. – 9.5.2007
kaupunginorkesterin intendentti	7.5.2007
suomenkielinen työväenopisto
- apulaisrehtori	9.5.2007
taidemuseon johtaja	4.5.2007
tietokeskus
- johtaja	2.5.2007
työterveysjohtaja	4.5.2007

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Merkittiin, että kaupunginhallitus päätti käsitellä rakennus- ja ympäristötoimen asian 4 kyseisen toimen ensimmäisenä asiana.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36023
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITE

Päätöksen perustelut

738 §

KIINTEISTÖ OY HELSINGIN VIHERTUKUN VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2007-1172

Esityslistan asia Ryj/4

Kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Kiinteistö Oy Helsingin Vihertukun varsinaisessa yhtiökokouksessa 23.5.2007 klo 9.00 Helsingin Tukkutorin tiloissa sekä ehdottamaan yhtiön hallitukseen kaupungin edustajina valittaviksi

varsinaiseksi jäseneksi toimitusjohtaja Timo Taulavuori Helsingin Tukkutorista ja varajäseneksi yrityspalvelupäällikkö Tiina Suvanen Helsingin Tukkutorista

sekä tilintarkastajaksi HTM, JHTT Kari Roine ja varatilintarkastajaksi JHTT Jari Ritari.

Pöytäkirjanote nimetyille, Kiinteistö Oy Helsingin Vihertukulle, kaupunginkanslian oikeuspalveluille ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

739 §

SALMISAAREN SUOJAVIHERALUEIDEN SUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2007-808

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä Salmisaaren suojaviheralueiden suunnitelman nro 29176/2 siten, että suunnitelman toteuttamisen arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset ovat 1 140 000 euroa.

Pöytäkirjanote rakennusvirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

740 §

YLIJÄÄMÄMASSOJEN SIJOITUSPAIKKOJA KOSKEVA TILANNEKATSAUS

Khs 2007-402

Esityslistan asia Ryj/2

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi ylijäämämassojen sijoituspaikkoja koskevan tilannekatsauksen.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, kiinteistövirastolle ja rakennusvirastolle.

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei Rihtniemi esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn, eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

Merkittiin, että Lehtipuu toimi puheenjohtajana asiassa.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

741 §

LAUSUNTO JOKERI-LINJAN PYSÄKKIJÄRJESTELYISTÄ

Khs 2007-914

Esityslistan asia Ryj/3

Kaupunginhallitus päätti lähettää vastauksenaan Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:lle seuraavan kirjeen:

Jokeri-linja suunniteltiin 1990-luvun loppupuolella. Suunnittelun lähtökohtana oli toteuttaa Itäkeskuksen ja Westendin välille nopea poikittainen runkolinja, jolla on hyvät vaihtoyhteydet säteittäisille joukkoliikenteen pääväylille, reitin varrella oleville rautatieasemille ja Itäkeskuksen metroasemalle. Jokerin hankesuunnitelmavaiheessa arvioitiin, että linjan vaihdottomien matkojen osuus olisi vain alle neljännes kaikista matkoista. Linjan toissijaisena tavoitteena on palvella suurimpia

asutus-, teollisuus- ja palvelukeskittymiä.

Jokeri-linjan sujuvuus ja nopeus ovat ensiarvoisen tärkeitä palvelutason ja säännöllisyyden kannalta. Tiheästi liikennöivällä linjalla pienetkin viiveet sekoittavat liikenteen ja bussit ajavat peräkkäin. Nopeuden ja sujuvuuden turvaamiseksi on Jokeri-reitillä toteutettu vain busseille varattuja reittiosuuksia ja liikennevaloetuudet noin 40 risteyksessä. Samoin tärkeä tekijä nopeuden ja säännöllisyyden parantamiseksi on ollut Jokerin käyttämien pysäkkien harventaminen. Pysäkkiväli Jokeri-linjalla on noin kaksinkertainen ns. normaalilinjoihin nähden. Pysäkkitiheydellä on viiveiden lisäksi merkittävä vaikutus myös matkustusmukavuuteen ja matkustajan mieltämään matkan sujuvuuteen. Palautteiden perusteella liian lyhyet pysäkkivälit bussilinjoilla ärsyttävät matkustajia.

Pysäkkien laatutaso on keskeinen tekijä Jokeri-linjalla. Jo hankesuunnitteluvaiheessa päätettiin, että Jokeri-linjan pysäkkien on oltava korkeatasoisia ja omaleimaisia, niiden tulee erottua muista pysäkeistä.

Omaleimaisuutta on korostettu pintamateriaaleilla, tunnuspylonilla ja muista pysäkkikatoksista poikkeavalla värillä.

Tärkeille vaihtopysäkeille on toteutettu myös ajantasainen info seuraavaksi saapuvista busseista. Laatutasovaatimuksista on pidettävä kiinni, mikäli uusia pysäkkejä perustetaan. Jokeripysäkkiparin keskimääräiset rakentamiskustannukset ovat olleet noin 100 000 euroa.

Pyyntöjä Jokerin reitin varrella olevien pysäkkien käyttöönotosta on myös Helsingin alueella tullut lähes kaikista pysäkeistä, joita Jokeri-linja ei nykyisin käytä. Ehdotetuista muutoksista aiheutuva haitta Jokeri-linjalle kokonaisuutena on kuitenkin katsottu kyseisen pysäkin käyttäjien hyötyjä suuremmiksi. Myös Mäkkylässä ehdotettujen uusien pysäkkien käyttäjämäärät jäisivät alhaisiksi, mutta viivytys tulisi kuitenkin miltei jokaiselle bussille. Puustellinmäen ja Vermon pysäkkipareilla nousijoita vuorokaudessa on molemmilla reilusti alle 100, kun Pitäjänmäen aseman pysäkkiparin nousijamäärä on yli 550. Vermon pysäkkiparia ei tulisi myöskään korvata uudella pysäkkiparilla siksi, että johdonmukaisuussyistä Jokeri-linjalla on pysäkki kaikilla reitin varrella olevilla rautatieasemilla tai lähijunaliikenteen seisakkeilla.

Puustellinmäen ja Vermon pysäkit riittävät täyttämään kävelymatkojen suhteen palvelutasotavoitteet ja kaikki muut Turuntien seutulinjat pysähtyvät edelleen myös Mäkkylän puistotien pysäkeillä.

Uusien pysäkkien lisäämisen sijasta Jokeri-linjan kehittämisessä tulisi keskittyä linjan nykyistä tasaisemman matkustajakuorman löytämiseen. Nykyisellään Jokeri on selvästi kuormittuneempi Helsingissä kuin Espoossa, mikä ei ole taloudellisesti tehokasta. Liikennöintitalouden kannalta tärkeää olisi kasvattaa matkustajamääriä Espoossa. Tähän tavoitteiseen tulisi pyrkiä mm. järjestämällä muiden Espoossa Kehä I:tä liikennöivien linjojen liikennettä uudestaan.

Edellä esitettyihin seikkoihin perustuen Helsingin kaupunki esittää, ettei uusia pysäkkejä Jokeri-linjalle Mäkkylään perustettaisi. Jokerin kehittämistoimenpiteenä tulisi sen sijaan muiden Espoon linjojen järjestelyillä etsiä ratkaisuja Jokerin matkustajamäärien kasvattamiseksi Espoossa.

Kirje YTV:lle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja liikennelaitokselle.

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei Rihtniemi esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn, eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

Merkittiin, että Lehtipuu toimi puheenjohtajana asiassa.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 4

742 §

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE YTV:N JÄTEVOIMALAHANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA

Khs 2007-572

Esityslistan asia Ryj/5

Kaupunginhallitus päätti lähettää Uudenmaan ympäristökeskukselle YTV:n jätevoimalahankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus katsoo, että YTV:n jätevoimalan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ohjelma täyttää ympäristövaikutusten arvioinnista annettujen säädösten vaatimukset ohjelman sisällölle.

Kaupunginhallitus toteaa, että EU:n jätepolitiikan ja kaatopaikkadirektiivin mukaan jätteiden kaatopaikkakäsittelyä on vähennettävä merkittävästi tulevien vuosien aikana. Kaupunginhallitus katsoo, että arviointiohjelman nollavaihtoehtoa VE 0 eli YTV:n alueen jätteiden sijoittamista kaatopaikalle ei siten ole mahdollista täysimääräisesti toteuttaa.

YTV:n jätevoimalahankkeen polttokapasiteetti on 320 000 tonnia jätettä vuodessa. Kaupunginhallitus katsoo, että jätevoimalan ympäristövaikutusten arvioinnissa tulee tarkastella myös vaihtoehtoa, jonka kapasiteetti vastaa YTV:n oman alueen tarvetta 260 000 tonnia vuodessa.

Kaupunginhallitus katsoo, että jätevoimalan rinnakkaispolttoainevaihtoehtona voitaisiin harkita jätevedenpuhdistamoilta poistettavaa koneellisesti tai termisesti kuivattua lietettä, jota melko yleisesti poltetaan Euroopassa sekajätteen kanssa. Tällöin ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tulisi tarkastella myös lietteen mahdolliset negatiiviset tai positiiviset vaikutukset itse polttoprosessiin, savukaasujen käsittelyyn ja laatuun sekä tuhkan laatuun ja hyötykäyttömahdollisuuksiin.

M-real Oyj on aloittanut Kirkniemen tehtaan energiantuotannon uudistamiseen liittyvän YVA –menettelyn. YTV:n jätevoimalan ja M-real Oyj:n arviointimenettelyt olisi syytä yhdenmukaistaa siten, että arviointiselostukset olisivat samaan aikaan käytettävissä ja tulokset olisivat vertailtavissa päätöksentekoa varten. Mikäli M-real Oyj:n hanke toteutuu, ei ilmeisesti ole tarvetta pääkaupunkiseudun polttolaitokselle.

Tulevassa arviointiselostuksessa tulee kuvata vaihtoehtoisten sijaintipaikkojen lisäksi niiden lähialueiden ja arvioidun vaikutusalueiden maankäyttöä ja asukasmääriä. Erityisen huolellisesti tulisi tarkastella eri vaikutusten, esimerkiksi liikennehaittojen, liikenneturvallisuuden mahdollisen heikentymisen, laitoksen melun ja mahdollisten hajuhaittojen kohdentumista sekä vaikutusta ihmisiin. Hankkeen välittömien ympäristövaikutusten lisäksi tulee arvioida hankkeen välillisiä ympäristövaikutuksia, esimerkiksi vaikutuksia YTV-alueen jätehuoltoon.

Erityisen tärkeätä on jatkossa ottaa huomioon Kivikon ja Latokartanon asuinalue, liikennevaikutukset Kivikon-laidalla sekä polttolaitoksen viereen suunnitellut uudet toiminnot. Hankkeen vaikutukset lähialueiden asukkaille on arvioitava perusteellisesti. Haju- ja meluhaittojen ehkäisyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota. Myös tiedottaminen on hoidettava erityisen asiantuntevasti. Lisäksi vaikutusten arvioinnissa ja hankkeen suunnittelussa on otettava huomioon Malmin lentokentän läheisyyden aiheuttamat rajoitukset rakenteiden korkeudelle.

Arviointiselostuksessa tulee esittää ne tekijät, jotka vaikutusten arviointivaiheessa aiheuttavat epävarmuutta tai riskejä ja mitä tulisi selvittää lisää. Savukaasupäästöjen leviäminen tulisi esittää kartoilla, joilla näkyy sekä nykyinen että vahvistetuissa kaavoissa määritelty maankäyttö. Todennäköisimmät poikkeustilanteet ja niiden vaikutukset mm. tarvittavat varastointialueet ja niiden järjestelymahdollisuudet sekä savukaasujen puhdistuksen mahdolliset häiriötilanteet on arvioitava YVA -menettelyssä.

Kaupunginhallitus katsoo, että tulevassa arviointiselostuksessa tulisi ympäristötietojen lisäksi käsitellä arviointiohjelmassa mainittuja energiahuoltovaikutuksia sekä sosiaalisia ja talousvaikutuksia.

Arviointiohjelman mukaan vaikutusten selvittämisen yhteydessä laaditaan ehdotus ympäristövaikutusten seurantaohjelman sisällöksi. Kaupunginhallitus katsoo, että seurannan tulisi koskea ilmanlaatuvaikutusten ja jätevoimalan ympäristövaikutusten seurannan lisäksi jätteiden energiahyödyntämisen vaikutusten seurantaa, sillä jätehuollon järjestämistä varten tarvitaan tietoa myös jätteiden energiahyödyntämisen vaikutuksista jätteen synnyn ehkäisylle ja jätteiden materiaalihyödyntämiselle.

Kaupunginhallitus puoltaa arviointiohjelman hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle ja tekniselle lautakunnalle.

Merkittiin, että esittelijä muutti ehdotustaan siten, että sivulle 69 ensimmäisen kappaleen loppuun lisätään seuraava virke:

Mikäli M-real Oyj:n hanke toteutuu, ei ilmeisesti ole tarvetta pääkaupunkiseudun polttolaitokselle.

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei Rihtniemi esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn, eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

Merkittiin, että Lehtipuu toimi puheenjohtajana asiassa.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 8

743 §

7.5.2007 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO YTV:LLE PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIA 2030 -LUONNOKSESTA

Khs 2007-157

Esityslistan asia Ryj/6

Kaupunginhallitus päätti lähettää YTV:lle Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 -luonnoksesta seuraavan lausunnon:

Pääkaupunkiseudun ilmastostrategialuonnos on laaja ja monipuolinen asiakirja. Strategian päävision toteutuminen on tavoiteltava, vaikkakin huomattavan haastava asia. Vähennystavoitteeseen pääseminen vaatii kaupungeilta tavoitteellista ja suunnitelmallista toimintaa sekä yhteistä tahtoa ja yhteistyötä sekä kaupunkien että niiden eri sektoreiden välillä.

Kaupunginhallitus kannattaa toimintalinjoja ja keinoja, joilla YTV-kaupungit voivat vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja näyttää esimerkkiä alueensa muille toimijoille. Kaupunginhallitus kannattaa raportissa esitetyn aiesopimuksen valmistelua tärkeimpien toimien eteenpäin viemiseksi, sillä toimintalinjojen muokkaaminen strategiaehdotuksen valmistelussa konkreettisiksi, mitattaviksi tavoitteiksi ja vaikuttavaksi toimenpiteiksi on olennaista pääkaupunkiseudun hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Kaupunkien toimenpideohjelmiin on tärkeää sisällyttää myös toimet ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja varautumiseksi. Tavoitteiden ja toimenpiteiden tarkentuessa on syytä tarkentaa myös mittarit, joiden avulla tavoitteiden toteutumista seurataan. Kaupunginhallitus toteaa, että Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 on keskeisiltä osiltaan Helsingin kaupungin ekologisen kestävyyden ohjelman suuntainen.

Yleiset toimintalinjat Kaupunginhallitus puoltaa ilmastostrategiassa esitettyjä yleisiä toimintalinjoja ja keinoja.

Ilmastostrategialuonnoksessa esitettyjen toimintalinjojen toteuttamista valmistellaan ja edistetään Helsingissä jo nykyisin monin tavoin. Helsingin kaupunki osallistuu valtakunnantason keskusteluun ja toimii esimerkkinä mm. tehtyään ensimmäisenä kaupunkina energiasäästösopimuksen kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa jo vuonna 1993. Kuntien energia- ja ilmastosopimuksen Helsinki teki vuonna 2003.

Kaupunki on edistänyt eri hallinnonalojen yhteiskäytäntöjä kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi hyväksymällä vuonna 2002 Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelman, jonka teemat ovat yhteneviä ilmastostrategian kanssa. Lisäksi Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelmassa (2005–2008) esitetyt tavoitteet ja toimenpiteet ovat yhteneviä ilmastostrategian kanssa. Ohjelmaan sisältyvän ympäristöpolitiikan mukaan kaupunki sitoutuu toiminnassaan ja päätöksenteossaan torjumaan ilmastonmuutosta erityisesti vähentämällä energian kulutusta sekä energiatuotannon, jätehuollon ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä.

Kaupungilla on valmisteilla mm. Helsingin kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelma (liikenne) ja ekorakentamisen ohjelma (rakennukset). Pääkaupunkiseudun työssäkäynti- ja asuinalueen maankäyttöä, asumista ja liikennettä kehitetään 14 kunnan yhteistyönä (MAL). Lisäksi on odotettavissa, että Helsingin on esitettävä suunnitelma (sähkö, rakennukset, uusiutuva energia) kaupungin ja KTM:n välisen energiansäästösopimuksen toimeenpanosta vuosille 2008–2016.

Ilmastonmuutos ja sen torjunta sisältyy opetukseen eri koulutustasoilla. Keskeiset toimenpiteet opetustoimessa ovat koulujen ja oppilaitosten energiankulutuksen seuranta, opetustoimen energian säästösuunnitelman päivitys ja seurannan kehittäminen, ympäristökasvatus kouluissa ja oppilaitoksissa, sekä toimenpiteiden integrointi koulujen ja oppilaitosten virasto- ja kaupunkitason ympäristöohjelmiin. Helsingin kunnallisissa päiväkodeissa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen sisältöalueilla lapsia ohjataan ekologisen vastuunkantamisen omaksumiseen mm. Vihreä Lippu –toiminnan ja Metsämörri-koulun avulla. Päiväkodit osallistuvat myös YTV:n jätteiden synnyn ehkäisemisen hankkeeseen.

Kaupunginhallitus katsoo, että vaikutusten arviointi olisi syytä tehdä uudelleen strategiaehdotuksen valmistuttua. Strategialuonnoksen vaikutusten arvioinnissa esitettyjä päästöjen vähennyskeinoja tulisi edelleen kehittää mitattaviksi hankkeiksi. Eteneminen case-hankkeiden kautta on kannatettavaa. Strategian ulottuessa vuoteen 2030 on päästötavoitetta tärkeä määrävälein tarkistaa tekniikan kehittyessä ja uusia ratkaisuja saavutettaessa.

Liikenne Helsingin joukkoliikenteessä on monin tavoin pyritty edistämään strategialuonnoksen mukaista kehitystä parantamalla mm. viihtyisyyttä, turvallisuutta, reaaliaikaista liikenneinformaatiota, aikataulujen täsmällisyyttä, vaihtojen sujuvuutta ja keräämällä tietoa potentiaalisten matkustajien toiveista. Joukkoliikenteelle asetettuina kehittämistavoitteina on lisäksi mm. joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuksien kasvu, raideliikenteen kehittäminen ja kaasukäyttöisen bussiliikenteen lisääminen.

Joukkoliikenteen käyttöä lisäävien uusien taloudellisten ohjauskeinojen käyttöön otto tulee tarpeelliseksi erityisesti poikittaisliikenteessä, sillä todennäköisesti voimakaskaan investointien lisääminen ei riitä nostamaan joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta strategiassa esitetylle tasolle. Näitä ohjauskeinoja tulee jatkotyössä täsmentää.

Kulkuneuvojen, pysäkkien ja terminaalien viihtyisyyttä, laatutasoa ja esteettömyyttä sekä asioinnin helppoutta tulee edelleen parantaa. Erityisesti raideliikenteen asemiin ja liityntäliikenteen pysäköintiin koko pääkaupunkiseudulla tulee panostaa.

Kevyen liikenteen väylien kunnossapidon valvontaa tehostetaan talviaikaan. Vilkkaassa käytössä olevat bussien ja raitiovaunuliikenteen pysäkkialueet sekä erilaisten hoitolaitosten lähiympäristöt ovat olleet erityisen huomion kohteena. Kevyen liikenteen käyttöä voidaan lisätä katualueiden liukkautta torjumalla.

Pyöräilyn asemaa on Helsingissä pyritty parantamaan edellyttämällä kiinteistöiltä sekä asuinkerrostalojen sisältä varattavaksi riittävästi tilaa polkupyörien asianmukaista säilyttämistä varten. Maanalaisia paikoitustiloja rakennettaessa sekä julkisen liikenteen liityntäpysäköinnin, liikerakentamisen ja julkisen palvelurakentamisen kohdalla on kiinnitetty huomiota polkupyöräpaikkojen tarpeeseen.

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisusarjassa on ilmestynyt selvitys Vähäpäästöiset ajoneuvot Helsingissä, jonka mukaan ajoneuvohankinnoissa ja liikennepalvelujen kilpailutuksessa olisi nykyistä enemmän korostettava vähäpäästöisyyttä. Vuoden 2007 aikana on tarkoitus selvittää mahdollisen ympäristövyöhykkeen perustamista Helsinkiin.

Yhteishankintoina toteutettavien kaupungin henkilö-, paketti- ja kevyiden kuorma-autojen sekä kuljetuspalvelujen hankintojen perusteissa moottorien pakokaasupäästöt ovat olleet yhtenä vertailuperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta arvioitaessa. Myös julkisen liikenteen kalustohankintojen kilpailuttamisessa vähäpäästöisyys on otettu osaksi pisteytysjärjestelmää. Ajoneuvokaluston vähäpäästöisyys tulee voida määritellä siten, että siinä otetaan huomioon tasapuolisesti kasvihuonekaasut, Euro-päästönormien mukaiset säännellyt päästöt ja muut ihmisille ja ympäristölle vaaralliset päästökomponentit.

Kaupunginhallitus toteaa, että uusiutuvan energian osuus liikennepolttoaineissa ei yksin todenna sen ympäristöystävällisyyttä. Huomioon tulisi ottaa myös polttoaineen valmistuksen ympäristövaikutukset.

Kaupunki edistää vähäpäästöisten ajoneuvojen ja kasvihuonekaasuvaikutuksiltaan edullisten biopolttoaineiden käyttöä osallistumalla yhdessä mm. YTV:n ja Neste Oilin kanssa vuoden 2007 syksyllä alkavaan NExBTL-biodieselkokeiluun. Lisäksi kaupunki on osallistunut Vähäpäästöiset ajoneuvot -hankkeeseen, jonka tuloksena selvitetään mm. maakaasuajoneuvojen hankintaa kaupungille. Kaupunki on lisäksi mukana VTT:n toteuttamassa RASTU-hankkeessa, jossa alustadynamometrimittauksin selvitetään erilaisen, eri-ikäisen sekä erilaisilla puhdistuslaitteilla varustetun bussikaluston päästöjä.

Kaupunginhallitus esittää yhdeksi liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen keinoksi tavara- ja jakeluliikenteen logistiikan kehittämisen ja tehostamisen esimerkiksi RFID-teknologian avulla sekä työpaikkojen liikkumissuunnitelmien laatimisen esimerkiksi Helsingin ympäristökeskuksen Luovasti töihin –sivuston mallin mukaan http://ymks000006:83/luovastitoihin/index.htm.

Maankäyttö Kaupunginhallitus katsoo, että yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja joukkoliikenteen käytön lisääminen ovat avainasemassa liikenteen päästöjen vähentämisessä. Helsingin työsuhdelippuetuus on hyvä esimerkki kaupunkien omista vaikuttamismahdollisuuksista joukkoliikenteen käytön lisäämiseksi.

Helsingin seudulla liikennöintitarpeen vähentäminen on kaupunkisuunnittelun keskeinen tavoite. Helsingin kaupunkirakennetta on jo pitkään kehitetty niin, että voidaan hidastaa liikenteen kasvua sekä hyödyntää olemassa olevaa liikenneverkkoa. Kaupan ja muiden palveluiden sijoittaminen asutuksen välittömään läheisyyteen on eräs keino vähentää liikennemäärää. Helsingin yleiskaavoituksessa raideliikenteeseen tukeutuvan kaupunkirakenteen kehittämistä on toteutettu jo useita vuosikymmeniä.

Maankäytön ja liikenteen suunnitteluun on kehitettävä ja otettava käyttöön malleja, joilla voidaan arvioida suunnitelmien toteuttamisen vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin. Vaatimus kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä tulisi ottaa mukaan myös parhaillaan uusittaviin valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Yleiskaavoilla voidaan vaikuttaa merkittävästi toimintojen keskinäiseen sijoittumiseen. Maakuntakaavan vaikutusten arviointi ilmastomuutoksen kannalta toisi tätäkin merkittävämmän hyödyn. Kasvihuonekaasujen päästötarkasteluja asemakaavatasolla ei kaupunginhallitus pidä kovin tarpeellisena.

Yhdyskuntarakennetta eheytettäessä tulee ottaa huomioon maamassojen siirrosta sekä niiden uudelleen käyttämisestä, varastointitarpeesta ja kuljettamisesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt. Maamassojen siirron optimointi on kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kannalta tarpeellista erityisesti tilavuudeltaan suurien maanrakennuksen kuljetusten osalta. Myös kaupunkien teknisen huollon tarvitsemat toiminnot kuten lumenkaatopaikat, hiekkasiilot ja teknisen huollon tukikohdat tulee sisäisen liikenteen määrään vaikuttavina tekijöinä ottaa huomioon yhdyskuntarakennetta kehitettäessä.

Strategiassa esitetyt maankäytön ja liikenteen visiot sekä toimintalinjat ovat samansuuntaisia Helsingin Yleiskaavan 2002, Helsingin liikenne- ja ympäristöpolitiikan sekä Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmän (PLJ) kanssa.

Helsingissä rakentaminen tapahtuu valtaosin kaupungin omistamalle maalle, jolloin kaupunki voi tontinluovutusehdoilla edellyttää vähäpäästöisen rakennuskannan syntymistä ja ohjata käyttämään esimerkiksi aurinkoenergiaa ja muita uusiutuvan energian muotoja. Myös muita ekologiseen rakentamiseen tähtääviä velvoitteita voidaan haluttaessa kytkeä maan luovutukseen.

Kaupunginhallitus esittää yhdyskuntarakenteen kehittämisen keinoksi seudun hiilinielujen eli hiiltä sitovien metsäekosyysteemien säilymisen turvaamisen sekä kevyen liikenteen edistämisen siten, että pyöräily- ja kävelyreitit toteutetaan samanaikaisesti asuinrakennusten kanssa.

Sähkönkulutus Kaupunginhallitus toteaa, että sähkönkulutuksen kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun vaatii käytännössä kaikkien pääkaupunkilaisten osallistumista. Kiinteistöjen ja kotitalouksien sähkön, lämmön ja jäähdytyksen kulutuksessa keskeistä on energiatehokkuus, jota Helsingin kaupunki edistää energiansäästösopimusten mukaisella neuvonnalla ja kulutustiedon välittämisellä.

Hallintokunnat voivat vaikuttaa kouluttamalla henkilökuntaansa, hankintojen kautta, toimistolaitteiden ja sisä- ja ulkovalaistuksen sähkönkäytön hallinnalla, julkisten rakennusten tehokkaalla käytöllä mm. huoltokirjoja apuna käyttäen sekä osallistumalla valistuskampanjoihin. Helsingin kaupunki tiedottaa ja antaa ohjeita henkilökunnalleen sekä kouluttaa ekotukihenkilöitä. Valistuksen omaksumista ja tavoitteiden toteutumista saattaisi edesauttaa se, että vastuullisesta energiansäästötoiminnasta saisi taloudellista hyötyä.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupungin omassa asuntokiinteistökannassa suositaan energiatehokkaiden laitteiden, esimerkiksi keittiöiden kylmäsäilytyslaitteiden hankintaa. Kaupungin asuinkiinteistökannan kiinteistösähkön ominaiskulutusta seurataan energiakatselmustoiminnan ja kulutusseurannan avulla. Kaupungin asuinkiinteistöjen energiakatselmuksissa merkittävimmät lämmitysenergiankulutuksen säästömahdollisuudet ovat löytyneet vedenkulutukseen vaikuttavista toimenpiteistä.

Kaupunginhallitus katsoo, että tiedon tarjoaminen sisävalaistuksesta ja sen ohjauksesta sekä uusiutuvan energian käytöstä saattaisi edesauttaa sähkönkulutuksen kääntämistä laskuun. Esimerkiksi tuuli- ja aurinkosähkön edistäminen sopivilla alueilla ja uusiutuvan sähkön hankinta kiinteistöissä voisivat olla keinoina sähkönkulutuksen vähentämiseksi.

Rakennukset Kaupunginhallitus pitää kannatettavana, että kaupungit itse omassa rakennustuotannossaan näyttävät esimerkkiä esimerkiksi elinkaarikustannuksia selvittämällä ja ottamalla käyttöön matalaenergiarakentamista.

Kaupunki on toiminut esimerkkinä muille laatimalla osana Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelmaa ekorakentamisohjeistojen atk-sovelluksen, Ekolaskurin, jonka avulla voi verrata eri rakentamisvaihtoehtojen ekologisuutta. Yleisölle jaetaan myös erilaisia hyvää rakentamista edistäviä esitteitä, esimerkiksi energiaa säästävän pientalon esitettä ”Hyvä ja taloudellinen talo”. Energiatehokasta rakentamista esitellään myös internetissä osoitteessa www.energiatehokaskoti.fi. Helsingin rakennusvalvontaviranomainen on ollut mukana Teknillisen korkeakoulun tutkimusprojektissa ”Korjaustoimenpiteiden vaikutukset betonijulkisivujen käyttöikään”, jonka yhtenä tuloksena julkaistaan keväällä 2007 ohjekirja 1960- ja 70 –luvuilla rakennettujen julkisivujen kunnostamisesta. Lisäksi korjausrakentamisen ohjeistukseen on tavoitteena sisällyttää lämmöneristyskyvyn parantamista koskevia suosituksia.

Kaupungin ammatillisen toisen asteen koulutuksessa on vuosina 2005–2008 lisätty Eko – Rak -aiheista ammatillista täydennyskoulutusta kaupungin rakennuttamisen suunnittelun, rakentamisen ja kiinteistönhoidon ammattilaisille, sekä käynnistetty rakennustoiminnan ekologisen kestävyyden parantamiseen ja elinkaarianalyysien soveltamiseen liittyviä käytännön läheisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita yhteistyössä alan tutkimuslaitosten ja oppilaitosten kanssa.

Helsingissä on 2000-luvulla valmistunut kaksi uuden teknologian koerakentamishanketta, joissa energiatehokkuus otettiin huomioon ja joiden kulutusluvut ovat alhaisia. Toisen kohteen lämmönkokonaiskulutuksesta n. 10 % tuotettiin aurinkolämmöllä, ja toisessa testattiin vuonna 2003 voimaan astuneita ns. uusia energiamääräyksiä. Jälkimmäisen kohteen lämpöenergian kokonaiskulutus vuonna 2005 oli koko kaupungin omistaman asuinkiinteistökannan pienin. Energiaselvityksissä todettiin, että aurinkolämmön hyödyntäminen käyttöveden lämmitykseen olisi jo nykyisin kannattavaa.

Kaupunki voi myötävaikuttaa kaupungin kiinteistökannan ylläpidon kehittämiseen parantamalla huoltokirjojen käyttöönottoa ja huolehtimalla ylläpitohenkilöstön kouluttamisesta uudisrakennushankkeiden luovutusvaiheessa. Sähköisten kiinteistön huoltokirjojen käyttöä Helsingissä on laajennettu voimakkaasti ja niiden käyttöön on annettu opastusta. Kulutusseurannan kehittämiseksi on aloitettu hanke TAC Finland Oy:n, tilakeskuksen ja opetusviraston kanssa.

Kaupunginhallitus esittää, että suunniteltaessa ilmastointia korvaavia ratkaisuja lämpökuorma huomioidaan niin, ettei ilmastointitarvetta synny tai käytetään kaukojäähdytystä. Myös uusiutuvan energian käytön, esimerkiksi lämpöpumppujen käyttöönoton edistäminen tulisi ottaa huomioon parannettaessa rakennusten energiatehokkuutta.

Kulutus ja jätteet Kaupungin hankintojen materiaali- ja energiatehokkuutta voidaan edistää hankintaohjeilla, valintaprosesseilla (esim. kertakäyttötuotteiden korvaaminen kestokäyttöisillä tuotteilla) ja ilmastovaikutukset huomioivan hankintamallin luomisella. Tarjouspyyntöihin voidaan asettaa selkeät ympäristökriteerit sekä tuotteen energiatehokkuuteen liittyviä ehtoja. Helsingin kaupunki seuraa vuosittaisessa ympäristöraportoinnissaan yhteishankintojen tarjouspyynnöissä asetettujen ympäristökriteerien osuutta kaikista yhteishankintojen tarjouspyynnöistä, mitä tietoa verrataan myös muiden kaupunkien vastaaviin tietoihin.

Teollisuudesta, joille kunta voi myöntää ympäristöluvan, kertyvät jätemäärät ovat hyvin pieni osa kaikessa yritystoiminnassa syntyvistä jätteistä. Kaupunginhallitus katsoo, että velvoite kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä tulee laajentaa kaikkeen tuotannolliseen toimintaan.

Myös kuntalaisia ja erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä tulee valistaa jätteen synnyn ehkäisyssä ja niiden kulutustottumuksiin tulee pyrkiä vaikuttamaan. Kaupunki voi yhteistyössä Suomen Ympäristökeskuksen kanssa tehdä elintarvikkeiden ja kulutustavaroiden aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen elinkaariarvioselvityksiä, sekä tiedottaa kulutusvalintojen merkityksestä kunnan asukkaille ja yrityksille.

Kaupunki voi pyrkiä tehostamaan materiaalikierrätystä esimerkiksi korvaamalla kertakäyttötuotteita kestokäyttöisillä tuotteilla. Materiaalikierrätystä pyritään tehostamaan mm. rakennusten purkamislupaprosessilla, jonka mukaan rakennusjätteen tuottajilta edellytetään selvitykset syntyvän rakennusjätteen käsittelystä sekä käyttökelpoisten rakennusosien hyväksi käyttämisestä. Pääkaupunkiseudun kunnat voivat halutessaan edistää rakennusosien kierrätystä mm. edellyttämällä työmailta rakennusjätteiden määräseurantaa.

Yhdyskuntajätteiden keräämistä voidaan kiinteistöissä tehostaa vaihtoehtoisilla jätehuoltojärjestelmillä, esim. imukeräysjärjestelmillä, jolloin jätekuljetusten tarve ja siitä aiheutuvat päästöt voisivat vähentyä merkittävästi. Myös jätemaksujen hinnoittelulla voidaan ohjata käyttäytymistä. Keräysastioiden hallitulla sijoittelulla voidaan pyrkiä ohjaamaan jätteiden keräämistä ympäristönäkökohdat huomioiden.

Energiantuotanto ja jakelu

Energiansäästö on yksi keskeisimmistä keinoista päästöjen vähentämisessä. Energiatehokkuuden parantaminen edellyttää usein yhteistyötä toisen toimijan kanssa. Kaupunginhallitus katsookin, että strategialuonnoksessa ehdotettujen toteutuskeinojen toimeenpanossa on tärkeä jatkaa yhteistyötä kaupungin ja YTV:n eri tahojen ja toimielimien kanssa. Yhteistyössä voidaan hyödyntää mm. Helsingin energiansäästöneuvottelukunnan teettämää Uusiutuvien energialähteiden potentiaalikartoitusta Helsingin alueella.

Helsingin energiayrityksen energiatuotannon tehokkuuden perustana on sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Tiivistyvä kaupunkirakenne on edellytys tehokkaalle kaukolämmitykselle ja yhteistuotannon energiatehokkuutta täydentävälle kaukojäähdytykselle. Kaukojäähdytystä on suositeltu moniin viimeaikaisiin kaupungin keskusta-alueen rakennushankkeisiin.

Kaupungin vesilaitoksen tuotantojärjestelmää on viime vuosikymmeniä parannettu. Vesilaitos on tehnyt merkittäviä energiansäästöön liittyviä toimenpiteitä uudistamalla vedenpuhdistukseen ja –jakeluun sekä viemäröintiin- ja jätevedenkäsittelyyn liittyviä koneita ja laitteita.

Pääkaupunkiseudun keskitetty energiantuotanto kuuluu kokonaisuudessaan päästökaupan jaksoittain tiukentuvan ohjauksen piiriin. Päästökauppajärjestelmän haasteena tulevat olemaan päästökauppasektorin ulkopuoliset toimijat, kuten hajautettu lämmitys ja jäähdytys, liikenne ja yksityinen kulutus. Päästöoikeuksien hintojen nousun myötä uusiutuvan energian tuottaminen pääkaupunkiseudulla käy taloudellisesti kilpailukykyisemmäksi. Kivihiiltä ja maakaasua voitaisiin tällöin alkaa korvata uusiutuvilla energianlähteillä.

Strategia mainitsee yliseudullisen ja kuntakohtaisten potentiaalikartoitusten laatimisen alueen uusiutuvista energialähteistä. Näissä selvityksissä tulee hyödyntää aiheesta aiemmin tehtyä, Helsingin energiansäästöneuvottelukunnan teettämää Uusiutuvien energialähteiden potentiaalikartoitusta Helsingin alueella.

Kiinteistöjen ja kotitalouksien sähkön, lämmön ja jäähdytyksen kulutuksessa keskeistä on energiatehokkuus, jota Helsinki edistää energiansäästösopimusten mukaisella neuvonnalla ja kulutustiedon välittämisellä. Energiayritysten lisäksi myös muut tahot voivat vastata energiansäästöön liittyvästä koulutuksesta. Energiansäästöneuvontaa ja –tutkimusta voidaan lisätä esimerkiksi keräämällä kaukolämmön ja sähkön reaaliaikaista kulutustietoa yksityissektorilla.

Kirje Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalle (YTV) ja pöytäkirjanote joukkoliikennelautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, rakennuslautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, tekniselle lautakunnalle, ympäristölautakunnalle, liikepalvelulautakunnalle, opetuslautakunnalle, sosiaalilautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, ja asuntotuotantotoimikunnalle.

Merkittiin, että esittelijä muutti ehdotustaan siten, että sivulta 99 kolmannesta kappaleesta poistetaan 3 viimeistä virkettä.

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei Rihtniemi esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn, eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

Merkittiin, että Lehtipuu toimi puheenjohtajana asiassa.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 13

744 §

KAUPUNGIN EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN LÄNSIMETRON RAKENTAMISTA JA YLLÄPITOA VARTEN PERUSTETTAVAAN KESKINÄISEEN KIINTEISTÖYHTIÖÖN

Khs 2006-2154

Esityslistan asia Ryj/7

Kaupunginhallitus päätti nimetä perustettavan keskinäisen kiinteistöyhtiön hallitukseen toimitusjohtaja Matti Lahdenrannan liikennelaitoksesta ja talousarviopäällikkö Tuula Saxholmin talous- ja suunnittelukeskuksesta.

Pöytäkirjanote nimetyille, hallintokeskuksen oikeuspalveluille, liikennelaitokselle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Päätöksen perustelut

745 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/8

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien lautakuntien tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

pelastuslautakunta 8.5.2007

liikepalvelulautakunta 8.5.2007

ympäristölautakunta 8.5.2007

yleisten töiden lautakunta 10.5.2007

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITE

Päätöksen perustelut

746 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

sosiaalilautakunta 7.5.2007 ja 8.5.2007

terveyslautakunta 7.5.2007

Ilmoitus ao. lautakunnille.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITE

Päätöksen perustelut

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Suvi Rihtniemi

Otto Lehtipuu

puheenjohtaja

(paitsi 740-743 §)

puheenjohtaja

(740-743 §:ien kohdalla)

Tiina Teppo
pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Risto Rautava

Osku Pajamäki

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä hallintokeskuksessa 30.5.2007 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Tiina Teppo

vs. hallintosihteeri

MUUTOKSENHAKUOHJEET

1 OIKAISUVAATIMUS

	Pöytäkirjan liitteet

		Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa hallintokeskuksen kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.

	Oikaisuvaatimusoikeus

		Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)

			pöytäkirjan 712-722, 724-728, 730, 733-735, 737, 740-743 ja 745-746 §:t

		Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

		–	kunnan jäsen.

	Oikaisuvaatimusviranomainen

		Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

	Oikaisuvaatimusaika

		Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
	Oikaisuvaatimuksen sisältö

		Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	muutoksenhakijan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa

		–	jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

	Oikaisuvaatimuksen muoto

		Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

	Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

		Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 310 13700. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: hallintokeskus@hel.fi. Hallintokeskuksen aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen hallintokeskuksen aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

2 MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA

	Yhteiset määräykset muutoksenhausta

		Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

1 RÄTTELSEYRKANDE

	Bilagor till protokollet

			Bilagorna till protokollet kan beställas på förvaltningscentralens registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelseyrkande”.

	Rätt att framställa rättelseyrkande

			Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär. Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:

			–	beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)

				712-722, 724-728, 730, 733-735, 737, 740-743 och 745-746 § i protokollet

			Rättelseyrkande får framställas

			–	av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

		Rättelseyrkandemyndighet

			Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

	Rättelseyrkandetid

			Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.

	Innehåll i rättelseyrkande

			I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden

			–	om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

	Formen för rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.

	Inlämnande av rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 310 13700. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: hallintokeskus@hel.fi. Förvaltningscentralen är öppen måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av förvaltnings-centralens öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas. Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.
2 SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSEYRKANDEÄRENDEN

		Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring

			Uträkning av besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter. Innehåll i besvärsskriften I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas

			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

Kokousaika		14.5.2007 kello 16.00 – 17.20

Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali

Läsnä

Jäsenet	Rihtniemi, Suvi				kaupunginhallituksen puheenjohtaja (paitsi 740-743 §)
	Lehtipuu, Otto				I varapuheenjohtaja (paitsi osa 718 §)
	Vehviläinen, Sirkka-Liisa				II varapuheenjohtaja
	Hakola, Juha
	Hellström, Sanna
	Kantola, Tarja
	Malinen, Jouko				(paitsi osa 718 §)
	Moisio, Elina
	Ojala, Outi
	Oker-Blom, Jan D.
	Pajamäki, Osku
	Peltokorpi, Terhi
	Rautava, Risto
	Urho, Ulla-Marja
	Wallden-Paulig, Irmeli

Muut	Hiltunen, Rakel				kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (paitsi 712-717 ja 745-746 §)
	Bogomoloff, Harry				I varapuheenjohtaja (paitsi osa 718- osa 722 ja osa 722-746 §)
	Krohn, Minerva				II varapuheenjohtaja (paitsi osa 718 §)
	Pajunen, Jussi				kaupunginjohtaja
	Korpinen, Pekka				apulaiskaupunginjohtaja
	Björklund, Ilkka-Christian				apulaiskaupunginjohtaja
	Sauri, Pekka				apulaiskaupunginjohtaja
	Kokkonen, Paula				apulaiskaupunginjohtaja
	Vanne, Pertti				kansliapäällikkö (paitsi osa 722-729 §)
	Korhonen, Tapio				rahoitusjohtaja
	Ratasvuori, Eila				hallintojohtaja
	Sarvilinna, Sami				kaupunginlakimies
	Tulensalo, Hannu				henkilöstöjohtaja
	Waronen, Eero				viestintäpäällikkö
	Makkonen, Antero				kaupunginsihteeri
	Frantsi, Anneli				kaupunginsihteeri
	Hari, Olli				kaupunginsihteeri
	Raunila, Marjatta				kaupunginsihteeri
	Mickwitz, Leena				kaupunginsihteeri
	Ollinkari, Matti				kaupunginsihteeri
	Sippola-Alho, Tanja				kaupunginsihteeri
	Vallittu, Anja				kaupunginsihteeri
	Venesmaa, Riitta				apulaiskaupunginsihteeri
	Saarinen, Erja				apulaiskaupunginsihteeri
	Teppo, Tiina				vs. hallintosihteeri

Puheenjohtaja		Rihtniemi, Suvi, paitsi 740-743 §:ien kohdalla Lehtipuu, Otto

Pöytäkirjanpitäjä		Teppo, Tiina

Esittely			§

Kaupunginjohtajan toimiala		Pajunen	712-713,	714-718,		723-727, 729,
		Korpinen				728,

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi		Korpinen		719-722,		730-735,

Sivistys- ja henkilöstötoimi		Björklund		-,		736-737,

Rakennus- ja ympäristötoimi		Sauri		-,		738-745,

Sosiaali- ja terveystoimi		Kokkonen		-,		746,