6

LAUSUNTO ESITYKSISTÄ TERVEYDENHUOLLON AMMATINHARJOITTAMISSÄÄDÖSTEN MUUTOKSIKSI

Khs

Lausunto pyydetty 16.3.2007 mennessä

Kuulemistilaisuus on 15.3.2007

./. Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää 21.2.2007 hallintokeskukseen saapuneessa kirjeessä Helsingin kaupungilta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta 16.3.2007 mennessä. Luonnos hallituksen esitykseksi on liitteenä 1. Lainmuutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 20 päivänä lokakuuta 2007.

./. Lisäksi ministeriö pyytää erillisellä 7.3.2007 hallintokeskukseen saapuneella pyynnöllä lausuntoa terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta 15.3.2007 mennessä. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan toukokuun 1 päivänä 2007. Luonnos asetusmuutokseksi on liitteenä 2.

Esityksissä mainitut keskeiset perustelut ja esitysten olennaisin sisältö

Esitykset ammattipätevyyksien tunnustamisesta

Esityksessä ehdotetaan terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattipätevyyden tunnustamista koskevien säännösten uudistamista. Ehdotetut muutokset johtuvat Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksymästä direktiivistä ammattipätevyyden tunnustamisesta. Ammattipätevyysdirektiivi edellyttää tiettyjen muutosten tekemistä terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevaan lainsäädäntöön. Lisäksi nykyisessä ammattihenkilölaissa olevat säännökset terveydenhuollon ammattihenkilönä toimimisen edellytyksistä ovat vaikeaselkoisia ja ulkopuoliselle vaikeasti avautuvia, joten tämän vuoksi lainsäädännön rakennetta on tarkoitus selkiyttää lainmuutosten avulla.

Esityksessä on ammattipätevyysdirektiivin täytäntöönpanosta johtuvat terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammatin harjoittamista koskevat yksityiskohtaiset säännökset. Säännökset ryhmiteltäisiin sen mukaan, onko ammattihenkilö suorittanut koulutuksensa Suomessa, muussa EU- tai ETA-valtiossa vai EU- tai ETA-valtion ulkopuolella. Suomessa suoritetun koulutuksen osalta henkilön kansalaisuudella ei olisi merkitystä. Jos koulutus sen sijaan on suoritettu muualla, ammatinharjoittamisoikeuden ja ammattinimikkeen käyttöoikeuden myöntämisen edellytyksiin vaikuttaisi paitsi se, missä koulutus on suoritettu, myös hakijan kansalaisuus.

Lakiin ehdotetaan otettavaksi yleisluonteinen säännös myös terveydenhuollon ammattihenkilöltä edellytettävästä kielitaidosta. Ehdotetun säännöksen mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöllä pitäisi olla hänen hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä kielitaito. Kielitaitovaatimus ei voisi kuitenkaan olla EU- tai ETA-valtioiden kansalaisille ammattipätevyyden tunnustamisen edellytys, mutta säännös antaisi työnantajalle mahdollisuuden edellyttää heiltäkin ammatinharjoittamisen kannalta riittävää kielitaitoa.

Edellytys palvelussuhteesta toimintayksikköön

Lääkärin ja hammaslääkärin ammatinharjoittamisoikeuden saaminen on porrastettu. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus myöntää ensin peruskoulutuksen (lääketieteen lisensiaatti tai hammaslääketieteen lisensiaatti) suorittamisen jälkeen oikeuden harjoittaa lääkärin tai hammaslääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä asianomaista ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun laillistetun ammattihenkilön johdon ja valvonnan alaisena terveydenhuollon toimintayksikössä tai sosiaalihuollon toimintayksikössä. Peruskoulutuksen suorittamisen jälkeen laillistetut lääkärit suorittavat perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen ja hammaslääkärit käytännön palvelun itsenäisesti ammattiaan harjoittavan lääkärin tai hammaslääkärin johdon ja valvonnan alaisena. Vasta suoritettuaan perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen tai käytännön palvelun lääkärit ja hammaslääkärit voivat toimia itsenäisinä ammatinharjoittajina sen jälkeen kun Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on myöntänyt heille mainitun oikeuden.

Nykyisessä ammattihenkilölaissa ei ole määritelty täsmällisesti, millaisessa palvelussuhteessa lääkärien on suoritettava perusterveydenhuollon lisäkoulutus ja hammaslääkärien käytännön palvelu terveydenhuollon toimintayksiköissä tai sosiaalihuollon toimintayksiköissä itsenäisesti ammattiaan harjoittamaan oikeutetun lääkärin tai hammaslääkärin johdon ja valvonnan alaisuudessa. Toiminta tapahtui aikaisemmin poikkeuksetta siten, että kyseiset lääkärit ja hammaslääkärit olivat palvelussuhteessa toimintayksikön ylläpitäjään. Sittemmin toiminta on siirtynyt yhä enemmän työvoimaa vuokraavien yritysten kautta tapahtuvaksi. Tämä on aiheuttanut lukuisia ongelmia muun muassa lääkärin tai hammaslääkärin vastuun, perehdytyksen, ohjauksen ja valvonnan osalta. Nämä ongelmat ovat myös vaarantaneet potilasturvallisuutta.

Lisäksi perusterveydenhuollon lisäkoulutusta suorittavien lääkäreiden (jäljempänä eurolääkäri) tai käytännön palvelua suorittavien hammaslääkäreiden (jäljempänä eurohammaslääkäri) asianmukaisen perehdytyksen, ammatillisen koulutuksen, ohjauksen ja valvonnan turvaamiseksi esityksessä ehdotetaan, että laissa todettaisiin nimenomaisesti, että eurolääkärin tai - hammaslääkärin pitäisi olla terveydenhuollon tai sosiaalihuollon toimintayksikön palveluksessa eli olla työ- tai virkasuhteessa toimintayksikön ylläpitäjään.

Opiskelijoiden toimintaa koskevat muutosesitykset

Opiskelijoiden oikeudesta toimia lääkärin tai hammaslääkärin tehtävissä määrätään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa asetuksessa. Tämän asetuksen mukaan vähimmäisvaatimuksena lääketieteen tai hammaslääketieteen opiskelijan toimimiselle laillistetun lääkärin tai hammaslääkärin tehtävissä on ensimmäiseen neljään opintovuoteen kuuluvien opintojen suorittaminen ja että opiskelijalla on suoritettujen opintojen perusteella riittävät edellytykset asianomaisen tehtävän hoitamiseen. Opiskelija voi toimia vain tilapäisesti laillistetun lääkärin tai hammaslääkärin sijaisena lääkärin tai hammaslääkärin ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun laillistetun ammattihenkilön johdon ja valvonnan alaisena.

Tässä yhteydessä esitetään nyt opiskelijoiden asianmukaisen perehdytyksen, ammatillisen koulutuksen, ohjauksen ja valvonnan turvaamiseksi asetuksen muuttamista niin, että opiskelijan pitäisi olla terveydenhuollon tai sosiaalihuollon toimintayksikön palveluksessa eli olla työ- tai virkasuhteessa suoraan toimintayksikön ylläpitäjään. Lisäksi asetukseen esitetään lääketieteen opiskelijoiden osalta muutosta, jonka mukaan lääketieteen opiskelija voisi toimia tilapäisesti lääkärin tehtävissä, mikäli hän on suorittanut hyväksytysti nykyisen neljän sijasta vähintään viiteen ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot ja hänellä pitäisi olla riittävät edellytykset asianomaisen tehtävän hoitamiseen.

Lisäksi asetukseen ehdotetaan potilasturvallisuuden lisäämiseksi otettavaksi määräys, jonka mukaan opiskelijan päivystäessä hänellä on aina oltava itsenäiseen ammatinharjoittamiseen oikeutettu nimetty takapäivystäjä. Takapäivystäjän pitää olla viivytyksettä tavoitettavissa ja tarvittaessa hänen on saavuttava toimintayksikköön opiskelijan avuksi.

Edellä kuvattujen asetusmuutosten perusteluna esityksen perusteluissa todetaan lisäksi mm. seuraavaa:

Sosiaali- ja terveysministeriö antoi kesäkuussa 2006 kuntatiedotteen 8/2006: ”Sosiaali- ja terveysministeriön kannanotot opiskelijoiden ja vuokratyövoiman käytöstä kunnallisessa terveydenhuollossa”. Ministeriön suositus oli, että opiskelijat olisivat työ- tai virkasuhteessa suoraan kuntaan tai kuntayhtymään eikä vuokratyövoimaa välittävän yrityksen palveluksessa, koska opiskelijan perehdytys, valvonta ja ammatillinen koulutus tosiasiallisesti toteutetaan kunnan tai kuntayhtymän terveyskeskuksessa tai sairaalassa. Riittävinä edellytyksinä terveyskeskuslääkärin työn menetykselliseksi hoitamiseksi suositeltiin vähintään viiteen ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvien opintojen suorittamista hyväksytysti.

Tiedotteessa olevat ministeriön kannanotot eivät ole muuttaneet käytäntöä tarkoitettuun suuntaan. Valvontaviranomaisilta saadun palautteen perusteella pelkästään informaatio-ohjaus tässä tapauksessa ei ole riittävä ohjauksen väline. Tämän vuoksi ministeriössä on valmisteltu valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen 3 §:n muuttamisesta. Hammaslääkärin tehtävissä hammaslääketieteen opiskelija voisi toimia niin kuin tähänkin asti eli kun hän on suorittanut hyväksytysti vähintään neljään ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot ja hänellä on riittävät edellytykset asianomaisen tehtävän hoitamiseen. Hammaslääkärikoulutuksen kesto on kurssimuotoisena viisi vuotta.

Sosiaalivirasto toteaa (8.3.2007), että viraston palveluksessa työskentelee 2810 terveydenhuollon koulutuksen saanutta ammattihenkilöä (tilanne 31.1.2007). Näistä 510 on lakiuudistuksessa tarkoitettuja laillistettuja ammattihenkilöitä, joissa on mm. 22 lääkäriä, 302 sairaanhoitajaa ja 52 psykologia. Nimikesuojattuja ammattihenkilöitä sosiaaliviraston palveluksessa on 2300, joista 2091 on lastenhoitajia.

Hallituksen esitys ammattihenkilölain muuttamisesta on tervetullut uudistus ja olisi toteutuessaan erittäin myönteinen muutos nykyiseen käytäntöön. Esitykseen tuo selkeyttä myös se, että ammattipätevyyttä koskevat säännökset ryhmitellään sen mukaan, onko koulutus suoritettu Suomessa, muussa EU- tai ETA -valtiossa tai jossakin muualla.

Lakiesityksen mukainen uudistus edistäisi sosiaalitoimen asiakkaiden turvallisuutta takaamalla entistä selkeämmin ammattihenkilöiden ammattipätevyyden ja edellyttämällä terveydenhuollon ammattihenkilöiltä hoitamiensa tehtävien edellyttämää kielitaitoa.

Kuntaliitto on antanut ohjeistuksen perusterveydenhuollon lisäkoulutusta suorittavien lääkäreiden valvonnasta (Kuntatiedote 8/2006). Ohjeistus oli potilasturvallisuuden kannalta tarpeellinen toimenpide, mutta toisaalta ohjeistuksen aiheuttama tilanne lisäkoulutusta suorittavien lääkärien suhteen on ollut haasteellinen. Ohjeistuksen edellyttämä valvonta johti käytännössä siihen, että terveyden- tai sosiaalihuollon virassa oleva lääkäri ohjasi ja siten ainakin osittain vastasi lisäkoulutusta suorittavien lääkärien tehtävistä. Kuitenkin perusterveydenhuollon erityiskoulutuksessa ollut lääkäri, joka oli yksityisen, lääkäreitä välittävän yrityksen palveluksessa, sai selvästi korkeampaa palkkaa ja usein myös paremmat edut, kuin häntä ohjannut lääkäri.

Lakiesityksen tuoma muutos, että perusterveydenhuollon lisäkoulutusta suorittavien lääkärien pitäisi olla terveydenhuollon tai sosiaalihuollon toimintayksiköiden palveluksessa, on erittäin tervetullut ja työtehtäviä selkeyttävä. Se poistaa perusterveydenhuollon lisäkoulutusta suorittavien lääkärien asemaan ja vastuuseen liittyviä ongelmia. Toisaalta se myös toivottavasti helpottaa näiden lääkärien rekrytointia kunnallisiin terveydenhuollon tehtäviin.

Käytännön työssä on kaivattu myös nykyistä selkeämpää ohjeistusta opiskelijoiden oikeudesta toimia sijaistyövoimana. Lääkärien kohdalla on lakiesitykseen nyt kirjattu edellytys suoritetuista opinnoista, muiden työntekijäryhmien osalta tilanne on epäselvempi.

Terveyskeskus on 10.3.2007 antanut ehdotuksista päätösehdotuksen mukaisen lausunnon.

Stj toteaa, että sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt kaupungin edustajaa kuulemistilaisuuteen 15.3.2007 ammattihenkilöasetuksen 3 §:n muuttamisesta.

Asetusmuutoksessa ehdotetaan, että opiskelijan toimiessa laillistetun ammattihenkilön tehtävässä hänen pitäisi olla terveydenhuollon tai sosiaalihuollon toimintayksikön ylläpitäjän palveluksessa. Asetuksen muutoksen on tarkoitus tulla voimaan toukokuun 1 päivänä 2007.

Lausunto pyydetään antamaan myös kirjallisena kuulemistilaisuudessa.

Ministeriön kuulemis- ja lausuntopyyntö saapui 7.3.2007. Terveyskeskuksen edustaja käyttää tilaisuudessa virkamiespuheenvuoron, joka on sisällöltään jäljempänä olevan päätösehdotuksen mukainen.

STJ Kaupunginhallitus päättänee antaa sosiaali- ja terveysministeriölle seuraavan lausunnon:

Direktiivin täytäntöönpanoon liittyvät esitykset ammattipätevyyksien
tunnustamisesta

Esityksen 5 § 2 momentissa ehdotetaan, että vain henkilöllä, joka on suorittanut asetuksella säädettyyn ammattiin johtavan koulutuksen Suomessa, on oikeus käyttää asianomaista ammattinimikettä. Nykyisen säännöksen mukaan oikeus asianomaisen nimikkeen käyttöön on myös sitä vastaavan koulutuksen saaneella, mikä yhdessä asianomaisen lain 2 §:n 2 momentin määräyksen nojalla on mahdollistanut erilaisen koulutusnimikkeen omaavien henkilöiden joustavan ja tarkoituksenmukaisen palkkaamisen nimikesuojatuilla vakanssinimikkeillä. Terveyskeskuksissa ja sairaaloissahan on käytössä terveydenhuollon kouluasteen ammattikoulutuksen saaneilla työntekijöillä lähihoitajan ohella runsaasti aiempaan koulutukseen perustuvia ammattinimikkeitä (esim. perushoitaja ja mielenterveyshoitaja). Näiden aiempien ammattinimikkeiden mukaisen koulutuksen saaneita on työelämässä hyvin runsaasti ja nämä aiemman koulutuksen mukaiset ammattinimikkeet koetaan joissakin tehtävissä asianomaista tehtävää tarkemmin kuvaaviksi kuin lähihoitajan ammattinimike. Kaupunginhallitus korostaa, että mikäli säädös toteutuisi esitetyssä muodossa, se ei mahdollistaisi ammattinimikkeiden käyttöä vastaavan koulutuksen saaneilla työntekijöillä. Tällöin kouluasteen koulutuksen saanet työntekijät voisivat käyttää ainoastaan koulutusnimikettään, esim. perushoitajakoulutuksen saaneet voisivat käyttää vain perushoitaja- nimikettä, mielenterveyshoitajat vain mielenterveyshoitaja-nimikettä ja lähihoitaja vain lähihoitaja-nimikettä. Sairaaloihin ja terveyskeskuksiin tulisi silloin perustaa samoihin tehtäviin eri nimikkeisiä vakansseja kulloisenkin henkilökunnan koulutusnimikkeestä riippuen ja muuttaa niitä jatkuvasti työntekijöiden vaihtuessa. Lisäksi Suomessa koulutuksen saaneet tulisivat epätasa-arvoiseen asemaan ulkomailla koulutettuihin verrattuina, koska ulkomailla vastaaviin tehtäviin koulutetuille TEO voisi antaa oikeuden esim. lähihoitajan nimikkeen käyttöön, mutta ei Suomessa esim. perushoitajaksi koulutetulle.

Kaupunginhallitus vastustaa esitettyä säädöstä epätarkoituksenmukaisena, hallinnollista työtä aiheuttavana ja käytännön toimintaa haittaavana. Kaupunginhallitus esittää, että säädös kirjoitetaan muotoon: henkilöllä, joka on suorittanut valtioneuvoston asetuksella säädettyyn ammattiin johtavan koulutuksen tai sitä vastaavan koulutuksen Suomessa, on oikeus käyttää asianomaista ammattinimikettä.

Muutoin kaupunginhallituksella ei ole huomautettavaa esityksiin ammattipätevyyksien tunnustamissäännöksistä.

Palvelussuhde-edellytys lääkärin lisäkoulutusta ja hammaslääkärien käytännön
palvelusta suoritettaessa

Kaupunginhallitus kannattaa jäljempää ilmenevin varauksin esityksessä mainituin perustein esitystä, jonka mukaan eurolääkärin tai eurohammaslääkärin pitää olla terveydenhuollon tai sosiaalihuollon toimintayksikön palveluksessa eli olla työ- tai virkasuhteessa toimintayksikön ylläpitäjään.

Päivystystoiminnan osalta esitetyn muutoksen täytäntöönpanolle tarvitaan siirtymäaika.

Terveyskeskuksen keskitetyn terveyskeskuspäivystyksen samoin kuin ns. pientraumapäivystyksen tehtävät kuuluvat terveyskeskuslääkäreiden hoidettaviksi. Viime vuosien lääkäripulatilanteessa on terveyskeskuslääkäreitä rekrytoitaessa olennaisen tärkeäksi muodostunut, että työantaja on voinut tarjota työn ilman pakkoa päivystää. Ottaen huomioon tämä ja lisäksi, että päivystysvuoroa seuraava aktiivivapaa merkitsee, että lääkäri on poissa terveysasemalta omalääkärin tehtävistään, on myös Helsingin terveyskeskuksen päivystys suurelta osin hoidettu vuokratyövoimalla. Vuokratyövoimasta olennainen osa on ollut eurolääkäreitä tai lääketieteen kandidaatteja. Terveyskeskuksessa merkittäviä laatuongelmia ei ole ilmennyt päivystyksen vuokralääkärityövoiman palveluissa ylipäätään eikä myöskään eurolääkärien tai kandidaattien osalta.

Kaupunginhallitus pitää hyvin epätoivottavana työantajapolitiikkana joutua pakottamaan terveyskeskuslääkäreitä päivystämään. Päivystyspakko saattaa johtaa irtisanoutumisten myötä entisestään vaikeutuvaan terveyskeskuslääkärivajeeseen. Lääkäreiden vapaaehtoisuuden pohjalta taas on mahdollista järjestää vain osa päivystysvuoroista, joten lisätyövoimaa päivystysten hoitamiseen on saatava muualta tai päivystystoimintaa on supistettava nykyisestä. Lisätyövoiman saaminen on teoriassa mahdollista perustamalla päivystävien lääkäreiden virkoja. Käytännössä on epätodennäköistä, että pelkästään päivystystä sisältävät virat houkuttelevat hakijoita. Onkin todettava, että ilman eurolääkäreiden ja osin myös lääketieteen kandidaattien työpanosta päivystystä on mahdotonta järjestää nykyisessä laajuudessa.

Terveyskeskuksessa on valmistelussa päivystyslääkärityövoiman tarjouspyyntö ja tällä hetkellä terveyskeskus hankkii päivystykseen vuokralääkärityövoimaa lyhytkestoisilla, kuukauden sopimuksilla suorahankintana. Tarjouskilpailu on ollut tarkoitus järjestää niin, että uudet sopimukset olisi tehty kesäkuun alusta viimeistään vuonna 2011 optiovuoden jälkeen päättyviksi. Kaupunginhallitus pitää välttämättömänä kilpailuttaa päivystyksen lääkärityövoima siirtymäajaksi. Muutoin jo ensi kesänä päivystystoimintaa joudutaan supistamaan olennaisesti nykyisestä.

Kaupunginhallitus katsoo, että lain täytäntöönpanolle tulee saada vuoden 2008 loppuun kestävä siirtymäaika, joka mahdollistaa toiminnan suunnittelemisen ja järjestämisen tässä olennaisesti muuttuvassa tilanteessa.

Esitys lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoita koskevista
asetusmuutoksista

Kaupunginhallitus kannattaa myös opiskelijoiden toimimista lääkärin ja hammaslääkärin tehtävissä koskevia muutosesityksiä samoin varauksin kuin edellä eurolääkäreiden osalta on todettu, mutta vastustaa esitettyä voimaan tulon ajankohtaa 1.5.2007. Terveyskeskus on jo sopinut suuresta määrästä ensi kesän lääkärien sijaisuuksien hoitamisesta sellaisten lääketieteen kandidaattien kanssa, jotka ovat suorittaneet hyväksytysti neljään ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot. Ensi kesäksi ei enää mitenkään ole mahdollista saada näiden opiskelijoiden tilalle riittävää määrää viidennenkin vuosikurssin opinnot suorittaneita lääkäreiden kesäsijaisia ja vuodeosastoja ja muita toimintoja jouduttaisiin kesällä sulkemaan siinä määrin, että tilanne olisi potilashoidon tarpeiden kannalta täysin kestämätön. Asetuksen voimaan tuloajankohta tulee ehdottomasti lykätä syksyyn.

Kirje sosiaali- ja terveysministeriölle sekä pöytäkirjanote terveyskeskukselle ja sosiaalivirastolle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Luonnos hallituksen esitykseksi terveydenhuollon ammatinharjoittamissäädösten muutoksiksi
	Liite 2	Luonnos terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen 3 §:n muuttamiseksi

kaupunkisuunnittelulautakunta	1.3.2007
kiinteistölautakunta	6.3.2007
rakennuslautakunta	6.3.2007
asuntotuotantotoimisto - toimitusjohtaja	5., 7. ja 8.3.2007