HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

ESITYKSEN TEKEMINEN VALTIONEUVOSTOLLE OHJEISTUKSESTA UUSISTA EU-MAISTA TULEVIEN KERJÄLÄISTEN SUHTEEN

Khs 2007-2402

Kj toteaa, että kuluvan syksyn aikana on Helsinkiin ja joihinkin muihin suuriin kaupunkeihin Suomessa ilmaantunut Euroopan Unionin vapaata liikkuvuutta koskevan lainsäädännön nojalla jonkun verran (muutamia kymmeniä) lähinnä Romanian ja Bulgarian kansalaisia jotka hankkivat elantoaan kadulla kerjäämällä. Joillain heistä on ollut pieniä lapsia mukana kerjäämässä. Kerjääminen ei sinällään ole lainvastaista mutta tilanne lasten suhteen talven lähestyessä edellyttää ja on jo edellyttänyt viranomaistoimia Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen sekä Helsingin kaupungin, lähinnä sosiaaliviraston taholta.

./. Viranomaistoimista ja menettelytavoista on neuvoteltu Helsingin kaupungin ja Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen edustajien kesken ja päädytty yhteisiin näkemyksiin tarvittavista toimista ja toimintalinjoista. Asiaa käsiteltiin 29.10.2007 pidetyssä viranomaispalaverissa, jossa läsnä olivat edustajat Helsingin kaupungin hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusosastolta, sosiaalivirastosta sekä Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselta. Neuvottelusta laadittiin muistio joka on esityslistan tämän asian liitteenä.

TIIVISTELMÄ MUISTIOSTA

Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen ulkomaalaispoliisin selvityksen mukaan valtaosa kadulla kerjäävistä ulkomaalaisista on Romanian tai Bulgarian kansalaisia, jotka edustavat maiden romani-vähemmistöjä. Osa heistä on hakenut aikaisemmin turvapaikkaa Suomesta taloudellisin perustein. Kadulla kerjäävillä ulkomaalaisilla ei ole majapaikkaa tai he ovat majoittuneet yleiselle paikalle telttaan tai autoon. Turvapaikanhakuprosessista saatujen kokemusten perusteella voidaan arvioida, että maassa oleskelun pitkittyessä ja mahdollisten etuuksien saannin myötä maahan tulevien romanien määrä tulee lisääntymään. Tästä on kokemuksia jo muissa Pohjoismaissa kuten Norjassa ja Ruotsissa.

Kerjääminen ei sinänsä ole järjestyslaissa kiellettyä toimintaa, jollei se ole häiritsevää. Poliisi ei ole havainnut, että Helsingissä oleskelevien kerjäläisten toiminta olisi johdettua, järjestäytynyttä toimintaa. Se ei siten täytä esimerkiksi rahankeruurikoksen tunnusmerkkejä. Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen mukaan henkilö voidaan heidän toimestaan käännyttää silloin, kun oleskeluaika Suomessa on ollut alle kolme kuukautta. Yli kolmen kuukauden maassa olon jälkeen käännytyspäätöksen tekee Ulkomaalaisvirasto. Kerjäävän EU-kansalaisen käännyttäminen on mahdollista lähinnä silloin kun hän ei täytä rekisteröitymisen edellytyksiä tai turvautuu toistuvasti toimeentulotukeen tai siihen rinnastettavaan etuuteen. Käännyttämisen perusteeksi tarvitaan yhteistyötä maassa oloajan selvittämiseksi eli käytännössä rekisterimerkintöjä esimerkiksi haetusta toimeentulotuesta.

Helsingin sosiaalivirastossa on ollut yksittäisiä kerjäläistapauksia vuoden 2007 aikana. Näissä ensisijainen puuttumisen syy on ollut lastensuojelullinen olosuhteiden selvittäminen. Helsingin sosiaaliviraston näkemys asiaan on, että ensisijaisesti valtiovallan tulee linjata asia, koska ilmiö koskettaa myös muita suuria kaupunkeja kuin Helsinkiä. Toisekseen sosiaalivirasto linjaa, että Helsingin kaupungin alueella oleskelevien alaikäisten osalta lastensuojelun tarve selvitetään aina tapauskohtaisesti ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. Kolmannekseen sosiaalivirasto pitää järkevänä, että mahdollinen tilapäinen majoitus järjestetään silloin kun se on lastensuojelun näkökulmasta ilmeisen välttämätöntä, olemassa olevat resurssit huomioiden esimerkiksi vastaanottokeskuksista.

Keskustelun perusteella todettiin, että kerjäläiskysymykseen puuttumiseksi tarvitaan mahdollista muutosta lainsäädäntöön esimerkiksi sellaisen kerjäämisen osalta, mikä ei ole häiritsevää ja johon nykyinen järjestyslaki ei anna puuttumismahdollisuuksia. Samoin todettiin, että viranomaisten tulisi voida vaihtaa tietoja silloin, kun se on käännyttämisen perusta. Tämän vuoksi tulisi tehdä aloite valtiovallan suuntaan valtakunnallisen ohjeistuksen aikaansaamiseksi asiassa.

Koska kyseessä on ilmiö, joka koskettaa myös muita suurempia kaupunkeja Suomessa, hallintokeskus selvittää näiden kaupunkien poikkihallinnolliset työskentelymallit. Samoin hallintokeskus pyytää Pohjoismaista sekä Pohjois-Euroopasta tietoja, miten asiaa on ohjeistettu näissä maissa viranomaisyhteistyössä.

29.10.2007 pidetyssä viranomaispalaverissa todettiin kerjäläisasian toimenpide-ehdotuksina seuraavat:

1 Helsingin poliisilaitoksen ja sosiaaliviraston yhteisohjeistuksessa on huomioitu toimenpiteet silloin, kun poliisi kohtaa alaikäisen, joka on ilmeisen lastensuojelun tarpeessa. Ohjeistusta sovelletaan myös kerjäläisiin.

2 Sosiaalivirasto järjestää mahdollisuuden tilapäismajoitukseen silloin kun se on ilmeisen tarpeellista lastensuojelun näkökulmasta.

3 Hallintokeskus seuraa kerjäläiskysymyksen kehittymistä valtakunnallisesti suurissa kaupungeissa sekä Pohjoismaissa ja Pohjois-Euroopassa.

4 Ehdotetaan, että Helsingin kaupunki tekisi aloitteen asian saattamiseksi valtiohallinnon ohjeistamaksi.

Kj toteaa, että Helsingin kaupungin ja Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen välillä neuvotellut menettelytavat ja toimintamallit ovat oikeansuuntaisia ja että toimenpide-ehdotuksen kohdat 1-3 hoidetaan viranomaisten normaalina virkatyönä.

Kohdan 4 johdosta sekä viranomaisten yhteistyötä vaikeuttavien salassapitosäännösten tulkinnan selkeyttämiseksi on tarkoituksenmukaista kääntyä valtiovallan suuntaan päätösehdotuksen mukaisesti.

KJ Kaupunginhallitus päättänee tehdä esityslistalla mainituilla perusteluilla esityksen valtioneuvostolle tarvittavan valtakunnallisen ohjeistuksen antamiseksi viranomaisille suhtautumisessa uusista EU maista tuleviin kerjäläisiin.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskusta ja sosiaalivirastoa yhteistyössä Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen kanssa ja tarvittavien muiden tahojen kanssa jatkamaan käynnistettyjä toimia kerjäläiskysymyksen asianmukaiseksi hoitamiseksi.

Kirje valtioneuvostolle ja pöytäkirjanote jäljennöksin muistiosta Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselle sekä sosiaalivirastolle ja hallintokeskukselle.

Lisätiedot:
Hakala Hannu, osastopäällikkö, puhelin 310 36015
Seppälä Johanna, erityissuunnittelija, puhelin 310 79780

LIITE

Muistio 29.10.2007 pidetyn Helsingin kaupungin ja Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen välisestä yhteistyöpalaverista yhteisen ohjeistuksen valmistelusta kerjäläisasiaan puuttumiseksi

5.11.2007 pöydälle pantu asia

KUNTALAIN MUUTOKSISTA AIHEUTUVAT MUUTOKSET KAUPUNGIN LIIKELAITOSTEN JOHTOSÄÄNTÖIHIN

Khs 2007-2330

Kj toteaa, että kuntalain muuttamisesta annetulla lailla (27.4.2007/519) on annettu mm. säännökset kunnallisista liikelaitoksista ja niiden tehtävistä. Laissa säädetään liikelaitoksen perustamisesta sekä hallinnon ja talouden ohjauksen järjestämisestä.

./. Kunnallista liikelaitosta koskevat säännökset on koottu kuntalain 10a lukuun, joka on esityslistan liitteenä 1.

Kunnallinen liikelaitos määritellään lain 87a §:ssä. Lainkohdan mukaan kunta voi perustaa kunnallisen liikelaitoksen liiketoimintaa tai liiketaloudellisten periaatteiden mukaan hoidettavaa tehtävää varten. Liikelaitoksen perustaminen edellyttää erikseen tehtävää päätöstä.

Kunnan perustamasta liikelaitoksesta käytetään nimitystä kunnan liikelaitos. Laitoksen nimessä tulee olla sana liikelaitos. Kunnan liikelaitos- nimitystä voi käyttää vain sellainen kunnallinen liikelaitos, joka on perustettu kuntalain mukaiseksi liikelaitokseksi.

Kuntalain muutos on tullut voimaan 15.5.2007. Voimaantulosäännöksissä todetaan, että kuntalain 10a lukua sovelletaan kuntalain mukaisesti perustettuun liikelaitokseen perustamispäätöksessä mainitusta ajankohdasta, kuitenkin viimeistään 1.1.2009 lukien.

Hallituksen esityksen (HE 263/2006) yksityiskohtaisten perustelujen mukaan perustettavalle liikelaitokselle siirrettävän tehtävän tulisi olla joko liiketoimintaa tai tehtävää tulisi muutoin hoitaa liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti.

Liiketoiminnalla tarkoitetaan hallituksen esityksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan tehtävää, joka liikelaitoksen näkökulmasta on kannattavaa siten, että varsinainen toiminta ja investoinnit rahoitetaan ainakin pitkällä aikavälillä tulorahoituksella. Liiketoiminnan tunnuspiirteenä on lisäksi, että ulkoinen suoritemyynti muille kuin kunnan tai kuntayhtymän omille tehtäväyksiköille, on merkittävää. Liiketoiminnan tunnuspiirteenä olisi lisäksi markkinaehtoisuus siten, että asiakassuhde on sopimusperusteinen ja asiakkaalla tilaajana on harkintavaltaa. Liiketoiminnan suoritehinnoittelussa voidaan soveltaa kustannusvastaavuuden lisäksi markkinahintaa.

Liikelaitokselle voidaan myös antaa tehtäviä, joiden kustannuksia ei kateta täysimääräisesti asiakasmaksuilla.

Kunnan liikelaitoksen perustaminen ja johtosäännön hyväksyminen kuuluvat valtuuston toimivaltaan.

Kaupungin organisaatiossa on tällä hetkellä kuusi liikelaitosta: Helsingin Energia, Helsingin Vesi, Helsingin Satama, Helsingin kaupungin liikennelaitos, Helsingin kaupungin palvelukeskus ja Helsingin tekstiilipalvelu. Uusi MetropoliLab-liikelaitos aloittaa toimintansa 1.1.2008.

Helsingin Energia ja Helsingin Vesi toimivat teknisen lautakunnan alaisuudessa, Helsingin Satama satamalautakunnan alaisuudessa, liikennelaitos joukkoliikennelautakunnan alaisuudessa sekä palvelukeskus ja Helsingin tekstiilipalvelu liikepalvelulautakunnan alaisuudessa. Em. lautakunnissa on kussakin yhdeksän jäsentä. MetropoliLab-liikelaitos tulee toimimaan johtokunnan alaisuudessa. Johtokunnassa on seitsemän jäsentä, joista kaksi edustaa Helsingin kaupunkia.

Khs on 17.9.2007 (1180 §) päättänyt hyväksyä mm. kaupungin nettobudjetoituja yksiköitä koskevat omistajapoliittiset linjaukset. Linjausten mukaan talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluista, henkilöstökeskuksen kehittämispalveluista ja kiinteistöviraston tilakeskuksesta muodostetaan kustakin liikelaitos.

Kuntalain muutoksista aiheutuvat muutokset johtosääntöihin

./. Sääntötoimikunta on valmistellut luonnoksen liikelaitoksia koskevaksi johtosääntömalliksi. Valmistelussa on otettu huomioon kunnallisia liikelaitoksia koskeva muuttunut lainsäädäntö sekä liikelaitosten voimassa olevat johtosäännöt. Luonnos on esityslistan tämän asian liitteenä 2.

Johtokunta

Kuntalain muutos edellyttää, että kunnallisella liikelaitoksella on johtokunta. Johtokunnalla on lähinnä osakeyhtiön tai valtion liikelaitoksen hallitukseen verrattava asema liikelaitoksen päätöksenteossa ja valvonnassa.

Kuntalain 87c §:n mukaan johtokunta vastaa, ohjaa ja valvoo liikelaitoksen toimintaa. Johtokunta vastaa liikelaitoksen hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä.

Johtokunnan laissa säädettynä tehtävänä on:

1 päättää liikelaitoksen toiminnan kehittämisestä valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden rajoissa sekä seurata tavoitteiden saavuttamista ja raportoida niiden saavuttamisesta;

2 hyväksyä liikelaitoksen talousarvio ja –suunnitelma;

3 valita ja irtisanoa liikelaitoksen johtaja, jollei johtosäännössä toisin määrätä;

4 päättää liikelaitoksen investoinneista ja muista pitkävaikutteisista menoista, jollei johtosäännössä toisin määrätä;

5 päättää liikelaitoksen nimen kirjoittamiseen oikeutetuista;

6 valvoa liikelaitoksen etua ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa liikelaitoksen tehtäväalueella.

Kuntalain 87 m §:n mukaan liikelaitosta varten otettavasta lainasta päättää johtokunta johtosäännön määräämissä rajoissa. Takauksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta päättää valtuusto. Johtokunnan muista tehtävistä määrätään johtosäännössä.

Johtosääntöluonnoksessa on lakimääräisten tehtävien osalta viitattu kuntalakiin.

Johtokunnan tehtäviin kuuluvat luonnoksen mukaan lisäksi liikelaitoksen osastotasoisesta organisaatiosta päättäminen, osastopäälliköiden ottaminen ja hankinnoista päättäminen. Lisäksi johtokunnan tehtäviin kuuluu investoinneista ja muista pitkävaikutteisista menoista päättäminen Khn vahvistamissa rajoissa sekä lainanotosta päättäminen Kvston vahvistamissa rajoissa. Vielä johtokunta päättää vuokralle ottamisesta ja antamisesta eräin rajoituksin sekä liikelaitoksen toimialaan kuuluvista erityistehtävistä. Eräiden tehtävien osalta johtokunnalla olisi toimivalta siirtää tehtävä viranhaltijan päätettäväksi.

Vaalikelpoisuus johtokuntaan on laajempi kuin lautakuntaan. Johtokuntaan voidaan valita sellainenkin henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen ja lautakuntaan tai jonka kotikunta kunta ei ole. Johtokuntaan on siten mahdollista valita toimialan asiantuntemusta edustavia henkilöitä heidän kotikunnastaan riippumatta.

Kj toteaa, että Khn 3.4.2000 (449 §) hyväksymien kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä koskevien yhtiöjärjestys- ja sääntömallien mukaan kaupunkikonserniin kuuluvan tytäryhtiön hallitukseen kuuluu viisi jäsentä. Koska johtokunta vastaa yhtiön hallitusta, johtokunnan jäsenmäärä on tarkoituksenmukaista vahvistaa liikelaitoksen toimialasta riippuen viidestä yhdeksään päätösehdotuksen mukaisesti.

Johtosääntöluonnoksesta muilta osin Kj toteaa seuraavaa:

Johtaja Liikelaitoksen johtajana on toimitusjohtaja. Johtajan tehtävistä on säädetty kuntalain 87d §:ssä. Lain mukaan johtaja johtaa ja kehittää johtokunnan alaisena liikelaitoksen toimintaa, huolehtii liikelaitoksen hallinnosta sekä taloudenhoidon ja sisäisen valvonnan järjestämisestä. Johtaja on virkasuhteessa kuntaan.

Johtajan on huolehdittava johtokunnan päätösten täytäntöönpanosta ja annettava johtokunnalle tieto liikelaitoksen toiminnan kannalta merkittävistä toimenpiteistä ja tapahtumista.

Johtajalla on oikeus käyttää puhevaltaa johtokunnan puolesta, jollei johtosäännössä toisin määrätä.

Sääntömallin mukaan johtaja päättää huomioon ottaen Khn ja johtokunnan päätösvallan liikelaitosta koskevista asioista ja hoitaa muutoinkin juoksevaa hallintoa.

Johtajan toimivalta on määritelty vastaamaan yhtiön toimitusjohtajan toimivaltaa. Johtajan valitsee ehdotuksen mukaan jatkossakin valtuusto. Muilta osin luonnos vastaa toimitusjohtajan osalta nykyistä johtosääntökäytäntöä.

Muut määräykset

Kuntalakiin aikaisemmin voimaan tulleen muutoksen mukaan (29.6.2006/578) luonnokseen on otettu määräys siitä, että johtokunnan ja sen puheenjohtajan tehtävänä on tarvittaessa ottaa johtokunnan käsiteltäväksi asia, jossa johtokunnan alainen viranhaltija on tehnyt päätöksen.

Johtokunnan ja liikelaitoksen esitysten ja lausuntojen antaminen ulkopuolisille sekä puhevallan käytön osalta luonnos vastaa nykyistä johtosääntökäytäntöä.

Lopuksi Kj toteaa, että uudet liikelaitokset perustetaan erillisillä päätöksillä. Päätökset kaupungin nykyisten liikelaitosten uudelleen perustamisesta voidaan tehdä samassa yhteydessä, kun liikelaitoksille hyväksytään uudet johtosäännöt.

Luottamushenkilöorganisaation osalta kuntalain liikelaitokset merkitsevät teknisen lautakunnan, satamalautakunnan ja joukkoliikennelautakunnan lakkauttamista. Liikepalvelulautakunnan alaisuuteen jäävät nettobudjetoituina yksikköinä hankintakeskus ja Helsingin Tukkutori. Lautakunnan alaisuudessa nyt olevia palvelukeskusta (Palmia) ja Helsingin Tekstiilipalvelua varten perustetaan liikelaitoskohtaiset johtokunnat. Liikelaitoksia varten tulee perustaa yhdeksän uuttaa johtokuntaa.

Liikelaitoksen toimialasta johtuvat seikat otetaan huomioon kunkin liikelaitoksen johtosääntöä valmisteltaessa.

Kaikki muutokset on tarkoituksenmukaista toteuttaa seuraavan vaalikauden alusta vuonna 2009. Kj katsoo, että sääntötoimikunnalle tulisi antaa päätösehdotuksen mukainen valmisteluohje.

KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä liitteenä olevan luonnoksen kaupungin liikelaitoksen johtosäännöksi tiedoksi.

Samalla kaupunginhallitus päättänee antaa sääntötoimikunnalle valmisteluohjeeksi liikelaitosten johtokuntien jäsenmäärästä, että Helsingin Energian ja Helsingin Sataman johtokunnissa on yhdeksän jäsentä, Helsingin Veden, liikennelaitoksen ja palvelukeskuksen johtokunnissa seitsemän jäsentä ja muiden liikelaitosten johtokunnissa viisi jäsentä.

Pöytäkirjanote jäljennöksin liitteistä sääntötoimikunnalle, tekniselle lautakunnalle, satamalautakunnalle, joukkoliikennelautakunnalle, liikepalvelulautakunnalle, Helsingin Energialle, Helsingin Vedelle, Helsingin

Satamalle, liikennelaitokselle, palvelukeskukselle ja Helsingin Tekstiilipalvelulle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Vanne Pertti, kansliapäällikkö, puhelin 310 36009

LIITTEET	Liite 1	Kuntalain muutos (27.4.2007/519) 10a luku
	Liite 2	Luonnos liikelaitoksen johtosääntömalliksi

LAUSUNTO LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTOLLE ILMAILULAITOS FINAVIAN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA

Khs 2007-2015

Länsi-Suomen ympäristölupavirasto pyytää Helsingin kaupungilta lausuntoa Ilmailulaitos Finavian hakemuksesta, joka koskee Malmin lentoaseman ympäristölupaa. Lausunto pyydetään toimittamaan 20.10.2007 mennessä.

Ryj toteaa, että lausunnon antamiselle on saatu lisäaikaa 12.11.2007 saakka.

Ilmailulaitos Finavia hakee 22.12.2005 ympäristönsuojelulain mukaista toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa Helsingissä sijaitsevan Helsinki-Malmin toiminnalle. Lupaa haetaan nykyiselle ja kehittyvälle toiminnalle, missä lentoaseman vuosittaisen operaatiomäärän on arvioitu kasvavan nykyisestä noin 25 %. Ympäristölupahakemuksen piiriin kuuluu Ilmailulaitoksen toiminta lentoasemalla sekä Rajavartiolaitoksen välittömästi lentopaikan toimintaan liittyvät toiminnot.

./. Helsinki-Malmin lentoasema – Ympäristölupahakemus 2005 on tämän asian liitteenä.

Ryj toteaa, että Ilmailulaitoksen laatima Helsinki-Malmin lentoaseman meluselvitys (vuosi 2003) on luettavissa Finavian internetsivuilla www.finavia.fi (Tietoa Finaviasta) > Ympäristö > Helsinki-Malmin meluselvitys.

Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on aiemmin pyytänyt Helsingin ympäristölautakunnalta lausuntoa asiassa. Ympäristölautakunta antoi lausuntonsa 17.4.2007, eikä sillä (18.9.2007) ole asiaan lisättävää.

Ympäristölautakunta toteaa (17.4.2007) lausunnossaan mm. seuraavaa:

Yleistä Helsinki-Malmin lentoasema on laskeutumismäärien mukaan Helsinki-Vantaan lentoaseman jälkeen Suomen toiseksi vilkkain lentoasema. Liikenne on vilkkaimmillaan touko-, kesä- ja heinäkuussa, jolloin liikennemäärät ovat viime vuosina olleet yli 300 operaatiota vuorokaudessa. Suuret lento-operaatiomäärät ja lentoaseman sijainti vain noin 10 km:n etäisyydellä Helsingin ydinkeskustasta aiheuttaa vääjäämättä meluhaittaa etenkin lentoasemaa lähinnä sijaitseville asuinalueille.

Lentotoiminta Malmin lentoasemalla painottuu valoisaan aikaan, pääosin toiminta ajoittuu klo 7 ja19 välille. Yöaikainen lentotoiminta on satunnaista. Liikenteen ajallisesta painottumisesta johtuen päiväajan keskiäänitasoa kuvaavan melusuureen L_Aeq,7_–22 käyttö on perusteltua, vaikka Suomessa lentomelua yleensä arvioidaan käyttämällä päivä-ilta-yöäänitasoa kuvaavaa tunnuslukua L_DEN.

Ympäristön maankäyttö

Hakemuksessa todetaan, että lentoasemaa lähinnä olevat asuinalueet sijaitsevat lounaassa noin 300 metrin etäisyydellä ja lännessä noin puolen kilometrin etäisyydellä lentoasema-alueesta. Pohjoisessa lähin asuinalue sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä lentoasema-alueesta.

Ympäristölautakunta toteaa, että lähimmät asuinrakennukset lentoasema-alueen länsipuolella sijaitsevat hakemuksesta poiketen noin 150 metrin päässä sivukiitotien päästä ja noin 20 metrin päässä lentoasema-alueen reunasta.

Maankäyttösuunnitelmat

Ympäristölupahakemuksen mukaan maakuntakaavaan on merkitty päiväajan keskiäänitason L_Aeq yli 55 dB:n lentomelualue (lme-M). Maakuntakaavaan on kuitenkin merkitty L_DEN yli 55 dB:n melualueet. Lupahakemuksen ennustetilanteessa, jossa liikennemäärä on kasvanut 25 %, päiväajan keskiäänitason yli 55 dB:n melualue on laajempi kuin maakuntakaavassa esitetty lentomelualue.

Vaikutukset maaperään sekä pohja- ja pintavesiin

Hakemuksen mukaan lentoasema-alue on sadevesiviemäröity ja valumavedet johdetaan alueen ulkopuolella sijaitsevaan avo-ojaan, josta vedet kulkeutuvat Longinojaan ja edelleen Vantaanjokeen. Normaalioloissa käytetyt sulatusaineet aiheuttavat enimmäkseen lisääntynyttä hapenkulutusta, jonka ei arvioida olevan vaaraksi vesieliöille. Käyttöturvallisuustiedotteiden mukaan aineita ei ole luokiteltu terveydelle tai ympäristölle vaarallisiksi.

Lentoaseman alueella sijaitsee polttoaineen jakeluasemia maakaluston ja lentokoneiden polttoainehuoltoa varten. Ympäristölautakunta toteaa, että vahinkotilanteissa polttoaineet ja kemikaalit voivat kulkeutua vesistöön ja aiheuttaa ympäristön pilaantumista. Longinoja on taimenvesistö, jossa on kunnostettu muun muassa taimenen lisääntymisalueita. Niiden toimivuus on turvattava eikä ojaan tule sallia kemikaali- tai polttoainepäästöjä. Kemikaali- tai polttoainepäästöjen vesistöön joutumisen ehkäisemiseksi tulisi kentän sadevesiviemärien päihin ennen ojaan johtamista rakentaa suljettavat tarkastuskaivot. Ympäristölautakunnan arvion mukaan tarkastuskaivoja tarvittaisiin 4-5 kappaletta.

Toiminnan aiheuttama melu ja meluhaittojen arviointi

Meluselvityksessä tarkastellaan vain lentomelua. Esimerkiksi lentoaseman huolto- ja kunnossapito, muu maaliikenne sekä lentokoneiden moottoreiden testaus- ja koekäyttö aiheuttavat lähialueille kantautuvaa melua.

Ennustetilanteessa vuoden 2003 kolmen vilkkaimman kuukauden liikenteen on oletettu kasvavan 25 %. Liikennemäärän kasvu 25 %:lla vastaa noin 1 dB:n melun lisäystä. Sinänsä vähäinen nousu melutasossa lisää kuitenkin melulle altistuvien asukkaiden määrää selvästi. Kolmen vilkkaimman kuukauden tarkastelutilanteessa ohjearvotason ylittävällä melualueella arvioitiin vuonna 2003 asuvan noin 1 400 asukasta. Ennustetilanteessa melualueella asuvien määräksi arvioidaan noin 2 000 henkilöä.

Noin 60 % Malmin lentoaseman operaatioista on laskukierroslentoihin sisältyviä lentoonlähtöjä ja laskeutumisia. Kuten ympäristölupahakemuksessa todetaan, lennonjohdon aukioloajoilla on huomattava merkitys lentoliikenteen aiheuttamiin meluhaittoihin, sillä laskukierroslentäminen on kielletty lennonjohdon toiminta-aikojen ulkopuolella. Malmin lennonjohdon toiminta-aikojen kerrotaan olevan arkisin ja lauantaisin klo 9-18.30 ja sunnuntaisin klo 11–21, joten myös laskukierroslentäminen on rajattu näihin toiminta-aikoihin. Ympäristölupahakemuksessa Ilmailulaitos Finavia esittää ehdotuksia ympäristöluvan määräyksiksi. Melun osalta esitetään, että lentomelun mahdollista haitallista vaikutusta vähennetään rajoittamalla yöaikaista toimintaa siten, että toistuvat lentoonlähdöt ja laskut (laskukierroslentäminen) on kielletty kello 22–07 välisenä aikana. Käytännössä tämä tarkoittaisi huomattavaa lisäystä aikoihin, jolloin laskukierroslentäminen olisi sallittua. Ehdotettu määräys ei siis vähentäisi lentomelun haitallista vaikutusta, vaan todennäköisemmin lisäisi sitä.

Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan yleisenä tavoitteena asuinalueiden melulle pidetään noin 55 dB:n keskiäänitasoa. Ohjearvotason alittuminenkaan ei vielä sellaisenaan takaa laadullisesti hyvää, häiriötöntä ääniympäristöä.

Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melun A-taajuuspainotettu keskiäänitaso (L_Aeq,7_–22) saa olla ulkona enintään 55 dB. Ohjearvoja sovelletaan hyvin yleisesti laitosten meluhaittoja arvioitaessa ja lupamääräyksiä annettaessa. Ympäristölautakunta huomauttaa, että Helsinki-Malmin lentoaseman toiminnan aiheuttama melu ylittää läheisillä asuinalueilla edellä mainitun ohjearvon.

Melun ohjearvot perustuvat keskiäänitasoon eikä enimmäisäänitasoille ole Suomessa raja- tai ohjearvoja. Lentokoneiden ylilentojen aiheuttamia hetkellisiä korkeita melutasoja voi esiintyä huomattavasti keskiäänitasona arvioitua lentomeluvyöhykettä (L_Aeq,7_–22 > 55 dB) laajemmalla alueella. Lentoliikenteen aiheuttamat meluhuiput voivat aiheuttaa viihtyisyyshaittaa asukkaille lentoaseman ympärillä olevilla asuinalueilla.

Ympäristölupahakemuksessa on tuotu esiin ympäristömelun mahdollinen vaikutus terveyteen unenhäirinnän kautta. Helsinki-Malmin lentoasemalla yöaikainen liikenne on vähäistä, mutta lupahakemuksessa ei ole riittävästi arvioitu yöaikaisen lentomelun vaikutusta asukkaiden yöuneen. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen soveltamisoppaan (2005) mukaan yksittäinen melutapahtuma aiheuttaa valveille heräämisen kotioloissa, mikäli tapahtuman äänialtistustaso (L_AE) on vähintään 55–65 dB. Lisäksi tapahtuman aikainen enimmäismelutason tulee ylittää taustamelu 5–10 dB:llä, jotta herääminen tapahtuisi. Hakemuksessa ei ole arviota meluisuudeltaan erityyppisten lentoalusten aiheuttamasta äänialtistustasosta asuntojen sisätiloissa.

Ympäristölautakunta katsoo, että jatkossa tehtäviin meluselvityksiin olisi sisällytettävä myös hetkellisen melun (L_MaxjaL_AE) arviointi. Näin saataisiin lentomelusta ja sen aiheuttamista haitoista monipuolisempi käsitys.

Ympäristölupahakemuksessa on arvioitu myös toiminnan terveys-vaikutuksia. Melun häiritsevyys on yleisin ympäristömelun haitoista. Melu lisää sairastavuutta yleensä kuormittaen yksilöä sekä henkisesti että fyysisesti.

Ympäristökeskuksen vastaanottamien asukasvalitusten perusteella laskukierroslentäminen koetaan ajoittain erittäin häiritseväksi. Nykyisessä tilanteessa laskukierroslentäminen on sallittua maanantaista lauantaihin kello 18.30 ja sunnuntaisin kello 21.00 saakka. Ympäristölupahakemuksessa esitetään sallituksi laskukierroslentämisajoiksi maanantaista sunnuntaihin kello 7.00–22.00. Aikarajojen kasvattaminen lisäisi todennäköisesti iltapäivään ja iltaan ajoittuvien lentojen määrää, mikä puolestaan kasvattaisi melun häiritsevyyttä. Häiritsevyyttä lisää se, että melu ajoittuu kesäkauteen, jolloin asukkaat oleilevat pihoillaan. Koska suurin osa lennoista on ns. vapaa-ajan lentoja (koulutus, muu yleisilmailu), ei ole perusteltua sallia laskukierroslentoja ilta- ja yöaikaan. Yöaikaan voidaan sallia vain välttämättömät lennot. Edelleen ympäristölautakunta toteaa, että Helsinki-Malmin lentoaseman aiheuttamasta meluhaitasta on tullut ympäristökeskukseen enemmän yhteydenottoja kuin minkään muun laitoksen aiheuttamasta ympäristöhaitasta. Pääosin yhteydenotot ovat tulleet Sepänmäen, Puistolan, Latokartanon ja Kivikon alueilta. Lentoaseman koillispuolella sijaitsevasta Jakomäestä on viimeisen vuoden aikana tullut toistuvasti ilmoituksia meluhaittaa aiheuttavista ja matalalla lentävistä koneista.

Ympäristölupahakemuksessa todetaan, että meluselvitys uusitaan tarpeen mukaan, sillä vuonna 2004 laadittu meluselvitys kattaa myös ennustetilanteen, missä liikennemäärä on kasvanut 25 %. Meluselvityksen ennustetilanteessa liikennerakenteen kuten kiitoteiden käyttösuhteiden, konetyyppijakauman, keskimääräisten lentoreittien ja lentoprofiilien on oletettu pysyvän samana kuin vuonna 2003. Mikäli jokin edellä mainituista seikoista muuttuu selvästi, on meluselvitys uusittava.

Maakuntakaavassa esitetty lentomelualue L_Aeq,7_–22 > 55 dB on otettava huomioon liikenteen kasvusuunnitelmissa siten, ettei lentomeluvyöhyke ylitä maakuntakaavan melurajoja. Lentomelualue on minimoitava mahdollisimman kapeaksi siten, että melualueella asuvien määrä on mahdollisimman pieni.

Ympäristölautakunta katsoo, että Helsinki-Malmin lentoaseman toiminnan aiheuttama meluhaitta ympäristön asukkaille ei saa pahentua eikä lentomelualue saa laajeta nykyisestä. Mikäli ilma-alusten jakauma lentoaseman liikenteessä säilyy nykyisellään, niin tämä tarkoittaa, että lento-operaatioiden määrä ei voi kasvaa.

Ympäristölautakunta katsoo, että ympäristölupa tulisi myöntää korkeintaan vuoden 2003 laajuiselle toiminnalle ja ympäristöluvassa tulisi määrätä lentojen vähimmäiskorkeuksien ja ohjattujen reittien entistä tarkemman noudattamisen valvonnasta. Ilmailulaitos Finaviaa tulisi velvoittaa jättämään hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään 31.12.2012, jolloin tulisi esittää selvitys lentoalusten melupäästöjen seurannasta ja keinoista, joilla meluisimmat lentoalukset ohjataan käyttämään muita lentokenttiä. Lisäksi tulisi selvittää, voitaisiinko vuorokaudessa tapahtuvien lento-operaatioiden määrää rajoittaa enintään 200:aan lentoonlähtöön tai laskeutumiseen. Rajoitus pienentäisi

L_Aeq,7_–22 55 dB:n meluvyöhykettä ja melulle altistuvien määrää merkittävästi. Rajoitus on tarpeen, kun otetaan huomioon, että vilkkaimpien kuukausien lentomäärillä arvioituna toiminnan aiheuttama melu ylittää valtioneuvoston asettaman päiväajan ohjearvon ja pyrkimyksenä tulee olla, että L_Aeq,7_–22 55 dB:n meluvyöhyke ei ulottuisi asuinalueille lainkaan.

Edelleen ympäristölautakunta katsoo, että yöaikaan klo 22.00–7.00 kenttää saa käyttää vain pelastuslentoihin ja hätälaskeutumispaikkana. Määräys on tarpeen, mikäli luvan hakija ei riittävän vakuuttavasti pysty osoittamaan, että kaikkien yöaikaan käytössä olevien lentoalusten aiheuttama äänialtistustaso (L_AE) asuntojen sisätiloissa on enintään 55–65 dB. Ympäristölautakunnan mielestä selvitys lentotoiminnan aiheuttamat hetkellisistä melutasoista tulisi liittää viimeistään hakemukseen lupamääräysten tarkistamiseksi edellä esitettyyn päivämäärään mennessä.

Vielä ympäristölautakunta katsoo, että laskukierroslennot olisi kiellettävä yleisinä juhlapäivinä.

Lentoliikenteen aiheuttamat haitat linnustolle

Esiarviointi Helsinki-Malmin lentoaseman lentotoiminnan vaikutuksista luonnonsuojelulain nojalla suojeltuun Vanhankaupunginlahden lintuvesi Natura 2000 -alueeseen on asiallisesti laadittu lukuun ottamatta toteamusta, että lentotoiminnasta ei aiheudu haittaa Natura-alueelle, koska Natura-ehdotukseen tarvittavien tietojen keräämisen aikaan lentotoiminta oli jo käynnissä. Lentotoiminnan haitattomuutta ei voida näin yksinkertaisella päättelyllä todistaa varsinkaan, kun haitat ovat yleensä lyhytaikaisia, joskin toistuvia. Pahimpia haittoja aiheutuu lintujen pesintäaikaan. Siinäkin tapauksessa, että pesintä epäonnistuu, tulee muualta ennen pitkää täydennystä alueen linnustoon. Todellisia haittoja on siis erittäin vaikea selvittää. Vanhankaupunginlahden lintuveden suojelupäätöksen ydinasia on linnuston suojelu, juuri tällä alueella linnustolle ei missään tapauksessa saa aiheuttaa haittaa.

Esiarvioinnissa lentotoiminnan vaikutuksista Vanhankaupunginlahden lintuvesi Natura 2000 -alueeseen todetaan, että linnustolle on aiheutunut haittaa kuumailmapallojen lentäessä alueen yli ja käyttäessä ääntä aiheuttavaa poltinta. Tällaisessa tilanteessa linnut ovat nousseet ilmaan koko Vanhankaupunginlahden alueelta. Emojen jättäessä pesät pienpedot ja eräät lintulajit, kuten varis, tuhoavat suojeltavien lintujen pesiä. Lisäksi esiselvityksessä todetaan, että haittaa linnustolle on aiheutunut satunnaisesti myös DC-3 tai vastaavan tyyppisten lentokoneiden lentämisestä matalalla Natura-alueen yläpuolisessa ilmatilassa. Ympäristölautakunta toteaa, että luonnonsuojelulain 39 §:n mukaan kiellettyä on rauhoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden tahallinen häiritseminen, erityisesti eläinten lisääntymisaikana, tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla.

Vanhankaupunginlahden Natura 2000 -aluetta koskevan esiarvion lähetekirjeessä Ilmailulaitos toteaa, että sillä ei ole toimivaltaa ohjata kuumailmapallolentoja tavalla, joka kategorisesti kieltäisi niiden lentämisen Natura-alueen yli.

Ympäristölautakunta katsoo, että Helsinki-Malmin lentoasemalle johtavaa matalalentoväylää tulisi tarkastella osana lentoaseman toimintaa ja ympäristölupa tulisi ulottaa koskemaan matalalentoväylän käyttöä. Ympäristöluvassa tulisi määrätä minimilentokorkeudesta asutukselle ja linnustolle aiheutuvien haittojen estämiseksi.

Raportointi Raportointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Lentoliikenteen melun kasvun ennuste tulee uusia välittömästi kun saadaan tarkempaa tietoa kasvuennusteista. Melutilannetta on seurattava aktiivisesti ja toteutunut melutilanne raportoida, mikäli operaatioiden määrässä tms. toiminnan aiheuttamaan meluun vaikuttavissa seikoissa tapahtuu oleellisia muutoksia.

Kiinteistölautakunta toteaa (16.10.2007) mm. seuraavaa:

Pintavesi- ja maaperävaikutukset

Ympäristölupahakemuksessa ei mainita, että vanhaa jakelupisteen maaperää olisi tutkittu tai kunnostettu. Alueen maaperän pilaantuneisuus tulisi pikaisesti selvittää, koska tankkauspiste on sijainnut Helsingin geoteknisen kartan mukaan aivan kitkamaa-alueen reunassa.

Ilmailulaitos vastaa kokonaisuudessaan Malmin lentoasema-alueen maaperän tutkimuksista ja puhdistamisesta vuokrasopimuksen päättyessä.

Meluvaikutukset

Uudessa ympäristöluvassa ei tule sallia melualueen laajenemista ja melulle altistuvien asukkaiden määrän kasvua.

Melulaskelmissa tulee ottaa huomioon kaikki alueen meluvaikutukset ja selvittää mahdollisten lentotoiminnan muutosten vaikutukset melualueeseen. Laskelmat on päivitettävä säännöllisesti.

Lentokenttää ja ympäristölupaa koskevat määräajat

Malmin lentokentän alue on luovutettu valtiolle korvauksetta 10.5.2034 saakka. Kiinteistölautakunta esitti 8.12.2004 Malmin lentokenttäalueen käyttöoikeussopimuksen irtisanomista päättymään 31.12.2010, koska kentän käyttö on olennaisesti muuttunut alkuperäisen sopimuksen mukaisesta käytöstä.

Kaupunginhallitus päätti 17.1.2005 seuraavaa:

Kaupunginhallitus päätti ilmoittaa valtiolle, että kiinteistölautakunnan ja kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan esittämillä perusteilla on olemassa edellytykset päättää seuraavat kaupungin ja valtion väliset sopimukset:

- toukokuun 10. päivänä 1935 allekirjoitettu sopimus

- heinäkuun 17. päivänä 1939 ja marraskuun 19. päivänä 1951 allekirjoitetut lisäsopimukset

- joulukuun 21. päivänä 1995 allekirjoitettu sopimus.

Samalla kaupunginhallitus päätti pyytää valtiota luovuttamaan kyseisten sopimusten mukaiset alueet kaupungille 31.12.2010 mennessä.

Vielä kaupunginhallitus päätti kehottaa kiinteistövirastoa ryhtymään tämän asian edellyttämiin toimenpiteisiin.

Ilmailuhallitus on hakenut lupaa toistaiseksi voimassa olevana. Tekstissä todetaan toisaalta, että lupa tulisi saada vähintään kymmeneksi vuodeksi, koska korvaavan sijaintipaikan selvitys on kesken. Selvitys on nyttemmin valmistunut ja kentän korvaavaksi sijaintipaikaksi esitetään Porvoon Backasta. Selvityksessä arvioidaan uuden kentän suunnittelun ja rakentamisen vievän 10 - 15 vuotta. Kiinteistölautakunnan lausunnossa esitettiin projektin tavoitekestoksi viittä vuotta.

Koska kaupunki on esittänyt lentokentän toiminnan lopettamista nykyisellä paikallaan 31.12.2010 mennessä, ei luvan myöntäminen toistaiseksi voimassa olevana ole perusteltua. Lupa voitaisiin myöntää esim. viideksi vuodeksi eli 31.12.2012.

Pelastuslautakunta toteaa (16.10.2007), että Helsinki-Malmin lentokenttäalueella toimii Helsingin kaupungin koillisen alueen pelastusasema, joka vastaa myös lentokentällä tapahtuvasta pelastustoiminnasta. Tästä syystä Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ja ilmailulaitoksen sekä muun lentokenttätoiminnan välinen yhteistyö toimii hyvin. Lentokentällä mahdollisesti tapahtuvassa onnettomuustilanteessa pelastuslaitos voi siten tehokkaasti ja nopeasti ryhtyä pelastustoimenpiteisiin tai ympäristövahinkojen torjuntaan. Nopeasta toimintavalmiudesta huolimatta pelastuslaitos katsoo, että suurimman riskin alueella muodostavat lentoasemalla säilytettävät polttoaineet ja muut kemikaalit.

Vahinkotilanteissa polttoaineet ja kemikaalit voivat kulkeutua vesistöön ja aiheuttaa ympäristön pilaantumista. Kemikaali- tai polttoainepäästöjen vesistöön joutumisen ehkäisemiseksi, vahinkojen torjuntatyön helpottamiseksi sekä vahinkojen rajaamiseksi tulisi kentän sadevesiviemäreihin asentaa tarpeellinen määrä sulkuventtiilikaivoja tai vastaavia teknisiä järjestelmiä. Viemäreiden suluille on oltava joka tilanteessa esteetön pääsy. Sulkujen paikat ja toiminta tulee opastaa selkeästi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (18.10.2007) mm. seuraavaa:

Kaavatilanne

Uudenmaan maakuntakaavassa lentoaseman alue on merkitty liikennealueeksi, jonka toissijainen käyttötarkoitus on taajamatoimintojen alue. Maakuntakaava on vahvistettu 8.11.2006.

Helsingin kaupungin Yleiskaava 2002 ei ole voimassa Malmin lentoaseman alueella. Korkein hallinto-oikeus teki ratkaisunsa Yleiskaava 2002:a koskeneesta valituksesta 7.11.2006, minkä seurauksena Malmin lentoaseman alueelle jäi voimaan Yleiskaava 1992. Yleiskaavassa 1992 alue on merkitty liikennealueeksi, joka muutetaan asuntoalueeksi, jos yleiskaavakartalla osoitettu muu toiminta siirtyy alueelta pois.

Alueella on voimassa seuraavat asemakaavat: Asemakaava osalle 38. kaupunginosaa (Ala-Malmin itäosa, Malmin lentoasema ja osa Kivikkoa) ja Asemakaava osalle 39. kaupunginosaa (rautatien itäinen osa Tapanilaa), joissa on merkitty lentokenttäalue (LI) sekä lentokentän vaara-alue (LII).

Lausunto Malmin lentoaseman alueen muuttaminen muuhun käyttöön on ollut Helsingin kaupungin eriasteisissa suunnitelmissa jo pitkään. Alueen asumiskäyttöä on alustavasti selvitetty mm. yleiskaavan laatimisen yhteydessä. Helsingin kaupungin tavoitteena on ollut suunnitella Malmin lentokentän ja sen ympäristön alueelle pääosin kaupunkipientaloista rakentuva kaupunginosa noin 10 000 asukkaalle. Lentokenttäalueen lähialueille on jo laadittu asemakaavoja pääosin asumiseen mm. Ormuspellon ja Alppikylän alueille. Varsinaisen lentoaseman ja sen lähimmän ympäristön suunnittelu ja osayleiskaavan laatiminen lentokentän alueelle voidaan aloittaa kuitenkin vasta, kun päätös Malmin lentoaseman toimintojen siirrosta on tehty.

Malmin lentoaseman selkein vaikutus nykyisen maankäytön kannalta on sen aiheuttama meluhaitta. Ympäristölupahakemuksessa on esitetty arvioita melulle altistuvien henkilöiden määrästä. Laskelmia voidaan kaupunkisuunnitteluviraston mielestä pitää suuntaa antavina, mutta on silti oletettavaa että lentotoiminnan kasvattaminen aiheuttaa merkittävän lisäyksen melulle altistuvien ihmisten määrään. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että melu voi aiheuttaa haittaa melualueiksi todettujen alueiden ulkopuolellakin. Melutason muuttuminen nykytilanteesta saattaisi vaikeuttaa uusien asuntojen kaavoittamista aiempaa laajemmalla alueella sekä heikentää jo asumiskäytössä olevien alueiden terveellisyyttä ja viihtyisyyttä. Tarve asuinalueiden tiivistämiseen ja uusien asuinalueiden käyttöön saamiseen Malmin lentoaseman vaikutuspiirissä on suuri, eikä tarpeen oleteta poistuvan tulevaisuudessakaan. Kaupunkisuunnitteluvirasto ei siksi pidä lentoasematoiminnan määrällistä laajentamista perusteltuna.

Lentoaseman ympäristölupa tulisi kaupunkisuunnitteluviraston mielestä myöntää enintään nykyisen laajuiselle toiminnalle. Toiminnasta koituvia meluhaittoja tulee ympäristölupaehdoissa rajoittaa erityisesti häiritsevimpien toimintojen, kuten laskukierroslentojen osalta. Yöaikana tulisi sallia vain pelastustoiminta ja hätätilanteiden lentotoiminta. Lupaehtoihin tulee sisällyttää määräykset riittävän tiheästä melupäästötarkkailusta siten, että saadaan selkeä kuva todellisesta melutilanteesta ja sen kehittymisestä. Ympäristölupa tulisi myöntää määräaikaisena kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti vuoden 2010 loppuun saakka.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että Ilmailulaitos Finavia on liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta tehnyt selvityksen Helsingin seudun lentokentistä. Selvitys on luettavissa liikenne- ja viestintäministeriön internetsivuilla www.mintc.fi > Ajankohtaista > Julkaisut > Muut julkaisut > Helsingin seudun lentokenttäselvitys. Työryhmän 16.8.2007 julkaistussa selvityksessä Helsingin seudun uuden lentokentän paikaksi esitetään Porvoon Backasta. Selvityksen mukaan uudelle kentälle olisi tarkoituksenmukaista sijoittaa kaikki Malmin kentän nykyiset lentokone- ja helikopteritoiminnot. Selvityksessä todetaan, että jos lentokonetoiminta Malmilla lakkaa, vaihtoehtoina ovat kentän supistaminen helikopteritukikohdaksi tai uuden helikopteritukikohdan rakentaminen Helsingin seudulle.

Malmin lentokentän käyttämistä nykymuodossa ei selvityksessä tutkittu, vaan tarkasteltavana oli toimintojen kehittäminen. Tämä tarkoittaisi isoja ja kalliita muutostöitä. Kiitotietä täytyisi pidentää ja sen suunta olisi käännettävä. Tällöin Malmille voitaisiin siirtää osa Helsinki–Vantaan liikenteestä. Uuden kiitotien alle jäisi kuitenkin Sepänmäen omakotialue ja ainakin osa Tattarisuon teollisuusalueesta.

Vuoden 2007 aikana tehdään päätös siitä, miten lentotoimintaa kehitetään Helsingin seudulla.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee lähettää Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle Ilmailulaitos Finavian ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

Toiminta-alueen ympäristön maankäyttö

Malmin lentoaseman alueella on voimassa Yleiskaava 1992. Yleiskaavassa 1992 alue on merkitty liikennealueeksi, joka muutetaan asuntoalueeksi, jos yleiskaavakartalla osoitettu muu toiminta siirtyy alueelta pois. Helsingin kaupungin tavoitteena on ollut suunnitella Malmin lentokentän ja sen ympäristön alueelle pääosin kaupunkipientaloista rakentuva kaupunginosa noin 10 000 asukkaalle. Lentokenttäalueen lähialueille on jo laadittu asemakaavoja pääosin asumiseen.

Helsingin kaupunki on luovuttanut Malmin lentokentän alueen valtiolle. Lentokenttäalueen käyttö on olennaisesti muuttunut alkuperäisen sopimuksen mukaisesta käytöstä, minkä vuoksi kaupunginhallitus on 17.1.2005 päättänyt pyytää valtiota luovuttamaan Malmin lentoaseman alueen kaupungille 31.12.2010 mennessä.

Liikenne- ja viestintäministeriön teettämän ja 16.8.2007 julkaistun Helsingin seudun lentokenttäselvityksen mukaan Malmin kentän nykyiset lentokone- ja helikopteritoiminnot olisi tarkoituksenmukaista sijoittaa uudelle kentälle Porvoon Backakseen.

Ympäristölupa Ottaen huomioon Malmin lentoasema-alueen suunniteltu maankäyttö, lentokenttäalueen luovutusajankohta sekä Helsingin seudun lentokenttäselvitys kaupunginhallitus katsoo, että ympäristölupa tulee myöntää määräaikaisena 31.12.2010 saakka.

Ympäristöluvan määräykset

Melu

Malmin lentoaseman selkein vaikutus nykyisen maankäytön kannalta on sen aiheuttama meluhaitta. Melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaan mm. asumiseen käytettävillä alueilla on ohjeena, että melun keskiäänitaso saa olla ulkona enintään 55 dB. Kaupunginhallitus toteaa, että Malmin lentoaseman toiminnan aiheuttama melu ylittää läheisillä asuinalueilla edellä mainitun ohjearvon.

Kaupunginhallitus katsoo, että uudessa ympäristöluvassa ei tule sallia melualueen laajenemista ja melulle altistuvien asukkaiden määrän kasvua. Pyrkimyksenä tulee olla, että valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista noudatetaan ja, että L_Aeq,7_–22 55 dB:n meluvyöhyke ei ulottuisi asuinalueille lainkaan. Lentoaseman ympäristölupa tulisi myöntää enintään nykyisen laajuiselle toiminnalle.

Toiminnasta koituvia meluhaittoja tulee ympäristölupaehdoissa rajoittaa erityisesti häiritsevimpien toimintojen, kuten laskukierroslentojen osalta. Yöaikana tulisi sallia vain pelastustoiminta ja hätätilanteiden lentotoiminta. Laskukierroslennot tulisi kieltää yleisinä juhlapäivinä.

Melulaskelmissa tulee ottaa huomioon kaikki alueen meluvaikutukset ja selvittää mahdollisten lentotoiminnan (mm. kiitoteiden käyttösuhteiden, konetyyppijakauman, keskimääräisten lentoreittien ja lentoprofiilien) muutosten vaikutukset melualueeseen. Lupaehtoihin tulee sisällyttää määräykset riittävän tiheästä melupäästötarkkailusta siten, että saadaan selkeä kuva todellisesta melutilanteesta ja sen kehittymisestä. Laskelmat on päivitettävä säännöllisesti. Jatkossa mahdollisesti tehtäviin meluselvityksiin olisi sisällytettävä myös hetkellisen melun (L_MaxjaL_AE) arviointi.

Ympäristöluvassa tulisi lisäksi määrätä lentojen vähimmäiskorkeuksien ja ohjattujen reittien entistä tarkemman noudattamisen valvonnasta.

Luonnonympäristö

Kaupunginhallitus katsoo, että Malmin lentoasemalle johtavaa matalalentoväylää tulisi tarkastella osana lentoaseman toimintaa ja ympäristölupa tulisi ulottaa koskemaan matalalentoväylän käyttöä. Asutukselle ja linnustolle aiheutuvien haittojen estämiseksi ympäristöluvassa tulisi olla määräys minimilentokorkeudesta.

Maaperä, pohja- ja pintavedet

Lentoaseman alueella sijaitsee polttoaineen jakeluasemia maakaluston ja lentokoneiden polttoainehuoltoa varten. Lupahakemuksessa esitetään, että nestemäisten kemikaalien sekä polttonesteiden vahinko- ja onnettomuustilainteiden varalle tulee olla riittävästi imeytysainetta ja muuta torjuntakalustoa. Kaupunginhallitus katsoo, että kemikaali- tai polttoainepäästöjen vesistöön joutumisen ehkäisemiseksi, vahinkojen torjuntatyön helpottamiseksi sekä vahinkojen rajaamiseksi kenttäalueelle tulisi rakentaa myös teknisiä järjestelmiä, esim. kentän sadevesiviemärien päihin ennen ojaan johtamista tulisi rakentaa suljettavat tarkastuskaivot tai sadevesiviemäreihin tulisi asentaa tarpeellinen määrä sulkuventtiilikaivoja.

Kaupunginhallitus katsoo lopuksi, että lentoasema-alueen maaperän pilaantuneisuus erityisesti toiminnanharjoittajien polttoaine- ja kemikaalisäiliöiden kohdalla tulisi pikaisesti selvittää. Ilmailulaitos vastaa kokonaisuudessaan Malmin lentoasema-alueen maaperän tutkimuksista ja puhdistamisesta vuokrasopimuksen päättyessä.

Kirje Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, pelastuslautakunnalle ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITE

Helsinki-Malmin lentoasema - Ympäristölupahakemus 2005

LAUSUNTO LAHDENVÄYLÄN (VT 4) LÄNTISEN MELUESTEEN RAKENTAMISTA VÄLILLÄ PORVOONVÄYLÄ - SUURMETSÄNTIE KOSKEVASTA TIESUUNNITELMASTA

Khs 2007-1826

Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri lähettää (17.8.2007) tiesuunnitelman maantielain 27 §:n mukaista käsittelyä varten.

Kaupungin tulee pitää suunnitelma yleisesti nähtävänä kolmenkymmenen (30) päivän ajan. Suunnitelman nähtäväksi asettamisesta sekä muistutusten tekemistavasta ja –ajasta on kaupungin toimesta kuulutettava samassa järjestyksessä kuin kunnalliset ilmoitukset saatetaan kaupungissa tiedoksi.

Suunnitelmaa koskevat muistutukset on osoitettava Tiehallinnolle ja ne on toimitettava kaupungille ennen nähtävänäoloajan päättymistä.

Hankkeen kokonaiskustannukset on arvioitu 3,4 miljoonaksi euroksi (Mr-indeksi 124,5, 12/2006). Hankkeen kustannusjakoehdotus on esitetty tiesuunnitelmassa.

Uudenmaan tiepiiri pyytää kaupunkia ilmoittamaan lausunnossaan,

- toteuttaako kaupunki hankkeen kustannuksellaan ja vastaa kaikista hankkeen aiheuttamista kuluista tienpitäjälle, lukuun ottamatta maapohjakorvauksia yksityisille maanomistajille

- onko suunnitelman tarkoittamalla alueella kaupungin omistamia laitteita ja siirtääkö, suojaako tai poistaako kaupunki ne siten, ettei niistä ole haittaa tien tekemiseen

- onko kaupunki valmis luovuttamaan tien tekemiseen tarvittavan omistamansa maa-alueen korvauksetta tietarkoituksiin

- sopiiko kaupunki Tapanilan kylän tilojen RN:o 11:47 ja 11:65 omistajan Jukka Viljakaisen kanssa autotalli-rakennuksen pitämisestä Lahdenväylän tiealueella ja meluesteen rakentamisesta.

Tiepiiri pyytää kaupunkia ilmoittamaan, onko suunnitelman käsittämälle alueelle vahvistettu maakunta- tai seutukaava tai hyväksytty yleis- tai asemakaava ja onko kaava yhdenmukainen tiesuunnitelman kanssa tai muuttaako kaupunki kaavan tiesuunnitelman mukaiseksi, jos ne eivät ole yhdenmukaisia. Kaupunkia pyydetään liittämään asiakirjoihin oikeaksi todistettu ote suunnitelman käsittämälle alueelle hyväksytyistä tai vahvistetuista kaavoista.

Helen Sähköverkko Oy ilmoittaa (9.10.2007), ettei sillä ole huomautettavaa meluesteen rakentamissuunnitelmaan.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (18.10.2007) seuraavaa:

Lausunnon tiivistelmä

Tiesuunnitelmassa esitettyihin meluesteratkaisuihin ei ole huomautettavaa. Tiesuunnitelman hyväksymiselle ei ole kaavoituksellisia esteitä. Tiesuunnitelman mukaisten meluesteiden rakentaminen mahdollistaa Alppikylän asemakaavan mukaisen asuntorakentamisen. Myös Jakomäen suojaamista Lahdenväylän ja Porvoonväylän melulta tulee kiirehtiä.

Lausunto Tiepiirin esittämiin kysymyksiin 1 ja 2 vastaa yleisten töiden lautakunta ja kysymyksiin 3 ja 4 kiinteistölautakunta.

Tiesuunnitelman mukaiseen meluesteratkaisuun ei ole huomautettavaa. Lahdenväylän läntisen meluesteen rakentaminen Porvoonväylän ja Suurmetsäntien välille on edellytys Alppikylän alueen asuntorakentamiselle. Piha-alueiden melutasot saadaan lähes kaikkialla alle 55 dB ohjearvon. Asemakaavan mukaisen toimitilarakentamisen toteutuminen tulee vielä parantamaan melutilannetta alueella.

Tiesuunnitelman on teettänyt Helsingin kaupungin rakennusvirasto. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin sekä kaupunkisuunnitteluviraston asemakaava- ja liikennesuunnitteluosastojen kanssa.

Helsingin yleiskaavassa on varaus Suurmetsäntien ja Lahdenväylän eritasoliittymälle. Tiesuunnitelman toteutuminen ei ole esteenä liittymän rakentamiselle.

Tiesuunnitelma on voimassaolevan seutukaavan, maakuntakaavan sekä Helsingin yleiskaava 2002:n mukainen. Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu asemakaava, ja meluesteet sijoittuvat asemakaavassa esitetylle tiealueelle.

Kaupunki ilmoittaa, ettei tiesuunnitelman hyväksymiselle ole kaavoituksellisia esteitä.

Tiesuunnitelman mukaisen hankkeen rakentamiskustannukset ovat noin 3,4 miljoonaa euroa (alv 0 %). Tiehallinto on Helsingin kaupungin kanssa 25.8.2006 päivätyssä suunnittelusopimuksessa sekä tiesuunnitelman lausuntopyynnössä edellyttänyt, että Helsingin kaupunki vastaa hankkeesta aiheutuvista kustannuksista lukuun ottamatta maapohjakorvauksia yksityisille maanomistajille. Rakentamiseen on varauduttu katu- ja puisto-osaston vuoden 2008 talousarvioehdotuksessa sekä vuosien 2009 - 2012 taloussuunnitelmaehdotuksessa.

Yleisöllä on ollut mahdollisuus tutustua suunnitelmaluonnoksiin 6.2.2007 Jakomäen yläasteen koululla järjestetyssä yleisötilaisuudessa. Tiesuunnitelma on ollut yleisesti nähtävänä 31.8. - 1.10.2007 kaupungin hallintokeskuksen kirjaamossa. Sitä vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Tiesuunnitelmassa todetaan, että Lahdenväylä aiheuttaa nykyisellään myös Jakomäen puolelle merkittävää melua. Sama koskee Porvoonväylää Jakomäen kohdalla. Meluntorjunnan tarve Jakomäen puolella on siis ilmeinen. Helsingin kaupunki toivoo, että Uudenmaan tiepiiri ryhtyisi osaltaan toimiin meluntorjunnan rakentamiseksi myös Jakomäen puolelle ja varaisi osaltaan hankkeeseen tarvittavan rahoituksen.

Kiinteistölautakunta toteaa (16.10.2007) seuraavaa:

Uudenmaan tiepiiri pyytää kaupunkia ilmoittamaan lausunnossaan

mm. seuraavaa:

Vastaako kaupunki kaikista hankkeen aiheuttamista kuluista tienpitäjälle lukuun ottamatta maapohjakorvauksia yksityisille maanomistajille?

Onko kaupunki valmis luovuttamaan tien tekemiseen tarvittavan

omistamansa maa-alueen korvauksetta tietarkoituksiin?

Sopiiko kaupunki Tapanilan kylän tilojen RN:o 11:47 ja 11:65 omistajan kanssa autotallirakennuksen pitämisestä Lahdenväylän tiealueella ja meluesteen rakentamisesta?

Kiinteistölautakunta toteaa, että tiehallinnon ja kaupungin välisessä 12.6.2007 pidetyssä kokouksessa todettiin, että tietoimitusta hakee ja tietoimituksen kustannukset maksaa tiehallinto.

Kiinteistölautakunnan mielestä tiehallinnon kuuluu maksaa yksityisille maanomistajille maantietoimituksessa mahdollisesti määrättävät muutkin korvaukset kuin maapohjakorvaus.

Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin tulisi luovuttaa tien tekemiseen tarvittava omistamansa maa-alue korvauksetta tietarkoituksiin, koska suunnitteilla oleva melueste on välttämätön, jotta uuden asemakaavan nro 11370 mukainen rakentaminen voidaan toteuttaa.

Kiinteistölautakunta toteaa, että kiinteistöviraston tonttiosasto on hankkinut Tapanilan kylän tilojen BJ.220 RN:o 11:47 ja Alppila RN:o 11:65 omistajalta työluvan, joka koskee autotallin pitämisestä Lahdenväylän tiealueella ja meluesteen rakentamista.

Tekninen lautakunta toteaa (23.10.2007), että meluesteen ja Lahdenväylän kuivatuista palvelevat sadevesiviemärit ovat yksityisiä. Näiden viemäreiden tarkemmat liitoskohdat yleisiin sadevesiviemäreihin määritellään Alppikylän alueen rakennussuunnitelmissa.

Mahdolliset tiehankkeesta aiheutuvat johtojärjestelyt ja –siirrot tulee kokonaisuudessaan suunnitella ja toteuttaa osana väylähanketta vesilaitostoiminnan ulkopuolisin määrärahoin. Vesihuollon osalta suunnitelmat tulee hyväksyttää Helsingin Vedellä.

Helsingin Energia on selvittänyt meluesteen vaikutuksia kaukolämpö- ja ulkovalaistusverkkojensa osalta eikä sillä ole huomautettavaa rakentamisen suhteen.

Verkkotoiminnan näkökulmasta Helen Sähköverkko Oy antaa oman lausuntonsa.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (18.10.2007) seuraavaa:

Lahdenväylän läntisen meluesteen rakentaminen Porvoonväylän ja Suurmetsäntien välille on edellytys Alppikylän alueen voimassaolevan asemakaavan mukaiselle rakentamiselle.

Tiesuunnitelman mukaiseen meluesteratkaisuun ei ole huomautettavaa. Melueste luo edellytykset Alppikylän alueen asuntorakentamiselle.

Tiesuunnitelman mukaisen meluesteen rakentamiskustannukset ovat noin 3,4 miljoonaa euroa (alv 0 %, maarakennuskustannusindeksi 124,5). Tiehallinto on Helsingin kaupungin kanssa 25.8.2006 päivätyssä suunnittelusopimuksessa sekä tiesuunnitelman lausuntopyynnössä edellyttänyt, että Helsingin kaupunki vastaa hankkeesta aiheutuvista kustannuksista lukuun ottamatta maapohjakorvauksia yksityisille maanomistajille. Rakentamiseen on varauduttu katu- ja puisto-osaston vuoden 2008 talousarvioehdotuksessa sekä vuosien 2009 - 2012 taloussuunnitelmaehdotuksessa.

Tiesuunnitelmassa todetaan, että Lahdenväylä aiheuttaa nykyisellään myös Jakomäen puolelle merkittävää melua. Meluntorjunnan tarve Jakomäen puolella on ilmeinen. Helsingin kaupunki toivoo, että Uudenmaan tiepiiri ryhtyisi osaltaan toimiin meluntorjunnan rakentamiseksi myös Jakomäen puolelle ja varaisi osaltaan hankkeeseen tarvittavan rahoituksen.

Vastaukset Uudenmaan tiepiirin esittämiin kysymyksiin

Kaupunki toteuttaa hankkeen kustannuksellaan ja vastaa kaikista hankkeen aiheuttamista kuluista tienpitäjälle, lukuun ottamatta maapohjakorvauksia yksityisille maanomistajille.

Suunnitelman tarkoittamalla alueella ei tiedetä olevan kaupungin omistamia laitteita. Mikäli alueella kuitenkin tällaisia on, kaupunki siirtää, suojaa tai poistaa tällaiset laitteet siten, ettei niistä ole haittaa tiesuunnitelman mukaisen meluesteen tekemiseen.

Tiepiirin lausuntopyynnössään esittämiin maanluovutusta ja korvauksia koskeviin kysymyksiin sekä kysymykseen siitä, sopiiko kaupunki Tapanilan kylän tilojen RN:o 11:47 ja 11:65 omistajan Jukka Viljakaisen kanssa autotallirakennuksen pitämisestä Lahdenväylän tiealueella, vastaa kiinteistölautakunta. Kaavoitusta koskeviin kysymyksiin vastaa kaupunkisuunnittelulautakunta.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (24.10.2007), että tiesuunnitelman mukaisten meluesteiden rakentaminen mahdollistaa Alppikylän uuden asuntoalueen rakentamisen.

Meluesteen rakentamiskustannukset ovat noin 3,4 milj. euroa (alv=0) hintatasossa 12/2006 ja ne tulevat kaupungin maksettaviksi lukuun ottamatta maapohjakorvauksia yksityisille maanomistajille.

Meluesteen rakentamiseen on varauduttu vuoden 2008 talousarvioehdotuksessa ja vuosien 2009 - 2012 taloussuunnitelmaehdotuksessa. Uudenmaan tiepiirin tulisi omalta osaltaan varautua meluntorjunnan rakentamiseen Jakomäen puolelle Lahdenväylää.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa tiesuunnitelman hyväksymistä.

./. Ryj toteaa, että tiesuunnitelman selostus sekä kustannusarvio ovat liitteinä 1 ja 2 sekä yleiskartta liitteenä 3. Muut asiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa.

Tiesuunnitelma on ollut yleisesti nähtävänä Helsingin kaupungin hallintokeskuksen kirjaamossa 31.8.- 1.10.2007. Sitä vastaan ei ole tehty muistutuksia.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Lahdenväylän meluesteiden rakentamista välillä Porvoonväylä - Suurmetsäntie koskevasta tiesuunnitelmasta Uudenmaan tiepiirille seuraavan lausunnon:

Vastauksena Uudenmaan tiepiirin esittämiin kysymyksiin Helsingin kaupunki toteaa seuraavaa:

Kaupunki toteuttaa hankkeen kustannuksellaan ja vastaa kaikista hankkeen aiheuttamista kuluista tienpitäjälle, lukuun ottamatta maapohjakorvauksia yksityisille maanomistajille.

Kaupunki luovuttaa tien tekemiseen tarvittavan omistamansa maa-alueen korvauksetta tietarkoituksiin, koska suunnitteilla oleva melueste on välttämätön, jotta uuden asemakaavan nro 11370 mukainen rakentaminen voidaan toteuttaa.

Tiehallinnon ja kaupungin välisessä 12.6.2007 pidetyssä kokouksessa todettiin, että tietoimitusta hakee ja tietoimituksen kustannukset maksaa tiehallinto. Tiehallinnon tulisi maksaa yksityisille maanomistajille maantietoimituksessa mahdollisesti määrättävät muutkin korvaukset kuin maapohjakorvaus.

Kaupunki on hankkinut Tapanilan kylän tilojen BJ.220 RN:o 11:47 ja Alppila RN:o 11:65 omistajalta työluvan, joka koskee autotallin pitämisestä Lahdenväylän tiealueella ja meluesteen rakentamista.

Kaupunki ilmoittaa, ettei tiesuunnitelman hyväksymiselle ole kaavoituksellisia esteitä.

Lisäksi Helsingin kaupunki toteaa, että Uudenmaan tiepiirin tulisi omalta osaltaan varautua meluntorjunnan rakentamiseen Jakomäen puolelle Lahdenväylää.

Kirje Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirille ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, kiinteistövirastolle ja rakennusvirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Tiesuunnitelman yleisselostus
	Liite 2	Tiesuunnitelman kustannusarvio
	Liite 3	Tiesuunnitelman yleiskartta

MAA-ALUEEN VARAAMINEN SALMISAARESTA LIIKUNTAHALLIN SUUNNITTELUA VARTEN

Khs 2007-2362

Liikuntalautakunta toteaa (16.10.2007), että YIT Rakennus Oy ja Esport Center Oy ovat hakeneet maa-alueen varaamista Salmisaaresta liikuntahallin suunnittelua varten.

YIT Rakennus Oy:n hakemus

Tonttivaraus Salmisaaren liikuntakeskukselle

Hakemus koskee asemakaavan mukaista liikuntalaitostonttia Salmisaaren uudella kaava-alueella (korttelin 20786 tontti 5). Tontin rakennusoikeus on 20 200 k‑m².

Kyseessä olevan liikuntalaitostontin viereinen tontti (20-20048-9) on varattu YIT Rakennus Oy:lle hotelli- ja toimistorakennuksen suunnittelua varten. Liikuntalaitostontin samanaikainen suunnittelu ja rakentaminen yhdessä viereisen tontin (20-20048-9) kanssa mahdollistaa kaavan mukaisen sekä käyttäjäystävällisen pysäköintiratkaisun löytämistä.

YIT:llä on tällä hetkellä vireillä useita eri puolilla Suomea olevia vapaa-ajan hankkeita. Yhtiö on rakentanut Suomeen lukuisia urheilulaitoksia. Salmisaaren Liikuntakeskus – konsepti on suunniteltu yhdessä Helsingin kaupungin liikuntaviraston, Helsingin Liikuntahallit Oy:n, yksityisten palveluntarjoajien ja potentiaalisten yrityskäyttäjien kanssa. Suunnitellulla konseptilla hanke on toteutettavissa ja ylläpidettävissä yksityisvetoisesti ilman kaupungin rahoitusta.

Jääurheilutilojen vuokrauksesta on allekirjoitettu esisopimus Helsingin Liikuntahallit Oy:n kanssa ja neuvottelut liikuntahallioperaattorin ja sijoittajien kanssa ovat edenneet siten, että hanke aloitetaan vuoden 2008 lopussa. Tällöin rakentaminen ajoittuu samanaikaisesti viereisen tontin kanssa ja mahdollistaa alueen palveluiden kehittämisen työpaikkamäärän kasvamisen myötä.

YIT on valmis kehittämään tontille monipuolisen liikuntakeskuskokonaisuuden, jossa se

- laatii hankkeen konseptin

- etsii konseptiin soveltuvat, toisiaan täydentävät ja osaavat toimijat ja operaattorit

- suunnittelee ja toteuttaa hankkeen

- etsii hankkeelle yksityisen sijoittajan

Esport Center Oy:n hakemus

Yhtiö toteaa 20.2.2007 jättäneensä 14.6.2002 kiinteistövirastolle Salmisaaresta tontinvaraushakemuksen ja kustantaneensa liikuntahankkeen perussuunnitelman, jota on tarvittu alueen kaavoitustyötä varten. Tuolloin suunnitellun toiminnallisen rakenteen osalta ei ole olennaisia muutostarpeita. Päätoiminnot olisivat edelleen

- jääurheilu pohjatasolla

- pienpalloilutilat kerroksissa

- kuntopalvelut ylinnä

Joistain täsmennys- ja painotustarpeista yhtiö haluaisi kuitenkin käydä jatkoneuvotteluja.

Yhtiö olisi painottamassa myös tilanratkaisuissa elinkeinoelämän ja yritysten henkilöstön, tavallisten ihmisten terveysliikunnan, eläkeläisten ja nuorten / lasten tarpeita sekä joukko- että yksilötasolla seuratoiminnan tarpeita unohtamatta.

Lautakunnan lausunto Lautakunta toteaa, että liikuntavirasto on neuvotellut vuonna 2007 molempien hakijoiden kanssa hankkeiden toteuttamisesta. Hakijoita on myös pyydetty selvittämään mahdollisuudet hankkeiden yhdistämiseksi. Yhtiöiden väliset neuvottelut eivät ole johtaneet tuloksiin.

Varattava tontti on asemakaavassa merkitty urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YU) (asemakaava nro 11140, saanut lainvoiman 1.7.2005). Kiinteistövirasto on vuokrannut tontin liikuntavirastolle lyhytaikaisella sopimuksella vuoden 2009 loppuun asti alueen suunnittelua ja rakennuslupien hakemista varten. Myöhemmin alueesta tehdään pitkäaikainen sopimus.

Molempien hankkeiden sisältö liikuntatilojen osalta on samankaltainen: jääliikunta- ja palloilutilat, muita liikuntatiloja sekä tarvittavia palvelu- ja oheistiloja. YIT Rakennus Oy on hakemuksessaan esittänyt yksityiskohtaisemmat suunnitelmat hankkeen sisällöstä.

Yhtiöiden toimintakonseptit rakennuksen valmistuttua ovat erilaiset. Esport Center Oy toimii liikuntahallin rakennuttajana, rahoittajana ja käytännön operaattorina. YIT Rakennus Oy hakee eri toiminnoille operaattorit ja tekee niitä koskevat sopimukset, rakentaa liikuntahallin, jonka jälkeen se myy sen pitkäaikaiselle kiinteistösijoittajalle. Yhtiöllä on jo esisopimus Helsingin Liikuntahallit Oy:n (Jääkenttäsäätiön 100 % omistama yhtiö) kanssa jääliikuntatilojen vuokraamisesta.

YIT:n ilmoituksen mukaan liikuntahallin kustannusarvio on noin 30 miljoonaa euroa. Hanke lähtee liikkeelle vain edellytyksellä, että sille löytyy toiminnallisesti ja taloudellisesti riittävä pohja. YIT Rakennus Oy on kansainvälinen rakentamisen myös vapaa-aikasektorilla ja siihen liittyvän rahoituksen osaaja, joka kykenee toteuttamaan hankkeen.

Esport Center Oy ei ole esittänyt tarkempia tietoja hankkeen kustannuksista ja sen rahoituksesta. Yhtiö on toteuttanut suuren liikuntakeskuksen Espooseen ja sillä on vahva osaaminen liikuntapalveluiden tuottamisessa. Esport Center Oy on aikanaan rahoittanut alueen kaavatyön taustalla olevaa esiselvitystä.

Edellä esitetyn perusteella lautakunta katsoo, että YIT Rakennus Oy:llä on hakijoista valmiimmat taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset liikuntahallin toteuttamiseen Salmisaareen.

Lautakunta esittää, että alue varattaisiin YIT Rakennus Oy:lle suunnittelua varten vuoden 2009 loppuun saakka.

Varausmaksuna lautakunta esittää perittäväksi liikuntalautakunnan aikaisempien varauspäätösten mukaisesti puolet alueen sisäisestä vuokratasosta. Länsisataman alueella rakentamattoman tontin sisäinen vuokra vuonna 2007 on 1,50 euroa / neliömetri / vuosi. Varattava alue on 5 931 neliömetriä, joten varausmaksuksi tulee 8 896,50 euroa vuodessa.

Lautakunta päätti, ettei Esport Centerin tekemä tonttia 20786 / 5 koskeva varauspyyntö anna aihetta enempiin toimenpiteisiin ja esittää päätösehdotuksen mukaista ratkaisua.

./. Sj ilmoittaa, että esityslistan tämän asian liitteenä on liikuntalautakunnan esitys, josta käy ilmi molemmat hakemukset kokonaisuudessaan.

Sj toteaa, että päätösehdotus on lautakunnan esityksen mukainen.

SJ Kaupunginhallitus päättänee varata YIT Rakennus Oy:lle Helsingin kaupungin 20. kaupunginosan korttelin nro 20786 kaavatontin nro 5 liikuntakeskuksen suunnittelua varten 1.11.2007 - 31.12.2009 väliseksi ajaksi seuraavin ehdoin:

1 Varausmaksu ajalta 1.11.2007 – 31.12.2008 on 10 379,25 euroa ja se on maksettava 15.12.2007 mennessä kaupungin lähettämää laskua vastaan Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallintaan tai kaupungin osoittamalle pankkitilille.

Varausmaksu vuodelta 2009 on 8 896,50 euroa ja se on maksettava 15.2.2009 mennessä kaupungin lähettämää laskua vastaan Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallintaan tai kaupungin osoittamalle pankkitilille.

2 Varauksensaajan tulee esittää vuokraushakemus hyvissä ajoin ennen varauspäivän päättymistä.

Vuokrasopimuksen on oltava voimassa ennen kuin rakennuslupa myönnetään.

3 Helsingin kaupunki ei vastaa siitä vahingosta, mikä varauksensaajalle saattaa aiheutua siitä, ettei hankkeelle saada rakennuslupaa tai ettei varsinaista maanvuokrausta voida solmia.

4 Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle aiheutuneista kustannuksista, mikäli päätös oikaisuvaatimuksen tai kunnallisvalituksen johdosta muuttuu tai kumoutuu.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITE

Liikuntalautakunnan esitys 16.10.2007

ERÄÄN LUOKANOPETTAJAN VIRANTOIMITUKSESTA PIDÄTTÄMINEN

Khs 2007-1710

Sj toteaa, että Helsingin kaupungin hallintosäännön 21 §:n mukaan viraston tai laitoksen päällikkö päättää alaisensa viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä väliaikaisesti.

Opetustoimen johtaja päätti 13.8.2007,1061 §, kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 47 §:n 1 momentin ja Helsingin kaupungin hallintosäännön 21 §:n nojalla pidättää luokanopettaja XXXX XXXX:n virantoimituksesta tutkimuksen ja mahdollisen oikeudenkäynnin ajaksi 14.8.2007 lukien, koska voidaan todennäköisin perustein epäillä, että hän on syyllistynyt virantoimituksessa virkarikokseen tai muuten menetelleen siinä velvollisuuksiensa vastaisesti. XXXX:n hoitaman tehtävän luonteen vuoksi oli tarpeen pidättää hänet virantoimituksesta em. ajaksi. XXXX työskentelee lasten parissa, joihin mahdolliset teot ovat kohdistuneet.

Syyttäjä vaati Helsingin käräjäoikeudessa XXXX:lle rangaistusta 1.1. – 31.10.2006 tehdyistä kahdeksasta pahoinpitelystä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Asianomistajat ovat yhtyneet syytteeseen ja osa vaatinut vahingonkorvauksia.

Helsingin käräjäoikeus hylkäsi 11.10.2007 antamallaan tuomiolla 07/9501 syytteen sekä pahoinpitelyistä että virkavelvollisuuden rikkomisesta. Käräjäoikeuden päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Äänten mennessä tasan äänestyksessä voitti vastaajalle lievempi mielipide. Syyttäjä on valittanut tuomiosta, joten se ei ole lainvoimainen.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (viranhaltijalaki) 47 §:n 1 momentin mukaan jos viranhaltijan voidaan todennäköisin perustein epäillä syyllistyneen virantoimituksessa virkarikokseen tai muuten menetelleen siinä velvollisuuksiensa vastaisesti, hänet voidaan pidättää tutkimuksen tai oikeudenkäynnin ajaksi virantoimituksesta.

Viranhaltijalain 48 §:n 1 momentin mukaan virantoimituksesta pidättämisestä päättää kunnanhallitus tai johtosäännössä määrätty muu viranomainen. Muiden viranhaltijoiden kuin kunnanjohtajan virantoimituksesta pidättämisestä voi väliaikaisesti päättää kunnanjohtaja tai muu johtosäännössä määrätty johtava viranhaltija.

Viranhaltijalain 49 §:n mukaan virantoimituksesta pidättämisestä päättäneen toimielimen tulee seurata virantoimituksesta pidättämisen perusteita ja tarvittaessa olosuhteiden muututtua tehdä asiasta uusi päätös. Virantoimituksesta pidättämisen jatkaminen tulee ottaa viipymättä ratkaistavaksi viranhaltijan sitä vaatiessa.

Opetusvirasto on (23.8.2007) esittänyt Khlle XXXX XXXX:n virantoimituksesta pidättämistä tutkimuksen tai oikeudenkäynnin ajaksi.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut ja henkilöstökeskus ovat (13.9.2007) antaneet asiassa yhteisen lausunnon, jossa ne katsovat, että viranhaltijalain 47 §:ssä mainitut edellytykset virantoimituksesta pidättämiselle ovat olemassa ja että XXXX:n tehtävä huomioon ottaen hänet tulisi pidättää virantoimituksesta asian tutkimuksen ja oikeudenkäynnin ajaksi.

Sj toteaa, että ennen kuin virantoimituksesta pidättämisestä tehdään päätös, viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. XXXX:ltä on pyydetty 19.9.2007 kirjallista selvitystä.

./. XXXX XXXX on (22.10.2007) antanut selvityksensä, joka on esityslistan tämän asian liitteenä.

Selvityksessään XXXX toteaa mm., että hänen irtisanomisensa on kumottu opetuslautakunnassa 19.6.2007, mutta tästä huolimatta hänet on päätetty pidättää väliaikaisesti virasta 14.8.2007 alkaen, mihin ei ole ollut viranhaltijalain mukaisia perusteita. Edelleen XXXX katsoo, että koska asiassa on tehty ainoastaan väliaikainen päätös ja asian käsittely oikeudessa on päättynyt, ei virantoimituksesta pidättämiselle ole enää olemassa sellaisia perusteita, että Helsingin kaupunki voisi tehdä lopullista päätöstä virantoimituksesta pidättämisestä.

XXXX pyytää, että viranhaltijalain 49 §:n mukaisesti olosuhteiden muututtua asiassa tehdään uusi päätös, jolla virantoimituksesta pidättäminen kumotaan ja lopetetaan ja hän palaa tehtäviinsä sekä hänelle maksetaan virantoimituksesta pidättämisen ajalta hänen täysi palkkansa. Käräjäoikeuden tuomion lopputulos huomioon ottaen lopulliseen virantoimituksesta pidättämiseen ei XXXX:n mukaan ole perusteita.

Toissijaisesti virantoimituksesta pidättäminen tulee XXXX:n mukaan katsoa aiheettomaksi ja virkatehtävät palautuneeksi tuomion antamista 11.10.2007 seuranneena päivänä tuomion selvän lopputuloksen vuoksi. XXXX katsoo, että hänellä on oikeus saada täysi palkkansa siltä ajalta, kun hänet on lakiin perustumattomalla tavalla pidätetty virantoimituksesta. Väliaikaisen virantoimituksesta pidättämisen ollessa kyseessä ei palkanmaksua voida keskeyttää. Tämä edellyttäisi erillistä päätöstä. XXXX:n mukaan myös väliaikaisesta virantoimituksesta pidättämisestä on annettava valituskelpoinen päätös.

Syitä virantoimituksesta pidättämiseen ei XXXX:n mukaan ollut, mistä syystä palkka tulisi ensisijaisesti maksaa koko perusteettoman virasta pidättämisen ajalta tai toissijaisesti käräjäoikeuden tuomiota 11.10.2007 seuranneesta päivästä lähtien.

Sj toteaa, että kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen II luvun 20 §:n mukaan jos viranhaltija on pidätetty virantoimituksesta lain säännösten nojalla, hänen palkkansa on pidätettävä virantoimituksesta pidättämisen ajalta. Jos virantoimituksesta pidättämisen syynä on rikoksesta epäily eikä viranhaltijalle tuomita lainvoiman saaneella päätöksellä ankarampaa rangaistusta kuin varoitus, pidätetty palkka on maksettava hänelle.

1.10.2007 voimaan tulleen kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen II luvun 20 §:n mukaan puolestaan jos virantoimituksesta pidättämisen syynä on rikoksesta epäily, eikä viranhaltijaa tuomita lainvoimaisella tuomiolla sakko- tai vankeusrangaistukseen, viranhaltijalle maksetaan saamatta jäänyt säännöllisen työajan ansio vähennettynä samalta ajalta muissa palvelussuhteissa, ammatinharjoittajana tai yrittäjänä ansaitulla vastaavalla ansiolla, jota viranhaltija ei olisi saanut virkaa hoitaessaan.

Opetustoimen johtajan päätös 13.8.2007, 1061 §, on luonteeltaan väliaikainen ja siten vasta XXXX:n virantoimituksesta pidättämisestä myöhemmin tehtävään lopulliseen päätökseen voi hakea muutosta.

Viranhaltijalain 44 §:n mukaan viranhaltijan virkasuhde jatkuu katkeamattomana, jos virkasuhteen irtisanominen on lainvoimaisen päätöksen mukaan tapahtunut ilman laissa säädettyä irtisanomisperustetta. Lain 44 §:n 2 momentin mukaan jos irtisanomista koskeva päätös on kumottu oikaisuvaatimuksen tai valituksen johdosta muulla kuin 1 momentissa tarkoitetulla perusteella ja työnantaja on uudella päätöksellä päättänyt virkasuhteen ja tämä päätös on saanut lainvoiman, katsotaan virkasuhde päättyneeksi asiassa ensin tehdyn päätöksen mukaisesti,

jollei irtisanomisajasta muuta johdu.

Mikäli tuomioistuin viranhaltijalain 51 §:ssä säädetyssä tapauksessa katsoo työnantajalla olleen irtisanomisperusteen, virkasuhteen katsotaan jatkuvan viranhaltijaan noudatettavan irtisanomisajan päättymiseen saakka ja viranhaltijalla on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa.

Viranhaltijalain 45 §:n mukaan mikäli virkasuhde on lainvastaisesti päätetty, viranhaltijalle maksetaan viipymättä virkasuhteen lainvastaisen päättämisen johdosta saamatta jäänyt säännöllinen työajan ansio vähennettynä samalta ajalta muissa palvelussuhteissa, ammatinharjoittajana tai yrittäjänä ansaituilla vastaavilla ansioilla, jota viranhaltija ei olisi saanut virkaa hoitaessaan.

XXXX on ollut väliaikaisesti virantoimituksesta pidätettynä 14.8.2007 alkaen.

Sj toteaa vielä, että XXXX:ää on kuultu virantoimituksesta pidättämistä koskevassa asiassa. Koska Helsingin käräjäoikeuden 11.10.2007 antama tuomio ei ole lainvoimainen ja koska perusteltu epäily XXXX:n syyllistymisestä virkarikokseen tai muuhun virkavelvollisuuksien vastaiseen menettelyyn on edelleen olemassa, XXXX tulisi pidättää virantoimituksesta oikeudenkäynnin ajaksi.

SJ Kaupunginhallitus päättänee, että luokanopettaja XXXX XXXX pidätetään kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 47 §:n ja 48 §:n nojalla virantoimituksesta oikeudenkäynnin ajaksi 12.11.2007 lukien.

Pöytäkirjanote luokanopettaja XXXX XXXX:lle muutoksenhakuosoituksin, pöytäkirjanote opetusvirastolle, henkilöstökeskukselle sekä hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Sarvilinna Sami, kaupunginlakimies, puhelin 310 64874
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITE

Salassa pidettävä liite JulkL 24 § 1 mom. 26-kohta

ASUNTOYKSIKÖN PERUSTAMINEN KIINTEISTÖVIRASTON TILAKESKUKSEN YHTEYTEEN

Khs 2007-1872

Kiinteistölautakunta toteaa (21.8.2007) mm. seuraavaa:

Helsingin kaupunki omistaa noin 57 000 asuntoa. Suurin ryhmä on
aravavuokra- ja korkotukiasunnot (noin 46 000 asuntoa). Muita suuria ryhmiä ovat Helsingin asuntohankinnan noin 3 500 asuntoa, Kiinteistö Oy Auroranlinnan noin 2 000 asuntoa, Helsingin asumisoikeus Oy:n noin 2 100 asuntoa ja suorassa omistuksessa olevat noin 1 300 asuntoa.

Kaupungin kiinteistöyhtiöt, asuntohankintayhtiö ja asumisoikeusyhtiö toimivat erillisinä yhtiöinä kaupunginhallituksen alaisuudessa. Asunto-osakeyhtiöiden ja keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeiden hallinta on johtosäännöin osoitettu kiinteistöviraston tilakeskukselle. Näiden asuntojen osalta tilakeskus maksaa vastiketta yhtiölle ja saa vuokratulot tuloikseen.

Kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikkö on toiminut kaupungin omistamien asuntojen hallinnon kehittäjänä ja seurannan järjestäjänä sekä osallistunut ohjeistuksen valmisteluun. Yhtiöiden yhteisiä asioita on hoidettu keskitetysti kiinteistöjen kehittämisyksikön kautta. Yhtiöt ovat maksaneet laajuuksiensa suhteessa yhteisen kehittämisen, tiedottamisen ja seurannan kustannukset. Kiinteistöjen kehittämisyksikössä asuntoasioita on hoitanut päätoimisesti kaksi henkilöä ja yksi osapäiväisesti. Yksikön kustannuksia ei ole siirretty kiinteistöyhtiöiden kustannuksiksi.

Aravayhtiöiden ja korkotukiyhtiöiden asukasvalinnan on hoitanut kiinteistöviraston asuntoasiainosasto.

Kaupungilla on noin 4 000 työsuhdeasuntoa. Asunnoista noin 1 000 on arava-asuntoja, jossa asukas on vuokrasuhteessa suoraan yhtiöön ja vuokra on aravavuokra. Loput asunnot ovat vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Niissä asunto on välivuokrattu hallintokunnalle ja hallintokunta vuokraa asunnon edelleen asukkaalle. Virastot maksavat yhtiölle vuokran ja asukkaat maksavat hieman alemman vuokransa virastolle. Koska bruttobudjetissa olevien virastojen vuokrakulut näkyvät sellaisinaan viraston menoina, kasvattaa asuntojen vuokraustoiminta kokonaismenoja, vaikka asunnoista saadaan lähes menojen suuruiset tulot. Sosiaaliviraston asiakasasuntojen osalta tilanne on samanlainen.

Sosiaalitoimi asuttaa asiakkaitaan, jos sitä edellytetään, lakisääteisesti tai muilla sosiaalitointa velvoittavilla päätöksillä. Helsingin kaupunki on varannut tähän tarkoitukseen asianmukaisen asuntokannan, joka on määrällisesti vakiintunut ja vastaa varsin hyvin lakisääteistä tarvetta. Asuttamista hoitavat sosiaalitoimen yksiköt eivät ole vuokrauksen tai kiinteistönpidon asiantuntijoita vaan puhtaasti sosiaalityön ammattilaisia. Jotta nämä yksiköt voivat tuottaa omaa sosiaalipalveluaan kitkatta, on asuntovuokraukseen ja kiinteistönpitoon liittyvät tehtävät välttämätöntä hoitaa ko. yksiköille annettavana palveluna. Tällä hetkellä sosiaalivirasto tuottaa itse vuokrauspalvelut ja teknisen ylläpidon ao. asuntokannalle. Tältä osin sosiaali- ja kiinteistötoimen välistä työnjakoa olisi järkevää tarkistaa.

Sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen esittää kirjeessään 30.3.2007 Test-ryhmälle (terveys- ja sosiaalialan yhteistyöryhmä), että kaupungin asuntoasioiden hallinta organisoidaan uudelleen. Uudelleen organisoinnin lähtökohtana tulee olla vuokraustoiminnan keskittäminen siten, että keskitetty asuntoyksikkö voitaisiin perustaa vuoden 2008 alusta.

Kiinteistöviraston ja sosiaaliviraston yhteinen työryhmä on liitteenä olevan muistion ”Asuntoasioiden ja asunto-omaisuuden hoidon tehostaminen”.

Työryhmä esittää muistiossaan seuraavia toimenpiteitä:

- Perustetaan kiinteistöviraston yhteyteen erillinen nettobudjetoitu asuntoyksikkö. Vaihtoehtoisesti yksikkö voi olla tilakeskuksen yhteydessä toimiva toimistotasoinen yksikkö.

- Yksikkö muodostetaan tilakeskuksen asuntoasiain hoitajista (1 henk), kiinteistöjen kehittämisyksikön asuntoasiain hoitajista (2 henk), sosiaaliviraston työsuhde- ja asiakasasuntoja hoitavista henkilöistä (11 henk) ja sosiaalivirassa asuntojen teknillistä isännöintiä suorittavista henkilöistä (2 henk) ja yhdestä tilakeskuksesta siirtyvästä teknillisestä henkilöstä ja yhdestä palkattavasta tai palveluna ostettavasta teknillisestä henkilöstä. Yhteensä yksikön kooksi tulisi noin 18 henkilöä.

- Yksikön tehtävänä on kaupungin aravavuokra-, korkotuki-, asumisoikeus- ja vapaarahoitteisten yhtiöiden asuntojen hallinnon kehittäminen, seuranta ja ohjauksen valmistelu sekä kaupungin suorassa omistuksessa olevien asuntojen, -asunto-osakkeiden ja keskinäisten kiinteistöyhtiöiden asuntojen sekä kaupungille välivuokrattujen asuntojen (pois lukien erilliset pienasunnot ja liikelaitosten asunnot) omistamiseen ja/tai vuokraamiseen sekä kunnossapidon ohjaukseen liittyvät tehtävät.

- Asuinkiinteistöyhtiöiden ja muiden asuinyhtiöiden ylin omistajaohjaus ja -päätäntävalta säilytetään kaupunginhallituksella konserniohjeen mukaisesti.

- Yksikköön keskitetään kaikki eri virastoilla olevat asunto-osakkeet (Hitas-osakkeet ja muut osakkeet) poislukien liikelaitosten omistamat osakehuoneistot.

- Yksikön tehtävänä on myös kaupungin eri hallintokuntien käytössä olevien työsuhdeasuntojen välivuokraus yhtiöiltä ja edelleen vuokraus hallintokuntien valitsemille asukkaille noudattaen kaupunginvaltuuston periaatepäätöstä, jonka mukaan hallintokunta maksaa markkinavuokran ja vuokralaiselta perittävän ns. alakvarttiilin välisen vuokran erotuksen. Yksikkö velottaa kultakin hallintokunnalta vuokrasubvention, jossa on huomioitu korjaustoiminnan kulut sekä yksikön toiminnasta aiheutuvat yleiskulut. Keskittäminen ei koske liikelaitosten omistuksessa olevia asuntoja.

- Työsuhdeasuntojen välitystä hoitaa asuntoasianosasto.

- Ensivaiheessa yksikkö ottaa hoitaakseen sosiaali- ja terveysvirastojen työsuhdeasunnot. Muiden hallintokuntien työsuhdeasunnot siirtyvät yksikön hoidettavaksi vuoden kuluessa yksikön perustamisesta.

- Sosiaaliviraston käytössä olevien ns. asiakasasuntojen hallitseminen siirretään yksikköön. Asiakasasuntojen asukasvalinta ja vuokrasopimusten tekeminen säilyy sosiaalivirastolla. Yksikkö veloittaa sosiaalivirastolta vuokrasubvention, jossa on huomioitu korjaustoiminnan kulut ja toiminnasta aiheutuvat yleiskustannukset.

- Yksikkö vastaisi vuokraamiensa tai hallitsemiensa osakehuoneistojen kunnossapitotoimista.

- Vapaarahoitteisten asuntojen asukasvalinta hoidetaan vaparahoitteisten asuntojen vuokrausta selvittäneen työryhmän 6.6.2006 tekemän esityksen mukaisesti Kiinteistö Oy Auroranlinnan yhteyteen perustettavan yksikön toimesta.

- Aravavuokra- ja korkotukiasuntojen asuntovälitys- ja markkinointi säilytetään asuntoasiainosastolla.

Kiinteistölautakunnan mielestä asunto-omaisuuden seurannan, työsuhdeasuntojen ja asiakasasuntojen vuokrauksen sekä asunto-osake-yhtiöiden ja keskinäisten kiinteistöyhtiöiden osakkeiden omistamisen keskittäminen yhteen yksikköön on kannatettava toimenpide. Yksikön tulee olla nettobudjetoitu yksikkö. Kiinteistövirasto ja kiinteistöviraston tilakeskus on sopiva paikka keskitetylle asuntoyksikölle, jonka tehtävä on rajattu kiinteistöjen omistamiseen ja vuokraukseen liittyviin tehtäviin. Aravavuokra-, korkotuki- ja asumisoikeusasuntojen hallinnoinnin ja asukasvalinnan jättäminen yksikön operatiivisten toimenpiteiden ulkopuolelle on oikea ratkaisu. Seurannan ja omistajaohjauksen valmistelun liittäminen asuntoyksikön tehtäviin on asunto-omaisuuden keskitetyn hoitamisen kannalta oikea toimenpide.

Kiinteistöviraston sisällä muutosehdotus merkitsee kahden henkilön siirtymistä kiinteistöjen kehittämisyksiköstä sekä yhden tilakeskuksesta perustettavaan asuntoyksikköön.

Sosiaalijohtajan tavoiteaikatauluksi esittämä asuntoyksikön perustaminen vuoden 2008 alusta alkaen on liian kireä. Mikäli uusi yksikkö päätetään perustaa, vuosi 2008 pitäisi varata toimintamallien luomiseen ja aloittaa yksikön varsinainen toiminta vuoden 2009 alusta alkaen.

Kiinteistölautakunnan mielestä uuden asuntoyksikön oikea sijoituspaikka olisi tilakeskuksen alaisuudessa toimiva erillinen toimistotasoinen nettobudjetoitu yksikkö.

Samalla kiinteistölautakunnan mielestä tulisi selvittää vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen asukasvalinnan siirtäminen kiinteistöviraston asuntoasiainosaston hoidettavaksi lähivuosien aikana.

Kiinteistölautakunta esittää, että asunto-omaisuuden seurantaa, työsuhdeasuntojen ja asiakasasuntojen vuokrausta sekä asunto-osake-yhtiöiden ja keskinäisten kiinteistöyhtiöiden osakkeiden omistamista varten perustetaan kiinteistöviraston Tilakeskuksen yhteyteen vuoden 2009 alusta lukien erillinen asuntoyksikkö.

Sosiaalilautakunta toteaa (16.10.2007) mm. seuraavaa:

Sosiaalilautakunnan näkemyksen mukaan sosiaaliviraston keskeisenä tehtävänä tulee olla sosiaalitoimen ydinpalvelujen järjestäminen ja kehittäminen perustehtävän näkökulmasta. Näin ollen sosiaalilautakunta puoltaa kiinteistölautakunnan esitystä erillisen nettobudjetoidun asuntoyksikön perustamisesta.

Siirtyvälle henkilökunnalle on tiedotettu siirtosuunnitelmista valmistelu-työn edetessä ja asia on käsitelty yhteistoimintasopimuksen mukaisesti henkilöstön kanssa. Sosiaaliviraston henkilöstötoimikunta ja johtoryhmä ovat käsitelleet asian ja puoltavat esitystä.

Sosiaalilautakunta puoltaa työryhmän esittämää määrärahasiirtoa kiinteistövirastoon, mutta toteaa, että vuoden 2008 talousarvioesityksen määräraha (esitetty 23,6 milj. euroa) tulisi vielä tarkistaa, koska työ-ryhmän esittämä määräraha perustuu keväällä 2007 tehtyyn ennusteeseen. Lautakunta pitää samoin tärkeänä, että sosiaalitoimen talousarvioon varataan vuosittain riittävät määrärahat, joissa on huomioitu kaikki vuokrasubventiosta aiheutuneet kulut, korjaustoiminnan kulut sekä yksikön toiminnasta sosiaalivirastolle aiheutuvat yleiskulut (vuosikustannusarvio vuoden 2008 talousarviossa noin 6 milj. euroa) Sosiaalilautakunta edellyttää, että siirrosta sosiaalivirastolle aiheutuvat yleiskulut pidetään kohtuullisina myös tulevaisuudessa.

Sosiaalilautakunta kannattaa kiinteistölautakunnan esitystä asuntoyksikön perustamisesta kiinteistövirastoon kuitenkin niin, että järjestelyn ensimmäinen vaihe olisi asian tärkeyden vuoksi toteutettava jo 1.1.2008 alkaen.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (11.9.2007) lausunnossaan, että erillisen asuntoyksikön perustaminen kiinteistölautakunnan esityksen mukaisesti kiinteistöviraston tilakeskuksen yhteyteen on perusteltua ja tulisi toteuttaa mahdollisimman pian. Muutoksen tavoitteena on mm. tehostaa hallintokuntien käytössä olevien työsuhde- ja asiakasasuntojen välitystä, käyttöä ja kunnossapitoa. Asuntoyksikön budjetti olisi alkuvaiheessa noin 40 milj. euroa.

Talous- ja suunnittelukeskus katsoo, että järjestelyn ensimmäinen vaihe olisi asian tärkeyden vuoksi toteutettava jo vuoden 2008 alusta alkaen.

Henkilöstökeskus toteaa (31.10.2007), että kaupungilla on yhteensä 3 673 palvelussuhdeasuntoa, jotka ovat jakaantuneet 23 virastoon ja liikelaitokseen.

Palvelussuhdeasuntojen ylläpito ja hallinnointi on tukipalvelu, jonka hallintokunnat tarjoavat rekrytointiyksiköilleen helpottamaan ja nopeuttamaan rekrytointia. Hallinnointi perustuu vuokrauksen ketjuttamiseen. Hallintokunta vuokraa asunnot omistajilta ja jälleenvuokraa ne työntekijöilleen. Kullekin hallintokunnalle on siis muodostunut oma korvamerkitty asuntokantansa. Asuntojen kierto tapahtuu kunkin kannan sisällä. Kun asunto vapautuu, sitä tarjotaan ao. hallintokunnan työntekijöille palvelussuhdeasunnoksi.

Pitkittyneen tyhjäkäynnin vuoksi hallintokunnat ovat viimeisten vuosien aikana luopuneet osittain käytössään olleista palvelussuhdeasunnoista. Asuntoja on mm. siirretty kaupungin omistamaan Kiinteistö Oy Auroranlinnaan, jolla on tällä hetkellä ulosvuokrattuna 450 asuntoa.

Palvelussuhdeasuntojen tehokasta käyttöä tulisi edistää siten, että asuntojen tarjonta on mahdollisimman suuri ja käyttöaste koko ajan mahdollisimman korkea. Asuntojen hallinnointia tulisi kehittää nykyistä joustavammaksi, paremmin kysynnän vaihteluun reagoivaksi ja siten taloudellisesti tehokkaammaksi.

Kiinteistölautakunta esittää, että palvelussuhdeasuntojen välityksen hoitaisi kiinteistöviraston asuntoasiainosasto. Kaupunginhallituksen vahvistamien periaatteiden mukaan palvelussuhdeasunto myönnetään ensisijaisesti henkilöstön saatavuuden ja palvelutoiminnan turvaamiseksi. Koska tieto henkilöstötarpeista on virastoissa ja laitoksissa ja koska virastot maksaisivat vuokrasubvention henkilöstönsä osalta, tulee virastojen ja laitosten jatkossakin voida päättää kenelle viraston palvelukseen tulevalle tai palveluksessa olevalle palvelussuhdeasunto annetaan. Teknisen välityksen hoitaminen keskitetysti sen sijaan on perusteltua organisaatiossa, joka selvitysten perusteella todetaan parhaaksi vaihtoehdoksi.

Henkilöstökeskus puoltaa erillisen nettobudjetoidun asuntoyksikön perustamista kiinteistöviraston tilakeskuksen yhteyteen kiinteistölautakunnan esityksen mukaisesti, kuitenkin siten, että virastot ja laitokset voivat edelleen päättää palvelussuhdeasunnon myöntämisestä ja että selvitetään, mikä olisi paras vaihtoehto teknisen välityksen hoitamiseksi.

Vs. Kaj toteaa, että kiinteistölautakunnan esitys asuntoyksikön perustamisesta tilakeskukseen on Khn 17.9.2007 (1180 §) päättämien omistajapoliittisten linjausten mukainen. Tilakeskuksen osalta kaupungin tavoitteeksi on mm. kirjattu, että tilakeskukseen keskitetään kaupungin suorassa omistuksessa olevien kiinteistöjen hallinta ja rakennuttaminen sekä yhtiömuotoisten kiinteistö- (keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö) ja asuntoyhtiöiden osakkeiden hallinta perustamalla tilakeskukseen erillinen asuntoyksikkö.

Kvston 31.10.207 hyväksymässä talousarviossa vuodeksi 2008 on asuntoyksikön perustaminen otettu huomioon niin, että sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen käytössä olevien työsuhde- ja asiakasasuntojen välivuokraus yhtiöiltä, ja edelleenvuokraus virastojen valitsemille asukkaille siirtyy perustettavan asuntoyksikön tehtäväksi. Talousarviossa
tilakeskuksen tulot ja menot on arvioitu nousevan 37,5 milj. euroa yksikön perustamisen johdosta. Asuntoyksikköön on tarkoitus siirtyä kiinteistöviraston sisältä 3 henkilöä (kiinteistöasiamies, toimistosihteeri ja asuntosihteeri) ja sosiaalivirastosta nykyiset asuntoasioita hoitavat henkilöt (13 henkilöä) ja 2 teknillistä isännöitsijää.

Asiassa tulisi edetä nopeasti siten, että asuntoyksikkö voi aloittaa toimintansa 1.1.2008. Yksikön tehtäväksi tulisi siirtää asunto-osakeyhtiöiden ja keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeiden omistaminen (paitsi liikelaitosten asunto-osakkeet) ja kunnossapidon ohjaus. Lisäksi yksikön tehtäväksi kuuluisi kaupungin asunto-omaisuuden hallinnon kehittäminen, seuranta ja omistajaohjauksen valmistelu kiinteistöasiamiehen siirtyessä perustettavaan yksikköön.

1.1.2008 alkaen asuntoyksikön välivuokrattavaksi siirtyisi sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen työsuhde- ja asiakasasunnot. Muiden hallintokuntien työsuhdeasuntojen välivuokrauksen siirtäminen asuntoyksikköön tulisi tehdä 1.1.2009 mennessä.

Kaupungin työvoiman saannissa työsuhdeasunto on tärkeä rekrytoinnin väline. Hallintokuntien ja asuntoja välittävän tahon yhteistyön pitää olla saumatonta ja asuntojen teknisen välityksen on oltava laadukasta ja asiakaslähtöistä. Henkilöstökeskus on lausunnossaan kiinnittänyt tähän huomiota. Kiinteistölautakunta on esittänyt, että kiinteistöviraston asuntoasiainosastolle keskitettäisiin työsuhdeasuntojen välitys ja lisäksi selvitettäisiin mahdollisuudet siirtää kaupungin vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen asukasvalinnat asuntoasiainosastolle lähivuosina. Asuntoasiainosasto hoitaa tällä hetkellä sosiaaliviraston ja terveysviraston työsuhdeasuntojen markkinoinnin ja asuntojen välityksen.

Vs. Kaj:n mielestä paras mahdollinen toimintamalli työsuhdeasuntojen ja vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen markkinoinnissa ja asuntovälityksessä tulisi selvittää.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee perustaa asunto-omaisuuden seurantaa, työsuhdeasuntojen ja asiakasasuntojen vuokrausta sekä asunto-osake-yhtiöiden ja keskinäisten kiinteistöyhtiöiden osakkeiden omistamista varten kiinteistöviraston tilakeskuksen yhteyteen vuoden 2008 alusta lukien erillisen asuntoyksikön.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että asuntoyksikön perustamisessa edetään kiinteistölautakunnan toimenpide-ehdotusten mukaisesti kuitenkin niin, että 1.1.2008 alkaen asuntoyksikön hoidettavaksi siirtyvät sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen työsuhde- ja asiakasasunnot ja muiden hallintokuntien työsuhdeasuntojen välivuokraamisen tulee siirtyä asuntoyksikköön 1.1.2009 mennessä.

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa kiinteistövirastoa ja henkilöstökeskusta selvittämään 1.1.2009 mennessä, miten ja missä parhaiten hoidetaan työsuhdeasuntojen ja vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen asukasvalinta, asuntojen markkinointi ja asuntojenvälitys.

Lopuksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa kiinteistövirastoa ja sosiaalivirastoa tekemään tarvittavat päätökset asuntoyksikköön siirtyvistä vakansseista.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, henkilöstökeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle, sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle ja muille kaupungin hallintokunnille.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Asuntoasioiden ja asunto-omaisuuden hoidon tehostaminen

SITA FINLAND OY AB:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2007-1911

SITA Finland Oy Ab pyytää (2.5.2007) poikkeamislupaa 36. kaupunginosan (Viikki, Viikinranta) korttelin nro 36019 tontille nro 1 (osoite Viikintie 31–35). Rakennuspaikalla olevalle tilapäiselle rakennusjätteen lajittelurakennukselle on myönnetty rakennuslupa, jolle halutaan hakea kymmenen vuoden jatkoaikaa.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että hakijalla on voimassa oleva vuokrasopimus alueesta 31.12.2007 saakka ja anomus vuokra-ajan jatkamisesta vuoden 2012 loppuun on jätetty. Yrityksen toiminnoille ei ole saatavissa korvaavia alueita ja rakennuksia lähistöltä. SITA:n toiminnot edesauttavat syntyvien kierrätettävien materiaalien (rakennusjäte) kuljetusmatkojen ja ympäristöhaittojen minimoimista Helsingissä. Lisäksi hakijan mukaan alue, jolla rakennus sijaitsee, on saavuttanut toimivan kokonaisuuden, jollaiseksi alue on kaavassa suunniteltu ja alueelle ei ole suunniteltu muita hankkeita.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (27.8.2007), että hakemus koskee aluetta, jolle asemakaavan muuttaminen tai laatiminen on vireillä, ja jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto.

Selostus Alueella on voimassa asemakaava nro 7500, jonka sisäasiainministeriö on vahvistanut 12.8.1977. Asemakaavassa tontti on merkitty kunnallisteknisten rakennusten ja laitosten korttelialueeksi, jonka rakennusoikeus on merkitty tehokkuusluvulla e = 0,1. Hakemuksen kohteena oleva alue on osa Viikin entisen jätevedenpuhdistamon tonttia, jolta jätevedenpuhdistamon siirryttyä Viikinmäkeen on puhdistamotoiminta loppunut. Puhdistamon rakennusten ja laitteiden maanpäälliset osat on purettu ja altaat on täytetty maalla.

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue kuuluu Viikinrannan alueeseen, jota kehitetään toimitilavaltaisena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen sekä virkistyksen käyttöön ja ympäristöhaittoja aiheuttamattomaan toimitilakäyttöön sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön.

Viikin entisen jätevedenpuhdistamon alue on osa Viikinrannan aluetta, joka on tulevaisuudessa Arabianrannan ja Viikin tiedepuiston alueita yhdistävä rakentamiskohde. Alueen tulevan maankäytön periaatteita on tarkoitus täsmentää käynnistymässä olevassa Viikinrannan alueen maankäyttösuunnitelmassa. Viikin entisen jätevedenpuhdistamon alue tulee olemaan Tiedepuiston laajentumisaluetta, mutta alueelle ei vielä tällä hetkellä ole vireillä hankkeita. Entisen jätevedenpuhdistamoalueen asemakaavan muutoksen laatiminen tullee ajankohtaiseksi 2010–2012.

Haettu toimenpide koskee alueella tällä hetkellä olevaa tilapäistä toimintaa sekä siihen liittyvää rakennusta. Hakijan tarkoituksena on pysyttää paikoillaan tilapäinen rakennusjätteen lajittelurakennus.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (30.7.2007). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen.

Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto ilmoittaa (13.8.2007), että tilapäisen rakennusluvan jatkamiselle ei ole estettä.

Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska kysymys on olemassa olevan toiminnan jatkamisesta.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että tällä hetkellä Viikin entisen jätevedenpuhdistamon alueella on tilapäisiä toimintoja, mm. saastuneiden maiden kompostointia, rakennusjätteiden lajittelua, jätteen siirtokuormausasema, betoniasema, kivenmurskausta, koska alue tällä hetkellä käyttötarkoituksensa, sijaintinsa ja liikenneyhteyksiensä puolesta soveltuu tämän tyyppiseen toimintaan. Kaikki alueella olevat toiminnot ovat määräaikaisia 31.12.2007 saakka ja lähtökohtana on ollut, että toiminnasta ei aiheudu haittaa ympäristölle eikä toiminta vaikeuta alueen tulevaa maankäyttöä. Tämän hetken arvioiden mukaan alueelle sijoittuvien tilapäisten toimintojen määräaikaa voidaan jatkaa vuoden 2012 loppuun saakka. Näin ollen myös hakemuksen kohteena oleva SITA Finland Oy Ab:n rakennusjätteen lajittelurakennuksen rakennuslupaa voidaan jatkaa 31.12.2012 saakka edellyttäen kuitenkin, että rakennuksen Viikintien puoleinen julkisivu, näillä osin rakennuksen ympäristö ja aluetta rajaava aita pidetään nykyistä huolitellummassa kunnossa.

Poikkeamisen erityinen syy on Viikin entisen jätevedenpuhdistamon alueen tarkoituksenmukainen käyttö ja toisaalta se, että hakemuksen kohteena olevalle toiminnalle ei Helsingistä tällä hetkellä ole juurikaan osoitettavissa sijoituspaikkoja.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia, mikäli toiminnan Viikintielle näkyvät alueet ja rakenteet pidetään huolitellussa kunnossa. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta edellä olevilla ehdoilla 31.12.2012 asti.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2007-1911/526 mukaisena 31.12.2012 saakka edellyttäen, että toiminnan Viikintielle näkyvät alueet ja rakenteet pidetään huolitellussa kunnossa.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Viikin tontti 36019/1)
	Liite 2	Ympäristökartta (Viikin tontti 36019/1)
	Liite 3	Asemapiirros



Kokousaika	12.11.2007 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

LIITTEET	Liite 1	Viikin esirakentaminen 2007, kohteet, Keto 10.10.2007
	Liite 2	Viikin esirakentamisen kustannusarvio, rakennusvirasto, katu- ja puisto-osasto 28.7.2007

LIITTEET	Liite 1	Salassa pidettävä liite JulkL 24 § 1mom. 26-kohta
	Liite 2	Opetuslautakunnan lausunto 16.10.2007

LIITTEET	Liite 1	Luonnos poikkeamispäätös ja suunnittelutarveratkaisu (Malmin tila RN:o 091-418-3-223)
	Liite 2	Ympäristökartta
	Liite 3	Asemapiirros

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Vuosaaren tontti 54029/15)
	Liite 2	Asemapiirros

Jäsen	Varajäsen

-	-
-	-