HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Pääomasijoituksen maksaminen Töölönlahden Pysäköinti Osakeyhtiölle

Vuoden 2008 talousarvion noudattamisohjeet

Vuoden 2008 talousarvioon merkittyjen avustusmäärärahojen jako-ohjeet ja ohjeet vuoden 2009 avustusten hakumenettelystä

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Aker Yards Oy:n ympäristölupahakemuksesta

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Yhdistetyn kotihoidon kokeilun väliraportti ja esitys toiminnan järjestämistavasta kokeilun jälkeen

Eräiden virkojen perustaminen terveyskeskukseen

Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle sosiaaliasiamiestoiminnan kehittämisestä

Toiminnallisista syistä aiheutuvia virkamuutoksia ja eräiden tehtävien muuttaminen viroiksi sosiaalivirastossa

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Tilintarkastajien nimeäminen Helsinki-instituutin säätiöön

Henkilöstöruokailusta perittävien ateriahintojen vahvistaminen

Henkilöstömäärärahan (TA 4 52 08) käyttösuunnitelma

Matalapalkkatuen käyttösuunnitelma vuodelle 2008

Vt Kauko Koskisen toivomusponsi: vapautuvan koulutilan käyttö Malmilla

3.12.2007 pöydälle pantu asia
Vapaarahoitteisten palvelussuhdeasuntojen vuokranmääräytymisjärjestelmän muuttaminen

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Elielin Pysäköinti Oy:n varsinainen yhtiökokous

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Pussikeskus Oy:n sekä NREP Finland WH 1 Oy:n välisessä kiinteistökaupassa

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Kiinteistö-Uuttera Oy:n sekä Kiinteistö Oy Vattuniemenranta 4:n välisessä kiinteistökaupassa

Kiinteistöjärjestely Asunto Oy Lahnalahdentie 3-5:n ja Mesta Kodit Oy:n kanssa (Lauttasaari 31050/4 ja Oulunkylä 28317/2)

3.12.2007 pöydälle pantu asia
Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:n syysyhtiökokous

VUODEN 2008 TALOUSARVIOON MERKITTYJEN AVUSTUSMÄÄRÄRAHOJEN JAKO-OHJEET JA OHJEET VUODEN 2009 AVUSTUSTEN HAKUMENETTELYSTÄ

Khs 2007-2636

Kj toteaa, että kaupungin varoista yhteisöille myönnettäviä avustuksia koskevan yleisohjeen (Khs 21.1.2002, 93 §) mukaisesti Khn on annettava vuoden 2008 avustusmäärärahojen maksattamisesta tarkemmat ohjeet sekä ohjeet avustusten hakumenettelystä vuoden 2009 talousarvioehdotuksen valmistelua varten.

Vuoden 2008 talousarviossa yhteisöille ja järjestöille varatut avustusmäärärahat on sidottu talousarvion liitteen 1 mukaisesti. Osa avustusmäärärahoista on osoitettu yhteisöille nimettyinä avustuksensaajina. Muut avustusmäärärahat on varattu Khn sekä lauta- ja johtokuntien käytettäväksi.

Nykyisen avustusjärjestelmän mukaan Khn sekä lauta- ja johtokuntien käytettäväksi osoitettuihin avustusmäärärahoihin sisältyy avustuksia järjestöille, jotka ovat hakeneet avustusta vuodeksi 2008 ohjeitten mukaisesti 30.4.2007 mennessä ja vuoden 2008 avustuksia, jotka julistetaan haettaviksi vuoden 2007 joulukuun 5. päivään mennessä (hakuilmoitus julkaistiin 3.12.2007). Khs on vuosittain antanut jako-ohjeet em. avustuksista.

Kj toteaa lisäksi, että Suomen Kansallisoopperan Säätiön avustus on merkitty vuoden 2008 talousarvion kohtaan 4 17 05, Khn käytettäväksi. Avustus on varattu Kvston (10.9.2003) hyväksymässä sopimuksessa esitetyn perusavustuksen ja talousarvion laatimisajankohdan mukaisten indeksitietojen perusteella. Sopimuksen mukaan Kansallisoopperalle vuonna 2008 maksettava todellinen avustus määräytyy kuitenkin kesäkuun 2008 indeksitietojen perusteella. Avustuksen maksatusajankohdat on myös määrätty sopimuksessa. Khn tulisi oikeuttaa talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalvelun maksamaan Kansallisoopperan avustus sopimuksen mukaisesti.

Samalla Kj toteaa, että lauta- ja johtokuntien käyttöön osoitetut avustusmäärärahat on tarkoitettu yhteisöjen vuoden 2008 toiminnan tukemiseen, joten avustusmäärärahoja ei voi käyttää muiden hallintokuntien järjestämien projektien rahoittamiseen tai muun toiminnan tukemiseen.

Edelleen Kj toteaa, että avustusten yleisohjeiden mukaan niille hakijoille, joiden hakemukset ovat myöhästyneet määräajasta, ei tule esittää avustusta. Vuoden 2008 talousarviossa eräiden kulttuuri- ja kirjastolautakunnalta avustusta hakeneiden järjestöjen hakemukset ovat myöhästyneet kulttuuriasiainkeskuksen antamasta määräajasta, mutta saapuneet Khn päättämässä (11.12.2007, 1512 §) määräajassa. Kj katsoo tässä poikkeustapauksessa, että kulttuuri- ja kirjastolautakunta voitaisiin oikeuttaa myöntämään näille yhteisöille avustusta vuodeksi 2008.

KJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa lauta- ja johtokuntia sekä talous- ja suunnittelukeskusta jakamaan avustukset vuoden 2008 talousarvion vahvistamisen jälkeen niille järjestöille, jotka olivat hakeneet vuodelle 2008 avustusta 30.4.2007 mennessä. Lisäksi kaupunginhallitus oikeuttaa tässä poikkeustapauksessa kulttuuri- ja kirjastolautakunnan myöntämään avustusta niille yhteisöille, joiden vuoden 2008 talousarvioavustushakemukset ovat myöhästyneet kulttuuriasiainkeskuksen antamasta määräajasta, mutta saapuneet kaupunginhallituksen päättämässä (11.12.2007, 1512 §) määräajassa.

Avustusmäärärahoja yhteisöille jaettaessa tulee lisäksi ottaa huomioon talousarvion liitteessä 1 sidotut avustukset ja avustuksenluonteiset korvausmäärärahat.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee, että vuoden 2008 toimintaa varten myönnetyt avustukset maksetaan seuraavasti:

- alle 4 000 euron suuruiset avustukset yhtenä eränä,

- 4 000 - 11 000 euron suuruiset avustukset kahtena eränä ja

- yli 11 000 euron suuruiset avustukset neljänä eränä ja että

maksupäiväksi määrätään maksukauden ensimmäisen kuukauden 7. päivä.

Kerta-avustukset, esim. kalustohankintoihin myönnetyt avustukset, voidaan kuitenkin maksaa yhtenä eränä. Samoin lauta- ja johtokunnat voivat maksaa yhtenä eränä ne vuoden 2008 toimintaa varten myönnetyt avustukset, jotka on julistettu haettaviksi joulukuussa 2007.

Kaupunginjohtaja voi päätöksellään muuttaa avustuserän edellä mainittua maksamisajankohtaa sekä maksettavan avustuserän suuruutta.

Kaupungin yhteisöille myöntämien lainojen lyhennyksiin ja korkoihin merkityt avustukset maksetaan suoraan talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle sen antaman ilmoituksen mukaisina.

Avustusta koskevaa maksumääräystä ei saa antaa, ennen kuin avustuksen saannille asetetut ehdot on täytetty ja ellei avustuksen myöntänyt viranomainen ole saanut edellisen vuoden avustuksen käytöstä hyväksyttävää selvitystä. Maksattamisesta päättävä lauta- tai johtokunta voi tarvittaessa kuitenkin päättää ennakkoavustuksen maksattamisesta tammi-maaliskuun aikana ehdolla, että avustus voidaan periä takaisin, ellei avustusta saaneelta yhteisöltä saada hyväksyttävää selvitystä edellisen vuoden avustuksen käytöstä.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa lauta- ja johtokuntia ilmoittamaan avustuksen myöntämistä koskevassa kirjeessä, että avustuksensaajien tulee suunnitella vuoden 2008 toimintansa huomioon ottaen, ettei kaupungilla ole mahdollisuuksia lisäavustusten myöntämiseen.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalvelua maksamaan Suomen Kansallisoopperan Säätiölle myönnetyn avustuksen 10.9.2003 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Kaupunginhallitus päättänee vielä, että lauta- ja johtokuntien sekä talous- ja suunnittelukeskuksen tulee ilmoittaa vuoden 2009 toiminta-avustuksen hakumenettelystä niille yhteisöille, jotka olivat hakeneet 30.4.2007 mennessä avustusta vuodeksi 2008 ja joille avustus myönnetään tämän ohjeen mukaisesti. Hakemus, joka on tehtävä lomakkeelle Lv 290, on jätettävä siihen kuuluvine liitteineen ao. virastoon viimeistään 30.4.2008, ellei asianomainen lauta- tai johtokunta toisin päätä.

Kaupunginhallitus päättänee edelleen kiinnittää lauta- ja johtokuntien sekä talous- ja suunnittelukeskuksen huomiota talousarvion päätösponteen 3.

Mikäli kaupungilla on saatavaa avustettavalta yhteisöltä, tulee lauta- tai johtokunnan tai talous- ja suunnittelukeskuksen tehdä esitys kaupunginhallitukselle avustuksen käyttämisestä po. saatavan kattamiseen talousarvion ponnen 3 mukaisesti.

Lopuksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa Kj:n antamaan tarvittaessa yhteisöille lisäohjeita.

Pöytäkirjanote esityslistatekstein satamalautakunnalle, pelastuslautakunnalle, ympäristölautakunnalle, sosiaalilautakunnalle, Terve ja turvallinen kaupunki –neuvottelukunnalle, terveyslautakunnalle, opetuslautakunnalle, suomenkielisen työväenopiston johtokunnalle, ruotsinkielisen työväenopiston johtokunnalle, kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle, nuorisolautakunnalle, liikuntalautakunnalle, henkilöstökeskukselle, työllistämistoimikunnalle, kiinteistölautakunnalle, hallintokeskuksen hallinto-osastolle, talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosastolle, sisäiselle tarkastukselle, varainhallinnalle sekä taloushallintopalvelulle ja tarkastusvirastolle

Lisätiedot:
Forsblom Kaija, erityissuunnittelija, puhelin 310 36281

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE AKER YARDS OY:N YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA

Khs 2007-2196

Uudenmaan ympäristökeskus on (9.10.2007) varannut Helsingin kaupunginhallitukselle tilaisuuden antaa lausunto Aker Yards Oy:n lupahakemuksesta. Lausunto tulisi antaa 13.11.2007 mennessä.

Ryj toteaa, että lausunnon antamiselle on myönnetty lisäaikaa 13.12.2007 saakka.

Aker Yards Oy on tehnyt ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristölupahakemuksen koskien Länsisatamassa sijaitsevan laivatelakan nykyistä toimintaa.

Ympäristölautakunta toteaa (6.11.2007) mm. seuraavaa:

Laitoksen sijainti ja kaavoitustilanne

Telakkatoiminnot sijaitsevat Länsisataman kaupunginosassa teollisuus- ja varastorakennusten (T) korttelialueilla. Telakka-alue rajoittuu idässä Punavuoren suunnassa Hietalahden laituriin ja Telakkakatuun, etelässä Hernesaaren ja Eiranrannan asuntoalueisiin ja lännessä ja pohjoisessa Hietalahti-nimiseen merenlahteen, jonka toisella puolen on nousemassa Jätkäsaaren asuinalue.

Ympäristön tila Sekä telakka-alueen maaperä että Hietalahden pohjasedimentti ovat pitkään jatkuneen teollisen ja yhdyskuntakäytön pilaamia. Maaperä on paikoittain voimakkaasti raskasmetallien ja lievästi metallien, öljyhiili-vetyjen ja PAH-yhdisteiden pilaamaa, syynä muun muassa alueen täyttöön käytetty maa-aines. Pohjasedimentti on raskasmetallien ja orgaanisten tinayhdisteiden pilaamaa. Se on osittain telakoinnin, osittain merenkulun aiheuttamaa. Alueen nykyinen maankäyttö ei edellytä maaperän laajamittaista kunnostusta.

Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia

Telakan ympäristössä on liikenne- ja asuinalueita, helikopterikenttä, jäähalli sekä vuonna 1990 toimintansa lopettanut Munkkisaaren jätevedenpuhdistamon alue. Entinen puhdistamoalue on muutettu asuinalueeksi. Rakennukset sijaitsevat lähimmillään 40–50 metrin etäisyydellä telakka-alueen liuotinpäästökohteista.

Laitoksen voimassa olevat ympäristöluvat

Uudenmaan ympäristökeskus on vuonna 1996 myöntänyt laitokselle ympäristöluvan. Ympäristöluvan myöntämisajankohdan jälkeen telakan tuotantokapasiteetti on pienentynyt ja osa toiminnoista on lopetettu. Tributyylitinatuotteiden (TBT) käyttö pohjamaaleina on lopetettu vuonna 1996.

Laitos on kauppa- ja teollisuusministeriön alaisen Turvatekniikan keskus -nimisen viraston (TUKES) valvonnassa laajamittaista kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavana laitoksena.

Laitoksen toiminta Telakalla valmistetaan laivoja kokoamalla rungot muualla valmistetuista osa- ja suurlohkoista ja varustamalla alus lvi- ja sähkökanavin, konein ja laittein. Osalohkot maalataan maalaushalleissa. Noin 11 000 tonnia telakan tavaraliikenteestä kulkee maitse autokuljetuksina, noin 25 000 tonnia meritse. Telakalle johtaneen junaraiteen käyttö on lopetettu vuonna 2003.

Telakka on liitetty kaupungin vesi- ja viemäri- sekä kaukolämpöverkkoon.

Paras käyttökelpoinen tekniikka

Laivalohkot esikäsitellään maalaus- ja varusteluhalleissa kromi- ja teräskuonapuhalluksella. Halleissa on hiukkaserottimet ja kuona käytetään useaan kertaan. Suurosien maalaaminen sisätiloissa vähentää liuotinpäästöjä ulkomaalaukseen verrattuna. Varustelutöiden sijoittaminen halleihin vähentää ympäristöön kohdistuvaa melua. Aluksissa käytetään niiden laiturissa ollessa maasähköä, ne varustetaan maasähkövalmiudella ja alukset lämmitetään maakaasupuhaltimilla.

Toiminnan vaikutukset ympäristöön

Vuonna 2006 telakalla syntyi jätettä 1946 tonnia, josta pääosa hyödynnettiin. Kaatopaikalle jätteestä toimitettiin vajaa 5 %. Haituvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) pääsi ilmaan 26,5 tonnia, mikä hakijan esittämien laskelmien mukaan on noin puolet VOC-direktiivin sallimasta. Ongelmajätteiden varastointi on järjestetty asianmukaisesti.

Laivanrakennuksesta ei juurikaan synny jätevesiä.

Ympäristönsuojelulain mukainen tarkastus

Uudenmaan ympäristökeskus ja Helsingin kaupungin ympäristökeskus suorittivat telakalle ympäristöluvan mukaisen tarkastuksen 23.10.2007. Tarkastuksen yhteydessä hakijaa pyydettiin täydentämään hakemusta muun muassa vaarallisten kemikaalien hakemukseen liitettyä tarkemmalla luetteloinnilla ja vuotta 2006 koskevilla hiukkaspäästöselvityksillä.

Ympäristölautakunnan lausunto

Telakan aiheuttamasta melusta ja hajusta on aika ajoin valitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen ja Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen. Uudenmaan ympäristökeskus on vuonna 2002 katsonut, että telakalla toteutetut melun vähentämistoimet ovat olleet riittäviä meluongelman ratkaisemiseksi.

Telakan aiheuttamat hajuhaitat ovat olleet lyhytaikaisia. Viimeinen Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa kirjattu hajuvalitus on vuodelta 2003. VTT on kaupunkisuunnitteluviraston tilaamana kartoittanut matkustajalaivojen ja telakan Jätkäsaareen aiheuttamaa hajuhaittaa vuonna 2001. Laivojen pakokaasuhajujen esiintymistiheys oli keskimääri kaksi prosenttia kokonaisajasta ja telakalta tulevien liuotinhajujen yksi prosentti kokonaisajasta. Kartoituksen mukaan laitosta, jonka hajukuorma ei ylitä kahta prosenttia kokonaisajasta, voidaan pitää kokonaishajukuorman kannalta merkityksettömänä.

Ympäristölautakunta katsoo, että telakan toiminnalle voidaan hakemuksen perusteella myöntää ympäristölupa. Lupamääräyksiä harkittaessa tulee ottaa huomioon asutuksen voimakas lisääntyminen telakan välittömässä läheisyydessä.

Kiinteistölautakunta toteaa (20.11.2007) mm., että kiinteistöviraston ja Aker Yards Oy:n välinen vuokrasopimus on voimassa vuoden 2012 loppuun.

Kiinteistölautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Aker Yards Oy:n Hietalahden telakkatoiminnalle.

Telakan aiheuttamat ympäristövaikutukset mereen, ilmaan ja maaperään ovat vuosien aikana vähentyneet huomattavasti. Alueen maaperä ja viereisten merialueiden pohjasedimentit ovat kuitenkin pilaantuneet pääasiassa alueen aikaisemmasta toiminnasta.

Aker Yards Oy:n vuokrasopimuksen mukaan vuokra-ajan päättyessä mm. alueen maaperä tulee tutkia ja puhdistaa. Ne alueet, joissa telakkatoiminta on loppunut Hernesaaressa, on jo tutkittu ja havaittu osittain pilaantuneeksi.

Satamalautakunta toteaa (20.11.2007) lausuntonaan mm. seuraavaa:

Aker Yards Oy:n ympäristölupahakemus on pantu vireille 9.7.2004. Hakemusta ei sen jälkeen ole päivitetty. Ainakin telakkatoiminnan käytössä olevien alueiden osalta on tapahtunut muutoksia hakemuksen jättämisen jälkeen.

Helsingin Sataman kannalta Aker Yards Oy:n telakan toiminnan pääasialliset vaikutukset kohdistuvat Länsiterminaalin ja Hernesaaren risteilylaiturin toimintaan. Hakemuksessa ei selvästi ole mainittu risteilyliikennettä. Länsiterminaali palvelee säännöllistä matkustajaliikennettä ja Hernesaaren laituri kansainvälistä risteilyliikennettä.

Telakkatoiminnan ympäristövaikutukset

Telakka on toiminut Hietalahdessa vuodesta 1864 lähtien. Telakka on erikoistunut vaativien erikoislaivojen kuten risteilyalusten, autolauttojen ja jäätä murtavien alusten rakentamiseen.

Hakijan ilmoituksen mukaan telakkatoiminnan ympäristövaikutukset normaalitilanteessa ovat melu ja ilmapäästöt. Hakemuksessa todetaan, että päästöt vesistöön ja maaperään ovat vähäiset ja koostuvat pääosin huuhteluvesistä ja hienosta ruoste- ja maalipölystä.

Melua aiheutuu laivanrakennustoiminnan lisäksi komponenttien kuljetuksista. Ilmapäästöjä syntyy erityisesti maalauksesta.

Laivan teräsrakenteista valtaosa tuodaan meritse osa- tai suurlohkoina, joiden painot vaihtelevat 50-450 tonnin välillä. Pienempiä osavalmisteita ja jonkin verran teräsmateriaalia tuodaan myös autokuljetuksina.

Varustelumateriaalista vain suuret yksiköt, kuten pääkoneistot ja pelastusveneet tulevat yleensä meriteitse ja loput tulevat maanteitse (n. 10-15 rekkaa päivässä). Materiaali, joka ei välittömästi mene asennukseen, varastoidaan telakalla.

Maalaustyöt tehdään maalaushalleissa, jotka on VOC-päästöjen vähentämiseksi varustettu parhaalla mahdollisella puhdistustekniikalla. Maaleina käytetään pääasiassa niukkaliuotteisia ja vesiohenteisia maaleja.

Meluhaittoja on voimassa olevan ympäristöluvan aikana vähennetty korvaamalla dieselkäyttöiset aggregaatit sisätiloihin sijoitetuilla sähkökäyttöisillä moottorigeneraattoreilla.

Mahdolliset riskitilanteet Telakalla käsitellään kemikaaleja, maaleja ja polttoaineita, jotka riskitilanteissa voivat aiheuttaa haittaa myös satamatoiminnalle. Ympäristölupahakemuksessa on kuvattu telakan riskienhallinta.

Muut vaikutukset Satamaliikenteelle ei ole aiheutunut merkittävää haittaa Aker Yards Oy:n telakkakuljetuksista eikä alusten koeajoista.

Satamalautakunta puoltaa Aker Yards Oy telakkatoiminnan ympäristöluvan myöntämistä. Telakkatoiminnassa tulee kuitenkin ottaa huomioon telakan naapurissa harjoitettava matkustajaliikenne ja erityisesti kansainvälisten risteilyalusten sijoittuminen läheisiin laitureihin. Kansainvälisesti tiukat ja tulevaisuudessa mahdollisesti tiukentuvat turvallisuusmääräykset saattavat vaikuttaa telakkatoiminnalle asetettaviin vaatimuksiin. Koska lupahakemuksessa ei selväsi ole kerrottu Helsingin Sataman telakan läheisyydessä harjoittamasta toiminnasta, tulee varmistaa, että turvamääräykset on riittävästi huomioitu. Telakkatoimintaa on myös harjoitettava siten, ettei viihtyvyys naapurustossa vaarannu. Telakan päästöistä vesistöön ja telakkatoiminnasta mahdollisesti aiemmin johtuvasta ympäristön pilaantumisesta ei tule aiheutua kustannuksia Helsingin kaupungille mm. ruopattavien pohjasedimenttien puhdistuksista johtuen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (22.11.2007) mm. seuraavaa:

Kaavatilanne Helsingin Yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) telakka-alue on merkitty työpaikka-alueeksi (teollisuus/toimisto/satama), jota kehitetään tuotannon ja varastoinnin sekä palvelu-, toimisto- ja satamatoimintojen käyttöön.

Alueella on voimassa asemakaavat nro 6154 vuodelta 1970, nro 8418 vuodelta 1982 ja nro 8761 vuodelta 1984. Asemakaavoissa alue on merkitty teollisuusalueeksi (T), teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T), yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (TTV) sekä varastorakennusten ja -laitosten korttelialueeksi (TV).

Suunnittelutilanne Kaupunkisuunnitteluvirastossa on vuonna 2006 käynnistetty Hernesaaren osayleiskaavan suunnittelu, jossa alueelle on tarkoitus osoittaa asumista, työpaikkoja ja kulttuuritoimintoja. Osayleiskaava-alue rajoittuu Matalasalmenkujaan ja Laivakatuun sekä mereen. Telakan ydintoimintojen alue jää osayleiskaava-alueen ulkopuolelle. Osayleiskaavasuunnittelun aikataulun mukaisesti osayleiskaavaluonnos on kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä vuonna 2008.

Selvitykset Hakemuksessa on esitetty selvitys telakan liuotinainepäästöjen leviämisestä ympäristöön. Selvityksen laatimisen jälkeen telakalla on tehty toimenpiteitä toiminnasta aiheutuvien, ilmaan johtuvien eri yhdisteiden ja hiukkasten päästöjen vähentämiseksi. Hiukkaspitoisuusmittauksissa todettiin melko korkeita pitoisuuksia joidenkin suodatinlaitteistojen poistoilmassa. Hakemus ei sisällä riittävästi tietoa eri yhdisteiden ja hiukkasten ilmapäästöistä vaikutusten arvioimiseksi. Hakijan tulee selvittää nykyinen päästötilanne yksilöityine päästölähteineen, -yhdisteineen ja

-pitoisuuksineen sekä päästöjen leviäminen ympäristöön.

Toiminnasta aiheutuvan hajun arviointi ja leviämisselvitys tulee laajentaa koskemaan koko telakan vaikutusaluetta, jotta ympäristövaikutuksia voidaan riittävästi arvioida. Tarkastelu tulee tehdä yhdessä muiden yhteisellä vaikutusalueella hajua aiheuttavien toimijoiden kanssa.

Hakemuksessa ei ole riittäviä tietoja meluvaikutusten arvioimiseksi. Telakan nykyisestä toiminnasta aiheutuvasta melusta tulee tehdä kattavat melumittaukset ja melumallilaskelmat. Alueella on telakan lisäksi muitakin melua aiheuttavia toimintoja. Alueen melutilanne tulee selvittää yhdessä muiden yhteisellä vaikutusalueella melua aiheuttavien toimijoiden kanssa.

Hakemus ei sisällä tietoja toiminnan vaikutusalueella vesialueella sijaitsevien haitta-aineita sisältävien sedimenttien esiintymisalueen laajuudesta tai määrästä. Haitta-aineet ovat joutuneet sedimenttiin pitkän ajan kuluessa alueen toimijoiden yhteisestä vaikutuksesta. Vaikutusalueella tulee tutkia sedimenttien haitta-ainepitoisuuksia ja selvittää haitta-aineiden levinneisyys sekä ympäristövaikutus. Tarkastelu tulee mahdollisuuksien mukaan tehdä yhdessä alueen muiden sedimenttien haitta-ainepitoisuuksiin vaikuttavien toimijoiden kanssa.

Eri ympäristövaikutusten nykytilannekartoitusten ja selvitysten lisäksi tulee toiminnan vaikutusten arvioimiseksi tulevaisuudessa laatia tarkkailuohjelmat aikatauluineen. Myös onnettomuus-, häiriö- tai muissa poikkeuksellisissa tilanteissa syntyvät vaikutukset ja riskit tulee arvioida ja tarvittaessa määrätä vahingon tai vaaran estämiseksi tehtävistä toimista. Lisäksi luvassa tulee määrätä toiminnan lopettamisen jälkeisestä toiminta-alueen maaperän ja vaikutusalueen sedimenttien kunnostamisesta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Aker Yards Oy:lle. Lupaa myönnettäessä tulee ottaa huomioon edellä esitetyt vaatimukset.

Tekninen lautakunta toteaa (27.11.2007), että Helsingin Vedellä ei ole huomautettavaa telakan ympäristölupahakemukseen. Helsingin Energialla ei ole hakemuksen suhteen huomautettavaa tilanteessa, että telakkatoiminta jatkuu. Telakka-alueen välittömässä läheisyydessä osoitteessa Hylkeenpyytäjänkatu 1 sijaitsee vuonna 1968 toimintansa aloittanut huippu- ja varalämpökeskus, jonka toimintaan ei esitetyllä lupahakemuksella ja telakkatoiminnan jatkumisella ole myöskään välitöntä vaikutusta.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle Aker Yards Oy:n ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Aker Yards Oy:n Helsingin Länsisatamassa sijaitsevalle laivatelakalle.

Kaupunginhallitus katsoo, että lupamääräyksiä harkittaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon seuraavaa:

Helsingin kaupunki on käynnistänyt Hernesaaren osayleiskaavan suunnittelun, jossa Matalasalmenkujaan ja Laivakatuun sekä mereen rajoittuvalle alueelle on tarkoitus osoittaa asumista, työpaikkoja ja kulttuuritoimintoja. Laivatelakan ydintoimintojen alue jää osayleiskaava-alueen ulkopuolelle. Kaupunginhallitus katsoo, että ympäristöluvassa tulee ottaa huomioon asutuksen voimakas lisääntyminen telakan välittömässä läheisyydessä siten, että viihtyvyys naapurustossa ei vaarannu.

Lisäksi huomioon tulee ottaa telakan naapurissa harjoitettava matkustajaliikenne ja erityisesti kansainvälisten risteilyalusten sijoittuminen läheisiin laitureihin. Turvallisuusmääräykset saattavat vaikuttaa telakkatoiminnalle asetettaviin vaatimuksiin. Lupakäsittelyssä tulee varmistaa, että turvamääräykset on riittävästi huomioitu.

Aker Yards Oy:n ympäristölupahakemus on tullut vireille vuonna 2004. Hakemuksessa esitetyn selvityksen laatimisen jälkeen telakalla on tehty toimenpiteitä toiminnasta aiheutuvien, ilmaan johtuvien eri yhdisteiden ja hiukkasten päästöjen vähentämiseksi. Kaupunginhallitus katsoo, että hakemuksen asiakirjoja tulisi päivittää siten, että hakija selvittäisi nykyisen päästötilanteen yksilöityine päästölähteineen, -yhdisteineen ja -pitoisuuksineen sekä päästöjen leviämisen ympäristöön.

Aker Yards Oy:n ja Helsingin kaupungin välisen vuokrasopimuksen mukaan mm. alueen maaperä tulee tutkia ja puhdistaa vuokra-ajan päättyessä. Kaupunginhallitus katsoo, että telakka-alueen vaikutusalueella tulee myös tutkia sedimenttien haitta-ainepitoisuuksia ja selvittää haitta-aineiden levinneisyys sekä ympäristövaikutus. Tarkastelu tulee mahdollisuuksien mukaan tehdä yhdessä alueen muiden sedimenttien haitta-ainepitoisuuksiin vaikuttavien toimijoiden kanssa. Kaupunginhallitus katsoo, että ympäristöluvassa tulee määrätä toiminnan lopettamisen jälkeisestä toiminta-alueen maaperän ja vaikutusalueen sedimenttien kunnostamisesta.

Telakan nykyisestä toiminnasta aiheutuvasta melusta tulee tehdä kattavat melumittaukset ja melumallilaskelmat. Alueen melutilanne tulee selvittää yhdessä muiden yhteisellä vaikutusalueella melua aiheuttavien toimijoiden kanssa.

Kaupunginhallitus katsoo lopuksi, että eri ympäristövaikutusten nykytilannekartoitusten ja selvitysten lisäksi tulee toiminnan vaikutusten arvioimiseksi tulevaisuudessa laatia tarkkailuohjelmat aikatauluineen. Myös onnettomuus-, häiriö- tai muissa poikkeuksellisissa tilanteissa syntyvät vaikutukset ja riskit tulee arvioida, ja tarvittaessa määrätä vahingon tai vaaran estämiseksi tehtävistä toimista.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, satamalautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja tekniselle lautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

YHDISTETYN KOTIHOIDON KOKEILUN VÄLIRAPORTTI JA ESITYS TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTAVASTA KOKEILUN JÄLKEEN

Khs 2004-2231

Stj toteaa, että Khs esitti 1.9.2003 sosiaali- ja terveysministeriölle sosiaalihuoltolain ja kansanterveyslain muuttamista siten, että kotipalvelu ja kotisairaanhoito voidaan kunnan harkinnan mukaan hoitaa joko sosiaalihuoltona tai kansanterveystyönä, jolloin kunnalla olisi oikeus itse päättää siitä minkä kuntalaissa tarkoitetun monijäsenisen luottamushenkilöelimen toimivaltaan sekä kotipalvelu että kotisairaanhoito kuuluvat. Lisäksi Khs esitti lainsäädännön muuttamista asiakasrekisterien osalta sellaiseksi, että yhteisen rekisterinpitäjänä voisi olla kunnan harkinnan mukaan joko terveyslautakunta tai sosiaalilautakunta tai muu mahdollinen toimielin, jonka vastuulla kotihoidon järjestäminen on.

Edelleen Khs esitti 1.11.2004, että Helsinki hyväksyttäisiin tuolloin valmisteilla olleiden sosiaalihuoltolain ja kansanterveyslain väliaikaista muuttamista koskevien lakien tarkoittamaan eräiden tehtävien järjestämistä koskevaan kokeiluun niin pitkäksi aikaan kuin lait sen sallivat eli tuon hetkisen tiedon mukaan 31.12.2008 saakka. Khs totesi, että kaupungin tarkoituksena on järjestää sosiaalihuoltolain mukainen kotipalvelu ja kansanterveyslain mukainen kotisairaanhoito pääasiassa yhdistettynä kotihoitona terveyslautakunnan alaisuudessa. Laki vahvistettiin 30.12.2004.

Sosiaali- ja terveysministeriö päätti 30.12.2004 hyväksyä kaupungin hakemuksen saada osallistua sosiaalihuoltolain 2 a luvun ja kansanterveyslain 2 a luvun mukaiseen kotihoidon järjestämistä koskevaan kokeiluun ajalle 1.1.2005 – 31.12.2008. Ministeriön päätöksessä todettiin mm., että rekisterin pitoon liittyvistä henkilötietojen käsittelystä tulee toimittaa tietosuojavaltuutetulle kotihoidon rekisteriä koskeva rekisteriseloste siten kuin henkilötietolaissa säädetään, ja että kokeilukunnan tulee toimittaa ministeriölle alustava arvio kokeilusta 31.12.2007 mennessä ja kokeilun loppuarvio viimeistään 30.6.2009 mennessä. Arviointikohteet, joista ministeriön on tarkoitus pyytää seurantatietoa, ovat ainakin seuraavat: asiakkaan kokema palvelun laatu, ammatillisen työn laatu, johtamisen laatu, sosiaali- ja terveystoimen välinen yhteistyö sekä palveluketjujen saumattomuus (mukaan lukien tietosuoja) sekä toiminnan vaikuttavuus ja taloudellisuus.

Khs merkitsi tiedoksi sosiaali- ja terveysministeriön 30.12.2004 antaman päätöksen kaupungin hyväksymisestä kotihoidon järjestämistä koskevaan kokeiluun ja kehotti terveyskeskusta ryhtymään ministeriön päätöksessä edellytettyihin toimenpiteisiin, mm. kotihoidon rekisteriä koskevan rekisteriselosteen toimittamiseksi tietosuojavaltuutetulle ja kokeiluarvioiden toteuttamiseksi.

Stj toteaa, että Kvsto on 17.11.2004 tehnyt terveystoimen johtosääntöön kokeiluajaksi 1.1.2005 – 31.12.2008 kotihoitokokeilun mahdollistavat muutokset. Khs on niinikään 22.11.2004 perustanut mainituksi kokeiluajaksi kotihoidon johtajan viran sekä viisi kotihoitopäällikön virkaa.

Terveyslautakunta on (6.11.2007) lähettänyt Khlle kotihoitokokeilun väliarviointia koskevan raportin liitteineen. Ne ovat esityslistan tämän asian liitteinä 1-12. Lisäksi liitteenä 13 on terveyskeskuksen henkilöstötoimikunnan asiasta antama lausunto ja liitteenä 14 on terveyslautakunnan pyytämä selvitys kotihoidon työntekijöiden työpanoksen kohdentumisesta välilliseen asiakastyöhön.

Kokeilun tausta ja lähtökohdat

Aiemmin erillisinä toimineet sosiaaliviraston kotipalvelu ja terveyskeskuksen kotisairaanhoito yhdistettiin Helsingissä 1.1.2005 lukien terveyskeskukseen kotihoito-osastoksi. Helsingin kotihoidon organisointiratkaisu perustuu kaupunginhallituksen asettaman organisaatiokomitean päätökseen ja määräaikaisiin kansanterveyslain ja sosiaalihuoltolain muutoksiin sekä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) antamaan lupaan. Kokeiluaika on 1.1.2005 – 31.12.2008. STM edellytti kokeilulle antamassaan luvassa, että kokeilusta tehdään väliarviointi 31.12.2007 mennessä ja loppuarviointi 30.6.2009 mennessä.

Kaupunginhallituksen organisaatiokomitean mukaan kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistämisellä saavutettaisiin seuraavat edut:

1 Kotisairaanhoidon ja kotipalvelun välisen koordinoinnin oleellinen tehostuminen, mikä näkyisi erityisesti samaan asiakkaaseen kohdistuvien toimenpiteiden ja kotikäyntien parempana yhteensovittamisena.

2 Suuremmasta yksikkökoosta seuraava taloudellisuuden lisääntyminen; tämä näkyisi esimerkiksi työaikajärjestelyissä, sijaisuuksien hoidossa ja henkilöstön hankinnassa.

3 Resurssien joustavampi käyttö; mahdollisuus siirtää resursseja tehokkaasti alueelta toiselle ja reagoida nopeasti muuttuviin tarpeisiin.

4 Yhteisen johdon alaisuudessa kotihoitopalvelujen alueellista toimipisteverkkoa ja sisäistä työnjakoa voitaisiin kehittää toiminnan oman logiikan ja vaatimusten mukaisesti mahdollisimman tehokkaaksi.

5 Kotihoitopalvelut muodostavat sosiaali- ja terveystoimen sisällä oman osaamisen alueensa; tämän ansiosta henkilöstön ja menetelmien kehittämistä voitaisiin tehostaa.

6 Kotihoitopalvelujen oma ja nykyistä itsenäisempi vastuualue olisi myös omiaan vahvistamaan henkilöstön palveluidentiteettiä ja työn arvostusta sekä parantamaan työvoiman saatavuutta.

Organisaatiokomitean mukaan lääketieteellisen ja terveydenhuollon asiantuntemuksen ja työpanoksen turvaaminen on yhdistetyn kotihoidon menestyksellisen toiminnan kannalta erittäin keskeinen tekijä. Myös henkilöstön yhteiskäyttömahdollisuus terveyskeskussairaaloiden kanssa puoltaa toiminnan sijoittamista terveysvirastoon. Näistä syistä komitea piti kotihoidon sijoittamista terveysvirastoon parhaana vaihtoehtona.

STM edellytti, että väliarvioinnissa yhdistyneen kotihoidon toimintaa arvioidaan seuraavista näkökulmista: 1) asiakkaan kokema palvelujen laatu, 2) ammatillisen työn laatu, 3) johtamisen laatu, 4) sosiaali- ja terveystoimen välinen yhteistyö, 5) palveluketjujen saumattomuus, mukaan lukien tietosuoja sekä 6) toiminnan vaikuttavuus ja taloudellisuus.

Nyt valmistuneessa väliarviointiraportissa arvioidaan edellä lueteltujen kaupunginhallituksen organisaatiokomitean yhdistämiselle asettamien tavoitteiden toteutumisen ja STM:n kokeilulupapäätöksessään edellyttämän toiminnan toteutumista. Lisäksi raportissa kuvataan organisaatiomuutoksen taustaa, kotihoito-osaston asiakaskunnan ja toiminnan kehitystä sekä työntekijöiden työhyvinvointia.

Kotihoidon toimintamalli 1.1.2005

Kotihoito-osastoa johtaa osastopäällikkö (kotihoidon johtaja). Osasto muodostuu viidestä toimistotasoisesta, kotihoitopäällikön johtamasta tulosyksiköstä, jotka ovat Eteläinen, Keskinen, Läntinen, Pohjoinen ja Itäinen palvelualue. Palvelualueet muodostuvat 59 lähipalvelualueesta. Kullakin lähipalvelualueella on 2-3 tiimiä. Tiimejä on yhteensä 118. Kussakin tiimissä on keskimäärin 8-16 työntekijää, työntekijöitä on yhteensä 1482. Kullekin palvelualueelle on perustettu mielenterveystiimi hoitamaan alueen mielenterveysasiakkaita. Organisaatiomuutoksen yhteydessä yhdistettiin kotisairaalan ja kotihoidon yökotihoito. Ruotsinkielinen kotihoito on Eteläisen kotihoitopäällikön alaisuudessa. Kotisairaanhoidon asiakkaaksi tullaan sairaalan tai terveysaseman lääkärin lähetteellä. Myös sosiaalityöntekijä, asiakas itse, omainen, naapuri tai joku muu läheinen voi ottaa suoraan yhteyttä kotihoitoon. Tavallisin asiakkaaksi tulon peruste on sairauksien ja kognitiivisen heikkenemisen pohjalta tapahtunut toimintakyvyn lasku.

Helsingin terveyskeskuksen kotihoidossa tulee vuonna 2007 olemaan asiakkaita yhteensä yli 15 000, kuukaudessa asiakkaita on keskimäärin 7 600, joista tilapäisiä lähes 1 600. Työntekijöitä on yli 1600. Erillisissä organisaatioissa, eri johdon alaisina aiemmin toimineet kotipalvelun ja kotisairaanhoidon työntekijät toimivat nyt yhteisissä tiimeissä. Tavoitteena on, että asiakkaan luona käy vain yksi työntekijä, joka hoitaa sekä asiakkaan hoivaan että hoitoon liittyvät toimenpiteet. Tämä on merkinnyt työntekijöille oman osaamisen laajentamista ja tiimeissä yhteisten toimintatapojen ja pelisääntöjen opettelua.

Arviointiaineisto ajalta 1.1.2005–30.6.2007

Arviointi pohjautuu kokeilun aikana kerättyyn asiakaskuntaa, henkilökuntaa ja toimintaa kuvaavaan aineistoon. Asiakaskuntaa koskeva aineisto käsittää vuosittain toteutetun asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset, tutkijan kenttäkäyntien aikana nauhoittamaa haastatteluaineistoa, asiakkailta tulleet valitukset sekä asiakasmäärien kehitystä kuvaavan tilastoaineiston. Henkilökuntaa kuvaava aineisto käsittää työhyvinvointikyselyiden tulokset, tutkijan kenttäaineistoa sekä henkilöstömäärän ja vakanssien kehittymiseen liittyvän tilastoaineiston. Toimintaa kuvaava aineisto käsittää talousarvion ja sen toteuman, kotihoidon kehittämistoiminnan, verkostoyhteistyön sekä käyntimäärien kehitystä kuvaavan tilastoaineiston.

Keskeisiä tuloksia

Kotihoidon asiakaskunta on muuttunut kokeiluaikana raskashoitoisemmaksi, minkä seurauksena asiakaskäynnit ovat lisääntyneet. Myös asiakasmäärissä on nähtävissä hienoista kasvua. Tällä hetkellä hoitamattomia vakansseja ja sijaisuuksia on vähemmän kuin koskaan aikaisemmin kokeilun aikana. Myös työntekijöiden sairauspoissaolot osoittavat alenevaa suuntaa. Työhyvinvointikyselyn tulosten mukaan kaikilla kyselyn osa-alueilla on tapahtunut parantumista. Kotihoito-osasto on koko kokeilun ajan kehittänyt aktiivisesti toimintaansa ja kokeilujakson aikana on toteutettu useita strategian toimeenpanoa tukevia kehittämis-hankkeita.

Asiakkaat ovat antaneet sekä vuonna 2005 että vuonna 2006 asiakaskyselyssä arvosanaksi 8,2. Erityisen tyytyväisiä asiakkaat ovat olleet lääkitykseen liittyvien asioiden hoitoon, henkilökunnan ystävällisyyteen ja yleisesti kotihoitoon kokonaisuudessaan. Asiakkaat kritisoivat työntekijöiden kiirettä ja haluaisivat parannusta kodinhoitoon, asiointiin ja siivoukseen. Asiakkailta tulleet valitukset ovat kotihoitokokeilun kolmantena vuonna vähentyneet alle puoleen aiemmasta (noin 200 vuodessa). Kotihoidon omat lääkärit (yhteensä 22, joista viisi on geriatria, kuusi yleislääketieteen erikoislääkäriä) ovat ainutkertaista maassamme ja he ovat välttämätön lääketieteellinen tuki huonokuntoisen ja moniongelmaisen asiakaskunnan hoidossa.

Vuonna 2005 kotihoidosta tehtiin yhteensä 1 429 487 asiakaskäyntiä ja keskimääräinen käynti-kustannus oli 49 euroa. Vuonna 2006 asiakaskäyntejä tehtiin yhteensä 1 564 257 ja käyntikustannus oli 48 euroa. Ennusteen mukaan vuonna 2007 toteutunee 1 670 000 käyntiä (= + 7 %).

Kotihoidon asiakkaita tulee vuonna 2007 olemaan yli 15 000, kuukaudessa asiakkaita on keskimäärin 7 600 (vuonna 2006 määrä oli 7 400), joista tilapäisiä lähes 1 600 (vuonna 2006 määrä oli 1 500). Tämän lisäksi kotihoidon piirissä on kuukausittain noin 1 160 (1 050 vuonna 2006) pelkästään kotihoidon tukipalveluja saavaa asiakasta.

Tulevaisuuden haasteet

Kotihoidon suurena haasteena on pysyvän ja osaavan henkilökunnan saaminen. Asiakaskunnan muutos moniongelmaiseksi ja raskashoitoiseksi vaatii työntekijöiltä tulevaisuudessa toisaalta yhä laaja-alaisempaa ja toisaalta syvempää erityisasiakasryhmien hoidon osaamista. Tulevaisuudessa kotipalvelun kysynnän lisääntyessä tarvitaan uudenlaisia, innovatiivisia, hyvinvointiteknologiaan perustuvia ratkaisuja. Haasteena on tulevaisuudessa myös asiakkaan kotona tapahtuvan hoiva-ajan eli ns. välittömän työajan lisääminen suhteessa välilliseen työaikaan. Kotihoidon asiakkaiden kotona selviytymisen tukemiseen, kodin muutostöiden suunnitteluun ja apuvälineiden hankintaan tarvitaan yhä kiinteämpää yhteistyötä fysioterapian ja toimintaterapian kanssa. Tutkimusten mukaan Helsingin kotihoidon asiakkaista yli puolet kokee yksinäisyyttä. Yksinäisyyteen voi liittyä tunne syrjäytymisestä ja yksin jäämisestä. Haasteena on syrjäytymisvaarassa olevien tai jo syrjäytyneiden kotihoidon asiakkaiden elämänlaadun parantaminen tarjoamalla apua yksinäisyydestä irtautumiseen.

Keskeiset johtopäätökset

Arviointiaikana kokeilussa on saavutettu kaikki kaupungin organisaatiokomitean terveyskeskuksen yhdistetylle kotihoidolle asettamat tavoitteet. Tavoitekohtaiset tiedot ilmenevät raportin johtopäätösluvusta.

Kotihoito-osastossa on yksi organisaatiotaso vähemmän kuin erillisissä kotipalvelussa ja kotisairaanhoidossa. Esimiesvakanssien määrää vähennettiin 24:llä. Kotihoitokäynnin kustannus on kokeiluaikana alentunut samalla, kun asiakaskäyntien määrä on lisääntynyt ja asiakkaat muuttuneet enemmän hoitoa vaativiksi. Lisäksi on onnistuttu mm. tarpeen mukaisten lääkäripalvelujen järjestämisessä samoin kuin yhä raskashoitoisemmaksi muuttuneen asiakaskunnan hoitamisessa.

Arvioinnin perusteella kotipalvelu ja kotisairaanhoito on perusteltua pysyvästi yhdistää terveyskeskukseen kuuluvan kotihoito-osaston tehtäväksi.

Esittelijän esittelykannanotot terveyslautakunnalle

Toimitusjohtaja katsoo, että kokeilusta saatujen tulosten perusteella kotipalvelu ja kotisairaanhoito tulisi pysyvästi yhdistää terveyskeskuksen kotihoito-osaston tehtäväksi. Siten Khn tulisi esittää sosiaali- ja terveysministeriölle, että kokeilua varten määräaikaisesti muutetut lainsäännökset muutetaan pysyvästi mahdollistamaan kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistäminen terveyskeskuksen tehtäväksi.

Terveyslautakunnan päätös ja esitys Khlle

Terveyslautakunta päätti merkitä tiedoksi kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistämiskokeilun väliraportin yhtyen raportissa esitettyihin arvioihin toiminnan tuloksista.

Samalla lautakunta päätti lähettää väliraportin Khlle todeten toiminnasta saatujen tulosten perusteella omalta osaltaan pitävänsä perusteltuna kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistämistä pysyvästi terveyskeskuksen kotihoito-osastoon.

Jäsen Kati Peltola ehdotti esittelijän päätösehdotukseen tehtäväksi seuraavat muutokset:

1 Päätösponnen I. kappaleen lopusta poistetaan sanat. "...yhtyen raportissa esitettyihin arvioihin toiminnan tuloksista"

2 Päätösponnen 2. kappaleen loppuosa: ... yhdistämistä pysyvästi terveyskeskuksen kotihoitoon" muutetaan kuulumaan: " yhdistämisen jatkamista terveyskeskuksen kotihoito-osastossa".

Muutosesitykset raukesivat jäätyään kannatuksetta.

Sosiaalilautakunta on (13.11.2007) antanut yhdistetyn kotihoidon kokeilun väliraportista lausunnon, joka pääkohdiltaan on samansisältöinen kuin terveyslautakunnan esitys seuraavin poikkeuksin:

Kokeilun tausta ja lähtökohdat

Terveyslautakunnan esityksessä mainitun lisäksi sosiaalilautakunta toteaa, että organisaatiokomitean mietinnön mukaan kotihoidon sijoittumisessa terveysvirastoon olisi seuraavat edut:

1 Kotihoidon kuuluminen samaan virastoon sairaalatoiminnan kanssa vahvistaisi toimintojen välistä koordinointia, mikä edistäisi potilaiden sijoittumista sairaalasta koteihinsa.

2 Vaihtoehto mahdollistaisi lääkärien yhteiskäytön terveyskeskussairaaloissa ja kotihoidossa, mikä myös edistäisi lääkärityövoiman saantia.

3 Terveysvirastossa toiminta ei olisi osa vanhustenhoito-organisaatiota, jolloin työikäisten, nuorten ja lapsipotilaiden hoito ei aiheuttaisi erityisjärjestelyjä.

4 Sairaus on entistä useammin kotihoidon tarpeen syynä.

Keskeisiä tuloksia

Terveyslautakunnan esityksessä mainitun lisäksi sosiaalilautakunta toteaa, että kotihoidon lääkäri teki vuonna 2006 kotikäynnin jo yli 30 %:lle asiakkaista, vuonna 2004 luku oli alle 1 %.

Keskeiset johtopäätökset

Arviointiaikana kokeilussa on saavutettu kaikki kaupungin organisaatiokomitean terveyskeskuksen yhdistetylle kotihoidolle asettamat tavoitteet.

Lisäksi on onnistuttu mm. tarpeen mukaisten lääkäripalvelujen järjestämisessä samoin kuin yhä raskashoitoisemmaksi muuttuneen asiakaskunnan hoitamisessa.

Arvioinnin perusteella kotipalvelu ja kotisairaanhoito on perusteltua pysyvästi yhdistää terveyskeskukseen kuuluvan kotihoito-osaston tehtäväksi.

Sosiaalilautakunta katsoo, että kokeilusta saatujen tulosten perusteella kotipalvelu ja kotisairaanhoito tulisi pysyvästi yhdistää terveyskeskuksen kotihoito-osaston tehtäväksi. Siten Khn tulisi esittää sosiaali- ja terveysministeriölle, että kokeilua varten määräaikaisesti muutetut lain säännökset muutetaan pysyvästi mahdollistamaan kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistäminen terveyskeskuksen tehtäväksi Helsingin mallin mukaisesti.

./. Sosiaaliviraston henkilöstötoimikunnan lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä 15.

Sosiaalilautakunta päätti merkitä tiedoksi kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistämiskokeilun väliraportin sekä siinä esitetyt arviot toiminnan tuloksista omalta osaltaan yhtyen raportissa esitettyihin arvioihin toiminnan tuloksista.

Samalla lautakunta päätti lähettää lausuntonsa väliraportista Khlle todeten toiminnasta saatujen tulosten perusteella omalta osaltaan pitävänsä perusteltuna kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistämisen pysyvästi terveyskeskuksen kotihoito-osaston tehtäväksi.

Päätös syntyi äänestyksen jälkeen jäsen Mäen ehdotettua jäsen Forsmanin kannattamana, että päätösehdotus muutettaisiin kuulumaan seuraavasti:

”Sosiaalilautakunta päättää merkitä tiedoksi kotipalvelun ja kotisairaan-hoidon yhdistämiskokeilun väliraportin.

Lautakunta yhtyy henkilöstötoimikunnan lausuntoon.”

Lisäksi Mäen ehdotuksen mukaan päätökseen liitetään henkilöstötoimikunnan lausunto.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 5 – 5 puheenjohtajan äänen ratkaistessa.

Esittelijän ehdotusta kannattivat puheenjohtaja Räty, jäsenet Sipilä ja Sutinen sekä varajäsenet Tuominen ja Telaranta. Mäen ehdotusta kannattivat Mäen ja Forsmanin lisäksi jäsenet Huhtamäki, Peltola ja Siimes.

Stj toteaa, että väliraportissa kuvataan yhdistettyyn kotihoitoon luotuja rakenteita, toimintamalleja ja saatuja tuloksia sekä vastaukset STM:n esittämiin arviointikysymyksiin. Keskeisinä tuloksina raportissa mainitaan mm., että:

- kotihoidon asiakaskunta on muuttunut raskashoitoisempaan suuntaan

- asiakasmäärissä on nähtävissä pientä kasvua

- kotihoito on kehittänyt kokeilun ajan aktiivisesti toimintaansa ja toteuttanut useita strategian toimeenpanoa tukevia hankkeita

- asiakkaat ovat antaneet vuonna 2005 ja 2006 toiminnalle arvosanaksi 8,2

- asiakkaat ovat olleet erityisen tyytyväisiä lääkitykseen liittyvien asioiden hoitoon ja henkilökunnan ystävällisyyteen

- asiakkaat kritisoivat asiakastyytyväisyysmittauksissa henkilökunnan kiirettä ja he haluaisivat parannusta kodinhoitoon, asiointipalveluihin ja siivoukseen

- vuonna 2006 kotihoito teki yli 1,5 miljoonaa asiakaskäyntiä ja keskimääräinen kustannus oli 48 euroa.

Kotihoidossa työskentelee 22 lääkäriä, joista viisi on geriatria ja kuusi yleislääketieteen erikoislääkäriä.

Vielä Stj toteaa, että sosiaali- ja terveysministeriön kokeilulupapäätöksessä edellytetty terveyskeskuksen kotihoidon asiakastietojärjestelmän rekisteriseloste on käsitelty tietosuojavaltuutetun toimistossa ja sen on todettu täyttävän kokeilulainsäädännön vaatimukset. Kansanterveyslakia ja sosiaalihuoltolakia on kokeilun alkamisen jälkeen (22.12.2006) muutettu siten, että kansanterveystyön ja sosiaalihuollon toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä voi huolehtia yksi tai useampi kunnan määräämä monijäseninen toimielin. Vielä tarvitaan kuitenkin lainmuutokset rekisterinpitäjää koskevilta osin siten, että rekisterinpitäjänä voi toimia kumman lain alainen virasto tahansa.

STJ Kaupunginhallitus päättänee lähettää sosiaali- ja terveysministeriölle kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistämiskokeilua (kotihoitokokeilua) koskevan väliraportin liitteineen ilmoittaen yhtyvänsä raportissa esitettyihin arvioihin toiminnan tuloksista.

Samalla kaupunginhallitus päättänee esittää sosiaali- ja terveysministeriölle, että kokeilua varten määräaikaisesti muutetut lainsäännökset muutetaan pysyvästi mahdollistamaan kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistäminen terveyskeskuksen tehtäväksi.

Kirje sosiaali- ja terveysministeriölle sekä pöytäkirjanote terveyslautakunnalle ja sosiaalilautakunnalle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Väliraportti
	Liite 2	Väliraportin liitteet 1 - 3 ja 3.2 - 3.3
	Liite 3	Väliraportin liite 3.1
	Liite 4	Väliraportin liite 3.4.1
	Liite 5	Väliraportin liite 3.4.2
	Liite 6	Väliraportin liite 3.5
	Liite 7	Väliraportin liite 3.6
	Liite 8	Väliraportin liite 4
	Liite 9	Väliraportin liitteet 5-6
	Liite 10	Väliraportin liite 7
	Liite 11	Väliraportin liite 8
	Liite 12	Väliraportin liite 9
	Liite 13	Terveyskeskuksen henkilöstötoimikunnan lausunto 22.10.2007
	Liite 14	Selvitys työajan jakautumisesta kotihoidossa
	Liite 15	Sosiaaliviraston henkilöstötoimikunnan lausunto 9.11.2007

ERÄIDEN VIRKOJEN PERUSTAMINEN TERVEYSKESKUKSEEN

Khs 2007-2468

Terveyskeskus toteaa (9.11.2007), että vuoden 2008 talousarviossa on otettu huomioon toimintojen siirrot kaupungin oman toiminnan ja HUSin välillä. Siihen sisältyy Marian päivystystoiminnan siirto HUSista kaupungin omaksi toiminnaksi.

Marian päivystystoiminnan siirron täytäntöönpanon selvittämiseksi terveyskeskuksen toimitusjohtaja ja Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja perustivat työryhmän laatimaan siirron toteuttamiseksi tarvittavat suunnitelmat. Työryhmän selvityksen mukaan siirto toteutuu 1.1.2008 lukien ns. liikkeen luovutuksena. Toiminnan mukana siirtyy HUSista yhteensä 210 henkilöä kaupungin palvelukseen. Lisäksi toimintaan kohdentuu HUSin sisältä ostettua työpanosta, jonka rahoitus sisältyy vuoden 2008 talousarvioon.

Kyseessä on liikkeen luovutus, jolloin toimintojen siirtyessä henkilöt siirtyvät luovutuksen saajan palvelukseen entisin palvelussuhteen ehdoin. Lääkärit ja ylihoitaja ovat tehtävänsä luonteen vuoksi virkasuhteisia. Virkanimikkeet määräytyvät terveyskeskuksen käytössä olevien nimikkeiden mukaisesti.

Siirtyvässä toiminnassa on yhden ylihoitajan työpanos ja ylihoitaja siirtyy HUSista terveyskeskukseen. Siirtyvän toiminnan lääkärityö on osoitettu eri tulosalueilta. Selvityksessä todettiin, että toimintaan kohdentuu kahdeksan lääkärin työpanos. Näistä yksi on osaston ylilääkäri, kolme apulaisylilääkäriä ja neljä osastonlääkäriä. Siirtyvien lääkäreiden määrä on viisi. Toimintaan tarvittava lääkärityö edellyttää kahdeksan viran perustamista.

Khs hyväksyi talousarvioesityksen käsittelyn yhteydessä 1,4 milj. euron lisärahoituksen Marian sairaalan päivystystoimintaan. Tämä sisältää kolmen osastonlääkärin viran rahoituksen.

Akuuttisairaalan vuodeosastotoiminnan vuonna 2007 tehdyssä auditoinnissa esitettiin toimenpiteenä kahdeksan lääkärin ja 50 sairaanhoitajan lisäystä. Näiden rahoitus sisältyy vuoden 2008 talousarvioon. Lääkärit kohdennetaan vuodeosastotoiminnan seniorilääkärityön vahvistamiseen ja koulutustoiminnan tehostamiseen. Näin ollen virkojen tulee olla apulaisylilääkärin virkoja.

Marian siirtyvän päivystystoiminnan virat ja lisärahoitukseen sisältyvät osastonlääkärin virat tulee perustaa 1.1.2008 lukien. Osastonlääkärin virkoja on siten yhteensä seitsemän. Siirtyvän toiminnan neljän apulaisylilääkärin viran lisäksi on tarkoituksenmukaista perustaa myös akuuttisairaalan vuodeosastotoiminnan ja koulutuksen tehostamiseen tarvittavat kahdeksan apulaisylilääkärin virkaa1.1.2008 lukien. Apulaisylilääkäreiden virkojen lisäys on näin yhteensä 12. Virkojen palkkaus määritellään HUSista siirtyvien lääkäreiden osalta heidän tehtäväkohtaisen palkkauksensa mukaan ja uusien virkojen kohdalla terveyskeskuksen palkkatason mukaisesti.

Marian sairaalasta tullaan muodostamaan akuuttisairaalaan uusi tulosyksikkö, jota johtamaan tarvitaan virkasuhteinen ylilääkäri. Terveyskeskuksessa on työsuhteinen ylilääkärin vakanssi (vak.nro 29294), joka tulee muuttaa virkasuhteiseksi.

Terveyskeskus esittää, että Khs päättäisi perustaa 1.1.2008 lukien terveyskeskuksen akuuttisairaalaosastoon sijoitettavaksi päätösehdotuksessa mainitut virat.

Samalla terveyskeskus esittää, että Khs päättäisi perustaa 1.1.2008 lukien ylilääkärin viran työsuhteisen tehtävän tilalle päätösehdotuksen mukaisesti.

Talous- ja suunnittelukeskuksella ja henkilöstökeskuksella ei ole huomautettavaa terveyskeskuksen esitykseen.

STJ Kaupunginhallitus päättänee perustaa 1.1.2008 lukien terveyskeskukseen akuuttisairaalaosastoon sijoitettavaksi seuraavat virat:

Virkaninmike	Lukumäärä	Tehtäväkohtainen palkka euroa/kk
Ylihoitaja	1	2937,95
Apulaisylilääkäri	1	4264,84
Apulaisylilääkäri	2	4708,71
Apulaisylilääkäri	9	4508,24
Osastonlääkäri	7	4014,00 sekä

Ylilääkärin viran, työsuhteisen ylilääkärin tehtävän (vakanssinumero 29294) tilalle. Tehtäväkohtainen palkka 4942,62 euroa/kk.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että edellä mainittu ylilääkärin virka saadaan täyttää ilman täyttölupaa.

Pöytäkirjanote terveyskeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LAUSUNTO SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE SOSIAALIASIAMIESTOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ

Khs

Asia tulisi käsitellä 10.12.2007

Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa (27.9.2007), että ministeriö asetti 29.6.2005 sosiaaliasiamiestoiminnan kehittämisen työryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida kuntien sosiaaliasiamiestoimintaa, sen kehittämistarpeita ja tehdä ehdotuksia jatkotoimenpiteistä. Työryhmän kehittämisehdotukset valmistuivat kesäkuussa 2007.

Työryhmä on arvioinut sosiaaliasiamiestoiminnan nykytilaa ja laatinut toiminnan kehittämiseksi ehdotukset. Keskeiset kehittämisehdotukset koskevat sosiaaliasiamiestoiminnan organisointia ja sosiaaliasiamiehen riippumatonta asemaa sekä asiamiehen työn ja osaamisen kehittämistä.

Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää mm. Helsingin kaupungilta lausuntoa työryhmän ehdotuksista. Erityisesti pyydetään arvioimaan ovatko ehdotukset riittäviä sosiaaliasiamiehen palvelujen tasavertaisen saatavuuden ja laadun varmistamiseen koko maassa. Kuntia pyydetään erityisesti arvioimaan kehittämisehdotusten toteuttamismahdollisuuksia kunnassa sekä niistä aiheutuvia toiminnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Lausuntojen pohjalta ministeriö päättää jatkotoimista.

./. Työryhmän esitys on esityslistan tämän asian liitteenä 1.

Lausuntojen jatkettu määräaika on 14.12.2007.

./. Sosiaalilautakunnan lausunto (27.11.2007) on esityslistan tämän asian liitteenä 2.

Stj toteaa, että päätösehdotus perustuu sosiaalilautakunnan lausuntoon.

STJ Kaupunginhallitus päättänee antaa sosiaali- ja terveysministeriölle sosiaaliasiamiestoiminnan kehittämistä selvittäneen työryhmän ehdotuksista seuraavan lausunnon:

Aluksi kaupunginhallitus toteaa, että sosiaaliasiamiestoiminnalla voidaan edistää asiakaslähtöisyyttä, asiakassuhteiden luottamuksellisuutta sekä asiakkaiden oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain tarkoittamalla tavalla. Sosiaaliasiamiestoiminta on merkittävä palautejärjestelmä tavoitteiden seurannassa ja arvioinnissa.

Helsingin sosiaalivirastossa toimii tällä hetkellä kaksi päätoimista sosiaaliasiamiestä, joista toinen on osa-aikainen. Sosiaalivirastossa työskentelee myös yksi sivutoiminen potilasasiamies ja yksi päätoiminen vammaisasiamies. Lisäksi terveyskeskuksessa toimii yksi potilasasiamies.

Helsingin sosiaaliasiamiesten raportin mukaan vuonna 2006 heihin otti yhteyttä yhteensä 1 252 asiakasta. Suoraan sosiaaliviraston toimintaa koskevia yhteydenottoja oli 1 041. Yhteydenotoista 55 % koski toimeentulotukea ja 28 % muita sosiaalitoimen palveluja. Loput 17 % yhteydenotoista koski muita palveluja, kuten Kelan palveluja, terveydenhoitoa, työvoimapalveluja tai asuntoasioita.

Päätoimisten sosiaaliasiamiesten avulla toiminnan laatu voitaisiin turvata koko maassa. Päätoimisuutta puoltaa myös sosiaaliasiamiesten riippumattomuuden ja puolueettomuuden turvaaminen. Mikäli sosiaaliasiamies joutuu osallistumaan palvelujen järjestämiseen, asiakkaan luottamus hänen esteettömyyteensä saattaa vaarantua.

Kaupunginhallitus katsoo, että sosiaaliasiamiestoiminnan mitoitusta suhteessa väestöpohjaan ei tule määritellä sitovasti ennen kuin on tehty ratkaisut toiminnan järjestämisvastuusta, rahoituksesta ja organisoinnista.

Työryhmä ehdottaa sosiaalihuollon asiakaslain 24 §:ään nimenomaista säännöstä sosiaaliasiamiehen puolueettomuudesta ja riippumattomuudesta. Voimassa oleva säännös asettaa jo sinänsä sosiaaliasiamiehen puolueettomuuden ja riippumattomuuden edellytyksiksi asiamiestoiminnan uskottavuudelle asiakkaisiin nähden. Selvyyden vuoksi nimenomaisen säännöksen lisääminen olisi tarkoituksenmukaista.

Sosiaaliasiamiehen puolueettomuus ja riippumattomuus sivuaa myös kysymystä toiminnan organisoinnista kunnissa tai aluehallinnossa. Raportin ehdotuksissa on mainintoja toiminnan yhteyksistä lääninhallituksiin tai sosiaalihuollon osaamiskeskuksiin. Rahoituksen siirtämistä valtion hoidettavaksi esitetään myös uudelleen harkittavaksi. Raportti ei kuitenkaan sisällä selkeää ehdotusta sosiaaliasiamiestoiminnan hallinnollisesta sijoittamisesta.

Sosiaaliasiamiestoiminnan organisatorista paikkaa tulisi tutkia ennakkoluulottomasti ja selkiyttää tilannetta sekä sosiaaliasiamiesten että kuntien kannalta. Kaksoisrooli toisaalta kunnan työntekijöinä ja toisaalta kunnan toimintaa arvioivina asiakkaiden edunvalvojina luo jännitteitä sosiaaliasiamiesten toimintaan.

Sosiaaliasiamiestoiminnan rahoituksen siirtäminen valtiolle vahvistaisi toiminnan riippumattomuutta. Tällä ratkaisulla voitaisiin lisäksi vahvistaa sosiaaliasiamiestoiminnan ohjausta ja varmistaa lain toteutuminen.

Sosiaaliasiamiestoiminnan selkeä organisointi antaisi myös paremmat mahdollisuudet kehittää työyhteisöjä, jotka tukisivat sosiaaliasiamiesten ammatillista kehittymistä ja työssä jaksamista.

Toimitilaratkaisuilla on kaikissa organisointivaihtoehdoissa mahdollista turvata palvelujen saavutettavuus ja liittyminen asiakkaiden arkeen. Vastaanotto- ja työtilat tulisi sijoittaa kuntien sosiaalitoimen tiloihin ainakin suurissa kunnissa.

Kaupunginhallitus kannattaa työryhmän ehdotusta sosiaaliasiamiesten selvitysten laatimisesta yhdenmukaisesti ja kattavasti koko maassa. Yhtenäiseen käytäntöön tulisi siirtyä mahdollisimman pian.

Helsingissä sosiaalilautakunta antaa vuosittain kaupunginhallitukselle lausunnon sosiaaliasiamiehen selvityksestä. Vuoden 2006 selvitystä koskevan lausunnon yhteydessä sosiaalilautakunta kehotti sosiaalivirastoa ryhtymään toimenpiteisiin sosiaaliasiamiehen toiminnan ja raportoinnin kehittämiseksi siten, että toiminta nykyistä paremmin tukisi asiakkaiden palvelujen ja aseman kehittämistä. Lisäksi on syytä kiinnittää huomiota raportoinnin oikea-aikaisuuteen. Asiakasyhteydenotoissa esiin tulleet ongelmat ja kehittämiskohteet on syytä saattaa linjajohdon tietoon välittömästi.

Sosiaaliasiamiesten selvitysten olisi hyvä valmistua samassa aikataulussa kuin muutkin edellistä vuotta koskevat arvioinnit ja selvitykset kunnissa yleensä valmistuvat eli seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Tällöin olisi mahdollista arvioida mitä selvitysten esille nostamia aiheita tulisi ottaa huomioon mm. seuraavan vuoden talousarvioehdotuksissa.

Muistutusmenettelyn käyttöä osana kuntien sosiaalitoimen palautejärjestelmää tulisi kehittää.

Kaupunginhallitus kannattaa sosiaaliasiamiestoiminnan tilastoinnin yhdenmukaistamista työryhmän esittämällä tavalla. Valtakunnallisesti vertailukelpoisia tietoja voitaisiin käyttää mm. tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Sosiaaliasiamiestoiminta tukisi sosiaalihuollon kehittämistä kunnan tasolla.

Kirje sosiaali- ja terveysministeriölle ja pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Työryhmän esitys: Sosiaaliasiamiestoiminnan kehittäminen
	Liite 2	Sosiaalilautakunnan lausunto 27.11.2007

TOIMINNALLISISTA SYISTÄ AIHEUTUVIA VIRKAMUUTOKSIA JA ERÄIDEN TEHTÄVIEN MUUTTAMINEN VIROIKSI SOSIAALIVIRASTOSSA

Khs 2007-2641

Sosiaalilautakunta toteaa (27.11.2007), että sosiaalivirastossa on toiminnallisista syistä tarpeen tehdä eräitä virkanimikemuutoksia. Lapsiperheiden palvelujen vastuualueen perhekeskustoiminnan yksikössä esitetään muutettavaksi yhteensä kymmenen kotipalveluohjaajan virkaa kymmeneksi johtavan ohjaajan viraksi perhekeskuksiin. Johtavat ohjaajat käyttävät työssään julkista valtaa, tehdessään yksilöhuollon päätöksiä.

Lisäksi lapsiperheiden palvelujen vastuualueen perheoikeudellisten asiain yksikössä esitetään perustettavaksi yksi sosiaalityöntekijän virka yhden elatusturvakäsittelijän viran tilalle. Tuomioistuimille annettavien elatusturvaan liittyvien selvitysten määrä on lisääntynyt ja ne ovat ruuhkautuneet pahoin. Sosiaalityöntekijän toimenkuvaan sisältyy asiakastyössä kuntalaisia koskevien päätösten tekemistä. Esitettävän vakanssin rahoitus järjestyy toisen elatusturvakäsittelijän viran täyttämättä jättämisellä.

Aikuisten palvelujen vastuualueen sosiaalisen kuntoutuksen yksikössä esitetään muutettavaksi Munkkisaaren huumekatkaisuyksikössä yksi hoitolaitoksen lääkärin virka kuntoutuskeskuksen lääkärin viraksi. Kuntoutuskeskuksen lääkärin tehtäviin kuuluu 1.1.2008 alkaen palvella kaikkien Munkkisaaren kuntoutuskeskuksen yksiköiden asiakkaita ja tehdä kuntalaisia koskevia päätöksiä.

Lisäksi aikuisten palvelujen vastuualueen sosiaalisen ja taloudellisen tuen yksikössä esitetään perustettavaksi yhteensä seitsemän sosiaaliohjaajan virkaa sosiaaliasemille nykyisten seitsemän sosiaalityöntekijän viran tilalle Tehty-projektin resurssien mitoituslaskelmien mukaisesti hyvän palvelun aikaansaamiseksi. Tehty-projektin tehtävänä on ollut sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työnkuvien sisällön erottaminen toisistaan. Sosiaaliohjaajat käyttävät työssään julkista valtaa.

Edelleen aikuisten palvelujen vastuualueen sosiaalisen ja taloudellisen tuen yksikössä esitetään perustettavaksi apulaisjohtajan virka johtavan pakolaissihteerin viran tilalle maahanmuuttajapalveluihin. Apulaisjohtajan toimenkuvaan kuuluu johtajan sijaistaminen ja johtavan sosiaalityöntekijän tehtäviä, joihin sisältyy julkisen vallan käyttöä.

Virkanimikemuutosten ohella esitetään seuraavien tehtävien muuttamista viroiksi:

Lapsiperheiden palvelujen vastuualueen perhekeskustoiminnan yksikössä esitetään perustettavaksi kaksi johtavan ohjaajan virkaa kahden kotipalveluohjaajan tehtävän tilalle sekä kolme sosiaaliohjaajan virkaa kolmen sosiaaliohjaajan tehtävän tilalle. Perhekeskuksissa toimivat johtavat ohjaajat ja sosiaaliohjaajat käyttävät työssään julkista valtaa.

Edelleen lapsiperheiden palvelujen vastuualueen perhekeskustoiminnan yksikössä esitetään perustettavaksi yksi perheterapeutin virka nuorten päihdetyöhön itäisen nuorisoaseman perheterapeutin tehtävien tilalle. Perheterapeutti käyttää työssään julkista valtaa tekemällä sijoituspäätöksiä päihdehuollon laitoskuntoutukseen.

Aikuisten palvelujen vastuualueen sosiaalisen kuntoutuksen yksikössä esitetään yhden johtavan sosiaalityöntekijän viran perustamista nykyisen johtavan sosiaalityöntekijän tehtävän tilalle asunnottomien sosiaalipalveluihin, sillä tehtävä sisältää kuntalaisia koskevien päätösten tekemistä.

Vanhusten palvelujen vastuualueen sosiaali- ja lähityön yksikössä esitetään yhden sosiaalityöntekijän viran perustamista sosiaalityöntekijän tehtävän tilalle. Sosiaalityöntekijän tehtäviin kuuluu mm. vanhusten sijoituspäätösten tekemistä.

Edellä mainituista virkanimikemuutoksista muodostuu säästöä 2103,26 euroa/kk. Tehtävien muuttamisesta viroiksi ei aiheudu kustannuksia.

Sosiaalilautakunta esittää päätösehdotuksen mukaisia virkajärjestelyjä.

STJ Kaupunginhallitus päättänee sosiaalivirastoon sijoitettujen seuraavien virkojen osalta 1.1.2008 lukien, ellei toisin mainita:

5 Muuttaa seuraavien virkojen nimikettä palkan pysyessä samana

Vakanssi-numero	Nykyinen nimike	Tehtävä-kohtainen palkka euroa/kk		Uusi nimike

Lapsiperheiden palvelujen vastuualue

026451	kotipalveluohjaaja	2212,76	johtava ohjaaja
083351	kotipalveluohjaaja	2212,76	johtava ohjaaja
083352	kotipalveluohjaaja	2212,76	johtava ohjaaja
036765	kotipalveluohjaaja	2212,76	johtava ohjaaja
036795	kotipalveluohjaaja	2212,76	johtava ohjaaja
037411	kotipalveluohjaaja	2212,76	johtava ohjaaja
010934	kotipalveluohjaaja	2212,76	johtava ohjaaja
036794	kotipalveluohjaaja	2212,76	johtava ohjaaja
024634	kotipalveluohjaaja	2212,76	johtava ohjaaja
038336	kotipalveluohjaaja	2212,76	johtava ohjaaja

Aikuisten palvelujen vastuualue

039273	hoitolaitoksen lääkäri	3599,97	kuntoutuskeskuksen lääkäri

6 Perustaa seuraavat virat nykyisten virkojen tilalle

Vakanssi- numero	Nykyinen nimike	Nykyinen tehtävä- kohtainen palkka euroa/kk	Uusi tehtäväkohtainen palkka euroa/kk	Uusi nimike

Lapsiperheiden palvelujen vastuualue

035112	elatusturva-käsittelijä	1735,34	2396,71	sosiaalityöntekijä


Aikuisten palvelujen vastuualue

083077	sosiaalityöntekijä	2334,10	1927,64	sosiaaliohjaaja
037458	sosiaalityöntekijä	2334,10	1927,64	sosiaaliohjaaja
036671	sosiaalityöntekijä	2334,10	1927,64	sosiaaliohjaaja
011647	sosiaalityöntekijä	2334,10	1927,64	sosiaaliohjaaja
084345	sosiaalityöntekijä	2334,10	1927,64	sosiaaliohjaaja
038992	sosiaalityöntekijä	2334,10	1927,64	sosiaaliohjaaja
038293	sosiaalityöntekijä	2396,72	1927,64	sosiaaliohjaaja
012831	johtava pakolaissihteeri	2526,53	2669,74	apulaisjohtaja

7 Perustaa seuraavat virat nykyisten tehtävien tilalle palkan pysyessä samana

Vakanssi- numero	Nykyinen nimike	Tehtävä- kohtainen palkka euroa/kk	Uusi nimike

Lapsiperheiden palvelujen vastuualue

038401	kotipalveluohjaaja	2212,76	johtava ohjaaja
036668	kotipalveluohjaaja	2212,76	johtava ohjaaja
039232	sosiaaliohjaaja	1993,19	sosiaaliohjaaja
010061	sosiaaliohjaaja	1993,18	sosiaaliohjaaja
024959	sosiaaliohjaaja	1993,18	sosiaaliohjaaja
026496	perheterapeutti	2612,43	perheterapeutti

Aikuisten palvelujen vastuualue

026498	johtava sosiaalityöntekijä	2551,24	johtava sosiaalityöntekijä


Vanhusten palvelujen vastuualue

028259	sosiaalityöntekijä	2334,10	sosiaalityöntekijä

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa sosiaalivirastoa huolehtimaan päätöksen ja oikaisuvaatimusohjeen toimittamisesta niille viranhaltijoille, joita nimikemuutos koskee.

Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle, sosiaalivirastolle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

HENKILÖSTÖRUOKAILUSTA PERITTÄVIEN ATERIAHINTOJEN VAHVISTAMINEN

Khs 2007-2603

Sj toteaa, että Khs on 11.12.2006 vahvistanut voimassa olevat henkilöstöruokailusta perittävien ateriahintojen vastikkeet.

Verohallitus vahvisti 27.11.2007 ennakonpidätyksessä vuonna 2008 noudatettavat luontoisetujen laskentaperusteet.

Verohallituksen päätöksen mukaan ravintoedun arvo vuonna 2008 on 5,20 euroa (5,00 euroa vuonna 2007) ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 5,20 euroa (5,00 euroa vuonna 2007) ja enintään 8,70 euroa (8,40 euroa vuonna 2007). Jos tämä määrä alittaa 5,20 euroa tai ylittää 8,70 euroa, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää.

Edellä oleva merkitsee mm. sitä, että työnantajan periessä työntekijältä ateriasta 5,20 – 8,70 euroa ei työntekijälle synny verotettavaa etuutta.

Sairaalan, koulun, päiväkodin tai muun vastaavan laitoksen henkilökuntaan kuuluvan laitosruokailun yhteydessä saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 3,90 euroa (3,75 euroa vuonna 2007) ateriaa kohden.

Ravintola-alan henkilökunnan saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 4,42 euroa (4,25 euroa vuonna 2007) ateriaa kohden.

Koulun, päiväkodin tai vastaavan laitoksen henkilökunnan oppilaiden tai hoidettavien ruokailun valvonnan yhteydessä saaman ravintoedun arvo on 3,12 euroa (3,00 euroa vuonna 2007).

Sj toteaa, että ravintoedun verotusarvon nouseminen johtuu palkka- ja materiaalikustannusten kohoamisesta.

Sj:n mielestä henkilöstöltä tulisi periä aterioista kohtuullinen hinta, jotta ruokapalvelujen käyttö olisi mahdollisimman laajaa. Hinta ei kuitenkaan saisi olla niin alhainen, että ravintoedusta on suoritettava ennakonpidätys. Tavanomaisen lounaan ja kouluaterian luonteisen aterian hinta tulisi vahvistaa ravintoedun raha-arvon mukaisena ja kevyt lounaan hintaa tulisi korottaa ravintoetujen raha-arvojen nousua vastaavalla määrällä pyöristettynä lähimpään täyteen kymmeneen senttiin.

Henkilöstön maksamat ateriakorvaukset eivät kata kaikkia henkilöstöruokailukustannuksia. Tämän takia Helsingin kaupunki subventoi henkilöstöruokailua vuosittain useilla miljoonilla euroilla.

Vahvistaessaan 11.12.2006 aterian hinnat Khs samalla päätti

- oikeuttaa viraston tai laitoksen päällikön taikka hänen määräämänsä vahvistamaan

- muiden kuin lounaan, kevyt lounaan ja kouluaterian luonteisen aterian hinnan sekä

- muilta kuin kaupungin palveluksessa olevilta henkilöiltä toimipaikkaruokalassaan perittävien aterioiden hinnan ja että

- muun kuin kaupungin omistaman ravitsemusliikkeen kanssa tehtyyn sopimukseen perustuvaa ruokailua saa subventoida enintään 1,65 euroa aterialta ja että henkilöstöltä perittävä aterian hinta on vähintään ravintoedun verotusarvon mukainen ja että

- henkilöstöruokailussa käytetään Lounasseteli Oy:n painattamia 6,40 euron hintaisia lounasseteleitä, joista henkilöstö maksaa 5,00 euroa.

Verohallituksen 27.11.2007 tekemän, vuodelta 2008 toimitettavassa verotuksessa noudatettavia luontoisetujen laskentaperusteita koskevan päätöksen 14 §:n mukaan enintään 8,70 euron nimellisarvoisen, muun kuin sopimusruokailuun liittyvän ruokailulipukkeen muodossa tai muuta vastaavaa maksutapaa käyttäen järjestetyn edun arvo on 75 % ruokailulipukkeen nimellisarvosta, kuitenkin vähintään 5,20 euroa. Nimellisarvoltaan yli 8,70 euron ruokailulipuke arvostetaan nimellisarvoonsa.

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen VI luvun 4 §:n 3 momentin mukaan milloin työpaikkaruokailu on järjestetty ulkopuolisessa työpaikkaruokalassa tai ravitsemusliikkeessä, kunta voi osallistua pääateriasta aiheutuviin kustannuksiin siltä osin kuin aterian hinta ylittää työnantajan omissa työpaikkaruokaloissa vastaavanlaisesta ateriasta yleisesti perityn ateriakorvauksen. Muussa tapauksessa kunta voi korvata ateriasta aiheutuvia kustannuksia verotusarvon ylittävältä osalta, kuitenkin enintään 25 % ateriaa kohti.

Khn 20.2.1995 hyväksymien toimipaikkaruokailun periaatteiden mukaan kaupungin toimipaikkaruokailu toteutetaan alla mainitun ensisijaisuusjärjestyksen mukaan seuraavasti:

a Kaupungin henkilöstöravintolat

b Kaupungin ulkopuolisen ravitsemusliikkeen kanssa tehdään ruokailusopimus

c Sovitaan ruoan kuljettamisesta työpaikalle

d Käytetään lounasseteleitä.

Ulkopuolisten eli muiden kuin kaupungin omistamien ravitsemusliikkeiden kanssa tehtyä ruokailua on subventoitu enintään 1,35 eurolla aterialta vuodesta 1999 vuoteen 2001. Khs vahvisti vuosille 2002, 2003 ja 2004 subvention suuruudeksi 1,50 euroa ja 1,60 euroa vuosille 2004 ja 2005. Vuonna 2007 subventio on 1,65 euroa. Sj:n mielestä subvention suuruus vuonna 2008 voisi olla 1,75 euroa. Pyöristyksestä johtuen korotuksen määrä on hieman suurempi kuin aterioiden hintoihin tehty
4 %:n korotus.

Vuosina 2002, 2003 ja 2004 kaupungilla oli käytössä 6 euron hintaiset lounassetelit ja vuosina 2005, 2006 ja 2007on käytetty 6,40 euron hintaisia lounasseteleitä. Sj:n mielestä vuonna 2008 voitaisiin ottaa käyttöön 6,80 euron hintaiset lounassetelit.

Sj toteaa, että toimipaikkaruokailun ja lounassetelien subventoiminen edellä esitetyllä tavalla on virka- ja työehtosopimusmääräysten mukaista eikä siitä aiheudu verotuksellisia seuraamuksia.

Sj toteaa vielä, että Palmia on uusimassa kassajärjestelmäänsä. Samassa yhteydessä kaupungin henkilöstölle hankitaan sirullinen henkilöstökortti. Järjestelmä mahdollistaa mm. aterioista perittävien hintojen veloittamisen suoraan palkasta sekä sen, että Palmia voi laskuttaa aterioiden subventio-osuuden virastoilta ja liikelaitoksilta sen mukaan, miten niiden henkilöstö ruokailee. Uusi järjestelmä otetaan käyttöön 1.1.2008. Samalla luovutaan Palmian ruokailulipukkeiden käytöstä lähes kokonaan. Ruokailulipukkeita voi kuitenkin käyttää vielä tammikuussa ja helmikuussa 2008.

SJ Kaupunginhallitus päättänee

1 vahvistaa henkilöstöruokailusta perittävien aterioiden hinnat 1.1.2008 lukien seuraavasti:

Nykyinen hinta	Uusi hinta
Lounas
5,00 euroa/ruokalippu automaatista ostettuna tai 10 kpl:n lipukevihkoa käytettäessä taikka käytettäessä kaupungin sirullista henkilöstökorttia	5,20 euroa/ruokalippu automaatista ostettuna tai 10 kpl:n lipukevihkoa käytettäessä taikka käytettäessä kaupungin sirullista henkilöstökorttia
5,20 euroa/käteishinta	5,40 euroa/käteishinta
Kevyt lounas
3,80 euroa	4,00 euroa
Keittiöhenkilökunnan ja muussa välittömässä ruokapalvelussa olevan henkilökunnan lounaan hinta
4,25 euroa	4,42 euroa
Kouluaterian luonteinen ateria
3,75 euroa	3,90 euroa

Kouluaterian luonteisen aterian hintaa sovelletaan myös päiväkoteihin ja niihin hoito- ja huoltolaitoksiin, joissa ruoka valmistetaan asiakkaille ja joissa ei ole erillistä ruokailutilaa henkilöstölle.

2 oikeuttaa viraston tai liikelaitoksen päällikön taikka hänen määräämänsä vahvistamaan

- muiden kuin edellä kohdassa 1 mainittujen aterioiden hinnan sekä

- muilta kuin kaupungin palveluksessa olevilta henkilöiltä toimipaikkaruokalassaan perittävien aterioiden hinnan ja että

3 muun kuin kaupungin omistaman ravitsemusliikkeen kanssa tehtyyn sopimukseen perustuvaa ruokailua saa subventoida enintään 1,75 euroa aterialta ja että henkilöstöltä perittävä aterian hinta on vähintään ravintoedun verotusarvon mukainen ja että

4 henkilöstöruokailussa käytetään Lounasseteli Oy:n painattamia 6,80 euron hintaisia lounasseteleitä, joista henkilöstö maksaa 5,20 euroa, ja että

5 tämä päätös tulee voimaan 1.1.2008 lukien ja on voimassa 31.12.2008 saakka.

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Anttonen Pentti, työmarkkinalakimies, puhelin 310 37964

HENKILÖSTÖMÄÄRÄRAHAN (TA 4 52 08) KÄYTTÖSUUNNITELMA

Khs 2007-2567

Sj toteaa, että kaupunginvaltuusto myönsi talousarvion hyväksymisen yhteydessä 14.11.2007 henkilöstökeskuksen talousarvioon, ta 4 52 08, Khn päätöksellä käytettäväksi taloussuunnitelmakaudella vuosittain 5 milj. euron henkilöstömäärärahan. Määrärahan kohteina ovat:

1. rekrytointi,

2. henkilöstömitoituksen tarkistukset,

3. kannustinjärjestelyiden kehittäminen ja

4. uusien toimintatapojen kehittäminen eri hallintokunnissa.

Määrärahan käytöstä on laadittu suunnitelma, jossa on pyritty ottamaan huomioon myös voimassa olevan henkilöstöstrategian eri osa-alueiden keskeiset painotukset.

1. Rekrytointi (1 630 000 euroa)

Kaupunki joutuu yhä ankarammin kilpailemaan työvoimasta muun julkisen sektorin ja yksityisen sektorin kanssa. Henkilöstön saatavuuteen vaikuttavat hankkeet ovat keskeisiä toimenpiteitä palvelutuotannon turvaamiseksi. Tämän osion kokonaisrahoituksen osuudeksi esitetään yhteensä 1 630 000 euroa.

Henkilöstömäärärahan käyttösuunnitelmaan esitetään seuraavia käyttökohteita vuodelle 2008:

1.1 Rekrytointia kaupungin tehtäviin tehostetaan työpaikkailmoituksilla, rekrytointitapahtumilla ja sähköisin viestimin. Rekrytoinnissa tuodaan esiin kaupungin monipuolisia työtehtäviä ja -mahdollisuuksia sekä työnantajaetuja. Erityisesti huomioidaan terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston työvoimatarpeet. Tämän lisäksi kehitetään myös uusia menetelmiä henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi.

Määrärahaesitys 2008: 100 000 euroa.

1.2 Käsityksiä sisäisestä ja ulkoisesta työnantajakuvasta on tutkittu vuoden 2006 aikana ja analysoitu tutkimustuloksia. Tuloksista käy ilmi kaupungin huono tunnettuus työnantajana ja erityisesti potentiaalisten työntekijöiden virheellinen käsitys heidän arvostamiensa tekijöiden puuttumisesta kaupungin tehtävissä. Yhteistyössä Espoon, Vantaan, Kauniaisen sekä Seure Oy:n kanssa on vuonna 2007 suunniteltu työnantajakuvakampanja vuodelle 2008. Kampanjalla on laaja kattavuus ja sen on suunniteltu tavoittavan eri ikäiset potentiaaliset työssäkäyvät. Kampanjan mediavalintoihin kuuluvat tv, radio, maanteiden jättitaulut sekä lehti- ja nettimainonta.

Määrärahaesitys 2008: 130 000 euroa.

1.3 Kaupunki tarvitsee tulevaisuudessakin korkeasti koulutettuja osaajia. Työharjoittelun avulla opiskelijat pääsevät tutustumaan kaupunkiin

työnantajana. Kaupunki tarjoaa yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoille opiskeluohjelmaan kuuluvia harjoittelupaikkoja eri aloilla. Yhteistyökumppaneina ovat erityisesti pääkaupunkiseudun korkeakoulut Helsingin yliopisto, Tekninen korkeakoulu ja kauppakorkeakoulut, mutta myös muut korkeakoulut, jos alalle ei opiskella pääkaupunkiseudulla. Näitä aloja ovat esim. kirjastonhoitajan koulutus Tampereella, erityisluokanopettajakoulutus Jyväskylässä ja ruotsinkielinen opettajakoulutus Vaasassa.

Määrärahaesitys 2008: 200 000 euroa.

1.4 Ruotsinkielisen henkilöstön vaihtuvuus on lisääntymässä mm. eläkkeelle jäämisen myötä ja saatavuus päivähoidon, muun sosiaalitoimen ja terveystoimen tehtäviin on vaikeutunut. Suomenkielisiä ja maahanmuuttajataustaisia lähihoitajia koulutetaan työllisyysvaroin työttömistä ja työttömyysuhan alaisista helsinkiläisistä. Ruotsinkielisiä henkilöitä ei ko. ryhmistä ole löytynyt riittävästi koulutettaviksi. Henkilöstömäärärahasta esitetään koulutettavaksi oppisopimuksella lähihoitajia ruotsinkielisiin päiväkoteihin noin 20 henkilöä. Valtion palkkatuki oppisopimuskoulutukseen haetaan niistä henkilöistä, jotka koulutusryhmässä ovat siihen oikeutettuja.

Määrärahaesitys 2008: 250 000 euroa.

1.5 Henkilöstön saatavuuden edistämiseksi rekrytoidaan Pietarin ja
Petroskoin inkeriläisistä uutta henkilöstöä kaupungin palvelukseen aloille, joilla on rekrytointiongelmia. Näitä aloja ovat esim. hoito-, puhdistuspalvelu- ja kiinteistönhuoltoala. Määräraha esitetään käytettäväksi alasta ja rekrytoitavan taustasta riippuen 60 henkilön harjoittelu- tai oppisopimusajan palkkoihin sekä koordinointi- ja koulutuskustannuksiin.

Määrärahaesitys 2008: 700 000 euroa.

1.6 Vanhustyön henkilöstöresurssien varmistamiseksi on käynnistetty pks- yhteistyönä lähihoitajan tutkintoon tähtäävä moduuleittain etenevä koulutus. Koulutukseen osallistuvien vakinaisten henkilöiden sijaisten palkkakuluihin ja koulutukseen osallistuvien määräaikaisten henkilöiden palkkakuluihin varataan määrärahaa.

Määrärahaesitys 2008: 250 000 euroa.

2. Henkilöstömitoituksen tarkistukset (2 000 000 euroa)

Tilanteissa, joissa henkilöstöä jää pois sairastumisen tai muun yllättävän syyn vuoksi tai vaihtoehtoisesti jää tehtävistään eläkkeelle, syntyy henkilöstömitoitukseen helposti häiriötilanne. Tästä aiheutuu muulle henkilöstölle lisää työn kuormittavuutta, joka voi johtaa edelleen sairastavuuden lisääntymiseen ja mitoituksen häiriötilanteiden kasvuun. Tämän osion kokonaisrahoituksen osuudeksi esitetään yhteensä
2 000 000 euroa.

Henkilöstömäärärahan käyttösuunnitelmaan esitetään seuraavia käyttökohteita vuodelle 2008:

2.1 Määrärahaa esitetään käytettäväksi henkilöstömitoituksen varmistamiseen vakinaisen henkilöstön (tai pitkäaikaisen määräaikaisen henkilöstön) ollessa poissa työstä sairauden, kuntoutuksen tai tarpeellisen henkilöstökoulutuksen vuoksi. Määrärahaa esitetään käytettäväksi myös sellaisiin muihin tilapäisiin henkilöstötarpeisiin, joilla varmistetaan henkilöstömitoituksen tarkoituksenmukainen toteutuminen.

Määrärahaesitys 2008: 1 500 000 euroa.

2.2 Henkilöstöä jää eläkkeelle lähivuosina aikaisempaa enemmän. Osaamisen siirtäminen uudelle avainhenkilölle tulee varmistaa. Jotta tiedon siirtäminen ja mitoituksen ylläpitäminen onnistuu, on varmistettava, että tietyissä avaintehtävissä voidaan ottaa uusi henkilö joksikin aikaa yhtä aikaa aikaisemman tehtävän hoitajan kanssa. Määrärahaa esitetään käytettäväksi päällekkäisiin palkkakustannuksiin, jolloin uusi ja vanha tehtävän hoitaja ovat samanaikaisesti töissä.

Määrärahaesitys 2008: 500 000 euroa.

3. Kannustinjärjestelyiden kehittäminen (1 000 000 euroa)

Erilaisilla kannustinjärjestelyillä on keskeinen asema tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumistasoon liittyvän palkkauksen lisänä. Riittävän merkittävillä kertaluonteisilla palkkioilla voidaan saada aikaan huomattavia tuloksia strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän osion kokonaisrahoituksen osuudeksi esitetään yhteensä 1 000 000 euroa.

Henkilöstömäärärahan käyttösuunnitelmaan esitetään seuraavia käyttökohteita vuodelle 2008:

3.1 Määrärahaa käytetään hyvien työsuoritusten perusteella määräytyvien kannustuslisien ja muiden kertapalkkioiden maksamiseen. Tarkoituksena on käyttää kannustuslisiä erityisesti strategiaa tukevien toimenpiteiden ja kehittämishankkeiden läpiviemisen palkitsemiseen.

Määrärahaesitys 2008: 1 000 000 euroa.

4. Uusien toimintatapojen kehittäminen (370 000 euroa)

Toimintaprosessien arviointi ja uusien toimintatapojen kehittäminen toiminnan arvioinnin tuloksena on tuottavuuden kehittämisen kannalta välttämätöntä. Avainhenkilöiden osaaminen on keskeinen kysymys oleellisten kehittämishankkeiden käynnistämiseksi. Tämän osion kokonaisrahoituksen osuudeksi esitetään yhteensä 370 000 euroa.

Henkilöstömäärärahan käyttösuunnitelmaan esitetään seuraavia käyttökohteita vuodelle 2008:

4.1 Esimiehet ovat avainasemassa uusien toimintatapojen kehittämisessä ja käyttöön ottamisessa. Lähiesimiehille tarkoitetut vuonna 2007 aloitetut esimiesten valmennukset (kaksi ryhmää) saatetaan loppuun ja käynnistetään kaksi uutta esimiesvalmennusta. Osaamisen kehittäjä - diploma koulutus toteutetaan. Ohjelmalla edistetään työyhteisöjen työssä oppimista ja osaamisen jakamista.

Määrärahaesitys 2008: 170 000 euroa.

4.2 Uusien menettelytapojen kehittämiseksi kaupungin palvelutuotantoon valitaan syksyllä 2007 toteutetun innovaatiokilpailun parhaat ehdotukset toteutettaviksi. Määräraha käytetään niihin hankkeisiin, joiden arvioidaan parhaiten tukevan erityisesti vaikeissa rekrytointitilanteissa olevia toimintoja uusien menettelytapojen käyttöönoton kautta.

Määrärahaesitys 2008: 200 000 euroa.

Sj toteaa, että tarkoitus on valmistella erillinen hankesuunnitelma jokaisen käyttötarkoituskohteen osalta samoin kuin laatia hankkeille oma seurantamenettely. Seurantaraportti esitellään aikanaan myös Khlle.

SJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää vuoden 2008 talousarviokohtaan 4 52 08 merkityn 5 milj. euron henkilöstömäärärahan henkilöstökeskukselle ohjeellisena käytettäväksi vuonna 2008 edellä sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan esityslistalla esittämän käyttösuunnitelman mukaisesti.

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959

MATALAPALKKATUEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2008

Khs 2007-2568

Sj toteaa, että laki väliaikaisesta matalapalkkatuesta tuli voimaan 1.1.2006 lukien. Matalapalkkatuen tarkoituksena on nostaa ikääntyvien työllisyysastetta ja pitää heitä työelämässä entistä pidempään. Helsingin kaupungin osuus lainmukaisesta matalapalkkatuesta on vuonna 2008 n. 3,3 milj. euroa. Summasta noin neljännes suunnataan liikelaitosten käyttöön ja noin kolme neljännestä muiden virastojen ja laitosten käyttöön. Vuoden 2008 talousarvion kohtaan 1 14 04 sisältyy tähän tarkoitukseen 2,5 milj. euron määräraha talous- ja suunnittelukeskuksen käytettäväksi.

Matalapalkkatuen ja kaupungin henkilöstöstrategian tavoitteiden yhdensuuntaisuus puoltaa sitä, että kaupungin saamaa matalapalkkatukea kohdennetaan lain tavoitteiden mukaisiin hankkeisiin.

Matalapalkkatuen 2,5 milj. euron osuutta on suunniteltu käytettäväksi vuonna 2008 seuraavasti:

1 Henkilöstön ikääntymisestä ja monimuotoisuuden lisääntymisestä aiheutuvat tekijät ovat kasvava johtamishaaste kaupungin organisaatiossa. Työikäisen väestön vähentyessä on entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota jokaisen työssäkäyvän osaamisen ja työkyvyn ylläpitoon yksilöllisellä ja motivoivalla sekä henkilön elämänlaatua ja työelämää palvelevalla tavalla. Tarkoitus on, että käynnistetään kaupunkitasoinen ikääntymisen ja työyhteisöjen muun monimuotoisuuden hallintaan keskittyvä kehittämisohjelma. Kehittämisohjelmassa selvitetään mahdollisuuksia tarjota monikulttuurisille työyhteisöille sekä sellaisille työyhteisöille, joissa on paljon elämänkaaren eri vaiheissa olevia työntekijöitä, erilaisia keinoja työyhteisön toimivuuden parantamiseksi. Määrärahan mahdollisia käyttökohteita ovat urakokeilujen toteuttaminen, työelämän joustomahdollisuuksien lisääminen erilaisia työaikamalleja kehittämällä sekä monikulttuuristen työyhteisöjen koulutus- ja kehittämistilaisuudet. Tarkoitus on, että määrärahaa esitetään käytettäväksi tähän tarkoitukseen myös vuonna 2009.

Määrärahaesitys vuodelle 2008: 1 450 000 euroa.

2 Virastoissa ja laitoksissa on meneillään ja suunnitteilla erilaisia työn ja työmenetelmien kehittämishankkeita, jotka eivät sellaisenaan lukeudu työhyvinvointihankkeisiin. Monien tällaisten hankkeiden etenemistä vauhdittaisi, jos kehittämistyöhön olisi saatavissa tarpeellista lisärahoitusta. Vastaavaan tarkoitukseen on ollut vuonna 2007 käytettävissä 900 000 euroa.

Määrärahaesitys vuodelle 2008: 550 000 euroa.

3 Työterveyskeskuksessa on jo aiempina vuosina aloitettu matalapalkkaiselle henkilöstölle suunnattu työkyvyn, kuntoutuksen ja työssä jaksamisen syvennetty arviointi- ja tukihanke. Kohderyhmänä ovat ikääntyneet matalapalkkatyöntekijät, jotka työskentelevät fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavissa töissä ja joiden työkyky on alentunut. Heidän työkykynsä alentumiseen liittyy useimmiten useita sairauksia ja osaamisen ja oppimisen rajoitteita niin, että työssä jatkaminen tai uuden työn löytäminen on erittäin vaikeaa. Työkyvyn arviointiprosessin täydennykseksi tarvitaan kuntouttavaa työotetta, jossa työssä esiintyvät vaikeudet, terveyden rajoitukset, osaaminen ja uudet ammatilliset mahdollisuudet selvitetään.

Hankkeen toimintaresursseina ovat kuntoutuslääkäri (työterveyshuollon erikoislääkäri), kuntoutusterveydenhoitaja, kuntoutusfysioterapeutti sekä ostopalveluna erikoislääkärikonsultaatiot, erityistutkimukset sekä laajat työkyvyn selvitykset tutkimuslaitoksissa. Tarkoitus on, että hanketta jatketaan myös vuonna 2009. Kuluvana vuonna on tähän tarkoitukseen ollut käytettävissä 250 0000 euroa.

Määrärahaesitys vuodelle 2008: 250 000 euroa.

4 Sosiaalivirastossa, terveyskeskuksessa, Palmiassa ja rakennusvirastossa on vuonna 2007 tehty vertaileva tutkimus työyhteisöjen hyvinvoinnista, ns. Benchmarking-analyysi, jossa työyhteisöjen tuloksellisuutta ja toimivuutta peilataan suhteessa henkilöstön työhyvinvointiin ja sairastavuuteen. Analyysissä on kuvattu ”hyvin toimivien” sekä ”ongelmaisten” työyhteisöjen piirteet. Työyhteisöt on valittu kaupungin työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella. Selvityksessä tarkasteltiin rinnakkain erilaisia henkilöstö-, työprosesseja ja asiakkuutta kuvaavia tunnuslukuja. Ylikuormittuneissa työyhteisöissä henkilöstön työhyvinvointia pyritään tukemaan mm. tarkistamalla tehtävämitoituksia ja tehostamalla sijaisten käyttöä. Rahoitusta esitetään käytettäväksi analyysin pohjalta tehtäviin interventioihin ja muihin toimenpiteisiin. Kuluvana vuonna on tähän tarkoitukseen ollut käytettävissä 200 000 euroa.

Määrärahaesitys vuodelle 2008: 100 000 euroa.

5 Työterveyskeskus on aloittanut työkykyindeksin perusteella työkykytarkastukset niille, joiden työkyky on alentunut tai huono. Matalapalkka-aloilla otetaan käyttöön työkuormituksen arviointimenetelmä työkykytarkastuksen ohessa. Terveystarkastuksen ja työkuormituksen arvioinnin perusteella laaditaan henkilökohtainen työkyvyn kehittämissuunnitelma ja kehitetään esimiehille työkyvyn arvioinnin, työkuormituksen ja työkyvyn kehittämisen tuloksen raportointi ja seurantamalli. Tarkoitus on, että hanke jatkuu myös vuonna 2009. Kuluvana vuonna on tähän tarkoitukseen ollut käytettävissä 100 000 euroa.

Määrärahaesitys vuodelle 2008: 100 000 euroa.

6 Kvsto on 29.11.2006 hyväksynyt tupakoinnin ehkäisy- ja vähentämisohjelman Helsingissä 2007 – 2015. Ohjelmaan sisältyy velvoite järjestää kaupungin tupakoivalle henkilökunnalle tukitoimia tupakoinnin lopettamiseksi. Khs on päättänyt toimenpiteistä 4.12.2006. Tarkoitus on, että hanke jatkuu vuosittain. Kuluvana vuonna on tähän tarkoitukseen ollut käytettävissä 100 000 euroa.

Määrärahaesitys vuodelle 2008: 50 000 euroa.

Sj toteaa tarkoituksena olevan, että liikelaitoksille niiden henkilöstömäärien suhteessa suunnattava noin 830 000 euron suuruinen erä käytetään vastaaviin tarkoituksiin kuin edellä on esitetty 2,5 miljoonan euron käytön osalta.

Tarkoitus on valmistella erillinen hankesuunnitelma jokaisen käyttötarkoituskohteen osalta samoin kuin laatia hankkeille oma seurantamenettely. Seurantaraportti esitellään aikanaan Khlle.

Matalapalkkatuen käytöstä vuonna 2009 valmistellaan eri esitys Khn käsiteltäväksi.

SJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä matalapalkkatuen käyttösuunnitelman ohjeellisena vuodelle 2008 muiden virastojen ja laitosten kuin liikelaitosten osalta sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan esittämän mukaisesti.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että liikelaitoksille suunnattava matalapalkkatukierä käytetään vastaaviin tarkoituksiin ao. liikelaitoksissa määriteltävällä tavalla.

Pöytäkirjanote talous- ja suunnittelukeskukselle ja henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959

VT KAUKO KOSKISEN TOIVOMUSPONSI: VAPAUTUVAN KOULUTILAN KÄYTTÖ MALMILLA

Khs 2007-1599

Sj ilmoittaa, että hyväksyessään 20.6.2007 koulu- ja oppilaitosverkoston tarkistamisen vuosina 2008 – 2010 (asia 18) Kvsto hyväksyi mm. seuraavan toivomusponnen:

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että mikäli Malmin ala-asteen (Kirkonkyläntie 25) koulukäyttö päättyy, selvitetään mahdollisuus perustaa vapautuviin tiloihin mm. nuorisoasiainkeskuksen alueellinen toimintakeskus." (Kauko Koskinen, äänin 48-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Kiinteistölautakunta toteaa (21.8.2007), että koulu- ja oppilaitosverkoston tarkistamisen seurauksena tilakeskuksen on tarkoitus etsiä opetusvirastolta vapautuviin tiloihin muuta käyttöä. Ensi sijassa tiloja tarjotaan kaupungin omaan ja toissijaisesti ulkopuoliseen käyttöön.

Jotta Malmin ala-asteen koulussa sijaitsevat tilat voidaan muuttaa toivomusponnessa mainittuun käyttöön, tämä edellyttää nuorisoasiainkeskuksen tekemää tarveselvitystä ja – päätöstä asiassa. Mikäli nuorisoasiainkeskus päättää perustaa tiloihin toimintakeskuksen, tilakeskus käynnistää hankesuunnittelun, joka käsitellään tilahankkeiden käsittelyohjeiden mukaisesti.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (23.8.2007), että Malmin ala-asteen koulu sijaitsee tontilla 38207/2, jonka asemakaava on vahvistettu 9.3.1987. Tontti kuuluu opetus- ja sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeseen (YOS). Koulurakennus on merkitty suojeltavaksi rakennukseksi (sr-2). Rakennusta ei kaupunkikuvallisen arvonsa takia saa purkaa ilman rakennuslautakunnan lupaa. Rakennuslautakunta voi myöntää luvan purkamiseen vain, jos siihen on pakottava syy. Tontin kerrosala on 2 000 m², josta on käyttämättä n. 800 m².

Koulu on arkkitehti Jalmari Peltosen vuonna 1937 suunnittelema rakennus. Vuonna 2004 valmistuneessa helsinkiläisiä koulurakennuksia koskevassa kokonaistarkastelussa ja siihen pohjautuvassa raportissa "Opintiellä – Helsinkiläisiä koulurakennuksia 1880–1980" Malmin ala-asteen koulu on arvioitu kuuluvaksi luokkaan 2 arkkitehtonisten ja historiallisten sekä erityisesti kaupunkikuvallisten arvojensa takia ja koska se on säilynyt varsin hyvin alkuperäistä vastaavassa asussaan.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 24.2.2005 hyväksynyt koulurakennuksia koskevat tavoitteet, joiden mukaan koulurakennusten säilyttäminen alkuperäisessä käytössään on paras vaihtoehto ja siihen tulisi pyrkiä. Kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymien periaatteiden mukaan luokkaan 2 kuuluvien rakennusten ulkoasun ja keskeisten sisätilojen korjaus- ja muutostyöt tulee – myös käyttötarkoituksen muuttuessa – toteuttaa siten, että alkuperäisratkaisuja pidetään lähtökohtana ja että ne noudattavat rakennuksen ominaisluonnetta.

Nuorisoasiankeskuksen toiminnan vaatimat muutokset rakennuksessa tulisivat todennäköisesti kuitenkin olemaan pienehköjä, joten tällainen käyttötarkoituksen muutos on mahdollinen edellyttäen, että edellä mainitut näkökohdat otetaan korjaus- ja muutostöissä huomioon.

Nuorisolautakunta toteaa (22.11.2007), että nuorisotoimessa valmistellaan uutta toiminta- ja tilastrategiaa nuorisolautakunnan päättämien toimintaperiaatteiden pohjalta.

Käsittelyn alla on koillisen suurpiirin alue. Suurpiirin alueella on tällä hetkellä 9 nuorisotaloa, joista kahdessa toimintaa tarjoaa ostopalveluna helsinkiläinen järjestö, Fallkullan kotieläintila ja nuorten vapaaehtoistoiminnan keskus.

Hankevalmistelussa on edetty vaiheeseen, jossa etsitään alueelta strategian mukaista yhtä tai kahta tilaa, jotka neliöiden puolesta olisivat riittävän suuria ja toiminnallisesti käyttökelpoisia toimintakeskusta ajatellen. Omasta tilakapasiteetista vaatimukset täyttävää tilaa ei näytä löytyvän.

Koulu- ja oppilaitosverkoston tarkistamisen yhteydessä vuosina 2008 - 2010 on tullut esille, että Malmin ala-asteesta (Kirkonkyläntie 25) tullaan luopumaan.

Nuorisoasiainkeskuksen mielestä Malmin ala-aste on kooltaan optimaalinen (bruttoala 1 350 m² ja hyötyala 813 m²) ja toiminnallisesti mahdollisuuksia antava niin, että se voisi toimia yhtenä toimintakeskuksista. Nuorisotoimi on kiinnostunut selvittämään mahdollisuudet vuokrata tila sen vapauduttua nykyisestä käytöstä, mikäli se saadaan vuokrattua kunnostettuna kohtuullisella hintatasolla.

SJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 20.6.2007 hyväksymän toivomusponnen (Kauko Koskinen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Kauko Koskiselle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

3.12.2007 pöydälle pantu asia

VAPAARAHOITTEISTEN PALVELUSSUHDEASUNTOJEN VUOKRANMÄÄRÄYTYMISJÄRJESTELMÄN MUUTTAMINEN

Khs 2007-2539

Vuokrataso Sj toteaa, että Kvstossa tehtiin vuonna 2006 talousarvioaloite kaupungin palvelussuhdeasuntojen vuokrien alentamiseksi ja toivomusponsi siitä, miten palvelussuhdeasuntojen vuokria voidaan kohtuullistaa ja solmia vuokrasopimukset toistaiseksi voimassa oleviksi.

Khn voimassa olevan eli 5.4.2004 tekemän päätöksen mukaan kaupungin vapaarahoitteisten palvelussuhdeasuntojen vuokrissa noudatetaan Tilastokeskuksen vuokratilastoihin perustuvia vuokria. Vuokra tarkistetaan vuosittain 1.1. lukien vastaamaan Tilastokeskuksen tarkistusajankohtaa edeltävänä vuotena julkaiseman vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen ”Uudet vuokrasuhteet” –vuositilaston mukaista alueittaista keskimääräisen vuokran muutosta. Khn päätöksen mukaan kertakorotuksen enimmäismäärä vuokrantarkistuksissa on enintään 25 euroa, kuitenkin enintään seitsemän prosenttia.

Uusia palvelussuhdeasuntoja koskevia periaatteita on valmisteltu virastojen välisenä yhteistyönä.

Sj katsoo, että perusajatuksena tulisi edelleen olla, että vuokrat seuraavat markkinavuokrien kehitystä, kuitenkin siten, että vuokrien kohtuullisuus varmistettaisiin nykyistä paremmin. Vuokratason ei kuitenkaan tulisi olla niin matala, että sitä voitaisiin pitää perustelemattomana palkan lisänä. Kohtuullisena vuokrana voidaan pitää valmistelevan työryhmän ehdottamaa Tilastokeskuksen vapaarahoitteisten asuntojen alueen koko vuokra-asuntokantaa koskevan tilaston alakvartiilivuokraa. Tällöin vuokra määräytyisi kaikkien vuokrasuhteiden perusteella. Koko vapaarahoitteista asuntokantaa koskeva tilasto sisältää sekä vanhat että uudet solmitut vuokrasuhteet, joten tilastopohja on merkittävästi suurempi ja vakaampi sekä vuokrataso maltillisempi kuin vain uusiin vuokrasuhteisiin pohjautuvissa tilastoissa.

Alakvartiililla tarkoitetaan tilastollista vuokraa, jossa Tilastokeskukselle ilmoitetuista vuokrista 75 % on tätä tasoa kalliimpia ja 25 % tätä halvempia.

Sj ehdottaakin, että vapaarahoitteisten palvelussuhdeasuntojen vuokra määräytyisi Tilastokeskuksen vapaarahoitteisten asuntojen koko vuokra-asuntokannasta viimeksi julkaisemasta vuositilastosta ilmenevän, alueen ja huoneluvun perusteella määräytyvän alakvartiilin mukaisesti. Lämminvesimaksu sisältyisi neliömetrivuokraan.

Edellä mainitussa vuokrajärjestelmässä uutta vuokrasopimusta solmittaessa asunnon vuokra määritettäisiin aina suoraan Tilastokeskuksen ko. ajankohdan viimeksi julkaisemasta vuositilastosta eikä pohjaksi otettaisi aikaisemman vuositilaston indeksitarkistettua vuokraa. Em. vuokraan tehtäisiin jatkossa vuosittaiset elinkustannusindeksin mukaiset tarkistukset. Toistaiseksi voimassa olevissa vuokrasopimuksissa markkinavuokratason seuraaminen toteutettaisiin viiden vuoden määräajoin tehtävällä vuokratason tarkistuksella.

Ehdotetun järjestelmän mukainen taulukkovuokra on kaikissa asunnoissa Helsingin alueella matalampi kuin kaupungilla voimassa olevan järjestelmän mukainen taulukkovuokra. Yksittäisen asunnon vuokra voi kuitenkin nousta niissä tapauksissa, joissa nykyjärjestelmän mukainen vuokra ei kertakorotuksen enimmäismäärän rajoittamisesta johtuen ole vielä saavuttanut nykyistä taulukkovuokratasoa.

./. Liitteenä 1 on vertailu voimassa olevista ja ehdotetuista vuokrista.

Ehdotettuun järjestelmään siirtyminen aiheuttaisi yhteensä noin

yhden miljoonan euron lisäsubvention virastoille ja laitoksille vuodessa.

Vuokrantarkistus Voimassa olevassa järjestelmässä vuokra tarkistetaan vuosittain 1.1. lukien vastaamaan Tilastokeskuksen tarkistusajankohtaa edeltävänä vuotena julkaiseman vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen ”Uudet vuokrasuhteet”- vuositilaston mukaista alueittaista keskimääräisen vuokran muutosta.

Sj ehdottaa, että vuokra tarkistettaisiin vuosittain 1.1 lukien lokakuun elinkustannusindeksin (1951:10=100, lokakuu 2006 pisteluku 1633) muutosta vastaavalla määrällä. Jos vuosittainen indeksimuutos on alle yksi prosenttia, ei vuokraa tarkistettaisi kyseessä olevana vuotena. Toteuttamatta jätetty indeksitarkistus toteutettaisiin sen vuoden tarkistusajankohtana, jolloin indeksitarkistukset yhteensä ovat vähintään 1,0 %.

Indeksitarkistuksessa vuokrantarkistukset erityyppisissä ja eri alueilla olevissa asunnoissa olisivat prosentuaalisesti yhtä suuret. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrantarkistuksissa elinkustannusindeksi on eniten käytetty tarkastustapa.

Vuokrantarkistuksille on nykyisessä vuokrajärjestelmässä asetettu katto, enintään 25 euroa, kuitenkin enintään seitsemän prosenttia. Sj ehdottaa kertakorotuksen enimmäismääräksi uuteen järjestelmään enintään 10 prosenttia, kuitenkin enintään 50 euroa. Kertakorotuksia tehtäisiin vuosittain 1.1. lukien niin kauan kunnes saavutetaan kulloinkin voimassa oleva vuokrataso.

Koska ehdotetun vuokranmääräytymisjärjestelmän ylläpitäminen edellyttää tietotekniikkapohjaisen vuokrajärjestelmän kehittämistä ja keskittämistä, Sj ehdottaa, että vuokranmääräytymisjärjestelmän muutos toteutettaisiin samanaikaisesti palvelussuhdeasuntojen ylläpidon, hallinnoinnin ja vuokrauksen keskittämisen kanssa.

Vuokrasopimuksen kesto

Khn vahvistamien periaatteiden mukaan palvelussuhdeasunto myönnetään ensisijaisesti henkilöstön saatavuuden ja palvelutoiminnan turvaamiseksi.

Nykyisen järjestelmän mukaan palvelussuhdeasunto myönnetään määräajaksi. Määräaika on viisi vuotta, ellei palvelussuhteen määräaikaisuuden johdosta tai työntekijän aloitteesta sovita tätä lyhyemmästä määräajasta. Vuokrasuhdetta voidaan perustellusta syystä jatkaa enintään vuodeksi kerrallaan, kuitenkin yhteensä enintään kahdeksi vuodeksi. Ennen 1.5.2002 toistaiseksi tehdyt vuokrasopimukset ovat edelleen toistaiseksi voimassaolevia.

Sj katsoo, että kaupungilla tulee olla riittävä määrä palvelussuhdeasuntoja henkilöstön saatavuuden ja palvelutoiminnan turvaamiseksi ja nykyistä asuntokantaa tulee hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Tilanteessa, jossa työvoimaa joudutaan hankkimaan myös kaupungin rajojen ulkopuolelta, on kohtuuhintaisen palvelussuhdeasunnon tarjoaminen työntekijälle rekrytoinnin yhteydessä huomattava etu. Vuokrasopimusten solmiminen toistaiseksi voimassa oleviksi vaikeuttaisi asuntojen saamista kiertoon.

Sj:n mielestä määräaikaiset viiden vuoden (5+1+1 vuotta) vuokrasopimukset toimivat rekrytoinnin tukena henkilöstön saatavuuden ja palvelutoiminnan turvaamiseksi, eikä katso aiheelliseksi esittää muutoksia vuokrasopimusten kestoon. Kuitenkin määräajan päättymisen jälkeen, palvelussuhteen voimassa ollessa, pyritään tarvittaessa turvaamaan asuminen kaupungin vuokra-asunnossa.

Määräajan päättymisen jälkeen mahdollinen asumisen turvaaminen edellyttää käytännössä asuntoasioiden ja asunto-omaisuuden hoidon tehostamista käsittelevän työryhmän ehdottamaa vuokraustoiminnan keskittämistä.

Sj toteaa lisäksi, että koska vuokranmääräytymisperusteet muuttuvat, kaikki vuokrasopimukset joudutaan uusimaan.

./. Liitteeseen 2 on koottu palvelussuhdeasuntoja koskevat periaatteet, joista on poistettu vanhentuneita tai tarpeettomia, kuten esim. katselmusta koskevat kohdat.

Palvelussuhdeasuntoja koskevat periaatteet ja vuokranmääräytymisjärjestelmän muutos on käsitelty henkilöstöjärjestöjen kanssa.

SJ Kaupunginhallitus päättänee vahvistaa kaupungin palvelussuhdeasuntoja koskevat periaatteet 1.1.2009 lukien liitteen 2 mukaisesti.

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa henkilöstökeskuksen jatkossa panemaan täytäntöön vuosittaiset vuokrantarkistukset edellä vahvistettujen palvelussuhdeasuntoja koskevien periaatteiden mukaisesti.

Vielä kaupunginhallitus päättänee kumota 15.10.2001, 1356 §, 14.1.2002, 81 §, 5.4.2004, 452 §, 14.11.2005, 1380 § ja 13.11.2006, 1399 § tekemänsä päätökset.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa henkilöstökeskusta antamaan tarvittaessa soveltamisohjeita tämän päätöksen soveltamisesta.

Pöytäkirjanote kaikille lauta- ja johtokunnille, virastoille ja laitoksille sekä henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Peltonen Raija, osastopäällikkö, puhelin 310 37961
Mattheiszen Leena, työmarkkinalakimies, puhelin 310 37963
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Vapaarahoitteisten palvelussuhdeasuntojen vuokrakehitys vuosina 2005 - 2008
	Liite 2	Palvelussuhdeasuntoja koskevat periaatteet 1.1.2009
	Liite 3	Neuvottelupöytäkirja 8.6.2007

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN KIINTEISTÖ-UUTTERA OY:N SEKÄ KIINTEISTÖ OY VATTUNIEMENRANTA 4:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2007-2600

31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin nro 31133 tontti nro 6;
Vattuniemenrannasta

Kiinteistölautakunta toteaa (20.11.2007) mm. seuraavaa:

Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistön-luovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

Kiinteistö

Myyjä / Ostaja

Oik.tod.pvm. ja
kauppahinta

31. kaupunginosa

kortteli 31133

tontti 6

Kiinteistö-Uuttera Oy / Kiinteistö Oy Vattuniemenranta 4 (perustettu, mutta vielä rekisteröimätön yhtiö)

31.10.2007

8 400 000 euroa

Kaupan kohde Kiinteistökaupan kohteena on Helsingin kaupungin 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin nro 31133 tontti nro 6 rakennuksineen. Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontti kuuluu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen (T). Tontin pinta-ala on 3 360 m² ja rakennusoikeus 6 720 k-m².

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 23.3.2006 Vattuniemen alueelle toimitilatontteja koskevat maankäytön periaatteet. Päätöksessä on määritelty ne alueet, jotka pidetään edelleen työpaikkakäytössä, ja alueet, joilla käyttötarkoitus saadaan hakemuksesta muuttaa kokonaan tai osittain asumiseen. Periaatteissa määritellään myös rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat suojeltavat rakennukset. Voimassa olevien periaatteiden mukaan tontti 31133/6 olisi mahdollista muuttaa asuinkäyttöön.

Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan tontilla sijaitsee vuonna 1956 valmistunut 5 500 k-m²:n suuruinen teollisuuden tuotanto-rakennus.

Kauppahinta ja muut ehdot

Kokonaiskauppahinta on 8 400 000 euroa vastaa yksikköhintoja noin 2 500 euroa/m² ja noin 1 250 euroa/k-m² rakennuksineen.

Kaupunki on etuostolain 2 §:n mukaisesti tiedustellut myyjältä kaupan ehtoja. Myyjän ilmoituksen mukaan kauppaan ei liity muita ehtoja kuin kauppakirjassa ilmoitetut.

Kauppaehdoissa osapuolet ovat sopineet mm. mahdollisista puhdistus-kustannuksista. Kauppaehtojen mukaan osapuolet ovat sopineet, että ostaja ottaa vastatakseen kiinteistön kaikista mahdollisista epäpuhtauksista kuten maaperän mahdollisesta pilaantuneisuudesta ja vastaa siten kiinteistön puhdistamisesta sekä kaikista kiinteistön puhdistamisen aiheuttamista kustannuksista, eikä näin ollen myyjällä tai sitä omistajina edeltäneillä muilla Helkama-Yhtiöihin kuuluvilla yhtiöillä ole kaupan kohteen puhdistamisvastuuta.

Ostajan tarkoituksena on peruskorjata ja muuttaa rakennusta kustannuksellaan vastaamaan käyttötarkoitukseltaan tulevaa kaavamuutos-hakemuksen mukaista asemakaavaa.

Myyjä siirtää kaikki kiinteistön vuokrasopimukset sekä niihin liittyvät, vuokranantajalle kuuluvat oikeudet ja velvollisuudet.

Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan ko. kiinteistökaupassa, koska kaupan kohde on rakennettu ja myydään vuokrattuna.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 31.10.2007 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Kiinteistö-Uuttera Oy on myynyt 31. kaupunginosan korttelin nro 31133 tontin nro 6 rakennuksineen perustetulle, mutta vielä rekisteröimättömälle Kiinteistö Oy Vattuniemenranta 4:lle.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja Kiinteistö Oy Vattuniemenranta 4:lle.

Lisätiedot:
Pakarinen-Hellsten Päivi, vs. apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 40350

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Kartta kaupan kohteesta
	Liite 3	Kiinteistönluovutusilmoitus

KIINTEISTÖJÄRJESTELY ASUNTO OY LAHNALAHDENTIE 3-5:N JA MESTA KODIT OY:N KANSSA (LAUTTASAARI 31050/4 JA OULUNKYLÄ 28317/2)

Khs 2007-2604

Kiinteistölautakunta toteaa (20.11.2007) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Kiinteistölautakunta esittää, että Mesta Kodit Oy:n kanssa tehtäisiin kiinteistöjärjestely. Yhtiön omistama Asunto Oy Lahnalahdentie 3 - 5 luovuttaisi kaupungille Lauttasaaren asunto- tai liikerakennusten tontin 31050/4 ja kaupunki yhtiölle Maunulan suunnitellun asuinrakennusten tontin 28317/2. Tonttien luovutusarvot ovat 1,87 Me. Luovutukset olisi tarpeen ja perusteltua tehdä Lauttasaaren asemakaavan vanhentuneisuuden ja alueen kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi.

Luovutettavat tontit ja niiden asemakaavatiedot

Mesta Kodit Oy:n kanssa on neuvoteltu sopimus kiinteistöjärjestelystä.

Asunto Oy Lahnalahdentie 3 - 5 luovuttaisi kaupungille Lauttasaaren asunto- tai liikekorttelin (AL) tontin 31050/4. Tontin pinta-ala on 2 774 m² ja rakennusoikeus 1 110 k-m². Tonttitehokkuusluku e = 0,4. Tontti on merkitty kiinteistörekisteriin 28.3.1983. Alueella on voimassa asemakaava nro 2948 (lainvoimainen 9.2.1951). Alueella on syksystä 1999 lukien ollut voimassa kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi rakennuskielto, jota kaupunginhallitus päätti viimeksi 3.9.2007 (1104 §) jatkaa kahdella vuodella eli 15.9.2009 saakka.

Kaupunki luovuttaisi Mesta Kodit Oy:lle perustetun tai perustettavan asuntoyhtiön lukuun Maunulan Suursuon laidalle suunnitellun asuinrakennusten (A) korttelialueen tontin 28317/2. Tontin pinta-ala on noin 4 269 m² ja rakennusoikeus noin 1 708 k-m². Tonttitehokkuusluku e = 0,4. Kaupunginvaltuusto on 24.10.2007 (278 §) hyväksynyt alueelle Maunulan koillisosan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 11570.

Luovutusten perustelut ja ehdot

Kiinteistölautakunta toteaa, että Lauttasaaren asemakaavan vanhentuneisuuden ja alueen kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi olisi perusteltua tehdä Mesta Kodit Oy:n kanssa kiinteistöjärjestely.

Tonttien hinnoittelussa on molempien tonttien luovutusarvoiksi sovittu 1,87 Me (Lauttasaari 1 100 k-m² x 1 700 e/k-m², Maunula 1 708 k-m² x 1 100 e/k-m²).

Omistus- ja hallintaoikeudet kiinteistöihin siirtyisivät niiden vastaanottajille luovutussopimuksen allekirjoituksen yhteydessä. Luovutussopimus olisi allekirjoitettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun Maunulan kaavamuutos on saanut lainvoiman.

Mesta Kodit Oy:n ilmoituksen mukaan määräaikaiset vuokrasopimukset tontin 31050/4 rakennuksia kerhotiloiksi vuokraavien henkilöiden kanssa päättyvät 31.12.2007.

Mesta Kodit Oy sitoutuisi viivytyksettä kustannuksellaan purkamaan luovuttamallaan tontilla sijaitsevat vanhat asuin-, piha- ja saunarakennukset perustuksineen sekä tontilla tai sen maaperässä mahdollisesti olevat vanhat rakenteet sekä muut rakennusjätteet, kuten pohjalaatat, perustukset, täytöt, asfaltoinnin, johdot, aidat ja pylväät. Purkutyöt tulisi suorittaa kiinteistöviraston tonttiosaston purkuohjeiden mukaisesti tonttiosaston hyväksymään kuntoon kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asianomaiset purkuluvat ovat tulleet lainvoimaisiksi. Mikäli purkulupa tai -luvat tulevat lainvoimaiseksi vuoden 2007 aikana, kolmen kuukauden määräaika alkaa juosta 1.1.2008 lukien.

Mikäli yhtiö ei noudata purkuvelvoitetta, yhtiö olisi velvollinen suorittamaan vahingonkorvausta kaupungille 10 000 euroa kuukaudessa jokaiselta täydeltä kuukaudelta siihen asti, kun purkutyöt on hyväksyttäväksi vastaanotettu.

Kaupunginmuseo on 17.7.2003 antanut kaupunkisuunnitteluvirastolle Lauttasaaren asemakaavoitukseen liittyen liitteenä olevan lausunnon, jossa kaupunginmuseo esittää, että tontilla 31050/4 (Lahnalahdentie 11) sijaitseva ns. Akreniuksen huvila (1934) suojeltaisiin asemakaavalla. Tämän vuoksi on sovittu, että mikäli yhtiölle ei myönnetä huvilarakennuksen osalta purkulupaa, huvilarakennus siirtyisi korvauksetta kaupungin omistukseen.

Vastaavasti mikäli tontilla sijaitsevalle toiselle omakotitalolle (1962), jolle kaupunginmuseo ei ole esittänyt asemakaavallista suojelua, ei myönnettäisi purkulupaa, siirtyisi myös tämä rakennus korvauksetta kaupungin omistukseen.

Muutoin luovutuksissa noudatettaisiin kiinteistölautakunnan hyväksymiä kaupungin tavanomaisia kiinteistökaupan ehtoja.

Vs. Kaj toteaa lisätietona, että Mesta Kodit Oy on pääkaupunkiseudulla toimiva yritys, joka on erikoistunut pien- ja rivitalorakentamiseen. Kaupungin kannalta kiinteistöjärjestely helpottaisi Lauttasaaren ko. alueen suunnittelua mm. länsimetron ja mahdollisen länsiväylän kattamisen kannalta.

Kiinteistöjärjestelyyn tarvittava määräraha 1,87 milj. euroa on tarkoitus esittää Kvston hyväksyttäväksi ylityksenä vuoden 2007 talousarvion tilille 8 01 01, kiinteistöjen ostot ja lunastukset, kaupunginhallituksen käytettäväksi.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Asunto Oy Lahnalahdentie 3–5:n ja Mesta Kodit Oy:n kanssa esityslistan tämän asian liitteenä olevan sopimusluonnoksen mukaisen luovutussopimuksen ja tekemään tarvittaessa siihen vähäisiä täsmennyksiä ja muutoksia.

Pöytäkirjanote Mesta Kodit Oy:lle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Luovutussopimus
	Liite 2	Mesta Kodit Oy:n kirje
	Liite 3	Sijaintikartat
	Liite 4	Kopiot asemakaavakartoista



Kokousaika	10.12.2007 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali