Kokousaika

610 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Moision (varalla Enroth) ja Oker-Blomin (varalla Peltokorpi) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

611 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

612 - 622 §

Kaupunginvaltuuston 9.5.2007 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunginjohtaja

612 §

Valtuuston kokousaikojen muutokset

Lisätiedot:
Ratasvuori Eila, hallintojohtaja, puhelin 310 36060

613 §

Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenen ja varapuheenjohtajan valinta

Lisätiedot:
Help Raili, kanslianotaari, puhelin 310 36012

614 §

Lasten päivähoitojaoston lisäjäsenen ja varapuheenjohtajan valinta

Lisätiedot:
Help Raili, kanslianotaari, puhelin 310 36012

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

615 §

Kallion tontin 305/4 asemakaavan muuttaminen (nro 11629)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

616 §

Etu- ja Taka-Töölön puisto-, vesi- ja katualueen (Taivallahden ranta-alue, Kylpylähotelli) asemakaavan muuttaminen (nro 11290)

Kaupunginhallitus päätti panna asian kahdeksi viikoksi pöydälle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

617 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 23.4.2007 pöydälle pantu asia
Hermannin tonttien 21658/13 ja 21001/1 ja 2 sekä katu- ym. alueiden asemakaavan muuttaminen (nro 11535)

Merkittiin, että Hellström ehdotti Moision kannattamana asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi siten, että A-korttelialueen osalta tontin olemassa olevan rakennuksen molemmin puolin kaavoitetaan yksi rakennus siten, että viereinen kallio jää virkistysalueeksi.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Hellströmin palautusehdotuksen äänin 10 – 5. Vähemmistöön kuuluivat Hellström, Kantola, Lehtipuu, Moisio ja Ojala.

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän ehdotuksen.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

618 §

Viikin kortteleiden nro 36260, 36261 ja 36268 - 36270 osien sekä puisto- ym. alueiden asemakaavan hyväksyminen ja tontin 36026/15 sekä puisto- ym. alueiden (Viikinmäen Harjannetien itäpuolinen alue) asemakaavan muuttaminen (nro 11380)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

619 §

Suutarilan tontin 40110/4 ym. alueiden (Puistolan tennishalli) asemakaavan muuttaminen (nro 11608)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

Sivistys- ja henkilöstötoimi

620 §

Käräjäoikeuden lautamiehen valinta

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

621 §

Käräjäoikeuden lautamiehen valinta

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

Kaupunginjohtaja

622 §

Pelastuslautakunnan jäsenen ja puheenjohtajan valinta

Lisätiedot:
Help Raili, kanslianotaari, puhelin 310 36012

623 §

PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2007-1039

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita

– edustamaan kaupunkia Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n 10.5.2007 klo 12.00 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa

– hyväksymään asiat hallituksen päätösehdotusten mukaisesti,

– esittämään yhtiökokouksessa, että yhtiön hallitukseen valitaan seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyväksi toimikaudeksi seuraavat varsinaiset ja varajäsenet:

Jäsen	Varajäsen

Matti Hirvikallio	Maarit Toveri

Martti Varis	Seija Lumme

Pia Talja	Antti Kääriäinen

Jukka Piekkari	Veli-Pekka Vuorilehto
toimitusjohtaja	käyttöpäällikkö

sekä

– esittämään yhtiökokouksessa, että vuodelle 2007 yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi valitaan Ernst & Young Oy, vastuunalaisena tilintarkastajana KHT Tiina Lind ja varatilintarkastajana KHT, JHTT Jarmo Lohi.

Pöytäkirjanote yhtiökokousasiakirjoineen hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä ote nimetyille henkilöille, Helsingin Vedelle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle (varainhallinta).

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

624 §

KAUPUNGIN PIIRIJAON TARKISTAMINEN

Khs 2007-1069

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä virkamiestyöryhmän esittämät hallinnollisen piirijakojärjestelmän muutokset ja rajantarkistukset liitteiden 1 ja 2 mukaisesti.

Samalla kaupunginhallitus päätti hyväksyä nimien korjaukset, uusien osa-alueiden nimet ja numerot sekä uudet pienalueet edellä esitettyjen taulukkojen mukaisesti.

Kaupunginhallitus päätti myös kehottaa sääntötoimikuntaa käynnistämään kiinteistöviraston johtosäännön muutoksen siten, kaupungingeodeetin tehtäviin lisättäisiin asemakaavoista ja asemakaavan muutoksista johtuvista ja muista korjausluonteisista hallinnollisen piirijaon muutoksista päättäminen.

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa kiinteistövirastoa käynnistämään aluejakojen ylläpidon yhtenäistämiseen tähtäävän paikkatietohankkeen yhdessä tietokeskuksen, kaupunkisuunnitteluviraston ja talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa.

Pöytäkirjanote kaikille virastoille ja laitoksille

Merkittiin, että Lehtipuu teki Ojalan kannattamana vastaesityksen, jonka mukaan sivun 6 taulukon kohdasta uusi numero ja nimi kohdan 231 Vanha-Toukola muutetaan muotoon Toukola.

Suoritetussa äänestyksessä Lehtipuun esitys voitti esittelijän esityksen äänin 15 – 0.

Lisätiedot:
Karvinen Marko, pääsuunnittelija, puhelin 310 36257

LIITE

Päätöksen perustelut

625 §

ERÄIDEN HANKKEIDEN RAHOITUS INNOVAATIORAHASTON VAROILLA

Khs 2007-891, 2007-889, 2007-884, 2007-850, 2007-740, 2007-870, 2007-810, 2007-435, 2007-1066

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti myöntää innovaatiorahastosta yhteensä 731 600 euroa käytettäväksi seuraavien hankkeiden vuoden 2007 rahoitukseen:

	Hanke/projekti	euroa

1	Innovatiivinen kaupunki® -ohjelma (2007-2010)	196 500
	- Kestävä rakentaminen -hanke	12 000
	- Tulevaisuuden joukkoliikenne -hanke	114 500
	- Vetovoimainen urbaani asuminen -hanke	70 000
	- hallinnoija: Teknillinen korkeakoulu

2	Onko Itämeren markkinoiden toimivuus avain Helsinki-Tallinna –metropolialueen yritysten maailmanlaajuiselle menestykselle? - Selvitys kaupunkien ja yritysten yhteistyön kehittämisestä Itämeren alueella (2008-2009)	145 000
	- hallinnoija Helsingin kauppakorkeakoulun Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus

3	Liikennelaitoksen hankkeet	100 000
	- Langaton laajakaistayhteys ja matkustajille avoin WLAN Helsingin nivelraitiovaunuihin (2007-2008)	90 000
	- Sovellusalusta vaunujen matkustamon turvallisuutta edistävien valvontapalvelujen luomiseksi (2007-2008)	10 000
	- hallinnoija: Helsingin kaupungin liikennelaitos

4	AMP – Audiovisuaalinen mobiilipikaviestintä kansainvälisessä opetus- ja tutkimusyhteistyössä	57 600
	- hallinnoija: Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia

5	Uusien kohokarttojen ja koho-opasteiden kehitysprojekti	80 000
	- hallinnoija: Rakennusvirasto

6	Kahden katu- ja puistoalueille tarkoitetun esteettömän penkkimallin prototyyppien valmistus	20 000
	- hallinnoija: Rakennusvirasto

7	Terveellinen kaupunginosa –kehityshanke	100 000
	- hallinnoija: Terveyskeskus

8	InnoSchool-hanke (2007-2008)	32 500
	- hallinnoija: Teknillinen korkeakoulu

Kaupungin ulkopuolisen organisaation hankkeen vuosiosuus maksetaan kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja syyskuussa. Helsingin kauppakorkeakoulun Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskuksen hankkeelle myönnetty rahoitus maksetaan joulukuussa 2007 ja samalla oikeutetaan käyttämään myönnettyä rahoitusta vuonna 2008.

Samalla kaupunginhallitus päätti, että tilannekatsaus hankkeen toteutumisesta, toiminnan tuloksellisuudesta ja vuoden 2007 varojen käytöstä sekä mahdollinen jatkorahoitushakemus kustannusarvioineen vuodelle 2008 on lähetettävä kaupunginhallitukselle 31.10.2007 mennessä.

Hankkeen päätyttyä toimijoiden on lähetettävä kaupunginhallitukselle hankkeen/projektin loppuraportti sekä tilinpäätös.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että Kohtaamispaikka@lasipalatsi -hankkeelle vuonna 2006 myönnetystä rahoituksesta käyttämättä jäänyt osuus, yhteensä 18 051,14 euroa, saadaan käyttää vuonna 2007 ko. hankkeen kustannuksiin.

Pöytäkirjanote Teknilliselle korkeakoululle (Paula Tuurnala, Riitta Smeds), Helsingin kauppakorkeakoulun Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskukselle (Riitta Kosonen), Helsingin kaupungin liikennelaitokselle, Helsingin ammattikorkeakoululle, rakennusvirastolle, terveyskeskukselle, opetusvirastolle, kaupunginkirjastolle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja sen taloussuunnitteluosastolle, kehittämisosastolle, taloushallintopalvelulle, elinkeinopalvelulle ja varainhallinnalle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Forsblom Kaija, erityissuunnittelija, puhelin 310 36281
Korhonen Tapio, rahoitusjohtaja, puhelin 310 36050

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 9

626 §

LAINAN MYÖNTÄMINEN HERTTONIEMEN YHTEISKOULUN KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖLLE

Khs 2007-602

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginhallitus päätti myöntää vuoden 2007 talousarvion kohdalta 9 01 02 01 Herttoniemen yhteiskoulun kiinteistöosakeyhtiölle enintään 307 000 euron suuruisen korottoman lainan Herttoniemen yhteiskoulun perusparannustöiden rahoittamiseen seuraavin ehdoin:

Laina-aika: Laina on lyhennyksistä vapaa. Laina-aika on koulun ylläpitäjän ja kaupungin välillä tehdyn sopimuksen voimassaoloaika edellyttäen, että vakuudet ovat voimassa.

Lainan vakuus: Ylläpitäjä luovuttaa lainan vakuudeksi koulun kiinteistöön ja sillä oleviin rakennuksiin kiinnitettyjä panttikirjoja, jotka nauttivat etuoikeutta 90 %:n puitteissa kiinteistöviraston vahvistamasta hankinta-arvosta.

Lainan erityisehto: Opetusvirastolle on toimitettava hankkeesta ennen lainan nostamista yhteenveto tarjouspyynnöistä ja perustelut valituista urakoitsijoista sekä lainaerien nostamista varten kustannusseuranta ja hankkeen valmistuttua loppuselvitysraportti rakennuskustannuksista.

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia lainaehtoja.

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita tekemään lainasopimuksen.

Pöytäkirjanote anojalle, opetuslautakunnalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

627 §

23.4.2007 pöydälle pantu asia

STRATEGIAKOKOUSASIA: TIETOTEKNIIKKASTRATEGIA VUOSILLE 2007-2010

Khs 2007-1014

Esityslistan asia Kj/7

Kaupunginhallitus päätti

– hyväksyä Helsingin kaupungin tietotekniikkastrategian vuosille 2007-2010 liitteen mukaisena ja

– kehottaa virastoja ja laitoksia päivittämään tietotekniikan kehittämis- ja toimintasuunnitelmansa sen mukaisiksi.

Pöytäkirjanote liitteineen kaikille kaupungin virastoille ja laitoksille.

Merkittiin, että Hellström teki Moision kannattamana liitteen mukaisen vastaesityksen.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän esitys voitti Hellströmin esityksen äänin 11 – 3 – 1 tyhjä. Vähemmistöön kuuluivat Hellström, Lehtipuu ja Moisio.

Ojala ehdotti asian jättämistä pöydälle, mutta ehdotus raukesi kannattamattomana.

Lisätiedot:
Karakorpi Tuomo, tietotekniikkapäällikkö, puhelin 310 36396

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

628 §

ERON MYÖNTÄMINEN EVA BIAUDET´LLE MAAKUNTAVALTUUSTON JÄSENYYDESTÄ JA UUDEN JÄSENEN VALINTA

Khs 2005-1012

Esityslistan asia Kj/8

Kaupunginhallitus päätti ilmoittaa Uudenmaan maakuntavaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginhallitus päätti myöntää eron 1.1.2007 lukien Eva Biaudet´lle maakuntavaltuuston jäsenyydestä hänen erottuaan em. ajankohdasta Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenyydestä.

Samalla kaupunginhallitus päätti valita jäljellä olevaksi toimikaudeksi vuoteen 2008 saakka maakuntavaltuuston jäseneksi Birgitta Dahlbergin (RKP).

Kirje Uudenmaan liitolle ja pöytäkirjanote päätöksessä mainituille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

629 §

PÄÄKAUPUNKISEUDUN YHTEISTYÖVALTUUSKUNNAN SEUTUKOKOUKSEN EDUSTAJIEN VALITSEMINEN

Khs 2007-871

Esityslistan asia Kj/9

Kaupunginhallitus päätti valita seuraavat 11 edustajaa ja 11 henkilökohtaista varaedustajaa 25.5.2007 pidettävään Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan seutukokoukseen:

Edustaja

Varaedustaja

talouspäällikkö

Minna Ruuth

toiminnanjohtaja

Pirjo Tolvanen

liikennetoimittaja

Esko Riihelä

tiedotussihteeri

Tuomo Valve

ylikomisario

Juha Hakola

toimitusjohtaja

Harry Bogomoloff

taloustutkija

Hannele Luukkainen

fysioterapiayrittäjä

Arja Karhuvaara

sähköasentaja

Matti Taina

pääluottamusmies

Satu Pikkarainen

erikoissairaanhoitaja

Tarja Tenkula

projektiassistentti

Anna Kirstinä

tutkija

Tero Tuomisto

Pentti Helo

tuottaja

Kimmo Helistö

Osmo Moisio

erityisopettaja

Sirkku Ingervo

tutkija

Sanna Hellström

toimittaja

Pekka Saarnio

Reijo Kaunola

opiskelija

Johanna Sandberg

dosentti

Björn Fant

Pöytäkirjanote valituksi tulleille sekä Pääkaupunkiseudun yhteistyö-
valtuuskunnalle.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

630 §

HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KAUPUNGINJOHTAJAN VIRANTÄYTTÖÄ KOSKEVASSA TÄYTÄNTÖÖNPANOASIASSA

Khs 2005-414

Esityslistan asia Kj/10

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi Helsingin hallinto-oikeuden 16.4.2007 tekemän päätöksen kaupunginjohtajan virantäyttöä koskevassa täytäntöönpanoasiassa.

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei Pajunen esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

631 §

KAUPUNGINVALTUUSTON 25.4.2007 TEKEMIEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Khs

Esityslistan asia Kj/11

Kaupunginhallitus päätti,

että kaupunginvaltuuston 25.4.2007 pitämän kokouksen päätösluettelo on toimitettava kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille tiedoksi kuin myös

että edellä mainittuun päätösluetteloon sisältyvät kaupunginvaltuuston päätökset saadaan pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen mahdollisista valituksista huolimatta panna täytäntöön seuraavasti:

Asia Toimenpide

Kaupunginjohtajan toimiala

1, 2, 6 Ei toimenpidettä.

3 Kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa kaupunkisuunnittelulautakunnan ja opetusvirastoa opetuslautakunnan ja sen jaoston osalta toimittamaan talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavat tiedot.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Paavo Arhinmäelle, Eija Loukoilalle ja Pekka Buttlerille.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, opetuslautakunnalle ja sen suomenkieliselle jaostolle, opetusvirastolle, hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin (Tuija Honkaheimo).

4 Kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskusta julistamaan sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtajan viran haettavaksi seitsemän vuoden määräajaksi siten, että sähköistä rekrytointijärjestelmää ei käytetä ja että viran palkkaus on 10 813,69 euroa kuukaudelta.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote apulaiskaupunginjohtaja Ilkka-Christian Björklundille.

Pöytäkirjanote hallintokeskukselle.

5 Kaupunginhallitus päätti myöntää kiinteistövirastolle 4 100 000 euroa vuoden 2007 talousarvion alakohdasta 8 01 02-11, Esirakentaminen, täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät selvitykset ja toimenpiteet, Ruskeasuon bussivarikon uudelleenjärjestelystä kiinteistövirastolle aiheutuviin kustannuksiin.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, kiinteistövirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

16 Kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskusta toimittamaan talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavat tiedot.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Jan Vapaavuorelle, Sari Sarkomaalle, Juha Hakolalle, Suvi Rihtniemelle, Lea Saukkoselle ja Matti Enrothille.

Pöytäkirjanote hallintokeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin (Tuija Honkaheimo).

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle kaupunginjohtajan toimialan kohdan 16, joka koskee edustajien nimeämistä lauta- ja johtokuntiin, osalta.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulais-

kaupunginjohtajan toimiala

7 Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

8 Kaupunginhallituksen kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, rakennuslautakunnalle ja pelastuslaitokselle.

9 Kaupunginhallituksen kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, kaupunginmuseon johtokunnalle, pelastuslautakunnalle, rakennuslautakunnalle, Helsingin Energialle ja Helsingin Vedelle.

10 Kaupunginhallituksen kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote valitusosoituksin Suursuon Ostoskeskus Oy:lle, Helsingin Yrittäjät ry:lle, Pro Maunula ry:lle ja Maunula-Seura ry:lle ym.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, pelastuslautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, rakennuslautakunnalle, ympäristökeskukselle, Helsingin Energialle, Helsingin Vedelle, kaupunginkirjastolle, kaupunginmuseolle.

Toivomusponsi 1 sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Toivomusponnet 2 ja 3 kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

11 Kaupunginhallituksen kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, pelastuslautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, rakennuslautakunnalle, Helsingin Vedelle ja Helsingin Energialle.

12 Kaupunginhallituksen kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, pelastuslautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, rakennuslautakunnalle, Helsingin Energialle, ympäristökeskukselle ja Helsingin Vedelle.

13 Kaupunginhallituksen kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

14 Kaupunginhallituksen kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, pelastuslautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, ympäristölautakunnalle, rakennuslautakunnalle, Helsingin Energialle ja Helsingin Vedelle.

17 Aloite kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

18 Aloite rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

15 Kaupunginhallitus päätti

1 hyväksyä osakassopimuksen kaupunginvaltuuston esityslistan 25.4.2007 erillisen liitteen pohjalta sekä yhtiölle myöhemmin laadittavat perustamissopimuksen ja yhtiöjärjestyksen sekä

2 kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita hoitamaan yhteistyössä yhtiön toisena osakkaana olevan Espoon kaupungin kanssa yhtiön perustamiseen liittyvät toimenpiteet sekä allekirjoittamaan kaupungin puolesta tarvittavat perustamis- ja muut asiakirjat oikeuttaen samalla oikeuspalvelut tekemään niihin tarvittaessa vähäisiä muutoksia.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Espoon kaupungille.

Pöytäkirjanote joukkoliikennelautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan

toimiala

19 Aloite sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36098

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 4

632 §

HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS 23.4.2007 KOSKIEN SOSIAALIALAN KORKEAKOULUTETUT TALENTIA HELSINKI RY:N TEKEMÄÄ VALITUSTA KAUPUNGINVALTUUSTON 1.3.2006, 75 §, TEKEMÄSTÄ PÄÄTÖKSESTÄ VALITA TM PAAVO VOUTILAINEN SOSIAAJOHTAJAN VIRKAAN

Khs 2006-195

Esityslistan asia Kj/12

Kaupunginhallitus päätti, että Helsingin hallinto-oikeuden 23.4.2007 antamasta päätöksestä 07/0481/2 valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille valituksen laatimista varten sekä sosiaalivirastolle.

Lisätiedot:
Sarvilinna Sami, kaupunginlakimies, puhelin 310 64874
Tapiolinna Hilkka, kaupunginasiamies, puhelin 310 36185

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

633 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/13

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 17 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja --

satamalautakunta 24.4.2007

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta 25.4.2007

tekninen lautakunta 24.4.2007

apulaiskaupunginjohtajat

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

hallintokeskus

- hallintojohtaja

- hallintopalvelujen osastopäällikkö

- kaupunginlakimies

- turvallisuus- ja valmiusosaston osastopäällikkö

- viestintäpäällikkö

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- taloushallintopäällikkö

- elinkeinojohtaja

- elinkeinopäällikkö

- matkailupäällikkö

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36098

LIITE

Päätöksen perustelut

634 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/14

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 17 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36098

LIITE

Päätöksen perustelut

635 §

TAPANINKYLÄN TONTIN 39326/5 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11664)

Khs 2007-728

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä 39. kaupunginosan korttelin nro 39326 tontin nro 5 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 1.3.2007 päivätyn piirustuksen nro 11664 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

636 §

VARTIOKYLÄN TONTTIEN 45268/16 JA 45274/12 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11655)

Khs 2007-544

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä 45. kaupunginosan korttelin nro 45268 tontin nro 16 ja korttelin nro 45274 tontin nro 12 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 15.2.2007 päivätyn piirustuksen nro 11655 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

637 §

VARTIOKYLÄN TONTIN 45457/8 JA KATUALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11652)

Khs 2007-543

Esityslistan asia Kaj/3

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä 45. kaupunginosan korttelin nro 45457 tontin nro 8 ja katualueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 15.2.2007 päivätyn piirustuksen nro 11652 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

638 §

AJANTASAISTETTU LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE OY VOLVO AUTO AB:N ENTISEN TOIMITALON (VALLILAN TONTTI 534/9) SUOJELUSTA RAKENNUSSUOJELULAIN PERUSTEELLA

Khs 2007-291

Esityslistan asia Kaj/4

Kaupunginhallitus päätti antaa asiasta Uudenmaan ympäristökeskukselle hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausuntoon perustuvan, seuraavan sisältöisen lausunnon:

Rakennuksen sijainti ja asemakaavatilanne

Pro Vallila r.y:n 11.5.2001 suojeltavaksi esittämä rakennus sijaitsee 22. kaupunginosan (Vallilan) korttelin nro 534 tontilla nro 5 (Sturenkatu 21). Rakennus on Oy Volvo-Auto Ab:n entinen toimitalo.

Kysymyksessä on arkkitehti Ole Gripenbergin vuonna 1939 alun perin automyymälä-, autokorjaamo- ja konttorirakennukseksi suunnittelema rakennus, entinen Volvo-Auto. Sturenkadun suuntainen kaarihalli on alun perin toiminut korjaamotilana, sittemmin siellä on ollut muun muassa postin tiloja. Teollisuuskadun puoleisessa rakennusosassa on ollut toimisto-, ruokala-, myynti- ja varastotiloja. Rakennuksen edessä yläpihalla on sienimäinen katos. Tontin alempi pihataso on 6–7 metriä alempana kuin Sturenkatu. Tontilla käytetty kerrosala (9 045 k-m²) on pienempi kuin voimassa olevaan, vuonna 1984 vahvistettuun asemakaavaan (nro 8529) merkitty rakennusoikeus (23 130 + 3 505 k-m²).

Asemakaavan mukaan tontti on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Tontin rakennetusta kerrosalasta saa käyttää tontilla tapahtuvalle toiminnalle välttämättömiin toimisto- ja vastaaviin tiloihin enintään 35 %. Tontilla tapahtuvaan toimintaan liittyviä tutkimus- ja opetustiloja saa tontin rakennetusta kerrosalasta olla enintään 10 % edellä mainittujen toimistotilojen lisäksi. Tontin kerrosalasta saa käyttää myymälätiloja varten enintään 150 m². Tontilla tulee olla vähintään 1 autopaikka rakennettua 350 m²maanpäällistä kerrosalaa kohti ja 1 autopaikka 150 m² myymäläkerrosalaa kohti.

Tontin rakennusoikeus on 23 130 k-m²maanpäällistä kerrosalaa ja 3 505 k-m²kellarikerroksissa. Kellarikerroksissa ei saa olla työhuoneiksi laskettavaa kerrosalaa. Sturenkadun puoleiseen tontin reunan on määrätty maanalaista vesijohtoa varten varattu alueen osa.

Asemakaavan aiempi muutosehdotus

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 9.5.2001 tontin asemakaavan muutoksen nro 10867, jossa rakennusta ei ollut suojeltu. Museovirasto ja Pro Vanha Vallila r.y. tekivät asemakaavan muutoksesta valituksen Helsingin hallinto-oikeudelle, joka kumosi kaupunginvaltuuston päätöksen 6.3.2002.

Helsingin kaupunginhallitus valitti Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimmalle hallinto-oikeudelle 5.4.2002.

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaupungin valituksen 4.2.2004 todeten muun muassa: "Kaavaa laadittaessa ei ole riittävästi selvitetty, voidaanko kaava laatia MRL:n 54 §:n 2 ja 3 momentin vaatimukset yhteen sovittavalla tavalla. Edellä lausutuilla perusteilla ei ole syytä muuttaa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta, jolla on kumottu Helsingin kaupunginvaltuuston päätös kaavanmuutoksen hyväksymisestä."

Poikkeamisasia Kiinteistö Oy Sturenkatu 21 haki poikkeamista asemakaavasta 30.12.2005. Olemassa oleva rakennus, yhteensä 9 045 k-m² haluttiin muuttaa pääosin (6 365 k-m²) toimistokäyttöön sekä teollisuus- ja varastotiloiksi, tutkimus- ja opetustiloiksi ja myymälätiloiksi. Hanke poikkesi asemakaavasta siten, että toimistotilojen ja liiketilojen suhteellinen osuus tontin rakennetusta kerrosalasta oli sallittua suurempi. Toimistotilojen osuus oli 6 365 k-m², kun niitä asemakaavan mukaan voi olla enintään 3 166 k‑m²(35 %). Liiketilojen osuus oli 250 k-m², kun myymälätiloja voi asemakaavan mukaan olla enintään 150 m². Tontin rakennusoikeus ei ylittynyt.

Uudenmaan ympäristökeskus totesi poikkeamisasiassa antamassaan lausunnossa (23.3.2006), että poikkeamiset koskevat rakennuksen sisäisen käyttötarkoituksen jakaantumista kaavasta poikkeavasti. Tällä seikalla ei ole oleellista merkitystä itse päätavoitteen, rakennuksen säilymisen osalta. Ympäristökeskus piti tärkeänä rakennuksen uusiokäyttöä ja sitä, että rakennuksen arkkitehtuuriin puututaan vain välttämättömiltä osin. Oleellista on kuitenkin rakennuksen säilymisen turvaaminen myös asemakaavalla, jolloin rakennuksen suojelu rakennussuojelulain nojalla näyttäisi tarpeettomalta.

Hakemuksessa esitetyistä muutoksista neuvoteltiin Museoviraston kanssa ja Museoviraston edellytettiin olevan mukana ohjaamassa sisätilojen muutosten suunnittelua.

Kaupunkisuunnitteluvirasto totesi lausunnossaan, että rakennuksen säilyttäminen ja sen sisätilojen ottaminen uuteen käyttöön on kannatettavaa ja tonttia koskevien suunnittelutavoitteiden mukaista, ja että esitetyt ulkopuolen muutokset ovat hyväksyttävissä, mikäli toimenpiteet toteutetaan Museoviraston ohjauksessa.

Kaupunginhallitus päätti 22.5.2006 suostua poikkeamishakemukseen ehdolla, että toimenpiteet toteutetaan Museoviraston ohjauksessa ja että rakentamisessa noudatetaan 13.3.2006 päivättyä suunnitelmaa päätöksen nro 2006-862/526 mukaisesti.

Poikkeamishakemuksessa esitetyt muutostyöt on pääosin toteutettu.

Vireillä oleva asemakaavan muuttaminen

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan asemakaavan muutosta kortteliin nro 534, johon myös kyseessä oleva tontti kuuluu. Volvo-Auton entinen rakennus esitetään kaavassa suojeltavaksi ja sen käyttötarkoitukseksi esitetään toimitilakäyttöä. Tontin rakennusoikeudeksi esitetään merkittäväksi nykyisen rakennuksen kerrosala, eli rakennusoikeus vähenisi verrattuna voimassa olevaan asemakaavaan. Tavoitteena on, että kaavaehdotus on kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsiteltävänä talvella 2007–2008.

Selvitykset Kysymyksessä olevaa aluetta on käsitelty useissa rakennettua kulttuuriympäristöä koskevissa selvityksissä, ja kysymyksessä olevaa rakennusta on niissä arvotettu hieman eri tavoin. Helsingin kantakaupungin teollisuusympäristöt (Helsingin kaupunginmuseo (HKM) 1995) ei sisällä kyseistä rakennusta.

Helsingin kantakaupungin rakennuskulttuuri – Vallilan ja Hermannin kaupunginosien inventointi (Lindh Tommi, HKM:n tutkimuksia ja raportteja 1/1997): Rakennus on mukana, mutta raportti ei ole minkään rakennuksen osalta arvottava.

Vallilan teollisuusalueen suojelutavoiteselvitys (Ahokanto, Minerva, HKM:n tutkimuksia ja raportteja 1/2000): Laadittiin kaavan nro 10867 laatimisprosessin aikana. Raportissa todetaan, että rakennus on arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti erittäin merkittävä. Tavoitteena on suojella rakennus ja säilyttää tontilla sijaitsevat muurit ja aidat.

Selvityksessä todetaan: "Arkkitehti Ole Gripenbergin suunnittelema rakennuskokonaisuus on arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti erittäin merkittävä. Rakennuksena se edustaa kaunista valkoiseksi rapattua funktionalismia. Erityisen hieno on rakennuksen kaarihalli. Hallin edessä on mahtavat muurirakennelmat Sturenkadun varrella. Rakennus on merkittävällä paikalla saavuttaessa Sturenkatua pitkin. Se yhdistää komean sillan kanssa Teollisuuskadun eri puolet toisiinsa ja jatkaa Sturenkadun varrella olevia SOK:n korttelin valkeita tuotantorakennuksia. Yhdessä ne muodostavat eräänlaisen porttirakennelman sillan kummallekin puolelle Teollisuuskadun yli."

Kaupunginhallituksen kannanotto suojeluesitykseen

Kaupunginhallitus on antanut suojeluesityksestä aiemmin lausunnon 27.8.2001. Lausunnossa on viitattu tuolloin juuri loppuun saatettuun asemakaavanmuutosprosessiin ja todettu, ettei rakennuksen suojelemiselle asemakaavassa ollut kiinteistön omistajan kannalta kohtuuttomaan tilanteeseen johtavana ja rakennuksen suojeluarvoista saadun ristiriitaisen selvityksen perusteella mahdollisuuksia. Kaupunginhallitus ei samoista syystä pitänyt perusteltuna rakennuksen suojelemista myöskään rakennussuojelulain nojalla.

Kysymyksessä olevan rakennuksen on sittemmin vahvistettu olevan arkkitehtonisilta ja kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan erittäin, jopa valtakunnallisesti merkittävä ja tontille aiemmin laadittu asemakaavan muutos on korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä kumottu. Rakennus on sittemmin korjattu poikkeamisratkaisuun perustuen Museoviraston ohjauksessa ja parhaillaan on vireillä asemakaavan muutoksen valmistelu.

Rakennussuojelulain pääsäännön mukaisesti asemakaava-alueella sijaitsevien rakennusten suojeleminen tapahtuu maankäyttö- ja rakennuslain eli kaavoituksen keinoin. Asemakaavoituksen yhteydessä tontilla ja ympäristössä vallitsevaa tilannetta tullaan tarkastelemaan paitsi rakennussuojelutavoitteiden, myös maanomistajien tasapuolisen kohtelun näkökulmasta.

Kaupunginhallitus kuitenkin toteaa lopuksi, että kun aiempi asemakaavan muutos kumottiin muun muassa valtion asiantuntijaviranomaisen eli Museoviraston valituksen perusteella ja kun tämän asiantuntijalausunnon mukaan rakennuksella on jopa valtakunnallista merkitystä, kaupunginhallitus ei myöskään vastusta rakennuksen suojelemista suoraan rakennussuojelulain nojalla.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

639 §

LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYISTÄ VALITUKSISTA LAAJASALON KORTTELEIDEN NRO 49265 - 49268 YM. ALUEIDEN (ITÄNIITYNNIEMI) ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11470)

Khs 2005-2472

Esityslistan asia Kaj/5

Kaupunginhallitus päätti antaa asiasta Helsingin hallinto-oikeudelle edellä esityslistalta ilmenevän hallintokeskuksen oikeuspalveluiden ehdotuksen mukaisen lausunnon kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan lausumalla täydennettynä.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille lausunnon laatimista ja antamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

640 §

LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYSTÄ VALITUKSESTA LAAJASALON TONTTIEN 49247/1 JA 2 SEKÄ 49163/8 YM. ALUEIDEN ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11553)

Khs 2006-1120

Esityslistan asia Kaj/6

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille lausunnon laatimista ja antamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

641 §

LUONNOS LAUSUNNOLLE MENEVÄKSI KAUPUNGIN VUOSIEN 2008-2017 MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTUSOHJELMAKSI

Khs 2007-1096

Esityslistan asia Kaj/7

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi lausunnoille menevän luonnoksen Helsingin vuosien 2008 – 2017 maankäytön ja asumisen toteutusohjelmaksi.

Pöytäkirjanote talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle sekä asunto-ohjelmasihteeristölle.

Merkittiin, että esittelijä muutti esitystään siten, että sivulle 74 toiseen kappaleeseen, kohtaan jossa luetellaan lausuntoja antavat tahot, lisätään RAKLI ry.

Lisätiedot:
Mäkinen Kirsi, suunnittelupäällikkö, puhelin 310 36240
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Päätöksen perustelut

642 §

LASTEN PÄIVÄKOTI SAVELAN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2007-586

Esityslistan asia Kaj/8

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä päiväkoti Savelan 1.2.2007 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen laajuus on 813 brm² ja arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset enintään 1 790 000 euroa (veroton hinta 1 470 000 euroa) hintatasossa 11/2006.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, sosiaalivirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

643 §

PÄIVÄKOTI TOIVON HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2007-585

Esityslistan asia Kaj/9

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä päiväkoti Toivon 19.2.2007 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen laajuus on enintään 1 400 brm² ja arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset enintään 4 570 000 euroa (veroton hinta 3 750 000 euroa) hintatasossa 1/2007.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, sosiaalivirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

644 §

KIINTEISTÖ OY VUOSAAREN NUORISOKYLÄN VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2007-1015

Esityslistan asia Kaj/10

Kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Kiinteistö Oy Vuosaaren Nuorisokylän 4.5.2007 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Samalla kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön hallitukseen yhtiökokouksesta alkavalle toimikaudelle varsinaiseksi jäseneksi asiakaspäällikkö Sisko von Behrin ja varajäseneksi toimitilatarkastaja Raija Mäkinen-Stormbomin kiinteistövirastosta.

Vielä kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön tilintarkastajaksi vuodelle 2007 kaupunginreviisori HTM, JHTT Vesa Ikäheimon.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, nimetyille henkilöille sekä tarkastusvirastolle.

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei Peltokorpi esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

645 §

KANNANOTTO MARTTI KAIRAN TAIVALLAHDEN RANTA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVAAN MUISTUTUKSEEN (NRO 11290)

Khs 2005-140

Esityslistan asia Kaj/11

Kaupunginhallitus päätti panna asian kahdeksi viikoksi pöydälle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Päätöksen perustelut

646 §

KANNANOTTO HELSINGIN KAUPUNGINOSAYHDISTYSTEN LIITTO RY HELKAN TAIVALLAHDEN RANTA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVAAN MUISTUTUKSEEN (NRO 11290)

Khs 2005-140

Esityslistan asia Kaj/12

Kaupunginhallitus päätti panna asian kahdeksi viikoksi pöydälle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Päätöksen perustelut

647 §

LAUSUNTO SIPOON KUNNALLE SIPOON YLEISKAAVA 2025 -LUONNOKSESTA

Khs 2007-381

Esityslistan asia Kaj/13

Kaupunginhallitus päätti antaa Sipoon kunnalle seuraavan sisältöisen lausunnon Sipoon yleiskaava 2025 -luonnoksesta:

Vuosi 2006 oli merkittävä ja monivaiheinen vuosi Helsingin seudulla. Helsingin seudun yhteistyökokous hyväksyi 2.6.2006 nk. kärkihankelistauksen. Sen hankkeista erityisesti Vuosaaren sataman, lentoaseman ja Kehä III:n vartta hyväksikäyttävän kaupallis-teollisen vyöhykkeen voimistaminen, Malmin lentoaseman tulevan asuntokäytön ja erityisesti kaupunkirakenteen jatkaminen Helsingistä itään raideliikenteeseen tukeutuen ovat sellaisia, joiden toteutumisessa Helsingin ja Sipoon keskinäisen yhteistyön mahdollisuudet ovat suuret.

Kun lisäksi kesäkuussa 2006 Helsingin kaupunginvaltuusto teki esityksen valtioneuvostolle kuntajaon muuttamista niin, että noin 5000 hehtaaria Sipoon kunnan aluetta liitettäisiin Helsinkiin, sai myös Sipoon yleiskaavan valmisteli uutta vauhtia ja uuden suunnan. Sittemmin Sipoo haki eräiden Helsingin Sipoossa omistamien maa-alueiden lunastamista sekä Nikkilän alueella että Lounais-Sipoossa. Marraskuussa valtioneuvoston kuntajakoselvittäjä ehdotti rajasiirtoa, jolla noin 3000 ha:n suuruinen alue siirtyisi Sipoolta Helsingille. Jo pitkään jatkunut pohdiskelu Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntaliittojen rajan epätarkoituksenmukaisuudesta voimistui. Sipoonkorven muodostuminen Nuuksion kansallispuiston itäiseksi vastineeksi koko pääkaupunkiseudun virkistysalueena vahvistui, kun sen keskeisistä alueista muodostettiin luonnonsuojelualue. Helsingin ja Sipoon tulee yhdessä pitää huolta siitä, ettei näitä historiallisessa katsannossa ainutlaatuisia metropolialueen kehittämismahdollisuuksia hukata.

Olipa Lounais-Sipoon alueiden tulevan kehittämisen ja rakentamisen pääasiallinen toteuttaja sitten Sipoo tai Helsinki, nyt laadittavana oleva Sipoon Yleiskaava 2025 muodostaa pohjan tulevalle kehitykselle ja on siten erittäin tärkeä maankäytöllinen asiakirja.

Sipoo on laatinut kunnan kehittämiseksi yleiskaavaa oikeusvaikutteisena. Valittu rakennemalli perustuu liikenne- ja maankäyttöratkaisujen osalta siihen, että vuoteen 2025 mennessä Sipoon asukasluku olisi noin 60 000 (nyt noin 20 000) ja että myöhemmin Sipoo saisi vielä 20 000 uutta asukasta. Rakennemalli perustuu sekä Lounais- ja Etelä-Sipoon että Nikkilä–Talma -vyöhykkeen voimakkaaseen kehittämiseen. Seudun kaupunkirakenteen tarpeiden ja kehityksen suhteen asetettu tavoite on kaupunginhallituksen mielestä oikean suuntainen.

Helsingin seudun vahvuus on myös Sipoon etu

Sipoo liittyy alueellisesti suoraan pääkaupunkiseutuun ja hyötyy kiistattomasti Helsingin metropolialueen imussa sekä taloudellisesti että toiminnallisesti. Sipoo hyödyntää Helsingin korkean asteen palveluja ja lähialueellaan myös kaupallisia ja muuta erikoistarjontaa, jota kunta ei alueellaan pysty tarjoamaan. Yleiskaavaluonnoksessa tulisi ehkä vieläkin selvemmin ottaa huomioon Sipoon sijainti ja asema pääkaupunkiseudun osana ja kehittää rakennetta enemmän laajemman seudun rakenteeseen tukeutuvana ja sitä tukevana. Tässä katsannossa mm. Itä-Uudenmaan liiton suunnitelmissa tyypillinen Porvooseen suuntautuminen on silmien ummistamista todellisuudelta.

Kuten myös kuntajakoselvittäjä Pekka Myllyniemi toteaa: ”Kasvupaine on levittänyt rakentamista pääkaupunkiseudulla keskustasta pohjoiseen ja länteen. Kun seutu ei ole voinut kehittyä itään, seurauksena on ollut entistä hajautuneempi pohjoisen ja lännen suuntaan kasvanut seutu. Näin on vaikea saavuttaa tiivis ja joukkoliikennepainotteinen aluerakenne.” Sipoon Yleiskaava 2025 on ainutkertainen mahdollisuus muuttaa ja tervehdyttää tätä kehitystä.

Helsingin seutu on Suomen ainoa metropolialue ja mm. Vaasan yliopiston Wuori–Mikkonen tutkimusraportissa ”Suomen aluerakenne vuonna 2040” arvioidaan, että ennustettujen aluevoimakkuuksien ja niiden luokitusten mukaan Helsingin seudun asema Suomen pääkeskuksena on kiistaton ja sen ero seuraavaan ryhmään (Tampere, Turku ja Oulu) kasvaa edelleen.

Helsingin vaikutusalue kattaa Suomen neljän voimakkaimman seutukunnan tasolla suunnilleen entisen Uudenmaan läänin ja koko Itä-Suomen. Helsingin seudun kehitys ja vaikutus suuntautuu entistä vahvemmin idän suuntaan sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti ja yhteistyö ja yhteiset tavoitteet tulisi ymmärtää elintärkeiksi eduiksi kaikissa kunnissa.

Kestävä yhdyskuntarakenne

Yleiskaavassa esitetty Sipoon tuleva yhdyskuntarakenne ei seudun nykytilanteen ja varsinkin tulevaisuuden kannalta näyttäisi yhdyskuntarakenteen eheyden ja talouden kannalta vielä riittävästi tasapainottavan Helsingin seudun rakennetta. Samalla, kun rakentamistavoitteet kunnan voimavaroihin nähden saattavat olla ylimitoitettuja, ovat tavoitteet edelleen koko seudun kannalta alimitoitettuja.

Lounais-Sipoon osalta esitetyt taajamarakenteen kehittämiskohteet liittyvät olemassa olevaan Helsingin seuturakenteeseen mutta muilta osin esitetyt taajamakohteet ovat irrallisia ja niiden toteutuminen on mittavien kuntateknisten ja liikennejärjestelmäinvestointien varassa, joilla ei kaikin osin liene toteutumismahdollisuuksia.

Maakuntaliittojen yhdistämishanke ja yleiskaavan suhde maakuntakaavoihin

Helsinki on useaan otteeseen ilmaissut kantanaan, että Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liittojen tulisi yhdistyä, jotta alueen tosiasiallista tilannetta ja sen kehittämismahdollisuuksia voitaisiin tarkastella kokonaisuutena. Sipoo on toisaalta ilmaissut tahtonsa siirtyä Itä-Uudenmaan liitosta Uudenmaan liittoon, mikä olisi ikään kuin välietappi matkalla kohti järkevää seutusuunnittelullista kokonaisuutta.

Seutu- ja maakuntatasoisen suunnittelun tilanne on Sipoon osalta sirpaleinen. Voimassa oleva Itä-Uudenmaan seutukaava on tehty vaiheittain ja viimeinen – täydentävä neljäs vaihekaava on vahvistettu 4.11.2000. Kaava-alueella ei ole voimassa olevaa kattavaa maakuntakaavaa. Ympäristöministeriö on 5.4.2002 vahvistanut Itä-Uudenmaan maakuntakaavan 2000 osittain.

Sipoon Yleiskaava 2025 tulee voimaan tultuaan olemaan asemakaavoituksena pohjana. Tällä hetkellä vanhaan ajatteluun pohjaavat, voimassa olevat seutu- ja maakuntakaavat eivät kykene tukemaan Sipoon omaksumaa uutta kehittämistahtoa, huonoimmassa tapauksessa yleiskaavaa voitaisiin pitää osin seutu- ja maakuntakaavan vastaisena.

Itä-Uudenmaan liitto on käynnistänyt v. 2002 koko maakunnan alueen käsittävän maakuntakaavan laatimisen. Maakuntakaavaluonnos oli nähtävillä keväällä 2005. Itä-Uudenmaan liiton tulisi kaavaehdotuksessaan ottaa huomioon muuttunut tilanne Sipoon osalta.

Yleiskaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin

Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (30.11.2000) kohdassa 4.3 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu todetaan: ”Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä pyritään vähentämään liikennetarvetta, parantamaan liikenneturvallisuutta ja edistämään joukkoliikenteen edellytyksiä.” ja ”Kaupunkiseutujen työssäkäyntialueilla varmistetaan alueidenkäytölliset edellytykset asuntorakentamiselle ja sen tarkoituksenmukaiselle sijoittumiselle sekä hyvälle elinympäristölle.” Lisäksi todetaan: ”Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta.”

Helsingin kaupunginhallitus kiinnittää Sipoon huomiota siihen, että Sipoon kuntaa erillään tarkasteltaessa saadaan hieman eri tulos suhteessa tavoitteiden toteutumiseen kuin tarkasteltaessa kuntaa osana Helsingin metropolialuetta ja seutua. Koko seudun kannalta em. tavoitteet eivät näyttäisi täyttyvän kovinkaan hyvin.

Yleiskaava-alue Kaavaselostuksessa todetaan, että valmisteltu yleiskaava on Sipoon ensimmäinen koko kunnan alueen kattava yleiskaava. Tarkkaan ottaen yleiskaava ei kata koko kunnan aluetta vaan yleiskaava käsittää koko Sipoon kunnan alueen lukuun ottamatta saaristoa. Saariston ja mantereen ranta-alueille laaditaan parhaillaan selostuksen mukaan erillistä, oikeusvaikutteista ranta-alueiden rakentamista ja muuta maankäyttöä ohjaavaa osayleiskaavaa.

Yleiskaava-alueen rajaus on nähtävä erityisenä puutteena, kun koko saaristovyöhyke on rajattu pois. Kun laadittavan yleiskaavan luonne ilmaistaan käsitteellä strateginen, tulisi aivan välttämättä käsitellä koko kunnan alue yhdessä ja samassa kaavassa. Näin Sipoon erityispiirteeksi ilmaistu merellisyys on jätetty käsittelemättä. Rannikkovyöhykkeen ja saariston tarjoamat mahdollisuudet ovat asukkaiden ja muidenkin toimijoiden kannalta aivan erityisen merkityksellisiä arvoja.

Saariston poisjättäminen koko kunnan yleiskaavasta tuottaa eräitä ongelmia. Ensinnäkin Sipoon mittakaavassa mittavan uudisrakentamisen tuloksena yleiskaavaselostuksen mukaan on taajamatoimintojen aluevarauksilla 60 000 uutta asukasta. Näiden asukkaiden mahdollisuudet nauttia ja kokea meri, Sipoon rannikko ja saaristo jäävät ratkaisematta yleiskaavassa. Tätä on pidettävä suurena puutteena tulevaisuuden asukkaiden kannalta. Ei voitane kuvitella, että 60 000 asukkaalla vuonna 2025 ei olisi käytettävissään meren rantaa. Helsingin rantaviivasta on yleisessä käytössä Lauttasaaresta Vuosaareen varsin suuri osa.

Yleiskaavan luonteesta

Sipoon yleiskaavaluonnos on nykyisyyteen nähden uudentyyppinen ja innovatiivinen yleiskaava. Kunnan kokoon nähden yleiskaavassa tavoitellaan kuitenkin erittäin voimakasta kasvua ja yleiskaavan lyhyen valmisteluajan huomioon ottaen sen suurpiirteisyys on ymmärrettävä.

Se on luonteeltaan ns. strateginen yleiskaava, mikä tarkoittaa, että siinä osoitetaan yleispiirteisesti Sipoon maankäytön kehittämisperiaatteet sekä alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta merkittävimmät maankäytölliset ja ympäristölliset kokonaisuudet sekä niiden muodostama rakenne ja niihin liittyvät verkostot. Selostuksessa korostetaan että ”Yleiskaavaa ei siis ole laadittu ns. aluevarauskaavaksi eikä sitä myöskään pidä tulkita sellaiseksi.” Toisaalla todetaan, että yleiskaavaa toteutetaan yksityiskohtaisempien osayleiskaavojen sekä asemakaavoituksen kautta. Tämä vaikeuttaa jonkin verran yleiskaavan aluevarausten tarkoituksenmukaisuuden arviointia. Myöhemmin tulee arvioitavaksi onko kaavan lähestymistapa riittävä ollakseen ainakaan kaikilta osiltaan oikeusvaikutteinen.

Yleiskaavan mitoitus

Sipoon pinta-ala on yhtä suuri kuin yli 230 000 asukkaan Espoon, mutta väkiluku on vain 18 900 asukasta. Aiemmissa yleissuunnitelmissa Sipoo on pitäytynyt enintään kahden prosentin vuotuiseen väestönkasvuun ja nykyisten kahden taajamansa Nikkilän ja Söderkullan melko hitaaseen kehittämiseen sekä hajarakentamiseen.

Yleiskaavan rakennemallissa liikenne- ja maankäyttöratkaisujen mukainen väestökapasiteetti on 40 000 uutta asukasta vuoteen 2025 mennessä ja sen jälkeen varaudutaan vielä 20 000 uuteen asukkaaseen. Sipoossa on nykyisin alle 20 000 asukasta. Esitetty tavoite merkitsee noin 6 %:n, jopa 8 %:n vuotuista väestökasvua kunnassa. Esitetty väestönkasvuvauhti olisi maassamme ennätyksellisen korkea. Näin suuri kasvutavoite vaatii erityisen suuria ponnisteluja mm. kunnan talouden, sosiaalisen rakenteen, palvelujen ja infrastruktuurin hallinnassa. Erityisesti kaavoitus- ja muun suunnittelutoiminnan hallinta sekä rakennustoiminnan hallittu läpivienti tulee olemaan erityisen haastavaa, kunnan omin voimin ehkä jopa ylivoimaista.

Aluevarauksista Pääkaupunkiseudun tasapainoinen kasvu edellyttää myös itäisen rannikkovyöhykkeen kehittämistä. Lounais-Sipoo on hyvien liikenneyhteyksien päässä ja logistisesti sijainti Suomen tärkeimmän sataman, Vuosaaren läheisyydessä tulisi ilman muuta hyödyntää.

Yleiskaavaluonnoksessa Helsingin kaupungin suurelta osin omistama Talosaari on merkitty selvitysalueeksi. Talosaarelle olisi perusteltua määrittää yleiskaavassa sille soveltuva maankäyttö. Vuosaaren sataman läheisyys huomioon ottaen se voisi olla joko työpaikkatoimintoja, kuten toimistorakentamista tai viereisen Karhusaaren ja pohjoisemmaksi merkityn Gumbölen alueen tapaan asumista. Samoin Helsingin pääosin omistama Granön alue, joka nyt ei sisälly kunnan yleiskaavaluonnoksen aluerajaukseen olisi voitu merkitä taajamatoimintojen käyttöön.

Kun yleiskaavassa on muutkin alueet pystytty määrittelemään, tulisi edellä esitetyille alueille saada selkeät kaavamerkinnät ja (läheisten Natura-alueiden rajoitukset huomioon ottaen) osoittaa niille harkiten pientalovaltaista asuntorakentamista tai työpaikkarakentamista.

Sipoon yleiskaavaluonnos ei siis näiltä osin ole vielä tarkoituksenmukainen, vaikkakin selvästi aiempia suunnitelmia parempi.

Suojelu- ja virkistysalueet

Sipoossa on säilynyt huomattavan paljon sekä rikasta ja monimuotoista luontoa että luonnon- ja kulttuurimaisemia. Helsingin omistamat ja Sipoon muut luontoalueet ovat myös helsinkiläisille arvokkaita virkistys- ja luontoharrastusalueita. Itä-Helsingin ja Sipoon väkiluvun kasvaessa lisääntyy myös virkistysalueiden merkitys. Erityisen tärkeää olisi jatkossa kehittää virkistysreittien sekä alueen luonteeseen sopivien virkistys- ja retkeilypalveluiden saatavuutta Sipoonkorven alueella.

Sipoonkorpi ja muut Natura-alueet ovat maakuntatason ekologisia ydinalueita. Helsinki onkin rauhoittanut omistamansa osat Sipoon puolella sijaitsevista Östersundomin lintuvesien alueista ja laatinut niille hoito- ja käyttösuunnitelman. Helsinki on niin ikään luovuttanut maitaan merkittävästi Sipoonkorven luonnonsuojelualueen, mahdollisen tulevan kansallispuiston, osaksi.

Helsinki on laatimassa Sipoossa ja Vantaalla sijaitseville metsäalueilleen luonnonhoitosuunnitelmia, joita laaditaan ulkoilumetsien hoitoperiaatteiden mukaisesti. Helsinki osallistuu myös EU:n Interreg III A ohjelman osarahoittamaan projektiin Sipoonkorven virkistyskäytön kehittäminen

Kaupunginhallitus huomauttaa kuitenkin, että kaavassa Sipoonkorven yhteyteen osoitettu laaja, yhtenäinen metsä-/metsätalousalue on ulotettu eteläosiltaan varsin lähelle Lounais-Espoon metroon tukeutuvaksi suunniteltua maankäytön kehittämiskäytävää ja aivan Itäsalmen taajamatoimintojen alueen pohjoisreunaan kiinni. Kun Lounais-Sipoon taajamatoimintojen alue on tärkeä Helsingin suunnan taajamatoimintojen laajentumisalue, tulee rajausta jatkossa vielä pohtia.

Yleiskaavan liikennejärjestelmä

Yleiskaavan taajama-alueiden laajennukset perustuvat uusien raideyhteyksien varaan, mikä on joukkoliikenteen käyttöä edistävää ja kannatettavaa. Nähtäväksi jää, kuinka hyvin ne saadaan toteutetuiksi tavoitevuoteen mennessä.

Yleiskaavaan on merkitty Sipoon läpi kulkevana ja nykyisen moottoritien tuntumaan ”joukkoliikenteen kehittämiskäytävä tai yhteystarve”. Selostuksessa todetaan sen toteuttamistavaksi: ”esimerkiksi metro- tai taajamajunatyyppinen ratkaisu”. Yleiskaavassa joukkoliikennekäytävän tuntumassa suurin ilmoitettu aluetehokkuus on 0,3. Taajamajunan tai metron toteuttaminen edellyttää asemien välittömään läheisyyteen huomattavasti tätä tiiviimpää rakentamista, jotta alueella olisi mahdollisuudet tukeutua joukkoliikenteeseen. Lisäksi todetaan, että ”Myös
HELI-rata on tällä mallilla mahdollinen toteuttaa alueen kautta”.

HELI-radan (Helsingistä itään suuntautuva ratahanke) toteuttamismahdollisuuksia tullaan pohtimaan valmisteilla olevassa ratahallintokeskuksen selvityksessä. Jos HELI-rata toteutuu, se todennäköisesti on nopea kaukoliikennettä palveleva hanke, eikä sillä ole roolia Sipoon paikallisliikenteessä. Itä-Uudenmaan maakuntaluonnoksessa esitetty radan tavoitenopeus on 300 km/t. Näin toteutettuna se olisi ennemminkin Sipoon aluetta voimakkaasti jakava elementti.

Muut yleiskaavassa esillä olleet raidevaihtoehdot ovat taajamajunatyyppinen ratkaisu (pikaraitiotie) tai metro. Pikaraitiotie on syöttötyyppinen järjestelmä eikä palvele kovin hyvin Sipoon esitettyä maankäyttöä. Pikaraitiotietyyppisten ratkaisujen ongelmana ovat vaikea integrointi olemassa olevaan raide- ja joukkoliikennejärjestelmään. Järjestelmästä koituvat matka-ajat, vaihdot sekä uuden järjestelmän vaatimat investoinnit varikkoineen ym. ovat haittapuolia.

Metron toteuttaminen on investoinneiltaan huomattavasti pikaraitiotietä raskaampi ja sen toteuttaminen vaatii voimavaroja, joita Sipoolla yksin todennäköisesti ei ole lähitulevaisuudessa.

Yleiskaavan mukaan Nikkilän–Talman aluekokonaisuudessa hyödynnetään olemassa olevaa rautatieyhteyttä. Asemat on osoitettu sekä Talmaan että Nikkilään. Alueet kytkeytyvät Lahdenväylään (vt 4) sekä Lahdentiehen (mt 140) Sipoon rajan tuntumassa. Tämä, nykyisin lähinnä tavaraliikenteen käytössä oleva ratayhteys, vaatisi lisäselvityksiä radan kunnostustarpeista ja muista investointitarpeista sekä käyttäjämääristä, jotta hanke tulisi liikennöitsijän kannalta toteuttamiskelpoiseksi ja edellyttää rahoituksen osalta valtion erillispäätöksiä.

Yleiskaavaluonnokseen ei metron tai Heli-radan asemia ole jostain syystä merkitty. Itäsalmen ja Söderkullan väliin on merkitty varsin vähän asumista. Jos metro rakennetaan, tulisi sen varren maankäytön olla selvästi tehokkaampaa. Helsingin alustavissa arvioissa on luonnosteltu 3 - 4 uutta metroasemaa ja niiden ympärille noin 10 000 asukkaan puutarhakaupunkeja eli yhteensä lopputilanteessa noin 50 000 asukasta pääosin tiiviillä ja matalilla asuntoalueilla.

Jätehuolto, ylijäämämassat ja kiviaineksen otto

Asukas- ja työpaikkamäärän huomattava lisääntyminen kasvattaa paljon myös kunnan jätemäärää. Yleiskaavan luonnoksessa ei kuitenkaan kerrota Sipoon jätehuollon järjestämisestä eikä jätehuoltoalueista. Pääkaupunkiseutuun tiiviisti liittyvä Lounais-Sipoo voitaisiin luontevasti kytkeä myös seudun jätestrategiaan ja jätehuollon kehittämiseen.

Ylijäämämassojen sijoitus Helsingin tiiviisti rakennetulle alueelle on ongelmallista. Malminkartanon täyttömäen laajentamisesta on olemassa suunnitelma, jota ei kuitenkaan kaupunkisuunnittelullista syistä voitane toteuttaa. Helsingin kannalta on erittäin tärkeää, että ylijäämämassoille varataan loppusijoitusalueita pääkaupunkiseudulle tai sen välittömään läheisyyteen. Näiden lisäksi tarvitaan alueita massojen käsittelyyn ja varastointiin. Massojen pitkät kuljetusmatkat lisäävät rakentamisen kustannuksia ja liikenteen sekä päästöjen määrää. Sipoon alueen yleiskaavoituksessa tulisi huomioida maamassojen loppusijoitus- ja käsittelyalueiden tarve myös koko pääkaupunkiseudun näkökulmasta.

Uudenmaan maakuntakaavoituksen tavoitteena on turvata kalliokiviaineksen pitkäjänteinen hyödyntämismahdollisuus keskitetyillä ottoalueilla erityisesti pääkaupunkiseudun läheisyydessä sekä suurimmille kulutusalueille johtavien hyvien liikenneyhteyksien varsilla. Valmisteilla olevassa Uudenmaan maakuntakaavan vaihekaavan luonnoksessa ottokohtia on vähän ajatellen lähivuosikymmenten rakentamisen todennäköistä laajuutta pääkaupunkiseudulla. Tästä syystä varausten selvittäminen tulisi perusteellisesti huomioida Sipoon yleiskaavatyössä.

Vaikutusten arvioinnit Kaavaluonnoksen vaikutusten arviointi on kovin yleisellä tasolla, koska luonnosvaiheessa ei ole vielä pystytty riittävästi käsittelemään liikenteen, jätehuollon ja energiaratkaisujen vaikutuksia. Yleiskaavaehdotusta varten tulee vaikutusten arviointia tarkentaa niin, että myös taustatiedot ja lähtöoletukset kerrotaan.

Lisäksi tulisi arvioida yleiskaavan ilmastovaikutuksia ja käsitellä ilmastonmuutoksen hillintäkeinoja ja siihen sopeutumisen keinoja.

Rakennusten lämmitystavat vaikuttavat merkittävästi kasvihuonekaasupäästöihin. Edullisimpia ovat kaukolämpöä hyödyntävät tai uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvat talokohtaiset lämmitysratkaisut. Yleiskaavaluonnoksen selostuksessa ei ole käsitelty Sipoon kaukolämpöverkoston nykytilaa eikä kehittämistä.

Vaikutusten arviointi valitun yleispiirteisyyden johdosta jättää arvailuille huomattavan suuren tilan. Yleiskaavan yhdyskuntataloudellisten ja -ekologisten vaikutusten kerrotaan olevan ”suhteellisen edulliset johtuen asutuksen sijoittumisesta taajamiin ja kyliin sekä raideyhteyksistä”. Absoluuttisesti vaikutukset eivät kuitenkaan ole kovin positiivisia, johtuen yleiskaavan esittämästä väljästä rakenteesta. Yleiskaavaluonnoksessa esitetty kylämäinen rakentaminen ei ole yhdyskuntarakenteellisesti kestävä ratkaisu, vaan lähinnä rakennetta hajauttavaa kehitystä tukevaa toimintaa.

Luonnoksen selostuksessa todetaan, että Sipoo on suuntautunut historiallisesti, kielellisesti ja kulttuurisesti merkittävässä määrin Porvoon suuntaan. Lounais-Sipoo on kuitenkin selvästi enemmän sidoksissa pääkaupunkiseutuun, osa seutua. Asukkaat käyvät sekä töissä että ostoksilla pääasiassa Helsingissä ja Vantaalla. Sipoon työpaikkaomavaraisuus on heikko. Itäkeskus on Sipoon kannalta merkittävä kauppakeskittymä. Vaikutusten arvioinnissa päädytäänkin johtopäätökseen, että Lounais-Sipoo on seudun yhdyskuntarakenteen kannalta erittäin edullinen alue ja nykyistä tehokkaamman rakentamisen toteuttaminen on perusteltua – toteamus, johon Helsingin kaupunki mieluusti yhtyy.

Yleiskaavan toteuttaminen

Helsingin kaupunginhallitus pitää epätodennäköisenä, että vajaan 19 000 asukkaan kunta voisi yksinään todella toteuttaa esitetyn kasvun. Kuntien lakisääteiset velvoitteet asukkaitaan kohtaan ovat nykyisin paljon laajemmat kuin aiemman aluerakentamisen vuosina. Lisäksi metron rakentaminen vaatisi kunnan kantokykyyn verrattuna kohtuuttomalta tuntuvan panostuksen.

Uudet 40 000 asukasta tarvitsevat esim. 60 k-m² asumisväljyydellä 2,4 milj. k-m². Vuodessa pitäisi siis rakentaa 160 000 k-m² eli noin 1 000 keskikooltaan 160 k-m² suuruista asuntoa. Helsingin aluerakennusprojekteissa on rakennettu vuodessa 40 000 - 60 000 k-m²/alue, ja koko Helsingissä on pystytty rakentamaan keskimäärin 3 500 asuntoa vuodessa - tosin viime vuosina vähemmän.

Yleiskaavaluonnoksessa erääksi keskeiseksi suunnitteluperiaatteeksi on asetettu asemakaava-alueiden kustannusneutraali toteutus. Tavoitteena on se, ettei toteuttaminen edellytä nykyisten veronmaksajien osallistumista kustannuksiin. Tavoite pohjautuu oletukseen, että kunnan maanhankinnan ja -myynnin nettotulot ovat niin suuret, että ne riittävät kattamaan uusien alueiden verkostojen ja palvelujen rakentamisen mukaan lukien uudet raideyhteydet. Lisäksi selostuksessakin todetaan, että menojen ja tulojen eriaikaisuus saattaa tuottaa kunnan taloudessa ongelmia.

Yleiskaavassa oletetaan, että kunta voi lunastaa kaavoitettavia alueita raakamaan hinnalla. Taannoiset esimerkit pääkaupunkiseudulta ovat kuitenkin osoittaneet, ettei tämä pyrkimys aina toteudu. Mikäli maan hinta osoittautuisi oletusta korkeammaksi, olisi koko yleiskaavan toteuttamiskelpoisuus arvioitava uudelleen. Tällöin maanhankinnan onnistuminen on hyvin ratkaisevassa roolissa yleiskaavan toteutuksessa.

Kustannusneutraali toteutus saattaa tuottaa myös rakentamisen osalta laatuongelmia. On suuri vaara, että nyt vaalittavaksi tavoiteltu Sipoon parhaiden ominaispiirteiden säilyttäminen kohtaa suuria vaikeuksia, kun rakentamisessa ja kaikessa toteuttamisessa joudutaan aluerakentamistyyppiseen toteutukseen. Tällainen suunnittelu- ja tuotantotapa johtaa helposti suureen mittakaavaan kun aikaa ja vaivaa vaativa huolellinen toteutus saattaa alistua tuotannon tehokkuuden ja tuottavuuden ehdoille.

Helsingin resurssit mahdollistivat vuosikymmenten kasvun

Seudullisesta näkökulmasta tarkastellen täydennysrakentamisen lisäksi seudulla tulisi voida ottaa käyttöön useita uusia suuria uudisrakennusalueita sekä varmistaa näiden alueiden liittyminen raideliikenteen vaikutuspiiriin. Yleiskaavaluonnos on tämän tavoitteen mukainen.

Helsinki kasvoi vuosikymmenet niin, että asuntoja rakennettiin pääosin kaupungin maalle, joka oli hankittu kaupungin omistukseen hyvissä ajoissa etukäteen. Kaupunki hankki kaukonäköisesti alueita myös hallinnollisten rajojensa ulkopuolelta. Käyttöön otetut alueet olivat käytännössä tyhjiä, ja infrastruktuurin ja palvelujen rakentaminen rahoitettiin kaupungin muiden osien asukkaiden verovaroin. Uusien alueiden asukkaiden kunnallisverot, maksut ja tonttien vuokrat kattavat vasta vuosikymmenten kuluttua alueiden rakentamisen kustannukset.

Suuri alueliitos vuonna 1946 mahdollisti pitkään Helsingin kehittämisen. Myös naapurikunnat Espoo ja Vantaa sekä pääradan varren kunnat ja Kirkkonummi ovat kehittäneet viime vuosikymmeninä alueitaan - toisin kuin Sipoo.

Seudun asuntotuotanto on ollut kuitenkin jo pitkään liian alhaisella 9 000 - 10 000 asunnon vuositasolla. Seudun asukkaista ja veronmaksajista puolet asuu Helsingissä, ja olisikin perusteltua, että puolet asuntotuotannosta tulisi Helsingin resursseilla toteutettavaksi. Jos tarvittava asuntotuotanto on esim. 13 000 - 15 000 asunnon tasolla, pitäisi Helsinkiin rakentaa 6 500 - 7 500 asuntoa vuodessa, se on nykyisillä näkymillä nykyisten rajojen sisälle mahdotonta.

Kun seudun kuntien yhdistäminen ei tällä hetkellä näytä mahdolliselta, on esitetty kunnallisen jaotuksen muuttaminen hyvinkin perusteltu. Tämä mahdollistaisi asuntotuotannon ja erityisesti pientalotuotannon lisäämisen raideliikenteen vaikutuspiirissä. Sipoon pinta-alaan verrattuna esitetty alueliitos on kuitenkin vähäinen. Sipooseen jää vielä erittäin runsaasti aluetta, jota voi kehittää esim. esitetyn yleiskaavaluonnoksen ja maapolitiikan suuntaviivojen mukaisesti.

Maapolitiikka rahoituskeinona

Sipoon johto on esittänyt, että yleiskaavaluonnoksen toteuttaminen rahoitettaisiin lunastamalla Helsingin Sipoossa omistamat maat raaka-maan hinnalla, kaavoittamalla maat ja myymällä tontit. Joitakin lunastuksia on jo pantu vireille.

Jotta menetelmä toimisi, tulisi kunnan kohdistaa lunastukset kaikkeen rakennettavaksi tulevaan maahan. Maaomistajien tasapuolisen kohtelun kannalta ei lunastusta voitane kohdistaa vain yhteen maanomistajaan. Jos kunta todella hankkii kaiken rakennusmaan raakamaan hinnalla ja myy tontit käyvällä hinnalla, voitaneen pääosa kustannuksista laskennallisesti kattaa pitkällä tähtäimellä. Kustannukset toteutuvat kuitenkin varsin etupainotteisesti tuloihin verrattuna. Näin ollen voidaan joutua melko suuriin korko- ja rahoituskustannuksiin, jotka vähentävät tulosta.

Myöhemmin on toisena mahdollisuutena tuotu esille maankäyttösopimusten tekeminen Espoon Leppävaaran malliin. Tämä keino on kuitenkin kunnan kannalta vähemmän taloudellinen menettelytapa, eikä sillä pystyttäne kattamaan kaikkia kunnalle aiheutuvia kustannuksia. Maanomistajan kannalta keino on tietenkin yleensä edullisempi kuin lunastus. Tätäkin keinoa olisi pyrittävä soveltamaan kehitettävän alueen kaikkiin maanomistajiin. Lisäksi kunnalla on käytettävissä kehittämis-korvausmenettely niitä maaomistajia kohtaan, jotka eivät sopimukseen suostu.

Suunnittelua on vielä jatkettava

Monet seudullisesti tärkeät asiat jäävät yleiskaavaluonnoksessa vähäiselle huomiolle tai ratkaisua tai sijoituspaikkaa vaille, vaikka niiden merkitys on tiedossa. Tällaisia ovat esim. teknisen huollon suunnitelmat, vesihuolto, jätevesihuolto, jätehuolto, kaatopaikat, alueet ylijäämämassojen sijoittamiselle, maa-ainesten ottoalueet jne. yleiskaavassa suunniteltu mittava lisärakentaminen edellyttää myös perusteellista suunnittelua ja suuria investointeja mm. vesihuoltoon.

Malmin lentokenttää kokonaan tai osin korvaavat sijoitusvaihtoehdot tulisi esittää suunnitelmassa.

Metroon tukeutuvalle Lounais-Sipoon maankäytön kehittämisvyöhykkeelle tulee turvata riittävä alue suhteessa varsinaisen Sipoonkorven virkistysalueeseen.

Yleiskaavaluonnos poikkeaa monessa kohdin Itä-Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksesta, mistä saattaa aiheutua ongelmia yleiskaavan suhteen ellei maakuntakaavaa ehditä tarkentaa vastaavasti. Tämä voi johtaa aikatauluviiveisiin.

Yleiskaavaluonnoksen tarkkuusaste ei vastaa yleiskaavoissa yleensä noudatettua. Vaikuttaa siltä, että suunnitelmaa joudutaan vielä melkoisesti tarkentamaan, mikäli sen on tarkoitus oikeusvaikutteisena ohjata jatkosuunnittelua. Myös yleiskaavan vaikutusten arviointi vaatii täydentämistä, mm. ilmastonmuutokseen varautumisen suhteen.

Yhteenveto Sipoon yleiskaavaluonnos on kehittynyt olennaisesti verrattuna aiemmin esitettyihin suunnitelmiin. Tavoitteena on nyt 60 000 asukasta vuonna 2025, mikä on kunnianhimoinen ja kannatettava tavoite. On kuitenkin vakavasti epäiltävissä, etteivät Sipoon resurssit yksin riitä näin mittavan rakentamisen toteuttamiseen kohtuullisessa ajassa.

Länsi-Sipoon osalta yleiskaavaluonnoksen tulisi paremmin hyödyntää suunniteltua metrorataa ja –asemia. Talosaaren merkintä selvitysalueeksi ei ole perusteltua.

Helsingin kaupunginhallitus pitäisi tarkoituksenmukaisena ja taloudellisesti kestävämpänä ratkaisua, jossa Sipoo keskittyisi nykyisten ja uusien keskustensa kehittämiseen ja jättäisi Helsinkiin liitettäväksi esitetyn, suhteellisen pienen Lounais-Sipoon alueen Helsingin toteutusvastuulle. Maanomistajana Helsinki on tietenkin halukas osallistumaan myös Sipoon muiden osien kehittämiseen.

Kaiken kaikkiaan Sipoon yleiskaavaluonnos on nähtävä avauksena Sipoon kunnan kehittämiseksi osana pääkaupunkiseutua. Sipoon halu hakeutua aiempaa tiiviimpään yhteistyöhön, mahdollisesti uutena Uudenmaan liiton jäsenenä ja osallistuminen Helsingin seudun toimintaan on ollut myönteistä ja rakentavaa. Jatkossakin toivoisi Sipoon kunnan suunnittelun ja rakentamisen suuntautuvan tiivistyvästi pääkaupunkiseudun suuntaan, johon se toiminnallisesti ja maantieteellisesti kuuluu.

Kirje Sipoon kunnalle sekä pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, kiinteistövirastolle, ympäristökeskukselle, rakennusvirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Merkittiin, että esittelijä teki tekstiin liitteen mukaiset korjaukset.

Merkittiin, että Oker-Blom teki vastaehdotuksen, jonka mukaan sivun 129 viimeinen kappale sekä sivun 131 toiseksi viimeinen kappale tulisi poistaa.

Oker-Blomin ehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

Merkittiin, että Peltokorpi teki Oker-Blomin kannattamana vastaehdotuksen, jonka mukaan sivun 119 toiseksi viimeinen kappale sekä sivun 130 viimeinen kappale tulisi poistaa.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Peltokorven vastaehdotuksen äänin 11 – 2 – 2 tyhjää. Vähemmistöön kuuluivat Oker-Blom ja Peltokorpi.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 8

648 §

SOPIMUKSEN TEKEMINEN JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY:N KANSSA KALLION TONTIN 11305/4 ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSESTA NRO 11629

Khs 2007-862

Esityslistan asia Kaj/14

Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n kanssa esityslistan tämän asian liitteenä olevan sopimusluonnoksen mukaisen sopimuksen sekä tekemään siihen mahdollisia vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

649 §

KIINTEISTÖ OY TORPPARINMÄEN KORTTELITALON VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2007-1033

Esityslistan asia Kaj/15

Kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Kiinteistö Oy Torpparinmäen korttelitalon 10.5.2007 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Samalla kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön hallitukseen sanotusta kokouksesta alkavaksi toimikaudeksi varsinaisiksi jäseniksi tilakeskuksen päällikkö Hannu Määttäsen kiinteistövirastosta ja asiakaspäällikkö Sisko von Behrin kiinteistöviraston tilakeskuksesta sekä varajäseneksi toimitilatarkastaja Raija Mäkinen-Stormbomin kiinteistöviraston tilakeskuksesta.

Vielä kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön tilintarkastajaksi vuodelle 2007 BDO FinnPartners Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Reijo Peltola) ja KHT Pertti Hiltusen sekä varatilintarkastajaksi KHT Tomi Rimpisen ja KHT Hannu Riipin.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, nimetyille henkilöille, tilintarkastajayhteisölle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

650 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/16

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

asuntolautakunta	24.4.2007
asuntotuotantotoimikunta	18.4.2007
kaupunkisuunnittelulautakunta	19.4.2007
asuntotuotantotoimisto - toimitusjohtaja	23. ja 24.4.2007

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Päätöksen perustelut

651 §

KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Khs 2007-552

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti muuttaen 26.4.2004 pöytäkirjan 583 §:n kohdalla tekemäänsä päätöstä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisen periaatteista hyväksyä perusopetuslain mukaisen koululaisten iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman esityslistan tämän asian liitteen mukaisena 1.8.2007 lukien.

Pöytäkirjanote opetuslautakunnalle, sosiaalilautakunnalle, nuorisoasiainkeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle, kaikille jäljennöksin toimintasuunnitelmasta.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36023

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

652 §

HIIRAAN COMMUNITY DEVELOPMENT RY:N OIKAISUVAATIMUS HENKILÖSTÖJOHTAJAN PÄÄTÖKSEEN PROJEKTIAVUSTUKSEN HYLKÄÄMISESTÄ

Khs 2007-419

Esityslistan asia Sj/2

Kaupunginhallitus päätti viitaten hallintokeskuksen oikeuspalveluiden ja henkilöstökeskuksen lausuntoihin hylätä Hiiraan Community Developmen ry:n oikaisuvaatimuksen, koska ei ole esitetty sellaisia laillisuus- tai tarkoituksenmukaisuusperusteita, joiden nojalla päätöstä olisi muutettava.

Pöytäkirjanote Hiiraan Community Development ry:lle muutoksenhakuohjein sekä hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 6

653 §

UUDEN JÄSENEN NIMEÄMINEN SUOMEN KANSALLISOOPPERAN SÄÄTIÖN HALLITUKSEEN

Khs 2007-328

Esityslistan asia Sj/3

Kaupunginhallitus päätti nimetä Suomen Kansallisoopperan säätiön

- hallituksen jäseneksi Jan Vapaavuoren tilalle Pentti Kivisen ja

- hallintoneuvoston jäseneksi Pentti Kivisen tilalle Martti Häikiön

vuoden 2010 kevätkokouksen päättymiseen kestäväksi toimikaudeksi.

Pöytäkirjanote Suomen Kansallisoopperan säätiölle, Jan Vapaavuorelle, nimetyille henkilölle, kulttuuriasiainkeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36023

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

654 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/4

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginmuseon johtokunta 24.4.2007

nuorisolautakunta 26.4.2007

suomenkielisen työväenopiston johtokunta 24.4.2007

ammattikorkeakoulu

- rehtori 5. – 19.4.2007

- vararehtori 1. 5. ja 10.4.2007

- vararehtori 2. 5.4.2007

- johtava talouspäällikkö 27.3. ja 2. – 12.4.2007

eläintarhan johtaja 25. – 26.4.2007

henkilöstökeskus

- henkilöstöjohtaja 20. ja 23.4.2007

- osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka) 19. ja 26.4.2007

- osastopäällikkö (henkilöstön liikkuvuus) 20.4.2007

museonjohtaja 19. – 20.4.2007

ruotsinkielisen työväenopiston rehtori 23. – 27.4.2007

suomenkielinen työväenopisto

- johtava rehtori 24.4.2007

- apulaisrehtori 20.4.2007

taidemuseon johtaja 19. – 26.4.2007

tietokeskus

- johtaja 20. – 26.4.2007

- tutkimusprofessori 26.4.2007

- tietohuoltopäällikkö 26.4.2007

työterveysjohtaja 26.4.2007

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36023
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITE

Päätöksen perustelut

655 §

HELSINGIN TIEDEPALKINNON MYÖNTÄMINEN

Khs 2007-1036

Esityslistan asia Sj/5

Kaupunginhallitus päätti myöntää asiantuntijaryhmän ehdotuksen mukaisesti vuoden 2007 Helsingin tiedepalkinnon, 10 000 euroa, esityslistan tämän asian liitteessä mainitulle henkilölle.

Kirje palkinnon saajalle ja pöytäkirjanote liitteineen tietokeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä sen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36023

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

656 §

HELSINGIN PELASTUSLAITOKSEN PALVELUTASO, TÄYDENNYSOSA VOIMASSA OLEVALLE PÄÄTÖKSELLE 2005-2008

Khs 2005-1446

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi Helsingin pelastuslaitoksen palvelutason täydennysosan voimassa olevalle päätökselle 2005 - 2008 ja liitteet palvelutasopäätöksen täydennysosaan 2007.

Pöytäkirjanote pelastuslautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

657 §

HELSINGIN KAUPUNGIN JA KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN VÄLINEN UUSI ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS VUOSILLE 2008 - 2016

Khs 2007-1031

Esityslistan asia Ryj/2

Kaupunginhallitus päätti ilmoittaa kauppa- ja teollisuusministeriölle, että Helsingin kaupunki on valmis solmimaan kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa energiatehokkuussopimuksen jaksolle 2008 – 2016.

Samalla kaupunginhallitus päätti, että energiansäästöneuvottelukunta ja HKR-Rakennuttaja sen käytännön työn toteuttajana vastaavat energiatehokkuussopimuksen valmistelun jatkotyöstä sekä sopimuksen toimeenpanosta Helsingin kaupungissa.

Kirje kauppa- ja teollisuusministeriölle sekä pöytäkirjanote rakennusvirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

658 §

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KIERRÄTYSKESKUS OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs

2007-896

Esityslistan asia Ryj/3

Kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 10.5.2007 klo 17.00 ja esittämään yhtiön hallituksen jäseneksi ympäristöjohtaja Pekka Kansasta sekä tilintarkastajaksi KPMG Oy Ab:tä (päävastuullisena tilintarkastajana KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg).

Pöytäkirjanote nimetyille henkilöille, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:lle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille, tilintarkastajayhteisölle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

659 §

LAUSUNTO YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE OHJEESTA TEOLLISUUSMELUN MITTAAMISEKSI

Khs 2006-1677

Esityslistan asia Ryj/4

Kaupunginhallitus päätti lähettää ympäristöministeriölle teollisuusmelun mittaamisesta ja teollisuuden meluselvitysmenettelystä laadituista luonnoksista seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus pitää virallisen teollisuusmelun mittausohjeen laatimista tärkeänä.

Kaupunginhallitus katsoo, että esitettyä mittaamisohjetta tulisi entisestään yksinkertaistaa esimerkiksi käytännön esimerkkien avulla.

Kaupunginhallitus toteaa, että liitteessä E ”Epävarmuuden arviointi” mainitaan ISO -ohje mittauksen epävarmuuden arvioimiseksi, mutta ohjeen sisältöön tehdään kuitenkin vain viittaus. Vaikka ulkona tehtävien melumittausten luotettavuusarviosta on aiemmin annettu ympäristöministeriön ohje (Ympäristömelun mittaaminen, Ohje 1/1995), kaupunginhallitus katsoo, että olisi hyvä, että epävarmuustekijöitä pohdittaisiin ohjeessa myös teollisuusmelun osalta laajemmin ja yksityiskohtaisemmin.

Kirje ympäristöministeriölle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

660 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/5

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien lautakuntien tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

yleisten töiden lautakunta 26.4.2007

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Päätöksen perustelut

661 §

APULAISOIKEUSKANSLERIN PÄÄTÖS KOULUTERVEYDENHUOLTOA KOSKEVASSA ASIASSA

Khs 2006-1635

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITE

Päätöksen perustelut

662 §

VT TERHI PELTOKORVEN TOIVOMUSPONSI: KOKONAISSELVITYKSEN JA SUUNNITELMAN TEKEMINEN PERUSKOULUJEN KOULUTERVEYDENHUOLLOSTA

Khs 2006-2550

Esityslistan asia Stj/2

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITE

Päätöksen perustelut

663 §

HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS TERVEYSASEMAVERKON KEHITTÄMISEEN LIITTYVISTÄ PÄÄTÖKSISTÄ TEHTYIHIN VALITUKSIIN

Khs 2005-2283

Esityslistan asia Stj/3

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi Helsingin hallinto-oikeuden 16.4.2007 antaman päätöksen XXXX XXXX:n ym. valituksiin terveyslautakunnan 20.12.2005 tekemästä terveysasemaverkon kehittämiseen liittyvästä päätöksestä sekä X valitukseen kaupunginhallituksen 31.10.2005 tekemästä päätöksestä otto-oikeuden käyttämättä jättämisestä.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

664 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Stj/4

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota sosiaalilautakunnan 24.4.2007 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen.

Ilmoitus sosiaalilautakunnalle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITE

Päätöksen perustelut

Översättning:

628 §

BEFRIANDE AV EVA BIAUDET FRÅN LEDAMOTSKAPET

I LANDSKAPSFULLMÄKTIGE OCH VAL AV NY LEDAMOT

Stn 2005-1012

Ärende Kj/8 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslöt meddela Nylands landskapsförbund följande:

Stadsstyrelsen beslöt bevilja Eva Biaudet befrielse från ledamotskapet i landskapsfullmäktige räknat från 1.1.2007 i och med att hon lämnat Helsingfors stadsfullmäktige räknat från denna dag.

Stadsstyrelsen beslöt samtidigt välja Birgitta Dahlberg (SFP) till ledamot i landskapsfullmäktige för den återstående mandattiden, till år 2008.

Skrivelse till Nylands förbund och protokollsutdrag till de nämnda personerna.

Tilläggsuppgifter:

Vallittu Anja, stadssekreterare, telefon 310 36046

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Suvi Rihtniemi	Tiina Teppo
puheenjohtaja	pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Elina Moisio

Jan D. Oker-Blom

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä hallintokeskuksessa 10.5.2007 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Tiina Teppo

vs. hallintosihteeri

MUUTOKSENHAKUOHJEET

1 OIKAISUVAATIMUS

	Pöytäkirjan liitteet

		Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa hallintokeskuksen kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.

	Oikaisuvaatimusoikeus

		Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	oikaisuvaatimuksen johdosta annettua päätöstä (Kuntalaki 92 §)

			pöytäkirjan 652 §

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)

			pöytäkirjan 610-622, 630-634, 638-641, 645-647, 650, 654, 656 ja 659-664 §:t

		–	asemakaavan muutosta (Maankäyttö- ja rakennuslaki 188 §)

			pöytäkirjan 635-637 §:t

		Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

		–	kunnan jäsen.

	Oikaisuvaatimusviranomainen

		Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

	Oikaisuvaatimusaika

		Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
	Oikaisuvaatimuksen sisältö

		Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	muutoksenhakijan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa

		–	jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

	Oikaisuvaatimuksen muoto

		Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

	Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

		Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 310 13700. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: hallintokeskus@hel.fi. Hallintokeskuksen aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen hallintokeskuksen aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

2 MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA

	Asemakaavan muuttaminen

		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Päätökseen, joka koskee asemakaavan muutosta, saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen),

		–	kunnan jäsen, lukuun ottamatta vaikutukseltaan vähäisiä asemakaavan muutoksia, joissa valitusoikeus on vain asianosaisilla. (Valitusoikeuden rajoittaminen ei koske MRL 73 §:n mukaisia ranta-asemakaavoja),

		–	Uudenmaan ympäristökeskus ja muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa,

		–	maakunnan liitto ja kunta, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia sekä

		–	rekisteröity paikallinen tai alueellinen yhteisö toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan.

		Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

		–	päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä

		–	päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai

		–	päätös on muutoin lainvastainen.

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle (Ratapihantie 9, 00520 HELSINKI). Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen ja asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

	Yhteiset määräykset muutoksenhausta

		Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

3 MUUTOKSENHAKU HANKINTAA KOSKEVAAN PÄÄTÖKSEEN

	Hakemusosoitus

		Markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvasta hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa valittaa kuntalain nojalla sillä perusteella, että päätös on julkisista hankinnoista annetun lain vastainen. Se, jota asia koskee, voi hakemuksella saattaa päätöksen markkinaoikeuden käsiteltäväksi sillä perusteella, että hankinnassa on menetelty julkisista hankinnoista annetun lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten tai Euroopan yhteisön lainsäädännön vastaisesti. Jos hankinta liittyy asetuksessa (381/1998) määriteltyyn peruspalvelutoimintaan ja hankinnan ennakoitu arvo on asetuksessa säädettyä kynnysarvoa pienempi, markkinaoikeus ei kuitenkaan käsittele hakemusta. Tällaiseen päätökseen haetaan muutosta kuntalaissa säädetyllä tavalla.

	Hakemuksen tekeminen markkinaoikeudelle

		Hakemus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon hänen sulkemisestaan tarjouskilpailusta ja sulkemisen perusteista tai tarjouskilpailun ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuteen (hakemusosoitus). Hankintasopimus ei estä hakemuksen käsittelyä. Tarjoajan katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua asiakirjan lähettämisestä. Hakijan on ennen hakemuksen toimittamista markkinaoikeudelle ilmoitettava hankintayksikölle kirjallisesti aikeestaan panna asia vireille markkinaoikeudessa.

	Hakemuksen toimittaminen
		Hakemus on toimitettava säädetyssä ajassa osoitteella:

		Markkinaoikeus PL 118 00131 HELSINKI		Käyntiosoite: Erottajankatu 1-3 5. kerros

4 KUNNALLISVALITUS

	Valitusoikeus

		Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
		–	kunnan jäsen.

		Pöytäkirjan 652 § Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

		1	päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
		2	päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai
		3	päätös on muutoin lainvastainen.

		Kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa

		–	kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:ssä mainittuja asioita

		–	verotusmenettelylain 88 §:ssä mainittuja asioita.

	Valitusviranomainen

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

	Valitusaika

		Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.

	Valituskirjelmän sisältö

		Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä

		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

	Valituskirjelmän toimittaminen

		Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle osoitteella: Helsingin hallinto-oikeus Ratapihantie 9 00520 HELSINKI Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Tällöin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valituksen voi toimittaa myös faksina. Tällöin alkuperäinen valitus on toimitettava viipymättä.

	Valituksen käsittelyn maksullisuus

		Valituksen käsittelyn maksullisuudesta saa tietoja valitusviranomaiselta. Maksuista, niiden määristä ja maksuvapautuksen perusteista on säädetty laissa tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

1 RÄTTELSEYRKANDE

	Bilagor till protokollet

			Bilagorna till protokollet kan beställas på förvaltningscentralens registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelseyrkande”.

	Rätt att framställa rättelseyrkande

			Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär. Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:

			–	ett beslut med anledning av ett rättelseyrkande (92 § i kommunallagen)

				652 § i protokollet

			–	beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)

				610-622 630-634, 638-641, 645-647, 650, 654, 656 och 659-664 § i protokollet

			–	ändring av detaljplanen (188 § i markanvändnings- och bygglagen)

				635-637 § i protokollet

			Rättelseyrkande får framställas

			–	av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

		Rättelseyrkandemyndighet

			Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

	Rättelseyrkandetid

			Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.

	Innehåll i rättelseyrkande

			I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden

			–	om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

	Formen för rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.

	Inlämnande av rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 310 13700. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: hallintokeskus@hel.fi. Förvaltningscentralen är öppen måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av förvaltnings-centralens öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas. Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.
2 SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSEYRKANDEÄRENDEN

		Ändring av detaljplanen

			Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett beslut som gäller ändring av detaljplanen får sökas genom skriftliga besvär

			–	av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna, dock inte när det gäller detaljplaneändringar som är ringa till sina verkningar, i fråga om vilka bara parterna har besvärsrätt. (Begränsningen av besvärsrätten gäller inte sådana stranddetaljplaner som avses i 73 § i markanvändnings- och bygglagen.)

			–	av Nylands miljöcentral och andra myndigheter i ärenden som hör till deras verksamhetsområde

			–	av förbundet på landskapsnivå och en kommun för vars område den markanvändning som anges i detaljplanen har konsekvenser

			–	av en registrerad lokal eller regional sammanslutning i ärenden som hör till dess verksamhetsområde och inom det geografiska område där sammanslutningen är verksam.

			Besvär får anföras på den grunden att

			–	beslutet har tillkommit i felaktig ordning

			–	den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter

			–	beslutet annars strider mot lag.

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol (Bangårdsvägen 9, 00520 Helsingfors). Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar från delfåendet av beslutet. En kommunmedlem och en part anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt.

		Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring

			Uträkning av besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter. Innehåll i besvärsskriften I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas

			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

3 SÖKANDE AV ÄNDRING I ETT BESLUT SOM GÄLLER UPPHANDLING

		Anvisning om ansökan

			Ett beslut som gäller upphandling och som hör till marknadsdomstolens behörighet får inte överklagas med stöd av kommunallagen på den grunden att beslutet strider mot lagen om offentlig upphandling. Den som saken gäller kan hos marknadsdomstolen ansöka att beslutet skall upptas till behandling på den grunden att det vid upphandlingen har förfarits i strid med lagen om offentlig upphandling eller med stöd av den utfärdade stadganden eller föreskrifter eller i strid med Europeiska gemenskapens lagstiftning. Om upphandlingen anknyter till den basserviceverksamhet som definieras i förordning (381/1998) och det uppskattade värdet av upphandlingen understiger det tröskelvärde om vilket det bestäms genom förordning, upptar marknadsdomstolen inte ansökan till behandling. Ändring i ett sådant beslut söks på det sätt som anges i kommunallagen.

		Ansökan hos marknadsdomstolen

			Ansökan skall göras skriftligen inom 14 dagar från det att en kandidat eller anbudsgivare skriftligen har fått del av sin uteslutning ur anbudstävlan och grunderna för uteslutningen eller av anbudstävlans utgång och grunderna för denna samt en skriftlig anvisning om hur ärendet kan anhängiggöras i marknadsdomstolen (anvisning om ansökan). Ett upphandlingsavtal utgör inte hinder för att ansökan prövas. Anbudsgivarna anses ha tagit del av anbudstävlans utgång, om inte annat visas, den sjunde dagen efter att handlingen sändes. Sökanden skall innan ansökan ges in till marknadsdomstolen skriftligen meddela upphandlingsenheten sin avsikt att anhänggigöra ärendet i marknadsdomstolen.

		Ingivande av ansökan

			Ansökan skall inom utsatt tid ges in på adressen: Marknadsdomstolen PB 118 Besöksadress: Skillnadsgatan 1-3 5.våningen 00131 Helsingfors

4 KOMMUNALBESVÄR

		Besvärsrätt

			Ändring i ett beslut med anledning av ett rättelseyrkande får sökas genom kommunalbesvär endast av den som framställt rättelseyrkandet. Om beslutet har ändrats med anledning av rättelseyrkandet, får ändring i beslutet sökas genom kommunalbesvär också

			–	av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

			652 § i protokollet

			Besvär får anföras på den grunden att

			1	beslutet har tillkommit i felaktig ordning

			2	den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter

			3	beslutet annars strider mot lag.

			Kommunalbesvär får inte anföras över beslut som gäller

			–	beredning eller verkställighet

			–	i 26 § i lagen om kommunala tjänstekollektivavtal avsedda ärenden

			–	i 88 § i lagen om beskattningsförfarande avsedda ärenden.

		Besvärsmyndighet

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol.

		Besvärstid

			Besvär skall anföras inom 30 dagar från delfåendet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter.

		Innehåll i besvärsskriften

			I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas:

			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

		Inlämnande av besvärsskrift

			Besvärsskriften skall innan besvärstiden utgår inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol på adressen: Helsingfors förvaltningsdomstol Bangårdsvägen 9 00520 Helsingfors Besvärsskriften kan på eget ansvar skickas per post eller genom bud. Då skall besvärsskriften inlämnas i så god tid att den hinner fram före utgången av besvärstiden. Besvärshandlingarna kan på eget ansvar också skickas per telefax. Då skall besvärshandlingarna utan dröjsmål inlämnas i original.

		Avgifter för handläggning av besvär

			Uppgifter om eventuella avgifter för handläggningen av besvär fås från besvärsmyndigheten. Bestämmelser om avgifterna, om avgiftsbeloppen och om grunderna för befrielse från avgift ingår i lagen om avgifter för domstolars och vissa justitieförvaltningsmyndigheters prestationer.

Kokousaika		2.5.2007 kello 16.00 – 17.30

Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali

Läsnä

Jäsenet	Rihtniemi, Suvi				kaupunginhallituksen puheenjohtaja
	Lehtipuu, Otto				I varapuheenjohtaja
	Vehviläinen, Sirkka-Liisa				II varapuheenjohtaja
	Hakola, Juha
	Hellström, Sanna
	Kantola, Tarja
	Malinen, Jouko
	Moisio, Elina
	Ojala, Outi
	Oker-Blom, Jan D.
	Pajamäki, Osku
	Peltokorpi, Terhi				(paitsi 644 §)
	Rautava, Risto
	Urho, Ulla-Marja
	Ehroth, Matti				varajäsen

Muut	Hiltunen, Rakel				kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (paitsi 618-664 §)
	Bogomoloff, Harry				I varapuheenjohtaja
	Krohn, Minerva				II varapuheenjohtaja
	Pajunen, Jussi				kaupunginjohtaja (paitsi 630 ja 661 §)
	Korpinen, Pekka				apulaiskaupunginjohtaja
	Björklund, Ilkka-Christian				apulaiskaupunginjohtaja
	Sauri, Pekka				apulaiskaupunginjohtaja
	Korhonen, Tapio				rahoitusjohtaja
	Ratasvuori, Eila				hallintojohtaja
	Sarvilinna, Sami				kaupunginlakimies
	Tulensalo, Hannu				henkilöstöjohtaja
	Makkonen, Antero				kaupunginsihteeri
	Frantsi, Anneli				kaupunginsihteeri
	Hari, Olli				kaupunginsihteeri
	Matikainen, Kristiina				kaupunginsihteeri
	Raunila, Marjatta				kaupunginsihteeri
	Mickwitz, Leena				kaupunginsihteeri
	Ollinkari, Matti				kaupunginsihteeri (paitsi 641-664 §)
	Sippola-Alho, Tanja				kaupunginsihteeri
	Vallittu, Anja				kaupunginsihteeri
	Venesmaa, Riitta				apulaiskaupunginsihteeri
	Saarinen, Erja				apulaiskaupunginsihteeri
	Raivio, Tarja				tiedottaja
	Teppo, Tiina				vs. hallintosihteeri

Puheenjohtaja		Rihtniemi, Suvi

Pöytäkirjanpitäjä		Teppo, Tiina

Esittely			§

Kaupunginjohtajan toimiala		Pajunen	610-611,	612-614, 622,		623-629, 631-633,
		Korpinen				630, 634,

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi		Korpinen		615-619,		635-650,

Sivistys- ja henkilöstötoimi		Björklund		620-621,		651-655,

Rakennus- ja ympäristötoimi		Sauri		-,		656-660,

Sosiaali- ja terveystoimi		Björklund		-,		661-664,