HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

 

ESITYSLISTA

 

35 - 2007

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kokousaika

8.10.2007 klo 16

Kokouspaikka

Kaupungintalo, Khn istuntosali

 

 

 

 

 

 

 

Asia

 

Sivu

 

KAUPUNGINJOHTAJA

 

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

 

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

 

3

Lausunto Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry:n sääntömuutosesityksestä

3

 

4

Neuvottelevan viranhaltijan osa-aikaisen viran perustaminen hallintokeskukseen

6

 

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

 

1

Kannanotto XXXX XXXX:n, Atik Alin ja osakeyhtiö Ranta-Alin sekä XXXX ja XXXX XXXX:n muistutuksiin Vuosaaren Uutelan virkistysalueen ja Aurinkolahden itäosan asemakaava- ja asemakaavan muutosasiassa (nro 11510)

8

 

2

Esitys valtioneuvostolle liikenteen kameravalvonnasta

16

 

3

Osoitteessa Vanha Viertotie 22 sijaitsevien kolmen rakennuksen siirtäminen kiinteistölautakunnan hallintaan

19

 

4

Sopimus Kiinteistö Oy Arkadiankatu 28:n kanssa poikkeamispäätöksen johdosta

21

 

5

1.10.2007 pöydälle pantu asia
Varaus Espoon Vermon alueelta SRV Yhtiöt Oyj:lle alueen kaavoittamiseksi ja myymiseksi

24

 

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

 

1

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle SITA Finland Oy Ab:n ympäristölupahakemuksesta

30

 

2

Eräiden virkojen perustaminen rakennusvirastoon

38

 

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

 

1

Selvitys Etelä-Suomen lääninhallitukselle hoitotakuun toteutumisesta suun terveydenhuollosta

41

 

2

* Salassa pidettäviä liitteitä *
Eduskunnan oikeusasiamiehen kolme päätöstä hammashuollon kantelujen johdosta

52

 

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

 

1

XXXX XXXX:n oikaisuvaatimus kaupunginhallituksen päätöksestä, joka koskee nuorisoasiankeskuksen toimistopäällikön viran täyttämistä

56

 

2

Eron myöntäminen Kari Alajääskelle liikuntaviraston ulkoliikuntaosaston osastopäällikön virasta 1.6.2008 lukien sekä viran julistaminen haettavaksi

63

 

3

Seurasaarisäätiön hallituksen jäsenen ja säätiön tilintarkastajan valitseminen

64

 

4

Jäsenten nimeäminen Akseli Gallen-Kallelan Museosäätiön edustajistoon

66

 

 

1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

 

 

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Urhon (varalla Lehtipuu) ja Kantolan (varalla Vehviläinen) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

 

 

 

 

 

 

2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

 

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

 

 

 

 

 

 

3

LAUSUNTO LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY:N SÄÄNTÖMUUTOSESITYKSESTÄ

 

Khs 2007-958

 

Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry:n hallitus pyytää 31.8.2007 päivätyllä kirjeellään jäsenten lausuntoa 1.10.2007 mennessä yhdistyksen sääntömuutoksia koskevasta esityksestä. Lausunnon antamiselle on sovittu lisäaikaa 12.10.2007 asti.

 

Yhdistyksen hallitus toteaa, että yhdistyksen vuoden 2007 toimintasuunnitelmaan sisältyy yhdistyksen sääntöjen tarkasteleminen ja tarvittavien muutosesitysten tekeminen ja että sääntömuutoksen tarvetta on käsitelty yhdistyksen hallituksessa ja työvaliokunnassa kuluvan vuoden aikana.

 

Sääntöihin esitettävät keskeiset muutokset ovat:

 

-                     yhdistyksen hallituksen lukumäärän vakiinnuttaminen nykyiseen kahteentoista jäseneen

-                     hallituspaikkojen jako jäsenryhmien kesken äänimäärien suhteessa kuitenkin siten, että jokaisella jäsenryhmällä on hallituksessa vähintään yksi varsinainen ja yksi varajäsen

-                     kunniajäsenen mahdollisuus

-                     hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta hallituksen päätöksellä

-                     mahdollisuus delegoida päätösvaltaa yhdistyksen työntekijöille erikseen valmisteltavalla toimintasäännöllä

-                     yritysten jäsenmaksuluokkien sanallisten perusteiden päivittäminen ajanmukaisiksi

-                     yhdistyksen tarkoituksen laajentaminen ympäristöterveyden edistämiseen

 

Sääntömuutosesitys ei muuta jäsenten nykyisten perusmaksuyksiköiden määrää.

 

Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry:n hallituksen kirje liitteineen on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä. Kirjeen liitteeseen sisältyy nykyiset säännöt, johon on merkitty ehdotettavat muutokset.

 

Helsingin Vesi toteaa (25.9.2007) lausuntonaan mm. seuraavaa:

 

Helsingin Veden (Helsingin) kannalta tärkeintä olisi, että yhdistys keskittyisi pääasiassa alueen vesistöjen suojeluun. Tässä mielessä on hyvä, että uudesta sääntöluonnoksesta on poistettu yhdistyksen tarkoitus-kohdasta (3§) maininnat mm. ilmansuojelun ja jätehuollon edistämisestä. Toisaalta korvaavaksi termiksi ehdotettu ympäristöterveydenhuollon edistäminen olisi hyvä määritellä tarkemmin, jotta yhdistyksen toimenkuva olisi selkeä. Muilta osin ehdotetut muutokset sääntöihin ovat teknisluonteisia, eikä Helsingin Vedellä ole niihin huomauttamista. Helsingin Veden rooli yhdistyksen toiminnassa pysyisi ehdotettujen muutostenkin jälkeen entisenkaltaisena.

 

Ympäristökeskus ilmoittaa (13.9.2007), ettei sillä ole lausuttavaa asiasta.

 

Kj toteaa, että Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry on alueellinen vesiensuojeluyhdistys, jonka päätehtävä on vesiensuojelun edistäminen Länsi-Uudellamaalla. Yhdistys on aloittanut toimintansa vuonna 1975. Yhdistyksessä on yhteensä 62 jäsentä, joista kuntia 13, teollisuuslaitoksia 14 ja yhdistyksiä 35. Kaupunki on yhdistyksen jäsen.

 

Kaupungin edunvalvonta yhdistyksessä on vastuutettu Helsingin Vedelle perustuen raakaveden hankintaan poikkeusoloissa Hiidenveden vesistöstä Helsingin seudun vesihuollon turvaamisessa.

 

KJ                                                            Kaupunginhallitus päättänee antaa Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry:lle seuraavan lausunnon:

 

Helsingin kaupunki pitää yhdistyksen toiminnan myönteisenä kehittämissuuntana, että yhdistys keskittyy toiminta-ajatuksessaan pääasiassa alueen vesistöjen suojeluun poistamalla uudesta sääntöluonnoksesta yhdistyksen tarkoitus-kohdasta maininnat mm. ilmansuojelun ja jätehuollon edistämisestä. Sääntöluonnoksessa yhdistyksen tarkoitus – kohtaan ehdotettu ympäristöterveydenhuollon edistäminen olisi hyvä määritellä tarkemmin, jotta yhdistyksen toiminta-ajatus olisi tältäkin osin selkeä.

 

Muilta osin ehdotetut muutokset sääntöihin ovat teknisluonteisia, eikä Helsingin kaupungilla ole niihin huomauttamista.

                                           

                                           


Kirje Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry:lle sekä pöytäkirjanote Helsingin Vedelle ja ympäristökeskukselle.

 

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

 

 

LIITE

Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry:n kirje 31.8.2007 liitteineen

 

 

 

 

4

NEUVOTTELEVAN VIRANHALTIJAN OSA-AIKAISEN VIRAN PERUSTAMINEN HALLINTOKESKUKSEEN

 

Khs 2007-2127

 

Hallintokeskus toteaa, että se on osa-aikaratkaisuun liittyen vuoden 2008 talousarvioesityksessä esittänyt neuvottelevan viranhaltijan viran perustamista hallintokeskukseen 1.1.2008 alkaen. Järjestelyssä vapautuu sosiaali- ja terveystoimen rootelin kaupunginsihteerin virka, joka on tarkoitus täyttää heti vuoden 2008 alusta. Jotta kaupunginsihteeriin viran täyttäminen ja siihen liittyvä osa-aikaeläkejärjestely voidaan toteuttaa 1.1.2008, päätös viran perustamisesta on syytä tehdä talousarvion valmistelutietojen nojalla. Virka täytetään vain edellyttäen, että talousarvio hyväksytään tältä osin esitetyn mukaisesti.

 

Neuvottelevan viranhaltijan päätehtävänä tässä vaiheessa on sisäasiainministeriön johdolla toteutettavan valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman Helsingin kaupungilta edellyttämien toimenpiteiden koordinointi ja valmistelu.

 

Hallintokeskus esittää, että virastoon perustetaan 1.1.2008 alkaen neuvottelevan viranhaltijan virka. Viran tehtäväkohtaiseksi palkaksi esitetään 4400 euroa kuukaudessa. On tarkoitus, että viranhaltijan työaika tulee olemaan 65 % täydestä työajasta.

 

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (1.10.2007), että viran perustamisesta aiheutuviin palkkakustannuksiin on varauduttu hallintokeskusta koskevassa vuoden 2008 talousarvioehdotuksessa.

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee perustaa hallintokeskukseen sijoitettavaksi 1.1.2008 lukien neuvottelevan viranhaltijan viran, jonka tehtäväkohtainen palkka on 4400 euroa kuukaudessa, mikäli kaupunginvaltuusto tulee hyväksymään vuotta 2008 koskevan talousarvioehdotuksen tältä osin esityksen mukaisena.

 

Pöytäkirjanote hallintokeskukselle ja talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluille.

 

Lisätiedot:
Hakala Hannu, osastopäällikkö, puhelin 310 36015

 

 

 

 

 

1

KANNANOTTO XXXX XXXX:N, ATIK ALIN JA OSAKEYHTIÖ RANTA-ALIN SEKÄ XXXX JA XXXX XXXX:N MUISTUTUKSIIN VUOSAAREN UUTELAN VIRKISTYSALUEEN JA AURINKOLAHDEN ITÄOSAN ASEMAKAAVA- JA ASEMAKAAVAN MUUTOSASIASSA (NRO 11510)

 

Khs 2006-1395

 

Vs. Kaj toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 65 §:n mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka kaavan julkisen nähtävillä pidon aika­na ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

 

Otsikossa mainitun kaavan muistutuksen tekijöistä XXXX XXXX, Atik Ali ja osakeyhtiö Ranta-Ali sekä XXXX ja XXXX XXXX ovat pyytäneet kaupungin perusteltua kannanottoa muistutukseensa.

 

Helsingissä ei ole delegoitu oikeutta perustellun kannanoton antamiseen, joten toimivalta asiassa on Khlla. Tosiasiallisesti Khn kannanotto asemakaavaan liittyviin muistutuksiin syntyy sen tehdessä Kvstolle pää­­tösehdotuksensa kaava-asiassa, mutta tästä valmisteluun kuuluvas­­ta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asia­koh­taa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltua kannanottoa pyytäneille. Tämän vuoksi perusteltua kannanottoa pyytänei­den muistutukset käsitellään erillisinä Khssa. Erillisestä käsittelystä huolimatta edelleen on kysymys asian valmistelusta.

 

Kaavan sisältö pääpiirteissään

 

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus koskee 54. kaupunginosan Vuosaari (Uutela, Aurinkolahti, Nordsjön kartano) kortteleita nro 54325–54330 sekä virkistys- ja palstaviljelyalueita, ve­nesatamia, luonnonsuojelualueita, maisemallisesti arvokkaita alueita sekä vesi- ja katualueita ja Aurinkolah­den itäosan virkistys-, venesatama-, vesi- ja katualueita (Asemakaavaan muodostuu puisto-, katu-, venesatama- ja vesialuetta).

 

                                            Kaava-alue sijaitsee Uutelassa Vuosaaren kaakkoisosassa. Vuosaaren­lahden, Skatanselän ja Vuosaarenselän ympäröimä Uutelan niemi on eteläisin osa Vuosaaren laajasta ulkoilupuistosta, joka ulottuu Vantaan Mustavuoreen ja Sipoon Talosaareen. Suunnittelualueen länsipuo­­­lella on Aurinkolahden itäosan asuntoalue ja Uutelankanava, koillis­puolella Vuosaarenlahden venesatama ja Vuosaaren satama työpaik­ka-alueineen. Alueen pohjoispuolella on Vuotie. Maa-alueen pinta-ala on n. 160 ha ja vesialueen n. 50 ha.

 

Asemakaavan tavoitteena on seudullisesti tärkeän Uutelan luonto- ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen ja alueen kehittäminen monipuoliseksi virkistysalueeksi. Nykyisin Uutelassa käy kuuden kesäkuukauden aikana n. 40 000 ulkoilijaa. Vuosaaren asukasmäärän lisääntyessä nykyisestä 32 000:sta n. 40 000:een virkistysalueiden ja ulkoilureit­tien tarve kasvaa. Uutelan alueella on merkitystä myös suoja-aluee­na Vuosaaren asuinalueen ja Vuosaaren sataman välissä.

 

Aluetta kehitetään pääosin luonto- ja retkeilyalueena. Yleisiä virkistyskäyttömahdollisuuksia parannetaan lisäämällä ulkoilureittejä ja virkistys­palveluita. Tavoitteena on rakentaa koko Uutelaa kiertävä rantareitti ja kehittää virkistysalueen käyttöä tukevia palveluita Skatan tilalla, Vuosaarenlahden alueella, Hallkullanniemessä ja Meriharjussa.

 

Kaavaehdotus mahdollistaa Skatan tilan kehittämisen Uutelan virkistysalueen keskuksena, esimerkiksi perinnetilana ja luontokouluna. Kau­pungin omistamat Meriharjun ja Vuosannan huvilat varataan loma- ja virkistyskäyttöön ja ne varataan kaupungin tarpeisiin. Kaupungin tarpei­siin on lisäksi varattu Y-1/sk- ja UR/k-alueet, jotka kahta jo kaupungin ostettua tilaa lukuun ottamatta ovat yksityisomistuksessa. 

 

Vuosaarenlahden yksityisomistuksessa oleva huvila-alue (tila RN:o 5:10), joka liittyy golfkenttä- ja venesatama-alueisiin, on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi, jolla huvilaympäristön ominaispiirteet on säilytettävä (Y-1/sk). Alue on varattu kaupungin tarpeisiin. Alueelle saa sijoittaa ylei­seen virkistyskäyttöön, matkailuun tai kulttuuriin liittyviä toimintoja. Yhdessä Vuosaarenlahden alueella jo olevien venesatamien ja golfkentän kanssa alueelle syntyy virkistyspalveluiden keskittymä. Li­säksi ratkaisu liittyy osaltaan sataman toimintaedellytysten turvaamiseen.

 

Skatanniemen 1950-luvulla rakennetulle alueelle on osoitettu erillispien­talojen korttelialueet (AO/s). Niille on osoitettu yhteensä seitsemän rakennuspaikkaa, joista kaksi on uusia.

 

Uutelantie muuttuu kevyen liikenteen raitiksi ja se suljetaan ajoneuvoliikenteeltä. Uusi tieyhteys Uutelan Särkkäniemen pysäköintipaikalle johdetaan Itäreimarintieltä. Virkistysalueen pysäköintipaikat sijaitsevat Uutelan reuna-alueilla ja Särkkäniemeen jo rakennetulla pysäköintipaikalla. Skatanniemeen ja Hallkullanniemeen sallitaan vain kiinteistöjen ja viljelypalstojen liikenne.

 

Nykyinen palstaviljelyalue laajenee ja Särkkäniemen koira-aitaus siirretään Uutelan luoteisosaan. Kaavaehdotuksessa esitetty venesatama-alueen laajennus antaa mahdollisuuden Vuosaarenlahdelle aiemmin suunniteltujen venesatamien laituripaikkojen lisäämiseen.

 

Särkkäniemi, Skatanniemen kärki ja linnoituslaitteen alue osoitetaan luonnonsuojelualueiksi (SL). Myös muut luonnonsuojelun, maisemansuojelun ja rakennussuojelun kannalta tärkeät kohteet sekä muinaismuistokohteet on merkitty suojeltaviksi.

 

Kaava-alueeseen on sisällytetty vähäisessä määrin Aurinkolahden itäosan kaava-aluetta. Uutelankanavaan liittyvää puistoaluetta on laajennettu ja vesialuetta kavennettu kanavan toteutussuunnitelman mukaisesti. Asemakaavan muutoksella järjestetään myös ajoyhteys Mustalahden venesatama-alueelle ja uuden koiratarhan alueelle Uutelan pohjoisosassa.

 

Muistutusten keskeinen sisältö ja kaupunkisuunnittelulautakunnan

vastineet

 

XXXX XXXX (5.7.2006), joka omistaa tilat Villa Ivan Falin RN:o 5:10 sekä Solviksskog RN:o 5:51, vastustaa asemakaavaehdotusta seuraavilla perusteilla:

 

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 54 §:n mukaan asemakaavalla ei saa asettaa maanomistajalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Asemakaavaehdotus asettaa toteutuessaan XXXX:lle kohtuuttoman rajoituksen ja kohtuuton­­ta haittaa, koska hänen omistamiensa maa-alueiden arvo laskee siitä, mikä niiden arvo olisi rakennusmaana.

 

Alueen no. 54328 kaavoittamisen asemakaavaehdotuksen mukaisesti Y-1/sk- ja VR/k-alueiksi sijasta XXXX ehdottaa, että alue kaavoitetaan rakennusalueeksi, johon sijoitettaisiin pientaloja tai hotelli.

 

MRL:n 101 §:n mukaan kunta on velvollinen lunas­tamaan alueen tai suorittamaan haitasta korvauksen, jos maa asemakaavassa on osoitettu käytettäväksi muuhun tarkoitukseen kuin yksi­tyiseen rakennustoimin­­taan eikä maanomistaja sen vuoksi voi kohtuulista hyötyä tuottavalla tavalla käyttää hyväkseen aluettaan. Mikäli asemakaavaa ei laadita niin, että alueelle no. 54328 kaavoitetaan raken­nusalue, on kaupunki velvollinen lunastamaan alueen tai suorittamaan XXXX:n kärsimästä haitasta korvauksen, koska asemakaavaehdotuksessa nro 11510 XXXX:n kiinteistö on osoitettu käytettäväksi muuhun tarkoitukseen kuin yksityiseen rakennustoimintaan.

 

Edelleen MRL:n 106 §:n mukaan kunta on velvollinen korvaamaan maanomistajalle asemakaavan toteuttamisesta aiheutuvan erityisen hai­­tan tai vahingon, jollei sitä pidetä vähäisenä. XXXX:lle aiheutuu erityistä haittaa ja vahinkoa, jota ei ole pidettävä vähäisenä, mikäli asema­­kaava toteutetaan asemakaavaehdotuksen nro 11510 mukaisesti. Näin ollen kaupungin tulee korvata XXXX XXXX:lle asemakaavan toteutumisesta aiheutuva vahinko. XXXX pyytää lisäksi kohteliaimmin, että kaupunki esittää perustellun kannanottonsa yllä esitettyyn.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (26.4.2007), että XXXX XXXX:n toivomusta alueen asemakaavoittamista rakennusmaaksi on tutkittu Yleiskaava 2002:n ja asemakaavaluonnoksen laatimisen yhteydessä. Asemakaavaehdotuksen ratkaisu perustuu yleiskaavaan, jossa kyseinen alue on osoitettu virkistysalueeksi. Helsingin yleiskaava 2002 on tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004.

 

Kaavaratkaisu liittyy sataman toimintaedellytysten turvaamiseen. Sata­man toimintaedellytysten kannalta on tärkeää, että Vuosaaren sataman ja asuntoalueiden välissä on suojavyöhyke. Ratkaisulla luodaan myös edellytykset alueen kehittämiselle venesatamaan ja golfkenttään tukeutuvana virkistyspalvelukokonaisuutena.

 

Kaavan vaikutuksia yksityisiin maanomistajiin on tutkittu kaavatyön yhteydessä. Kiinteistövirasto totesi asemakaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa 11.4.2005, että kun kaavoitetaan useiden yksityisten omistuksessa olevaa maata, maanomistajat eivät aina pääse asemakaa­van perusteella taloudellisesti samaan asemaan. Korvaus maanomistajalle riippuu luonnollisesti kaavan osoittamasta käyttötarkoitukses­­ta, mutta laki turvaa kuitenkin omistajille nykykäyttöön perustuvan oi­kean korvauksen. Kukaan ei kuitenkaan menetä nykytilanteeseen ver­rattuna. Maanomistajan asemaa turvaamaan on säädetty MRL:n 101 §. Kunta tai valtio ovat tietyissä tapauksissa velvollisia lunastamaan maan, jota ei ole kaavoitettu yksityiseen rakennustoimintaan.

 

Kiinteistövirasto on todennut Uutelan asemakaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa 11.4.2005, että kiinteistövirasto neuvottelee mah­dollisuuksien mukaan tilojen hankkimisesta kaupungille, joko ostamalla tai vaihtamalla.

 

XXXX XXXX on tarjonnut kaupungille ostettavaksi Vuosaaren Uutelassa sijaitsevia kiinteistöjä, joita asemakaavaehdotus koskee. Tilojen ostamisesta on päästy sopimukseen. Kiinteistölautakunta on esittänyt 6.3.2007 Khlle, että lautakunta oikeutettaisiin ostamaan XXXX XXXX:ltä Helsingin kaupungin Vuosaaren kylän tilat Villa Ivan Falin RN:o 5:10 sekä Solviksskog RN:o 5:51.

 

Atik Ali ja Osakeyhtiö Ranta-Ali vastustavat (10.7.2006) tilan RN:o 5:57 maanomistajina kaavaehdotusta esitetyssä muodossa ja pyy­tävät saada esitetyt mielipiteet huomioon otetuksi kunnallisessa pää­töksenteossa.

 

Maanomistajat toteavat mm., että Suomen perustuslain mukaan jokaisen omai­suus on turvattu. Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpee­­seen säädetään lailla. Ehdotuksen hyväksyminen sellaisenaan loukkaa yhtiön ja sen osakkaiden omistajan oikeutta omaisuutensa nor­maaliin, kohtuulliseen ja järkevään käyttämiseen. Lisäksi ehdotuksessa ei ole ja eikä voikaan olla kyse niin voimakkaasta ja pakottavasta yleises­­tä edusta, että voitaisiin puuttua omistajan oikeuteen ankarimmalla mahdollisella tavalla. Asemakaavaehdotusta ei tule hyväksyä esitetyssä muodossa. Muistutuksen tekijät pyytävät, että heille ilmoitetaan kun­nan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen ja lähetetään viipy­mättä tieto kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (26.4.2007) mm., että kaavaratkaisu perustuu oikeusvaikutteiseen Yleiskaava 2002:een, jossa alue on osoitettu virkistysalueeksi. Särkkäniemessä sijaitsevalla tilalla RN:o 5:57 ei ole rakennuksia. Alue sijaitsee virkistysalueen keskellä ja lähellä luonnonsuojelualuetta, minkä takia alueen kaavoittaminen virkis­­tysalueeksi on perusteltua. Asemakaavassa alue on merkitty retkeily- ja ulkoilualueeksi, joka on varattu kaupungin tarpeisiin (VR/k).

 

Omaisuuden kohtuullisen käytön ja yleisen edun osalta lautakunta viittaa XXXX:n muistutukseen antamaansa vastineeseen.

 

Kiinteistöviraston tonttiosasto on neuvotellut kyseisen tilan ostamisesta kaupungille. Kiinteistövirasto on jättänyt 21.6.2004 ostotarjouksen tilasta RN:o 5:57, mutta asia ei ole sen jälkeen edistynyt.

 

Kaupungilla on kaavamerkintään VR/k perustuva lunastusoikeus, mutta merkintä velvoittaa myös kaupunkia lunastamaan alueen maanomistajan niin halutessa. Asemakaava ei määrittele alueen luovutuksen ajankohtaa.

 

XXXX ja XXXX XXXX toteavat (10.7.2006) mm., että esitetty uusi tieyh­teys on Uutelan alueelle välttämätön. He kertovat edustavansa tulevia asuk­kaita, jotka eivät ole voineet vaikuttaa jo vuon­na 2000 aloitetun Uutelan asemakaavan valmisteluun. Vilkastuva autoliikenne Uutelantiellä lisää vaaroja niin Uutelassa ulkoileville kuin Aurin­kolahden katualueilla ja vä­hentää asuinalueen viihtyvyyttä.

 

He huomauttavat myös, että talvi- ja terveysliikunta on otettava huomioon paremmin. Kaavassa tulee varmistaa mahdollisuus myös luisteluhiihtoon ja pururatalenkkeilyyn. Kanavarantaa myötäilevä ulkoilupolku merkintä tulee palauttaa. Samoin tulee palauttaa ulkoilupolkumerkintä perinnetieksi merkityn Uutelantien alkuosan kohdalla. Kanavan pohjois­osaan tulee piirtää myös yhdysreitti Hellekujan rinnalle. He ehdottavat Uutelaa kiertävää ympyrälatua. He huomauttavat, ettei suunnittelussa ole otettu huomioon syksyn pimeyden ja myrskyjen aiheuttamia rajoituk­­sia eikä toisaalta talven tuomia upeita mahdollisuuksia liikuntaan. Ei myöskään ole otettu huomioon, että viereen on rakennettu tiivis kaupun­­ki, jonka asukkaiden virkistystarpeet ovat muutakin kuin sunnuntaipäivisin samoilua juurakkoisilla luontopoluilla. Työssä käyvät ihmiset haluavat tyydyttää liikuntatarpeensa lähellä asuntoa riittävän leveällä ja valaistulla purupolulla.

 

He haluavat esittää Khlle tiedoksi, että Uutelan asemakaavasta päätettäisiin mahdollisimman pikaisesti, jotta ulkoilualueen hoidon toteuttaminen voidaan aloittaa. He toteavat, että ulkoilualue on nykyisellään vaarallinen puutteellisen hoidon takia. Esimerkkinä he mainitsevat lukuisat kaatumassa olevat puut.

 

He pyytävät saada kunnan perustellun kannan muistutuksen liitteissä esitettyihin näkökohtiin.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (26.4.2007), että hiihtolatujen rakentamismahdollisuuksia on selvitetty kaavan valmisteluvaiheissa. Liikuntalautakunta on kaavasta antamassaan lausunnossa todennut: "Alueelle on tutkittu myös luisteluhiihtoon tarkoitetun latu-uran sijoittamista, mutta sitä ei ole pidetty alueelle sopivana ratkaisuna. Alueen poh­joisosaan on mahdollista tehdä perinteiseen hiihtoon soveltuva ”met­sälatu”, joka ei muuta ympäristöä niin paljon kuin luisteluhiihtoon tarkoitettu leveä ura."

 

Kaavan valmisteluvaiheessa virkistysalueen käyttäjät ovat ilmaisseet mielipiteenään, että Uutelan alueen tulisi säilyä mahdollisimman luonnonmukaisena. Siksi Uutelan kehittämisen tavoitteena on ollut monipuo­­linen luontoretkeilyalue, ei niinkään Helsingin Keskuspuiston tapainen ulkoilualue. Luisteluhiihtoreitin rakentamista on aiemmin vastustettu. Liikuntavirasto hoitaa hiihtoreittien toteuttamisen.

 

Kaavan suunnittelussa on otettu huomioon viereen syntyvä tiivis asutus siten, että Uutelaan on osoitettu Itäreimarintieltä uusi ajoyhteys, niin et­tei virkistysalueen liikenne rasita asuntoaluetta. Kokonaan uutta ulkoilureitistöä kaavassa on n. 10 kilometriä. Uutelan ulkoilureitistö liittyy Uutelankanavan reitteihin ja seudulliseen pääulkoilureitistöön. Myös hiihtolatuyhteys pohjoisen suuntaan Vuosaarenhuipulle ja Mustavuoreen on mahdollista toteuttaa. Reitistön suunnittelussa on sovitettu yhteen virkistyskäytön tarpeet ja luonnonsuojelutavoitteet. Uutelan luoteis­osaan on osoitettu myös alue koira-aitausta varten. Virkistysreittien osalta kaupunkisuunnittelulautakunta viittaa myös ympäristölautakunnan ja liikuntalautakunnan lausuntoihin.

 

Uutelan virkistysalueen asemakaavaehdotukseen ja asemakaavan muutosehdotukseen on sisällytetty vähäisessä määrin Aurinkolahden itäosan kaava-aluetta. Voimassa olevaa asemakaavaa nro 10780 on muutettu siten, että Uutelankanavaan liittyvää puistoaluetta on laajennettu ja vesialuetta kavennettu vastaamaan kanavan toteutussuunnitelmaa. Asemakaavan muutosehdotukseen on merkitty Uutelankanavan suuntainen pääulkoilureitti Uutelankanavan ja Kauniinilmanpuiston yleissuunnitelmien mukaisesti. Asemakaavan muutos ei estä kanavaa myötäilevän polun toteuttamista. Uutelantien alkupäässä kaavamuutok­sessa on poistettu ulkoilutievaraus, koska nykyinen Uutelantie muuttuu jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi alueeksi.

 

Hellekujan rinnalla kulkeva kevyen liikenteen reitti on osoitettu Aurinkolahden itäosan asemakaavassa nro 10780. Hellekujan katusuunnitelmas­sa nro 28570/1 Hellekujan itäpuolelle on osoitettu runsaan 4 m:n levyinen jalankulku- ja polkupyörätie. Kanavan suuntainen ulkoilureitti jatkuu ja mahdollistaa ympyräreitin, vaikka reitin osat sijoittuvat eri kaava-alueille.

 

Reitistön kohentamiseen ja metsänhoitoon on varauduttu rakennusviras­ton vuonna 2006 laatimassa Uutelan hoito- ja kehittämissuunnitelmas­sa. Rakennusvirasto on jo tehnyt alueella luonnonhoitotöitä luonnon­hoitosuunnitelman mukaisesti.

 

Vs. Kaj toteaa, että Khs päätti 14.5.2007 oikeuttaa kiinteistölauta­kun­nan ostamaan XXXX XXXX:ltä 2 900 000 euron kauppahinnasta rasituk­sista vapaina Vuo­saaren kylän tilat Villa Ivan Falin RN:o 5:10 sekä Solviksskog RN:o 5:51. Kauppakirja on allekirjoitettu 1.6.2007.

 

Vs. Kaj toteaa lisäksi, että muistuttajien toiveet esimerkiksi Skatanniementien uuden osuuden tarpeellisuudesta ja rakentamisaikataulusta käyvät ristiin. Perinnetilaa vuokraava muistuttaja vastustaa sitä jyrkästi, kun taas XXXX:t kiirehtivät sitä. Todennäköistä on, että kaava toteutetaan melko pitkän ajan kuluessa, mikä antaa asukkaille aikaa tottua muutoksiin.

 

Vs. Kaj toteaa vielä, ettei kaupunkisuunnittelulautakunnan vastauksiin ole lisättävää.

 

./.                   Muistutukset ovat kokonaisuudessaan esityslistan tämän asian liitteenä.

 

VS. KAJ                            Kaupunginhallitus päättänee antaa edellä esityslistalta ilmenevän, kaupunkisuunnittelulautakunnan ja kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa viransijaisena johtavan apulaiskaupunginjohtajan lausuman mukaisen kannanoton kaupungin perusteltuna kannanottona muistutuk­siin. 

 

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä XXXX XXXX:lle, Atik Alille ja Osakeyhtiö Ranta-Alille sekä XXXX ja XXXX XXXX:lle. 

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITE

Muistutukset Uutelan virkistysalueen asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta nro 11510

 

 

 

 

2

ESITYS VALTIONEUVOSTOLLE LIIKENTEEN KAMERAVALVONNASTA

 

Khs 2007-2045

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (23.8.2007) mm. seuraavaa:

 

Sanna Hellström ja 16 muuta valtuutettua esittivät 27.9.2006 tekemässään valtuustoaloitteessa, että kaupunki ryhtyisi aktiivisesti neuvottelemaan valtion kanssa siitä, että liikennevalojen noudattamista voitaisiin valvoa kameravalvonnalla.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto antoi asiasta hallintokeskuksen pyytämän lausunnon Khlle 6.11.2006. Siinä todetaan muun muassa, että punaista päin ajaminen kytkeytyy usein ylinopeuteen, joka on onnettomuusseurauksiltaan vieläkin laajempi ongelma.

 

Käsitellessään Kvston päätöstä 28.2.2007 valtuutettujen tekemiin aloitteisiin saaduista selvityksistä Khs päätti 5.3.2007 kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa valmistelemaan esityksen valtioneuvostolle tarvittaviksi toimenpiteiksi asiassa.

 

Merkitessään tiedoksi Kvston ja Khn edellä mainitut päätökset kaupunkisuunnittelulautakunta kehotti 26.4.2007 kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosastoa valmistelemaan lautakunnalle Khn edellyttämä esitys valtioneuvostolle tarvittaviksi toimenpiteiksi asiassa.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunnan ehdotus kaupungin esitykseksi valtioneuvostolle

 

Vuonna 2005 Helsingin kaupunki esitti eduskunnan liikennevaliokunnalle kolmivuotista, todelliseen haltijavastuuseen perustuvaa kameravalvontalainsäädännön kokeilua Helsingin kaupungin alueella. Ehdotettu liikennevirhemaksu olisi kattanut ylinopeudet, punaista päin ajamisen ja joukkoliikennekaistalla ajamisen. Esityksen taustalla oli huoli siitä, ettei eduskunnassa valmisteilla ollut ja sittemmin 1.4.2006 voimaan astunut ehdolliseen rikesakkoon perustuva lainmuutos mahdollista käytännössä kiinnijäämisriskin nostamista ennaltaehkäisevän korkealle tasolle.

 

Helsingin kaupunki arvioi tuolloin pystyvänsä vähentämään kunnallisella kameravalvonnalla liikenneonnettomuuksista aiheutuvat kustannukset ja kärsimykset alueellaan puoleen. Kaupunki edellytti ainoastaan, että valvonnasta koituvat laite- ja henkilöstökulut korvataan valtiolle kertyvistä moninkertaisista virhemaksutuloista. 

 

Oikeusministeriö on lainvalmistelussaan pitänyt punaista päin ajamista niin vakavana rikkeenä, ettei siitä voi selvitä edes rikesakolla saati liikennevirhemaksun kaltaisella hallinnollisella maksuseuraamuksella. Kiinnijäämisriskin olennainen lisääminen on kuitenkin kaupunkisuunnittelulautakunnan käsityksen mukaan paljon tärkeämpää kuin rangaistuksen juridinen muoto tai suuruus. Säädökset voitaisiin laatia siten, että liikennevirhemaksu kattaisi nykyiselle järjestelmälle hallinnollisesti liian raskaat, törkeää rikettä lievemmät massarikkeet. Törkeissä tapauksissa luonnollisesti säilyisi kuljettajan tunnistamiseen, tutkintaan ja päiväsakkoihin perustuva menettely.

 

Kokemukset ehdolliseen rikesakkoon perustuvasta ylinopeuksien kameravalvonnasta ovat olleet hyviä niillä maantiejaksoilla, joille on asennettu valvontalaitteita. Näiden määrä lisääntyy ja poliisin tekniset tiedonkäsittelyvalmiudet kehittyvät. Silti ei olla lähelläkään tilannetta, jossa varteenotettava kiinnijäämisriski saa kuljettajat koko maassa ja myös kaupunkien kaduilla ottamaan nopeusrajoitukset vakavasti. Valtakunnalliset onnettomuustilastot ovat jopa synkentyneet. Punaista päin ajamisen valvonta on vielä paljon vähäisempää.

 

Valtioneuvoston periaatepäätöksessä tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta 9.3.2006 todetaan: ”Selvitetään kunnallisen liikennevalvonnan toteuttamismahdollisuudet automaattisen valvontajärjestelmän ja valvontatekniikan kehittymisen myötä”.

 

Tällaista selvitystyötä ei tiettävästi ole tekeillä ja se pitäisikin käynnistää välittömästi. Kiireellisintä olisi selvittää luotettavasti, edellyttäisikö Helsingin kaupungin ehdottama alueellinen lainsäädäntökokeilu perustuslain mukaista säätämisjärjestystä.

 

Tällainen tieto olisi hyvä olla käsillä, kun aikanaan analysoidaan kuluvan vuoden ainakin nyt huonolta näyttävää liikenneturvallisuuskehitystä ja pohditaan keinoja valtioneuvoston asettaman liikenneturvallisuustavoitteen (enintään 250 liikennekuolemaa vuonna 2010) saavuttamiseksi.

 

VS. KAJ                            Kaupunginhallitus päättänee tehdä valtioneuvostolle kaupunkisuunnittelulautakunnan ehdotuksen mukaisen esityksen liikenteen kameravalvonnasta.

 

Kirje valtioneuvostolle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

 

 

 

 

 

3

OSOITTEESSA VANHA VIERTOTIE 22 SIJAITSEVIEN KOLMEN RAKENNUKSEN SIIRTÄMINEN KIINTEISTÖLAUTAKUNNAN HALLINTAAN

 

Khs 2007-2062

 

Kiinteistölautakunta toteaa (18.9.2007) mm. seuraavaa:

 

Etelä-Haagassa osoitteessa Vanha Viertotie 22 (tontti 29001/1) on kolme terveyskeskuksen hallinnassa olevaa kerrostaloa. Vanhin rakennuksista on vuonna 1956 valmistunut 3-kerroksinen betonirunkoinen 1 395 k-m2 käsittävä talo, jonka terveyskeskus on vuokrannut Niemikotisäätiölle työkeskustoimintaan nimellistä noin 1 500 euron kuukausivuokraa vastaan. Niemikotisäätiö vastaa rakennuksen ylläpidosta. Muut rakennukset ovat 4-kerroksisia vuonna 1978 valmistuneita betonirunkoisia kerrostaloja, joiden pinta-alat ovat 2 817 k-m2 ja 2 801 kerros-m2. Näistä toinen on työsuhdeasuntokäytössä ja toinen kuntoutuspsykiatrian potilaiden asuintalona eli kuntoutuskotina.

 

Terveyskeskus on 21.8.2006 esittänyt, että Vanha Viertotie 22:ssa sijaitseva kuntoutuskoti ja työsuhdeasuintalo siirrettäisiin tilakeskukselle.

 

Näiden rakennusten siirto tilakeskukselle on tullut ajankohtaiseksi, koska kuntoutusyksikön käytössä oleva talo joudutaan tyhjentämään kosteus- ja homevaurioiden vuoksi. Rakennuksen peruskorjauksen hankesuunnittelu on käynnistynyt ja peruskorjaus on tarkoitus toteuttaa tilakeskuksen toimesta. Kuntoutusyksikkö siirtyy peruskorjauksen ajaksi entiseen Pukinmäen vanhusten asuintaloon osoitteeseen Eskolantie 4. Vanhan Viertotien rakennusten siirtoa tilakeskukselle puoltaa myös työsuhdeasuntojen vuokraustoiminnan keskittäminen tilakeskukseen mahdollisesti jo vuoden 2008 alussa.

 

Kiinteistölautakunnan mielestä kuntoutusyksikön ja työsuhdeasuintalon kanssa samalla tontilla oleva Niemikotisäätiölle vuokrattu rakennus tulisi samalla siirtää tilakeskuksen vastuulle. Näin tontin ja sillä olevien rakennusten kehittäminen siirtyisi kokonaan tilakeskukselle. Järjestelystä on alustavasti sovittu terveyskeskuksen ja Niemikotisäätiön kanssa.

 

Kiinteistölautakunnan mielestä osoitteessa Vanha Viertotie 22 sijaitsevat kolme rakennusta tulisi siirtää kiinteistölautakunnan hallintaan 1.1.2008 lukien kirjanpitoarvostaan.

 

VS. KAJ                            Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa terveyskeskuksen luovuttamaan osoitteessa Vanha Viertotie 22 (kiinteistötunnus 91-29-1-1-0) sijaitsevat rakennukset, työsuhdeasuintalo 2 817 k-m2, kuntoutuskoti 2 801 k-m2 ja Niemikotisäätiön työkeskus 1 395 k-m2, kiinteistölautakunnan hallintaan kirjanpitoarvostaan 1.1.2008 lukien.

 

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja terveyskeskukselle.

 

Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

 

 

 

 

 

4

SOPIMUS KIINTEISTÖ OY ARKADIANKATU 28:N KANSSA POIKKEAMISPÄÄTÖKSEN JOHDOSTA

 

Khs 2007-2061

 

13. kaupunginosan (Etu-Töölö) korttelin nro 13419 tontti nro 28;
Arkadiankatu 28

 

Kiinteistölautakunta toteaa (18.9.2007) mm. seuraavaa:

 

Tiivistelmä                         Kaupunkisuunnitteluviraston 17.8.2007 Khlle antaman poikkeamispäätöstä koskevan lausunnon mukaan Kiinteistö Oy Arkadiankatu 28 hakee poikkeamispäätöstä tontin 13419/28 osittaiseen käyttötarkoituksen muutokseen eli opiskelija-asuntolan (2 370 k-m2, AKS) rakentamiseen asemakaavassa opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueelle (5 900 k-m2, YO).

 

Maapoliittiset neuvottelut on käyty Khn 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaisesti. Tontinomistajan kanssa esitetään solmittavaksi poikkea­mispäätöksen johdosta sopimus, jossa tontinomistaja suorittaa kaupungille korvausta 228 000 euroa osallistumisena yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin.

 

Voimassa oleva asemakaava

 

Alueella on voimassa 21.2.1997 vahvistettu asemakaava nro 10348, jonka mukaan tontti 13419/28 on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO). Tontille saa sijoittaa opetus- ja sosiaalitoimintaa palvelevia rakennuksia. Tontin asemakaavakarttaan merkitty rakennusoikeus on 5 900 k-m2. Tontille saa sijoittaa enintään 11 autopaikkaa.

 

Rekisteritietojen mukaan asemakaavan mukaista rakennusoikeutta on käyttämättä 2 176 k-m2.

 

Maanomistus ja nykytilanne

 

Tontin 13419/28 ja sillä olevat rakennukset omistaa Kiinteistö Oy Arkadiankatu 28 (yhtiön koko osakekanta on Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan omistuksessa).

 

Tontin aikaisempi omistaja Ada Äijälän koulu O/Y on myynyt kiinteistön Kiinteistö Oy Arkadiankatu 28:lle 30.6.2004 allekirjoitetulla kauppakirjalla. Kauppakirjan 8. ehdon mukaan Ada Äijälän koulu O/Y vastaa Helsingin kaupungin kanssa tekemänsä 4.2.1937 allekirjoitetun sopimuksen mukaisesti velaksi jääneestä tontin kauppahinnasta. Kauppahinnan suuruudesta on vireillä Helsingin käräjäoikeudessa kaupungin kanne, jota hoitaa hallintokeskuksen oikeuspalvelut.

 

Tontilla sijaitsee vuonna 1938 valmistunut koulurakennus, jonka lisäosa (5 krs) on valmistunut 1961. Rekisteritietojen mukaan koulurakennuksen kerrosala on 3 724 k-m2.

 

Poikkeamispäätöksen sisältö

 

Tontinomistajan tarkoituksena on opiskelija-asuntolan rakentaminen tontille. Kaupunkisuunnitteluvirasto on 27.8.2007 ilmoittanut tonttiosastolle, että haetun toimenpiteen kohteena oleva kerrosala on pienentynyt 85 k-m2 ja on 2 455 k-m2:n sijasta 2 370 k-m2.

 

Olemassa oleva opetustoimintaa palveleva rakennus peruskorjataan.

 

Alueen arvo nousee       Poikkeamispäätöksen mukaisen käyttötarkoituksen muutoksen seurauksena alueen arvo nousee merkittävästi, joten Khn 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaiset maapoliittiset neuvottelut tulee käydä.

 

Neuvottelujen tuloksena on laadittu liitteenä oleva sopimusehdotus.

 

Sopimus                            Tontinomistaja suorittaa sopimuksen mukaan kaupungille korvausta osallistumisena yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin 228 000 euroa. Korvaus on maksettava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun poikkeamispäätös on saanut lainvoiman.

 

Korvaukselle lasketaan 3 %:n vuotuista korkoa sopimuksen allekirjoituksesta maksupäivään saakka.

 

Sopimus on allekirjoitettava ennen Khn poikkeamispäätöksen tekemistä.

 

Kiinteistölautakunta katsoo, että sopimus on Khn päätöksen ja noudatetun käytännön mukainen ja puoltaa sen hyväksymistä.

 

VS. KAJ                            Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Kiinteistö Oy Arkadiankatu 28:n kanssa esityslistan tämän asian liitteen 1 mukaisen sopimusluonnoksen mukaisen sopimuksen sekä tekemään siihen mahdollisia vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.

 

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

 

 

LIITTEET

Liite 1

Sopimusluonnos

 

Liite 2

Kauppakirja 30.6.2004

 

 

 

 

5

1.10.2007 pöydälle pantu asia

VARAUS ESPOON VERMON ALUEELTA SRV YHTIÖT OYJ:LLE ALUEEN KAAVOITTAMISEKSI JA MYYMISEKSI

 

Khs 2007-1954

 

Kiinteistölautakunta toteaa (4.9.2007) mm. seuraavaa:

 

Tiivistelmä                         Helsingin kaupunki omistaa Espoon Laajalahdessa alueita, joille Espoon kaupunki suunnittelee laativansa asemakaavan toimitilarakentamista varten. SRV Viitoset Oyj on tehnyt kaupungin omistamaan maahan rajoittuvan yksityisen tilan omistajan kanssa yhteistyösopimuksen maa-alueen kehittämisestä ja markkinoinnista. Yhtiö pyytää nyt, että kaupunki tekisi vastaavan yhteistyösopimuksen yhtiön kanssa, jotta alueita voitaisiin kehittää rinnan yhtenä projektina.

 

Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan alueelle hyväksymän Vermon kehittämissuunnitelman mukaan kyseiselle Vermonsolmun osa-alueelle olisi osoitettavissa yhteensä arviolta noin 40 000 - 60 000 k-m2 työpaikkarakennusoikeutta, mistä merkittävä osa Helsingin kaupungin omista­malle maalle.

 

Kaupungin omistamat alueet esitetään varattavaksi yhtiölle suunnittelua, kehittämistä ja markkinointia varten siinä tarkoituksessa, että kehitystyön tuloksena syntyvät tontit myydään vaiheittain määräajassa yhtiölle tai sen määräämälle. Myydessä otetaan kauppahintaa määritettäessä huomioon Espoon kanssa tehtäväksi tulevan maankäyttösopimuksen mukaiset korvaukset. Muuten kauppahinnasta ja kaupan

ehdoista sovitaan erikseen kohteittain tehtävissä sopimuksissa.

 

Hakemus                          SRV Yhtiöt Oyj pyytää, että kaupunki tekisi sen kanssa kehittämissopimuksen, jolla saisi oikeuden suunnitella, kehittää ja markkinoida
kaupungin Vermossa omistamia maa-alueita. Tavoitteena olisi näiden vielä asemakaavoittamattomien alueiden kaavoittaminen sijoittajia ja loppukäyttäjiä houkutteleviksi toimitilatonteiksi. Kaupungin kannalta kysymys olisi tällöin sen Espoossa omistamien alueiden kehittämisestä realisoitavissa olevaksi tonttimaaksi, hakijan kannalta taas asiakashankinnasta ja rakentamismahdollisuuksien luomisesta yritykselle.

 

Suunnittelutilanne          Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 5.6.2005 (19 §) Vermon alueen kehittämissuunnitelman tulevassa asemakaavoituksessa huomioon otettavaksi.

 

Kehittämissuunnitelma käsittää noin 120 ha:n kokoisen alueen Vermossa. Kaupunki on alueen merkittävin maanomistaja ja omistaa Helsingin rajaan liittyvän, noin 74 ha:n kokoisen alueen. Helsingin omistamaan alueeseen sisältyvät mm. ravirata, entinen Iso Huopalahden kaatopaikka, Iso Huopalahden vesialue ja sen rantakosteikko.

 

Suunnitelmassa kartoitetaan maankäytön rajoituksia ja kehittämismahdollisuuksia, joiden pohjalta esitetään maankäyttöehdotus. Aluetta varten ehdotettu uusi maankäyttö on asumispainotteinen. Toinen painopiste on erilaiset virkistys- ja vapaa-aikatoiminnot. Työpaikkojen osalta lähtökohtana on teollisuustoiminnan väistyminen asumiseen kelpaavilta alueilta.

 

Kehittämissuunnitelmassa alue esitetään asemakaavoitettavaksi vaiheittain kolmessa osassa.

 

Yksi alueista käsittää ns. Vermonpuiston alueen, johon sisältyvät
hevosurheilulle varatut alueet sekä pääosin entisen Iso Huopalahden kaatopaikan alueelle sijoittuvan virkistysalueen. Alue on suhteellisen riippumaton muiden osa-alueiden rakentamisaikatauluista ja voidaan niiden puolesta toteuttaa erillisenä, joskin vanhan kaatopaikan kunnostamisesta saattaa aiheutua viivettä toteuttamiselle. Alue on pääosin Helsingin kaupungin omistuksessa.

 

Viimeisenä laadittavaksi tuleva asemakaava-alue käsittää pääosin yksityiselle maalle osoitettavaa tehokasta maankäyttöä, mm. uuden asuntoalueen. Kaavoitus edellyttää jatkosuunnittelua ja selvittelyjä ja odottaa myös kyseisen alueen merkittävimpien maanomistajien ratkaisuja.

 

Nyt kysymyksessä olevan Vermonsolmun osa-alueen asemakaavoitus on tullut ajankohtaiseksi Turunväylän uuden liittymän lähestyvän toteutuksen vuoksi. Liittymän rakentaminen kuuluu osana Kehä I:n parantamissuunnitelmaan.

 

Tälle suunnitellulle kaava-alueelle sijoittuu nyt varattavaksi esitetty osa kaupungin omistamasta alueesta. Vermonsolmun asemakaava-alueelle on alustavissa suunnitelmissa varauduttu osoittamaan noin 40 000 - 60 000 k-m2 työpaikkarakentamista osin Helsingin kaupungin omistamalle, osin yksityiselle maalle. Mitoitus täsmentyy jatkosuunnittelun myötä. Kaupungin suunnitellulla kaava-alueella omistama maa on osa mittavaa tilaa Alberga RN:o 2:1290, jonka alueille suuri osa uudesta Leppävaaran aluekeskuksestakin on rakennettu. Tällä hetkellä varattavaksi esitetty alue on kaavoittamaton ja rakentamaton.

 

Varausehdot                    Hakijan esittämän yhteistyösopimuksen sijasta on paremmin Helsingin noudattaman käytännön mukaista käyttää vakiintunutta varausmenettelyä, jossa kaupunki yksipuolisin päätöksin ja asettamineen ehdoin varaa alueen suunnittelua varten.

 

Tämän mukaisesti alue esitetään varattavaksi SRV Yhtiöt Oyj:lle ase-makaavan laatimista, toimitilarakentamisen valmistelua ja suunnittelua sekä alueen markkinointia varten vuoden 2009 loppuun. Varauksen-saaja vastaisi tästä aiheutuvista kustannuksista. Esitettyjen varausehtojen mukaan suunnittelun ja valmistelun tulee tapahtua yhteistyössä kiinteistöviraston tonttiosaston kanssa, jolloin kaupunki maanomistajana kykenee valvomaan etuaan asiassa.

 

Edelleen esitetään, että asemakaavoituksen myötä alueelle muodostettavat toimitilarakentamiseen soveltuvat tontit tullaan luovuttamaan
varauksensaajalle tai määräämälleen eri sopimuksin myymällä ne ajan-kohdan käyvästä hinnasta vaiheittain.

 

Ensimmäisen vaiheen luovutuksen tulee tapahtua viimeistään 3 kuu-kauden kuluessa asemakaavan vahvistumisesta ja viimeisen viimeistään kolme vuotta tämän jälkeen, ellei erikseen toisin sovita.

 

Luovutuksista tulee sopia viimeistään varausajan loppuun mennessä.

 

Ehtojen mukaan varauksensaaja vastaa varausaikanaan varausalueesta maksettavaksi erääntyvistä Espoolle maksettavista kiinteistöveroista, millä ennen asemakaavan vahvistumista ei ole suurta merkitystä mutta sen jälkeen veron määrä voi muodostua merkittäväksi.

 

Varauskohteesta tulee kaavoituksen edetessä tehdä maankäyttösopimus Espoon kanssa. Helsinki vastaa omistamiensa maiden osalta näistä neuvotteluista, jotka kuitenkin on tarkoitus käydä yhteistyössä varauksensaajan ja naapurikiinteistön omistajan kanssa. Pyrkimyksenä on, että mahdollisesti maksettavaksi tuleva korvaus voidaan suorittaa varauksensaajan kanssa tehtävien kiinteistönkauppojen yhteydessä.

 

Varauspäätöksellä varauksensaaja myös oikeutetaan neuvottelemaan Espoon kaupungin kanssa asemakaavan laatimisesta ja kustannuksellaan sitä hakemaan.

 

Maankäyttösopimuksen perusteella Espoolle suoritettavat maksut otetaan huomioon tonttien hinnoittelussa niitä luovutettaessa.

 

Kaupunki sitoutuu olemaan varausaikana markkinoimatta aluetta tai sen osia tai olemaan myymättä sitä muille kuin varauksensaajalle tai tämän osoittamalle.

 

Helsingin kaupungin tavoitteena on pidettävä, että kaupungin omistamat maa-alueet ulkokunnissa, sikäli kun ne eivät ole tarpeen kaupungin omiin tarpeisiin, kaavoitetaan mahdollisimman joutuisasti ja mahdollistetaan näin niiden realisoiminen niin pian kuin alueellinen kehittäminen ja markkinatilanne sen sallivat.

 

Kaupungin omat resurssit eivät mahdollista täysipainoista panostusta näiden naapurikunnassa sijaitsevien alueiden maankäytön suunnitteluun ja lopputuloksen markkinointiin. Siksi on tarkoituksenmukaista harjoittaa asiassa yhteistyötä alan toimijoiden kanssa.

 

Tässä tapauksessa SRV Yhtiöt Oyj sopii yhteistyökumppaniksi erityisesti siksi, että se on tehnyt vastaavassa tarkoituksessa yhteistyösopimuksen naapurissa sijaitsevan maa-alueen yksityisen omistajan kanssa ja alueet on tarkoituksenmukaista suunnitella ja markkinoida yhtenä kokonaisuutena. Yhtiön edun mukaista puolestaan on päästä harjoittamaan rakennustoimintaa, mitä huomattavasti helpottaa, jos yhtiö kykenee itse tarjoamaan houkuttelevia rakentamiskelpoisia kohteita.

 

Järjestely on kiinteistölautakunnan mielestä perusteltu ja tarkoituksenmukainen, kun sillä voidaan kohtuullisin ehdoin kehittää kaupungin omistaman maaomaisuuden arvoa ja saada se realisoitua.

 

Vs. Kaj toteaa, että päätösesitys on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen.

 

VS. KAJ                            Kaupunginhallitus päättänee varata esityslistan tämän asian liitteenä olevan kartan osoittaman alueen Helsingin kaupungin omistamasta Espoon kaupungin Suurhuopalahden kylän tilasta Alberga RN:o 2:1290 SRV Yhtiöt Oyj:lle 31.12.2009 saakka seuraavin ehdoin:

 

1                    Alue varataan asemakaavan laatimista, toimitilarakentamisen valmistelua ja suunnittelua sekä alueen markkinointia varten.

 

Varauksensaaja vastaa mainituista toimenpiteistä aiheutuvista kustannuksista.

 

2                    Alueen suunnitelmat tulee valmistella yhteistyössä Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tonttiosaston kanssa
yhteistyössä sovittavien periaatteiden mukaisesti.

 

3                    Asemakaavoituksen myötä alueelle muodostettavat toimitilarakentamiseen soveltuvat tontit on tarkoitus luovuttaa varauksensaajalle tai määräämälleen eri sopimuksin myymällä ne ajankohdan käyvästä hinnasta vaiheittain siten, että ensimmäinen luovutus tulee tehdä viimeistään 3 kuukauden kuluessa asemakaavan vahvistumisesta ja viimeinen viimeistään kolme vuotta tämän jälkeen, ellei erikseen toisin sovita.

 

Luovutuksista tulee sopia viimeistään varausajan loppuun mennessä.

 

4                    Varauksensaaja vastaa varausaikanaan varausalueesta maksettavaksi erääntyvistä Espoolle maksettavista kiinteistöveroista

 

5                    Kaupunki käy omistamiensa maiden osalta maankäyttösopimusneuvottelut Espoon kaupungin kanssa yhteistyössä varauksensaajan ja alueen toisen maanomistajan kanssa.

 

Maankäyttösopimukseen perustuva korvaus otetaan huomioon tonttien kauppahinnassa niitä luovutettaessa.

 

Tarkoituksena on, että maankäyttösopimukseen perustuvan korvauksen suoritus hoidetaan asemakaavan perusteella muodostettavien tonttien luovutuksen yhteydessä.

 

6                    Varauksensaajalla on tämän varauspäätöksen perusteella oikeus kaupungin puolesta kustannuksellaan neuvotella ja hakea asemakaavan laatimista kaupungin omistamalle maalle.

 

7                    Kaupunki sitoutuu olemaan varausaikana markkinoimatta tai myymättä varausaluetta tai siitä muodostettavia tontteja muille kuin varauksensaajan osoittamille tahoille.

 

8                    Mikäli asemakaavoitus ei varausaikana johda tulokseen tai Helsingin kaupunginvaltuusto ei hyväksy tässä tarkoitettuja kiinteistönkauppoja, kaupunki ei vastaa siitä vahingosta, mikä varauksensaajalle tästä mahdollisesti aiheutuu.

 

Osapuolilla ei tällöin ole oikeutta esittää tähän varauspäätökseen perustuvia vaatimuksia toisilleen.

 

9                    Tämä varaus on voimassa vuoden 2009 loppuun, ellei sitä eri päätöksin sen jälkeen jatketa.

 

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja SRV Yhtiöt Oyj:lle.

 

Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

 

 

LIITE

Kartta varausalueesta

 

 

 

 

1

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE SITA FINLAND OY AB:N YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA

 

Khs 2007-1777

 

Uudenmaan ympäristökeskus on (9.8.2007) varannut Helsingin kaupunginhallitukselle tilaisuuden antaa lausunto SITA Finland Oy Ab:n lupahakemuksesta. Lausunto tulisi antaa 18.9.2007 mennessä.

 

Vs. Ryj toteaa, että lausunnon antamiselle on myönnetty lisäaikaa 16.10.2007 saakka.

 

SITA Finland Oy Ab on toimittanut Uudenmaan ympäristökeskukselle ympäristölupahakemuksen, joka koskee Viikin käsittelylaitoksen (Viikintie 31) toiminnan olennaista muuttamista.

 

SITA Finland Oy Ab on ostanut samalla kiinteistöllä laitoksensa kanssa sijaitsevan SOL Ympäristöpalveluiden siirtokuormausaseman. Ympäristölupaa haetaan molemmille laitoksille.

 

Käsittelylaitoksella valmistetaan kierrätyspolttoainetta, siirtokuormataan yhdyskuntajätteitä ja vastaanotetaan ja lajitellaan rakennusjätettä. Kierrätyspolttoainetta valmistetaan kaupan- ja teollisuuden syntypaikkalajitellusta pakkausmateriaalijätteestä, energiajätteestä ja puusta. Osa kierrätyspolttoainejätejakeista toimitetaan muualle käsiteltäväksi ja osa käsitellään Viikin käsittelylaitoksella. Laitoksella vastaanotetaan myös sähkö- ja elektroniikkaromua. Jätteiden käsittely tehdään halleissa.

 

Ympäristölautakunta toteaa (28.8.2007) mm. seuraavaa:

 

Laitoksen sijainti              Jätteen siirtokuormaus- ja lajittelulaitokset sijaitsevat Helsingin 36. kaupunginosan (Viikki) korttelin 36019 tontilla 1. Tontilla on ollut aiemmin Viikin jätevedenpuhdistamo lietekenttineen. Yleiskaavassa alue on merkitty toimitilavaltaisena kehitettäväksi alueeksi.

 

Tontti rajoittuu etelä- ja itäpuolelta Viikin luonnonsuojelualueeseen. Tontin länsipuolella Viikintien takana on teollisuusalue. Samalla tontilla SITA Finland Oy:n laitosten kanssa on Betset Oy:n betoniasema, Kiviconstruction Oy:n kivenmurskaamo, Lassila & Tikanoja Oy:n lajittelulaitos, saastuneiden maiden kompostointikenttä, ja Helsingin Veden lietteen vastaanottoasema ja multa-asema. Lisäksi alueella harjoitetaan varastointitoimintaa.

 

Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat 250–300 metriä tontista luoteeseen moottoritien takana.

 

Laitoksen toiminta           Jätepolttoaineen valmistus

 

Hakijalla on tontilla käytössään noin 400 m2:n halli, jossa jalostetaan liike- ja palvelutoiminnasta peräisin olevaa jätettä polttoaineeksi. Sen vieressä on toinen halli, jossa lajitellaan rakennusjätettä. Laitoksille vastaanotettava jätemäärä saa voimassaolevan luvan mukaan olla enintään 35 000 tonnia vuodessa.

 

Valmistettavan kierrätyspolttoaineen määrä on tarkoitus nostaa 20 000 tonniin vuodessa. Valmistus tapahtuu asemalla valmiina olevaa laitteistoa käyttäen.

 

Laitokselle tulevasta energiajätteestä arvioidaan hyödynnettävän polttoaineena 98 %.

 

Rakennusjätteiden lajittelu ja siirtokuormaus

 

Rakennusjätteiden lajittelua ja siirtokuormaamista varten tontilla on halli rakennusjätteen lajittelua varten. Vastaanotettavan rakennusjätteen määrä halutaan nostaa 20 000 tonniin vuodessa. Noin 70 % vastaanotettavasta rakennusjätteestä arvioidaan voitavan lajitella hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamaton osa toimitetaan Ämmässuon kaatopaikalle.

 

Laitoksella on kaksi yhdyskuntajätteen siirtokuormausasemaa. Toinen on kierrätyspolttoaineen vastaanottohallin yhteydessä ja toinen on erillinen Sol Ympäristöpalvelut Oy:n asema. Asemille tuotavasta yhdyskuntajätteestä 95 % on hakemuksen mukaan kierrätyskelvotonta. Se viedään Ämmässuon kaatopaikalle. Hakemuksen mukaan siirtokuormattavan yhdyskuntajätteen määrä haluttaisiin nostaa 10 000 tonniin.

 

Sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanotto

 

Laitoksella vastaanotetaan myös sähkö- ja elektroniikkaromua erilliseen umpinaiseen konttiin. Ne kuljetetaan säännöllisesti jatkokäsittelyyn.

 

Vesihuolto- ja viemäröinti

 

Laitos on liitetty vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkkoon. Jätevedet johdetaan umpikaivoihin, jotka tyhjennetään säännöllisesti.

 

Kemikaalien varastointi

 

Alueella varastoidaan 1 000 litraa polttoainetta valuma-altaallisessa varastosäiliössä.

 

Ympäristövaikutukset     Melu

 

Energiajätteen murskaamiseen käytetään hidaskäyntistä murskainta, jolloin pöly- ja meluhaitat jäävät vähäisiksi. Murskainta käytetään satunnaisesti päiväaikaan. Melua aiheutuu myös liikenteestä ja työkoneista. SITA Finland Oy:n toiminta yksinään ei vaikuta kovin paljon Viikintien liikennemääriin eikä toiminnan aiheuttama liikenne juurikaan lisäänny nykytilanteeseen verrattuna.

 

Helsingin kaupungin ympäristökeskus on kertaluonteisesti mitannut murskaamisen aiheuttamaa melua. Viikin luonnonsuojelualueen puolella 20 metrin päässä laitoksesta murskauksen aiheuttama melutaso (LAeq) oli 63 dB. Viikin luonnonsuojelualueen rajalla murskauksen aiheuttama melutaso (LAeq) oli noin 43 dB.

 

Lastaus- ja purkutapahtumien määrän koko laitosalueella arvioidaan olevan noin 65 tapahtumaa päivässä. Laitos toimii arkisin 6.00–22.00 ja lauantaisin klo 8.00–16.00.

 

Hajuhaitat ja roskaantuminen

 

Laitoksen piha-alue, lukuun ottamatta osaa yhdyskuntajätteen siirtokuormausasemasta, on asfaltoitu. Käsittelyhallien lattiat on asfaltoitu tai päällystetty betonilla. Laitoksella vastaanotettavia jätteitä ei varastoida ulkona muuten kuin kuljetuskonteissa tai kuljetussylintereissä.

 

Yhdyskuntajätteen siirtokuormauksesta aiheutuu helposti hajuhaittoja ympäristöön. Laitoksella ei ole hakemuksen mukaan esiintynyt lintu- tai rottaongelmia. Rottaongelmaa torjutaan säännöllisillä myrkytyksillä. Yhdyskuntajätettä varastoidaan vain suljetuissa konteissa eikä kuljetuskalustoa säilytetä tontilla. Laitosalueella tehdään viikoittain yleissiivous. Ympäristökeskukselle on kuitenkin tullut joitain ilmoituksia hajuhaitasta. Haju tuntuu ajoittain selvästi ainakin Viikintien varrella, jossa kulkee myös kevyen liikenteen väylä.

 

Rakennusjätteen lajitteluhallin seinissä on ollut repeämiä, joista on levinnyt jätettä ympäristöön. Hallia korjataan parhaillaan.

 

Maaperän pilaantuminen

 

Hakemuksen mukaan laitoksen toiminnalla ei ole vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen. Alueella on tehty maaperätutkimuksia 2004. Tutkimus ei antanut aihetta toimenpiteisiin. Uusi maaperätutkimus tehdään vuonna 2007.

 

Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin

 

Syttymisherkkien ja palovaarallisten jätteiden varastointi on minimoitu. Laitoksella on ensisammutuskalustoa. Laitoksen turvalaitteistot tarkastetaan säännöllisesti. Liikennejärjestelyissä on otettu turvallisuusnäkökohdat huomioon.

 

Toiminnan tarkkailu

 

Laitoksen toimintaa tarkkaillaan ohjaamosta. Käyntiajoista ja häiriöistä pidetään kirjaa. Kaluston tarkastukset tehdään säännöllisesti. Alueen siisteyttä tarkkaillaan. Toiminta auditoidaan kahden vuoden välein. Vuosiraportti toimitetaan Uudenmaan ympäristökeskukselle.

 

Ympäristölautakunnan lausunto

 

Ympäristölautakunta puoltaa SITA Finland Oy:n siirtokuormaus- ja lajittelulaitoksen laajentamista koskevan ympäristölupahakemuksen hyväksymistä, mikäli hakemuksen käsittelyssä otetaan hakemuksessa esitettyjen seikkojen lisäksi huomioon seuraavat näkökohdat.

 

1                    Jätteen murskauksen aiheuttama pölyäminen estetään tarvittaessa esim. alipaineistamalla käsittelyhallit ja suodattamalla ulosjohdettava ilma. Alueella liikennöinnistä aiheutuva pölyäminen on tarvittaessa estettävä asfaltoimalla ajoväylät ja varastokentät ja pitämällä ne puhtaina.

 

2                    Laitosalueen siisteydestä on huolehdittava. Jos roskaantumista esiintyy, korjaaviin toimiin on ryhdyttävä viipymättä. Erityisesti yhdyskuntajätteen siirtokuormausasemien siisteydestä tulee huolehtia päivittäin.

 

3                    Hakijan tulee selvittää teknis-taloudelliset mahdollisuudet rakentaa yhdyskuntajätteen avoimen siirtokuormausaseman ympärille halli, ja vähentää toiminnassa syntyviä hajupäästöjä.

 

4                    Hakijan on järjestettävä asiakaskiinteistöille tarpeen mukaan neuvontaa, jotta materiaaliseen hyötykäyttöön kelpaavaa jätettä tai ongelmajätteitä ei sijoiteta energiajätteen joukkoon.

 

5                    Kierrätyspolttoaineen valmistukseen ja rakennusjätteen lajitteluhalliin vastaanotettavat jätekuormat eivät saa sisältää hygieniahaittoja aiheuttavia jätteitä, voimakkaasti pölyäviä jätteitä tai ongelmajätteitä.

 

6                    Jätepolttoaineen valmistuksesta, yhdyskuntajätteen siirtokuormauksesta ja rakennusjätteen lajittelusta ja siirtokuormauksesta sekä siihen liittyvästä liikenteestä aiheutuva melu yhdessä muiden alueella olevien toimintojen kanssa ei saa lähimmässä häiriintyvässä kohteessa ylittää klo 6.00–7.00 ekvivalenttitasoa 50 dB(LAeq) ja klo 7.00–22.00 ekvivalenttitasoa 55 dB(LAeq). SITA Finland Oy:n on selvitettävä tarvittaessa yhteistyössä alueen muiden toiminnanharjoittajien kanssa toiminnan aiheuttama melu laitoksen ympäristössä ja erityisesti Viikin luonnonsuojelualueella.

 

7                    Toiminnasta raportoidaan myös Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle.

 

Ympäristölautakunta katsoo, että toimintaa voidaan jatkaa muutettuna lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, koska toiminta on jatkunut alueella jo useita vuosia eikä merkittäviä haittoja ympäristölle ole aiheutunut.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (20.9.2007) mm. seuraavaa:

 

Alueella on voimassa asemakaava nro 7500, jonka sisäasiainministeriö on vahvistanut 12.8.1977. Asemakaavassa tontti on merkitty kunnallisteknisten rakennusten ja laitosten korttelialueeksi. Hakemuksen kohteena oleva alue on osa Viikin entisen jätevedenpuhdistamon tonttia, jolta jätevedenpuhdistamon siirryttyä Viikinmäkeen on puhdistamotoiminta loppunut. Puhdistamon rakennusten ja laitteiden maanpäälliset osat on purettu ja altaat on täytetty maalla.

 

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue kuuluu Viikinrannan alueeseen, jota kehitetään toimitilavaltaisena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen sekä virkistyksen käyttöön ja ympäristöhaittoja aiheuttamattomaan toimitilakäyttöön sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön.

 

Viikin entisen jätevedenpuhdistamon alue on osa Viikinrantaa, joka on tulevaisuudessa Arabianrannan ja Viikin tiedepuiston alueita yhdistävä rakentamiskohde. Tulevan maankäytön periaatteita on tarkoitus täsmentää käynnistymässä olevassa Viikinrannan maankäyttösuunnitelmassa. Viikin entisen jätevedenpuhdistamon alue tulee olemaan Tiedepuiston laajentumisaluetta, mutta sille ei vielä tällä hetkellä ole vireillä hankkeita. Entisen jätevedenpuhdistamoalueen asemakaavan muutoksen laatiminen tullee ajankohtaiseksi 2010 – 2012.

 

Tällä hetkellä alueella on tilapäisiä toimintoja, mm. rakennusjätteiden lajittelua, jätteen siirtokuormausasema. Kaikki toiminnot ovat määräaikaisia 31.12.2007 saakka ja lähtökohtana on ollut, että toiminnasta ei aiheudu haittaa ympäristölle eikä toiminta vaikeuta alueen tulevaa maankäyttöä. Tämän hetken arvioiden mukaan tilapäinen toiminta voi jatkua alueella vuoden 2012 loppuun saakka.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa ympäristöluvan myöntämistä SITA Finland Oy Ab:lle määräaikaisena 31.12.2012 saakka.

 

Vs. Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin.

 

VS. RYJ                            Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle SITA Finland Oy Ab:n ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

 

Kaupunginhallitus puoltaa ympäristöluvan myöntämistä SITA Finland Oy Ab:lle määräaikaisena 31.12.2012 saakka ehdolla, että toiminnasta ei aiheudu haittaa ympäristölle eikä toiminta vaikeuta alueen tulevaa maankäyttöä.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että hakemuksen käsittelyssä tulee ottaa hakemuksessa esitettyjen seikkojen lisäksi huomioon seuraavat näkökohdat:

 

1                    Jätteen murskauksen aiheuttama pölyäminen estetään tarvittaessa esim. alipaineistamalla käsittelyhallit ja suodattamalla ulosjohdettava ilma. Alueella liikennöinnistä aiheutuva pölyäminen on tarvittaessa estettävä asfaltoimalla ajoväylät ja varastokentät ja pitämällä ne puhtaina.

 

2                    Laitosalueen siisteydestä on huolehdittava. Jos roskaantumista esiintyy, korjaaviin toimiin on ryhdyttävä viipymättä. Erityisesti yhdyskuntajätteen siirtokuormausasemien siisteydestä tulee huolehtia päivittäin.

 

3                    Hakijan tulee selvittää teknis-taloudelliset mahdollisuudet rakentaa yhdyskuntajätteen avoimen siirtokuormausaseman ympärille halli, ja vähentää toiminnassa syntyviä hajupäästöjä.

 

4                    Hakijan on järjestettävä asiakaskiinteistöille tarpeen mukaan neuvontaa, jotta materiaaliseen hyötykäyttöön kelpaavaa jätettä tai ongelmajätteitä ei sijoiteta energiajätteen joukkoon.

 

5                    Kierrätyspolttoaineen valmistukseen ja rakennusjätteen lajitteluhalliin vastaanotettavat jätekuormat eivät saa sisältää hygieniahaittoja aiheuttavia jätteitä, voimakkaasti pölyäviä jätteitä tai ongelmajätteitä.

 

6                    Jätepolttoaineen valmistuksesta, yhdyskuntajätteen siirtokuormauksesta ja rakennusjätteen lajittelusta ja siirtokuormauksesta sekä siihen liittyvästä liikenteestä aiheutuva melu yhdessä muiden alueella olevien toimintojen kanssa ei saa lähimmässä häiriintyvässä kohteessa ylittää klo 6.00–7.00 ekvivalenttitasoa 50 dB(LAeq) ja klo 7.00–22.00 ekvivalenttitasoa 55 dB(LAeq). SITA Finland Oy:n on selvitettävä tarvittaessa yhteistyössä alueen muiden toiminnanharjoittajien kanssa toiminnan aiheuttama melu laitoksen ympäristössä ja erityisesti Viikin luonnonsuojelualueella.

 

7                    Toiminnasta raportoidaan myös Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että toimintaa voidaan jatkaa muutettuna lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, koska toiminta on jatkunut alueella jo useita vuosia eikä merkittäviä haittoja ympäristölle ole aiheutunut.

 

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

 

LIITE

Kartta

 

 

 

 

2

ERÄIDEN VIRKOJEN PERUSTAMINEN RAKENNUSVIRASTOON

 

Khs

 

Rakennusvirasto toteaa (1.10.2007), että yleisten töiden lautakunta hyväksyi 30.8.2007 § 425 HKR-Ympäristötuotannon sisäisen organisaation kehittämisen siten, että tulosryhmässä on kolme alueellista perustuotantoyksikköä, joita tukevat keskitetyt rakentamis- ja ylläpitoyksiköt. Alueelliset rajat pysyvät samoina, mutta uusissa yksiköissä ei ole enää erillisiä katu- ja vihertoimistoja. Kokonaisuudessaan yksiköiden määrä vähenee yhdellä. Tilanne astuu voimaan 1.1.2008.

 

Yleisten töiden lautakunta hyväksyi yksiköiden päälliköiden valintaperusteiksi sisäisen ilmoittautumismenettelyn ilman julkista hakua. Eläkkeelle jäämisen johdosta yksi alueyksikön päällikön virka laitetaan julkiseen hakuun syksyllä 2007. Alue-, rakentamis-, ylläpito- ja kehitysyksikön päälliköiden virat muodostetaan HKR-Ympäristötuotannon nykyisten vastaavanlaisissa tehtävissä olevien toimistopäälliköiden ja piiri-insinöörien viroista. Kyseisten henkilöiden virkasuhde nykyisissä tehtävissä on jatkunut useiden vuosien ajan. 

 

HKR-Ympäristötuotanto on saanut toimistopäälliköiltä ja piiri-insinööreiltä ilmoittautumiset sisäisesti uudelleen organisoituihin virkoihinsa. Jokaisen ilmoittautuneen henkilön kanssa on käyty henkilökohtainen keskustelu asiasta, ja samalla he ovat antaneet suostumuksensa virkansa muuttamiseen esitetyllä tavalla. Neuvotteluissa on otettu huomioon koulutus, kokemus ja henkilökohtaiset ominaisuudet. Menettely täyttää hallintosäännön 13 §:n sekä Helsingin kaupungin sisäisten ohjeiden vaatimukset. 

 

Lain kunnallisesta viranhaltijasta 4 §:n 3 momentin sekä hallintosäännön 13 §:n mukaan voidaan henkilö ottaa ilman julkista hakumenettelyä sellaiseen virkasuhteeseen, jota vastaavia tehtäviä hän on hoitanut vähintään kuusi kuukautta Helsingin kaupungin virka- tai työsuhteessa. Tarkoituksena on täyttää kaksi alueyksikön päällikön virkaa sekä rakennustoimen päällikön, ylläpitotoimen päällikön ja kehityspäällikön virat hallintosäännön 13 §:n mukaisesti. Eläkkeelle jäämisen johdosta laitetaan yksi alueyksikön päällikön virka julkiseen hakuun.

 

Henkilöstökeskuksen kanssa on neuvoteltu työn vaativuuden arviointiin perustuen yksiköiden päälliköiden tehtäväkohtaisista palkoista.

 

Hallintosäännön 11 §:n mukaan virat perustaa ja lakkauttaa kaupunginhallitus lukuun ottamatta kaupunginjohtajan, apulaiskaupunginjohtajan sekä viraston tai laitoksen päällikön virkoja. Khs päättää myös virkojen nimikkeiden muutoksista.

 

Rakennusvirasto esittää, että kaupunginhallitus perustaisi 1.1.2008 alkaen kolme alueyksikön päällikön virkaa sekä rakentamistoimen päällikön ja ylläpitotoimen päällikön virat 4 100 euron tehtäväkohtaisella palkalla ja lisäksi kehityspäällikön viran 3 800 euron tehtäväkohtaisella palkalla. Rakennusvirasto esittää myöhemmin lakkautettavaksi vastaavan määrän vakansseja.

 

Henkilöstökeskus toteaa (2.10.2007), että yleisten töiden lautakunta on hyväksynyt 30.8.2007 HKR-Ympäristötuotannon sisäisen organisaation kehittämisen. Uuteen organisaatioon sisältyy kolme alueellista perustuotantoyksikköä sekä keskitetyt rakentamis- ja ylläpitoyksiköt. Kirjeessään 1.10.2007 rakennusvirasto ehdottaa, että kaupunginhallitus perustaisi näiden yksiköiden päälliköiden virat siten, että rakennusvirasto esittää myöhemmin lakkautettavaksi vastaavan määrän vakansseja. Saadun tiedon mukaan lakkautettavat virat ovat esitetyn järjestelyn seurauksena vapautuvia päällikkövirkoja.

 

Rakennusvirasto ilmoittaa aikovansa ottaa ehdotettuihin virkoihin viisi henkilöä, jotka ovat hoitaneet vastaavia tehtäviä HKR-Ympäristötekniikassa useiden vuosien ajan. Yksi virka on tarkoitus julistaa julkisesti haettavaksi. Henkilöstökeskuksella ei ole huomautettavaa menettelyn johdosta.

 

Ottaen huomioon uusien virkojen tehtävien vaativuus henkilöstökeskus puoltaa viroille esitettyjä tehtäväkohtaisia palkkoja.

 

Vs. Ryj toteaa, että uusien virkojen tultua perustetuksi yleisten töiden lautakunta tekee päätökset henkilövalinnoista hallintosäännön 13 §.n mukaisesti. Järjestelystä aiheutuva vakanssien lakkauttaminen tulee päätettäväksi erikseen myöhemmin.

 

VS. RYJ                            Kaupunginhallitus päättänee perustaa rakennusvirastoon 1.1.2008 alkaen kolme alueyksikön päällikön virkaa sekä rakentamistoimen päällikön ja ylläpitotoimen päällikön virat 4 100 euron tehtäväkohtaisella palkalla ja lisäksi kehityspäällikön viran 3 800 euron tehtäväkohtaisella palkalla.

 

Pöytäkirjanote rakennusvirastolle ja henkilöstökeskukselle.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

 

 

 

 

 

1

SELVITYS ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUKSELLE HOITOTAKUUN TOTEUTUMISESTA SUUN TERVEYDENHUOLLOSTA

 

Khs

 

Etelä-Suomen lääninhallitus toteaa (24.8.2007), että lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston Helsingin alueelliseen palveluyksikköön ovat lukuisat henkilöt ottaneet yhteyttä, koska he eivät ole päässeet Helsingin terveyskeskuksen järjestämään suun terveydenhuoltoon kansanterveyslain mukaisessa hoitotakuuajassa. Lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto on ratkaissut useita Helsingin terveyskeskuksen järjestämää suun terveydenhuoltoa koskevia kanteluita. Lisäksi lääninhallitus on useasti joutunut toteamaan edellä todetun lainvastaisen tilanteen myös eduskunnan oikeusasiamiehen pyytämissä lausunnoissa.

 

Saamansa selvityksen perusteella lääninhallitus katsoo, että suun terveydenhuolto Helsingin terveyskeskuksessa ei kaikilta osin ole kansanterveyslainsäädännön – etenkin kansanterveyslain 15 b §:n - hoitotakuuvelvoitteiden mukaista, vaikka hoitotakuulainsäädännön voimaantulosta on kulunut jo kaksi vuotta.

 

Edellä todetun vuoksi lääninhallitus pyytää Helsingin kaupungin terveyskeskusta antamaan 1.11.2007 mennessä selvityksen jäljempänä terveyslautakunnan selvityksessä mainituista seikoista.

 

./.                   Selvityspyynnössä, joka kokonaisuudessaan on esityslistan tämän asian liitteenä 1, todetaan uhkasakon asettamisen uhasta seuraavaa: ”Helsingin kaupungin tulee järjestää suun terveydenhuoltonsa kaikilta osin voimassaolevan hoitotakuulainsäädännön mukaisesti. Muutoin lääninhallitus harkitsee, onko Helsingin kaupunki velvoitettava huolehtimaan näistä velvoitteistaan sakon uhalla kansanterveyslain 43 §:n 2 momentin, lääninhallituslain 8 §:n sekä uhkasakkolain nojalla.”

 

Terveyslautakunta toteaa (25.9.2007), että Etelä-Suomen lääninhallituksen valvontakirjeessä pyydetään selvitystä alempana oleviin 14 kohtaan. Terveyslautakunnan selvitykset on esitetty kunkin kohdan jälkeen.

 

1                          Potilasasiakirjamerkinnät: Miten Helsingin terveyskeskuksen hammashuolto-osasto järjestää toimintansa niin, että lain vaatimat potilasasiakirjamerkinnät tehdään myös ensimmäisen vaiheen hoidon tarpeen arvioinnista? Miten kirjataan ensivaiheen hoidon tarpeen arviointi (puhelutiedot jne.)?

 

Selvitys:

 

./.                   Hammashuollon sähköinen potilastietojärjestelmä (Effica) koostuu kahdesta osiosta: ajanvaraustiedoista ja sairaskertomuksesta. Potilaan ottaessa puhelimitse yhteyden terveyskeskukseen ensimmäisen vaiheen hoidon tarpeen arviointi tehdään hammashuollon keskitetyssä ajanvarauksessa. Terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi potilaan hoidon tarpeen ja kiireellisyyden potilaan kertoman ja käytettävissä olevien potilasasiakirjamerkintöjen perusteella.  Ajanvaraushenkilöstöllä on käytössään erillinen ohje hoidon kiireellisyyden arviointia varten. Mikäli potilaan vaiva ei täytä ensiapu- tai muun kiireellisen hoidon kriteereitä ja potilaan hoidon tarve määritellään kiireettömäksi ja siten hoitotakuun piiriin kuuluvaksi, tehdään tästä merkintä ajanvarauksen lisätietoihin (asiaa koskeva ohje on esityslistan liitteenä 2).  Tämä tieto ei tule sairauskertomukseen, mutta on saatavissa erillisellä raportilla potilastietojärjestelmän tietokannasta. Raportissa näkyy henkilötunnus, hoidon tarpeen arvioinnin tulos ja hoidon aloittamisen ajankohta (malli on selvityksen liitteenä numero 2). Potilaalle ja valvoville viranomaisille tulostetaan sairauskertomuksen osio; ei ajanvaraustietoja. Tieto on saatavissa pyydettäessä. Mikäli potilas ei hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen ota vastaan mitään tarjottua aikaa, merkitään tieto tästä sairauskertomuslomakkeelle erillisellä koodilla.

 

2                          Mikä suun terveydenhuollossa on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon suhde? Erityisesti olemme kiinnostuneita oikomishoidon tilanteesta.

 

Selvitys:

 

Hammashuolto-osasto on perusterveydenhuollon yksikkö. Osaston hoitoloiden keskinäistä työnjakoa on kehitetty niin, että yhteen hammashoitolaan, Suun erikoishoidon yksikköön, on keskitetty kirurgisen ja kliinisen erikoishammaslääkärikoulutuksen omaavat hammaslääkärit. Oikomishoidon erikoishammaslääkärit työskentelevät perushammashoitoloissa. Mikäli potilas tarvitsee erikoissairaanhoitoa, hänet lähetetään hoitoon Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin (HUS) Suun erikoishoidon yksikön kautta. Helsingin toimintatapa (erikoishammaslääkäritoiminnan keskittäminen Suun erikoishoidon yksikköön) on pääkaupunkiseudun kunnissa nähty hyvänä. Yhteisen Suun erikoishoidon yksikön perustaminen on toinen Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien valtuustojen 19.6.2007 päättämistä suun terveydenhuoltoa koskevista toimenpiteistä (toinen on yhteinen arki-ilta- ja viikonloppupäivystys). Suun erikoishoidon yksikkö on jo nyt tärkeä koulutuspaikka hammaslääkäreiden perus- ja erikoistumiskoulutuksessa.

 

Suun erikoishoidon yksikössä hoidettiin v. 2006 yhteensä 10 288 potilasta. Terveyskeskuksessa annettavaa erikoissairaanhoitoa koskevia päätöksiä (asiakasmaksuasetuksen 9 a §) tehtiin viime vuonna 48 potilaasta.

 

./.                   Oikomishoidon tilanteesta on tarkempi selvitys esityslistan liitteissä 4 – 8.

 

3                          Mikä on syksyllä 2007 tilanne kiireellisessä ja kiireettömässä jonossa olevien potilaiden lukumäärän suhteen?

 

Selvitys:

Hammashuollossa ei ole kiireellistä jonoa. Terveyskeskus järjestää ensipuluontoista hammashuoltoa vuoden jokaisena päivänä ja kiireellisen hammashoidon saa aina samana tai viimeistään seuraavana päivänä.

 

./.                   Kiireettömässä hoitojonossa oli 19.9.2007 tilanteessa yhteensä
7 445 potilasta ja jonottajien määrä on terveyslautakunnan tähän kokouspäivään 25.9.2007 mennessä vähentynyt vielä 200:lla eli 7 245.een. Enimmillään hoitojonossa oli keväällä 2007 lähes 12 000 potilasta. Kiireettömän hoitojonon kehitys vuoden 2006 alusta tähän päivään selviää esityslistan tämän asian liitteestä 9. Kiireettömässä hoitojonossa olevat potilaat on tutkittu. Jokaiselta jonottajalta on hoidettu kiireisin osa hoidostaan. Vain kaikkein kiireettömimmän hoidon osalta heidät on laitettu hoitojonoon.

 

4                          Minkälaiset ovat keskimääräiset odotusajat kiireettömissä jonoissa?

 

Selvitys:

 

Helsingin hammashuollossa on yksi hoitojono koko kaupungissa. Kaikki hoitojonossa olevat ovat hammaslääkärin tutkimia potilaita. 12.9.2007 pääsivät hoitoon 6.2.2006 jonoon asetetut potilaat. Pisimmillään jonotusaika on noin 19 kuukautta, mikäli potilas ei ole ottanut vastaan palveluseteliä; ks. selvitys b) kohdassa 7.

 

5                          Miten odotusaikojen julkistaminen on toteutettu?

 

Selvitys:

 

./.                   Terveyskeskus ostaa kaksi kertaa vuodessa ilmoitustilaa Helsingin Sanomista tiedottaakseen odotusajoista. Tässä ilmoituksessa on mukana myös hammashuollon hoitojonotilanne (esityslistan tämän asian liite 10). Keväästä 2007 alkaen on hammashuollon www-sivuilla sekä hammashoitoloiden ilmoitustaululla tiedotettu hoitojonotilanteesta; tieto päivitetään kuukausittain. Tiedotteessa on kerrottu jonottavien määrä ja odotusajan arvio.

 

Hammashuollon sähköisen asioinnin käyttäjäksi rekisteröityneet asiakkaat pääsevät tarkastamaan oman jonotilanteensa hammashuollon sähköisen asioinnin sivuilta. Tällä hetkellä kokeilussa olevaa palvelua tarjotaan koillisen Helsingin asukkaille. Lokakuun puolivälistä alkaen kuka tahansa helsinkiläinen voi itse tarkistaa henkilökohtaisen jonotustilanteensa hammashuollon sähköisen palvelun kautta.

 

6                          Alueelliset tekijät: Mitkä hammashoitolat ovat jonojen suhteen ongelmallisimmat ja millainen näiden jonotilanne on?

 

Selvitys:

Hammashuollossa on vapaa hoitoon hakeutuminen koko kaupungin alueella eikä hoitoon pääsyssä siten ole alueellisia eroja. Potilaalle annetaan aika keskitetystä ajanvarauksesta. Lapset ja nuoret sekä liikuntaesteiset pyritään hoitamaan maantieteellisesti lähimmässä hoitolassa.

 

7                          Miten hoitotakuu toteutuu a) kiireellisen ja b) kiireettömän hoidon osalta suun terveydenhuollossa?

 

Selvitys:

a) Kiireelliseen hammashoitoon pääsee vuoden jokaisena päivänä jonottamatta samana tai viimeistään seuraavana päivänä. Ensiapua vaativa vaiva hoidetaan valmiiksi yhden hoitojakson aikana. Käytössä on moninaiset tavat järjestää toiminta: oma toiminta, ostopalvelut, vuokratyövoima.

 

b) Kiireettömän hoidon osalta hammashuoltoa ei pystytä toteuttamaan hoitotakuulainsäädännön määräaikana. Hoito pyritään kuitenkin aloittamaan 6 kk:n sisällä (12.9.2007: aloitus n. 7 kk sisällä). Hoitoa jaksotetaan, ja kaikkein kiireettömintä hoidon osaa jonotetaan hoitojonossa. Hoitojonoa on pystytty kuluneen kevään ja kesän aikana purkamaan yli 3 000:lla. Lisäksi tulevan marraskuun toiminta on suunniteltu niin, että oma henkilökunta keskittyy hoitojonopotilaiden hoitamiseen ensiapuhoidon turvaamisen ohella. Hoitojonossa oleva potilas saa jonossa olonsa aikana mahdollisesti tarvitsemansa ensiapuluontoisen hammashoidon samana tai viimeistään seuraavana päivänä.

 

Hammashuollon jonokäytännöt vaihtelevat suurissa kaupungeissa. Helsingin käytäntö perustuu eduskunnan oikeusasiamiehen v. 2004 antamaan ratkaisuun, jossa hän totesi, että potilaiden asettaminen kiireellisyysjärjestykseen on lainmukaista vain tutkimukseen perustuvan arvioinnin perusteella. Helsingissä ensimmäinen hoitoaika annetaan näin ollen potilaalle hänen ottaessaan yhteyttä ajanvaraukseen; muissa kunnissa jonotetaan tätä ensimmäistä hoitoaikaa.

 

Hammashuollon asiakkaat saavat tekstiviestimuistutuksen tulevasta hoitoajastaan noin kaksi vuorokautta ennen vastaanottoaikaa.  Tekstiviestimuistutuspalvelua pilotoitiin 22.1.–30.6.2007, minkä jälkeen se otettiin tuotantokäyttöön.  Seurantajaksona 22.1.–21.6.2007 lähetettiin tekstiviestimuistutus 53 246 ajasta, mikä vastaa n. 22 % kaikista ajoista.  Vastaanotolta jäi kyseisenä aikana perumatta pois viestin saaneista 3,9 %, mutta 5,9 % niistä asiakkaista, jotka eivät saaneet viestiä. Tekstiviestimuistutukset vähensivät tehokkaimmin alle 18-vuotiaiden asiakkaiden perumattomia poisjääntejä; 9,2 prosentista 5,5 prosenttiin.

 

Tekstiviestimuistutus lähetetään ainoastaan asiakkaille, joilta on saatu lupa viestin lähettämiseen.  Näin toimitaan TEO:n ja tietosuojavaltuute-tun toimiston huhtikuussa 2007 antaman kannanoton perusteella.  Mikäli tekstiviestimuistutus lähetettäisiin hammashuollon jokaisesta, n. 500 000 vastaanottoajasta, voitaisiin vuositasolla arvioida saatavan n. 10 000 tällä hetkellä peruuttamattomaksi jäävää käyntiä käytettäviksi potilaiden hoitoon.  Tekstiviestimuistutuslupien keräämistä on tehostettu hammashuollon keskitetyssä ajanvarauksessa ja hammashoitoloissa. Luvan antaminen internetin kautta tulee mahdolliseksi hammashuollon sähköisen asioinnin sivuilla lähitulevaisuudessa.

 

8                          Minkälainen on hammaslääkäreiden, suuhygienistien ja hammashoitajien lukumäärän kehitys ollut kolmena viimeisenä vuonna?

 

Selvitys:

 

Vakanssi- ja henkilötyövuositarkastelussa on huomioitava, että Helsingin terveyskeskuksen hammashuolto huolehtii ns. integraatiopäätöksen mukaisesti Helsingin yliopiston hammaslääketieteen perusopetuksen kliinisestä koulutuksesta. Tätä toimintaa varten terveyskeskus on vuokrannut laajat tilat yliopiston hammaslääketieteen laitosrakennuksesta ja varustanut sinne 54 hoitoyksikön hoitolan, palkannut 11 kliinistä opettajaa, kahdeksan sivuvirkaista professoria ja/tai lehtoria sekä tarvittavan hoitohenkilökunnan. Yliopistohammasklinikan budjetti v. 2007 2,5 milj. euroa (osaston kokonaisbudjetti on 47 milj. euroa). Huomioitavaa on, että yliopistohammasklinikan tuotos vastaa hoidettuina potilaina vain vajaan kolmen työparin täyspäiväistä työpanosta.

 

Hammashuolto-osaston vakanssimäärät 2005-2007

 

 

2005

2006

2007

Erikoishammaslääkärit

30

30

30

Hammaslääkärit

178

183

179

Suuhygienistit

61

64

68

Hammashoitajat

276

285

286

 

Keväällä 2007 muutettiin neljä hammaslääkärin vakanssia suuhygienistin vakansseiksi. Tällä pyrittiin parantamaan mahdollisuuksia kehittää hammaslääkäreiden ja suuhygienistien välistä työnjakoa, mutta myös hyödyntämään suuhygienistien hammaslääkäreitä parempaa rekrytointitilannetta.

 

Kolmen viime vuoden vakanssimäärien tarkastelun lisäksi terveyskeskus korostaa, että vuosina 2001 ja 2002 lisättiin omaa hammashuollon henkilöstöä 84 :llä uudella vakanssilla (hammaslääkäreitä, suuhygienisteja, hammashoitajia, vastaanottoavustajia/välinehuoltajia), joista 25 oli hammaslääkäreitä. Tämän laajentamisen vuosikustannus oli noin 4.5 milj. euroa. Vuonna 2005 perustettiin vielä 51 uutta vakanssia, joista 18 oli hammaslääkäreitä. Tämän laajentamisen vuosikustannus oli noin 3.6 milj. euroa. Helsingin terveyskeskuksen hammashuollon budjetti vuodelle 2002 oli 37 milj. euroa. Tämän vuoden budjetti on 47 milj. euroa. Lisäresursseja on siis muutaman viime vuoden aikana kohdennettu hammashuoltoon merkittävästi (=27 %), mutta sekään ei ole vastannut jatkuvasti kasvavaa kysyntää.

 

Pelkkä vakanssimäärien tarkastelu ei anna realistista kuvaa käytettävissä olevasta työvoimasta, koska osa henkilökunnasta on osa-aikaista, osa koulutuksessa ja osa hoitolomalla jne.  Siksi alla on esitetty vakanssitietojen lisäksi toteutuneet henkilötyövuodet viime vuodelta. Vuosilomat sisältyvät henkilötyövuosilukuihin.

 

Hammashuolto-osaston vakanssimäärät ja henkilötyövuodet 2006

 

 

Vakanssit

Henkilötyövuodet

Erikoishammaslääkärit

30

21,6

Hammaslääkärit

183

136,6

Suuhygienistit

64

56,3

Hammashoitajat

 

285

244,5

 

9                          Missä määrin 8 kohdassa tarkoitettujen terveydenhuollon ammattihenkilöiden virat on täytetty pysyvästi?

 

Selvitys:

 

./.                   Terveyskeskuksella on viime aikoina ollut vaikeuksia saada päteviä hammaslääkäreitä avoinna olleisiin vakansseihin. Elokuussa 2007 auki olleita kolmea terveyskeskushammaslääkärin tointa haki ainoastaan yksi hammaslääkäri. Hoitohenkilökuntaa saadaan riittävästi vakituisiin työsuhteisiin. Osa-aikaisuus on lisääntynyt viime vuosina etenkin hammaslääkärien kohdalla. Työnantajalta vaaditaan työajan joustoja nykyisessä valtakunnallisessa hammaslääkärivajetilanteessa. Lyhytaikaisia sijaisia on lähes mahdoton rekrytoida. Esityslistan tämän asian liitteestä 11 löytyvät tarkemmat ammattiryhmäkohtaiset luvut tämän vuoden kesäkuun lopun vakanssien täyttötilanteesta.

 

10                       Mikä on 8 kohdassa tarkoitetun henkilöstön suhde a) Helsingin väestömäärään ja b) mikä on tilanne muihin kuntiin verrattuna?

 

Selvitys a):

 

HUOM! henkilöstöä tarkasteltu tässä vakansseina; ei henkilötyövuosina, mukana myös integraation eli yliopistohammasklinikan vakanssit.

 

Helsingin väestö / ammattiryhmä

 

2005

2006

2007

Erikoishammaslääkärit

18696

18696

18696

Hammaslääkärit

3151

3065

3133

Suuhygienistit

9195

8764

8349

Hammashoitajat

2032

1968

1961

 

Selvitys b):

 

Terveyskeskuksella ei ole käytettävissään virallisia tietoja muiden kuntien tilanteesta. Muut lääninhallitukset voinevat toimittaa omien alueittensa tiedot.

 

11                       Ostopalvelut ja palvelusetelit:

 

a) Mikä on tilanne ns. ostopalveluhammaslääkäreiden ja palvelusetelin suhteen?

 

Selvitys:

 

Ostopalvelutoiminta on kaksinkertaistettu tämän vuoden aikana. Ostopalveluhammaslääkärit ovat sitoutuneet tiettyyn viikoittaiseen tuntimäärään. Tarjouskilpailussa ei kuitenkaan saatu ostopalveluja haluttua tuntimäärää. Terveyskeskus ostaa lähes 500 tuntia viikossa sopimuksen tehneiltä yksityishammaslääkäreiltä. Tämä tarkoittaa 16 kokopäiväisen terveyskeskushammaslääkärin kliinistä työpanosta. Ostopalvelutoimintaa on kehitetty niin, että yksityiset ostopalveluhammaslääkärit käyttävät suojatussa ympäristössä terveyskeskuksen potilastietojärjestelmää hoitaessaan terveyskeskuksen potilaita. Tämä takaa sen, että potilasasiakirjat ovat ajantasaisina siellä missä potilaskin. Lisäksi laskutus hoidetaan sähköisesti.

 

Kesäkuussa 2007 terveyslautakunta hyväksyi loppuvuodeksi palvelusetelikokeilun. Palvelusetelikokeilun avulla pyritään saamaan käyttöön yksityishammaslääkärien vapaa kapasiteetti myös sellaisilta vastaanotoilta, jotka eivät ole osallistuneet kaupungin ostopalvelutoimintaan. Palvelusetelin on kuitenkin halunnut vain noin kolmasosa niistä potilaista, joille sitä on tarjottu; terveyslautakunnan tähän kokouspäivään 25.9.2007 mennessä em. luku on noussut 46 %:iin. Toisaalta, lähes 200 pääkaupunkiseudun yksityishammaslääkäriä on ilmaissut halukkuutensa vastaanottaa Helsingin palvelusetelipotilaita.

 

b) Onko kapasiteettia yksityisellä ja muissa pääkaupunkiseudun kunnissa?

 

Selvitys:

 

Keväällä 2007, kun ostopalveluja viimeksi kilpailutettiin, ei yksityishammaslääkäreiltä saatu tarvittavaa määrää tarjouksia. Toisaalta lähes 200 yksityishammaslääkärin halukkuus palvelusetelipotilaitten hoitamiseen merkinnee, että heillä lienee vapaata kapasiteettia hieman.

 

Muillakin pääkaupunkiseudun suurilla kaupungeilla on vaikeuksia selviytyä suun terveydenhuollon hoitotakuuvelvoitteesta, joten niillä ei ole mahdollisuuksia myydä hammashuollon palveluja Helsingille.

 

c) Onko Helsingin kaupungin hammashuolto-osastolla enimmäisaikojen puitteissa mahdollisuus järjestää potilaalle kyseessä oleva suun terveydenhuolto muilta palveluntuottajilta yhteistoiminnassa toisen kunnan tai kuntayhtymän kanssa tai hankkimalla sopimuksiin perustuen muilta palveluntuottajilta?

 

Selvitys:

 

Palvelusetelikokeilulla pyritään ottamaan käyttöön yksityishammaslääkärien koko kapasiteetti; myös niiden yksityisten, jotka eivät ole olleet halukkaita sitoutumaan ostopalvelusopimuksiin (katso edellä: potilaitten hakeutuminen hoitoon palvelusetelillä on rajallinen.)

 

12                       Mitkä ovat hoidontarpeen arvioinnin kriteerit eri vaiheissa?

 

Selvitys:

 

./.                   Hoidontarpeen arvioinnin kriteerit ovat STM:n kriteerien mukaiset. Hoidontarve arvioidaan aina yksilöllisesti. Hoidontarpeen arviointi tehdään pääsääntöisesti puhelimitse terveydenhuollon ammattihenkilön toimesta. Ns. ”päätöspuun” (esityslistan liite 12) mukaisesti arvioidaan, onko potilaan hoito kiireellistä vai kiireetöntä. Kiireettömän hoidon osalta hammaslääkäri tekee tutkimukseen perustuen kliiniset hoitopäätökset ja tarvittaessa jaksottaa hoidon vielä kiireellisempään ja kiireettömämpään. Suun erikoissairaanhoidon osalta käytetään valtakunnallisia kiireettömän suun terveydenhuollon kriteerejä.

 

13                       Ottaen huomioon asiakasmaksulain ja – asetuksen säännökset mikä on Helsingin terveyskeskuksen palvelujen hinnoittelupolitiikka suun terveydenhuollossa?

 

Selvitys:

 

Helsingissä hammashuollon asiakkailta peritään asiakasmaksuasetuksen mukaiset enimmäismaksut lukuun ottamatta Stadiassa suuhygienistiopiskelijoiden hoidossa käyviä. Heiltä ei peritä asiakasmaksuja, mutta terveyskeskus maksaa ko. hoidoista Stadialle 60 000 euroa vuodessa. Yliopistohammasklinikan opiskelijoiden tekemistä proteettisista töistä voidaan puolet kustannuksista kattaa erityisvaltionosuudella (EVO:lla) Helsingin, HUSin ja yliopiston keskinäiseen sopimukseen perustuen. Tällä pyritään siihen, että opiskelijoiden valmistuminen ei viivästyisi kalliiden proteettisten töiden puuttumisen vuoksi.

 

14                       Millainen on Helsingin kaupungin suunnitelma aikatauluineen sekä henkilöstö- ja muine voimavara-arvioineen siitä, miten suun terveydenhuolto saatetaan hoitotakuulainsäädännön mukaiseksi?

 

Selvitys:

 

Terveyslautakunnan hyväksymä talousarvio vuodelle 2008 sisältää 1,7 milj. euron lisäyksen vuoden 2007 budjettiin verrattuna (lisäystä yli 3 %). Edelleen vuosille 2009 ja 2010 sisältyvät 2 % ja 6 % lisäykset. Lisämäärärahaa on tarkoitus kohdentaa niin omaan toimintaan kuin muilta hankittaviin palveluihin. Tavoitteena on vakinaistaa palvelusetelikäytäntö sekä kilpailuttaa lisää ostopalveluhammaslääkäreitä. Oman toiminnan hammaslääkärinvakanssit täytetään mahdollisuuksien mukaan.

 

Hammashuollon valtakunnallista työvoimapulaa ei voida ratkaista Helsingin kaupungin keinoin, siihen tarvitaan valtiovallan toimenpiteitä.

 

Helsingin kaupunki korostaa, että hallituksen esityksen perusteluissa kansanterveyslain muutokseksi, jolla kunnallinen hammashuolto ulotettiin kaikkiin ikäluokkiin, todettiin harhaanjohtavasti, että koko väestön mahdollisuus saada yhteisistä varoista tuettua hammashuoltoa toteutetaan kustannusneutraalisti. Näin ei ole tapahtunut.

 

Edelleen hallituksen esityksen perusteluissa todettiin, että ei ole odotettavissa yksityisestä hoidosta tapahtuvaa merkittävää siirtymistä kunnalliseen hammashoitoon. Tämäkin arvio on ollut harhaanjohtava: kuten oli odotettavissa, siirtymää kunnan palveluihin on tapahtunut runsaasti. Vielä vuonna 2004 lähes sama määrä helsinkiläisistä käytti kaupungin palveluja ja Kelan korvaamia yksityishammashoidon palveluja. Vuonna 2005 lähes kaikissa suurissa kaupungeissa tapahtui merkittävä siirtyminen yksityishoidosta kunnalliseen.  Helsingissä sai v. 2005 Kelalta korvausta hammashoidosta 138 558 henkilöä (alenema 2 690 henkilöä) ja kunnallisessa hammashoidossa kävijöiden määrä oli 154 083 (lisäys 12 181 henkilöä).

 

Yksityisten ja kunnallisten palvelujen potilaalle maksettavaksi jäävien kustannusten saattaminen lähemmäksi toisiaan eli sekä potilaalle yksityishammashoidosta maksettavien Kela-korvausten samoin kuin kunnan hammashuollosta potilaalta perittävien asiakasmaksujen korottaminen ovat keinoja, joilla kunnan hammashoidon kestämätöntä tilannetta voitaisiin ainakin jossakin määrin helpottaa. Kaupunginhallitus on jo 5.3.2007 tehnyt sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen sairausvakuutuskorvausten nostamisesta.

 

Stj toteaa, että Helsingin terveyskeskukselta pyydetään selvitystä 1.11.2007 mennessä. Voimassa olevien toimivaltuussääntöjen mukaan kaupungin puolesta pyydetyn selvityksen antaa Khs.

 

STJ                                    Kaupunginhallitus päättänee lähettää Etelä-Suomen lääninhallitukselle terveyslautakunnan 25.9.2007 antaman selvityksen vastauksena lääninhallituksen selvityspyyntöön 24.8.2007 suun terveydenhuollosta käynnistetyssä valvonta-asiassa.

 

Kirje Etelä-Suomen lääninhallitukselle ja pöytäkirjanote terveyslautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

 

 

LIITTEET

Liite 1

Etelä-Suomen lääninhallituksen selvityspyyntö 24.8.2007

 

Liite 2

Terveyslautakunnan selvityksen liitteet 2-12

 

 

 

 

2

EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIEHEN KOLME PÄÄTÖSTÄ HAMMASHUOLLON KANTELUJEN JOHDOSTA

 

Khs

 

Eduskunnan oikeusasiamies totesi kolmessa erillisessä lausunto- ja selityspyynnössään 29.5. ja 7.6.2007 mm., että kolme kantelijaa arvostelee Helsingin terveyskeskuksen menettelyä hammashoitoon pääsyssä. Yksi kantelija kertoi 1.3.2007 jonottaneensa hammashoitoon jo kohta vuoden ajan. Toinen oli vastaanottokäynnillä 28.2.2006 asetettu hoitojonoon, ja hänelle oli 28.2.2007 ilmoitettu, että jonotusaika on vielä kahdesta neljään kuukauteen. Kolmas kantelija oli ilmoittanut käyneensä tarkastuksessa 2.5.2006 ja olevansa kantelun tekemisen ajankohtana 23.2.2007 jonossa.

 

Eduskunnan oikeusasiamies pyysi Khta hankkimaan terveyskeskuksen selitykset ja antamaan niiden johdosta oman lausuntonsa.

 

Khs toimitti selitykset ja antoi oman lausuntonsa 27.8.2007. Khs katsoi kaupungin tehneen parhaansa lainsäädännön asettamien velvoitteiden täyttämiseksi, ja esitti etteivät kantelut antaisi aihetta enempiin toimenpiteisiin Helsingin kaupungin osalta.

 

./.                   Eduskunnan oikeusasiamies on 24.9.2007 antanut edellä mainittuihin kolmeen kanteluun päätökset, jotka ovat tämän asian liitteenä.

 

Ratkaisu      Ratkaisuissaan eduskunnan oikeusasiamies toteaa katsovansa kaupungin jättäneen lakisääteisen velvollisuutensa täyttämättä, koska se ei ole järjestänyt kantelijoille hammashoitoa kansanterveyslaissa säädetyissä enimmäisajoissa eikä hankkinut heille hoitoa muilta palveluntuottajilta sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain mukaisesti, vaikka se oli tietoinen siitä, ettei se itse voi antaa kantelijoille hoitoa säädetyissä enimmäisajoissa.

 

Perustelut

Eduskunnan oikeusasiamies perustelee ratkaisujaan päätöksistä lähemmin ilmenevällä tavalla mm seuraavasti:

 

Perustuslain 19 §:n 3 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on perustuslain 22 §:n mukaan turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

 

Kansanterveyslain (66/1972) 14 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan kunnan tulee kansanterveystyöhön kuuluvana tehtävänä ylläpitää suun terveydenhuoltoa, johon sisältyy väestön suun terveyden edistäminen sekä kunnan asukkaiden suun sairauden tutkimus, ehkäisy ja hoito. Kunnan tulee myös järjestää kiireellinen suun terveydenhuolto potilaan asuinpaikasta riippumatta (14 §:n 1 mom. 10 kohta).

 

Lain 15 b §:n (855/2004) mukaan terveyskeskuksen tulee järjestää toimintansa siten, että potilas voi saada arkipäivin virka-aikana välittömästi yhteyden terveyskeskukseen. Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee tehdä hoidon tarpeen arviointi viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun potilas otti yhteyden terveyskeskukseen, jollei arviota ole voitu tehdä ensimmäisen yhteydenoton aikana. Kiireelliseen hoitoon on kuitenkin päästävä välittömästi. Hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito tulee järjestää potilaan terveydentila ja sairauden ennakoitavissa oleva kehitys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmessa kuukaudessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Tämä kolmen kuukauden enimmäisaika voidaan ylittää suun terveydenhuollossa enintään kolmella kuukaudella, jos lääketieteellisistä, hoidollisista tai muista vastaavista perustelluista syistä hoidon antamista voidaan lykätä potilaan terveydentilan vaarantumatta. Jos terveyskeskus ei itse voi antaa hoitoa enimmäisajoissa, sen on järjestettävä hoito hankkimalla se muilta palveluntuottajilta sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) 4 §:n mukaisesti.

 

Hoitoon pääsyn toteuttamisesta ja alueellisesta yhteistyöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1019/2004) 4 §:n mukaan hoidon aloittamisesta päätettäessä tulee ottaa huomioon potilaan terveydentila, toimintakyky ja sairaus sekä niiden ennakoitavissa oleva kehitys. Jos kunta tai kuntayhtymä ei voi itse antaa tarvittavaa hoitoa kansanterveyslaissa tai erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989) säädetyissä enimmäisajoissa, sen on viivytyksettä ja enimmäisaikojen puitteissa järjestettävä potilaalle mahdollisuus saada kyseessä oleva hoito muilta palveluntuottajilta yhteistoiminnassa toisen kunnan tai kuntayhtymän kanssa tai hankkimalla sopimukseen perustuen hoito muilta palveluntuottajilta.

 

Terveyskeskushammaslääkärit ovat arvioineet kahden kantelijan hoidontarpeen osittain kiireelliseksi, minkä vuoksi he ovat saaneet vastaanottoajat. Näiden terveyskeskushammaslääkäreiden oikeusasiamies katsoo menetelleen hoidon tarpeen arvioinnissa ja kiireellisen hoidon järjestämisessä lain mukaisesti. Yhden kantelijan hoito ja kahden kantelijan paikkaushoidot on katsottu ei- kiireellisiksi ja heidät on asetettu hoitojonoon odottamaan hoitoa terveyskeskuksen hammashuolto-osaston hoitolinjausten mukaisesti. Lain mukaan heille olisi tullut kuitenkin järjestää hoidon tarpeen arvioinnissa todettu hoito kolmessa kuukaudessa siitä, kun hoidontarve oli arvioitu. Tämä kolmen kuukauden enimmäisaika olisi voitu ylittää enintään kolmella kuukaudella, jos lääketieteellisistä, hoidollisista tai muista vastaavista perustelluista syistä hoidon antamista voitiin lykätä heidän terveydentilansa vaarantumatta.

 

Terveyskeskus ei kuitenkaan järjestänyt kantelijoiden hoitoa kansanterveyslaissa säädetyissä enimmäisajoissa. Vaikka terveyskeskuksen tiedossa oli, ettei se voi itse antaa hoitoa näissä enimmäisajoissa, se ei myöskään viivytyksettä ja enimmäisaikojen puitteissa järjestänyt kantelijoille mahdollisuutta saada hoitoa muilta palveluntuottajilta yhteistoiminnassa toisen kunnan tai kuntayhtymän kanssa tai hankkimalla sopimukseen perustuen hoito muilta palveluntuottajilta. Selvitystä ei ole esitetty siitä, mistä syystä terveyskeskus ei ole järjestänyt kantelijoiden hammashoitoa hankkimalla se muilta palveluntuottajilta, kun se ei ole pystynyt itse antamaan hoitoa.

 

Eduskunnan oikeusasiamies katsoo Helsingin terveyskeskuksen menetelleen kantelijoiden hoidossa lainvastaisesti ja lakisääteistä velvollisuuttaan laiminlyöden.

 

Hän toteaa, että ”kaupunginhallitus arvostelee selityksessään hammashuollon järjestämisvelvollisuuden laajentamista koskevan lainmuutoksen vaikutusten arviointia. Olen myös itse kiinnittänyt huomiota lainmuutoksen vaikutusten arvioinnin merkitykseen Helsingin kaupungin hammashuollon järjestämistä koskevassa päätöksessäni 12.3.2004 (dnro 1277/2/03). Totesin, että lainmuutoksen vaikutusten arvioinnilla on ollut merkitystä sille, miten hammashuollon järjestämisvelvollisuuden laajennukseen on suhtauduttu kunnissa. Päätöksessäni korostin kuitenkin, että lainvalmistelun yhteydessä esitetyistä kannanotoista riippumatta lailla toteutettu hammashuollon järjestämisvelvollisuus tuli koskemaan kaikkia kunnan asukkaita, joilla on tutkimuksen ja hoidon tarve.”

 

Etelä-Suomen lääninhallitus on ratkaissut useita Helsingin terveyskeskuksen järjestämää suun terveydenhuoltoa koskevia kanteluita. Lääninhallitus katsoo, että suun terveydenhuolto terveyskeskuksessa ei kaikilta osin ole kansanterveyslaissa säädettyjen hoitotakuuvelvoitteiden mukaista. Tämän vuoksi lääninhallitus on 24.8.2007 ryhtynyt selvittämään terveyskeskuksen suun terveydenhuollon järjestämistä valvonta-asiana.

 

Lääninhallitus on pyytänyt terveyskeskusta antamaan 1.11.2007 mennessä selvityksen seikoista, jotka on lueteltu tämän esityslistan Stj:n asiassa 1.

 

Lääninhallitus on selvityspyynnössään todennut, että ”Helsingin kaupungin tulee järjestää suun terveydenhuoltonsa kaikilta osin voimassa olevan hoitotakuulainsäädännön mukaisesti. Muutoin lääninhallitus harkitsee, onko Helsingin kaupunki velvoitettava huolehtimaan näistä velvoitteistaan sakon uhalla kansanterveyslain 43 §:n 2 momentin, lääninhallituslain 8 §:n ja uhkasakkolain nojalla.”

 

Lääninhallitus on lähettänyt selvityspyyntönsä tiedoksi myös sosiaali- ja terveysministeriölle, Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle ja Helsingin kaupunginhallitukselle.

 

Toimenpiteet

 

Eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain 10 §:n 1 momentin nojalla eduskunnan oikeusasiamies antaa Helsingin terveyskeskukselle huomautuksen vastaisen varalle edellä selostetuista lainvastaisista menettelyistä. Tässä tarkoituksessa oikeusasiamies lähettää kaupunginhallitukselle ja terveyskeskukselle jäljennöksen päätöksestään.

 

Koska Etelä-Suomen lääninhallitus on kansanterveystyötä läänin alueella ohjaavana ja valvovana viranomaisena ryhtynyt edellä esitetyn mukaisesti asiassa tarpeellisiin toimenpiteisiin, asia ei anna oikeusasiamiehelle laillisuusvalvojana aihetta tässä vaiheessa enempään.

 

STJ                                    Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi eduskunnan oikeusasiamiehen 24.9.2007 antamat kolme päätöstä hammashuollon järjestämistä koskeviin kanteluihin.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin päätöksistä terveyslautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

 

 

LIITE

Salassa pidettävä liite JulkL 24 § 1 mom. 25-k

 

 

 

 

1

XXXX XXXX:N OIKAISUVAATIMUS KAUPUNGINHALLITUKSEN PÄÄTÖKSESTÄ, JOKA KOSKEE NUORISOASIANKESKUKSEN TOIMISTOPÄÄLLIKÖN VIRAN TÄYTTÄMISTÄ

 

Khs 2007-1457

 

Sj toteaa, että nuorisolautakunta päätti 31.5.2007 ottaa XXXX XXXX:n nuorisoasiainkeskuksen kulttuurisen nuorisotyön toimiston toimistopäällikön virkaan.

 

Khs päätti 4.6.2007 ottaa nuorisolautakunnan päätöksen käsiteltäväkseen.

 

Khs päätti 18.6.2007 ottaa Leena Ruotsalaisen em. virkaan.

 

XXXX XXXX on (23.7.2007) tehnyt Khn päätöksestä oikaisuvaatimuksen. Perusteluinaan XXXX toteaa mm., että päätös on otettava uudelleen käsittelyyn, koska hänet on ansioituneena hakijana sivuutettu ammattiyhdistystoiminnan ja mielipiteidensä vuoksi, joita hän on nuorisoasiainkeskuksen henkilöstön edunvalvojan roolissa joutunut esille tuomaan. Hän kokee, että työnantaja on syyllistynyt ammatilliseen syrjintään. Hän katsoo myös, ettei Khlla ole ollut käytössään tarpeeksi perusteltua tietoa nuorisoasiainkeskuksen kulttuurisen nuorisotyön toimistopäällikön valintaprosessista ja päätöstä tehtäessä on nojauduttu liian yksipuoliseen tietoon hakijoiden pätevyydestä ja työkokemuksesta. Oikaisuvaatimuksensa perusteluissa XXXX käy mm. läpi muodollisen pätevyytensä, koulutustaustansa ja työkokemuksensa erityisesti johtotehtävissä. Lisäksi hän mainitsee lukuiset tapahtumatuotannot, joissa hän on ollut mukana, sekä panoksensa nuorisotyön kehittämiseksi.

 

./.                   Jäljennös oikaisuvaatimuksesta on esityslistan tämän asian liitteenä.

 

Nuorisoasiainkeskus toistaa lausunnossaan (14.8.2007) ensiksi sekä nuorisolautakunnan esityslistatekstin 31.5.2007 sekä Khn listatekstin 18.6.2007. Lautakunnan listateksti on toistettu lausunnossa siten virheellisesti, että siihen sisältyy selvitys henkilöistä, jotka haastattelivat hakijoita lautakuntavaiheessa. Tätä selvitystä ei sisältynyt enää varsinaiseen listatekstiin.

 

Tämän jälkeen nuorisoasiainkeskus toteaa lausunnossaan vastauksena XXXX:n oikaisuvaatimuksessaan esittämiin väitteisiin mm. seuraavaa:

 

Hakijat olivat joko sähköisesti täytetyssä hakulomakkeessa tai muulla tavoin lähettämässään hakemuksessaan kuvanneet kelpoisuuttaan ja pätevyyttään haettavaan virkaan. Joiltain haastatteluihin valituilta henkilöiltä jouduttiin pyytämään jälkikäteen todistus viran edellyttämästä kielitaidosta. Haastattelu-, haku- ja muiden käytettävissä olevien tietojen pohjalta esittelijä nosti tehtävään soveltuvimmaksi kolme henkilöä, joiden joukkoon XXXX XXXX ei kuulunut. Lautakunnan kokouksen suullisessa esittelyssä kaikkien hakijoiden ansiot ja heistä saatu vaikutelma esiteltiin sen lisäksi, että edellä mainittu yhteenveto ja alkuperäiset hakuasiakirjat olivat päätöksentekijöiden nähtävillä.

 

Luottamuselinten jäsenten käytettävissä on sekä nuorisolautakunnassa että kaupunginhallituksessa olleet kaikki ne hakijoiden ammattikokemusta ja –osaamista koskevat tiedot, jotka on saatu hakemusasiakirjoista, haastatteluista ja listateksteistä. Haastatelluilla hakijoilla kuten XXXX:llä, on myös ollut mahdollisuus tuoda haastattelussa esille kaikkia niitä omaan ammattikokemukseensa ja –osaamiseensa liittyviä näkökohtia, myös opinto- ja työtodistuksia, joita he ovat pitäneet tärkeinä. Tämän vuoksi nuorisoasiainkeskus pitää perusteettomana esitettyä väitettä, että XXXX:ää olisi hakijana kohdeltu epätasa-arvoisesti muihin hakijoihin nähden.

 

Oikaisuvaatimuksen sivulla 3 esitetään väitteenä, että ”Aktiivinen roolini ammattiosaston puheenjohtajana ja henkilöstön edunvalvojana on johtanut tilanteeseen, jossa olen joutunut useaan otteeseen esittämään vastakkaisia näkemyksiä nuorisoasiainkeskuksen johtoa vastaan. Henkilöstön edunvalvojana olen tuonut esille henkilöstön hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyviä asioita, organisaation toimivuuteen liittyviä ongelmia, sekä nuorisotyön kehittämiseen mm. tila- ja toimintastrategiaan liittyviä mielipiteitä. Edellä mainituin perustein (tässä viitataan oikaisuvaatimuksessa aiemmin esitettyyn) koen, että valintaprosessissa on kulttuurisen nuorisotyön kokemukseni ja esimiestaitoni tietoisesti mitätöity ja olen joutunut työnantajan taholta ammatillisen syrjinnän kohteeksi.”

 

Mitä tulee XXXX:n väitteeseen siitä, että hän on joutunut työnantajan taholta ammatillisen syrjinnän kohteeksi, niin nuorisoasiainkeskuksen lausunnossa todetaan, että esitettyä väitettä tukevia seikkoja ei ole oikaisuvaatimuksessa tuotu esille.

 

XXXX on toiminut useamman vuoden ajan JHL-274 ammattiosaston puheenjohtajana ja toiminut esittämällään tavalla roolissaan varsin aktiivisena. Tämä seikka ei ole tullut valintaprosessin aikana esille missään muodossa. Yhdessäkään asiakirjassa siitä ei ole minkäänlaista mainintaa kun hakijoita on asetettu paremmuusjärjestykseen. Edellä mainituin perustein nuorisoasiainkeskus katsoo, että kulttuurisen nuorisotyön toimistopäällikön valintaprosessissa XXXX:ää ei ole tietoisesti tai muutoinkaan mitätöity eikä häntä ole ammatillisesti syrjitty.

 

Yhteenvetona nuorisoasiainkeskus toteaa, että XXXX:n oikaisuvaatimus on perusteettomana hylättävä.

 

./.                   Nuorisoasiainkeskuksen lausunto on liitteenä 2.

 

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut viittaa (15.8.2007) nuorisoasiainkeskuksen 14.8.2007 antamaan lausuntoon ja toteaa XXXX XXXX:n oikaisuvaatimuksen johdosta lausuntonaan seuraavaa:

 

XXXX XXXX:n oikaisuvaatimus on saapunut määräajassa oikealle toimielimelle.

 

Oikaisuvaatimus voidaan tehdä sekä laillisuus- että tarkoituksenmukaisuusperusteella. Tässä lausunnossa arvioidaan oikaisuvaatimuksen laillisuusperusteita.

 

Toimistopäällikön viran kelpoisuusvaatimukset

 

Nuorisoasiainkeskuksen kulttuurisen nuorisotyön toimistopäällikön virka on ollut julkisesti haettavana 9.4.2007 päättynein hakuajoin.

 

Viran pätevyysvaatimuksena on tehtävään soveltuva yliopistossa, korkeakoulussa, ammattikorkeakoulussa tai opistotasolla suoritettu tutkinto tai Tampereen yliopistossa suoritettu nuorisotyön tutkinto sekä kokemus hallinto- ja johtamistehtävistä. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen täydellinen hallitseminen sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

 

Tämän lisäksi on edellytetty kokemusta nuorten kanssa tehtävästä kulttuurityöstä.

 

Khn esityslistatekstissä siteerattiin nuorisolautakunnan esityslistatekstiä, josta ilmenee, että tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää hyvää osaamista asianosaisella toimialalla, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, oma-aloitteellisuutta ja kokonaisuuksien hallintaa.

 

Perustuslain 125 §:n mukaan yleiset nimitysperusteet ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Perustuslakia koskevan hallituksen esityksen (HE 1/1998 vp) mukaan perustuslain nimitysperusteista taito tarkoittaa koulutuksen ja työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja, kyky viittaa henkilön tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin ja koeteltu kansalaiskunto tarkoittaa yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhteydessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin, joihin liittyen on otettava huomioon myös viran nimi ja tehtäväpiiri sekä virkaan kuuluvat konkreettiset tehtävät.

 

Hakuprosessi ja valintapäätös

 

XXXX XXXX väittää oikaisuvaatimuksessaan mm., että hänet on ansioituneena hakijana sivuutettu ammattiyhdistystoiminnan ja mielipiteiden vuoksi. XXXX vetoaa yhdenvertaisuuslain, työsopimuslain ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain syrjintäkieltoa koskeviin säännöksiin ja väittää, että häntä on hakijana kohdeltu epätasa-arvoisesti muihin hakijoihin nähden nuorisolautakunnan ja kaupunginhallituksen esityslistojen viran täyttöä koskevissa esittelyteksteissä. Edelleen hän toteaa, että hakijoita ei ole missään vaiheessa pyydetty esittämään opinto- ja työtodistuksia, joista olisi tullut tarkemmin esille hakijoiden todellinen osaaminen ja työkokemus.

 

Oikeuspalvelut toteaa, että sekä XXXX että Ruotsalainen täyttävät viran kelpoisuusvaatimukset.

 

Ennen nuorisolautakunnan tekemää päätöstä yhdeksän hakijaa on haastateltu mukaan lukien XXXX. Asian lautakunnalle esitellyt nuorisotoimenjohtaja (Lasse Siurala) oli yksi haastattelijoista. Kaupunginhallituksen otettua nuorisolautakunnan päätöksen käsiteltäväkseen sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtaja (Ilkka-Christian Björklund) ja henkilöstöpolitiikan osastopäällikkö (Raija Peltonen) henkilöstökeskuksesta haastattelivat vielä uudelleen Leena Ruotsalaisen ja XXXX XXXX:n.

 

Khs voi valita pätevyysvaatimukset täyttävistä hakijoista sen, jolla arvioidaan olevan parhaat edellytykset tehtävän hoitamiseen.

 

Nuorisolautakunnalla ja sittemmin Khlla on ollut käytössään hakijoista laadittu yhteenveto ja hakemusasiakirjat. Hakijoista mm. Ruotsalainen ja XXXX on haastateltu. Lisäksi nuorisolautakunnan ja Khn jäsenillä on ollut käytettävissään esityslistatekstit, joissa on selkeästi tuotu esille, miksi Ruotsalaista on virkaan esitetty. XXXX:n väite siitä, että nuorisolautakunnalla ja kaupunginhallituksella ei olisi ollut riittävästä tietoa hakijoista, ei pidä paikkaansa.

 

XXXX väittää oikaisuvaatimuksessaan, että häntä olisi syrjitty ammattiyhdistystoiminnan ja mielipiteiden vuoksi. Tältä osin oikeuspalvelut viittaa nuorisoasiainkeskuksen antamaan lausuntoon, jossa todetaan, että se seikka, että XXXX on toiminut useamman vuoden ajan JHL-274 ammattiosaston puheenjohtajana ja toiminut esittämällään tavalla roolissaan varsin aktiivisena, ei ole tullut valintaprosessin aikana esille missään muodossa.

 

Oikeuspalvelut toteaa, että XXXX XXXX ei ole esittänyt oikeudellisia perusteita oikaisuvaatimuksen hyväksymiseksi.

 

Siten XXXX XXXX:n oikaisuvaatimus tulee hylätä.

 

Sj toteaa, että XXXX XXXX:lle 21.8.2007 on lähetetty jäljennökset nuorisoasiainkeskuksen ja hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausunnoista XXXX:n kuulemista varten.

 

XXXX XXXX toteaa (14.9.2007) vastaselityksessään mm. täyttäneensä viran edellyttämät kelpoisuudet ja, että hänen työkokemuksensa kulttuurisessa nuorisotyössä on muihin esityslistalla mainittuihin hakijoihin nähden ylivertainen.

 

Hän korostaa olleensa vahvasti mukana nuoriso- ja kulttuurialojen valtakunnallisten järjestöjen luottamustehtävissä.

 

Hän kyseenalaistaa sen, että haastattelijat olivat vaihtuneet haastattelujen kuluessa.

 

XXXX katsoo, että valintaprosessissa hänen kokemuksensa kulttuurisen nuorisotyöstä ja hänen esimiestaitonsa on tietoisesti mitätöity ja hän on joutunut työnantajan taholta ammatillisen syrjinnän kohteeksi. Taustaksi hän viittaa vuoden 2003 organisaatiomuutokseen ja kertoo vuoden 2007 keväällä tapahtuneesta ”keskustelusta” viraston johtajan kanssa.

 

XXXX:n mielestä on selvää, ettei työnantaja voi julkisissa asiakirjoissa tuoda näkemyksiään ja arvioitaan esille hänen aktiivisesta ay-toi­minnastaan, jossa hän on joutunut esittämään kriittisiä arvioita henkilöstön edunvalvojan roolissa nuorisotoimen johdon toimintaa kohtaan. Tästä johtuen niitä ei ole myöskään tuotu esille missään valintaprosessin yhteydessä. Sen vuoksi mitään mainintaa ei työnantaja ole voinut asiakirjoissa todeta.

 

./.                   XXXX:n vastaselitys kokonaisuudessaan on esityslistan tämän asian liitteenä 3.

 

Sj mainitsee, että kun Khs käsitteli asiaa 18.6.2007, teki vs. Sj esittelijänä seuraavat lisäykset esityslistatekstiin:

 

”Vs. turvatalon johtaja XXXX XXXX on 14.6.2007 peruuttanut hakemuksensa ko. virkaan ja virkaa hakenut toiminnanjohtaja XXXX XXXX on tehnyt nuorisolautakunnan 31.5.2007 tekemästä valintapäätöksestä 12.6.2007 päivätyn, nuorisolautakunnalle osoitetun oikaisuvaatimuksen.

 

Vs. Sj toteaa, että koska asia on siirtynyt Khn päätettäväksi, kyseinen oikaisuvaatimus raukeaa. XXXX:n oikaisuvaatimus on jaettu kaupunginhallitukselle.”

 

Khs hyväksyi esittelijän perusteluihin tekemät lisäykset.

 

Sj toteaa, että Khlla oli näin ollen jo valintapäätöstä 18.6.2007 tehdessään tiedossaan XXXX:n nuorisolautakunnalle tekemä oikaisuvaatimus.

 

./.                   XXXX:n nuorisolautakunnalle osoittama oikaisuvaatimus on liitteenä 4.

 

Sj viittaa annettuihin lausuntoihin ja katsoo, ettei ole laillisuus- eikä tarkoituksenmukaisuusperusteita muuttaa Khn 18.6.2007 tekemää päätöstä.

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee nuorisoasiainkeskuksen ja hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausunnoista ilmenevin perustein hylätä XXXX XXXX:n oikaisuvaatimuksen kaupunginhallituksen 18.6.2007 pöytäkirjan 927 §:n kohdalla tekemästä päätöksestä koskien nuorisoasiainkeskuksen kulttuurisen nuorisotyön toimiston toimistopäällikön viran täyttämistä.

 

Pöytäkirjanote XXXX XXXX:lle muutoksenhakuosoituksin, nuorisolautakunnalle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

 

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

 

 

LIITTEET

Liite 1

XXXX XXXX:n oikaisuvaatimus 23.7.2007

 

Liite 2

Nuorisoasiainkeskuksen lausunto 14.8.2007 XXXX:n oikaisuvaatimuksen johdosta

 

Liite 3

XXXX XXXX:n vastaselitys 14.9.2007

 

Liite 4

XXXX XXXX:n oikaisuvaatimus 12.6.2007 nuorisolautakunnalle

 

 

 

 

2

ERON MYÖNTÄMINEN KARI ALAJÄÄSKELLE LIIKUNTAVIRASTON ULKOLIIKUNTAOSASTON OSASTOPÄÄLLIKÖN VIRASTA 1.6.2008 LUKIEN SEKÄ VIRAN JULISTAMINEN HAETTAVAKSI

 

Khs 2007-2102

 

Liikuntavirasto toteaa (26.9.2007), että Kari Alajääski on pyytänyt eroa liikuntaviraston ulkoliikuntaosaston osastopäällikön virasta 1.6.2008 lukien vanhuuseläkkeelle siirtymistä varten.

 

Samalla liikuntavirasto esittää, että Khs oikeuttaisi sen julistamaan viran (vakanssinumero 048052) haettavaksi 4 123,47 euron kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin.

 

Sj toteaa, että liikuntaviraston johtosäännön mukaan Khs valitsee osastopäällikön. Pätevyysvaatimuksena on virkaan soveltuva korkeakoulututkinto tai opistossa suoritettu liikunta-alan tutkinto, minkä lisäksi hänellä tulee olla kokemusta hallinto- ja johtamistehtävissä.

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee myöntää Kari Alajääskelle eron liikun­taviraston ulkoliikuntaosaston osastopäällikön virasta 1.6.2008 lukien.

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa liikuntavirastoa julistamaan liikuntaviraston ulkoliikuntaosaston osastopäällikön viran haettavaksi 4 123,47 euron kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin.

 

Pöytäkirjanote Kari Alajääskelle, liikuntavirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

 

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

 

 

 

 

 

3

SEURASAARISÄÄTIÖN HALLITUKSEN JÄSENEN JA SÄÄTIÖN TILINTARKASTAJAN VALITSEMINEN

 

Khs 2007-1899

 

Seurasaarisäätiö esittää (31.8.2007), että Khs valitsisi säätiön sääntöjen 6 §:n mukaisesti säätiön hallitukseen erovuoroisen jäsenen paikalle uuden jäsenen 1.1.2008 alkavaksi kolmivuotiskaudeksi. Erovuorossa on opettaja Anja Hinkkanen. Hänet voidaan valita uudelleen.

 

Lisäksi säätiö esittää, että Khs valitsisi sääntöjen 9 §:n mukaisesti tilintarkastajan varamiehineen tarkastamaan säätiön vuoden 2008 tilejä ja hallintoa. Erovuorossa ovat HTM, JHTT Kari Roine varatilintarkastajanaan HTM, JHTT Vesa Ikäheimo, jotka voidaan valita uudelleen.

 

Sj toteaa, että säätiön sääntöjen mukaan kaupunki valitsee hallitukseen kolme jäsentä, museovirasto kaksi ja Helsingin yliopiston kulttuurien tutkimuslaitos sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kumpikin yhden jäsenen.

 

Kaupunkia edustavina muina jäseninä hallituksessa ovat matkailupäällikkö Pirkko Nyman ja opettaja Timo Ohmero.

 

Sääntöjen mukaan säätiölle valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varamiehet tarkastamaan seuraavan vuoden tilejä ja hallintoa. Toisen tilintarkastajan varamiehineen valitsee kaupunki ja toisen museovirasto. Tilintarkastajien tehtävään esitetyt ovat tarkastuslautakunnan 26.9.2007 nimeämiä.

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee valita Seurasaarisäätiön hallituksen jäseneksi 1.1.2008 alkavaksi kolmivuotiskaudeksi ___________________ ja tilintarkastajaksi kaupunkitarkastaja, HTM, JHTT Kari Roineen sekä varatilintarkastajaksi tarkastuslautakunnan sihteeri, JHTT Oiva Virran tarkastamaan säätiön vuoden 2008 tilejä ja hallintoa.

 

Pöytäkirjanote Seurasaarisäätiölle, valituille henkilöille sekä tarkastusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Vuontisjärvi Tero, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36023

 

 

 

 

 

4

JÄSENTEN NIMEÄMINEN AKSELI GALLEN-KALLELAN MUSEOSÄÄTIÖN EDUSTAJISTOON

 

Khs 2007-2056

 

Gallen-Kallelan museo esittää (26.9.2007), että Khs valitsisi Akseli Gallen-Kallelan museosäätiön edustajistoon kaksi jäsentä kaudelle 2008–2012. Helsingin nykyiset edustajat ovat rehtori Ilari Iivonen ja taiteilija Harri Immonen, joka on ilmoittanut haluavansa jättää tehtävän.

 

Sj toteaa, että säätiön sääntöjen mukaan säätiön tarkoituksena on taidemaalari, professori Akseli Gallen-Kallelan taiteen vaaliminen ja yleisön mielenkiinnon vireilläpitäminen sitä kohtaan. Säätiön edustajistoon kuuluu enintään 22 jäsentä, joista Helsingin kaupunginhallitus valitsee kaksi jäsentä. Valittujen jäsenten toimikausi on viisi vuotta.

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee valita Akseli Gallen-Kallelan museosäätiön edustajistoon kaupungin edustajiksi kaudelle 2008–2012 ______________________ ja _____________________________.

 

Pöytäkirjanote Gallen-Kallelan museolle, valituille henkilöille sekä tarkastusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Vuontisjärvi Tero, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36023