HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Sisäisen valvonnan järjestäminen Helsingin kaupungissa

8.10.2007 pöydälle pantu asia
Neuvottelevan viranhaltijan osa-aikaisen viran perustaminen hallintokeskukseen

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Kluuvin tonttien 2002/2, 3, 5, 7 ja 9 (Kameeli B-kortteli) määrääminen rakennuskieltoon (nro 11711)

Sopimuksen tekeminen Kiinteistö Oy Kutomotie 2:n kanssa Pitäjänmäen tontin 46001/4 asemakaavan muutosehdotuksesta nro 11669

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Outokumpu Oyj:n sekä XXXX XXXX:n välisessä kiinteistökaupassa

Kiinteistö Oy Arkadiankatu 28:n poikkeamishakemus

Scanwings Oy:n poikkeamishakemus

8.10.2007 pöydälle pantu asia
Kannanotto XXXX XXXX:n, Atik Alin ja osakeyhtiö Ranta-Alin sekä XXXX ja XXXX XXXX:n muistutuksiin Vuosaaren Uutelan virkistysalueen ja Aurinkolahden itäosan asemakaava- ja asemakaavan muutosasiassa (nro 11510)

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Sopimus Nuuksiokeskuksen toiminnan järjestämisestä

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Kaupungin edustajien nimeäminen Y-Säätiön valtuuskuntaan ja hallitukseen toimikaudeksi 2008-2009

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Maanvuokrasopimuksen tekeminen Lateppo Oy:n kanssa Puistolan Tennis- ja Palloiluhallitontista 40110/6

Kaupungin edustajien nimeäminen Suomen Taideakatemian säätiön hallitukseen

Vt Kauko Koskisen toivomusponsi: Pukinmäen ala-asteen koulun tilojen käyttö

8.10.2007 pöydälle pantu asia
Jäsenten nimeäminen Akseli Gallen-Kallelan museosäätiön edustajistoon

KLUUVIN TONTTIEN 2002/2, 3, 5, 7 JA 9 (KAMEELI B-KORTTELI) MÄÄRÄÄMINEN RAKENNUSKIELTOON (NRO 11711)

Khs 2007-2047

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (6.9.2007) mm., että rakennuskielto koskee 2. kaupunginosan (Kluuvin) korttelin 2002 tonttia 2 (Vuorikatu 6), tonttia 3 (Mikonkatu 13–Kaisaniemenkatu 1), tonttia 5 (Mikonkatu 9–Yliopistonkatu 7), tonttia 7 (Vuorikatu 2–Yliopistonkatu 5) ja tonttia 9 (Mikonkatu 11–Vuorikatu 4).

Yleiskaava Kvston 26.11.2003 hyväksymässä yleiskaavassa alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C) ja se on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävä alue. Alue kuuluu yleiskaavan kävelykeskustaan.

Asemakaava Alueella on voimassa 26.10.1992 vahvistettu asemakaava nro 9988, jonka mukaan kortteliin keskelle, pääosin tontille 9, rakennetaan kauppakeskus. Korttelin huoltoliikenne järjestetään maanalaisesti. Kortteliin rakennetaan yleiset jalankulun yhteydet Kaisaniemen metroasemalle ja korttelin läpi sekä yleisöhissit Kluuvin pysäköintilaitokseen.

Asemakaavassa tontit 3, 5, 7 ja 9 on merkitty liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K) ja tontti 2 liike- ja asuinrakennusten korttelialueeksi (KA). Kaava-alueen kerrosala on 56 530 m². Lisäksi kortteliin sijoittuu katettuja yleisen jalankulun väyliä yhteensä 6 040 k-m². Korttelin kadunvarsirakennukset on suojeltu lukuun ottamatta Heimolan taloa.

Hankesuunnitelmaa täydennettiin ja asemakaavaa päivitettiin 2005 parantamalla jalankulun yhteyksiä ja lisäämällä kerrosalaa. Lautakunta päätti 28.4.2005 puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä. Asemakaavan nähtävilläolon jälkeen hakija ilmoitti kuitenkin, että kauppakeskushanke on rauennut.

Sen jälkeen tontinomistajat ovat jättäneet asemakaavan muutoshakemuksensa keskeisen tontin 9 muuttamiseksi asumiskäyttöön ja muiden kiinteistöjen kehittämiseksi itsenäisinä keskustakiinteistöinä. Samalla on esitetty luopumista keskitetyn maanalaisen huollon velvoitteista sekä jalankulkuyhteysvelvoitteista.

Nykytilanne Tontin 2 (Vuorikatu 6) piharakennusalalle on rakennettu asemakaavan no 9988 mukaisesti asuintalo. Tontit 3 (Kaisaniemenkatu 1) ja 5 (Yliopistonkatu 7) toimivat itsenäisinä kiinteistöinä. Tontin 9 (Mikonkatu 11) piharakennukset on purettu ja piha on pysäköintikenttänä. Tontilla 7 (Heimolan talo, Yliopistonkatu 5) on toteutettu eräitä asemakaavan mukaisia rakentamistoimia. Tontit ovat yksityisessä omistuksessa.

Huoltoliikenteen korttelikohtaisista yhteisjärjestelyistä ja jalankulkureiteistä luopuminen johtaa siihen, että millään tontilla ei ole mahdollista toteuttaa voimassa olevan asemakaavan mukaista lisärakentamista eikä muita järjestelyjä. Uusi asemakaavan muutoshakemusten mukainen tilanne merkitsee alueen rakennusoikeuksien alentamista.

Uusien lähtökohtien takia voimassa oleva asemakaava no 9988 on vanhentunut. Tontit 2, 3, 5, 7 ja 9 tulisi saattaa rakennuskieltoon maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin perusteella asemakaavan muutostyön aloittamiseksi.

Lautakunta esittää, että edellä mainittujen tonttien asemakaavaa muutetaan ja tontit määrätään rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin perusteella (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustus nro 111711/6.9.2007).

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä 2. kaupunginosan korttelin nro 2002 tontit nro 2, 3, 5, 7 ja 9 rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Rakennuskieltokartta nro 11711 (Kluuvin tontit 2002/2, 3, 5, 7 ja 9)

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN OUTOKUMPU OYJ:N SEKÄ XXXX XXXX:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2007-2058

Laajasalon kylän tila RN:o 1:135 (määräala); Villingin saari

Kiinteistölautakunta toteaa (18.9.2007) mm. seuraavaa:

Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistön-luovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

Kiinteistö

Myyjä/Ostaja

Oik.tod.pvm.
ja kauppahinta

Määräala Laajasalon kylän tilasta RN:o 1:135

Outokumpu Oyj / XXXX XXXX

16.8.2007

320 000 euroa

Kaupan kohde Kaupan kohteena on määräala Laajasalon kylässä sijaitsevasta Par-cellen n:o 50 -nimisestä tilasta RN:o 1:135 rakennuksineen. Määräalan pinta-ala on noin 11 000 m². Myyty alue ei rajoitu kaupungin omistuksessa oleviin maihin.

Kauppakirjan mukaan kauppaan kuuluu määräalalla sijaitseva mökki ja apurakennus. Rakennusvalvontaviraston tietorekisterissä ei ole pinta-alatietoja rakennuksista.

Alueen kaavoitus Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Alueen asemakaavoitus on kuitenkin alkamassa ja alue on rakennuskiellossa.

Kaupunginvaltuuston vuonna 2003 hyväksymässä yleiskaavassa 2002 alue on merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi virkistysalueeksi, jolla on loma-asumista. Helsingin saariston ja merialueen osayleiskaavassa pääosa myydystä määräalasta on merkitty yhteisrantaiseksi loma-asunto-, matkailu- ja toimintakeskusten alueeksi (RM) ja pieni osa retkeilyalueeksi (VR). Rakentaminen on sallittu kaavassa tehokkuusluvulla e = 0,02 - 0,03.

Helsingin yleiskaava 2002 korvasi voimaan tullessaan osayleiskaavan, mutta koko kaupungin yleiskaavaa huomattavasti yksityiskohtaisempaa osayleiskaavaa voidaan kaupunkisuunnitteluviraston mielestä edelleen pitää hyvänä pohjana alueen arvioinnille ja asemakaavan laatimiselle. Osayleiskaava ei ole ristiriidassa Helsingin yleiskaava 2002:n kanssa.

Kauppahinnat ja muut ehdot

Kokonaiskauppahinta 320 000 euroa vastaa yksikköhintaa noin 29,09 euroa/m² rakennuksineen. Kauppakirjan mukaan kauppahintaan sisältyy myös Oy Villas Ab:n ja Villinge Gård och Trafik Aktiebolagin osakkeita.

Myyjä ei ole vastannut määräaikaan mennessä kaupungin tekemään etuostolain 2 §:n mukaiseen tiedusteluun kaupan ehdoista.

Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan ko. kiinteistökaupassa, koska alue tulee yksityiseen lomanviettokäyttöön, eikä kaupungilla ole tiedossa mitään erityistä perustetta alueen hankkimiselle.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 16.8.2007 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Outokumpu Oyj on myynyt määräalan Laajasalon kylässä sijaitsevasta Parcellen n:o 50 –nimisestä tilasta RN:o 1:135 rakennuksineen XXXX XXXX:lle.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja XXXX XXXX:lle.

Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Kartta kaupan kohteesta
	Liite 3	Kiinteistönluovutusilmoitus
	Liite 4	Kauppakirja

KIINTEISTÖ OY ARKADIANKATU 28:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2007-1830

Kiinteistö Oy Arkadiankatu 28 pyytää (23.4.2007) poikkeamislupaa 13. kaupunginosan (Etu-Töölö) korttelin nro 419 tontille nro 28 (Arkadiankatu 28) opiskelija-asuntolan (2 370 k-m²) rakentamiseksi asemakaavassa opetustoimintaa palvelevia rakennuksia varten varatulle korttelialueelle.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että nykyinen asemakaava on laadittu vuonna 1996 koulun silloisen laajennushankkeen pohjalta viitesuunnitelmien räystäskorkeutta tarkasti noudattaen. Hanketta ei kuitenkaan toteutettu. Käyttötarkoituksen muutos koskee noin 40 % tontin rakennusoikeudesta, eli pääkäyttötarkoitus on edelleen opetustoiminta. Hanke tukee korttelin toimintaa kampusalueena.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (17.8.2007), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 21.2.1997 vahvistettu asemakaava nro 10348. Asemakaavan mukaan alue on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta. Alueelle saa sijoittaa opetus- ja sosiaalitoimintaa palvelevia rakennuksia. Tontin rakennusoikeus on 5 900 k-m². Kaavaan merkityn uudisrakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema on rakennusosasta riippuen +10.50, +22.70 tai +24.70. Olemassa olevassa rakennuksessa tämä luku on +28.10. Tontille saa sijoittaa enintään 11 autopaikkaa.

Olemassa oleva rakennus peruskorjataan. Kaavan mukaista rakennusoikeutta on rekisteritietojen mukaan käyttämättä 2 176 k-m².

Hakijan tarkoituksena on opiskelija-asuntolan rakentaminen.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että uudisrakennuksen osalta asemakaavaan merkitty käyttötarkoitus muuttuu sekä rakennuksen korkeus ylittyy.

Hakija tekee kiinteistöviraston kanssa maankäyttösopimuksen poikkeamisen vahvistuttua.

Saadut lausunnot Kaupunkikuvaneuvottelukunta totesi lausunnossaan (23.5.2007), että esitetty tontin käytön peruskonsepti on lupaava. Uudisrakennus on paikalle liian korkea. Ylimpään 6. kerrokseen sijoitetut asuin- ja aputilat tulee poistaa tai sijoittaa muualle ja integroida erilliset iv-laitteet ilmanvaihtokonehuonemassaan. Liittymistä vanhaan koulurakennukseen tulee tutkia ilman nyt esitettyjä parvekkeita, esimerkiksi vähäeleisen lasinivelen avulla. Mechelininkadun puoleista julkisivua tulee kehittää myös pohjakerroksen osalta ottaen huomioon luonteva liittyminen naapuritontilla sijaitsevan alun perin arkkitehti Aarne Ervin suunnitteleman ravintolakoulurakennuksen harmoniseen arkkitehtuuriin. Tontin pihaa tullaan katsomaan lähinnä yläpuolelta. Pihasuunnitelma tulee laatia ottaen em. huomioon ja esittää liittyminen naapuritonttiin.

Lausuntonaan neuvottelukunta päätti puoltaa suunnitelmaa em. huomautuksin.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (7.6.2006). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Poikkeamishakemuksesta jätettiin yksi muistutus.

As Oy Arkiala esittää mielipiteenään, että opiskelija-asuminen luontuu tontille hyvin, koska alueella on useita oppilaitoksia, ja että Arkadiankadun ja Mechelininkadun kulmassa olevan koulurakennuksen kattomateriaali tulisi vaihtaa peltisestä tiilikatoksi alueella vallitsevan katetyypin mukaisesti.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että vuonna 1938 rakennetun koulurakennuksen ensimmäisessä rakennuslupakuvassa on maininta tiilisestä katemateriaalista rakennuksen kadun puoleisella katon osalla. Myöhemmistä rakennuslupakuvista mainintaa ei löydy. Katto on loiva ja rakennuksen tyyli on funkishenkinen. Ei ole tiedossa, onko rakennukseen tehty alun perin tiilikattoa.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että opiskelija-asuntoloiden tekeminen parantaa Helsingin opiskelija-asumisen tilannetta. On tarkoituksenmukaista sijoittaa asuntola kauppakorkeakoulun läheisyyteen, koska se samalla vahvistaa kauppakorkeakoulujen alueen kampus-luonnetta ja tukee kauppakorkeakoulujen sijoittumista ja sitoutumista Helsingin keskustaan.

Ylimmän kerroksen suunnittelussa ja liittymisessä olemassa olevaan koulurakennukseen on otettava huomioon kaupunkikuvaneuvottelukunnan lausunto. Maantasokerros ei saa antaa umpinaista vaikutelmaa.

Poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli rakentamisessa noudatetaan 13.8.2007 päivättyä suunnitelmaa siten, että jatkosuunnittelussa on vielä tutkittava ylimmän kerroksen pihan puoleista sisäänvedon kasvattamista sekä uuden ja vanhan rakennusosan välissä olevan hissinurkan madaltamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta edellä olevilla ehdoilla.

Kiinteistölautakunta toteaa (18.9.2007) seuraavaa:

Lautakunnalla ei ole huomauttamista poikkeamispäätöksen suhteen.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on 27.8.2007 ilmoittanut tonttiosastolle, että haetun toimenpiteen kohteena oleva kerrosala on pienentynyt 85 k-m² ja on 2 455 k-m²:n sijasta 2 370 k-m².

Poikkeamispäätös korottaa tontinomistajan nykyisen tontin arvoa merkittävästi, joten kaupunginhallituksen 9.2.2004 tekemän maapoliittisen päätöksen mukaiset neuvottelut tulee käydä tontinomistajan kanssa.

Tontinomistajan kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella on laadittu sopimusluonnos. Poikkeamispäätöksen käsittelyä ei tulisi jatkaa ennen kuin maanomistajan kanssa on tehty sopimus.

Vs. Kaj toteaa, että kaupunginhallitus on 8.10.2007 päättänyt oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Kiinteistö Oy Arkadiankatu 28:n kanssa em. sopimuksen sekä tekemään siihen mahdollisia vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2007-1830/526 mukaisena ehdolla, että rakentamisessa noudatetaan 13.8.2007 päivättyä suunnitelmaa siten, että jatkosuunnittelussa tutkitaan vielä ylimmän kerroksen pihan puoleista sisäänvedon kasvattamista sekä uuden ja vanhan rakennusosan välissä olevan hissinurkan madaltamista.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Etu-Töölön tontti 419/28)
	Liite 2	Ympäristökartta
	Liite 3	Asemapiirustus

SCANWINGS OY:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2007-1967

Scanwings Oy pyytää (28.2.2007) poikkeamislupaa 38. kaupunginosassa (Malmi) olevalle tilalle RN:o 091-418-3-223 (Hyttitie) ambulanssilentokoneiden huoltohallin ja toimitilojen rakentamiseksi rakennuskieltoalueelle.

Hakija perustelee hakemustaan yhtiön toiminnan, koneiden huollon, ambulanssi- ja elinsiirtolentojen lähtövalmiuden turvaamisella ja liike-lentotoiminnan laajuudella. Huoltohallitiloja ei ole mahdollista saada Helsinki–Vantaan lentokentältä. Ilmailulaitos suhtautuu hankkeeseen myötämielisesti.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (7.9.2007), että hakemus koskee aluetta, jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto 11662, joka päättyy 23.4.2009.

Selostus Lentokenttäalueella ei ole asemakaavaa. Lainvoimaisessa yleiskaavassa alue on liikennealuetta. Ilmailulaitoksella on tekeillä selvitys Malmin lentokentän toimintaedellytyksistä.

Hakijan tarkoituksena on lentokoneiden korjaus- ja huoltohallin rakentaminen rakennuskieltoalueelle.

Haettu toimenpide ei poikkea yleiskaavan mukaisesta toiminnasta, mutta alueella on rakennuskielto.

Osallisten kuuleminen Koska hallin rakennuspaikka sijaitsee Ilmailulaitoksen hallinnossa olevalla lentokenttäalueella ja Ilmailulaitos on vuokrannut rakennuspaikan hakijalle, ei muu naapurien kuuleminen ole tarpeen.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että uudisrakentaminen rakennuskieltoalueella ei ole mahdollista niin kauan kuin rakennuskielto on voimassa alueella. Rakennuskieltoa on katsottu tarpeelliseksi jatkaa lentokentän toimintaedellytysten epäselvyyden vuoksi ja osayleiskaavan laatimista varten. Ennestään lentokenttäalueelle määräaikaisilla rakennusluvilla rakennetuille rakennuksille on myönnetty jatkoaikaa vuoden 2009 loppuun asti. Elokuussa 2007 valmistuneessa liikenne- ja viestintäministeriön teettämässä Malmin lentokenttää koskevassa Helsingin seudun lentokenttäselvityksessä on tuotu esille kentän kehittämisen ja toimintaedellytysten vaatimia toimenpiteitä. Vaihtoehtona on esitetty Malmin lentokentän korvaavan kentän rakentaminen Porvooseen. Vuoden 2007 aikana tehtäneen päätös siitä, miten lentotoimintaa kehitetään Helsingin seudulla.

Tässä tilanteessa haettu toimenpide aiheuttaa haittaa kaavoitukselle. Poikkeamisen myöntämiselle ei ole maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää erityistä syytä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto ei puolla hakemusta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 6.9.2007 merkinnyt tiedoksi edellä olevan lausunnon.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hakijalle varataan hallintolain 34 §:n nojalla tilaisuus antaa vastineensa tästä lausunnosta kaupunginhallitukselle 3.10.2007 mennessä.

Scanwings Oy on 1.10.2007 antanut vastineensa asiassa. Scanwings Oy lausuu seuraavaa:

Ottaen huomioon hankkeen tärkeyden yhtiölle sekä toimintaan liittyvien työpaikkojen säilymisen ja korvaavan kentän aikataulun, joka saamiemme tietojen mukaan on vähintään 10-15 vuotta, pyydämme, että poikkeamislupahakemuksemme hyväksyttäisiin hakemuksessa esitetyllä tavalla. Käsityksemme mukaan esitetyn tontin käyttö ja rakentaminen liittyen Malmin lentokenttäalueeseen ja toisaalta alueella olevaan teollisuusalueeseen ei vaikuta tontin nykyiseen eikä myöhempään käyttöön. Yhtiöllemme ei ole esitetty hankkeen osalta toteuttamiskelpoista vaihtoehtoa.

Vs. Kaj viittaa kaupunkisuunnitteluviraston asiassa lausumaan ja toteaa, että nykyisessä tilanteessa lentokenttäalueen kehittämisen ja toimintaedellytysten ollessa selvityksenalaisia poikkeamista rakennuskiellosta ei voida myöntää.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee, ettei se päätöksen nro 2007-1967/526 mukaisesti myönnä poikkeamista rakennuskiellosta Malmin tilalle RN:o 091-418-3-223 haettuun toimenpiteeseen.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Malmin tila RN:o 091-418-3-223)
	Liite 2	Ympäristökartta
	Liite 3	Asemapiirros

8.10.2007 pöydälle pantu asia

KANNANOTTO XXXX XXXX:N, ATIK ALIN JA OSAKEYHTIÖ RANTA-ALIN SEKÄ XXXX JA XXXX XXXX:N MUISTUTUKSIIN VUOSAAREN UUTELAN VIRKISTYSALUEEN JA AURINKOLAHDEN ITÄOSAN ASEMAKAAVA- JA ASEMAKAAVAN MUUTOSASIASSA (NRO 11510)

Khs 2006-1395

Vs. Kaj toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 65 §:n mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka kaavan julkisen nähtävillä pidon aikana ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

Otsikossa mainitun kaavan muistutuksen tekijöistä XXXX XXXX, Atik Ali ja osakeyhtiö Ranta-Ali sekä XXXX ja XXXX XXXX ovat pyytäneet kaupungin perusteltua kannanottoa muistutukseensa.

Helsingissä ei ole delegoitu oikeutta perustellun kannanoton antamiseen, joten toimivalta asiassa on Khlla. Tosiasiallisesti Khn kannanotto asemakaavaan liittyviin muistutuksiin syntyy sen tehdessä Kvstolle päätösehdotuksensa kaava-asiassa, mutta tästä valmisteluun kuuluvasta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asiakohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltua kannanottoa pyytäneille. Tämän vuoksi perusteltua kannanottoa pyytäneiden muistutukset käsitellään erillisinä Khssa. Erillisestä käsittelystä huolimatta edelleen on kysymys asian valmistelusta.

Kaavan sisältö pääpiirteissään

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus koskee 54. kaupunginosan Vuosaari (Uutela, Aurinkolahti, Nordsjön kartano) kortteleita nro 54325–54330 sekä virkistys- ja palstaviljelyalueita, venesatamia, luonnonsuojelualueita, maisemallisesti arvokkaita alueita sekä vesi- ja katualueita ja Aurinkolahden itäosan virkistys-, venesatama-, vesi- ja katualueita (Asemakaavaan muodostuu puisto-, katu-, venesatama- ja vesialuetta).

Kaava-alue sijaitsee Uutelassa Vuosaaren kaakkoisosassa. Vuosaarenlahden, Skatanselän ja Vuosaarenselän ympäröimä Uutelan niemi on eteläisin osa Vuosaaren laajasta ulkoilupuistosta, joka ulottuu Vantaan Mustavuoreen ja Sipoon Talosaareen. Suunnittelualueen länsipuolella on Aurinkolahden itäosan asuntoalue ja Uutelankanava, koillispuolella Vuosaarenlahden venesatama ja Vuosaaren satama työpaikka-alueineen. Alueen pohjoispuolella on Vuotie. Maa-alueen pinta-ala on n. 160 ha ja vesialueen n. 50 ha.

Asemakaavan tavoitteena on seudullisesti tärkeän Uutelan luonto- ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen ja alueen kehittäminen monipuoliseksi virkistysalueeksi. Nykyisin Uutelassa käy kuuden kesäkuukauden aikana n. 40 000 ulkoilijaa. Vuosaaren asukasmäärän lisääntyessä nykyisestä 32 000:sta n. 40 000:een virkistysalueiden ja ulkoilureittien tarve kasvaa. Uutelan alueella on merkitystä myös suoja-alueena Vuosaaren asuinalueen ja Vuosaaren sataman välissä.

Aluetta kehitetään pääosin luonto- ja retkeilyalueena. Yleisiä virkistyskäyttömahdollisuuksia parannetaan lisäämällä ulkoilureittejä ja virkistyspalveluita. Tavoitteena on rakentaa koko Uutelaa kiertävä rantareitti ja kehittää virkistysalueen käyttöä tukevia palveluita Skatan tilalla, Vuosaarenlahden alueella, Hallkullanniemessä ja Meriharjussa.

Kaavaehdotus mahdollistaa Skatan tilan kehittämisen Uutelan virkistysalueen keskuksena, esimerkiksi perinnetilana ja luontokouluna. Kaupungin omistamat Meriharjun ja Vuosannan huvilat varataan loma- ja virkistyskäyttöön ja ne varataan kaupungin tarpeisiin. Kaupungin tarpeisiin on lisäksi varattu Y-1/sk- ja UR/k-alueet, jotka kahta jo kaupungin ostettua tilaa lukuun ottamatta ovat yksityisomistuksessa.

Vuosaarenlahden yksityisomistuksessa oleva huvila-alue (tila RN:o 5:10), joka liittyy golfkenttä- ja venesatama-alueisiin, on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi, jolla huvilaympäristön ominaispiirteet on säilytettävä (Y-1/sk). Alue on varattu kaupungin tarpeisiin. Alueelle saa sijoittaa yleiseen virkistyskäyttöön, matkailuun tai kulttuuriin liittyviä toimintoja. Yhdessä Vuosaarenlahden alueella jo olevien venesatamien ja golfkentän kanssa alueelle syntyy virkistyspalveluiden keskittymä. Lisäksi ratkaisu liittyy osaltaan sataman toimintaedellytysten turvaamiseen.

Skatanniemen 1950-luvulla rakennetulle alueelle on osoitettu erillispientalojen korttelialueet (AO/s). Niille on osoitettu yhteensä seitsemän rakennuspaikkaa, joista kaksi on uusia.

Uutelantie muuttuu kevyen liikenteen raitiksi ja se suljetaan ajoneuvoliikenteeltä. Uusi tieyhteys Uutelan Särkkäniemen pysäköintipaikalle johdetaan Itäreimarintieltä. Virkistysalueen pysäköintipaikat sijaitsevat Uutelan reuna-alueilla ja Särkkäniemeen jo rakennetulla pysäköintipaikalla. Skatanniemeen ja Hallkullanniemeen sallitaan vain kiinteistöjen ja viljelypalstojen liikenne.

Nykyinen palstaviljelyalue laajenee ja Särkkäniemen koira-aitaus siirretään Uutelan luoteisosaan. Kaavaehdotuksessa esitetty venesatama-alueen laajennus antaa mahdollisuuden Vuosaarenlahdelle aiemmin suunniteltujen venesatamien laituripaikkojen lisäämiseen.

Särkkäniemi, Skatanniemen kärki ja linnoituslaitteen alue osoitetaan luonnonsuojelualueiksi (SL). Myös muut luonnonsuojelun, maisemansuojelun ja rakennussuojelun kannalta tärkeät kohteet sekä muinaismuistokohteet on merkitty suojeltaviksi.

Kaava-alueeseen on sisällytetty vähäisessä määrin Aurinkolahden itäosan kaava-aluetta. Uutelankanavaan liittyvää puistoaluetta on laajennettu ja vesialuetta kavennettu kanavan toteutussuunnitelman mukaisesti. Asemakaavan muutoksella järjestetään myös ajoyhteys Mustalahden venesatama-alueelle ja uuden koiratarhan alueelle Uutelan pohjoisosassa.

Muistutusten keskeinen sisältö ja kaupunkisuunnittelulautakunnan

vastineet

XXXX XXXX (5.7.2006), joka omistaa tilat Villa Ivan Falin RN:o 5:10 sekä Solviksskog RN:o 5:51, vastustaa asemakaavaehdotusta seuraavilla perusteilla:

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 54 §:n mukaan asemakaavalla ei saa asettaa maanomistajalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Asemakaavaehdotus asettaa toteutuessaan XXXX:lle kohtuuttoman rajoituksen ja kohtuutonta haittaa, koska hänen omistamiensa maa-alueiden arvo laskee siitä, mikä niiden arvo olisi rakennusmaana.

Alueen no. 54328 kaavoittamisen asemakaavaehdotuksen mukaisesti Y-1/sk- ja VR/k-alueiksi sijasta XXXX ehdottaa, että alue kaavoitetaan rakennusalueeksi, johon sijoitettaisiin pientaloja tai hotelli.

MRL:n 101 §:n mukaan kunta on velvollinen lunastamaan alueen tai suorittamaan haitasta korvauksen, jos maa asemakaavassa on osoitettu käytettäväksi muuhun tarkoitukseen kuin yksityiseen rakennustoimintaan eikä maanomistaja sen vuoksi voi kohtuulista hyötyä tuottavalla tavalla käyttää hyväkseen aluettaan. Mikäli asemakaavaa ei laadita niin, että alueelle no. 54328 kaavoitetaan rakennusalue, on kaupunki velvollinen lunastamaan alueen tai suorittamaan XXXX:n kärsimästä haitasta korvauksen, koska asemakaavaehdotuksessa nro 11510 XXXX:n kiinteistö on osoitettu käytettäväksi muuhun tarkoitukseen kuin yksityiseen rakennustoimintaan.

Edelleen MRL:n 106 §:n mukaan kunta on velvollinen korvaamaan maanomistajalle asemakaavan toteuttamisesta aiheutuvan erityisen haitan tai vahingon, jollei sitä pidetä vähäisenä. XXXX:lle aiheutuu erityistä haittaa ja vahinkoa, jota ei ole pidettävä vähäisenä, mikäli asemakaava toteutetaan asemakaavaehdotuksen nro 11510 mukaisesti. Näin ollen kaupungin tulee korvata XXXX XXXX:lle asemakaavan toteutumisesta aiheutuva vahinko. XXXX pyytää lisäksi kohteliaimmin, että kaupunki esittää perustellun kannanottonsa yllä esitettyyn.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (26.4.2007), että XXXX XXXX toivomusta alueen asemakaavoittamista rakennusmaaksi on tutkittu Yleiskaava 2002:n ja asemakaavaluonnoksen laatimisen yhteydessä. Asemakaavaehdotuksen ratkaisu perustuu yleiskaavaan, jossa kyseinen alue on osoitettu virkistysalueeksi. Helsingin yleiskaava 2002 on tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004.

Kaavaratkaisu liittyy sataman toimintaedellytysten turvaamiseen. Sataman toimintaedellytysten kannalta on tärkeää, että Vuosaaren sataman ja asuntoalueiden välissä on suojavyöhyke. Ratkaisulla luodaan myös edellytykset alueen kehittämiselle venesatamaan ja golfkenttään tukeutuvana virkistyspalvelukokonaisuutena.

Kaavan vaikutuksia yksityisiin maanomistajiin on tutkittu kaavatyön yhteydessä. Kiinteistövirasto totesi asemakaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa 11.4.2005, että kun kaavoitetaan useiden yksityisten omistuksessa olevaa maata, maanomistajat eivät aina pääse asemakaavan perusteella taloudellisesti samaan asemaan. Korvaus maanomistajalle riippuu luonnollisesti kaavan osoittamasta käyttötarkoituksesta, mutta laki turvaa kuitenkin omistajille nykykäyttöön perustuvan oikean korvauksen. Kukaan ei kuitenkaan menetä nykytilanteeseen verrattuna. Maanomistajan asemaa turvaamaan on säädetty MRL:n 101 §. Kunta tai valtio ovat tietyissä tapauksissa velvollisia lunastamaan maan, jota ei ole kaavoitettu yksityiseen rakennustoimintaan.

Kiinteistövirasto on todennut Uutelan asemakaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa 11.4.2005, että kiinteistövirasto neuvottelee mahdollisuuksien mukaan tilojen hankkimisesta kaupungille, joko ostamalla tai vaihtamalla.

XXXX XXXX on tarjonnut kaupungille ostettavaksi Vuosaaren Uutelassa sijaitsevia kiinteistöjä, joita asemakaavaehdotus koskee. Tilojen ostamisesta on päästy sopimukseen. Kiinteistölautakunta on esittänyt 6.3.2007 Khlle, että lautakunta oikeutettaisiin ostamaan XXXX XXXX:ltä Helsingin kaupungin Vuosaaren kylän tilat Villa Ivan Falin RN:o 5:10 sekä Solviksskog RN:o 5:51.

Atik Ali ja Osakeyhtiö Ranta-Ali vastustavat (10.7.2006) tilan RN:o 5:57 maanomistajina kaavaehdotusta esitetyssä muodossa ja pyytävät saada esitetyt mielipiteet huomioon otetuksi kunnallisessa päätöksenteossa.

Maanomistajat toteavat mm., että Suomen perustuslain mukaan jokaisen omaisuus on turvattu. Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen säädetään lailla. Ehdotuksen hyväksyminen sellaisenaan loukkaa yhtiön ja sen osakkaiden omistajan oikeutta omaisuutensa normaaliin, kohtuulliseen ja järkevään käyttämiseen. Lisäksi ehdotuksessa ei ole ja eikä voikaan olla kyse niin voimakkaasta ja pakottavasta yleisestä edusta, että voitaisiin puuttua omistajan oikeuteen ankarimmalla mahdollisella tavalla. Asemakaavaehdotusta ei tule hyväksyä esitetyssä muodossa. Muistutuksen tekijät pyytävät, että heille ilmoitetaan kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen ja lähetetään viipymättä tieto kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (26.4.2007) mm., että kaavaratkaisu perustuu oikeusvaikutteiseen Yleiskaava 2002:een, jossa alue on osoitettu virkistysalueeksi. Särkkäniemessä sijaitsevalla tilalla RN:o 5:57 ei ole rakennuksia. Alue sijaitsee virkistysalueen keskellä ja lähellä luonnonsuojelualuetta, minkä takia alueen kaavoittaminen virkistysalueeksi on perusteltua. Asemakaavassa alue on merkitty retkeily- ja ulkoilualueeksi, joka on varattu kaupungin tarpeisiin (VR/k).

Omaisuuden kohtuullisen käytön ja yleisen edun osalta lautakunta viittaa XXXX:n muistutukseen antamaansa vastineeseen.

Kiinteistöviraston tonttiosasto on neuvotellut kyseisen tilan ostamisesta kaupungille. Kiinteistövirasto on jättänyt 21.6.2004 ostotarjouksen tilasta RN:o 5:57, mutta asia ei ole sen jälkeen edistynyt.

Kaupungilla on kaavamerkintään VR/k perustuva lunastusoikeus, mutta merkintä velvoittaa myös kaupunkia lunastamaan alueen maanomistajan niin halutessa. Asemakaava ei määrittele alueen luovutuksen ajankohtaa.

XXXX ja XXXX XXXX toteavat (10.7.2006) mm., että esitetty uusi tieyhteys on Uutelan alueelle välttämätön. He kertovat edustavansa tulevia asukkaita, jotka eivät ole voineet vaikuttaa jo vuonna 2000 aloitetun Uutelan asemakaavan valmisteluun. Vilkastuva autoliikenne Uutelantiellä lisää vaaroja niin Uutelassa ulkoileville kuin Aurinkolahden katualueilla ja vähentää asuinalueen viihtyvyyttä.

He huomauttavat myös, että talvi- ja terveysliikunta on otettava huomioon paremmin. Kaavassa tulee varmistaa mahdollisuus myös luisteluhiihtoon ja pururatalenkkeilyyn. Kanavarantaa myötäilevä ulkoilupolku merkintä tulee palauttaa. Samoin tulee palauttaa ulkoilupolkumerkintä perinnetieksi merkityn Uutelantien alkuosan kohdalla. Kanavan pohjoisosaan tulee piirtää myös yhdysreitti Hellekujan rinnalle. He ehdottavat Uutelaa kiertävää ympyrälatua. He huomauttavat, ettei suunnittelussa ole otettu huomioon syksyn pimeyden ja myrskyjen aiheuttamia rajoituksia eikä toisaalta talven tuomia upeita mahdollisuuksia liikuntaan. Ei myöskään ole otettu huomioon, että viereen on rakennettu tiivis kaupunki, jonka asukkaiden virkistystarpeet ovat muutakin kuin sunnuntaipäivisin samoilua juurakkoisilla luontopoluilla. Työssä käyvät ihmiset haluavat tyydyttää liikuntatarpeensa lähellä asuntoa riittävän leveällä ja valaistulla purupolulla.

He haluavat esittää Khlle tiedoksi, että Uutelan asemakaavasta päätettäisiin mahdollisimman pikaisesti, jotta ulkoilualueen hoidon toteuttaminen voidaan aloittaa. He toteavat, että ulkoilualue on nykyisellään vaarallinen puutteellisen hoidon takia. Esimerkkinä he mainitsevat lukuisat kaatumassa olevat puut.

He pyytävät saada kunnan perustellun kannan muistutuksen liitteissä esitettyihin näkökohtiin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (26.4.2007), että hiihtolatujen rakentamismahdollisuuksia on selvitetty kaavan valmisteluvaiheissa. Liikuntalautakunta on kaavasta antamassaan lausunnossa todennut: "Alueelle on tutkittu myös luisteluhiihtoon tarkoitetun latu-uran sijoittamista, mutta sitä ei ole pidetty alueelle sopivana ratkaisuna. Alueen pohjoisosaan on mahdollista tehdä perinteiseen hiihtoon soveltuva ”metsälatu”, joka ei muuta ympäristöä niin paljon kuin luisteluhiihtoon tarkoitettu leveä ura."

Kaavan valmisteluvaiheessa virkistysalueen käyttäjät ovat ilmaisseet mielipiteenään, että Uutelan alueen tulisi säilyä mahdollisimman luonnonmukaisena. Siksi Uutelan kehittämisen tavoitteena on ollut monipuolinen luontoretkeilyalue, ei niinkään Helsingin Keskuspuiston tapainen ulkoilualue. Luisteluhiihtoreitin rakentamista on aiemmin vastustettu. Liikuntavirasto hoitaa hiihtoreittien toteuttamisen.

Kaavan suunnittelussa on otettu huomioon viereen syntyvä tiivis asutus siten, että Uutelaan on osoitettu Itäreimarintieltä uusi ajoyhteys, niin ettei virkistysalueen liikenne rasita asuntoaluetta. Kokonaan uutta ulkoilureitistöä kaavassa on n. 10 kilometriä. Uutelan ulkoilureitistö liittyy Uutelankanavan reitteihin ja seudulliseen pääulkoilureitistöön. Myös hiihtolatuyhteys pohjoisen suuntaan Vuosaarenhuipulle ja Mustavuoreen on mahdollista toteuttaa. Reitistön suunnittelussa on sovitettu yhteen virkistyskäytön tarpeet ja luonnonsuojelutavoitteet. Uutelan luoteisosaan on osoitettu myös alue koira-aitausta varten. Virkistysreittien osalta kaupunkisuunnittelulautakunta viittaa myös ympäristölautakunnan ja liikuntalautakunnan lausuntoihin.

Uutelan virkistysalueen asemakaavaehdotukseen ja asemakaavan muutosehdotukseen on sisällytetty vähäisessä määrin Aurinkolahden itäosan kaava-aluetta. Voimassa olevaa asemakaavaa nro 10780 on muutettu siten, että Uutelankanavaan liittyvää puistoaluetta on laajennettu ja vesialuetta kavennettu vastaamaan kanavan toteutussuunnitelmaa. Asemakaavan muutosehdotukseen on merkitty Uutelankanavan suuntainen pääulkoilureitti Uutelankanavan ja Kauniinilmanpuiston yleissuunnitelmien mukaisesti. Asemakaavan muutos ei estä kanavaa myötäilevän polun toteuttamista. Uutelantien alkupäässä kaavamuutoksessa on poistettu ulkoilutievaraus, koska nykyinen Uutelantie muuttuu jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi alueeksi.

Hellekujan rinnalla kulkeva kevyen liikenteen reitti on osoitettu Aurinkolahden itäosan asemakaavassa nro 10780. Hellekujan katusuunnitelmassa nro 28570/1 Hellekujan itäpuolelle on osoitettu runsaan 4 m:n levyinen jalankulku- ja polkupyörätie. Kanavan suuntainen ulkoilureitti jatkuu ja mahdollistaa ympyräreitin, vaikka reitin osat sijoittuvat eri kaava-alueille.

Reitistön kohentamiseen ja metsänhoitoon on varauduttu rakennusviraston vuonna 2006 laatimassa Uutelan hoito- ja kehittämissuunnitelmassa. Rakennusvirasto on jo tehnyt alueella luonnonhoitotöitä luonnonhoitosuunnitelman mukaisesti.

Vs. Kaj toteaa, että Khs päätti 14.5.2007 oikeuttaa kiinteistölautakunnan ostamaan XXXX XXXX:ltä 2 900 000 euron kauppahinnasta rasituksista vapaina Vuosaaren kylän tilat Villa Ivan Falin RN:o 5:10 sekä Solviksskog RN:o 5:51. Kauppakirja on allekirjoitettu 1.6.2007.

Vs. Kaj toteaa lisäksi, että muistuttajien toiveet esimerkiksi Skatanniementien uuden osuuden tarpeellisuudesta ja rakentamisaikataulusta käyvät ristiin. Perinnetilaa vuokraava muistuttaja vastustaa sitä jyrkästi, kun taas XXXX:t kiirehtivät sitä. Todennäköistä on, että kaava toteutetaan melko pitkän ajan kuluessa, mikä antaa asukkaille aikaa tottua muutoksiin.

Vs. Kaj toteaa vielä, ettei kaupunkisuunnittelulautakunnan vastauksiin ole lisättävää.

./. Muistutukset ovat kokonaisuudessaan esityslistan tämän asian liitteenä.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa edellä esityslistalta ilmenevän, kaupunkisuunnittelulautakunnan ja kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa viransijaisena johtavan apulaiskaupunginjohtajan lausuman mukaisen kannanoton kaupungin perusteltuna kannanottona muistutuksiin.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä XXXX XXXX:lle, Atik Alille ja Osakeyhtiö Ranta-Alille sekä XXXX ja XXXX XXXX:lle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Muistutukset Uutelan virkistysalueen asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta nro 11510

SOPIMUS NUUKSIOKESKUKSEN TOIMINNAN JÄRJESTÄMISESTÄ

Khs 2007-2104

Ryj toteaa, että valtioneuvoston periaatepäätöksessä 13.2.2003 toimintaohjelmasta luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämiseksi (ns. VILMAT) edellytettiin selvitystä Nuuksion kansallispuiston kehittämisestä luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kotimaisen ja kansainvälisen markkinoinnin välineenä.

Yhteistyötahojen (Metsähallitus, Helsinki, Espoo, Uudenmaan liitto, Metsäteollisuus ry, Kirkkonummi, Vihti) toimesta laadittiin 11/2002 – 03/2003 Nuuksion luontokeskuksen esiselvitys. Selvitystä jatkettiin samojen tahojen toimesta 03/2004 – 06/2005 valtion toiseen lisätalousarvioon sisältyneen rahoituksen turvin. Ympäristöministeriön tilauksesta Metsähallitus on tuottanut luontokeskusratkaisua koskevan esityksen, joka perustuu kustannusten jakoon valtion, kuntien ja muiden toimijoiden kesken.

Nuuksiokeskus-niminen luontokeskus esitetään rakennettavaksi Nuuksion kansallispuiston sisääntuloreitille Espoon Pitkäjärvelle, Solvallan urheiluopiston yhteyteen. Nuuksiokeskuksen tarkoituksena on tarjota kaikki palvelut siten, että ne sopivat kansallispuiston henkeen. Keskus yhdistetään kansallispuiston ja ulkoilualueiden reitistöihin ja palveluihin. Nuuksiokeskuksen uudisrakennusala on noin 2 500 k-m². Tavoitteena on, että keskuksen kävijämäärä olisi 150-200 000 henkilöä vuodessa.

Nuuksiokeskuksen katsotaan tuottavan Helsingille seuraavia hyötyjä:

- ulkoilualueiden asiakaspalvelu laajenee myös alueiden länsilaidalle (nykyään palveluita on vain itälaidalla Porintien varrella),

- risteily- ja laivamatkailuun saadaan vetovoimainen ja toimiva kohde, joka todennäköisesti lisäisi viipymisiä,

- keskus lisäisi Helsingin matkailuyritysten kohdevalikoimaa (Suomi valitaan useimmiten kohteeksi luontonsa takia / KTM matkailustrategia 2006), sekä

- Nuuksiokeskus tarjoaisi Helsingin kaupungin kouluille ja koululaisille hyvin toimivat, erityisesti metsäluontoon liittyvät luonto- ja ympäristökasvatus edellytykset yhteistyössä Harakan ja Gardenian luontokoulujen kanssa.

Sopimus Nuuksiokeskuksen toiminnan järjestämisestä

./. Metsähallituksen sekä Solvalla-Finns Ab:n, Espoon, Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sekä Kirkkonummen ja Vihdin kuntien tavoitteena on sopia Nuuksiokeskuksen toiminnasta. (Liite: Sopimus Nuuksiokeskuksen toiminnan järjestämisestä). Metsähallitus, Espoon kaupunki ja Solvalla-Finns Ab sopivat erikseen ”Nuuksiokeskus” –nimisen kiinteistöosakeyhtiön perustamisesta.

Sopijaosapuolet määrittelevät yhdessä Nuuksiokeskuksen toiminnan tavoitteet, periaatteet ja laajuuden. Näiden pohjalta Metsähallitus vastaa Nuuksiokeskuksen toiminnasta, raportoi siitä sopijaosapuolille ja laskuttaa näiden osuudet kustannuksista. Metsähallitus tekee tiloista vuokrasopimuksen kiinteistöosakeyhtiön kanssa ja sisällyttää vuokran toiminnan kuluihin.

Toimintaa ohjaa sopijaosapuolista koostuva Nuuksiokeskuksen toimintaryhmä, johon kuuluu yksi edustaja kultakin sopijaosapuolelta. Metsähallitus esittää vuosittain hyväksyttävät toimintasuunnitelmat ja talousarviot sekä raportoi niiden toteutumisesta.

Metsähallituksen tavoitteena on, että kiinteistöyhtiö palkkaa hankkeen toteutuksesta vastaavan projektipäällikön. Tämä toimii myös kiinteistöyhtiön toimitusjohtajana luontokeskuksen käyttöönottoluovutukseen asti, jolloin yhtiön hallitus päättää yhtiön hallinnasta luontokeskuksen toimiessa tarkemmin. Osapuolet ovat sopineet, että Helsingin kaupungilla on edustaja kiinteistöosakeyhtiön hallituksessa.

Nuuksiokeskuksen toteutuksen on arvioitu alkavan vuonna 2009 ja valmistuvan vuonna 2010.

Rakentamisen, toiminnan ja ylläpidon rahoittaminen

Helsingin kaupunki osallistuu ainoastaan luontokeskuksen toiminnan ylläpitoon. Kiinteistön rakentamisen rahoitukseen osallistuvat Metsähallitus, Espoon kaupunki ja Solvalla-Finns Ab.

Nuuksiokeskus -nimisen kiinteistöosakeyhtiön rakentamisen kokonaismenot kiinteistöosakeyhtiön osakkaille ovat enintään 10,5 miljoonaa euroa. Rahoittajaosapuolten osuudet jakautuvat seuraavasti: Metsähallitus (valtio) 6,5 milj., Espoon kaupunki 2 milj. ja Solvalla-Finns Ab 2 milj. euroa.

Toiminta ja ylläpito käsittää kiinteistön ylläpidon ja korvausinvestoinnit sekä luontokeskuksen toimintakulut kokonaisuudessaan. Toiminta- ja ylläpitokustannuksista kohdennetaan Metsähallitukselle 20 %, Solvalla-Finns Ab:lle 5 % ja kunnille (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kirkkonummi, Kauniainen ja Vihti) yhteensä 75 %. Kuntien osuus 75 % jaetaan käyttäjämäärien suhteessa siten, että 1. ja 2. toimintavuonna osuudet ovat: Espoo 46,7 %, Helsinki 40,0 %, Vantaa 6,7 %, Kauniainen 2,2 %, Kirkkonummi 2,2 % ja Vihti 2,2 %. Kuntien keskinäiset jako-osuudet tarkistetaan käyttäjämäärien perusteella ja muutetaan 3. toimintavuonna ja tämän jälkeen joka 3. vuosi.

Luontokeskuksen investointiin eivät kuulu tie, kevyen liikenteen väylät tai Solvallan alueen rakennuksiin ja rakenteisiin liittyvät korjaus- tai uusinvestoinnit. Espoon kaupunki vastaa kevyen liikenteen väylän sekä kunnallistekniikan toteutuskustannuksista.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (4.10.2007), että Helsingin kaupunki ei ota osaa investointikustannuksiin. Helsingin kaupungin osuus käyttökustannuksista on 90 000 – 240 000 euroa/vuosi tulokertymästä riippuen.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä esityslistan tämän asian liitteenä olevan sopimuksen Nuuksiokeskuksen toiminnan järjestämisestä ja valtuuttaa ympäristökeskuksen allekirjoittamaan sopimuksen Helsingin kaupungin puolesta.

Pöytäkirjanote ympäristökeskukselle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Nuuksiokeskus - eräitä hyötyjä pääkaupunkiseudun kunnille
	Liite 2	Laskelma - Nuuksiokeskuksen investoinnin ja ylläpidon jako
	Liite 3	Sopimus Nuuksiokeskuksen toiminnan järjestämisestä

KAUPUNGIN EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN Y-SÄÄTIÖN VALTUUSKUNTAAN JA HALLITUKSEEN TOIMIKAUDEKSI 2008-2009

Khs 2007-2046

Y-Säätiö toteaa (21.9.2007), että valtuuskunnan sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 20.11.2007 klo 14.00.

Säätiön sääntöjen 8 §:n mukaan kukin perustajayhteisö valitsee valtuuskuntaan kaksi (2) jäsentä kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Valtuuskunnan jäsenistä on vuosittain puolet erovuorossa. Erovuoroinen jäsen voidaan valita uudelleen.

Helsingin kaupungin edustajat valtuuskunnassa toimikausittain:

Toimikausi	Nimi

1.1.2006 – 31.12.2007	Marketpäällikkö Katja Utti-Lankinen
1.1.2007 – 31.12.2008	Opiskelija Mikko Kivipelto

Y-Säätiö pyytää kaupunkia ilmoittamaan säätiön valtuuskuntaan toimikaudelle 2008 – 2009 edustajansa erovuoroisen Katja Utti-Lankisen tilalle.

Valtuuskunta valitsee hallituksen varsinaiset ja varajäsenet erovuorossa olevien jäsenten paikoille.

Helsingin kaupungin edustajat hallituksessa toimikausittain:

Toimikausi	Nimi

1.1.2006 – 31.12.2007	Strategiapäällikkö Kim Aarva
1.1.2007 – 31.12.2008	Erityissuunnittelija Pertti Korteniemi, (varajäsen)

Y-Säätiö pyytää kaupunkia ilmoittamaan säätiön hallitukseen toimikaudeksi 2008 – 2009 edustajansa erovuoroisen Kim Aarvan tilalle.

Ilmoituksen määräaika on 30.10.2007.

Stj toteaa, että Helsingillä on Y-Säätiön perustajayhteisönä oikeus nimetä kaksi jäsentä sen valtuuskuntaan. Säätiön hallitukseen kuuluu 7 – 9 jäsentä, joista yksi ja hänen henkilökohtainen varajäsenensä on ollut Helsingistä. Sekä valtuuston että hallituksen jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

Sosiaalivirasto esittää, että Y-Säätiön hallituksen jäseneksi nimettäisiin johtava erityisasiantuntija Jarmo Räihä.

STJ Kaupunginhallitus päättänee nimetä kaupungin edustajaksi Y-Säätiön valtuuskuntaan toimikaudeksi 2008– 2009

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä Y-Säätiön hallituksen jäseneksi toimikaudeksi 2008 – 2009 johtavan erityisasiaintuntijan Jarmo Räihän sosiaalivirastosta.

Pöytäkirjanote Y-Säätiölle, kaupungin edustajaksi nimetyille, sosiaalivirastolle sekä hallintokeskukselle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

MAANVUOKRASOPIMUKSEN TEKEMINEN LATEPPO OY:N KANSSA PUISTOLAN TENNIS- JA PALLOILUHALLITONTISTA 40110/6

Khs 2007-2103

Liikuntalautakunta toteaa (18.9.2007), että Lateppo Oy on lähettänyt liikuntavirastoon 11.6.2007 päivätyn seuraavan hakemuksen:

”Asia: vuokrasopimuksen muuttaminen

Helsingin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavamuutoksen 9.5.2007, joka mahdollistaa Puistolan Tennis- ja Palloiluhallin ulkokenttien laajentamisen nykyisestä kolmesta neljään kenttään.

Samalla kaava mahdollistaa kyseisistä kentistä kolmen kattamisen ylipainehallilla talviajaksi.

Lateppo Oy aikoo rakentaa kyseiset kentät mahdollisimman pian kaavan tultua lainvoimaiseksi ja rakennusluvan hyväksytyksi. Muut tekniset edellytykset tulee myös olla kunnossa.

Hankkeen toteuttaminen edellyttää n. 1 230 m²:n lisäkaistaleen saamista vuokratuksi kaupungilta. Lisäalue kuuluu nykyisen urheilukentän alueeseen. Urheilukenttä tulee siis siirrettäväksi n. 17 m:n leveydeltä länteen.

Lateppo Oy:llä on voimassa liikuntalautakunnan kanssa tehty vuokrasopimus nro 31/38-89D, jota on täydennetty 19.3.1991. Vuokrasopimus on voimassa 31.12.2018 saakka.

Anomus:

1. Vuokrasopimuksen tekemiseksi lisäalueesta.

Haluaisimme tehdä vuokrasopimuksen lisäalueesta mahdollisimman pian kaavan tultua lainvoimaiseksi. Saamani tiedon mukaan vuokrattavan lisäalueen vuosivuokra on 1718,75 €. Liikuntavirasto on ehdottanut lisävuokraksi ylipainehallin pidosta subventio huomioituna, 4083 €/v. Toivon, että tämän lisävuokran hintaa voitaisiin tarkastaa selvästi alaspäin ainakin käynnistämisvuosien (2008 -2009) osalta. Tämän hetkisen arvion mukaan maanrakennustöihin päästäisiin aikaisintaan lokakuun alussa 2007. Todennäköisemmin vasta 2008 keväällä. Ylipainehalli pystytetään ensimmäistä kertaa syyskuussa 2008.

2. Vanhan vuokratason säilyttämistä ja vuokra-ajan jatkamista.

Vuokralaiselle on välttämätöntä, että olemassa olevan vuokrasopimuksen perusteet säilyvät muutoin ennallaan, mutta hallihankkeen rahoituksen kannalta olisi välttämätöntä saada vuokra-aikaan pidennys siten, että vuokra-aika ulottuisi 20 vuoden päähän uuden sopimuksen allekirjoittamisesta.”

Liikuntalautakunta on 19.3.1991 vuokrannut Lateppo Oy:lle Tapulikaupungissa sijaitsevan tontin 40110/4. Tontilla sijaitsee Puistolan Tennis- ja Palloiluhalli. Nykyinen vuokrasopimus on voimassa 31.12.2018 saakka.

Hallitontille ja sen viereiselle kenttäalueelle on laadittu asemakaavan muutos (nro 11608), joka on tullut lainvoimaiseksi 21.6.2007. Kaavamuutos tehtiin Lateppo Oy:n ja Puistolan Tennis- ja Palloiluhalli Oy:n aloitteesta.

Asemakaavamuutoksen mukaan tontin rakennusoikeus kasvaa 500 k‑m²:llä. Lisäksi kolme ulkotenniskenttää saadaan kattaa ylipainehallilla vuosittain 15.9. – 30.4. väliseksi ajaksi. Hallitontin laajennuksen vuoksi viereistä hiekkakenttää joudutaan siirtämään 17 m Moisiontielle päin.

Uuden kaavatontin numero on 40110/6. Sen pinta-ala on 11 937 m² ja rakennusoikeus on 4 950 k‑m². Tontin rekisteröinti on vireillä.

Nykyisen tontin vuokra vuonna 2007 on 8 777,22 euroa. Vuokran suuruus perustuu kiinteistöviraston vuonna 1990 määrittelemään tontin pääoma-arvoon siten, että käyvän maanarvon perusteena on pidetty virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa 50 markan (8,41 euron) suuruista kerrosneliömetrihintaa (Kvsto 4.4.1990). Täysimääräisestä vuokrasta perittiin aluksi 2/3 ja myöhemmin sopimusta muutettiin siten, että täysimääräisestä vuokrasta alettiin periä 30 %.

Liikuntavirasto maksaa tontista kiinteistövirastolle sisäistä vuokraa 1,50 euroa/m². Nykyisen tontin sisäinen vuokra vuonna 2007 on 17 050 euroa ja uuden tulevan tontin vuokra on 17 906 euroa.

Vuokrasopimuksen uusiminen

Lateppo Oy:n kanssa tehty vuokrasopimus esitetään uusittavaksi siten, että uusi vuokra-alue vastaa asemakaavamuutoksen nro 11608 mukaista kaavatonttia 40110/6 ja vuokra-aika päättyy vuoden 2028 lopussa. Uusi vuokra esitetään laskettavan siten, että nykyisen vuokrasopimuksen päättymisajankohtaan eli 31.12.2018 saakka otetaan huomioon nykyinen vuokra, joka sisältää n. 70 %:n vuokrasubvention. Lisäkerrosalan ja ylipainehallin osalta käyvästä vuokrasta peritään alusta alkaen 50 % liikuntatoimen vuokrauksissa 1.1.2007 voimaan tulleen käytännön mukaisesti.

Käyvän maanarvon perusteena pidetään virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa 8,41 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa, mikä nykyindeksillä (VI/2007=1663) laskettuna on 139,85 euroa/k‑m². Ylipainehallien vuokrat on määritelty maanarvon 130 euroa/k‑m² mukaisesti. Ylipainehallin vuosivuokra lasketaan siltä ajalta, kun kupla saa olla pystytettynä (7,5 kk). Vuosivuokra on 5 % maan pääoma-arvosta.

Lateppo Oy on hakemuksessaan esittänyt, että lisärakentamisten osalta vuokraa ei perittäisi vielä niiden käynnistämisvuosina 2008 ja 2009. Esittelijän mielestä ehdotus on kohtuullinen, joten vuokraa ehdotetaan perittävän vuoden 2009 loppuun asti nykyisen vuokran pohjalta. Nykyinen vuokra on 8 777,22 euroa ja sitä vastaava perusvuosivuokra 527,80 euroa.

Vuokra 31.12.2009 saakka:

Vuosivuokra vuoden 2007 hintatasolla on 8 777,22 euroa ja sitä vastaava perusvuosivuokra 527,80 euroa.

Vuokra vuosina 2010 – 2018:

Nykyinen vuokra 8 777,22 euroa (vastaa 4 450 k‑m²:ä).

Lisävuokra hallin laajennuksesta (lisärakennusoikeus 500 k‑m²): 500 k‑m² x 139,85 euroa/k‑m² x 5 % x 50 % = 1 748,75 euroa/vuosi.

Lisävuokra ylipainehallin (2 010 k‑m²) pidosta: 2 010 k‑m² x 130 euroa/ k‑m² x 5 % x 50 % x 7,5 / 12 = 4 082,80 euroa/vuosi.

Vuosivuokra on yhteensä 14 608,77 euroa (ind 1663), jota vastaava perusvuosivuokra on 878,46 euroa (ind 100).

Vuokra 1.1.2019 alkaen:

Tontin rakennusoikeus 4 950 k‑m²: 4 950 k‑m² x 139,85 euroa/k‑m² x 5 % x 50 % = 17 306,44 euroa/vuosi.

Ylipainehalli 2 010 k‑m²; 7,5 kk: 2 010 k‑m² x 130 euroa/k‑m² x 5 % x 50 % x 7,5 / 12 = 4 082,80 euroa/vuosi.

Vuosivuokra yhteensä 21 389,24 euroa (ind 1663), jota vastaava perusvuosivuokra on 1 286,18 euroa (ind 100).

Lautakunta esittää päätösehdotuksen mukaista ratkaisua.

SJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa liikuntalautakunnan vuokraamaan Lateppo Oy:lle 40. kaupunginosassa sijaitsevan 11 937 m²:n suuruisen, liitekarttaan merkityn alueen, joka vastaa asemakaavan nro 11608 mukaista kaavatonttia nro 40110/6, liikuntatoimintaa varten lautakunnan myöhemmin määräämästä ajankohdasta lukien 31.12.2028 saakka seuraavin ehdoin:

1 Vuoden 2008 loppuun asti vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951 = 100 pistelukua 100 vastaavaa 527,80 euron suuruista perusvuosivuokraa. Vuosivuokra vuoden 2007 hintatasolla on 8 777,22 euroa.

2 Vuosina 2009 – 2018 vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951 = 100 pistelukua 100 vastaavaa 878,46 euron suuruista perusvuosivuokraa. Vuosivuokra vuoden 2007 hintatasolla on 14 608,77 euroa.

3 Vuoden 2019 alusta lukien vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951 = 100 pistelukua 100 vastaavaa 1 286,18 euron suuruista perusvuosivuokraa. Vuosivuokra vuoden 2007 hintatasolla on 21 389,24 euroa.

4 Muutoin noudatetaan liikuntalautakunnan määräämiä lisäehtoja.

Pöytäkirjanote Lateppo Oy:lle (Matti Linnavirta, Tapulikaupungintie 4, 00750 Helsinki) sekä liikuntalautakunnalle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITE

Sijaintikartta (Puistolan Tennis- ja palloiluhallitontti)



Kokousaika	15.10.2007 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali