Kokousaika

413 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Urhon (varalla Wallden-Paulig) ja Kantolan (varalla Pajamäki) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

414 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

415 - 418 §

Kaupunginvaltuuston 11.4.2007 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunginjohtaja

415 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 19.3.2007 pöydälle pantu asia
Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen muuttaminen keskustelupöytäkirjan osalta

Merkittiin, että Helistö teki vastaehdotuksen, jonka mukaan päätösehdotuksen ensimmäisen kappaleen toisesta lauseesta poistetaan kaksi ensimmäistä sanaa ”lähetekeskustelussa käytetyt”.

Helistön ehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

Lisätiedot:
Vanne Pertti, kansliapäällikkö, puhelin 310 36009
Kontra Pekka, projektipäällikkö, puhelin 310 36013

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

416 §

Suomenkielisen työväenopiston opistotalon perusparannuksen hankesuunnitelman hyväksyminen

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

417 §

Suutarilan kortteleiden nro 40149 - 40151 sekä puisto- ja katualueiden (Suutarilan teollisuusalueen pohjoisosa) asemakaavan muuttaminen (nro 11460)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

Sivistys- ja henkilöstötoimi

418 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 19.3.2007 pöydälle pantu asia
Ammattikorkeakoulun rehtorin viran määräaikainen hoitaminen

Merkittiin, että esittelijä muutti ehdotustaan siten, että päätösehdotuksen päivämäärä 1.4.2007 muutetaan muotoon 15.4.2007.

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36023

Merkittiin, että kaupunginhallitus päätti käsitellä kaupunginjohtajan asiat 9 ja 10 esityslistan viimeisinä asioina.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36023

419 §

KAUPUNGINJOHTAJAN JA APULAISKAUPUNGINJOHTAJIEN VAHVISTETUT VUOSILOMAT 2007

Khs 2007-717

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti vahvistaa kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien vuoden 2007 vuosilomat seuraavasti:

Pajunen, Jussi	2.7. – 27.7.2007
	(jää 9 päivää)

Björklund, Ilkka-Christian	18.5.2007
apulaiskaupunginjohtaja	25.5. – 13.7.2007
	30. – 31.7.2007

Kokkonen, Paula	18.5.2007
apulaiskaupunginjohtaja	16.7. – 10.8.2007
	(jää 17 päivää)

Korpinen, Pekka	2.7. – 3.8.2007
apulaiskaupunginjohtaja	(jää 13 päivää)

Sauri, Pekka	2.7. – 3.8.2007
apulaiskaupunginjohtaja	(jää13 päivää)

Samalla kaupunginhallitus päätti, että myöhemmin pidettävien vuosilomapäivien ja säästövapaan ajankohdan päättää kaupunginjohtajan osalta kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja apulaiskaupunginjohtajien osalta kaupunginjohtaja.

Pöytäkirjanote kaupunginjohtajalle, apulaiskaupunginjohtajille, hallintokeskuksen hallintojohtajalle, osastopäälliköille, sihteeristölle ja henkilöasioiden hoitajalle.

Lisätiedot:
Mäkinen Jaana, henkilöstökonsultti, puhelin 310 36154

LIITE

Päätöksen perustelut

420 §

ETELÄ-POHJANMAAN VOIMA OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2007-705

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginhallitus päätti kehottaa Helsingin Energiaa edustamaan kaupunkia Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n 29.3.2007 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa ja hyväksymään asiat hallituksen ehdotusten mukaisesti, sekä nimeää ehdolle kaupungin edustajaksi yhtiön hallitukseen seuraavaksi toimikaudeksi Helsingin Energian toimitusjohtaja Seppo Ruohosen.

Pöytäkirjanote yhtiökokousasiakirjoineen Helsingin Energialle, ote nimetylle henkilölle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

LIITE

Päätöksen perustelut

421 §

HELEN SÄHKÖVERKKO OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2007-568

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita

– edustamaan kaupunkia Helen Sähköverkko Oy:n 4.4.2007 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa ja hyväksymään asiat hallituksen päätösehdotusten mukaisesti sekä

– ehdottamaan, että hallituksen jäseniksi valitaan seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyväksi toimikaudeksi Helsingin Energiasta johtava lakimies Tiina Nyström ja strategiajohtaja Jussi Lehto sekä erityissuunnittelija Matti Malinen talous- ja suunnittelukeskuksesta sekä tilintarkastajaksi Ernst &Young Oy, vastuunalaisena tilintarkastajana KHT, JHTT Mikko Rytilahti.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille yhtiökokousasiakirjoineen sekä otteet Helsingin Energialle, nimetyille henkilöille sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

422 §

OY MANKALA AB:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2007-714

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita

– edustamaan kaupunkia Oy Mankala Ab:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 11.4.2007 ja hyväksymään asiat hallituksen päätösehdotusten mukaisesti,

– esittämään, että yhtiön hallitukseen valitaan seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyväksi toimikaudeksi Suvi Rihtniemi, Osmo Soininvaara, rahoitusjohtaja Tapio Korhonen talous- ja suunnittelukeskuksesta sekä Helsingin Energiasta johtaja Pekka Manninen ja yksikön päällikkö Inka-Leena Lahtinen, sekä

– tilintarkastajaksi seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyväksi toimikaudeksi KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana JHTT, KHT Leif-Erik Forsberg ja toisena tilintarkastajana KHT Jari Nurmi sekä varatilintarkastajiksi KHT Outi Hieta ja KHT Heidi Vierros.

Pöytäkirjanote yhtiökokousasiakirjoineen hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja otteet nimetyille henkilöille, Oy Mankala Ab:lle sekä talous-ja suunnittelukeskukselle (varainhallinta).

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

423 §

LAINAN MYÖNTÄMINEN HELSINGIN UUDEN YHTEISKOULUN OSAKEYHTIÖLLE

Khs 2007-164

Esityslistan asia Kj/7

Kaupunginhallitus päätti myöntää vuoden 2007 talousarvion kohdalta 9 01 02 01 Helsingin Uuden yhteiskoulun Osakeyhtiölle enintään 1 732 286 euron suuruisen korottoman lainan Helsingin Uuden yhteiskoulun perusparannuksen rahoittamiseen seuraavin ehdoin:

Laina-aika: Laina on lyhennyksistä vapaa. Laina-aika on koulun ylläpitäjän ja kaupungin välillä tehdyn sopimuksen voimassaoloaika edellyttäen, että vakuudet ovat voimassa.

Lainan vakuus: Ylläpitäjä luovuttaa lainan vakuudeksi koulun kiinteistöön ja sillä oleviin rakennuksiin kiinnitettyjä panttikirjoja, jotka nauttivat etuoikeutta 90 %:n puitteissa kiinteistöviraston vahvistamasta hankinta-arvosta.

Lainan erityisehto: Opetusvirastolle on toimitettava hankkeesta ennen lainan nostamista yhteenveto tarjouspyynnöistä ja perustelut valituista urakoitsijoista sekä lainaerien nostamista varten kustannusseuranta ja hankkeen valmistuttua loppuselvitysraportti rakennuskustannuksista.

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia lainaehtoja.

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita tekemään lainasopimuksen.

Pöytäkirjanote anojalle, opetuslautakunnalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

424 §

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN RAKENNUSVIRASTOLLE KIVIKON TEOLLISUUSALUEEN ESIRAKENTAMISEEN VUONNA 2007

Khs 2007-513

Esityslistan asia Kj/8

Kaupunginhallitus päätti myöntää rakennusvirastolle vuoden 2007 talousarvion alakohdasta 8 01 02 10, esirakentaminen, täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet, muu esirakentaminen,

2 200 000 euroa (alv=0) käytettäväksi Kivikon teollisuusalueen esirakentamiseen.

Pöytäkirjanote kiinteistöviraston tonttiosastolle, rakennusviraston katu- ja puisto-osastolle, sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluille (Heljä Huusko), kehittämisosastolle ja taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 310 36276

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

425 §

19.3.2007 pöydälle pantu asia

VUODEN 2008 TALOUSARVIOEHDOTUKSEN JA TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUKSEN 2008-2010 LAATIMISOHJEET

Khs 2007-601

Esityslistan asia Kj/11

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Forsblom Kaija, erityissuunnittelija, puhelin 310 36281

LIITE

Päätöksen perustelut

426 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/12

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 12 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja --

satamalautakunta --

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta 21.3.2007

tekninen lautakunta --

apulaiskaupunginjohtajat

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

hallintokeskus

- hallintojohtaja

- hallintopalvelujen osastopäällikkö

- kaupunginlakimies

- turvallisuus- ja valmiusosaston osastopäällikkö

- viestintäpäällikkö

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- taloushallintopäällikkö

- elinkeinojohtaja

- elinkeinopäällikkö

- matkailupäällikkö

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36098

LIITE

Päätöksen perustelut

427 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/13

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 12 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36098

LIITE

Päätöksen perustelut

428 §

HELSINGIN KAUPUNGIN 450-VUOTISTAITEILIJATALOSÄÄTIÖ - STIFTELSEN HELSINGFORS STADS 450-ÅRSKONSTNÄRSHUS -NIMISEN SÄÄTIÖN VUOSIKOKOUS

Khs 2007-569

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti määrätä hallintokeskuksen oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Helsingin kaupungin 450-vuotistaiteilijatalosäätiö – Stiftelsen Helsingfors stads 450-årskonstnärshus –nimisen säätiön 4.4.2007 pidettävässä vuosikokouksessa.

Samalla kaupunginhallitus päätti valita seuraavat henkilöt säätiön hallitukseen vuoden 2007 toimikaudelle:

Jäsenet

Henkilökohtaiset varajäsenet

puheenjohtaja

Mikko Viitasalo

Pia Sutinen

varapuheenjohtaja

Leena Paasivuori

Harri Saksala

jäsen

Timo Kallio

Pirjo Vainio

jäsen
osastopäällikkö Marianna Kajantie

kaupunginsihteeri Marjatta Raunila

jäsen
osastopäällikkö Hannu Hakala

kaupunginsihteeri Antero Makkonen

Vielä kaupunginhallitus päätti valita säätiön tilintarkastajiksi Ernst & Young Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Tiina Lind) ja KHT Ari Lehdon sekä varatilintarkastajiksi KHT Pasi Pekkarisen ja KHT Marko Tiilikaisen.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, nimetyille henkilöille, Helsingin kaupungin 450-vuotistaiteilijatalosäätiölle, tilintarkastajayhteisölle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

429 §

19.3.2007 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO UUDENMAAN LIITOLLE UUDENMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSESTA

Khs 2006-2874

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti antaa Uudenmaan liitolle seuraavan sisältöisen lausunnon:

Helsingin kaupunginhallitus pitää perusteltuna varsinaisen maakuntakaavan ulkopuolelle jääneiden tai jätettyjen maankäyttömuotojen tarkastelemista yhtenä kokonaisuutena vaihekaavan kautta. Nyt käsiteltävänä olevat aihe-alueet ovat suurelta osin varsinaisille maankäyttömuodoille edellytyksiä tai rajoituksia luovia ja useimmiten ympäristöhäiriötä aiheuttavia toimintoja, joiden tarkasteleminen maakunnan tasolla on tarpeellista. Mukaan on otettu myös joitakin tiedossa olevia taajama-alueiden laajentumisalueita sekä joukkoliikenteen terminaali- ja varikkoalueita.

Taajama-alueet ja nk. kehäkaupungin kehittämisvyöhyke

Kaavaluonnokseen on merkitty jo varsinaisessa maakuntakaavassa ollut, Vuosaaren satamasta alkava ja lentoaseman kautta edelleen Espooseen jatkuva, Kehä III:a myötäilevä kehittämisvyöhyke. Sitä kutsutaan ”kehäkaupungin kehittämisvyöhykkeeksi”. Helsingin seudun 14 kunnan yhteisissä nk. kärkihankkeissa samaa vyöhykettä kutsutaan Vuosaaren satama - Helsinki-Vantaan lentoasema - Kehä III -kaupallisteollinen vyöhyke. Kaupunginhallitus katsoo, että seutuyhteistyössä käytetty nimi kuvastaa paremmin vyöhykkeen maankäytön luonnetta.

Kyseisen kehittämisvyöhykkeen aseman tunnustaminen seudullisesti tärkeänä kehittämiskohteeksi on merkittävää ja vaihekaavassa annettava määräys tämän vyöhykkeen logististen palveluiden tarpeen selvittämisestä ja maakunnallisten logistiikkakeskusten osoittamisesta on erittäin kannatettavaa. Tärkeintä on, että kehittämisvyöhykettä suunnitellaan ratkaisuiltaan kaupunkimaisena ja korkealaatuisena kokonaisuutena. Helsingin kaupunki pitää Vuosaaren sataman luomien kehittämismahdollisuuksien mahdollisimman tehokasta hyväksikäyttöä koko valtakuntaa ja seutua palvelevana hankkeena ja tässä valossa myös vaihekaavan merkintä Vuosaaren satamaradan yhdistämisestä Heli-ratavaraukseen on hyvä ja perusteltu.

Kesällä 2006 Helsingin kaupunki esitti valtioneuvostolle Vantaan nk. Vesterkullan kiilan liittämistä Helsingin hallinnolliseen alueeseen samalla, kun se esitti osaa Länsi-Sipoosta liitettäväksi Helsinkiin. Tämä vaihemaakuntakaava ei sisällä Sipoon alueita, mutta Vesterkullan kiila tulisi merkitä taajama-alueeksi.

Kaupunginhallitus kiinnittää huomiota myös siihen, että Malmin lentokentän korvaavaa sijoituspaikkaa olisi perusteltua etsiä myös tämän vaihekaavoituksen yhteydessä.

Jätehuollon alueet Kaavaselostuksessa todetaan, että yhdyskuntajätehuollossa ollaan siirtymässä jätteen loppusijoituksesta jätteen hyödyntämiseen sekä materiaalina että energiana. Vaihekaavaluonnokseen on merkitty jäte- ja energiahuollon alueiksi kaikki ne vaihtoehtoiset sijaintipaikat, joita tutkitaan alkamassa olevassa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA) YTV:n jätteenpolttolaitoksen sijoituspaikaksi.

Mukana ovat Helsingistä Kivikon nykyisen ongelmajäteaseman alue ja muista YTV-kunnista Vantaan Långmossebergen, sekä Espoon Ämmässuo ja Juvanmalmi. Toiminnan reunaehdot tullaan selvittämään YVA-prosessissa.

Kaupunginhallitus toteaa, että jätehuollon muuttuminen yhä enemmän yritystoiminnaksi paitsi tehostaa jätteiden hyödyntämistä, samalla pidentää kuljetusmatkoja eri kunnissa sijaitseviin, tiettyjen jätteiden käsittelyyn erikoistuneisiin laitoksiin. Myös nämä vaikutukset tulee arvioida laitoksia suunniteltaessa.

Kiviaineshuollon alueet

Vaihemaakuntakaavassa on osoitettu joitakin alueita, jotka sisältävät maakunnan kiviainestuotannon kannalta merkittäviä kiviainesvaroja. Kaavaratkaisun pääperiaatteena on turvata kalliokiviaineksen pitkäjänteinen hyödyntämismahdollisuus keskitetyillä ottoalueilla erityisesti pääkaupunkiseudun läheisyydessä sekä suurimmille kulutusalueille johtavien hyvien liikenneyhteyksien varsilla. Yleisesti ottaen näitä varantoja osoittavia alueita on varsin vähän, ja ne sijaitsevat pääosin noin 40–50 km:n etäisyydellä Helsingistä, joten selvittämistä tulee jatkaa. Ottoalueiden vähäisyys korostaa maanalaisesta rakentamisesta saatavan louheen ja merihiekan merkitystä mm. Helsingin uusien suurien asuinalueiden rakentamisessa.

Helsingin merialueella sijaitsevat Itätontun ja Soratontun merihiekkaesiintymät on vaihekaavassa merkitty alueiksi, jotka soveltuvat kiviaineksen ottotoimintaan. Soratontun merihiekka-alueiden ottotoiminnan YVA-selostuksesta kaupunginhallitus on antanut lausunnon 4.6.2001 eikä kaupunginhallituksella ole huomautettavaa vaihekaavan merkinnöistä. Laajemman Uudenmaan rannikon merihiekkaesiintymän käyttöön otto edellyttää vielä lisäselvityksiä.

Ylijäämämassojen läjitysalueet

Helsingin rakentamistoiminta tulee etenkin tulevina vuosina olemaan erittäin vilkasta eikä sen omalla alueella ole perusteellisesta selvittelystä huolimatta löydetty riittävästi sijoituspaikkoja ylijäämämassoille. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että vaihekaavaan varataan loppusijoitusalueita muualle pääkaupunkiseudulle tai sen välittömään läheisyyteen. Näiden lisäksi tarvitaan alueita massojen käsittelyyn ja varastointiin. Massojen pitkät kuljetusmatkat lisäävät rakentamisen kustannuksia ja liikenteen sekä päästöjen määrää. Kuntien ja yritysten yhteistyön lisääminen sekä seudullisen, internet-pohjaisen massapankin tai ‑pörssin perustaminen ovat erittäin kannatettavia ajatuksia.

Vaihemaakuntakaava osoittaa ylijäämämaiden loppusijoitukseen varatuiksi paikoiksi Vantaalta Pitkäsuon ja Kulomäen nykyiset sijoituspaikat sekä Vantaan ja Tuusulan rajalta laajahkon uuden alueen. Viimeksi mainittu alue sisältää myös aiemmin toimineen Helsingin ylikunnallisen ylijäämämassatyöryhmän esittämän ns. Kiilan alueen. Kunnilla on tarkoituksena kehittää aluetta maarakentamiseen erikoistuneena alueena.

Myös Espoon Ämmässuolle osoitettu nk. Kulmakorvan alue on ylikunnallisen ylijäämämassatyöryhmän esittämä ja Helsingin kannalta olennaisen tärkeä uusi läjitysalue.

Sen sijaan vaihekaavaan merkitty Malminkartanon täyttömäkeä koskeva merkintä tulee poistaa, koska täyttömäen laajentamiselle ei ole edellytyksiä ilman merkittäviä haittavaikutuksia Kehä II:n jatkeen suunnittelulle, läheiselle asutukselle ja Honkasuon uuden asuinalueen toteuttamiselle sekä nykyisen täyttömäen alueen virkistyskäytölle ja luonnonarvoille. Laajentamisesta aiheutuvat haitat olisivat liian suuret verrattuna vain noin kolmen vuoden läjitystarpeen tyydyttämiseen.

Moottoriurheilu- ja ampumaradat

Moottoriurheiluradat ja ampumaradat ovat saaneet vaihekaava-aineistossa ja taustaselvityksissä merkittävän roolin, mikä johtuu erityisesti siitä, että toiminnot aiheuttavat ympäristöhäiriöitä ja ovat siten etenkin tiiviissä kaupunkirakenteessa osin hankalasti sijoitettavia.

Selvitysten mukaan ulkoampumaratoja on Uudenmaan liiton alueella nykyisin kolmisenkymmentä. Sisäampumaradat ovat keskittyneet Helsinkiin. Lisäksi liiton alueella on seitsemän puolustusvoimien ulkoampumarataa, joita sopimusten perusteella voivat jossain määrin käyttää myös ampumaseurat ja riistanhoitoyhdistykset. Seudullinen tarkastelu on tarpeen, jotta toiminnot voivat kehittyä ja eri tarkoituksiin soveltuvia ratoja ja paikkoja voidaan tarkastella kootusti.

Kivikon uuden ampumaradan rakentaminen sisältyy kaupungin talous-suunnitelmaan vuosille 2008 - 2010. Hankesuunnitelma on menossa kaupunginvaltuuston käsittelyyn sen jälkeen, kun rakennusvirasto ja lii-kuntavirasto ovat saattaneet sen ajan tasalle. Rakentaminen on talous- ja suunnittelukeskuksen mukaan tarkoitus aloittaa vuonna 2008 nykyisen ympäristöluvan mukaisena. Lahdenväylän varteen rakennettava uusi ampumarata on rakennuksenomaisena helppo suunnitella siten, ettei siitä ei aiheudu häiriötä läheisille asunto- ja virkistysalueille. Alueelle ei ole tarkoitus sijoittaa hirvikiväärirataa tai haulikkoratoja.

Vaihekaava-aineistoon sisältyy liitekartta, jossa on tarkasteltu ampumaurheilun harrastajien matkoja nykyisille ampumaradoille. Tarkastelutapa on erittäin hyvä. Samantapaiset, harrastajaseuroille tehtyihin kyselyihin pohjautuvat tarkastelut kannattaisi tuottaa myös Uudenmaan liiton alueen muista ulkoliikuntaharrastuksista kuten mm. retkeilystä, hiihdosta ja suunnistuksesta.

Liikenteen varikot ja terminaalit

Vaihekaavaluonnoksen suunnittelumääräysten tavoitteena on mm. varata yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa keskusta-alueille riittävät alueet joukkoliikenteen terminaalitoiminnoille ja turvata niille sujuvat ja turvalliset kevyen liikenteen yhteydet. Tavoitteena ovat eri kulkumuotojen sujuvat vaihtoyhteydet ja riittävät alueet autojen ja polkupyörien liityntäpysäköinnille. Vaihekaavan luonnoksessa on myös osoitettu matkustajaliikenteen terminaaleja ja vaihtopysäkkejä, jotka sijaitsevat liikennealueiden ja keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella.

Liikenteen varikoiden osalta vaihekaavan luonnoksessa on todettu, että liikenteellisistä ja taloudellisista syistä joukkoliikenteen varikoiden tulisi sijaita mahdollisimman keskeisesti hoidettavaan liikennöintialueeseen nähden. Linja-autovarikoiden oikea mitoittaminen ja sijoittuminen seudun eri alueille ovat tärkeitä joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä, minkä lisäksi niillä on merkitystä myös linja-autoliikenteen kilpailuttamista ajatellen.

Raideliikenteen varikot ovat kiinteä osa raidejärjestelmää. Vaihemaakuntakaavan luonnoksessa on esitetty kehittämistarve Roihupellon nykyiselle metrovarikolle sekä mahdolliselle uudelle Espoon Suomenojan varikolle. Nämä kehittämistarpeet ovat perusteltuja. Raideliikenteen varikoiden kehittämistarpeisiin tulisi kuitenkin lisätä tekstimainintana myös raidejokerin varikko sekä Helsingin toisen metrolinjan (Laajasalo-Kamppi-Pasila-Maunula/Viikki) edellyttämien vaunujen säilytyshalli/varikko.

Joukkoliikenteen varikoista ja terminaaleista annetut yleiset suunnittelumääräykset ovat sinällään oikean suuntaisia ja edistävät joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Koska keskeisille alueille kohdistuu myös muita maankäyttötarpeita, ovat juuri yleis- ja asemakaavoitus oikea keino tehdä tarvittava yhteensovitus.

Vaihekaavan määritelmät varikoiden osalta ovat kuitenkin melko tulkinnanvaraisia. Jatkosuunnittelussa mm. seudullisesti merkittävän varikon ja seudullisen tarvesuunnittelun käsitteet sekä joukkoliikennevarikoiden merkitsemistapa tulee yhdessä kaupungin kanssa käydä läpi niin, että ne vastaavat nykyistä paremmin varikoiden todellista suunnittelutilannetta yleis- ja asemakaavoissa sekä niiden ja toteuttamistilannetta.

Tavaraliikenteen varikoiden sijainnista päättävät ensisijassa liikennöitsijät kaavoituksen maankäyttövarausten sallimissa puitteissa. Tavoite kuntien kaavojen riittävistä ja oikein sijoitetuista aluevarauksista po. toimintaan on oikeansuuntainen mutta edellyttää koordinointia yli kuntarajojen.

Teknisen huollon alueet

Vaihemaakuntakaavan nyt käsiteltäviin asiakokonaisuuksiin eivät sisälly vesihuolto-ratkaisut. Lausuntopyynnössä on kuitenkin todettu, että vaihekaava-luonnoksessa käsitellään myös tarkistuksia ja muutoksia vahvistettuun maakuntakaavaan. Tämän perusteella kaupunginhallitus esittää, että maakuntakaavaan tehtäisiin varaus kallioon sijoitettavalle pääkaupunkiseudun kuntien yhteiselle veden-puhdistuslaitokselle lähelle Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitosta, keskuspuiston alueelle. Uuden vedenpuhdistuslaitoksen tarpeen arviointi ja mahdollinen rakentamispäätös voisi ajoittua lähelle vuotta 2015. Mikäli laitos päätettäisiin rakentaa, se korvaisi nykyiset laitokset.

Pääkaupunkiseudun yhdyskuntien lämmitysratkaisu perustuu suurelta osin sähkön- ja lämmön yhteistuotantoon. Kiinteän polttoaineen poltossa syntyy tuhkia ja muita savukaasujen puhdistuksen tuotteita. Näiden hyötykäyttöön saamisessa on tehty paljon tutkimus- ja kehitystyötä ja sen tarve on laajenemassa. Kyseinen toiminta tarvitsee erityisalueita varastointiin ja jatkojalostukseen sekä joissakin tilanteissa myös loppusijoitukseen tai pitkäaikaisvarastointiin.

Kaavaluonnoksessa on tähän tarkoitukseen osoitettu vain yksi aluevaraus. Siltä varalta, että hanke viivästyisi, olisi tarpeen seudullisesti osoittaa useampia käyttökelpoisia alueita, joiden soveltuvuus selvitettäisiin tarkemmin alemmanasteisessa kaavoituksessa.

Toiminnot tarvitsevat esim. kiviainesten ottoalueisiin ja rakentamisen ylijäämämassojen läjitysalueisiin verrattuna melko pienen maa-alan, joten tuhkan ja pohjakuonan käsittelyyn ja poikkeustilanteissa myös loppusijoitukseen tarkoitettujen alueiden osoittaminen tällaisten alueiden yhteyteen tuntuisi perustellulta.

Sähkönsiirtoverkkojen osalta kaupunginhallitus toteaa, että YVA-prosessin alainen 400 kV:n yhteys Länsisalmi - Vuosaari on merkitty vaihemaakuntakaavan luonnokseen ohjeellisena linjauksena nykyisen 110 kV johdon Vaarala - Vuosaari reitille.

Muut 400 kV yhteystarpeet (Vuosaari - Suvilahti, Suvilahti - Viikinmäki, Viikinmäki - Tammisto) olisi suunnittelutilanteen keskeneräisyyden vuoksi syytä merkitä tässä vaiheessa kehittämisperiaatemerkinnöin. Tarkemmassa suunnittelussa selvitetään mahdollisuudet hyödyntää nykyisiä johtoreittejä sijoittamalla niille 400 kV yhteyksiä tai 400 kV/110 kV yhteisyhteyksiä.

Tulevat 400 kV muuntoasemat tulisi merkitä aluevarauksina Viikinmäessä nykyisen 110 kV solmupistesähköaseman yhteyteen EN-merkinnällä.

Lisäksi maakuntakaavaan tulisi merkitä Helsingin läntisen suunnan 110 kV verkon vahvistuksen edellyttämä voimajohdon Tammisto - Leppävaara poikkeutus Kannelmäen kytkinasemalle ohjeellisena linjauksena Hämeenlinnanväylän varteen välille Kannelmäki - Hakuninmaa.

Laajat yhtenäiset metsäalueet ja hiljaiset alueet

Vaihekaavaluonnokseen merkittyjen laajojen yhtenäisten metsäalueiden varaamisen tavoitteena on mm. yhteyden säilyttäminen merkittävien suojelualueiden ja/tai Natura-alueiden välillä sekä yhteyksien varmistaminen ja vahvistaminen ylimaakunnalliseen ja valtakunnalliseen ekologiseen verkostoon.

Kaupunginhallitus katsoo, että Uudenmaan kaltaisessa nopeasti kehittyvässä ja rakentuvassa maakunnassa tällaiset tärkeät yhtenäiset metsäalueet on perusteltua merkitä vaihekaavaan. Helsingin kaupungin omistamia metsäalueita, jotka ovat rakennusviraston hoitovastuulla, ei kuitenkaan sisälly näihin alueisiin.

Vaihekaavaluonnoksen valmistelun aikana on laadittu erittäin hyvä perusselvitys Uudenmaan hiljaisista alueista ts. alueista, jotka jäävät maantie-, raide-, ja vesiliikennemelun ulkopuolelle. Ne sijoittuvat osittain samoille alueille kuin kaavaan rajatut laajat yhtenäiset metsäalueet ja ne sijoittuvat vahvistetussa Uudenmaan maakuntakaavassa sellaisille alueille, jotka tukevat ja edistävät niiden hiljaisuusominaisuuksien säilymistä. Hiljaiset alueet tulisi merkitä omalla ominaisuusmerkinnällä vaihekaavaan.

Kirje Uudenmaan liitolle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, ympäristölautakunnalle, joukkoliikennelautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, tekniselle lautakunnalle sekä Helen Sähköverkko Oy:lle.

Merkittiin, että esittelijä muutti ehdotustaan siten, että sivun 44 neljäs kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti:

”Mukana ovat Helsingistä Kivikon nykyisen ongelmajäteaseman alue ja muista YTV-kunnista Vantaan Långmossebergen, sekä Espoon Ämmäsuo ja Juvanmalmi. Toiminnan reunaehdot tullaan selvittämään YVA-prosessissa.”

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

Merkittiin, että Moisio teki Helistön kannattamana vastaehdotuksen, jonka mukaan sivulta 46 poistetaan kolmas kappale ja lisätään kolmanneksi kappaleeksi seuraava:

”Kivikon ampumarataa ei tule merkitä maakuntavaihekaavaan, koska se ei ole maakunnallisesti merkittävä ampumarata-alue.”

Lisäksi Moisio teki Helistön kannattamana toisen vastaehdotuksen, jonka mukaan sivulta 49 poistetaan kolmannen kappaleen viimeinen lause ja lisätään kolmanteen kappaleeseen viimeiseksi lauseeksi seuraava:

”Hiljaiset alueet tulisi merkitä omalla ominaisuusmerkinnällä vaihekaavaan.”

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Moision ensimmäisen vastaehdotuksen äänin 10 – 4, 1 poissa. Vähemmistöön kuuluivat Helistö, Lehtipuu, Moisio ja Lindeman.

Suoritetussa toisessa äänestyksessä Moision toinen vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 8 – 6, 1 poissa. Vähemmistöön kuuluivat Oker-Blom, Rautava, Sarkomaa, Urho, Vehviläinen ja Vapaavuori.

Kaupunginhallitus päätti todeta, etteivät Krohn, Bogomoloff ja Wallden-Paulig esteellisinä osallistuneet asian käsittelyyn eivätkä olleet läsnä sitä käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

430 §

ARABIAN PALVELU OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2007-736

Esityslistan asia Kaj/3

Kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Arabian Palvelu Oy:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 3.4.2007 klo 13.00.

Samalla kaupunginhallitus päätti nimetä kaupungin edustajiksi yhtiön hallitukseen yhtiökokouksesta alkavalle toimintakaudelle talous- ja suunnittelukeskuksen projektijohtaja Heikki Somervuon ja hallituksen varajäseneksi talous- ja suunnittelukeskuksesta projektijohtaja Leena Pasosen.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, nimetyille henkilöille, mainitulle yhtiölle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 9

431 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/4

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

asuntotuotantotoimikunta	21.3.2007
kaupunkisuunnittelulautakunta	15.3.2007
kiinteistölautakunta	20.3.2007
rakennuslautakunta	20.3.2007
asuntotuotantotoimisto - toimitusjohtaja	19. ja 21.3.2007

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Päätöksen perustelut

432 §

TASA-ARVOTOIMIKUNNAN ASETTAMINEN

Khs 2007-339

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti asettaa toimikaudekseen 9-jäsenisen tasa-arvotoimikunnan, jonka tehtävänä on

- seurata ja arvioida tasa-arvon toteutumista niin kaupungin henkilöstön piirissä kuin kaupungin tarjoamien palvelujen osalta

- toimia yhteistyössä hallintokuntien kanssa käsittelemällä tasa-arvon tavoitteellista ja suunnitelmallista edistämistä niiden toiminnassa

- tehdä esityksiä tasa-arvotyön edistämisestä ja toteuttamisesta

- koota sukupuolten tasa-arvoa käsittelevää tietoa

- tiedottaa tasa-arvokysymyksistä kaupungin virastoille ja laitoksille sekä kuntalaisille

- laatia toimikausittain raportti kaupungin henkilöstöön liittyvästä tasa-arvotyöstä sekä toiminnallisen tasa-arvon toteutumisesta toimikunnan määrittelemillä kohdealueilla

Edelleen kaupunginhallitus päätti nimetä tasa-arvotoimikunnan

puheenjohtajaksi

Sari Näre

varapuheenjohtajaksi

Hannu Leskinen

sekä jäseniksi

Susanna Ikonen

Nina Romka

Ari Salo

Arto Grönholm

Pertti Mäntykangas

Tiina Harpf

Pia Metsähuone

ja heille henkilökohtaisiksi varajäseniksi vastaavassa järjestyksessä

Zahra Abdulla
Timo Hämäläinen
Tina Strandberg
Niko Lipsanen
Tino Kinnunen
Arto Marjomäki
Heljä Balmer
Kari Tuhkanen
Amina Väänänen

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa henkilöstökeskusta huolehtimaan tasa-arvotoimikunnan sihteeri- ja muista kansliatehtävistä.

Pöytäkirjanote tasa-arvotoimikuntaan nimetyille, tasa-arvotoimikunnalle, henkilöstökeskukselle, tietokeskukselle, hallintokeskuksen tietopalvelulle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

433 §

VALTUUTETTU OUTI ALANKO-KAHILUODON TOIVOMUSPONSI: KOULUPUDOKKAIDEN VÄHENTÄMINEN

Khs 2006-2560

Esityslistan asia Sj/2

Kaupunginhallitus päätti

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 15.11.2006 hyväksymän toivomusponnen (Outi Alanko-Kahiluoto) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Alanko-Kahiluodolle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36023

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

434 §

VALTUUTETTU HANNA-KAISA SIIMEKSEN TOIVOMUSPONSI: LÄKSYPIIRIEN JÄRJESTÄMINEN MAAHANMUUTTAJATAUSTAISILLE LAPSILLE

Khs 2006-2558

Esityslistan asia Sj/3

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36023

LIITE

Päätöksen perustelut

435 §

19.3.2007 pöydälle pantu asia

JÄÄKENTTÄSÄÄTIÖN HALLITUKSEN JÄSENTEN JA TILINTARKASTAJIEN VALITSEMINEN

Khs 2007-538

Esityslistan asia Sj/4

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Merkittiin, ettei Bogomoloff esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITE

Päätöksen perustelut

436 §

19.3.2007 pöydälle pantu asia

KULTTUURIASIAINKESKUKSEN YHTEISPALVELUPÄÄLLIKÖN VIRKAAN OTTAMINEN

Khs 2007-605

Esityslistan asia Sj/5

Kaupunginhallitus päätti ottaa oikeustieteen kandidaatti Anna-Kaarina Piepposen kulttuuriasiainkeskuksen yhteispalvelupäällikön virkaan 4 100 euron kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin toistaiseksi.

Mikäli virkaan otetaan henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan otettaessa, päätös on ehdollinen, kunnes sivistys- ja henkilöstötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut viranhaltijan ottamisen. Selvitys on esitettävä kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksisaannista lukien.

Pöytäkirjanote virkaan otetulle ja oikaisuvaatimusohjein muille hakijoille, kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle, kulttuuriasiainkeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36023

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

437 §

19.3.2007 pöydälle pantu asia

KULTTUURIASIAINKESKUKSEN OSASTOPÄÄLLIKÖN VIRKAAN OTTAMINEN

Khs 2007-606

Esityslistan asia Sj/6

Kaupunginhallitus päätti ottaa filosofian maisteri Veikko Kunnaksen kulttuuriasiainkeskuksen kulttuuripalvelut-osaston osastopäällikön virkaan 4 300 euron kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin toistaiseksi.

Pöytäkirjanote virkaan otetulle ja oikaisuvaatimusohjein muille hakijoille, kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle, kulttuuriasiainkeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Merkittiin, että esittelijä muutti esitystään siten, että sivun 66 kuudennen kappaleen kolmannen rivin viimeinen merkintä (FT) muutetaan muotoon (VTT).

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun esityksen.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36023

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

438 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/7

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

ammattikorkeakoulun hallitus 21.3.2007

kaupunginmuseon johtokunta 20.3.2007

kaupunginorkesterin johtokunta 20.3.2007

kulttuuri- ja kirjastolautakunta 21.3.2007

nuorisolautakunta 22.3.2007

opetuslautakunta

- ruotsinkielinen jaosto 15.3.2007

ammattikorkeakoulu

- rehtori 5. – 14.3.2007

- johtava talouspäällikkö 5.3.2007

- tietotekniikkapäällikkö 1.3.2007

eläintarhan johtaja 20.3.2007

henkilöstökeskus

- henkilöstöjohtaja 20.3.2007

- osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka) 19.3.2007

- osastopäällikkö (henkilöstön liikkuvuus) 16. – 21.3.2007

museonjohtaja 21.3.2007

suomenkielinen työväenopisto

- läntisen alueopiston aluerehtori 9.3.2007

taidemuseon johtaja 19.3.2007

tietokeskus

- johtaja 19. – 22.3.2007

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36023
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITE

Päätöksen perustelut

439 §

OY GARDENIA-HELSINKI AB:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2007-573

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti määrätä hallintokeskuksen oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Oy Gardenia-Helsinki Ab:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 2.4.2007 klo 14.00 ja esittämään yhtiön hallituksen jäseniksi seuraavat henkilöt:

Pörrö Sahlberg

taiteilija

Terttu Peltonen

tutkimusinsinööri

Pekka Sauri

apulaiskaupunginjohtaja

Pekka Kansanen

ympäristöjohtaja

Ulla Tiainen

lehtori

sekä varsinaiseksi tilintarkastajaksi PricewaterhouseCoopers Oy (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Pekka Kaasalainen) ja varatilintarkastajaksi KHT Juha Tuomala.

Pöytäkirjanote hallitukseen nimetyille, hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

440 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/2

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien lautakuntien tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

joukkoliikennelautakunta 22.3.2007

yleisten töiden lautakunta 22.3.2007

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Päätöksen perustelut

441 §

19.3.2007 pöydälle pantu asia

JÄSENTEN VALITSEMINEN HELSINGIN SENIORISÄÄTIÖÖN VUOSIKSI 2007 - 2008

Khs 2007-410

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti valita toimikaudeksi 2007 - 2008 Helsingin Seniorisäätiöön seuraavat viisi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet:

Jäsen	Varajäsen

Timo Leskinen	Tuula Virtanen
Kirsti Inkeroinen-Kalliokoski	Riitta Snäll
Jukka Laitila	Juhani Arppe
Mirja Winter-Heikkilä	Riitta Segercrantz
Leena Krohn	Jari Marjanen

Samalla kaupunginhallitus päätti valita hallituksen puheenjohtajaksi Kirsti Inkeroinen-Kalliokosken ja varapuheenjohtajaksi Mirja Winter-Heikkilän.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti valita vuodeksi 2007 Helsingin Seniorisäätiön tilintarkastajiksi KPMG Oy Ab:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg) ja KHT Jari Nurmen sekä varatilintarkastajiksi KHT Heidi Vierroksen ja KHT Outi Hiedan.

Pöytäkirjanote päätöksessä mainituille, Helsingin Seniorisäätiölle, sosiaalilautakunnalle, tarkastuslautakunnalle sekä hallintokeskukselle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

442 §

12.3.2007 ja 19.3.2007 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO ESITYKSISTÄ TERVEYDENHUOLLON AMMATINHARJOITTAMISSÄÄDÖSTEN MUUTOKSIKSI

Khs 2007-403

Esityslistan asia Stj/2

Kaupunginhallitus päätti antaa sosiaali- ja terveysministeriölle seuraavan lausunnon:

Direktiivin täytäntöönpanoon liittyvät esitykset ammattipätevyyksien
tunnustamisesta

Esityksen 5 § 2 momentissa ehdotetaan, että vain henkilöllä, joka on suorittanut asetuksella säädettyyn ammattiin johtavan koulutuksen Suomessa, on oikeus käyttää asianomaista ammattinimikettä. Nykyisen säännöksen mukaan oikeus asianomaisen nimikkeen käyttöön on myös sitä vastaavan koulutuksen saaneella, mikä yhdessä asianomaisen lain 2 §:n 2 momentin määräyksen nojalla on mahdollistanut erilaisen koulutusnimikkeen omaavien henkilöiden joustavan ja tarkoituksenmukaisen palkkaamisen nimikesuojatuilla vakanssinimikkeillä. Terveyskeskuksissa ja sairaaloissahan on käytössä terveydenhuollon kouluasteen ammattikoulutuksen saaneilla työntekijöillä lähihoitajan ohella runsaasti aiempaan koulutukseen perustuvia ammattinimikkeitä (esim. perushoitaja ja mielenterveyshoitaja). Näiden aiempien ammattinimikkeiden mukaisen koulutuksen saaneita on työelämässä hyvin runsaasti ja nämä aiemman koulutuksen mukaiset ammattinimikkeet koetaan joissakin tehtävissä asianomaista tehtävää tarkemmin kuvaaviksi kuin lähihoitajan ammattinimike. Kaupunginhallitus korostaa, että mikäli säädös toteutuisi esitetyssä muodossa, se ei mahdollistaisi ammattinimikkeiden käyttöä vastaavan koulutuksen saaneilla työntekijöillä. Tällöin kouluasteen koulutuksen saanet työntekijät voisivat käyttää ainoastaan koulutusnimikettään, esim. perushoitajakoulutuksen saaneet voisivat käyttää vain perushoitaja- nimikettä, mielenterveyshoitajat vain mielenterveyshoitaja-nimikettä ja lähihoitaja vain lähihoitaja-nimikettä. Sairaaloihin ja terveyskeskuksiin tulisi silloin perustaa samoihin tehtäviin eri nimikkeisiä vakansseja kulloisenkin henkilökunnan koulutusnimikkeestä riippuen ja muuttaa niitä jatkuvasti työntekijöiden vaihtuessa. Lisäksi Suomessa koulutuksen saaneet tulisivat epätasa-arvoiseen asemaan ulkomailla koulutettuihin verrattuina, koska ulkomailla vastaaviin tehtäviin koulutetuille TEO voisi antaa oikeuden esim. lähihoitajan nimikkeen käyttöön, mutta ei Suomessa esim. perushoitajaksi koulutetulle.

Kaupunginhallitus vastustaa esitettyä säädöstä epätarkoituksenmukaisena, hallinnollista työtä aiheuttavana ja käytännön toimintaa haittaavana. Kaupunginhallitus esittää, että säädös kirjoitetaan muotoon: henkilöllä, joka on suorittanut valtioneuvoston asetuksella säädettyyn ammattiin johtavan koulutuksen tai sitä vastaavan koulutuksen Suomessa, on oikeus käyttää asianomaista ammattinimikettä.

Muutoin kaupunginhallituksella ei ole huomautettavaa esityksiin ammattipätevyyksien tunnustamissäännöksistä.

Palvelusuhde-edellytys lääkärin lisäkoulutusta ja hammaslääkärien käytännön palvelusta suoritettaessa

Helsingin kaupunginhallitus vastustaa esitystä, jonka mukaan perusterveydenhuollon lisäkoulutusta suorittavan lääkärin (eurolääkäri) ja hammaslääkärin (eurohammaslääkäri) sekä lääketieteen- ja hammaslääketieteen kandidaattien tulisi olla työ- tai virkasuhteessa toimintayksikön ylläpitäjään, eikä työskentely työvoimaa vuokraavan yrityksen palveluksessa olisi mahdollista. Voimaantullessaan esitys vaikeuttaa oleellisesti päivystys- ja omalääkäripalveluiden järjestämistä kaikille helsinkiläisille asuinalueesta riippumatta.

Vuokratyövoima osana Helsingin päivystyspalveluita

Helsingin terveyskeskuksen keskitetyn terveyskeskuspäivystyksen, samoin kuin ns. pientraumapäivystyksen tehtävät kuuluvat terveyskeskuslääkäreiden hoidettaviksi.

Ottaen huomioon vakituisten terveyskeskuslääkäreiden haluttomuuden päivystystyöhön ja päivystysvuoroa seuraavan aktiivivapaan, jolloin lääkäri on poissa terveysasemalta omalääkärin tehtävistään, on Helsingin terveyskeskuspäivystys suurelta osin hoidettu vuokratyövoimalla. Kaupunginhallitus pitää päivystysvelvoitteen puuttumista merkittävänä lisänä Helsingin terveyskeskuksen houkuttelevuuteen työnantajana.

Päivystystyöstä kiinnostuneet lääkärit ovat työnantajasta riippumatta suurelta osin eurolääkäreitä ja kandidaatteja. Innokkuus päivystystyöhön yleisesti vähenee lääkärin ikääntyessä ja työkokemuksen karttuessa. Helsingissä onkin vuokratyövoimaa käytetty päivystysten hoitamiseen. Vuokratyövoimasta suurin osa on eurolääkäreitä tai kandidaatteja.

Lisätyövoima päivystysten hoitamiseksi on kaupungille erittäin tärkeää. Mikäli vuokratyövoimaa ei voida jatkossa käyttää Helsingin päivystyspisteissä nykyisessä mittakaavassaan, on päivystystoimintaa supistettava. Lisätyövoiman saaminen olisi teoriassa mahdollista perustamalla päivystävien lääkäreiden virkoja. Käytännössä pelkkää päivystystyötä sisältävät virat eivät houkuttele hakijoita.

Vuokratyövoima osana Helsingin omalääkäripalveluita

Nykyisessä tilanteessa on Helsingissä käytetty vuokratyövoimaa myös vaikeiden lääkäripula-alueiden omalääkäripalveluiden saatavuuden varmistamiseksi.

Helsingissä on alueita, jonne kaupunki ei ole itse onnistunut rekrytoimaan lääkärityövoimaa riittävästi. Näiden alueiden lääkäripalvelut on hoidettu ostopalveluina. Kokemukset ovat pääosin positiivisia. Vuokratyöyritykset ovat onnistuneet sitouttamaan eurolääkäreitä terveyskeskuksiin myös pakollista 9 kuukautta pidemmiksi jaksoiksi.

Kaikkien eurolääkäreiden koulutukseen ja senioritukeen on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota palvelusuhteen laadusta riippumatta. Vain eurolääkärivaiheen hyvillä työskentelyolosuhteilla varmistetaan lääkärin sitoutuminen terveyskeskustyöhön pakollisen eurovaiheen jälkeenkin.

Vuokrayrityksissä toimivien eurolääkäreiden koulutusvastuu on joko työskentelypaikalla tai vuokralääkäriyrityksellä sopimuksen mukaan. Osaltaan koulutuksen laatua valvoo myös vuokratyövoiman osalta eurolääkäripätevyyden myöntävä yliopisto. Eurolääkäreiden laadukkaan koulutuksen turvaamiseen ja selkeään sopimukseen yrityksen ja kaupungin välillä on tulevaisuudessa kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota.

Suosiotaan menettänyt perusterveydenhuolto on saatava jälleen houkuttelevaksi työympäristöksi. Lakiesitys vaikeuttaisi huomattavasti terveyskeskusten lääkäritilannetta. Tämän suuntainen kehitys ei lisää terveyskeskustyön houkuttelevuutta

Helsingin kaupunginhallitus ei edellä mainituin perustein kannata esitystä kieltää eurolääkäreiden, eurohammaslääkäreiden tai lääketieteen kandidaattien työskentely vuokratyövoimana.

Esitys lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoita koskevista asetusmuutoksista

Kaupunginhallitus ei kannata esitystä, jonka mukaan lääketieteen kandidaattien oikeus työskennellä lääkärin tai hammaslääkärin tehtävissä rajattaisiin nykyisen neljän opintovuoden sijaan viiteen opintovuoteen. Lisäksi kaupunginhallitus vastustaa esitystä, jonka mukaan lääketieteen kandidaatit voisivat työskennellä vain suorassa työsuhteessa terveydenhuollon tai sosiaalitoimen toimintayksikköön. Työsuhdekysymystä on käsitelty edellä yhdessä eurolääkäreiden työsuhteiden kanssa.

Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa lääketieteen ja hammaslääketieteen kandidaattien työskentelyn lääkärin sijaisena neljän ensimmäisen opintovuoden jälkeen. Opintojen hyväksytyn suorittamisen lisäksi vaaditaan riittävät edellytykset kyseisen tehtävän hoitamiseen. Edellytysten arviointivastuu on toimintayksikön ylilääkärillä.

Helsingissä työskentelee lääketieteen kandidaatteja lääkäreiden sijaisina erityisesti kesäaikaan. Perinteisesti terveyskeskuksen vastaanottotyöhön on palkattu viidennen vuoden kandidaatteja ja vuodeosastotyössä on lisäksi työskennellyt neljännen vuoden kandidaatteja. Kandidaatit ovat muodostaneet merkittävän työvoimareservin Helsingissä ja heidän työpanoksensa mahdollistaa vakinaisen henkilöstön lomien järjestämisen.

Potilasturvallisuuden varmistaminen on tärkeää. Yleisesti potilasturvallisuus Suomessa on viime vuosina parantunut Potilasvakuutuksesta korvattujen potilasvahinkojen määrä on vähentynyt vuodesta 2003. Samanaikaisesti on vuokralääkäreiden ja kandidaattien työskentely lisääntynyt. Terveyskeskustyössä sattuu tällä hetkellä 3,4 korvattua potilasvahinkoa / 100 000 potilaskäyntiä. Vuokralääkäreille potilasvahinkoja sattuu 1,2 / 100 000 potilaskäyntiä ja niistä kandidaattien aiheuttamia on 1,5 / 100 000 potilaskäyntiä. Kandidaattien työskentelyn rajoittamista ei voi perustella suurella potilasvahinkojen määrällä.

Sairaaloiden osastotyössä ovat neljän opintovuoden opinnot suorittaneet kandidaatit oleellinen sijaisreservi esimerkiksi kesälomien aikana. Sairaalatyössä kandidaatti ei koskaan työskentele yksin, eikä yksittäisellä erikoisalalla työskennellessä tarvita laaja-alaista osaamista koko lääketieteen alueesta. Kaupunginhallitus pitää nykyisessä työvoimatilanteessa neljännen vuoden kandidaattien työskentelymahdollisuuksia tärkeänä.

Terveyskeskuksen vastaanottotyö ja terveyskeskuspäivystys on hyvin itsenäistä työtä, jossa tarvitaan laaja-alaista osaamista kaikilta lääketieteen aloilta. Kaupunginhallitus ehdottaakin harkittavaksi, että lääketieteen kandidaattien työskentelyä terveyskeskuksessa voitaisiin rajata viiteen opiskeluvuoteen. Hammaslääketieteen kandidaattien osalta tällaista rajausta ei tarvita.

Lopuksi kaupunginhallitus haluaa kiinnittää erityistä huomiota vastavalmistuneiden lääkäreiden ja lääketieteen kandidaattien työn ohjaukseen, koulutukseen ja työn valvontaan. Kaikilla kandidaateilla ja eurolääkäreillä tulee olla oikeus riittävään ohjaukseen, senioritukeen ja koulutukseen työnantajasta riippumatta. Mikäli lääkäri työskentelee toimintayksikössä ostopalvelusopimuksella, on sopimuksessa määriteltävä koulutuksesta ja ohjauksesta vastaava taho. Toimintayksikön ylilääkärin vastuulla tulee edelleenkin olla riittävän seniorituen ja valvonnan järjestäminen.

Kirje sosiaali- ja terveysministeriölle sekä pöytäkirjanote terveyskeskukselle ja sosiaalivirastolle.

Merkittiin, että Rautava teki Moision kannattamana liitteen 2 mukaisen vastaehdotuksen.

Suoritetussa äänestyksessä Rautavan ehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 9 – 6. Vähemmistöön kuuluivat Kantola, Vihervaara, Lindeman, Pajamäki, Peltokorpi ja Vehviläinen.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 6

443 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Stj/3

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota terveyslautakunnan 20.3.2007 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen.

Ilmoitus terveyslautakunnalle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITE

Päätöksen perustelut

444 §

STRATEGIAKOKOUSASIA: VUODEN 2006 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN

Khs 2007-721

Esityslistan asia Kj/9

Kaupunginhallitus päätti omalta osaltaan hyväksyä vuoden 2006 tilinpäätöksen ja ehdottaa kaupunginvaltuustolle tilikauden tuloksen, 395 334 636,85 euroa ennen varaus- ja rahastokirjauksia, käsittelystä seuraavaa:

Helsingin Energian ylijäämä, 220 295 153,88 euroa, siirretään teknisen lautakunnan esityksen mukaisesti Helsingin Energian taseen omaan pääomaan.

Helsingin Veden tilikauden ylijäämä, 4 531 006,28 euroa, siirretään teknisen lautakunnan esityksen mukaisesti Helsingin Veden taseen omaan pääomaan.

Helsingin Sataman tilikauden yli-/alijäämä on 0,00 euroa.

Liikennelaitoksen tilikauden yli-/alijäämä on 0,00 euroa.

Helsingin Tekstiilipalvelun tilikauden alijäämä – 15 660,18 euroa, siirretään liikepalvelulautakunnan esityksen mukaisesti Helsingin Tekstiilipalvelun taseen omaan pääomaan.

Helsingin kaupungin Palvelukeskuksen tilikauden ylijäämä 6 128 891,21 euroa, siirretään liikepalvelulautakunnan esityksen mukaisesti Palvelukeskuksen taseen omaan pääomaan.

Kaupunginhallitus ehdottaa edelleen, että asuntolainarahaston ylijäämä 1 375 223,24 euroa, asuntotuotantorahaston alijäämä – 17 489 804,61 euroa, urheilu- ja ulkoilurahaston ylijäämä 699 337,96, vakuutusrahaston ylijäämä 656 338,83 euroa ja innovaatiorahaston alijäämä
– 1 872 517,16 siirretään rahastojen sääntöjen mukaan niiden rahastopääomiin.

Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle lisäksi, että muun toiminnan tilikauden tulos käsitellään seuraavasti:

Kamppi-Töölönlahti -alueen investointirahastosta tuloutetaan rahaston sääntöjen mukaisesti Kamppi-Töölönlahti -alueen investointimenoja vastaava määrä 4 953 215,74 euroa. Kamppi-Töölönlahti -alueen investointirahastoon siirretään Kamppi Töölönlahti -alueen maan myynneistä kertyneet tulot 2 490 980 euroa.

Lähiörahastosta tuloutetaan toteutunutta käyttöä vastaava määrä 5 357 814,04 euroa.

Asuntotuotantorahastoon siirretään asuntotuotantotoimikunnan esityksestä asuntotuotantotoimiston tilikauden tuloksesta 190 000 euroa.

Kallion virastotalon investointivarauksesta syntynyttä poistoerovarausta tuloutetaan 840 939,63 euroa.

Muun toiminnan tilikauden alijäämä varaus- ja rahastokirjausten jälkeen, – 56 724 595,13 euroa, ehdotetaan kirjattavaksi kaupungin omaan pääomaan edellisten tilikausien yli-/alijäämiin.

Lisäksi kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että Helsingin Energian taseen kertyneistä voittovaroista siirretään teknisen lautakunnan esityksen mukaisesti 150 000 000 euroa kirjattavaksi Helsingin kaupungin omaan pääomaan edellisten tilikausien yli-/alijäämiin.

Lisätiedot:
Jäppinen Tuula, taloushallintopäällikkö, puhelin 310 25100
Voutilainen Maija, palvelupäällikkö, puhelin 310 25240

LIITE

Päätöksen perustelut

445 §

STRATEGIAKOKOUSASIA: PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPUNKIEN YHTEISTYÖSOPIMUKSEN JATKOVALMISTELUN TILANNEKATSAUS

Khs 2007-173

Esityslistan asia Kj/10

Kaupunginhallitus päätti merkitä saadun selvityksen tiedoksi.

Lisätiedot:
Pajunen Jussi, kaupunginjohtaja, puhelin 310 36000
Korpinen Pekka, apulaiskaupunginjohtaja, puhelin 310 36010

LIITE

Päätöksen perustelut

Översättning:

433 §

HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN OUTI

ALANKO-KAHILUOTO: MINSKNING AV ANTALET ELEVER

UTAN AVGÅNGSBETYG

Stn 2006-2560

Ärende Sj/2 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslöt

anteckna utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 15.11.2006 (Outi Alanko-Kahiluoto)

tillställa den som föreslagit klämmen denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

Protokollsutdrag till ledamoten Outi Alanko-Kahiluoto och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna, med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista och av bilagorna till detta.

Tilläggsuppgifter:

Makkonen Antero, stadssekreterare, telefon 310 36023

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Jan Vapaavuori	Tiina Teppo
puheenjohtaja	pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä hallintokeskuksessa . .2007 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Tiina Teppo

vs. hallintosihteeri

MUUTOKSENHAKUOHJEET

1 OIKAISUVAATIMUS

	Pöytäkirjan liitteet

		Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa hallintokeskuksen kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.

	Oikaisuvaatimusoikeus

		Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)

			pöytäkirjan 413-419, 425-427, 429, 431, 433-435, 438, 440, 442-443 ja 445 §:t

		Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

		–	kunnan jäsen.

	Oikaisuvaatimusviranomainen

		Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

	Oikaisuvaatimusaika

		Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
	Oikaisuvaatimuksen sisältö

		Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	muutoksenhakijan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa

		–	jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

	Oikaisuvaatimuksen muoto

		Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

	Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

		Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 310 13700. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: hallintokeskus@hel.fi. Hallintokeskuksen aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen hallintokeskuksen aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

2 MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA

	Yhteiset määräykset muutoksenhausta

		Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

1 RÄTTELSEYRKANDE

	Bilagor till protokollet

			Bilagorna till protokollet kan beställas på förvaltningscentralens registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelseyrkande”.

	Rätt att framställa rättelseyrkande

			Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär. Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:

			–	beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)

				413-419, 425-427, 429, 431, 433-435, 438, 440, 442-443 och 445 § i protokollet

			Rättelseyrkande får framställas

			–	av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

		Rättelseyrkandemyndighet

			Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

	Rättelseyrkandetid

			Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.

	Innehåll i rättelseyrkande

			I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden

			–	om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

	Formen för rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.

	Inlämnande av rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 310 13700. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: hallintokeskus@hel.fi. Förvaltningscentralen är öppen måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av förvaltnings-centralens öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas. Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.
2 SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSEYRKANDEÄRENDEN

		Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring

			Uträkning av besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter. Innehåll i besvärsskriften I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas

			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

Kokousaika		26.3.2007 kello 16.00 – 18.25

Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali

Läsnä

Jäsenet	Vapaavuori, Jan				kaupunginhallituksen puheenjohtaja
	Lehtipuu, Otto				I varapuheenjohtaja
	Vehviläinen, Sirkka-Liisa				II varapuheenjohtaja
	Kantola, Tarja
	Moisio, Elina
	Oker-Blom, Jan D.				(paitsi osa 445 §)
	Pajamäki, Osku
	Peltokorpi, Terhi
	Rautava, Risto				(paitsi 444-445 §)
	Urho, Ulla-Marja
	Wallden-Paulig, Irmeli				(paitsi 429 §)
	Helistö, Kimmo				varajäsen
	Vihervaara, Anita				varajäsen
	Lindeman, Jukka				varajäsen (paitsi osa 445 §)
	Sarkomaa, Sari				varajäsen (paitsi osa 444-445 §)

Muut	Hiltunen, Rakel				kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (paitsi osa 445 §)
	Bogomoloff, Harry				I varapuheenjohtaja (paitsi 429, 435 ja 444-445 §)
	Krohn, Minerva				II varapuheenjohtaja (paitsi 429 §)
	Pajunen, Jussi				kaupunginjohtaja
	Korpinen, Pekka				apulaiskaupunginjohtaja
	Björklund, Ilkka-Christian				apulaiskaupunginjohtaja
	Sauri, Pekka				apulaiskaupunginjohtaja (paitsi 444-445 §)
	Kokkonen, Paula				apulaiskaupunginjohtaja
	Korhonen, Tapio				rahoitusjohtaja
	Ratasvuori, Eila				hallintojohtaja
	Tulensalo, Hannu				henkilöstöjohtaja
	Waronen, Eero				viestintäpäällikkö (paitsi osa 445 §)
	Makkonen, Antero				kaupunginsihteeri (paitsi osa 445 §)
	Frantsi, Anneli				kaupunginsihteeri
	Hari, Olli				kaupunginsihteeri
	Matikainen, Kristiina				kaupunginsihteeri
	Raunila, Marjatta				kaupunginsihteeri
	Mickwitz, Leena				kaupunginsihteeri
	Ollinkari, Matti				kaupunginsihteeri
	Sippola-Alho, Tanja				kaupunginsihteeri
	Vallittu, Anja				kaupunginsihteeri
	Venesmaa, Riitta				apulaiskaupunginsihteeri
	Saarinen, Erja				apulaiskaupunginsihteeri
	Saxholm, Tuula				talousarviopäällikkö (paitsi 444-445 §)
	Teppo, Tiina				vs. hallintosihteeri

Puheenjohtaja		Vapaavuori, Jan

Pöytäkirjanpitäjä		Teppo, Tiina

Esittely			§

Kaupunginjohtajan toimiala		Pajunen	413-414,	415,		419-426, 444-445,
		Korpinen				427,

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi		Korpinen		416-417,		428-431,

Sivistys- ja henkilöstötoimi		Björklund		418,		432-438,

Rakennus- ja ympäristötoimi		Sauri		-,		439-440,

Sosiaali- ja terveystoimi		Kokkonen		-,		441-443,