HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

TERVEELLINEN KAUPUNGINOSA -HANKKEEN RAHOITUS INNOVAATIORAHASTON VAROILLA

Khs 2007-943

Terveyskeskus toteaa (21.9.2007), että Terveellinen kaupunginosa -hanke (2007–2011) kehittää asukkaiden terveyttä uudella tavalla edistävän asumis- ja elinympäristön. Helsingin kaupungin yhdessä Forum Virium Helsingin (FVH) kanssa toteutettavan hankkeen keskeisenä tavoitteena on luoda uudenlaisia keinoja terveyspalveluiden kysynnän hallintaan ja ohjaukseen sekä resurssien kohdentamiseen vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantamiseksi. Kehityshanke pyrkii tiiviiseen eri hallintokuntien väliseen yhteistyöhön sekä uusien ratkaisujen synnyttämisessä että niiden käytäntöön viemisessä. Hanke luo myös uudenlaisen alustan kuntasektorin, yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden väliselle yhteistyölle. Kehitystyön tuloksia monistetaan ja hyödynnetään laajasti Helsingissä kaupunkitasolla ja sen lisäksi kansallisesti ja kansainvälisesti. Kehityshanke rakentuu neljästä vaiheesta: valmistelu-, kehitys-, käyttöönotto- ja monistusvaihe.

Kaupunginjohtaja teki johtajistokäsittelyssä hankkeen käynnistämisestä päätöksen 14.2.2007. Tällöin Forum Viriumin valmistelema hanke siirtyi kaupungin vastuulle. Hankkeen vastuullisena hallintokuntana toimii Terveyskeskus. Forum Virium Helsinki vastaa hankkeen hallinnoinnista. Kehitystyön ytimen ja hankkeen ohjausryhmän muodostavat neljä hallintokuntaa: Terveyskeskus, Liikuntavirasto, Opetusvirasto ja Sosiaalivirasto. Kaupunginjohtajisto valitsi 10.5.2007 ohjausryhmän esityksen pohjalta living lab -hankkeen kehitysympäristöksi Herttoniemen kaupunginosan.

Hankkeen valmisteluvaihe

Hankkeen valmisteluvaihe käynnistyi helmikuussa 2007 ja sen odotetaan päättyvän ensimmäisten konkreettisten kehityshankkeiden käynnistämiseen marraskuussa 2007. Valmisteluvaihe kattaa seuraavat konkreettiset työvaiheet:

1. hankevalmistelutyö kaupunginjohdon ja eri hallintokuntien kanssa

2. terveellisen kaupunginosan valinta ja hankkeen organisoituminen

3. valmisteluvaiheen täsmennetty projektisuunnitelma

4. neuvottelut valmisteluvaiheen rahoittajatahojen kanssa

5. nykytila-analyysi valitusta kaupunginosasta – palveluiden arviointi kolmesta näkökulmasta: asiakkaan näkökulma, systeemi- ja prosessinäkökulma, vaikuttavuusnäkökulma

6. selvitys työskentelyyn kytkeytyvistä kaupungin omista ja kansallisista hankkeista ja ratkaisuista sekä suunnitelma niiden kytkemisestä tähän kehitystyöhön

7. valmistelukierros yritysten kanssa – veturiyritysten kytkeminen hankkeeseen

8. vision ja hankekuvauksen tarkentaminen nykytila-analyysin perusteella. Hankkeen jakaminen osakokonaisuuksiin, joille vision perusteella kiinnitetään tavoitteet

9. hankkeen muuttaminen aidoksi kaupungin ja kumppanien yhteishankkeeksi – osallistujien valinta, ohjausmallista päättäminen, rahoitusrakenteesta sopiminen

10. kehitystyön ohjaus- ja toteutusmallin kuvaus (road map)
– osakokonaisuuksien ja näiden edellyttämän taustarakenteen kuvaaminen vaiheistettuna kehityspolkuna

11. ensimmäisten kehityshankkeiden valinta ja käynnistäminen

Valmisteluvaiheen budjettiarvio

Hankkeen valmisteluvaiheen budjettiarvio on 200 000 (kaksisataatuhatta) euroa. Tämä summa koostuu edellä esitetyistä valmisteluvaiheen tehtävien kustannuksista (arvio: 182 000 euroa) ja terveyskeskuksen projektipäällikön palkka- ja henkilöstökuluista (arvio: 18 000 euroa). FVH:n laskuttaa terveyskeskusta valmisteluvaiheen projektisuunnitelman mukaisesta työstä. Hankkeen arvioitu kokonaisbudjetti on
4,5–5,5 milj. euroa (1–1,5 milj. euroa / vuosi).

Valmisteluvaiheen rahoitusesitys

Terveyskeskus hakee Terveellinen kaupunginosa -hankkeen valmisteluvaiheeseen (1–10/2007) lisärahoitusta 100 000 euroa.

Innovaatiorahastosta on myönnetty aikaisemmin (Khs 5.6.2007, 625 §) 100 000 euroa hankkeen valmisteluvaiheeseen.

Kj toteaa, että Helsingin kaupungin innovaatiorahasto perustettiin Kvston päätöksellä 19.6.2002 ja sen peruspääomaksi siirrettiin vuoden 2001 tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä 16 818 792,65 euroa. Rahaston sääntöjen mukaan sen tarkoituksena on Helsingin osaamisperustan vahvistaminen yhteistyössä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa. Varoja käytetään rahaston tarkoituksen mukaisten joko kaupungin toimesta tai yhteistyössä muiden osapuolien kanssa toteutettavien tulevaisuuden elinkeinoperustaa luovien investointihankkeiden ja projektien rahoitukseen.

Khs on myöntänyt innovaatiorahastosta vuosien 2006 ja 2007 innovaatiohankkeiden rahoitukseen yhteensä 6 398 380 euroa. Samalla on sidottu innovaatiorahaston varoja eräiden hankkeiden vuosien 2008-2010 rahoitukseen yhteensä 5 144 020 euroa. Rahastossa on käytettävissä yhteensä 5 276 392,65 euroa.

Hankkeen/projektin päätyttyä on hallinnoijan lähetettävä kaupunginhallitukselle selvitys hankkeen toteutumisesta tuloksineen sekä tilinpäätös. Mikäli hanke ei ole toteutunut, tulee hallinnoijan palauttaa hankkeelle myönnetyt varat.

Terveellinen kaupunginosa -hankkeen puitesuunnitelman mukaan valmisteluvaiheen kustannuksista osa oli tarkoitus rahoittaa innovaatiorahastosta haettavalla 100 000 euron rahoituksella, jonka kaupunginhallitus myönsi 5.6.2007. Valmisteluvaiheen kokonaiskustannusten (200 000 euroa) toisen puoliskon rahoituksesta oli tarkoitus neuvotella Sitran ja Tekesin kanssa.

Terveyskeskuksesta saadun tiedon mukaan Sitra ei rahoita em. hankkeen valmisteluvaihetta. Koska hanke on hyväksytty toteutettavaksi kaupunginjohtajan johtajistokäsittelyssä tekemällä päätöksellä ja hanke on jo aloitettu innovaatiorahastosta saadulla rahoituksella, olisi perusteltua myöntää innovaatiorahastosta 100 000 euroa Terveellinen kaupunginosa –hankkeen valmisteluvaiheen loppuun saattamiseksi.

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää terveyskeskukselle innovaatiorahastosta 100 000 euroa käytettäväksi Terveellinen kaupunginosa
–hankkeen valmisteluvaiheen vuoden 2007 rahoitukseen.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että selvitys Terveellinen kaupunginosa –hankkeen valmisteluvaiheen toteutumisesta ja vuoden 2007 varojen käytöstä on lähetettävä kaupunginhallitukselle 31.1.2008 mennessä.

Pöytäkirjanote terveyskeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja sen taloussuunnitteluosastolle, taloushallintopalvelulle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Forsblom Kaija, erityissuunnittelija, puhelin 310 36281
Korhonen Tapio, rahoitusjohtaja, puhelin 310 36050

PÄÄKAUPUNKISEUDUN YHTEISTYÖVALTUUSKUNNAN SEUTUKOKOUKSEN EDUSTAJIEN VALITSEMINEN

Khs 2007-871

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) ilmoittaa (28.9.2007), että YTV:n seutukokous pidetään perjantaina 16.11.2007 alkaen kello 10.00. Kaupunginhallitusta pyydetään valitsemaan Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnasta annetun lain (1269/96) 5 §:n 1 momentissa tarkoitetut seutukokousedustajat. Edustajat tulisi nimetä viimeistään 29.10.2007.

Kokouksessa on tarkoitus käsitellä mm:

- kuntien valitsemat seutukokousedustajat, kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

- toimintasuunnitelman 2007 sitovien tavoitteiden muutosesitykset sekä talousarvion 2007 ylitysesitykset

- toiminta- ja taloussuunnitelma 2008-2010 sekä kannanotot tarkastuslautakunnan esityksiin.

YTV-lain mukaan Helsingillä on YTV:n seutukokouksessa 11 edustajaa, Espoolla ja Vantaalla kummallakin viisi sekä Kauniaisilla yksi kunnan valitsema edustaja.

Seutukokousedustajan on täytettävä kuntalain 33 §:ssä mainitut yleiset vaalikelpoisuusvaatimukset, joissa edellytetään, että edustajaksi valittu on hänet valinneen kunnan jäsen, hänellä on äänioikeus kunnallisvaaleissa eikä hän ole holhouksen alainen. Lisäksi valinnassa tulee soveltaa tasa-arvolain 4 §:n 2 momenttaia, jonka mukaan jäseniksi tulee valita sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Kj toteaa, että Khs päätti 2.5.2007 ( 629 §) valita seuraavat 11 edustajaa ja 11 henkilökohtaista varaedustajaa YTV:n 25.5.2007 pidettyyn seutukokoukseen:

Edustaja	Varaedustaja

talouspäällikkö	toiminnanjohtaja
Minna Ruuth	Pirjo Tolvanen

liikennetoimittaja	tiedotussihteeri
Esko Riihelä	Tuomo Valve

ylikomisario	toimitusjohtaja
Juha Hakola	Harry Bogomoloff

taloustutkija	fysioterarpiayrittäjä
Hannele Luukkainen	Arja Karhuvaara

sähköasentaja	pääluottamusmies
Matti Taina	Satu Pikkarainen

erikoissairaanhoitaja	projektiassistentti
Tarja Tenkula	Anna Kirstinä

tutkija
Tero Tuomisto	Pentti Helo

tuottaja
Kimmo Helistö	Osmo Moisio

erityisopettaja	tutkija
Sirkku Ingervo	Sanna Hellström

toimittaja
Pekka Saarnio	Reijo Kaunola

opiskelija	dosentti
Johanna Sandberg	Björn Fant

KJ Kaupunginhallitus päättänee valita seuraavat 11 edustajaa ja 11 henkilökohtaista varaedustajaa 16.11.2007 klo 10.00 alkaen pidettävään Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan seutukokoukseen:

edustaja	varaedustaja

__________________________	__________________________


__________________________	__________________________


__________________________	__________________________


__________________________	__________________________


__________________________	__________________________


__________________________	__________________________


__________________________	__________________________


__________________________	__________________________


__________________________	__________________________


__________________________	__________________________


__________________________	__________________________

Pöytäkirjanote valituksi tulleille sekä Pääkaupunkiseudun yhteistyö-
valtuuskunnalle.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

YTV:n seutukokousilmoitus

TAPANINKYLÄN TONTIN 39335/9 JA KATUALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11671)

Khs 2007-1243

39. kaupunginosan (Tapaninkylä) korttelin nro 39335 tontin nro 9 ja katualueen asemakaavan muutosehdotus.

Rasmuksenpolku 1

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (22.3.2007) mm., että tontinomistajat ovat pyytäneet 27.4.2006, että tontin tehokkuusluku nostetaan e = 0.20:sta e = 0.25:een. Hakemuksessa esitetään lisäksi tontille ajon sallimista Rasmuksenpolun kautta ja kaupunkikuvallisesti arvokasta puustoa koskevan merkinnän poistamista.

Asemakaavatilanne Alueella on voimassa asemakaava nro 7540 (vahvistettu 19.1.1978). Kaavan mukaan tontti on omakotitalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen pientalojen korttelialuetta (AOR). Tontin tehokkuusluku on 0.20 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Tontille saa rakentaa tonttitehokkuusluvulla määritellyn kerrosalan lisäksi asukkaiden käyttöön tarkoitettuja varasto-, autosuoja-, huolto-, harrastus- ja virkistystiloja kerrosalaltaan enintään 2 % tontin pinta-alasta sekä autokatoksia enintään 20 % kerrosalasta. Suurelle osalle tonttia on merkitty alue, jossa on kaupunkikuvallisesti arvokkaita puita, jotka on säilytettävä.

Tontti on aidattava katuihin ja muihin yleisiin alueisiin rajoittuvilta sivuiltaan kuusiaidalla, pensasaidalla tai vähintään 100 cm ja enintään 150 cm korkealla muulla aidalla, johon liittyy pensasrivi.

Rasmuksenpolku on jalankululle ja pyöräilylle varattu katualueen osa.

Nykytilanne Tontille on rakenteilla omakotitalo ja talousrakennus. Tontti sijaitsee pientaloalueella, jolla rakennusten rakentamistapa ja -aika on vaihtelevaa.

Asemakaavan muutosehdotus

Tontti on edelleen merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tehokkuusluku on nostettu e = 0.25:ksi, jolloin rakenteilla olevaan asuinrakennukseen voidaan rakentaa asuinhuoneita yläkertaan. Asuntojen lukumäärää rajoitetaan siten, että kutakin tontin pinta-alan täyttä 400 m² kohti saa rakentaa yhden asunnon. Kuitenkin, jos tontin pinta-ala on 600–799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa. Asemakaavakartassa sallitusta kerrosalasta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Rakennusten enimmäiskorkeus on muutettu nykyisin käytössä olevien määräysten mukaisiksi (2-kerroksinen rakennus 7 m, 1-kerroksinen rakennus 5 m, autosuoja ja talousrakennus 3 m). Tonttia koskeva lisärakentamisoikeus on muutettu siten, että tontille saa asemakaavakarttaan merkityn kerrosalan lisäksi rakentaa erillisiä talous- ja autosuojatiloja enintään 25 k-m²/asunto sekä kuistitilaa, kasvihuonetta tms. enintään 10 % asemakaavaan merkitystä kerrosalasta.

Tontilta on poistettu merkintä alueesta, jossa on kaupunkikuvallisesti arvokkaita puita, jotka on säilytettävä, koska tontilla ei enää ole kyseistä puustoa. Määräys, jonka mukaan tontilla on oltava tai sille on istutettava yksi isokasvuinen puu kutakin tontin alkavaa 120 m² kohti, on säilytetty. Lentomelun torjumiseksi tontille on annettu kaavamääräys: Asuinrakennusten kattorakenteiden, ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden tulee olla mitoitettu lentoliikenteen hetkellisiä melutasoja 80 dB vastaan.

Rasmuksenpolku on merkitty jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi, jolla tontille ajo on sallittu. Tontille ajetaan Rasmuksenpolkua sekä tontille 8 aiemmin perustettua ajorasitetta käyttäen. Vastapäiset tontit 39336/10 ja 11 käyttävät myös Rasmuksenpolkua tontille ajoonsa.

Muutoin asemakaavamääräyksiä on muutettu nykyisin käytössä olevien määräysten mukaisiksi. Alueen ympäristössä on laadittu vastaavanlaisia asemakaavan muutoksia, joissa tonttitehokkuutta on nostettu 0.20:sta 0.25:een.

Kaava-alueen pinta-ala on 908 m², josta AO-tonttia on 753 m² ja katualuetta 155 m². Rakennusoikeus on tehokkuuden e = 0.25 mukaan 188 k-m² (lisäystä 37 k-m²).

Vuorovaikutus asemakaavan muutosehdotusta valmisteltaessa

Osallisille on lähetetty maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja heille on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Vs. Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 1.–15.6.2007, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty yksi jäljempänä selostettu muistutus.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty rakennusviraston jäljempänä selostettu lausunto.

Muistutus XXXX XXXX vaatii (14.6.2007), että myös tontille 39336/6 tulee sallia ajo Rasmuksenpolulta Rasmuksentieltä tultaessa ja näin korjata asemakaavassa oleva käytännöstä poikkeava tilanne. XXXX toteaa mm., että talo on lähialueen vanhin (vuosi 1923) ja tontille ajo on aina ollut Rasmuksenpolulta, koska Takalantien puolelta tontille käynti ei ole mahdollista.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (20.9.2007) mm., että tontilla olevan vanhan asuinrakennuksen autotalli sijaitsee kellarissa, joten sinne on ajettava ajoluiskaa pitkin. Asemakaavan muutosta tehtäessä oli jäänyt ottamatta huomioon, että voimassa olevaa asemakaavaa pitäisi myös tältä osin korjata sallimalla tontille ajo Rasmuksenpolkua käyttäen myös tontille 39336/6.

Asemakaavan muutosehdotusta on tarkistettu muistutuksessa esitetyllä tavalla.

Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt lisäykset ja tarkennukset

Muistutuksen johdosta on muutosehdotukseen tehty seuraava muutos: Rasmuksenpolulle merkittyä jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katualuetta, jolla tontille ajo sallitaan, on jatkettu (n. 6 m), jotta tontin 39336/6 (Rasmuksenpolku 4) ajoyhteys säilyy nykyisen käytännön mukaisena. Kaava-aluetta on laajennettu 29 m².

Osallisia, joita muutos koskee, on kuultu. Naapurit ovat suostuneet muutokseen.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Lausunto Rakennusvirastolla ei ole (14.6.2007) huomautettavaa muutosehdotuksesta.

Vs. Kaj toteaa, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2 b, 3, 6 ja 7 kohtien mukaan, milloin muutetaan rakennusoikeutta siten, että asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0.3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta, muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä, muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin tai tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 39. kaupunginosan korttelin nro 39335 tontin nro 9 ja katualueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 22.3.2007 päivätyn ja 20.9.2007 muutetun piirustuksen nro 11671 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle ja rakennusvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Asemakaavakartta nro 11671 (Tapaninkylän tontti 39335/9)

LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYISTÄ VALITUKSISTA MAUNULAN KESKUSTAN ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11326)

Khs 2004-1897

Vs. Kaj toteaa, että kaupunginvaltuusto on 25.4.2007 hyväksynyt 28. kaupunginosan (Oulunkylän) korttelin nro 28211, korttelin nro 28238 tontin nro 4, korttelin nro 28319 tontin nro 5 ja korttelin nro 28320 tontin nro 11 sekä puisto-, katu- ja pysäköintialueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 19.8.2004 päivätyn ja 12.5.2005 ja 20.6.2005 muutetun piirustuksen nro 11326 mukaisena.

Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on, että Pakilantien itäpuolella oleva Maunulan ostoskeskus puretaan ja sen tilalle rakennetaan asuintaloja ja liiketilaa. Pakilantien länsipuolelle on tarkoitus rakentaa sekä julkisten että kaupallisten palvelujen keskus. Pakilantien risteysjärjestelyä muutetaan korvaamalla nykyinen nk. X‑risteys kahdella T‑liittymällä.

Asunto Oy Pakilantie 9, Pakila-Seura ry ym., Pro Maunula ry ja Suursuon Ostoskeskus Oy ovat tehneet asemakaavan muutosta koskevat valitukset Helsingin hallinto-oikeudelle.

./. Valitukset ovat esityslistan tämän asian liitteenä.

Helsingin hallinto-oikeus pyytää (5. ja 11.6.2007) kaupunginhallitusta hankkimaan kaupunginvaltuuston lausunnon valitusten johdosta.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut viittaa (27.9.2007) kaikkien valitusten osalta kaupunginvaltuuston pöytäkirjan 25.4.2007 liitteenä oleviin päätöksen perusteluihin, kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeeseen 133 kaupunginhallitukselle 26.8.2004 ja kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeeseen 75 kaupunginhallitukselle 12.5.2005.

Oikeuspalvelut yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa laadittuna lausuntonaan kaupunginhallitukselle toteaa mm. seuraavaa:

Valitusten keskeinen sisältö ja vastineet valituksiin

Asunto Oy Pakilantie 9:n valituksessa vaaditaan asemakaavapäätöksen kumoamista, koska yhtiö ei hyväksy kaavassa esitettyä liikenneratkaisua. Yhtiön käsityksen mukaan Pakilantietä kavennetaan yhtiön tontin puolelta kolmikaistaisesta ajoradasta yksikaistaiseksi.

Asiapapereista puuttuu tontin kohdalla oleva kolmas ns. ryhmityskaista eikä asiakirjoista myöskään ilmene, onko sitä mahdollista rakentaa. Kaavan mukainen liikenneratkaisu tulee entisestään vaikeuttamaan pääsyä yhtiön tontilta ruuhka-aikoina ja lisää ruuhkaa ja saasteiden määrää.

Asunto Oy Pakilantie 9:n esittämää näkemystä ei ole otettu huomioon asemakaavan muutoksessa ja yhtiö katsoo, että asemakaavaan tulisi ottaa ainakin toiseksi ajokaistaksi edellä mainittu ryhmittymiskaista, joka helpottaa yhtiön tontilta pääsyä Pakilantielle.

Oikeuspalvelut toteaa, että asemakaavakartassa esitetyt kaistajärjestelyt on merkitty katualueelle ohjeellisina. Ne eivät näin ollen ole katusuunnittelussa sitovia, kuten ei myöskään havainnekuvana esitetty illustraatio.

Asemakaavassa ei myöskään ole supistettu Pakilantien katualuetta niin, että se estäisi nykyisten kaistajärjestelyiden kaltaisen tilanteen myös jatkossa.

Asemakaavan perusteella tulee vielä erikseen tehtäväksi liikennesuunnitelma. Pakilantien liikennesuunnitelmaa ei ole vielä hyväksytty asemakaavasta tehtyjen valitusten takia. Pakilantie 9:n kohdalle jäänee nykytilannetta vastaavat kolme kaistaa, joista yksi on kääntymiskaista Metsäpurontielle.

Asemakaavan havainnekuvassa esitetty mahdollisuus kaventaa Pakilantie 1+1 -kaistaiseksi perustui valmisteluvaiheessa tilanteeseen, jossa Pakilantien suunnitelmissa ei vielä ollut mahdollisen Raide-Jokerin tilavarauksia.

Pakila-Seura ry:n, XXXX XXXX:n ja XXXX XXXX:n valituksessa vaaditaan asemakaavapäätöksen kumoamista ensiksi sillä perusteella, ettei kaavaprosessissa ole kuultu asianosaisena Pakila-Seuraa, vaikka kaavan mukaiset liikennejärjestelyt valituksen mukaan haittaavat liikennöintiä Pakilasta ja Paloheinästä oleellisesti. Lisäksi valittajien mukaan kaavamuutos pahentaa Pakilantien ruuhkautumista ja kaavamuutoksen liikennejärjestelyt perustuvat virheellisiin tietoihin.

Oikeuspalvelut toteaa, että asemakaavaa laadittaessa maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n mukainen vuorovaikutus on järjestetty niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on ollut mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.

Asemakaavan muutoksesta ei ole pyydetty maankäyttö- ja rakennusasetuksen 28 §:ssä tarkoitettua lausuntoa Pakila-Seuralta, kuten ei varsinaisen kaava-alueenkaan asukasjärjestöiltä. Asukasjärjestöt eivät pääsääntöisesti ole maankäyttö- ja rakennusasetuksen 28 §:ssä tarkoitettuja yhteisöjä, joilta on pyydettävä lausunto asemakaavaehdotuksesta.

Kuten asemakaavan muutoksen selostuksesta ilmenee, on kaavamuutoksesta tiedottaminen ollut laajaa. Siitä on tiedotettu paikallislehdissä ja asemakaavan muutoksesta on keskusteltu myös Pakila-Seuran tilaisuuksissa. Pakila-Seura ei ole esittänyt kaavoitusvaiheessa kirjallista mielipidettä tai jättänyt muistutusta.

Oikeuspalvelut toteaa, että Pakilantien liikennemäärä Suursuon kohdalla on viime vuosina vakiintunut noin 12 000 ajoneuvoon vuorokaudessa. Nykyiset liikennemäärät ovat olleet vakiintuneet vuodesta 1997, jolloin on valmistunut parannus Kehä I:n ja Tuusulanväylän liittymään. Nykytilanteessa pahimmat liikenneongelmat Pakilantiellä ovat Kehä I:n ja Pirjontien välillä. Ruuhkahuiput ovat kestoltaan melko lyhyitä. Kyseinen ongelma johtuu siitä, että Kehä I:ltä idästä tultaessa oikaistaan Pakilantien kautta edelleen Pirjontietä ja Pirkkolantietä Haagan suuntaan. Tätä ongelmaa pyritään vähentämään pääteiden kehittämishankkeilla (Kehä I, Hämeenlinnanväylä, Vihdintie). Myös Tuusulanväylän jatkokehittäminen (Tuusulanväylän kääntö Veturitielle) tulee vähentämään tarvetta käyttää Pakilantietä pitkämatkaisen liikenteen yhteytenä.

Edellä sanottuun viitaten oikeuspalvelut toteaa, että valituksen kohteena olevalla Maunulan keskustan asemakaavan muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta Pakilantien liikenteeseen, kuten valituksessa väitetään. Asemakaava-alue ei ulotu niille kohdille, joista pahimmat liikenneongelmat todellisuudessa johtuvat eikä asemakaavan tarkoituksena ole ollut ratkaista näitä ongelmia.

Siltä osin kuin valituksessa on kysymys vaikutusten arvioinnin riittävyydestä ja liikenteen toimintaedellytyksiä koskevasta suunnitteluvelvoitteesta, oikeuspalvelut toteaa seuraavaa.

Pakilantiestä Suursuon kohdalla on tehty liikennesimulointi, jossa on otettu huomioon liikenteen tuleva kasvu, jonka ei ennusteiden mukaan odoteta olevan kovinkaan suurta. Liikennesimuloinnin mukaan Suursuon kohdalle ei muodostu ongelmia. Sujuvuus itse asiassa paranee nykyisestään nykyisen nelihaaraisen liittymän muuttuessa kolmihaaraiseksi.

Maunulan keskustan kaavoituksen yhteydessä Pakilantien liikenteestä on tehty melulaskelma. Laskelman perusteella asemakaavaan on merkitty uusille rakennuksille melumääräykset. Laajemmat selvitykset eivät ole tarpeellisia, koska liikennemääriin tai -olosuhteisiin ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia.

Pro Maunula ry ja Suursuon Ostoskeskus Oy esittävät osittain yhteneväiset valitukset. Molemmat valittajat katsovat, että Maunulan keskus ei kehity vetovoimaiseksi ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoiseksi palvelukeskukseksi eikä liikekeskus palvele Maunulan lisäksi Pakilan ja Paloheinän asukkaita. Palvelutarjonta vähenee ja liikennejärjestelyt aiheuttavat ongelmia. Alueen suunnittelussa ei ole otettu huomioon Maunulan korkealuokkaista arkkitehtuuriperintöä eikä alueen iäkkään väestön tarpeita. Vuorovaikutteisuus ei ole myöskään toteutunut asemakaavasuunnittelussa.

Pro Maunula ry toteaa lisäksi, että Helsingin kaupunginvaltuuston asemakaava-asian päätöksentekoon ovat osallistuneet yhteisöjäävit henkilöt. Asemakaavan muutoksen ja siihen liittyvien liikennejärjestelyjen ympäristövaikutuksista ei ole tehty kattavaa selvitystä, jollainen olisi ympäristövaikutusten arviointilain mukaisesti tehtävä.

Suursuon Ostoskeskus Oy puolestaan tähdentää, että valituksen perusteena oleva ratkaisu on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, valtuusto on ylittänyt toimivaltansa ja päätös on muutoin lainvastainen. Suursuon Ostoskeskus Oy katsoo myös, että se on asianosainen tai valitus tulee katsoa kunnallisvalitukseksi. Yrittäjien yhdenvertaisuutta ja esteellisyyssäännöksiä on rikottu ja yksittäistä kauppaketjua on suosittu asemakaavan tavoitteiden vastaisesti. Suursuon Ostoskeskus Oy:n mukaan ongelmana ovat myös ympäristöhaitat ja turvallisuusnäkökohdat.

Oikeuspalvelut toteaa, että pelkästään sitä, että asemakaavaratkaisu mahdollisesti vaikuttaa haitallisesti joidenkin elinkeinonharjoittajien kilpailuasemaan, ei voida pitää maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 3 momentissa tarkoitettuna maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheutuvana kohtuuttomana rajoituksena tai kohtuuttomana haittana (KHO 21.3.2005 T 628).

Maankäyttö- ja rakennuslain 188 §:n mukaan asemakaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään. Oikeuspalvelut toteaa, että Suursuon Ostoskeskus Oy:llä on joka tapauksessa valitusoikeus kunnan jäsenyyden perusteella ja yhtiö on myös luettu maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n mukaisten osallisten joukkoon.

Vuorovaikutus

Kuten asemakaavan selostuksesta ilmenee, on kaavamuutoksesta tiedottaminen ja vuorovaikutteisuus ollut laajaa. Suunnittelun eri vaiheita on esitelty useissa asukastilaisuuksissa, Maunulan kirjastossa sekä internetissä kaupunkisuunnitteluviraston ja Maunulan kotisivuilla. Oikeuspalvelut viittaa tältä osin myös kaupunginvaltuuston pöytäkirjan 25.4.2007 liitteenä oleviin päätöksen perusteluihin.

Siltä osin kuin valituksessa esitetään väitteitä Maunula-Seuran kotisivujen virheellisyyksistä, oikeuspalvelut toteaa, ettei Helsingin kaupunki ole vastuussa yksityisen yhdistyksen viestinnän oikeellisuudesta.

Tiedoksianto Suursuon Ostoskeskus Oy:lle on lähetetty osoitteeseen, joka on yhtiön valitukseensa liittämässä kaupparekisteriotteessa.

Yhdenvertaisuus ja palvelutarjonnan riittävyys

Kaupunkisuunnittelulautakunnan asemakaavaavatyön jatkosuunnittelun pohjaksi valitsemassa vaihtoehto C:ssä Pakilantien risteysalueelle muodostuu nykyistä väljän jäsentymätöntä ja matalaa keskustaa tiiviimpi, tehokkaampi ja kaupunkimaisempi keskusta-alue.

Julkisten ja kaupallisten palveluiden kehittäminen perustuu useiden erilaisten vaihtoehtojen tutkimiseen ja muodostaa hyvän perustan Maunulan keskustan kehittämiselle. Suoraan pysäkkialueiden katutasoon avautuvat ja helposti asioitavat korkeatasoinen päivittäistavaramyymälä Pakilantien länsipuolella ja pienet liiketilat Pakilantien molemmin puolin aktivoivat katukuvaa. Kulttuuripalvelut monipuolistavat keskuksen palvelutarjontaa julkisen liikenteen solmukohdassa.

Liikekeskus palvelee Maunulan lisäksi Pakilan ja Paloheinän asukkaita, koska Pakilantie toimii edelleenkin Pakilaan ja Paloheinään johtavana kokoojakatuna. Pakilantiellä liikennöi lisäksi myös kyseisiä alueita palvelevia bussilinjoja. Liikekeskukseen suunniteltava supermarket-tasoinen päivittäistavaramyymälä on kooltaan ja siten myös valikoimiltaan alueen muita kauppoja suurempi ja palvelee myös Maunulan pohjoispuolella asuvia.

Asemakaavan muutoksella ei ole loukattu yrittäjien yhdenvertaisuutta. Asemakaavan muutos ei ota kantaa yksittäisten palveluiden sijoittumiseen eikä toimijoihin, vaan luo edellytykset Maunulan keskustassa tarpeellisille kaupallisille ja muille palveluille. Se, mitä toimijoita alueelle sijoittuu, ratkeaa muun päätöksenteon kautta, kuten Suursuon Ostoskeskus Oy:kin toteaa.

Asemakaavan muutoksen toteutuessa koko alueen liikekerrosala lisääntyy uusien asuinkerrostalokorttelien liikekerrosalalla eli 600 k-m². Tiloista osa on erikseen osoitettu pienille liiketiloille rajoittamalla yksitäisen tilan enimmäiskokoa asemakaavamääräyksellä. Muualla Maunulassa on suhteellisen paljon pieniä liiketiloja, joihin osa ostoskeskuksen yrittäjistä ja palveluista voisi sijoittua ja muodostaa alueellista lähipalveluverkostoa. Se on varsin hyvin iäkkäänkin väestön tavoitettavissa myös julkisella liikenteellä.

Esteellisyys

Valtuutettujen esteellisyyttä koskevien väitteiden osalta oikeuspalvelut viittaa kuntalain (365/1995) 52 §:ään, jossa valtuuston jäsenen esteellisyys on määritelty seuraavasti:

Valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintolain (434/2003) 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään. Milloin valtuutettu ottaa osaa asian käsittelyyn muussa toimielimessä, häneen sovelletaan mitä kyseisen toimielimen jäsenen esteellisyydestä säädetään.

Kuntalain 52 §:ää koskevassa hallituksen esityksessä (HE 192/1994 vp, s. 108) on todettu seuraavaa: ”Valtuutetun esteellisyysperusteet ovat suppeammat kuin muihin luottamushenkilöihin ja kunnan viranhaltijoihin ja työntekijöihin sovellettavat perusteet. Valtuutettu on esteellinen vain, jos asia koskee henkilökohtaisesti häntä tai hänen laissa tarkoitettua lähisukulaistaan tai sellaiseen rinnastettavaa henkilöä”. Valtuuston jäsenen osallistuminen sellaisen yhteisön hallintoon, jonka etuun kaavan hyväksymistä koskeva päätös saattaa vaikuttaa, ei siten ole esteellisyysperuste.

Suursuon Ostoskeskus Oy on lisäksi viitannut valituksessaan sen liitteeseen nro 9, josta käy ilmi, että Osuusliike Elannon edustajistoon kuuluvia henkilöitä on ollut päättämässä kiinteistölautakunnan kokouksessa 2.9.2003, että Osuusliike Elannolle varataan ilman kilpailutusta asemakaavavaihtoehdon C mukainen alue uuden ostoskeskuksen suunnittelua varten. Lisäksi kiinteistölautakunta on 2.9.2003 päättänyt, että Suursuon Ostoskeskus Oy:n vuokrasopimusta jatketaan 31.12.2006 saakka asemakaavaehdotus C:n mukaisesti, vaikka aiemmin kiinteistövirasto oli ehdottanut vuokrasopimuksen pituudeksi 15 vuotta. Oikeuspalvelut toteaa, etteivät Suursuon Ostoskeskus Oy:n liitteessä mainitsemat lautakuntien päätökset liity valituksenalaiseen asemakaavan hyväksymistä koskevaan kaupunginvaltuuston päätökseen eikä väitteistä näin ollen ole syytä lausua enempää.

Liitteessä on todettu myös, että kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja on osallistunut asian käsittelyyn, vaikka hän oli HOK-Elannon edustajiston jäsen. Liitteessä on todettu, että kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja oli 15.5.2003 kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenenä kokouksessa, jossa valittiin asemakaavaehdotuksista HOK-Elannolle suotuisin. Hän oli myös 26.8.2004 lautakunnan kokouksessa puoltanut HOK-Elannolle myönteistä asemakaavan muutosehdotusta ja sen lähettämistä kaupunginhallitukselle.

Lautakunnan jäsenen esteellisyys ratkaistaan hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan. Kyseinen lainkohta kuuluu seuraavasti:

Virkamies on esteellinen jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.

Säännöksessä on rajattu mahdolliset toimielimet, joiden jäsenyys johtaa esteellisyyteen. Hallintolakia säädettäessä hallituksen esityksessä (HE 72/2002 vp) todettiin, että kyseinen säännös ei muutu sisällöltään, joten hallintolain esitöissä ei asiasta ole lausuttu sen sisällöstä. Esteellisyyttä ratkaistaessa tulkinnassa on otettava siten huomioon hallintomenettelylain hallituksen esitys (HE 26/1997 vp, s. 1), jossa todetaan esteellisyydestä, että se voi syntyä ”minkä tahansa yhteisön, säätiön, tai liikelaitoksen johtamiseen tavalla tai toisella osallistuvan toimielimen jäsenyydestä”. Säännöksessä on lueteltu yrityksen johtoon kuuluvat elimet eli hallitus, hallintoneuvosto ja toimitusjohtaja. Lisäksi näitä vastaavan elimen jäsenyys voi muodostaa esteellisyyden, jos se harjoittaa yhteisön johtamista.

Lain esitöissä on korostettu, että esteellisyystilanteen syntyminen edellyttää virkamiehen kuulumista yhtiön johtoelimeen. HOK-Elannon edustajiston tehtävistä ja asemasta on määräykset Helsingin Osuuskauppa Elannon sääntöjen 11–15 §:ssä. Säännöt ovat tämän lausunnon liitteenä 1. Sääntöjen mukaan edustajisto käyttää osuuskaupan jäsenten päätäntävaltaa kahdesti vuodessa pidettävissä kokouksissa. Edustajistolle kuuluvia asioita ovat mm:

– tilinpäätöksen käsittely

– tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen

– vastuuvapauden myöntäminen hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenille sekä toimitusjohtajalle

– edustajiston, hallintoneuvoston jäsenten ja tilintarkastajien palkkioiden vahvistaminen

– tilintarkastajien ja hallintoneuvoston jäsenten valinta.

Sääntöjen sisällön perusteella oikeuspalvelut katsoo, ettei edustajistoa tule pitää hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuna toimielimenä. Edustajisto voidaan pikemminkin rinnastaa osakeyhtiölain mukaiseen yhtiökokoukseen, johon osallistuminen ei myöskään johda virkamiehen esteellisyyteen yhtiön asioita käsiteltäessä. Oikeuspalvelut arvioi, ettei lainsäätäjän tarkoitus ole ollut rinnastaa yhtiön johtoon toimielintä, jolle ei kuulu lainkaan esimerkiksi hallitukselle kuuluvia tehtäviä ja joka kokoontuu vain kahdesti vuodessa. Vastakkaisen kannan voisi odottaa käyvän ilmi vähintäänkin lain esitöistä. Näin ei kuitenkaan ole, vaan esitöissä korostetaan, että esteellisyys edellyttää osallistumista toimielimeen, jolle kuuluu yhteisön johtamistehtäviä.

Tämän lisäksi oikeuspalvelut toteaa, että vaikka kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan katsottaisiin edellä mainituista seikoista huolimatta olleen esteellinen, ei tällä ole ollut vaikutusta asemakaavan muutosta koskevan päätöksen sisältöön. Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa 15.5.2003 päätettiin yksimielisesti, että asemakaavan suunnittelua jatketaan vaihtoehdon C pohjalta. Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa 26.8.2004 kaikki sen jäsenet, yhtä lukuun ottamatta, puolsivat asemakaavan muutosehdotusta ja sen lähettämistä kaupunginhallitukselle. Oikeuspalveluiden käsityksen mukaan on siten ilmeistä, että mahdollisella esteellisyydellä ei ole ollut vaikutusta asiassa valtuuston tekemään päätökseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta on ollut lähes yksimielinen asiassa ja on ilmeistä, että lautakunnan päätökset olisivat olleet samat, vaikka sen puheenjohtaja ei olisi osallistunut asian käsittelyyn. Lautakunnan päätökset ovat muutenkin olleet luonteeltaan valmistelevia. Kaupunginvaltuuston päätöstä ei siksi tulisi kumota, vaikka asiassa katsottaisiinkin tapahtuneen virhe.

Suojelu

Maunulan alueen rakennusten ja ympäristön arvot on selvitetty kattavasti. Maunulan korkealuokkainen arkkitehtuuriperintö löytyy eteläisen Maunulan alueelta Pakilantien länsipuolelta. Tämä 1950-lukua edustava alue on selvitysten perusteella yleiskaavassa merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Tälle alueelle laaditaan parhaillaan rakennustaiteelliset ja ympäristöarvot huomioon ottavaa asemakaavaa. Suursuon alue on rakennuskannaltaan ja asemakaavaltaan nuorempaa aluetta.

Pro Maunula ry on esittänyt Maunulan alueen suojelemista myös rakennussuojelulain nojalla. Esitys on koskenut myös nykyisen ostoskeskuksen suojelemista. Uudenmaan ympäristökeskus on hylännyt hakemuksen todeten päätöksessään, että mahdollinen suojelu tapahtuu asemakaavatasolla.

Vanha ostoskeskus on toiminnallisesti rakennuksena suljettu ja epäkäytännöllinen ja sen on koettu aiheuttavan myös epäviihtyisyyttä ja jopa häiriötä ympäristössään.

Ostoskeskus on aikansa palveltuaan tullut tilanteeseen, jolloin sen peruskorjaus suojelurakennuksena edellyttäisi varsin suuria investointeja. Pienessä keskinäisessä kiinteistöosakeyhtiössä se aiheuttaisi etenkin pienille osakkaille kohtuuttoman suuria taloudellisia rasituksia. Rakennuksen purkaminen on näissä oloissa perusteltuna, vaikka sen onkin katsottava sisältävän pääasiassa paikallishistoriaan liittyviä kulttuurihistoriallisia arvoja.

Kaupunginmuseo on muistiossaan 20.4.2001 esittänyt, että alueen asemakaavan muutoksen lähtökohdaksi otettaisiin olemassa olevan ostoskeskusrakennuksen säilyminen. Museo on kesällä 2002 inventoinut kaikki Helsingin vanhat ostoskeskukset. Tässä yhteydessä museo on päätynyt siihen, ettei se tule esittämään Maunulan (Suursuon) ostoskeskuksen asemakaavallista suojelua, mutta edelleenkin pitää toivottavana, että alueen kehittämistä voitaisiin suunnitella ostoskeskusrakennus huomioon ottaen.

Asemakaavaa muutettaessa ostoskeskusrakennusta ei päätetty suojella. Päätös on tehty maankäyttö- ja rakennuslain suoman harkintavallan puitteissa.

Liikenne

Viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 7 §:n 2 momentin mukaan kyseisen lain mukaista ympäristöarviointia vastaavasta ympäristövaikutusten arvioinnista kaavojen laatimisen yhteydessä säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa.

Asemakaavan muutoksen yhteydessä on tehty tarvittavat selvitykset liikennejärjestelyistä maankäyttö- ja rakennuslaissa edellytetyssä laajuudessa. Maunulan keskustan asemakaavan muutoksen yhteydessä on tehty Pakilantien liikenteestä melulaskelma. Laskelman perusteella asemakaavaan on merkitty uusille rakennuksille melumääräykset. Laajemmat selvitykset eivät ole tarpeellisia, koska liikennemääriin tai ‑olosuhteisiin ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia.

Asemakaavan muutosehdotuksesta pyydettiin lausunto ympäristölautakunnalta, joka päätti, että lausunnon antaa ympäristökeskus, jolla ei ollut huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta. Esitettyjen pelastusliikennettä koskevien väitteiden osalta oikeuspalvelut toteaa, että asemakaavan muutosehdotuksesta pyydettiin lausunto pelastuslautakunnalta, jolla ei ollut huomautettavaa ehdotuksesta.

Pakilantiestä Suursuon kohdalla on tehty liikennesimulointi, jossa on otettu huomioon liikenteen tuleva kasvu, jonka ei tosin ennusteiden mukaan odoteta olevan kovinkaan suurta. Liikennesimuloinnin mukaan Suursuon kohdalle ei muodostu ongelmia. Sujuvuus itse asiassa paranee nykyisestään nykyisen nelihaaraisen liittymän muuttuessa kolmihaaraiseksi. Nykytilanteessa pahimmat liikenneongelmat Pakilantiellä ovat Kehä I:n ja Pirjontien välillä.

Yhteenveto Oikeuspalvelut toteaa, että valituksissa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden vuoksi kaavapäätös olisi kumottava. Kaavamuutos perustuu lain edellyttämiin riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin sekä täyttää muutkin lain asettamat menettely- ja sisältövaatimukset.

Päätös ei ole syntynyt kuntalain 90 §:n tarkoittamalla tavalla virheellisessä järjestyksessä, viranomainen ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutenkaan lainvastainen. Kunnallisvalitusmenettelyssä ei voida vedota kaavaratkaisujen mahdolliseen epätarkoituksenmukaisuuteen.

Helsingin hallinto-oikeudelle annettavassa selityksessä tulee näin ollen pyytää valitusten hylkäämistä aiheettomina ja perusteettomina.

Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan hallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos hallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen.

Vs. Kaj toteaa suojeluun liittyen, että vanhan Suursuon ostoskeskuksen suojelusta on tehty erillinen rakennussuojeluesitys, minkä lisäksi se sisältyi Pirkkolan, Maunulan ja Suursuon alueiden suojelua koskeneeseen esitykseen. Nämä esitykset Uudenmaan ympäristökeskus on hylännyt 30.1.2006 ja 7.11.2006. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksestä 30.1.2006 valitettiin ympäristöministeriölle, joka hylkäsi 6.6.2006 valituksen eikä muuttanut ympäristökeskuksen päätöstä. Korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamosta saadun tiedon mukaan ympäristöministeriön päätöksestä 6.6.2006 ei valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Myös Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksestä 7.11.2006 valitettiin ympäristöministeriölle, joka jätti 12.1.2007 valituksen tutkimatta liian myöhään saapuneena. Tästä valitettiin edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi 15.6.2007 valituksen.

Vs. Kaj toteaa lopuksi, että valitusasiakirjat ovat nähtävänä Khn kokouksessa ja sitä ennen asian esittelijällä.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa asiasta Helsingin hallinto-oikeudelle edellä esityslistalta ilmenevän hallintokeskuksen oikeuspalveluiden ehdotuksen ja kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa viransijaisena johtavan apulaiskaupunginjohtajan lausuman mukaisen lausunnon.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille lausunnon laatimista ja antamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Valitukset kaupunginvaltuuston päätöksestä Maunulan keskustan asemakaava-asiassa nro 11326

LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYSTÄ VALITUKSESTA TUOMARINKYLÄN ERITYISALUEEN (PALOHEINÄN JOKAMIESGOLFKENTTÄ) ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11519)

Khs 2006-2090

Vs. Kaj toteaa, että kaupunginvaltuusto on 20.6.2007 hyväksynyt 35. kaupunginosan (Tuomarinkylä, Haltiala) erityisalueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 17.8.2006 päivätyn ja 26.4.2007 muutetun piirustuksen nro 11519 mukaisena.

Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on ensisijaisesti järjestää golftoiminta alueella Suomen Golfliiton turvaohjeiden mukaisesti laajentamalla aluetta siten, että toiminta on turvallista sekä kentän käyttäjille että kentän lähistöllä liikkuville. Samalla tavoitteena on järjestää golftoiminta siten, etteivät luonto-, kulttuurihistorialliset tai maisema-arvot alueella vaarannu. Asemakaavan muutoksen seurauksena tällä hetkellä 15 ha:n kokoinen jokamiesgolfkenttä laajenee 30 ha:n kokoiseksi, mutta säilyy edelleen 9-reikäisenä jokamiesgolfkenttänä.

Helsingin Keskuspuiston puolesta ry. on tehnyt asemakaavan muutosta koskevan valituksen Helsingin hallinto-oikeudelle.

./. Valitus on esityslistan tämän asian liitteenä.

Helsingin hallinto-oikeus pyytää (30.7.2007) kaupunginhallitusta hankkimaan kaupunginvaltuuston lausunnon valituksen johdosta.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut viittaa (28.9.2007) kaupunginvaltuuston pöytäkirjan 20.6.2007 liitteenä oleviin päätöksen perusteluihin, kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeessä 24.8.2006 oleviin päätöksen perusteluihin, kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeessä 26.4.2007 oleviin päätöksen perusteluihin sekä asiassa saatuihin lausuntoihin.

Oikeuspalvelut yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa laadittuna lausuntonaan kaupunginhallitukselle toteaa mm. seuraavaa.

Helsingin Keskuspuiston puolesta ry:n valituksessa vaaditaan mm. asemakaavapäätöksen kumoamista, koska yhdistyksen mukaan päätös on maankäyttö- ja rakennuslain vastainen. Valittaja viittaa lain

54 §:n 2 momenttiin ja Uudenmaan ympäristökeskuksen lausuntoon kaupunginhallitukselle. Ympäristökeskus katsoi, että asemakaava ei esitetyssä muodossa täytä maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 2 momentin terveellisyyden ja turvallisuuden vaatimusta.

Valittaja katsoo, että alueen arvot ja ominaisuudet eivät ehdotetussa muutoksessa säily, joten se ei ole Helsingin yleiskaava 2002:n mukainen.

Valittajan mukaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle sekä liikenteen järjestämiselle eivät täyty. Alue on Vantaanjokilaakson valtakunnallisesti merkittävää maisemakokonaisuutta. Alue on myös osa linnustollisesti arvokasta luontokohdetta, joka kokonaisuudessaan on tärkeä sekä pesiville linnuille että muuttolintujen levähdyspaikkana. Valituksen mukaan pohjavedenpinta on alueen reunoilla sijainneissa havaintoputkissa melko lähellä maanpintaa ja lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttö Paloheinän kentällä on ympäristöriski.

Yhdistys pitää asukkaiden liikunnallisen yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisena sitä, että erityisesti koirien ulkoiluttamiseen käytettävät epäviralliset polut joudutaan sulkemaan pelikauden ajaksi eli noin puoleksi vuodeksi. Valittajan mukaan golfyrittäjää ei saisi tukea suhteellisesti muita enemmän verovaroin, koska se ei ole Helsingin kaupungin liikuntapoliittisen yhdenmukaisuustavoitteen mukaista.

Valittajan käsityksen mukaan liikennemäärä tulee lisääntymään. Vaikutuksia kapean Kuusmiehentien liikenteeseen ei ole selvitetty. Myöskään pysäköintitilojen lisätarvetta ei ole selvitetty.

Oikeuspalvelut toteaa, että golfkentän laajennushanketta ei voida rinnastaa espoolaiseen hankkeeseen, josta korkein hallinto-oikeus antoi kielteisen päätöksen 20.1.2005 (KHO 2005:4). Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei runsaan kymmenen hehtaarin suuruiselle alueelle suunniteltua golfkenttätoimintaa ollut mahdollista harjoittaa turvallisesti siten, ettei samalla merkittävästi rajoiteta alueen muuta virkistyskäyttöä ja kevyen liikenteen kauttakulkua. Myöskään pohjavesien pilaantumisriskin vuoksi kaava ei golfkenttätoiminnan sijaintiin ja laajuuteen nähden täyttänyt turvallisuutta ja terveellistä elinympäristöä koskevia vaatimuksia.

Paloheinän jokamiesgolfkentän laajennuksen toteutuessa golfkenttä tulisi huomattavasti suuremmalle alueelle kuin korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsitellyssä tapauksessa ja laajennus on tarpeen nimenomaan turvallisuuden parantamiseksi. Paloheinän laajennettu kenttä täyttää Suomen Golfliiton turvallisuussuositukset. Laajennusalue ei myöskään ole tärkeää pohjavesien muodostumisaluetta, kuten alue, jonka kaavamuutosta päätös KHO 2005:4 koski. Paloheinässä ei rajoiteta alueen muuta virkistyskäyttöä eikä kevyen liikenteen kauttakulkua merkittävästi. Kentän laajentamisen seurauksena sekä turvallisuuteen että vesiensuojeluun liittyvien suoja-alueiden tosiasiallinen leveys kasvaa nykytilanteeseen verrattuna merkittävästi.

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 1 momentin mukaan asemakaava on laadittava niin, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.

Helsingin yleiskaava 2002:ssa alue on virkistysaluetta, Helsinkipuistona kehitettävää aluetta sekä kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta. Asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Golfkenttä on virkistystoimintaa, joka soveltuu Yleiskaava 2002:ssa virkistysalueeksi merkitylle alueelle.

Suurin osa golfkentän laajennusalueesta sijoittuu vyöhykkeelle, joka on varattu tehokkaalle liikunnalle ”Paloheinän lähiympäristön ja Keskuspuiston pohjoisosan toiminnallisessa yleissuunnitelmassa” (Liikuntavirasto, 1993), jonka kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 23.4.1994 alueelle laadittavien asemakaavojen ja asemakaavan muutosten pohjaksi. Golfkentän laajennus on tämän suunnitelman mukainen. Golfkentän laajennushankkeessa on kysymys Helsinkipuistossa jo olevan virkistystoiminnan järjestämisestä aiempaa järkevämmin ja turvallisemmin. Golftoiminta liittyy luontevasti Paloheinän liikunta- ja urheilupainotteiseen toiminnalliseen kokonaisuuteen ja laajentaa alueen virkistystarjontaa. Virkistysyhteys Torpparinmäestä Keskuspuistoon säilyy.

Turvallisuus Golfkentän laajentamisen tärkeimpänä lähtökohtana on turvallisuustilanteen parantaminen, jonka merkittävimpänä edellytyksenä on kentän riittävä koko. Suomen Golfliiton kokosuositus 9-reikäisille golfkentille on noin 30 ha, joten 15 ha:n kokoinen kenttä toimii liian pienellä alueella. Kentän ahtauden vuoksi Suomen Golfliiton suosittamia turvaetäisyyksiä ei ole voitu kaikissa kohdissa noudattaa, mistä on aiheutunut toistuvasti vaaratilanteita sekä kentän ulkopuolella että kentällä. Turvallisuustilannetta nykyisellä kentällä voi parantaa lisäaidoilla vain väliaikaisesti ja tiettyyn rajaan saakka muun muassa maisemallisista syistä.

Kentän laajentaminen Suomen Golfliiton suosituksen mukaiseen kokoon, noin 30 ha:iin, mahdollistaa peliväylien tarpeeksi väljän sijoittelun ja täten asianmukaiset ja riittävän laajat turvavyöhykkeet kentän sisällä ja reunoilla. Asemakaavan muutoksen myötä turvallisuustilanne golfkentän lähistöllä ja itse kentällä paranee merkittävästi, kuten Suomen Golfliiton lausunnossa 27.9.2005 todetaan.

Laajennetun kentän koko mahdollistaa viheriöiden sijoittamisen turvallisuuden kannalta tarvittavan 50 m:n päähän kentän reunoista sekä samalla väylien väliset riittävät etäisyydet. Viheriön reunan sijainti vähintään 50 m:n päässä kentän reunasta on ulkoisen turvallisuuden kannalta riittävä, Suomen Golfliiton turvallisuussuositusten mukainen etäisyys. Peliväylillä lyöntien pituutta rajoittavat tehokkaasti myös hiekka- tai vesiesteet, joita Paloheinän kentällä sijoitetaan peliväylille turvallisuuden kannalta tärkeisiin kohtiin. Mombergintien yli ei lyödä palloja, ja sen molemmille puolille tulee vähintään 50 m leveä turva-alue. Kulkua uudelle kenttäalueelle voidaan säädellä ja ohjata tarvittaviin paikkoihin sijoitettavien ojien, matalien aitojen, porttien ja opasteiden avulla.

Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon johdosta asemakaavamerkintää on tarkennettu seuraavasti: ”Alueelle saa sijoittaa korkeintaan 5 peliväylää siten, että niiden viheriöiden ulkoreuna sijoittuu vähintään 60 m etäisyydelle avoimena maisematilana säilytettävän urheilu- ja virkistyspalvelualueen reunasta. Alueelle tulee rakentaa tarpeelliset, ympäristöön soveltuvat suoja-aidat.”

Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon johdosta Helsingin kaupungin ympäristökeskus on antanut terveystarkastajan arvion golfkentän laajennuksen turvallisuudesta. Kaavaselostusta on täydennetty lausunnon johdosta. Helsingin kaupungin ympäristökeskus on terveystarkastajan arviossa todennut muun muassa, että toteutuessaan golfkentän laajennus parantaisi kentällä olevien pelaajien turvallisuutta ja että laajennuksen myötä lyöntiväylien etäisyydet yleisiin kulkuväyliin muuttuvat osittain aiempaa pidemmiksi, mikä parantaa myös golfkentän turvallisuutta. Kentän lyöntiväylät suositellaan rakennettavan siten, että teihin nähden jää suunnitellut turvallisuusetäisyydet. Helsingin kaupungin ympäristökeskus suosittelee suoja-aitausten rakentamista tiettyihin kohtiin.

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen antamassa arviossa mainitut asiat on otettu huomioon kaavaehdotusta laadittaessa. Kenttä on rakennettava vähintään kaavaehdotuksen mukaisin turvaetäisyyksin. Kulkua sille tullaan ohjaamaan ja rajoittamaan kaikissa tarvittavissa paikoissa erilaisin maisemaan soveltuvin rakentein, kuten ojin, silloin, portein ja suoja-aidantein.

Maisema Laajennusalue ei sijaitse maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan laajan peltoaukean ydinalueella vaan sen reunamilla. Asemakaavan muutos ei muuta merkittävästi Haltialan laajan peltokokonaisuuden, joka on osa usean kunnan alueelle ulottuvaa valtakunnallisesti merkittävää Vantaanjokilaakson maisemakokonaisuutta, maisemallista tai kulttuurihistoriallista arvoa. Asemakaavan muutoksen asemakaavamääräykset turvaavat laajennusalueen säilymisen avoimena, vihreänä ja virkistyskäytössä.

Nykyisen golfkentän maisemallinen ilme paranee, kun kentän laajentuessa suoja-aitojen ja peliväylien määrä vähenee ja peliväylät voidaan sijoittaa nykyistä väljemmin vanhallakin kentän osalla. Laajennusalueella jo vallitsevien korkeuserojen vuoksi maastoa ei tarvitse muokata kovin paljon. Kenttäalueen kaltevuus osaltaan vähentää kentälle tulevien harvojen kumpareiden näkyvyyttä. Nykyisin Haltialan pelloilla pääosin vallitseva tehoviljelyn ilme ei ole lähellä tavoitetilaa. Golfkenttää varten tehtävät rakenteet ja maiseman muokkaukset on tarvittaessa helppo purkaa ja kenttä voidaan ennallistaa aiempaan tilaan, jos alueen käyttötarkoitusta tulevaisuudessa halutaan muuttaa uudestaan.

Paloheinän lähiympäristön ja Keskuspuiston pohjoisosan toiminnallisessa yleissuunnitelmassa historiallisen kulttuurimaiseman vyöhykkeeksi on merkitty Vantaanjoen laaksopellot Niskalassa. Vanhimmat vielä jäljellä olevat pellot sijaitsevat siellä ja Tuomarinkylän kartanon kaakkoispuolella.

Kaupunginmuseo on ilmoittanut, että asemakaavan muutoksen toteuttamisen jälkeenkin alueelle jäisi runsaasti maisemapeltoaluetta, mukaan lukien vanhimmat peltoviljelyyn raivatut maat. Kaupunginmuseo ei vastustanut asemakaavan muutosta, etenkin kun maisema edelleen säilyisi avoimena. Kaupunginmuseon johtokunta on puoltanut asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä tietyin varauksin. Se on katsonut, että hiihdon harrastamismahdollisuudet on turvattava golfkentän laajennuksesta huolimatta ja maisemaa haittaavien suoja-aitojen rakentamista on vältettävä. Kaavaehdotusta laadittaessa on otettu huomioon kaupunginmuseon johtokunnan lausunnossa mainitut asiat.

Luonto Hankkeen vaikutuksia luontoarvoihin on arvioitu ja todettu, että vaikutukset eivät ole merkittäviä. Laajennusalueella ei ole merkittäviä kasvillisuuskohteita. Nykymuotoinen pelto on lähes aina yhden kasvilajin ympäristö. Golfkenttä luo alueelle kasvupaikkoja useammalle kasvilajille samanaikaisesti. Mitä enemmän tietyllä alueella on erilaisia kasvupaikkoja ja kasvilajeja, sitä enemmän siellä on myös erilaisia eläinlajeja.

Laajennus sijoittuu linnustollisesti arvokkaan, yli 200 ha:n kokoisen peltoaukean reuna-alueelle. Golfkenttä ei ole vilkkaan kesäaikaisen käyttönsä vuoksi linnustolle hyvää pesimäympäristöä, mutta sen merkitys muuttolintujen levähdys- ja ruokailualueena alkukeväällä ja loppusyksyllä ei olennaisesti pienene. Golfkentän perustaminen ei muuta avomaisemaa. Kentän rakentaminen arvokkaan linnustoalueen reunalle Torpparinmäen rakennetun alueen tuntumaan vaikuttaa vähemmän linnustoon kuin vastaava muutos peltoaukean keskiosassa. Laajennushankkeella ei ole merkittävää vaikutusta alueen linnustoarvoon. Alueen eläinlajistoa seurataan. Helsingin yliopisto on käynnistänyt pieneläimiä, matelijoita ja hyönteisiä koskevan tutkimuksen.

Noudatettaessa Suomen Golfliiton ympäristöohjelman mukaista kentänhoitoa, johon liiton jäsenet ovat sitoutuneet, kasvinsuojeluaineiden käyttömäärät jäävät kymmenesosaan hehtaaria kohti ja lannoitteiden määrät kolmasosaan hehtaaria kohti verrattuna normaalissa peltoviljelyssä käytettyihin määriin. Kaavamuutoksen toteutuessa lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttömäärät laajennusalueella vähenisivät täten merkittävästi nykytilaan verrattuna, koska laajennusalue sijoittuu viljelykäytössä olevalle maisemapellolle. Nykyisellä kentällä ei käytetä torjunta-aineita. Golfkentällä voidaan myös kehittää ja ohjata toimintaa vielä nykyistä luonnonmukaisempaan suuntaan. Näsinojan vedenlaatu on jatkuvassa tarkkailussa eikä siinä ole havaittu mitään hälyttävää.

Peltomaastoon ei tarvitse tehdä suuria muutoksia, jotta se toimisi golfkenttänä. Kentän pintavesien ohjailussa riittää yleensä lievä maastonmuotoilu ja pintasalaojitus. Kaavamuutos mahdollistaa tehomaatalouteen siirryttäessä virtaviivaistetun Näsinojan eteläisen uoman palauttamisen tarvittaessa nykyistä luonnonmukaisempaan muotoon.

Asemakaavaehdotusta laadittaessa on otettu huomioon ympäristölautakunnan lausunnossaan mainitsemat näkökohdat muilta osin, mutta asemakaavan muutos sallii lievän maastonmuokkauksen tarpeellisissa kohdissa laajennusalueella. Nykyisen pellon reunoilla olevat vesiensuojeluun liittyvät suoja-alueet säilyvät ja käytännössä levenevät laajennuksen myötä merkittävästi, koska suurin osa golfkenttää toimii tosiasiallisesti suoja-alueena. Sitä ei kynnetä eikä siellä käytetä torjunta-aineita, ja kentällä lannoitetaan ainoastaan peliväyliä ja niitäkin vain tarpeen mukaan. Asemakaavamerkinnöin rajoitetaan lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja kaavakarttaan on lisätty tarpeellisiin kohtiin 10 m leveä suojakaista VU/s-alueen reunoille.

Liikenne Golfkentän laajentamisella ei ole merkittävää vaikutusta alueen liikennemääriin, koska kentän käyttäjien lukumäärä tulee pysymään lähes ennallaan tai kasvaa vain vähän. Kentän käyttäjämäärä ei voi merkittävästi lisääntyä, koska se toimii jo nyt aivan kapasiteettinsa ylärajalla ja säilyy edelleen 9-reikäisenä kenttänä. Ei ole myöskään tarvetta laajentaa nykyistä pysäköintialuetta. Suurimmat ruuhkat alueella aiheuttaa talvinen hiihtotoiminta Paloheinän ulkoilumajan ympäristössä. Golfkentän pysäköintipaikka on hiihtäjien käytössä ruuhkia lieventämässä.

Alueen virkistyskäyttö ja yhdenvertaisuus

Nykyisen pellon suojavyöhykkeille Näsinojan haarojen vierustoille sijoittuvat epäviralliset polut, joita käytetään erityisesti koirien ulkoiluttamiseen, joudutaan laajennettavan kentän puolella turvallisuussyistä sulkemaan pelikauden ajaksi. Kulku voi jatkua edelleen Näsinojan pohjoisen haaran pohjoisrannalla sekä virallisella ulkoilutiellä Näsinojan eteläisen haaran etelärannalla. Epävirallisten ulkoilupolkujen sulkeminen rauhoittaa erityisesti Näsinojan eteläisen haaran pohjoisrannalle sijoittuvan luontovyöhykkeen tarpeettomalta häirinnältä lintujen pesimäaikaan. Järjestelyllä ei ole merkittävää vaikutusta alueen hyvin laajaan ulkoilutieverkostoon. Se, että epävirallisia kulkureittejä suljetaan turvallisuussyistä, ei loukkaa asukkaiden liikunnallista yhdenvertaisuutta.

Ulkoilureittien turvallisuus paranee. Ulkoilureitit ja luontopolku säilyvät entisissä paikoissa, joten yhteydet Keskuspuistoon ja Haltialan suuntaan säilyvät. Laajennusalueen kesäaikainen virkistyskäyttö lisääntyy. Viljelykäytössä olevalla pellolla ei saa kulkea kasvukauden aikana. Talviset hiihtomahdollisuudet laajennusalueella paranevat. Hiihtokausi pitenee nykyisen pellon alueella, koska sillä voi hiihtää jo aiemmin talvella verrattuna kynnettyyn peltoon.

Laajennetun golfkentän palvelujen voidaan katsoa kuuluvan yleisen virkistyskäytön piiriin, koska kentän käyttäjien ei tarvitse omistaa golfosaketta ja pelimaksut ovat kohtuullisia. Kyseinen kenttä on Suomen

suosituimpia pelipaikkoja ja golf on nykyisin yksi voimakkaimmin kasvavista liikuntamuodoista. Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla on kova pula golfin pelipaikoista. Kaikille avoimena, kohtuuhintaisena ja Suomen ainoana tasoituskelpoisena jokamiesgolfkenttänä kentällä on hyvin tärkeä merkitys paikalliselle ja seudulliselle virkistystoiminnalle.

Hakija kustantaa kentän laajentamisen. Asemakaavan laatimisen lähtökohtana eivät ole kyseisen yrityksen tarpeet, vaan kunnan maankäytön ohjaustarpeesta lähtevät tekijät. Alue kaavoitetaan tiettyyn tarkoitukseen ja toiminta alueella voi jatkua, vaikka yrittäjä alueella vaihtuisi. Valituksessa esitetty vaatimus siitä, että golfyrittäjää ei saisi tukea suhteellisesti muita enempää verovaroin, ei liity kaavoitusasiaan.

Yhteenveto Oikeuspalvelut toteaa, että valituksessa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden vuoksi kaavapäätös olisi kumottava. Kaavamuutos perustuu lain edellyttämiin riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin sekä täyttää muutkin lain asettamat menettely- ja sisältövaatimukset.

Helsingin hallinto-oikeudelle annettavassa selityksessä tulee näin ollen pyytää valituksen hylkäämistä aiheettomana ja perusteettomana.

Vs. Kaj toteaa, että valitusasiakirjat ovat nähtävänä Khn kokouksessa ja sitä ennen asian esittelijällä.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa asiasta Helsingin hallinto-oikeudelle edellä esityslistalta ilmenevän hallintokeskuksen oikeuspalveluiden ehdotuksen mukaisen lausunnon.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille lausunnon laatimista ja antamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Valitus kaupunginvaltuuston päätöksestä Paloheinän jokamiesgolfkentän asemakaava-asiassa nro 11519

NCC PROPERTY DEVELOPMENT OY:LLE TOIMITALON TUTKIMISTA JA SUUNNITTELUA VARTEN VARATUN TOIMITILATONTIN VARAUKSEN JATKAMINEN

Khs 2007-2202

22. kaupunginosan (Vallila) korttelin nro 22400 tontti nro 1;
Aleksis Kiven katu, Ratapihantie, Teollisuuskatu

Kiinteistölautakunta toteaa (2.10.2007) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Khlle esitetään Vallilassa Teollisuuskadun Pasilan puoleisessa päässä sijaitsevan asemakaavan muutoksen mukaisen toimistotontin 22400/1 (13 000 k-m²) varauksen jatkamista NCC Property Development Oy:n lukuun. Suunniteltuun toimitaloon tulee pääkäyttäjäksi Alma Media Oyj. Yhtiö investoi sanomalehtiin ja verkkomediaan ja sen tunnetuimmat tuotteet ovat Aamulehti, Iltalehti, Kauppalehti ja Etuovi.com. Yhtiön liikevaihto on noin 300 milj. euroa ja sen palveluksessa on 2 710 henkilöä kymmenessä eri maassa.

Tontin asemakaava ei vielä ole lainvoimainen. Hanke tukee Pasilan seudun kehittymistä media-alan yritysten keskittymäksi ja on kaupungin elinkeinopoliittisen linjan mukainen.

Hakemukset NCC Property Development Oy on 29.6.2007 lähettänyt kiinteistövirastolle osoitetun kirjeen, jossa yhtiö pyytää Vallilan tontin 22403/1 varauksen jatkamista 31.12.2008 saakka. Yhtiö perustelee varauksen jatkohakemusta asemakaavan keskeneräisyydellä.

Alma Media Oyj on 20.9.2007 lähettänyt kiinteistölautakunnalle osoitetun tontinvaraushakemuksen, jossa yhtiö pyytää, että kaupunki nimeäisi Alma Media Oyj:n Vallilan toimitilatontin 22400/1 pääkäyttäjäksi.

Alma Media Oyj on etsinyt pääkaupunkiseudulta tonttia toimistotalon rakentamista varten. Parhaaksi vaihtoehdoksi on selvityksien perusteella osoittautunut Pasilan alue. Alma Media Oyj on tutkinut yhteis-työssä NCC Property Development Oy:n kanssa hankkeen toteuttamista ko. tontille ja tontilla olisi tyydytettävissä yhtiön tilatarpeet.

Rakennettavan talon käyttäjinä tulisivat suunnitelman mukaan olemaan mm. Alma Media Oyj:n kokonaan omistamat tytäryhtiöt Kauppalehti Oy, Kustannusosakeyhtiö Iltalehti ja Alma Media Interactive Oy. Myös Alma Media Oyj:n pääkonttoritoiminnot on tarkoitus sijoittaa ko. rakennukseen.

Alma Media Oyj on kansainvälistyvä yhtiö, joka investoi sanomalehtiin ja verkkomediaan. Tunnetuimmat tuotteet ovat Aamulehti, Iltalehti, Kauppalehti ja Etuovi.com. Vuoden 2006 liikevaihto oli 301,9 milj. euroa. Yhtiön palveluksessa on 2 710 henkilöä ja se toimii 10:ssä eri maassa. Uuteen toimistotaloon muuttaisi noin 600 Alma Median työn-tekijää.

Nykyinen varaus Kiinteistölautakunta päätti 8.12.2004 (664 §) varata NCC Property Development Oy:lle 22. kaupunginosan (Vallila) korttelin 22403 suunnitellun tontin nro 1 SysOpen Oyj:n uuden toimitalon tutkimista ja suunnittelua varten 30.6.2006 saakka seuraavin ehdoin:

1 Tontille tulevan rakennuksen suunnittelu on tehtävä yhteis-työssä kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston kanssa.

2 Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, mikäli alueelle ei saada voimaan ase-makaavan muutosta, tonttia ei saada kokonaan kaupungin omistukseen eikä tonttia voida luovuttaa.

SysOpen Oyj:n luovuttua hankkeesta Khs päätti 21.8.2006 (1025 §) jatkaa NCC Property Development Oy:lle toimitalon tutkimista ja suunnittelua varten varatun 22. kaupunginosan (Vallila) korttelin 22400 suunnitellun tontin nro 1 varausta 30.6.2007 saakka entisin ehdoin ja seuraavalla lisäehdolla:

- Tontille sijoittuva pääkäyttäjäyritys on hyväksytettävä
kaupungilla.

Asemakaavatilanne Kvsto on 13.12.2006 hyväksynyt toimistotonttia koskevan asemakaavan muutoksen nro 11505, jonka mukaan tontin 22400/1 rakennusoikeus on 13 000 k-m². Rakennus asettuu viereisen konepajan alueen uusien asuinrakennusten jatkeeksi ja päätteeksi. Pysäköintipaikat sijoitetaan kahteen kerrokseen maan alle ja niihin ajo tapahtuu Aleksis Kiven kadulta. Autopaikkojen enimmäisnormina on käytetty Vallilan teollisuusalueelle hyväksyttyä normia, joka on 1 ap/120 m² toimistokerrosalaa.

Asemakaavasta on valitettu eikä se vielä ole lainvoimainen.

Varauksen jatkaminen perusteltua

Ottaen huomioon asemakaavan keskeneräisyys kiinteistölautakunta puoltaa varauksen jatkamista hakemuksen mukaisesti vuoden 2008 loppuun saakka. Varausehtojen mukaisesti kaupungin tulisi nimetä tontin pääkäyttäjäksi Alma Media Oyj, joka sopii hyvin alueelle, josta on muodostunut media-alan yritysten keskittymä. Alma Media ja nykyinen varauksensaaja ovat sopineet yhteistyöstä hankkeen toteuttamiseksi.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee jatkaa NCC Property Development Oy:lle toimitalon tutkimista ja suunnittelua varten varatun 22. kaupunginosan korttelin nro 22400 suunnitellun tontin nro 1 varausta 31.12.2008 saakka entisin ehdoin ja seuraavalla lisäehdolla:

- Tontille sijoittuva pääkäyttäjäyritys on Alma Media Oyj.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, NCC Property Development Oy:lle ja Alma Media Oy:lle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Karttapiirros varattavasta tontista
	Liite 3	NCC Property Development Oy:n kirje 29.6.2007
	Liite 4	Alma Media Oyj:n kirje 20.9.2007

ALA-MALMIN PERUSKOULUN PÄÄRAKENNUKSEN JA LIIKUNTASALISIIVEN PERUSPARANNUS, HANKESUUNNITELMAN TARKISTAMINEN

Khs 2007-1680

Kiinteistölautakunta toteaa (26.6.2007) seuraavaa:

Tiivistelmä Ala-Malmin peruskoulun rakennus käsittää 2-kerroksisen päärakennuksen, liikuntasalisiiven, erilliset luokkapaviljongit sekä ruokalarakennuksen. Tämä hankesuunnitelman tarkistus koskee päärakennuksen ja liikuntasalisiiven tilojen perusparannusta, josta laadittu ensimmäinen hankesuunnitelma on hyväksytty Khssa 5.3.2001. Hankesuunnitelman mukaisesti on toteutettu hankkeen 1. vaihe. Jäljellä olevien vaiheiden sisältö on nyt tarkistettu ja suunnitelmiin on sisällytetty tilojen ilmanvaihdon, lämmitysverkoston sekä vesi- ja viemäriverkoston parannus näissä tiloissa laajempana kuin alkuperäisessä hankesuunnitelmassa. Tämä nostaa alkuperäisen hankesuunnitelman enimmäishintaa 512 000 eurolla (alv. 0 %) eli 622 000 eurolla (alv. 22 %) kustannustasossa 9/2006.

Ala-Malmin peruskoulun vaiheittaisesta perusparannuksesta on laadittu 30.1.2001 päivätty ensimmäinen hankesuunnitelma, joka käsitti päärakennuksen ja liikuntasalisiiven tilojen toiminnallisia ja teknisiä parannuksia sekä valaistuksen ja sähköasennusten parannuksia koko rakennuksessa. Hankesuunnitelma on hyväksytty opetuslautakunnan esityksestä Khssa 5.3.2001. Hankkeesta on toteutettu 1. vaihe, teknisen työn opetustilojen parannus, vuosina 2001–2002.

Kiinteistöön on hyväksytty Khn 6.11.2006 tekemällä päätöksellä erillinen hankesuunnitelma, joka koskee paviljonkirakennusten perusparannusta. Tässä hankesuunnitelmassa kiinteistön perusparannuksen tekninen laatutaso päätettiin. Hanke on toteutusvaiheessa ja valmistuu vuoden 2007 loppuun mennessä.

Nyt käsiteltävänä oleva 21.5.2007 päivätty hankesuunnitelman tarkistus koskee jäljelle jäävien peruskorjaamattomien tilojen, koulun päärakennuksen 1. kerroksen ja liikuntasalisiiven, toiminnallista ja taloteknistä perusparannusta. Tässä hankesuunnitelmassa kiinteistön talotekniset parannukset on suunniteltu paviljonkirakennusten teknisten parannusten tasolle.

Opetuslautakunta on kokouksessaan 19.6.2007 antanut hankesuunnitelman tarkistuksesta ja siihen liittyvistä luonnoksista puoltavan lausunnon ja esittänyt kiinteistölautakunnalle hankesuunnitelman hyväksymistä.

Hankkeen laajuus, kustannukset ja rahoitus

Khn 5.3.2001 hyväksymän hankesuunnitelman enimmäishinta korjattuna kustannustasoon 9/2006 (RI=131,9; THI= 144,8) on arvonlisäverottomana 2 674 000 euroa eli arvonlisäverollisena 3 262 000 euroa, josta vuosina 2001–2002 toteutetun ensimmäisen vaiheen kustannukset olivat arvonlisäverottomana 1 118 000 euroa eli arvonlisäverollisena 1 364 000 euroa.

Taloteknisten parannusten toteuttaminen paviljonkirakennusten toteutuksen tasolle nostaa hankkeen kokonaiskustannuksia alkuperäisestä 512 000 eurolla (alv. 0 %), 622 000 eurolla (alv. 22 %).

Nyt tarkistetun hankkeen kustannusarvio vuosina 2001 - 2002 toteutetut osuudet mukaan lukien on arvonlisäverottomana yhteensä 3 186 000 euroa eli arvonlisäverollisena 3 884 000 euroa kustannus-tasossa 9/2006.

Jäljellä olevien toteutettavaksi suunniteltujen vaiheiden kustannusarvio on arvonlisäverottomana 2 068 000 euroa (1 586 euroa/brm²) eli arvonlisäverollisena 2 520 000 euroa (1 932 euroa/brm²) kustannustasossa 9/2006. Perusparannettava alue on 1 304 brm².

Hanke rahoitetaan opetustoimen hankkeille varatulla perusparannusmäärärahalla. Määrärahan käyttösuunnitelmassa hankkeen suunnittelulle ja toteutukselle on varattu 2,07 miljoonaa euroa vuosille 2007–2009.

Opetusvirasto maksaa päärakennuksen ja liikuntasalisiiven tiloista vuokraa nykyisin 543 200 euroa vuodessa. Perusparannuksen jälkeen vuosivuokra näistä tiloista tulee olemaan 869 000 euroa 30 vuoden kuoletusajalla.

Toteutustapa ja aikataulu

On suunniteltu, että hankkeen suunnitteluttaa ja toteuttaa HKR-Rakennuttaja, jolta kiinteistöviraston tilakeskus tilaa rakennuttamisen. Hankkeen toteutus on suunniteltu aloitettavaksi kesäkuussa 2008 ja kaikki tilat on tavoitteena saada valmiiksi maaliskuussa 2009.

Lautakunta esittää Ala-Malmin peruskoulun päärakennuksen ja liikuntasalisiiven 21.5.2007 päivätyn hankesuunnitelman tarkistuksen hyväksymistä siten, että koko hankkeen rakentamiskustannukset ovat arvonlisäverottomana enintään 3 186 000 euroa eli arvonlisäverollisena 3 884 000 euroa kustannustasossa 9/2006 (RI=131,9; THI=144,8).

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (4.10.2007) hankesuunnitelmasta, että vuonna 1965 valmistuneen koulun peruskorjaus on alkanut 1. vaiheella vuonna 2001. Toteuttamatta ovat vaiheet 2–4, jotka sisältävät mm. liikuntasalin, kotitalouden opetustilojen sekä päärakennuksen muiden tilojen perusparannukset.

Tässä hankesuunnitelmassa on tilojen talotekniset parannukset suunniteltu samalle tasolle kuin toteutusvaiheessa olevassa paviljonkirakennuksessa noudatetaan. Paviljonkirakennusten peruskorjauksista on hyväksytty oma hankesuunnitelma.

Em. taloteknisten parannusten tason nosto sisältää lämpöjohtoverkoston ja patterien, vesi- ja viemäriverkoston sekä pohjaviemärien uusimisen. Nämä perustellut lisäykset nostavat hankesuunnitelman enimmäishintaa 512 000 eurolla (alv = 0 %). Uusi arvonlisäverollinen enimmäishinta on 3,884 milj. euroa kustannustasossa 9/2006 ja 4,1 milj. euroa kustannustasoon 8/2007 muutettuna.

Jäljellä olevien vaiheiden kustannusennuste on 2 068 000 euroa (alv = 0 %). Määräraha sisältyy kaupunginjohtajan vuoden 2008 talousarvioehdotukseen vuosille 2007–2009 ajoitettuna.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman taloteknisen osan laajentamista esitetyllä tavalla sekä enimmäishinnan korottamista siten, että koko hankkeen arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset ovat enintään 4 100 000 euroa kustannustasossa 8/2007.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Ala-Malmin peruskoulun päärakennuksen ja liikuntasiiven perusparannuksen 21.5.2007 päivätyn hankesuunnitelman tarkistuksen siten, että vielä perusparannettavan alueen laajuus on 1 304 brm² ja koko hankkeen arvonlisäverolliset rakennuskustannukset ovat enintään 4 100 000 euroa kustannustasossa 8/2007.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, opetusvirastolle ja rakennusvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Hankesuunnitelma 21.5.2007

TONTTIEN VARAAMINEN JA TONTINLUOVUTUSKILPAILUN JÄRJESTÄMINEN VIIKIN LATOKARTANOSSA HITAS-TUOTANTOA VARTEN

Khs 2007-2206

36. kaupunginosan (Viikki) korttelin nro 36245 tontit nro 1 ja 2;
Von Daehnin katu

Kiinteistölautakunta toteaa (2.10.2007) seuraavaa:

Tiivistelmä Jos Khs hyväksyy lautakunnan esityksen, järjestetään Viikin Latokartanossa tontinluovutuskilpailu, jossa korkealaatuisimman suunnitelman esittäjälle vuokrataan tontit 36245/1 ja 2. Tonteille rakennetaan noin 80 vapaarahoitteista omistusasuntoa hitas-ehdoin. Asuntojen myyntihinta tulee olemaan keskimäärin 2 900 euroa asuntoneliöltä + rakennuskustannusindeksin muutos. Kiinteistölautakunnan tarkoitus on ratkaista kilpailu ja tonttien rakennuttaja vuoden 2008 huhtikuussa. Tontteja voidaan alkaa rakentaa vuoden 2008 syksyllä, ja asuntoja valmistuu tästä noin vuoden kuluttua.

Varauspäätös Kiinteistölautakunta päätti 25.5.2004, että Viikin Latokartanon korttelin tontit 36245/1 ja 2 varataan vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten hitas-ehdoin. Rakennuttaja valitaan tontinluovutuskilpailun perusteella.

Tonttien varausaika päättyi 31.12.2006. Tontteja ei ole voitu luovuttaa rakentamiseen aiemmin, koska maaperää on tiivistetty ylipenkereellä painumisten ehkäisemiseksi.

Nykyisin varauksista päättää Khs, joten tonttien varaamisesta kilpailua varten tehdään esitys.

Kilpailukohde

Kilpailukohde käsittää A-tontit 36245/1 ja 2. Aluetta rajaavat Von Daehnin katu, Agronominraitti ja Nils Westermarckin kuja. Alueen asuntorakennusoikeus on 8 000 k-m² ja asuntoja voi rakentaa noin 80. Erityisesti Von Daehnin kadun puolella kortteli muodostaa kaupunkikuvassa merkittävän ja näkyvän rakennusrintaman. Asemakaavan mukaan Von Daehnin kadun varrella olevat kolme rakennusta ovat kolmikerroksisia ja muut rakennukset kaksikerroksisia. Kaavamerkintä on A, joten kohteen voi toteuttaa pienkerrostaloina ja/tai rivitaloina.

Kilpailun tavoite

Tavoitteena on valita tontinvuokraaja, joka rakentaa asemakaavan ja rakentamistapaohjeiden mukaisen omistusasuntokohteen, joka edustaa arkkitehtuuriltaan, asuttavuudeltaan ja teknisiltä ratkaisuiltaan korkeatasoista talonrakentamista. Hanke käsittää talojen ja alueiden rakentamisen rakennuttajan omien suunnitelmien pohjalta sekä kilpailun jälkeiset rakennuttajatehtävät, eli valittu toteuttaja toimii perustajarakennuttajana tai – urakoitsijana.

Rakennushanke toteutetaan kokonaisvastuuperiaatteella. Kilpailun pohjalta toteutettavaksi valitaan laadultaan paras ehdotus, jossa asuntojen myyntihinta on kiinteistölautakunnan kohteelle hyväksymien asuntojen enimmäismyyntihintojen mukainen. Ehdotusten keskinäinen vertailu suoritetaan ainoastaan laadullisin perustein.

Ekologiset tavoitteet

Latokartanon asuinalueen suunnittelussa tulee pyrkiä ekologisesti kestäviin ratkaisuihin. Ekologisen rakentamisen tavoitteet on kirjattu alueelle laadittuun ekologisen rakentamisen kriteeristöön, jonka perusvaatimukset on täytettävä jokaisella tontilla. Vaatimusten täyttäminen osoitetaan rakennussuunnitteluvaiheessa, mutta kilpailijoiden tulee selvittää, kuinka kriteeristön vaatimukset tullaan ottamaan huomioon.

Kilpailijoilta odotetaan innovatiivisia ratkaisuja asuntosuunnittelun suhteen. Huomiota tulee kiinnittää muunneltavuuteen ja tilojen monikäyttöisyyteen, rakennusten ja materiaalien käytön tehokkuuteen, kestävyyteen, kierrätettävyyteen ja korjattavuuteen, hyvään energia- ja vesitalouteen sekä hyvään sisäilmastoon. Myös teknisten ratkaisujen, materiaalivalintojen ja rakennusmenetelmien suhteen edellytetään uutta, ympäristö- ja elinkaariajattelun mukaista lähestymistapaa sekä rakennus- että ympäristösuunnittelussa.

Kilpailuohjelma on laadittu

./. Tontinluovutuskilpailua varten on laadittu kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston, talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosaston ja kiinteistöviraston tonttiosaston edustajien yhteistyönä esityslistan tämän asian liitteenä nro 1 oleva ehdotus kilpailun ohjelmaksi: ”VIIKIN LATOKARTANON TONTINLUOVUTUSKILPAILU, KORTTELI 36245, Kilpailuohjelma 2.10.2007”.

Kilpailuohjelma noudattelee melko tarkasti aiempia vastaavia ohjelmia. Kilpailuohjelmassa on selostettu melko laajasti kilpailukohdetta.

Kysymyksessä on kutsukilpailu

Kysymyksessä on kutsukilpailu eikä täysin avoin kilpailumenettely. Tämä on todettu selkeimmäksi menettelyksi tällaisissa laatukilpailuissa. Kilpailuun on kuitenkin tarkoitus kutsua kaikki rakennuttajaorganisaatiot ja urakoitsijat, joiden arvioidaan kykenevän toteuttamaan hankkeen. Liitteenä on lista kilpailuun kutsuttaviksi suunnitelluista. Listalla on yhteensä 20 mahdollista osallistujaa ja hankkeen toteuttajaa. Mikäli kilpailun julistamisen jälkeen tulee esille vielä jotain muita organisaatioita, jotka haluavat kilpailuasiakirjat, ja joiden arvioidaan voivan toteuttaa hankkeen, kutsutaan ne kilpailuun. Kilpailuun kutsuttavista voisi kiinteistöviraston tonttiosaston osastopäällikkö tehdä päätökset.

Tonttien vuokrausperusteet

Kvsto on hyväksynyt 17.5.2006 tonteille seuraavat vuokrausperusteet:

1 Asuinkerrostalojen korttelialueen (AK) ja asuinrakennusten korttelialueen (A) tonttien vuosivuokrat määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavaa 26 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa.

Asemakaavakarttaan merkityn kerrosalan lisäksi asuinrakennusten tonteille rakennettavien, asemakaavamääräysten sallimien asuntojen ulkopuolisten asumista palvelevien tilojen osalta ei peritä vuokraa.

2 Omasta tai vuokralaisen aloitteesta vuokranantajalla on oikeus tarkistaa tonttien maanvuokraa 1.1.2030 alkaen ja 1.1.2060 alkaen sekä 1.1.2090 alkaen käypää maanhintaa vastaavaksi.

Vuokran tarkistusta tehtäessä tontin vuosivuokra on asuintonttien osalta 4 % käyvän hinnan mukaan määräytyvästä tontin arviohinnasta. Jos Helsingin kaupungin tonttien vuokrauksissa käyttämät prosenttiperusteet myöhemmin muuttuvat Kvston päätöksen johdosta, käytetään tarkistusta tehtäessä voimassa olevan yleispäätöksen mukaista prosenttiperustetta.

Sopimuspuolella, joka ei hyväksy esitettyä vuokrankorotusta tai -alennusta, on oikeus saattaa asia kolmijäsenisen sovittelulautakunnan ratkaistavaksi. Vuokranantaja ja vuokralainen valitsevat kumpikin sovittelulautakuntaan yhden jäsenen. Nimetyt jäsenet valitsevat lisäksi yhden jäsenen toimimaan puheenjohtajana. Sovittelulautakunnan työskentelyssä noudatetaan soveltuvin osin välimiesmenettelystä annetun lain periaatteita.

3 Muuten noudatetaan soveltuvin osin tavanomaisia asuntotonttien ja autopaikkatonttien vuokrausehtoja, kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja sekä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päättämiä asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyä koskevia ehtoja.

Maanvuokrien vaikutus asumiskustannuksiin olisi teoreettisesti laskien 1,80 euroa/as-m²/kk.

Tontti ja asunnot hinnoitellaan etukäteen

Kilpailussa haetaan siis korkealaatuisimpia suunnitelmia ja tonteille rakennuttajaa. Tässä menettelyssä tonttien vuokrausperusteet ja asuntojen hintapuite tulee määritellä etukäteen, ja vain suunnitelmien laatu ratkaisee kilpailun ja tontin rakennuttajan.

Kohteelle tulee määrätä hintapuite

Asuntojen myyntihinta hitas-tuotannossa lasketaan seuraavasti:

Hintapuitetta korjataan rakennuskustannusindeksin muutoksella puitteen päättämisajankohdasta rakennustöiden aloitusajankohtaan. Hankkeen kokonaishinta on lopullisten suunnitelmien mukaisten myytävien asuntoneliöiden ja indeksikorjatun hintapuitteen tulo. Kokonaishinta jaetaan asuntojen hinnoiksi asuntojen jyvityksen mukaan, joten yksittäisten asuntojen hintojen summan tulee olla sama kuin kokonaishinta.

Hitas-työryhmän käsittely

Hitas-työryhmä käsitteli kilpailuohjelmaa ja hintapuitetta kokouksessaan 21.9.2007 ja antoi lausuntonsa lautakunnalle. Liitteenä olevassa lausunnossaan Hitas-työryhmä puoltaa kilpailuohjelman hyväksymistä sekä esittää hintapuitteeksi 2 900 euroa asuntoneliölle sidottuna rakennuskustannusindeksiin 9/2007.

Kiinteistölautakunta pitää ehdotettua asuntojen hintapuitetta 2 900 euroa asuntoneliölle tässä kohteessa olosuhteet huomioon ottaen sopivana.

Huoneistojen keskikoko

Perheille soveltuvien asuntojen lisäämiseksi ja asumisväljyyden kasvun mahdollistamiseksi asunto-ohjelman 2004–2008 päätöksen mukaan tavoitteena on 75 huoneistoneliömetrin keskipinta-ala normaalissa asuntotuotannossa.

Nyt esillä olevassa ohjelmassa asuntojen vähimmäiskeskikooksi esitetään 80 as-m² seuraavin lisähuonetta koskevin tarkennuksin.

Asuntotoihin, joiden koko on 5 h +k (+s) tai suurempi, voidaan suunnitella asuntoon kuuluva mutta erotettavissa oleva ns. lisähuone. Lisä-huoneella tulee olla oma sisäänkäynti, saniteettitila, varaus minikeittiölle sekä parveke tai ns. ranskalainen ikkuna. Lisähuone ei ole erillinen asunto, joten se voidaan laskennallisesti ottaa huomioon ison asunnon osana keskikokoa laskettaessa.

Lisähuone mahdollistaa asunnon joustavan käytön. Lisähuoneessa voi asua esim. perheen aikuistuva nuori tai isovanhempi. Huonetta voidaan myös käyttää työtilana tai vuokrata. Lisähuone kuuluu kuitenkin pääasuntoon, eikä sitä voida myydä erillisenä.

Kilpailun alkaa, kun kaupunginhallitus on päättänyt varauksesta

Jotta nämä pian rakennuskelpoiset tontit saataisiin nopeasti toteutukseen, ohjelma lähetään tiedoksi kilpailuun kutsuttaviksi suunnitelluille heti, kun lautakunta on hyväksynyt kilpailuohjelman ja hintapuitteen. Koko materiaali toimitetaan vain niille, jotka ilmoittautuvat kilpailuun.

Kilpailua alkaa kuitenkin vasta, kun Khs on hyväksynyt tonttien varaamisen.

Arvosteluryhmä

Ehdotukset käsittelee arvosteluryhmä, johon kuuluvat:

Tonttiasiamies Tuomas Kivelä, kiinteistövirasto, puheenjohtaja

Projektinjohtaja Heikki Rinne, talous- ja suunnittelukeskus

Projektipäällikkö Markku Siiskonen, kaupunkisuunnitteluvirasto

Kiinteistölakimies Sami Haapanen, kiinteistövirasto

Asuntosuunnittelun asiantuntija N.N, arkkitehti SAFA

Sihteerinä toimii projekti-insinööri Erkki Sarvi.

Ryhmän tärkein jäsen on ulkopuolinen asuntosuunnittelun asiantuntija, jota ohjelmassa ei ole vielä nimetty. Työryhmä tekee esityksensä asiantuntijasta tonttiosaston maanluovutustoimiston päällikölle, joka on oikeutettu tekemään tällaisen tilauksen.

Asiantuntija arvioi ehdotuksia ja laatii kokonaisarvion kilpailusta ja ehdotuskohtaiset arviot sekä varmistaa sen, että ehdotuksia arvioidaan tasapuolisesti ohjelmassa ilmoitettuja kriteerejä noudattaen.

Ratkaisu tehdään huhtikuussa

Kilpailuehdotukset tulee jättää kiinteistövirastoon viimeistään 1.2.2008. Kilpailun arvostelu pyritään tekemään tästä kahden kuukauden kuluessa. Arvosteluryhmä tekee tuolloin kiinteistövirastolle esityksensä kilpailun ratkaisuksi. Kiinteistölautakunnassa asia on tarkoitus käsitellä huhtikuussa 2008.

Laadun säilyminen pyritään varmistamaan

Tontit vuokrataan pitkäaikaisella sopimuksella, kun niille on saatu rakennusluvat. Rakennusluvan hakemista varten tontit vuokrataan lyhyt-aikaisella maanvuokrasopimuksella.

Ennen rakennusluvan hakemista kilpailun arvosteluryhmä käy läpi suunnitelmat ja tarkistaa, että ne vastaavat kilpailuehdotusta. Tämän jälkeen suunnitelmat käsitellään Hitas-työryhmässä, joka antaa lausuntonsa laadusta kiinteistövirastolle. Suunnitelmien ja hinnan hyväksyntä on delegoitu asuntoasiainosaston osastopäällikölle.

Kilpailun voittajan ja kaupungin kesken tehdään rakentamissopimus, jossa rakennuttaja sitoutuu rakentamaan kohteen esittämiensä suunnitelmien mukaisesti ja myymään asunnot hintapuitteen mukaisilla hinnoilla sekä noudattamaan rakentamisessa kilpailuohjelman mukaista aikataulua. Sopimuksen noudattamisen vakuudeksi rakennuttajan tulee asettaa kaupungin hyväksymä vakuus ja sitoutua maksamaan kaupungille mahdollisen vahingonkorvauksen lisäksi sopimussakkoa, jos rikkoo sopimuksen määräyksiä. Pienemmällä tontilla sopimussakon määrä voisi olla 500 000 euroa ja suuremmalla tontilla 1 000 000 euroa.

Edellä kuvatulla menettelyllä pyritään varmistamaan, että kilpailussa voittanutta ja lautakunnan valitsemaa ehdotusta noudatetaan myös rakennuslupapiirustuksissa sekä rakentamisessa. Normaali hankkeen kehittely on tietenkin tarpeen, mutta kilpailuehdotuksessa esitettyä laatutasoa ei saa huonontaa jatkosuunnittelussa.

Arvostelun yhteydessä arvosteluryhmä määrittelee tarvittavat kehittämistoimenpiteet, jotka on toteutettava jatkosuunnittelussa hitas-proses-sin yhteydessä. Vaatimukset kehittämistoimenpiteiksi tulee kuitenkin olla selkeästi annettuun kustannuspuitteeseen mahtuvia.

Rakentaminen voi alkaa syksyllä 2008

Tonteilla on lainvoimainen asemakaava, ja tontit ovat rakennuskelpoisia, kunhan painopenger tonteilta poistetaan. Kilpailun ratkaisemisen jälkeen suunnittelua jatketaan ja haetaan rakennusluvat, joten rakentamaan päästäneen syksyllä 2008. Tonttien asuntojen tulee valmistua kahden vuoden kuluessa rakentamisen aloittamisesta.

Hitas-ehdot

Tontti vuokrataan siis hitas-ehdoin. Tontti 36245/1 voitaisiin luovuttaa Hitas I -ehdoin, jolloin kaupunki tulisi yhtiöön osakkaaksi ja ostaisi yhden huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet. Pienemmällä tontilla 36245/2 voitaisiin käyttää Hitas II -ehtoja, jolloin kaupunki ei tulisi yhtiöön osakkaaksi. Hitas-ehtojen noudattaminen varmistetaan tällöin vuokrasopimuksessa riittävän suurella sopimussakolla. Mikäli hanke toteutetaan yhtenä yhtiönä, noudatetaan Hitas I -ehtoja.

Hintapuite ja ohjelma ovat perusteltuja

Kiinteistölautakunta pitää esitettyä hintapuitetta olosuhteet ja kaupungin tavoitteet huomioon ottaen hyväksyttävinä ja kilpailuohjelmaa tarkoituksenmukaisena. Kilpailuohjelmaa joudutaan mahdollisesti vielä tarkentamaan, joten tonttiosaston päällikölle tulisi antaa tähän valtuutus.

Lautakunta esittää, että Viikin Latokartanon korttelin nro 36245 tontit nro 1 ja 2 varattaisiin vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten hitas-ehdoin siten, että kohteesta järjestetään tontinluovutuskilpailu ja että lautakunta valitsee parhaan ehdotuksen tekijän rakennuttajaksi. Tontilla 36245/1 noudatettaisiin Hitas I -ehtoja ja tontilla 36245/2 Hitas II -ehtoja.

Samalla lautakunta toteaa päättäneensä hyväksyä ohjelman: ”VIIKIN LATOKARTANON TONTINLUOVUTUSKILPAILU, KORTTELI 36245, Kilpailuohjelma 2.10.2007” sekä päättäneensä järjestää tontinluovutuskilpailun edellyttäen, että Khs päättää tonttien varaamisesta.

Vielä lautakunta toteaa päättäneensä hyväksyä hintapuitteeksi 2 900 euroa asuntoneliölle sidottuna rakennuskustannusindeksin arvoon 9/2007.

Lopuksi lautakunta toteaa päättäneensä oikeuttaa kiinteistöviraston tonttiosaston osastopäällikön päättämään tontinluovutuskilpailuun kutsuttavista sekä vähäisistä muutoksista ja tarkennuksista kilpailuohjelmaan.

Vs. Kaj toteaa, että kiinteistövirastosta on 11.10.2007 ilmoitettu, että kilpailun arvosteluryhmää täydennetään vielä kahdella henkilöllä (naisella) ja että ryhmän ulkopuoliseksi asuntosuunnittelun asiantuntijaksi on pyydetty Kaisa Vepsäläinen, arkkitehti SAFA.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että Viikin Latokartanon korttelin nro 36245 tontit nro 1 ja 2 varataan vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten hitas-ehdoin siten, että kohteesta järjestetään tontinluovutuskilpailu ja että kiinteistölautakunta valitsee parhaan ehdotuksen tekijän rakennuttajaksi. Korttelin nro 36245 tontilla nro 1 noudatetaan Hitas I -ehtoja ja korttelin nro 36245 tontilla nro 2 Hitas II -ehtoja.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Viikin Latokartanon korttelin 36245 tontinluovutuskilpailun ohjelma 2.10.2007
	Liite 2	Kartta ja havainnekuva tonteista 36245/1 ja 2
	Liite 3	Luettelo tontinluovutuskilpailuun kutsuttavista
	Liite 4	Hitas-työryhmän lausunto

15.10.2007 pöydälle pantu asia

SCANWINGS OY:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2007-1967

Scanwings Oy pyytää (28.2.2007) poikkeamislupaa 38. kaupunginosassa (Malmi) olevalle tilalle RN:o 091-418-3-223 (Hyttitie) ambulanssilentokoneiden huoltohallin ja toimitilojen rakentamiseksi rakennuskieltoalueelle.

Hakija perustelee hakemustaan yhtiön toiminnan, koneiden huollon, ambulanssi- ja elinsiirtolentojen lähtövalmiuden turvaamisella ja liike-lentotoiminnan laajuudella. Huoltohallitiloja ei ole mahdollista saada Helsinki–Vantaan lentokentältä. Ilmailulaitos suhtautuu hankkeeseen myötämielisesti.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (7.9.2007), että hakemus koskee aluetta, jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto 11662, joka päättyy 23.4.2009.

Selostus Lentokenttäalueella ei ole asemakaavaa. Lainvoimaisessa yleiskaavassa alue on liikennealuetta. Ilmailulaitoksella on tekeillä selvitys Malmin lentokentän toimintaedellytyksistä.

Hakijan tarkoituksena on lentokoneiden korjaus- ja huoltohallin rakentaminen rakennuskieltoalueelle.

Haettu toimenpide ei poikkea yleiskaavan mukaisesta toiminnasta, mutta alueella on rakennuskielto.

Osallisten kuuleminen Koska hallin rakennuspaikka sijaitsee Ilmailulaitoksen hallinnossa olevalla lentokenttäalueella ja Ilmailulaitos on vuokrannut rakennuspaikan hakijalle, ei muu naapurien kuuleminen ole tarpeen.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että uudisrakentaminen rakennuskieltoalueella ei ole mahdollista niin kauan kuin rakennuskielto on voimassa alueella. Rakennuskieltoa on katsottu tarpeelliseksi jatkaa lentokentän toimintaedellytysten epäselvyyden vuoksi ja osayleiskaavan laatimista varten. Ennestään lentokenttäalueelle määräaikaisilla rakennusluvilla rakennetuille rakennuksille on myönnetty jatkoaikaa vuoden 2009 loppuun asti. Elokuussa 2007 valmistuneessa liikenne- ja viestintäministeriön teettämässä Malmin lentokenttää koskevassa Helsingin seudun lentokenttäselvityksessä on tuotu esille kentän kehittämisen ja toimintaedellytysten vaatimia toimenpiteitä. Vaihtoehtona on esitetty Malmin lentokentän korvaavan kentän rakentaminen Porvooseen. Vuoden 2007 aikana tehtäneen päätös siitä, miten lentotoimintaa kehitetään Helsingin seudulla.

Tässä tilanteessa haettu toimenpide aiheuttaa haittaa kaavoitukselle. Poikkeamisen myöntämiselle ei ole maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää erityistä syytä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto ei puolla hakemusta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 6.9.2007 merkinnyt tiedoksi edellä olevan lausunnon.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hakijalle varataan hallintolain 34 §:n nojalla tilaisuus antaa vastineensa tästä lausunnosta kaupunginhallitukselle 3.10.2007 mennessä.

Scanwings Oy on 1.10.2007 antanut vastineensa asiassa. Scanwings Oy lausuu seuraavaa:

Ottaen huomioon hankkeen tärkeyden yhtiölle sekä toimintaan liittyvien työpaikkojen säilymisen ja korvaavan kentän aikataulun, joka saamiemme tietojen mukaan on vähintään 10-15 vuotta, pyydämme, että poikkeamislupahakemuksemme hyväksyttäisiin hakemuksessa esitetyllä tavalla. Käsityksemme mukaan esitetyn tontin käyttö ja rakentaminen liittyen Malmin lentokenttäalueeseen ja toisaalta alueella olevaan teollisuusalueeseen ei vaikuta tontin nykyiseen eikä myöhempään käyttöön. Yhtiöllemme ei ole esitetty hankkeen osalta toteuttamiskelpoista vaihtoehtoa.

Vs. Kaj viittaa kaupunkisuunnitteluviraston asiassa lausumaan ja toteaa, että nykyisessä tilanteessa lentokenttäalueen kehittämisen ja toimintaedellytysten ollessa selvityksenalaisia poikkeamista rakennuskiellosta ei voida myöntää.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee, ettei se päätöksen nro 2007-1967/526 mukaisesti myönnä poikkeamista rakennuskiellosta Malmin tilalle RN:o 091-418-3-223 haettuun toimenpiteeseen.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Malmin tila RN:o 091-418-3-223)
	Liite 2	Ympäristökartta
	Liite 3	Asemapiirros

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE KYMIJOEN-SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN VESIENHOIDON KESKEISISTÄ KYSYMYKSISTÄ

Khs 2007-1743

Uudenmaan ympäristökeskus pyytää (1.8.2007) Helsingin kaupungilta lausuntoa vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä Kymijoen - Suomenlahden vesienhoitoalueella. Lausunto pyydetään toimittamaan 31.10.2007 mennessä.

./. Yhteistyöllä parempaan vesienhoitoon – Yhteenveto vesienhoitoa koskevista keskeisistä kysymyksistä Kymijoen – Suomenlahden vesienhoitoalueella on tämän asian liitteenä 1.

Laki vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004) astui voimaan 31.12.2004. Lailla pannaan toimeen EY:n direktiivi vesipolitiikan puitteista (2000/60/EY). Laki ja direktiivi muodostavat perustan vesienhoidon suunnittelujärjestelmälle, jonka yleisenä tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa vesiä niin, ettei pinta- ja pohjavesien tila heikkene ja että niiden tila on vähintään hyvä.

Vesienhoidon suunnittelu tapahtuu vesienhoitoalueilla, jotka on määritelty vesistöaluejakoon perustuen valtioneuvoston asetuksella vesienhoitoalueista (1303/2004). Vesienhoitoalueille laaditaan vesienhoitosuunnitelmat, joissa esitetään vesienhoidon yleislinjaukset ja määritellään tavoitteet ja toimenpiteet vesienhoitoalueella tehtävälle vesienhoitotyölle.

Nyt lausunnolla on yhteenveto vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä. Se kertoo, mihin kysymyksiin vesienhoitosuunnitelmassa ja toimenpideohjelmassa on aiottu kiinnittää huomiota. Uudenmaan ympäristökeskus toivoo palautetta vesien tilaan liittyvistä ongelmista ja kehittämistarpeista; siitä, onko yhteenvedossa tuotu esiin keskeisimmät ongelmat; keinoista ja toimista, joilla ongelmia voidaan poistaa; sekä toimien rahoitusmahdollisuuksista. Tietoa toivotaan myös olemassa olevista suunnitelmista, ohjelmista ja tavoitteista, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi vesien hoitoon.

Tekninen lautakunta (Helsingin Vesi) toteaa (11.9.2007) asiasta lausuntonaan seuraavaa:

Yhteenveto vesienhoitoa koskevista keskeisistä kysymyksistä Kymijoen – Suomenlahden vesienhoitoalueella on jäänyt verraten yleisellä tasolla olevaksi tilannekatsaukseksi. Kirjatut keskeiset kysymykset ovat:

· Hajakuormituksen aiheuttama rehevöityminen

· Pohjavesiä kuormittava toiminta ja pohjavesien tilan vaarantuminen

· Pistekuormituksen aiheuttama rehevöityminen ja haitalliset aineet

· Vesistöjen rakentaminen, kalojen vaellusesteet ja säännöstely

· Vesistöjen ajoittainen kuivuus, tulvat ja virtaamien äärevöityminen

· Suomenlahden merenkulun aiheuttama onnettomuusriski

Helsingin Veden kannalta oleellisin asia on hajakuormituksen vähentäminen. Kun Viikinmäen jätevedenpuhdistamon teho on saatu nostettua tasolle, jota ei järkevin kustannuksin voida enää juurikaan parantaa, Vantaanjoen tuoman ravinnekuorman merkitys korostuu. Vantaanjoen ravinnekuorma on moninkertainen Viikinmäkeen verrattuna ja vesiensuojelutoimenpiteet Vantaanjoen valuma-alueella ovat edenneet varsin hitaasti.

Kun puhutaan Suomenlahden tai Itämeren tilasta, olisi Helsingin Veden mielestä tärkeää selkiyttää käsitteitä niin, että käsiteltäisiin erikseen Suomenlahtea tai Itämerta kokonaisuutena ja erikseen rantavesiä, joihin eniten voidaan omin seudullisin toimin vaikuttaa. Tällä tavoin voitaisiin saada asenteet haja-asutusalueilla ja maataloudessa nykyistä myönteisemmiksi vesiensuojelutoimenpiteille.

Rantavesien tilaan vaikuttavat toki jonkin verran myös suuret kuormittajat kuten Pietari ja Puola. Tältä osin keskeinen kysymys on, kuinka voitaisiin kansainvälisen yhteistyön kautta entistä tehokkaammin edistää päästöjen vähentämistä.

Kun nyt valmisteilla oleva Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma saa konkreettista sisältöä, olisi Helsingin Veden mielestä erittäin keskeistä selvittää erilaisten toimenpiteiden vastuulliset toimijat ja niiden rahoitus. Tärkeää olisi niin ikään selvittää, olisiko esimerkiksi lainsäädännön kautta tarpeen lisätä velvoitteita ja kannustimia vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttamiseksi.

Ympäristölautakunta päätti (28.8.2007) antaa seuraavan lausunnon:

Vesienhoitosuunnitelman keskeisissä kysymyksissä on kirjattu tärkeimmät ongelmat ja asiat, jotka tulee ottaa huomioon alueen vesienhoidossa. Erityisesti Helsingin alueella tärkeää on Vantaanjoen tuoman hajakuormituksen aiheuttama merialueen rehevöityminen, Suomenlahden merenkulun aiheuttama onnettomuusriski, hulevesien aiheuttama hajakuormitus sekä purojen ja Vantaanjoen ajoittainen kuivuus, tulvat ja virtaamien äärevöityminen.

Toimenpiteissä tärkeää olisi haja-asutusten jätevesijärjestelmien toimivuuden varmistaminen sekä Vantaanjoen valuma-alueen savialueilla kiintoaineen ja samalla ravinteiden huuhtouman vähentäminen.

Kaupunkialueiden hulevesien hallinnassa olisi siirryttävä luonnonmukaiseen hulevesien käsittelyyn uusia alueita suunniteltaessa sekä mahdollisuuksien mukaan myös vanhoilla jo rakennetuilla alueilla (purojen ja ojien tulva-alueet, putkien avaaminen, sadevesien käyttäminen vesiaiheina jne.)

Liikuntalautakunta toteaa (18.9.2007) mm., että liikuntatoimi on perustanut työryhmän, jonka pyrkimyksenä on edistää Suomenlahden vesiensuojelua. Työryhmä kerää myös tietoa vesillä liikkuvilta veneilijöiltä ja kalastajilta Suomenlahden nykytilasta.

Helsingissä vuosittain järjestettävien merilohen uistelukilpailujen yhdeksi teemaksi on myös ehdotettu Suomenlahden vesiensuojelua. Tapahtuman yhteydessä, erilaisin oheistapahtumin tuodaan myös esille Suomenlahden vesiensuojelun tärkeys.

Liikuntalautakunnalla ei ole huomautettavaa Kymijoen-Suomenlahden vesihoitoalueen vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (27.9.2007) seuraavaa:

Helsingin kaupungin rakennusvirasto vastaa Helsingin katujen ja viheralueiden suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta. Vastuu sisältää mm. kaupungin katu- ja puistoalueiden kuivatuksen suunnittelun ja toteutuksen sekä sade- ja sulamisvesien tulvareittien suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon.

Hulevesien hallinnalla katualueilla pyritään kadun toimivuuden ja viihtyisyyden varmistamiseen ja tulvariskien ennakointiin. Viheralueilla hulevesien hallinnalla pyritään reitistön toimivuuden varmistamiseen ja muilta osin viheralueen maaperän vesitasapainon ylläpitämiseen. Hulevesien keräilyä ja ohjausta suoritetaan puistoalueilla myös puistotaiteellisin ja ekologisin perustein.

Rakennusvirasto laatii parhaillaan pienvesiohjelmaa, missä otetaan huomioon samansuuntaisia toimenpiteitä, mitä on esitetty julkaisussa vesienhoitoa koskevista keskeisistä kysymyksistä Kymijoen – Suomenlahden vesienhoitoalueella. Esimerkiksi kalaston nousuesteitä poistetaan, uomaa ehdotetaan muotoiltavaksi ja mutkittelua lisättäväksi sekä tehdään kalaston elinolosuhteita helpottavia toimenpiteitä. Muita toimenpiteitä on suojavyöhykkeiden lisääminen esimerkiksi purojen varsille. Lisäksi ehdotetaan lasketusaltaita ja kosteikkoja sekä tilan salliessa tulva-altaita tehtäväksi.

Vesien suojelua tulee tehostaa kaikin keinoin. Helsingin kaupunki on parhaillaan laatimassa myös hulevesistrategiaa. Rakennusvirasto osallistuu strategian laadintaan. Hulevesistrategiassa tultaneen määrittelemään tavoitteet ja yleiset periaatteet hulevesien hallintaa koskevissa kysymyksissä.

Helsingin ja Turun kaupunki ovat sopineet monista toimenpiteistä, millä parannetaan Itämeren tilaa. Yhtenä keinona on esimerkiksi maanviljelyn ympäristöasioiden tehokkaampi huomioon ottaminen kaupungin omilla tiluksilla. Helsingin kaupunginjohtaja on huomioinut hankkeen tarvitseman rahoituksen ehdotuksessaan ensi vuoden talousarvioksi. Talousarviosta päättää kaupunginvaltuusto.

Yleisten töiden lautakunnan mielestä vesienhoitoa koskevissa keskeisissä kysymyksissä Kymijoen - Suomenlahden vesienhoitoalueella julkaisussa voisi olla oma kappale myös elinympäristön palauttamisesta ja ennallistamisesta. Kalateidenkin merkitys jää vajaaksi, jos kutualueiden ja muun elinympäristön tilaan ei kiinnitetä riittävää huomiota.

Yhteenvetojulkaisun ”Vesistöjen rakentaminen, kalojen vaellusesteet ja säännöstely” -osion viimeisessä kappaleessa kerrotaan voimakkaasti muutetuista vesistöistä. Tällaisissa vesistöissä olisi tarpeellista selvittää saman valuma-alueen vähemmän muuttuneiden vesien merkitys mm. luonnon monimuotoisuuden säilyttämiselle. Tällaiset alueet - usein ovat puroja, lampia yms. - tulisi arvottaa sitä korkeammalle, mitä pilatumpaa muu vesistöalue on.

Yhteenvetojulkaisun ”Vesistöjen ajoittainen kuivuus, tulvat ja virtavesien äärevöityminen” -osiossa tulisi huomioida tulva-alueet paremmin. Ranta-alueiden oikeanlainen huomiointi ja luonnontilaisten ranta-alueiden säästäminen on samalla mm. tulvatilanteisiin varautumista ja auttaa äärevien virtaamatilanteiden hallintaa. Varsinkin luonnollisten tulva-alueiden tunnistaminen ja huomiointi on tässä erityisasemassa. Tulvillakin on oma merkityksensä luonnon monimuotoisuudelle, onhan osa eliölajeistamme sopeutunut ja osa suorastaan riippuvaisia säännöllisistä tulvista. Näitä lajeja vesistörakentaminen on kohdellut kaltoin, ja osa niistä on nykyään uhanalaisia.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä laaditusta yhteenvedosta seuraavan lausunnon:

Vesien tilaan liittyviä ongelmia erityisesti Helsingin alueella ovat Vantaanjoen tuoman hajakuormituksen aiheuttama merialueen rehevöityminen, Suomenlahden merenkulun aiheuttama onnettomuusriski, hulevesien aiheuttama hajakuormitus sekä purojen ja Vantaanjoen ajoittainen kuivuus, tulvat ja virtaamien äärevöityminen.

Helsingin kannalta oleellisin asia on hajakuormituksen vähentäminen. Kun Viikinmäen jätevedenpuhdistamon teho on saatu nostettua tasolle, jota ei järkevin kustannuksin voida enää juurikaan parantaa, Vantaanjoen tuoman ravinnekuorman merkitys korostuu. Vantaanjoen ravinnekuorma on moninkertainen Viikinmäkeen verrattuna ja vesiensuojelutoimenpiteet Vantaanjoen valuma-alueella ovat edenneet varsin hitaasti.

Kaupunginhallitus katsoo, että joitain käsitteitä ja rajauksia olisi hyvä selkiyttää. Esimerkiksi puhuttaessa Suomenlahden ja Itämeren tilasta olisi tärkeää käsitellä erikseen Suomenlahtea tai Itämerta kokonaisuutena ja erikseen rantavesiä, sillä niihin voidaan eniten omin seudullisin toimin vaikuttaa. Tällä tavoin voitaisiin saada asenteet haja-asutusalueilla ja maataloudessa nykyistä myönteisemmiksi vesiensuojelutoimenpiteille. Rantavesien tilaan vaikuttavat toki jonkin verran myös suuret kuormittajat kuten Pietari ja Puola. Tältä osin keskeinen kysymys on, kuinka voitaisiin kansainvälisen yhteistyön kautta entistä tehokkaammin edistää päästöjen vähentämistä.

Yhteenveto-julkaisussa voisi olla oma kappale myös elinympäristön palauttamisesta ja ennallistamisesta. Kalateidenkin merkitys jää vajaaksi, jos kutualueiden ja muun elinympäristön tilaan ei kiinnitetä riittävää huomiota.

Yhteenveto-julkaisun ”Vesistöjen ajoittainen kuivuus, tulvat ja virtavesien äärevöityminen” -osiossa tulisi huomioida tulva-alueet paremmin. Ranta-alueiden oikeanlainen huomiointi ja luonnontilaisten ranta-alueiden säästäminen on samalla mm. tulvatilanteisiin varautumista ja auttaa äärevien virtaamatilanteiden hallintaa. Varsinkin luonnollisten tulva-alueiden tunnistaminen ja huomiointi on tässä erityisasemassa. Tulvillakin on oma merkityksensä luonnon monimuotoisuudelle. Osa eliölajeista on sopeutunut tulva-alueisiin ja osa on suorastaan riippuvaisia säännöllisistä tulvista. Osa lajeista on nykyään uhanalaisia kärsittyään vesistön rakentamisesta.

Kaupunginhallitus katsoo, että vesien suojelua ja ongelmien poistamista tulee tehostaa kaikin keinoin ja toimin. Helsingin osalta toimenpiteissä olisi tärkeää haja-asutusten jätevesijärjestelmien toimivuuden varmistaminen sekä Vantaanjoen valuma-alueen savialueilla kiintoaineen ja samalla ravinteiden huuhtouman vähentäminen. Kaupunkialueiden hulevesien hallinnassa olisi siirryttävä luonnonmukaiseen hulevesien käsittelyyn uusia alueita suunniteltaessa sekä mahdollisuuksien mukaan myös vanhoilla jo rakennetuilla alueilla (purojen ja ojien tulva-alueet, putkien avaaminen, sadevesien käyttäminen vesiaiheina jne.).

Helsingin ja Turun kaupunki ovat sopineet monista toimenpiteistä, millä parannetaan Itämeren tilaa. Yhtenä keinona on maanviljelyn ympäristöasioiden tehokkaampi huomioon ottaminen kaupungin omilla tiluksilla. Helsingin kaupunginjohtaja on huomioinut hankkeen tarvitseman rahoituksen kaupunginvaltuuston käsittelyyn saatettavassa ehdotuksessaan vuoden 2008 talousarvioksi.

Kaupunginhallitus katsoo edelleen, että olisi erittäin keskeistä selvittää erilaisten toimenpiteiden vastuulliset toimijat ja niiden rahoitus. Tärkeää olisi niin ikään selvittää, olisiko esimerkiksi lainsäädännön kautta tarpeen lisätä velvoitteita ja kannustimia vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttamiseksi.

Helsingin kaupunki on parhaillaan laatimassa pienvesiohjelmaa sekä hulevesistrategiaa. Pienvesiohjelmassa toimenpiteinä on mm. kalaston nousuesteiden poistaminen, uoman muotoileminen ja mutkittelun lisääminen sekä kalaston elinolosuhteita helpottavat toimenpiteet. Muita toimenpiteitä on suojavyöhykkeiden lisääminen esimerkiksi purojen varsille. Lisäksi ehdotetaan lasketusaltaita ja kosteikkoja sekä tilan salliessa tulva-altaita tehtäväksi. Hulevesistrategiassa tultaneen määrittelemään tavoitteet ja yleiset periaatteet hulevesien hallintaa koskevissa kysymyksissä.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote tekniselle lautakunnalle, ympäristölautakunnalle, liikuntalautakunnalle ja yleisten töiden lautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITE

Yhteistyöllä parempaan vesienhoitoon

LAUSUNTO TURUNVÄYLÄN (VT 1) MELUESTEIDEN RAKENTAMISTA VÄLILLÄ HUOPALAHDENTIE - TARVASPÄÄ KOSKEVASTA TIESUUNNITELMASTA

Khs 2007-1719

Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri lähettää (18.7.2007) tiesuunnitelman maantielain 27 §:n mukaista käsittelyä varten.

Kaupungin tulee pitää suunnitelma yleisesti nähtävänä kolmenkymmenen (30) päivän ajan. Suunnitelman nähtäväksi asettamisesta sekä muistutusten tekemistavasta ja –ajasta on kaupungin toimesta kuulutettava samassa järjestyksessä kuin kunnalliset ilmoitukset saatetaan kaupungissa tiedoksi.

Suunnitelmaa koskevat muistutukset on osoitettava Tiehallinnolle ja ne on toimitettava kaupungille ennen nähtävänäoloajan päättymistä.

Hankkeen kokonaiskustannukset on arvioitu 2 350 000 euroksi (mr-ind. 123.4 (2000=100) ja maantielain 5. luvun mukaisia korvauksia arvioidaan muodostuvan 250 000 euroa. Kaupungin osuudeksi kustannuksista esitetään 587 000 euroa. Kustannukset jaetaan 25/75 % (kaupunki/valtio). Kaupungin osuuteen lisätään lisäksi alv 22 %.

Tiepiiri pyytää kaupunkia ilmoittamaan lausunnossaan,

1) osallistuuko kaupunki tien tekemisestä aiheutuviin kustannuksiin ja korvauksiin suunnitelma-asiakirjojen liitteenä olevassa kustannusten jakoehdotuksessa nro B 52 esitetyllä tavalla.

2) onko suunnitelman tarkoittamalla alueella kaupungin omistamia laitteita ja siirtääkö, suojaako tai poistaako kaupunki ne siten, ettei niistä ole haittaa tien tekemiseen

3) onko kaupunki valmis luovuttamaan tien tekemiseen tarvittavan omistamansa maa-alueen korvauksetta tietarkoituksiin

4) onko kaupunki valmis hoitamaan istutukset, jotka toteutetaan tämän tiesuunnitelman mukaisesti.

Tiepiiri pyytää kaupunkia ilmoittamaan, onko suunnitelman käsittämälle alueelle vahvistettu maakunta- tai seutukaava tai hyväksytty yleis- tai asemakaava ja onko kaava yhdenmukainen tiesuunnitelman kanssa tai muuttaako kaupunki kaavan tiesuunnitelman mukaiseksi, jos ne eivät ole yhdenmukaisia. Kaupunkia pyydetään liittämään asiakirjoihin oikeaksi todistettu ote suunnitelman käsittämälle alueella hyväksytyistä tai vahvistetuista kaavoista.

Jos kaava poikkeaa tiesuunnitelmasta, ei tiesuunnitelmaa voida hyväksyä ennen kuin lainvoimainen asemakaava tai yleiskaava on muutettu tiesuunnitelman mukaiseksi.

Kaupungin tulee antaa lausunto tiesuunnitelmasta ja sitä vastaan tehdyistä muistutuksista ja toimittaa lausuntonsa sekä muistutukset ja suunnitelman nähtävillä olotodistus nähtävinä olleiden suunnitelma-asiakirjojen mukana tiepiirille.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (27.9.2007) seuraavaa:

Lausunnon tiivistelmä

Tiesuunnitelmassa esitettyihin meluesteratkaisuihin ei ole huomautettavaa. Tiesuunnitelman hyväksymiselle ei ole kaavoituksellisia esteitä. Tiesuunnitelmassa esitetyt meluesteet tulisi toteuttaa nopealla aikataululla siten että rakentaminen voisi alkaa vuonna 2009.

Lausunto Tiepiirin esittämiin kysymyksiin 1 ja 4 vastaa yleisten töiden lautakunta, kysymykseen 2 tekninen lautakunta ja kysymykseen 3 kiinteistölautakunta.

Turunväylän meluesteet Munkkiniemessä ovat jo pitkään olleet yksi pääkaupunkiseudun tärkeimmistä meluntorjuntahankkeista. Hanke on pääkaupunkiseudun pääteiden meluntorjuntaohjelmassa 2005–2025 kiireellisesti toteutettavien hankkeiden joukossa ja LVM:n tie- ja rautatieliikenteen meluntorjunnan teemapaketti 2008–2012:ssa vuonna 2008 toteutettavaksi esitettyjen kohteiden joukossa.

Turunväylän meluesteiden tiesuunnitelma välillä Huopalahdentie–Tarvaspää on jatkoa suunnittelualueelle vuonna 2004 tehdylle meluselvitykselle.

Tiesuunnitelman mukaisten meluestejärjestelyihin ei ole huomautettavaa. Uudet meluesteet vähentävät meluvyöhykkeellä asuvien määrää merkittävästi.

Tiesuunnitelma on voimassaolevan seutukaavan, maakuntakaavan sekä Helsingin yleiskaava 2002:n mukainen. Suunnittelualueella on voimassa vahvistetut asemakaavat, ja meluesteet sijoittuvat asemakaavoissa esitetylle tiealueelle.

Kaupunki ilmoittaa, ettei tiesuunnitelman hyväksymiselle ole kaavoituksellisia esteitä.

Tiesuunnitelmassa esitetty hankkeen kokonaiskustannukset on arvioitu 2,35 milj. euroksi (alv 0 %). Maantielain 5. luvun mukaisia korvauksia arvioidaan muodostuvan 250 000 euroa. Helsingin osuudeksi esitetään 25 % eli 587 500 euroa ja Tiehallinnolle 75 % eli 1 762 500 euroa. Ehdotus kustannusjaoksi noudattaa Suomen Kuntaliiton ja Tiehallinnon vuonna 2001 hyväksymiä tienpidon kustannusvastuuperiaatteita.

Asukkailla ja muilla asianosaisilla on ollut mahdollisuus tutustua suunnitelmaluonnoksiin 7.6.2006 Munkkiniemen peruskoululla järjestetyssä yleisötilaisuudessa. Tilaisuuteen osallistui 20 henkilöä ja kirjallisia palautteita jätettiin 14 kpl. Tiesuunnitelma on ollut yleisesti nähtävänä 3.8.–3.9.2007 Helsingin kaupungin hallintokeskuksen kirjaamossa. Sitä vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Turunväylän meluesteiden toteutus välillä Huopalahdentie–Tarvaspää tulee sisällyttää Uudenmaan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmaan vuosille 2009–2012. Kaupungin talousarvioehdotuksen 2008 liikenneinvestointiohjelmassa hankkeeseen on varauduttu vuosina 2008–2009. Meluesteiden rakentaminen tulee aloittaa vuonna 2009.

Kiinteistölautakunta toteaa (18.9.2007), että koska kaupungilla on maantielain perusteella oikeus korvaukseen, kaupungin tulee esittelijän mielestä vaatia korvausta hallinnollisella alueellaan tietarkoituksiin luovutettavasta maasta, ellei korvausta erikseen oteta huomioon tiepiirin ja kaupungin välisessä sopimuksessa.

Espoon alueella Helsingin kaupunkia on tarkasteltava tavallisena maanomistajana, ja Helsingin kaupungin tulee esittelijän mielestä

vaatia korvausta tietarkoituksiin luovutettavasta maasta.

Tekninen lautakunta toteaa (11.9.2007), että hankkeesta vesihuollolle aiheutuvana muutostyönä on tiesuunnitelmassa esitetty vesijohdon siirtoa ja suojaamista plv 2230-2420, jätevesiviemärin suojaamista pl 1650 sekä sadevesiviemäreiden jatkamista pl 1840 ja 2000. Tulevassa rakennussuunnittelussa tulee vielä yksityiskohtaisemmin suunnitella vesihuollon muutosjärjestelyt. Tiehankkeesta aiheutuvat johtojärjestelyt ja –siirrot tulee kokonaisuudessaan suunnitella ja toteuttaa osana väylähanketta vesilaitostoiminnan ulkopuolisin määrärahoin. Vesihuollon osalta suunnitelmat tulee hyväksyttää Helsingin Vedellä.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (20.9.2007) seuraavaa:

Turunväylän meluesteet Munkkiniemessä ovat jo pitkään olleet yksi pääkaupunkiseudun tärkeimmistä meluntorjuntahankkeista. Se on pääkaupunkiseudun pääteiden meluntorjuntaohjelmassa 2005 - 2025 kiireellisesti toteutettavien hankkeiden joukossa ja liikenne- ja viestintäministeriön tie- ja rautatieliikenteen meluntorjunnan teemapaketti 2008 - 2012:ssa vuonna 2008 toteutettavaksi esitettyjen kohteiden joukossa.

Turunväylän meluesteiden tiesuunnitelma välillä Huopalahdentie - Tarvaspää on jatkoa suunnittelualueelle vuonna 2004 tehdylle meluselvitykselle.

Tiesuunnitelman on teettänyt Uudenmaan tiepiiri yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Koska suunnittelualue ulottuu myös Espoon puolelle, on Espoon kaupunki osallistunut osaltaan suunnitteluun. Yleisöllä on ollut mahdollisuus tutustua suunnitelmaluonnoksiin 7.6.2006 Munkkiniemen peruskoululla järjestetyssä yleisötilaisuudessa. Helsingissä tiesuunnitelma on ollut yleisesti nähtävänä 3.8. - 3.9.2007 hallintokeskuksen kirjaamossa. Siitä ei ole tehty muistutuksia.

Tiesuunnitelman mukaisiin meluestejärjestelyihin ei ole huomautettavaa. Uudet meluesteet vähentävät meluvyöhykkeellä asuvien määrää ja aiheutuvia meluhaittoja merkittävästi.

Meluvallien ja -seinien tarkemman suunnittelun yhteydessä pitää rakenteiden ulkonäköön ja kaupunkikuvallisiin asioihin kiinnittää erityistä huomiota, koska kyseinen tieosuus on yksi tärkeimmistä Helsingin sisääntuloteistä. Läpinäkyvien rakenneosien käyttöä pitää harkita kyseisten materiaalien puhtaanapito- ja kunnossapito-ongelmien vuoksi. Läpinäkyvät rakenteet ovat vaaraksi myös linnustolle ottaen huomioon sen, että tieosuuden molemmin puolin on ruovikkoalueita, jotka ovat sekä pesintäalueita että tärkeitä muuttolintujen kevätmuuton levähdysalueita.

Tiesuunnitelmassa esitetyt hankkeen kokonaiskustannukset on arvioitu 2,35 milj. euroksi (alv 0 %). Kustannuksiin sisältyy nykyisellä liikennealueella sijaitsevien johtojen ja viemäreiden siirtokustannuksia 0,1 milj. euroa. Hankkeen kustannusjakoehdotuksessa Helsingin osuudeksi esitetään 25 % eli 587 500 euroa ja Tiehallinnon osuudeksi 75 % eli 1 762 500 euroa. Ehdotus kustannusjaoksi noudattaa Suomen Kuntaliiton ja Tiehallinnon vuonna 2001 hyväksymiä tienpidon kustannusvastuuperiaatteita ja se voidaan hyväksyä.

Maantielain 5. luvun mukaisia korvauksia arvioidaan muodostuvan 250 000 euroa.

Johtojen ja laitteiden siirroista aiheutuvien kustannusten jaosta siltä osin kuin ne eivät sisälly hankkeen kokonaiskustannuksiin, tulee sopia Tiehallinnon ja kaupungin sekä niiden muiden omistajien kesken erikseen.

Yleisten töiden lautakunnan talousarvioehdotuksen 2008 liikenneinvestointiohjelmassa Turunväylän meluesteiden toteutukseen on varauduttu vuosina 2008 - 2009. Sen sijaan hanke ei sisälly Uudenmaan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmaan vuosille 2008 - 2011.

Hanke on kiireellinen ja tulisi sisällyttää seuraavaan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmaan vuosille 2009 - 2012 alkavaksi vuonna 2009. Kaupunki varautuu hankkeen toteuttamiseen samassa aikataulussa.

Vastaukset tiepiirin esittämiin kysymyksiin

Kaupunki osallistuu tien tekemisestä aiheutuviin kustannuksiin ja korvauksiin suunnitelma-asiakirjojen liitteenä olevassa kustannus-jakoehdotuksessa nro B1 esitetyllä tavalla.

Kunnossapidon vastuurajat tulee sopia hankkeen toteutuksen yhteydessä. Kaupunki ottaa hoitoonsa meluseinien ja meluvallien asutuksen puoleisten luiskien istutusten hoidon Helsingin kaupungin alueella. Yleisen tien puoleiset istutukset jäävät Tiehallinnon hoidettaviksi.

Tiepiirin lausuntopyynnössään esittämiin maanluovutusta ja korvauksia koskeviin kysymyksiin vastaa kiinteistölautakunta ja kaavoitusta koskeviin kysymyksiin kaupunkisuunnittelulautakunta. Kaupungin omistaminen laitteiden siirtämisestä, suojaamisesta ja poistamisesta vastaa tekninen lautakunta.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (19.9.2007), että tiesuunnitelman mukaiset meluestejärjestelyt ovat pääkaupunkiseudun pääteiden meluntorjuntaohjelmassa 2005–2025 kiireellisesti toteutettavien hankkeiden joukossa. Ne sisältyvät myös liikenne- ja viestintäministeriön tie- ja rautatieliikenteen meluntorjunnan teemapaketin 2008–2012 vuoden 2008 kohteisiin.

Hankkeen kokonaiskustannukset on arvioitu 2,35 milj. euroksi (alv=0). Helsingin osuudeksi esitetään 25 % eli 587 500 euroa. Kustannusjakoehdotus noudattaa Suomen Kuntaliiton ja Tiehallinnon vuonna 2001 hyväksymiä tienpidon kustannusvastuuperiaatteita ja se voidaan hyväksyä.

Kaupunki tulee vuosien 2008–2010 taloussuunnitelmassa varautumaan kaupungin osuuden rahoittamiseen vuosina 2008–2009.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa tiesuunnitelman hyväksymistä.

./. Ryj toteaa, että tiesuunnitelman selostus sekä kustannusarvio ovat liitteinä 1 ja 2 sekä yleiskartta liitteenä 3. Uudenmaan liitto on lähettänyt kaupungille tiedoksi Tiehallinnolle antamansa lausunnon ja se on nähtävänä kokouksessa.

Tiesuunnitelma on ollut yleisesti nähtävänä Helsingin kaupungin hallintokeskuksen kirjaamossa 3.8.- 3.9.2007. Sitä vastaan ei ole tehty muistutuksia.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa urunväylän (Vt 1) meluesteiden rakentamista välillä Huopalahdentie - Tarvaspää koskevasta tiesuunnitelmasta Uudenmaan tiepiirille seuraavan lausunnon:

Vastauksena Uudenmaan tiepiirin esittämiin kysymyksiin Helsingin kaupunki toteaa seuraavaa:

Kaupunki osallistuu tien tekemisestä aiheutuviin kustannuksiin ja korvauksiin suunnitelma-asiakirjojen liitteenä olevassa kustannus-jakoehdotuksessa nro B1 esitetyllä tavalla.

Hankkeesta vesihuollolle aiheutuvana muutostyönä on tiesuunnitelmassa esitetty vesijohdon siirtoa ja suojaamista plv 2230-2420, jätevesiviemärin suojaamista pl 1650 sekä sadevesiviemäreiden jatkamista pl 1840 ja 2000. Tulevassa rakennussuunnittelussa tulee vielä yksityiskohtaisemmin suunnitella vesihuollon muutosjärjestelyt. Vesihuollon osalta suunnitelmat tulee hyväksyttää Helsingin Vedellä.

Kaupunki vaatii korvausta hallinnollisella alueellaan tietarkoituksiin luovutettavasta maasta, ellei korvausta erikseen oteta huomioon tiepiirin ja kaupungin välisessä sopimuksessa. Korvausta vaaditaan, koska kustannusjaosta ei ole sovittu ja kaupungilla on maantielain perusteella oikeus korvaukseen.

Espoon alueella Helsingin kaupunkia on tarkasteltava tavallisena maanomistajana, ja Helsingin kaupunki vaatii korvausta tietarkoituksiin luovutettavasta maasta.

Kunnossapidon vastuurajat on sovittava hankkeen toteutuksen yhteydessä. Kaupunki ottaa hoitoonsa meluseinien ja meluvallien asutuksen puoleisten luiskien istutusten hoidon Helsingin kaupungin alueella. Yleisen tien puoleiset istutukset jäävät Tiehallinnon hoidettaviksi.

Kaupunki ilmoittaa, ettei tiesuunnitelman hyväksymiselle ole kaavoituksellisia esteitä.

Lopuksi Helsingin kaupunki toteaa, että Turunväylän meluesteiden toteutus välillä Huopalahdentie – Tarvaspää tulee sisällyttää Uudenmaan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmaan vuosille 2009 – 2012. Kaupunki varautuu vuosien 2008–2010 taloussuunnitelmassa kaupungin osuuden rahoittamiseen vuosina 2008–2009. Meluesteiden rakentaminen tulee aloittaa vuonna 2009.

Kirje Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirille ja pöytäkirjanote Helsingin Vedelle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, kiinteistövirastolle ja rakennusvirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Tiesuunnitelman selostus
	Liite 2	Tiesuunnitelman kustannusarvio
	Liite 3	Tiesuunnitelman yleiskartta



Kokousaika	22.10.2007 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali