HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

HELSINGIN ENERGIALTA VAPAUTUVIEN SUVILAHDEN VOIMALA-ALUEEN RAKENNUSTEN TULEVA KÄYTTÖ

Khs 2007-893

Yhteenveto

./. Kaupunginjohtajan 21.3.2007 nimittämä Suvilahti-työryhmä on luovuttanut raporttinsa 31.10.2007 kaupunginjohtajalle (liite 1). Työryhmä ehdottaa, että Suvilahden alueen ja siellä olevan rakennuskannan uudelleenkäyttöä kehitetään kokonaisuutena kulttuuripainotteiseen toimintaan ja sitä tukevaan elinkeinotoimintaan. Konseptiin soveltuvia toimintoja ovat muun muassa esitys-, näyttely- ja kokoontumistoiminta, opetus ja koulutus, pienimuotoinen yritys- ja mediatoiminta, työpajat ja muu työskentely. Alueelle voi täydentävästi sijoittua esimerkiksi kahvila- ja ravintolatoimintaa sekä majoitustoimintaa.

Työryhmä ehdottaa, että Suvilahden hallinto annettaisiin Kiinteistö Oy Kaapelitalolle, joka on kaupungin kokonaan omistama yhtiö. Tässä tarkoituksessa alueen rakennukset tulisi luovuttaa yhtiön omistukseen ja tarvittava maa-alue luovuttaa pitkäaikaisella vuokrasopimuksella yhtiölle nykyisen Kaapelitehtaan malliin. Järjestely edellyttäisi Kiinteistö Oy Kaapelitalon yhtiöjärjestyksen muuttamista.

Ensi vaiheessa Helsingin Energia luovuttaa alueen ja rakennukset kiinteistölautakunnan hallintaan 1.1.2008 alkaen (asia nro 4 tällä listalla).

Kiinteistövirasto huolehtii ensin vuokrattavan alueen maaperän kunnostamisesta sekä alueen sisäisen teknisen verkon suunnittelusta ja rakentamisesta. Alueen ja rakennusten käyttöönotto tapahtuu vaiheittain tämän jälkeen.

Kj toteaa päättäneensä asettaa johtajistokäsittelyssä 21.3.2007 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää 31.10.2007 mennessä kaasukellojen ja Helsingin Energialta vapautuvien Suvilahden voimala-alueen rakennusten käyttöä kulttuuripainotteiseen toimintaan ja sitä tukevaan elinkeinotoimintaan sekä selvittämään rakennusten hallinnointimallia yhtenä vaihtoehtona kiinteistöyhtiömalli.

Työryhmään nimettiin jäsenet hallintokeskuksesta, kiinteistövirastosta, kaupunkisuunnitteluvirastosta, Helsingin Energiasta, talous- ja suunnittelukeskuksesta, kulttuuriasiainkeskuksesta ja kaupunginmuseosta.

Alueen käytön konsepti

Työryhmä esittää, että Suvilahden alue varataan ensisijaisesti kulttuuritoiminnoille. Erilaiset kulttuurikäyttöä täydentävät ja tukevat toiminnot sopivat myös alueen konseptiin. Suvilahden aluetta tulee tarkastella ja kehittää kokonaisuutena.

Kulttuurikäytön konseptiin soveltuvia toimintoja ovat muun muassa esitys-, näyttely- ja kokoontumistoiminta, opetus ja koulutus, pienimuotoinen yritys- ja mediatoiminta, työpajat ja muu työskentely. Alueelle voi täydentävästi sijoittua esimerkiksi kahvila- ja ravintolatoimintaa sekä majoitustoimintaa.

Esitettyä käyttöä tukevat Suvilahden alueen luonne, alan merkitys ja tilojen kysyntä Helsingissä sekä hyvä sijainti ja saavutettavuus. Kulttuurikäyttö on sopusoinnussa kaupunkisuunnittelulautakunnan tammikuussa 2007 hyväksymän Sörnäistenrannan - Hermanninrannan osayleiskaavaehdotuksen kanssa. Konsepti tukee Helsingin kaupunginhallituksen keväällä 2007 hyväksymää elinkeinostrategiaa, jossa luovat alat ovat yksi kolmesta vahvasta kasvualasta.

Kulttuurin merkitys Helsingissä on vahvistunut sekä toimialana että vetovoimatekijänä. Lisäksi useat tutkimukset osoittavat, että asukkaat pitävät kulttuuritarjontaa ja alan palveluja tärkeänä. Kaupungin tietokeskuksen syksyllä 2007 ilmestyneen teematilaston mukaan kulttuuriala työllistää tällä hetkellä Helsingissä arviolta noin 33 000 ihmistä eli saman verran kuin koko teollisuus, ja enemmän kuin esimerkiksi koulutus tai rahoitus.

Kulttuurialan kehitys heijastuu Helsingissä soveliaiden tilojen kysyntään. Esimerkiksi Ruoholahdessa sijaitsevan 53 000 neliömetrin laajuisen Kaapelitehtaan kaikki tilat on vuokrattu, ja vuokralaisehdokkaita on kerätty jonotuslistalle. Asiantuntija-arvioiden mukaan noin 300 taiteilijaa ja 150 bändiä on vailla sopivaa työskentelytilaa. Työryhmän työhön kohdistuneen mielenkiinnon perusteella voi arvioida, että kysyntää on myös muilla kulttuuri- ja taidealoilla sekä alan opetus- ja yritystoiminnan piirissä. Soveliaiden tilojen vähentyminen kiinteistöjen saneerausten ja purkujen johdosta on entisestään lisännyt kysyntää 2000-luvulla.

Suvilahden alueen sijainti on kulttuurikäytön näkökulmasta keskeinen. Kulttuurikäyttö vahvistaisi Helsingin tiede-taide -akselia, joka alkaa keskustasta ja päättyy Viikkiin. Teatterikorkeakoulu ja Oopperan balettioppilaitos toimivat Suvilahden välittömässä läheisyydessä, lisäksi Kuvataideakatemia on palaamassa Sörnäisiin toimitilojen korjaustöiden valmistuttua. Suomen taiteilijaseuran ateljeesäätiö on kunnostamassa ateljeetiloja Suvilahden metroaseman läheisyyteen. Kallio-Sörnäinen
-alueelle on sijoittunut runsaasti erilaista pienimuotoista taide- ja kulttuuritoimintaa sekä sitä hyödyntävää muuta toimintaa. Kalasataman uudisrakennuksiin on kaavailtu kulttuurialan yritystoimintaa, ja läheinen Tukkutorin alue saattaa avautua uusille palveluille.

Sijaintia täydentävät hieman kauempana alueen pohjoispuolella Arabianrannassa toimivat Taideteollinen korkeakoulu, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian kulttuuri- ja palvelualat ja Pop & Jazz Konservatorio.

Useiden keskeisten toimijoiden läheisyys ja sijainti kaupunkirakenteessa tuovat Suvilahden alueelle vetovoimaa ja mahdollistavat alueen monimuotoisen kehityksen. Suvilahden käyttöönotto lisäisi kulttuuritoimintaan soveltuvien tilojen tarjontaa itäisten kaupunginosien suunnalla, ja alueen toiminnan voidaan nähdä tukevan niiden palvelutarjontaa.

Suvilahden alueen rakennuskanta soveltuu esitettyyn käyttöön. Rakennukset tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia erilaisille käyttäjille, tosin rakennusten käyttömahdollisuudet ja kunnostustarpeet vaihtelevat. Kulttuurikäyttö on perusteltua myös rakennussuojelun näkökulmasta, sillä käytön vaatimukset voidaan usein toteuttaa ilman rajuja muutostöitä.

Alueen eteläosaan rajautuu luontevasti tapahtumakenttä. Tarkoitukseen varattava alue on riittävän suuri, ja tarvittava kevyt infrastruktuuri on alustavan arvion mukaan toteutettavissa. Tapahtumien aiheuttama melu ja paikoitustarpeet ovat hallittavissa, eikä tilanne vaikeudu merkittävästi Kalasataman alueen rakentamisen myötä. Esimerkiksi Kalasataman alustava puistosuunnitelma huomioi Suvilahden tapahtumakäytön tarpeet. Kesällä 2007 alueella järjestetty Flow-festivaali antoi osviittaa Suvilahden mahdollisuuksista tapahtumatoiminnassa.

Kulttuurikäytön ja Suvilahden konseptin onnistumisen kannalta ratkaisevaa on sen toteuttamistapa. Suvilahdesta tulee muodostaa tunnettu ja arvostettu kulttuuritoimijoiden yhteisö ja miellyttävä vierailukohde. Kehittämisvastuun keskittäminen on useiden kansainvälisten ja paikallisten kokemusten perusteella suositeltavin ratkaisu.

Suvilahden käyttöönotto ja jatkuva kehittäminen edellyttää siitä vastaavalta toimijalta näkemystä ja erityisesti kulttuurialan tarpeiden tuntemusta. Sopivan käyttäjäryhmän löytäminen ja kyky sovittaa käyttäjien toiveita laajempaan kokonaisuuteen ovat olennaisia menestystekijöitä. Monimuotoinen käyttäjäprofiili mahdollistaisi aktiivisen käytön kaikkina vuodenaikoina ja viikonpäivinä. Samalla se avaisi mahdollisuuksia uusille palveluille ja parantaisi muun muassa turvallisuutta.

Suvilahden ottaminen kulttuurikäyttöön heijastuisi myönteisesti koko alan tarjontaan ja kehitykseen Helsingin seudulla. Alueen laajuuden ja luonteen huomioiden on mahdollista muodostaa toimiva, kansainvälisesti merkittävä ja vetovoimainen kokonaisuus.

Samalla on huomioitava, että Kalasataman alueen rakentamisen myötä Suvilahdesta muodostuu lähipalvelujen keskus 18 000 asukkaan ja yli 10 000 työpaikan kaupunginosalle. Tulevaisuudessa Suvilahden alue ja sen tarjonta voi täydentää merkittävästi myös Helsingin matkailutarjontaa.

Hallintomallin valinta

Alueen hallintomallia tarkasteltiin raportissa seuraavien perusmallien pohjalta:

1 Kaupunki myy rakennukset ja myy tai vuokraa maan (yksityismalli)

2 Kaupunki pitää kiinteistöt suorassa omistuksessaan (tilakeskusmalli)

3 Kaupunki perustaa erillisen yhtiön omistamaan kiinteistöt (yhtiömalli), ja

a) myy yhtiön, tai

b) pitää yhtiön kokonaan tai osin omistuksessaan

4 Kaupunki luovuttaa rakennukset omistamalleen Kaapeliyhtiölle ja vuokraa yhtiölle niiden maa‑alueen (kaapelitehdasmalli).

Hallinnointimallien väliseen valintaan vaikuttavat alueen odotettavissa olevat suunnitteluratkaisut, maaperän ja rakennusten kunto sekä ennen kaikkea alueen tuleva käyttötarkoitus ja toiminnallinen sisältö. Tähän harkintaan vaikuttavat erityisesti lähiympäristöön sijoittuvat energiahuollon tulevaisuuden ratkaisuvaihtoehdot, jotka 20 - 30 vuoden aikajänteellä saattavat sisältää seikkoja, jotka eivät vielä nyt ole ennakoitavissa.

Myynti yksityisille omistajille ei nämä näkökohdat huomioon ottaen tulle kysymykseen, kun otetaan huomioon alueen suunnitteluratkaisujen ennakoitavissa oleva pitkäaikainen keskeneräisyys, rakennusten kunto, maaperän pilaantuneisuus sekä toimeksiannossa alueen käytölle asetetut kulttuurikäyttötavoitteet.

Jos alueen kaupungin omat hallintokunnat olisivat alueen ja rakennusten pääasiallisia tulevia käyttäjiä, tilakeskusmalli olisi vakavasti harkittava vaihtoehto. Tällöin tulisi ensisijaisesti kysymykseen alueen ja rakennusten luovuttaminen kiinteistöviraston tilakeskuksen tai kaupungin omiin toimitiloihin keskittyneen toimitilayhtiön hallintaan. Hyötynä voitaisiin silloin pitää sitä, että tilojen korjauksessa, vuokrauksessa ja käytössä voitaisiin selkeimmin soveltaa kaupungin omien hankkeiden hankesuunnittelu-, budjetointi- ja hallinnointiperiaatteita.

Tiedossa ei kuitenkaan ole sellaisia kaupungin omia merkittäviä tilatarpeita, joiden tyydyttämiseen alue ja sen rakennukset olisivat tarpeen. Lisäksi tämän mallin omaksuminen olisi omiaan merkittävästi jäykistämään alueen ja rakennusten joustavaa ja vaihtuvien tarpeiden mukaan elävää käyttöä.

Myöskään ei liene tavoiteltavaa rasittaa kaupungin käyttötaloutta pysyvästi nyt kysymyksessä olevalla omaisuudella, jos asetetut tavoitteet, alueen käyttö kulttuuripainotteiseen toimintaan ja sitä tukevaan elinkeinotoimintaan ovat saavutettavissa toisin.

Vaihtoehtoa, jossa aluetta hallitsemaan muodostettaisiin keskinäinen kiinteistöyhtiö, rasittaisi lisäksi se, että erillisten omistajien usein ristiriitaiset intressit olisivat omiaan estämään alueen käytön kehittämisen järkevänä kokonaisuutena.

Työryhmä katsoikin, että kaupungin kokonaan omistamaan kiinteistöyhtiöön perustuvalla mallilla tai neljäntenä vaihtoehtona esitetyllä kaapelitehdasmallilla alueen käytölle asetetut tavoitteet olisivat kaupungin kannalta parhaiten saavutettavissa. Näillä malleilla olisi työryhmän näkemyksen mukaan parhaiten toteutettavissa useiden pienten toimijoiden sekoitus, tilojen dynaaminen käyttö niin pitkä- kuin lyhytaikaisiinkin tarkoituksiin ja se tavoite, että tilojen käyttö ja peruskorjauksen rahoitus on järjestettävissä ensisijassa muilla keinoin kuin kaupungin talousarviorahoituksella.

Raportissa päädyttiin siksi tarkemmin arvioimaan alueen rakennusten luovuttamista joko perustettavalle erilliselle kaupungin kokonaan omistamalle kiinteistöyhtiölle tai samalla toimialalla toimivalle Kaapelitehdasta hallinnoivalle Kiinteistöosakeyhtiö Kaapelitalolle.

Vaihtoehtoja tarkasteltuna lähtötietona käytettiin raportissa kaapelitehdasyhtiön kokemuksiin perustuvia tietoja. Näiden laskelmien perusteella erilliseen kiinteistöyhtiöön perustuva ratkaisu Suvilahden alueen hallinnossa ei mietinnön mukaan näyttänyt taloudellisesti kestävältä.

Kaapelitehdasyhtiön pinta-ala on n. 53 000 k-m², mihin verrattuna pelkän Suvilahden rakennusten kerrosala, n. 12 500 k-m², jää huomattavasti pienemmäksi, eikä yksin liene riittävä sen edellyttämän hoidon ja hallinnon taloudelliseksi järjestämiseksi. Sen sijaan nämä yhdessä näyttävät muodostavan riittävän kiinteistömassan yhtiön toiminnan talouden takaamiseksi tietyin perusedellytyksin.

Raportin valintaan kaapelitehdasmallin puolesta vaikuttivat lisäksi seuraavat seikat:

- Yhtiöllä on kyky investoida alueen ja rakennuskannan kehittämiseen ja peruskorjaukseen välittömästi hallinnonsiirron jälkeen. Kaupungin maaperään ja rakennuksiin kohdistaman peruskunnostuksen jälkeen yhtiöllä lienee resursseja investoida alueen rakennusten peruskorjaukseen noin miljoona euroa vuodessa samoin periaattein kuin nykyisellä Kaapelitehtaalla.

- Yhtiölle on 16 toimintavuotensa aikana kertynyt tarvittava tietotaito vanhan suojeltavan teollisuuskiinteistön peruskorjauksessa omarahoituksella ja vaiheittain.

- Yhtiön nykyiset henkilöstövoimavarat ja organisaatio olisivat tehokkaasti käytettävissä myös Suvilahden alueen ja rakennusten hoitoon.

- Yhtiön vuokralaishallinto olisi luontevasti yhdistettävissä uuden kohteen hoitoon, mikä antaisi yhtiölle lisämahdollisuuden asiakkaidensa tarpeiden joustavaan hoitamiseen.

- Yhtiöllä oleva tämän erityispiirteisen toimialan erinomainen tuntemus.

- Järjestelyllä on saavutettavissa ylläpitokustannusten säästöön johtavia synergiaetuja.

- Kaapelitehtaan brändi on laajalti tunnettu.

Kaikki mainitut tekijät puolsivat raportin mukaan sitä, että Suvilahden hallinto on perusteltua antaa kaapelitehdasyhtiölle. Tässä tarkoituksessa alueen rakennukset tulisi luovuttaa yhtiön omistukseen ja tarvittava maa-alue luovuttaa pitkäaikaisella vuokrasopimuksella yhtiölle nykyisen Kaapelitehtaan malliin.

Järjestely edellyttäisi Kiinteistö Oy Kaapelitalon yhtiöjärjestyksen muuttamista, koska nykyisen vuonna 1991 rekisteröidyn yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön toimiala on rajattu Kaapelitehtaan tontin ja rakennuksen hallintaan.

Tarvittavat toimenpiteet

Alueen ottaminen uuteen pysyväisluonteiseen käyttöön edellyttää kaupungilta toimenpiteitä, joiden työryhmä toteaa olevan tarpeen riippumatta siitä, minkälainen hallintomalli alueelle valitaan.

Maaperän kunnostus

Tällaisena pidetään erityisesti vuokrattavaksi esitettävän alueen pilaantuneen maaperän kunnostusta. Suvilahdessa toimi vuosina 1910 - 1973 kivihiiltä raaka-aineenaan käyttävä kaasutehdas, jonka toiminnasta johtuen alueen maaperä on pilaantunut pääasiassa erilaisilla orgaanisilla yhdisteillä. Alueen maaperä edellytetään kunnostettavaksi alueen maankäytön tehostuessa.

Kiinteistövirasto on teettämässä riskinarviointiin perustuvaa alueen kunnostussuunnitelmaa, jonka perusteella kunnostukselle haetaan ympäristölupaa kaupungin ympäristökeskukselta vuoden 2008 alussa. Lupa saataneen kesällä 2008. Alueen kunnostaminen on tarkoitus aloittaa vuoden 2008 syksyllä. Kunnostustyöt pyritään ajoittamaan alueen tulevan käytön kannalta mahdollisimman haitattomasti.

Maaperän kunnostuskustannukset ovat katettavissa tähän tarkoitukseen kaupungin talousarviossa osoitetuista määrärahoista. Kunnostuksen teettää tässä tapauksessa tarvittaessa kiinteistöviraston tonttiosasto, jonka kiinteistölautakunta on 16.10.2007 (692 §) oikeuttanut tilaamaan tarvittavat työt käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa.

Rakennuskannan korjaustarpeet

Kiinteistöviraston tilakeskus on inventoinut alueen rakennuskantaa sen selvittämiseksi, mitä välttämättä tulee tehdä rakennusten käytöstä mahdollisesti aiheutuvien terveysriskien välttämiseksi. Valmistuneen selvityksen mukaan rakennuksissa on jonkin verran asbestia ja muita epäpuhtauksia, joiden poistaminen on tarkoituksenmukaisinta rakennusten peruskorjaustöiden yhteydessä. Selvitykset tulee luovuttaa Kaapelitehdasyhtiölle rakennusten luovutusten yhteydessä.

Aluetta palveleva sisäinen kunnallistekninen verkosto

Lisäksi on raportin mukaan kaikissa tapauksissa välttämätöntä kartoittaa alueen rakennuskantaa nyt palveleva sisäinen kunnallistekninen verkosto ja teettää suunnitelma uuden rakentamiseksi. Alueen nykyisen rakennuksia palvelevan verkoston tiedetään olevan vanhentunut sekä suunniteltuja käyttöjä silmällä pitäen alimitoitettu ja huonosti rakennusten erillistä käyttöä palveleva. Verkosto on tarkoituksenmukaista uusia maaperän kunnostuksen yhteydessä.

Rakennushistoriallinen selvitys

Suvilahden voimalaitos ja kaasulaitoksen rakennukset on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Aluetta ja sen rakennuksia pidetään arkkitehtonisesti ja rakennus- ja teollisuushistoriallisesti arvokkaina erityisesti kokonaisuuden osina. Kun alueen käyttöä on jatkossa tarkoitus tehostaa ja rakennukset ottaa peruskorjauksen jälkeen erilaisiin uusiin käyttöihin, on raportin mukaan tärkeää, että toimenpiteiden suunnittelussa osataan ottaa huomioon alueen ja sen yksittäisten rakennusten suojeluarvot. Siksi on perusteltua, että kaupunki teettää alueesta ja sen rakennuksista rakennushistoriallisen selvityksen. Tämä tapahtuu parhaiten kiinteistöviraston tilakeskuksen yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa teettämänä. Tarkoitukseen esitetään osoitettavaksi erillinen määräraha kiinteistöviraston tilakeskuksen käytettäväksi.

Alueen rajaus sekä alueen ja rakennusten luovutuksen periaatteet

Mietinnössä käsitelty alue on nyt Helsingin Energian hallinnossa kiinteistöviraston ja Helenin välisen kaupungin sisäisen maanvuokrasopimuksen perusteella. Alueen rakennukset on kirjattu omaisuutena Helenin taseeseen. Karttaliitteestä ilmenevä alue A rakennuksineen on tarkoitus palauttaa kiinteistölautakunnan hallintoon 1.1.2008 alkaen, jolloin kaapelitehdasyhtiön vuokranantajaksi sen osalta tulisi raportin mukaan kiinteistölautakunta. Alueen A vuokrasopimus olisi tarkoitus tehdä pitkäaikaisena, noin 30 vuodeksi.

Karttaliitteessä osoitettu alue B, joka nyt on Helenin ja Helsingin Sataman välisin sopimuksin vuokrattu HelSalle vuoden 2008 loppuun, on osayleiskaavaehdotuksessa varattu Helenin tulevaisuudessa mahdollisesti toteutuviin tarpeisiin. Aluetta B ei siksi raportin mukaan ole tässä yhteydessä tarkoituksenmukaista palauttaa kiinteistölautakunnan hallintoon eikä sitä myöskään voi vuokrata kaapelitehdasyhtiölle yhtä pitkäksi aikaa kuin aluetta A.

Sen sijaan raportissa esitetään, että Helen vuokraa alueen B sen HelSalta vapauduttua kymmenen vuoden vuokrakaudeksi kaapelitehdasyhtiölle. Vuokrakauden päättyessä vuokrasopimusta esitetään jatkettavaksi edelleen tuolloin sovittavaksi ajaksi ja ehdoin edellyttäen, että Helen, kiinteistövirasto ja kaapelitehdasyhtiö yhdessä neuvotellen toteavat, ettei aluetta tai sen osaa vielä tarvita energiahuollon käyttöön.

Maanvuokran määräämiseen vaikuttavat tekijät

Alue ja rakennukset vaativat peruskunnostusta. Vaikka alueen rakennusten peruskorjaus ja kunnostus tuleviin käyttötarkoituksiin soveltuviksi jää esityksen mukaan yhtiön vastuulle, kaupungin toimesta on kuitenkin ryhdyttävä eräisiin alueen ja sen rakennusten luovutuskelpoiseksi tekemistä tarkoittaviin toimenpiteisiin. Tämä merkitsee sitä, ettei alue rakennuksineen heti ole kokonaan käyttöönotettavissa, vaan tämä voi tapahtua vain vaiheittain. Siinä vaiheessa, kun alue on saatu kunnostettua luovutuskelpoisiksi, karttaliitteestä ilmenevä osa‑alue A esitetään vuokrattavaksi kiinteistölautakunnan päätöksin Kiinteistö Oy Kaapelitalolle pitkäaikaisesti yhtiön kanssa tarkemmin neuvoteltavin ehdoin.

Maanvuokra tulisi raportin mukaan porrastaa vähitellen kasvavaksi niin, ettei se alkuvaiheessa tee mahdottomaksi toiminnan käynnistämistä. Tällöin tulee otettavaksi huomioon se, että alue rakennuksineen on otettavissa käyttöön vain vähitellen peruskorjauksen edetessä. Alueen vuokrauksen yhteydessä siellä sijaitsevat rakennukset tulee samoin erikseen yhtiön kanssa neuvoteltavin ehdoin luovuttaa yhtiön omistukseen.

Kiinteistöviraston käytäväksi esitetään maanvuokraa koskevat yksityiskohtaiset neuvottelut Kiinteistö Oy Kaapelitalon kanssa, samoin asiasta tarvittavien esitysten tekeminen kiinteistölautakunnalle, jonka toimialaan asia kuuluu.

Tapahtumakentäksi suunniteltu karttaliitteestä ilmenevä alue B, joka pidemmällä aikavälillä on varattu energiahuollon tarpeisiin, jää esityksen mukaan edelleen sisäisin vuokrauksin Helenin hallintoon.

Esityksen mukaan Helen vuokraa tämän alueen ja luovuttaa sillä sijaitsevan rakennuksen kymmenen vuoden määräaikaisella vuokrasopimuksella ja ehdoin, että vuokra-alueen käytössä on varauduttava siihen, että alue vuokrakauden päätyttyä siirtyy takaisin Helsingin Energian hallintoon sen tarpeisiin käytettäväksi. Vuokrasopimusta on tällöin mahdollista jatkaa silloin sovittavaksi ajaksi ja ehdoin edellyttäen, ettei sitä tuolloin vielä tarvita energiahuollon tarpeisiin.

Alueella sijaitsevat kaasukellot maapohjineen jätetään tässä vaiheessa esityksen ulkopuolelle, koska niihin liittyvät Helenin ja sen aiemman vuokralaisen väliset sopimuskysymykset ovat vielä neuvottelun kohteena.

Työryhmän päätösehdotus

Työryhmä

1 esitti, että alueen ja siellä olevan rakennuskannan uudelleenkäyttöä kehitetään kokonaisuutena kulttuuripainotteiseen toimintaan ja sitä tukevaan elinkeinotoimintaan.

2 esitti, että Suvilahden voimalaitoksen ja kaasutehtaan alueen hallinto järjestetään seuraavasti:

- Kiinteistölautakunta luovuttaa karttaliitteessä osoitetulla alueella A sijaitsevat rakennukset Kiinteistö Oy Kaapelitalolle (Kaapelitehdas).

- Kiinteistölautakunta vuokraa karttaliitteessä osoitetun alueen A pitkäaikaisella maanvuokrasopimuksella Kiinteistö Oy Kaapelitalolle.

- Helsingin Energia luovuttaa karttaliitteessä osoitetulla alueella B sijaitsevan rakennuksen vastikkeetta Kiinteistö Oy Kaapelitalolle.

- Helsingin Energia vuokraa karttaliitteessä osoitetun alueen B edellä mainitun rakennuksen pitämistä varten, ja tapahtumakenttäalueeksi Kiinteistö Oy Kaapelitalolle maanvuokrasopimuksella, jonka kiinteä vuokra-aika on 10 vuotta. Alueesta B perittävä maanvuokra tulee määrittää tasolle, joka vastaa kiinteistölautakunnan vastaavissa vuokrauksissa soveltamaa vuokratasoa.

- Aluetta B koskevan maanvuokrasopimuksen vuokrakauden päättyessä vuokrasopimusta jatketaan edelleen tuolloin sovittavaksi ajaksi ja ehdoin edellyttäen, että Helsingin Energia, kiinteistövirasto ja Kiinteistö Oy Kaapelitalo yhdessä neuvotellen toteavat, ettei aluetta tai sen osaa vielä tarvita energiahuollon käyttöön.

1 totesi, että kaasukelloja koskevat päätökset tehdään aikanaan erikseen

2 esitti, että hankkeen toteuttamiseksi ryhdytään seuraaviin toimenpiteisiin:

- Helsingin Energia tekee esityksen alueen ja rakennusten luovuttamisesta kiinteistölautakunnan hallintaan 1.1.2008 alkaen,

- kiinteistövirasto huolehtii vuokrattavan maaperän kunnostamisesta, alueen sisäisen teknisen verkon suunnittelusta ja rakentamisesta,

- kiinteistövirasto huolehtii alueen ja rakennusten rakennushistoriallisen selvityksen teettämisestä yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon kanssa erikseen osoitetulla määrärahalla,

- kiinteistövirasto valmistelee esityksen Suvilahden voimalaitoksen ja kaasutehtaan alueen ja siihen liittyvän ehdotetun tapahtumakenttäalueen vuokraamisesta Kiinteistö Oy Kaapelitalolle sekä alueen rakennusten luovuttamisesta yhtiön omistukseen kaupungille mahdollisesti jäävät vastuut ja erityiset suojeluvelvoitteet huomioonottaen,

- Helsingin kaupungin edustajat Kiinteistö Oy Kaapelitalon hallituksessa toimivat siten, että tämän ehdotuksen mukaiset järjestelyt voidaan toteuttaa. Yhtiö tekee tarvittavat esitykset yhtiöjärjestyksen muuttamiseksi.

Kiinteistölautakunta toteaa 4.12.2007 mm., että Suvilahden voimalaitoksen ja kaasutehtaan rakennukset piha-alueineen muodostavat pinta-alaltaan noin 30 000 m²:n ja kerrosalaltaan noin 12 000 k-m²:n rakennuskokonaisuuden. Alue rajautuu karttaliitteen osoittamien tavoin Sörnäisten rantatien, Itäväylän alun ja Parrukadun linjauksiin. Karttaliitteestä ilmenevän osa-alueen A pinta-ala on noin 10 000 m² ja alueen B noin 20 000 m².

Alueella on kaikkiaan 11 rakennusta, jotka liittyvät Helsingin varhaiseen energiantuotantoon. Vanhimmat rakennukset ovat peräisin vuodelta 1909. Suvilahden voimalaitos ja kaasulaitoksen rakennukset on Museoviraston ja ympäristöministeriön inventaariossa vuodelta 1993 määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Alue ja yksittäiset rakennukset ovat kaupunginmuseon arvion mukaan arkkitehtonisesti, rakennus- ja teollisuushistoriallisesti arvokkaita erityisesti kokonaisuuden ja prosessin osana. Alueellinen suojelumerkintä tulee sisältymään tulevaan osayleiskaavaan.

Alueen nykyinen käyttö ja hallinto

Käsiteltävä alue on Helsingin kaupungin omistuksessa ja sisäisin vuokrasopimuksin Helsingin Energian hallinnossa. Alueen rakennuskanta on kirjattu Helsingin Energian taseeseen sen omaisuudeksi. Alue rakennuksineen on jäänyt Helenille pääosin tarpeettomaksi.

Alueen rakennuksiin kohdistuu nyt joukko määräaikaisia tai irtisanomisenvaraisia huoneenvuokrasopimuksia. Lisäksi Helsingin Energia on vuokrannut HelSalle vuoden 2008 loppuun ajoneuvojen vapaavarastoksi alueen, jonka pääosa muodostaa raportissa tarkoitetun tapahtumakentän (alue B).

Tekninen lautakunta on 5.11.2007 Suvilahti-työryhmän raportin mukaisesti esittänyt raportissa tarkoitetun alueen (alue A) sekä siellä olevien rakennusten siirtämistä kiinteistölautakunnan hallintaan. Tästä on poikkeuksena Sörnäistenrannan ja Hermanninrannan osayleiskaavaehdotuksessa energiahuollon jatkorakentamiseen osoitettu kenttäalue ja siellä osin sijaitseva, jonka esitetään edelleen jäävän Helenin hallintaan tietyin Suvilahden kulttuuri- ym. käyttöön liittyvin edellytyksin.

Raportin ehdotukset

Työryhmä, jossa olivat edustettuina kaupungin keskushallinto ja asiaan liittyvät hallintokunnat ja laitokset, oli raportissaan yksimielinen.

Käyttötarkoitus

Työryhmän esitys, jonka mukaan alueen ja siellä olevan rakennuskannan uudelleenkäyttöä kehitetään kokonaisuutena kulttuuripainotteiseen toimintaan ja sitä tukevaan elinkeinotoimintaan, on työryhmän toimeksiannon mukainen ja Suvilahden alueen sijainti ja sen rakennuskannan luonne huomioon ottaen kannatettava.

Hallinnon järjestäminen

Työryhmän esitystä Suvilahden voimalaitoksen ja kaasutehtaan alueen hallinnon järjestämiseksi ja rakennusten ja maa-alueiden luovuttamiseksi on myös ehdotuksen perustelut huomioon ottaen pidettävä perusteltuna ja kaupungin kokonaan omistamaa Kiinteistö Oy Kaapelitaloa alueen ja sen rakennusten haltijaksi monin raportista ilmenevin perustein soveltuvana.

Tapahtumakenttäalue

Esityksen mukaan Helsingin Energia luovuttaa karttaliitteessä osoitetulla alueella B sijaitsevan rakennuksen vastikkeetta Kiinteistö Oy Kaapelitalolle ja vuokraa tuon alueen tapahtumakenttäalueeksi Kiinteistö Oy Kaapelitalolle maanvuokrasopimuksella, jonka kiinteä vuokra-aika on 10 vuotta. Esitystä on syytä täsmentää siten, että alueella B sijaitseva rakennus, jonka kohtalo tulevaisuuden energiatuotantoalueella on epäselvä, on syytä jättää edelleen Helenin omistukseen samoin kuin alueen omistajahallinta.

Alueesta B perittävä maanvuokra tulee esityksen mukaan määrittää tasolle, joka vastaa kiinteistölautakunnan vastaavissa vuokrauksissa soveltamaa vuokratasoa. Näin pyritään turvaamaan se, ettei asetettu vuokrataso estäisi kentän tapahtumakäyttöä. On nähtävissä, että tapahtumakenttäalueen aktiivikäytöstä kaupunginkin hyväksi heijastuvat edut voivat muodostua merkittävästi suuremmiksi kuin korkean vuokran kautta mahdollisesti saatavissa olevat välittömät edut. Virasto neuvottelee asetettavasta vuokratasosta -mekanismista sekä kentän vuokran määrittelyperusteista Kiinteistö Oy Kaapelitalon ja Helenin kanssa

Kiinteäksi vuokra-ajaksi esitetty 10 vuotta perustuu Helenin esittämiin tarpeisiin ja riittää osaltaan vakiinnuttamaan myös alueen A vuokraustoiminnan. Kiinteistö Oy Kaapelitalo pitääkin tapahtumakenttäaluetta perusalueen A toiminnan muotoutumiselle ensi arvoisen tärkeänä ja näkee tapahtumakenttäalueen tiivistä kytkemistä Suvilahden kulttuurikeskuskokonaisuuteen olennaisena alueen toiminnan ja luonteen muodostumisen kannalta.

Aluetta B koskevan maanvuokrasopimuksen vuokrakauden päättyessä 10 vuotta myöhemmin vuokrasopimusta esitetään raportissa jatkettavaksi edelleen tuolloin sovittavaksi ajaksi ja ehdoin edellyttäen, että Helsingin Energia, kiinteistövirasto ja Kiinteistö Oy Kaapelitalo yhdessä neuvotellen toteavat, ettei aluetta tai sen osaa vielä tarvita energiahuollon käyttöön. Näin voidaan tuossa vaiheessa yhteisesti neuvotellen hakea joustavia ratkaisuja. Esittelijä mielestä esitetty menettely tukee alueelle asetettuja tavoitteita ja on siksi kannatettava.

Toimenpiteet

Työryhmä esitti hankkeen toteuttamiseksi erinäisiä toimenpiteitä:

Hallinnan siirto kiinteistölautakunnalle

Näistä Helsingin Energia on jo toteuttanut yhden tehtyään 5.11. esityksen alueen A ja sillä sijaitsevien rakennusten luovuttamisesta kiinteistölautakunnan hallintaan 1.1.2008 alkaen.

Maaperän kunnostus ja kunnallistekninen verkosto

Työryhmä esittää, että kiinteistövirasto huolehtii vuokrattavan maaperän kunnostamisesta sekä alueen sisäisen teknisen verkon suunnittelusta ja rakentamisesta.

Tätä on pidettävä perusteltuna siltä osin, kun kysymys on kiinteistölautakunnan hallintoon siirrettävästä ja edelleen pitkäaikaisesti vuokrattavaksi esitettävästä alueesta. Kaupunki, tässä kiinteistölautakunta, vastaa maaperän kunnosta alueita luovuttaessaan, olipa luovutuksensaaja mikä taho hyvänsä. Tässä on vielä huomattava, että alueen maaperä on tehtyjen ja vasta valmistumassa olevien selvitysten mukaan siinä määrin eri tavoin aikaisemmasta teollisuuskäytöstä pilaantunutta, että se tulee ympäristöviranomaisten mukaan kunnostaa joka tapauksessa alueen käytön vakiintuessa.

Alueen sisäinen tekninen verkosto on mitoitukseltaan liian pieni ja myös huonokuntoinen kyetäkseen palvelemaan riittävästi alueen rakennuskantaa. Onkin rakennusten luovutuskelpoiseksi tekemiseksi välttämätöntä, että aluetta palvelevat sisäiset verkostot uudistetaan tarpeellisessa määrin. Tämä voi luontevimmin tapahtua kiinteistöviraston tilakeskuksen toimesta samassa yhteydessä alueen maaperän kunnostuksen kanssa ja edellyttäen, että tämä tapahtuu tiiviissä yhteistyössä kaapelitehdasyhtiön kanssa, jotta alueen ja sen suunnitellun käytön tarpeet tulevat riittävästi huomioon otetuiksi.

Siltä osin, kun nyt kysymyksessä oleva alue jää edelleen Helenin hallintoon sen myöhempään käyttöön varattuna (alue B), on Helenin kanssa käydyissä neuvotteluissa todettu, että kunnostus voidaan teettää kiinteistöviraston toimesta, mutta Helen vastaa kunnostuskustannuksista sanotun alueen osalta.

Rakennushistoriallinen selvitys

Jotta suojeltavaksi määrättävien ja raportissa kaapelitehdasyhtiölle luovutettavaksi esitettyjen rakennusten peruskorjaus ja eri käyttöihin kunnostaminen olisi joustavasti ja suunnitelmallisesti mahdollista, alueesta ja rakennuksista tulee työryhmän mukaan teettää rakennushistoriallinen selvitys. Kiinteistöviraston tulisi esityksen mukaan teettää selvitys yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa.

Esitystä voidaan pitää perusteltuna ja luontevana myös sitä, että selvityksen teettäisi kiinteistövirasto, jonka hallintaan rakennukset Heleniltä siirtyvät ennen niiden luovuttamista edelleen. Tarvittaessa tähän tulisi osoittaa erillinen määräraha.

Tehtävät vuokrasopimukset ja rakennusten luovutus

Raportissa esitetään, että kiinteistövirasto valmistelee esityksen Suvilahden voimalaitoksen ja kaasutehtaan alueen ja siihen liittyvän ehdotetun tapahtumakenttäalueen vuokraamisesta Kiinteistö Oy Kaapelitalolle sekä alueen rakennusten luovuttamisesta yhtiön omistukseen kaupungille mahdollisesti jäävät vastuut ja erityiset suojeluvelvoitteet huomioon ottaen.

Tonttiosasto on yhdessä tilakeskuksen kanssa varautunut käymään kaapelitehdasyhtiön kanssa tarvittavat neuvottelut vuokrasopimusehdoista ja aikatauluista samoin kuin rakennusten luovutuksesta. Näistä tullaan tarvittaessa tekemään eri esitys kiinteistölautakunnalle. Ennen rakennusten luovuttamista ja tontin vuokraamista yhtiölle tehdään välivaiheen ajaksi rakennuksista pääomavuokrasopimus yhtiön kanssa. Tarkoitus on, että yhtiölle siirtyy rakennusten ylläpitovastuu jo vuoden 2008 alusta aluksi rakennuksista tehtävän vuokrasopimuksen perusteella.

Lautakunta esittää vielä selvitettäväksi mahdollisuutta sijoittaa alueelle käsityöläistoimintaa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa 20.11.2007, että Suvilahti sisältyy Sörnäistenrannan–Hermanninrannan osayleiskaavaehdotuksen nro 11650 (hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunta 18.1.2007) mukaiseen alueeseen. Osayleiskaavan mukaan alue on palvelujen ja hallinnon aluetta, jolla olevat rakennukset suojellaan rakennuslainsäädännöllä ja virkistysaluetta, jolla olevat rakennukset suojellaan rakennuslainsäädännöllä sekä palvelujen ja hallinnon aluetta. Lisäksi osa alueesta on energianhuoltoaluetta.

Suvilahden alueen sijainti on kulttuurikäytön näkökulmasta keskeinen. Kulttuurikäyttö vahvistaisi Helsingin tiede-taide -akselia, joka alkaa keskustasta ja päättyy Viikkiin. Useiden keskeisten toimijoiden läheisyys ja sijainti kaupunkirakenteessa tuo Suvilahden alueelle vetovoimaa, ja mahdollistaa alueen monimuotoisen kehityksen. Suvilahden käyttöönotto lisäisi kulttuuritoimintaan soveltuvien tilojen tarjontaa itäisten kaupunginosien suunnalla, ja alueen toiminnan voidaan nähdä tukevan niiden palvelutarjontaa.

Suvilahden joukkoliikenneyhteydet ovat erinomaiset, ja yhteydet paranevat lähivuosina edelleen. Autoliikenteen näkökulmasta Suvilahti on helposti saavutettavissa.

Alueen eteläosaan rajautuu luontevasti tapahtumakenttä. Tapahtumien aiheuttama melu ja pysäköintitarpeet ovat hallittavissa, eikä tilanne vaikeudu merkittävästi Kalasataman alueen rakentamisen myötä.

Kalasataman alueen rakentamisen myötä Suvilahdesta muodostuu kulttuuripalvelujen keskus 18 000 asukkaan ja yli 10 000 työpaikan kaupunginosalle.

Kulttuurikäyttö on hyvin sopusoinnussa osayleiskaavaehdotuksen kanssa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on ollut tiiviisti mukana raportin laatimisessa ja viraston näkökannat on otettu päätösehdotuksessa huomioon. On toivottavaa, että työryhmän esittämiin toimenpiteisiin hankkeen toteuttamiseksi ryhdytään mahdollisimman pikaisesti.

Kj toteaa, että työryhmän ehdottama etenemistie on perusteltu ja luo edellytykset alueen tulevalle käytölle. Alueen käyttöönotto tulee etenemään vaiheittain siinä tahdissa kun maaperä saadaan puhdistettua ja alueen ja rakennusten perusinfra kuntoon. Maaperän puhdistaminen on tarkoitus aloittaa syksyllä 2008. Työ on mahdollista aloittaa vuoden 2008 talousarvion puitteissa, mutta kiinteistölautakunnan tulee sisällyttää tarvittava jatkorahoitus vuosien 2009 – 2011 taloussuunnitelmaehdotukseensa. Alueen ja rakennusten kunnostus vie aikaa useita vuosia ja aikataulu tarkentuu vähitellen.

Rakennusten kunnostuksessa on perusteltua noudattaa ns. ”kaapelitehdas-mallia.” Silloin on mahdollista pitää tilojen vuokrat kohtuullisina. Rakennuksiin kaavailtu käyttö voi sisältää myös kiinteistölautakunnan ehdottamaa käsityöläistoimintaa.

Talous- ja suunnittelukeskus katsoo, että tilakeskus voi teettää ehdotetun rakennusten rakennushistoriallisen selvityksen käytettävissään olevin hanke- ja muuhun suunnitteluun varatuin määrärahoin, jolloin erillismäärärahaa ei tarvita.

Tekninen lautakunta on tehnyt 5.11.2007 työryhmän ehdotusten mukaisen esityksen Suvilahden alueen ja rakennusten luovuttamisesta kiinteistölautakunnan hallintaan 1.1.2008 alkaen. Asia käsitellään erillisenä tämän esityslistan asiana nro 4.

KJ Kaupunginhallitus päättänee,

että Suvilahden alueen ja siellä olevan rakennuskannan uudelleenkäyttöä kehitetään kokonaisuutena kulttuuripainotteiseen toimintaan ja sitä tukevaan elinkeinotoimintaan ja

todeta, että Suvilahden voimalaitoksen ja kaasutehtaan alueen hallinto on tarkoituksenmukaista järjestää seuraavasti:

Kiinteistölautakunta luovuttaa karttaliitteessä osoitetulla alueella A sijaitsevat rakennukset Kiinteistö Oy Kaapelitalolle (Kaapelitehdas).

Kiinteistölautakunta vuokraa karttaliitteessä osoitetun alueen A pitkäaikaisella maanvuokrasopimuksella Kiinteistö Oy Kaapelitalolle.

Helsingin Energia vuokraa karttaliitteessä osoitetun alueen B ja sillä sijaitsevan rakennuksen tapahtumakenttäalueeksi Kiinteistö Oy Kaapelitalolle maanvuokrasopimuksella, jonka kiinteä vuokra-aika on 10 vuotta. Alueesta B perittävä maanvuokra tulee määrittää tasolle, joka vastaa kiinteistölautakunnan vastaavissa vuokrauksissa soveltamaa vuokratasoa.

Aluetta B koskevan maanvuokrasopimuksen vuokrakauden päättyessä vuokrasopimusta jatketaan edelleen tuolloin sovittavaksi ajaksi ja ehdoin edellyttäen, että Helsingin Energia, kiinteistövirasto ja Kiinteistö Oy Kaapelitalo yhdessä neuvotellen toteavat, ettei aluetta tai sen osaa vielä tarvita energiahuollon käyttöön.

sekä todeta, että kaasukelloja koskevat päätökset tehdään aikanaan erikseen.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa kiinteistövirastoa

- huolehtimaan vuokrattavan maaperän kunnostamisesta, alueen sisäisen teknisen verkon suunnittelusta ja rakentamisesta, ja

- huolehtimaan alueen ja rakennusten rakennushistoriallisen selvityksen teettämisestä yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon kanssa sekä

- valmistelemaan esityksen Suvilahden voimalaitoksen ja kaasutehtaan alueen vuokraamisesta Kiinteistö Oy Kaapelitalolle sekä alueen rakennusten luovuttamisesta yhtiön omistukseen kaupungille mahdollisesti jäävät vastuut ja erityiset suojeluvelvoitteet huomioon ottaen.

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa Kiinteistö Oy Kaapelitalon hallitusta toimimaan siten, että tämän ehdotuksen mukaiset järjestelyt voidaan toteuttaa (yhtiö tekee tarvittavat esitykset yhtiöjärjestyksen muuttamiseksi).

Pöytäkirjanote tekniselle lautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle, kaupunginmuseon johtokunnalle, Kiinteistö Oy Kaapelitalon hallituksen jäsenille sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 310 36276

LIITE

Suvilahti-työryhmän raportti 31.10.2007 ja liitteet 1-3

SUVILAHDEN ALUEEN JA RAKENNUSTEN HALLINNAN SIIRTO KIINTEISTÖLAUTAKUNNALLE

Khs 2007-2423

Tekninen lautakunta esittää (5.11.2007) seuraavaa:

Suvilahden entisellä kaasutehtaan alueella sijaitsevat rakennukset ja voimalaitosalueella sijaitseva Helsingin ensimmäinen höyryvoimalaitosrakennus ovat Helsingin Energian omistuksessa ja taseessa. Maa-alue on sisäisellä vuokrasopimuksella vuokrattu kiinteistövirastolta (liite 1 alueen kartta).

Alue on osa Sörnäistenrannan ja Hermanninrannan osayleiskaava-aluetta, jolle ollaan parhaillaan laatimassa uutta osayleiskaavaa ja lisäksi tietyille alueille samanaikaisesti asemakaavaa. Tulevassa kaavassa tämän esityksen mukaiset rakennukset ja alueet on tarkoitus osoittaa hallinto-, kulttuuri- ja virkistystoiminnoille. Kaupunginhallitus on vuoden 2006 alussa kaava-alueen tulevaisuutta ja kaavoituksen ohjeistusta käsitellessään (Khs 27.2.2006) todennut mm. seuraavaa:

”Sörnäistenrannan ja Hermanninrannan osayleiskaavaluonnoksessa Suvilahden voimalaitoksen ja entisen kaasulaitoksen alue on osoitettu palvelujen ja hallinnon alueeksi. Lisäksi osayleiskaavaluonnoksessa todetaan, että alue soveltuu erityisen hyvin kulttuuritoiminnoille Kaapelitehtaan tapaan ja että metroaseman läheisyyden vuoksi alue soveltuu hyvin myös muunlaisille vapaa-ajan toiminnoille. Suvilahden suunnittelussa on otettava huomioon osayleiskaavaluonnoksen mukaisesti alueen eteläpuolella oleva energiahuollon jatkorakentamisen tarvitsema aluevaraus.

Alueen rakennuskannan siirtäminen osayleiskaavan mukaiseen käyttötarkoitukseen edellyttää kiinteistöviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston yhteistyönä valmistelemaa toteuttamistapaselvitystä, asemakaavoitusta sekä kustannusarviota alueen maaperän ja rakennusten kunnostusinvestoinneista.”

Alueen kehittäminen, tarvittavien investointien tekeminen ja vuokralaisten valinta on tarkoitus tehdä kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston yhteistyönä. Helsingin Energialla on osassa alueen rakennuksia vuokrasopimuksia, jotka ovat siirrettävissä kiinteistöviraston hallintaan.

Kaupunginjohtaja on tehnyt päätöksen työryhmän perustamisesta selvittämään ja tekemään esityksen alueen ja rakennusten hallinnosta ja uudesta käytöstä. Helsingin Energian edustaja on työryhmän jäsenenä. Työryhmän tulee tehdä esityksensä 31.10.2007 mennessä.

Alueen ja rakennusten hallinnolliset uudelleenjärjestelyt tulisi tehdä pikimmiten, koska mm. Gasum-konsernin ja eräiden muiden vuokralaisten sopimukset ovat päättyneet tai päättymässä, eikä tehtyjen linjausten puitteissa ole mahdollista, että Helsingin Energia jatkossa solmisi tai uudistaisi vuokrasopimuksia.

Kaasutehtaan rakennusten vesi- ja viemäriverkostot sekä lämmitys- ja sähköverkko on aikoinaan toteutettu alueen sisäisillä verkostoilla, joilla on vain yksi liittymä yleisiin verkostoihin. Alueen sisäinen verkosto on huonokuntoinen eikä rakennusten pitkäaikaiskäyttöä voi suunnitella sen varaan. Rakennusten talotekniset ratkaisut on järkevintä suunnitella, kun rakennusten tuleva käyttö ja siitä lähtevät tarpeet ovat selvillä.

Hallinnollisten järjestelyiden ollessa kesken tilojen ylläpito vuokraamattomina tuottaa Helsingin Energialle tappiota. Tästä syystä Helsingin Energia katsoo olevan mahdollista luopua tiloista vastikkeetta ja kirjaa kulukseen rakennusten poistamattoman tasearvon (2,55 milj. euroa) sillä edellytyksellä, että uusi haltija vastaa kaikista rakennuksiin, alueeseen ja sen maaperään kohdistuvista velvoitteista.

./. Suvilahden alueeseen rajoittuu entinen kivihiilen välivarastona toiminut alue, joka on sittemmin vuokrattu Helsingin Satamalle. Energiahuoltoalueella on käynnissä useita erilaisia toiminnan uudistushankkeita. Kyseisten hankkeiden toteutus ja uusitut toiminnot tarvitsevat merkittävän osan kyseisestä alueesta heti sen vapautuessa Satamalta vuoden 2008 lopussa. Lisäksi on huomattava, että valmisteilla olevan alueen osayleiskaavan mukaan energiahuollon toimintoja on keskitettävä ko. alueelle kokonaisuudessaan, joten osayleiskaavaehdotuksen mukainen energiahuoltoalue tulee jättää kokonaisuudessaan Helsingin Energian hallintaan (rajaus liitteessä 1).

Lisäksi kaasutehtaan alueella sijaitsee kaksi kaasuverkostoon kuulunutta kaasukellolaitetta, jotka aikanaan siirtyivät liiketoimintakaupalla Gasum-konsernin omaisuudeksi. Gasum on kuitenkin kiistänyt tämän. Mikäli kuitenkin neuvottelujen tai oikeudenpäätöksen perusteella kaasukellojen katsotaan olevan kaupungin omaisuutta ja Helsingin Energian hallinnassa, ne tullaan siirtämään kiinteistölautakunnan hallintaan.

Tekninen lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että

- Suvilahden vanha voimalaitos ja kaasutehtaan rakennukset (liite 1, alue A) siirretään vuoden 2008 alusta lukien kiinteistölautakunnan hallintaan,

- tiloissa siirtohetkellä voimassaolevat vuokrasopimukset siirretään vastaavasti kiinteistölautakunnan osoittamalle uudelle haltijalle,

- tilojen uusi haltija vastaa alueen A ja sen rakennusten käytöstä ja kunnossapidosta vuoden 2008 alusta alkaen, mukaan lukien maaperässä olevien mahdollisten epäpuhtauksien hoitamisesta,

- Helsingin Energian velvoitteet alueen A ja sen rakennusten suhteen loppuvat siirron tapahtuessa ja viimeistään vuoden 2007 lopussa,

- Helsingin Energia ja uusi haltija sopivat erikseen nykyisin Helsingin Energian käytössä olevien liikuntatilojen vuokrauksesta,

- Helsingin Satamalle vuoden 2008 loppuun asti vuokrattu alue rajataan siten, että osayleiskaavaehdotuksen mukaiseen energiahuoltoalueeseen kuuluva osa (liite 1, alue B) jää Helsingin Energian hallintaan sen vapautuessa satamatoiminnoilta,

- Helsingin Energia vuokraa alueen B ja sille jäävän rakennuksen 10 vuoden määräaikaisella sopimuksella alueen A uudelle haltijalle,

- Helsingin Energia luovuttaa rakennukset vastikkeetta ja kirjaa niiden kirjanpitoarvon kuluksi,

- mikäli kaasukellojen neuvottelujen tai oikeudenpäätöksen perusteella katsotaan olevan kaupungin omaisuutta ja Helsingin Energian hallinnassa, ne tullaan siirtämään kiinteistölautakunnan hallintaan.

Kiinteistövirasto esittää (30.11.2007) lausuntonaan mm. seuraavaa:

Kiinteistövirasto toteaa, että esitys on sopusoinnussa kaupunginjohtajan asettaman Suvilahti-työryhmän raportin ehdotusten kanssa.

Teknisen lautakunnan esityksen mukaan liitekartassa osoitettu alue B ja siellä oleva rakennus jäävät Helsingin Energian hallintaan, mutta Helsingin Energia vuokraa alueen rakennuksineen 10 vuoden määräaikaisella vuokrasopimuksella liitekartasta ilmenevän alueen A uudelle haltijalle, raportin ehdotuksen mukaan Kiinteistö Oy Kaapelitalolle. Näin raportissakin ehdotetaan tehtäväksi. Samalla raportissa ehdotetaan lisäksi, että alueesta B perittävä maanvuokra tulee määrittää tasolle, joka vastaa kiinteistölautakunnan vastaavissa vuokrauksissa soveltamaa vuokratasoa. Näin tulisi menetellä.

Liitekartassa osoitettujen alueiden A ja B maaperä on todettu siinä määrin pilaantuneeksi, että sen kunnostaminen lienee ympäristöviranomaisten mukaan välttämätöntä. Helsingin Energian kanssa neuvotellun ratkaisun mukaan kiinteistövirasto huolehtii myös Helenille jäävän alueen B kunnostuksesta alueen A kunnostuksen yhteydessä. Helen vastaa tällöin alueen B kunnostuskustannuksista, ellei toisenlainen kustannusjako osoittaudu perustelluksi ja kunnostustarve lähinnä alivuokralaisen maankäyttötavasta johtuvaksi ja Helsingin Energian tuleviakaan tarpeita hyödyttämättömäksi. Lisäksi puhdistusten tavassa ja aikataulussa huomioidaan alueelle rakentuvan Hanasaaren uuden hiilivarastoratkaisun aikataulutarpeet.

Alueella A sijaitsevien kaasukellojen omistusoikeudesta vallitsee erimielisyys Helsingin Energian ja sen entisen vuokralaisen Gasum-konsernin välillä. Helenin esityksessä esitetään, että kaasukellot tullaan siirtämään kiinteistölautakunnan hallintaan, mikäli niiden todetaan neuvottelujen tai oikeuden päätöksen perusteella olevan kaupungin omaisuutta.

Kiinteistövirasto toteaa, että edellä tarkoitetussa tilanteessa kaasukellojen hallinnansiirrosta ja sen ehdoista tulee päättää erikseen.

Kiinteistövirastolla ei ole muuta huomautettavaa esityksen johdosta.

Kj toteaa, että Suvilahden alueen ja rakennusten hallinnolliset uudelleenjärjestelyt tulisi tehdä pikimmiten, koska mm. Gasum-konsernin ja eräiden muiden vuokralaisten sopimukset ovat päättyneet tai päättymässä, eikä tehtyjen linjausten puitteissa ole mahdollista, että Helsingin Energia jatkossa solmisi tai uudistaisi vuokrasopimuksia

Kj pitää teknisen lautakunnan esitystä perusteltuna ja Suvilahden alueen jatkokehittämisen kannalta tarpeellisena.

KJ Kaupunginhallitus päättänee, että

- Suvilahden vanha voimalaitos ja kaasutehtaan rakennukset (liite 1, alue A) siirretään vuoden 2008 alusta lukien kiinteistölautakunnan hallintaan,

- tiloissa siirtohetkellä voimassaolevat vuokrasopimukset siirretään vastaavasti kiinteistölautakunnan osoittamalle uudelle haltijalle,

- tilojen uusi haltija vastaa alueen A ja sen rakennusten käytöstä ja kunnossapidosta vuoden 2008 alusta alkaen, mukaan lukien maaperässä olevien mahdollisten epäpuhtauksien hoitamisesta,

- Helsingin Energian velvoitteet alueen A ja sen rakennusten suhteen loppuvat siirron tapahtuessa ja viimeistään vuoden 2007 lopussa,

- Helsingin Energia ja uusi haltija sopivat erikseen nykyisin Helsingin Energian käytössä olevien liikuntatilojen vuokrauksesta,

- Helsingin Energia vuokraa alueen B ja sille jäävän rakennuksen 10 vuoden määräaikaisella sopimuksella alueen A uudelle haltijalle,

- Helsingin Energia luovuttaa rakennukset vastikkeetta ja kirjaa niiden kirjanpitoarvon kuluksi,

Pöytäkirjanote tekniselle lautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, Helsingin Energialle, kiinteistövirastolle, Helsingin Satamalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, ympäristökeskukselle ja rakennusvirastolle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

LIITE

Suvilahden energiahuoltoaluekartta

HELSINGIN KAUPUNGIN OSALLISTUMINEN VÄÄNTEENJOEN (HIIDENVESI-LOHJANJÄRVI) VENESULUN TOTEUTUKSEN RAHOITUKSEEN

Khs 2007-2309

Lohjan kaupunki pyytää kirjeellään 18.10.2007 Helsingin kaupunkia vahvistamaan osallistumisen Väänteenjoen venesulun toteutuksen rahoitukseen.

Helsingin Vesi toteaa (9.11.2007), että pääkaupunkiseudun vedenhankinnan varajärjestelmänä on Vantaajoen vesistön ohella Hiidenvesi. Hiidenvesi kuuluu Karjaanjoen vesistöön ja se laskee Väänteenjoen kautta Lohjanjärveen. Hiidenvesi on ollut säännöstelty vuodesta 1970 Länsi-suomen vesioikeuden päätöksellä, jonka vesiylioikeus ja korkein hallinto-oikeus aikanaan vahvistivat. Säännöstelyn hoitovelvoite kuuluu hakijalle eli Helsingin kaupungille. Käytännössä tätä velvoitetta hoitaa Helsingin Vesi. Säännöstelypato sijaitsee Väänteenjoessa.

Säännöstelyn lupaehdoissa on määritetty seuraavaa: ”Padon itäpäähän on rakennettava loivasti padon harjalle nouseva veneenvetotie tarpeellisine rakenteineen ja laitteineen niin, että yksikin henkilö voi siirtää veneen padon toiselta puolelta toiselle”. Tämän veneenvetotien on rakennuttanut Helsingin Vesi ja myös sen ylläpito on ollut Helsingin Veden vastuulla. Kyseessä oleva venesulku tulisi korvaamaan veneenvetotien, joka toteutuksen jälkeen voitaisiin tarpeettoman purkaa.

Hanketta ovat ajaneet lähinnä Lohjan kaupunki ja Vihdin kunta. Hankkeen toteuttamisen kokonaiskustannusarvioiksi arvioitiin vuonna 2002 243 000 euroa (ALV 0 %), josta Helsingin kaupungin osuus olisi ollut 50 450 euroa.

Helsingin Veden ehdot hankkeeseen osallistumiselle olivat seuraavat:

- rahoitusosuus on enintään esitetty 50 450 euroa

- laitos ei osallistu jatkossa venesulun käyttö- ja kunnossapitokustannuksiin eikä rakentamisesta, rakenteista tai tulevasta käytöstä mahdollisesti aiheutuviin vahinkoihin.

Hankkeen toteuttaminen edellyttää rakennuslupaa, jonka Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myönsi Lohjan kaupungille 18.9.2006. Luvan saamisen edellytyksenä oli mm. lupa Helsingin kaupungilta venesulun sijoittamiseen ja työskentelyyn patoalueella. Helsingin Vesi esitti seuraavat ehdot luvan myöntämiselle:

- huoltoyhteys säännöstelypadolle säilytetään kiinteillä ja siirrettävillä silloilla

- veneenvetotietä koskeva säännöstelyn lupaehto puretaan, jolloin veneenvetotie voidaan purkaa ja siihen liittyvät Helsingin Veden velvoitteet poistuvat.

Kaupunginhallitus antoi 27.1.2003 suostumuksensa Lohjan kaupungille venesulun sijoittamiseen Helsingin Veden kirjeissä 30.10.2002 ja 19.12.2002 esitetyin ehdoin ja edellyttäen, että Lohjan kaupunki toimittaa hankkeita koskevat tarkemmat suunnitelmat Helsingin Veden hyväksyttäväksi. Samassa yhteydessä kaupunginhallitus ilmoitti, että Helsingin kaupunki osallistuu venesulun toteuttamiskustannuksiin enintään 50 450 eurolla. Helsingin Vesi varaa määrärahat hankkeeseen.

Laadittujen suunnitelmien pohjalta tehdyssä tarjouskilpailussa saatiin vain yksi tarjous joka hylättiin liian kalliina. Neuvottelumenettelyllä Rakennus- ja louhintaliike Toivo Ajalin Ky:n kanssa saatiin venesulun urakkahinnaksi 498 000 euroa (ALV 0 %), joka on lähes kaksinkertainen alkuperäiseen kustannusarvioon verrattuna. Tämäkin hinta on voimassa vain, jos venesulku toteutetaan samanaikaisesti kalatien kanssa, muutoin urakkahinta olisi 535 000 euroa. Tämän urakkahinnan pohjalta Lohjan kaupunkisuunnittelukeskus esittää kustannusjakoa, jossa Helsingin kaupungin rahoitusosuudeksi tulisi 150 000 euroa, joka on lähes kolminkertainen alkuperäiseen määrärahaan verrattuna. Lisäksi Helsingin kaupungin suhteellinenkin osuus kasvaisi huomattavasti eikä hankkeesta Helsingin Vedelle tuleva hyöty vastaisi enää investointikustannuksia. Mitään perusteita kasvaneeseen suhteelliseen rahoitusosuuteen ei ole Helsingin Vedelle esitetty joten uuteen kustannusjakoesitykseen ei ole syytä sitoutua.

Helsingin Vesi toteaakin, että hankkeen korkeat, selvästi kustannusarvion ylittävät kustannukset johtunevat korkeasuhdanteen aiheuttamasta markkinoiden ylikuumenemisesta. Lohjankin seudulla on menossa suuria maarakennushankkeita, jotka sitovat runsaasti urakoitsijoiden kapasiteettia. Tarjouksia tähän hankkeeseen tuli vain yksi, mikä osaltaan vahvistaa sen, ettei kyseinen hanke kiinnostanut urakoitsijoita tai heillä ei ollut kapasiteettia.

Lisäksi on syytä huomioida, että Pääkaupunkiseudun Vesi Oy on valmistautumassa Päijännetunnelin peruskorjausurakkaan, joka suoritetaan vuoden 2008 aikana. Tällöin Pääkaupunkiseudun talousveden raakavesi otetaan pääsääntöisesti Vantaanjoesta ja tarvittaessa myös Hiidenvedestä. On tärkeää, että alueella ei toteutettaisi samanaikaisesti minkäänlaisia hankkeita, joista saattaa aiheutua riskiä vedenotolle vaikka vain vähäisessäkin määrin.

Edellä mainituista syistä Helsingin Vesi pitää perusteltuna hankkeen lykkäämistä ainakin vuoteen 2009, jolloin Päijännetunnelin peruskorjausurakka on saatu päätökseen ja alueen maanrakennuspuolen markkinatilanne saattaa olla sellainen, että työ pystytään kilpailuttamaan ja aidosti toteuttamaan tuntuvasti alhaisemmin kustannuksin.

Helsingin Vesi esittää edellisen perusteella, että kaupunginhallitus päättäisi

- ilmoittaa Lohjan kaupungille, että Helsingin kaupunki osallistuu venesulun rahoitukseen mutta ei voi sitoutua nyt esitettyyn kustannusjakoon.

- kehottaa Lohjan kaupunkia keskeyttämään neuvottelumenettelyn Rakennus- ja louhintaliike Toivo Ajalin Ky:n kanssa sekä käynnistämään uuden tarjouskilpailun nykyisten suunnitelmien pohjalta sellaisessa aikataulussa, että hankkeen toteutuminen tapahtuisi aikaisintaan vuoden 2009 aikana.

- antaa uuden tarjouskilpailun jälkeen Helsingin Vedelle valtuudet käydä asiasta suoraan neuvotteluja muiden rahoittajatahojen kanssa kustannusten jakoperusteista ja Helsingin kaupungin rahoitusosuudesta. Helsingin Vesi varaa määrärahat hankkeeseen sen toteutuessa.

- valtuuttaa Helsingin Vesi sopimaan Helsingin kaupungin puolesta hankkeeseen osallistumisesta ja määrittämään ehdot osallistumiselle.

Kj toteaa, että kaupunginhallitus päätti 27.1.2003 ilmoittaa Lohjan kaupungille ja Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle, että Helsingin kaupunki antaa suostumuksensa Väänteenjoen venesulun ja kalatien sijoittamiseen, edellyttäen että Lohjan kaupunki toimittaa hanketta koskevat tarkemmat suunnitelmat Helsingin Veden hyväksyttäväksi. Lisäksi kaupunginhallitus päätti ilmoittaa, että Helsingin kaupunki osallistuu venesulun toteuttamiskustannuksiin enintään 50 450 eurolla.

Lohjan kaupungin esityksen 18.10.2007 mukaan Helsingin kaupungin rahoitusosuudeksi tulisi 150 000 euroa, mikä on lähes kolminkertainen kaupunginhallituksen hyväksymiin enimmäiskustannuksiin nähden. Helsingin kaupungin kustannusosuutta tulee kyetä alentamaan mm. lykkäämällä hankkeen toteutusta. Hanke tulisi toteuttaa aikaisintaan vuonna 2009, jolloin Päijännetunnelin korjaustyöt on saatu päätökseen ja alueen maanrakennuspuolen markkinatilanne saattaa olla sellainen, että työ pysytään kilpailuttamaan ja toteuttamaan myös alhaisemmin kustannuksin.

Kaupungin osallistumisesta hankkeen kustannuksiin vastaa Helsingin Vesi, mistä syystä on perusteltua valtuuttaa Helsingin Vesi sopimaan kaupungin osallistumisesta hankkeeseen.

./. Lohjan kaupungin kirje 18.10.2007 ja Lohjan kaupungin kirje Helsingin Vedelle 11.10.2007 on jaettu liitteinä 1 – 2. Muut asiakirjat on nähtävänä kokouksessa.

KJ Kaupunginhallitus päättänee ilmoittaa Lohjan kaupungille, että Helsingin kaupunki / Helsingin Vesi osallistuu Väänteenjoen venesulun toteutuksen rahoitukseen ehdolla, että hanketta lykätään vuoteen 2009 ja että työ pystytään toteuttamaan kaupungin rahoitusosuuden kannalta alhaisemmin kustannuksin.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee valtuuttaa Helsingin Veden sopimaan Helsingin kaupungin puolesta hankkeeseen osallistumisesta ja kaupungin rahoitusosuudesta hankkeessa.

Kirje Lohjan kaupungille ja pöytäkirjanote Helsingin Vedelle.

Lisätiedot:
Malinen Matti, erityissuunnittelija, puhelin 310 36277

LIITTEET	Liite 1	Lohjan kaupungin kirje 18.10.2007
	Liite 2	Lohjan kaupungin kirje Helsingin Vedelle 11.10.2007

SELVITYKSEN TOIMITTAMINEN ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUKSELLE MUUTOSTEN TOTEUTTAMISESTA AURORAN SAIRAALASSA

Khs

Asia tulisi käsitellä 17.12.2007

Etelä-Suomen lääninhallitus teki 11. – 12.10.2005 ohjaus- ja valvontakäynnin terveyskeskuksen alaisiin mielenterveyspalveluihin. Ohjaus- ja valvontakäynnillä tarkasteltiin terveyskeskuksen psykiatriaosaston Auroran sairaalan toimintaa potilaiden oikeusturvan lainmukaisen toteutumisen näkökulmasta. Lääninhallitus teki 11.10.2005 tarkastuskäynnin myös Auroran sairaalan osastolle 15-3B.

Lääninhallitus antoi päätöksensä valvonta-asiassa terveyskeskukselle 5.6.2007. Päätöksessä todetaan, että Auroran sairaalan akuuttitoiminnassa on puutteita potilaiden perusoikeuksien rajoittamiseen liittyen tahdosta riippumattoman hoidon aikana. Lääninhallitus edellyttää, että Helsingin kaupunki suorittaa Auroran sairaalan rakennuksessa 15 tarvittavat rakenteelliset korjaustoimenpiteet potilaiden eristämisen mahdollistamiseksi erityisen rajoittamisen ensisijaisena toteuttamistapana.

Terveyslautakunnan on annettava 31.12.2007 mennessä lääninhallitukselle selvitys suunnitelmista, joilla tarvittavat rakenteelliset korjaustoimenpiteet toteutetaan 31.12.2008 mennessä. Sitominen ei saa olla ensisijainen erityisen rajoittamisen toteuttamistapa Auroran sairaalan akuuttitoiminnassa 31.12.2008 jälkeen.

Lääninhallitus ilmaisi päätöksessään käsityksensä myös Auroran sairaalan rakennuksen 15 kolmen hengen potilashuoneiden pinta-alan (18.5 m²) riittävyydestä. Lääninhallitus pitää perusteltuna sitä, ettei psykiatrista hoitoa tule nykyaikana toteuttaa olosuhteissa, jotka mahdollista tilapäistä kuormitushuippua lukuun ottamatta alittavat aiemman normin mukaisen vähimmäisvaatimuksen 7m² vapaata lattiapinta-alaa sairaansijaa kohti. (Lääkintöhallituksen julkaisu No 109 vuodelta 1987 ”Yleissairaalan ja terveyskeskuksen vuodeosaston vertailu”). Lääninhallitus pitää perusteltuna sitä, ettei 18.5 m² huoneeseen tulisi sijoittaa kolmea potilaspaikkaa.

Terveyslautakunta esittää (4.12.2007) päätösehdotuksen mukaisen selvityksen lähettämistä Etelä-Suomen lääninhallitukselle.

Samalla lautakunta esittää, että selvitystä täydennetään tiedoilla päätösehdotuksesta ilmenevistä, lautakunnan asian johdosta 4.12.2007 tekemistä päätöksistä.

Stj toteaa, että terveystoimen johtosäännön ja kaupungin johtosääntökäytännön mukaan lautakunnan esitykset ja lausunnot kaupungin ulkopuolisille on toimitettava kaupunginhallituksen välityksellä, jollei tätä asian vähäisen periaatteellisen tai taloudellisen merkityksen johdosta ole pidettävä tarpeettomana tai ellei toisin ole määrätty. Stj yhtyy terveyslautakunnan esitykseen.

STJ Kaupunginhallitus päättänee toimittaa Etelä-Suomen lääninhallitukselle terveyslautakunnan ehdotuksen mukaisen, jäljempänä selostetun selvityksen suunnitelmista, joilla lääninhallituksen edellyttämät tarvittavat rakenteelliset korjaustoimenpiteet toteutetaan Auroran sairaalan akuuttitoiminnassa, ja ilmoittaa terveyslautakunnan 4.12.2007 asian johdosta tekemistä jäljempänä mainituista päätöksistä.

Selvitys Etelä-Suomen lääninhallitukselle

Psykiatrisen sairaalan rakennusteknisten ominaisuuksien on vastattava modernin psykiatrisen hoidon toteuttamisen tarpeisiin ja lainsäädännön (Suomen perustuslaki 7§, 10§; Mielenterveyslaki 22a§, 22e§, 22f§; Laki potilaan asemasta ja oikeuksista; Hallituksen mielenterveyslain muuttamista koskeva esitys HE 113/2001) vaatimuksiin.

Hesperian sairaalan osastot siirtyivät Auroran sairaalaan vaiheittain vuosien 1999 ja 2005 välisenä aikana. Alun perin Auroran sairaalasta oli tarkoitus tehdä pitkäaikais- ja kuntouttava sairaala. Sairaalan käyttötarkoitus kuitenkin muuttui, mistä syystä sairaalan peruskorjaussuunnitelmia jouduttiin muuttamaan rakennusvaiheessa ja esim. potilaiden perhe- ja ryhmähoitotiloille, eristyshuoneille ja hoitohenkilökunnan työskentelytiloille asetettuja vaatimuksia ei pystytty kaikilta osin täyttämään.

Auroran sairaalan akuuttitoiminnassa on 13 suljettua akuuttiosastoa ja päivystysyksikkö.

Kymmenen (10) suljettua akuuttiosastoa sijaitsee Auroran sairaalan rakennuksessa 15, kaksi (2) suljettua akuuttiosastoa sijaitsee rakennuksessa 7 ja yksi (1) suljettu akuuttiosasto sijaitsee rakennuksessa 6. Päivystysyksikkö sijaitsee rakennuksessa 14.

Mielenterveyslain 22e §:ssä säädetään erityisen rajoittamisen toteuttamistavoista, joita ovat potilaan eristäminen ja sitominen. Eristäminen on aina ensisijaista suhteessa sitomalla eristämiseen.

Auroran sairaalan akuuttitoiminnoissa on käytetty potilaan tahdosta riippumattoman hoidon aikana erityisen rajoittamisen toteuttamistapana potilaan sitomista. Jokaisella akuuttiosastolla on yksi (1) sitomiseristykseen soveltuva eristyshuonetila. Päivystysyksikössä on kaksi (2) sitomiseristykseen soveltuvaa eristyshuonetilaa. Eristyshuonetiloja on yhteensä 15.

Eristyshuonetilat on varustettu lattiaan kiinteästi kiinnitetyillä sidontaeristyssängyillä, jonka vuoksi huonetilat soveltuvat vain sitomalla eristämiseen. Erityishuonetiloissa on myös muita puutteita: rakennuksen 15 eristyshuoneissa ei ole eteistiloja ja potilaan jatkuvaan valvontaan sekä hoitohenkilökunnan kutsumiseen tarvittavat tekniset järjestelmät puuttuvat kaikista akuuttitoiminnan eristyshuonetiloista.

Etelä-Suomen lääninhallituksen edellyttämien muutosten toteuttamiseksi terveyskeskuksen psykiatriaosasto ja tilahallinto ovat valmistelleet Auroran sairaalan akuuttitoiminnan eristyshuonetilojen korjaustoimenpiteitä ja pinta-alaltaan liian pieniin kolmen hengen potilashuoneisiin liittyviä ratkaisuvaihtoehtoja.

Auroran sairaalan eristyshuoneita koskevat muutostyöt

Psykiatriaosasto on esittänyt terveyslautakunnalle, että Auroran sairaalan akuuttitoiminnan eristystilat muutetaan päivystysyksikön yhtä eristystilaa lukuun ottamatta ensisijaisesti eristykseen soveltuviksi tiloiksi ja yksi akuuttiosastoista (osasto 15-7C) luopuu kokonaan eristyshuoneestaan.

Auroran sairaalaan akuuttitoimintoihin jäisi esityksen mukaan yhteensä 14 eristyshuonetta, joista 13 olisi eristyshuonetiloja ja yksi (1) ainoastaan sitomalla eristämiseen soveltuva eristyshuonetila. Viimeksi mainittu sijaitsisi edellä mainitusti päivystysyksikössä.

Tämän lisäksi psykiatriaosasto on esittänyt, että erityisen rajoittamisen toteuttamistapoihin liittyvän valmiustason turvaamiseksi viisi (5) eristystilaa varustettaisiin siirrettävillä sidontaeristyssängyillä. Em. tiloissa säilytettäisiin siis tarvittava valmius myös sitomalla eristämiseen. Siirrettävät sidontaeristyssängyt sijoitettaisiin päivystysyksikköön sekä osastoille 15-2B, 15-3A, 15-4C ja 15-6C.

./. Tarvittavat rakennus-, LVI- ja sähkötekniset muutostyöt on esitetty esityslistan tämän asian liitteenä olevassa tilakeskuksen tarveselvityksessä. Muutostöiden toteutus on erityisen vaativaa, koska muutettavat tilat sijaitsevat eri kerroksissa ja eri rakennuksissa. Lisäksi eri rakennuksissa tehtävät muutostyöt poikkeavat toisistaan.

Muutostyöt on suunniteltu toteutettaviksi vuodeosasto kerrallaan tammikuun – joulukuun 2008 aikana. Yhden eristystilan muutostyöt kestävät noin kolme (3) viikkoa. Muutostyön ajaksi osaston potilaat ja henkilökunta sijoitetaan sairaalan muille osastoille/yhdelle väistötilana toimivalle osastolle. Väistötilojen tarve ja niiden sijainti selvitetään tarkemmin hankesuunnitteluvaiheessa.

Korjaus- ja muutostyön toteuttamisesta vastaa kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus ja käyttäjähallintokuntana on terveyskeskus. Tilakeskus ja HKR-Rakennuttaja ovat arvioineet hankkeen alustaviksi kustannuksiksi 800 000 euroa ilman arvonlisäveroa. Hankkeen rahoitus on vuoden 2008 talousarviossa.

Auroran sairaalan rakennuksen 15 potilashuoneita koskevat muutokset

Auroran sairaalan rakennuksessa 15 on tällä hetkellä yhteensä kuusi (6) kolmen (3) hengen potilashuonetta (18.5m²), joihin ei lääninhallituksen ilmaiseman käsityksen mukaan tulisi sijoittaa kolmea sairaansijaa. Em. sairaansijoja ei ole mahdollista sijoittaa muihin tiloihin.

Psykiatriaosasto on esittänyt terveyslautakunnalle, että akuuttitoimintojen sairaansijamäärää vähennetään kuudella (6) sairaansijalla. Auroran sairaalan akuuttitoimintojen kokonaissairaansijamäärä vähenisi näin 207 sairaansijasta 201 sairaansijaan.

Esitetty ympärivuorokautisen laitoshoidon sairaansijamäärän maltillinen vähennys on psykiatriaosaston strategisten tavoitteiden mukainen. Psykiatriaosaston tavoitteena on monipuolistaa palvelurakennettaan. Tavoitteena on vuosien 2007 – 2008 aikana kehittää mielialahäiriöpotilaiden, erityisesti masennuspotilaiden hoitoa siten, että potilaille voidaan tarjota nykyistä intensiivisempää ja joustavampaa avohoitoa.

Psykiatriaosaston akuuttitoiminnoissa on vuoden 2007 aikana tehostettu sairaansijojen käyttöä purkamalla väestövastuumallin mukaista vuodeosastojen välistä työnjakomallia. Ehdotetusta sairaansijamäärän vähennyksestä ja pääkaupunkiseudun oletetusta muita alueita suuremmasta ympärivuorokautisen sairaalahoidon tarpeesta huolimatta psykiatriaosasto pystyy tarjoamaan helsinkiläisille heidän tarvitsemansa psykiatrisen erikoissairaanhoidon palvelut.

Psykiatriaosaston esitys ja tilahallinnon tekemä tarveselvitys eristämistä ja rajoittamista koskevista rakenteellisista korjaustoimenpiteistä Auroran sairaalan akuuttitoiminnassa sisältävät Etelä-Suomen lääninhallituksen valvontapäätöksen edellyttämät muutokset. Auroran sairaalassa on lisäksi jo käynnistetty henkilöstölle suunnattu ”Väkivaltatilanteiden ehkäisy ja turvallinen hoito” (VETH) koulutus.

Terveyslautakunnan päätökset 4.12.2007

Terveyslautakunta päätti asian johdosta lisäksi seuraavaa:

Auroran sairaalan psykiatrian akuuttitoiminnan eristystilat muutetaan päivystysyksikön yhtä eristystilaa lukuun ottamatta ensisijaisesti eristykseen soveltuviksi tiloiksi ja yksi akuuttiosastoista (osasto 15-7C) luopuu kokonaan eristyshuoneestaan, jolloin Auroran sairaalaan akuuttitoimintoihin jää yhteensä 14 eristyshuonetta, joista 13 olisi eristyshuonetiloja ja yksi (1) ainoastaan sitomalla eristämiseen soveltuva päivystysyksikössä sijaitseva eristyshuonetila.

Erityisen rajoittamisen toteuttamistapoihin liittyvän valmiustason turvaamiseksi viisi (5) eristystilaa varustetaan siirrettävillä sidontaeristyssängyillä, jotka sijoitetaan päivystysyksikköön sekä osastoille 15-2B, 15-3A, 15-4C ja 15-6C.

Lautakunta hyväksyi Auroran sairaalan akuuttitoimintojen sairaansijamäärän vähentämisen korjauksen ajaksi kerrallaan enintään 14 sairaansijalla vuoden 2008 aikana sekä Auroran sairaalan sairaansijamäärän vähentämisen kuudella sairaansijalla siten, että akuuttitoimintojen sairaansijamäärä on vuoden 2009 alussa 201.

Lautakunta hyväksyi psykiatriaosaston Auroran sairaalan eristystilojen muutostyön hankesuunnitelman.

Kirje Etelä-Suomen lääninhallitukselle ja pöytäkirjanote terveyslautakunnalle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITE

Tarveselvitys 9.11.2007

10.12.2007 pöydälle pantu asia

YHDISTETYN KOTIHOIDON KOKEILUN VÄLIRAPORTTI JA ESITYS TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTAVASTA KOKEILUN JÄLKEEN

Khs 2004-2231

Stj toteaa, että Khs esitti 1.9.2003 sosiaali- ja terveysministeriölle sosiaalihuoltolain ja kansanterveyslain muuttamista siten, että kotipalvelu ja kotisairaanhoito voidaan kunnan harkinnan mukaan hoitaa joko sosiaalihuoltona tai kansanterveystyönä, jolloin kunnalla olisi oikeus itse päättää siitä minkä kuntalaissa tarkoitetun monijäsenisen luottamushenkilöelimen toimivaltaan sekä kotipalvelu että kotisairaanhoito kuuluvat. Lisäksi Khs esitti lainsäädännön muuttamista asiakasrekisterien osalta sellaiseksi, että yhteisen rekisterinpitäjänä voisi olla kunnan harkinnan mukaan joko terveyslautakunta tai sosiaalilautakunta tai muu mahdollinen toimielin, jonka vastuulla kotihoidon järjestäminen on.

Edelleen Khs esitti 1.11.2004, että Helsinki hyväksyttäisiin tuolloin valmisteilla olleiden sosiaalihuoltolain ja kansanterveyslain väliaikaista muuttamista koskevien lakien tarkoittamaan eräiden tehtävien järjestämistä koskevaan kokeiluun niin pitkäksi aikaan kuin lait sen sallivat eli tuon hetkisen tiedon mukaan 31.12.2008 saakka. Khs totesi, että kaupungin tarkoituksena on järjestää sosiaalihuoltolain mukainen kotipalvelu ja kansanterveyslain mukainen kotisairaanhoito pääasiassa yhdistettynä kotihoitona terveyslautakunnan alaisuudessa. Laki vahvistettiin 30.12.2004.

Sosiaali- ja terveysministeriö päätti 30.12.2004 hyväksyä kaupungin hakemuksen saada osallistua sosiaalihuoltolain 2 a luvun ja kansanterveyslain 2 a luvun mukaiseen kotihoidon järjestämistä koskevaan kokeiluun ajalle 1.1.2005 – 31.12.2008. Ministeriön päätöksessä todettiin mm., että rekisterin pitoon liittyvistä henkilötietojen käsittelystä tulee toimittaa tietosuojavaltuutetulle kotihoidon rekisteriä koskeva rekisteriseloste siten kuin henkilötietolaissa säädetään, ja että kokeilukunnan tulee toimittaa ministeriölle alustava arvio kokeilusta 31.12.2007 mennessä ja kokeilun loppuarvio viimeistään 30.6.2009 mennessä. Arviointikohteet, joista ministeriön on tarkoitus pyytää seurantatietoa, ovat ainakin seuraavat: asiakkaan kokema palvelun laatu, ammatillisen työn laatu, johtamisen laatu, sosiaali- ja terveystoimen välinen yhteistyö sekä palveluketjujen saumattomuus (mukaan lukien tietosuoja) sekä toiminnan vaikuttavuus ja taloudellisuus.

Khs merkitsi tiedoksi sosiaali- ja terveysministeriön 30.12.2004 antaman päätöksen kaupungin hyväksymisestä kotihoidon järjestämistä koskevaan kokeiluun ja kehotti terveyskeskusta ryhtymään ministeriön päätöksessä edellytettyihin toimenpiteisiin, mm. kotihoidon rekisteriä koskevan rekisteriselosteen toimittamiseksi tietosuojavaltuutetulle ja kokeiluarvioiden toteuttamiseksi.

Stj toteaa, että Kvsto on 17.11.2004 tehnyt terveystoimen johtosääntöön kokeiluajaksi 1.1.2005 – 31.12.2008 kotihoitokokeilun mahdollistavat muutokset. Khs on niinikään 22.11.2004 perustanut mainituksi kokeiluajaksi kotihoidon johtajan viran sekä viisi kotihoitopäällikön virkaa.

Terveyslautakunta on (6.11.2007) lähettänyt Khlle kotihoitokokeilun väliarviointia koskevan raportin liitteineen. Ne olivat edellisen kokouksen 10.12.2007 esityslistan Stj:n asian 1 liitteinä 1-12. Lisäksi liitteenä 13 oli terveyskeskuksen henkilöstötoimikunnan asiasta antama lausunto ja liitteenä 14 terveyslautakunnan pyytämä selvitys kotihoidon työntekijöiden työpanoksen kohdentumisesta välilliseen asiakastyöhön.

Kokeilun tausta ja lähtökohdat

Aiemmin erillisinä toimineet sosiaaliviraston kotipalvelu ja terveyskeskuksen kotisairaanhoito yhdistettiin Helsingissä 1.1.2005 lukien terveyskeskukseen kotihoito-osastoksi. Helsingin kotihoidon organisointiratkaisu perustuu kaupunginhallituksen asettaman organisaatiokomitean päätökseen ja määräaikaisiin kansanterveyslain ja sosiaalihuoltolain muutoksiin sekä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) antamaan lupaan. Kokeiluaika on 1.1.2005 – 31.12.2008. STM edellytti kokeilulle antamassaan luvassa, että kokeilusta tehdään väliarviointi 31.12.2007 mennessä ja loppuarviointi 30.6.2009 mennessä.

Kaupunginhallituksen organisaatiokomitean mukaan kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistämisellä saavutettaisiin seuraavat edut:

1 Kotisairaanhoidon ja kotipalvelun välisen koordinoinnin oleellinen tehostuminen, mikä näkyisi erityisesti samaan asiakkaaseen kohdistuvien toimenpiteiden ja kotikäyntien parempana yhteensovittamisena.

2 Suuremmasta yksikkökoosta seuraava taloudellisuuden lisääntyminen; tämä näkyisi esimerkiksi työaikajärjestelyissä, sijaisuuksien hoidossa ja henkilöstön hankinnassa.

3 Resurssien joustavampi käyttö; mahdollisuus siirtää resursseja tehokkaasti alueelta toiselle ja reagoida nopeasti muuttuviin tarpeisiin.

4 Yhteisen johdon alaisuudessa kotihoitopalvelujen alueellista toimipisteverkkoa ja sisäistä työnjakoa voitaisiin kehittää toiminnan oman logiikan ja vaatimusten mukaisesti mahdollisimman tehokkaaksi.

5 Kotihoitopalvelut muodostavat sosiaali- ja terveystoimen sisällä oman osaamisen alueensa; tämän ansiosta henkilöstön ja menetelmien kehittämistä voitaisiin tehostaa.

6 Kotihoitopalvelujen oma ja nykyistä itsenäisempi vastuualue olisi myös omiaan vahvistamaan henkilöstön palveluidentiteettiä ja työn arvostusta sekä parantamaan työvoiman saatavuutta.

Organisaatiokomitean mukaan lääketieteellisen ja terveydenhuollon asiantuntemuksen ja työpanoksen turvaaminen on yhdistetyn kotihoidon menestyksellisen toiminnan kannalta erittäin keskeinen tekijä. Myös henkilöstön yhteiskäyttömahdollisuus terveyskeskussairaaloiden kanssa puoltaa toiminnan sijoittamista terveysvirastoon. Näistä syistä komitea piti kotihoidon sijoittamista terveysvirastoon parhaana vaihtoehtona.

STM edellytti, että väliarvioinnissa yhdistyneen kotihoidon toimintaa arvioidaan seuraavista näkökulmista: 1) asiakkaan kokema palvelujen laatu, 2) ammatillisen työn laatu, 3) johtamisen laatu, 4) sosiaali- ja terveystoimen välinen yhteistyö, 5) palveluketjujen saumattomuus, mukaan lukien tietosuoja sekä 6) toiminnan vaikuttavuus ja taloudellisuus.

Nyt valmistuneessa väliarviointiraportissa arvioidaan edellä lueteltujen kaupunginhallituksen organisaatiokomitean yhdistämiselle asettamien tavoitteiden toteutumisen ja STM:n kokeilulupapäätöksessään edellyttämän toiminnan toteutumista. Lisäksi raportissa kuvataan organisaatiomuutoksen taustaa, kotihoito-osaston asiakaskunnan ja toiminnan kehitystä sekä työntekijöiden työhyvinvointia.

Kotihoidon toimintamalli 1.1.2005

Kotihoito-osastoa johtaa osastopäällikkö (kotihoidon johtaja). Osasto muodostuu viidestä toimistotasoisesta, kotihoitopäällikön johtamasta tulosyksiköstä, jotka ovat Eteläinen, Keskinen, Läntinen, Pohjoinen ja Itäinen palvelualue. Palvelualueet muodostuvat 59 lähipalvelualueesta. Kullakin lähipalvelualueella on 2-3 tiimiä. Tiimejä on yhteensä 118. Kussakin tiimissä on keskimäärin 8-16 työntekijää, työntekijöitä on yhteensä 1482. Kullekin palvelualueelle on perustettu mielenterveystiimi hoitamaan alueen mielenterveysasiakkaita. Organisaatiomuutoksen yhteydessä yhdistettiin kotisairaalan ja kotihoidon yökotihoito. Ruotsinkielinen kotihoito on Eteläisen kotihoitopäällikön alaisuudessa. Kotisairaanhoidon asiakkaaksi tullaan sairaalan tai terveysaseman lääkärin lähetteellä. Myös sosiaalityöntekijä, asiakas itse, omainen, naapuri tai joku muu läheinen voi ottaa suoraan yhteyttä kotihoitoon. Tavallisin asiakkaaksi tulon peruste on sairauksien ja kognitiivisen heikkenemisen pohjalta tapahtunut toimintakyvyn lasku.

Helsingin terveyskeskuksen kotihoidossa tulee vuonna 2007 olemaan asiakkaita yhteensä yli 15 000, kuukaudessa asiakkaita on keskimäärin 7 600, joista tilapäisiä lähes 1 600. Työntekijöitä on yli 1600. Erillisissä organisaatioissa, eri johdon alaisina aiemmin toimineet kotipalvelun ja kotisairaanhoidon työntekijät toimivat nyt yhteisissä tiimeissä. Tavoitteena on, että asiakkaan luona käy vain yksi työntekijä, joka hoitaa sekä asiakkaan hoivaan että hoitoon liittyvät toimenpiteet. Tämä on merkinnyt työntekijöille oman osaamisen laajentamista ja tiimeissä yhteisten toimintatapojen ja pelisääntöjen opettelua.

Arviointiaineisto ajalta 1.1.2005–30.6.2007

Arviointi pohjautuu kokeilun aikana kerättyyn asiakaskuntaa, henkilökuntaa ja toimintaa kuvaavaan aineistoon. Asiakaskuntaa koskeva aineisto käsittää vuosittain toteutetun asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset, tutkijan kenttäkäyntien aikana nauhoittamaa haastatteluaineistoa, asiakkailta tulleet valitukset sekä asiakasmäärien kehitystä kuvaavan tilastoaineiston. Henkilökuntaa kuvaava aineisto käsittää työhyvinvointikyselyiden tulokset, tutkijan kenttäaineistoa sekä henkilöstömäärän ja vakanssien kehittymiseen liittyvän tilastoaineiston. Toimintaa kuvaava aineisto käsittää talousarvion ja sen toteuman, kotihoidon kehittämistoiminnan, verkostoyhteistyön sekä käyntimäärien kehitystä kuvaavan tilastoaineiston.

Keskeisiä tuloksia

Kotihoidon asiakaskunta on muuttunut kokeiluaikana raskashoitoisemmaksi, minkä seurauksena asiakaskäynnit ovat lisääntyneet. Myös asiakasmäärissä on nähtävissä hienoista kasvua. Tällä hetkellä hoitamattomia vakansseja ja sijaisuuksia on vähemmän kuin koskaan aikaisemmin kokeilun aikana. Myös työntekijöiden sairauspoissaolot osoittavat alenevaa suuntaa. Työhyvinvointikyselyn tulosten mukaan kaikilla kyselyn osa-alueilla on tapahtunut parantumista. Kotihoito-osasto on koko kokeilun ajan kehittänyt aktiivisesti toimintaansa ja kokeilujakson aikana on toteutettu useita strategian toimeenpanoa tukevia kehittämis-hankkeita.

Asiakkaat ovat antaneet sekä vuonna 2005 että vuonna 2006 asiakaskyselyssä arvosanaksi 8,2. Erityisen tyytyväisiä asiakkaat ovat olleet lääkitykseen liittyvien asioiden hoitoon, henkilökunnan ystävällisyyteen ja yleisesti kotihoitoon kokonaisuudessaan. Asiakkaat kritisoivat työntekijöiden kiirettä ja haluaisivat parannusta kodinhoitoon, asiointiin ja siivoukseen. Asiakkailta tulleet valitukset ovat kotihoitokokeilun kolmantena vuonna vähentyneet alle puoleen aiemmasta (noin 200 vuodessa). Kotihoidon omat lääkärit (yhteensä 22, joista viisi on geriatria, kuusi yleislääketieteen erikoislääkäriä) ovat ainutkertaista maassamme ja he ovat välttämätön lääketieteellinen tuki huonokuntoisen ja moniongelmaisen asiakaskunnan hoidossa.

Vuonna 2005 kotihoidosta tehtiin yhteensä 1 429 487 asiakaskäyntiä ja keskimääräinen käynti-kustannus oli 49 euroa. Vuonna 2006 asiakaskäyntejä tehtiin yhteensä 1 564 257 ja käyntikustannus oli 48 euroa. Ennusteen mukaan vuonna 2007 toteutunee 1 670 000 käyntiä (= + 7 %).

Kotihoidon asiakkaita tulee vuonna 2007 olemaan yli 15 000, kuukaudessa asiakkaita on keskimäärin 7 600 (vuonna 2006 määrä oli 7 400), joista tilapäisiä lähes 1 600 (vuonna 2006 määrä oli 1 500). Tämän lisäksi kotihoidon piirissä on kuukausittain noin 1 160 (1 050 vuonna 2006) pelkästään kotihoidon tukipalveluja saavaa asiakasta.

Tulevaisuuden haasteet

Kotihoidon suurena haasteena on pysyvän ja osaavan henkilökunnan saaminen. Asiakaskunnan muutos moniongelmaiseksi ja raskashoitoiseksi vaatii työntekijöiltä tulevaisuudessa toisaalta yhä laaja-alaisempaa ja toisaalta syvempää erityisasiakasryhmien hoidon osaamista. Tulevaisuudessa kotipalvelun kysynnän lisääntyessä tarvitaan uudenlaisia, innovatiivisia, hyvinvointiteknologiaan perustuvia ratkaisuja. Haasteena on tulevaisuudessa myös asiakkaan kotona tapahtuvan hoiva-ajan eli ns. välittömän työajan lisääminen suhteessa välilliseen työaikaan. Kotihoidon asiakkaiden kotona selviytymisen tukemiseen, kodin muutostöiden suunnitteluun ja apuvälineiden hankintaan tarvitaan yhä kiinteämpää yhteistyötä fysioterapian ja toimintaterapian kanssa. Tutkimusten mukaan Helsingin kotihoidon asiakkaista yli puolet kokee yksinäisyyttä. Yksinäisyyteen voi liittyä tunne syrjäytymisestä ja yksin jäämisestä. Haasteena on syrjäytymisvaarassa olevien tai jo syrjäytyneiden kotihoidon asiakkaiden elämänlaadun parantaminen tarjoamalla apua yksinäisyydestä irtautumiseen.

Keskeiset johtopäätökset

Arviointiaikana kokeilussa on saavutettu kaikki kaupungin organisaatiokomitean terveyskeskuksen yhdistetylle kotihoidolle asettamat tavoitteet. Tavoitekohtaiset tiedot ilmenevät raportin johtopäätösluvusta.

Kotihoito-osastossa on yksi organisaatiotaso vähemmän kuin erillisissä kotipalvelussa ja kotisairaanhoidossa. Esimiesvakanssien määrää vähennettiin 24:llä. Kotihoitokäynnin kustannus on kokeiluaikana alentunut samalla, kun asiakaskäyntien määrä on lisääntynyt ja asiakkaat muuttuneet enemmän hoitoa vaativiksi. Lisäksi on onnistuttu mm. tarpeen mukaisten lääkäripalvelujen järjestämisessä samoin kuin yhä raskashoitoisemmaksi muuttuneen asiakaskunnan hoitamisessa.

Arvioinnin perusteella kotipalvelu ja kotisairaanhoito on perusteltua pysyvästi yhdistää terveyskeskukseen kuuluvan kotihoito-osaston tehtäväksi.

Esittelijän esittelykannanotot terveyslautakunnalle

Toimitusjohtaja katsoo, että kokeilusta saatujen tulosten perusteella kotipalvelu ja kotisairaanhoito tulisi pysyvästi yhdistää terveyskeskuksen kotihoito-osaston tehtäväksi. Siten Khn tulisi esittää sosiaali- ja terveysministeriölle, että kokeilua varten määräaikaisesti muutetut lainsäännökset muutetaan pysyvästi mahdollistamaan kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistäminen terveyskeskuksen tehtäväksi.

Terveyslautakunnan päätös ja esitys Khlle

Terveyslautakunta päätti merkitä tiedoksi kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistämiskokeilun väliraportin yhtyen raportissa esitettyihin arvioihin toiminnan tuloksista.

Samalla lautakunta päätti lähettää väliraportin Khlle todeten toiminnasta saatujen tulosten perusteella omalta osaltaan pitävänsä perusteltuna kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistämistä pysyvästi terveyskeskuksen kotihoito-osastoon.

Jäsen Kati Peltola ehdotti esittelijän päätösehdotukseen tehtäväksi seuraavat muutokset:

1 Päätösponnen I. kappaleen lopusta poistetaan sanat. "...yhtyen raportissa esitettyihin arvioihin toiminnan tuloksista"

2 Päätösponnen 2. kappaleen loppuosa: ... yhdistämistä pysyvästi terveyskeskuksen kotihoitoon" muutetaan kuulumaan: " yhdistämisen jatkamista terveyskeskuksen kotihoito-osastossa".

Muutosesitykset raukesivat jäätyään kannatuksetta.

Sosiaalilautakunta on (13.11.2007) antanut yhdistetyn kotihoidon kokeilun väliraportista lausunnon, joka pääkohdiltaan on samansisältöinen kuin terveyslautakunnan esitys seuraavin poikkeuksin:

Kokeilun tausta ja lähtökohdat

Terveyslautakunnan esityksessä mainitun lisäksi sosiaalilautakunta toteaa, että organisaatiokomitean mietinnön mukaan kotihoidon sijoittumisessa terveysvirastoon olisi seuraavat edut:

3 Kotihoidon kuuluminen samaan virastoon sairaalatoiminnan kanssa vahvistaisi toimintojen välistä koordinointia, mikä edistäisi potilaiden sijoittumista sairaalasta koteihinsa.

4 Vaihtoehto mahdollistaisi lääkärien yhteiskäytön terveyskeskussairaaloissa ja kotihoidossa, mikä myös edistäisi lääkärityövoiman saantia.

5 Terveysvirastossa toiminta ei olisi osa vanhustenhoito-organisaatiota, jolloin työikäisten, nuorten ja lapsipotilaiden hoito ei aiheuttaisi erityisjärjestelyjä.

6 Sairaus on entistä useammin kotihoidon tarpeen syynä.

Keskeisiä tuloksia

Terveyslautakunnan esityksessä mainitun lisäksi sosiaalilautakunta toteaa, että kotihoidon lääkäri teki vuonna 2006 kotikäynnin jo yli 30 %:lle asiakkaista, vuonna 2004 luku oli alle 1 %.

Keskeiset johtopäätökset

Arviointiaikana kokeilussa on saavutettu kaikki kaupungin organisaatiokomitean terveyskeskuksen yhdistetylle kotihoidolle asettamat tavoitteet.

Lisäksi on onnistuttu mm. tarpeen mukaisten lääkäripalvelujen järjestämisessä samoin kuin yhä raskashoitoisemmaksi muuttuneen asiakaskunnan hoitamisessa.

Arvioinnin perusteella kotipalvelu ja kotisairaanhoito on perusteltua pysyvästi yhdistää terveyskeskukseen kuuluvan kotihoito-osaston tehtäväksi.

Sosiaalilautakunta katsoo, että kokeilusta saatujen tulosten perusteella kotipalvelu ja kotisairaanhoito tulisi pysyvästi yhdistää terveyskeskuksen kotihoito-osaston tehtäväksi. Siten Khn tulisi esittää sosiaali- ja terveysministeriölle, että kokeilua varten määräaikaisesti muutetut lain säännökset muutetaan pysyvästi mahdollistamaan kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistäminen terveyskeskuksen tehtäväksi Helsingin mallin mukaisesti.

./. Sosiaaliviraston henkilöstötoimikunnan lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä 15.

Sosiaalilautakunta päätti merkitä tiedoksi kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistämiskokeilun väliraportin sekä siinä esitetyt arviot toiminnan tuloksista omalta osaltaan yhtyen raportissa esitettyihin arvioihin toiminnan tuloksista.

Samalla lautakunta päätti lähettää lausuntonsa väliraportista Khlle todeten toiminnasta saatujen tulosten perusteella omalta osaltaan pitävänsä perusteltuna kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistämisen pysyvästi terveyskeskuksen kotihoito-osaston tehtäväksi.

Päätös syntyi äänestyksen jälkeen jäsen Mäen ehdotettua jäsen Forsmanin kannattamana, että päätösehdotus muutettaisiin kuulumaan seuraavasti:

”Sosiaalilautakunta päättää merkitä tiedoksi kotipalvelun ja kotisairaan-hoidon yhdistämiskokeilun väliraportin.

Lautakunta yhtyy henkilöstötoimikunnan lausuntoon.”

Lisäksi Mäen ehdotuksen mukaan päätökseen liitetään henkilöstötoimikunnan lausunto.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 5 – 5 puheenjohtajan äänen ratkaistessa.

Esittelijän ehdotusta kannattivat puheenjohtaja Räty, jäsenet Sipilä ja Sutinen sekä varajäsenet Tuominen ja Telaranta. Mäen ehdotusta kannattivat Mäen ja Forsmanin lisäksi jäsenet Huhtamäki, Peltola ja Siimes.

Stj toteaa, että väliraportissa kuvataan yhdistettyyn kotihoitoon luotuja rakenteita, toimintamalleja ja saatuja tuloksia sekä vastaukset STM:n esittämiin arviointikysymyksiin. Keskeisinä tuloksina raportissa mainitaan mm., että:

- kotihoidon asiakaskunta on muuttunut raskashoitoisempaan suuntaan

- asiakasmäärissä on nähtävissä pientä kasvua

- kotihoito on kehittänyt kokeilun ajan aktiivisesti toimintaansa ja toteuttanut useita strategian toimeenpanoa tukevia hankkeita

- asiakkaat ovat antaneet vuonna 2005 ja 2006 toiminnalle arvosanaksi 8,2

- asiakkaat ovat olleet erityisen tyytyväisiä lääkitykseen liittyvien asioiden hoitoon ja henkilökunnan ystävällisyyteen

- asiakkaat kritisoivat asiakastyytyväisyysmittauksissa henkilökunnan kiirettä ja he haluaisivat parannusta kodinhoitoon, asiointipalveluihin ja siivoukseen

- vuonna 2006 kotihoito teki yli 1,5 miljoonaa asiakaskäyntiä ja keskimääräinen kustannus oli 48 euroa.

Kotihoidossa työskentelee 22 lääkäriä, joista viisi on geriatria ja kuusi yleislääketieteen erikoislääkäriä.

Vielä Stj toteaa, että sosiaali- ja terveysministeriön kokeilulupapäätöksessä edellytetty terveyskeskuksen kotihoidon asiakastietojärjestelmän rekisteriseloste on käsitelty tietosuojavaltuutetun toimistossa ja sen on todettu täyttävän kokeilulainsäädännön vaatimukset. Kansanterveyslakia ja sosiaalihuoltolakia on kokeilun alkamisen jälkeen (22.12.2006) muutettu siten, että kansanterveystyön ja sosiaalihuollon toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä voi huolehtia yksi tai useampi kunnan määräämä monijäseninen toimielin. Vielä tarvitaan kuitenkin lainmuutokset rekisterinpitäjää koskevilta osin siten, että rekisterinpitäjänä voi toimia kumman lain alainen virasto tahansa.

STJ Kaupunginhallitus päättänee lähettää sosiaali- ja terveysministeriölle kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistämiskokeilua (kotihoitokokeilua) koskevan väliraportin liitteineen ilmoittaen yhtyvänsä raportissa esitettyihin arvioihin toiminnan tuloksista.

Samalla kaupunginhallitus päättänee esittää sosiaali- ja terveysministeriölle, että kokeilua varten määräaikaisesti muutetut lainsäännökset muutetaan pysyvästi mahdollistamaan kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistäminen terveyskeskuksen tehtäväksi.

Kirje sosiaali- ja terveysministeriölle sekä pöytäkirjanote terveyslautakunnalle ja sosiaalilautakunnalle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITE

Sosiaaliviraston henkilöstötoimikunnan lausunto 9.11.2007

10.12.2007 pöydälle pantu asia

HENKILÖSTÖMÄÄRÄRAHAN (TA 4 52 08) KÄYTTÖSUUNNITELMA

Khs 2007-2567

Sj toteaa, että kaupunginvaltuusto myönsi talousarvion hyväksymisen yhteydessä 14.11.2007 henkilöstökeskuksen talousarvioon, ta 4 52 08, Khn päätöksellä käytettäväksi taloussuunnitelmakaudella vuosittain 5 milj. euron henkilöstömäärärahan. Määrärahan kohteina ovat:

1. rekrytointi,

2. henkilöstömitoituksen tarkistukset,

3. kannustinjärjestelyiden kehittäminen ja

4. uusien toimintatapojen kehittäminen eri hallintokunnissa.

Määrärahan käytöstä on laadittu suunnitelma, jossa on pyritty ottamaan huomioon myös voimassa olevan henkilöstöstrategian eri osa-alueiden keskeiset painotukset.

1. Rekrytointi (1 630 000 euroa)

Kaupunki joutuu yhä ankarammin kilpailemaan työvoimasta muun julkisen sektorin ja yksityisen sektorin kanssa. Henkilöstön saatavuuteen vaikuttavat hankkeet ovat keskeisiä toimenpiteitä palvelutuotannon turvaamiseksi. Tämän osion kokonaisrahoituksen osuudeksi esitetään yhteensä 1 630 000 euroa.

Henkilöstömäärärahan käyttösuunnitelmaan esitetään seuraavia käyttökohteita vuodelle 2008:

1.1 Rekrytointia kaupungin tehtäviin tehostetaan työpaikkailmoituksilla, rekrytointitapahtumilla ja sähköisin viestimin. Rekrytoinnissa tuodaan esiin kaupungin monipuolisia työtehtäviä ja -mahdollisuuksia sekä työnantajaetuja. Erityisesti huomioidaan terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston työvoimatarpeet. Tämän lisäksi kehitetään myös uusia menetelmiä henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi.

Määrärahaesitys 2008: 100 000 euroa.

1.2 Käsityksiä sisäisestä ja ulkoisesta työnantajakuvasta on tutkittu vuoden 2006 aikana ja analysoitu tutkimustuloksia. Tuloksista käy ilmi kaupungin huono tunnettuus työnantajana ja erityisesti potentiaalisten työntekijöiden virheellinen käsitys heidän arvostamiensa tekijöiden puuttumisesta kaupungin tehtävissä. Yhteistyössä Espoon, Vantaan, Kauniaisen sekä Seure Oy:n kanssa on vuonna 2007 suunniteltu työnantajakuvakampanja vuodelle 2008. Kampanjalla on laaja kattavuus ja sen on suunniteltu tavoittavan eri ikäiset potentiaaliset työssäkäyvät. Kampanjan mediavalintoihin kuuluvat tv, radio, maanteiden jättitaulut sekä lehti- ja nettimainonta.

Määrärahaesitys 2008: 130 000 euroa.

1.3 Kaupunki tarvitsee tulevaisuudessakin korkeasti koulutettuja osaajia. Työharjoittelun avulla opiskelijat pääsevät tutustumaan kaupunkiin

työnantajana. Kaupunki tarjoaa yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoille opiskeluohjelmaan kuuluvia harjoittelupaikkoja eri aloilla. Yhteistyökumppaneina ovat erityisesti pääkaupunkiseudun korkeakoulut Helsingin yliopisto, Tekninen korkeakoulu ja kauppakorkeakoulut, mutta myös muut korkeakoulut, jos alalle ei opiskella pääkaupunkiseudulla. Näitä aloja ovat esim. kirjastonhoitajan koulutus Tampereella, erityisluokanopettajakoulutus Jyväskylässä ja ruotsinkielinen opettajakoulutus Vaasassa.

Määrärahaesitys 2008: 200 000 euroa.

1.4 Ruotsinkielisen henkilöstön vaihtuvuus on lisääntymässä mm. eläkkeelle jäämisen myötä ja saatavuus päivähoidon, muun sosiaalitoimen ja terveystoimen tehtäviin on vaikeutunut. Suomenkielisiä ja maahanmuuttajataustaisia lähihoitajia koulutetaan työllisyysvaroin työttömistä ja työttömyysuhan alaisista helsinkiläisistä. Ruotsinkielisiä henkilöitä ei ko. ryhmistä ole löytynyt riittävästi koulutettaviksi. Henkilöstömäärärahasta esitetään koulutettavaksi oppisopimuksella lähihoitajia ruotsinkielisiin päiväkoteihin noin 20 henkilöä. Valtion palkkatuki oppisopimuskoulutukseen haetaan niistä henkilöistä, jotka koulutusryhmässä ovat siihen oikeutettuja.

Määrärahaesitys 2008: 250 000 euroa.

1.5 Henkilöstön saatavuuden edistämiseksi rekrytoidaan Pietarin ja
Petroskoin inkeriläisistä uutta henkilöstöä kaupungin palvelukseen aloille, joilla on rekrytointiongelmia. Näitä aloja ovat esim. hoito-, puhdistuspalvelu- ja kiinteistönhuoltoala. Määräraha esitetään käytettäväksi alasta ja rekrytoitavan taustasta riippuen 60 henkilön harjoittelu- tai oppisopimusajan palkkoihin sekä koordinointi- ja koulutuskustannuksiin.

Määrärahaesitys 2008: 700 000 euroa.

1.6 Vanhustyön henkilöstöresurssien varmistamiseksi on käynnistetty pks- yhteistyönä lähihoitajan tutkintoon tähtäävä moduuleittain etenevä koulutus. Koulutukseen osallistuvien vakinaisten henkilöiden sijaisten palkkakuluihin ja koulutukseen osallistuvien määräaikaisten henkilöiden palkkakuluihin varataan määrärahaa.

Määrärahaesitys 2008: 250 000 euroa.

2. Henkilöstömitoituksen tarkistukset (2 000 000 euroa)

Tilanteissa, joissa henkilöstöä jää pois sairastumisen tai muun yllättävän syyn vuoksi tai vaihtoehtoisesti jää tehtävistään eläkkeelle, syntyy henkilöstömitoitukseen helposti häiriötilanne. Tästä aiheutuu muulle henkilöstölle lisää työn kuormittavuutta, joka voi johtaa edelleen sairastavuuden lisääntymiseen ja mitoituksen häiriötilanteiden kasvuun. Tämän osion kokonaisrahoituksen osuudeksi esitetään yhteensä
2 000 000 euroa.

Henkilöstömäärärahan käyttösuunnitelmaan esitetään seuraavia käyttökohteita vuodelle 2008:

2.1 Määrärahaa esitetään käytettäväksi henkilöstömitoituksen varmistamiseen vakinaisen henkilöstön (tai pitkäaikaisen määräaikaisen henkilöstön) ollessa poissa työstä sairauden, kuntoutuksen tai tarpeellisen henkilöstökoulutuksen vuoksi. Määrärahaa esitetään käytettäväksi myös sellaisiin muihin tilapäisiin henkilöstötarpeisiin, joilla varmistetaan henkilöstömitoituksen tarkoituksenmukainen toteutuminen.

Määrärahaesitys 2008: 1 500 000 euroa.

2.2 Henkilöstöä jää eläkkeelle lähivuosina aikaisempaa enemmän. Osaamisen siirtäminen uudelle avainhenkilölle tulee varmistaa. Jotta tiedon siirtäminen ja mitoituksen ylläpitäminen onnistuu, on varmistettava, että tietyissä avaintehtävissä voidaan ottaa uusi henkilö joksikin aikaa yhtä aikaa aikaisemman tehtävän hoitajan kanssa. Määrärahaa esitetään käytettäväksi päällekkäisiin palkkakustannuksiin, jolloin uusi ja vanha tehtävän hoitaja ovat samanaikaisesti töissä.

Määrärahaesitys 2008: 500 000 euroa.

3. Kannustinjärjestelyiden kehittäminen (1 000 000 euroa)

Erilaisilla kannustinjärjestelyillä on keskeinen asema tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumistasoon liittyvän palkkauksen lisänä. Riittävän merkittävillä kertaluonteisilla palkkioilla voidaan saada aikaan huomattavia tuloksia strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän osion kokonaisrahoituksen osuudeksi esitetään yhteensä 1 000 000 euroa.

Henkilöstömäärärahan käyttösuunnitelmaan esitetään seuraavia käyttökohteita vuodelle 2008:

3.1 Määrärahaa käytetään hyvien työsuoritusten perusteella määräytyvien kannustuslisien ja muiden kertapalkkioiden maksamiseen. Tarkoituksena on käyttää kannustuslisiä erityisesti strategiaa tukevien toimenpiteiden ja kehittämishankkeiden läpiviemisen palkitsemiseen.

Määrärahaesitys 2008: 1 000 000 euroa.

4. Uusien toimintatapojen kehittäminen (370 000 euroa)

Toimintaprosessien arviointi ja uusien toimintatapojen kehittäminen toiminnan arvioinnin tuloksena on tuottavuuden kehittämisen kannalta välttämätöntä. Avainhenkilöiden osaaminen on keskeinen kysymys oleellisten kehittämishankkeiden käynnistämiseksi. Tämän osion kokonaisrahoituksen osuudeksi esitetään yhteensä 370 000 euroa.

Henkilöstömäärärahan käyttösuunnitelmaan esitetään seuraavia käyttökohteita vuodelle 2008:

4.1 Esimiehet ovat avainasemassa uusien toimintatapojen kehittämisessä ja käyttöön ottamisessa. Lähiesimiehille tarkoitetut vuonna 2007 aloitetut esimiesten valmennukset (kaksi ryhmää) saatetaan loppuun ja käynnistetään kaksi uutta esimiesvalmennusta. Osaamisen kehittäjä - diploma koulutus toteutetaan. Ohjelmalla edistetään työyhteisöjen työssä oppimista ja osaamisen jakamista.

Määrärahaesitys 2008: 170 000 euroa.

4.2 Uusien menettelytapojen kehittämiseksi kaupungin palvelutuotantoon valitaan syksyllä 2007 toteutetun innovaatiokilpailun parhaat ehdotukset toteutettaviksi. Määräraha käytetään niihin hankkeisiin, joiden arvioidaan parhaiten tukevan erityisesti vaikeissa rekrytointitilanteissa olevia toimintoja uusien menettelytapojen käyttöönoton kautta.

Määrärahaesitys 2008: 200 000 euroa.

Sj toteaa, että tarkoitus on valmistella erillinen hankesuunnitelma jokaisen käyttötarkoituskohteen osalta samoin kuin laatia hankkeille oma seurantamenettely. Seurantaraportti esitellään aikanaan myös Khlle.

./. Liitteenä on väliraportti tilanteesta 31.10.2007.

SJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää vuoden 2008 talousarviokohtaan 4 52 08 merkityn 5 milj. euron henkilöstömäärärahan henkilöstökeskukselle ohjeellisena käytettäväksi vuonna 2008 edellä sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan esityslistalla esittämän käyttösuunnitelman mukaisesti.

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959

LIITE

Henkilöstöstrategian hankkeet, väliraportti 31.10.2007

3.12.2007 ja 10.12.2007 pöydälle pantu asia

VAPAARAHOITTEISTEN PALVELUSSUHDEASUNTOJEN VUOKRANMÄÄRÄYTYMISJÄRJESTELMÄN MUUTTAMINEN

Khs 2007-2539

Vuokrataso Sj toteaa, että Kvstossa tehtiin vuonna 2006 talousarvioaloite kaupungin palvelussuhdeasuntojen vuokrien alentamiseksi ja toivomusponsi siitä, miten palvelussuhdeasuntojen vuokria voidaan kohtuullistaa ja solmia vuokrasopimukset toistaiseksi voimassa oleviksi.

Khn voimassa olevan eli 5.4.2004 tekemän päätöksen mukaan kaupungin vapaarahoitteisten palvelussuhdeasuntojen vuokrissa noudatetaan Tilastokeskuksen vuokratilastoihin perustuvia vuokria. Vuokra tarkistetaan vuosittain 1.1. lukien vastaamaan Tilastokeskuksen tarkistusajankohtaa edeltävänä vuotena julkaiseman vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen ”Uudet vuokrasuhteet” –vuositilaston mukaista alueittaista keskimääräisen vuokran muutosta. Khn päätöksen mukaan kertakorotuksen enimmäismäärä vuokrantarkistuksissa on enintään 25 euroa, kuitenkin enintään seitsemän prosenttia.

Uusia palvelussuhdeasuntoja koskevia periaatteita on valmisteltu virastojen välisenä yhteistyönä.

Sj katsoo, että perusajatuksena tulisi edelleen olla, että vuokrat seuraavat markkinavuokrien kehitystä, kuitenkin siten, että vuokrien kohtuullisuus varmistettaisiin nykyistä paremmin. Vuokratason ei kuitenkaan tulisi olla niin matala, että sitä voitaisiin pitää perustelemattomana palkan lisänä. Kohtuullisena vuokrana voidaan pitää valmistelevan työryhmän ehdottamaa Tilastokeskuksen vapaarahoitteisten asuntojen alueen koko vuokra-asuntokantaa koskevan tilaston alakvartiilivuokraa. Tällöin vuokra määräytyisi kaikkien vuokrasuhteiden perusteella. Koko vapaarahoitteista asuntokantaa koskeva tilasto sisältää sekä vanhat että uudet solmitut vuokrasuhteet, joten tilastopohja on merkittävästi suurempi ja vakaampi sekä vuokrataso maltillisempi kuin vain uusiin vuokrasuhteisiin pohjautuvissa tilastoissa.

Alakvartiililla tarkoitetaan tilastollista vuokraa, jossa Tilastokeskukselle ilmoitetuista vuokrista 75 % on tätä tasoa kalliimpia ja 25 % tätä halvempia.

Sj ehdottaakin, että vapaarahoitteisten palvelussuhdeasuntojen vuokra määräytyisi Tilastokeskuksen vapaarahoitteisten asuntojen koko vuokra-asuntokannasta viimeksi julkaisemasta vuositilastosta ilmenevän, alueen ja huoneluvun perusteella määräytyvän alakvartiilin mukaisesti. Lämminvesimaksu sisältyisi neliömetrivuokraan.

Edellä mainitussa vuokrajärjestelmässä uutta vuokrasopimusta solmittaessa asunnon vuokra määritettäisiin aina suoraan Tilastokeskuksen ko. ajankohdan viimeksi julkaisemasta vuositilastosta eikä pohjaksi otettaisi aikaisemman vuositilaston indeksitarkistettua vuokraa. Em. vuokraan tehtäisiin jatkossa vuosittaiset elinkustannusindeksin mukaiset tarkistukset. Toistaiseksi voimassa olevissa vuokrasopimuksissa markkinavuokratason seuraaminen toteutettaisiin viiden vuoden määräajoin tehtävällä vuokratason tarkistuksella.

Ehdotetun järjestelmän mukainen taulukkovuokra on kaikissa asunnoissa Helsingin alueella matalampi kuin kaupungilla voimassa olevan järjestelmän mukainen taulukkovuokra. Yksittäisen asunnon vuokra voi kuitenkin nousta niissä tapauksissa, joissa nykyjärjestelmän mukainen vuokra ei kertakorotuksen enimmäismäärän rajoittamisesta johtuen ole vielä saavuttanut nykyistä taulukkovuokratasoa.

./. Liitteenä 1 on vertailu voimassa olevista ja ehdotetuista vuokrista.

Ehdotettuun järjestelmään siirtyminen aiheuttaisi yhteensä noin

yhden miljoonan euron lisäsubvention virastoille ja laitoksille vuodessa.

Vuokrantarkistus Voimassa olevassa järjestelmässä vuokra tarkistetaan vuosittain 1.1. lukien vastaamaan Tilastokeskuksen tarkistusajankohtaa edeltävänä vuotena julkaiseman vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen ”Uudet vuokrasuhteet”- vuositilaston mukaista alueittaista keskimääräisen vuokran muutosta.

Sj ehdottaa, että vuokra tarkistettaisiin vuosittain 1.1 lukien lokakuun elinkustannusindeksin (1951:10=100, lokakuu 2006 pisteluku 1633) muutosta vastaavalla määrällä. Jos vuosittainen indeksimuutos on alle yksi prosenttia, ei vuokraa tarkistettaisi kyseessä olevana vuotena. Toteuttamatta jätetty indeksitarkistus toteutettaisiin sen vuoden tarkistusajankohtana, jolloin indeksitarkistukset yhteensä ovat vähintään 1,0 %.

Indeksitarkistuksessa vuokrantarkistukset erityyppisissä ja eri alueilla olevissa asunnoissa olisivat prosentuaalisesti yhtä suuret. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrantarkistuksissa elinkustannusindeksi on eniten käytetty tarkastustapa.

Vuokrantarkistuksille on nykyisessä vuokrajärjestelmässä asetettu katto, enintään 25 euroa, kuitenkin enintään seitsemän prosenttia. Sj ehdottaa kertakorotuksen enimmäismääräksi uuteen järjestelmään enintään 10 prosenttia, kuitenkin enintään 50 euroa. Kertakorotuksia tehtäisiin vuosittain 1.1. lukien niin kauan kunnes saavutetaan kulloinkin voimassa oleva vuokrataso.

Koska ehdotetun vuokranmääräytymisjärjestelmän ylläpitäminen edellyttää tietotekniikkapohjaisen vuokrajärjestelmän kehittämistä ja keskittämistä, Sj ehdottaa, että vuokranmääräytymisjärjestelmän muutos toteutettaisiin samanaikaisesti palvelussuhdeasuntojen ylläpidon, hallinnoinnin ja vuokrauksen keskittämisen kanssa.

Vuokrasopimuksen kesto

Khn vahvistamien periaatteiden mukaan palvelussuhdeasunto myönnetään ensisijaisesti henkilöstön saatavuuden ja palvelutoiminnan turvaamiseksi.

Nykyisen järjestelmän mukaan palvelussuhdeasunto myönnetään määräajaksi. Määräaika on viisi vuotta, ellei palvelussuhteen määräaikaisuuden johdosta tai työntekijän aloitteesta sovita tätä lyhyemmästä määräajasta. Vuokrasuhdetta voidaan perustellusta syystä jatkaa enintään vuodeksi kerrallaan, kuitenkin yhteensä enintään kahdeksi vuodeksi. Ennen 1.5.2002 toistaiseksi tehdyt vuokrasopimukset ovat edelleen toistaiseksi voimassaolevia.

Sj katsoo, että kaupungilla tulee olla riittävä määrä palvelussuhdeasuntoja henkilöstön saatavuuden ja palvelutoiminnan turvaamiseksi ja nykyistä asuntokantaa tulee hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Tilanteessa, jossa työvoimaa joudutaan hankkimaan myös kaupungin rajojen ulkopuolelta, on kohtuuhintaisen palvelussuhdeasunnon tarjoaminen työntekijälle rekrytoinnin yhteydessä huomattava etu. Vuokrasopimusten solmiminen toistaiseksi voimassa oleviksi vaikeuttaisi asuntojen saamista kiertoon.

Sj:n mielestä määräaikaiset viiden vuoden (5+1+1 vuotta) vuokrasopimukset toimivat rekrytoinnin tukena henkilöstön saatavuuden ja palvelutoiminnan turvaamiseksi, eikä katso aiheelliseksi esittää muutoksia vuokrasopimusten kestoon. Kuitenkin määräajan päättymisen jälkeen, palvelussuhteen voimassa ollessa, pyritään tarvittaessa turvaamaan asuminen kaupungin vuokra-asunnossa.

Määräajan päättymisen jälkeen mahdollinen asumisen turvaaminen edellyttää käytännössä asuntoasioiden ja asunto-omaisuuden hoidon tehostamista käsittelevän työryhmän ehdottamaa vuokraustoiminnan keskittämistä.

Sj toteaa lisäksi, että koska vuokranmääräytymisperusteet muuttuvat, kaikki vuokrasopimukset joudutaan uusimaan.

./. Liitteeseen 2 on koottu palvelussuhdeasuntoja koskevat periaatteet, joista on poistettu vanhentuneita tai tarpeettomia, kuten esim. katselmusta koskevat kohdat.

Palvelussuhdeasuntoja koskevat periaatteet ja vuokranmääräytymisjärjestelmän muutos on käsitelty henkilöstöjärjestöjen kanssa.

SJ Kaupunginhallitus päättänee vahvistaa kaupungin palvelussuhdeasuntoja koskevat periaatteet 1.1.2009 lukien liitteen 2 mukaisesti.

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa henkilöstökeskuksen jatkossa panemaan täytäntöön vuosittaiset vuokrantarkistukset edellä vahvistettujen palvelussuhdeasuntoja koskevien periaatteiden mukaisesti.

Vielä kaupunginhallitus päättänee kumota 15.10.2001, 1356 §, 14.1.2002, 81 §, 5.4.2004, 452 §, 14.11.2005, 1380 § ja 13.11.2006, 1399 § tekemänsä päätökset.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa henkilöstökeskusta antamaan tarvittaessa soveltamisohjeita tämän päätöksen soveltamisesta.

Pöytäkirjanote kaikille lauta- ja johtokunnille, virastoille ja laitoksille sekä henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Peltonen Raija, osastopäällikkö, puhelin 310 37961
Mattheiszen Leena, työmarkkinalakimies, puhelin 310 37963
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Vapaarahoitteisten palvelussuhdeasuntojen vuokrakehitys vuosina 2005 - 2008
	Liite 2	Palvelussuhdeasuntoja koskevat periaatteet 1.1.2009



Kokousaika	17.12.2007 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Siltavuoren vesibussilaituri	289 606,47 euroa	(Liv)
Pohjoisrannan venelaituri	31 196,85 euroa	(Liv)
Katajanokan tavaralautan laituri	98 631,26 euroa	(HKL)
Suomenlinnan tavaralautan laituri	152 121,44 euroa	(HKL)

Vuoden 2009 talousarvioehdotuksen valmistelua koskeva lähetekeskustelu
Johtajisto	ke	2.1.2008	klo 10.00
Khs	ma	7.1.2008	klo 16.00
Kvsto	ke	16.1.2008	klo 18.00

Vuoden 2009 talousarvioehdotuksen laatimisohje+raami+kannanotot
Johtajiston käsittely	ke	6.2.2008	klo 10.00
Khn käsittely	ma	11.2.2008	klo 16.00

Vuoden 2009 talousarvioehdotus ja taloussuunnitelmaehdotus vuosiksi 2009–2011
Jako johtajistolle	pe	5.9.2008
Johtajiston käsittely	ke	10.9.2008	klo 8.30
Jako Khlle ja ennakkojako Kvstolle	pe	26.9.2008
Info Khlle	ma	29.9.2008	klo 15.00
Khn käsittely	ma	27.10.2008	klo 16.00
Jako Kvstolle	pe	31.10.2008
Kvston käsittely	ke	5.11.2008	klo 15.00
Kvston jatkokäsittely, vero- ja kiinteistöveroprosentit	ke	12.11.2008	klo 16.00

Vakanssinumero	viran nimike
044314	lehtori
046006	lehtori
044144	lehtori
422430	lehtori
044030	lehtori
044031	lehtori
044046	lehtori
044053	lehtori
044110	lehtori
049505	lehtori

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Kruununhaan tontti 8/9)
	Liite 2	Ympäristökartta
	Liite 3	Asemapiirustus (Kruununhaan tontti 8/9)

LIITTEET	Liite 1	Rakennushankkeiden seurantaraportti ja suhdannekatsaus, tilanne 30.11.2007
	Liite 2	Selvitys tilakeskuksen toteutettavana olevien sosiaaliviraston hankkeiden aikataulutilanteesta, hankesuunnitteluryhmä (Hor) 13.11.2007