HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

KAUPUNKISUHTEITA, VIESTINTÄÄ SEKÄ ELINKEINOPOLIITTISIA TAVOITTEITA PIETARIN ALUEELLA EDISTÄVÄN YHTIÖN PERUSTAMINEN

Khs 2007-2310

Kj toteaa seuraavaa:

Tausta ja tavoitteet Pietari on kaupungin kansainvälisen toiminnan tärkeä osa-alue. Kaupunkien välinen yhteistyöpöytäkirja on viimeksi uudistettu 29.10.2006. Pietarin talousalueen merkitys Helsingille kasvaa.

Pääkaupunkiseudun uuden markkinointiyhtiön aloitettua toimintansa Helsinki Region Marketing (HRM) Oy:n toiminta tullaan supistamaan vain Moskovan toimiston ylläpitoon, ja mahdollisesti lopulta kokonaan lopettamaan. HRM:n toimisto Pietarissa suljettiin helmikuussa 2007. HRM:n osakekanta on siirtynyt kokonaan Helsingin omistukseen.

Toimiston ja edustajan tarve Pietarissa on kuitenkin edelleen olemassa. Helsingin ja Pietarin kaupunkisuhteiden ja yhteistyöhankkeiden valmistelussa, pietarilaisille kohdistuvassa tiedottamisessa ja matkailumarkkinoinnissa, sekä kaupungin elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteuttamisessa pysyvä läsnäolo, oma edustaja ja yhteyksien välittäjä ovat tarpeellisia. Oman edustuston kautta toteutuu varmimmin Helsingin suhteiden, näkyvyyden ja markkinoinnin johdonmukainen ja paikalliset olot huomioon ottava hoitaminen.

Perustettavan Helsinki-keskuksen on tarkoitus tarjota:

– apua yhteyksien, tapaamisten ja hankkeiden järjestelyissä sekä suhdeverkosto Pietarin hallintoon,

– pietarilaisille kohdistuvaa tiedottamista ja näkyvyyttä sekä mediasuhteita,

– koordinointia ja konsultointia useiden toimijoiden yhteishankkeissa

– työpiste Pietarissa kaupungin ja sen yhteistyökumppaneiden edustajille.

Helsingin EU-toimisto Brysselissä on rinnasteinen toiminta ja sen hallinnollisia ratkaisuja ja kokemuksia voidaan soveltaa myös Pietarin Helsinki-keskuksen perustamisessa. Helsinki-keskuksen talouden ja pääasiassa venäläisen henkilöstön hallinnoinnin kannalta yhtiömuoto on tarkoituksenmukaisin toimintatapa.

Toimitilat ja yhteistyökumppanit

Opetusministeriön alainen Suomen Pietari-instituutti on tehnyt Pietarin kaupungin kanssa vuokrasopimuksen Pyhän Marian kirkon kirkkokartanon kiinteistöstä, johon saneerataan suomalaisten toimintakeskus, Suomi-talo. Helsinki-keskukselle on varattu mahdollisuus sijoittua tähän Pietarin ydinkeskustassa sijaitsevaan taloon. Yhteensä yli 4000 neliömetrin rakennuksen peruskorjattaviin tiloihin ovat tulossa mm. Pietari-säätiö, Pietarin suomalainen koulu, Fintra, Suomalais-venäläinen kauppakamari, Turun kaupunki, Kaakkois-Suomen Interreg -toimisto, Matkailun edistämiskeskus ja Rakennusteollisuusliitto ry.

Helsingin kaupunki on alustavasti varannut 105 m2 korkealaatuista toimistotilaa sekä käyttöoikeuden talon yhteistiloihin ja -palveluihin. Lisäksi kaupungilla on optio lisätilaan. Saneerauksen on tarkoitus valmistua vuoden 2009 loppuun mennessä.

Hankkeeseen liittyen kaupunki on tarjonnut yhteistyötä suomalaisille kaupungeille. Tampereen ja Kotkan kaupunginhallitukset ovat jo päättäneet mukaantulostaan. Kolmen kaupungin Pietarin toimisto tulee toimimaan nimellä Helsinki-keskus. Otsikoissa muussa materiaalissa käytetään lisäksi alaotsikkoa ”Helsinki – Tampere - Kotka”.

Edustusto on tarkoitus perustaa jo ennen Suomi-talon valmistumista ja siten, että Tampere ja Kotka seudullisine kumppaneineen tulevat Helsinki-keskuksen palvelujen käyttäjiksi jo väliaikaisesti vuokrattuihin tiloihin ennen uusiin tiloihin pääsyä. Vuoden 2008 alkupuolella perustettavan keskuksen on tarkoitus sijoittua ensivaiheessa väliaikaisiin vuokratiloihin.

Kaupunki on sopinut myös seudullisesta kumppanuudesta Uudenmaan liiton kanssa, joka on tulossa keskuksen käyttäjäksi osallistuen kustannuksiin. Vastaavanlaisesta ja yhteensä samansuuruisesta kumppanuudesta neuvotellaan myös Greater Helsinki Promotion (GHP) Oy:n ja Helsingin yliopiston (Helsinki Education and Research Area, HERA) kanssa.

Kustannukset ja niiden jakaminen

Helsinki-keskuksen toimintakulujen rahoitustarve ensimmäisen toimintavuoden 2008 kiinteisiin kuluihin on noin 260 000 euroa, jonka jakamisesta yhteistyöosapuolet ovat sopineet seuraavasti:

Helsingin kaupunki	104 000	156 000 (60 %)
Uudenmaan liitto	52 000

Tampereen kaupunki		78 000 (30 %)
Suomen Itämeri-instituutti

Kotkan kaupunki		26 000 (10 %)
Cursor Oy seudullinen kehittämisyhtiö

Lähtökohtana ovat perustettavan yhtiön palvelujen ja resurssien käyttäminen samassa suhteessa kuin keskuksen kiinteät kustannukset jaetaan osapuolten maksettaviksi. Kiinteisiin kuluihin sisällytetään kiinteistö- ja toimistokulujen lisäksi vakinaisen henkilökunnan palkkakulut. Muuttuvat, palvelujen käyttöön liittyvät kustannukset perustettava yhtiö laskuttaa suoraan osapuolilta käytön mukaan.

./. Yhteistyön ehdoista on tarkoitus tehdä Helsingin, Tampereen ja Kotkan keskinäinen sopimus esityslistan tämän asiakohdan liitteen 1 pohjalta.

Seudullisen ja kansallisen tason yhteistyö tuovat kaupungille kustannusetua. Kumppanuus myös parantaa laajemminkin edellytyksiä tehdä yhteistyötä Venäjä-hankkeissa seudullisesti ja muiden suomalaisten kaupunkien kesken. Kuntalain 76 §:ssä on todettu kuntayhteistyön muodoista. Ulkomailla tapahtuvasta toiminnasta ei ole säädetty erikseen. Pietarin Helsinki-keskuksen tapauksessa kunnat ovat sopineet, että yhteistyötä tehdään Helsingin kokonaan omistaman yhtiön puitteissa.

Yhtiön perustaminen ja toimintaperiaatteet

Yhtiö perustetaan niin, että Helsingin kaupunki merkitsee yhtiön koko osakepääoman ja yhtiö tulee kokonaisuudessaan kaupungin omistukseen. Yhtiö vastaa Pietarissa sijaitsevan Helsinki-keskuksen (Helsinki Centre) toiminnan puitteista, henkilöstöstä ja palvelujen tuottamisesta.

Lähtökohdat ovat kumppanikaupunkien hyväksymät. Keskuksen toiminnalliseen johtoryhmään kumppanit nimeävät edustajansa.

Uuden yhtiön toiminnan peruslinjaukset ovat:

– yhtiö keskittyy kaupungin omistuksessa ja ohjauksessa Helsingin kaupunkisuhteiden hoitoon, viestintään sekä matkailu- ja elinkeinomarkkinointiin Pietarissa ja Luoteis-Venäjällä;

– yhtiön palveluja voidaan tarjota myös muille suomalaisille kaupungeille ja tahoille asiakaskohtaisin ja pitkäkestoisin palvelusopimuksin niin, että yhtiö veloittaa kultakin kumppanilta kiinteänä vuosihintana sovitun osuuden yhtiön kiinteistä vuosikuluista;

– yhtiöllä on suomalainen toimitusjohtaja ja yhtiön tarvitsemat hallintopalvelut sekä sisäinen valvonta hoidetaan Suomesta;

– yhtiö tähtää nollatulokseen eikä jaa osinkoa.

Yhtiön perustamisesta on tarkoitus päättää niin, että yhtiömuotoinen toiminta voi alkaa vuoden 2008 alusta.

Yhtiön osakepääoma on 30 000 euroa. Helsingin kaupunki merkitsee osakepääoman kokonaan. Lisäksi kaupunki sijoittaa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon 75 500 euroa.

./. Yhtiölle on laadittu yhtiöjärjestys joka on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä 2.

Liiketoiminta Yhtiölle tullaan laatimaan liiketoimintasuunnitelma, jonka tavoitteet perustuvat tässä esityksessä mainittuihin peruslinjauksiin.

Hallinto Yhtiön kotipaikka on Helsinki. Yhtiöllä on hallitus, johon kuuluu vähintään 3 ja enintään 5 varsinaista jäsentä. Tavoitteena on, että hallitukseen nimetään asiantuntija- ja virkamiesedustus. Yhtiölle on tarkoitus valita toimitusjohtajaksi hallintokeskuksen edustaja oman toimensa ohella.

Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa eikä se jaa osinkoa. Mahdollinen voitto käytetään yhtiön toiminnan kehittämiseen.

Henkilöstö Yhtiön henkilökunta koostuu perustamisvaiheessa toimitusjohtajan lisäksi kolmesta-neljästä toimialan asiantuntijasta, jotka palkataan Pietarissa.

Toiminnan ohjaus ja seuranta

Yhtiön perustamiseen liittyviä taloudellisia ja verotuksellisia vaikutuksia koskevat selvitykset on laatinut ulkopuolinen liikkeenjohdon neuvonantaja KPMG Kunta Oy. Selvitykset ovat nähtävänä tämän asian valmistelijoilla ennen kaupunginhallituksen kokousta ja kaupunginhallituksen kokouksessa.

Kaupungin tytäryhtiönä sen toimintaa ohjataan ja seurataan konserniohjauksen periaatteita koskevien ohjeiden mukaisesti alkuvaiheessa neljännesvuosittain ja toiminnan vakiinnuttua puolivuosittain kaupunkikonsernin tavanomaisen seuranta- ja raportointijärjestelmän kautta.

KJ Kaupunginhallitus päättänee

– hyväksyä Helsingin kaupunkisuhteita, viestintää ja elinkeinopoliittisia tavoitteita Pietarin ja Luoteis-Venäjän alueella edistävän ja Helsinki-keskuksen toimintaa toteuttavan, kuntalain 76 §:ssä tarkoitetun osakeyhtiön perustamisen niin, että yhtiömuotoinen toiminta voi alkaa vuoden 2008 alussa,

– merkitä perustettavan yhtiön rahana maksettavan 30 000 euron osakepääoman kokonaan ja sijoittaa yhtiön sijoitetun oman pääoman rahastoon 75 500 euroa käyttäen kumpaankin vuoden 2007 talousarvion kohdan 8 22 19, Arvopaperit, Muut kohteet, olevaa määrärahaa yhteensä 105 500 euron summalla,

– hyväksyä yhtiöjärjestyksen esityslistan liitteen 2 mukaisesti,

– kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita ehdottamaan yhtiön perustamiskokouksessa, että yhtiön hallituksen varsinaisiksi jäseniksi nimetään seuraavat henkilöt: kaupunginsihteeri Matti Ollinkari, elinkeinojohtaja Eero Holstila ja johtava kaupunginasiamies Jenni Rope sekä yhtiön tilintarkastajaksi tarkastuslautakunnan ehdotuksen mukaisesti KPMG Kunta Oy, ja lisäksi

– kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita huolehtimaan yhtiön perustamiseen liittyvistä toimenpiteistä, allekirjoittamaan tarvittavat perustamis- ja muut asiakirjat oikeuttaen samalla oikeuspalvelut tekemään niihin tarvittaessa vähäisiä muutoksia.

Pöytäkirjanote virastoille ja laitoksille.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36098

LIITTEET	Liite 1	Sopimus Pietarin Helsinki-keskuksen palvelujen ja resurssien käyttämisestä, niistä aiheutuvien kustannusten jakamisesta sekä yhteistyön koordinoimisesta
	Liite 2	Yhtiöjärjestys

VALTUUTETTU PÄIVI LIPPOSEN TOIVOMUSPONSI SUOMEN KANSALAISUUDEN SAANEILLE MAAHANMUUTTAJILLE JÄRJESTETTÄVÄSTÄ JUHLATILAISUUDESTA

Khs 2006-2620

Kj ilmoittaa, että käsitellessään 29.11.2006 muun muassa valtuutettu Päivi Lipposen ja kahden muun valtuutetun aloitetta kansalaisuuden saaneiden juhlasta, kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavan toivomusponnen;

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Helsingin kaupunki järjestää Suomen kansalaisuuden saaneille maahanmuuttajille juhlatilaisuuden, jossa kaupunginjohtaja tai luottamushenkilö toivottaa heidät tervetulleeksi Helsinkiin. (Päivi Lipponen, äänin 57-3)”

Kvston työjärjestyksen 24§:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille

Kj toteaa, että ponnessa mainitun tilaisuuden toteuttamiseksi on monenlaisia vaihtoehtoja. Alustavasti esitetty tilaisuus on nyt ajateltu toteutettavaksi siten, että Helsinki -päivää edeltävänä päivänä järjestettäisiin Suomen kansalaisuuden edellisenä kalenterivuonna saaneille maahanmuuttajille vastaanotto kaupungintalolla. Erilaisista kulttuuritaustoista, mahdollisesti runsaasta osallistujamäärästä ja ikäjakautumasta johtuen tilaisuuden ajankohta olisi iltapäivä. Ohjelmaan sisältyisi tervetulopuhe ja musiikkia. Osallistujille jaettaisiin myös Helsinki –aiheista tiedotusmateriaalia.

Kj toteaa edelleen, että vuosittain saa Helsingissä Suomen kansalaisuuden n. 1000 henkilöä. Vuonna 2006 määrä oli noin 1200 henkilöä, joista 500 edustaa eurooppalaisia, 400 afrikkalaisia, 250 aasialaisia ja loput muita, pienempiä ryhmiä. Väestörekisterikeskus ilmoittaa Suomen kansalaisuuden saaneille asiasta kirjeellä.

Helsinkiläisten kansalaisuuden saaneiden osalta tieto joudutaan kokoamaan erikseen Väestörekisterikeskuksesta. Saatavissa olevat tiedot eivät sellaisenaan ole yksiselitteisiä, vaan kutsuttavien määrittelemiseksi on hankittava lisätietietoja ja päätettävä mm. kutsun laajuudesta perhekohtaisesti. Lisäksi joudutaan selvittämään tietosuojaan mahdollisesti liittyvät ongelmat.

Asiaa koskevat yksityiskohdat pyritään selvittämään Väestörekisterikeskuksen ja Tietokeskuksen kesken toimivan kutsujärjestelmän kehittämiseksi. Tavoitteena on, että toivomusponnen toteuttamiseksi luodaan tiedonmäärittelymenettely, joka mahdollisimman hyvin toteuttaisi riittävän tarkan ja tasapuolisen kutsukäytännön kalenterivuosittain järjestettävän tilaisuuden toteuttamiseksi. Mikäli tiedot on saatavissa, voidaan tapahtuma toteuttaa ensi kerran jo vuonna 2008.

KJ Kaupunginhallitus päättänee

– merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 29.11.2006 hyväksymän toivomusponnen (Päivi Lipponen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä.

– toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Päivi Lipposelle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36098

VUODEN 2007 TALOUSARVIOON SISÄLTYVÄN HENKILÖSTÖMENOVARAUKSEN KÄYTTÄMINEN

Khs 2007-2227, 2007-2304, 2007-2342, 2007-2354, 2007-2365, 2007-2374, 2007-2412, 2007-2495

Vuoden 2007 talousarvioon kohdalle 1 14 03 Menovaraus, Khn käytettäväksi, sisältyy mm henkilöstömenovaraus, joka on tarkoitettu käytettäväksi kunta-alan sopimusten mukaisia palkantarkistuksia varten. Määrärahasta osoitetaan Khn päätöksellä hallintokunnille sopimuksista aiheutuvat lisämäärärahat.

Seuraavat virastot ja laitokset ovat tehneet talousarvion toteutumisennusteisiin perustuen esityksen lisämäärärahan myöntämiseksi:

Virasto / laitos ja sen osasto

Palkat

Henkilö-

sivumenot

Yhteensä

Kaupunginhallitus	7 000	3 000	10 000
Hallintokeskus	112 000	40 000	152 000
Talous- ja suunnittelukeskus, Taloushallintopalvelu	228 000	82 000	310 000
Kaupunkisuunnitteluvirasto	180 000	100 000	280 000
Rakennusvalvonta	50 000	18 000	68 000
Ammattikorkeakoulu	203 000	72 000	275 000
Suomenkielinen työväenopisto	97 000	35 000	132 000
Kaupunginkirjasto	246 000	90 000	336 000
Kulttuuritoimi, kulttuuriasiainkeskus	47 000	17 000	64 000
Kulttuuritoimi, Savoy-yksikkö	6 000	2 000	8 000
Kaupunginorkesteri	65 000	21 000	86 000
Korkeasaaren eläintarha	38 000	13 000	51 000
Nuorisoasiainkeskus	187 000	70 000	257 000
Liikuntatoimi, Liikuntavirasto	221 000	79 000	300 000
Liikuntatoimi, Merellinen osasto	23 000	8 000	31 000
Työterveyskeskus	84 000	31 000	115 000
Pelastuslaitos	310 000		310 000
Ympäristökeskus	103 000	37 000	140 000

Kj pitää esityksiä perusteltuina ja toteaa, että nyt esitetyt määrärahat ovat yhteensä 2 925 000 euroa. Sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen osalta määrärahaesityksiä ei ole voitu vielä tehdä työmarkkinatilanteesta johtuen. Näiden virastojen esitykset käsitellään palkkaratkaisun selvittyä.

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää vuoden 2007 talousarvion kohdalta 1 14 03 Menovaraus, Khn käytettäväksi, kunta-alan sopimuksista aiheutuvat palkkoihin ja henkilösivumenoihin kohdistuvat lisämäärärahat seuraavasti:

Luku/kohta		Euroa

1 04	Kaupunginhallitus	10 000
1 11	Hallintokeskus	152 000
1 13 02	Taloushallintopalvelu	310 000
2 11	Kaupunkisuunnittelulautakunta ja -virasto	280 000
2 31	Rakennusvalvonta	68 000
3 03	Ammattikorkeakoulu	275 000
3 11	Suomenkielinen työväenopisto	132 000
3 15	Kaupunginkirjasto	336 000
3 17 01	Kulttuuriasiainkeskus	64 000
3 17 02	Savoy-yksikkö	8 000
3 19 01	Kaupunginorkesteri	86 000
3 21	Korkeasaaren eläintarha	51 000
3 31	Nuorisotoimi	257 000
3 41 01	Liikuntatoimi, Liikuntavirasto	300 000
3 41 02	Liikuntatoimi, Merellinen osasto	31 000
3 53	Työterveyskeskus	115 000
4 35	Pelastustoimi	310 000
4 37	Ympäristölautakunta	140 000

Pöytäkirjanote edellä mainituille virastoille ja laitoksille sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Rickman Birgitta, erityissuunnittelija, puhelin 310 36279
Hietamäki Ari, erityissuunnittelija, puhelin 310 36567

12.11.2007 ja 19.11.2007 pöydälle pantu asia

ESITYKSEN TEKEMINEN VALTIONEUVOSTOLLE OHJEISTUKSESTA KERJÄLÄISTEN SUHTEEN

Khs 2007-2402

Muutettuja sivuja

Kj toteaa, että kuluvan syksyn aikana on Helsinkiin ja joihinkin muihin suuriin kaupunkeihin Suomessa ilmaantunut Euroopan Unionin vapaata liikkuvuutta koskevan lainsäädännön nojalla jonkun verran (muutamia kymmeniä) EU-kansalaisia, jotka hankkivat elantoaan kadulla kerjäämällä. Joillain heistä on ollut pieniä lapsia mukana kerjäämässä. Kerjääminen ei sinällään ole lainvastaista mutta tilanne lasten suhteen talven lähestyessä edellyttää ja on jo edellyttänyt viranomaistoimia Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen sekä Helsingin kaupungin, lähinnä sosiaaliviraston taholta.

./. Viranomaistoimista ja menettelytavoista on neuvoteltu Helsingin kaupungin ja Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen edustajien kesken ja päädytty yhteisiin näkemyksiin tarvittavista toimista ja toimintalinjoista. Asiaa käsiteltiin 29.10.2007 pidetyssä viranomaispalaverissa, jossa läsnä olivat edustajat Helsingin kaupungin hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusosastolta, sosiaalivirastosta sekä Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselta. Neuvottelusta laadittiin muistio joka on esityslistan tämän asian liitteenä.

Kj toteaa vielä, että asian käsittelyn aikana on poliisi ottanut rikoksista epäiltynä kiinni neljä kerjäävää henkilöä, joista käräjäoikeus on vanginnut kolme. Poliisin tämän hetkisen arvion mukaan kerjäämiseen ja kukkien myyntiin liittyy myös rikollista toimintaa. Myös eräistä Euroopan maista on tullut selviä havaintoja kerjäämisen ja rikollisuuden välisestä yhteydestä.

TIIVISTELMÄ MUISTIOSTA

Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen ulkomaalaispoliisin selvityksen mukaan osa kadulla kerjäävistä ulkomaalaisista on hakenut aikaisemmin turvapaikkaa Suomesta taloudellisin perustein. Kadulla kerjäävillä ulkomaalaisilla ei ole majapaikkaa tai he ovat majoittuneet yleiselle paikalle telttaan tai autoon. Turvapaikanhakuprosessista saatujen kokemusten perusteella voidaan arvioida, että maassa oleskelun pitkittyessä ja mahdollisten etuuksien saannin myötä maahan tulevien henkilöiden määrä tulee lisääntymään. Tästä on kokemuksia jo muissa Pohjoismaissa kuten Norjassa ja Ruotsissa.

Kerjääminen ei sinänsä ole järjestyslaissa kiellettyä toimintaa, jollei se
ole häiritsevää. Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen mukaan henkilö

voidaan heidän toimestaan käännyttää silloin, kun oleskeluaika Suomessa on ollut alle kolme kuukautta. Yli kolmen kuukauden maassa olon jälkeen käännytyspäätöksen tekee Ulkomaalaisvirasto. Kerjäävän EU-kansalaisen käännyttäminen on mahdollista lähinnä silloin kun hän ei täytä rekisteröitymisen edellytyksiä tai turvautuu toistuvasti toimeentulotukeen tai siihen rinnastettavaan etuuteen. Käännyttämisen perusteeksi tarvitaan yhteistyötä maassa oloajan selvittämiseksi eli käytännössä rekisterimerkintöjä esimerkiksi haetusta toimeentulotuesta.

Helsingin sosiaalivirastossa on ollut yksittäisiä kerjäläistapauksia vuoden 2007 aikana. Näissä ensisijainen puuttumisen syy on ollut lastensuojelullinen olosuhteiden selvittäminen. Helsingin sosiaaliviraston näkemys asiaan on, että ensisijaisesti valtiovallan tulee linjata asia, koska ilmiö koskettaa myös muita suuria kaupunkeja kuin Helsinkiä. Toisekseen sosiaalivirasto linjaa, että Helsingin kaupungin alueella oleskelevien alaikäisten osalta lastensuojelun tarve selvitetään aina tapauskohtaisesti ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. Kolmannekseen sosiaalivirasto pitää järkevänä, että mahdollinen tilapäinen majoitus järjestetään silloin kun se on lastensuojelun näkökulmasta ilmeisen välttämätöntä, olemassa olevat resurssit huomioiden esimerkiksi vastaanottokeskuksista.

Keskustelun perusteella todettiin, että kerjäläiskysymykseen puuttumiseksi tarvitaan mahdollista muutosta lainsäädäntöön esimerkiksi sellaisen kerjäämisen osalta, mikä ei ole häiritsevää ja johon nykyinen järjestyslaki ei anna puuttumismahdollisuuksia. Samoin todettiin, että viranomaisten tulisi voida vaihtaa tietoja silloin, kun se on käännyttämisen perusta. Tämän vuoksi tulisi tehdä aloite valtiovallan suuntaan valtakunnallisen ohjeistuksen aikaansaamiseksi asiassa.

Koska kyseessä on ilmiö, joka koskettaa myös muita suurempia kaupunkeja Suomessa, hallintokeskus selvittää näiden kaupunkien poikkihallinnolliset työskentelymallit. Samoin hallintokeskus pyytää Pohjoismaista sekä Pohjois-Euroopasta tietoja, miten asiaa on ohjeistettu näissä maissa viranomaisyhteistyössä.

29.10.2007 pidetyssä viranomaispalaverissa todettiin kerjäläisasian toimenpide-ehdotuksina seuraavat:

1 Helsingin poliisilaitoksen ja sosiaaliviraston yhteisohjeistuksessa on huomioitu toimenpiteet silloin, kun poliisi kohtaa alaikäisen, joka on ilmeisen lastensuojelun tarpeessa. Ohjeistusta sovelletaan myös kerjäläisiin.

2 Sosiaalivirasto järjestää mahdollisuuden tilapäismajoitukseen silloin kun se on ilmeisen tarpeellista lastensuojelun näkökulmasta.

3 Hallintokeskus seuraa kerjäläiskysymyksen kehittymistä valtakunnallisesti suurissa kaupungeissa sekä Pohjoismaissa ja Pohjois-Euroopassa.

4 Ehdotetaan, että Helsingin kaupunki tekisi aloitteen asian saattamiseksi valtiohallinnon ohjeistamaksi.

Kj toteaa, että Helsingin kaupungin ja Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen välillä neuvotellut menettelytavat ja toimintamallit ovat oikeansuuntaisia ja että toimenpide-ehdotuksen kohdat 1-3 hoidetaan viranomaisten normaalina virkatyönä.

Kohdan 4 johdosta sekä viranomaisten yhteistyötä vaikeuttavien lainsäädännön salassapitosäännösten tulkinnan selkeyttämiseksi on tarkoituksenmukaista kääntyä valtiovallan suuntaan päätösehdotuksen mukaisesti.

Kj, korostaa, että nykyistä lakia tulkittaessa on tapauskohtaisesti arvioitava, milloin kerjäämistä on pidettävä häiritsevänä.

KJ Kaupunginhallitus päättänee tehdä esityslistalla mainituilla perusteluilla esityksen valtioneuvostolle tarvittavan valtakunnallisen ohjeistuksen antamiseksi viranomaisille suhtautumisessa kerjäläiskysymykseen sen ollessa vielä määrältään suhteellisen rajoitettu muun muassa seuraavista asioista;

– salassapitosäännösten tulkinnan selkeyttämisestä viranomaisten välisessä yhteistyössä

– vastaanottokeskusten käyttämisestä alaikäisten lasten tilapäiseen majoittamiseen

– valtion eri viranomaisilta tulevien eri ohjeiden yhdenmukaistamisesta

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskusta ja sosiaalivirastoa yhteistyössä Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen kanssa ja tarvittavien muiden tahojen kanssa jatkamaan käynnistettyjä toimia kerjäläiskysymyksen asianmukaiseksi hoitamiseksi.

Kirje valtioneuvostolle ja pöytäkirjanote jäljennöksin muistiosta Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselle sekä sosiaalivirastolle ja hallintokeskukselle.

Lisätiedot:
Hakala Hannu, osastopäällikkö, puhelin 310 36015
Seppälä Johanna, erityissuunnittelija, puhelin 310 79780

LIITE

Muistio 29.10.2007 pidetyn Helsingin kaupungin ja Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen välisestä yhteistyöpalaverista yhteisen ohjeistuksen valmistelusta kerjäläisasiaan puuttumiseksi

19.11.2007 pöydälle pantu asia

VAPAARAHOITTEISTEN PALVELUSSUHDEASUNTOJEN VUOKRAN TARKISTAMINEN

Khs 2007-2539

Sj toteaa, että Khn 5.4.2004 tekemän päätöksen mukaan kaupungin vapaarahoitteisten palvelussuhdeasuntojen vuokrissa noudatetaan Tilastokeskuksen vuokratilastoihin perustuvia vuokria. Vuokra tarkistetaan vuosittain 1.1. lukien vastaamaan Tilastokeskuksen tarkistusajankohtaa edeltävänä vuotena julkaiseman vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen ”Uudet vuokrasuhteet”- vuositilaston mukaista alueittaista keskimääräisen vuokran muutosta.

Keskimääräisen vuokran muutos 1.1.2008 lukien vaihtelee alueittain. Vuokrataso on noussut alueella Helsinki 2 (esim. Kallio, Vallila ja Länsi-Pasila) 9,23 prosenttia ja alueella Helsinki 4 (esim. Myllypuro, Kontula ja Tapanila) 4,62 prosenttia. Toisaalta vuokrataso on laskenut 2,59 prosenttia alueella Helsinki 1 (keskusta) ja alueella Helsinki 3 (esim. Kannelmäki, Malmi ja Herttoniemi) 4,7 prosenttia.

Khn päätöksen mukaan kertakorotuksen enimmäismäärä vuokrantarkistuksissa on enintään 25 euroa, kuitenkin enintään seitsemän prosenttia, mikä leikkaa alueella Helsinki 2 sijaitsevien asuntojen vuokrankorotuksia 1.1.2008 lukien.

./. Tilaston mukaiset laskennalliset perusvuokrat 1.1.2008 lukien ovat esityslistan liitteenä.

Asuntoon kuulumattoman perhesaunan lämmityksestä, polttoaineista, siivouksesta ja muista kustannuksista perittävä kuukausikorvaus on vuodesta 2002 lukien ollut 10 euroa kuukaudessa. Sj katsoo, että korvausta tulisi em. kustannusten nousun vuoksi tarkistaa 10 prosentilla, jolloin kuukausikorvaus olisi 11 euroa kuukaudessa 1.1.2008 lukien.

Sj esittää, että vuokrantarkistukset ja asuntoon kuulumattomasta perhesaunasta perittävä kuukausikorvaus 1.1.2008 lukien toteutettaisiin päätösehdotuksen mukaisesti.

SJ Kaupunginhallitus päättänee, että

- vapaarahoitteisten palvelussuhdeasuntojen perusvuokrat ovat 1.1.2008 lukien liitteen 1 mukaiset, kuitenkin siten, että kertakorotuksen määrä 1.1.2008 lukien toteutettavissa vuokrantarkistuksissa on enintään 25 euroa, kuitenkin enintään seitsemän prosenttia

- asuntoon kuulumattoman perhesaunasta perittävä kuukausikorvaus on 1.1.2008 lukien 11 euroa

Samalla kaupunginhallitus päättänee kumota 13.11.2006 pöytäkirjan 1399 §:n kohdalla tekemänsä päätöksen.

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa henkilöstökeskusta antamaan tarvittaessa soveltamisohjeita tämän päätöksen soveltamisesta.

Pöytäkirjanote kaikille lauta- ja johtokunnille, virastoille ja laitoksille sekä henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Mattheiszen Leena, työmarkkinalakimies, puhelin 310 37963

LIITE

Vapaarahoitteisten palvelussuhdeasuntojen perusvuokrat 1.1.2008

19.11.2007 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE HELSINGIN SEUDUN LENTOKENTTÄSELVITYKSESTÄ

Khs 2007-1822

Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt (14.8.2007) kaupungin lausuntoa 26.11.2007 mennessä Ilmailulaitos Finavian laatimasta Helsingin seudun lentokenttäselvityksestä. Selvitys on esityslistan tämän

./. asian erillisenä liitteenä nro 1.

Lausuntopyynnössä todetaan mm. seuraavaa:

Ilmailulaitos Finavian liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta laatima selvitys lentokenttätoimintojen kehittämismahdollisuuksista Helsingin seudulla on valmistunut. Tutkittuja vaihtoehtoja on ollut neljä: lentokentän kehittäminen Malmilla, uuden lentokentän rakentaminen Helsingin seudulle, Malmin lentokentän toiminnan supistaminen helikopteritukikohdaksi sekä uuden helikopteritukikohdan rakentaminen Helsingin seudulle. Työn aikana on käynyt ilmi, että Helsingin seudun lentokenttäkapasiteetin selvittely on tarpeen Malmin kentän järjestelyistä riippumatta.

Malmin lentokentän ja sillä sijaitsevien toimintojen tulevaisuudesta on laadittu useita selvityksiä. Tämä, aiempia täydentävä selvitys on luonteeltaan teknis-taloudellinen ja sen pääpaino on ollut Malmin lentokenttää nykyisin käyttävien valtiollisten toimijoiden toimintamahdollisuuksien turvaamismahdollisuuksien arvioinnissa. Varsinaista ympäristövaikutusten arviointia ei ole tässä vaiheessa tehty. Jos laadittujen selvitysten pohjalta tehdään päätös jatkovalmisteluun valittavasta vaihtoehdosta, seuraavia työvaiheita ovat ympäristövaikutusten arviointi ja yleissuunnitelman laatiminen. Tähän prosessiin kytketään myös vuorovaikutus sidosryhmien kanssa. Liikenne- ja viestintäministeriön on tarkoitus päättää jatkotoimista loppuvuoden 2007 aikana.

Vs. Kaj toteaa Ilmailulaitos Finavian selvityksestä, että kyseessä on liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta käynnistetty selvitystyö, jonka perustana on Malmin lentokentän ja sillä sijaitsevien toimintojen tulevaisuus. Selvityksessä määritellään lentokenttätoimintojen kehittämisvaihtoehdot pääkaupunkiseudulla. Selvitys on luonteeltaan teknistaloudellinen ja se on laadittu lentotoimintojen ja erityisesti valtion intressien kannalta.

Selvitysvaihtoehtoina olivat:

- lentokentän kehittäminen Malmilla

- uuden lentokentän rakentaminen Helsingin seudulle

- Malmin lentokentän supistaminen helikopteritukikohdaksi

- uuden helikopteritukikohdan rakentaminen Helsingin seudulle.

Kaikista selvitysvaihtoehdoista tutkittiin useampi kehittämisversio, joista valittiin jatkosuunnitteluun yksi vaihtoehto.

Malmin kehittäminen nykyisen pääkiitotien pohjalta ei osoittautunut mahdolliseksi. Toisena vaihtoehtona Malmilla oli pääkiitotien kääntäminen, jolloin osa Tattarisuon teollisuusaluetta ja Sepänmäen asuntoaluetta jouduttaisiin purkamaan. Tämä täyttäisi lentoliikenteen kehittämis-tavoitteet niin hyvin, että tämä vaihtoehto tutkittiin tarkemmin.

Uuden lentokentän paikkaa haettiin sekä Helsingin itä- että länsipuolelta. Sijaintivaihtoehtoja oli alun perin kuusi. Uuden lentokentän kehittämisvaihtoehdoksi valittiin vertailujen perusteella Porvoon Backas.

Mikäli Malmi supistetaan helikopteritukikohdaksi sen aluevaraustarve suoja-alueineen, on noin 50 ha. Lentokentän nykyisiä rakenteita voidaan edelleen kehittää helikopteritoimintaan soveltuviksi.

Myös uuden helikopteritukikohdan paikkaa haettiin aluksi sekä Helsingin itä- että länsipuolelta. Sijaintivaihtoehtoja oli aluksi kahdeksan. Rajavartiolaitoksen näkemyksen mukaan itäpuoli on selkeästi länsipuolta parempi. Mahdollisiksi vaihtoehdoiksi jäivät Gumböle ja Skarpmossen Sipoossa. Näistä Skarpmossen osoittautui kehityskelpoisimmaksi. Rajavartiolaitoksen näkemyksen mukaan pelkän helikopteritukikohdan rakentamisella ei saavuteta vastaavia hyötyjä kuin lentokentän yhteydessä olevalla tukikohdalla.

Vuoden 2007 aikana tehdään päätös siitä, miten lentotoimintaa kehitetään Helsingin seudulla. Päätöksenteon pohjana toimii mm. laadittu selvitys. Jos päätöksessä päädytään johonkin esitettyyn vaihtoehtoon, on seuraava vaihe yleissuunnitelman ja YVA:n laatiminen. Tähän prosessiin kytketään myös vuorovaikutus kaikkien sidosryhmien kanssa.

./. Lentokenttäselvityksestä on saatu esityslistan tämän asian liitteinä nro 2–4 olevat kiinteistölautakunnan (18.9.2007), talous- ja suunnittelukeskuksen (17.10.2007) ja kaupunkisuunnittelulautakunnan (18.10.2007) lausunnot, joiden pohjalta on tehty päätösehdotuksesta ilmenevä ehdotus kaupunginhallituksen lausunnoksi liikenne- ja viestintäministeriölle.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa liikenne- ja viestintäministeriölle seuraavan sisältöisen lausunnon Helsingin seudun lentokenttäselvityksestä:

Kaavatilanne Malmilla Kaupunginvaltuuston hyväksymässä Yleiskaava 2002:ssa Malmin kenttä oli merkitty asumiseen. Asiasta valitettiin ja lopputuloksena kenttä rajattiin yleiskaavan ulkopuolelle (korkein hallinto-oikeus 7.11.2006). Kaupungin kanta asiaan on kuitenkin edelleen sama kuin yleiskaavaehdotuksessa. Nyt kentällä on voimassa aiempi vuoden 1992 yleiskaava, joka on sisällöltään samansuuntainen.

Alueesta on kaupunkisuunnitteluvirastossa laadittu selvityksiä osayleiskaavan pohjaksi. Mm. tulevaa rakennustapaa on tutkittu laatimalla asuntopainotteiset asemakaavat kentän itäpuolelle Alppikylään ja länsipuolelle Ormuspellon teollisuusalueelle. Kaavat laadittiin niin, että niissä otettiin huomioon tulevat yhteydet Malmin kentän alueelle. Ne ovat niin kaukana kentästä, ettei Malmin lentomelu estä asumista. Molemmat asemakaavat ovat lainvoimaisia ja niiden toteutuksen suunnittelu on käynnissä.

Sopimus Valtioneuvosto teki 11.5.2000 periaatepäätöksen valtion, pääkaupunki-seudun ja kehyskuntien välillä neuvotellun yhteistoiminta-asiakirjan hyväksymisestä. Asiakirja sisälsi paljon toimenpide-ehdotuksia seudun asuntotilanteen parantamiseksi ja siihen liittyvän yhdyskuntarakenteen, maankäytön ja liikennejärjestelmien kehittämiseksi. Eräs asiakirjan kohta käsitteli Malmin lentokenttää. Valtioneuvosto esitti, että valtio on valmis luopumaan Malmin lentokenttäalueesta 1.1.2006 lukien. Edellytyksenä oli mm., että Helsingin kaupunki kaavoittaa vapautuvat alueet pääosin asuntokäyttöön.

Suunnittelutavoitteet Sopimuksesta johtuen kaupunkisuunnitteluvirasto käynnisti alueen suunnittelun. Suunnittelun tavoitteeksi asetettiin pientaloista koostuvan kaupunginosan rakentaminen, koska seudulla ja erityisesti Helsingissä on sellaisesta ollut erityinen puute ja myös valtioneuvosto on hallitusohjelmassa painottanut tiiviin ja matalan pientalorakentamisen tärkeyttä.

Vuokrasopimus Malmilla

Kaupunki omistaa Malmin lentokentän maapohjan. Alue on luovutettu valtiolle korvauksetta 10.5.2034 saakka. Kaupunginhallitus päätti 17.1.2005 ilmoittaa valtiolle, että on olemassa edellytykset irtisanoa Malmin lentokenttää koskevat käyttöoikeussopimukset, koska kentän käyttö ei vastannut enää alkuperäistä tarkoitusta. Kaupunginhallitus päätti pyytää valtiota luovuttamaan sopimusten mukaiset alueet kaupungille 31.12.2010 mennessä.

Lentokenttä Malmilla Malmin lentokenttä on palvellut Helsingin seutua noin 70 vuotta, josta varsinaista liikennelentämistä oli muutama alkuvuosi. Kenttä todettiin kasvavan lentotoiminnan tarpeisiin vanhentuneeksi 1950-luvulla, kun Vantaan Seutulan kenttä otettiin käyttöön. Sen jälkeen Malmin kenttä on voinut palvella muita lentämistarpeita.

Kaupunki on määrännyt kentän rakennuskieltoon jatkaen kieltoa kaksi vuotta kerrallaan. Tavoitteena on ollut, ettei lentotoiminnan tarpeisiin enää tehdä uusia merkittäviä investointeja.

Finavian selvitys osoittaa, että kentän toiminnan kehittäminen vastaamaan nykyajan tarpeita on hankalaa. Mikäli selvityksen mukaisesti kentän pääkiitotie käännettäisiin Tattarisuon teollisuusalueelle, vähenisi teollisuustonttien määrä runsaalla 80:lla. Sepänmäen omakotialueelta (ns. Sunnuntaipalstat) poistuisi asuintontteja yli 50. Useimmat asuinrakennukset alueella ovat uusia. Vastaavia korvaavia alueita on vaikea löytää kaupungista. Asuntoalueiden purkaminen ylipäätään minkä tahansa syyn takia on Helsingin kannalta vaikea toimenpide. Tämän lisäksi Malmin kentän mahdollisesti jatkaessa toimintaansa käännetyllä kiitoradalla lentomelun kohteeksi joutuisi laajoja asunto-alueita, jotka ovat siltä aikaisemmin välttyneet.

Ympäröivän maankäytön kannalta on todettava, että Malmia lentokenttänä ei helposti voida kehittää vastaamaan Finavian selvityksestä ilmeneviä tulevaisuuden lentotoiminnan tarpeita. Malmin tapaiset vastaavan ikäiset ja vastaavissa paikoissa sijainneet kentät Turussa ja Tampereella onkin siksi jo aiemmin muutettu muuhun käyttöön. Selvityksessä esitetyt kehittämistoimet tuottavat Malmin kentän ympäristössä sellaisia rajoituksia ja maankäytön haittavaikutuksia, ettei Helsinki voi hyväksyä niitä.

Pidemmällä tähtäyksellä on nähtävissä, että nämä kaupunkirakenteen kannalta negatiiviset vaikutukset vain kasvavat. Helsingin kaupungin kehittämisen kannalta Malmin lentokentän säilyminen nykyisellä paikallaan on Helsingin maankäytön kannalta kestämätön ratkaisu.

Malmin lentokentällä on ollut myös myönteinen vaikutus Malmin imagoon. Helsingin yleisenä suunnitteluperiaatteena on ollut paikkojen oman identiteetin korostaminen. Siksi ilmailulaitos ja kaupunki voisivat myöhemmin yhdessä selvittää mahdollisuuksia sijoittaa tai jättää Malmille jatkossakin jotakin ilmailuun liittyvää toimintaa. Vaihtoehtoina voisivat olla esim. lentämistä tai avaruustoimintaa palveleva yritystoiminta, museotoiminta, koulutus tms., mikä ei edellytä lentokenttää.

Uusi lentokenttä Porvoon Backakseen

Selvityksessä on päädytty siihen, että valtion intressien kannalta paras uuden kentän sijaintipaikka on Porvoon Backaksessa. Myös Helsinki on tulevina vuosina kehittämässä voimakkaasti kaupungin itäistä suuntaa, koska valtioneuvoston päätöksen mukaisesti Östersundom ympäristöineen liitetään Helsinkiin vuoden 2009 alussa. Päätöksestä on valitettu, mutta se ei vaikuta kehittämistarpeeseen.

Joukkoliikenteen järjestelyt tulevat olemaan olennainen osa suunnitelmaa. Metroa jatkettaneen Mellunkylästä itään. Ratahallintokeskus on omalta osaltaan selvittämässä mm. Heli-rataan liittyviä kysymyksiä. On ilmeistä, että raideliikenneyhteydet Backaksen suuntaan tulevat paranemaan.

Backaksen kentän rakentaminen antaisi uutta elinvoimaa itäisen Uudenmaan elinkeinoelämään. Backaksen uudella kentällä on näin enemmän merkitystä maakunnan kannalta kuin jos lentotoiminta säilyisi Malmilla. Lentotoiminnan kannalta Backaksen etuna Malmiin nähden on mahdollisuus kehittyä vastaamaan myös tulevaisuuden tarpeita.

Helikopteritukikohta Helikopteritukikohta palvelisi rajavartiolaitoksen lisäksi myös mahdollisia kaupallisia yrittäjiä. Yhtenä vaihtoehtona selvityksessä on helikopteritukikohdan jääminen Malmille. Tämän etuna on hyvät yhteydet kaupunkiin. Huonona puolena taas on sen edelleen vaatimat suuret maa-alat sekä operoinnin aiheuttamat haitat. Jääminen Malmille tarkoittaisi asuntorakentamisen ja yleensä maankäytön kehittämismahdollisuuksien oleellista vähenemistä.

Uusi tukikohta Sipoon Skarpmossenilla on kaupungin kannalta sinänsä hyvä vaihtoehto, koska idän suunnan joukkoliikenteen parantuessa myös yhteydet Skarpmosseniin paranevat.

Koko Helsingistä Porvooseen ulottuvan rannikkovyöhykkeen kannalta olisi kuitenkin tulevaisuuden tarpeita ajatellen parempi, jos melua tai muuta haittaa aiheuttavat toiminnat olisivat lähekkäin ja lomittain, koska silloin muulle maankäytölle jäisi enemmän tilaa. Siksi myös helikopteritukikohdan rakentamista Backaksen lentokentän yhteyteen tulisi harkita. Matka on pitempi, mutta järjestelyissä voisi olla synergiamahdollisuuksia. Myös rajavartiolaitoksen esittämä näkemys tukee tällaista ratkaisua. Lähistöllä sijaitsevan Kilpilahden öljynjalostamoalueen toiminnan aiheuttamat rajoitukset tulee ottaa huomioon.

Omalta osaltaan Helsinki on tutkimassa pysyvän liikelentotoimintaa palvelevan helikopterikentän sijoittamista kaupunkiin. Se on ollut Hernesaaren suunnittelun lähtökohtana. Etäisyys Backaksesta Hernesaareen ei ole myöskään kohtuuton.

Aikataulu Uuden kentän rakennusaikatauluksi on esitetty, että kentän toteutus vaatii vähintään 10–15 vuotta. Malmin alueen rakennustarpeiden kannalta aikataulua tulisi nopeuttaa.

Samanaikaisesti ilmailulaitos on hakenut ympäristölupaa Malmille. Lupahakemuksessa esitetään, että tulisi varautua toiminnan jatkumiseen Malmilla ainakin 10 vuotta ja samalla on varauduttava toiminnan kasvamiseen 25 %. Myös näihin suunnitelmiin on suhtauduttava kriittisesti erityisesti Malmin kenttään kohdistuvien asuntotuotantotarpeiden johdosta.

Selvitys on ansiokas Selvitys tarjoaa hyvät evästykset päätöksentekoon lentokentän ja helikopteritukikohdan rakentamisvaihtoehdoista. Seuraava vaihe on valitun vaihtoehdon yleissuunnitelman ja YVA:n laatiminen. Selvityksen perusteella on mahdollista vapauttaa Malmilla maata asuntorakentamiseen. Helsingille on tärkeää saada ratkaisu Malmin lentokenttäasiaan, koska tilanne nykyisellään aiheuttaa kustannuksia kaikille osapuolille.

Kentän siirrosta tulisi tehdä periaatepäätös mahdollisimman pian ja aloittaa kentän edellyttämä yleis- ja YVA -suunnittelu. Seudun asuntotarpeen vuoksi tavoitteena tulisi olla kentän saaminen käyttöön mahdollisimman pian, mielellään heti vuoden 2010 jälkeen kuten kaupunginhallitus on valtiolle vuonna 2005 esittänyt ja mihin asti kentän nykyistä ympäristölupaa on ehdotettu jatkettavaksi.

Kirje liikenne- ja viestintäministeriölle ja pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Helsingin seudun lentokenttäselvitys
	Liite 2	Kiinteistölautakunnan lausunto 18.9.2007
	Liite 3	Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto 17.10.2007
	Liite 4	Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 18.10.2007



Kokousaika	26.11.2007 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali