HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Suomenkielisen työväenopiston johtokunnan varsinaisten jäsenten virkamatka Sloveniaan ja Itävaltaan

Selitys korkeimmalle hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston kuntajaon muutosesitystä koskevista valituksista

Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle Fallpakan alueen esirakentamisen I vaiheeseen

Helsinki Region Marketing Oy:n yhtiökokous ja valtuuksien antaminen osakkeiden hankkimiseen

Edustajien valitseminen Suomen Messusäätiön hallitukseen

Vantaan Energia Oy:n varsinainen yhtiökokous

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Kiinteistö Oy Töölöntullinkatu 8:n poikkeamishakemus

Valtuutettu Tiia Aarnipuun toivomusponsi: Kaupungin vuokra-asuntojen esteettömyyden parantaminen

Toimitilojen vuokraaminen ympyrätalosta tietokeskukselle

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Asunto Oy Helsingin Magnolian sekä Suomen Osatontti Oy:n välisessä kiinteistökaupassa

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen NCC Rakennus Oy:n sekä Suomen Osatontti Oy:n välisessä kiinteistökaupassa

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen NCC Rakennus Oy:n ja Asunto Oy Alppikyläntie 4:n sekä Suomen Osatontti Oy:n välisissä kiinteistökaupoissa

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Kiinteistö Oy Ristipellontie 4:n sekä NCC Rakennus Oy:n ja Suomen Osatontti Oy:n välisessä kiinteistökaupassa

Toukolan Arabianrannnan maanalaisten pysäköintilaitosten ja paalulaattojen toteuttamisperiaatteiden hyväksyminen

Etuosto-oikeuden käyttäminen Outokumpu Oyj:n ja XXXX XXXX:n välisessä kiinteistökaupassa

Etuosto-oikeuden käyttäminen Outokumpu Oyj:n sekä XXXX XXXX:n ja XXXX XXXX:n välisessä kiinteistökaupassa

12.2.2007, 19.2.2007 ja 26.2.2007 pöydälle pantu asia
Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle XXXX ja XXXX XXXX:n poikkeamishakemuksesta

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Työnantajaa edustavan varajäsenen nimeäminen kaupungin henkilöstötoimikuntaan vuodeksi 2007

Työterveyskeskuksen avoinna olevan vastaavan työterveyslääkärin viran väliaikainen hoito

26.2.2007 pöydälle pantu asia
Kaupungin edustajien nimeäminen Suomen Kansallisoopperan säätiön toimielimiin

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Virkojen perustaminen pelastuslaitokseen

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Tilintarkastajien nimeäminen Lilinkotisäätiöön vuodeksi 2007

Tilintarkastajien nimeäminen Niemikotisäätiön vuodeksi 2007

Esitys sairausvakuutuskorvausten nostamisesta

SELITYS KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE KAUPUNGINVALTUUSTON KUNTAJAON MUUTOSESITYSTÄ KOSKEVISTA VALITUKSISTA

Khs 2006-1601

Kvsto on 21.6.2006 (asia 23) päättänyt esittää valtioneuvostolle, että Sipoon kunnasta ja Vantaan kaupungista liitetään alueita Helsingin kaupunkiin.

Kvston päätöksestä tehtiin Helsingin hallinto-oikeudelle 13 valitusta valitusajan kuluessa. Helsingin hallinto-oikeus on päätöksillään 15.12.2006 päättänyt jättää kahdeksan valitusta tutkimatta ja hylännyt viisi valitusta.

Hallinto-oikeuden päätöksestä ovat valittaneet korkeimmalle hallinto-oikeudelle seuraavat:

1) XXXX XXXX ja 9 asiakumppania

2) XXXX XXXX

3) XXXX XXXX ja 5 asiakumppania

./. Valitukset ovat esityslistan tämän asian liitteinä nrot 1-3.

Korkein hallinto-oikeus pyytää selitystä valitusten johdosta 21 päivän kuluessa asiakirjojen saapumisesta eli 7.3.2007 mennessä.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut toteaa lausuntonaan (15.2.2007) seuraavaa:

Valituksissa on vaadittu Helsingin hallinto-oikeuden 14.12.2006 antaman päätöksen muuttamista siten, että Helsingin kaupunginvaltuuston 21.6.2006 päätös kumotaan. Lisäksi XXXX ym. ovat vaatineet päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä. XXXX ym. ovat vaatineet myös oikeudenkäyntikulujensa korvaamista hallinto-oikeudessa 10.518 eurolla ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa 1.080,40 eurolla.

Oikeuspalvelut toteaa, että valittajat ovat perusteluinaan uudistaneet ja toistaneet sen mitä ovat aiemmin esittäneet hallinto-oikeudelle osoittamissaan valituksissa. Asiassa ei ole esitetty mitään uutta.

Näin ollen oikeuspalvelut viittaa siihen, mitä kaupungin puolesta on aiemmin esitetty hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeus on päätynyt asiassa oikeaan ratkaisuun. Valitukset tulee siten aiheettomina ja perusteettomina hylätä.

Vs. Kj toteaa, että valituksista tulisi antaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle päätösesityksen mukainen selvitys.

VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee antaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston kuntajaon muutosesitystä koskevista valituksista seuraavan selityksen:

Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 2 momentin 5-kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä kaupunginvaltuuston päätöksen lopputulokseen.

Anderssonin valituksessa viitataan kiireellisyyden osalta kaupunginvaltuuston päätökseen 29.11.2006 ja väitetään, että valtuusto olisi ottanut asian tuolloin uudelleen käsittelyynsä. Kyseisessä valtuuston päätöksessä on kuitenkin kysymys lausunnosta, jonka kaupunginvaltuusto on antanut Etelä-Suomen lääninhallituksen pyynnöstä ja kuntajakolain mukaisesti kaupunginvaltuuston 21.6.2006 päättämästä esityksestä, siitä annetuista lausunnoista ja tehdyistä huomautuksista. Tätä ennen lääninhallitus oli hankkinut kaupungin esityksestä Maanmittauslaitoksen Uudenmaan maanmittaustoimiston sekä Porvoon ja Vantaan maistraattien lausunnot. Lisäksi esitys lausuntoineen oli ollut nähtävillä huomautusten tekemistä varten kuntajakolaissa säädetyt 30 päivää. Kaupungin ennalta arvioima esityksen käsittelyaika on siten ollut oikea. Esityksen tekeminen on kuntajakolain edellyttämien lausuntojen ja nähtävillä pidon vaatima aika huomioon ottaen ollut käsiteltävä kesäkuussa 2006, jotta myös sisäasiainministeriöllä olisi riittävä valmisteluaika.

Kaupunginvaltuuston päätöksestä 29.11.2006 antaa lausunto Etelä-Suomen lääninhallitukselle on tehty kaksi valitusta Helsingin hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeus on 15.2.2006 antamallaan päätöksellä 07/0181/2 jättänyt tutkimatta valitukset. Päätöksen perusteluissa todetaan, että päätöksessä ei ole katsottava tehdyn uutta esitystä vaan annettu vain lausunto aiemmin tehdystä esityksestä.

Hallinto-oikeuden päätöksessä, joka koskee kaupunginvaltuuston 21.6.2006 päättämää kuntajaon muutosesitystä ja siitä tehtyjä valituksia, on perusteluissa käsitelty laajasti kiireellistä käsittelyjärjestystä. Hallinto-oikeus on arvioinut asiaa kokonaisuutena ja ottanut huomioon mm., että kaupunginvaltuusto on yksimielisesti päättänyt ottaa asian käsiteltäväksi kiireellisesti sekä että asian siirtäminen valtuuston seuraavaan kokoukseen olisi aiheuttanut sellaista vahinkoa ja haittaa, jota ei ole pidettävä epäoleellisena. Laajan kokonaisarvioinnin perusteella hallinto-oikeus on katsonut, että asian käsittelemiseksi kiireellisessä järjestyksessä on ollut kuntalaissa tarkoitetut perusteet.

XXXX ja XXXX asiakumppaneineen viittaavat valituksessaan perusteluina siihen, mitä Sipoon kunta on esittänyt valituksessaan hallinto-oikeudelle. On huomattava, että hallinto-oikeus on jättänyt tutkimatta Sipoon kunnan valituksen, koska Sipoon kunnalla ei ole asianosaisen valitusoikeutta tässä asiassa.

Valittajat ovat viitanneet asiassa aiemmin hallinto-oikeudelle esittämäänsä ja professori Kaarlo Tuorin lausuntoon, joka on ollut hallinto-oikeudelle tehtyjen valitusten liitteenä. Tältä osin kaupunki viittaa asiassa aiemmin hallinto-oikeudelle esittämäänsä sekä hallinto-oikeuden päätöksen perusteluihin.

Kaupunginvaltuuston päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, valtuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutenkaan lainvastainen. Tämän vuoksi valitukset tulee hylätä.

Kaupunginvaltuuston päätös on jo 26.6.2006 pantu täytäntöön kaupunginhallituksen kirjeellä sisäasiainministeriölle.

Oikeudenkäyntikuluvaatimukset tulee hylätä pääasian ratkaisun yhteydessä.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille selityksen laatimista varten.

Lisätiedot:
Ratasvuori Eila, hallintojohtaja, puhelin 310 36060

LIITTEET	Liite 1	XXXX XXXX:n ja asiakumppanien valitus liitelausuntoineen
	Liite 2	XXXX XXXX:n valitus
	Liite 3	XXXX XXXX:n ja asiakumppanien valitus

HELSINKI REGION MARKETING OY:N YHTIÖKOKOUS JA VALTUUKSIEN ANTAMINEN OSAKKEIDEN HANKKIMISEEN

Khs 2007-397, 2006-2887

Vs. Kj toteaa, että Helsinki Region Marketing Oy:n varsinainen yhtiökokous pidetään perjantaina 9.3.2007 klo 13.00 Elinkeinopalvelun toimitiloissa osoitteessa Unioninkatu 25, Helsinki.

Yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen mukaiset varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat (mm. tilinpäätös, hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valinta) ja hallituksen ehdotukset osakepääoman alentamisesta ja yhtiöjärjestyksen muuttamisesta (osakepääoman vähimmäis- ja enimmäismäärän poistaminen).

Helsingillä on oikeus nimetä osakassitoumuksen mukaan hallitukseen kolme jäsentä, joista yhden hallituksen puheenjohtajaksi. Saman sitoumuksen mukaan Helsingillä on oikeus nimetä yhtiön toinen tilintarkastaja. Helsingin nimeäminä hallituksen jäseninä ovat toimineet päättyvällä toimikaudella vs. johtava kaupunginasiamies Jenni Rope, virastopäällikkö Matti Rytkölä sekä elinkeinopäällikkö Nyrki Tuominen, joista Tuominen on toiminut puheenjohtajana.

Tarkastuslautakunta esittää 13.12.2006, että yhtiön tilintarkastajaksi nimetään seuraavaksi toimikaudeksi KPMG Oy Ab, päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg.

Lisäksi vs. Kj toteaa, että osana pääkaupunkiseudun elinkeinomarkkinoinnin uudelleenjärjestelyjä pääkaupunkiseudun kunnat ja Uudenmaan Liitto ovat sopineet Helsinki Region Marketing Oy:n (HRM) toiminnan uudelleen organisoinnista siten, että HRM keskittyy jatkossa vain Moskovan ns. Helsinki-talon toiminnan pyörittämiseen. Koska kyseinen toiminta perustuu Helsingin kaupungin ja Moskovan kaupungin väliseen sopimukseen, on katsottu tarkoituksenmukaiseksi järjestää HRM:n omistus uudelle pohjalle siten, että Helsingin kaupunki omistaisi yhtiön koko osakekannan.

Osana tätä järjestelyä on osakkaiden kesken sovittu HRM:n toiminnan yhteisvastuullisten kustannusten jakamisesta muiden toimintojen kuin em. Moskovan Helsinki-talon lopettamisen osalta siten, että yhtiön osakepääomaa alennetaan vahvistettujen tappioiden määrällä ja että osakkaat myyvät osakkeensa Helsingin kaupungille yhtiön jäljelle jäävän oman pääoman osakekohtaisella arvolla.

HRM:n hallituksen kokouksessa 2.2.2007 esitellyn tilinpäätöksen mukaan yhtiön vuoden 2006 tappio tulee olemaan 178.528,40 euroa. Aikaisemmin vahvistettua tappiota yhtiöllä on 127.591,27 euroa. Yhtiön hallitus esittää 9.3.2007 koolle kutsutulle yhtiökokoukselle osakepääoman alentamista vahvistettujen tappioiden kattamiseksi 306.119,67 eurolla. Yhtiön jäljelle jäävä oma pääoma osaketta kohden tulisi näin olemaan 3,04 euroa.

Vs. Kj toteaa, että yhtiön omistussuhteet jakautuvat tällä hetkellä likiarvoin seuraavasti: Helsinki 54,01 %, Espoo 8,22 %, Hämeenlinna 1,99 %, Kauniainen 0,37, Kirkkonummi 1,22 %, Lohjan yrityspalvelukeskus 1,94 %, Porvoo 1,92 %, Riihimäki, 1,16 %, Sipoo 0,68, Tuusula 1,28 %, Vantaa 7,25 %, Hausjärvi 0,37 %, Nurmijärvi 1,33 %, Uudenmaan Liitto 15,82 %, Helsingin seudun kauppakamari 2,25 % ja Lapinjärvi 0,18 %.

Espoo, Vantaa ja Kirkkonummi ovat jo kirjallisesti tarjoutuneet myymään osakkeensa Helsingille.

VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Helsinki Region Marketing Oy:n 9.3.2007 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa, hyväksymään asiat hallituksen päätösehdotusten mukaisesti sekä ehdottamaan yhtiökokouksessa, että yhtiön hallitukseen nimetään seuraavaksi vuoden 2008 varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyväksi toimikaudeksi puheenjohtajaksi elinkeinopäällikkö Nyrki Tuominen sekä jäseniksi johtava kaupunginasiamies Jenni Rope ja hallintopäällikkö Tapio Mäensivu, ja ehdottamaan, että yhtiön tilintarkastajaksi valitaan tarkastuslautakunnan ehdotuksen mukaisesti KPMG Oy Ab, päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee

– oikeuttaa talous- ja suunnittelukeskuksen hankkimaan ostamalla tai lunastamalla Helsingin kaupungin lukuun Helsinki Region Marketing Oy:n osakkeet yhtiön muilta osakkailta ja maksamaan niistä enintään 3,0 euroa osakkeelta eli yhteensä enintään 31 060 euroa käyttäen siihen talousarvion kohtaa 8 22 19 Arvopaperit, Khn käytettäväksi, Muut kohteet, sekä

– kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita laatimaan ja allekirjoittamaan osakkeiden hankintaan liittyvän kauppakirjan ja hoitamaan yhteistyössä talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa kauppaan liittyvät muut toimenpiteet.

Pöytäkirjanote talous- ja suunnittelukeskukselle (taloushallintopalvelu/Liisa Sorvoja/Heljä Huusko), hallintokeskuksen oikeuspalveluille, elinkeinopalvelulle, kiinteistövirastolle sekä hallitukseen nimetyille henkilöille.

Lisätiedot:
Holstila Eero, elinkeinojohtaja, puhelin 310 36141

LIITE

Yhtiökokouskutsu

VANTAAN ENERGIA OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2007-447

Vs. Kj toteaa, että Vantaan Energia Oy:n varsinainen yhtiökokous pidetään 14.3.2007 klo 9.00 alkaen yhtiön toimitalossa Vantaalla osoitteessa Peltolantie 27.

Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 15 §:n mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat mm. seuraavat asiat:

– vuoden 2006 tilinpäätöksen hyväksyminen

– vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle

– hallintoneuvoston jäsenten ja tilintarkastajien palkkiot

– hallintoneuvoston jäsenten, puheenjohtajan ja kahden varapuheenjohtajan vaali

– yhtiön tilintarkastajien valinta

Osakassopimuksen mukaan yhtiön hallitukseen kuuluu seitsemästä yhteentoista varsinaista jäsentä, jotka hallintoneuvosto valitsee kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Hallitukseen valitaan yhdeksän varsinaista jäsentä, joista Vantaa nimeää viisi ja Helsinki neljä jäsentä.

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on hallintoneuvosto, johon kuuluu kaksikymmentä jäsentä. Hallintoneuvoston jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Hallintoneuvoston jäsenistä Vantaa nimeää kaksitoista ja Helsinki kahdeksan jäsentä. Sekä hallintoneuvostoon että hallitukseen valitaan puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa.

Yhtiön hallintoneuvostossa ovat Helsingin kaupungin nimeäminä toimineet:

apulaisrehtori Hannele Ikonen

diplomi-insinööri Aarre Kilpinen

insinööri Pauli Leppä-aho

toimitusjohtaja Pentti Nurminen

projektisihteeri Anna-Maria Kantola

toiminnanjohtaja Hanna Kivinen

yrittäjä Aulis Ignatius

työehtosihteeri Eija Loukoila

Yhtiön hallituksessa ovat Helsingin kaupungin nimeäminä varsinaisina jäseninä toimineet:

komentaja Risto Rautava

diplomi-insinööri Leena Westlund

taloustutkija Hannele Luukkainen (17.1.2007 alkaen Mari Puoskari)

rahoitusjohtaja Tapio Korhonen

Hallintoneuvoston ja hallituksen kaksivuotinen toimikausi päättyy kuluvan vuoden kevään varsinaiseen yhtiökokoukseen.

VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Vantaan Energia Oy:n Vantaalla pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa 14.3.2007.

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä ehdolle yhtiön hallintoneuvoston jäseniksi toimikaudeksi 2007-2008

_____________________________

sekä yhtiön hallituksen varsinaisiksi jäseniksi toimikaudeksi 2007 -2008:

_____________________________

rahoitusjohtaja Tapio Korhonen

Kaupunginhallitus päättänee lisäksi nimetä toimikaudeksi 2007-2008 hallintoneuvoston varapuheenjohtajaksi ____________________ ja hallituksen varapuheenjohtajaksi ____________________.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, nimetyille henkilöille, Vantaan Energia Oy:lle, Helsingin Energialle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle (varainhallinta).

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

LIITE

Yhtiökokouskutsu

VALTUUTETTU TIIA AARNIPUUN TOIVOMUSPONSI: KAUPUNGIN VUOKRA-ASUNTOJEN ESTEETTÖMYYDEN PARANTAMINEN

Khs 2006-1038

Kaj ilmoittaa, että hyväksyessään 19.4.1006 vanhuspalveluohjelman 2006 – 2009 (asia nro 4) Kvsto hyväksyi mm. seuraavan toivomusponnen:

5 ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Helsingin kaupunki parantaa omien vuokra-asuntojensa esteettömyyttä niin, että ikääntyvät vuokralaiset voivat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään.” (Tiia Aarnipuu, äänin 54-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

./. Kaj toteaa, että ponnesta on saatu 18.8.2006 rakennuslautakunnan, 25.10.2006 asuntolautakunnan ja 8.11.2006 asuntotuotantotoimikunnan lausunnot, jotka ovat esityslistan tämän asian liitteinä 1 – 3.

Yhteenvetona lausunnoista voidaan todeta, että Suomen rakentamismääräyskokoelman esteetöntä rakentamista koskevat määräykset uudistettiin ympäristöministeriön antamilla asetuksilla esteettömästä rakennuksesta sekä asuntosuunnittelusta. Määräyskokoelman osat F 1 ja G 1 tulivat voimaan 1.3.2005. Helsingin omassa asuntotuotannossa kaikki uudiskohteet, hallintamuodosta riippumatta, suunnitellaan RakMk F 1 ja G 1 säännösten mukaisesti esteettömiksi. Määräyksillä pyritään mahdollistamaan pyörätuolilla tai kävelytuella liikkuvan ihmisen itsenäinen asuminen sekä vieraileminen uudistuotannon kerrostalo-asunnoissa ja niitä palvelevissa tiloissa.

Peruskorjauskohteissa tavoitetaso määritellään tapauskohtaisesti myös korjausten kustannustaso huomioon ottaen. Esteettömyys on hyvä ja kannatettava lähtökohta vanhan asuntokannan korjausrakentamisessa. Koko olemassa olevan rakennuskannan peruskorjaaminen esteettömäksi ei kuitenkaan ole taloudellisesti mielekästä eikä aina mahdollista.

Peruskorjauskohteiden hankesuunnittelussa esteettömyyttä tulee tarkastella peruskorjattavan rakennuksen ja kiinteistöyhtiön asuntokannan kokonaisuutta ajatellen. Parantamistoimenpiteet kannattaa kohdentaa siihen osaan kiinteistöyhtiön vuokra-asuntokantaa, jossa ne kohtuudella ovat toteutettavissa.

Asuntolautakunnan vastuualueeseen kuuluu mm. valtion varoista asuntojen korjaustoimintaan myönnettävien tukien (arava- ja korkotukilainat sekä avustukset) ja kaupungin omien tukien (rahastolainat ja hissiavustukset) hoitaminen. Korjausavustusta voi saada mm perusparannusten suunnitteluun. Valtion tuen määrä voi olla 50 % suunnittelukustannuksista. Korjausavustusta myönnetään myös hissien rakentamiseen ja hissien korjaamiseen liikuntaesteiden poistamiseksi. Tämänkin avustuksen määrä voi olla jopa 50 % rakentamis- tai korjauskustannuksista. Valtion tuen lisäksi kaupungin hissiavustusta voidaan myöntää 10 % hissien rakentamiseen. Avustus voi siis olla jopa 60 % hissirakentamisen kokonaiskustannuksista.

Vuosina 2001-2005 on valtion hissiavustusta ja kaupungin lisäavustusta myönnetty 267 hissiin. Kaupungin vuokratalojen osuus oli 119 hissiä. Helsingin kaupungin omistamiin vuokrataloihin on peruskorjausten yhteydessä rakennettu hissejä melko hyvin verrattuna esimerkiksi asunto-osakeyhtiöihin. Parantamisen varaa kaupungin yhtiöissäkin vielä on. Kiinteistöyhtiöissä tutkitaan aina suurten perusparannusten yhteydessä mahdollisuudet rakentaa hissi. Tässä yhteydessä on järkevää poistaa muutkin liikuntaesteet, jotka vaikeuttavat käyntiä pihalta hissille ja liikkumista piha-alueella.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 19.4.2006 hyväksymän toivomusponnen (Tiia Aarnipuu) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen kaupunginvaltuutettu Tiia Aarnipuulle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Rakennuslautakunnan lausunto 15.8.2006
	Liite 2	Asuntolautakunnan lausunto 10.10.2006
	Liite 3	Asuntotuotantotoimikunnan lausunto 18.10.2996

TOIMITILOJEN VUOKRAAMINEN YMPYRÄTALOSTA TIETOKESKUKSELLE

Khs 2007-266

Tietokeskus toteaa (31.1.2007) mm., että tietokeskuksen nykyisistä toimitiloista osa sijaitsee ns. keskustakortteleissa, joihin suunnitellaan keskusta-alueen monipuolistavaa ja elävöittävää käyttöä. Tietokeskuksen tilasto- ja tietopalveluyksikkö mukaan lukien Helsinki-tilaston ja –tutkimuksen kirjasto- ja tietopalvelut sijaitsevat osoitteessa Aleksanterinkatu 16-18 ja Katariinankatu 3-5 eli ns. Elefantti‑korttelissa numero neljä. Kaupunkitutkimus- ja hallintoyksikkö ovat osoitteessa Unioninkatu 28. Yhteensä näissä keskustakortteleissa työskentelee tietokeskuksen 74 henkilöstä tällä hetkellä 57 henkilöä (ml. projekti- ja määräaikainen henkilöstö).

Tietokeskus on selvittänyt toimitila-asiaa yhdessä kiinteistöviraston kanssa vuodesta 2003 lähtien.

Selvitetyt vaihtoehdot Uusi kartoitus aloitettiin vuoden 2006 alussa kaupungin omista mahdollisista toimitiloista, joista toimivaksi selvityskohteeksi osoittautui Unioninkatu 28:ssa olevat vapaat tilat sekä Kluuvin Gallerian tila, koska tietokeskuksen kaksi yksikköä oli jo ko. ositteessa eli olisi saatu kolme yksikköä samaan osoitteeseen. Sittemmin keväällä 2006 päätettiin, että Kluuvin Galleria jää Unioninkadulle ja tämä mahdollisuus poistui.

Tilakeskuksen toimitilapäällikkö ilmoitti elokuussa 2006, että kaupungin omia toimitiloja ei ole osoittaa tietokeskuksen tarpeisiin. Tuolloin käynnistettiin ulkopuolisten toimitilojen kartoitus yhdessä tilakeskuksen kanssa.

Tietokeskuksen yksiköistä kaupunginarkisto sijaitsee Kallion virastotalossa juuri remontoiduissa tiloissa. Kaupunginarkiston muutto ei ole mahdollinen, koska vastaavaa makasiinitilaa (3 277 m²) ei ole tarjolla. Tämän vuoksi keskustan toimitiloja korvaavia tiloja pyrittiin löytämään mahdollisimman läheltä Kallion virastotaloa.

Tarkastelussa olleita kohteita samalla suunnalla olivat Siltasaarenkatu 18-20, Siltasaarenkatu 12, Hämeentie 33 ja Sörnäistenkatu 1. Lisäksi kartoitettiin ja tiedusteltiin ydinkeskustan vapaita toimitiloja, mutta niiden neliövuokrat kohosivat viisi - kahdeksan euroa korkeammalle kuin Hakaniemen hinnat, joten niistä vaihtoehdoista luovuttiin jo alkuvaiheessa.

Siltasaarenkatu 12 ja Hämeentie 33 osoittautuivat rakenteellisilta ratkaisuiltaan ja toiminnoitaan huonoiksi. Sörnäistenkatu 1, jossa tilavuokra on n. 16 e/m², on saavutettavuudeltaan niin kaukana kaupunginarkistosta sekä keskushallinnosta, että siinä vaihtoehdossa asiantuntijoiden ajankäytöstä (kokoukset, yhteistyöprojektit) menisi liikaa aikaa liikkumiseen. Lisäksi vahtimestari- ja postituspalvelut tarvitsisivat lisäresursseja. Myös asiakkaiden ja yhteistyö-kumppaneiden kannalta Sörnäistenkatu on huomattavasti hankalammin saavutettavissa kuin Ympyrätalo.

Parhaaksi toimitilaksi tietokeskus katsoo toimitilat Ympyrätalossa, osoitteessa Siltasaarenkatu 18-20.

Keskeisimmät perustelut ehdotukselle

Tietokeskuksen päätavoite toimitila-asiassa on vuodesta 1990 alkaen ollut, että kaikki tietokeskuksen neljä yksikköä saataisiin saman katon alle. Tämä ei kuitenkaan onnistu, koska Kallion virastotalossa ei ole vapaata tilaa.

Seuraavaksi paras vaihtoehto tietokeskuksen kannalta on kaupunginarkiston välittömässä läheisyydessä oleva Ympyrätalo. Tästä saadaan synergiaetuja ja eritoten parempaa viraston sisäistä yhteenkuuluvuutta. Viraston toiminnassa saavutetaan myös taloussäästöjä ja parempaa ajankäyttöä kun etäisyys kaupunginarkistoon pienenee. Tämä vaihtoehto mahdollistaisi myös muutaman vuoden sisällä yhden vakanssin säästön hallinnon tuki- ja tietopalvelutehtävissä.

Yhdistämällä eri toimipisteiden henkilöstö kaupunginarkiston välittömään läheisyyteen, pystytään sekä viraston sisäinen tiedotus että IT-tukipalvelut ja vahtimestaripalvelut tuottamaan joustavammin koko tietokeskukselle. Lisäksi säästöjä saadaan kone- ja laitehankinnoista, siivouspalveluista ja tehostamalla tilankäyttöä esim. neuvottelu-, luento- ja varastotilat.

Vuosittain toteutettavissa työhyvinvointitutkimuksissa on käynyt ilmi että tiedotuksellisista ja logistisista ponnisteluista huolimatta nykyinen neljässä osoitteessa toimiminen (Aleksanterinkatu, Katariinankatu, Unioninkatu sekä Kallion virastotalo) ei ole koettu riittävän toimivaksi tiedotuksen ja yhteisten palveluiden osalta. Muuton jälkeen kaupunginarkisto pääsisi käyttämään hallinnon tukipalveluja ja voimavaroja entistä tehokkaammin kadun toiselta puolelta. Ympyrätalo mahdollistaa kaikkien neljän yksikön sujuvaa päivittäistä poikkiyksiköllistä yhteistyötä.

Tietokeskus katsoo, että muutto Hakaniemeen ei vaarantaisi tärkeää asiantuntija- ja tietohuoltotehtävää kaupungin johdolle, hallintotokeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle, koska liikenneyhteydet keskustaan ovat hyvät.

Ympyrätalon lähellä on tietokeskuksen keskeisiä yhteistyökumppaneita ja asiakkaita kuten sosiaalivirasto, terveyskeskus, rakennusvalvonta-virasto, opetusvirasto sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalvelut. Näiden kanssa on kokouksia ja tiivistä yhteydenpitoa moniin henkilöihin. Lisäksi samalla suunnalla on valtionhallinnon tärkeitä tiedontuottajia ja tietokeskuksen yhteistyökumppaneita kuten Stakes, Tilastokeskus ja Väestörekisterikeskus, joiden kanssa on kuitenkin harvempia tapaamisia, koska tietoaineistot hoidetaan elektronisesti.

Varsinainen kirjastotila, joka nykyään toimii Katariinankatu 3 (184 m²), on suunniteltu samaan yhteyteen muun toimitilan kanssa hyödyntäen käytävätilaa. Tietokeskuksen kirjastoa käyttävät kaupungin virastojen lisäksi tutkijat, opiskelijat ja kuntalaiset ja siksi saavutettavuus ja toimivat joukkoliikenneyhteydet ovat tärkeitä. Vanhempi tietoaineisto säilytetään kaupunginarkistossa.

Arkkitehdin suunnitelmassa on huomioitu Ympyrätalon poikkeuksellinen arkkitehtuuri, joka asettaa tietyt vaatimukset toimitilan käytölle esim. huonejaot ja vuokrattava pinta-ala (jaotus moduleittain). Työhuoneet sijoitetaan ulko- ja sisäkehälle ja ikkunaton keskitila käytetään kirjasto-, neuvottelu- ja varastotilana.

Ympyrätalon lohkojaon mukaisesti tietokeskuksen käyttöön on tarjottu toimitilaa yhdessä kerroksessa (5. krs) yhteensä 1 660 m², joka sisältää 59 työhuonetta, kaksi neuvotteluhuonetta ja kaksi taukotilaa (liitteenä pohjapiirros).

Tietokeskuksen nykyiset toimistotilat keskustassa ovat yhteensä 1 621 m² sisältäen 66 työhuonetta, neljä taukotilaa ja kaksi neuvotteluhuonetta. Unioninkadun toimitilat on remontoitu vuonna 1999. Aleksanterinkadun ja Katariinankadun toimitilat on remontoitu vuosikymmeniä sitten.

	e/m²	m²	kk-vuokra
Nykyiset toimitilat		1 621,00	28 360,89 e
- Unioninkatu	19,40	15 926,54
- Aleksanterinkatu	15,54	9 574,45
- Katariinankatu	15,54	2 859,90
- Unioninkadulla lisäksi yksi autopaikka ja varastotilaa yht. 22 m²
Ehdotettu toimitila
- Siltasaarenkatu	18,50	1 660,00	30 710,00 e + alv + sähkö
- Varastotilaa n. 50 m² ja 1 autopaikka

Tietokeskus esittää, että tässä tilanteessa kun muuttoa on kiirehdittävä keskustan elävöittämisprojektin vuoksi, tilakeskus oikeutettaisiin solmimaan vuokrasopimus Ilmarinen Oy/Aberdeen Property Investors Finland Oy:n kanssa. Vuokrasopimus olisi tässä vaiheessa viisivuotinen. Tietokeskus tekee vuorostaan sopimuksen tilakeskuksen kanssa.

Kiinteistöviraston tilakeskus toteaa (16.2.2007) lausunnossaan, että tietokeskus esittää keskustakortteleissa hajallaan olevien toimintojensa keskittämistä Ympyrätaloon. Kaupunginarkiston toiminta pysyisi Kallion virastotalossa. Järjestelyllä tietokeskus parantaisi toiminnallista yhtenäisyyttä ja se mahdollistaisi säästöjä hallinnon tuki- ja tietopalveluissa.

Tietokeskuksen Elefantti-korttelissa osoitteissa Aleksanterinkatu 16 – 18 ja Katariinankatu 3 – 5 olevat 800 m²:n toimitilat sijoittuvat korttelissa alueelle, jonka kehittäminen kaupunkia elävöittävään käyttöön on meneillään. Rakennukset ovat teknisesti elinkaarensa lopussa ja niiden tyhjentäminen on ajankohtaista. Osoitteessa Unioninkatu 28 sijaitsevat tietokeskuksen tilat, 833,5 m², ovat hyväkuntoisia ja niitä voidaan käyttää kaupungin muihin toimitilatarpeisiin. Alustavasti on suunniteltu, että elinkeinopalvelun hajallaan toimivat yksiköt sijoittuisivat tietokeskukselta vapautuviin tiloihin.

Tilakeskuksella ei ole tässä vaiheessa tarjota tietokeskukselle sopivia kaupungin omia tiloja.

Tilakeskus on avustanut tietokeskusta toimitilavaihtoehtojen etsinnässä ja vertailussa. Tietokeskuksen tarpeita parhaiten vastaavat vaihtoehdot ovat Ympyrätalo ja osoitteessa Sörnäistenkatu 1 sijaitseva toimistotalo. Sörnäistenkatu1:n vuokra on 16 euroa/m²/kk ja Ympyrätalon 18,50 euroa/m²/kk. Tilatehokkuus on suunnilleen samaa luokkaa, kun tietokeskuksen kirjasto ja neuvottelutilat sijoitetaan syvärunkoisessa Ympyrätalossa keskitilaan.

Toiminnalliset syyt puoltavat tietokeskuksen sijoittumista Ympyrätaloon. Yhden henkilötyövuoden säästö ja muut toiminnalliset säästöt vastaavat suunnilleen tilakustannusten eroa.

Tilakeskus puoltaa tilojen vuokraamista tietokeskukselle Ympyrätalosta Aberdeen Property Investors Finladn Oy:n tarjouksen pvm. 25.1.2007 mukaisesti. Tilakeskus katsoo kuitenkin, että vuokrasopimus olisi tarkoituksenmukaista tehdä tietokeskuksen ja vuokranantajan väliseksi.

Talous- ja suunnittelukeskus ilmoittaa (15.2.2007), lausuntonaan puoltavansa tilojen vuokraamista tietokeskukselle Ympyrätalosta. Tilat sijaitsevat viraston toiminnan kannalta edullisesti ja mahdollistavat viraston toimipisteiden vähentämisen nykyisestä neljästä kahteen.

Tietokeskuksen muutto mahdollistaa viraston ns. Elefantti-korttelissa olevien tilojen ottamisen muuhun käyttöön kaupungintalokortteleiden elävöittämissuunnitelmien mukaisesti. Virastolta vapautuviin Unioninkatu 28:n tiloihin on tarkoitus keskittää talous- ja suunnittelukeskuksen elinkeinopalvelu, joka nyt toimii kaupungintalokortteleissa hajallaan neljässä eri pisteessä.

Talous- ja suunnittelukeskus katsoo, että Aberdeen Property Investors Finland Oy:n tarjous 25.1.2007 voidaan hyväksyä.

Kaj toteaa, että Khn 20.12.2004 hyväksymän tilahankeohjeen mukaan ennen muiden kuin kaupungin omistamien tilojen vuokrausta hallintokunnan tulee olla yhteydessä kiinteistöviraston tilakeskukseen, jotta kaupungin oma tilatarjonta tulee tarkistettua. Ohjeen mukaan talous- ja suunnittelukeskus antaa Khn ja Kvston päätettävistä hankesuunnitelmista lausunnon.

Kaj toteaa lisäksi, että Ympyrätalon tilojen vuokratarjous on määräaikainen neljäksi vuodeksi, jonka jälkeen sopimus on molemmin puolin irtisanottavissa 12 kuukauden irtisanomisajalla. Vuokratarjous on voimassa 15.3.2007 saakka.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa tietokeskuksen tekemään vuokrasopimuksen osoitteessa Siltasaarenkatu 18 – 20 (Ympyrätalo) sijaitsevista toimitiloista liitteenä olevan Aberdeen Property Investors Finland Oy:n tekemän vuokratarjouksen mukaisilla ehdoilla.

Pöytäkirjanote tietokeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle, kiinteistöviraston tilakeskukselle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36023

LIITE

Ilmarinen Oy/Aberdeen Property Investors Finland Oy:n vuokratarjous

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN NCC RAKENNUS OY:N JA ASUNTO OY ALPPIKYLÄNTIE 4:N SEKÄ SUOMEN OSATONTTI OY:N VÄLISISSÄ KIINTEISTÖKAUPOISSA

Khs 2007-342

Tapanila, Alppikyläntie

Kiinteistölautakunta toteaa (8.2.2007) seuraavaa:

Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistön-luovutusilmoitukset seuraavista kiinteistökaupoista, joihin kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

Kiinteistö

Myyjä / Ostaja

Oik.tod.pvm. ja kauppahinta

Tapanilan kylän tila RN:o 7:413 määräala M601 sekä määräala tilan RN:o 7:241 määräalasta M601

NCC Rakennus Oy / Suomen Osatontti Oy

13.12.2006

1 188 789 euroa

Tapanilan kylän tila RN:o 7:333 sekä määräalat RN:o 7:413 - M602 ja RN:o 7:241 - M604

Asunto Oy Alppikyläntie 4 (NCC Rakennus Oy) / Suomen Osatontti Oy

13.12.2006

1 112 093 euroa

Kauppojen kohteet Kiinteistökauppojen kohteina ovat määräalat Tapanilan kylän K. 496 -nimisestä tilasta RN:o 7:413 ja K. 483 -nimisestä tilasta RN:o 7:241 sekä Tapanilan kylän tila K. 494 RN:o 7:333. Voi-massa olevan asemakaavan mukaan määräaloista muodostuu asuin-rakennusten korttelialueeseen (A-1) kuuluvat tontit nro 41295/2 ja 3. Lisäksi tilasta RN:o 7:333 kuuluu noin 146 m²:n suuruinen alue katu-alueeseen 41 K. Tontin 41295/2 pinta-ala on 4 331 m² ja rakennusoikeus 3 100 k-m². Tontin 41295/3 pinta-ala on 3 493 m² ja rakennusoikeus 2 900 k-m².

Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan alueella sijaitsee viisi rakennusta: vuonna 1939 valmistunut 1 680 k-m²:n suuruinen teollisuusrakennus, vuonna 1901 valmistunut 160 k-m²:n suuruinen varastorakennus, vuonna 1922 valmistunut 60 k-m²:n suuruinen asuinrakennus sekä vuonna 1901 valmistunut 85 k-m²:n suuruinen talousrakennus ja 51 k-m²:n suuruinen asuinrakennus. Kauppakirjan mukaan rakennukset puretaan.

Kauppahinta ja muut ehdot

Tontin 41295/2 kokonaiskauppahinta on 1 188 789 euroa, mikä vastaa yksikköhintoja noin 274,48 euroa/m² ja noin 383,48 euroa/k-m². Tontin 41295/3 kokonaiskauppahinta 1 112 093 euroa vastaa yksikköhintoja noin 318,38 euroa/m² ja noin 383,48 euroa/k-m².

Kaupunki on etuostolain 2 §:n mukaisesti tiedustellut myyjältä kaupan ehtoja. Myyjän ilmoituksen mukaan luovutuksen saaja Suomen Osa-tontti Oy on vuokrannut NCC Rakennus Oy:n ja NCC Rakennus Oy:n omistaman yhtiön sille luovuttamat tontit NCC Rakennus Oy:n perustamille yhtiöille 50 vuoden maanvuokrasopimuksella. Maanvuokrasopimuksen ja myöhemmin tehtävän esisopimuksen mukaan tontin vuokrannut yhtiö voi ostaa murto-osia tontista itselleen.

Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan ko. kiinteistökaupoissa, koska kauppoihin liittyy ostajan ja myyjän välinen maanvuokrasopimus.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan kiinteistökaupoissa, joissa NCC Rakennus Oy ja Asunto Oy Alppikyläntie 4 ovat 13.12.2006 myyneet määräalat Helsingin kaupungin Tapanilan kylän K. 496 -nimisestä tilasta RN:o 7:413 ja K. 483 -nimisestä tilasta RN:o 7:241 sekä Tapanilan kylän tilan K. 494 RN:o 7:333 Suomen Osatontti Oy:lle.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja Suomen Osatontti Oy:lle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Kartta kohteista
	Liite 3	Kiinteistönluovutusilmoitus
	Liite 4	Kauppakirja
	Liite 5	Kiinteistönluovutusilmoitus
	Liite 6	Kauppakirja

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN KIINTEISTÖ OY RISTIPELLONTIE 4:N SEKÄ NCC RAKENNUS OY:N JA SUOMEN OSATONTTI OY:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2007-340

Konala, Ristipellontie 4

Kiinteistölautakunta toteaa (8.2.32007), että kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistön-luovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

Kiinteistö

Myyjä / Ostaja

Oik.tod.pvm. ja kauppahinta

32. kaupunginosa kortteli 32033 tontti 5

Kiinteistö Oy Ristipellontie 4 / NCC Rakennus Oy perustettavan tai perustettavien yhtiöiden lukuun sekä Suomen Osatontti Oy

22.12.2006 ja 19.1.2007 (täydennys)

22 891 430 euroa

Kaupan kohde Kiinteistökaupan kohteena on Konalan tontti 32033/5 rakennuksineen.

Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontti kuuluu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen (T). Tontilla on vireillä asemakaavan muutos, jonka mukaan tontti muutetaan asuinkäyttöön. Tontista muodostuu kymmenen asuinrakennusten tonttia (A) sekä neljä asumista palvelevaa yhteiskäyttöistä tonttia (AH). Lisäksi tontista on merkitty vireillä olevassa kaavassa n. 4 249 m²:n suuruinen alue katualueeseen. Myydyn tontin pinta-ala on 49 194 m² ja nykyinen rakennusoikeus 49 424 k-m². Vireillä olevan asemakaavan mukaan asuinrakennus-ten tonteille on merkitty rakennusoikeutta yhteensä 50 000 k-m².

Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan tontilla sijaitsee vuonna 1962 valmistunut 41 423 k-m²:n suuruinen teollisuusrakennus sekä vuonna 1984 valmistunut 178 k-m²:n suuruinen talousrakennus. Kauppakirjan mukaan kaupan kohteena olevilla rakennuksilla ei ole taloudellista arvoa ja ne on tarkoitus purkaa.

Ostajat ostavat tontin seuraavin määräosin: NCC Rakennus Oy ostaa määräosan 11 850/50 300 ja Suomen Osatontti Oy määräosan 38 450/50 300.

Kauppahinta ja muut ehdot

Kokonaiskauppahinta 22 891 430 euroa vastaa yksikköhintoja n. 465,33 euroa/m² ja n. 457,83 euroa/k-m², kun rakennusoikeuden määränä käytetään vireillä olevan asemakaavan muutoksen mukaista rakennusoikeutta 50 000 k-m².

Kaupunki on etuostolain 2 §:n mukaisesti tiedustellut myyjältä kaupan ehtoja. Myyjä on ilmoittanut, että alkuperäiseen 22.12.2006 tehtyyn kiinteistökauppaan on tehty korjaus, jonka mukaan NCC Rakennus Oy on ottanut vastatakseen rakennusten purkamisen ja näin ollen purku-kustannusten määrä vähennetään NCC Rakennus Oy:n maksettavaksi tulevasta kauppahinnan osasta.

Kauppaehdoissa kaupan osapuolet ovat mm. sopineet maaperän puhdistamisesta. Kauppakirjan mukaan tontilla on tehty maaperän pilaantuneisuustutkimuksia, joiden perusteella tontin maaperä on osittain pilaantunutta. Myyjä vastaa ostajiin nähden sekä maanalaisten öljysäiliöiden poistamisesta että tontin maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta kustannuksellaan viranomaisten määräämään tasoon tontin asuinkäyttötarkoituksen vaatimalla tavalla, kun asemakaavamuutos on lainvoimainen.

Kaupan ehdoissa on myös sovittu, että myyjä siirtää kaupan kohteeseen kohdistuvat vuokrasopimukset ostajille.

Helsingin kaupungin ja myyjän välinen sopimus

Myyty tontti on osa Helsingin kaupungin ja Kiinteistö Oy Ristipellontie 4:n välillä neuvoteltua sopimusta, jossa on sovittu asemakaavan muutoksen toteuttamisesta sekä rakentamismahdollisuuksien paranemisesta (kiinteistölautakunta 21.11.2006). Sopimuksen mukaan yhtiö suorittaa kaupungille korvausta 1 823 000 euroa ja samalla suoritetaan aluejärjestely, jossa yhtiö luovuttaa korvauksetta kaupungille n. 4 349 m²:n suuruiset tontinosat katualueiksi ja kaupunki luovuttaa korvauksetta yhtiölle tai sen määräämälle n. 64 m²:n suuruisen katualueen asuntotonttiin.

Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan ko. kiinteistökaupassa, koska kauppa liittyy kaupungin kanssa aiemmin neuvoteltuun maankäyttösopimukseen ja alue tulee ostajien toimesta rakentumaan kaavan mukaiseen käyttöön.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan kiinteistökaupassa, jossa Kiinteistö Oy Ristipellontie 4 on 22.12.2006/ 19.1.2007 myynyt 32. kaupunginosan korttelin nro 32033 tontin nro 5 rakennuksineen NCC Rakennus Oy:lle perustettavan tai perustettavien yhtiöiden lukuun sekä Suomen Osatontti Oy:lle.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, NCC Rakennus Oy:lle ja Suomen Osatontti Oy:lle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Kartta kohteista
	Liite 3	Kiinteistönluovutusilmoitukset
	Liite 4	Kauppakirjat

TOUKOLAN ARABIANRANNNAN MAANALAISTEN PYSÄKÖINTILAITOSTEN JA PAALULAATTOJEN TOTEUTTAMISPERIAATTEIDEN HYVÄKSYMINEN

Khs 2007-118

Pariisinkuja, Pariisinkatu, Kotisaarenkatu, Brysselinkatu, Lontoonkatu, Muotoilijankatu, Posliinipiha

Kiinteistölautakunta toteaa (9.1.2007) seuraavaa:

Tiivistelmä Toukolan Arabianrannan pohjois- ja eteläosan asemakaavamuutoksiin nro 11499 ja nro 11492 on merkitty pohjoisosassa yhteispihatontin (AH) 23124/30 ja eteläosassa asuinkerrostalotontin (AK) 23100/42 sekä yhteispihatonttien (AH) 23100/45, 52, 59 ja 67 alapuolelle kannen alainen pysäköintilaitos.

Maanalaisten pysäköintilaitosten toteuttaminen ehdotetaan eriytettävän alueellisen palveluyhtiön toiminnasta esityksessä mainituin perustein ja annettavan laitoksiin rajautuvien sekä niihin autopaikkoja sijoittavien asuntotonttien kustannuksellaan tehtäväksi talonrakentamisten yhteydessä. Asuntotontit omistavat pysäköintilaitokset sekä vastaavat niiden kunnossa- ja puhtaanapidosta.

Kaupunki luovuttaa yhteispihatonteista asuntotonttien luovutusten ohella erillisillä pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla luovutuksensaajille maan-alaiset alueet laitosten toteuttamista ja käyttöä varten. Lisäksi tarkastellaan pysäköintilaitoksiin liittyen paalulaatan toteuttamis- ja kustannus-jakoperiperiaatteita kaupungin ja laitokset toteuttavien asuntotonttien välillä.

Asemakaava

Asemakaavan muutos nro 11499

Toukolan Arabianrannan pohjoisosan asemakaavan muutos nro 11499 on tullut lainvoimaiseksi 4.8.2006. Kaavamuutokseen on merkitty asumista palvelevalle yhteiskäyttöiselle tontille (AH) 23124/30 maanalainen tila (ma), jonne voidaan toteuttaa maanalainen pysäköintilaitos.

Lisäksi autopaikat sijoitetaan maantasoisille autopaikkojen korttelialuille (LPA), joilla huoltoajo ja tontille ajo sallitaan. Autopaikkanormi on asuntojen osalta 1 ap/140 k-m² ja erityisasuntojen osalta 1 ap/500 k-m². Autopaikat saa sijoittaa LPA-alueelle enintään 250 m:n kävelymatkan päähän tontista.

Asemakaavan muutos nro 11492

Alueen eteläosan asemakaavan muutos nro 11491 on tullut lainvoimaiseksi 27.10.2006. Kaavamuutokseen on merkitty asuinkerrostalotontille (AK) 23100/42 sekä asumista palveleville yhteiskäyttöisille tonteille (AH) 23100/ 45, 52, 59 ja 67 kannen alaiset pysäköintilaitokset, jonka tilat ja laitteet saa yhdistää viereiseen asuinrakennukseen (map).

Lisäksi autopaikat sijoitetaan maantasoisten autopaikkojen korttelialueeseen (LPA), joilla ajo tontille ja maanalaisille pysäköintipaikoille sekä huoltoajo sallitaan. Autopaikkanormi on asuntojen osalta 1 ap/140 k-m² ja erityisasuntojen osalta 1 ap/ 250 k-m². Autopaikat saa sijoittaa LPA-alueelle enintään 250 metrin kävelymatkan päähän tontista.

Eteläosan asemakaavan muuttaminen on perustunut alueen maaperän geoteknisiin ongelmiin ja pyrkimyksiin välttää maanvahvistustoimenpiteistä aiheutuvia kohtuuttomia lisäkustannuksia siirtämällä korttelialueen rajaa lähemmäksi Toukolankatua ja poistamalla maantasoisia autopaikkatontteja. Samalla on merkitty kaavamuutokseen kannenalaisia pysäköintilaitoksia.

Maaperätiedot Geoteknisen kartan mukaan tontit sijaitsevat suurimmalta osin maaperältään täytealueella, jossa saven päällä olevan täytekerroksen paksuus on yli 3 m. Saven paksuus on tyypillisesti n. 10 – 20 m.

Alueelle on kuljetettu muun muassa ylijäämämassoja, louhetta, seka-laista romua ja jätettä. Alueen maaperä edellyttää myös puhdistamista. Alueet ovat hitaassa painuma- ja siirtymätilassa suunnittelemattomien täyttöjen takia.

Kaupunki puhdistaa alueiden maaperän ja suorittaa esirakentamisen ennen talonrakentamisten käynnistymistä. Esirakentaminen on koko ranta-alueella kallista ja haastavaa, mutta erityisesti Arabianrannan eteläosassa johtuen paksuista louhetäytöistä. Esirakentamisen jälkeen rakennukset perustetaan paaluilla.

Talonrakentamista koskevat suunnitteluohjeet

Arabianrannan eri osa-alueille laadittujen talonrakentamista koskevien suunnitteluohjeiden mukaan Helsingin kaupungin ja talonrakentajien toimesta tehtävät pohjarakennustyöt on rajattu siten, että kaupunki rakentaa savialueelle paalujen varaan tulevan teräsbetonilaatan linjoille, jotka sijaitsevan 1,0 metriä asemakaavan mukaisen rakennusalan ulkopuolella. Mainittujen alueiden sisäpuolelle jäävien alueiden pohjarakentaminen ja sen suunnittelu tapahtuu talonrakentajien toimesta.

Kaupunki on rakentanut kustannuksellaan myös alueen katujen, maan-tasoisten autopaikkatonttien ja yhteispihatonttien alaiset paalulaatat.

Maanalaisten pysäköintilaitosten toteuttamisperiaatteista

Alueellinen palveluyhtiö Arabian Palvelu Oy on rakennuttanut Ara-bianrannassa maantasoiset autopaikkatontit ja yhteispihatontit sekä vuokrannut ne pitkäaikaisesti kaupungilta. Tämän jälkeen alueellinen palveluyhtiö on tehnyt liittymissopimusten perusteella asunto-osakeyhtiöiden kanssa muun muassa maantasoisten autopaikkojen käytöstä erilliset sopimukset.

Arabian Palvelu Oy on esittänyt, että asemakaavan muutoksiin nro 11499 ja 11492 asuinkerrostalotontin 23100/42 sekä yhteispihatonttien 23100/45, 52, 59, 67 ja 23124/30 alapuolelle merkityt pysäköintilaitokset voitaisiin eriyttää yhtiön toiminnasta laitosten toteuttamiseen liittyvien taloudellisten riskien perusteella ja niiden rakennuttamisen poiketessa luonteeltaan olennaisesti yhtiön aikaisemmista tehtävistä alueella. Lisäksi kysymys on luonteeltaan korttelikohtaisista pysäköintilaitoksista, jotka palvelevat niihin rajautuvien asuntotonttien 23100/42, 49, 57 ja 63 sekä 23124/26 pysäköintiä, jolloin hallien yhteistilakäyttö ei voisi toimia parhaalla mahdollisella tavalla.

Tämän vuoksi olisi luontevaa, että maanalaisten pysäköintilaitosten toteuttaminen annettaisiin mainittujen asuntotonttien tehtäväksi talorakentamisten yhteydessä ja että asuntotontit maksaisivat laitosten rakentamiskustannukset ja omistaisivat pysäköintilaitokset autopaikka-määrien tai jonkun muun erikseen sovittavan perusteen mukaisessa suhteessa.

Kaupunki vuokraisi asunto-osakeyhtiöille tai muille luovutuksensaajille asuntotonttien luovutusten ohella yhteispihatonteista maanalaiset määräalat pysäköintilaitostoimintaa varten erillisillä pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla, joissa sovittaisiin tarkemmin laitosten toteuttamiseen ja käyttöön liittyvistä ehdoista. Kaupungin (yhteispihatontin) ja vuokralaisen välinen hallintaraja olisi yhteispihatontilla pysäköintilaitoksen yläpohjan vesieristyksen suojabetonin yläpinta. Vuokralaisen kunnossa- ja puhtaanapitovastuu koskisi myös laitoksen maanpäällisiä rakenteita.

Asuntotonttien ja yhteispihatonttien pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin tai muihin luovutusasiakirjoihin otettavilla rasitteenluonteisilla tai muilla ehdoilla varmistetaan, että pysäköintilaitokset voidaan toteuttaa tonttien alueelle. Lisäksi järjestelyssä on pidetty tärkeänä sen turvaamista, että yksityisissä pysäköintilaitoksissa autopaikat säilyvät asuntotonttien asukkaiden käytössä. Tämä varmistetaan myös asuntotonttien ja pysäköintilaitosten maanvuokrasopimuksiin otettavilla ehdoilla. Asunto-osakeyhtiöt tai muut luovutuksensaajat olisivat velvolliset sopimaan laitosten toteuttamiseen liittyvistä seikoista myös palveluyhtiön kanssa.

Mainittujen tonttien ja maanalaisten alueiden vuokrausperusteista tehdään eri esitys.

Paalulaatan toteuttamisperiaatteista

Maanalaisten pysäköintilaitosten johdosta aikaisempia paalulaatan toteuttamis- ja kustannustenjakoperiaatteita tulisi tarkistella uudelleen kaupungin ja pysäköintilaitokset toteuttavien asuntotonttien välillä.

Yhteispihatontit Yhteispihatonteilla asuntotontit toteuttaisivat maanalaisten pysäköinti-laitosten rakentamisen yhteydessä laitosten alapuolisen osan ja kaupunki muun osan paalulaatasta. Yhteispihatonteilla kaupunki korvaisi asuntotonteille laitosten alapuolisesta osasta paalulaattaa normaalia tavanomaista paalulaatan kustannusta vastaavan osuuden (euroa/m²). Sen sijaan laitosten rakentamisen ja rakenteiden edellyttämät paalulaatan lisäkustannukset jäisivät asuntotonttien kustannettavaksi.

Esitettyä kustannusjakoa voitaneen pitää hyväksyttävänä, koska paalulaatta mahdollistaa samalla sekä pysäköintilaitoksen toteuttamisen että yhteispihatontin kannen käytön asemakaavan osoittamaan tarkoitukseen. Yhteispihatontit on tarkoitettu liittymissopimuksen mukaan Arabianrannan kaikkien asukkaiden käyttöön muun muassa yhteisinä leikki- ja oleskelualueina.

Asunto- tai muut kuin yhteispihatontit

Asuntotontin, jonka alapuolelle ei ole merkitty maanalaista rakennusalaa, osalta noudatetaan aikaisempaa käytäntöä. Tällöin mikäli asuntotontti (kansi) on merkitty kokonaan asuinrakennusalaksi, asuntotontti on velvollinen kustannuksellaan rakentamaan paalulaatan koko tontin alueelle. Mikäli tontista on osa muuta kuin rakennusalaa (esimerkiksi tavallista piha-aluetta), kaupunki rakentaa kustannuksellaan paalulaatan 1 metrin päähän kaavaan merkitystä rakennusalan rajasta.

Mikäli asuntotontin (kansi) ja sen alapuolinen tila on merkitty asema-kaavassa kokonaan rakennusalaksi (asuin-, muu tai maanalainen rakennusala), tontti olisi samoin velvollinen kustannuksellaan rakentamaan paalulaatan koko tontin alueelle.

Mikäli mainitut rakennusalat eivät kata kokonaan asuntotonttia (kansi) ja/tai sen alapuolista tilaa, kaupunki korvaa asuntotontilla paalulaatan normaalista tavanomaisesta kustannuksesta osuuden, joka saadaan jakamalla tasojen (kansi/maanalainen tila) asuinrakennusalan ulkopuolinen yhteenlaskettu rakennusalaton pinta-ala (m²) tasojen yhteenlasketulla kokonaispinta-alalla (m²).

Esimerkiksi asuntotontin pinta-ala on 1 000 m². Tontin kannesta on asuinrakennusalaa 500 m² ja normaalia piha-aluetta 500 m² (asuinrakennusalan ulkopuolinen rakennusalaton pinta-ala) sekä tontin alapuolisesta tilasta asuinrakennusalaa vastaavasti 500 m² ja maanalaista rakennusalaa (map) 500 m². Tällöin kaupungin kustannusosuus asuntotontin paalulaatan normaalista tavanomaisesta kustannuksesta olisi edellä mainitulla laskukaavalla yksineljäsosa (500 m²: 2 000 m² = 1/4).

Mainittuja periaatteita noudatetaan alueella myös muiden kuin asunto-tonttien osalta.

Lautakunta esittää, että Khs päättäisi hyväksyä 23. kaupunginosan (Toukola, Arabianranta) tonttien 23100/ 42, 45, 52, 59, 67 ja 23124/30 alapuolisten maanalaisten pysäköintilaitosten ja paalulaattojen toteuttamista koskevat päätösehdotuksesta ilmenevät periaatteet:

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että Arabianrannassa maaperä on niin huonoa, että paalujen yläpäähän on laajalla alueella jouduttu tai joudutaan tekemään yhtenäinen teräsbetoninen paalulaatta.

Noudatettujen talonrakennuksen suunnitteluohjeiden mukaan pohjarakennustyöt on rajattu siten, että kaupunki rakentaa paalulaatan linjoille, jotka sijaitsevat 1,0 m asemakaavan mukaisen rakennusalan ulkopuolella. Mainittujen alueiden sisäpuolelle jäävien alueiden pohjarakentaminen ja sen suunnittelu tapahtuu asuntotonttien talonrakentajien toimesta. Lisäksi kaupunki on rakentanut kustannuksellaan myös alueen katujen, maantasoisten autopaikkatonttien (LPA) ja yhteispihatonttien (AH) alaiset paalulaatat.

Nyt alueen asemakaavamuutoksissa on merkitty kannen alaisia pysäköintilaitoksia sekä yhteispihatonttien että yhden asuinkerrostalotontin alle. Maanalaisten pysäköintilaitosten toteuttaminen ehdotetaan eriytettävän alueellisen palveluyhtiön (Arabian Palvelu Oy) toiminnasta ja annettavan laitoksiin rajautuvien sekä niihin autopaikkoja sijoittavien asuntotonttien kustannuksellaan tehtäväksi talonrakentamisten yhteydessä. Asuntotontit omistavat pysäköintilaitokset sekä vastaavat niiden kunnossa- ja puhtaanapidosta.

Kaupunki luovuttaa yhteispihatonteista asuntotonttien luovutusten ohella erillisillä pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla luovutuksensaajille maan-alaiset alueet pysäköintilaitosten toteuttamista ja käyttöä varten.

Yhteispihatonteilla asuntotontit toteuttaisivat pysäköintilaitosten yhteydessä niiden alapuolisen osan ja kaupunki muun osan paalulaatasta. Kaupunki korvaisi asuntotonteille laitosten alapuolisesta osasta paalulaattaa normaalia tavanomaista paalulaatan kustannusta vastaavan osuuden (euroa/m2) Sen sijaan laitosten rakenteiden edellyttämät paalulaatan lisäkustannukset jäisivät asuntotonttien kustannettaviksi.

Asuntotontin, jonka alapuolelle ei ole merkitty maanalaista rakennusalaa, noudatetaan aikaisempaa käytäntöä. Tällöin asuntotontti rakentaa kustannuksellaan paalulaatan joko kokonaan (tontti kokonaan rakennusalaa) tai jos tontilla on piha-aluetta, rakennusalan osalta (+ 1 m), jolloin kaupunki rakentaa paalulaatan 1 metrin päähän rakennusalan rajasta.

Esityksen mukaan kustannusten jaon kannalta mutkikkain tilanne syntyy silloin, kun rakennusalat eivät kata kokonaan asuntotonttia ja/tai sen alapuolista tilaa. Silloin kaupungin kustannusosuus saadaan jakamalla tasojen (kansi/maanalainen tila) asuinrakennusalan ulkopuolinen yhteenlaskettu rakennusalaton pinta-ala tasojen yhteenlasketulla pinta-alalla. Paalulaatan lisäkustannukset menevät tässäkin tapauksessa asuntontin maksettaviksi, koska kaupunki korvaa kustannusosuudestaan vain paalulaatan normaalia tavanomaista kustannusta vastaavan osuuden.

On johdonmukaista, että kaupungin osuus paalulaatan kustannuksista on pienempi silloin, kun asuntontti voi käyttää pihakannen alaista tilaa esim. pysäköintiin.

Talous- ja suunnittelukeskus pitää esitettyä kustannusjakoa tasapuolisena ottaen huomioon sekä uuden tilanteen että tähän asti noudatetun käytännön.

Kaj toteaa samoin kuin talous- ja suunnittelukeskus, että on perusteltua toimia kiinteistölautakunnan esittämällä tavalla, koska asuntotontit voivat käyttää pihakannen alaista tilaa omiin tarkoituksiinsa.

Tontit 23100/42 ja 45 on varattu Helsingfors Svenska Bostadsstiftelsenille ja OP-Eläkekassalle vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen rakentamista varten. Kiinteistöviraston ilmoituksen mukaan varauksensaajat ovat tietoisia esitettävistä pysäköintilaitosten ja paalulaattojen toteuttamisperiaatteista, ja ovat ne omalta osaltaan hyväksyneet

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 23. kaupunginosan korttelin nro 23100 tonttien nro 42, 45, 52, 59, 67 ja korttelin nro 23124 tontin nro 30 alapuolisten maanalaisten pysäköintilaitosten ja paalulaattojen toteuttamista koskevat seuraavat periaatteet:

1 Asuntotontit (AK) 23100/42, 49, 57, 63 ja 23124/26 ovat velvolliset kustannuksellaan toteuttamaan asuntotonttien talonrakentamisten yhteydessä asemakaavan muutoksiin nro 11499 ja 11492 merkityt niiden pysäköintiä palvelevat maanalaiset pysäköintilaitokset.

2 Mainitut asuntotontit ovat velvolliset toteuttamaan yhteispihatonteilla maanalaisten pysäköintilaitosten rakentamisen yhteydessä laitosten alapuolisen osan ja kaupunki muun osan paalulaatasta.

Pysäköintilaitosten ja paalulaattojen toteuttaminen on tehtävä yhteistyössä talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosaston, rakennusviraston katu- ja puisto-osaston, kiinteistöviraston ja Arabian Palvelu Oy:n kanssa.

Kaupunki korvaa yhteispihatonteilla asuntotonteille pysäköintilaitosten alapuolisesta osasta paalulaattaa normaalia tavanomaista paalulaatan kustannusta vastaavan osuuden. Sen sijaan laitosten rakentamisen ja rakenteiden edellyttämät paalulaatan lisäkustannukset jäävät asuntotonttien kustannettavaksi.

3 Mainitut asuntotontit omistavat maanalaiset pysäköintilaitokset rakenteineen ja laitteineen sekä vastaavat niiden käytöstä, huollosta, kunnossa- ja puhtaanapidosta sekä kustannuksista.

4 Edellä mainitut asuntotonttien oikeudet ja velvoitteet koskee myös niistä muodostettavia tontteja.

Mikäli tällöin tai muutoin useampi tontti sijoittaa autopaikkoja maanalaiseen pysäköintilaitokseen, tontit ovat myös velvolliset keskenään erikseen sopimaan laitosten toteuttamisesta, omistamisesta, käytöstä, huollosta, kunnossa- ja puhtaanapidosta sekä kustannusten jakamisesta tonttien autopaikkamäärien tai muun erikseen sovittavan perusteen mukaisessa suhteessa.

5 Asuntotontin osalta, jonka alapuolelle ei ole merkitty maan-alaista rakennusalaa, noudatetaan paalulaattojen toteuttamisen osalta aikaisempaa käytäntöä. Tällöin mikäli asuntotontti (kansi) on merkitty kokonaan asuinrakennusalaksi, asuntotontti on velvollinen kustannuksellaan rakentamaan paalulaatan koko tontin alueelle. Mikäli tontista on osa muuta kuin rakennusalaa, kaupunki rakentaa kustannuksellaan paalulaatan 1 metrin päähän kaavaan merkitystä rakennusalan rajasta.

6 Mikäli asuntotontti (kansi) ja sen alapuolinen tila on merkitty asemakaavassa kokonaan rakennusalaksi (asuin-, muu tai maanalainen rakennusala), asuntotontti on kustannuksellaan velvollinen rakentamaan paalulaatan koko tontin alueelle.

Mikäli mainitut rakennusalat eivät kata kokonaan asunto-tonttia (kansi) ja/tai sen alapuolista tilaa, kaupunki korvaa asuntotontilla paalulaatan normaalista tavanomaisesta kustannuksesta osuuden, joka saadaan jakamalla tasojen (kansi/maanalainen tila) asuinrakennusalan ulkopuolinen yhteenlaskettu rakennusalaton pinta-ala (m²) tasojen yhteenlasketulla kokonaispinta-alalla (m²).

7 Kaupunki luovuttaa asuntotonteille yhteispihatonteista maanalaiset määräalat pysäköintilaitosta varten erillisillä pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla, joissa sovitaan tarkemmin laitosten toteuttamiseen ja käyttöön liittyvistä ehdoista.

Asuntotonttien ja yhteispihatonttien pitkäaikaisiin vuokra-sopimuksiin tai muihin luovutusasiakirjoihin otettavilla rasitteenluonteisilla tai muilla ehdoilla varmistetaan, että pysäköintilaitokset voidaan toteuttaa tonttien alueelle ja että laitosten autopaikat säilyvät asuntotonttien asukkaiden käytössä.

Mainittujen tonttien ja maanalaisten alueiden vuokrausperusteista tehdään eri esitys.

8 Asuntotonteista edellä mainittu koskee soveltuvin osin niille perustettavia asunto-osakeyhtiöitä tai muita mahdollisia luovutuksensaajia.

9 Mainittuja periaatteita noudatetaan alueella myös muiden kuin asuntotonttien osalta.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle, rakennusviraston katu- ja puisto-osastolle sekä Arabian Palvelu Oy:lle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Kopio asemakaavan muutoksesta nro 11499
	Liite 3	Kopio asemakaavan muutoksesta nro 11492
	Liite 4	Kartta paalulaatta-alueen rajauksesta

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMINEN OUTOKUMPU OYJ:N JA XXXX XXXX:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2007-445

Villinki

Kiinteistölautakunta toteaa (20.2.2007), että kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistön-luovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

Kiinteistö

Myyjä/Ostaja

Oik.tod.pvm. ja

ja kauppahinta

Määräala Laajasalon kylän tilasta RN:o 1:135

Outokumpu Oyj / XXXX XXXX

15.12.2006

270 000 euroa

Kaupan kohde Kaupan kohteena on määräala Laajasalon kylässä sijaitsevasta Par-cellen n:o 50 -nimisestä tilasta RN:o 1:135 rakennuksineen. Määräalan pinta-ala on noin 11 000 m². Myyty alue ei rajoitu kaupungin omistuksessa oleviin maihin.

Kauppakirjan mukaan kauppaan kuuluu määräalalla sijaitseva mökki ja apurakennus. Rakennusvalvontaviraston tietorekisterissä ei ole pinta-alatietoja rakennuksista.

Alueen kaavoitus Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Alueen asemakaavoitus on kuitenkin alkamassa ja alue on rakennuskiellossa.

Kvston vuonna 2003 hyväksymässä yleiskaavassa 2002 tila on merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi virkistysalueeksi, jolla on loma-asumista. Helsingin saariston ja merialueen osayleiskaavassa tila on merkitty yhteisrantaiseksi loma-asunto-, matkailu- ja toiminta-keskusten alueeksi (RM). Merkinnän mukaan rakentaminen alueella on sallittu tehokkuusluvulla e=0,02 - 0,03.

Helsingin yleiskaava 2002 korvasi voimaan tullessaan osayleiskaavan, mutta koko kaupungin yleiskaavaa huomattavasti yksityiskohtaisempaa osayleiskaavaa voidaan kaupunkisuunnitteluviraston mielestä edelleen pitää hyvänä pohjana alueen arvioinnille ja asemakaavan laatimiselle. Osayleiskaava ei ole ristiriidassa Helsingin yleiskaava 2002:n kanssa.

Kauppahinnat ja muut ehdot

Kokonaiskauppahinta 270 000 euroa vastaa yksikköhintaa noin 24,55 euroa/m² rakennuksineen. Kauppakirjan mukaan kauppahintaan sisältyy myös Oy Villas Ab:n ja Villinge Gård och Trafik Aktiebolagin osakkeita.

Myyjä ei ole vastannut määräaikaan mennessä kaupungin tekemään etuostolain 2 §:n mukaiseen tiedusteluun kaupan ehdoista.

Lautakunta esittää, että kaupunki käyttäisi etuosto-oikeuttaan 15.12.2006 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Outokumpu Oyj on myynyt määräalan Laajasalon kylässä sijaitsevasta Parcellen n:o 50 -nimisestä tilasta RN:o 1:135 rakennuksineen XXXX XXXX:lle, koska kaupan kohdetta voitaisiin käyttää virkistyskäyttöön hyvän sijaintinsa vuoksi.

Lautakunnan päätös syntyi äänestyksen jälkeen äänin 5 - 4 varapuheenjohtaja Kaliman tekemän ja jäsen Liemolan kannattaman, päätökseksi tulleen ehdotuksen voittaessa vähemmistössä olleiden puheenjohtaja Hagelbergin ja jäsenten Kautin ja Pätiälän sekä varajäsen Hytösen oltua esittelijän ehdotuksen kannalla, jonka mukaan etuosto-oikeutta ei olisi tullut käyttää koska kaupungilla ei ole mitään erityistä perustetta hankkimiselle.

Kaj toteaa, että Outokumpu Oyj on 27.10.2006, 31.10.2006 ja 29.11.2006 on tehnyt kolme kiinteistökauppaa Villingissä. Näissä kaupoissa kiinteistölautakunta ei esittänyt eikä Khs päättänyt käyttää kunnan etuosto-oikeutta.

Kiinteistölautakunta esittää nyt etuosto-oikeuden käyttämistä kahdessa Outokumpu Oyj:n tekemässä määräalan kaupassa. Määräalat ovat yhteensä n. 21 000 m² ja ne sijaitsevat vierekkäin Villingin etelärannalla. Klk on perustellut etuosto-oikeuden käyttämistä, jotta kauppojen kohteita voitaisiin käyttää virkistyskäyttöön niiden hyvän sijainnin vuoksi.

Valtaosa Villingistä on yksityisessä omistuksessa. Kaupunki omistaa alueet saaren pohjoisosassa ja itäosassa sekä etelässä sisälahtien tuntumassa. Tilakeskus on vuokrannut kaupungin mailla sijaitsevat viisi rakennusta yhteisöjen käyttöön. Etuosto-oikeuden kohteena olevat määräalat sijaitsevat Villingin avomerelle aukeavalla etelärannalla.

Helsingin edustan saarten virkistyskäyttömahdollisuuksien turvaaminen kuntalaisille on perusteltua. On tärkeää avata mahdollisuuksia päästä saariin myös kaupungin merellisten palvelujen kehittämisen kannalta. Mm. merimelonnan ja pienveneilyn suosio lisääntyy koko ajan. Villinki olisi hieno retkikohde näihin harrastuksiin.

Kaj:n mielestä, kun otetaan vielä huomioon määräalojen edullinen kauppahinta, kaupungin tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan kaupunkilaisten virkistysmahdollisuuksien turvaamiseksi.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee käyttää etuosto-oikeuttaan kiinteistökaupassa, jossa Outokumpu Oyj on 15.12.2006myynyt määräalan Laajasalon kylässä sijaitsevasta Parcellen n:o 50 -nimisestä tilasta RN:o 1:135 rakennuksineen XXXX XXXX:lle, koska kaupan kohdetta voitaisiin käyttää virkistyskäyttöön hyvän sijaintinsa vuoksi.

Samalla kaupunginhallitus päättänee myöntää talousarvion kohdasta 8 01 01, Kiinteistöjen ostot ja lunastukset, Khn käytettäväksi, 2 70 000 euroa hallintokeskuksen oikeuspalveluiden käytettäväksi kauppahinnan maksamista varten.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille päätöksen tiedoksiantamista ja etuosto-oikeuden toteuttamista varten, kiinteistölautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle, liikuntaviraston merelliselle osastolle ja tarkastusvirastolle

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Kartta kaupan kohteesta
	Liite 3	Kaupungin maaomistus Villingissä
	Liite 4	Kiinteistönluovutusilmoitus
	Liite 5	Kauppakirja

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMINEN OUTOKUMPU OYJ:N SEKÄ XXXX XXXX:N JA XXXX XXXX:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2007-444

Villinki

Kiinteistö

Myyjä/Ostaja

Oik.tod.pvm. ja

kauppahinta

Määräala Laajasalon kylän tilasta RN:o 1:135

Outokumpu Oyj / XXXX XXXX ja XXXX XXXX

19.12.2006

270 000 euroa

Kaupan kohde Kaupan kohteena on määräala Laajasalon kylässä sijaitsevasta Par-cellen n:o 50 -nimisestä tilasta RN:o 1:135 rakennuksineen. Määräalan pinta-ala on noin 10 000 m². Myyty alue ei rajoitu kaupungin omistuksessa oleviin maihin.

Kauppakirjan mukaan kauppaan kuuluu määräalalla sijaitseva mökki ja apurakennus. Rakennusvalvontaviraston tietorekisterissä ei ole pinta-alatietoja rakennuksista.

Alueen kaavoitus Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Alueen asemakaavoitus on kuitenkin alkamassa ja alue on rakennuskiellossa asemakaavan laatimisen vuoksi.

Kauppahinnat ja muut ehdot

Kokonaiskauppahinta 270 000 euroa vastaa yksikköhintaa n. 27 euroa/m² rakennuksineen. Kauppakirjan mukaan kauppahintaan sisältyy myös Oy Villas Ab:n ja Villinge Gård och Trafik Aktiebolagin osakkeita.

Myyjä ei ole vastannut määräaikaan mennessä kaupungin tekemään etuostolain 2 §:n mukaiseen tiedusteluun kaupan ehdoista.

Lautakunta esittää, että kaupunki käyttäisi etuosto-oikeuttaan 19.12.2006 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Outokumpu Oyj on myynyt määräalan Laajasalon kylässä sijaitsevasta Parcellen n:o 50 -nimisestä tilasta RN:o 1:135 rakennuksineen XXXX XXXX:lle ja XXXX XXXX:lle, koska kaupan kohdetta voitaisiin käyttää virkistyskäyttöön hyvän sijaintinsa vuoksi.

Kaj:n mielestä, kun otetaan vielä huomioon määräalojen edullinen kauppahinta, kaupungin tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan kaupunkilaisten virkistysmahdollisuuksien turvaamiseksi.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee käyttää etuosto-oikeuttaan kiinteistökaupassa, jossa Outokumpu Oyj on 19.12.2006 myynyt määräalan Laajasalon kylässä sijaitsevasta Parcellen n:o 50 -nimisestä tilasta RN:o 1:135 rakennuksineen XXXX XXXX:lle ja XXXX XXXX:lle, koska kaupan kohdetta voitaisiin käyttää virkistyskäyttöön hyvän sijaintinsa vuoksi.

Samalla kaupunginhallitus päättänee myöntää talousarvion kohdasta 8 1 01, Kiinteistöjen ostot ja lunastukset, Khn käytettäväksi, 2 70 000 euroa hallintokeskuksen oikeuspalveluiden käytettäväksi kauppahinnan maksamista varten.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Kartta kaupungin maaomistuksesta/Villinki
	Liite 3	Kartta kaupan kohteesta
	Liite 4	Kiinteistönluovutusilmoitus
	Liite 5	Kauppakirja

12.2.2007, 19.2.2007 ja 26.2.2007 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE XXXX JA XXXX XXXX:N POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2006-2885

XXXX ja XXXX XXXX pyytävät (25.8.2006) poikkeamislupaa 49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelin nro 49162 tontille nro 12 (Kuunaritie 7b) omakotitalon kerrosalan lisäämiseksi aputilojen käyttötarkoitusta muuttamalla niin, että tontin tehokkuusluvuksi tulee 0,25 nykyisen 0,20 sijaan. Tällöin poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että kerrosala käytetään muuttamatta talon ulkoasua. Rakennus on toteutettu myönnetyn rakennusluvan mukaisesti, jolloin kyseisillä tiloilla ei ole katsottu olevan olennaista vaikutusta kaupunkikuvaan rakennusmassaa suurentavana tekijänä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (20.12.2006), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 19.4.1988 vahvistettu asemakaava nro 9265, jonka mukaan tontti kuuluu erillispientalojen korttelialueeseen (AO). Tehokkuusluku on 0,2, eli 600 m²:n suuruisen tontin rakennusoikeus on 120 k-m². Tontille saa lisäksi rakentaa aputiloja yhteensä enintään 30 m²/asunto. Kellarikerroksen on oltava pääasiallisesti maanpinnan alapuolella.

Rinteessä olevalle tontille on rakennettu pienellä ullakolla varustettu kaksikerroksinen omakotitalo (127 k-m²), johon liittyy noin 53 m²:n suuruinen, takaseinältään rinteeseen upotettu aputilasiipi. Lisäksi tontille on rakennettu erillinen sauna (noin 13 m²) sekä autokatos.

Hakijan tarkoituksena on muuttaa rakennusluvassa aputilaksi/harrastetilaksi merkitty osa aputilasiivestä kerrosalaan laskettavaksi tilaksi niin, että tontin tehokkuusluku nousisi 0,25:ksi. Tilaa kutsutaan hakemuksessa kellariksi, mutta sen yläpuolella ei ole kerrosta.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta, joka ylittyy 25 %:lla.

Osallisten kuuleminen Selvitys naapureiden kuulemisesta sekä naapureiden suostumukset on liitetty hakemusasiakirjoihin. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että Laajasalossa on laajoja alueita, joilla tehokkuus on 0,20 (tai alempikin, lähinnä rantavyöhykkeellä). Useilla muilla esikaupunkialueilla tehokkuusluku on kaavanmuutoshakemusten johdosta nostettu 0,2:sta 0,25:een joko laajempaa aluetta koskevilla tai tonttikohtaisilla asemakaavan muutoksilla. Jälkimmäisissä tapauksissa on menettelystä ensin tehty periaatepäätös. Poikkeamisasiana tehokkuuden nostoa ei ole näillekään alueille myönnetty.

Laajasalossa tehokkuuden nostamista 0,25:een ei ole tätä ennen haettu poikkeamisteitse eikä asemakaavaa muuttamalla, vaan asiaa on ainoastaan muutaman kerran kyselty puhelimitse tontin oston yhteydessä. Rakennusoikeuden nostamista tullaan kuitenkin selvittämään myös Laajasalon omakotialueilla. Asemakaavojen muuttaminen edellyttää aluekokonaisuuksien tarkastelua sekä vuorovaikutusta asukkaiden kanssa. Tähän on tarkoitus ryhtyä vuoden 2007 aikana. Kysymystä ei tulisi ratkaista poikkeamisasiana eikä tonttikohtaisena muutoksena ainakaan tässä vaiheessa.

Näin ollen virasto katsoo, että esitettyä poikkeamista rakennusoikeudesta ei pidä myöntää. Haettu toimenpide aiheuttaa haittaa kaavoitukselle sekä kaavan toteuttamiselle. Poikkeamisen myöntämiselle ei ole maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää erityistä syytä. Kaupunkisuunnitteluvirasto ei puolla hakemusta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hakijalle on varattu hallintolain 34 §:n nojalla tilaisuus antaa vastineensa tästä lausunnosta Khlle 18.1.2007 mennessä.

Kaj toteaa, että asiassa ei ole annettu em. vastinetta.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, ettei se puolla Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan omakotitalon kerrosalan lisäämistä 49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelin nro 49162 tontille nro 12 perusteella, että haettu toimenpide aiheuttaa haittaa kaavoitukselle sekä kaavan toteuttamiselle.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle sekä XXXX ja XXXX XXXX:lle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta
	Liite 2	Asemapiirros

26.2.2007 pöydälle pantu asia

KAUPUNGIN EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN SUOMEN KANSALLISOOPPERAN SÄÄTIÖN TOIMIELIMIIN

Khs 2007-328

Suomen Kansallisoopperan säätiö viittaa (12.2.2007) uudistettuihin sääntöihinsä ja pyytää kaupunkia nimeämään sääntöjen edellyttämät kaksi jäsentä henkilökohtaisine varajäsenineen säätiön hallintoneuvostoon vuoden 2007 kevätkokouksesta vuoden 2010 kevätkokouksen päättymiseen kestäväksi toimikaudeksi.

Samalla säätiö pyytää, että kaupunki nimeäisi kaksi jäsentä säätiön hallitukseen em. ajaksi.

Sääntöjen mukaan säätiöllä on kolme tilintarkastajaa henkilökohtaisine varahenkilöineen, jotka kaikki valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Kaksi tilintarkastajaa ja heidän varahenkilönsä nimeää opetusministeriö. Yksi tilintarkastaja ja hänen varamiehensä valitaan Espoon, Helsingin, Kauniaisten sekä Vantaan kaupunginhallitusten vuorotellen nimeämistä henkilöistä siten, että hän ja hänen varahenkilönsä edustavat eri kaupunkeja. Nykyinen kaupunkeja edustava tilintarkastaja on ollut Espoon kaupungin nimeämä varahenkilönään Vantaan nimeämä henkilö.

Säätiö pyytää tiedot nimetyistä 30.3.2007 mennessä.

Sj toteaa, että sääntöjen mukaan hallintoneuvostoon kuuluu 20 varsinaista jäsentä henkilökohtaisine varajäsenineen. Opetusministeriö nimeää kahdeksan, Helsinki kaksi, Espoo kaksi, Vantaa kaksi ja Kauniainen yhden jäsenen. Lisäksi oopperan henkilökunta nimeää kolme jäsentä. Hallintoneuvosto valitsee ilman nimeämismenettelyä itse kaksi jäsentä. Vastaavasti nimetään ao. varajäsenet.

Hallitukseen kuuluu yhdeksän jäsentä (aiemmin 14). Näistä viisi (aiemmin kolme) valitaan opetusministeriön, kaksi Helsingin, yksi Espoon ja yksi Vantaan nimeämistä henkilöistä.

Kaupungin edustajien lukumäärää toimielimissä ei ole uudistetuissa säännöissä muutettu.

Oopperan pääjohtaja ja hallintojohtaja sekä kolme henkilökunnan valitsemaa jäsentä osallistuvat hallituksen kokouksiin läsnäolo- ja puheoikeudella, ilman äänivaltaa.

Kaupungin nimeäminä hallintoneuvoston jäseninä ovat nykyisellä toimikaudella toimitusjohtaja Pentti Kivinen ja projektinjohtaja Sallamaari Muhonen. Henkilökohtaiseksi varajäseneksi Khs nimesi Kiviselle sittemmin edesmenneen filosofian tohtori Martin Meinanderin ja Muhoselle valtiotieteen maisteri Alpo Saarisen.

Hallituksen jäseninä ovat kuluvalla kaudella ylipormestari Eva-Riitta Siitonen ja KTM Suzan Ikävalko.

Tilintarkastajan nimeämisessä vuorotellaan kaupunkien kesken. Alkavaksi kaudeksi Vantaa nimeää varsinaisen ja Kauniainen varatilintarkastajan.

Tasa-arvolain 4 a §:n 2 momentin mukaan säätiöiden ja osakeyhtiöiden toimielimiin tulee valita tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

SJ Kaupunginhallitus päättänee nimetä Suomen Kansallisoopperan säätiön

hallintoneuvostoon kaksi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet vuoden 2007 kevätkokouksesta vuoden 2010 kevätkokouksen päättymiseen kestäväksi toimikaudeksi seuraavasti:

jäsen

henkilökohtainen varajäsen

sekä

hallitukseen kaksi jäsentä mainituksi toimikaudeksi seuraavasti:

jäsen

Pöytäkirjanote Suomen Kansallisoopperan säätiölle, nimetyille henkilöille, kulttuuriasiainkeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36023

VIRKOJEN PERUSTAMINEN PELASTUSLAITOKSEEN

Khs 2007-194

Pelastuslaitos toteaa (23.1.2007), että kuntalain 44 § 2 momentin mukaan tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa, hoidetaan virkasuhteessa. Helsingin kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginhallitus päättää muiden kuin kaupunginjohtajan, apulaiskaupunginjohtajan sekä viraston tai laitoksen päällikön viran perustamisesta ja lakkauttamisesta. Kaupunginkanslian henkilöstöosaston viran muuttamista ja tehtävänimikkeitä koskevien ohjeiden (27.10.2003) mukaan uuden viran perustamisesityksen tekee lauta- tai johtokunta taikka viraston tai laitoksen päällikkö. Pelastuslaitoksen johtosäännössä ei ole viran perustamiseen liittyviä toimivaltamääräyksiä.

Kaupunginvaltuusto on vuoden 2006 talousarvioissa myöntänyt varat 15 uuden vakanssin perustamiseen. Vakanssien lisäystarve perustuu pelastustoimen palvelutasopäätöksessä vuonna 2005 perusteltuun pelastustoimen resurssivajeeseen. Näille vakansseille on varattu vakanssinumerot vuoden 2006 talousarviota laadittaessa ja vakanssit on merkitty päätetyiksi 16.11.2005 kaupunginvaltuuston hyväksyessä talousarvion. Tähän päätökseen perustuen Pelastuslaitos on täyttänyt vuoden 2006 lopulla yhden palomestarin, yhden paloesimiehen ja 13 palomiehen virkaa. Kaupunginhallitus ei kuitenkaan ole perustanut virkoja hallintosäännön 3 luvun 11 §:n mukaisessa järjestyksessä.

Vuoden 2007 talousarviossa kaupunginvaltuusto on myöntänyt varat yhteensä 15 uutta vakanssia varten. Vakanssien lisäystarve perustuu pelastustoimen palvelutasopäätöksessä vuonna 2005 perusteltuun pelastustoimen resurssivajeeseen.

Pelastuskomentaja esittää kaupunginhallitukselle, että Pelastuslaitokseen perustetaan kaupunginhallituksen päätöksestä lukien seuraavat virat:

Nimike	Lukumäärä	Tehtäväkohtainen palkka €/kk
Palomestari	1	2214,51
Paloesimies	1	1843,60
Palotarkastaja	5	2546,85
Palomies	22	1610,30

Lisäksi pelastuskomentaja toteaa, että vuoden 2007 vakanssipakettiin sisältyvä tutkimuspäällikön tehtävä täytetään toimena.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (7.2.2007), että sillä ei ole huomautettavaa pelastuslaitoksen esitykseen virkojen perustamisesta ja, että perustettavaksi esitettyjen virkojen määrärahat sisältyvät pelastuslaitoksen talousarvioihin vuosina 2006-2007.

Henkilöstökeskus puoltaa (9.2.2007) 29 uuden viran perustamista pelastuslaitokseen laitoksen 23.1.2007 tekemän esityksen mukaisesti kuitenkin siten, että virat perustetaan kaupunginhallituksen päätöstä seuraavan kuukauden alusta lukien.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee perustaa pelastuslaitokseen sijoitettaviksi 1.4.2007 lukien seuraavat virat:

Nimike	Lukumäärä	Tehtäväkohtainen palkka €/kk
Palomestari	1	2214,51
Paloesimies	1	1843,60
Palotarkastaja	5	2546,85
Palomies	22	1610,30

Pöytäkirjanote pelastuslautakunnalle, pelastuslaitokselle, talous- ja suunnittelukeskukselle, henkilöstökeskukselle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

ESITYS SAIRAUSVAKUUTUSKORVAUSTEN NOSTAMISESTA

Khs 2007-207

Terveyslautakunta päätti 23.1.2007 terveyskeskuksen osastojen vuoden 2007 tulosbudjeteista. Asian käsittelyn yhteydessä lautakunta päätti tehdä Khlle seuraavan esityksen:

Helsingin kaupungin hammashoitoa ei ole siihen oikeutettujen piirin voimakkaasti laajennuttua saatu voimavarojen lisäyksistä huolimatta hoitoonpääsystä annetun lainsäädännön mukaiseksi, mihin yhtenä syynä on vaikuttanut yksityisen hammashoidon sairausvakuutustaksojen huomattava jälkeenjääneisyys. Terveyslautakunta esittää Khlle, että se tekisi esityksen sosiaali- ja terveysministeriölle sairausvakuutuskorvausten nostamisesta.

Edellä olevan esityksen tekemisestä Khlle lautakunta päätti lisäyksenä esittelijän ehdotukseen jäsen Rankin puheenjohtaja Ikävalkon kannattamana tekemän ehdotuksen mukaisesti äänin 8 (Asko-Seljavaara, Brettschneider, Haukka, Heistaro, Lehtola, Ranki, Siitonen-Heinäluoma, Ikävalko) – 1 (Puhakka).

Äänestyksen jälkeen jäsen Sirpa Puhakka jätti pöytäkirjaan merkittäväksi seuraavan eriävän mielipiteensä:

” En voi yhtyä lautakunnan esitykseen kaupunginhallitukselle, että tämä esittäisi sosiaali- ja terveysministeriölle hammashuollon jono-ongelman helpottamiseksi huomattavasti jälkeenjääneiden hammashuollon sairausvakuutuskorvausten korottamista.

Sairausvakuutuskorvausten korottaminen ei ole ratkaisu hoitojonojen purkamiseen. Korotus lisäisi terveyserojen kasvua, sillä pienituloisilla ei olisi edelleenkään mahdollisuutta käyttää yksityisiä palveluja. Valtion varoja tulee kohdentaa hammashoitoon valtionosuuksina, jotta hammashoitoa voidaan kehittää kaupungin omana toimintana. Hammashoidon tarve on pysyvä ja tästä syystä on laajennettava omaa toimintaa.”

Stj toteaa, että terveyslautakunnan esityksessä mainittu asia on ollut usein esillä eri foorumeilla.

./. Viimeksi asiasta on keskusteltu apulaisoikeuskanslerin Helsinkiin tekemän tutustumis- ja tarkastuskäynnin yhteydessä 30.5.2006. Tuolloin apulaisoikeuskanslerille jätettiin tämän asian liitteenä 1 oleva muistio.

Kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeeseen liittyen pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveystoimen johto esitti raportissaan 10.1.2006 kuntien toimintaa koskevana normimuutosehdotuksena seuraavaa:

”Hammashuollon uudistuksen ja hoitotakuun toteuttaminen suun terveydenhuollossa on osoittautunut pääkaupunkiseudun kunnissa erityisen haasteelliseksi. Säädösmuutosten seurauksena tapahtuu siirtymää yksityisestä hammashoidosta kunnallisen hammashoidon piiriin. Pääkaupunkiseudun kunnat pitävät tärkeänä, että tämä siirtymä pysäytetään nostamalla yksityisen hoidon Kela-korvauksia suun terveydenhuollossa. Näin yksityishammaslääkäripalveluja käyttävät kansalaiset olisivat tasavertaisemmassa asemassa kunnan hammashoitopalveluja käyttävien kanssa.”

./. Kuuden suurimman kaupungin (Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku ja Oulu) sosiaali- ja terveystoimesta vastaavat johtajat ovat 10.3.2004 tehneet sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen sairausvakuutuksen palautustaksan ja terveyskeskusten asiakasmaksujen korottamisesta suun terveydenhuollossa. Kirje on esityslistan tämän asian liitteenä 2.

Stjn mielestä sosiaali- ja terveysministeriölle olisi tehtävä päätösehdotuksen mukainen esitys.

STJ Kaupunginhallitus päättänee esittää sosiaali- ja terveysministeriölle yksityisen hoidon sairausvakuutuskorvausten nostamista suun terveydenhuollossa seuraavin perustein:

Vuoden 2002 joulukuun 1 päivästä alkaen kaikki ikäluokat tulivat kansanterveyslain muutoksella oikeutetuiksi kunnalliseen hammashoitoon. Tuolloin noin puolet Helsingin väestöstä (280 000) oli kunnallisen hammashoidon piirissä.

Hallituksen esityksen perusteluissa kansanterveyslain muutokseksi todettiin, että koko väestön mahdollisuus saada yhteisistä varoista tuettua hammashuoltoa toteutetaan kustannusneutraalisti vaiheittain. Kuntien maksuosuuden ei siis pitänyt kasvaa. Vuodelle 2001 laskettu kuntien valtionosuuden lisäys (hammashoidon laajenemisen takia) oli 10 miljoonaa markkaa.

Lakiesityksen perusteluissa todetaan vielä, ettei ole odotettavissa merkittävässä määrin siirtymää yksityisestä hoidosta kunnalliseen hammashoitoon.

Voimakkaasti lisääntyneen hammashoitopalvelujen kysynnän takia Helsingin kaupunki lisäsi vuosina 2001 ja 2002 omaa hammashoidon henkilöstöään 84 uudella vakanssilla. Lisäyksen vuosikustannus Helsingille oli noin 4,5 miljoonaa euroa. Ostopalveluja yksityisiltä hammaslääkäreiltä ryhdyttiin hankkimaan vuonna 2001, ja niiden määrää lisättiin niin, että esim. vuonna 2003 niihin oli käytettävissä noin 3,7 miljoonaa euroa.

Vuonna 2005 tuli voimaan hoitotakuulainsäädäntö, minkä seurauksena Helsinkiin perustettiin hammashuoltoon vielä 51 uutta vakanssia, joiden vuosikustannus oli noin 3,6 miljoonaa euroa. Samalla ostopalveluihin käytettävissä ollut määräraha nostettiin 4,5 miljoonaan euroon.

Helsingissä kävi vielä vuonna 2004 Kelan ja kaupungin tilastojen mukaan lähes yhtä suuri määrä helsinkiläisiä potilaita sekä Kelan korvaamissa hammashoidon yksityispalveluissa (141 248 henkilöä) että kunnallisessa hammashoidossa (141 902 henkilöä). Vuonna 2005 Helsingissä Kelalta sai korvausta 138 558 henkilöä (laskua 2690 henkilöä) ja kunnallisessa hammashoidossa kävijöiden määrä oli 154 083 (nousua 12 181 henkilöä). Kehitys jatkuu samansuuntaisena.

Helsingin kaupunki on tähän asti joutunut panostamaan monikymmenkertaisesti sen määrän hammashoitonsa laajentamiseen mitä sille valtionosuuden lisäyksenä on tullut.

Kunnallisen hammashoidon toteuttamisen kannalta hoitotakuulainsäädännöllä on ollut merkittäviä taloudellisia vaikutuksia niissä kunnissa, jotka ovat joutuneet merkittäviin voimavaralisäyksiin. Kaikkien ikäryhmien oikeus kunnalliseen hammashuoltoon ja hoitotakuulainsäädäntö ovat sinänsä myönteisiä uudistuksia, mutta ovat perustuneet valtion virheellisiin arviointeihin.

Sairausvakuutuksen palautustaksaa on viimeksi tarkistettu vuonna 1989. Edelleen korvaus on 60 % Kelan vuonna 1989 vahvistamista taksoista. Hintojen noususta johtuen todellinen korvaus on nykyisin vaatimaton. Alun perin tarkoituksena oli, että palautus olisi 60 % potilaan lääkärille maksamista maksuista. Vuonna 1990 korvaustaso olikin 60 %.

Hammashuollon uudistuksen ja hoitotakuun toteuttaminen suun terveydenhuollossa on osoittautunut pääkaupunkiseudun kunnissa erityisen haasteelliseksi. Säädösmuutosten seurauksena tapahtuu siirtymää yksityisestä hammashoidosta kunnallisen hammashoidon piiriin. Pääkaupunkiseudun kunnat ovat pitäneet tärkeänä, että tämä siirtymä pysäytetään nostamalla yksityisen hoidon Kela-korvauksia suun terveydenhuollossa. Näin yksityishammaslääkäripalveluja käyttävät kansalaiset olisivat tasavertaisemmassa asemassa kunnan hammashoitopalveluja käyttävien kanssa.

Edellä olevan perusteella kaupunginhallitus esittää, että sairausvakuutuksen palautustaksaa korotetaan.

Kirje sosiaali- ja terveysministeriölle sekä pöytäkirjanote terveyslautakunnalle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Apulaisoikeuskanslerille jätetty muistio 23.5.2006
	Liite 2	Kuuden suurimman kaupungin kirje 10.3.2004



Kokousaika	5.3.2007 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos
	Liite 2	Ympäristökartta (Meilahden tontti 15520/2)
	Liite 3	Asemapiirros (Meilahden tontti 15520/2)