HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Vaalivalmistelutoimikunnan asettaminen toimikaudeksi 2007 - 2008

Henkilöstökassatoimikunnan jäsenten valitseminen

Liikennelaitoksen omat lähdöt -hankkeelle innovaatiorahastosta vuonna 2006 myönnetyn rahoituksen siirtäminen käytettäväksi vuonna 2007

Valtuutettu Wallden-Pauligin toivomusponsi maasähkön käytön lisäämisestä Helsingin Satamassa

Valtuutettu Wallden-Pauligin Katajanokan terminaalin muutostöitä koskeva toivomusponsi

Valtuutettu Yrjö Hakasen toivomusponsi joukkoliikenteen osuuden lisäämistä poikittaisliikenteessä koskevan sitovan tavoitteen ottamisesta talousarvioon

Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhteisten toimielimien asettaminen Suomen Urban II -yhteisöaloiteohjelmaan

Kaupungin osallistuminen Mayors of The World for a Global Cities Dialogue on the Information Society -nimiseen yhdistykseen

Kaupunginvaltuuston 31.1.2007 tekemien päätösten täytäntöönpano

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Suomen Posti Oy:n poikkeamishakemuksesta

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle XXXX ja XXXX XXXX:n poikkeamishakemuksesta

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Kiinteistö Oy Hämeentie 29:n poikkeamishakemuksesta

Kiinteistöviraston poikkeamishakemus

Kiint. Oy Lintulahdenvuoren poikkeamishakemus

Valtuutettu Irmeli Wallden-Pauligin toivomusponsi: Hallintokuntien yhteisen tilanvarausjärjestelmän perustaminen tilakeskukseen

Sopimuksen tekeminen Kiinteistö Oy Ristipellontie 4:n kanssa Konalan tontin 32033/5 asemakaavan muutosehdotuksesta (nro 11558)

Sopimuksen tekeminen Kiinteistö Oy Helsingin Ajomiehentie 1:n kanssa Konalan tonttien 32037/18 ja 19 asemakaavan muutosehdotuksesta (nro 11558)

Sopimuksen tekeminen Aro-Yhtymä Oy:n kanssa Konalan tonttien 32034/1 ja 6 sekä tontin 32035/2 asemakaavan muutosehdotuksesta (nro 11558)

Vuoden 2006 lopussa päättyneiden asuntotonttien varausaikojen jatkaminen

Herttoniemenrannan tontin varaaminen Planmeca Oy:lle hotellin suunnittelua varten

Kahden toimitilatontin varaaminen Kalasatamasta YIT Rakennus Oy:lle Business Park -tyyppisen toimistotalokokonaisuuden suunnittelua varten

Toimitilakorttelin varauksen jatkaminen Leppävaarasta Rakennusosakeyhtiö Hartelalle tai määräämälleen

Vuosaaren hautausmaa-alueen varauksen jatkaminen

Kaupungingeodeetin virkaan ottaminen

Laajasalon Repossaaren määrääminen rakennuskieltoon (nro 11636)

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle rakennussuojelupäätöksestä tehdystä valituksesta (Lapinlahden sairaalan puisto)

Vartiokylän tontin 45102/7 ja katualueen asemakaavan muuttaminen (nro 11649)

Nimistötoimikunnan asettaminen toimikaudeksi 2007 - 2008

Asuntotuotantotoimikunnan asettaminen toimikaudeksi 2007 - 2008

Viran nimikkeen muuttaminen ja neljän työsuhteisen toimen muuttaminen virkasuhteisiksi kiinteistövirastossa

101

Kiinteistö Oy Sepeteuksentie 35:n varsinainen yhtiökokous

104

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Outokumpu Oyj:n sekä Lilinkotisäätiön välisessä kiinteistökaupassa

105

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Atoy Oy:n sekä JMB Kiinteistöt Oy:n välisessä kiinteistökaupassa

107

Töölön virastotalon Hietalinna-yhteisön toimitilojen hankesuunnitelman hyväksyminen

109

Vaahterapihan vastaanottokodin uusien tilojen peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksyminen

111

Vartiokylän tontin 45256/4 asemakaavan muuttaminen (nro 11624)

115

29.1.2007 pöydälle pantu asia
Yleisten alueiden ostaminen ja asemakaavan muutokseen nro 11481 liittyvän sopimuksen tekeminen valtion kanssa ns. Eelan alueella Hermannissa

118

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Edustajien valitseminen Stadion-säätiön hallitukseen

122

Valtuutettu Pekka Saarnion toivomusponsi: Kaupungin palvelussuhdeasuntojen vuokrien kohtuullistaminen

124

Valtuutettu Tiia Aarnipuun toivomusponsi: Etnisten vähemmistöjen koulutus, rekrytointi ja urakehitys

126

Kaupungin ja Helsingin työvoimatoimiston yhteistyösopimus vuodelle 2007

128

Esitys ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkojen lisäämisestä

130

Henkilöstökeskuksen maahanmuuttoasioiden johtajan viran täyttäminen

132

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Valtuutettu Matti Enrothin toivomusponsi: Jätkäsaaresta poistettavien maamassojen sijoittelu

138

Energiansäästöneuvottelukunnan asettaminen toimikaudelle 2007 - 2008

142

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan Natura 2000 -alueiden hoidon ja käytön yleissuunnitelma -ehdotuksesta

147

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Hankintapäällikön viran perustaminen terveyskeskukseen

155

Vammaisneuvoston asettaminen toimikaudeksi 2007-2008

158

Vanhusneuvoston asettaminen toimikaudeksi 2007-2008

164

Vt Arja Karhuvaaran toivomusponsi: Asunnottomien palvelukeskuksen ympäristön turvallisuuden kehittäminen

171

HENKILÖSTÖKASSATOIMIKUNNAN JÄSENTEN VALITSEMINEN

Khs 2007-181

Kj toteaa, että Khn 14.2.2000 (181 §) hyväksymien henkilöstökassan sääntöjen mukaan henkilöstökassaa kehittää ja valvoo Khn toimikaudekseen valitsema henkilöstökassatoimikunta. Toimikuntaan kuuluu viisi Khn valitsemaa jäsentä, joista kaksi valitaan järjestöneuvottelukunnan ehdottamista henkilöistä. Kullekin jäsenelle valitaan vastaavasti henkilökohtaiset varajäsenet. Khs määrää toimikunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Tasa-arvolain 4 §:n 2 momentin mukaan jäseniksi tulee valita sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Vuoden 2006 lopussa päättyneenä toimikautena henkilöstökassatoimikunnan kokoonpano on ollut seuraava:

Jäsenet	Varajäsenet

rahoitusjohtaja	hallintopäällikkö
Tapio Korhonen	Helena Calonius
talous- ja suunnittelukeskus	terveyskeskus

henkilöstöjohtaja	henkilöstöpäällikkö
Hannu Tulensalo	Johanna Aholainen
henkilöstökeskus	Helsingin Energia

kunnossapitoteknikko	lastenkodinjohtaja
Simo Karhu	Jussi Ruokonen
KTV	Jyty

puheterapeutti	toimistopäällikkö
Ritva Kalenius	Ismo Vantola
JUKO	KTN

hallintopalvelupäällikkö	lakimies
Sirkku Ilmonen	Merja Aalto-Setälä
sosiaalivirasto	opetusvirasto

Järjestöneuvottelukunta esittää, että henkilöstökassatoimikuntaan valittaisiin henkilöstöä edustaviksi jäseniksi entiset edustajat siten, että varajäsenenä ollut Jussi Ruokonen (Jyty) siirtyisi varsinaiseksi jäseneksi ja Simo Karhu (KTV) hänen varajäsenekseen.

Kj toteaa edelleen, että henkilöstökassatoimikunnan kannalta olisi tarkoituksenmukaista, että toimikuntaan valittavat jäsenet ovat perehtyneet kaupungin henkilöstö- ja taloushallintoon. Kj pitää perusteltuna, että rahoitusjohtaja toimisi jatkossakin henkilöstökassatoimikunnan puheenjohtajana. Edellä olevaan perustuen Kj esittää päätösehdotuksen mukaista järjestelyä.

KJ Kaupunginhallitus päättänee valita vuoden 2008 lopussa päättyväksi toimikaudekseen kaupunginhallituksen päätöksen 14.2.2000 (181 §) mukaiseen henkilöstökassatoimikuntaan jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti:

Jäsenet	Varajäsenet

rahoitusjohtaja	hallintopäällikkö
Tapio Korhonen	Helena Calonius
talous- ja suunnittelukeskus	terveyskeskus

henkilöstöjohtaja	henkilöstöpäällikkö
Hannu Tulensalo	Johanna Aholainen
henkilöstökeskus	Helsingin Energia

lastenkodinjohtaja	kunnossapitoteknikko
Jussi Ruokonen	Simo Karhu
Jyty	JHL

puheterapeutti	toimistopäällikkö
Ritva Kalenius	Ismo Vantola
JUKO	KTN

hallintopalvelupäällikkö	lakimies
Sirkku Ilmonen	Merja Aalto-Setälä
sosiaalivirasto	opetusvirasto

Samalla kaupunginhallitus päättänee valita toimikunnan puheenjohtajaksi rahoitusjohtaja Tapio Korhosen ja varapuheenjohtajaksi henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalon.

Pöytäkirjanote henkilöstökassatoimikunnalle, henkilöstökassatoimikuntaan valituille, järjestöneuvottelukunnalle, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Forss Eeva-Riitta, henkilöstökassan päällikkö, puhelin 169 2513

VALTUUTETTU WALLDEN-PAULIGIN TOIVOMUSPONSI MAASÄHKÖN KÄYTÖN LISÄÄMISESTÄ HELSINGIN SATAMASSA

Khs 2006-2565

Kj toteaa, että Kvsto hyväksyi 15.11.2006 Katajanokan terminaalin K8 muutostöiden perustamissuunnitelman valtuustokäsittelyn yhteydessä seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää kaupunginhallituksen painottavan jatkosuunnittelussa sen tärkeyttä, että satamassa laituriin kiinnitetyt alukset tulee sähkönsaantia varten ensisijaisesti kytkeä maanalaiseen sähkökaapeliin.” (Irmeli Wallden-Paulig, äänin 83-0).

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Satamalautakunta toteaa (16.1.2007) lausuntonaan mm. seuraavaa:

Laivojen liittämistä yleiseen sähköverkkoon on usein esille nouseva ratkaisu satamassa olevien laivojen ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Helsingin Satama selvitti vuonna 2006 maasähkön käyttöön liittyviä teknisiä ratkaisuja ja ympäristöhyötyjä Eteläsataman ja Katajanokan matkustaja-alusten osalta. Selvityksen toteutti Electrowatt-Ekono Oy.

Laivaliikenteen ympäristövaikutukset

Satamassa käyvien laivojen tärkeimmät ympäristövaikutukset ovat samantyyppisiä kuin liikenteellä yleisemminkin eli pakokaasupäästöt ilmaan sekä melu.

Pakokaasupäästöjä aiheutuu laivojen pää- ja apukoneiden sekä lämmityskattiloiden käytöstä. Pääkoneet ovat laivan liikkumiseen tarvittava voimanlähde. Apukoneita käytetään niin kulussa kuin satamassa ollessa laivan tarvitseman sähkön ja lämmön tuottamiseen. Lämmön tuottamiseen käytetään myös erillisiä lämmityskattiloita.

Pääkoneet sammutetaan laivan laituriin kiinnittymisen jälkeen ja käynnistetään noin 15 minuuttia ennen laivan lähtöä. Käynnistysvaiheen epätäydellinen palaminen saattaa aiheuttaa silmin havaittavaa savua.

Pakokaasujen rikkidioksidipäästöt riippuvat laivan käyttämän polttoaineen rikkipitoisuudesta. Säännöllisessä linjaliikenteessä olevat matkustaja-alukset käyttävät satamassa ollessaan vähärikkisiä (0,1-0,5 % S) polttoaineita. Kesäaikaan käyvien risteilyalusten käyttämien polttoaineiden rikkipitoisuus vaihtelee 0,1-1,5 % välillä.

Typenoksidit ovat laivamoottoreille tyypillisiä haitallisia päästöjä, joita voidaan vähentää tehokkaasti alusten moottoreihin asennettavilla katalysaattoreilla tai koneiden polttoteknisillä ratkaisuilla. Edellä mainitut ratkaisut ovat matkustajalaivoissa viime vuosina yleistyneet.

Hiukkaspäästöt ovat rikkiyhdisteiden tavoin riippuvaisia käytetyn polttoaineen laadusta. Lisäksi savukaasupäästöt sisältävät hiilidioksidia, mikä ei aiheuta paikallisia ilmanlaatuvaikutuksia, mutta edistää kasvihuoneilmiötä. Pakokaasujen hiilidioksidipitoisuus riippuu käytetyn polttoaineen määrästä.

Aiemmin tehtyjen selvitysten (Ilmatieteen laitos: Länsisataman ilmanlaatu 2002 ja Risteilijöiden aiheuttamat rikkidioksidipäästöt Katajanokalla ja Hernesaaressa 1998) perusteella voidaan todeta, että tavanomaisen laivaliikenteen päästöjen pitoisuudet alittavat sataman lähialueilla selvästi ilmanlaadulle asetettavat terveysperusteiset ohje- ja raja-arvot. Poikkeuksena ovat risteilyliikenteen päästöt, jotka saattavat huonoissa sääolosuhteissa aiheuttaa ohjearvot ylittäviä rikkidioksidipitoisuuksia lähimpien talojen ylimmissä kerroksissa. Selvityksen jälkeen on risteilyliikenteessä käytettyjen polttoaineiden enimmäisrikkipitoisuus laskenut 4,5 %:sta 1,5 %:iin.

Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla -selvityksen (Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2005:8, 2004) mukaan Helsingin sataman liikenteen osuus pääkaupunkiseudun päästöistä vuosina 2003 -2004 olivat 5 % rikkidioksidin, 9 % typenoksidien ja 3 % hiukkasten suhteen. Satamatoiminnan ympäristövaikutukset kohdistuvat lähinnä sataman vieressä oleville asuinalueille.

Melu

Satamatoiminnassa melua aiheuttavat mm. alusten pää- ja apukoneet, laivan ilmastointilaitteet ja lastaus- yms. teknisten laitteiden käyttö. Laivan ollessa satamassa pitemmän ajan esimerkiksi yön yli, pääasialliset melun aiheuttajat ovat apukoneet. Niitä on yleensä tällöin käytössä 1-2 kpl. Yöllä, kun muu katuliikenteestä aiheutuva taustamelu on vähäistä, voi laivojen apukoneiden melu kantautua häiritsevänä lähimpiin asuinrakennuksiin asti.

Helsingin Satama on teettänyt meluselvitykset Länsisatamasta, Eteläsatamasta ja Sörnäisten satamasta. Meluselvityksissä on tarkasteltu satamatoiminnan melupäästöjä erilaisissa tilanteissa ja verrattu niitä eri alueilla valtakunnallisiin asuinalueiden ympäristömelua koskeviin suunnittelun ohjearvoihin, jotka ovat samat kuin eri satamanosille vuoden 2006 lopulla myönnetyissä ympäristöluvissa. Selvitysten mukaan melu saattaa yöllä olla lähellä kyseisiä suunnittelun ohjearvoja silloin, kun satamassa yöpyy ns. meluisa laiva. Melun kokeminen on kuitenkin yksilöllistä ja ohjearvot alittavakin melu saatetaan kokea häiritseväksi. Meluselvityksissä kävi ilmi, että eri alukset ovat melun osalta hyvin erilaisia.

Tekniset ratkaisut

Maasähkön käyttöönoton suurimpana yhteisenä ongelmana sekä varustamoiden että sataman kannalta on puutteellisen maasähköstandardoinnin aiheuttama kirjavuus laivojen valmiuksissa kytkeytyä maasähköön. Maasähköliityntöjen rakentaminen laiva- ja aluskohtaisesti räätälöitynä edellyttää alukselta säännöllistä ja pitkäaikaista liikennöintiä tietylle laituripaikalle. Lyhytaikaisiin tai satunnaisiin laivakäynteihin, kuten esimerkiksi kansainvälisille risteilijöille, maasähköratkaisut eivät ole käyttökelpoisia.

Matkustajalaivojen liittäminen maasähköön tulee tapahtua melko nopeasti laituriin kiinnittymisen jälkeen, jotta apukoneet voitaisiin sammuttaa ja saada hyöty sähköliitynnästä. Tukholman satamassa, jossa Viking Linen laivoilla on käytössään yksi maasähköllä varustettu laituripaikka, laivan liittäminen ja poiskytkeminen vie aikaa noin 30 minuuttia, joten kovin lyhyen satamassa olon ajaksi ei maasähköön liittymisestä ole osoitettavissa ympäristön kannalta hyötyä.

Isojen matkustajalaivojen tehon tarve satamassa on 2- 3,5 MW. Viking Linen laivat käyttävät maasähkön vastaanottamiseen Tukholmassa 380 V jännitetasoa, kun taas uusimmat käyttökelpoisemmat ratkaisut perustuvat 10 kV siirtojännitteelle. Tällöin liitäntäkaapelien määrä on huomattavasti pienempi kuin pienjännitteellä tapahtuvassa maasähkön syötössä. Nykyisin maasähköliitäntöjen kansainvälinen kehitystyö keskittyykin standardiratkaisujen määrittelemiseen keskijännitejärjestelmissä. Toistaiseksi Itämeren alueella maasähköratkaisut eivät ole yleistyneet ja niitä on käytössä vain harvoissa satamissa yksittäisillä laituripaikoilla.

Helsingin Satama on rakentanut yöpyviä pika-aluksia varten Eteläsatamaan kahdelle laivapaikalle mahdollisuuden maasähköliityntää varten. Lisäksi yhdelle laivapaikalle on rakennettu sähköverkon osalta valmius pienitehoisen laivan maasähköliitynnälle. Maasähkön käyttö on kuitenkin ollut vielä vähäistä mm. aluksilla esiintyvien sähköteknisten ongelmien vuoksi. Näihin ongelmiin pyritään löytämään ratkaisuja yhteistyössä varustamoiden kanssa, jotta maasähkön käyttöä tältä osin voidaan edistää.

Taloudelliset tekijät

Maasähköön liittymisen kustannukset muodostuvat liityntämaksusta, uusista muuntoasemista, kaapelin ja maasähköliitynnän rakentamisesta satama-alueella, sekä laivoissa tapahtuvista investoinneista ja muutostöistä maasähköyhteyden rakentamiseksi.

Yhden laituripaikan varustaminen maasähkövalmiudella aiheuttaa Helsingin Satamalle noin 250 000-300 000 euron investointitarpeen. Jos laituripaikka pitää varustaa taajuusmuuttajalla 60 Hz syöttöä varten, on kokonaisinvestointi noin 550 000-800 000 euroa. Varustamoille maasähköliitynnän rakentaminen maksaa laivasta ja toteutustavasta riippuen noin 150 000-300 000 euroa/laiva.

Helsingin Energia on varautunut laivojen maasähköliityntöjen aiheuttamaan energian lisätarpeeseen ja mahdolliset lisäinvestoinnit yhtiö ottaa huomioon liittymismaksuja määritellessään.

Ympäristövaikutukset ja toimenpiteet

Maasähköliitynnällä voidaan vaikuttaa laivan laiturissa ollessa apukoneiden pakokaasupäästöihin sekä apukoneiden käytöstä aiheutuvaan meluun. Muihin edellä mainittuihin päästö- tai melulähteisiin maasähkön käytöllä ei ole vaikutusta. Maasähköliitynnällä on saavutettavissa vähennyksiä pakokaasu- ja meluhaittoihin satamaan rajoittuvilla asuin-alueilla. Lyhyiden satamakäyntien aikana ei maasähkön käytöllä kuitenkaan saavuteta ympäristöhyötyjä mm. apukoneiden uudelleen käynnistyksessä tapahtuvasta polttoaineen epätäydellisestä palamisesta johtuen.

Maasähkön laajamittaista käyttöönottoa nopeammin on yleistynyt laivojen muu tekninen kehitys ympäristöystävällisempään suuntaan. Tämä johtuu kansainvälisten ympäristönormien kiristymisestä, mutta myös varustamojen omaehtoisten ympäristöhaittoja vähentävien investointien yleistymisestä. Esimerkkinä tästä on Viking Linen Tallinnan liikentee-seen vuonna 2008 tuleva uusi matkustaja-alus, jonka kaikki moottorit tullaan varustamaan katalysaattoreilla ja, jossa melunvaimennukseen on kiinnitetty erityistä huomiota.

Kokonaispäästöjen kannalta tuloksellisinta onkin varustaa laivojen moottorit katalysaattoreilla, tehokkaalla polttotekniikalla ja investoimalla tarvittaessa aluksissa rakenteellisiin meluntorjuntajärjestelmiin. Polttoaineiden rikkipitoisuudet tulevat edelleen laskemaan siten, että vuonna 2010 laivojen satamassa ollessa sallittu enimmäisrikkipitoisuus tulee olemaan 0,1 %.

Laivojen maasähköratkaisut soveltuvat erityistapauksissa täydentäviksi menetelmiksi satamatoiminnan ympäristöhaittojen vähentämisessä. Jo nyt voidaan Eteläsatamassa ja Katajanokalla tarjota yöpyville tai pitkään seisoville pienitehoisille pika-aluksille maasähköliityntää. Helsingin Satamalla on laivojen sähköjärjestelmien kehittyessä valmius rakentaa vastaavia sähkönsyöttölaitteistoja myös suuritehoisille aluksille ja uutta liikennettä suunniteltaessa maasähkön käytön soveltuvuus otetaan liikennöinnissä huomioon.

Helsingin Satama tuleekin yhdessä Helsinkiin vakituisesti liikennöivien varustamojen kanssa kartoittamaan Eteläsataman, Katajanokan ja Länsiterminaalin alueella laivakohtaisesti melusta ja pakokaasupäästöistä aiheutuvat haitat ja tekniset mahdollisuudet maasähkön käyttöön. Niiden laivojen osalta, missä maasähköratkaisuilla voidaan parhaiten saavuttaa päästövähennyksiä ja se on teknisesti toteutettavissa, Helsingin Satama tulee lisäämään maasähkön käyttöä.

Kj yhtyen satamalautakunnan lausuntoon toteaa, että Helsingin Satama kartoittaa melusta ja pakokaasupäästöistä aiheutuvat haitat ja tekniset mahdollisuudet maasähkön käyttöön ja lisäämään maasähkön käyttöä niiden laivojen osalta, missä maasähköratkaisuilla voidaan parhaiten saavuttaa päästövähennyksiä ja se on teknisesti toteutettavissa.

KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 15.11.2006 hyväksymän toivomusponnen (Irmeli Wallden-Paulig) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Wallden-Paulig) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Irmeli Wallden-Pauligille ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

VALTUUTETTU WALLDEN-PAULIGIN KATAJANOKAN TERMINAALIN MUUTOSTÖITÄ KOSKEVA TOIVOMUSPONSI

Khs 2006-2564

Kj toteaa, että Kvsto hyväksyi 15.11.2006 Katajanokan terminaalin K8 muutostöiden perustamissuunnitelman valtuustokäsittelyn yhteydessä seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää kaupunginhallituksen arvioivan saatujen kokemusten perusteella vuoden 2009 kuluessa, onko syytä siirtää Viking Linen uudentyyppinen raskaisiin ajoneuvoihin painottuva lauttaliikenne liikennöimään Vuosaaren satamaan kilpailijansa Tallinkin tavoin (Irmeli Wallden-Paulig, äänin 52-2).”

Satamalautakunta toteaa (16.1.2007) lausuntonaan mm. seuraavaa:

Sekä Tallink Siljalle että Viking Linelle on tulossa Helsingin ja Tallinnan väliseen liikenteeseen uudentyyppisiä nopeakulkuisia ja ympärivuotiseen liikenteeseen tarkoitettuja matkustaja-autolauttoja. Näihin aluksiin liittyen kaupunginvaltuusto on vuonna 2006 hyväksynyt kaksi perustamissuunnitelmaa.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 29.3.2006 ”Länsiterminaali 2007”-hank-
keen perustamissuunnitelman. Hankkeella luodaan edellytykset Tallink Silja-varustamon tilaamien kahden uuden matkustaja-autolautan liikennöimiseen Länsisataman Länsiterminaalista. Nämä alukset kuljettavat 1 900 matkustajaa ja niiden autokannen kaistapituus on 2 000 m, joka on rahtia kuljettavien ajoneuvojen ja henkilöautojen yhteiskäytössä. Hankkeen kustannusarvio arvonlisäveroineen on 14,6 milj. euroa (RI 2006:1 = 101,6). Hanke valmistuu huhtikuun 2007 alkuun mennessä.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 15.11.2006 Katajanokan terminaalin K8 muutostöiden perustamissuunnitelman. Tällä hankkeella luodaan edellytykset Viking Linen tilaaman uuden matkustaja-autolautan liikennöimiseen Katajanokan terminaalista alkuvuodesta 2008. Aluksissa on 2 500 matkustajapaikkaa ja autokansilla 1 000 m rahtikaistaa sekä 250 henkilöautopaikkaa. Tämän hankkeen kustannusarvio arvonlisäveroineen on 10,25 milj. euroa (RI 2006:8 = 104,4).

Sekä Viking Linen että Tallink Siljan uudet alukset ovat tyypiltään matkustaja-autolauttoja, jotka kuljettavat matkustajia, rahtia ja henkilöautoja kuitenkin niin, että pääpaino on matkustajaliikenteessä. Vuosaaren satamasta ei ole mahdollista liikennöidä aluksilla, joiden matkustajakapasiteetti on näin suuri. Vuosaareen rakennetaan pieni matkustajaterminaali, joka palvelee ns. ropax-aluksia eli lastia kuljettavia tavaralauttoja, jotka kuljettavat myös matkustajia. Näiden alusten matkustajakapasiteetti on enimmillään noin 600 matkustajaa. Suuri osa ropax-alusten matkustajista tulee laivaan omalla henkilöautolla. Koska Vuosaaren satamassa ei voi rakentaa matkustajasiltoja terminaalirakennuksesta laituripaikoille, on jalkamatkustajien kuljetus aluksen ja terminaalirakennuksen välillä hoidettava busseilla.

Ponnen jälkimmäisestä osasta saa käsityksen, että Tallink Siljan uudet Tallinnan-liikenteen alukset olisi päätetty siirtää Vuosaaren satamaan. Tällaista päätöstä ei ole tehty eikä asia ollut millään tavoin esillä, kun kaupunginvaltuusto hyväksyi ”Länsiterminaali 2007” perustamissuunnitelman. Ja kuten edellä todettiin, niin näitä aluksia ei suuren matkustajamäärän vuoksi ole mahdollista siirtää liikennöimään Vuosaaresta.

Tallink Siljan Superfast-alukset aloittivat liikenteen Helsingin ja Rostockin välillä 1.1.2007. Superfast-alukset ovat tyypiltään ropax-aluksia. Niiden ansainta perustuu pääasiassa rahdin kuljettamiseen. Vuonna 2005 nämä alukset liikennöidessään Hangon ja Rostockin väliä kuljettivat matkustajaa kohden yli viisi tonnia tavaraa, kun Helsingistä Tukholmaan ja Tallinnaan liikennöivät matkustaja-autolautat kuljettavat matkustajaa kohden tavaraa vain keskimäärin noin 200-500 kiloa.

Helsingin Sataman ja Tallink Siljan välisen liikennöintisopimuksen mukaisesti Superfast-aluksilla ei ole mahdollista liikennöidä Länsisatamasta sen jälkeen, kun tavarasatamatoiminnat ovat siirtyneet Vuosaareen. Mikäli nämä alukset haluavat jatkaa liikennettä Helsingistä, Helsingin Satama tulee tarjoamaan niille liikennöintipaikkaa Vuosaaresta. Koska päätös Superfast-alusten liikenteen aloittamisesta ja liikennöintisopimuksen mainitusta ehdosta oli julkisuudessa ennen Katajanokan terminaalin K8 muutostöiden perustamissuunnitelman käsittelyä kaupunginvaltuustossa, on ponnen tekijä saattanut sekoittaa keskenään Tallink Siljalle tulevat uudet Tallinnan-liikenteen matkustaja-autolautat ja Rostockin liikenteeseen tulleet Superfast-alukset.”

Kj yhtyy satamalautakunnan lausuntoon.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Irmeli Wallden-Pauligille ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

HELSINGIN JA VANTAAN KAUPUNKIEN YHTEISTEN TOIMIELIMIEN ASETTAMINEN SUOMEN URBAN II -YHTEISÖALOITEOHJELMAAN

Khs 2007-204

Kj toteaa, että Euroopan komissio hyväksyi 5.12.2001 Helsingin ja Vantaan kaupunkien ehdotuksen Suomen Urban II –yhteisöaloiteohjelmaksi vuosille 2001-2006. Ohjelman tarkoituksena on ollut edistää eräiden Helsingin ja Vantaan lähiöiden kehittämistarpeita mm. osoittamalla rahoitusta kehittämishankkeiden toteuttamiseen.

EU:n rakenneohjelmakauden päätyttyä vuoden 2006 lopussa on hanketoiminta saatettava hallinnollisesti päätökseen lainsäädännön edellyttämällä tavalla.

Urban -yhteisöaloiteohjelmalla on valtioneuvoston asettama seurantakomitea ja sisäasiainministeriön asettama hallintokomitea, joiden toimikausi kattaa koko ohjelmakauden. Rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetun lain (30.12.1999/1353, muut. 28.12.2000/1286) mukaan Urban -yhteisöaloiteohjelmassa hallinto- ja maksuviranomaisena toimii ohjelma-asiakirjassa mainittu kunnallinen toimielin.

Euroopan komission 2.3.2001 antamassa asetuksessa (EY N:o 438/2001) kuitenkin vaaditaan, että hallinto- ja maksuviranomaisen tehtävät eriytetään toiminnallisesti toisistaan. Kuntalain mukaan toimittaessa Urban II –ohjelman hallintoviranomaisen ja maksuviranomaisen tehtävistä huolehtimaan tarvitaan kaksi toisistaan erillistä kuntien yhteistä toimielintä.

Ohjelmalla tulee olla yksi hallintoviranomainen ja yksi maksuviranomainen. Koska Urban II –ohjelma kattaa osia Helsingin ja Vantaan kaupungeista, on hallintoviranomaiseksi ja maksuviranomaiseksi asetettu kaupunginhallituksen tekemällä päätöksellä kuntalain 77 §:n mukaiset Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhteiset kunnalliset toimielimet kaupunginhallituksen toimikaudeksi kuitenkin siten, että hallinto- ja maksuviranomaisen tehtävistä huolehditaan ohjelman loppuun asti. Kaupunginhallituksen toimikauden vaihduttua toimielimet tulee asettaa uudelleen. Tavoitteena on, että nyt asetettavat toimielimet ovat viimeiset.

Kaupunginhallitus on 5.11.2001 edelleen hyväksynyt Helsingin ja Vantaan kaupunkien välillä laaditun sopimuksen hallintoviranomaisen ja maksuviranomaisen tehtävien organisoinnista, suorittamisesta ja vastuiden jakamisesta osapuolten kesken Urban II -yhteisöaloiteohjelmassa.

Kuntalain 77 §:n mukaista toimielinmallia edellyttää myös se, että molemmat em. viranomaiset käyttävät julkista valtaa tehtäviään hoitaessaan.

Kuntalain 77 §:ssä säädetään: "Kunnan hoitaessa sopimuksen nojalla tehtävää yhden tai useamman kunnan puolesta voidaan sopia, että ensiksi mainitun kunnan siihen toimielimeen, joka huolehtii tehtävästä, valitsevat osan jäsenistä asianomaiset muut kunnat. Jäseninä toimielimessä voivat olla asianomaisten kuntien vastaavaan toimielimeen vaalikelpoiset henkilöt."

Kuntalain 36 §:n mukaan toimikuntaan voidaan valita sellainenkin henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen ja lautakuntaan tai jonka kotikunta kunta ei ole. Edellä mainitusta komission asetuksesta kuitenkin seuraa, että toimikuntiin ei voi kuulua henkilöitä, jotka toimivat Urban II –ohjelman täytäntöönpanotehtävissä. Sama henkilö ei voi myöskään kuulua molempiin toimikuntiin varsinaisena tai varajäsenenä.

Helsingin ja Vantaan kaupunkien kesken on päädytty siihen, että toimikuntiin valitaan kolme jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet siten, että toimielimen isäntäkuntana toimiva Helsingin kaupunki nimittää kaksi jäsentä ja Vantaan kaupunki yhden jäsenen. Varajäsenet nimetään vastaavan jaon mukaan. Helsingin kaupunki nimeää yhden valitsemistaan jäsenistä kunkin toimikunnan puheenjohtajaksi.

Hallinto- ja maksuviranomaisen tehtävät on määritelty rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnosta annetun lain 7 ja 11 §:ssä sekä niissä tarkoitetun rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY N:o 1260/1999) 32 ja 34 artikloissa.

Hallintoviranomaisen tehtäviin kuuluu vastata ohjelman täytäntöönpanon ja sen hallinnon tehokkuudesta ja moitteettomuudesta Euroopan yhteisöjen komissiolle.

Edellä mainitun lisäksi hallintoviranomainen päättää yhteisön rakennerahastosta maksettavasta yhteisön rahoitusosuudesta. Käytännössä hallintoviranomainen voi vain joko hyväksyä tai hylätä rahoitushakemuksen, koska hankkeelle ei voida myöntää tukea, ellei sisäasiainministeriön asettama hallintokomitea ole puoltanut hankkeen rahoittamista.

Hallintokomiteassa ovat edustettuina kumppanuusperiaatteen mukaisesti kaikki ohjelman toteuttamiseen osallistuvat tahot, mm. Helsingin kaupunki. Hallintokomitean päätökset tehdään yksimielisesti.

Maksuviranomainen huolehtii siitä, että lopulliset edunsaajat saavat rahastoista maksettavan osuuden mahdollisimman nopeasti ja kokonaisuudessaan ilman vähennyksiä, pidätyksiä tai lisäkustannuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että maksuviranomainen mm. tekee komissiolle oikeaksi vakuuttamansa maksatushakemukset ja päättää maksujen suorittamisesta ohjelmaan hyväksytyille hankkeille.

Helsingin kaupunginhallitus on 7.8.2000, 980 §, hyväksynyt tilapäisiä toimielimiä koskevat ohjeet. Ehdotuksessa Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhteisten tilapäisten toimikuntien asettamispäätökseksi on noudatettu näitä ohjeita.

Toimielimien jäsenille maksettavien palkkioiden ja korvausten osalta Vantaan kaupungin palveluksessa olevat henkilöt kuitenkin rinnastetaan Helsingin kaupungin palveluksessa oleviin henkilöihin.

KJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa kuntalain 77 §:n mukaisesti Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhteiset toimielimet, joiden isäntäkunta on Helsingin kaupunki, huolehtimaan Urban II –yhteisöaloiteohjelman hallinto- ja maksuviranomaisen tehtävistä.

a Toimielimet ovat muodoltaan tilapäisiä toimikuntia ja niiden nimet ovat Urban II –hallintotoimikunta ja Urban II
-maksutoimikunta.

b Toimikuntiin kuuluu kolme jäsentä ja kolme varajäsentä, joista Helsingin kaupunki valitsee kaksi jäsentä ja varajäsentä ja Vantaan kaupunki yhden jäsenen ja varajäsenen.

c Helsingin kaupungin valitsemat jäsenet toimivat toimikuntien puheenjohtajina. Puheenjohtaja esittelee asiat toimikunnissa.

d Toimikuntien toimikausi määräytyy kaupunginhallituksen toimikauden mukaisesti kuitenkin siten, että hallinto- ja maksuviranomaisen tehtävistä huolehditaan Urban II
–ohjelman loppuun asti.

e Toimikunnilla on oikeus ottaa itselleen sihteeri ja kuulla asiantuntijoita.

f Toimikuntien kokousmenettelyssä noudatetaan Helsingin kaupungin hallintosääntöä.

g Toimikuntien kirjeet, sopimukset ja muut asiakirjat allekirjoittaa puheenjohtajana toiminut henkilö ja varmentaa sihteeri.

h Toimikuntien jäsenille, sihteerille, esittelijälle ja kuulemille asiantuntijoille maksetaan palkkiota tilapäisiä toimielimiä koskevien Helsingin kaupungin ohjeiden mukaan siten, että Vantaan kaupungin palveluksessa olevat henkilöt rinnastetaan Helsingin kaupungin palveluksessa oleviin henkilöihin.

Kaupunginhallitus päättänee nimetä kuntalain 77 §:n mukaisena Helsingin ja Vantaan kaupungin yhteisenä toimielimenä toimivaan Urban II -hallintotoimikuntaan seuraavat henkilöt:

puheenjohtaja

henkilökohtainen varajäsen

Mirja Eklund	Riitta Kivinen
EU-suunnittelija	erityissuunnittelija

jäsen

Olli Lahtinen	Liisa Viljanen
erityissuunnittelija	erityissuunnittelija

Urban II –maksutoimikuntaan kaupunginhallitus päättänee nimetä seuraavat henkilöt:

puheenjohtaja

henkilökohtainen varajäsen

Maija Voutilainen	Pia Talponen
palvelupäällikkö	kirjanpitopäällikkö

jäsen

Harri Numminen	Tuija Larjomaa
palvelupäällikkö	kirjanpitopäällikkö

Kaupunginhallitus päättänee todeta, että Vantaan kaupunginhallitus valitsee Urban II -hallintotoimikuntaan ja Urban II –maksutoimikuntaan molempiin yhden jäsenen ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.

Pöytäkirjanote toimikuntaan valituille, talous- ja suunnittelukeskukselle, sen taloushallintopalvelulle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille, tarkastusvirastolle ja Vantaan kaupungille.

Lisätiedot:
Saxholm Tuula, talousarviopäällikkö, puhelin 310 36250

LIITE

Urban II organisoinnista sopimus Helsingin ja Vantaan välillä

KAUPUNGINVALTUUSTON 31.1.2007 TEKEMIEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Khs

KJ Kaupunginhallitus päättänee,

että kaupunginvaltuuston 31.1.2007 pitämän kokouksen päätösluettelo on toimitettava kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille tiedoksi kuin myös

että edellä mainittuun päätösluetteloon sisältyvät kaupunginvaltuuston päätökset saadaan pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen mahdollisista valituksista huolimatta panna täytäntöön seuraavasti:

Asia Toimenpide

Kaupunginjohtajan toimiala

1, 2 Ei toimenpidettä.

3 Pöytäkirjanote satamalautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

4 Kaupunginhallitus päättänee myöntää vuoden 2007 talousarvion

kohdasta 8 01 02, Esirakentaminen, täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet

rakennusvirastolle

8 316 000 euroa		keskeneräisiin esirakentamis-, täyttö- ja alueiden käyttöönoton edellyttämiin toimenpiteisiin

kiinteistövirastolle

6 518 900 euroa		keskeneräisiin esirakentamis-, täyttö- ja alueiden käyttöönoton edellyttämiin toimenpiteisiin

Helsingin Satamalle

1 260 000 euroa			keskeneräisiin esirakentamis-, täyttö- ja alueiden käyttöönoton edellyttämiin toimenpiteisiin Vuosaaren sataman yritysalueella

liikuntavirastolle

494 100 euroa			Myllypuron jalkapallohallin esirakentamiseen

kohdasta 8 29 03, Lähiörahastosta rahoitettavat hankkeet

rakennusvirastolle

2 874 000 euroa			lähiörahastokohteisiin

terveyskeskukselle

929 400 euroa			lähiörahastokohteisiin

sosiaalivirastolle

162 800 euroa			lähiörahastokohteisiin

liikuntavirastolle

265 900 euroa			lähiörahastokohteisiin

kaupunkisuunnitteluvirastolle

44 000 euroa			lähiörahastokohteisiin

tilakeskukselle

754 100 euroa			lähiörahastokohteisiin

liikennelaitokselle

1 626 900 euroa			lähiörahastokohteeseen (Kontulan metroasema)

kohdasta 1 04 02, Käyttövarat

hallintokeskukselle

57 100 euroa		kansainvälisen ideakilpailun (Greater Helsinki Vision 2050) järjestämiseen

kohdasta 9 01 02, Muu antolainaus

alakohdalle 01, Koululainat

1 484 000 euroa		Lauttasaaren yhteiskoulun ja Suomalaisen yhteiskoulun uimahallien perusparannukseen

Pöytäkirjanote ja kaupunginvaltuuston esityslistan 31.1.2007 asian 4 liite 1 ao. virastoille ja laitoksille sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluille (Heljä Huusko) ja taloussuunnitteluosastolle.

10–15 Aloitteet kaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulais-

kaupunginjohtajan toimiala

5, 7 Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

6 Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

8 Kaupunginhallituksen kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, rakennuslautakunnalle, ympäristökeskukselle, Helsingin Energialle, kaupunginmuseolle ja Helsingin Vedelle.

16–20 Aloitteet kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

9 Kaupunginhallitus päättänee vahvistaa kaupunginvaltuuston 31.1.2007 tekemän päätöksen varatuomari Antti Värtelän valitsemisesta palvelukeskuksen toimitusjohtajan virkaan ja samalla todeta, että Antti Värtelä ottaa viran vastaan 13.2.2007 lukien.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote varatuomari Antti Värtelälle sekä muille virkaa hakeneille muutoksenhakuosoituksin.

Pöytäkirjanote liikepalvelulautakunnalle, palvelukeskukselle ja varatuomari Antti Värtelälle.

Samalla kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan valtuuston esityslistan asian 9 täytäntöönpanon osalta heti.

21, 22 Aloitteet rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36098

LIITE

Investointimäärärahojen ylitykset vuodelle 2007

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE SUOMEN POSTI OY:N POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2006-2730

Suomen Posti Oy pyytää (31.5.2002 ja 21.2.2005) poikkeamislupaa 51. kaupunginosan (Santahamina) Santahaminan (425) kylässä olevalle tilalle RN:o 4:2 (Louesaari) määräaikaisten lomarakennusten (27 kpl) ja saunan paikallaan pysyttämiseksi ja määräajan jatkamiseksi 31.12.2010 saakka ranta-alueella, jolla ei ole asemakaavaa. Lisäksi poikkeamislupaa haetaan saaren päärakennuksen (195 k-m²) sisätilojen osittaiselle käyttötarkoituksen muutokselle ja laajennusosan (112 k-m²) rakentamiselle ranta-alueelle, jolla ei ole asemakaavaa.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että päärakennusta halutaan laajentaa uusilla saunatiloilla, koska entiset saunatilat on tarkoitus muuttaa majoitustilaksi.

Hakijan mukaan poikkeaminen edistää ympäristön kestävämmän käytön periaatteita, kun virkistyskeskuksen päärakennuksen laajentamisen yhteydessä sen jätevesien käsittely järjestetään nykyisten määräysten edellyttämällä tavalla. Saarelle laaditun kokonaissuunnitelmaehdotuksen tavoitteena on mm. nykyistä laajempien vapaiden ranta-alueiden ja ajanmukaisempien virkistyspalvelujen tarjoaminen sekä saaren kesämajojen haltijoille että muille saarta käyttäville. Poikkeaminen edistää siten myös saaren virkistysalueen tarkoituksenmukaisen käytön toteutumista ja maisemallisten arvojen parantamista.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (30.11.2006), että hakemus koskee ranta-aluetta, jolla ei ole asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Haettu toimenpide on siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 1 ja 2) momenttia ja poikkeaa lisäksi Helsingin rakennusjärjestyksen 26 §:stä rakennuksen ja rantaviivan välisen etäisyyden osalta.

Selostus Alueella on voimassa 26.11.2003 hyväksytty Helsingin yleiskaava 2002. Yleiskaavan mukaan alue on virkistysaluetta, jota kehitetään koko kaupungin kannalta merkittävänä virkistys- ja ulkoilualueena.

Helsingin saariston ja merialueen osayleiskaavassa (hyväksytty 23.4.1997) saariston käyttöä on suunniteltu huomattavasti yksityiskohtaisemmin kuin koko kaupungin yleiskaavassa. Vaikka oikeusvaikutteinen Helsingin yleiskaava 2002 menee osayleiskaavan edelle, tarjoaa osayleiskaava hyvän pohjan saarten asemakaavojen laatimiselle ja poikkeamishakemusten arvioinnille, koska osayleiskaavan pääperiaatteet eivät ole ristiriidassa yleiskaavan kanssa.

Osayleiskaavassa Louesaari on virkistyspalvelujen aluetta (VU), jossa rakentaminen on sallittu virkistys-, liikunta-, näyttely- ja museotoiminnan tarpeisiin. Näitä ovat esim. ravintolat, kerhorakennukset, leirikeskukset, kahvilat, kioskit, yleensä virkistys- ja ulkoilukäytön kannalta tarpeelliset tilat, telttailualueiden vaatimat tilat ja rakennelmat, paikalliskäyttöön tarkoitetut venesatamatilat, yhteysvenelaiturien vaatimat tilat, museot, luontonäyttelyt ja kesämajat.

Nykytilanne Louesaari on Suomen Posti Oyj:n omistuksessa henkilökunnan virkistyskeskuksena. Alueella on 195 k-m²:n suuruinen hirsinen päärakennus, 30 erikokoista ja ikäistä, puurakenteista kesämajaa ja rantasauna. Saareen on johdettu Santahaminasta kesävesijohto ja sähkö. Viemäriä ei ole. Käymälät ovat kuivakäymälöitä.

Kolmella lomamajalla on pysyvä rakennuslupa. 27 lomamajan ja rantasaunan määräaikaiset rakennusluvat ovat umpeutuneet. Hakija hakee lupaa saada pysyttää rakennukset paikallaan 31.12.2010 saakka.

Hakijan tarkoituksena on lisäksi muuttaa saaren päärakennuksessa sijaitseva saunaosasto pääosin majoitustiloiksi ja rakentaa päärakennuksen viereen uusi saunaosasto. Uudistuksen yhteydessä rakennetaan majoitustilojen ja saunan yhteyteen peseytymis- ja käymälätiloja.

Hakija ilmoittaa, että rakennuksen jätevesien käsittely tullaan järjestämään nykyisten määräysten mukaiseksi. Hakemuksen liitteenä on hanketta koskeva insinööritoimiston laatima, 27.6.2005 päivätty jätevesienkäsittelyselvitys. Selvityksessä on verrattu kolmea erilaista toteuttamistapaa: 1) kuivakäymälät ja harmaiden vesien maasuodatus, 2) WC-vesien umpisäiliö ja harmaiden vesien maasuodatus sekä 3) kaikkien jätevesien viemäröinti mantereelle. Selvityksen mukaan investointikustannuksiltaan taloudellisimmat vaihtoehdot ovat 1) ja 2). Viemärin rakentaminen todetaan kalleimmaksi toteuttaa, mutta samalla sen todetaan olevan pitkällä tähtäyksellä varteenotettava ratkaisu.

Hakija on täydentänyt hakemustaan 14.11.2006 päivätyllä tarkennetulla jätevesien käsittelysuunnitelmalla, jossa on päädytty jätevesien käsittelyn toteuttamiseen tässä vaiheessa vaihtoehdon 1) mukaisena. Käymälät toteutettaisiin kuivakäymälöinä. Harmaiden vesien suodatusta varten rakennettaisiin noin 80 m³:n suuruinen imeytyskenttä, joka sijoitettaisiin saaren keskeisen kallioharjanteen eteläpuolelle. Rantasaunan vedet käsiteltäisiin samalla imeytysalueella. Vesihuoltojärjestelmän johtovedot toteutettaisiin siten, että saaren avokallioita ei tarvitsisi juurikaan louhia, koska tarvittava pumppaamo sijoitettaisiin nykyisten saostuskaivojen paikalle. Laajennettavan rakennuksen pohjapiirrokset on tarkistettu 21.11.2006 kaupunkisuunnitteluvirastoon saapuneella suunnitelmalla vastaamaan jätevesien käsittelysuunnitelmaa.

Hakija on laadituttanut Louesaaren tulevaa kehittämistä silmälläpitäen myös 24.2.2006 päivätyn käyttösuunnitelmaehdotuksen, joka on liitetty poikkeamishakemukseen. Päärakennuksen muutokset ja laajennus, joille nyt haetaan poikkeamispäätöstä, käynnistäisivät suunnitelman ensimmäisen toteutusvaiheen. Ensimmäisen toteutusvaiheen yhteydessä purettaisiin 8 huonokuntoisimmista kesämajoista. Purettava kerrosala vastaisi päärakennuksen laajennuksen kerrosalaa, joten saaren kokonaiskerrosala ei käyttösuunnitelman mukaan tässä vaiheessa muuttuisi. Toisessa rakennusvaiheessa kesämajoja uusittaisiin lisää. Majat sekä niitä varten rakennettavat huoltotilat keskitettäisiin ryhmiksi saaren keskeisen pääpolun varteen. Parhaat ranta- ja kallioalueet saaren molemmissa päissä ja etelärannalla jäisivät käyttösuunnitelmaehdotuksen mukaan rakentamisen ulkopuolelle yleiseen virkistyskäyttöön.

Hakemusten mukaiset saaren päärakennuksen laajentaminen ja käyttösuunnitelmaehdotuksessa toistaiseksi säilytettäviksi esitettyjen 19 kesämajan ja rantasaunan pysyttäminen paikallaan 31.12.2010 saakka on Helsingin yleiskaava 2002:n ja Helsingin saariston ja merialueen osayleiskaavan mukaista. 24.2.2006 päivätyn suunnitelman mukaan purettaviksi esitetyt majat tulee päärakennuksen laajentamisen yhteydessä purkaa.

Osallisten kuuleminen Naapureita ei ole kuultu. Poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle koska kyseessä on hakijan kokonaan omistama saari, jonka välittömässä läheisyydessä ei ole muita saaria.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että Louesaarella ei ole asemakaavaa. Asemakaavan laatiminen on tarkoitus käynnistää vuonna 2007.

Haetut toimenpiteet; saaren päärakennuksen laajentaminen ja toistaiseksi säilytettävien 19 kesämajan ja rantasaunan pysyttäminen paikallaan 31.12.2010 saakka ovat Helsingin yleiskaava 2002:n ja Helsingin saariston ja merialueen osayleiskaavan mukaisia, koska yleiskaavojen mukaan saaren pääasiallinen käyttötarkoitus on virkistyskäyttö. Hakijan tarkoituksena on varata saaren parhaat rannat rakentamattomaksi virkistysalueeksi. 24.2.2006 päivätyn suunnitelman mukaan purettaviksi esitetyt majat tulee päärakennuksen laajentamisen yhteydessä purkaa, jolloin saaren kokonaiskerrosala säilyy nykyisellään.

Laajennuksen toteuttaminen edellyttää kaupunkisuunnitteluviraston mielestä lisäksi sitä, että rakentamisessa otetaan huomioon saaren erityiset luonnonolot. Kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, että jätevesien käsittely voidaan ympäristösyistä tässä vaiheessa toteuttaa 14.11.2006 esitetyllä tavalla (vaihtoehto 1). Imeytyskenttä, pumppaamo ja tarvittavat johtovedot tulee toteuttaa siten, että mahdollisuuksien mukaan vältetään avokallioiden louhimista. Mikäli saareen halutaan tehdä vesikäymälöitä tulee jätevesien käsittely järjestää vaihtoehdon 3) mukaisesti liittämällä saari merenalaisella viemärillä kaupungin viemäriverkostoon. Jos saarta halutaan kehittää edelleen käyttösuunnitelmassa esitetyllä tavalla, voi viemärin johtaminen mantereelle osoittautua joka tapauksessa järkevimmäksi vaihtoehdoksi. Kaupunkisuunnitteluvirasto ei pidä vaihtoehdon 2) mukaisen umpisäiliöratkaisun rakentamista saaren sijainti ja luonnonolot huomioon ottaen perusteltuna.

Poikkeamisen erityinen syy

Hakijan mukaan poikkeaminen edistää ympäristön kestävämmän käytön periaatteita, kun virkistyskeskuksen päärakennuksen laajentamisen yhteydessä sen jätevesien käsittely järjestetään nykyisten määräysten edellyttämällä tavalla. Poikkeaminen edistää myös saaren virkistysalueen tarkoituksenmukaisen käytön toteutumista ja maisemallisten arvojen parantamista. Laaditusta käyttösuunnitelmaehdotuksesta ilmenee, että tulevaisuudessa yhä suurempi osa saaresta varataan yleiseen virkistyskäyttöön.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista mikäli rakentamisessa noudatetaan 24.2.2006 päivättyä Louesaaren käyttösuunnitelmaehdotusta, Arkkitehtitoimisto Havas Rosberg Oy:n laatimaa päärakennuksen laajennussuunnitelmaehdotusta (21.11.2006) sekä Helsingin saariston ja merialueen osayleiskaavan määräyksiä ja rakentamisessa otetaan huomioon saaren erityiset luonnonolot. Mikäli rakennuksessa muodostuvat harmaat vedet käsitellään maasuodatuksella, tulee imeytyskenttä sijoittaa siten, että kenttä ja siihen liittyvät välttämättömät rakennelmat saadaan loivia luiskia käyttäen hyvin sovitettua maastoon ja maisemaan, ja että avokallioiden louhintaa mahdollisuuksien mukaan vältetään. Mikäli rakennus varustetaan vesikäymälöin, on jätevedet johdettava kunnalliseen viemäriverkkoon.

Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta edellä olevilla ehdoilla.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä Suomen Posti Oy haettuihin toimenpiteisiin 51. kaupunginosan Santahaminan kylässä olevalle tilalle RN:o 4:2 ehdolla, että rakentamisessa noudatetaan 24.2.2006 päivättyä Louesaaren käyttösuunnitelmaehdotusta, Arkkitehtitoimisto Havas Rosberg Oy:n laatimaa päärakennuksen laajennussuunnitelmaehdotusta (21.11.2006) sekä Helsingin saariston ja merialueen osayleiskaavan määräyksiä ja rakentamisessa otetaan huomioon saaren erityiset luonnonolot.

Mikäli rakennuksessa muodostuvat harmaat vedet käsitellään maasuodatuksella, tulee imeytyskenttä sijoittaa siten, että kenttä ja siihen liittyvät välttämättömät rakennelmat saadaan loivia luiskia käyttäen hyvin sovitettua maastoon ja maisemaan, ja että avokallioiden louhintaa mahdollisuuksien mukaan vältetään. Mikäli rakennus varustetaan vesikäymälöin, on jätevedet johdettava kunnalliseen viemäriverkkoon.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta
	Liite 2	Asemapiirros
	Liite 3	Louesaaren käyttösuunnitelmaehdotus 24.2.2006
	Liite 4	Päärakennuksen laajennussuunnitelmaehdotus 21.11.2006
	Liite 5	Helsingin saariston ja merialueen osayleiskaavan määräykset

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE XXXX JA XXXX XXXXX:N POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2006-2885

XXXX ja XXXX XXXX pyytävät (25.8.2006) poikkeamislupaa 49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelin nro 49162 tontille nro 12 (Kuunaritie 7b) omakotitalon kerrosalan lisäämiseksi aputilojen käyttötarkoitusta muuttamalla niin, että tontin tehokkuusluvuksi tulee 0,25 nykyisen 0,20 sijaan. Tällöin poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että kerrosala käytetään muuttamatta talon ulkoasua. Rakennus on toteutettu myönnetyn rakennusluvan mukaisesti, jolloin kyseisillä tiloilla ei ole katsottu olevan olennaista vaikutusta kaupunkikuvaan rakennusmassaa suurentavana tekijänä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (20.12.2006), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 19.4.1988 vahvistettu asemakaava nro 9265, jonka mukaan tontti kuuluu erillispientalojen korttelialueeseen (AO). Tehokkuusluku on 0,2, eli 600 m²:n suuruisen tontin rakennusoikeus on 120 k-m². Tontille saa lisäksi rakentaa aputiloja yhteensä enintään 30 m²/asunto. Kellarikerroksen on oltava pääasiallisesti maanpinnan alapuolella.

Rinteessä olevalle tontille on rakennettu pienellä ullakolla varustettu kaksikerroksinen omakotitalo (127 k-m²), johon liittyy noin 53 m²:n suuruinen, takaseinältään rinteeseen upotettu aputilasiipi. Lisäksi tontille on rakennettu erillinen sauna (noin 13 m²) sekä autokatos.

Hakijan tarkoituksena on muuttaa rakennusluvassa aputilaksi/harrastetilaksi merkitty osa aputilasiivestä kerrosalaan laskettavaksi tilaksi niin, että tontin tehokkuusluku nousisi 0,25:ksi. Tilaa kutsutaan hakemuksessa kellariksi, mutta sen yläpuolella ei ole kerrosta.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta, joka ylittyy 25 %:lla.

Osallisten kuuleminen Selvitys naapureiden kuulemisesta sekä naapureiden suostumukset on liitetty hakemusasiakirjoihin. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että Laajasalossa on laajoja alueita, joilla tehokkuus on 0,20 (tai alempikin, lähinnä rantavyöhykkeellä). Useilla muilla esikaupunkialueilla tehokkuusluku on kaavanmuutoshakemusten johdosta nostettu 0,2:sta 0,25:een joko laajempaa aluetta koskevilla tai tonttikohtaisilla asemakaavan muutoksilla. Jälkimmäisissä tapauksissa on menettelystä ensin tehty periaatepäätös. Poikkeamisasiana tehokkuuden nostoa ei ole näillekään alueille myönnetty.

Laajasalossa tehokkuuden nostamista 0,25:een ei ole tätä ennen haettu poikkeamisteitse eikä asemakaavaa muuttamalla, vaan asiaa on ainoastaan muutaman kerran kyselty puhelimitse tontin oston yhteydessä. Rakennusoikeuden nostamista tullaan kuitenkin selvittämään myös Laajasalon omakotialueilla. Asemakaavojen muuttaminen edellyttää aluekokonaisuuksien tarkastelua sekä vuorovaikutusta asukkaiden kanssa. Tähän on tarkoitus ryhtyä vuoden 2007 aikana. Kysymystä ei tulisi ratkaista poikkeamisasiana eikä tonttikohtaisena muutoksena ainakaan tässä vaiheessa.

Näin ollen virasto katsoo, että esitettyä poikkeamista rakennusoikeudesta ei pidä myöntää. Haettu toimenpide aiheuttaa haittaa kaavoitukselle sekä kaavan toteuttamiselle. Poikkeamisen myöntämiselle ei ole maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää erityistä syytä. Kaupunkisuunnitteluvirasto ei puolla hakemusta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hakijalle on varattu hallintolain 34 §:n nojalla tilaisuus antaa vastineensa tästä lausunnosta kaupunginhallitukselle 18.1.2007 mennessä.

Kaj toteaa, että asiassa ei ole annettu em. vastinetta.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, ettei se puolla Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan omakotitalon kerrosalan lisäämistä 49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelin nro 49162 tontille nro 12 perusteella, että haettu toimenpide aiheuttaa haittaa kaavoitukselle sekä kaavan toteuttamiselle.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle sekä XXXX ja XXXX XXXX:lle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta
	Liite 2	Asemapiirros

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE KIINTEISTÖ OY HÄMEENTIE 29:N POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2007-30

Kiinteistö Oy Hämeentie 29 pyytää (26.9.2006) poikkeamislupaa 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin nro 250 tontille nro 1 (Hämeentie 29, Vilhonvuorenkuja 12) autohallin muuttamiseksi liiketilaksi ja autohallin sisääntulosyvennyksen rakentamiseksi osaksi samaa liiketilaa (402 k-m²) niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta. Lisäksi asemakaavasta poiketaan siten, että autopaikkoja sijoitetaan pihamaalle istutettavalle alueelle asemakaavan vastaisesti.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että autohallin käyttäminen nykyisessä kaavallisessa ja liikenteellisessä tilanteessa on mahdotonta. Autoliikenteen ja jalankulun näkymäalueet sisäänajon kohdalla ovat hyvin rajallisia. Metron sisäänkäynti, Hämeentien mutka ja ajoittain vilkas jalankulkuliikenne peittävät suuren osan liikenteen näkymäalueista. Autohallista poistuttaessa joudutaan ajamaan suoraan erittäin vilkkaalle suojatielle jalkakäytävältä. Sisäänajo halliin ja ulosajo hallista kulkee voimassa olevan asemakaavan liittymäkieltomerkinnän poikki. Autohallin sisääntulosyvennys on pimeä ja näkösuojattu, erittäin epäsiisti ja likainen. Poistamalla nurkkaus parannetaan lähialueen ilmettä ja lisätään turvallisuuden tunnetta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (3.1.2007), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 19.7.1985 vahvistettu asemakaava nro 8559. Asemakaavan mukaan tontti 10/250/1 kuuluu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeseen (K). Tontin rakennusoikeus on 2 050 k-m², mikä vastaa tonttitehokkuutta e = 2.6. Rakennuksen suurin sallittu kerrosluku on kahdeksan. Hämeentien puolelta rakennuksen ulkoseinän sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 30 dB(A).

Piha-alue on istutettava. Alueelle saa rakentaa tarpeellisia kulkuteitä. Koko piha-alueen alla on maanalainen autonsäilytystila, johon ajo jär-

jestettävä siten, ettei siitä aiheudu haittaa pihan käytölle. Tontille on sijoitettava autopaikkoja kiinteistön omaan käyttöön seuraavasti: 1 autopaikka / 350 m² toimistokerrosalaa, 1 autopaikka/150 m²asiakaspalvelukerrosalaa ja 1 autopaikka/175 m² asuntokerrosalaa. Yhtään autopaikkaa ei saa sijoittaa pihamaalle. Hämeentien puolelta tontille ei saa järjestää ajoneuvoliittymää.

Tontilla sijaitsee arkkitehti Einari Teräsvirran vuonna 1964 suunnittelema seitsemän kerroksinen toimistorakennus. Viisi ylintä kerrosta ovat toimistotilakerroksia ja kahdessa alimmassa kerroksessa on kahvila- ja ravintolatiloja. Seitsemännessä kerroksessa on myös yksi asunto. Koska maasto tontilla nousee kerroksen verran Vilhonvuorenkujan puolella, on pihakannen alle rakennettu 11 autopaikan pysäköintihalli, johon ajetaan Hämeentien puolelta metroasemalle johtavien portaiden vierestä. Autohalli on rakennettu aikaisemmin kuin metron portaat. Hallia ei ole enää käytetty paikoitukseen useampaan vuoteen. Asfaltoidulla piha-alueella autohallin päällä on yhdeksän rakennusluvan mukaista autopaikkaa. Tontin rakennettu kerrosala on 2 019 k-m², minkä mukaan 31 k-m² rakennusoikeutta on käyttämättä.

Hakijan tarkoituksena on muuttaa autohalli liiketilaksi laajentamalla tila koilliskulmassa katujulkisivun ulkolinjaan asti. Pihakannella säilytetään olemassa olevat autopaikat ja järjestämällä paikat uudestaan saadaan normin mukaiset puuttuvat paikat (2 kpl) myös mahtumaan. Piha-alueelle lisätään myös istutuksia ja parannetaan pintamateriaaleja.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta rakennusoikeuden, autopaikkojen sijoittamisen ja pihan istuttamisen osalta.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (29.11.2006). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että asemakaavan mukaan olemassa olevaan autohalliin ei saa järjestää ajoneuvoliittymää Hämeentien puolelta. Ajoyhteyttä ei pystytä myöskään järjestämään Vilhonvuorenkujan puolelta korkeuseroista johtuen. Koska autohallia ei voi käyttää rakennusluvan mukaiseen tarkoitukseensa, sallitaan olemassa olevan

tilan muuttaminen liiketilaksi. Koska autohallin sisäänkäynti on ravintolan terassin alapuolella muodostaen epäsiistin ja turvattoman tilan, sallitaan myös sen rakentaminen liiketilan sisäänkäyntitilaksi. Tontin rakennettu kerrosala nousee 2 421 k-m². Rakennusoikeuden ylitys on 371 k-m² (18,1 %).

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että autopaikkojen sijoittaminen istutettavalle piha-alueelle on asemakaavan mukaan kielletty. Koska rakennuksessa olevia autopaikkoja ei voida asemakaavasta johtuvista syistä käyttää ja piha-alue on aikaisemminkin ollut paikoituskäytössä rakennusluvan mukaisesti, sallitaan asemakaavan edellyttämän autopaikkamäärän (11 kpl) sijoittaminen pihakannelle.

Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen ja ympäristön turvallisuuden edistäminen.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä Kiinteistö Oy Hämeentie 29:lle haettuun toimenpiteeseen10. kaupunginosan korttelin nro 250 tontille nro 1 ehdolla, että rakentamisessa noudatetaan 20.9.2006 päivättyä suunnitelmaa sekä, että hankkeen toteuttamisen yhteydessä parannetaan piha-alueen viihtyisyyttä lisäämällä istutuksia ja uusimalla pintamateriaaleja.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta
	Liite 2	Asemapiirros 1 ja 2
	Liite 3	Näkymä Hämeentieltä
	Liite 4	Julkisivuluonnos
	Liite 5	Kuvasovitus Hämeentieltä

KIINTEISTÖVIRASTON POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2006-2886

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto (tilakeskus) pyytää (7.9.2006) poikkeamislupaa 14. kaupunginosan (Taka-Töölö) korttelin nro 508 tontille nro 46 (Mechelininkatu 46) toimistotilojen (1 529 k-m²) pysyväksi käyttötarkoituksen muuttamiseksi suun erikoishoitoyksikön ja Hietalinna-yhteisön hoitotilojen käyttöön poiketen asemakaavassa määrätystä hallinto- ja virastorakennusten pääkäyttötarkoituksesta.

Hakija perustelee hakemustaan olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukaisella käytöllä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (7.12.2006), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 16.8.1982 vahvistettu asemakaava nro 7995. Asemakaavan mukaan alue on hallinto- ja virastorakennusten korttelialuetta (YH). Tontin rakennusoikeus on 5 860 k-m². YH-korttelialueella saadaan osittain maanpinnan alapuolella olevaan tilaan sijoittaa päivänvalolla valaistavia työhuonetiloja. Rakennuksen suurin sallittu kerrosluku on neljä kerrosta ja julkisivun ja vesikaton leikkauskohdan enimmäiskorkeus on +21,40. Autopaikkoja on sijoitettava tontille vähintään 1 ap / 500 k-m² ja saadaan rakentaa enintään 1 ap / 300 k-m².

Rakennuksen käytetty kerrosala on rekisteritietojen mukaan 5 991 k‑m².

Hakijan tarkoituksena on suun erikoishoitoyksikön ja Hietalinna-hoitoyhteisön sijoittaminen rakennukseen. Hietalinna-yhteisöön kuuluu päihderiippuvaisten hoitoyhteisö sekä koulutusyksikkö, joka tarjoaa koulutus-, tutkimus- ja konsultaatiopalveluita. Toiminta on kuntouttavaa laitoshoitoa. Hoitoajat vaihtelevat muutamasta päivästä muutamaan kuukauteen.

Hietalinna-hoitoyhteisö on aiemmin toiminut Hietaniemenkatu 5:n tiloissa. Sosiaalijohtaja asetti 18.5.2005 työryhmän, jonka tehtävänä oli suunnitella asunnottomien palvelukeskusta. Hietaniemenkatu 5:n soveltuvuutta arvioidessaan työryhmä totesi, että rakennuksessa on useampia vuokralaisia ja että nykyisille toiminnoille olisi löydettävä uudet tilat. Kaupunginvaltuusto päätti 31.5.2006, että asunnottomien palvelukeskus sijoitetaan Hietaniemenkatu 5:een. Tästä aiheutunut Hietalinna-hoitoyhteisön edelleen sijoittaminen on sittemmin katsottu sosiaaliviraston ja kiinteistöviraston kesken. Kaupunkisuunnitteluvirasto on keskustellut kiinteistöviraston kanssa hankkeesta lausunnon valmistelun yhteydessä.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että hoitotoiminta ei kuulu korttelin pääkäyttötarkoitukseen.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (3.11.2006). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että yleisten rakennusten tonttien säilyttäminen kaupunkirakenteessa on tärkeää. Hakemuksessa esitetty toiminta on julkista palvelua ja siten luonteeltaan sopivaa yleisten rakennusten korttelialueelle.

Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2006-2886/526 mukaisesti.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Taka-Töölön tontti 508/46)
	Liite 2	Ympäristökartta
	Liite 3	Asemapiirros
	Liite 4	Pääpiirustus

KIINT. OY LINTULAHDENVUOREN POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2006-2637

Kiint. Oy Lintulahdenvuori pyytää (15.8.2006) poikkeamislupaa 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin nro 288 tontille nro 15 (Lintulahdenkuja 10) toimistotalon ja 85 autopaikan rakentamiseksi voimassa olevan asemakaavan hotellitontille. Hakemus tarkoittaa poikkeamista käyttötarkoituksen, autopaikkojen ja kellarien enimmäismäärää ja kellarin alinta tasoa koskevista asemakaavamääräyksistä.

Hakija perustelee hakemusta sillä, että toimistorakennus on toteutettavissa pitkään rakentamattomaksi jääneellä tontilla ja, että tontin asemakaavan muuttaminen toimistokäyttöön on vireillä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (27.11.2006), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Hakijan tarkoituksena on rakentaa tontille toimistotalo (11040 k‑m²) ja 85 autopaikkaa (1 ap/130 k‑m²) kahteen kellariin.

Tontti on 19.5.1992 vahvistetussa asemakaavassa nro 9660 hotellirakennusten korttelialuetta (KH). Tontin rakennusoikeus on 11 040 k‑m². Maanalaisten tilojen alin sallittu lattiataso on +1.0 ja autopaikkojen enimmäismäärä yksi autopaikka 350 hotelli- tai toimistokerrosneliömetriä kohden. Hakemus poikkeaa asemakaavasta tontin käyttötarkoituksen, autopaikkamäärän, kellarien luvun ja alimman korkeustason osalta.

Tontti on laaditussa (11.6.2002 päivätyssä ja 11.–18.6.2002 nähtävillä olleessa) asemakaavan muutosluonnoksessa toimistorakennusten korttelialuetta (KT), jolla kadunpuoleisen kadunvarsirakennuksen ensimmäisestä kerroksesta puolet on varattava myymälä- tai muiksi asiakaspalvelutiloiksi, autopaikkojen enimmäismäärä on 52 autopaikkaa ja julkisivumateriaalin tulee olla paikalla muurattu punatiili. Muutosluonnosta vastaan ei ole esitetty mielipiteitä.

Hakemuksessa esitetyn toimistorakennuksen kerrosala, kerrosluku ja katon ylin korkeusasema ovat sekä tontilla voimassa olevan asemakaavan että asemakaavan muutosluonnoksen mukaiset. Toimistokäyttö on asemakaavan muutosluonnoksen mukainen.

Saadut lausunnot Kaupunkikuvaneuvottelukunta on 6.9.2006 esittänyt tutkittavaksi naapureiden korkeusasemat ja liittyminen ympäröiviin katualueisiin tulvakorkeudet huomioiden. Katutason suunnittelussa tulisi huomioida kävely-ympäristö ja alin kerros tulisi olla yleisölle avoin ja katutasoon tulisi sijoittaa ilmeeltään julkista ravintola-, kahvila- tai liiketilaa. Suunnitelmassa rakennusmassa taittuu tontin rajan mukaan ja räystäslinja katkaistaan pystyaiheella ja lasiaiheella. Alueelle tyypillinen yhtenäinen massa ja räystäslinja tulee olla myös täydennysrakennuksessa. Neuvottelukunta piti alueen kannalta parempana tontin hotellikäyttöä. Suunnittelussa olisi huomioitava rakennuksen mahdollinen muuntuminen hotelliksi.

Viranomaisneuvottelut Kiinteistövirasto neuvottelee hakijan kanssa mahdollisesta maankäyttösopimuksesta.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on 13.10.2006 tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä nro 230 ja varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hakemuksessa esitetty toimistokäyttö on vireillä olevan asemakaavan muutoksen mukainen. Asemakaavaluonnoksessa on määrätty että rakennuksen ensimmäisestä kerroksesta puolet on varattava myymälä-, ravintola- tai muiksi asiakaspalvelutiloiksi, että rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusaseman yläpuolelle ei saa sijoittaa teknisiä laitteita tai muitakaan rakennelmia ja että rakentamisessa on käytettävä paikalla muurattua, perinteisen väristä punatiiltä. Suunnittelussa tulee noudattaa alueelle tyypillistä yhtenäistä julkisivun käsittelyä ja räystäslinjaa. Piha-alue tulee suunnitella niin, että se liittyy saumattomasti naapuritonttien piha-alueeseen. Lintulahdenkujan puoleinen jalankulkualue tulee korkeusasemiltaan ja materiaaleiltaan toteuttaa korkeatasoisena ja viereiseen jalankulkualueeseen sopivana.

Tontti sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella ja suunnitteilla olevan Keskustatunnelin vaikutuspiirissä. Poikkeaminen autopaikkojen määrästä on vähäinen ja sen vaikutus alueen liikennemääriin pieni. Poikkeaminen vastaa suuruusluokaltaan kantakaupungin pohjoisosassa tehdyissä eräissä asemakaavamuutoksissa sovellettua autopaikkamääräystä. Poikkeaminen kellarien luvusta ja alimmasta tasosta on perusteltua kiinteistön tarkoituksenmukaisen käytön kannalta. Poikkeamisen erityinen syy on kaupunkikuvan eheyttäminen eli kaupunkirakenteessa pitkään keskeneräisenä olleen Sörnäisten rantatien varren korttelirivin täydentäminen. Korttelin asuinrakennusten ja asuntopihan suoja Sörnäisten rantatien liikennemelua vastaan paranee.

Kaj toteaa, että maanomistajalle ei koidu poikkeamisluvan mukaisesta käyttötarkoituksen ja autopaikkamäärän muutoksesta sellaista merkittävää hyötyä, että kaupunginhallituksen 2.4.1990 tekemän maapoliittisen päätöksen edellyttämät neuvottelut tulisi käydä.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2006-2637/526 mukaisesti ehdolla, että rakentamisessa noudatetaan laadittavana olevan asemakaavan muutosluonnoksen määräyksiä. Suunnittelussa tulee huomioida rakennuksen mahdollinen muuntuminen hotelliksi.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Sörnäisten tontti 288/15)
	Liite 2	Ympäristökartta
	Liite 3	Asemapiirros
	Liite 4	Luonnos 25.5.2004 asemakaavan muutoksesta
	Liite 5	Havainnekuvia

SOPIMUKSEN TEKEMINEN ARO-YHTYMÄ OY:N KANSSA KONALAN TONTTIEN 32034/1 JA 6 SEKÄ TONTIN 32035/2 ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSESTA (NRO 11558)

Khs 2006-2639

Kiinteistölautakunta toteaa (21.11.2006) seuraavaa:

Tiivistelmä Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt Aro-Yhtymä Oy. Maapoliittiset neuvottelut on käyty kaupunginhallituksen 9.2.2004 päätöksen mukaisesti. Yhtiön kanssa esitetään solmittavaksi sopimus, jossa yhtiö suorittaa kaupungille korvausta 256 000 euroa rakentamis-mahdollisuuksien paranemisesta sekä lisäksi maanvaihdosta välirahaa 122 400 euroa.

Voimassa olevat asemakaavat

Korttelissa 32034 ovat voimassa asemakaavat nro 6012 vuodelta 1968 ja nro 7488 vuodelta 1976, joissa tontit 1 ja 6 on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (TTV). Rakennusoikeutta tonteilla on yhteensä 17 505 k-m². Korttelissa 32035 on voimassa asemakaava nro 7963 vuodelta 1979, jossa tontti 2 on merkitty teollisuus- ja varasto-rakennusten korttelialueeksi (TTV). Rakennusoikeutta on 7 502 k-m². Toimistokerrosala teollisuustonteilla, jos se on kaavassa määritelty, on yleensä enintään 25 % kerrosalasta.

Maanomistus ja nykytilanne

Tontit ovat yksityisomistuksessa. Kaupunki omistaa katu- ja puistoalueet. Tonteilla olevissa rakennuksissa on Aro-Yhtymä Oy:n autojen myynti- ja korjaamotoimintaa. Pieni puistokaistale korttelien välissä on vuokrattu yhtiön käyttöön.

Asemakaavan muutos Kaavamuutoksen mukaan tontit 32034/1 ja 6 on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Tonteille saa sijoittaa myyntinäyttely-, toimisto- ja muita vastaavia tiloja enintään 45 % sallitusta kerros-alasta. Muodostettavaan tonttiin 32035/4 (entinen tontti 32034/1) liitetään korttelien välinen puistikko.

Tontti 32035/2 on merkitty toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY). Tontin kerrosalasta saa enintään 2 000 k-m² käyttää päivittäistavara-myymälää varten. Tontille on suunnitella Lidlin myymälä.

Korttelien väliin merkitään uusi kevyen liikenteen katu.

Alueen arvo nousee Asemakaavan muutoksen seurauksena alueen arvo nousee merkittävästi, joten Khn 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaiset maapoliittiset neuvottelut tulee käydä.

Sopimusehdotus Aro-Yhtymä Oy ja kaupunki tekevät esisopimuksen aluevaihdosta. Yhtymä luovuttaa kaupungille yhteensä n. 488 m²:n suuruiset alueet katualueita varten. Kaupunki luovuttaa yhtymälle n. 998 m²:n suuruisen alueen liitettäväksi muodostettavaan tonttiin. Yhtymä maksaa kaupungille välirahaa 122 400 euroa. Samalla on sovittu alueisiin liittyvistä johtorasitteista.

Lisäksi Aro-Yhtymä Oy suorittaa sopimuksen mukaan kaupungille korvausta tonttien 32034/1 ja 6 sekä 32035/1 rakentamismahdollisuuksien paranemisesta 256 000 euroa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman.

Korvaukselle lasketaan 3 %:n vuotuista korkoa sopimuksen allekirjoittamisesta lukien maksupäivään asti.

Kiinteistölautakunta katsoo, että sopimus on Khn päätöksen ja noudatetun käytännön mukainen.

./. Lautakunta esittää, että lautakunta oikeutettaisiin tekemään Aro-Yhtymä Oy:n kanssa esityslistan tämän asian liitteenä oleva esisopimus ja sopimus sekä siihen mahdollisia vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Aro-Yhtymä Oy:n kanssa esisopimuksen ja sopimuksen Konalan korttelin nro 32034 tonttien nro 1 ja 6 sekä korttelin nro 32035 tontin nro 2 asemakaavan muuttamisesta esityslistan liitteen mukaisesti sekä siihen mahdollisia vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Esisopimus ja sopimus
	Liite 2	Esisopimuksen karttaliite

VUODEN 2006 LOPUSSA PÄÄTTYNEIDEN ASUNTOTONTTIEN VARAUSAIKOJEN JATKAMINEN

Khs 2007-50

Kiinteistölautakunta toteaa (19.12.2006) seuraavaa:

Tiivistelmä Kyseessä on vuoden 2006 lopussa päättyvien asuntotonttien varausaikojen jatkaminen seitsemän rakennuttajan osalta. Tonttien varausaikoja esitetään jatkettavaksi, koska kohteita ei ole vielä voitu alkaa rakentaa asemakaavojen keskeneräisyyden, urakkakilpailuvaikeuksien ja rakennuslupavalitusten takia. Lautakunta esittää varausaikojen jatkamista tässä vaiheessa 31.12.2007 saakka. Joitain varauksista jouduttaneen jatkamaan uudelleen vuoden kuluttua. Lautakunta esittää myös varausaikojen jatkamisten päättämisen siirtämistä lautakunnalle tavanomaisissa tapauksissa.

Hakemukset

YIT:n varaus avoimen rakentamisen kohteesta Arabianrannassa

Lautakunta varasi 4.6.2002 YIT Rakennus Oy:lle Arabianrannan tontista 23100/8 n. 4 300 k-m²:n osuuden vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten hitas-ehdoin. Varaus perustui kaupungin ja Tekesin Arabianrannassa järjestämään avoimen teknologian kilpailuun. YIT tuli kilpailussa toiseksi. Varauksensaajan tulee kehitellä ja toteuttaa kilpailuehdotuksensa teemoja tässä kohteessa. Esittäessään kohteen suunnitelmat Hitas-työryhmälle varaajan tulee esittää avoimen teknologian tai muun kehittämisteeman huomioon ottaminen hankkeessa.

Geoteknisten syiden takia Arabianrannan eteläosan alueen asemakaavaa on jouduttu muutamaan. Varausaikaa on tämän takia lautakunnan päätöksellä jo 21.12.2004 jatkettu 31.12.2006 saakka. Alueen asemakaavan muutos on nyt saanut lainvoiman ja edellytykset koko alueen ja tämän kohteen käynnistämiselle ovat pian olemassa, kunhan maanrakennustyöt valmistuvat. Rakentaminen voitaneen aloittaa vuoden 2007 keväällä.

Alueen asemakaavan muutoksessa on tonttien numerointi muuttunut. Varausta vastaa nyt tontti 23100/40, jonka rakennusoikeus on 4 500 k‑m². YIT esittää varauksen kohdistamista kyseessä olevalle tontille ja varausajan jatkamista 31.12.2007 saakka.

Kiinteistölautakunnan mielestä varausaikaa on tarpeen jatkaa, koska viivytys on johtunut asemakaavan muutoksen ja esirakentamisen viemästä ajasta.

Asuntotuotantotoimikunnan varaus Arabianrannan eteläosassa

Lautakunta varasi 4.6.2002 asuntotuotantotoimikunnalle tontin 23100/6 (nykyisin nro 37) vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen rakennuttamista varten 31.12.2004 saakka. Geoteknisten syiden takia Arabianrannan eteläosan alueen asemakaavaa on jouduttu muutamaan. Lautakunta jatkoi 8.12.2005 varausaikaa 31.12.2006 saakka sekä muutti kohteen asuntotuotantotoimikunnan hakemuksesta vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamiseen hitas-ehdoin. Kaupungin työsuhdeasuntojen lisätarve oli tuolloin laantunut.

Asuntotuotantotoimisto hakee varausajan jatkamista kirjeellään 31.12.2007 saakka. Kirjeessä ovat myös muut asuntotuotantotoimikunnan jatkohakemukset. Kirjeessä mainituista tonteista muutamille on tehty tai tullaan tekemään vuoden loppuun mennessä lyhytaikaiset vuokrasopimukset. Näiden tonttien varausaikoja ei esitetä jatkettaviksi.

Kiinteistölautakunnan mielestä tontin 23100/37 varausaikaa on tarpeen taas jatkaa, koska viivytys on johtunut asemakaavan muutoksen ja esirakentamisen viemästä ajasta.

Sato:n varaus uusloft-hankkeelle Arabianrannassa

Lautakunta varasi 25.5.2004 Sato-Rakennuttajat Oy:lle tontin 23124/27 vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten ilman hitas-ehtoja. Tontille on suunniteltu niin sanottua uusloft-hanketta, jossa asukkaat rakentavat asuntonsa valmiiksi. Suunniteltu rakennus on rakennusoikeudeltaan 4 000 k-m²:n suuruinen luhtikäytävätalo ja asunnot ovat kahden kerroksen korkuisia.

Varausehtojen mukaan asuntojen hinta muodostuu todellisista urakkakustannuksista ja kaupungin vahvistamasta rakennuttajakulukorvauksesta eli kysymyksessä ovat niin sanotut puoli-hitas -ehdot. Hankkeen suunnitelma on valmis, ja asunnot varattiin muutamassa hetkessä ja jonossa on myös kakkos- ja kolmosvaraajia. Urakkakilpailussa ei syksyllä saatu toteutuskelpoisia hintoja. Kohteen toteutusta valmistellaan nyt projektijohtourakkana.

Varausta on tarpeen varaajan kirjeen mukaan jatkaa 31.12.2007 saakka.

Kiinteistölautakunnan mielestä varausaikaa on tarpeen jatkaa, koska viivytys on johtunut urakkakilpailutilanteesta.

Nuorisosäätiön varaus Vanhassakaupungissa

Lautakunta varasi Nuorisosäätiölle Vanhankaupungin tontin 27932/1 nuorille tarkoitettujen vuokra-asuntojen rakennuttamista varten 31.12.2006 saakka. Tontin rakennusoikeus on 7 000 k-m².

Nuorisosäätiö esittää kirjeessään, että varausaikaa jatketaan vuoden 2008 loppuun. Tarkoituksena on perustettavan kiinteistöyhtiön lukuun rakennuttaa tontille työssä käyville nuorille tarkoitettu vuokratalo siten, että tontin rakennusoikeudesta puolet eli 3 500 k-m² tehtäisiin vapaarahoitteisena ja toinen puoli samoin 3 500 k-m² korkotuella rahoitettuna vuokratalona.

Perusteluna jatkohakemukselle varaaja esittää seuraavaa:

1) Tontilla tehdään Helsingin Veden ja Energialaitoksen huoltotunnelia. Tontti ei siten ole ollut rakennettavissa ennen kuin tunneli valmistuu.

2) Tontille rakentaminen vaatii lisäksi Lahdentielle tehtävien ramppien uudelleen rakentamista. Saamiemme tietojen mukaan rampit rakennetaan aikaisintaan vuoden 2008 alussa.

3) Olemme järjestäneet urakkakilpailun tontille tulevien vuokratalojen rakentamiseksi. Kilpailun voitti NCC Rakennus Oy, joka on valmis rakentamaan tontille vuokratalot heti kun rakennuslupa on saatavissa.

4) Arkkitehti Jan Söderlund (Arkkitehtitoimisto Sarc Oy) on vienyt arkkitehtisuunnittelun niin pitkälle, että suunnittelun puolesta rakennuslupa on haettavissa heti kun tontille voidaan rakentaa.

5) Hankkeelle on alustavasti haettu omaan rahoitukseen tarvittava oma pääoma ja pankkilaina sekä vapaarahoitteiselle että korkotukiosuudelle edellyttäen, että Helsingin kaupunki antaa korkotukivarauksen.

Kiinteistölautakunnan käsityksen mukaan varausajan jatkamiseen on syytä suostua, koska hanketta ei ole voitua alkaa rakentaa varaajasta riippumattomista syistä sekä hankkeen valmisteluun on uhrattu merkittävästi resursseja.

Saton varaus kehittämiskohteesta Viikin Latokartanossa

Lautakunta varasi Sato-Rakennuttajat Oy:lle 25.5.2004 Viikin Latokartanon korttelien 36249 - 36252 tontit (yhteensä 9 tonttia), joiden rakennusoikeus on yhteensä 5 200 k-m², vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten hitas-ehdoin. Varaus on voimassa 31.12.2006 saakka. Hanke on kehittämiskohde, jossa esimerkiksi pyritään varmistamaan tavallista suurempi asukkaiden osallistuminen.

Alueen asemakaava on lainvoimainen, mutta kunnallistekniikka on vasta rakenteilla ja valmistuu kyseisten tonttien kohdalle kesällä 2007.

Sato ilmoittaa kirjeessään, että korttelien 36249 ja 36250 tonttien suunnittelu on käynnissä ja rakentaminen voi alkaa syksyllä 2007 edellyttäen, että asuntojen kysyntä markkinoilla on riittävä ja rakentamisen muut edellytykset muun muassa lainvoimainen rakennuslupa ja hyväksyttävät urakkatarjoukset ovat olemassa.

Korttelien 36251 ja 36252 tonttien suunnittelu ja rakentaminen on kirjeen mukaan myös tarkoitus aloittaa yhtenä kokonaisuutena. Toisen vaiheen aikataulu seuraa edellä mainittujen korttelien aikataulua noin vuoden viiveellä.

Varaaja esittää, että korttelien 36249 ja 36250 tonttien varausaikaa jatketaan 31.12.2007 saakka, ja korttelien 36251 ja 36252 tonttien varausaikaa jatketaan 31.12.2008 saakka.

Kiinteistölautakunnan käsityksen mukaan Satolle Latokartanosta varattujen tonttien varausaikaa on syytä jatkaa tässä vaiheessa 31.12.2007 saakka. Varausajan jatkotarve johtuu alueen toteutusjärjestyksestä.

HelsinkiMission tontinvaraus palveluasunnoista Viikissä

Lautakunta varasi 21.12.2004 Helsingin Kaupunkilähetys ry:lle Viikin Latokartanosta tontin 36223/3 vanhusten palvelutalon rakennuttamista varten 31.12.2006 saakka. Tontin rakennusoikeus on 6 000 k-m².

Tontille on tulossa vanhusten asuntojen lisäksi palvelukeskus Vuosaaren palvelutalo Cecilian toimivaksi osoittautuneen konseptin mukaisesti. Samoin kuin Vuosaaressa, Helsingin seurakuntayhtymän omistamille lähitonteille suunnitellaan muun muassa ikääntyville tarkoitettuja vapaarahoitteisia omistusasuntoja, joiden asukkaat voivat hyödyntää keskuksen palveluja.

Kirjeellään HelsinkiMissio ry ja VVO-yhtymä Oy hakevat tontin lyhytaikaista vuokraamista rakennusluvan hakemista varten alkaen 15.12.2006.

Tontille 36223/3 on tarpeen asemakaavaosaston ilmoituksen mukaan tehdä asemakaavan muutos ja tontin rakennusoikeutta lisättäneen, joten tontin lyhytaikainen vuokraaminen ei vielä tässä vaiheessa ole tarkoituksenmukaista.

Kirjeessä esitetään tontin vuokraamista VVO:lle (VVO-yhtymä Oy:lle tai sen tytäryhtiölle). Hakijat ovat sopineet yhteistyöstä, jolla tontille toteutettaisiin vanhusten palvelutalokokonaisuus, jossa VVO toimisi kiinteistön omistajana ja ylläpitäjänä ja HelsinkiMissio toteuttaisi vanhuspalvelut. Pääosa kiinteistökokonaisuudesta on tarkoitus toteuttaa ARA:n investointituella ja korkotukilainoituksella ja osa kokonaisuudesta toteutettaneen vapaarahoitteisena.

Hakijat esittävät, että kaavamuutoksen vahvistuttua voitaisiin neuvotella myös tontin myymisestä VVO:lle. Tässä varausvaiheessa ei liene vielä tarpeen ottaa kantaa tontin mahdolliseen myymiseen.

Kiinteistölautakunnan käsityksen mukaan tässä tapauksessa tontille laadittavan asemakaavanmuutoksen takia tontin varausajan jatkaminen 31.12.2007 asti on perusteltua. Sosiaaliviraston ilmoituksen mukaan hanke on kaupungin vanhusten hoidon kannalta tarpeellinen. Alun perin tontille pyrittiin toteuttamaan vastaava hanke kaupungin toimesta vuokratilahankkeena.

Vaikka Viikki on nyt pääosin nuorten perheiden asuttama uusi alue, arvioidaan palveluasuntojen voivat palvella muun muassa ympäröiviä Pihlajamäen, Pihlajiston, Malmin, Tapanilan, Jakomäen, Kontulan ja Herttoniemen alueita. Palveluasunnot vapauttaisivat näiltä alueilta perheasuntoja sekä näin korjaisivat ikärakennetta, ja nykyisille palveluille saataisiin uusia käyttäjiä.

Asuntotuotantotoimikunnan varaus Viikissä

Lautakunta varasi 25.5.2004 asuntotuotantotoimikunnalle Viikin Latokartanon tontin 36243/3 valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamista varten.

Asuntotuotantotoimisto hakee varausajan jatkamista kirjeellään 31.12.2007 saakka.

Kiinteistölautakunnan mielestä varausaikaa on tarpeen jatkaa, koska viivytys on johtunut alueen toteutusjärjestyksestä ja kunnallistekniikan rakentamisen aikataulusta.

YH:n asuntohotellivaraus Vuosaaren Rastilassa

Lautakunta varasi 25.5.2004 YH-Suomi Oy:lle Vuosaaren Rastilan tontit 54008/1, 2 ja 3 sekä 54009/1 vapaarahoitteisten omistus- tai vuokra-asuntojen rakennuttamista varten 31.12.2006 saakka. Kohteesta ajateltiin asuntohotellityyppistä koska se sijaitsee aivan metroaseman kyljessä eikä pienille tonteille voida sijoittaa perheasuntojen tarvitsemia pihatiloja.

Kohteen asuntorakennusoikeus on noin 6 000 k-m². Varauspäätöksessä arvioitiin asuntojen määrän olevan noin 100, koska tällaisessa asuntohotellityyppisessä kohteessa asuntojen keskikoko ei voi olla yleistavoitteen 75 h-m² suuruinen.

Tontit ovat asemakaavassa toimitilatontteja, joille kuitenkin voidaan rakentaa tason 18 m yläpuolelle asuntoja eli asuntojen alla olisi yksi korkea toimitilakerros, johon on ajateltu sijoittaa pienehköjä myymälä-, toimisto-, palvelu- ym. toimitiloja. Asuinkerroksissa voisi olla myös toimitiloja.

Kirjeessään YH esittää varauksen jatkamista 3.12.2009 saakka, koska asemakaavan muutoksen arvallaan saavan lainvoiman vasta keväällä 2008.

Kiinteistölautakunta pitää YH:n kohteen varausajan jatkamista perusteltuna.

Saton varaukset Vuosaaren Kurkimoisiossa

Lautakunta varasi 25.5.2004 Sato-Rakennuttajat Oy:lle Vuosaaren Kurkimoision alueen tontit 54037/4 (nyttemmin nro 6), 54141/1 ja 54145/1 vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten Hitas II -ehdoin. Tontinvaraukset ovat voimassa 31.12.2006 saakka.

Kirjeessään Sato kertoo, että tontin 54037/6 suunnitelmat ovat valmistuneet ja kohteelle on saatu rakennuslupa 24.10.2006. Jos hanke etenisi normaalisti, rakennustyöt voisivat alkaa keväällä 2007. Kohteen rakennusluvasta on kuitenkin valitettu, mikä lykännee hankkeen aloitusta 1 - 2 vuodella.

Tonttien 54141/1 ja 54145/1 suunnittelu ja rakentaminen on tarkoitus aloittaa yhtenä kokonaisuutena. Näiden kohteiden aikataulu seuraa edellä mainitun tontin aikataulua noin vuoden viiveellä.

Varaaja hakee tontin 54037/6 varausajan jatkamista 31.12.2007 ja muiden tonttien varausajan jatkamista 31.12.2008 saakka.

Kiinteistölautakunta pitää Saton tonttien varausajan jatkamista perusteltuna sekä rakentamisaikatauluja valitettavan todennäköisinä ottaen huomioon ympäristön valitusherkkyys ja urakkakilpailutilanne.

VVO:n varaukset Vuosaaren Kurkimoisiossa

Lautakunta varasi 25.5.2004 VVO Rakennuttaja Oy:lle Vuosaaren Kurkimoision alueen tontit 54143/1, 54144/1, 2 ja 3 vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten Hitas II -ehdoin. Tontinvaraukset ovat voimassa 31.12.2006 saakka.

Kirjeessään VVO kertoo, että hankkeen kehittämisohjelmaa ja suunnitelmia työstetään varausehtojen mukaisesti. Suunnitelmia on jouduttu muuttamaan useita kertoja, joten rakennushanke käynnistynee aikaisintaan ensi vuoden loppupuolella

Varaaja hakee tonttien varausajan jatkamista 31.12.2007 saakka.

Kiinteistölautakunta pitää VVO:n tonttien varausajan jatkamista perusteltuna sekä rakentamisaikatauluja valitettavan todennäköisinä ottaen huomioon ympäristön valitusherkkyys ja urakkakilpailutilanne.

Asuntotuotantotoimikunnan varaukset Vuosaaren Omenamäessä

Lautakunta varasi 24.4.2001 asuntotuotantotoimikunnalle 31.12.2003 saakka Vuosaaren Omenamäen tontit 54109/1 ja 2 valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa varten. Kohde koostuu kahdesta puukerrostalotontista, joiden rakennusoikeus on yhteensä 6 180 k-m².

Lautakunta jatkoi 17.2.2004 varausaikaa 31.12.2006 saakka sekä muutti kohteen ilman hitas-ehtoja tapahtuvaksi omistusasuntotuotannoksi, koska Khs katsoi, että alueelle on tulossa liikaa vuokra-asuntoja.

Asuntotuotantotoimisto hakee tonttien varausajan jatkamista kirjeellään 31.12.2007 saakka.

Omenamäen puukerrostalojen toteutuksessa on ollut kustannusvaikeuksia, ja asemakaavan puurunkomääräyksistä on haettu poikkeamista.

Edelleen lautakunta varasi 5.11.2002 asuntotuotantotoimikunnalle Omenamäen tontit 54101/3, 4, 54102/1 - 4, 54103/2 - 4, 54104/1 - 7 ja 54105/1 - 6 korkealaatuiseen omistusasuntotuotantoon 31.12.2005 saakka. Tämä osakohde koostuu 20 omakotitontista ja kahdesta paritalotontista, joiden rakennusoikeus on yhteensä 4 720 k-m².

Tonttien suunnittelusta on järjestetty arkkitehtikilpailut ja suunnitelmia viimeistellään sekä toteutusta valmistellaan. Tarkoitus on, että nämä puiset omakotitalot myydään valmiina ostajille.

Asuntotuotantotoimisto hakee myös näiden tonttien varausajan jatkamista kirjeellään 31.12.2007 saakka.

Kiinteistölautakunnan mielestä varausaikaa on tarpeen jatkaa, koska viivytys on johtunut Omenamäen alueen toteutusjärjestyksestä.

Varausaikojen jatkaminen on perusteltua

Kiinteistölautakunnan käsityksen mukaan haettujen asuntotonttien varausaikojen jatkamiseen on syytä suostua, koska hankkeiden toteuttaminen ei ole eri syistä ollut vielä mahdollista. Useissa tapauksissa varauksia tehtäessä ja jatkettaessa jo alun perin tiedettiin, ettei varattuja tontteja voida rakentaa vielä päätetyn varausajan puitteissa. Joissain tapauksissa lykkääntyminen on johtunut asemakaavan muutoksista ja joissain tapauksissa rakennuslupiin kohdistuvista valituksista. Joidenkin hankkeiden kohtuullista kustannustasoa ei ole vielä saatu varmistettua.

Jatkot voitaisiin delegoida lautakunnalle

Kun johtosäännön muutoksella maa- ja vesialueiden varaaminen rakentamiseen määrättiin Khn päätettäväksi, tulkittiin myös lautakunnan aiemmin tekemien varausten jatkamisen siirtyneen kaupunginhallituksen päätettäväksi.

Varauksista päätettäessä usein tiedetään, ettei alueen toteuttaminen etene niin, että kaikkia varattuja tontteja päästään rakentamaan varausajan puitteissa. Kuitenkaan ei ole haluttu tehdä useiden vuosien mittaisia varauksia. Hankkeissa tapahtuu usein viivytyksiä valitusten, asemakaavan muutosten ynnä muun takia rakennuttajista riippumattomista syistä. Näin ollen useita varauksia joudutaan vuosittain jatkamaan. Milloin varauksen jatkamiseen on ilmeinen rakennuttajasta riippumaton syy, voitaisiin varausajan jatkaminen delegoida kiinteistölautakunnan päätettäväksi.

Kaj toteaa, että kyseisten asuntotonttien varauksia on perusteltua jatkaa kiinteistölautakunnan esittämällä tavalla, koska hankkeiden aloittamisten viivästymisille on hyväksyttävät syyt. Kiinteistölautakunta on paitsi esittänyt kyseisten asuntokohteiden varausten jatkamista myös sitä, että lautakunta oikeutettaisiin jatkamaan ilman Khn erillispäätöksiä kaikkien tonttien varausaikoja vuodella, mikäli varauksen jatkotarve johtuu varauksensaajasta riippumattomasta syystä. Kaj:n mielestä varausaikojen jatkaminen vuodella Khn päättämien varausten osalta olisi tarkoituksenmukaista antaa kiinteistölautakunnan tehtäväksi.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että

YIT Rakennus Oy:lle varataan 31.12.2007 saakka 23. kaupunginosan (Toukolan) korttelin nro 23100 suunniteltu tontti nro 40 vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten Hitas I –ehdoin,

asuntotuotantotoimikunnalle varataan 31.12.2007 saakka 23. kaupunginosan (Toukolan) korttelin nro 23100 suunniteltu tontti nro 37 vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten Hitas

I -ehdoin,

Sato-Rakennuttajat Oy:lle varataan 31.12.2007 saakka 23. kaupunginosan (Toukolan) korttelin nro 23124 suunniteltu tontti nro 27 vapaarahoitteisten ilman hitas-ehtoja toteutettavien omistusasuntojen rakennuttamista varten entisin erityisehdoin,

Nuorisosäätiölle varatun 27. kaupunginosan (Vanhankaupungin) korttelin nro 27932 suunnitellun tontin nro 1 varausaikaa nuorille tarkoitettujen vuokra-asuntojen rakennuttamista varten jatketaan 31.12.2007 saakka ehdolla, että noin puolet asunnoista on vapaarahoitteisia ja noin puolet valtion tukemia,

Sato-Rakennuttajat Oy:lle varattujen 36. kaupunginosan (Viikin Latokartanon) korttelien nro 36249 - 36252 suunniteltujen tonttien varausaikaa jatketaan 31.12.2007 saakka vapaarahoitteisten omistus-asuntojen rakennuttamista varten Hitas II -ehdoin,

VVO-yhtymä Oy:lle yhteistyössä HelsinkiMissio ry:n kanssa varataan 36. kaupunginosan (Viikin) korttelin nro 36223 suunniteltu tontti nro 3 vanhusten palvelutalon rakennuttamista varten 31.12.2007 saakka,

asuntotuotantotoimikunnalle varataan 31.12.2007 saakka 36. kaupunginosan (Viikin) korttelin nro 36243 suunniteltu tontti nro 3 valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamista varten,

YH-Suomi Oy:lle varattujen 54. kaupunginosan (Vuosaaren) korttelin nro 54008 suunniteltujen tonttien 1, 2 ja 3 sekä korttelin nro 54009 suunnitellun tontin nro 1 varausaikaa vapaarahoitteisten omistus- tai vuokra-asuntojen rakennuttamista varten jatketaan 31.12.2007 saakka entisin ehdoin,

Sato-Rakennuttajat Oy:lle varattujen 54. kaupunginosan (Vuosaaren) korttelin nro 54037 suunnitellun tontin nro 6, korttelin nro 54141 suunnitellun tontin nro 1 sekä korttelin nro 54145 suunnitellun tontin nro 1 varausaikoja vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon Hitas II -ehdoin jatketaan 31.12.2007 saakka,

VVO Rakennuttaja Oy:lle varattujen 54. kaupunginosan (Vuosaaren) korttelin nro 54143 suunnitellun tontin nro 1 sekä korttelin 54144 suunniteltujen tonttien nro 1, 2 ja 3 varausaikoja vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon Hitas II -ehdoin jatketaan 31.12.2007 saakka,

asuntotuotantotoimikunnalle varattujen 54. kaupunginosan (Vuosaaren) korttelin nro 54109 suunniteltujen tonttien nro 1 ja 2 varausaikoja vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon ilman hitas-ehtoja jatketaan 31.12.2007 saakka sekä

asuntotuotantotoimikunnalle varattujen 54. kaupunginosan (Vuosaaren) korttelin nro 54101 suunniteltujen tonttien nro 3 ja 4, korttelin nro 54102 suunniteltujen tonttien nro 1 - 4, korttelin nro 54103 suunniteltujen tonttien nro 2 - 4, korttelin nro 54104 suunniteltujen tonttien nro 1 - 7 ja korttelin nro 54105 suunniteltujen tonttien nro 1 - 6 varausaikoja vapaarahoitteiseen korkealaatuiseen omitus-asuntotuotantoon ilman hitas-ehtoja jatketaan 31.12.2007 saakka.

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan jatkamaan kaupunginhallituksessa päätettyjen tonttien varausaikoja vuodella, mikäli varauksen jatkotarve johtuu varauksensaajasta riippumattomasta syystä.

Pöytäkirjanote YIT Rakennus Oy:lle, asuntotuotantotoimistolle, Sato-Rakennuttajat Oy:lle, Nuorisosäätiölle, HelsinkiMissio ry:lle, VVO-yhtymä Oyj:lle, YH-Suomi Oy:lle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Kartat tonteista
	Liite 2	Sijaintikartta

HERTTONIEMENRANNAN TONTIN VARAAMINEN PLANMECA OY:LLE HOTELLIN SUUNNITTELUA VARTEN

Khs 2007-122

Reginankuja 3

Kiinteistölautakunta toteaa (9.1.2007) seuraavaa:

Tiivistelmä Herttoniemenrannan eteläkärjestä esitetään varattavaksi 7 000 k-m²:n toimitilatontti Planmeca Oy:lle hotellin suunnittelua varten. Alueen muut tontit ovat jo rakentuneet ja alue on muilta osin valmis. Tontti sopii hyvin hotellikäyttöön, sillä jo asemakaavan laatimisvaiheessa tontin sopivimpana käyttönä pidettiin kongressi- ja hotellitoimintaa.

Hotellihanketta perustellaan sillä, että Itä-Helsingin alueella toimii satoja yrityksiä, joilla on jatkuva tarve sekä yhtiöiden Helsingin ulkopuolisten toimipisteiden oman henkilökunnan että vieraiden majoittamiseen alueella. Hotellin läheisyys tehostaisi alueella sijaitsevien yhtiöiden toimintaa ilman turhaa liikennettä Helsingin keskustaan ja takaisin. Lisäksi hotelli tulisi muiltakin osin kehittämään ja tukemaan alueella sijaitsevien yritysten palvelun tarjontaa sekä pitkäjänteisyyttä toimia alueella.

Planmeca Oy on Itä-Helsingin kärkiyrityksiä ja yhtiön paikallistuntemus ja kansainvälisyys antavat hyvän perustan toimia vetäjänä Itä-Helsingin kehittämisen kannalta merkittävässä hankkeessa.

Planmeca Oy on Planmeca Groupin emoyhtiö. Yhtiö suunnittelee, valmistaa ja markkinoi korkean teknologian hammashoitotuotteita. Tuotannosta 98 % menee vientiin, yli 100 maahan. Yhtiön tuotanto ja tuotekehitys on keskitetty Herttoniemeen. Yritys onkin Itä-Helsingin suurin työllistäjä. Herttoniemen toimitalossa työskentelee yli 700 henkilöä. Yhteensä yritys työllistää maailmalla n. 2 000 henkeä. Yhtiön liikevaihto on vajaa 500 milj. euroa.

Rakennustyöt tontilla on tarkoitus aloittaa vuoden 2007 aikana niin, että ne valmistuisivat vuoden 2008 loppuun mennessä.

Hakemus Planmeca Oy on lähettänyt kiinteistölautakunnalle osoitetun 9.12.2006 päivätyn kirjeen, jossa yhtiö pyytää, että Herttoniemenrannan tontti 43257/1 varattaisiin yhtiölle Itä-Helsingin aluetta palvelevan korkeatasoisen hotellin rakentamista varten.

Hakemusta yhtiö perustelee muun muassa seuraavasti:

”Itä-Helsingin alueelta puuttuvat yrityksille ja yksityisille henkilöille tarvittavat majoitustilat palveluineen.

Alueella toimii satoja yrityksiä, joilla on jatkuva tarve yhtiöiden Helsingin ulkopuolisten toimipisteiden oman henkilökunnan että vieraiden majoittamiseen alueella. Planmeca Oy:llä itsellään on myös merkittävä tarve majoittaa sekä kansainvälistä asiakaskuntaa että koti- ja ulkomaisten tytäryhtiöiden henkilökuntaa lukuisista eri maista. Hotellin läheisyys tehostaa alueella sijaitsevien yhtiöiden toimintaa ilman turhaa liikennettä Helsingin keskustaan ja takaisin. Lisäksi hotelli tulisi muiltakin osin kehittämään ja tukemaan alueella sijaitsevien yritysten palvelutarjontaa sekä pitkäjänteisyyttä toimia alueella.

Eritoten Helsingin Herttoniemen alueelle syntynyt yritysten keskittymä ja alueen yleinen kehittyminen on luonut tarpeen hotellitoiminnalle, puhumattakaan itse Herttoniemen rannan rakentamisen kautta syntynyttä luonnollista tarvetta alueen kehittämiseen.

Planmeca Oy:n tarkoituksena on rakentaa korkeatasoinen hotelli. Alus-tavan suunnitelman mukaisesti tontille rakennettavaan hotelliin tulisi noin 150 hotellihuonetta sekä time share-periaatteella toimivia huoneistoja keittomahdollisuuksineen.

Rakentaminen alkaisi mahdollisimman pian vuoden 2007 aikana ja rakennus valmistuisi vuoden 2008 aikana.”

Asemakaavatilanne Tontti sijaitsee Herttoniemenrannan eteläkärjessä Reginakujan päässä. Tontilla on voimassa 18.9.1996 vahvistettu asemakaava, jonka mukaan tontti kuuluu liike- ja julkisten rakennusten korttelialueeseen (KY). Tontin rakennusoikeus on 7 000 k-m² ja pinta-ala 6 197 m².

Taustatietoa hakijasta Planmeca Group on suomalainen terveydenhoitoalan yhtiöryhmä, jonka toiminta jakautuu kuuteen liiketoiminta-alueeseen. Ydinliiketoiminnasta vastaa hammaslääketieteen laitevalmistaja, emoyhtiö Planmeca Oy. Yhtiöryhmään kuuluvat myös mammografialaitteita valmistava Planmed Oy, Paraisilla toimiva hammaslääketieteen käsi-instrument-teja valmistava LM-Instruments Oy, norjalainen potilashallintaohjelmistoja valmistava Opus Systemer AS sekä kanadalainen hammashoidon hoito- ja sterilointikaapistojen valmistaja Triangle Furniture Systems Inc. Planmeca Groupin vahvuuksia ovat edistykselliset, asiakaslähtöiset tuoteratkaisut sekä maailmanlaajuinen asiantuntijaverkosto.

Viiden valmistavan yksikön lisäksi Planmeca Groupiin kuuluu koti-maassa toimiva täyden palvelun hammastarvikeliike Plandent Oy. Plandent ja sen tytär-, osakkuus- ja sisaryritykset muodostavat Plandent-liiketoimintaryhmän, joka myy Planmeca Groupin tuotteiden ohella myös muiden johtavien valmistajien tuotteita kymmenessä Euroopan maassa.

Planmeca Groupissa on henkilöstöä yli 2 000, joista yli 700 työskentelee Herttoniemen toimitalossa. Tuotannosta 98 % menee vientiin, yli 100 maahan. Vuoden 2006 liikevaihtoennuste on n. 470 milj. euroa. Vakavaraisen yritysryhmän omavaraisuusaste on yli 50 %. Yritysryhmän emoyhtiö Planmeca Oy on perustettu vuonna 1971.

Tontin varaaminen hotellin suunnittelua varten perusteltua

Alueen muut tontit ovat jo rakentuneet ja alue on muita osin valmis. Asemakaavan laatimisvaiheessa tontin sopivimpana käyttönä pidettiin kongressi- ja hotellitoimintaa. Tonttia on markkinoitu alan yrityksille ja useat tahot ovat tutkineet tontin käyttöä mainittuun tarkoitukseen, mutta ne eivät ole johtaneet eri syistä johtuen toivottuun lopputulokseen.

Kiinteistölautakunta puoltaa tontin varaamista Planmeca Oy:lle hotellin suunnittelua varten. Yhtiö on Itä-Helsingin kärkiyrityksiä ja yhtiön paikallistuntemus ja kansainvälisyys antavat hyvän perustan toimia vetäjänä Itä-Helsingin kehittämisen kannalta merkittävässä hankkeessa.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata 43. kaupunginosan korttelin nro 43257 suunnitellun tontin nro 1 Planmeca Oy:lle hotellin suunnittelua varten 31.12.2007 saakka seuraavalla ehdolla:

Tontille tulevan rakennuksen suunnittelu on tehtävä yhteis-työssä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston ja alueen toteutusprojektin kanssa.

Pöytäkirjanote Planmeca Oy:lle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Karttapiirros varattavasta tontista
	Liite 3	Hakemus 9.12.2006
	Liite 4	Herttoniemeläisen asukkaan kirje

KAHDEN TOIMITILATONTIN VARAAMINEN KALASATAMASTA YIT RAKENNUS OY:LLE BUSINESS PARK -TYYPPISEN TOIMISTOTALOKOKONAISUUDEN SUUNNITTELUA VARTEN

Khs 2007-121

Hermannin rantatie

Kiinteistölautakunta toteaa (9.1.2007) seuraavaa:

Tiivistelmä Khlle esitetään YIT Rakennus Oy:lle varattavaksi Kala-satamasta kahta toimitilatonttia (23 000 k-m2) Business Park -tyyppisen toimistotalokokonaisuuden suunnittelua ja markkinointia varten. Tontit muodostuvat entisistä Satotukun Kiinteistöt Oy:n vuokratonteista, joiden vuokraoikeus on siirtymässä YIT Rakennus Oy:lle. Vuokraoikeuden siirto ja varauspäätös mahdollistavat uuden toimitilarakentamisen käynnistymisen jo ennen nykyisen vuokra-ajan (2010) päättymistä ja vahvistavat Kalasatamaa kantakaupungin kehittyvänä uutena toimitila-alueena. Hanke on siten kaupungin elinkeinopoliittisen linjan mukainen.

Hakemus YIT Rakennus Oy on lähettänyt kiinteistölautakunnalle osoitetun 12.12.2006 päivätyn kirjeen, jossa yhtiö esittää, että Sörnäisten toimitilatontit 10575/3 ja 10576/1 varattaisiin Business Park -tyyppisen toimistokokonaisuuden suunnittelua ja toteuttamista varten. Yhtiö on sopinut Satotukun Kiinteistöt Oy:n kanssa po. tontteihin sisältyvien vuokrasopimusten ja rakennusten siirtämisestä YIT Rakennus Oy:lle ja uudet tontit laajentaisivat yhtiön nykyistä varausta ja mahdollistaisivat nykyistä paremman palveluvarustuksen sijoittamisen suunniteltuun yrityspuistoon. Yhtiölle jo samasta korttelista varatun toimitilatontin rakentaminen on käynnistymässä alkuvuodesta.

Asemakaavatilanne Kvsto on 15.9.2004 hyväksynyt kortteliin asemakaavan muutosehdotuksen nro 11237, jonka mukaan tonteista 10272/24 ja 10272/25 on muodostettu tontit 10575/3 ja 10576/1. Tontit kuuluvat toimitilarakennusten korttelialueeseen (KTY). Tontin 10575/3 rakennusoikeus on 11 000 k-m2 ja tontin 10576/1 rakennusoikeus 12 000 k-m². Tontit erottaa toisistaan Tukkutorinkuja niminen kevyen liikenteen väylä.

Asemakaavan muutosehdotus on tullut lainvoimaiseksi 29.10.2004.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 30.11.2006 hyväksynyt alueelle asemakaavan muutosehdotuksen, jossa alueen pysäköintinormia väljennetään ja pysäköintipaikat sijoitetaan kellariin pihan ja kevyen liikenteen väylän alle.

Nykyinen varaus YIT Rakennus Oy:lle on tällä hetkellä varattu Kalasataman yrityspuiston suunnittelua varten saman korttelin rakentamaton toimitilatontti 10575/27, jonka rakennusoikeus on 13 200 k-m².Tontti rajoittuu pohjoissivultaan nyt esitettäviin uusiin tontteihin.

Tontin rakentaminen on käynnistymässä vuoden alussa maanrakennus- ja puhdistamistöillä ja uusi toimitalo valmistunee vuoden 2008 lopulla.

Rakennuskanta ja vuokrasopimustilanne

Tontit 10272/24 ja 25 ovat Satotukun vuokra-aluetta. Tontilla 24 sijaitsee n. 2 900 m²:n suuruinen osin kaksikerroksinen teollisuus- ja varastorakennus ja tontilla 25 yksikerroksinen puurakennus, jonka koko on n. 900 m².

Tontit on vuokrattu Satotukun Kiinteistöt Oy:lle varastotarkoituksiin 31.10.2010 päättyvin sopimuksin.

Kalasataman alueen kehittäminen

Helsingin elinkeinopoliittisessa ohjelmassa on asetettu yhdeksi kaupungin tavoitteeksi parantaa Itä-Helsingin vetovoimaa ja lisätä toimitilojen ja työpaikkojen määrää alueella. Sörnäisten alueen osalta todetaan muun muassa, että metroaseman toteuttaminen aiottua aikaisemmin ja yhteis-työssä alueella nykyisin toimivien yritysten kanssa nostaisi alueen imagoa ja arvoa, mikä osaltaan jouduttaisi alueen muuttumista toimistovaltaiseksi työpaikka-alueeksi.

Sörnäisten rantatien varsi on viime vuosina kokenut voimakkaan muutoksen, kun alueelle on uutta rakentaen ja vanhoja teollisuus- ja varastorakennuksia saneeraten sijoittunut korkeakouluja, valtion laitoksia, yrityksiä ja uusia asuntoja.

Kalasataman alueen kehityksen nopeuttamiseksi kiinteistölautakunta on 28.3.2002 allekirjoittanut Kvston 21.1.2002 tekemän päätöksen perusteella metroaseman aikaistamista koskevan rahoitus-sopimuksen alueen maanomistajien kanssa. Yhtenä osapuolena on YIT Rakennus Oy. Yksityiset yhtiöt osallistuvat noin kolmasosalla metroaseman rahoitukseen.

Sopimuksen mukaan osapuolet ovat sitoutuneita aktiivisesti markkinoimaan aluetta toimitilarakentamiskohteena siten, että alueen toimitilarakentaminen olisi mahdollisimman pitkällä metroliikenteen käynnistyessä. Kaupungin ja yritysten alueen yhteismarkkinointi on käynnistynyt ja kuluvana vuonna tullaan toteuttamaan useita alueeseen kohdistuvia markkinointitoimenpiteitä.

Tonttien varaaminen YIT Rakennus Oy:lle perusteltua

Kiinteistölautakunta näkee kaupungin kannalta positiivisena, että tonttien 10272/24 ja 25 vuokraoikeus siirtyy YIT Rakennus Oy:lle, jolla on hyvä kokemus uusien Business Park -tyyppisten toimistokokonaisuuksien kehittämisestä, markkinoinnista ja toteuttamisesta. Referenssinä voidaan todeta, että yhtiö on toteuttanut samalle alueelle vuosikymmenen alussa Toimistokortteli Hermannin ja nyt on käynnistymässä toimitilahanke naapuritontilla. Varaamalla vuokra-alueesta muodostetut uudet toimitilatontit yhtiölle mahdollistetaan alueen muutosprosessi jo nykyisen vuokra-ajan aikana. Tämä on tärkeää myös korttelin muiden hankkeiden kannalta, sillä korttelin kellariin on tarkoitus toteuttaa yhtenäinen pysäköintilaitos. Kaupungin puolelta olisi toivottavaa, että uutta toimitilakantaa valmistuisi alueelle mahdollisimman paljon tällä vuosikymmenellä ennen viereisen satama-alueen vapautumista, jonne rakentamisen painopiste silloin siirtyy.

Koska varauksensaaja tulee hallitsemaan po. tontteja vuonna 2010 päättyvän vuokrasopimuksen nojalla, niin erillistä varausaikaa ei ole perusteltua sisällyttää varauspäätökseen.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata YIT Rakennus Oy:lle 10. kaupunginosasta korttelin nro 10575 suunnitellun tontin nro 3 ja korttelin nro 10576 suunnitellun tontin nro 1 Business Park -tyyppisen toimistotalokokonaisuuden suunnittelua ja markkinointia varten seuraavin ehdoin:

1 Tonteille tulevan rakennuksen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kiinteistöviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa sekä suunnittelussa on otettava huomioon, että kellaritiloihin sijoittuvat pysäköintitilat sopivat yhteen koko korttelin pysäköintikellareiden kanssa mukaan luettuna ajoyhteydet.

2 Varauksensaaja vastaa varattavilla tonteilla sijaitsevien rakennusten purkamisesta ja nykyisten vuokra-alueiden maaperän puhdistamisesta.

3 Varaus on voimassa ehdolla, että nykyisen vuokra-ajan aikana tonteista allekirjoitetaan uudet pitkäaikaiset maan-vuokrasopimukset. Uudet sopimukset on allekirjoitettava ennen uusien toimitilarakennusten rakennustöiden aloittamista.

4 Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta siinä tapauksessa, ettei tonteista saada aikaan pitkäaikaista maanvuokrasopimusta/kiinteistökauppaa.

Pöytäkirjanote YIT-Rakennus Oy:lle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Varaushakemus
	Liite 2	Sijaintikartta
	Liite 3	Karttapiirros varattavista tonteista

TOIMITILAKORTTELIN VARAUKSEN JATKAMINEN LEPPÄVAARASTA RAKENNUSOSAKEYHTIÖ HARTELALLE TAI MÄÄRÄÄMÄLLEEN

Khs 2007-120

Leppävaara, Linnoitustie

Kiinteistölautakunta toteaa (9.1.2007) seuraavaa:

Tiivistelmä Rakennusosakeyhtiö Hartelalle esitetään uudelleen, nyt vuoden 2007 loppuun, jatkettavaksi varausta, jolla yhtiön kehitettäväksi on osoitettu Espoon Leppävaarasta Säterinrinne II -asemakaavaan sisältyvä yhteensä noin 15 000 k-m²:n suuruinen toimitilatontti vuoden 2006 lopussa päättyvin varauksin. Tontit ovat olleet yhtiölle varattuina vuodesta 2003, mutta hanke ei toimitilamarkkinoiden tilasta johtuen ole lähtenyt liikkeelle odotetusti.

Yhtiö on rakentanut kadun toisella puolella olevaan naapurikortteliin Quartetto Business Park -nimisen toimitilahankkeen sekä jatkanut projektia viereisillä tonteilla.

Yhtiö ilmoittaa varauksen jatkoa edelleen tarkoittavassa hakemuksessaan, että edellisten kohteiden käyttäjäneuvottelujen yhteydessä on ilmennyt tarve laajentaa edelleen hanketta. Myös hankkeen suunnittelu on pitkälle viety, mutta vallinneessa toimitilamarkkinatilanteessa hanketta ei kuitenkaan ole kyetty käynnistämään.

Varauksen jatkamista esitetään edelleen edellyttäen kuitenkin, että varauksensaaja ottaa vastatakseen kohteeseen kohdistuvasta kiinteistöverosta, jota Helsingin on kaupungin ulkopuolella sijaitsevista kiinteistöistä maksettava sijaintikunnalle.

Hakemus Rakennusosakeyhtiö Hartela pyytää kiinteistövirastolle osoittamallaan kirjeellä, että korttelin varausta jatkettaisiin edelleen vuoden 2007 loppuun. Hakija viittaa aiemmin samaan ja naapurikortteliin toteuttamiinsa Quartetto Business Campus -nimellä markkinoimaansa hankkeeseen, jonka myötä kortteleihin on rakennettu jo kuusi samaan hankkeeseen liittyvää rakennusta. Seuraavan vaiheen, (7., 8. ja 9. talo) käyttäjäneuvottelut ovat hakijan mukaan käynnissä ja hakijan tavoitteena on saada hankkeen ensimmäiset vuokrasopimukset allekirjoitettua ensi vuoden alkupuolella. Hankkeen lupavalmistelu on edennyt siten, että luvanhakuvalmius olisi tarvittaessa helmikuussa 2007.

Suunniteltu hanke Hakijalle on ollut varattuna mainittu kohde vuoden 2006 loppuun kiinteistölautakunnan viimeksi 15.11.2005 tekemällä päätöksellä. Nyt on kysymys sanotun varauksen jatkamisesta edelleen.

Hakija perustelee hakemustaan aiemmalla toiminnallaan alueella. Hakija on ensin toteuttanut naapurikortteliin yhteensä n. 22 000 k-m²:n suuruisen neljästä rakennuksesta koostuvan Quartetto Business Park ‑nimisen toimitilahankkeen, jota on sitten laajentanut naapurikortteliin 51319 rakentamallaan yhteensä noin 13 000 k-m²:n suuruisella hankkeella, joka valmistui marraskuussa 2003. Tuon kohteen käyttäjäneuvottelujen yhteydessä on ilmennyt, että hanke on edelleen laajennettavissa varauksen kohteena olevalle tontille.

Toimitilamarkkinoiden tilanteesta johtuen käyttäjäneuvottelut eivät kuitenkaan vielä ole johtaneet tulokseen, jonka perusteella hanke olisi ollut käynnistettävissä.

Asemakaavatiedot Varattu kortteli 51301 kuuluu Espoon kaupunginvaltuuston 15.4.2002 alueelle hyväksymän Säterinrinne II -nimisen asemakaavamuutoksen (piirustus nro 5788) mukaiseen toimitilarakennusten korttelialueeseen (KTY). Se koostuu kolmesta erillisestä rakennusalasta, joiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on 15 000 k-m² (5 000 + 4 500 + 5 500), minkä lisäksi korttelialueelle saa rakentaa 200 k-m² liike- ja palvelutilojen kerrosalaa.

Lisäksi korttelialueelle saa rakentaa valopihoja oleskelua, näyttelytoimintaa ja talvipuutarhaa varten sekä rakennuksen tai sen osan ylimmän kerroksen yläpuolelle sijoitettuja henkilökunnan käyttöön tarkoitettuja kokous-, koulutus- tai virkistyskäyttötiloja yhteensä enintään 6 % kaavassa annetun rakennusoikeuden lisäksi.

Rakennusten kellariin saa kaavaan merkityn kerrosalan lisäksi sijoittaa varasto-, sosiaali- ja laitetiloja enintään 15 % siitä ja kerroksiin iv‑konehuoneita enintään 10 % siitä.

Asemakaavan mukaan liike- ja toimistokerrosalaa palvelemaan tulee rakentaa autopaikkoja vähintään 1/70 k-m². Autopaikkoja saa sijoittaa kahden kellarikerroksen lisäksi kerroksiin yli sallitun kerrosalan, kuitenkin enintään 50 % autopaikkojen määrästä. Autopaikat samoin kuin jätehuoltotilat saa kiinteistöjen välisin sopimuksin sijoittaa myös toiselle tontille.

Varausehdot Korttelin varausta on perusteltua edelleen jatkaa hankkeen toteuttamisedellytysten selvittämiseksi ottaen huomioon vallitsevat suhdanteet ja hakijan tähänastinen toiminta alueella.

Kohdetta suunniteltaessa on tullut ottaa huomioon, että asemakaava-muutoksessa KTY-kortteliksi osoitetusta alueesta osa on aiemmassa asemakaavassa osoitettu LPA-alueeksi ja luovutettu siihen tarkoitukseen alueelliselle pysäköintiyhtiölle Leppävaaran Pysäköinti Oy:lle. Yhtiö on rakentanut osakkaidensa tarpeisiin alueelleen n. 70 maan-tasoista sorapintaista autopaikkaa, jotka tulee uudessa järjestelyssä korvata, mikäli yhtiö joutuu luopumaan niistä pysäköinnin uudelleen-järjestelyn johdosta.

Hakija on saavuttanut asiasta neuvottelutuloksen, jonka mukaan hakija sitoutuu korvaamaan yhtiölle sen järjestelyn johdosta menetettävien autopaikkojen rakentamiskulut.

Kortteli kuuluu Leppävaaran alueellisen yhteisväestönsuojan kerääntymisalueeseen ja se tulee siksi liittää alueelliseen yhteisväestönsuojaan Espoon kaupungin kanssa tehtävin sopimuksin.

Suunnittelun tulee tapahtua yhteistyössä Leppävaaran alueen suunnittelua ja toteutusta valmistelemaan asetetun Helsingin ja Espoon kaupunkien yhteisen projektiryhmän kanssa. Tontin suunnitelluista käyttäjistä tulee tällöin esittää molempien kaupunkien hyväksyttävissä oleva selvitys.

Koska kohde sijaitsee Helsingin hallinnollisen alueen ulkopuolella, kaupunki on omistajana siitä kiinteistöverovelvollinen. Varausajan edelleen jatkuessa on perusteltua edellyttää, että varauksensaaja vastaa varausaikanaan varauskohteesta maksuun pantavista kiinteistöveroista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee jatkaa Rakennusosakeyhtiö Hartelalle varatun Espoon kaupungin 51. kaupunginosan asemakaavan nro 5788 mukaisen toimitilarakennusten korttelin (KTY) nro 51301 suunnitellun tontin nro 1 varausaikaa rakentamisedellytysten selvittämistä varten 31.12.2007 saakka seuraavin aiempia varausehtoja vastaavin ehdoin:

1 Tontille rakennettavat rakennukset tulee suunnitella yhteistyössä Leppävaaran suunnittelua ja toteuttamista valmistelevan Leppävaara-projektin kanssa.

Tontin suunnitelluista käyttäjistä tulee tällöin esittää molempien kaupunkien hyväksyttävissä oleva selvitys.

2 Tontti tulee liittää Etelä-Leppävaaran alueelle rakennettavan yhteisväestönsuojan käyttöoikeutta ja siitä maksettavaa korvausta sekä väestönsuojatilojen kunnossapidon kustannuksia koskevaan sopimukseen.

3 Tontin pysäköintijärjestelyjä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon viereisen Säterinrinteen asemakaava-alueen pysäköintijärjestelyt.

Leppävaaran Pysäköinti Oy:n korttelissa 51301 sijaitsevien jo rakennettujen noin 70 autopaikan korvaamisesta vastaavantasoisilla autopaikoilla tai vastaavalla rahakorvauksella tulee sopia varauksensaajan ja yhtiön välisin sopimuksin, mikäli niistä pysäköinnin uudelleenjärjestelyn johdosta joudutaan luopumaan.

4 Mikäli tontin rakentamisedellytysten todetaan varauksen-saajan laatimien suunnitelmien perusteella varausaikana toteutuvan, tontti voidaan kaupungin erikseen tehtävällä päätöksellä myydä varauksensaajalle tai tämän määräämälle ajankohdan käyvällä hinnalla.

5 Varauksensaaja vastaa nyt jatkettuna varausaikana varauskohteesta maksuun pantavista kiinteistöveroista.

6 Kaupunki ei vastaa siitä vahingosta, joka varauksensaajalle saattaa aiheutua siinä tapauksessa, ettei kaupungin-valtuuston päätöksen nojalla tehtävää tonttia koskevaa kiinteistönkauppaa saada aikaan.

Pöytäkirjanote Rakennusyhtiö Hartelelle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Hakemus
	Liite 2	Luonnossuunnitelma hankkeesta

VUOSAAREN HAUTAUSMAA-ALUEEN VARAUKSEN JATKAMINEN

Khs 2007-49

Tuonilmaisentie

Kiinteistölautakunta toteaa (19.12.2006) seuraavaa:

Tiivistelmä Lautakunta varasi vuonna 2003 Vuosaaresta hautausmaa-alueen Helsingin ortodoksiselle seurakunnalle vuoden 2006 loppuun asti suunnittelua varten. Suunnittelu on vielä kesken. Koska kaupunginhallitus nykyisin päättää alueiden varaamisesta, esittää lautakunta, että varausta jatkettaisiin seurakunnan esityksen mukaisesti 31.12.2008 saakka.

Hakemus Helsingin ortodoksinen seurakunta hakee Vuosaaressa olevan asemakaavan nro 10780 mukaisen 1,245 ha:n suuruisen hautausmaa-alueen varauksen jatkamista kahdella vuodella.

Hautausmaa-alueen varauspäätös

Lautakunta varasi 30.9.2003 Vuosaaressa olevan asemakaavan nro 10780 mukaisen 1,245 ha:n suuruisen kiinteistöstä 91-435-1-245 muodostuvan hautausmaa-alueen suunnittelua varten Helsingin ortodoksiselle seurakunnalle 31.12.2006 asti. Hautausmaan suunnittelu on tehtävä yhdessä kaupungin asianomaisten virastojen ja laitosten kanssa.

Alueen asemakaava tuli lainvoimaiseksi 1.2.2002.

Suunnittelu vaatii vielä aikaa

Kirjeessään varaaja kertoo, että seurakunta on käynnistänyt yhdessä kaupungin virastojen kanssa alustavan suunnitteluvaiheen. Luonnosvaiheen piirustukset ovat valmiina vuoden2006 puolella. Samassa yhteydessä saadaan alustavat kustannuslaskelmat hankkeesta.

Tarkempien hanke- ja pääsuunnitelmien laatiminen sekä kustannusselvitykset vaativat vielä kaksi vuotta.

Varausajan jatkaminen on perusteltua

Lautakunnan käsityksen mukaan hautausmaa-alueen varausaikaa on perustelua jatkaa, koska hanke vaatinee perusteellista ja rauhallista suunnittelua ja harkintaa. Kaupungin näkökulmasta hankkeen toteutuksella ei liene erityistä kiirettä.

Muut hautausmaahakemukset

Kun edellä mainittu varaus tehtiin, oli hakemuksia yhteensä yhdeksän. Osa hakemuksista oli tullut samoilta tahoilta, joten varsinaisia hakijatahoja oli yhteensä kuusi. Näistä hakemuksista osa kohdistui Hietaniemen hautausmaa-alueen mahdollisiin lisäalueisiin ja osa nyt kyseessä olevaan Vuosaaren hautausmaa-alueeseen.

Hakijoista Suomen Islam-Keskus säätiö sekä Helsingin Vapaa-ajattelijat ry tekivät Vuosaaren hautausmaa-alueen varaamisesta oikaisuvaatimukset, jotka kuitenkin jätettiin lautakunnan päätöksellä 11.1.2003 valmistelua koskevina tutkimatta. Oikaisuvaatimusten tekijät olisivat halunneet osan nyt kyseessä olevasta hautausmaa-alueesta.

Säätiö teki asiassa vielä 18.12.2003 valituksen Helsingin hallinto-oikeudelle, joka päätyi kaupungin lausunnon mukaiselle kannalle. Valmisteluvaiheessa olevasta asiasta jätetyt valitukset jätetään tutkimatta.

Suomen Islam-Keskus säätiön edustajat ovat uudelleen olleet yhteydessä kiinteistöviraston tonttiosastoon hautausmaa-asiassaan.

Vaikka 1.1.2004 voimaan tulleen hautaustoimilain mukaan evankelisluterilaiset seurakunnat ovat velvollisia osoittamaan vaadittaessa hautapaikka kaikille vainajille, on nähtävästi uskonnollisilla yhteiskunnilla sekä vapaa-ajattelijoilla edelleen Helsingissä tarvetta omista hautausmaista.

Esimerkiksi Islamilaisen hautausmaan tilatarve on säätiön ilmoituksen mukaan suhteellisen pieni, 300 hautapaikkaa eli kahdesta neljään omakotitontin verran. Pääkaupunkiseudulla islamilainen hautausmaa on käytössä vain Espoossa. Tämänkin alue on säätiön tietojen mukaan juuri täyttymässä ja tilanne muuttumassa vaikeaksi.

Lautakunnan mielestä pääkaupungin kansainvälistymisen, moniarvoisuuden ja suvaitsevuuden sekä positiivisen imagon kannalta olisi hyvä, jos Helsinkiin voitaisiin kaavoittaa ja luovuttaa sopivia alueita kyseiseen tarkoitukseen. Asian selvittäminen kaavoituksen osalta kuuluu kaupunkisuunnittelulautakunnan toimialaan.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee jatkaa Helsingin ortodoksiselle seurakunnalle varatun Vuosaaressa olevan liitteenä olevasta kartasta ilmenevän hautausmaa-alueen varausaikaa entisin ehdoin 31.12.2008 asti.

Samalla kaupunginhallitus kehottaa kiinteistövirastoa kaupunkisuunnitteluvirastoa vielä selvittämään uusien pienten hautausmaiden perustamisen tarpeellisuuden ja mahdollisen sijoittamisen Helsinkiin.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, kiinteistövirastolle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirje
	Liite 2	Hautausmaan sijaintikartta
	Liite 3	Kartta hautausmaa-alueesta

KAUPUNGINGEODEETIN VIRKAAN OTTAMINEN

Khs 2007-126

Kiinteistölautakunta toteaa (9.1.2007) mm., että kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto huolehtii kaupungin paikkatietojärjestelmän koordinoinnista ja kiinteistönmuodostamis- ja rekisteröintitehtävistä sekä kaupungin karttalaitoksesta. Kaupungingeodeetti toimii kaupunkimittausosaston päällikkönä.

Khs myönsi 13.11.2006 kaupungingeodeetti Jürgen Grönforsille eron kiinteistöviraston kaupungingeodeetin virasta 1.4.2007 alkaen eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Samalla Khs päätti kehottaa kiinteistövirastoa käynnistämään viran hakumenettelyn.

Virka on ollut julkisesti haettavana kaupungin ilmoituslehdissä ja kaupungin sähköisillä ilmoitussivuilla ajalla 26.11. - 12.12.2006. Viran pätevyysvaatimuksena on diplomi-insinöörin tutkinto teknillisen Korkeakoulun maanmittauksen opintolinjalta ja kokemusta kaupunkimittauksen toimialalta ja johtamistehtävissä. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen erinomainen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Hakuaikana virkaa ovat hakeneet XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX, Heikki Laaksonen, XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX ja XXXX XXXX.

Kaikki hakijat, paitsi XXXX, täyttävät viran muodolliset pätevyysvaatimukset. XXXX on valmistunut Tampereen Teknillisen Korkeakoulun rakennustekniikan osastolta, jolloin häneltä puuttuu edellytetty opintosuuntaus maanmittauksen opintolinjalta. Kokemusta kaupunkimittauksen toimialalta on XXXX:llä, XXXX:llä, Laaksosella, XXXX:llä ja XXXX:llä. XXXX:llä, Laaksonen, XXXX ja XXXX ovat kaupunkimittausosaston palveluksessa.

Kaupungingeodeetin virkaa täytettäessä tulee erityisesti ottaa huomioon, että kaupunkimittausosasto toimii kaupungin karttalaitoksena ja kiinteistömuodostuksen hoitajana ja osaltaan kuntatietojärjestelmän ylläpitäjänä. Kaupunkimittausosastolla on myös keskeinen osa kaupungin paikkatietoyhteistyössä ja paikkatietojärjestelmiä kehitettäessä muiden hallintokuntien, muiden kuntien ja valtion edustajien kanssa. Paikkatietojärjestelmien kehittäminen ja hallinnointi on koko ajan kasvava alue. Osaston tulee lisäksi vastata kiinteistö- ja mittausalan viranomais- ja hallintotehtävistä kaupungin hallinnossa. Kaupungingeodeetilta vaaditaan hallinnollista kykyä ja taitoa sekä soveltuvuutta osastopäällikön tehtäviin.

Parhaimmat edellytykset osastopäällikön tehtäviin kokemuksensa perusteella on nykyisin osaston palveluksessa olevilla toimisto- ja yksikönpäälliköillä XXXX:llä, Laaksosella ja XXXX:llä, jotka kutsuttiin haastatteluun.

[hakijan henkilötunnistetiedot poistettu]

DI Heikki Laaksonen on valmistunut teknillisen korkeakoulun maanmittausosastolta 1986. Laaksonen on hoitanut erilaisia tehtäviä kaupunkimittausosastolla vuodesta 1985 lukien. Nykyistä tehtäväänsä hän on hoitanut useita vuosia, aluksi atk-jaoksen vastuuhenkilön tehtävää vuodesta 1991 lukien ja tämän jälkeen atk-päällikön virkaa vuodesta 1995 lukien.

[hakijan henkilötunnistetiedot poistettu]

Kaikki haastatellut henkilöt ovat kokeneita asiantuntijoita kaupunkimittauksen toimialalta.

Esitettyjen ansioiden ja haastattelussa esiin tulleiden seikkojen perusteella kiinteistölautakunta katsoo, että Heikki Laaksosella on parhaat edellytykset kaupungingeodeetin viran menestykselliseen hoitamiseen. Heikki Laaksonen on jo nyt mukana kaikissa osaston ja kaupungin kannalta keskeisissä kehittämishankkeissa, toiminut niissä tarvittaessa osastopäällikön sijaisena ja perehtynyt samalla rekisterijärjestelmien vaatimuksiin. Lisäksi hän on huolehtinut osaston toiminnalle välttämättömän atk-ympäristön toimivuudesta. Samoin hän on toiminnallaan osoittanut omaavansa taloudellisen ja hallinnollisen näkemyksen.

Kiinteistölautakunnan mielestä tulisi Heikki Laaksonen valita edellä olevin perustein kaupungingeodeetin virkaan alkaen 1.4.2007 ja hänen kokonaispalkkansa tulisi olla kuukaudessa 5 050 euroa.

Kiinteistölautakunnan esitys

Kiinteistölautakunta esittää, että kiinteistöviraston kaupungingeodeetin virkaan valittaisiin 1.4.2007 alkaen diplomi-insinööri Heikki Laaksonen 5 050 euron suuruisen kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin.

Kaj toteaa, että kiinteistölautakunnan esityksessä mainituilla perusteilla kaupungingeodeetin virkaan tulisi ottaa Heikki Laaksonen.

Kaj toteaa vielä, että jos kaupungingeodeetin virkaan otetaan henkilö, joka on kaupungin palveluksessa ja on jo antanut hyväksyttävän selvityksen terveydentilastaan, Khn olisi päätettävä, ettei selvitystä vaadita. Jos taas virkaan otetaan henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan otettaessa, on Khn samalla päätettävä, että ottaminen on ehdollinen, kunnes Khs on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut virkaan ottamisen. Selvitys on esitettävä kahden kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksisaannista lukien.

Hakuasiakirjat ovat nähtävinä Khn kokouksessa ja sitä ennen hallintokeskuksessa.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee ottaa kiinteistöviraston kaupungingeodeetin virkaan diplomi-insinööri Heikki Laaksosen 1.4.2007 lukien 5 050 euron kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin.

Samalla kaupunginhallitus päättänee todeta, että koska Laaksonen on kaupungin palveluksessa ja esittänyt hyväksytyn selvityksen terveydentilastaan aiemmin, häneltä ei sitä tässä yhteydessä edellytetä.

Pöytäkirjanote valituksi tulleelle, oikaisuvaatimusohjeiden muille hakijoille, kiinteistölautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle (Talpa).

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Yhteenveto hakijoiden ansioista

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE RAKENNUSSUOJELUPÄÄTÖKSESTÄ TEHDYSTÄ VALITUKSESTA (LAPINLAHDEN SAIRAALAN PUISTO)

Khs 1999-2650

Kaj toteaa, että Uudenmaan lääninhallitus on 3.9.1993 antamallaan päätöksellä määrännyt Lapinlahden sairaala-alueen vanhat rakennukset suojeltavaksi rakennussuojelusta annetun lain (18.1.1985/60) 1 ja 2 §:n perusteella.

Pro Lapinlahti-Lappviken r.y. jätti 1.9.1999 hakemuksen Uudenmaan ympäristökeskukselle Lapinlahden sairaalapuiston suojelemiseksi rakennussuojelulain nojalla. Uudenmaan ympäristökeskus päätti 9.10.2006, ettei se määrää Lapinlahden sairaalapuistoa suojeltavaksi rakennussuojelulain nojalla.

./. Päätös on esityslistan tämän asian liitteenä nro 1.

Pro Lapinlahti-Lappviken r.y. on jättänyt 21.11.2006 valituksen ympäristöministeriölle Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksestä.

./. Valitus on esityslistan tämän asian liitteenä nro 2.

Uudenmaan ympäristökeskus pyytää (12.12.2006) valituksen johdosta kaupunginhallituksen vastinetta.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut on antanut asiasta lausunnon 23.1.2007, jossa ei puolleta puiston suojelemista rakennussuojelulailla vaan todetaan, että valitus tulisi aiheettomana hylätä.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa asiasta Uudenmaan ympäristökeskukselle seuraavan lausunnon:

Uudenmaan lääninhallitus on 3.9.1993 antamallaan päätöksellä määrännyt Lapinlahden sairaala-alueen vanhat rakennukset suojeltavaksi rakennussuojelulain (18.1.1985/60) 1 ja 2 §:n perusteella.

Pro Lapinlahti-Lappviken r.y. jätti 1.9.1999 hakemuksen Uudenmaan ympäristökeskukselle Lapinlahden sairaalapuiston suojelemiseksi rakennussuojelulain nojalla. Uudenmaan ympäristökeskus päätti 9.10.2006, ettei se määrää Lapinlahden sairaalapuistoa suojeltavaksi rakennussuojelulain nojalla. Pro Lapinlahti-Lappviken r.y. on 21.11.2006 valittanut päätöksestä ympäristöministeriölle, minkä johdosta Uudenmaan ympäristökeskus pyytää kaupungin lausuntoa.

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin Yleiskaava 2002:ssa Lapinlahden sairaala-alue on varattu hallinnon ja julkisten palvelujen alueeksi (P). Se on myös merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi alueeksi, jolla tapahtuvat muutokset tulee tehdä niin, että alueen kulttuurihistoriallisia, rakennustaiteellisia tai kaupunkikuvallisia ominaispiirteitä ei turmella.

Sairaalarakennuksia koskeneessa suojelupäätöksessä 1993 myös puistoalue todettiin kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi kohteeksi, mutta sen määräämistä rakennussuojelulain nojalla suojeltavaksi ei pidetty tarkoituksenmukaisena. Päätöstä perusteltiin muun muassa alueelle kaavassa mahdollisesti suunniteltavalla, rakennusten ja puistoalueen kulttuurihistoriallisen arvon kannalta soveliaalla rakentamisella. Päätöksen mukaan puistoalueen suojelukysymykset tuli ottaa huomioon valmisteltavassa asemakaavassa.

Kaupunginhallitus on päätynyt samalle kannalle antaessaan Uudenmaan ympäristökeskukselle ensimmäisen, 10.1.2000 päivätyn lausunnon puistoalueen suojelua koskevasta rakennussuojeluesityksestä. Siinä kaupunginhallitus esittää puistoalueen suojelemista asemakaavalla, koska muun muassa Lapinlahden sairaalan rakennusten käyttötarkoitusta, sen mahdollista uuden käytön vaatimaa lisärakentamistarvetta sekä puistoalueen suojelua on tarkasteltava yhtenä kokonaisuutena.

Päätöksenteon viivästyttyä ympäristökeskuksessa kaupunginhallitus on pyynnöstä antanut Uudenmaan ympäristökeskukselle 3.4.2006 päivätyn uuden lausunnon, jossa kaupunginhallitus edelleen esittää puistoalueen suojelemista asemakaavalla muun muassa sillä perusteella, että puistolla on myös erilaisia luonto- ja maisema-arvoja, joiden suojeluun rakennussuojelulaki ei hyvin sovellu. Asemakaavalla suojelu on laajasti käytössä Helsingissä ja useita historiallisia puistoja ja kartanopuistoja on suojeltu asemakaavalla. Näissä tapauksissa kaavasuojelu on osoittautunut riittävän vahvaksi ja toimivaksi suojelukeinoksi.

Kaupunki on myös teettänyt puiston historiasta ja kasvillisuudesta useita selvityksiä ja laatinut puiston hoitosuunnitelmia yhteistyössä Museoviraston kanssa.

Kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelman mukaan Lapinlahden sairaala- ja puistoalueen suojelukaava on tarkoitus laatia vuoden 2007 aikana. Kaavoituksen tärkeä tehtävä on tarkastella puiston kokonaisilmettä, sen historiallisia ja luonnonarvoja, maisemallisia arvoja ja kulttuuriperintöä ja laatia suunnitelma kaikkia näitä osatekijöitä kunnioittaen. Tämän hetkisen tiedon mukaan sairaala tulee säilymään mielenterveyspalvelujen käytössä.

Pro Lapinlahti-Lappviken r.y. ei tuo valituksessaan ympäristöministeriölle esille oikeudellisesti mitään uutta. Kaupunginhallitus uudistaa kaiken sen, mitä se lausunnoissaan 10.1.2000 ja 3.4.2006 on Uudenmaan ympäristökeskukselle lausunut.

Kaupunginhallitus yhtyy Uudenmaan ympäristökeskuksen asiassa tekemään päätökseen ja sen perusteluihin. Ympäristökeskus on antanut asiassa lainmukaisen ja perustellun ratkaisun. Näin ollen Pro Lapinlahti-Lappviken r.y:n tekemä valitus tulisi aiheettomana ja perusteettomana hylätä.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille lausunnon laatimista ja antamista varten sekä ote jäljennöksin Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksestä 9.10.2006 kaupunkisuunnitteluvirastolle, rakennusvirastolle ja kaupunginmuseolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös 9.10.2006 Lapinlahden sairaala-alueen suojeluasiassa
	Liite 2	Valitus Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksestä Lapinlahden sairaala-alueen suojeluasiassa

VARTIOKYLÄN TONTIN 45102/7 JA KATUALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11649)

Khs 2006-2898

45. kaupunginosan (Vartiokylän, Myllypuron) korttelin nro 45102 tontin nro 7 ja katualueen asemakaavan muutosehdotus.

Halistentie 1

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (7.12.2006) mm., että tontin omistajat ovat pyytäneet 10.3.2006 asemakaavan muuttamista siten, että tonttiin liitettäisiin katualuetta ja vastaavan suuruinen alue tontista muutettaisiin lähivirkistysalueeksi.

Asemakaavatilanne Alueella on voimassa vuonna 1979 vahvistettu asemakaava nro 8033 ja vuonna 1986 vahvistettu asemakaava nro 9174. Tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on e = 0.25 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Tontille saa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakentaa autosuojia tai -katoksia, joiden yhteenlaskettu kerrosala on enintään 30 m²/asunto.

Nykytilanne Halistentie 1:n tontilla on paritalo. Tontin jäteastia, istutuksia ja autopaikat ovat tällä hetkellä katualueella Halistentien päätteenä olevan kääntöpaikan reunassa.

Rakennusoikeus on kokonaan käytetty.

Tontti on yksityisomistuksessa ja katualue kaupungin omistuksessa.

Asemakaavan muutosehdotus

Tonttiin liitetään katualuetta jätehuollon, ajoyhteyden ja pysäköinnin parantamiseksi. Vastaavan suuruinen alue tontista muutetaan lähivirkistysalueeksi (VL-1). Lähivirkistysalueeksi muutetaan myös 96 m²katualuetta. Kaavamääräykset noudattavat Vartioharjun ja Mellunkylän uusimpia kaavamääräyksiä.

Rakennusoikeus säilyy ennallaan. Tontille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja, -katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta, kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.

Kaava-alueen pinta-ala on 1 765 m², josta erillispientalojen korttelialuetta (AO) on 1 509 m² ja lähivirkistysaluetta 256 m². Kerrosalaa on 377 m².

Katualue pienenee 256 m² ja lähivirkistysalue kasvaa 256 m².

Vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta naapureiden tai ympäristön kannalta. Kaavamuutos on laadittu alueen käytön järjestämiseksi tarkoituksenmukaisella tavalla.

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 28.9.2006) sekä asemakaavan muutosluonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.

Viranomaisyhteistyö

Rakennusviraston katu- ja puisto-osastolle ja kiinteistöviraston tonttiosastolle on lähetetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 12.–26.1.2007, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty rakennusviraston lausunto.

Rakennusvirasto mainitsee (25.1.2007) mm., että tonttiin 45102/7 liitetään katualuetta jätehuollon, ajoyhteyden ja pysäköinnin parantamiseksi. Vastaavan suuruinen alue muutetaan lähivirkistysalueeksi. Muutoksella ei ole vaikutusta ympäristön tai naapureiden kannalta.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.

Rakennusvirastolla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Kaj toteaa, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 3, 6 ja 7 kohtien mukaan, milloin muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä, muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin ja tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 45. kaupunginosan korttelin nro 45102 tontin nro 7 ja katualueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 7.12.2006 päivätyn piirustuksen nro 11649 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Asemakaavakartta nro 11649 (Vartiokylän tontti 45102/7)

NIMISTÖTOIMIKUNNAN ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2007 - 2008

Khs

Kaj ilmoittaa, että nimistötoimikunnan tehtävänä on valmistella asemakaavojen kadunnimistöehdotuksia sekä kaupunginosien ja niiden osa-alueiden, saarien, puistojen, ulkoilualueiden, laiturien, siltojen, koulujen, sairaaloiden ym. laitosten sekä liikennepysäkkien nimikysymyksiä, seurata nimistön kehitystä myös välittömästi kaupungin rajojen ulkopuolella sijaitsevissa kunnissa sekä tehdä kaupungin toimielinten ja viranomaisten pyynnöstä ehdotuksia ja antaa lausuntoja nimikysymyksissä.

Khs päätti 31.1.2005 nimetä toimikunnan puheenjohtajaksi asemakaava-arkkitehti Annukka Lindroosin ja varapuheenjohtajaksi tutkija Mauri Laineen sekä jäseniksi yksikön päällikkö, filosofian maisteri Riitta Pakarisen, erikoistutkija, filosofian maisteri Pirjo Mikkosen, johtaja, filosofian kandidaatti Kristian Slotten, valtiotieteen kandidaatti Maunu Harmon, valtiotieteen maisteri Rolf Martinsenin, toimittaja, valtiotieteen maisteri Miska Rantasen sekä heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen arkkitehti Katri Errolin, arkkitehti Inga Kåhre-Mayryn, tutkija, filosofian maisteri Anna Finnilän, tutkija, filosofian tohtori Heikki Hurtan, erikoistutkija, filosofian kandidaatti Eivor Sommardahlin, filosofian maisteri Mikko-Olavi Seppälän sekä toimittaja, filosofian maisteri Anna Tuluston.

Samalla Khs päätti nimetä toimikunnan sihteeriksi nimistönsuunnittelija, filosofian maisteri Johanna Lehtosen. Lisäksi Khs päätti oikeuttaa nimistötoimikunnan tarvittaessa kuulemaan asiantuntijoita esimerkiksi antiikin, kartta- ja osoiteasioiden, orientoitavuuden (liikenne, hälytys, opastus) ja nuorisokulttuurin aloilta.

Kaj mainitsee vielä, että tasa-arvolain 4 §:n 2 momentin mukaan jäseniksi tulee valita sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Ehdotettu kokoonpano täyttää lain vaatimukset.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudeksi 2007 - 2008 seitsemänjäsenisen nimistötoimikunnan, johon suostumuksensa mukaisesti kuuluvat seuraavat henkilöt:

1 puheenjohtajaksi asemakaava-arkkitehti Annukka Lindroos

2 varapuheenjohtajaksi tutkija Mauri Laine, kaavoitus ja kaupunkisuunnittelu

jäseniksi:

3 yksikön päällikkö, filosofian maisteri Riitta Pakarinen, Helsingin historia

4 tutkija, filosofian maisteri Pirjo Mikkonen, suomen kieli ja nimistön huolto

5 johtaja, filosofian kandidaatti Kristian Slotte, ruotsin kieli ja nimistön tutkimus

6 valtiotieteen kandidaatti Maunu Harmo, paikallistuntemus

7 toimittaja, valtiotieteen maisteri Miska Rantanen, kaupunkikulttuuri ja urbanismi

ja henkilökohtaisiksi varajäseniksi:

1 arkkitehti Katri Errol, kaavoitus- ja kaupunkisuunnittelu

2 tutkija filosofian maisteri Mikko-Olavi Seppälä

3 tutkija, filosofian maisteri Anna Finnilä, Helsingin historia

4 tutkija filosofian tohtori Heikki Hurtta, suomen kieli ja nimistön tutkimus

5 tutkija, filosofian maisteri Leila Mattfolk, ruotsin kieli ja nimistön huolto

6 filosofian maisteri Anton Eskola, paikallistuntemus

7 toimittaja, filosofian ylioppilas Merituuli Ahola, kaupunkikulttuuri ja urbanismi

sekä sihteeriksi:

nimistönsuunnittelija, filosofian maisteri Johanna Lehtonen.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa nimistötoimikunnan tarvittaessa kuulemaan asiantuntijoita esimerkiksi antiikin, kartta- ja osoiteasioiden, orientoitavuuden (liikenne, hälytys, opastus) ja nuorisokulttuurin aloilta.

Pöytäkirjanote toimikuntaan nimitetyille, nimistötoimikunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluille sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

ASUNTOTUOTANTOTOIMIKUNNAN ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2007 - 2008

Khs

Kaj toteaa, että asuntotuotantotoimikunta tulisi asettaa sen 11.12.1996 hyväksytyn johtosäännön mukaisesti kahden vuoden toimikaudeksi.

Toimikunnan toimiala johtosäännön 1 §:n mukaan on seuraava:

”1 §

Toimiala

Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimikunta ja sen alainen Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto vastaavat niiltä tilatun Kaupungin oman asuntotuotannon ja korjausrakentamisen johtamisesta, valvomisesta, kehittämisestä ja rakennuttamisesta hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi toimikunta huolehtii sille varattujen ja sopimuksin tulleiden muiden uudisrakentamis- ja peruskorjaushankkeiden rakennuttamisesta ja kaupungin omistamien kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden tilaaman teknisen kunnossapidon asiantuntijatehtävistä.”

Toimikunnan jäseninä ovat olleet päättyneenä toimikautena:

puheenjohtajana	henkilökohtaisena varajäsenenä
apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen	kaupunginsihteeri Tanja Sippola-Alho

varapuheenjohtajana
toimitusjohtaja Pauli Leppäaho	it-asiantuntija Heli Henttonen

diplomi-insinööri Ari Järvinen	isännöitsijä Auli Puhakka

lastentarhanopettaja Anna Kivivuori	tiedottaja Asmo Koste

valtiotieteen maisteri Inka Kanerva	nuorisotyöntekijä Vesa Peipinen

sekä pysyvinä asiantuntijoina:

toimitusjohtaja Matti-Pekka Rasilainen rakennusvirastosta

virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi kaupunkisuunnitteluvirastosta

virastopäällikkö Matti Rytkölä kiinteistövirastosta

rahoitusjohtaja Tapio Korhonen talous- ja suunnittelukeskuksesta

kehittämispäällikkö Markus Härkäpää talous- ja suunnittelukeskuksesta

suunnittelija Kirsi Mäkinen talous- ja suunnittelukeskuksesta.

Tasa-arvolain 4 §:n 2 momentin mukaan jäseniksi tulee valita sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudeksi 2007 – 2008 asuntotuotantotoimikunnan ja nimetä siihen jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti:

puheenjohtaja	henkilökohtainen varajäsenen

apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen	kaupunginsihteeri Marjatta Raunila

varapuheenjohtaja

-	-

jäsen

-	-

-	-

-	-

Samalla kaupunginhallitus päättänee määrätä asuntotuotantotoimikunnan pysyviksi asiantuntijoiksi seuraavat henkilöt:

toimitusjohtaja Matti-Pekka Rasilainen rakennusvirastosta

virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi kaupunkisuunnitteluvirastosta

virastopäällikkö Matti Rytkölä kiinteistövirastosta

rahoitusjohtaja Tapio Korhonen talous- ja suunnittelukeskuksesta ja

kehittämispäällikkö Markus Härkäpää talous- ja suunnittelukeskuksesta

suunnittelija Kirsi Mäkinen talous- ja suunnittelukeskuksesta.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirjanote päätöksessä mainituille henkilöille, asuntotuotantotoimikunnalle, mainituille virastoille sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

VIRAN NIMIKKEEN MUUTTAMINEN JA NELJÄN TYÖSUHTEISEN TOIMEN MUUTTAMINEN VIRKASUHTEISIKSI KIINTEISTÖVIRASTOSSA

Khs 2007-144

Kiinteistövirasto esittää (17.1.2007) seuraavia virkasuhteisiin liittyviä muutoksia 1.2.2007 lukien.

Kiinteistöviraston tilakeskuksen hankesuunnitteluinsinöörin viran nimikkeen muutos:

Vakanssinumero

Nimike ja tehtäväkohtainen palkka / vakanssinhaltija

Uusi nimike

061820

hankesuunnitteluinsinööri 3 000 e/kk / Jouko Snellman

projektijohtaja

Vakanssinhaltija Jouko Snellman on antanut suostumuksensa nimikemuutokseen. Viran nykyinen nimike ei kuvaa tehtävää ja se poikkeaa vastaavissa tehtävissä olevien nimikkeestä. Projektijohtaja toimii tilakeskuksen hankepalvelussa erilaisten hankkeiden vastuuhenkilönä. Tilakeskus toimii kustannuksiltaan merkittävien hankkeiden tilaajana. Tilaajana toimivan projektijohtajan hankemäärä sekä investointikustannusmäärä tulevat merkittävästi lisääntymään.

Kiinteistöviraston tilakeskuksen projektinjohtajan ja kahden projektiarkkitehdin toimen muuttaminen virkasuhteisiksi:

Vakanssinumero	Nimike ja tehtäväkohtainen palkka	Haltija
030645	projektijohtaja 3 145,00 e/kk	Sakari Heikkinen
010013	projektiarkkitehti 2 890,51 e/kk	Merja Sederholm-Holmila
047200	projektiarkkitehti 2 882,51 e/kk	Anneli Nurmi

Projektijohtaja ja projektiarkkitehdit toimivat rakennuspäällikön ja hankesuunnittelupäällikön sijaisina. Virkasuhdetta tarvitaan hankintatehtävissä, joita sijaiset tekevät toimiessaan em. päälliköiden sijaisina. Vuonna 2006 hankintavaltuusrajan ollessa 60 000 euroa hankintoja oli lähes 250. Vuonna 2007 hankintojen lukumäärä tulee kasvamaan, koska hankintavaltuusrajaa on nostettu 100 000 euroon.

Kiinteistöviraston kansliaosaston lakimiehen avoimen toimen muuttaminen virkasuhteiseksi:

Vakanssinumero

Nimike

Tehtäväkohtainen palkka

060033

lakimies

2 950 – 3 100 e/kk

Virkasuhdetta tarvitaan, koska lakimiehen tehtäviin kuuluu mm. lautakunnan sihteerinä toimiminen. Viran tehtäväkohtainen palkka määritellään oheisen palkkahaitarin perusteella, kun sen vaativuus on arvioitu.

Kaj toteaa, ettei henkilöstökeskuksella ole ollut huomautettavaa ehdotettuun lakimiehen viran palkan määräytymiseen. Virkajärjestelyissä ei muilta osin muuteta vakanssien nykyisiä tehtäväkohtaisia palkkoja.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee

- muuttaa kiinteistöviraston tilakeskuksen hankesuunnitteluinsinöörin (vakanssinumero 061820) nimikkeen projektijohtajaksi

- muuttaa kiinteistöviraston tilakeskuksen projektijohtajan toimen (vakanssinumero 030645), projektiarkkitehdin toimen (vakanssi 010013) ja projektiarkkitehdin toimen (vakanssi 047200) viroiksi

- muuttaa kiinteistöviraston kansliaosaston lakimiehen avoimen toimen (vakanssi 060033) viraksi siten, että viran tehtäväkohtainen palkka on 2 950 – 3 100 euroa kuukaudessa.

Pöytäkirjanote kiinteistövirastolle ja asianomaisille henkilöille.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN OUTOKUMPU OYJ:N SEKÄ LILINKOTISÄÄTIÖN VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2007-123

Kiinteistölautakunta toteaa (9.1.2007) seuraavaa:

Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistön-luovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

Kiinteistö	Myyjä/Ostaja	Oik.tod.pvm.
		ja kauppahinta

Määräalat Laajasalon kylän tilasta RN:o 1:102 ja RN:o 1:135	Outokumpu Oyj / Lilinkotisäätiö	29.11.2006 680 000 euroa

Kaupan kohde

Kaupan kohteena on määräala Laajasalon kylässä sijaitsevasta tilasta Stormklippan RN:o 1:102 sekä määräala Parcellen n:o 50 -nimisestä tilasta RN:o 1:135 rakennuksineen. Määräalojen yhteenlaskettu pinta-ala on noin 22 000 m². Myyty alue ei rajoitu kaupungin omistuksessa oleviin maihin.

Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Alueen asemakaavoitus on kuitenkin alkamassa ja alue on rakennuskiellossa asemakaavan laatimisen vuoksi.

Kvston vuonna 2003 hyväksymässä yleiskaavassa 2002 tila on merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi virkistysalueeksi, jolla on loma-asumista. Helsingin saariston ja merialueen osayleiskaavassa osa tilasta on merkitty yhteisrantaiseksi loma-asunto-, matkailu- ja toimintakeskusten alueeksi (RM) ja osa retkeilyalueeksi (VR). Merkinnän mukaan rakentaminen alueella on sallittu tehokkuusluvulla e=0,02 - 0,03. Helsingin yleiskaava 2002 korvasi voimaan tullessaan osayleis-kaavan, mutta koko kaupungin yleiskaavaa huomattavasti yksityiskohtaisempaa osayleiskaavaa voidaan kaupunkisuunnitteluviraston mielestä edelleen pitää hyvänä pohjana alueen arvioinnille ja asemakaavan laatimiselle. Osayleiskaava ei ole ristiriidassa Helsingin yleiskaava 2002:n kanssa.

Kauppakirjan mukaan kauppaan kuuluu mökki, sauna, varasto ja apu-rakennuksia. Rakennusvalvontaviraston tietorekisterissä ei ole rakennuksista pinta-alatietoja. Tilan RN:o 1:102 alueella sijaitsee kauppaan kuuluvat vuonna 1901 ja vuonna 1955 valmistuneet rakennukset. Helsingin saariston ja merialueen osayleiskaavassa vanhempi rakennus on merkitty suojeltavaksi. Tilan RN:o 1:135 alueella sijaitsee kauppaan kuuluva huvilarakennus sekä apurakennuksia.

Kauppahinnat ja muut ehdot

Kokonaiskauppahinta 680 000 euroa vastaa yksikköhintaa noin 30,91 euroa/m² rakennuksineen. Kauppakirjan mukaan kauppahintaan sisältyy myös Oy Villas Ab:n ja Villinge Gård och Trafik Aktiebolagin osakkeita.

Myyjä ei ole vastannut määräaikaan mennessä kaupungin tekemään etuostolain 2 §:n mukaiseen tiedusteluun kaupan ehdoista.

Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan kiinteistökaupassa, koska myyty alue ei rajoitu kaupungin omistamiin maihin eikä kaupungilla ole mitään erityistä perustetta alueen hankkimiselle.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 29.11.2006 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Outokumpu Oyj on myynyt määräalat Laajasalon kylässä sijaitsevasta tilasta Stormklippan RN:o 1:102 ja tilasta Parcellen n:o 50 RN:o 1:135 rakennuksineen Lilinkotisäätiölle.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja Lilinkotisäätiölle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Kartta kaupan kohteesta
	Liite 3	Kiinteistönluovutusilmoitus
	Liite 4	Kauppakirja

VAAHTERAPIHAN VASTAANOTTOKODIN UUSIEN TILOJEN PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2007-57

Kiinteistölautakunta toteaa (19.12.2006) seuraavaa:

Tiivistelmä Vaahterapihan vastaanottokoti ja Toivolan oppilaskodin Mikkolan osaston toiminnat yhdistetään ja niille peruskorjataan uudet tilat tyhjilleen jääneeseen entiseen Paasivaaran päiväkotiin ja koulurakennukseen Herttoniemenrannassa.

Hanke sisältyy vuosien 2007 - 2011 talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaan vuosina 2007 - 2008 toteutettavana kohteena. Ohjelmassa sille on varattu 1,0 miljoonan euron investointimääräraha ja sen laajuus on 553 brm². Hankkeen kustannukset ovat arvonlisäverottomana 1 110 000 euroa, arvonlisäverollisena 1 354 000 euroa.

Vaahterapihan vastaanottokodille on etsitty korvaavia tiloja vuodesta 1998 alkaen laitoksen epäkäytännöllisten tilojen ja ilmanvaihdon riittämättömyyden vuoksi. Vuosien aikana on kartoitettu useita eri vaihtoehtoja.

Yksiosastoisina toimivat vastaanottokodit on todettu rakenteellisesti ja toiminnallisesti haavoittuviksi. Toivolan vastaanotto-osasto Mikkola yhdistetään Vaahterapihaan ja Rastilan perhetukikeskukseen siten, että nämä muodostavat yhdessä vankemman samaa perustehtävää toteuttavan vastaanottoyksikön.

Koulu- ja päiväkotitoiminnasta vapautuneet Paasivaaran ala-asteen ja päiväkodin tilat soveltuvat kokonsa ja sijaintinsa vuoksi hyvin vastaanottokodin tarpeisiin. Hankkeesta on laadittu sosiaaliviraston lapsiperheiden palvelujen vastuualueen 6.7.2006 päivätty tarveselvitys.

Selvitys asemakaavasta

Tontilla 43010-11 on voimassa olevana asemakaava, jossa käyttötarkoitukseksi on määritelty LPA, eli autopaikkojen korttelialue. Oleva rakennus sijaitsee rakennusalalla, jonka merkintä on to- toimistorakennuksen rakennusala. Suunniteltu käyttö ei ole asemakaavan mukainen. Ennen rakennusluvan sisäänjättöä on haettava poikkeamislupapäätös. Kaupunkisuunnitteluviraston kanssa käytyjen neuvottelujen mukaan vastaanottokodin käyttötarkoitusta voidaan puoltaa, koska asemakaavan vaatima autopaikkamäärä saadaan toteutettua muilla järjestelyillä. Pysäköintiyhtiö ei ole aikeissa toteuttaa paikkoja.

Toiminnan kuvaus Vaahterapihan vastaanottokoti, osasto Mikkola ja Rastilan perhetukikeskus yhdistyvät yhdeksi hallinnolliseksi yksiköksi nimeltään Meripihan perhetukikeskus, jolla on yhteinen budjetti. Fyysisesti yksikkö tulee sijaitsemaan kahdessa eri osoitteessa; Rastilan perhetukikeskus Vuosaaressa nykyisessä osoitteessaan Retkeilijänkatu 4 ja uusi perustettava yksikkö Herttoniemenrannassa osoitteessa Niittaajankuja 2. Myös Rastilan perhetukikeskus tulee käyttämään näitä tiloja. Vastaanottoyksikössä tulee olemaan kaksi kuusipaikkaista vastaanotto-osastoa (yhteensä 12 paikkaa) leikki- ja kouluikäisille lapsille.

Paasivaaran koulun tilat remontoidaan vastaanottokodin käyttöön. Tavoitteena on hoitaa pienemmällä paikkamäärällä vuodessa sama määrä lapsia lyhyemmillä ja tiiviimmillä arviointi- ja hoitojaksoilla nivomalla avohuolto ja muut yhteistyökumppanit tiiviisti mukaan jo sijoituksen alkuvaiheessa.

Paasivaaraan sijoittuvien ja Rastilan osastojen yhteistyötä tehostetaan muun muassa kehittämällä asiakasperheille suunnattuja toiminnallisia ryhmiä. Paasivaaran tilat mahdollistavat eri työmenetelmien intensiivisemmän käytön. Yksiköt sijaitsevat metroradan varrella ja 6,8 km:n päässä toisistaan.

Suunnitelmien kuvaus

Kaksikerroksisen rakennuksen kumpaankin kerrokseen tulee tilat kuuden lapsen vastaanotto-osastolle.

Ensimmäisen kerroksen huoneista yksi on tarkoitettu kahdelle lapselle, muut ovat yhden hengen huoneita. Osastolla on myös niin sanottu vierihoitohuone rauhoittumista varten. Henkilökunnan toimistohuone on kiinteästi oleskelutilojen yhteydessä. Ensimmäiseen kerrokseen sijoittuvat myös vastaanottokodin keittiö sekä henkilökunnan sosiaali- ja taukotilat. Keittiölaitteiden osalta tehdään vähäisiä muutostöitä. Kerroksessa on toimistotila vastaavalle hoitajalle sekä yhteinen neuvottelutila.

Rakennuksen toisen kerroksen osastotilat ovat pitkälti ensimmäisen kerroksen kaltaiset. Toisessa kerroksessa sijaitsee yhteinen saunaosasto sekä monitoimitila, joka mahdollistaa erilaiset yhteispelit ja -leikit sekä erilaisten ryhmien kokoontumisen. Kerroksessa on myös inva-wc sekä psykologin ja erityissosiaalityöntekijän huoneet. Rakennuksen LVI-ja sähköjärjestelmiin tehdään tilamuutosten vaatimat muutostyöt ja julkisivut kunnostetaan. Piha varustetaan leikkivälinein ja istutuksin.

Rakennuksessa on hissi.

Laajuus ja kustannukset

HKR-Rakennuttajan laatiman kustannusarvion mukaan peruskorjauskustannukset ovat arvonlisäverottomana 1 110 000 euroa eli 1204 euroa/brm², arvonlisäverollisena 1 354 000 euroa eli 1469 euroa/brm², kustannustasossa RI=116,7 ja THI=144,8, syyskuu 2006. Hanke sisältyy vuosien 2007 - 2011 talonrakennushankkeiden rakennusohjelmaan vuosien 2007 - 2008 kohteena ja sille on varattu 1,0 milj. euron suuruinen investointimääräraha. Hankkeen laajuus on 922 brm², 703,6 huoneisto-m².

Aikataulu Hankkeen suunnittelu ja rakentaminen ajoittuu vuosille 2007 ja 2008, jolloin toiminta voi käynnistyä elokuussa 2008.

Käyttötalous ja henkilöstö

Tilojen vuokra muutostöiden jälkeen tulee tilakeskuksen tilapalvelujen laskelman mukaan olemaan yhteensä 16,99 euroa/m²/kk. Pääomavuokra on 14,16 euroa/m²/kk ja ylläpitovuokra 2,83 euroa/m²/kk. Vuokranmaksupinta-alaksi on laskettu 700 htm².

Laitoksessa tulee olemaan henkilökuntaa 21, joista on Vaahterapihasta siirtyviä 15 ja Mikkolasta siirtyviä 6.

Vuosittaiset toimintamenot ilman vuokrakuluja ovat noin 986 000 euroa, josta henkilöstökustannukset ovat 931 000 euroa.

Lausunnot Sosiaalilautakunta on antanut puoltavan lausunnon hankesuunnitelmasta kokouksessaan 12.12.2006.

Lautakunta esittää Vaahterapihan vastaanottokodin uusien tilojen peruskorjauksen 20.11.2006 päivätyn hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että hankkeen arvonlisäveroton enimmäishinta on 1 110 000 euroa ja arvonlisäverollinen enimmäishinta 1 354 000 euroa hintatasossa RI= 116,7 ja THI=144,8.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (24.1.2007), että Vaahterapihan vastaanottokoti ja Toivolan oppilaskodin Mikkolan osaston toiminnat yhdistetään ja niille peruskorjataan tilat tyhjilleen jääneeseen entiseen Paasivaaran päiväkoti- ja koulurakennukseen.

Hankkeen laajuus on 922 br-m² ja arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset 1 354 000 euroa (veroton hinta 1 110 000 euroa) hintatasossa 8/2006. Hankkeen neliökustannukseksi tulee 1 469 euroa/br-m².

Hanke sisältyy vuosien 2007 – 2009 taloussuunnitelmaan vuosille 2007 – 2008 ajoitettuna.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Vaahterapihan vastaanottokodin uusien tilojen ja peruskorjauksen 20.11.2006 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen laajuus on 922 br-m² ja arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset enintään 1 354 000 euroa (veroton hinta 1 110 000 euroa) hintatasossa 8/2006.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, sosiaalivirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

hankesuunnitelma 20.11.2006

VARTIOKYLÄN TONTIN 45256/4 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11624)

Khs 2006-2881

45. kaupunginosan (Vartiokylä, Vartioharju) korttelin nro 45256 tontin nro 4 asemakaavan muutosehdotus.

Ummeljoentie 8

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (30.11.2006) mm., että tontin omistaja on pyytänyt 10.5.2006 asemakaavan muuttamista siten, että tehokkuusluku nostetaan lukuun e = 0,25.

Asemakaavatilanne Tontilla on voimassa asemakaava nro 10017 (vahvistettu 2.12.1993). Kaavan mukaan tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO), tehokkuusluku on e = 0.20 ja suurin sallittu kerrosluku on kaksi kerrosta. Tontille saa asemakaavassa tehokkuusluvulla määrätyn kerrosalan lisäksi rakentaa autotalleja, -katoksia tai varastotiloja enintään 30 k-m² asuntoa kohti, kuitenkin yhteensä enintään 25 % sallitusta kerrosalasta. Kokonaiskerrosalasta saa enintään 80 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Tontti sijaitsee Vartioharjun pientaloalueella. Tontin vieressä on omakotitaloja. Tontilla on vuonna 1967 rakennettu 144 k-m²:n suuruinen asuinrakennus.

Asemakaavan muutosehdotus ja sen perustelut

Tontin käyttömahdollisuuksia ja asumisväljyyttä parannetaan rakennusoikeutta nostamalla.

Vartioharjun pientaloalueella noudatetaan kaavoitusperiaatetta, että tehokkuusluku voidaan nostaa luvusta e = 0.20 lukuun e = 0.25 edellyttäen, että ympäristönsuojelulliset syyt eivät ole esteenä.

Asemakaavan muutosehdotuksessa tontin tehokkuusluku on e = 0.25, mikä vastaa 287 k-m² rakennusoikeutta. Asemakaavamääräykset ovat Vartioharjun kaavoitusperiaatteiden mukaiset.

Tontti on edelleen erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tontille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja -katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.

Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin pinta-alan täyttä 400 m² kohti. Kuitenkin jos tontin pinta-ala on 600–799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa.

Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Ummeljoentien varteen on merkitty istutettava alueen osa.

Tontin pinta-ala on 1 147 m² ja tehokkuuden e = 0.25 mukainen rakennusoikeus 287 k-m².

Vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta ympäristön kannalta. Tontti on tarkoitus jakaa ja rakentaa omakotitalo. Tontin rakennusoikeus nousee 58 k-m².

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 24.8.2006) sekä asemakaavan muutosluonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta esitettiin kaksi mielipidettä. Vartio- ja Mellunkylän Kiinteistöyhdistys ry. ja Puotila-seura ry ilmoittivat, ettei niillä ole huomautettavaa.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 12.–26.1.2007, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Nähtäville asettamisesta on annettu kirjallinen tieto sellaiselle maan omistajalle tai haltijalle, jonka kotikunta on toisella paikkakunnalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2 b, 3 ja 7 kohtien mukaan, milloin muutetaan rakennusoikeutta siten, että asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0.3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta, muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä ja tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 45. kaupunginosan korttelin nro 45256 tontin nro 4 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 30.11.2006 päivätyn piirustuksen nro 11624 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Asemakaavakartta nro 11624 (Vartiokylän tontti 45256/4)

29.1.2007 pöydälle pantu asia

YLEISTEN ALUEIDEN OSTAMINEN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEEN NRO 11481 LIITTYVÄN SOPIMUKSEN TEKEMINEN VALTION KANSSA NS. EELAN ALUEELLA HERMANNISSA

Khs 2006-2756

Eläinlääkärinkuja, Matilda Wreden kuja, Sörnäistenkatu

Kiinteistölautakunta toteaa (5.12.2006) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Jäljempänä esitetään, että Suomen valtiolta/Senaatti-kiinteistöiltä ostettaisiin vielä valtion omistuksessa olevat lainvoimaisen asemakaavan muutoksen nro 10900 mukaiset n. 9 170 m²:n suuruiset yleiset alueet 917 000 euron kauppahinnalla. Edelleen ostettaisiin valtiolle vuokratulla tontilla sijaitseva pieni rakennus 40 000 euron kauppahinnalla ja vuokrasopimus merkittäisiin päättymään.

Lisäksi tehtäisiin asemakaavan muutokseen nro 11481 liittyvä Khn 9.2.2004 tekemän maapoliittisen päätöksen mukainen maankäyttösopimus, jonka mukaan valtio suorittaa korvauksena yleisten rakennusten tontin 21007/1 rakentamismahdollisuuksien paranemisesta kaupungille 220 000 euroa. Samalla valtio sitoutuisi liittymään omistamiensa tonttien osalta alueelle perustettuun pysäköintiyhtiöön (Etelä-Hermannin Pysäköinti Oy), joka rakentaa alueelle pysäköinti-luolan. Vielä sovittaisiin asemakaavan toteuttamiseen liittyvistä rasitteista ja tilapäisjärjestelyistä.

Taustaa Kaupunki osti 25.9.2001 tehdyllä kauppakirjalla 18,5 milj. euron (110 milj. mk) kauppahinnalla valtiolta asemakaavan muutokseen nro 10900 sisältyvän n. 5,4 ha:n suuruisen niin sanotun eläinlääketieteellisen tiedekunnan alueen Etelä-Hermannista. Samassa yhteydessä kaupunki vuokrasi alueen takaisin valtiolle vuokrasopimuksella. Valtio vetäytyy alueelta ja on sittemmin irtisanonut vuokrasopimuksen, tontin 21006/2 (YL, 1 022 m²) aluetta lukuun ottamatta, päättymään 16.12.2006 lukien.

Asemakaavan muutoksen nro 10900 alueella on kuitenkin vielä muita edellä mainittuun luovutukseen kuulumattomia valtion omistamia yleisiä alueita, jotka tulisi saada kaupungin omistukseen kaavan toteuttamista varten.

Yleisten alueiden ja rakennuksen ostaminen

Valtion omistamia asemakaavan muutoksen nro 10900 mukaisia tonteista 21649/4, 21649/8 ja 21674/1 muodostettuja katu- ja puistoalueita on yhteensä noin 9 170 m2. Alueet tulisi hankkia kaupungille asema-kaavan toteuttamista varten. Sen jälkeen kaupunki omistaisi jo aiemmin hankittujen alueiden lisäksi kaikki kaavan mukaiset yleiset alueet.

Kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto on laatinut luovutettavia yleisiä alueita koskevan kauppakirjan liitekartan n:o NA 51/06011.

Kaupungin omistamalla Senaatti-kiinteistöille vuokratulla YL-tontilla 21006/2 (sopimus nro 20193) on vanha eläinlääketieteellisen korkea-koulun oppilaskunnan käytössä ollut rakennus. Tontin rakennusoikeus on 350 k‑m². Rakennus on valtion omistama ja se on vuokrattu työ-maatukikohdaksi. Rakennus on kivirakenteinen ja valmistunut vuonna 1947 ja sen tilavuus on 997 m³ ja kerrosala 270 k‑m². Rakennus on suojeltu sr-2 merkinnällä. Kaupungilla ei ole tiedossa käyttöä rakennukselle. Mahdollisesti rakennus voisi toimia työmaatukikohtana niin kauan kuin aluetta rakennetaan. Tämän jälkeen siitä voitaisiin ehkä tehdä aluetta palveleva yhteistila. Kokonaisuus huomioon ottaen rakennus voitaisiin kuitenkin ostaa. Ikääntyneen, kuluneen ja heikkokuntoisen rakennuksen hinnaksi on arvioitu ja sovittu 40 000 euroa, joka on n. 10 % sen arvioidusta uudishinnasta.

Kaupungin ja valtion välinen YL-tonttia 21006/2 koskeva vuokrasopimus nro 20193 tulisi merkitä päättymään rakennuksen kauppakirjan allekirjoittamisen yhteydessä.

Maankäyttösopimus Voimassa olevan asemakaavan muutoksen nro 10900 mukaisen yleisten rakennusten korttelialueen (Y) tontin 21007/1 käyttötarkoitus muuttuu asuinkerrostalojen ja toimitilarakennusten korttelialueiksi (AK, KTY). Y-tontin rakennusoikeus on 15 900 k‑m². Asemakaavan muutosehdotuksessa nro 11481 tontille on merkitty asuntorakennusoikeutta 6 750 k‑m² ja toimistorakennusoikeutta 8 400 k‑m². Kaavamuutoksen seurauksena valtion omistaman tontin arvo nousee merkittävästi, joten siitä on neuvoteltu Khn 9.2.2004 tekemän maapoliittisen päätöksen mukaisesti.

Saavutetun neuvottelutuloksen mukaan valtio suorittaisi korvauksena yleisten rakennusten tontin 21007/1 rakentamismahdollisuuksien paranemisesta kaupungille 220 000 euroa.

Liittyminen pysäköintiyhtiöön

Khs päätti 13.3.2006 Etelä-Hermannin pysäköinnin toteuttamisen ja tonttien varaamisen yhteydessä muun muassa kehottaa kiinteistölautakuntaa ryhtymään toimenpiteisiin sopimusjärjestelyjen aikaansaamiseksi Senaatti-kiinteistöjen kanssa sen omistamien tonttien velvoittamiseksi kuvattuun pysäköintijärjestelmään ja liittymiseksi pysäköintiyhtiöön.

Asuntotuotantotoimiston toimesta on 10.10.2006 perustettu Etelä-Hermannin Pysäköinti Oy -niminen yhtiö. Toteutusaikataulun mukaan luolan tulisi olla valmis keväällä 2009.

Senaatti-kiinteistöjen kanssa on neuvoteltu Khn päätöksen mukaisesti ja sopimukseen on otettu ehto, jonka mukaan valtio liittyy omistamiensa tonttien osalta pysäköintiyhtiöön vastaavin ehdoin kuin kaupungin luovuttamat tontit. Liittymismaksut maksettaisiin pysäköintiyhtiölle kun tontille tai sen osalle on myönnetty uudisrakentamista tai siihen verrattavia muutostöitä (suojeltu tai säilytettävä rakennus) koskeva rakennuslupa. Senaatti-kiinteistöt on ilmoittanut pyrkivänsä siihen, että muodostettavien asuntotonttien 21020/1ja 21021/1 osalta edellytykset liittymismaksujen maksamiseen syntyvät vuoden 2007 aikana ja asuntotonttien 21007/2 ja 3 osalta vuoden 2008 aikana.

Rasitteet ja muut oikeudet

Sopimuksessa on sovittu siitä, että asemakaavan muutoksen nro 10900 mukaisille valtion omistamille tonteille perustetaan rasitteet, joiden mukaan kaupungilla on pysyvä oikeus korvauksetta käyttää tonttien maanalaista tilaan pysäköintiluolan rakentamista ja käyttämistä varten.

Valtion omistamilla tonteilla on edelleen käytössä olevia rakennuksia, joiden autopaikat ovat valtion omistamilla tonteilla ja katualueilla. Koska osa katualueista siirtyy nyt tehtävällä kaupalla kaupungin omistukseen, sopimukseen on väliaikaisjärjestelynä otettu ehto, jonka mukaan kaupunki vuokraa tai muuten luovuttaa tonttien omistajille alueita erikseen sovittavin ehdoin tonttien asemakaavojen ja rakennuslupien edellyttämiä edellä mainittuja autopaikkoja varten tilapäisesti siihen saakka, kunnes alueen pysäköintiluola on valmistunut ja otettu käyttöön.

Yhteenveto Neuvottelujen kokonaistuloksena on laadittu liitteenä oleva kauppakirja ja sopimus, joka tulisi allekirjoittaa ennen asemakaavan muutosehdotuksen nro 11481 hyväksymistä.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Suomen valtion kanssa asemakaavan muutokseen nro 10900 liittyvän yleisten alueiden kauppakirjan ja asemakaavan muutokseen nro 11481 liittyvän sopimuksen esityslistan liitteenä 4 olevan kauppakirja- ja sopimusluonnoksen mukaisesti 957 000 euron kokonaishintaan.

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään kauppakirjaan ja sopimukseen mahdollisia vähäisiä lisäyksiä ja tarkennuksia.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Kopiot asemakaavan muutoskartoista
	Liite 3	Kauppakirja ja sopimus liitekarttoineen

HENKILÖSTÖKESKUKSEN MAAHANMUUTTOASIOIDEN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Khs

Kvsto päätti 15.11.2006 perustaa 1.1.2007 alkaen henkilöstökeskukseen maahanmuutto-nimisen osaston. Osasto huolehtii työperäisen maahanmuuton strategisesta suunnittelusta, valvoo kaupungin kokonaisetua maahanmuuttoasioissa sekä seuraa kaupungin maahanmuuttopolitiikan toteutumista hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

Khs päätti 20.11.2006 perustaa maahanmuuttoasioiden johtajan viran ja kehottaa henkilöstökeskusta julistamaan viran haettavaksi 5 000 euron kokonaispalkan mukaisesti määräytyvin palkkaeduin. Maahanmuuttoasioiden johtaja johtaa henkilöstökeskuksen maahanmuutto-osastoa. Viranhakuilmoitus julkaistiin kaupungin ilmoituslehdissä ja kaupungin sähköisillä ilmoitussivuilla.

Henkilöstökeskuksen johtosäännön 11 §:n mukaan osaston päällikön viran pätevyysvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, minkä lisäksi hakijalla tulee olla kokemusta hallinto- ja johtamistehtävissä. Kielitaitovaatimuksena virkaan on suomen kielen erinomainen sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Hakuilmoituksessa todettiin, että viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää monipuolista perehtyneisyyttä maahanmuuttokysymyksiin, erinomaista vuorovaikutustaitoa, organisointikykyä sekä kehittävää työotetta. Lisäksi hakuilmoituksessa todettiin, että monipuolinen kielitaito, erityisesti englannin kielen taito, on eduksi tehtävän hoidossa.

Maahanmuuttoasioiden johtajan virkaa haki hakuajan päättymiseen 26.11.2006 mennessä 67 henkilöä.

Yhteenveto hakijoista on jaettu erikseen Khn jäsenille ja varajäsenille sekä Khssa läsnä oleville. Hakemusasiakirjat ovat kokonaisuudessaan nähtävinä Khn kokouksessa.

Haastatteluun kutsuttiin hakuasiakirjojen perusteella yhdeksän henkilöä, joista kaksi on Helsingin kaupungin palveluksessa. Haastateltavina olivat seuraavat henkilöt:

Nimi

Meri-Sisko Eskola

Annika Forsander

Suzan Ikävalko

Johanna Maula

Marjo Mäkelä

Marja Pentikäinen

Ilkka Rentola

Anu Riila

Arno Tanner

Ammatti

Neuvotteleva virkamies

Vanhempi tutkija

Kansanedustajan erityisavustaja

Johtaja

Ylitarkastaja

Sosiaalialan yliopettaja

Lähetystöneuvos

Maahanmuuttotyön koordinaattori

Tutkija

Sj toteaa haastateltujen henkilöiden osalta yhteenvetona seuraavaa:

Meri-Sisko Eskola on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri. Eskola on työskennellyt vuodesta 1998 lähtien työministeriön palveluksessa maahanmuuttoasioiden parissa ylitarkastajana, erikoissuunnittelijana ja neuvottelevana virkamiehenä vastaten mm. maahanmuuttostrategian valmistelusta sekä siihen liittyvästä toiminta- ja taloussuunnittelusta ja maahanmuuttopolitiikan eri sisältöasioiden valmistelusta. Lisäksi hän toimii maahanmuuttopolitiikan johtajan sijaisena ja on toiminut maahanmuuttopolitiikka-osaston yksikön vetäjänä. Ennen työministeriöön siirtymistään Eskola työskenteli mm. sosiaali- ja terveysministeriössä ylitarkastajana pakolaisasioissa ja sosiaalihallituksessa tarkastajana pakolaisasioiden parissa. Eskola on ollut laajasti mukana mm. kansainvälisissä etnisiä suhteita, pakolais- ja maahanmuuttoasioita käsittelevissä työryhmissä ja komiteoissa puheenjohtajana ja jäsenenä. Eskola on pitänyt lukuisia luentoja ja esityksiä maahanmuuttopolitiikan alueelta sekä Suomessa että ulkomailla.

Annika Forsander on koulutukseltaan valtiotieteen tohtori ja filosofian maisteri. Forsander on työskennellyt 1.5.2002 alkaen Helsingin yliopistossa, Svenska social- och kommunalhögskolanissa ja etnisten suhteiden ja nationalismin tutkimuskeskus CERENissa vanhempana tutkijana ja projektin vetäjänä (maahanmuutto- ja työmarkkinakysymykset) sekä käsitellyt tutkijana aikaisemmin eri maahanmuuttajaryhmien asemaa politiikan ja hallinnon näkökulmasta. Lisäksi hän on vastannut hallinnollisista ja ohjauksellisista tehtävistä, tutkimusprojektien suunnittelusta, rahoituksesta, johtamisesta, raportoinnista ja tiedottamisesta. Forsander on toiminut sosiaalipolitiikan vs. professorina vastaten esimies- ja hallinnollisista tehtävistä sekä aineen edustamisesta SSKH:n, tiedekunnan ja Helsingin yliopiston puitteissa. Forsanderilla on lukuisia kansainvälisiä yhteyksiä maahanmuuttoasioissa. Lisäksi hänellä on ollut yhteistyötä maahanmuuttoasioista vastaavien ministeriöiden sekä alueellisten ja paikallisten toimijoiden ja työmarkkinajärjestöjen kanssa. Forsander on toiminut viiden maahanmuuttajien koulutus- ja työllistämishankkeen johto- ja/tai ohjausryhmässä (erityisesti työperäinen maahanmuutto). Forsanderilla on lukuisia julkaisuja maahanmuuttoasioista.

Suzan Ikävalko on koulutukseltaan Master of Science in International Business Administration and Economics (University of Lund and Ecole Superieure de Commerce de Paris, France). Ikävalko on työskennellyt vuodesta 2000 kansanedustajan erityisavustajana. Sitä ennen hän toimi europarlamentaarikon erityisavustajana. Lisäksi hän on toiminut konsulttina ja avustajana EU-asioissa. Lisäksi hänellä on useita merkittäviä luottamustehtäviä mm. kaupungin toimielimissä.

Johanna Maula on koulutukseltaan valtiotieteiden tohtori. Maula on työskennellyt vuodesta 2002 Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskuksen kansainvälisen kulttuurikeskus Caisan johtajana. Johtajan tehtävässä hänellä on päävastuu monikulttuurisuutta ja hyviä etnisiä suhteita edistävän toiminnan suunnittelusta, kehittämisestä, suuntaviivoista, monikulttuurisesta henkilöstöstä, julkisuuskuvasta ja taloudesta. Lisäksi Maula on työskennellyt lukuisissa kansainvälisissä tehtävissä (mm. ILO, UNCTAD, Euroopan komissio). Lisäksi Maulalla on lukuisia julkaisuja ja artikkeleita omalta alaltaan.

Marjo Mäkelä on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri, minkä lisäksi hän on suorittanut tutkintoja sekä ulkomailla että kotimaassa. Mäkelä on työskennellyt vuodesta 2001 sisäasiainministeriön ulkomaalaisviraston alueyksikön ylitarkastajana ja kansainväliseen suojeluun erikoistuneena asiantuntijana vastaten mm. UMA- (ulkomaalaisasioiden uusi käsittelyjärjestelmä) hankkeesta, turvapaikka- ja maahanmuuttoasioihin liittyvien toimenpiteiden koordinaatiosta ja kehittämisestä yhteistyössä kotimaisten ja ulkomaisten viranomaisten kanssa. Lisäksi Mäkelä on vastannut yksikön hallinnollisten asioiden johtamisesta, toiminut maahanmuutto- ja turvapaikka-asioita käsittelevien lainopillisten neuvonantajien esimiehenä. Ennen nykyisiä tehtäviään hän toimi mm. YK:ssa virkamiehenä pakolaisasioihin liittyvissä tehtävissä. Mäkelä on osallistunut useisiin kansainvälisiin koulutuksiin. Hänellä on jäsenyyksiä poikkihallinnollisissa kansallisissa asiantuntijaryhmissä

Marja Pentikäinen on koulutukseltaan valtiotieteiden tohtori ja yhteiskuntatieteiden lisensiaatti. Lisäksi hänellä on suorittanut muita tutkintoja ja opintoja. Pentikäinen on työskennellyt Diakonia-ammattikorkeakoulussa sosiaalialan yliopettajana vuodesta 2006 lähtien. Aikaisemmin hän työskenteli työministeriössä maahanmuutto- ja työlupatiimissä erikoissuunnittelijana, jolloin hänen tehtäviin kuuluivat mm. turvapaikanhakijoiden vastaanotto, lainsäädännön valmistelu, maahanmuuttajien kotouttamisen ja maahanmuuttotyön kehittämisen koordinointi, pakolaisten vastaanoton toteuttaminen ja kehittäminen. Lisäksi Pentikäinen on työskennellyt Uudenmaan ja Pirkanmaan TE-keskuksissa työvoimaosastolla pakolais- ja maahanmuuttoasioissa mm. maahanmuuttoyksikön päällikkönä ja erikoissuunnittelijana. Hän on toiminut myös Tampereen kaupungin sosiaalivirastossa ulkomaalaistoimiston päällikkönä. Pentikäisellä on julkaisuja maahanmuuttoon liittyvistä asioista.

Ilkka Rentola on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden kandidaatti. Rentola on työskennellyt ulkoasiainministeriön palveluksessa poliittisella osastolla maahanmuutto- ja turvapaikka-asioissa vuodesta 2003 lähtien. Tätä aikaisemmin hän on toiminut ulkoasiainministeriössä mm. lähetystöneuvoksena ja lehdistöneuvoksena useissa kansainvälisissä tehtävissä 1.5.1987 lähtien. Rentola on ollut mm. hallituksen maahanmuuttopoliittista ohjelmaa laatineen virkamiesryhmän jäsen ja suorittanut Johtamistaidon opistossa johtamistaidon koulutusohjelman. Parhaillaan hän osallistuu kansainväliseen turvallisuusalan koulutusohjelmaan.

Anu Riila on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden lisensiaatti. Riila on työskennellyt vuodesta 2002 Helsingin kaupungin sosiaaliviraston palveluksessa aikuisten palveluissa ja maahanmuuttoyksikössä maahanmuuttotyön koordinaattorina. Hänen tehtäviinsä ovat kuuluneet mm. maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikan ja lainsäädännön seuranta, lausuntojen, esitysten ja selvitysten valmistaminen maahanmuuttoon ja lainsäädäntöön liittyvissä asioissa, pysyväisohjeiden työstäminen, yhdenvertaisuuden edistäminen palveluissa ja henkilöstössä, kolmannen sektorin yhteistyön kehittäminen, EU-hankkeiden suunnittelu, koordinointi ja toimeenpanosta vastaaminen, maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan asioiden valmistaminen. Tätä aikaisemmin Riila on työskennellyt mm. Lahden kaupungin kaupunginkansliassa maahanmuuttajatyön koordinaattorina vastaten maahanmuuttajapalveluiden kehittämisestä ja lisäksi lukuisissa kansainvälisissä tehtävissä (mm. YK) vuosina 1992 - 2001. Riila on suorittanut Helsingin kaupungin johtamisen peruskurssin sekä lukuisia maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyviä koulutuksia. Hän on tehnyt useita julkaisuja maahanmuuton alalta.

Arno Tanner on koulutukseltaan yhteiskuntatieteen tohtori. Lisäksi hän on suorittanut tutkintoja Belgiassa ja Saksassa. Tanner on työskennellyt 1.8.1998 lukien ulkomaalaisviraston maatietopäällikön sijaisena ja tutkijana. Hän on vastannut mm. tutkimuksista ylijohtajan esikunnassa ylijohtajalle, ministerille ja valtioneuvostolle maahanmuuttoasioista ja kansainvälisestä muuttoliikkeestä (operatiivinen ja strateginen maahanmuuttopoliittinen suunnittelu), laatinut strategioita mm. tulevasta maahanmuutosta, toiminut ministerin avustajana kansainvälisissä kontakteissa, osallistunut kansainväliseen muuttoliikeyhteistyöhön EURASIL:ssa ja IGC:ssä. Tanner on vuodesta 2004 lukien ollut myös East-West Booksin toimitusjohtaja ja omistaja. Hän on laatinut kansainväliset artikkelit Suomen työvoimamaahanmuuton tilanteesta ja useita julkaisuja maahanmuuttoon liittyvistä asioista. Hän on jäsenenä useissa alaansa liittyvissä työryhmissä.

Sj toteaa, että virkaan valittaessa valitsijan tulee myös kunnallisissa viroissa varsinaisten kelpoisuusehtojen täyttämisen lisäksi kiinnittää huomiota perustuslain 125 §:n mukaisiin yleisiin nimitysperusteisiin eli taitoon, kykyyn ja koeteltuun kansalaiskuntoon.

Sj katsoo, että kaikilla yhdeksällä haastattelussa olleella henkilöllä on edellytykset maahanmuuttojohtajan viran hyvään hoitamiseen. Kun otetaan huomioon maahanmuuttoasioiden osaston tehtävien strateginen luonne ja viran menestyksellisen hoitamisen asettamat edellytykset, asettuu Annika Forsander hakemusasiakirjojen ja haastattelujen perusteella hakijoista ensimmäiseksi. Annika Forsanderilla on erittäin monipuolinen sekä teoreettinen että käytännön kokemus maahanmuuttoasioissa samoin kuin laajat verkostoyhteydet alan toimijoihin. Hän on ollut myös keskeisessä asemassa lukuisissa alan selvitys- ja kehittämishankkeissa.

Sj toteaa, että jos osastopäällikön virkaan otetaan henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa, hänen on esitettävä hyväksyttävä selvitys terveydentilastaan. Päätös on ehdollinen, kunnes Sj on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut virkaan ottamisen. Selvitys on esitettävä 30 päivän kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksisaannista lukien.

SJ Kaupunginhallitus päättänee ottaa valtiotieteen tohtori Annika Forsanderin henkilöstökeskuksen maahanmuutto-osaston maahanmuuttoasioiden johtajan virkaan 1.4.2007 lukien toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen 5 000 euron suuruisen kokonaispalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että Annika Forsanderin on esitettävä työterveyshuollon antama tai hyväksymä selvitys, jonka mukaan hänellä on terveydelliset edellytykset hoitaa virkaan kuuluvia tehtäviä. Palvelukseenottamispäätös on ehdollinen siihen saakka, kunnes sivistys- ja henkilöstötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut virkaan ottamisen. Selvitys on esitettävä 30 päivän kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksisaannista lukien.

Pöytäkirjanote virkaan otetulle ja oikaisuvaatimusohjein muille hakijoille sekä henkilöstökeskukselle ja talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluille.

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959
Rissanen Päivi, työmarkkinalakimies, puhelin 310 28915

VALTUUTETTU MATTI ENROTHIN TOIVOMUSPONSI: JÄTKÄSAARESTA POISTETTAVIEN MAAMASSOJEN SIJOITTELU

Khs 2006-1636

Ryj toteaa, että hyväksyessään 21.6.2006 Jätkäsaaren osayleiskaavan (nro 11350) Kvsto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Jätkäsaaresta poistettaville maamassoille järjestetään sijoituspaikat pikaisesti, koska niitä ei nyt ole.” (Matti Enroth, äänin 43–3).”

Kvston työjärjestyksen 24 §.n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille.

Khs kehotti kaupunkisuunnittelulautakuntaa ja yleisten töiden lautakuntaa antamaan toivomusponnesta lausuntonsa 30.11.2006 mennessä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (23.11.2006) seuraavaa:

Jätkäsaaren osayleiskaavan mukainen rakentaminen voi alkaa, kun alue on vapautunut satamatoiminnoilta ja rakentamisen mahdollistavat asemakaavat ovat saaneet lainvoiman. Jätkäsaaren rakentaminen toteutuu osa-alueittain ja vaiheittain noin 15 vuoden aikana. Rakentamisen on arvioitu alkavan aikaisintaan vuonna 2009.

Jätkäsaaren rakentamisen edellyttämää kaivu- ja täyttötarvetta on arvioitu osayleiskaavan edellyttämällä tarkkuudella. Maaperän puhdistamisen ja rakentamisen vuoksi poistettavat pilaantuneen maan massamäärät ovat alustavien arvioiden mukaan kohtuullisia. Merkittävin pilaantunut alue, entinen kaatopaikka, on tarkoitus kunnostaa pääosin paikalleen eristämällä. Kaupunkisuunnitteluviraston osayleiskaavaa varten laatiman maaperän kunnostamisen periaatesuunnitelman mukaan pilaantuneita maita tulisi koko Jätkäsaaren alueelta 15 vuoden rakentamisajalta poistettavaksi määrä, joka suuruusluokaltaan vastaa nykyisin koko Helsingin alueelta vuosittain loppusijoitettavaksi ja käsiteltäväksi toimitettavan pilaantuneen maan määrää.

Muutoin kuin pilaantuneen maan puhdistamisen yhteydessä syntyvät kaivumassat ovat Jätkäsaaressa vähäisiä. Alueelle rakennetaan korkeuseroja ja maastonmuotoja, joten laadultaan sopivia rakentamisen ja puhdistamisen yhteydessä syntyviä kaivumassoja on todennäköisesti mahdollista käyttää hyödyksi Jätkäsaaren alueella.

Arviot Jätkäsaaren kaivu- ja täyttömaista tarkentuvat vaiheittain maankäytön suunnittelun edetessä. Poistettavaan massamäärään vaikuttavat etenkin tarkentuva maankäyttö, sen edellyttämä maanpinnan taso, maankäytön mukainen puhtaustaso ja aikanaan valittava puhdistusmenetelmä. Asemakaavoituksen yhteydessä otetaan huomioon massojen sijoitustarpeet Jätkäsaaren alueelle.

Jätkäsaaresta poistettavien maa-aineisten laatu ja määrä on yleisesti ottaen ongelmaton. Alueelle tuotavien täyttömaiden saatavuus, laatu ja hinta ovat huomattavasti tärkeämpi, mutta myös epävarmempi asia. Lähivuosina pääkaupunkiseudulla rakennetaan useita kalliorakennuskohteita, joista saatavalla kallionkiviaineksella on Jätkäsaaressa kysyntää.

Jätkäsaaren edustan ruoppaustarpeeksi on osayleiskaavan laatimisen yhteydessä arvioitu noin 2 Mm³. Ruopattavista sedimenteistä noin 0,2 Mm³ on alustavissa selvityksissä todettu pilaantuneeksi, eikä niiden sijoittaminen mereen nykykäsityksen mukaan ole mahdollista. Puhtaiden ruoppausmassojen suunniteltu sijoitustapa on meriläjitys.

Jätkäsaaren edustalta poistettavien puhtaiden ruoppausmassojen sijoittaminen ei muodosta isoa epävarmuutta. Pilaantuneiden ruoppausmassojen poistaminen ja käsittely edellyttää pitkäaikaista suunnittelua ja varautumista.

Kaupunkisuunnitteluvirasto laatii parhaillaan periaatesuunnitelmaa Jätkäsaaren pilaantuneen ruoppausmassan käsittely- ja sijoitusvaihtoehdoista. Ruoppaukset ja täytöt edellyttävät asianmukaisia lupia.

Toivomusponnen mukainen maamassojen loppusijoitusselvitys on käynnissä. Maamassojen puhtausaste määrittelee lopulta ne loppusijoituspaikat, joille vuosia kestävä maan kunnostustyö ne ohjaa. Alueella tulee olemaan koko rakentamisen ajan suuri täyttömaiden tarve.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (30.11.2006) mm. seuraavaa:

Jätkäsaaren ylijäämämassat

Satamakäytöstä vapautuvan Jätkäsaaren rakentaminen ajoittuu noin kymmenen vuoden ajalle vuodesta 2009 alkaen. Rakennettavasta alueesta noin 14 hehtaaria sijoittuu nykyiselle merialueelle. Alueen suunnittelussa on arvioitu, että rakennettavalta alueelta on ruopattava noin 2 milj. kiintokuutiometriä (m3ktr) puhtaita sedimenttejä. Puhtaiden maamassojen lisäksi ruopattavalla alueelta on noin 0,17 milj. m3ktr pääosin tributyylitinalla (TBT) pilaantuneita sedimenttejä. Nykyisellä satama-alueella on myös huomattava määrä eriasteisesti pilaantuneita (öljy, raskasmetallit, PAH-yhdisteet) maa-aineksia, sekä muuta rakentamiseen kelpaamatonta maata.

Ruoppausmassat eivät kelpaa maa-alueille tehtäviin täyttöihin, vaan ne joudutaan sijoittamaan meriläjitysalueelle. Länsi-Suomen Ympäristölupaviraston 9.3.2004 tekemän lupapäätöksen mukaan Taulukarin meriläjitysalueelle mahtuu massoja vielä noin 1,8 milj. m3ktr ja uudelle eteläiselle alueelle noin 3,6 milj. m3ktr. Lupa on voimassa vuoden 2008 loppuun saakka. Kiinteistöviraston tonttiosasto on käynnistänyt konsulttityön luvan jatkamiseksi. Työ sisältää alueella tehtävät lisätutkimukset ja -selvitykset ja ympäristölupahakemusten tekemisen.

Pilaantuneet ruoppausmassat on alustavasti suunniteltu sijoitettavaksi Jätkäsaaren maatäyttöihin, alueen laajennustäyttöön taikka Hernesaaren kärjen täyttöön. Ruoppausmassojen sijoitukselle ei vielä ole sijoituslupaa, vaan niiden käsittely ja sijoitus selvitetään ja ympäristölupahakemukset tehdään meritäyttöalueiden lupahakemusvalmistelujen yhteydessä.

Maa-alueelta kaivettavia, rakentamiseen kelpaamattomia maa-aineksia ei saa läjittää merialueille, joten ne joudutaan kuljettamaan ylijäämämassojen sijoituspaikoille. Samoin maa-alueilta kaivettaville pilaantuneille maille joudutaan hakemaan sijoituspaikat niiltä osin, kuin niiden sijoittamiseen ei saada lupaa Jätkäsaaren alueen täyttöihin.

./. Yleisten töiden lautakunnan lausunto kokonaisuudessaan on liitteenä 1.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että toivomusponnen mukainen Jätkäsaaren maamassojen loppusijoitusselvitys on käynnissä.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 21.6.2006 hyväksymän toivomusponnen (Matti Enroth) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Matti Enrothille sekä tiedoksi muille kaupunginvaltuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITE

Yleisten töiden lautakunnan lausunto 30.11.2006

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN TOIMIKAUDELLE 2007 - 2008

Khs 2006-2169

Energiansäästöneuvottelukunta toteaa (30.11.2006), että kaupunginhallitus asetti 7.2.2005 toimikaudeksi 2005 – 2006 energiansäästöneuvottelukunnan, jonka tehtävänä oli kaupungin energiansäästötoiminnan koordinointi pitkällä aikavälillä, virastojen, laitosten ja kaikkien kiinteistöhallintoyksiköiden aktivointi energiansäästämiseen sekä aloitteiden tekeminen ja lausuntojen antaminen yleisissä energiankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi energiansäästöneuvottelukunnan tehtävänä oli laatia ja julkaista raportti kaupungin omasta energiankäyttötilanteesta ja saavutetuista säästötuloksista sekä alan yleisen kehityksen seuraaminen Suomessa ja Euroopassa.

Kioton ilmastokonferenssissa joulukuussa 1997 sovittiin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoite Euroopan yhteisölle. EU:n sisällä sovittiin Suomen osalta päästöjen vähentämisestä nykytasosta vuoden 1990 tasolle vuoteen 2010 mennessä. Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteisiin pääseminen on merkittävä haaste Suomelle ja Helsingin kaupungille. Säästämällä energiaa kaupungin kiinteistöissä ja liikenteessä edistetään Helsingin kaupungin toiminnasta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ja kansainvälisen ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamista. Helsingin kaupungin ja kauppa- ja teollisuusministeriön välinen Energia- ja ilmastosopimus oli voimassa vuoden 2005 loppuun ja sitä jatkettiin siihen asti kunnes uusi sopimus astuu voimaan. Uuden sopimuksen valmistelut ovat käynnissä ja se allekirjoitetaan keväällä 2007. Energiapalveludirektiivi asettaa toteutuessaan uusia velvoitteita ja tavoitteita energiansäästötyölle. Uusi Energia- ja ilmastosopimus täyttää ja ottaa huomioon direktiivin asettamat vaatimukset.

Neuvottelukunnan toiminta katsotaan tarpeelliseksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, KTM:n kanssa allekirjoitetun sopimuksen mukaisten energiansäästötavoitteiden saavuttamiseksi sekä taloudellisista syistä. Energiansäästöneuvottelukunta pyrkii edistämään järkevää energiankäyttöä kaupungin organisaatiossa ottaen huomioon työolosuhteet ja kaupungin toiminnan tuloksellisuuden tarpeet. KTM:n kanssa tehdyssä sopimuksessa on asetettu tavoitteita erityisesti kulutusseurannalle, energiakatselmustoiminnalle ja energiansäästöinvestoinneille, energiansäästötoiminnan vakiinnuttamiselle osaksi kaupungin toimintaa sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisäävien toimenpiteiden edistämiselle. Energiansäästöneuvottelukunta on toiminut näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Liitteenä lista energiansäästöneuvottelukunnan jäsenistä kaudella 2005 – 2006.

Energiansäästöneuvottelukunta esittää, että kaupunginhallitus päättäisi asettaa toimikaudelle 2007 – 2008 energiansäästöneuvottelukunnan, jonka tehtävänä on:

- Kaupungin energiansäästötoiminnan koordinointi pitkällä aikavälillä, virastojen, laitosten ja kaikkien kiinteistöhallintayksiköiden aktivointi energiansäästämiseen sekä aloitteiden tekeminen ja lausuntojen antaminen yleisissä energiankäyttöön liittyvissä kysymyksissä, säästötuloksista aika-ajoin tapahtuva raportointi sekä alan yleisen kehityksen seuraaminen Suomessa ja Euroopassa.

- Kaupungin ja KTM:n välisen sopimuksen tehtävien toteuttaminen ja seurantaraportin laatiminen sopimuksen mukaisten velvoitteiden toteutumisesta.

- Kaupungin omaa energiankäyttötilannetta ja siinä tapahtunutta kehitystä kuvaavan raportin laatiminen ja julkaiseminen vuosittain.

- Energiansäästöstä tiedottaminen ja koulutus.

- Energiankäyttöön liittyvien vaikuttamiskeinojen tutkiminen, kokeilu ja toteuttaminen sekä ympäristövaikutuksien seuraaminen.

- Uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisäävien toimenpiteiden edistäminen.

- Kaupungin oman organisaation energiankäytön taloudellisuuden laajempi arvioiminen ja siitä huolehtiminen.

Lisäksi energiansäästöneuvottelukunta esittää, että kaupunginhallitus päättäisi

- Kehottaa hallintokuntia raportoimaan vuosittain energiankäytöstä ja laaditun energiansäästösuunnitelman toteutumisesta toimenpiteineen.

- Kehottaa rakennusvirastoa toimimaan käytännön työn toteuttajana ja tekemään tarvittavat talousarvioesitykset. Rakennusvirastossa toimii Kiinteistöjen elinkaaripalvelut yksikkö (entinen Energiayksikkö), joka vastaa energiansäästön käytännön koordinoinnista ja toteuttamisesta koko kaupungissa.

- Oikeuttaa neuvottelukunnan kuulemaan asiantuntijoita ja ottamaan itselleen tarvittavan sihteerityövoiman.

./. Luettelo neuvottelukunnan jäsenistä toimikaudella 2005 - 2006 on liitteenä 1.

Ryj toteaa, että esityksessä mainittuja virastoja ja laitoksia sekä Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöitä on pyydetty nimeämään edustajansa neuvottelukuntaan. Ehdotus neuvottelukunnan kokoonpanoksi on esitysten mukainen.

Tasa-arvolain 4 §:n 2 momentin mukaan jäseniksi tulee valita sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Asiantuntemus energiansäästöneuvottelukunnan toimintaan liittyvissä asioissa ao. virastoissa ja laitoksissa on ollut perusteena tehtyihin esityksiin, joten poikkeamiseen energiansäästöneuvottelukunnan kokoonpanossa em. tasa-arvolain säännöksestä on olemassa erityiset syyt.

Neuvottelukunnan puheenjohtajaksi Ryj esittää tulosryhmän johtaja Olavi Tikkaa, jonka alaisuudessa toimivassa HKR-Rakennuttaja –yksikössä huolehditaan neuvottelukunnan käytännön työn toteutuksesta.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudelle 2007 – 2008 energiansäästöneuvottelukunnan, jonka tehtävänä on:

- Kaupungin ja KTM:n välisen sopimuksen tehtävien toteuttaminen ja seurantaraportin laatiminen sopimuksen mukaisten velvoitteiden toteutumisesta.

- Kaupungin omaa energiankäyttötilannetta ja siinä tapahtunutta kehitystä kuvaavan raportin laatiminen ja julkaiseminen vuosittain.

- Energiansäästöstä tiedottaminen ja koulutus.

- Energiankäyttöön liittyvien vaikuttamiskeinojen tutkiminen, kokeilu ja toteuttaminen sekä ympäristövaikutuksien seuraaminen.

- Uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisäävien toimenpiteiden edistäminen.

- Kaupungin oman organisaation energiankäytön taloudellisuuden laajempi arvioiminen ja siitä huolehtiminen.

Neuvottelukunnan kokoonpano toimikautena 2007 - 2008 on seuraava:

Puheenjohtaja:

Olavi Tikka, tulosryhmän johtaja	Rakennusvirasto

Jäsenet:

Kai Forsén, LVI-asiantuntija	Asuntotuotantotoimisto
Perttu Pohjonen, tuoteryhmä-
päällikkö	Hankintakeskus
Jukka Niemi, johtaja	Helsingin Energia
Kaarina Vuorivirta, ympäristö-
päällikkö	Helsingin Satama
Reijo Ketola, kiinteistöpäällikkö	Helsingin Vesi
Kaarina Laakso, diplomi-insinööri	Kaupunkisuunnitteluvirasto
Pekka Hapuoja, kiinteistöpäällikkö	Kiinteistövirasto
Hellevi Saivo-Kihlanki, liikenne-
suunnittelija	Liikennelaitos
Susanna Sarvanto, palvelupäällikkö	Opetusvirasto
Jukka Forsman, toimistopäällikkö	Rakennusvirasto
Timo Martiskainen, yksikön johtaja	Palvelukeskus
Ulla Soitinaho, kehityspäällikkö	Rakennusvirasto

Tuija Hyyrynen, ympäristöasian-
tuntija	Sosiaalivirasto
Jari Viinanen, ympäristötarkastaja	Ympäristökeskus
Jouni Karjalainen, toimitusjohtaja	Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöt

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee

- Kehottaa hallintokuntia raportoimaan vuosittain energiankäytöstä ja laaditun energiansäästösuunnitelman toteutumisesta toimenpiteineen.

- Oikeuttaa neuvottelukunnan kuulemaan asiantuntijoita ja ottamaan itselleen tarvittavan sihteerityövoiman.

Pöytäkirjanote kaikille virastoille ja laitoksille sekä kaupungin yhteisöille ja säätiöille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Energiansäästöneuvottelukunnan jäsenet kaudella 2005 - 2006

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE UUDENMAAN JA ITÄ-UUDENMAAN NATURA 2000 -ALUEIDEN HOIDON JA KÄYTÖN YLEISSUUNNITELMA -EHDOTUKSESTA

Khs 2006-2892

Uudenmaan ympäristökeskus on (20.12.2006) pyytänyt mm. Helsingin kaupungilta lausuntoa Uudenmaan ympäristökeskukselle Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan Natura 2000 –alueiden hoidon ja käytön yleissuunnitelma –ehdotuksesta 31.1.2007 mennessä.

Ryj toteaa, että lausunnon antamiselle on myönnetty lisäaikaa 12.2.2007 saakka.

Uudenmaan ympäristökeskuksessa on laadittu ehdotus Natura 2000 -alueiden hoidon ja käytön yleissuunnitelmaksi. Suunnitelmassa on kartoitettu ne alueet Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla, joille tullaan laatimaan aluekohtaiset hoito- ja käyttösuunnitelmat. Alueet on yleissuunnitelmassa asetettu neljään kiireellisyysluokkaan, joiden pohjalta suunnittelu etenee tulevina vuosina.

Ryhmittelyä varten on selvitetty aluekohtaisesti Natura 2000 -verkostoon kuuluvien alueiden suunnittelutarvetta. Suunnittelutarvetta kohdistuu alueisiin, joilla maankäytön tai virkistyskäytön paineet uhkaavat luontoarvoja, joiden vuoksi alue on otettu Natura 2000 -verkostoon, sekä alueisiin, joilla sijaitsee hoitoa tai ennallistamista vaativia elinympäristöjä tai erityistä lajistoa.

Yleissuunnitelmassa otetaan kantaa eri alueille laadittavien aluekohtaisten suunnitelmien laajuuteen. Hoito- ja käyttösuunnitelmissa linjataan alueiden käytön pääratkaisut ja strategiset valinnat pitkällä tähtäimellä. Toimenpidesuunnitelmissa esitetään yksityiskohtaisesti ne toimenpiteet, joita alueen hoidossa, käytössä ja ennallistamisessa tarvitaan. Hoito- ja käyttösuunnitelmilla, kuten toimenpidesuunnitelmillakaan, ei ole suoranaisia oikeusvaikutuksia. Luvanvaraiset toimet Natura-alueella säilyvät edelleen luvanvaraisina ja tietyt toimet on kielletty esimerkiksi luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräyksillä.

./. Ehdotus Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan Natura 2000 –verkoston hoidon ja käytön yleissuunnitelmaksi jaetaan esityslistan erillisenä liitteenä. Se on lisäksi luettavissa pdf-tiedostona Uudenmaan ympäristökeskuksen verkkosivuilla osoitteessa www.ymparisto.fi > Alueelliset ympäristökeskukset > Uusimaa > Luonnonsuojelu > Natura 2000 > Hoidon ja käytön yleissuunnitelma (http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=60618&lan=fi).

Valmis yleissuunnitelma valmistuu helmikuussa 2007 ja julkaistaan sähköisessä muodossa.

Helsingin kaupunkia koskevat aluekohtaiset hoito- ja käyttösuunnitelmat

Ehdotuksessa yleissuunnitelmaksi on esitetty maankäyttöpaineiden kannalta erittäin kiireellisiksi (suunnittelu aloitettava välittömästi, viimeistään 1–2 vuoden sisällä) suunnittelukohteiksi Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura-alueet (s. 41) sekä Nuuksion alue (s. 40). Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura-alue, joka koostuu neljästä osa-alueesta, sijaitsee osin Helsingin alueella Pohjois-Vuosaaressa sekä Vantaan ja Sipoon kunnissa Helsingin omistamilla mailla. Nuuksio sijaitsee Espoon, Vihdin ja Kirkkonummen alueella. Osa siitä on Helsingin kaupungin omistuksessa.

Kiireellisenä (suunnittelu aloitettava viiden vuoden kuluessa) suunnittelukohteena on esitetty Sipoonkorven aluetta (s. 47). Muina suunnittelua vaativina (suunnittelu aloitettava kymmenen vuoden sisällä) kohteina on mainittu Bengtsårin lehto Hangossa (s. 52) ja Elisaaren ja Rövassin lehdot Inkoossa (s. 54). Alueilla on Helsingin omistamia maita.

Suunnittelun tarvetta ei ole tällä hetkellä Vanhankaupungin lintuvesien alueella ja Kallahden harju-, niitty- ja vesialueilla (s. 68).

Lisäksi on esitetty alueita, jotka ovat on ehdolla vesipolitiikan puitedirektiivin artikla 6:n mukaiseen rekisteriin. Puitedirektiivin tavoitteena on saavuttaa jäsenmaille pintavesien hyvä ekologinen ja kemiallinen tila vuoteen 2015 mennessä. Näitä alueita ovat mm. Nuuksio, Vanhankaupungin lintuvesi ja Sipoonkorpi (s. 28).

Rakennusvirasto toteaa (23.1.2007) mm., että yleissuunnitelma on hyvä ja perusteellisesti tehty. Se palvelee Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan Natura-alueiden luontoarvojen säilyttämistä tavoitteen mukaisesti. Suunnitelmassa esitetään alueiden nykytilanteen kuvaus ja selvitetään alueisiin kohdistuvia uhkia.

Yleissuunnitelmassa on esitetty arvio hoito- ja käyttösuunnitelmien ja toimenpidesuunnitelmien laatimisen vaatimista kustannuksista. Täydennyksenä tarvitaan maininta siitä, että suunnitelmien toteutus vaatii vastuutahoilta sitoutumista ja määrärahavarauksia hoitotöiden toteutukseen ja käytön ohjaukseen. Helsingin kaupungin rakennusvirastolla ei yksin nykyisillä resursseilla ole tähän varaa. Esitetyn yleissuunnitelman toteutukseen tarvittaisiinkin viraston omien resurssien lisäksi valtion rahoitusta.

Helsingin kaupungin omistuksessa olevilla alueilla olevien Natura-alueiden suojelu, hoidon ja käytön suunnittelu ja käytön toteutus jakautuu monen eri kaupungin viraston vastuulle. Kiinteistövirasto vastaa maankäytöstä ja alueiden maiden hallinnasta. Helsingin ympäristökeskus vastaa puolestaan ympäristö- ja luonnonsuojelualueiden hallinnosta yhdessä rakennusviraston kanssa. Luonnonsuojelualueiden ja Natura-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmien laadinnasta kaupungin rajojen sisällä olevilla alueilla ovat vastanneet sekä Helsingin ympäristökeskus että rakennusvirasto. Muissa kunnissa olevilla Helsingin omistuksessa olevilla Natura-alueilla vastuussa suunnitelmien laadinnasta on ollut rakennusvirasto.

Helsingin kaupungin omistuksessa olevien Natura-alueiden suunnittelutarpeen kiireellisyysluokkiin ei rakennusvirastolla ole huomauttamista. Erittäin kiireellisen suunnittelutarpeen luokassa oleville kohteille Nuuksio (FI0100040), Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet (FI0100065) on suunnittelutyö jo pitkällä ja suunnitelmaluonnokset käsikirjoituksina valmiina Helsingin omistuksessa oleville alueille.

Yleissuunnitelmassa ehdotetaan eri Natura-alueiden käsittelemistä yhdessä suunnitelmassa. Ehdotus on hyvä, mikäli alueet sijaitsevat lähekkäin ja ovat luontotyypeiltään samankaltaisia. Sipoonkorven ja Mustavuoren lehdon yhdistäminen ei ole mielekästä alueiden erilaisen luonteen vuoksi. Myös Tulliniemen linnustonsuojelualueen ja Bengtsårin lehdon kohdalla suunnitelmien käsitteleminen yhdessä ei ole tarkoituksenmukaista. Nuuksion Natura-alueet sen sijaan sijaitsevat lähekkäin ja näiden alueiden yhtenäinen hoidon ja käytön suunnittelu olisi hyväksi. Näin erityisesti alueen käyttöä voitaisiin ohjata yhtenäisen, eri vastuutahoja käsittelevän suunnitelman avulla paremmin kuin erillisten osa-suunnitelmien laadinnalla vaikka kokonaisuuteen kuuluukin kansallispuistoon sijoittuvia alueita ja sen ulkopuolelle jääviä luonnonalueita.

Yleissuunnitelmatekstissä ja taulukoissa ovat seuraavat virheet, jotka tulisi korjata:

· Tekstissä ja taulukoissa mainitaan Sipoonkorven kohdalla epäyhtenäisesti, että Helsinki olisi yksi vastuutahoista mainitun Natura-alueen kohdalla. Helsingin kaupunki omistaa hyvin pienen osan Sipoonkorven Natura-alueesta. Yhtenäinen linja viittauksissa Helsingin maanomistukseen ja vastuuseen kautta yleissuunnitelman olisi toivottavaa.

· Taulukossa 5 (s. 25) Vanhankaupungin lintuvesi, sarakkeessa ”Vastuutaho”: Helsinki puuttuu kokonaan vaikka kyseisessä kohteessa Helsingin kaupunki on ehdottomasti suurin maanomistaja ja vastannut pääosin hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnasta sekä sen toteutuksesta.

· Taulukossa 10 (s. 30) Bengtsårin lehdon ja Tulliniemen linnustonsuojelualueen kohdalla sarakkeessa ”Vastuutaho”: Helsingin kaupungilla ei ole vastuuta Tulliniemen alueella, mutta sen sijaan Bengtsårin lehdon kohdalla on (sana Helsinki väärällä rivillä). Nuuksion kohdalla sarakkeessa ”Ehdotetut aluekohtaiset hoito- ja käyttösuunnitelmat”: Nuuksiossa on myös Natura-kohteeseen kuuluvia nykyisen kansallispuiston ulkopuolelle sijoittuvia luonnonalueita (mm. Helsingin kaupungin omistuksessa olevat Luukkaan, Pirttimäen ja Hakjärven vanhojen metsien alueet), jotka eivät sisälly kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelmaan.

Rakennusvirasto puoltaa Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan Natura 2000-verkoston hoidon ja käytön yleissuunnitelman hyväksymistä edellä esitetyin korjaus- ja täydennysehdotuksin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (18.1.2007) mm., että alueelliset hoito- ja käyttösuunnitelmat tulee laatia ympäröivien alueiden maankäytön suunnittelun aikatauluun sopeuttaen. Tällöin hoito- ja käyttösuunnitelmissa voitaisiin parhaalla tavalla ottaa huomioon esim. virkistyskäytön ohjaamistarve.

Esimerkiksi Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura-alueen ympäristön maankäytön suunnittelusta ei ole vielä tarpeeksi tietoa, minkä takia tämän alueen kiireelliseksi katsotun hoito- ja käyttösuunnitelman laatimiselle ei ole riittäviä edellytyksiä esitetyssä aikataulussa (1–2 vuoden sisällä).

Mustavuoren–Porvarinlahden luonnonsuojelualueelle, Porvarinlahden etelärannan perustettavalle luonnonsuojelualueelle ja Östersundomin lintuvesien luonnonsuojelualueelle on laadittu vuonna 2006 parhaillaan lausuntokierroksella olevat hoito- ja käyttösuunnitelmat. Kyseiset alueet kuuluvat Natura 2000 -verkoston alueeseen Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet (FI0100065) ja ovat Helsingin kaupungin omistuksessa ja rakennusviraston hallinnassa. Suunnitelmassa tulisi todeta, että nämä uudet kunnan hoito- ja käyttösuunnitelmat toimivat pohjana aluekohtaiselle Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmalle.

Mustavuorelle ja Sipoonkorvelle ei tulisi laatia yhteistä hoito- ja käyttösuunnitelmaa, joskin alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmat voidaan tarvittaessa laatia samanaikaisesti.

Helsingin kaupunkia koskevat aluekohtaiset hoito- ja käyttösuunnitelmat tulee laatia yhteistyössä maankäytön suunnittelun kanssa ja suunnitelmista tulee pyytää kaupunkisuunnitteluviraston lausunto.

Kiireellisyysjärjestyksen muuttamistarpeeseen on varauduttava. Tarvittaessa on voitava muuttaa suunnitelmien laatimisen aikatauluja, jos maankäytön suunnittelu sitä edellyttää.

Yleissuunnitelman tavoitteena on myös lisätä yleistä tietämystä Natura 2000 -alueista. Suunnitelmassa tulee olla suunnitelman lukemista helpottava yleispiirteinen kartta kohteista ja niiden kiireellisyysjärjestyksestä. Mieluiten jokaisesta Natura-kohteesta saisi olla oma selkeä aluerajauskartta. Ajantasaisten karttojen olemassaolo on välttämätöntä maankäytön suunnittelun kannalta.

Liikuntavirasto toteaa (31.1.2007) mm., että liikuntaviraston hallinnassa oleviin alueisiin tai niihin, joilla on liikuntaviraston toimintaa (esim. ulkoilureittien ja latujen ylläpito, uimaranta, kalastus) liittyvät seuraavat yleissuunnitelmassa mainitut Natura 2000 -alueet: Nuuksio, Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet, Sipoonkorpi, Elisaaren ja Rövarssin lehdot, Vanhankaupunginlahden lintuvesi, Kallahden harju-, niitty- ja vesialueet.

Yleissuunnitelmaan sisältyvä ehdotus yhteisten hoito- ja käyttösuunnitelmien laatimiseksi useammille lähekkäin sijaitseville ja luontotyypeiltään samankaltaisille kohteille on hyvä, mutta esimerkiksi Sipoonkorven ja Mustavuoren lehdon yhdistäminen ei ole mielekästä alueiden erilaisen luonteen vuoksi.

Yleissuunnitelmassa ei oteta kantaa alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmien sisältöön. Liikuntavirasto haluaa kuitenkin jo tässä vaiheessa tuoda esille sen, että Natura 2000 -alueiden rauhoitusesityksistä annettujen lausuntojen yhteydessä liikuntalautakunta on korostanut sitä, että tulevilla rauhoitusmääräyksillä ei tule liiaksi vaikeuttaa alueiden yleistä virkistyskäyttöä eikä alueilla jo olevien virkistyspalvelujen ylläpitoa.

Liikuntalautakunta on viimeksi 23.1.2007 antanut lausuntonsa liikuntaviraston hallinnassa olevien Nuuksion alueilla sijaitsevien, Natura 2000 -verkostoon kuuluvien Luukin, Pirttimäen ja Hakjärven luonnonsuojelualueiden rauhoitusesityksistä. Alueet on aikoinaan hankittu Helsingin kaupungin omistukseen ulkoilualueiksi ja tässä käytössä ne halutaan edelleen säilyttää. Lausunnoissa on korostettu mm. sitä, että pyöräily tulee olla sallittua kaikilla nykyisin käytössä olevilla rakennetuilla reiteillä ja moottoriajoneuvojen käyttö huolto- ja kunnossapitotöiden yhteydessä tulee olla sallittua.

Luukin, Pirttimäen ja Hakjärven alueita koskevissa lausunnoissa otettiin kantaa myös siihen, että alueet tulee säilyttää Helsingin kaupungin omistuksessa ja maastotapahtumien (mm. suunnistus) lupien myöntäminen tulee olla edelleen sovittavissa alueella toimivan hallintokunnan ja tapahtuman järjestäjien kesken.

Ympäristölautakunta ilmoittaa (10.1.2007), että ympäristökeskus on kommentoinut suunnitelman luonnosta ja heidän kommenttinsa on otettu huomioon. Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa yleissuunnitelmasta.

Kiinteistövirastolla ei (1.2.2007) ole huomauttamista yleissuunnitelmasta.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee lähettää Uudenmaan ympäristökeskukselle Uudenmaan ympäristökeskukselle Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan Natura 2000 –alueiden hoidon ja käytön yleissuunnitelma –ehdotuksesta seuraavan lausunnon:

Ehdotus yleissuunnitelmaksi on hyvä ja perusteellisesti tehty.

Alueellisista hoito- ja käyttösuunnitelmista kaupunginhallitus toteaa, että ne tulee laatia ympäröivien alueiden maankäytön suunnittelun aikatauluun sopeuttaen. Kiireellisyysjärjestyksen muuttamiseen tulee varautua ja suunnitelmien laatimisen aikatauluja on voitava muuttaa maankäytön suunnittelun vaatimalla tavalla.

Natura 2000 -alueiden hoidon ja käytön suunnittelun kiireellisyysjärjestyksestä kaupunginhallitus toteaa, että Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura-alueen ympäristön maankäytön suunnittelusta ei ole vielä riittävästi tietoa, jotta alueen suunnittelu voitaisiin aloittaa yleissuunnitelmassa esitetyn kiireellisyysjärjestyksen mukaisesti viimeistään 1-2 vuoden sisällä.

Yleissuunnitelmassa tulisi todeta, että kunnan hoito- ja käyttösuunnitelmat toimivat pohjana aluekohtaiselle Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmalle. Kaupunginhallitus katsoo, että Helsingin kaupunkia koskevat aluekohtaiset hoito- ja käyttösuunnitelmat tulee laatia yhteistyössä kaupungin maankäytön suunnittelusta vastaavan tahon kanssa. Suunnitelmista tulee lisäksi pyytää Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston lausunto.

Kaupunginhallitus katsoo, että yleissuunnitelmaan tulisi lisätä aluekohtainen tai vähintään yleispiirteinen kartta kohteista ja niiden kiireellisyysjärjestyksestä.

Yleissuunnitelmassa ehdotetaan eri Natura-alueiden käsittelemistä yhdessä suunnitelmassa. Kaupunginhallitus katsoo, että Sipoonkorvelle ja Mustavuoren lehdolle ei tulisi laatia yhteistä hoito- ja käyttösuunnitelmaa alueiden erilaisen luonteen vuoksi. Myöskään Tulliniemen linnustonsuojelualueen ja Bengtsårin lehdon yhteisen suunnitelman laatiminen ei ole tarkoituksenmukaista.

Ehdotuksessa on esitetty arvio hoito- ja käyttösuunnitelmien ja toimenpidesuunnitelmien laatimisen vaatimista kustannuksista. Aluekohtaisten hoito- ja käyttösuunnitelmien vaatimia resursseja on arvioitu valmistuneiden suunnitelmien pohjalta. Kaupunginhallitus katsoo, että myös valtion tulisi osoittaa rahoitusta esitetyn yleissuunnitelman toteutukseen ja suunnitelmien päivittämiseen.

Kaupunginhallitus toteaa lopuksi, että seuraavat ehdotuksessa mainitut merkinnät tulisi tarkistaa:

- Taulukon 5 (s. 25) Vanhankaupungin lintuvesi sarakkeeseen ”Vastuutaho” tulee lisätä Helsingin kaupunki. Helsinki on kyseisen kohteen suurin maanomistaja ja vastannut pääosin hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnasta sekä sen toteutuksesta.

- Taulukossa 10 (s. 30) Tulliniemen linnustonsuojelualueen ja Bengtsårin lehdon kohdalla sarakkeessa ”Vastuutaho” mainittu Helsingin kaupungin vastuu tulee kohdistaa ainoastaan Bengtsårin lehdon kohdalle. Helsinki on vastuutaho Bengtsårin lehdon kohdalla, mutta sillä ei sitä vastoin ole vastuuta Tulliniemen alueella.

- Taulukon 10 saraketta ”Ehdotetut aluekohtaiset hoito- ja käyttösuunnitelmat” tulee tarkentaa Nuuksion osalta, sillä Nuuksiossa on myös Natura-kohteeseen kuuluvia nykyisen kansallispuiston ulkopuolelle sijoittuvia luonnonalueita (mm. Helsingin kaupungin omistuksessa olevat Luukkaan, Pirttimäen ja Hakjärven vanhojen metsien alueet), jotka eivät sisälly kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelmaan.

- Sipoonkorven osalta vastuutahot on merkitty epäyhtenäisesti: taulukossa 3 (s. 22) Helsinki on mainittu vastuutahona, taulukossa 10 (s. 30) Helsinkiä ei ole mainittu. Helsingin kaupunki omistaa hyvin pienen osan Sipoonkorven Natura-alueesta. Yleissuunnitelmassa esitetyt tiedot ja merkinnät tulisi olla keskenään yhdenmukaisia.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, kiinteistövirastolle, liikuntavirastolle ja rakennusvirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITE

Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan Natura 2000 -verkoston hoidon ja käytön yleissuunnitelma

HANKINTAPÄÄLLIKÖN VIRAN PERUSTAMINEN TERVEYSKESKUKSEEN

Khs 2006-2829

Terveyskeskus toteaa (14.12.2006) mm., että tavaroiden hankinnoista terveyskeskuksella on vuosien kokemus ja runsaasti osaamista. Sen sijaan palvelujen hankintaan tarvitaan uudenlaista asennoitumista ja osaamista, joka kehittyy vasta kokemuksen myötä riittäväksi. Jatkuvasti enenevän palvelujen hankinnan asianmukaisen toteuttamisen perusedellytys on hankinta- ja osto-osaamisen lisääminen. Varsinaisten terveyspalvelujen ostamisessa tarvitaan yleensä myös lääkärien ja/tai hoitohenkilökunnan tietoja ja taitoja hankinta- ja oikeudellisen osaamisen rinnalla, mikä lisää palveluhankintojen vaativuutta terveydenhuollossa.

Vuonna 2005 terveyskeskus osti terveydenhuollon palveluja yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta 16.4 milj. euron arvosta. Terveyskeskuksen oman toiminnan kokonaiskustannuksiin suhteutettuna osuus on 3,4 %. Vuoteen 2000 verrattuna vuonna 2005 ostopalvelun käyttö oli kaksinkertaistunut.

Kaupungin hankintasäännön 5 §:n mukaan virastojen hankinta-asioiden hoito on keskitettävä nimetylle organisaatioyksikölle tai määrätyille henkilöille.

Terveyskeskuksessa hankintaosaaminen on hajautuneena hallinto- ja palvelukeskuksen tukipalveluyksikköön ja hallintopalveluyksikköön. Erityisesti palvelujen kilpailutuksen myötä on käynyt selväksi, että terveyskeskuksen hankinta-asioiden onnistunut hoitaminen edellyttää vastuiden keskittämistä, hankinta- ja kilpailuttamisasioiden koordinointia samoin kuin asiantuntijavoimavarojen lisäämistä.

Terveyskeskus on jo lisännyt kilpailuttamisessa käytettävissä olevaa oikeudellista osaamistaan rahoittamalla yhden kokonaisen lakimiehen lisäyksen hallintokeskuksen oikeuspalveluihin. Tämän ohella on kuitenkin välttämätöntä keskittää terveyskeskuksen sisällä hankinta- ja kilpailutukseen liittyvät asiantuntijatehtävät yhteen yksikköön ja koordinointi yhdelle henkilölle, jolle myös delegoidaan päätösvaltaa hankinnoissa.

Tämä uusi hankinta-asioiden asiantuntija, hankintapäällikkö, toimisi yhteistyössä hankintakeskuksen ja hallintokeskuksen oikeuspalvelujen kanssa ja yhteyshenkilönä sopimuskumppaneihin.

Hankinta-asiat keskitetään terveyskeskuksen sisällä hallintopalveluyksikköön, jossa hankintapäällikön alaisina toimisivat nykyisin tukipalveluyksikössä työskentelevät seitsemän hankintasihteeriä.

Esitettävän viran perustamisen ja toiminnan sisäisen keskittämisen jälkeen terveyskeskuksen voimavarat ovat hankintakeskuksen ja oikeuspalvelujen asiantuntijatuella riittävät turvaamaan terveyskeskuksen kilpailuttamis- ja hankinta-asioiden järjestämisen edellyttämän riittävän osaamisen tässä vaiheessa. Terveyskeskuksen vuoden 2007 talousarvioraamiin sisältyy viran rahoitus.

Terveyskeskus esittää, että Khs päättäisi perustaa 1.1.2007 lukien terveyskeskuksen hallinto- ja palvelukeskukseen hankintapäällikön viran 3 500 – 3 900 euroa/kk mukaisin tehtäväkohtaisin palkkaeduin. Terveyskeskus esittää samalla, että virka voitaisiin julistaa haettavaksi Khn päätöksen perusteella ilman erillistä kaupunginjohtajan täyttölupaa.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (15.1.2007), että terveyskeskuksen esitystä hankinta-asioiden keskittämisestä ja sen edellyttämästä hankintapäällikön viran perustamisesta voidaan monessa suhteessa pitää perusteltuna. Terveyskeskuksen hankintojen volyymi on suuri ja hankintoihin liittyvän osaamisen merkitys on jatkuvasti kasvanut.

Kaupunginjohtajan johtajistokäsittelyssä hyväksymän hankintastrategian yhtenä tavoitteena on hankintakeskuksen aseman vahvistaminen. Hankintakeskuksen tarkoituksena on tämän mukaisesti käydä kevään 2007 aikana keskustelut jokaisen hallintokunnan kanssa hallintokuntakohtaisista hankintastrategioista. Samalla on tarkoitus määrittää yhteistyö ja työnjako hankintakeskuksen kanssa. Esitetty viran perustaminen on nähtävä pyrkimyksenä terveyskeskuksen sisäisen työnjaon kehittämiseen, eikä se ole ristiriidassa hankintastrategian linjausten kanssa.

Pääkaupunkiseudun kaupunkien hankintaryhmän mietinnössä on tavoitteeksi esitetty Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisen hankintayksikön perustaminen vuonna 2009. Toteutuessaan muutos merkitsisi myös yhteishankintojen käsitteen laajenemista nykyisestä. Mahdollisesti merkittäväkin osa terveyskeskuksen nykyisistä hankinnoista voi tällöin siirtyä seudun yhteisen hankintayksikön tehtäväksi. Kehitys voi johtaa myös siihen, että kaupungin hallintokuntien hankintahenkilöstöä jatkossa siirretään perustettavaan yksikköön.

Talous- ja suunnittelukeskus pitää tärkeänä, että terveyskeskus omaa hankintatointaan uudistaessaan varautuu myös näihin tulevaisuuden kuviin.

Henkilöstökeskus toteaa (16.1.2007), että terveyskeskuksen esitykseen sisältyvän tehtäväkuvauksen perusteella kysymys on vaativasta asiantuntija- ja esimiestehtävästä, jossa tulee edellyttää soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa ja alan työkokemusta. Henkilöstökeskus katsoo, että viran ehdotettu palkkaus vastaa tehtävän vaativuutta ja kaupungin palkkatasoa. Henkilöstökeskus katsoo kuitenkin, että viran palkkaus tulisi määritellä ilman palkkahaarukkaa muodossa ”enintään 3 900 euora/kk”.

STJ Kaupunginhallitus päättänee perustaa terveyskeskukseen sijoitettavaksi 1.3.2007 lukien hankintapäällikön viran, jonka tehtäväkohtainen palkka on enintään 3 900 euroa/kk.

Samalla kaupunginhallitus päättänee lähettää terveyskeskukselle tiedoksi jäljennökset talous- ja suunnittelukeskuksen sekä henkilöstökeskuksen lausunnoista.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa terveyskeskuksen julistamaan viran haettavaksi.

Pöytäkirjanote terveyskeskukselle jäljennöksin talous- ja suunnittelukeskuksen ja henkilöstökeskuksen lausunnoista, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

VAMMAISNEUVOSTON ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2007-2008

Khs 2005-1470, 2006-2818

Stj toteaa Khn päättäneen 19.11.1990, että Helsinkiin perustetaan 1.1.1991 lukien Helsingin vammaisneuvosto. Khn viimeksi 14.2.2005 muuttaman vammaisneuvoston toimintasäännön mukaan vammaisneuvosto on Helsingin kaupungin ja sen alueella toimivien vammaisjärjestöjen ja yhteisöjen pysyväisluonteinen yhteistyöelin. Vammaisneuvosto toimii vammaispalvelulain tarkoittamana vammaisneuvostona ja sen tehtävänä on:

1 edistää ja seurata eri hallinnon aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten näkökulmasta sekä edistää Helsingin kaupungin sekä vammaisjärjestöjen ja yhteisöjen välistä yhteistoimintaa

2 vaikuttaa siihen, että kunta kehittäessään yleisiä palveluja huolehtii niiden riittävyydestä ja soveltuvuudesta myös vammaisille henkilöille ja edistää vammaisten henkilöiden tasa-arvoa ja osallistumismahdollisuuksia

3 tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja vammaisia henkilöitä, heidän perheitään ja elinolojaan koskevissa asioissa

4 edistää osaltaan vammaisia henkilöitä, heidän elinolojaan ja heille tarkoitettuja palveluja koskevaa tiedottamista ja tiedonkulkua.

Lisäksi vammaisneuvoston tehtävänä on vähintään kerran vuodessa kutsua kokoon Helsingin alueella toimivien vammaisjärjestöjen edustajat sekä tarvittaessa auttaa vammaisjärjestöjä näiden ehdokkaiden nimeämiseen vammaisneuvoston jäseniksi seuraavalle toimikaudelle liittyvissä käytännön järjestelyissä.

Vammaisneuvostoon kuuluu 19 jäsentä, joista kaupunginhallitus nimeää

- kymmenen helsinkiläisten vammaisjärjestöjen nimeämistä ehdokkaista siten, että mainitut jäsenet edustavat mahdollisimman laajasti erityyppisiä vammaisia henkilöitä, kuitenkin siten, että näistä vähintään yksi edustaa kehitysvamma-alan järjestöä

- neljä kaupungin luottamushenkilöistä, sekä

- viisi kaupungin niiden virastojen ehdotuksesta, joiden toimialaan vammaisia koskevat asiat lähinnä kuluvat.

Jäsenten toimikausi on kaksi vuotta.

Kaupunginhallitus määrää vammaisneuvostolle puheenjohtajan. Vammaisneuvosto valitsee varapuheenjohtajan keskuudestaan.

Vammaisneuvoston ja työvaliokunnan sihteerin määrää kaupunginhallitus.

Khs on 7.8.2000 (980 §) hyväksynyt tilapäisiä toimielimiä koskevat ohjeet, joita sovelletaan myös neuvottelukuntiin. Ohjeiden mukaan Khs asettaa enintään toimikaudekseen neuvottelukunnan/neuvoston kaupungin ja sen sidosryhmien pysyväisluonteista yhteistyötä varten.

Khn ohjeiden mukaan asettamispäätöksessä on määrättävä mm. tilapäisen toimielimen toimeksiannosta. Koska vammaisneuvostolla on Khn hyväksymä toimintasääntö, jossa tehtävät määritellään, ei ole tarpeen toistaa niitä päätösehdotuksessa.

Vammaisneuvoston kokoonpano vuosina 2005 – 2006 on ollut seuraava:

helsinkiläisiä vammaisjärjestöjä edustavat jäsenet

Virve Lindholm (Helsingin Kuurojen Yhdistys ry)
Iiro Nummela (Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry)
Riitta Suurkuukka (Polioinvalidit ry, Pääkaupunkiseudun osasto)
Pekka Koivusalo (Kehitysvammatuki 57 ry)
Kirsti Hänninen (Pääkaupunkiseudun Kilpirauhasyhdistys ry)
Seppo Sarkkula (Helsingin Epilepsiayhdistys ry)
Paula Alho (ALVI ry)
Johanna Ikävalko (Näkövammaisten Lasten Tuki ry)
Päivi Koivunen (Helsingin seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry)
Timo Lehtonen (Uudenmaan Lihastautiyhdistys ry)

kaupungin luottamushenkilöjäsenet

Maija Könkkölä

Asser Raassina

Jaana Hirvilammi

Leena Saari

kaupungin virastoja edustavat jäsenet

projektipäällikkö Pirjo Tujula rakennusvirastosta
suunnittelija Outi Dammert opetusvirastosta
vammaistyön päällikkö Hanna Maidel sosiaalivirastosta
ylilääkäri Asko Lukinmaa terveyskeskuksesta
projektipäällikkö Ilkka Laine kaupunkisuunnitteluvirastosta

Neuvoston puheenjohtajaksi em. toimikaudeksi Khs päätti määrätä Maija Könkkölän. Samalla Khs päätti kehottaa sosiaalivirastoa huolehtimaan neuvoston sihteerin tehtävien hoitamisesta.

Lisäksi Khs päätti kehottaa neuvostoa

- toimikautensa alussa laatimaan toimintasuunnitelman sekä toimikautensa päättyessä esittämään kaupunginhallitukselle perustellun näkemyksen tärkeinä pitämistään asioista, joita sen seuraajan tulisi käsitellä

- antamaan kaupunginhallitukselle kertomuksen toiminnastaan toimintakauden päättyessä.

Vielä Khs päätti kehottaa neuvostoa harkitsemaan olisiko kaupungin virastoja edustavan jäsenen oltava neuvostossa asiantuntija eikä jäsen, ja ilmoittamaan kantansa Khlle viimeistään 30.9.2006, niin että neuvoston toimintasääntöä voidaan tältä osin tarvittaessa muuttaa ennen seuraavan toimikauden alkamista.

Neuvoston sihteerinä on toiminut vammaisasiamies Reija Lampinen sosiaalivirastosta.

Vammaisneuvosto toteaa (29.12.2006) neuvoston päättyneenä toimintakaudella kiinnittäneen erityistä huomiota Helsingin kaupungissa esteettömään tiedonsaantiin, toimivaan rakentamiseen ja liikenteeseen sekä palvelujen ja toimintaympäristön hyvään käytettävyyteen eri tavoin vammaisten kuntalaisten kannalta.

Toimikautensa päättyessä vammaisneuvosto esittää Khlle perustellun näkemyksensä siitä, että neuvoston uudelleen asettaminen on ehdottoman tarpeellista. Vammaisten asiat kuuluvat ehdottomasti kaikille kaupungin hallintokunnille ja eri päätöksentekotasoille.

Vammaisneuvosto esittää, että viranhaltijaedustajat olisivat myös tulevaisuudessa vammaisneuvoston varsinaisia jäseniä.

./. Vammaisneuvoston toimintakertomus vuosilta 2005 – 2006 on esityslistan tämän asian liitteenä.

Stj toteaa, että kehotus harkita kaupungin edustajien asemaa neuvostossa perustui erään kaupungin virastojen edustajan esitykseen, että olisi parempi, jos kaupungin edustaja ei olisi jäsen vaan asiantuntija neuvottelukunnassa/neuvostossa.

Päätösehdotuksessa esitetyt vammaisjärjestöjen edustajat perustuvat vammaisneuvoston vammaisjärjestöille järjestämän yhteiskokouksen ehdotukseen.

Virastojen edustajien osalta päätösehdotus pohjautuu virastoista saatuihin ehdotuksiin.

Tasa-arvolain 4 §:n 2 momentin mukaan jäseniksi tulee valita sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

STJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudeksi 2007 – 2008 vammaisneuvoston ja valita siihen 19 jäsentä seuraavasti:

helsinkiläisiä vammaisjärjestöjä edustaviksi jäseniksi

Päivi Jokinen (Helsingin Huonokuuloiset ry)
Timo Lehtonen (Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry)
Riitta Suurkuukka (Polioinvalidit ry, Pääkaupunkiseudun osasto)
Pekka Koivusalo (Kehitysvammatuki 57 ry)
Seppo Sarkkula (Helsingin Epilepsiayhdistys ry)
Martti Liukko (Helsingin Hengitysyhdistys ry)
Pirkko Hyvärinen (Helsingin Reumayhdistys ry)
Paula Alho (ALVI ry)
Kirsi Laitinen (Helsingin Autismi- ja Aspergeryhdistys ry)
Marita Tiri (Kynnys ry)

kaupungin luottamushenkilöjäseniksi

_________________

kaupungin virastoja edustaviksi jäseniksi

projektipäällikkö Pirjo Tujula rakennusvirastosta
suunnittelija Liisa Lehtonen opetusvirastosta
vammaistyön päällikkö Hanna Maidel sosiaalivirastosta
ylilääkäri Asko Lukinmaa terveyskeskuksesta
arkkitehti Martin Bunders kaupunkisuunnitteluvirastosta

Neuvoston puheenjohtajaksi em. toimikaudeksi kaupunginhallitus päättänee määrätä __________________.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa sosiaalivirastoa huolehtimaan neuvoston sihteerin tehtävien hoitamisesta.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa neuvostoa

- antamaan kaupunginhallitukselle kertomuksen toiminnastaan toimintakauden päättyessä.

Lopuksi kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi neuvoston toimintakertomuksen toimikaudelta 2005 - 2006.

Pöytäkirjanote neuvostoon valituille, päätöksessä mainituille järjestöille, vammaisneuvostolle, rakennusvirastolle, opetusvirastolle, sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, hallintokeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITE

Vammaisneuvoston toimintakertomus vuosilta 2005-2006

VANHUSNEUVOSTON ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2007-2008

Khs 2004-2718, 2006-2817

Stj toteaa Khn päättäneen 3.11.1997, että Helsinkiin perustetaan 1.1.1998 lukien vanhusneuvosto Helsingin kaupungin ja sen alueella toimivien vanhusjärjestöjen pysyväisluonteiseksi yhteistyöelimeksi. Samalla Khs hyväksyi vanhusneuvostolle toimintasäännön, jonka mukaan vanhusneuvoston tehtävänä on:

1 edistää ja seurata eri hallinnon aloilla tapahtuvaa toimintaa vanhusten näkökulmasta sekä edistää Helsingin kaupungin ja vanhusjärjestöjen välistä yhteistoimintaa

2 vaikuttaa siihen, että kunta kehittäessään yleisiä palveluja huolehtii niiden riittävyydestä ja soveltuvuudesta myös vanhuksille

3 tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja vanhuksia ja heidän elinolojaan koskevissa asioissa

4 edistää osaltaan vanhuksia, heidän elinolojaan ja heille tarkoitettuja palveluja koskevaa tiedottamista ja tiedonkulkua.

Lisäksi vanhusneuvoston tehtävänä on vähintään kerran vuodessa kutsua kokoon Helsingin alueella toimivien vanhusjärjestöjen edustajat sekä tarvittaessa auttaa vanhusjärjestöjä näiden ehdokkaiden nimeämiseen vanhusneuvoston jäseniksi seuraavalle toimikaudelle liittyvissä käytännön järjestelyissä.

Vanhusneuvostoon kuuluu 17 jäsentä, joista kaupunginhallitus nimeää:

- seitsemän helsinkiläisten vanhusjärjestöjen nimeämistä ehdokkaista

- viisi kaupungin luottamushenkilöistä, sekä

- viisi kaupungin niiden virastojen ehdotuksesta, joiden toimialaan vanhuksia koskevat asiat lähinnä kuuluvat.

Jäsenten toimikausi on kaksi vuotta.

Kaupunginhallitus määrää vanhusneuvostolle puheenjohtajan. Vanhusneuvosto valitsee varapuheenjohtajan keskuudestaan.

Vanhusneuvoston ja vanhusneuvoston työvaliokunnan sihteerin nimeää kaupunginhallituksen määräämä virasto.

Khn ohjeiden mukaan asettamispäätöksessä on määrättävä mm. tilapäisen toimielimen toimeksiannosta. Koska vanhusneuvostolla on Khn hyväksymä toimintasääntö, jossa tehtävät määritellään, ei ole tarpeen toistaa niitä päätösehdotuksessa.

Vanhusneuvoston kokoonpano vuosina 2005 – 2006 on ollut seuraava:

helsinkiläisiä vanhusjärjestöjä edustavat jäsenet

Aila Jokinen (Helsingin Vanhustyönyhdistys ry)
Pirkko Aro (Kotien Puolesta ry)
Majlis Kvist (Svenska Pensionärsförbundet rf)
Anneli Dahlberg-Lahtinen (Helsingin Kansallinen Senioripiiri ry)
Antti Henriksson (Eläkeläiset ry Helsingin aluejärjestö)
Ylermi Runko (Helsingin Rintamamiesveteraanit ry.)
Eero Viikari (Eläkkeensaajien Keskusliiton Helsingin Piiri ry)

kaupungin luottamushenkilöjäsenet

Brita Heikkilä

Esa Laakso

Elina Castrén, 1.4.2006 lukien Tuulikki Lahtinen

Erkki Vauramo

Ritva Sänkiaho

kaupungin virastoja edustavat jäsenet

sosiaali- ja lähityön päällikkö Tarja Kivekäs sosiaalivirastosta
hallintoylilääkäri Jukka Pellinen terveyskeskuksesta
aluerehtori Hannele Koli-Siiteri suomenkielisestä työväenopistosta
liikunnanohjaaja Mirja Ahti liikuntavirastosta
projektipäällikkö Pirjo Tujula rakennusvirastosta

Neuvoston puheenjohtajaksi Khs päätti määrätä em. toimikaudeksi Brita Heikkilän. Samalla Khs päätti kehottaa terveyskeskusta huolehtimaan neuvoston sihteerin tehtävien hoitamisesta.

Lisäksi Khs päätti kehottaa neuvottelukuntaa

- antamaan kaupunginhallitukselle kertomuksen toiminnastaan toimintakauden päättyessä.

Vielä Khs päätti kehottaa neuvostoa harkitsemaan olisiko kaupungin virastoja edustavan jäsenen oltava neuvostossa asiantuntija eikä jäsen, ja ilmoittamaan kantansa kaupunginhallitukselle viimeistään 30.9.2006, niin että neuvoston toimintasääntöä voidaan tältä osin tarvittaessa muuttaa ennen seuraavan toimikauden alkamista.

Neuvoston sihteerinä on toiminut erityissuunnittelija Hanna-Leena Nuutinen terveyskeskuksesta.

Vanhusneuvosto esittää (10.12007) toimintakertomuksessaan vuosilta 2005 – 2006 seuraavia evästyksiä toimintakaudelle 2007 – 2008:

Toiminnan painopisteet:

- Helsingin vanhuspalveluohjelman 2006-2009 toimeenpanon seuranta yhdessä lautakuntien ja järjestöjen kanssa sekä ohjelman mukaisten palvelujen saannin varmistaminen ikäihmisille, jolloin erityisesti huomioitava:

- runsaasti tukea ja hoitoa tarvitsevien palvelut (palvelutaloissa, vanhainkodeissa ja sairaalassa asuvat)

- monet ikäihmisistä ovat hyväkuntoisia, kotona asuvia, joille tulee tarjota riittävät ehkäisevät ja ylläpitävät kuntouttavat palvelut, jotka ottavat huomioon sekä fyysiseen kuntoon että mielenvirkistykseen vaikuttamisen

- Pääkaupunkiseudun yhteistyön seuraaminen ja siihen vaikuttaminen erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen sekä kuljetus- ja liikennepalvelujen osalta

- Maksuttomien tilojen tarjoaminen eläkeläisjärjestöjen toiminnalle sekä liikunnan että muun kokoontumisen ja tapaamisen mahdollistamiseksi kaupungin kaikilla alueilla

- Eläkeläisjärjestöjen taloudellinen tukeminen ja niiden toiminnasta tiedottaminen

- Ns. ”kolmannen sektorin” roolin selkeyttäminen ikäihmisten hyvinvoinnin edistämisessä, jotta yhteistyö kaupungin eri toimijoiden kanssa vahvistuisi

- Ikääntyneiden maahanmuuttajien palvelujen järjestäminen

- Syrjäytymisvaarassa olevien ikäihmisten palvelujen kehittäminen

- Ikäihmisten terveysliikunnan edistäminen

./. Vanhusneuvoston toimintakertomus on esityslistan tämän asian liitteenä.

Vanhusneuvosto on (2.5.2006) vastannut virastojen edustajia koskevaan kysymykseen seuraavasti:

1 Vanhusneuvosto katsoo, että vanhusasioita käsittelevien hallintokuntien edustajien tulee olla vanhusneuvoston varsinaisia jäseniä.

2 Virastoja edustaville jäsenille tulee nimetä virastostaan varajäsen, jotta virastojen edustus kokouksissa voidaan varmistaa. Näin edistetään vanhusneuvoston ja virastojen elävän yhteyden jatkumista.

3 Virastoja edustavilla jäsenillä tulee olla mahdollisuus jäävätä osallistumisensa päätöksentekoon silloin, kun vanhusneuvostossa on syntymässä päätös, joka on oman viraston kannan vastainen.

4 Vanhusneuvostoon tulee nimetä nykyisten virastoja edustavien jäsenten (sosiaalivirasto, terveyskeskus, liikuntavirasto, rakennusvirasto, työväenopisto) lisäksi myös kulttuuripuolen virkamies.

Vanhusneuvosto - kuten eivät muutkaan vastaavat yhteistyöelimet - ei tee varsinaisia, sitovia päätöksiä. Varajäseniä ei ole niihin siksi nimetty.

Virastojen edustajilla on mahdollisuus tarvittaessa jäävätä itsensä. Tämä jääväämismahdollisuus on luonnollisesti kaikilla neuvoston jäsenillä. Mutta tarvetta jääväämiseen tullee neuvoston käsittelemien asioiden luonteen vuoksi erittäin harvoin.

Päätösehdotuksessa esitetyt vanhusjärjestöjen edustajat perustuvat vanhusneuvoston ehdotukseen.

Sosiaalivirasto ja terveyskeskus ovat sopineet vuorotteluperiaatteesta vanhusneuvoston sihteerin tehtävien hoidossa. Nyt on sosiaaliviraston vuoro huolehtia neuvoston sihteeriydestä.

Virastojen edustajien osalta päätösehdotus pohjautuu virastoista saatuihin ehdotuksiin.

Tasa-arvolain 4 §:n 2 momentin mukaan jäseniksi tulee valita sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Stj pitää perusteltuna vanhusneuvoston esitystä neuvoston kokoonpanon tarkistamisesta siten, että siihen kuuluisi myös kulttuuripuolen edustaja. Jäsenen lisääminen edellyttää toimintasäännön tarkistamista.

STJ Kaupunginhallitus päättänee, muuttaen 3.11.1997 hyväksymäänsä vanhusneuvoston toimintasääntöä, nostaa kaupungin virastoja edustavien jäsenten määrän kuuteen neuvoston kokonaisjäsenmäärän kasvaessa 18 jäseneen.

Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudeksi 2007 – 2008 vanhusneuvoston ja valita siihen 18 jäsentä seuraavasti:

helsinkiläisiä vanhusjärjestöjä edustaviksi jäseniksi

Antti Henriksson (Eläkeläiset ry Helsingin aluejärjestö)
Eero Viikari (Eläkkeensaajien Keskusliiton Helsingin piiri ry)
Anneli Dahlberg-Lahtinen (Helsingin Kansallinen Senioripiiri ry)
Majlis Kvist (Svenska Pensionärsförbundet rf)
Erja Kauppinen (Helsingin seurakuntayhtymä, yhteinen seurakuntatyö)
Anne Pitkänen (Länsi-Helsingin lähimmäispalvelu Leevi ry)
Yrjö Mattila (Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry)

kaupungin luottamushenkilöjäseniksi

____________________

kaupungin virastoja edustaviksi jäseniksi

sosiaali- ja lähityön päällikkö Tarja Kivekäs sosiaalivirastosta
hallintoylilääkäri Jukka Pellinen terveyskeskuksesta
apulaislehtori Kaj Lyytinen suomenkielisestä työväenopistosta
suunnittelija Pekka Jyrkiäinen liikuntavirastosta
projektipäällikkö Pirjo Tujula rakennusvirastosta
erityissuunnittelija Irmeli Niemi kulttuuriasiainkeskuksesta

Neuvoston puheenjohtajaksi kaupunginhallitus päättänee määrätä em. toimikaudeksi __________________.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa sosiaalivirastoa huolehtimaan neuvoston sihteerin tehtävien hoitamisesta.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa neuvottelukuntaa

- antamaan kaupunginhallitukselle kertomuksen toiminnastaan toimintakauden päättyessä.

Vielä kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi vanhusneuvoston toimintakertomuksen toimikaudelta 2005 – 2006.

Pöytäkirjanote neuvostoon valituille, päätöksessä mainituille järjestöille, vanhusneuvostolle, sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle, suomenkieliselle työväenopistolle, liikuntavirastolle, rakennusvirastolle, kulttuuriasiainkeskukselle, hallintokeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITE

Vanhusneuvoston toimintakertomus vuosilta 2005-2006

VT ARJA KARHUVAARAN TOIVOMUSPONSI: ASUNNOTTOMIEN PALVELUKESKUKSEN YMPÄRISTÖN TURVALLISUUDEN KEHITTÄMINEN

Khs 2006-1445

Stj ilmoittaa, että hyväksyessään 31.5.2006 asunnottomien palvelukeskuksen, Hietaniemenkatu 5 b asuntolarakennuksen, peruskorjauksen hankesuunnitelman Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

8 ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Hietaniemenkatu 5 asuntolan ja päiväkodin pihapiiriä ja niiden turvallisuutta kehitetään yhdessä naapuruston, päiväkodin ja koulujen kanssa.” (Arja Karhuvaara, äänin 72-0)

Sosiaalilautakunta toteaa (22.8.2006), että Hietaniemenkatu 5 palvelukeskuksen ja päiväkodin pihapiirin turvallisuutta tullaan kehittämään yhdessä naapuruston, päiväkodin ja koulujen kanssa. Naapurustolle järjestetään säännöllisesti keskustelu- ja palautetilaisuuksia, joissa yhdessä käydään läpi ympäristön turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Hietaniemenkatu 5 palvelukeskuksen lähellä sijaitsee lasten päiväkoti Leppäsuo, joka on menossa peruskorjaukseen. Päiväkodin lapset ulkoilevat Perhonkadun vastakkaisella puolella sijaitsevassa puistossa. Peruskorjauksen yhteydessä tehdään päiväkodin sisäpihaan ja tontilla sijaitsevaan ulkoilualueeseen parannuksia.

Kaupunginhallitus on päättänyt kehottaa tilakeskusta valmistelemaan asianomaisten hallintokuntien kanssa kaavamuutoksen Perhonkadun katkaisemiseksi Hietaniemenkatu 9 rakennuksen pituiselta matkalta.

Perhonkadun jalankulkukadun sulkeminen edellyttää asemakaavan muuttamista. Kaavamuutoksen kaupungissa valmistelee kaupunkisuunnitteluvirasto. Asiaa käsitellään kaupunkisuunnitteluviraston, tilakeskuksen ja sosiaaliviraston edustajien yhteisessä tapaamisessa

elokuussa. Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää kaavamuutoksesta.

Opetuslautakunta toteaa (29.8.2006), että asuntolarakennuksen lähikorttelissa osoitteessa Arkadiankatu 26 toimivat Etu-Töölön yläasteen koulu ja Etu-Töölön lukio. Yläasteen koulussa on luokat 7–10 ja oppilaat ovat 13–16-vuotiaita. Lukion oppilaat ovat 16–19-vuotiaita.

Lisäksi noin kilometrin säteellä sijaitsevat Ressun peruskoulu (Lapinlahdenkatu 10), Ressun lukio ja Helsingin aikuislukio (Kalevankatu 8), Taivallahden peruskoulu (Eteläinen Hesperiankatu 38) ja Ruoholahden ala-asteen koulu (Santakatu 6) sekä Minervaskolan (Apollonkatu 12) ja kaksi yksityistä koulua, Juutalainen koulu (Malminkatu 26) ja Helsingin Saksalainen koulu (Malminkatu 14).

Asuntolan ja sen läheisyydessä toimivan päiväkodin pihapiirin turvallisuuden kehittäminen alueen yhteistyönä kuuluu myös alueen kouluille ja opetustoimelle.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (18.1.2007), että asunnottomien palvelukeskuskiinteistöön 13/415/3 kuuluu Lapuankadun varrella noin 550 m²:n suuruinen piha. Kaupunginvaltuuston 31.5.2006 hyväksymän asuntolan peruskorjauksen hankesuunnitelman mukaan piha-alue tullaan aitaamaan ja varustamaan portilla. Piha tulee kuulumaan kiinteistöön asennettavan tallentavan kameravalvonnan piiriin. Palvelukeskuksessa henkilökunta päivystää ympäri vuorokauden, ja toimintaan kuuluu myös ympäristössä tapahtuva partiointi.

Päiväkoti Leppäsuo toimii tontilla 13/434/2 sijaitsevassa kiinteistössä, joka on valmistunut vuonna 1976. Päiväkodin tilat sijaitsevat pääasiassa rakennuksen toisessa kerroksessa. Kiinteistön peruskorjausta suunnitellaan parhaillaan, ja se on tarkoitus toteuttaa vuosina 2008–2009. Peruskorjauksen yhteydessä päiväkodin tilat siirretään kokonaan rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen, jolloin kiinteistön ulkotilat voidaan ottaa yksinomaan päiväkodin käyttöön. Noin 370 m²:n suuruinen sisäpiha kunnostetaan lasten leikkialueeksi. Muutosten seurauksena päiväkodin toimintaedellytykset paranevat nykyiseen verrattuna huomattavasti, ja päiväkodilla on mahdollisuus ottaa kiinteistön vapaa-alueet nykyistä näkyvämmin haltuunsa.

Päiväkodin lähiulkoilualueena käytetään Perhonkadun toisella puolella sijaitsevaa Perhon kenttä -puiston leikkialuetta. Perhonkatu on yleiselle jalankululle varattu 5 m leveä katu, jolla huoltoajo on sallittu. Vuodesta 1987 alkaen katu on ollut päiväkoti Leppäsuon kohdalla suljettu ajoneuvoliikenteeltä ajoestein. Yhteys päiväkotitontilta puistoon on siis erittäin turvallinen. Sosiaalivirasto neuvottelee rakennusviraston kanssa puiston kunnostuksen ajoittamisesta yhteen päiväkodin peruskorjauksen kanssa. Tässä yhteydessä on mahdollista uusia mm. leikkialueen aitaus, ja siirtää sen portti päiväkodin sisäänkäynnin kohdalle. Jos halutaan, voidaan puisto myös kytkeä asunnottomien palvelukeskukseen tulevan kameravalvonnan piiriin.

Rakennusvirasto ja sosiaalivirasto voivat ottaa päiväkodin ja sen ulkoalueiden turvallisuuteen liittyvät kysymykset huomioon kiinteistön ja puiston peruskorjausten suunnittelussa. Turvallisuutta edistävä toimenpide olisi esimerkiksi päiväkotikiinteistön aitaaminen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Hietaniemenkatu 9/Perhonkatu 8:n päiväkodin ja Hietaniemenkatu 5:n asuntolan pihojen turvallisuutta voidaan kehittää kiinteistöjen peruskorjausten yhteydessä, eikä se edellytä tässä vaiheessa kaavoitustoimenpiteitä. Mikäli asuntolan toiminnasta aiheutuu parannustoimenpiteistä huolimatta haittaa päiväkodin toiminnalle, voidaan aikanaan selvittää tarvetta muuttaa Perhonkadun asemakaavaa.

STJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 31.5.2006 hyväksymän toivomusponnen (Arja Karhuvaara) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Arja Karhuvaara) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Arja Karhuvaaralle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048



Kokousaika	12.2.2007 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Jäsenet		Henkilökohtaiset varajäsenet

Rauhamäki, Tatu		Valve, Tuomo
Paasikallio, Jukka		Grönlund, Carola
Aalto, Olli		Sojonen, Elina
Pikkarainen, Jorma		Rasilainen, Raisa
Weckman, Klas		Creutz, Henrik

LIITTEET	Liite 1	Kiinteistölautakunnan lausunto 21.11.2006
	Liite 2	Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto 27.11.2006