HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

YLEISTEN ALUEIDEN OSTAMINEN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEEN NRO 11481 LIITTYVÄN SOPIMUKSEN TEKEMINEN VALTION KANSSA NS. EELAN ALUEELLA HERMANNISSA

Khs 2006-2756

Eläinlääkärinkuja, Matilda Wreden kuja, Sörnäistenkatu

Kiinteistölautakunta toteaa (5.12.2006) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Jäljempänä esitetään, että Suomen valtiolta/Senaatti-kiinteistöiltä ostettaisiin vielä valtion omistuksessa olevat lainvoimaisen asemakaavan muutoksen nro 10900 mukaiset n. 9 170 m²:n suuruiset yleiset alueet 917 000 euron kauppahinnalla. Edelleen ostettaisiin valtiolle vuokratulla tontilla sijaitseva pieni rakennus 40 000 euron kauppahinnalla ja vuokrasopimus merkittäisiin päättymään.

Lisäksi tehtäisiin asemakaavan muutokseen nro 11481 liittyvä Khn 9.2.2004 tekemän maapoliittisen päätöksen mukainen maankäyttösopimus, jonka mukaan valtio suorittaa korvauksena yleisten rakennusten tontin 21007/1 rakentamismahdollisuuksien paranemisesta kaupungille 220 000 euroa. Samalla valtio sitoutuisi liittymään omistamiensa tonttien osalta alueelle perustettuun pysäköintiyhtiöön (Etelä-Hermannin Pysäköinti Oy), joka rakentaa alueelle pysäköinti-luolan. Vielä sovittaisiin asemakaavan toteuttamiseen liittyvistä rasitteista ja tilapäisjärjestelyistä.

Taustaa Kaupunki osti 25.9.2001 tehdyllä kauppakirjalla 18,5 milj. euron (110 milj. mk) kauppahinnalla valtiolta asemakaavan muutokseen nro 10900 sisältyvän n. 5,4 ha:n suuruisen niin sanotun eläinlääketieteellisen tiedekunnan alueen Etelä-Hermannista. Samassa yhteydessä kaupunki vuokrasi alueen takaisin valtiolle vuokrasopimuksella. Valtio vetäytyy alueelta ja on sittemmin irtisanonut vuokrasopimuksen, tontin 21006/2 (YL, 1 022 m²) aluetta lukuun ottamatta, päättymään 16.12.2006 lukien.

Asemakaavan muutoksen nro 10900 alueella on kuitenkin vielä muita edellä mainittuun luovutukseen kuulumattomia valtion omistamia yleisiä alueita, jotka tulisi saada kaupungin omistukseen kaavan toteuttamista varten.

Yleisten alueiden ja rakennuksen ostaminen

Valtion omistamia asemakaavan muutoksen nro 10900 mukaisia tonteista 21649/4, 21649/8 ja 21674/1 muodostettuja katu- ja puistoalueita on yhteensä noin 9 170 m2. Alueet tulisi hankkia kaupungille asema-kaavan toteuttamista varten. Sen jälkeen kaupunki omistaisi jo aiemmin hankittujen alueiden lisäksi kaikki kaavan mukaiset yleiset alueet.

Kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto on laatinut luovutettavia yleisiä alueita koskevan kauppakirjan liitekartan n:o NA 51/06011.

Kaupungin omistamalla Senaatti-kiinteistöille vuokratulla YL-tontilla 21006/2 (sopimus nro 20193) on vanha eläinlääketieteellisen korkea-koulun oppilaskunnan käytössä ollut rakennus. Tontin rakennusoikeus on 350 k‑m². Rakennus on valtion omistama ja se on vuokrattu työ-maatukikohdaksi. Rakennus on kivirakenteinen ja valmistunut vuonna 1947 ja sen tilavuus on 997 m³ ja kerrosala 270 k‑m². Rakennus on suojeltu sr-2 merkinnällä. Kaupungilla ei ole tiedossa käyttöä rakennukselle. Mahdollisesti rakennus voisi toimia työmaatukikohtana niin kauan kuin aluetta rakennetaan. Tämän jälkeen siitä voitaisiin ehkä tehdä aluetta palveleva yhteistila. Kokonaisuus huomioon ottaen rakennus voitaisiin kuitenkin ostaa. Ikääntyneen, kuluneen ja heikkokuntoisen rakennuksen hinnaksi on arvioitu ja sovittu 40 000 euroa, joka on n. 10 % sen arvioidusta uudishinnasta.

Kaupungin ja valtion välinen YL-tonttia 21006/2 koskeva vuokrasopimus nro 20193 tulisi merkitä päättymään rakennuksen kauppakirjan allekirjoittamisen yhteydessä.

Maankäyttösopimus Voimassa olevan asemakaavan muutoksen nro 10900 mukaisen yleisten rakennusten korttelialueen (Y) tontin 21007/1 käyttötarkoitus muuttuu asuinkerrostalojen ja toimitilarakennusten korttelialueiksi (AK, KTY). Y-tontin rakennusoikeus on 15 900 k‑m². Asemakaavan muutosehdotuksessa nro 11481 tontille on merkitty asuntorakennusoikeutta 6 750 k‑m² ja toimistorakennusoikeutta 8 400 k‑m². Kaavamuutoksen seurauksena valtion omistaman tontin arvo nousee merkittävästi, joten siitä on neuvoteltu Khn 9.2.2004 tekemän maapoliittisen päätöksen mukaisesti.

Saavutetun neuvottelutuloksen mukaan valtio suorittaisi korvauksena yleisten rakennusten tontin 21007/1 rakentamismahdollisuuksien paranemisesta kaupungille 220 000 euroa.

Liittyminen pysäköintiyhtiöön

Khs päätti 13.3.2006 Etelä-Hermannin pysäköinnin toteuttamisen ja tonttien varaamisen yhteydessä muun muassa kehottaa kiinteistölautakuntaa ryhtymään toimenpiteisiin sopimusjärjestelyjen aikaansaamiseksi Senaatti-kiinteistöjen kanssa sen omistamien tonttien velvoittamiseksi kuvattuun pysäköintijärjestelmään ja liittymiseksi pysäköintiyhtiöön.

Asuntotuotantotoimiston toimesta on 10.10.2006 perustettu Etelä-Hermannin Pysäköinti Oy -niminen yhtiö. Toteutusaikataulun mukaan luolan tulisi olla valmis keväällä 2009.

Senaatti-kiinteistöjen kanssa on neuvoteltu Khn päätöksen mukaisesti ja sopimukseen on otettu ehto, jonka mukaan valtio liittyy omistamiensa tonttien osalta pysäköintiyhtiöön vastaavin ehdoin kuin kaupungin luovuttamat tontit. Liittymismaksut maksettaisiin pysäköintiyhtiölle kun tontille tai sen osalle on myönnetty uudisrakentamista tai siihen verrattavia muutostöitä (suojeltu tai säilytettävä rakennus) koskeva rakennuslupa. Senaatti-kiinteistöt on ilmoittanut pyrkivänsä siihen, että muodostettavien asuntotonttien 21020/1ja 21021/1 osalta edellytykset liittymismaksujen maksamiseen syntyvät vuoden 2007 aikana ja asuntotonttien 21007/2 ja 3 osalta vuoden 2008 aikana.

Rasitteet ja muut oikeudet

Sopimuksessa on sovittu siitä, että asemakaavan muutoksen nro 10900 mukaisille valtion omistamille tonteille perustetaan rasitteet, joiden mukaan kaupungilla on pysyvä oikeus korvauksetta käyttää tonttien maanalaista tilaan pysäköintiluolan rakentamista ja käyttämistä varten.

Valtion omistamilla tonteilla on edelleen käytössä olevia rakennuksia, joiden autopaikat ovat valtion omistamilla tonteilla ja katualueilla. Koska osa katualueista siirtyy nyt tehtävällä kaupalla kaupungin omistukseen, sopimukseen on väliaikaisjärjestelynä otettu ehto, jonka mukaan kaupunki vuokraa tai muuten luovuttaa tonttien omistajille alueita erikseen sovittavin ehdoin tonttien asemakaavojen ja rakennuslupien edellyttämiä edellä mainittuja autopaikkoja varten tilapäisesti siihen saakka, kunnes alueen pysäköintiluola on valmistunut ja otettu käyttöön.

Yhteenveto Neuvottelujen kokonaistuloksena on laadittu liitteenä oleva kauppakirja ja sopimus, joka tulisi allekirjoittaa ennen asemakaavan muutosehdotuksen nro 11481 hyväksymistä.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Suomen valtion kanssa asemakaavan muutokseen nro 10900 liittyvän yleisten alueiden kauppakirjan ja asemakaavan muutokseen nro 11481 liittyvän sopimuksen esityslistan liitteenä 4 olevan kauppakirja- ja sopimusluonnoksen mukaisesti 957 000 euron kokonaishintaan.

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään kauppakirjaan ja sopimukseen mahdollisia vähäisiä lisäyksiä ja tarkennuksia.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Kopiot asemakaavan muutoskartoista
	Liite 3	Kauppakirja ja sopimus liitekarttoineen

22.1.2007 pöydälle pantu asia

ALUEEN VARAAMINEN TÖÖLÖNLAHDELTA TANSSIMAKASIININ SUUNNITTELUA VARTEN

Khs 2007-64

Kiinteistölautakunta toteaa (19.12.2006) seuraavaa:

Tiivistelmä Pekka Niskalle perustettavan Tanssimakasiini Oy:n lukuun esitetään varattavaksi Töölönlahden Makasiinipuistosta säilynyt makasiininosa siihen liittyvine maa-alueineen (1 270 m²) ympärivuotisen tanssikäytön ja musiikin esitystilan suunnittelua varten. Hanke monipuolistaisi Töölönlahden alueella yleisölle suunnattua musiikkikulttuuritarjontaa ja aktivoisi Makasiinipuiston käyttöä.

Varaus olisi voimassa vuoden 2007 loppuun saakka. Kun suunnitelmat ovat edenneet riittävän pitkälle ja alue rakennuksineen on siirtynyt kaupungille, rakennus luovutettaisiin yhtiölle ja alueesta tehtäisiin aluksi kolmen vuoden pituinen maanvuokrasopimus hankkeen toteuttamista varten. Vuokrasopimukseen sisältyisi ehto siitä, että vuokralaisella olisi oikeus saada vuokrasopimus pidennetyksi olemaan voimassa 30 vuotta sen jälkeen, kun rakennus on peruskorjattu kaupungin hyväksymien suunnitelmien mukaisesti.

Hakemus Pekka Niska on perustettavan Tanssimakasiini Oy:n puolesta lähettänyt 25.10.2006 kiinteistölautakunnalle hakemuksen koskien Töölönlahden makasiinien jäljellä olevan rakennuksen ja siihen liittyvän maa-alueen vuokraamiseksi Tanssimakasiini Oy:lle kunnostettavaksi tanssikäyttöön ja musiikin esitystilaksi.

Hakemuksen mukaan rakennusta tultaisiin käyttämään lavatanssikulttuurin edistämiseen, myös kansainvälisellä tasolla. Tilaa voitaisiin käyttää monipuolisesti erilaisten musiikkiesitysten näyttämönä, jolloin makasiini osaltaan täydentäisi Musiikkitalon palvelutarjontaa alueella.

Asemakaavatilanne Tanssimakasiini sijoittuisi voimassa olevan asemakaavan nro 10920 mukaan Musiikkitalon ja radanvarren toimistokorttelin välissä sijaitsevaan Makasiinipuistoon, johon asemakaavassa on osoitettu rakennusalat sekä säilytettävälle makasiinirakennuksen osalle että siirrettäville makasiinirakennuksille. Tilat saavat olla kerrosalaltaan enintään 1 500 k-m².

Asemakaavamääräysten mukaan makasiinia saadaan käyttää kulttuu-ri-, näyttely-, kahvila- ja ravintolatoiminnan sekä kansalaistoiminnan tiloina.

Maan ja rakennuksen omistustilanne

Mainittu puistoalue ja säilynyt makasiinirakennuksen osa ovat tällä hetkellä valtion omistuksessa. Alue sisältyy kaupungin ja valtion väliseen vuonna 1986 allekirjoitettuun Kamppi-Töölönlahti maapoliittiseen periaatesopimukseen, johon liittyvästä aluejärjestelystä kiinteistölautakunta on 31.10.2006 tehnyt esityksen Khlle. Makasiinipuisto rakennuksineen siirtyisi aluejärjestelyssä kaupungin omistukseen alkuvuodesta 2007.

Makasiinin kunto Asemakaavan muutoksessa säilytettäväksi merkitty makasiini paloi osittain keväällä 2006. Rakennuksesta jäi jäljelle n. 25 m:n osa rakennuksen itäpäästä. Lisäksi rakennuksen eteläpuolista seinää jäi pystyyn n. 20 m:n osuus.

Rakennusviraston ennen tulipaloa tekemän hankesuunnitelman mukaan rakennuksen kunto oli heikko ja seiniä lukuun ottamatta kaikki rakennusosat joudutaan uusimaan tai korjaamaan. Hankesuunnitelman mukainen kustannusarvio oli yli 2,5 milj. euroa.

VTT:n tekemien tutkimusten mukaan pystyyn jäänyttä seinää ei voi käyttää kantavana rakenteena. Palossa olleista tiilistä tehtyjen pakkaskokeitten perusteella palossa vaurioituneita tiiliä ei tulisi käyttää julkisivurakenteissa.

Töölönlahdenpuiston ja musiikkitalon rakentamistilanne

Musiikkitalon alustavat rakennustyöt ovat käynnistyneet patoseinien ja maanalaisten huoltotilojen rakennustöillä. Musiikkitalon varsinaiset rakennustyöt alkavat keväällä 2007 ja rakennus on valmis syksyllä 2009. HKR on aloittanut Töölönlahden alueen puistojen suunnittelutyöt. Musiikkitalon ympäristön puistoalueet on tarkoitus toteuttaa samassa aikataulussa Musiikkitalon kanssa.

Tanssimakasiinin idealuonnos

Hakija on teettänyt Arkkitehtitoimisto JKMM Oy:llä idealuonnoksen makasiinin muuttamisesta Tanssimakasiiniksi. Idealuonnoksen mukaan säilynyt makasiinin osa korjattaisiin taikka osin uudelleen rakennettaisiin ja samalla laajennettaisiin luoteispuolelle lasiterassilla siten, että rakennuksen hyötyala olisi n. 700 m².

Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto

Kaupunkisuunnitteluvirasto on 13.11.2006 antanut hakemuksesta lausunnon, jossa todetaan muun muassa seuraavaa:

”Asemakaavan mukaan Makasiinipuistosta on tarkoitus muodostaa puistomainen sisä- ja ulkotilojen kokonaisuus, jota voidaan käyttää aiempaan tapaan kansalais- ja näyttelytoimintaan sekä muuhun vaihtuvaan toimintaan. Tavoitteena on tarjota edellytykset puistokahviloille ja näiden ulkotarjoilutiloille.

Makasiini on rakennusala puistossa. Sille ei voi muodostaa tonttia eikä sen aluetta voi aidata.

Autopaikkoja ei saa rakentaa puistoalueelle eikä rakennuksen vierustoille, ei edes poikkeuksellisesti tanssitapahtumien ajaksi. Asiakkaiden ja henkilökunnan vaatimat autopaikat tulee sijoittaa alueen pysäköintilaitoksiin.

Hakemus tarjoaa edellytykset peruskorjata rakennus valmiiksi Musiikkitalon aikataulussa. Toiminta on periaatteessa asemakaavan mukaista. Kuitenkin toiminta ja suunnitelma sellaisenaan tarkoittaa rajatulle yleisölle varattua tilaa, joka on suljettuna suuren osan puiston käyttöajasta. Ideasuunnitelman mukaan rakennus sulkeutuu puiston kävelykatuakselille, johon avautuu vain huoltoliikenteen ovi. Tämä on vastoin asemakaavan tavoitetta. Makasiinin tulee olla ympärivuotisessa käytössä. Suunnitelmaa tulee muuttaa asemakaavan tavoitteen mukaiseksi.

Makasiinilla on keskeinen ja näkyvä kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen sijainti. Rakennuksen kunnosta seuraa peruskorjauksen lisäksi uudisrakentamis- ja täydennysrakentamistarvetta. Näistä ja asemakaavan toiminnallisista tavoitteista johtuu poikkeuksellisen suuret vaatimukset arkkitehtisuunnittelun laadulle ja rakennuksen toiminnalliselle sisällölle. Esimerkkeinä vastaavista suunnittelukohteista ovat Suomenlinnan opastuskeskus ja Uunisaaren kahvila- ja kokousrakennus.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että säilynyt makasiini ja sen alue tulisi varata hakijalle ensivaiheessa vain suunnittelua varten, jotta voidaan varmistua ratkaisun arkkitehtonisesta, toiminnallisesta ja kaupunkikuvallisesta laadusta sekä ratkaisun soveltuvuudesta puistoalueelle ja kävelykatuakselin varteen ennen lopullisen vuokrasopimuksen tekoa.

Makasiinin ja sen ympäristön suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston sekä kaupunginmuseon ja alueen toteutusprojektin kanssa. Suunnittelussa rakennuksen ulkoalueet ja kulku- ja huoltoyhteydet on sopeutettava Töölönlahden asemakaavan vaatimuksiin ja puiston suunnitelmiin. Suunnitelmien tulisi valmistua vuoden 2007 aikana jatkotoimenpiteiden arvioimista varten.”

Varaus- ja vuokrausehdot

Kiinteistölautakunta puoltaa säilyneen makasiininosan siihen liittyvine maa-alueineen (1 270 m²) varaamista hakijalle ympärivuotiseen tanssimakasiinikäyttöön. Hanke monipuolistaa Töölönlahden alueella yleisölle suunnattua musiikkikulttuuritarjontaa ja aktivoi Makasiinipuiston käyttöä.

Kiinteistölautakunnan mielestä alue rakennuksineen tulisi varata hakijalle hankkeen suunnittelua varten vuoden 2007 loppuun saakka. Kun suunnitelmat ovat edenneet riittävän pitkälle ja alue rakennuksineen on siirtynyt kaupungille, rakennus luovutettaisiin yhtiölle ja alueesta tehtäisiin kolmen vuoden pituinen maanvuokrasopimus hankkeen toteuttamista varten. Vuokrasopimukseen sisältyisi ehto siitä, että vuokralaisella olisi oikeus saada vuokrasopimus pidennetyksi olemaan voimassa 30 vuotta sen jälkeen, kun rakennus on peruskorjattu kaupungin hyväksymien suunnitelmien mukaisesti. Vuokrausperusteen pääoma-arvona tulisi käyttää musiikkitalon rakennusoikeuden luovutusarvoa, joka oli n. 340 euroa/k-m².

Varausehdoissa on otettu kaupunkisuunnitteluviraston esittämät tavoitteet hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon.

Kaj toteaa, että sopivaa tilaa tanssitoiminnalle on etsitty pitkään kaupungin alueelta. Kiinteistölautakunnan ehdotus tanssimakasiinin toteuttamiseksi yksityisen tahon toimesta Makasiinipuistoon on hyvä täydennys alueelle tulevalle muulle toiminnalle. Makasiinipuistoon on hyvät julkiset kulkuyhteydet.

Kvsto hyväksyi 13.12.2006 kiinteistölautakunnan esityksessä mainitun Kamppi-Töölönlahti –alueen maapoliittisen periaatesopimuksen mukaisen aluejärjestelyn.

Päätösehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen.

Kiinteistölautakunnassa asian käsittelyn aikana jäsen Moisio esitti jäsen Liemolan kannattamana, että asia palautettaisiin uudelleen valmisteltavaksi avoimen ideakilpailun järjestämistä varten.

Suoritetussa äänestyksessä asian käsittelyä päätettiin jatkaa äänin 5 - 3, vähemmistössä jäsenet Moisio ja Liemola sekä varajäsen Hytönen.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata Pekka Niskalle perustettavan Tanssimakasiini Oy:n lukuun Makasiinipuistosta esityslistan liitekartan mukaisen noin 1 270 m²:n suuruisen alueen sillä sijaitsevine rakennuksineen tanssikäytön ja musiikin esitystilan suunnittelemista varten 31.12.2007 saakka seuraavin ehdoin:

1 Alueen ja sillä sijaitsevan rakennuksen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston, kaupunginmuseon ja alueen toteutusprojektin kanssa.

Suunnittelun lähtökohtana tulee olla rakennuksen vanhan ilmeen palauttaminen siten, että rakennus on arkkitehtonisesti, toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen. Suunnittelussa rakennuksen ulkoalueet ja kulku- ja huoltoyhteydet on sopeutettava Töölönlahden asemakaavan vaatimuksiin ja puiston suunnitelmiin. Rakennus tulee suunnitella ympärivuotiseen käyttöön.

Säilytettävän rakennuksen koko laajennuksineen ja vuokra-alueen rajat tarkentuvat jatkosuunnittelun yhteydessä.

2 Hyväksyttävien suunnitelmien valmistuttua alue vuokrataan varauksensaajalle kolmen vuoden ajaksi kiinteistölautakunnan päättämästä ajankohdasta lukien edellisessä kohdassa mainitun rakennuksen peruskorjausta ja uudelleen rakentamista varten. Vuokralaisella on oikeus saada vuokrasopimus pidennetyksi olemaan voimassa 30 vuotta sen jälkeen, kun vuokra-alueella sijaitseva rakennus on peruskorjattu kaupungin hyväksymien suunnitelmien mukaiseen kuntoon. Alueen vuokra perustuu elinkustannusindeksin pisteluvun 100 mukaiseen pääoma-arvoon 21 euroa/k-m².

3 Kaupunki ei vastaa vahingosta, mikä varauksensaajalle saattaa syntyä siitä, ettei kaupunki saa omistukseensa varausaluetta rakennuksineen eikä vuokrasopimusta voida sen johdosta solmia.

Pöytäkirjanote Pekka Niskalle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, kaupunginmuseolle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Pekka Niskan hakemus 25.11.2006
	Liite 2	Idealuonnos, pohjapiirustus
	Liite 3	Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto 13.11.2006
	Liite 4	Sijaintikartta
	Liite 5	Varauskartta

22.1.2007 pöydälle pantu asia

ASUINKERROSTALOTONTIN MYYMINEN ARABIANRANNASTA AS. OY HELSINGIN KAISLOILLE

Khs 2006-2757

Kiinteistölautakunta toteaa (5.12.2006) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Toukolan Arabianrannan asuinkerrostalotontille (AK) 23124/38 on tarkoitus rakentaa tontinluovutuskilpailun ja ehdotuksen ”Kaislat” mukaisesti vapaarahoitteisia erityisen korkeatasoisia omistusasuntoja kolmeen pistetaloon meren rannan lähettyville yhteensä 33 kappaletta. Tontilla on rakennusoikeutta 3 600 k-m2, ja tontilta avautuu hienot näkymät Vanhankaupungin selälle.

Helsingin kaupungin ja Skanska Talonrakennus Oy:n välillä 24.5.2006 allekirjoitetun tontin 23124/38 ostamista, suunnittelua ja rakentamista koskevan varaussopimuksen mukaan tontti tulisi myydä 31.12.2006 mennessä ja tontin rakentaminen alkaa 31.3.2007 mennessä, ellei kiinteistölautakunta päätä määräaikojen jatkamisesta. Lisäksi varaussopimuksen mukaan kiinteistölautakunta tekee erikseen esityksen tontin myymisestä kaupunginhallitukselle.

Hakemus As. Oy Helsingin Kaislat pyytää, että Helsingin kaupunki myisi yhtiölle Toukolan Arabianrannan asuinkerrostalotontin (AK) 23124/38.

Varauspäätös ja tontinluovutuskilpailu

Kiinteistölautakunta päätti 25.5.2004 varata 23. kaupunginosan (Toukola, Arabianranta) suunnitellun tontin 23124/6 (nykyinen 23124/ 38) kilpailun järjestämistä varten vapaarahoitteisten erityisen korkeatasoisten omistusasuntojen rakennuttamista varten ilman hitas-ehtoja 31.12.2006 saakka. Rakennuttaja päätettiin valita tontinluovutuskilpailulla, jossa suunnitelman laatu ratkaisee voittajan.

Khs päätti 13.2.2006 kiinteistölautakunnan esityksestä varata suunnitellun tontin 23124/38 Skanska Talonrakennus Oy:lle vapaarahoitteisten erityisen korkeatasoisten omistusasuntojen rakennuttamista varten ilman hitas-ehtoja 31.12.2007 saakka ehdolla, että kohde suunnitellaan ja rakennetaan ehdotuksen ”Kaislat” mukaisesti ja Arabianrannan tontinluovutuskilpailun ohjelmaa noudattaen sekä ehdolla, että alueen asemakaavan muutos saa lainvoiman.

Varaussopimus Kiinteistövirasto ja Skanska Talonrakennus Oy ovat allekirjoittaneet 24.5.2006 tontinluovutuskilpailun ”Arabianrannan tontinluovutuskilpailu, tontti 23124/20, kilpailuohjelma 26.10.2004”, perusteella laaditun asemakaavan muutosehdotuksen nro 11499 mukaisen suunnitellun tontin 23124/38 ostamista, suunnittelua ja rakentamista koskevan varaussopimuksen.

Lyhytaikainen vuokrasopimus

Tonttiosaston maanluovutustoimiston päällikkö päätti 26.5.2006 vuokrata Skanska Talonrakennus Oy:lle 23. kaupunginosan (Toukola) korttelin nro 23124 asemakaavan muutos-ehdotuksen nro 11499 mukaista ohjeellista kaavatonttia nro 38 vastaavan alueen, joka muodostuu noin 2 710 m2:n suuruisesta määräalasta Koskelan kylän (408) tilaa RN:o 1:0 ajaksi 1.6. -30.11.2006, kuitenkin kauintaan siihen saakka, kunnes kaupungin päätöksen nojalla tehtävä tonttikauppa tehdään.

Tonttiosaston maanluovutustoimiston päällikkö päätti 31.10.2006 muuttaa mainitun sopimuksen vuokra-ajaksi 1.6. - 31.12.2006, kuitenkin kauintaan siihen saakka, kunnes kaupungin päätöksen nojalla tehtävä tonttikauppa tehdään. Lisäksi vuokralainen päätettiin oikeuttaa aloittamaan maanrakennus- ja perustamistyöt vuokra-alueella 1.11.2006 alkaen.

Asemakaava- ja tonttitiedot

Kvston 21.6.2006 vahvistaman ja 4.8.2006 lainvoimaiseksi tulleen asemakaavan muutoksen nro 11499 mukaan tontti 23124/38 on enintään neljäkerroksisten asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK IV).

Tontin rakennusoikeudeksi on merkitty 3 600 k-m2.

Tontille saa sijoittaa liiketiloja, julkisia lähipalvelutiloja ja kunnallistekniikkaa palvelevia tiloja rakennusten katutasoon. Autopaikkanormi on asuntojen osalta 1 ap/140 k-m². Autopaikat saa sijoitta LPA-alueelle enintään 250 m:n kävelymatkan päähän tontista.

Tontti 23124/38 on merkitty 7.11.2006 kiinteistörekisteriin. Tontin pinta-ala on 2 710 m², rakennusoikeus 3 600 k-m² ja osoite Muotoilijanpiha 6.

Suunnitelmat Tontille rakennetaan vapaarahoitteisia erityisen korkea-tasoisia omistusasuntoja yhteensä 33 kappaletta. Asuntojen keskipinta-ala on 96,5 m². Tontille ei toteuteta liiketiloja. Pääsuunnittelijana on toiminut Arkkitehtiryhmä A6 Oy/Tapio Saarelainen.

Väestönsuojapaikat sijoittuvat omalle tontille. Autopaikat (26 kappaletta) ja jätekatos sijoittuvat autopaikkatontille 23124/37.

Myynti ja kauppahinta Tontinluovutuskilpailun ja varaussopimuksen ehtojen mukaan tontin asemakaavaan merkityn asuinrakennusoikeuden hinta on 700 euroa/ k-m².

Mikäli kohteen lopullisen asuinrakennusoikeuden kerrosalaneliömetri-määrä ylittää tontin asemakaavaan merkityn asuinrakennusoikeuden kerrosalaneliömetrimäärän, kaupungilla on oikeus periä ostajalta mainitun ylityksen osalta lisäkauppahintaa edellä mainittua yksikköhintaa / k‑m2 vastaava määrä. Tämän vuoksi kauppa-kirjaan tulee ottaa mahdollisen lisäkauppahinnan perimistä koskeva ehto.

Tontille mahdollisesti toteutettavien liike- ja palvelutilojen osalta peritään samaa kauppahintaa samojen periaatteiden mukaan kuin asuin-rakennusoikeuden osalta. Tonteille sallitun asuin-, liike- ja palvelu-kerrosalan lisäksi rakennettavien mainittujen tilojen ulkopuolisten aputilojen tai muunkaan lisäkerrosalan osalta ei peritä vakiintuneen käytännön mukaan kauppahintaa.

Kauppahinnan lisäksi ostaja on velvollinen maksamaan kauppahinnalle laskettua kolmen (3 %) prosentin vuotuista korkoa 1.9.2005 alkaen

kaupantekopäivään saakka.

Kaupanteon määräajan jatkaminen

Varaussopimuksen mukaan tontti tulisi myydä 31.12.2006 mennessä ja tontin rakentaminen alkaa 31.3.2007 mennessä, ellei kiinteistölauta-kunta päätä määräaikojen jatkamisesta.

Tontin rakennuslupahakemus on jätetty 28.8.2006. Rakennusvalvonta-virastosta 17.11.2006 saadun ilmoituksen mukaan rakennuslautakunta käsittelee hakemusta kokouksessaan 5.12.2006. Tontin rakentaminen alkanee alkuvuodesta 2007.

Muut ehdot Kauppakirjaan ehdotetaan otettavaksi muun muassa Toukolan Arabianrannan voimassa olevia asuntotonttien varausehtoja, puheessa olevan osa-alueen talonrakentamisen suunnitteluohjetta, maaperän puhdistamista, vanhojen rakenteiden ja rakennusjätteiden poistamista sekä erilaisia rasitteita, kuten yleiselle jalankululle varattuja alueita, jätekatosta, ajo-, kulku- ja huolto- sekä pelastusreittejä sekä kunnallistekniikkaa, koskevia ehtoja.

Muutoin esitetään noudatettavaksi kaupungin kiinteistökaupoissa yleisesti noudatettavia ehtoja.

Lisäksi lautakunta päätti, että kyseinen tontti on myytävä As. Oy Helsingin Kaisloille 31.3.2007 mennessä.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan myymään As. Oy Helsingin Kaisloille 23. kaupunginosan korttelin nro 23124 tontin nro 38 seuraavin ehdoin:

1 Kauppahinta on 2 520 000 euroa.

Kauppahinta maksetaan kokonaisuudessaan kauppakirjan allekirjoittamisen yhteydessä.

2 Mikäli kohteen lopullinen asuinrakennusoikeuden kerros-alaneliömetrimäärä ylittää tontin asemakaavan muutokseen nro 11499 merkityn asuinrakennusoikeuden kerros-alaneliömetrimäärän 3 600 k-m², kaupungilla on oikeus periä ostajalta ylityksen osalta lisäkauppahintaa 700 euroa / k-m².

Ostaja on mahdollisen lisäkauppahinnan määrittämistä varten velvollinen toimittamaan 2 kuukauden kuluessa kohteen rakennusluvan lainvoimaiseksi tulosta tiedon kohteen lopullisesta asuinrakennusoikeuden kerrosalaneliömetrimäärästä (k-m2) kiinteistöviraston tonttiosastolle.

Ostaja on velvollinen suorittamaan mahdollisen lisäkauppahinnan kiinteistöviraston tonttiosastolle viimeistään 5 kuukauden kuluessa kohteen rakennusluvan lainvoimaiseksi tulosta.

Myytävälle tontille mahdollisesti toteutettavien liike- ja palvelutilojen osalta peritään samaa kauppahintaa samojen periaatteiden mukaan kuin asuinrakennusoikeuden osalta.

Tontille sallitun asuin-, liike- ja palvelukerrosalan lisäksi rakennettavien mainittujen tilojen ulkopuolisten aputilojen tai muunkaan lisäkerrosalan osalta ei peritä kauppahintaa.

3 Ostaja on velvollinen maksamaan kauppahinnan lisäksi kauppahinnalle laskettua kolmen (3 %) prosentin vuotuista korkoa 1.9.2005 alkaen kaupantekopäivään saakka.

4 Omistus- ja hallintaoikeus tonttiin siirtyy ostajalle kauppa-kirjan allekirjoittamisen yhteydessä.

5 Ostaja on velvollinen noudattamaan tontinluovutuskilpailun (”Arabianrannan tontinluovutuskilpailu, tontti 23124/20, kilpailuohjelma 26.10.2004”) perusteella laadittua ja myyjän kanssa 24.5.2006 allekirjoitettua asemakaavan muutosehdotuksen nro 11499 mukaista suunnitellun tontin 23124/38 ostamista, suunnittelua ja rakentamista koskevaa varaussopimusta.

6 Ostaja on velvollinen rakentamaan kaupan kohteena olevalle tontille vapaarahoitteisia erityisen korkeatasoisia omistusasuntoja.

7 Mikäli ostaja ei noudata tämän kauppakirjan ehtoja, ostaja on velvollinen suorittamaan myyjälle mahdollisen vahingonkorvauksen lisäksi sopimussakkoa kulloinkin enintään viisisataatuhatta (500 000) euroa.

8 Muutoin noudatetaan esityslistan liitteestä ilmeneviä kauppakirjan lisäehtoja sekä kaupungin kiinteistökaupoissa yleisesti noudatettavia ehtoja.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja Asunto Oy Helsingin Kaisloille.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Hakemus
	Liite 2	Varaussopimus
	Liite 3	Kauppakirjan lisäehdot
	Liite 4	Sijaintikartta

22.1.2007 pöydälle pantu asia

HELSINGIN ENERGIAN HALLINNASSA OLEVAN ASUNTO OY HELSINGIN KIVELÄNKATU 5 - 7:N OSAKKEIDEN MYYMINEN

Khs 2006-2764

Tekninen lautakunta toteaa (15.12.2006) seuraavaa:

Helsingin kaupunki/ Helsingin Energia omistaa Taka-Töölössä sijaitsevan Asunto Oy Helsingin Kivelänkatu 5 – 7:n osakkeet nro 1 – 2629, jotka oikeuttavat hallitsemaan kaupungin 1 230 m2:n vuokratontilla olevaa yhteensä 2 616,5 m2:n suuruista asuinrakennusta (kiinteistötunnus 91-14-473-5). Vuokrasopimuksessa tontin käyttö on rajattu vapaarahoitteiseen vuokra-asumiseen. Kiinteistössä on yhteensä 44 huoneistoa, joita käytetään Helsingin Energian työsuhdevuokra-asuntoina. Yhtiön hallinnassa on lisäksi 6 autotallia, saunaosastot, talopesula, varastotilat ja tekniset tilat.

Asunto Oy Helsingin Kivelänkatu 5 – 7 on vuonna 1951 sähkö- ja kaasulaitosten henkilökunnan työsuhdeasunnoiksi rakennettu kerrostalo. Kiinteistöön tehdyt merkittävimmät perusparannukset ovat ikkunoiden uusinta ja eräiden teknisten keskusyksiköiden (lämpökeskus yms.) uusinnat. Putkistoon on tehty rajoitettuja osasaneerauksia. Kiinteistössä on mittava saneeraustarve: vesi- ja viemäriverkoston korjaus, sähkö- ja kaasuverkoston uusinta, märkätilojen vesieristeiden rakentaminen sekä julkisivujen peruskorjaus. Yhtiön hallitus on teettänyt korjaussuunnitelmat ja hankkinut tarjoukset korjaustöistä. Ne tulisivat maksamaan lähes 2,8 milj. euroa. Jos yhtiö teettää korjaukset ja lainoittaa ne normaalilla pankkilainalla, yhtiövastike jouduttaisiin korottamaan 2½-kertaiseksi nykyiseen verrattuna (tasolta 6,1 euroa/m² tasolle 15 euroa/m²). Kustannustaso verrattuna työsuhdeasunnoista perittäviin vuokriin nousisi kestämättömälle tasolle.

Yhtiön hallitus on ehdottanut, että yhtiön omistaja ryhtyisi toimenpiteisiin yhtiön osakekannan myymiseksi kaupungille edullisimmalla tavalla huomioiden nykyisten asukkaiden asumisjärjestelyt, järjestäisi tarvittavat tarjouskilpailut ja hankkisi asiassa tarvittavat hallinnolliset päätökset. Tarkoituksenmukaisinta olisi myydä yhtiö remontoimattomana sellaiselle taholle, joka kehittäisi ja kunnostaisi rakennuksen sen sijainnin edellyttämään laatutasoon. Asukkaille tulisi järjestää korvaavat asunnot Helsingin Energian tai kaupungin muista työsuhdeasuntokohteista.

Myyntihankkeen käynnistämiselle on saatu kaupungin konsernijohdon suostumus elokuussa. Asukkaita on informoitu yhtiön myyntihankkeesta isännöitsijän kirjeellä 30.8., Helsingin Energian luottamusmiehiä 28.8. ja kaupunkitason henkilöstönedustajia Henkilöstökeskuksessa käydyssä neuvottelussa 7.9.2006.

Yhtiössä on tällä hetkellä 16 vuokralaista (tulevan joulukuun lopussa 12). Helsingin Energian muissa asuntokohteissa on tällä hetkellä 11 vapaana olevaa huoneistoa. Helsingin Energia ei ole tällä hankkeella muuttamassa työsuhdeasuntoja koskevia peruslinjauksiaan, vaan työsuhdeasuntoja järjestetään kaupungin periaatteiden mukaisesti, kun se on henkilöstön saannin ja pysyvyyden takia tarpeen. Työsuhdeasuntojen kysyntä on viime vuosina vähentynyt niin Helsingin Energialla kuin kaupungillakin (Kiinteistöviraston ilmoituksen mukaan). Myynnin jälkeenkin Helsingin Energian jäljelle jäävä työsuhdevuokra-asuntokanta (148 asuntoa) riittää tyydyttämään yrityksessä tarvittavan työsuhdevuokra-asuntotarpeen.

Kaupunkikonsernin puitteissa asiasta on neuvoteltu Kiinteistöviraston ja Kiinteistö Oy Auroranlinnan kanssa. Kumpikaan ei ole halukas hankkimaan yhtiötä omistukseensa. Kiinteistöviraston ilmoituksen mukaan Asunto Oy Helsingin Kivelänkatu 5 – 7 osakkeet on perusteltua myydä ulkoiselle taholle, jos myyntihinta remontoimattomana kohoaa noin 1 500 €/ m² tasolle. Tällöin kaupungille on edullisempaa tehdä uutta vapaarahoitteista asuntokantaa.

Helsingin Energia on pyytänyt 4.9.2006 päivätyllä tarjouspyynnöllä ostotarjouksia yhtiön koko osakekannasta. Tarjouksessa oli mahdollista antaa kolme vaihtoehtoista hintatarjousta: a) nykyisellä maanvuokrasopimuksen rajoitteella (vain vuokra-asuntokäyttöön), b) vuokratontilla, josta rajoite poistettu (vaatisi Kiinteistölautakunnan päätöksen) ja c) yhtiön omistamalla tontilla (vaatisi kaupunginvaltuuston päätöksen). Tarjouspyynnöt lähetettiin seuraaville yhteisöille:

1 ABC Invest Oy

2 Genesis Capital Oy

3 Green Valley Oy

4 Foyer Oy

5 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia

6 Kuntien Eläkevakuutus

7 OP-Henkivakuutus Oy

8 Ptm-Yhtiö Oy

9 Sato Oyj

10 Schauman Development Oy

11 Seinäjoen Fenno-kiinteistöt Oy

12 VVO-Yhtymä Oyj

13 YIT Rakennus Oy

14 Comreal Oy

15 Comtilat Oy

16 Fennia-ryhmä

17 Kansallisasunnot Oy

18 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

19 Newsec Oy

20 Realprojekti Ltd

21 Skanska Kodit Oy

22 SRV Westerlund Oy

23 Tapiola-Yhtiöt

Tarjouksen jättivät toiminimet 1-13.

Helsingin Energia pyysi lisäksi toisella 4.9.2006 päivätyllä tarjouspyynnöllä huoneistovälitystarjouksia, joissa edellytettiin tarjoajan antavan osakkeille tavoitekauppahinnan ja sitovan sanktiollisen myyntiajan. Tarjouspyyntö lähetettiin seuraaville toiminimille:

24 Asunnonvaihtokeskus.com

25 Helsingin Seudun OP-Kiinteistökeskus OY LKV

26 HTA-Housing LKV/ EM Group Oy ja Suomen Hypoteekkiyhdistys

27 Huoneistoforum Oy LKV / Parnassia Oy

28 Huoneistokeskus Oy

29 Kiinteistömaailma / Manskun Kodit Oy LKV

30 Comreal Oy

31 Comtilat Oy

32 Helsingin SKV Kiinteistövälitys Oy

33 Kauko Koskinen Oy LKV

Tarjouksen jättivät toiminimet 24 – 29. Toiminimien 26 ja 27 tarjoukset sisälsivät myös suoran ostotarjouksen välittäjän yhteistyökumppanin antamana.

Tarjousvertailujen perusteella selvästi hinnaltaan korkeimman tarjouksen on antanut Huoneistoforum Oy/ Parnassia Oy, jonka suora ostotarjous koko osakekannasta nykyisen maanvuokrasopimuksen rajoitteella on 10 500 000 euroa (4 013 euroa/m²). Mikäli yhtiö myytäisiin omalla tontilla, hinta olisi vastaavasti 12 500 000 euroa (4 777 euroa/m²). Myyjä suorittaa kauppahinnasta 1,9 % välityspalkkion Huoneistoforum Oy:lle. Kiinteistöviraston tonttiosaston ilmoituksen mukaan, kaupungin ei ole tarkoituksenmukaista myydä tonttia em. hintaerolla.

Parnassia Oy on 1994 perustettu perheyritys, jonka liikevaihto v. 2005 oli 5,3 milj. euroa. Yhtiö omistaa Helsingissä kantakaupungin alueella 5 vuokrataloa, joissa on yhteensä 123 asuinhuoneistoa ja lisäksi liiketiloja. Yhtiön toimialana on osake- ja kiinteistösijoittaminen. Yhtiö hoitaa myös omistamiensa kiinteistöjen isännöinnin. Myös Kivelänkatu 5 – 7 säilyisi vuokra-asuntokäytössä ja Parnassia sitoutuu kiinteistön saneerauksen aloitettuaan tarjoamaan huoneistoja vuokrattaviksi ensisijaisesti niille entisille vuokralaisille, joiden työsuhdeasuntojen vuokrasopimukset on irtisanottu tämän kaupan vuoksi ja jotka edelleen ovat Helsingin Energian palveluksessa.

Lautakunta päättänee esittää, että kaupunginhallitus päättäisi

- myydä Asunto Oy Helsingin Kivelänkatu 5 – 7:n koko osakekannan Parnassia Oy:lle sen ostotarjouksen mukaisesti 10 500 000 euron kauppahinnasta, ja

- hyväksyä liitteen mukaisen kauppakirjaluonnoksen oikeuttaen samalla Helsingin Energian tarvittaessa tekemään siihen kaupantekohetken mukaiset tarkistukset ja mahdollisesti tarvittavat vähäiset muutokset, sekä

- oikeuttaa Helsingin Energian allekirjoittamaan kauppakirjan sekä hoitamaan yhtiön myyntiin liittyvät muut toimenpiteet.

Lautakunnan päätös tehtiin sen jälkeen, kun jäsen Junka esitti, että toimitusjohtajan esitys hylättäisiin. Junkan esitystä ei kannatettu. Junka viittasi Helsingin Energian luottamusmiesten 29.8.2996 päiväämään lausuntoon koskien Helsingin Energian työsuhdeasunnoista luopumista ja asuntojen myymistä, jossa vedotaan siihen, että ko. asunnoilla on turvattu henkilöstön saatavuus ja laitosten ja yksiköiden toimintavarmuus.

Päätöksen jälkeen Junka jätti eriävän mielipiteen.

Jäsen Vuorela esitti jäsen Kantolan kannattamana ponnen, että tekninen lautakunta edellyttää, että Asunto Oy Helsingin Kivelänkatu 5 – 7 asukkaille järjestetään vastaava työsuhdeasunto.

Suoritetussa äänestyksessä ponsiesitys hylättiin äänin 5 (Konttinen, Korpivaara, Kääriäinen, Paasikivi, Hirvikallio) 3 ponsiesitystä kannattanutta ääntä vastaan (Junka, Kantola, Vuorela).

Kaj toteaa, että teknisen lautakunnan esityksestä myydä Asunto Oy Helsingin Kivelänkatu 5-7 osakkeet on pyydetty kiinteistölautakunnan, henkilöstökeskuksen, talous- ja suunnittelukeskuksen ja hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausunnot.

./. Lausunnot ovat esityslistan tämän asian liitteenä 1 – 4.

Lausunnonantajat puoltavat teknisen lautakunnan myyntiesitystä.

Kiinteistölautakunta toteaa (9.1.2007) mm., että korkeimman tarjouksen mukainen osakkeiden myyntihinta on alueen asuntojen hintatasoon nähden hyväksyttävä. Kaupungilla on varsin laaja työsuhdeasuntokanta, josta voidaan osoittaa korvaavat asunnot peruskorjauksen alta muuttaville. Mikäli kaupungin työsuhdeasuntoja on tulevaisuudessa tarpeen kasvattaa, voidaan se tehdä esimerkiksi rakentamalla uusia työsuhdeasuntoja. Lautakunnan mukaan tonttia ei tule myydä.

Henkilöstökeskus toteaa (18.1.2007) mm. seuraavaa:

Khn vahvistamien kaupungin palvelussuhdeasuntopolitiikan periaatteiden mukaan palvelussuhdeasuntoja käytetään henkilöstön rekrytoinnin välineenä ja palvelutoiminnan turvaamiseksi. Palvelussuhdekäytössä on 3 800 asuntoa eri puolilla kaupunkia, joista 192 Helsingin energialla.

Helsingin Energian teettämien laskelmien perusteella Asunto Oy Kivelänkatu 5-7:n peruskorjaus nostaisi yhtiövastiketta voimakkaasti. Palvelussuhdeasunnossa asuvien vuokralaisten vuokraa ei kuitenkaan vastaavasti voida korottaa, koska palvelussuhdeasuntojen vuokralaisilta peritään kaupunginhallituksen vahvistamaa vuokraa. Korotus jäisi kokonaisuudessaan Helsingin Energian subventoitavaksi.

Henkilöstökeskuksen mielestä Asunto Oy Kivelänkatu 5 - 7:n osakkeiden myymiseen ei kaupungin palvelussuhdeasuntopolitiikan näkökulmasta ole estettä, koska Helsingin Energialle jää edelleen riittävä palvelussuhdeasuntokanta henkilöstön rekrytoinnin ja toimintojen turvaamiseen. Myös Kivelänkadun asukkaille pystytään järjestämään korvaava palvelussuhdeasunto. Kaupungin kattava julkinen liikenne turvaa tarvittaessa nopean ja vaivattoman pääsyn työpaikalle myös muualta kuin keskustan alueelta ennalta arvaamattomissa tilanteissa.

Talous- ja suunnittelukeskuksella ei ole (18.12.2006) huomautettavaa osakkeiden myyntiesitykseen. Lausunnossa myyntiä on pidetty perusteltuna mm koska

- kiinteistössä on mittava saneeraustarve: vesi- ja viemäriverkoston korjaus, sähkö- ja kaasuverkoston uusinta, märkätilojen vesieristeiden rakentaminen sekä julkisivujen peruskorjaus. Ne tulisivat maksamaan lähes 2,8 milj. euroa. Jos yhtiö teettää korjaukset ja lainoittaa ne normaalilla pankkilainalla, yhtiövastike jouduttaisiin korottamaan 2½-kertaiseksi nykyiseen verrattuna (tasolta 6,1 €/ m² tasolle 15 €/ m²). Kustannustaso verrattuna työsuhdeasunnoista perittäviin vuokriin nousisi lautakunnan mukaan kestämättömälle tasolle.

- Helsingin Energia ei ole ilmoituksensa mukaan muuttamassa työsuhdeasuntoja koskevia peruslinjauksiaan, vaan työsuhdeasuntoja järjestetään kaupungin periaatteiden mukaisesti, kun se on henkilöstön saannin ja pysyvyyden takia tarpeen. Myynnin jälkeenkin Helsingin Energian jäljelle jäävä työsuhdevuokra-asuntokanta (148 asuntoa) riittää tyydyttämään yrityksessä tarvittavan työsuhdevuokra-asuntotarpeen.

- kaupunkikonsernin puitteissa asiasta on neuvoteltu kiinteistöviraston ja Kiinteistö Oy Auroranlinnan kanssa. Kumpikaan ei ole ilmoituksensa mukaan halukas hankkimaan yhtiötä omistukseensa.

- korkeimman tarjouksen antaneen Huoneistoforum Oy/Parnassia Oy:n ostotarjous koko osakekannasta nykyisen maanvuokrasopimuksen rajoitteella on 10 500 000 euroa (4 013 €/ m²). Kiinteistöviraston ilmoituksen mukaan osakkeet on perusteltua myydä ulkoiselle taholle, jos myyntihinta remontoimattomana kohoaa noin 1 500 €/ m² tasolle. Tällöin kaupungille on edullisempaa tehdä uutta vapaarahoitteista asuntokantaa.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut ilmoittaa (10.1.2007) , ettei sillä ole myyntiesitykseen huomautettavaa.

Helsingin Energian pääluottamusmiehet ovat (29.8.2006) antaneet lausunnon, jossa vastustetaan työsuhdeasuntojen myyntiä ja edellytetään, että Helenin työsuhdeasuntojen nykyinen laajuus turvataan nyt ja tulevaisuudessa.

Kaj toteaa vielä, että Khn johtosäännön 8 §:n 8 kohdan mukaan Khs päättää liikelaitosten toimintaan liittyvien osakkeiden hankkimisesta ja luovuttamisesta. Työsuhdeasunnot ovat kuuluneet Helsingin energian toimintaan koko sen olemassa olon. Työsuhdeasunnoilla on turvattu henkilöstön saatavuus ja laitosten ja yksiköiden toimintavarmuus. Asunto Oy Helsingin Kivelänkatu 5 – 7 osakkeet liittyvät liikelaitos Helsingin Energian toimintaan. Luovutuksesta päättää siis Khs. Johtosääntötulkinta on varmistettu hallintokeskuksen oikeuspalveluista.

Helsingin Energia pyysi 26.6.2006 kaupungin kannanottoa mahdollisuudesta käynnistää peruskorjattavan As Oy Kivelänkatu 5-7 osakkeiden myynti. Helsingin Energialle ilmoitettiin 18.8.2006, että esteitä ei ole käynnistää asunto-osakeyhtiön omaisuusjärjestelyt siten, että selvitetään edellytykset myydä osakkeet kaupungin omistamalle Kiinteistö Oy Auroranlinnalle, tai jos osoittautuu perustellummaksi vaihtoehdoksi, myydä osakkeet markkinoille.

Kiinteistö Oy Auroranlinnan hallitus on 29.9.2006 päätynyt siihen, että osakkeiden osto ei ole taloudellisesti kannatettava vaihtoehto kun otetaan huomioon arvioidut peruskorjauskustannukset ja osakkeiden myynnistä tarjottu hinta ilman peruskorjausta.

Kaj pitää teknisen lautakunnan esitystä perusteltuna ja hyväksyttävänä.

Helsingin Energia ja henkilöstökeskus ovat ilmoittaneet, että kaikille Kivelänkatu 5 – 7 asukkaille pystytään tarjoamaan korvaavat työsuhdeasunnot. Kaupungilla on 3 800 työsuhdeasuntoa. Asunto-ohjelman mukaan uusia työsuhdeasuntoja voidaan tehdä 150/vuosi.

Parnassia Oy on sitoutunut vuokraamaan Kivelänkadun asuntoja niiden entisille asukkaille peruskorjauksen jälkeen. Asunnot eivät kuitenkaan tällöin ole enää työsuhdeasuntoja.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa Helsingin Energian myymään Asunto Oy Helsingin Kivelänkatu 5 – 7:n koko osakekannan Parnassia Oy:lle sen ostotarjouksen mukaisesti 10 500 000 euron kauppahinnasta ja muuten liitteenä olevan kauppakirjaluonnoksen mukaisilla ehdoilla.

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa Helsingin Energian allekirjoittamaan kauppakirjan sekä hoitamaan yhtiön myyntiin liittyvät muut toimenpiteet sekä tekemään kauppakirjaan kaupantekohetken mukaiset tarkistukset ja mahdollisesti tarvittavat vähäiset muutokset.

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa Helsingin Energiaa huolehtimaan siitä, että Kivelänkatu 5 – 7:stä poismuuttaville asukkaille tarjotaan tarvittaessa korvaavat työsuhdeasunnot.

Pöytäkirjanote Parnassia Oy:lle, tekniselle lautakunnalle, Helsingin Energialle kehotuksin saattaa kaupunginhallituksen päätös tiedoksi muille kuin voittaneen tarjouksen jättäneille, sekä kiinteistölautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle, henkilöstökeskukselle sekä hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Kauppakirjaluonnos
	Liite 2	Kiinteistölautakunnan lausunto 9.1.2007
	Liite 3	Henkilöstökeskuksen lausunto 18.1.2007
	Liite 4	Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto 18.12.2006
	Liite 5	Hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausunto 16.1.2007
	Liite 6	Helsingin Energian pääluottamusmiesten lausunto 29.8.2006
	Liite 7	Neliövuokrajyvityksen muutoksen vaikutusten tarkastelua

STRATEGIAKOKOUSASIA: YLIJÄÄMÄMASSOJEN SIJOITUSPAIKKOJA KOSKEVA TILANNEKATSAUS

Khs 2003-1151, 2006-540

Khs päätti merkitä Kjn 21.5.2003 § 42 asettaman ylijäämämassatyöryhmän muistion 10.3.2005 tiedoksi. Samalla Khs päätti

- kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa, kiinteistövirastoa, rakennusvirastoa sekä talous- ja suunnittelukeskusta osaltaan

- kiirehtimään ylijäämämassojen sijoituspaikkojen käyttöön saamista, operoinnin kehittämistä ja massojen määrän vähentämistä koskevia toimenpiteitä ylijäämämassatyöryhmän muistiossa esitetyn mukaisesti

- edistämään suunnittelu- ja muussa toiminnassaan pienimuotoisten puhtaiden maiden sijoituspaikkojen toteuttamismahdollisuuksia Helsingin kaupungin alueella.

- kehottaa kiinteistövirastoa ja rakennusvirastoa tarkastelemaan Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n kanssa valmistelevia toimenpiteitä Taviskärretin, Mömossenin tai Metsäpirtin alueiden saamiseksi ylijäämämassojen sijoituspaikoiksi

- kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa, kiinteistövirastoa ja rakennusvirastoa käynnistämään neuvottelut Espoon ja Vantaan kaupungin asianomaisten viranomaisten kanssa Kulmakorven ja Kiilan alueen ylijäämämassakapasiteetin osoittamiseksi tietyllä osuudella Helsingin kaupungin käyttöön

- lähettää työryhmän raportin Espoon ja Vantaan kaupungeille, Sipoon kunnalle, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:lle sekä Uudenmaan liitolle ja Itä-Uudenmaan liitolle tiedoksi ja käsiteltäväksi sekä

- esittää Espoon ja Vantaan kaupungeille, Sipoon kunnalle, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:lle sekä Uudenmaan liitolle ja Itä-Uudenmaan liitolle, että pääkaupunkiseudun kunnat, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV sekä Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto käynnistäisivät neuvottelut ja valmistelut pääkaupunkiseudun yhteisten toimintalinjausten – ja mallien aikaansaamiseksi ylijäämämassojen sijoitus- ja operointipaikkojen toteuttamiskysymyksissä.

Lisäksi kaupunginhallitus kehottaa rakennus- ja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtajaa tuomaan kaupunginhallitukselle uuden asiaa koskevan tilannekatsauksen 30.9.2006 mennessä.

Rakennusvirasto toteaa (18.9.2006) tilannekatsauksenaan seuraavaa:

Yleistä Helsingissä syntyy rakentamistoiminnan seurauksena puhtaita ylijäämämaita noin 1 000 000 m³ vuodessa. Massoja pyritään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti, mutta pääosa niistä, vuosittain noin 500 -700 000 m³ joudutaan loppusijoittamaan läjitysalueelle. Tällaisen määrän sijoittamista ei voida ratkaista muuten kuin järjestämällä sijoitusalue, jonne massat voidaan läjittää. Hyötykäyttöä on löydetty kitkamaille ja louheelle, mutta savet ja siltit on jouduttu viemään ylijäämämassojen sijoituspaikoille. Sijoitettava määrä on suuri ja aiheuttaa myös suuren maansiirtoautojen liikenteen rakennus- ja sijoituspaikan välille.

Helsingissä ei ole tammikuun 2002 jälkeen ollut ylijäämämaiden sijoitusaluetta. Rakennusvirasto etsi yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa uutta ylijäämämassojen sijoituspaikkaa 90-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Ainoaksi kelvolliseksi vaihtoehdoksi osoittautui Malminkartanon vanhan täyttömäen laajentaminen pohjoiseen. Mitään muuta sijoituspaikkaa ylijäämämassoille ei löydetty. Tätä hanketta on valmisteltu noin kolmen vuoden ajan. Malminkartanon täyttömäen laajennuksen YVA-hanke saatiin valmiiksi 2005 lopulla. Alue pitäisi kaavoittaa ylijäämämassoille, hankkia tarvittavat luvat ja käynnistää hankkeen lopullinen rakennesuunnittelu.

Kaupunkisuunnittelulautakunta kaavoittaa parhaillaan Malminkartanon viereistä Honkasuon pientaloaluetta. Kaavoitusperiaatteista päättäessään kaupunkisuunnittelulautakunta lähti kannanotosta, jonka mukaan Malminkartanon täyttömäkeä ei laajenneta mutta virkistyskäyttöä pyritään monipuolistamaan.

Jokainen kunta päättää itsenäisesti alueellaan olevien ylijäämämassapaikkojen käytöstä. Ilman kunnan lupaa naapurikunta ei voi tuoda massojaan toisen kunnan vastaanottopaikalle.

Vantaan Pitkäsuon käyttö

Tällä hetkellä Helsingissä syntyville ylijäämämaille ei ole muuta sijoituspaikkaa kuin Vantaan Pitkäsuon vastaanottopaikka, jonne Helsingin massoja saadaan viedä tämän hetkisen sopimuksen mukaan vuoden 2006 loppuun asti. Muut naapurikunnat eivät ole avanneet sijoituspaikkojaan käytettäväksi Helsingin tarpeisiin. Vantaa on neuvottelujen tuloksena vuosi kerrallaan antanut luvan korvauksesta käyttää Pitkäsuon vastaanottopaikkaa Helsingistä tuleville ylijäämämassoille.

Helsinki maksaa Pitkäsuon vastaanottopaikan käytöstä Vantaan kaupungille kuormakohtaisen vastaanottomaksun lisäksi myös paikan vaatimista rakentamistöistä. Tänä vuonna Helsingistä tuotavien massojen osuudelta maksetaan rakentamisesta noin 460 000 €. Lisäksi pidentynyt ajomatka maksaa massojen kuljetuksesta vastaaville rakentajille. Tilanne nostaa merkittävästi Helsingin rakentamiskustannuksia. Myös Vantaan Pitkäsuon vastaanottoalueen kapasiteetti vähenee nopeasti Helsingistä tulevien massojen johdosta. Pitkäsuon täytyttyä ei ole yksiselitteisesti oletettavissa, että Vantaa antaisi Helsingille luvan käyttää maksusta myös muita vastaanottopaikkojaan.

Kuljetuskustannusten merkitys

Malminkartanon suunnitellun laajennuksen mukaisten massojen, noin

3 milj. m3, kuljetusmatkan pidentyminen esim. 25 km:llä kasvattaa ajokustannuksia noin 9 000 000 euroa. Suunnilleen tämän verran kuljetuskustannukset kasvaisivat vietäessä massoja esim. Espoon Kulmakorpeen Malminkartanon asemasta. Lisäksi Helsinki joutuisi maksamaan osuutensa ko. paikan ylläpidosta tehtävän sopimuksen mukaan.

On myös kaavailtu, että Helsingin ylijäämämassoja vietäisiin Sipoon sijoituspaikoille. Nämä paikat ovat kaukana noin 37 – 43 km päässä Helsingin keskustasta. Näille etäisyyksille vietynä kuljetuskustannukset kasvaisivat Malminkartanoon verrattuna noin 13 – 15 milj. euroa. Sipoo ei ole myöskään toistaiseksi avannut paikkojaan Helsingin massoille.

Kuljetuskustannukset maksavat Helsingin rakentajat, sekä kaupunki että yksityiset. Malminkartanon täyttömäellä olisi näin ollen myös suuri taloudellinen merkitys. Paikan avaamisella vältettäisiin em. suuret kuljetuskustannukset ja vähennettäisiin merkittävästi myös kuljetusten synnyttämiä muita ympäristöhaittoja. Kuljetuskustannusten merkitys kasvaa koko ajan polttoaineiden hintojen noustessa.

Malminkartanon ympäristövaikutukset

Suunnitelmallisesti ja ympäristöystävällisesti hoidettuna Malminkartanon täyttömäen vaikutukset lähiasukkaille ovat pieniä hankkeen etuihin verrattuna. Haitat ovat suurimmillaan hankkeen alkuvaiheessa kun läjitetään lähimpänä asutusta. Hyvällä suunnittelulla haittavaikutuksia voidaan oleellisesti pienentää ja koko hanke voidaan toteuttaa siten, että asuinalueita lähinnä oleva osuus viimeistellään virkistyskäyttöön mahdollisimman aikaisin vaikka täyttötoiminta jatkuisikin täyttöalueen toisessa laidassa.

Alustavien suunnitelmien mukaan täyttömäen laajennus olisi vanhaa täyttömäkeä matalampi, jouhevasti pohjoista kohti laskeva mäki. Laajennuksen pohjoispuolelle tuleva uusi Honkasuon asuinalue ei varjostuisi täyttömäen laajennusosan vaikutuksesta.

Kaikki liikenne suunnitellulle Malminkartanon täyttömäen laajennusosalle tapahtuisi Vihdintien kautta. Malminkartanon asuinaluetta ei häirittäisi työmaaliikenteellä.

Lopputilanteessa viimeistelty täyttömäki luo edellytykset alueen hallitulle uuskäytölle lähinnä monipuolisena virkistys- ja vapaa-ajan alueena.

Malminkartanon merkitys

Helsingillä ei ole näköpiirissä muuta ratkaisua ylijäämämassojensa sijoitteluun kuin Malminkartanon täyttömäen laajennus. Muita alueita ei ole Helsingistä löydettävissä. Keskuspuistoon ei voitane läjittää, merenlahtia voidaan täyttää vain rakentamisen kautta. Naapurikunnat eivät katso Helsingin tarpeita suopeasti ja vaikka lupia saataisiinkin neuvoteltua, tämä on erittäin kallista. Ylijäämämassatoiminnan hinta muodostuu kuljetuksista (n. 40 – 60 %), massojen käsittelystä ja rakentamisesta (n. 30 – 50 %) sekä viimeistelystä (n. 10 %).

Rakennusvirasto pitää syntynyttä tilannetta, jossa vastustetaan Malminkartanon ylijäämämassapaikan laajentamista, lyhytnäköisenä ja Helsingin kannalta huonona. Helsinkiin on syntymässä tilanne, jossa ylijäämämassojen sijoituspaikan puute uhkaa kaikkea rakentamista.

Hyvin suunniteltuna ja hoidettuna Malminkartanon täyttömäen laajentaminen puhtailla ylijäämämailla on perusteltua. Se on myös Helsingille ainoa näkyvissä oleva ja turvallinen ratkaisu ylijäämämaiden ongelmaan 5-6 vuoden jänteellä.

Edellisen kaupunginhallituksen keväisen käsittelyn jälkeen asiassa on edetty seuraavasti:

Sipoon, Espoon ja Vantaan kanssa on neuvoteltu ko. kuntien ylijäämämassojen vastaanottopaikkojen avaamiseksi myös Helsingistä tuleville ylijäämämassoille.

Sipoon kanssa ei virkamiestasolla päästy eteenpäin vaikka asia otettiin esille. Tämän vuoksi kiinteistövirasto lähetti jo toukokuussa Sipoon kunnanhallitukselle kirjeen tiedustellen mahdollisuutta sijoittaa Helsingissä syntyviä ylijäämämassoja Sipoon vastaanottopaikoille. Asiaan ei ole toistaiseksi vastattu.

Espoon kanssa käytiin myös neuvotteluja asiasta. Espoossa soveltuva paikka olisi Kulmakorpi, noin 25 km Helsingistä. Kulmakorvessa on tilaa Espoon omille massoille useiksi vuosiksi. Kulmakorven vastaanottokapasiteettia on mahdollista kasvattaa, mutta se vaatisi usean vuoden valmistelu- ja lupaprosessin. Neuvotteluissa sovittiin, että ylijäämämassa-asia otetaan käsittelyyn meneillään olevassa seudullisen yhteistyön ja omistajaohjauksen kehittämistyössä teknisen toimen ryhmässä. Espoo on asiassa yhteistyöhaluinen, mutta asiat ovat päätöksien osalta kriittisessä vaiheessa eikä prosessissa haluta tässä vaiheessa tarkastella asiaa mahdollisesti vaikeuttavaa naapurikunnan tarvetta.

Vantaa kanssa pitkään jatkuneen yhteistyön jatkosta neuvotellaan tarkoituksena saada aikaan jatkosopimus vuodelle 2007. Helsinki on vuodesta 2000 asti joutunut pääasiassa viemään alueellaan syntyvät ylijäämämassat sopimusperustaisesti Vantaan Pitkäsuon ylijäämämaiden vastaanottopaikalle. Pitkäsuon vastaanottopaikka on täyttymässä ensi vuoden lopulla. Vantaa on ilmoittanut, että mikäli Pitkäsuon korvaavan täyttömäen käyttöönotto viivästyy, Vantaa joutuu harkitsemaan Helsingin kaupungin alueelta tulevien savi- ja silttimaiden vastaanoton rajoittamista tai keskeyttämistä.

Vantaa suunnittelee Vantaan ja Tuusulan rajalla olevan nk. Kiilan alueen ottamista ylijäämämaiden vastaanottopaikaksi. Suunnittelu on kuitenkin alkuvaiheessa ja luonteva yhteistyökumppani tällä alueella on naapurikunta Tuusula. Alue on myös kaukana Helsingistä, joten sen mahdollinen käyttö tulevaisuudessa Helsingin tarpeisiin tulee kuljetuskustannustenkin kautta kalliiksi.

Vantaa pystyy hoitamaan omalta alueeltaan tulevat ylijäämämassat myös Pitkäsuon täyttymisen jälkeen, mutta mahdollisuudet auttaa Helsinkiä vähenevät merkittävästi.

Lopuksi

Oman puhtaiden ylijäämämaiden sijoituspaikan saaminen Helsinkiin on erittäin tärkeää. Hankkeiden valmisteluaika on pitkä. Jo tehty valmistelutyö ja naapurikuntien tilanteet huomioon ottaen on ainoana realistisena ratkaisuna pidettävä Malminkartanon ylijäämaiden vastaanoton laajennusta alustavien suunnitelmien ja ympäristövaikutusten arvioinnin mukaisesti. Helsingillä ei ole 5 – 6 vuoden jänteellä muuta ratkaisua ylijäämämaaongelmiinsa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (31.10.2006), että ylijäämämassatyöryhmän muistion ja kaupunginhallituksen tammikuisen kehotuksen mukaisesti kaupunkisuunnitteluvirasto on osallistunut Uudenmaan vaihekaavan valmisteluun. Näyttäisi siltä, että Helsingille tärkeät ylijäämämaiden sijoituspaikat merkittäisiin vaihekaavan luonnokseen.

Ylijäämämassatyöryhmän edustajat ovat kaupunginhallituksen tammikuisen kehotuksen jälkeen käyneet neuvotteluja Espoon ja Vantaan maankäyttö- ja teknisen toimen edustajien kanssa Espoon Kulmakorven ja Vantaan–Tuusulan Kiilan alueiden ottamisesta käyttöön Helsingissä syntyvien massojen sijoituspaikkana.

Kulmakorvessa olisi tilaa Espoon ja Helsingin massoille useiksi vuosiksi. Neuvotteluissa vallitsi myönteinen henki Helsingin massojen sijoittamista kohtaan, ja sovittiin, että ylijäämämassa-asia tulee ottaa käsittelyyn seudullisen yhteistyön asiana.

Rakennusvirastolla on tarkoitus neuvotella Vantaan kanssa tarkoituksena saada aikaan jatkosopimus vuodelle 2007 Helsingin ylijäämämassojen sijoittamisesta Pitkäsuon ylijäämämaiden vastaanottopaikalle. Vantaa on ilmoittanut, että mikäli Pitkäsuon korvaavan täyttömäen käyttöönotto viivästyy, Vantaa joutuu harkitsemaan Helsingin alueelta tulevien savi- ja silttimaiden vastaanoton rajoittamista tai keskeyttämistä.

Kaupunkisuunnitteluviraston käsityksen mukaan Vantaan kaupunki on toistaiseksi luopumassa Kiilan täyttöalueen suunnittelusta. Vaihtoehtona Vantaan kaupunki selvittää oman alueensa ylijäämämassojen sijoittamismahdollisuuksia Tuusulan kunnan eteläosassa, Helsinki-Vantaan lentokentän pohjoispuolella sijaitsevalle alueelle, johon on suunnitteilla muutakin maarakentamiseen liittyvää teollista toimintaa.

Kun Malminkartanon ylijäämämaiden vastaanoton laajennusta ei voi maankäyttösuunnittelutilanteen vuoksi pitää mahdollisena, niin kaupunkisuunnitteluviraston käsityksen mukaan Helsingin tulisi edelleen jatkaa neuvotteluja Espoon ja Vantaan kanssa ylijäämämassojen sijoittamisesta.

Kaupunkisuunnitteluviraston käsityksen mukaan kaupunkisuunnittelulautakunnan päättämät kaavoitusperiaatteet yhdistettynä Helsingin lähikuntien olemassa olevien vastaanottopaikkojen täyttymiseen ja uusien vastaanottopaikkojen käyttöönoton viivästymiseen saattavat lähitulevaisuudessa johtaa siihen, että Helsingissä syntyville ylijäämämassoille ei ole osoitettavissa mitään järjestettyä sijoituspaikkaa.

Kiinteistövirasto toteaa (13.10.2006), että virasto on toiminut ylijäämämassojen sijoittamiskysymyksen valmistelussa ja siihen liittyvissä neuvotteluissa yhteistyössä rakennusviraston kanssa kuitenkin niin, että rakennusvirastolla on ollut asiassa vetovastuu. Virasto yhtyy rakennusviraston asiaa koskevassa kirjeessä esitettyihin kannanottoihin ja pitää asian ratkaisemista Helsingin rakentamisen kannalta tärkeänä.

Ylijäämämassojen sijoittamiskysymys on viraston mielestä ratkaistava seudullisesti. Ei voida lähteä siitä, että Helsinki tiheästi rakennettuna koko pääkaupunkiseudun keskuksena pystyisi sijoittamaan näitä massoja omalle alueelleen jatkossa. Käynnistyneiden neuvottelujen ja aikaisemman kokemuksen perusteella voidaan todeta, ettei asian ratkaiseminen seudullisesti ratkea kovin nopeasti. Tämän vuoksi Malminkartanon täyttömäen laajentaminen puhtailla ylijäämämassoilla olisi perusteltua ja se antaisi aikaa neuvotteluille ja osoittaisi naapurikunnille, että myös Helsinki itse yrittää ratkaista mainitun ongelman. Kiinteistöhallinto on jo luonut edellytykset Malminkartanon täyttömäen laajennukselle hankkimalla tarvittavan lisäalueen valtiolta kaupungin omistukseen. Kiinteistövirasto puoltaa rakennusviraston esitystä.

Ryj toteaa, että pääkaupunkiseudulla syntyy vuosittain 2,5 – 3 milj. m3 puhtaita ylijäämämaa-aineksia, josta Helsingin osuus on noin 1 milj. m3. Espoon osuus on arviolta 0,7 milj. m3 ja Vantaan 0,4 milj.m3.

Tällä hetkellä Helsingissä ei ole yleisiä ylijäämämassojen vastaanottopaikkoja. Kaupunki on joutunut neuvottelemaan vuosittain erikseen Vantaan kanssa Pitkäsuon täyttöalueen käytöstä. Pitkäsuo on kuitenkin täyttymässä Helsingin massojen johdosta. Tarve uudelle sijoituspaikalle, joka olisi otettavissa käyttöön mahdollisimman nopealla aikataululla, on siten akuutti.

Ylijäämämassatyöryhmän tarkastelun perusteella Malminkartano ja Espoon Kulmakorpi olisivat ainoat mahdollisuudet akuuttiin tarpeeseen eli suunnittelu- ym. valmiudet näissä kohteissa ovat pisimmällä.

- Malminkartano, laskennallinen tilavuus noin 2,5 milj. m3 (tai syvällä kalliolouhinnalla 3,2 – 5,2 milj. m3) eli riittäisi 4 – 6 vuoden tarpeisiin.

- Espoon Kulmakorpi, laskennallinen tilavuus noin 12 milj. m3 eli riittäisi noin 10 vuoden tarpeisiin

Malminkartanon täyttömäen YVA-menettely on saatu päätökseen 25.11.2005 ja asemakaavoitus alueella on vireillä. Malminkartanon täyttömäen YVA-selostuksesta antamassaan lausunnossa yhteysviranomaisena toiminut Uudenmaan ympäristökeskus totesi hankkeesta aiheutuvan lähiasutukselle huomattavaa haittaa ja piti tärkeänä ylijäämämaiden loppusijoitustarvetta ja sijoitusvaihtoehtoja koskevan tilanneselvitystä ennen kuin täyttömäen laajennusta ruvetaan edistämään. Yhteysviranomainen totesi vielä, että tässä yhteydessä on syytä vielä tarkastella hankeen suhdetta ympäröivien alueiden maankäyttösuunnitelmiin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 23.2.2006 päättänyt Honkasuon ja Malminkartanon täyttömäen ympäristön maankäytön suunnitteluperiaatteista asemakaavaluonnoksen laatimisen pohjaksi. Malminkartanon täyttömäen osalta lautakunta päätti, että maankäytön suunnittelussa ei varauduta Malminkartanon täyttömäen laajennushankkeeseen. Esittelijä ei pitänyt hanketta Malminkartanon ja Honkasuon alueiden kehittämistavoitteiden kannalta kannatettavana.

Kaupunkisuunnitteluviraston käsityksen mukaan Malminkartanon täyttömäen pohjoispuolelle suunniteltujen hankkeiden tilatarpeet ovat päällekkäisiä ja edut ristiriidassa. Maakuntakaavan mukaisesti varaudutaan Kehä II:n johtamiseen alueen läpi, sekä osoitetaan laadukas seudullinen viheryhteys. Yleiskaavan mukainen Honkasuon pientaloalue kuuluu Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan nimeämään kehittämisvyöhykkeeseen, jonka tavoitteita ovat kaupunkirakenteen eheytyminen, palvelujen kehittäminen sekä kaupunkimaisen pientaloasumisen suosiminen. Tekeillä olevassa Kehä II:n yleissuunnitelmassa väylä on osoitettu Honkasuon asuinalueen eteläpuolelle kilometrin pituiseen kalliotunneliin. Sen päällä säilyy asukkaille tärkeä, luonnoltaan arvokas metsä- ja avokallioalue, jonka seudullinen merkitys kasvaa, kun kaupunkirakenne tiivistyy myös Espoon ja Vantaan rajoilla.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on sittemmin ilmoittanut, että Malminkartanon täyttömäen laajennus siirtäisi Kehä II:n Honkasuolle asumiseen varatulle alueelle. Tunneli rakennettaisiin tällöin maan päältä avattuna ja betonikannella katettuna. Rakentamisaikaiset haitat ja kustannukset olisivat huomattavasti kalliotunnelia suurempia, lisäksi menetettäisiin rakennusmaata. Myös 110 kV ilmajohto suojavyöhykkeineen tulisi laajennuksen takia siirrettäväksi asumiseen varatulle alueelle. Haitat Honkasuon toteutumismahdollisuuksille, olosuhteille ja imagolle olisivat kaupunkisuunnitteluviraston mielestä suuret. Honkasuon pientaloalue kutistuisi, eikä sillä olisi rakentumisedellytyksiä ennen täyttömäen laajennuksen ja Kehä II:n valmistumista ja viimeistelyä.

Täyttömäen laajennus ja läheisen asuinalueen tilatarpeet ovat kaavoittajan näkökulmasta ristiriitaisia, vaikka täyttömäen laajennuksen suunnittelussa on koko ajan pyritty siihen, että hankkeet voidaan sovittaa yhteen. Asuinalueen kehittämistavoitteiden mennessä etusijalle ei Malminkartanoa voida näillä näkymin tarkastella ylijäämämaiden sijoittamiskohteena eikä laajennushanketta siten kannata nykymuodossa edistää.

Espoon Kulmakorven alueesta on laadittu hanke-YVA ja ympäristöluvat toiminnalle on saatu, samoin läheiselle Jersanmäen alueelle. Espoossa on parhaillaan vireillä Kulmakorven maanläjitysalueen kehittämishanke, jolla alueen vastaanottokapasiteettia lisättäisiin louhinnalla. Kehittämishanke on vasta aluillaan, ja louhinta sekä sen jälkeinen ylijäämämassojen sijoittaminen edellyttävät aikaa vieviä YVA-selvityksiä ja ympäristölupaprosessia. Kulmakorpi ratkaisee Espoon ylijäämämaiden sijoitustarpeet lähivuosiksi.

Kuten rakennusviraston selvityksessä todetaan, on tilanne yhteistyömahdollisuuksien suhteen Kulmakorven osalta tässä vaiheessa vielä avoin. Neuvotteluja ja selvittelyjä asiassa on kuitenkin syytä ja tarkoitus jatkaa.

Vantaan Pitkäsuo on täyttymässä 2008 – 2009 ja saven vastaanotto alueelle jo aikaisemminkin. Vantaa on käynnistänyt Pitkäsuon laajennuksen suunnittelun ja laajennus toisi lisätilavuutta vielä noin neljäksi vuodeksi. Laajennus on arvioitu saatavan käyttöön vuonna 2009. Hankkeesta on vuoden 2006 lopussa valmistunut ympäristövaikutusten arviointiohjelma.

Pitkäsuon merkitys Helsingin kannalta on ollut suuri. Pitkäsuolle vastaanotetuista massoista Helsingin osuus on ollut reilusti yli puolet. Vuoden 2007 osalta Vantaan kaupunkisuunnittelulautakunta on 15.11.2006 päättänyt, että sopimusta Helsingin massojen tuomisesta täyttömäkeen voidaan jatkaa vuodeksi 2007. Tämä helpottaa Helsingin akuuttia tilannetta, mutta ei ratkaise ongelmaa pitemmälle tulevaisuuteen.

Vantaalla on Pitkäsuon ohella käytössä Kulomäen täyttömäki, joka on viimeistelyvaiheessa. Vantaa on yhdessä Tuusulan kanssa käynnistänyt Kulomäen täyttömäen laajennushankkeen, jonka kapasiteetti on noin 3 milj. m3. Kulomäen ennustetaan kuitenkin täyttyvän vuoteen 2012 mennessä ja jo aiemminkin, mikäli se jää Vantaan ainoaksi kohteeksi. Helsingin massoja ei ole vastaanotettu Kulomäkeen, eikä suunniteltu täyttötilavuus Vantaan ja Tuusulan omat tarpeet huomioon ottaen riittäisikään Helsingin massojen laajamittaiseen vastaanottoon.

Ylijäämämassatyöryhmän selvityksessä ylikunnallisina, sijoituspaikoiksi soveltuvina kohteina mainittiin Ämmässuon kaatopaikan suoja-alueelle rakennettava suojavalli, Vantaan ja Tuusulan alueelle suunniteltu Kiilan alue, Mömossen Sipoossa sekä Taviskärret ja Metsäpirtin alue Porvoossa ja Sipoossa.

Pitkän aikavälin (noin 10 vuoden aikajänteellä) mahdollisina sijoituspaikkoina työryhmä tarkasteli seuraavia:

- Vantaan Kiila, laskennallinen tilavuus noin 13,5 milj. m3 (laajennuksella Tuusulan puolelle huomattavasti suurempi)

- Sipoon Mömossen, laskennallinen tilavuus noin 10 milj. m3

- Porvoon Taviskärret-Metsäpirtti, laskennallinen tilavuus noin 10 milj. m3

Vantaan Kiilan aluetta on kaavailtu Vantaan ja Tuusulan yhteiseksi puhtaiden maiden sijoitusalueeksi. Alueen käyttöönottomahdollisuuksiin vaikuttaa maanomistus, joka on yksityistä, ja suunnittelu on vasta alkuvaiheessa.

Vantaa on alustavasti tarkastellut käynnistettävän YVA-menettelyn taustaksi Seutulan alueen soveltuvuutta ylijäämämaiden sijoitukseen. Seutulan täyttömäki –hankkeen soveltuvuustarkastelu ja vaihtoehtojen suunnittelu –raportti on valmistunut joulukuussa 2006. Hankevaihtoehtotarkastelujen mukaan alueella olisi saatavissa parhaimmillaan 8,1 milj. m3 kokonaistäyttötilavuus ja 8 - 11 vuoden täyttöaika.

Helsingin mukaantulosta hankkeeseen ei toistaiseksi ole ollut keskusteluja. Asiaa on, vastaavasti kuin Kulmakorpeakin, jatkossa kuitenkin hyvä tarkastella pääkaupunkiseudun yhteistyöryhmissä sekä selvittää Vantaan ja Tuusulan halukkuutta ottaa kohteeseen Helsingin massoja, mikäli aluetta kehitetään tämänkaltaisen yhdyskuntahuollon tarpeisiin.

Sipoon Mömossenin osalta kiinteistövirasto on 11.5.2006 päivätyllä kirjeellä lähestynyt Sipoota ja tiedustellut mahdollisuuksia ylijäämämaiden sijoittamiseen Mömosseniin tai mahdollisesti muualle Sipoossa. Sipoo ei ole vastannut kirjeeseen.

Porvoon Taviskärret-Metsäpirtti -alueelle on suunniteltu yhdyskuntajätteen sijoituspaikkaa, jossa voitaisiin käsitellä ja hyödyntää myös puhtaita ja pilaantuneita maita. Hanke on vireillä Kilpilahden jätekeskuksen nimellä. Porvoo on käynnistänyt alueelle asemakaavoituksen ja Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n ympäristölupahakemus hankkeelle on vireillä. Alueen käyttömahdollisuuksista ei ole neuvoteltu Porvoon kanssa. Helsingin kannalta alue on kuljetusetäisyyksiltään kaukana verrattuna Espoon ja Vantaan mahdollisiin yhteistyökohteisiin.

Ämmässuolle suunniteltu uusi kaatopaikka-alue on ollut ylijäämämassatyöryhmässä esillä eräänä sijoituskohteena. Kirkkonummen valtuustossa 2.3.2006 hyväksytty asemakaava ei kuitenkaan salli mahdollisuutta ylijäämämassojen sijoittamiseen kaatopaikka-alueen suojavalliin, joten tätä kohdetta ei voida pitää tarkasteluissa mukana enää.

Ylijäämämassojen sijoituspaikkakysymykset ovat esillä myös muissa yhteyksissä. Parhaillaan vireillä olevassa vaihemaakuntakaavatyössä tarkastellaan kiviaineshuollon aluetarpeita. Vaihekaava valmistuu vuoden 2007 aikana. Helsingin edustajat ovat olleet mukana ko. työssä. Maakuntahallitus on 30.10.2006 ja 20.11.2006 käsitellyt Uudenmaan maakuntakaavan (1. vaihekaava) luonnosta ja päättänyt 20.11.2006 asettaa kaavaluonnoksen nähtäville ja lähettää sen lausunnolle.

Helsingin kannalta merkittävimmät alueet on otettu vaihekaavan luonnokseen. Maakuntahallituksen esityslistalla 30.10.2006 todetaan mm. seuraavaa:

” Ylijäämämaiden loppusijoitus on eräs keskeinen ratkaisua vaativa kysymys erityisesti pääkaupunkiseudulla. Vaihemaakuntakaavan luonnoksessa osoitetaan merkinnällä EJ3 nykyisten käytössä olevien (Espoon Kulmakorpi sekä Vantaan Pitkäsuo ja Kulomäki) loppusijoitusalueiden lisäksi uusia ylijäämämaiden loppusijoitukseen soveltuvia alueita. Helsingin Malminkartanon alue osoitetaan merkinnällä EJ3/v, mikä tarkoittaa, että alue on täyttötoiminnan jälkeen kunnostettava virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Muut uudet EJ3-alueet on osoitettu sellaisille alueille, joilla on maakunnan kiviaineshuollon kannalta merkittäviä kiviainesvaroja. Tämä tarkoittaa, että mahdollisen kiviainesten ottotoiminnan jälkikäyttönä voi olla ylijäämämaiden loppusijoitusta, mikä edellyttää toimintojen yhteensovittamista alueen suunnittelussa ja käytössä. Näistä merkittävin alue sijaitsee Vantaan ja Tuusulan rajalla.”

Koko maakuntakaavan alueella on Malminkartano mukaan lukien yhteensä kuusi EJ3 –merkinnällä osoitettua ylijäämämaiden loppusijoitukseen varattua aluetta.

Vielä voidaan todeta tilannekatsauksena, että Khn kirjeellä on välittömästi Khn päätöksen jälkeen lähestytty Espoon ja Vantaan kaupunkeja, Sipoon kuntaa, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:tä sekä Uudenmaan liittoa ja Itä-Uudenmaan liittoa. Vantaan kaupunginhallitus on 12.4.2006 käsitellyt Khn 23.1.2006 tekemää esitystä. Vantaan kaupunki ilmoittaa vastauksessaan, että ”Vantaan kaupunki pitää tärkeänä Helsingin esityksessä tarkoitettujen neuvottelujen käynnistämistä ylijäämämassojen sijoitus- ja operointipaikkojen toteuttamiskysymyksissä. Helsingin tai maakuntaliiton/liittojen tulisi käynnistää neuvottelut. Kaupunginjohtaja nimeää erikseen niihin Vantaan edustajat.” Muilta tahoilta ei ole tullut vastauksia Helsingin esitykseen.

./. Maanrakentajien Uudenmaan piiriyhdistys r.y. vetoaa 10.3.2006 saapuneessa kirjeessään Helsingin kaupunkiin Malminkartanon täyttömäen laajennuksen puolesta. Kirjeessä viitataan mm. pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuviin korkeisiin kustannuksiin ja muihin ongelmiin, joita sopivan sijoituspaikan puuttuminen aiheuttaa. Kirje on liitteenä 1.

Ryj toteaa yhteenvetonaan, että Helsingin tarve ylijäämämassojen sijoituspaikalle on akuutti. Ylijäämämassatyöryhmän tarkasteluissa ei Helsingin alueelta ollut löydettävissä Malminkartanon ohella muuta kohdetta, joka sijaintinsa, maaperänsä ym. puolesta soveltuisi puhtaiden maamassojen sijoittamiseen ja joka olisi lupa- ym. menettelyjen vaatima aika huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa otettavissa käyttöön.

Kuten rakennusviraston selvityksestä käy ilmi, on kuljetusetäisyyksillä suuri merkitys toiminnan taloudellisuuden kannalta. Pitkät ylijäämämaiden kuljetusmatkat lisäävät rakentamisen kustannuksia huomattavasti. Hyvien liikenneyhteyksien päässä olevat riittävän suuret kohteet olisivat taloudellisesti ja myös ympäristön kannalta paras ratkaisu. Ylijäämämassatyöryhmän raportissa todettiin mm., että jo kuljetuskustannusten ja liikenteen aiheuttamien ympäristötekijöiden takia Helsingissä tulisi olla vähintään kaksi täyttöaluetta sijainniltaan eri puolilla kaupunkia.

Kun Malminkartanon laajennukselle ei näyttäisi olevan toteutusmahdollisuuksia, on ylikunnallinen yhteistyö ainoa todellinen vaihtoehto Helsingille. Helsinki pyrkii aktiivisesti edistämään ylikunnallisia ratkaisuja, erityisesti Espoon ja Vantaan suunnalla, mutta myös laajemmin.

Ylijäämämassojen sijoitusasia on otettu esille pääkaupunkiseudun yhteistyösopimuksen mukaisessa teknisen toimen työryhmässä 10.10.2006. Työryhmä totesi, että ylijäämämassojen sijoittaminen on PKS-seudulla ongelma, erityisesti Helsingin kaupungille. Työryhmässä sovittiin, että asiaan etsitään ratkaisua työryhmän toimesta.

Ylikunnallisen yhteistyön ohella Khn 10.3.2005 hyväksymien muiden ehdotusten toteuttamista jatketaan. Maamassojen hyödyntämistä ja massojen määrän vähentämistä koskevia toimenpiteitä sekä pienimuotoisia paikallisia kohteita pyritään edelleenkin löytämään Helsingin alueelta, vaikka massamääriä niillä ei oleellisesti pystytä pienentämään ja sijoitusongelmaa ratkaisemaan. Paikallisesti voidaan sijoittaa vain vähäisiä määriä ja operointialueilla voidaan seuloa osa massoista hyötykäyttöön. Kaupunkisuunnitteluviraston olisi kuitenkin syytä välittömästi käynnistää tarkempi selvitys toimenpide-ehdotuksineen puhtaiden maiden operointialueiksi soveltuvista paikoista Helsingin alueilla ylijäämämassatyöryhmän raportissa mainittujen sekä muiden kohteiden osalta sekä tehdä selvitys muista ratkaisuista, joilla edistetään huonompilaatuisten maiden hyötykäyttöä.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä ylijäämämassojen sijoituspaikkoja koskevan tilannekatsauksen tiedoksi.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa, kiinteistövirastoa ja rakennusvirastoa jatkamaan neuvotteluja erityisesti Espoon ja Vantaan kanssa näiden alueilla sijaitsevien ylijäämämassojen vastaanottopaikkojen ylijäämämassakapasiteetin osoittamiseksi tietyllä osuudella Helsingin kaupungin käyttöön.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa välittömästi käynnistämään tarkemman selvityksen toimenpide-ehdotuksineen puhtaiden maiden operointialueiksi soveltuvista paikoista Helsingin alueilla ylijäämämassatyöryhmän raportissa mainittujen sekä mahdollisten muiden kohteiden osalta sekä tekemään selvityksen muista ratkaisuista, joilla edistetään huonompilaatuisten maiden hyötykäyttöä.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, kiinteistövirastolle ja rakennusvirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITE

Maanrakentajain uudenmaan piiriyhdistys r.y.:n kirje



Kokousaika	29.1.2007 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Puheenjohtaja	Varajäsen

Vanne, Pertti kansliapäällikkö	Vallittu, Anja kaupunginsihteeri
Jäsenet

Korhonen, Tapio rahoitusjohtaja	Jäppinen, Tuula taloushallintopäällikkö
Hakala, Hannu osastopäällikkö	Makkonen, Antero kaupunginsihteeri
Ratasvuori, Eila hallintojohtaja	Åhlgren, Harry vs. kaupunginlakimies

Jäsenet	Henkilökohtaiset varajäsenet
Jouko Malinen (pj.)	Raine Manninen
Pauli Leppä-aho (vpj.)	Yamina Guerfi
Hermanni Alatalo	Hilkka Läntinen
Helena Lauttanen	Heikki Luoma
Anita Vihervaara	Hannele Ugur
Sari Näre	Jaana Löpponen
Pekka Sormunen	Reiska Laine
Merja Lehmussaari	Reijo Kaunola
Anu Varila	Kimmo Rantanen