R
HELSINGIN
KAUPUNGINHALLITUS
ESITYSLISTA
34 - 2007
|
|
|
|
Kokousaika |
1.10.2007 klo 16 |
Kokouspaikka |
Kaupungintalo, Khn istuntosali |
|
|
|
|
Asia |
|
Sivu |
KAUPUNGINJOHTAJA
1 |
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta |
1 |
2 |
Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano |
2 |
3 |
Eräiden asuntotuotantotoimiston rakennuskohteiden rahoittaminen |
3 |
4 |
Helsingin Bussiliikenne Oy:n lainan lyhennyssuunnitelman muuttaminen |
5 |
5 |
Helsingin kaupungin liittyminen International Association Cities and Ports -järjestön jäseneksi |
7 |
6 |
Helsinki-konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen seurantaraportti 2/2007 |
9 |
7 |
Vt Elina Moision toivomusponsi langattoman verkon rakentamisesta Helsinkiin |
10 |
8 |
Selitys korkeimmalle hallinto-oikeudelle kuntajakomuutosta koskevasta valtioneuvoston päätöksestä tehdyistä valituksista - Förklaring till högsta förvaltningsdomstolen med anledning av besvär över ett beslut av statsrådet om ändring av kommunindelningen |
12 |
9 |
Vuoden 2008 talousarvioehdotusta ja taloussuunnitelmaehdotusta 2008-2010 koskeva informaatio kaupunginhallitukselle |
26 |
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI
1 |
Bulevardi 29:n julkisivujen peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksyminen |
27 |
2 |
Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen XXXX XXXX:n ja XXXX XXXX:n sekä As Oy Helsingin Kotihiiden välisessä kiinteistökaupassa |
29 |
3 |
Myllypuron sairaalan ilmanvaihtokonehuoneiden peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksyminen |
31 |
4 |
Varaus Espoon Vermon alueelta SRV Yhtiöt Oyj:lle alueen kaavoittamiseksi ja myymiseksi |
35 |
RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI
1 |
Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin Energian ympäristölupahakemuksesta (Alppila) |
41 |
2 |
Vastaus Tiehallinnon selvitykseen: Kadun- ja tienpidon kehittäminen Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueella - yhteistyössä alueen kunnat ja Tiehallinto |
44 |
3 |
Pysäköintipaikkojen pitkäaikainen vuokraaminen Asunto Oy Helsingin Vuorimiehenkatu 1:lle |
48 |
4 |
Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin Energian ympäristölupahakemuksesta (Jakomäki) |
50 |
KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA
KJ Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Hakolan (varalla Urho) ja Pajamäen (varalla Kantola) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.
TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
KJ Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.
ERÄIDEN ASUNTOTUOTANTOTOIMISTON RAKENNUSKOHTEIDEN RAHOITTAMINEN
Khs 2007-2026, 2007-2025
Asuntotuotantotoimikunta esittää
(13.6.2007 ja 5.9.2007), että asuntotuotantorahaston varoista myönnettäisiin
päätösehdotuksen mukaiset lainat.
Helsingin Asumisoikeus Oy / Keinupuisto on Kontulaan 31.1.2006 valmistunut 24 kerrostaloasuntoa sisältävä asumisoikeuskohde, jonka lopullinen hankinta-arvo on 2 958 246 euroa. Korkotukilainalla on rahoitettu 2 506 300 euroa ja asumisoikeusmaksuilla 442 300 euroa. Rakennuskustannusten nousun vuoksi tarvitaan kaupungin primäärilainaa 9 646 euroa.
Kumpulan Kiinteistöt Oy / Muotoilijanpiha on Toukolaan rakennettava 50 kerrostaloasuntoa sisältävä vuokrakohde, jonka hankinta-arvo on 9 897 400 euroa. Korkotukilainalla rahoitetaan 9 402 530 euroa ja kaupungin tertiäärilainalla 494 870 euroa.
Pihlajiston Kiinteistöt Oy / Von Daehninkatu 1 on Viikkiin rakennettava 69 kerrostaloasuntoa ja liiketilan sisältävä vuokrakohde, jonka hankinta-arvo on 11 836 900 euroa. Korkotukilainalla rahoitetaan 10 459 900 euroa, tertiäärilainalla 550 600 euroa ja primäärilainalla 826 400 euroa.
Kannelmäen Kiinteistöt Oy / Soittajanpolku on Kaarelaan rakennettava 28 kerrostaloasuntoa ja toimiston sisältävä vuokrakohde, jonka hankinta-arvo on 4 944 545 euroa. Korkotukilainalla rahoitetaan 3 737 600 euroa, tertiäärilainalla 196 740 euroa ja primäärilainalla 1 010 205 euroa.
Tertiäärilaina on kaupungin myöntämää kolmoissijaislainaa, jonka valtion
asuntorahasto rinnastaa yhtiön omiin varoihin. Tertiäärilainan korko on
1.1.2006 lukien 4,5 prosenttia ja se lyhennetään viidessä vuodessa sen jälkeen
kun aravalaina tai siihen rinnastettava yhtiön laina on kokonaan maksettu.
Primäärilaina on kaupungin myöntämää lainaa, jonka korko on tällä hetkellä
4,6 prosenttia ja joka lyhennetään 36 vuoden annuiteettitaulukon mukaisesti.
Korkotukilainan enimmäislaina-aika on 41 vuotta ja lainansaajan perusomavastuukorko 3,4 %. Korkotukilainan määrä on enintään 95 % rakennus- ja tonttikustannuksista.
Kj toteaa, että kaupunginvaltuuston 11.12.1996 perustamassa asuntotuotantorahastossa on lainojen myöntämiseen tarkoitettuja varoja 34,5 milj. euroa.
KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää asuntotuotantorahaston varoista primääri- ja tertiäärilainaa seuraavasti:
|
Tertiäärilaina |
Primäärilaina |
|
euroa |
euroa |
|
|
|
Helsingin Asumisoikeus Oy/ Keinupuisto |
|
9 646,00 |
|
|
|
Kumpulan Kiinteistöt Oy/ Muotoilijanpiha |
494 870,00 |
|
|
|
|
Pihlajiston Kiinteistöt Oy/ Von Daehninkatu 1 |
550 600,00 |
826 400,00 |
|
|
|
Kannelmäen Kiinteistöt Oy/ Soittajanpolku |
196 740,00 |
1 010 205,00 |
|
|
|
YHTEENSÄ |
1 242 210,00 |
1 846 251,00 |
Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa asuntotuotantotoimiston laatimaan kaupungin puolesta primääri- ja tertiäärilainojen velkakirjat kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen vahvistamien ehtojen mukaisesti.
Pöytäkirjanote asuntotuotantotoimikunnalle ja –toimistolle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhalinnalle.
Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310
36329
HELSINGIN BUSSILIIKENNE OY:N LAINAN LYHENNYSSUUNNITELMAN MUUTTAMINEN
Khs 2007-2037
Helsingin Bussiliikenne Oy esittää (18.9.2007) alkuaan liikennelaitokselle myönnetyn ja vuoden 2005 alusta yhtiön vastattavaksi siirtyneen 14 500 000 euron suuruisen kalustolainan lyhennyssuunnitelman muuttamista seuraavasti:
vuosi |
lyhennys per vuosi e |
2008 |
200 000 |
2009-2014 |
600 000 |
2015 |
800 000 |
2016-2022 |
1 400 000 |
2023 |
100 000 |
yhteensä |
14 500 000 |
Kj toteaa, että Khs myönsi 6.5.2002 (683 §) liikennelaitokselle 14 500 000 euron suuruisen lainan bussiliikenteen kalustohankintojen rahoittamiseen 12 vuoden laina-ajalla kuitenkin siten, että lyhennykset alkavat vuonna 2004. Helsingin Bussiliikenne Oy:n perustamispäätöksen jälkeen Khs päätti toimeenpanopäätöksessään siirtää em. lainan yhtiölle siten, että lyhennyksiä ei peritä vuosilta 2005 ja 2006.
Kj esittää Helsingin Bussiliikenne Oy:n ehdottaman lyhennyssuunnitelman hyväksymistä. Lainan korko on alkuperäisen velkakirjan mukaisesti 12 kk:n euribor lisättynä 0,05 %-yksikön marginaalilla.
KJ Kaupunginhallitus päättänee muuttaen toimeenpanopäätöstään 20.12.2004 Helsingin Bussiliikenne Oy:n vastattavaksi siirtyneen 14 500 000 euron suuruisen kalustolainan ehdoista siten, että lainan lyhennykset erääntyvät maksettavaksi seuraavasti:
vuosi |
lyhennys per vuosi e |
2008 |
200 000 |
2009-2014 |
600 000 |
2015 |
800 000 |
2016-2022 |
1 400 000 |
2023 |
100 000 |
yhteensä |
14 500 000 |
Pöytäkirjanote Helsingin Bussiliikenne Oy:lle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.
Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310
36329
HELSINGIN KAUPUNGIN LIITTYMINEN INTERNATIONAL ASSOCIATION CITIES AND PORTS -JÄRJESTÖN JÄSENEKSI
Khs 2007-2043
Satamalautakunta esittää (25.9.2007) mm. seuraavaa:
Association Internationale Villes et Ports-International
Association
Cities and Ports (AIVP-IACP)
on kaupunkien ja satamien aloitteesta vuonna 1988 perustettu yhteistyöjärjestö.
Järjestön tarkoituksena on edistää tiedon vaihtoa kaupunkien, satamien ja
niiden partnereiden kesken ja edistää kehitystä kaupungeissa ja satamissa. IACP
on kansainvälinen verkosto, joka arvioi ja edistää kaupunkien ja satamien yhteiseloa.
IACP:n piirissä tehdään selvityksiä, jotka kohdistuvat satamakaupunkien suunnitteluun, liikenteeseen, maankäytön suunnitteluun ja ympäristönäkökohtiin. Kestävän kehityksen periaatteet ovat nousseet viime aikoina yhdeksi keskeiseksi teemaksi. Järjestö informoi jäseniään kansallisista ja kansainvälisistä satamakaupunkisuunnitteluun liittyvistä ohjelmista sekä auttaa satamakaupunkeja löytämään vertailukohteita sekä käymään tiedon ja kokemusten vaihtoa niiden kanssa. Järjestön vuosittaisissa konferensseissa käsitellään satamakaupungeille keskeisiä aiheita.
IACP- järjestöllä on kaikkiaan 170 jäsentä viidessä eri maanosassa, ja jäsenistä yli 100 on satamakaupunkeja. Järjestön kotipaikka on Le Havre. Järjestön jäsenmaksu on 4 295 euroa vuodessa.
Myös Helsingissä kaupunki ja satama elävät tiiviissä vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja kaupungin kehittämisessä tulisi kummankin näkökohdat huomioida. Ongelmat kaupunkien ja satamien kesken ovat kaikkialla maailmassa hyvin samankaltaisia, joskin keskenään erikokoisia ja erimuotoisia. Järjestö on perustettu nimenomaan näiden ongelmien selvittämistä ja ratkaisemista silmällä pitäen. Helsingin Satama toimisi järjestössä kaupungin edustajana.
Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle,
että Helsingin kaupunki liittyy Association Internationale
Villes et Ports-International
Association
Cities and Ports
(AIVP-IACP) jäseneksi. Helsingin Satama toimisi kaupungin edustajana
järjestössä
Kj pitää satamalautakunnan esityksessä mainittuun järjestöön liittymistä perusteltuna.
KJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa Helsingin Sataman liittymään jäseneksi Association Internationale Villes et Ports-International Association Cities and Ports (AIVP-IACP) järjestöön kehottaen Helsingin Satamaa huolehtimaan jäsenyyteen liittyvistä velvoitteista ja maksamaan 4 295 euron jäsenmaksun omista käyttövaroistaan.
Pöytäkirjanote satamalautakunnalle, Helsingin Satamalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle (taloussuunnitteluosasto).
Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135
HELSINKI-KONSERNIIN KUULUVIEN TYTÄRYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 2/2007
Khs 2007-1248
Kj toteaa, että Kvston 8.6.2005 hyväksymien konserniohjeiden mukaan kaupunginhallitus seuraa tytäryhteisöjen toimintaa ja tuloksellisuutta määräajoin laadittavien seurantaraporttien pohjalta.
Talous- ja suunnittelukeskus on laatinut ohjeiden mukaisen seurantaraportin vuoden 2007 ensimmäiseltä vuosipuoliskolta raportissa luetelluista tytäryhteisöistä. Raportti on laadittu tytäryhteisöittäin niiden toimittamien tietojen perusteella.
./. Seurantaraportti on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä.
Kj toteaa, että raporttiin sisältyvien eräiden tytäryhteisöjen tappiollisen toiminnan kannattavuuden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä jatketaan.
KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä seurantaraportin tiedoksi ja todeta, ettei seurantaraportti anna tässä vaiheessa aihetta muihin erityisiin toimenpiteisiin kuin, että se kehottaa Helsingin Bussiliikenne Oy:tä esittämään seuraavan seurantaraportin yhteydessä lähivuosia koskevan kannattavuuden parantamiseen tähtäävän tehostamissuunnitelman.
Pöytäkirjanote raportoiduille tytäryhteisöille, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja tarkastusvirastolle.
Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135
LIITE |
Seurantaraportti 2/2007 |
VT ELINA MOISION TOIVOMUSPONSI LANGATTOMAN VERKON RAKENTAMISESTA HELSINKIIN
Khs 2006-2553
Kj ilmoittaa, että käsitellessään talousarviota vuodeksi 2007 ja taloussuunnitelmaa vuosiksi 2007-2009 Kvsto hyväksyi 15.11.2006 seuraavan toivomusponnen:
”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki on aktiivinen langattoman verkon rakentamisessa Helsinkiin.” (Elina Moisio, äänin 79-0).
Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.
Kj toteaa, että Helsingin kaupunki tarjoaa tällä hetkellä ilmaisen, avoimen langattoman wlan-yhteyden yleisölle ydinkeskustassa. Ulkotukiasemia on 20 ja ne kattavat Kauppatorin, Esplanadin, Mannerheimintien Erottajan ja Hakasalmen huvilan välisellä alueella, Narinkkatorin, Rautatientorin ja Senaatintorin. Verkkoon voi ottaa yhteyden ilman tunnuksia ja se on varustettu asianmukaisin varoituksen wlan-verkkojen tietoturvan puutteista.
Kaikissa kirjastoissa
tarjotaan asiakkaiden käyttöön wlan-yhteys. Lisäksi
yleisön käyttöön tarkoitettuja wlan-yhteyksiä on
monitoimitaloissa, Jugend-salissa, matkailutoimistossa, Kaupungintalossa ja
useissa
virastoissa. HKL suunnittelee wlan-verkon tarjoamista
metrossa, bussesissa ja raitiovaunuissa. Osassa niistä
langaton verkko jo toimii.
Helsingin keskustassa on myös runsaasti yksityisten tarjoamia wlan-yhteyksiä runsaasti. Yhteyksiä tarjoavat mm. monet kahvilat ja ravintolat. Helsingistä löytyy myös verkkoyhteisöjen Sparknet ja Fon tukiasemia sekä maksullista ja maksutonta kaupallista tarjontaa. Helsingin Sanomat totesi 4.8.2007, että Helsingin ydinkeskustan wlan-verkosto on tiivistynyt nopeasti.
Myös muihin wlan-yhteyksiin perustuvat langattomat viestintäverkot ja niiden käyttö kasvaa (esim. 3G ja Digitan 450-verkko).
Parhaillaan kaupunki käy läpi pelisääntöjä siitä, millä ehdoilla voidaan luovuttaa yksityisille toimijoille kaupungin kiinteistöjen ulkorakenteita ja kaupungin hallinnassa olevia katurakenteita kuten pylväitä tms. wlan-tukiasemien sijoittamiseen.
KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 15.11.2006 hyväksymän toivomusponnen (Elina Moisio) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.
Lisätiedot:
Karakorpi Tuomo, tietotekniikkapäällikkö, puhelin 310 36396
SELITYS KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE KUNTAJAKOMUUTOSTA KOSKEVASTA VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYISTÄ VALITUKSISTA - FÖRKLARING TILL HÖGSTA FÖRVALTNINGSDOMSTOLEN MED ANLEDNING AV BESVÄR ÖVER ETT BESLUT AV STATSRÅDET OM ÄNDRING AV KOMMUNINDELNINGEN
Khs 2006-1601
Valtioneuvosto on 28.6.2007 päättänyt kuntajaon muuttamisesta Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Helsingin kaupungin välillä. Päätös on julkaistu säädöskokoelmassa 4.7.2007. Valtioneuvoston päätöksen mukaan Sipoon kunnasta Helsingin kaupunkiin siirretään noin 29 km²:n suuruinen alue ja Vantaan kaupungista Helsingin kaupunkiin noin 2 km²:n suuruinen alue. Päätöksen mukaan Sipoosta Helsinkiin siirrettävällä alueella asuu 2017 asukasta ja Vantaasta Helsinkiin siirrettävällä alueella 30 asukasta.
Päätöksestä on ilmoitettu virallisissa ilmoituslehdissä. Päätös ja sen perustelut ovat olleet nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla ja verkkoilmoitustaululla 4.7.-3.8.2007.
Päätökseen saavat hakea muutosta Sipoon kunta, Vantaan kaupunki ja Helsingin kaupunki sekä niiden jäsenet valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusaika on 30 päivää siitä, kun päätös on julkaistu säädöskokoelmassa. Kaupunginhallitus on 9.7.2007 päättänyt tyytyä päätökseen.
Valtioneuvoston päätöksestä ovat valittaneet korkeimpaan hallinto-oikeuteen:
1 XXXX XXXX, Helsinki
2 XXXX XXXX, Sipoo
3 XXXX XXXX ja 3 asiakumppania, Sipoo
4 XXXX XXXX ja XXXX XXXX, Vantaa
5 XXXX XXXX ja XXXX, Sipoo
6 XXXX XXXX ja 3 asiakumppania, Sipoo
7 XXXX XXXX ja XXXX, Sipoo
8 Svenska Folkpartiet i Östra Vanda r.f., Vantaa
9 XXXX XXXX, Vantaa
10 XXXX XXXX, Sipoo
11 Sipoon kunta
12 Sipoon puolesta ry. - För Sibbo r.f., Sipoo
13 Sibbo Naturskyddare - Sipoon Luonnonsuojelijat r.f, Sipoo
14 XXXX XXXX ja 3 asiakumppania , Vantaa
15 XXXX XXXX oikeudenomistajat, Vantaa
16 XXXX XXXX ja 6 asiakumppania, Sipoo
17 XXXX XXXX, Kauniainen
18 XXXX XXXX ja 2 asiakumppania, Sipoo
19 XXXX XXXX, Sipoo
20 XXXX XXXX, Sipoo
21 XXXX XXXX, Helsinki
22 XXXX XXXX, Sipoo
./. Valitukset ovat esityslistan liitteinä Khn jäsenille ja varajäsenille.
./. Sisäasiainministeriö on 7.9.2007 antanut korkeimmalle hallinto-oikeudelle lausuntonsa valituksista. Lausunto on esityslistan liitteenä.
Korkein hallinto-oikeus varaa kaupungille oikeuden antaa selitys valitusten johdosta 21 päivän kuluessa asiakirjojen saapumisesta eli 3.10.2007 mennessä.
Hallintokeskuksen oikeuspalvelujen lausunto (24.9.2007) valituksista on päätösesityksen selityksen mukainen.
Kj toteaa, että valituksista tulisi antaa hallintokeskuksen oikeuspalvelujen lausunnon mukainen selitys.
Statsrådet fattade 28.6.2007
beslut om ändring av
kommunindelningen mellan Sibbo kommun, Vanda stad och Helsingfors stad.
Beslutet publicerades i författningssamlingen 4.7.2007. Enligt
beslutet överförs ca 29 km² från Sibbo till Helsingfors och
ca 2 km² från Vanda till Helsingfors. Vidare bor det enligt beslutet
2 017 personer i det område som överförs från Sibbo till Helsingfors och
30 i det område som överförs från Vanda till Helsingfors.
Beslutet har offentliggjorts i de officiella kungörelseorganen. Beslutet och motiveringen till detta var uppsatta på stadens anslagstavla och
webbanslagstavla 4.7–3.8.2007.
Ändring i beslutet får sökas av Sibbo kommun, Vanda stad och Helsingfors stad
eller en medlem i dessa genom besvär hos högsta förvaltningsdomstolen. Besvärstiden
är 30 dagar från det att beslutet publicerats i författningssamlingen.
Stadsstyrelsen beslöt 9.7.2007
nöja sig med beslutet.
Följande har
överklagat statsrådets beslut hos högsta förvaltningsdomstolen:
1 XXXX
XXXX, Helsingfors
2 XXXX
XXXX, Sibbo
3 XXXX
XXXX, och 3 meningsfränder, Sibbo
4 XXXX
XXXX, och XXXX XXXX, Vanda
5 XXXX
XXXX och XXXX, Sibbo
6 XXXX
XXXX, och 3 meningsfränder, Sibbo
7 XXXX
XXXX och XXXX, Sibbo
8 Svenska
Folkpartiet i Östra Vanda r.f., Vanda
9 XXXX
XXXX, Vanda
10 XXXX
XXXX, Sibbo
11 Sibbo kommun
12 Sipoon puolesta ry. – För Sibbo r.f., Sibbo
13 Sibbo Naturskyddare - Sipoon Luonnonsuojelijat r.f., Sibbo
14 XXXX
XXXX, och
3 meningsfränder, Vanda
15 XXXX
XXXX rättsinnehavare, Vanda
16 XXXX
XXXX, och
6 meningsfränder, Sibbo
17 Hjelt, Pia, Grankulla
18 Johansson,
Micaela, och 2 meningsfränder, Sibbo
19 Liipola, Leena, Sibbo
20 Westermark,
Catharina, Sibbo
21 Horelli, Johanna, Helsingfors
22 Sundberg,
Sten, Sibbo
./. Besvärsskrifterna utgör bilagor till
föredragningslistan vad ledamöterna och ersättarna i stadsstyrelsen beträffar.
./. Inrikesministeriet avgav 7.9.2007 utlåtande till högsta förvaltningsdomstolen med anledning av besvären. Utlåtandet utgör
bilaga till föredragningslistan.
Högsta förvaltningsdomstolen ger staden rätt att avge förklaring med anledning av besvären inom 21 dagar räknat från
den dag handlingarna anlänt, senast 3.10.2007.
Förvaltningscentralens
rättstjänst avgav 24.9.2007 utlåtande med anledning av besvären.
Utlåtandet överensstämmer med förklaringen i beslutsförslaget.
Stadsdirektören konstaterar att en förklaring som
överensstämmer med utlåtandet från förvaltningscentralens rättstjänst bör avges med anledning av besvären.
KJ Kaupunginhallitus päättänee antaa valtioneuvoston 28.6.2007 tekemästä kuntajaon muuttamista koskevasta päätöksestä tehdyistä valituksista seuraavan sisältöisen selityksen:
Helsingin kaupunki yhtyy sisäasiainministeriön 7.9.2007 päivättyyn lausuntoon
kokonaisuudessaan ja toteaa selityksenään lisäksi seuraavaa:
1. Kuntajakolain 3
§:n ja 5 §:n tulkinta
Kuntajakolain 3 § sisältää neljä toisilleen vaihtoehtoista yleistä
edellytystä kuntajaon muutokselle. Hallituksen esityksessä (HE 135/1997 vp, s. 18) on todettu, että näistä edellytyksistä ainakin
yhden tulisi täyttyä. Valtioneuvoston päätöksessä on todettu, että kolme (1, 3
ja 4 kohdat) näistä edellytyksistä täyttyy eikä kuntajaon muutoksella ole negatiivista
vaikutusta alueen asukkaiden elinolosuhteisiin (2 kohta).
Yleisten edellytysten olemassaolon kannalta
merkittävää on em. lainkohdassa käytettyjen termien tulkinta. Kaupunki yhtyy
sisäasiainministeriön lausunnon 4.2. kohdassa esitettyyn kuntajakolain 3 §:n
1-3 kohdassa määriteltyjen termien ”asukas” ja ”alue” tulkintaan.
Hallituksen esityksessä (s. 18) on mm. todettu, että termiä ”alue”
tulee tulkita niin, että kuntajaon muutoksella voidaan tavoitella myös asianomaisia
kuntia laajempia tai suppeampia alueellisia hyötyjä. Kuntajaon muuttamista
voidaan siten perustella pääkaupunkiseudun ja koko Helsingin seudun saamalla
edulla, kuten päätöksessä on tehty.
Sisäasiainministeriön tulkinnan mukaan Helsinkiin siirrettävälle
alueelle tulevat palvelut luonnollisesti hyödyttävät sekä siirrettävän alueen nykyisiä
asukkaita että sinne muuttavia, mutta myös siirrettävän alueen vaikutuspiirissä
asuvia. Tässä tapauksessa kuntajaon muutoksesta hyötyvät siten kaikki alueen
asukkaat; siirrettävän alueen asukkaiden lisäksi muutkin helsinkiläiset,
vantaalaiset ja sipoolaiset. Samoin on huomattava, että kuntajaon muutos
vaikuttaa samalla tavalla myös elinkeinotoiminnan toimintamahdollisuuksiin
kuntaa vaihtavan alueen vaikutuspiirissä. Näin ollen siirrolla on positiivisia
vaikutuksia myös alueen muille kunnille eli Sipoon kunnalle ja Vantaan
kaupungille.
Valtioneuvoston päätöksessä on perusteltu kuntajakolain 5 §:ssä säädettyjen
erityisten edellytysten täyttymistä toteamalla, että ”tärkeä alueen elinkeinojen
toimintamahdollisuuksien sekä kuntien toimintakyvyn ja toiminnan taloudellisuuden
turvaamiseen liittyvä yleinen etu vaatii Helsingin, pääkaupunkiseudun ja koko
Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen ja toimintaedellytysten kehittämistä”.
Perusteluissa on siten katsottu, että yleisten edellytysten 3 kohta eli alueen
elinkeinojen toimintamahdollisuuksien parantaminen ja 4 kohta eli kuntien
toimintakyvyn ja toiminnan taloudellisuuden edistäminen täyttyvät niin painavina,
että kuntajaon muutos voidaan tehdä Sipoon kunnan vastustuksesta huolimatta.
Erityisten edellytysten on katsottava täyttyvän, vaikka otetaan huomioon Sipoon
kunnalle mahdollisesti aiheutuva haitta. Lisäksi on huomattava, että Sipoo
tulee saamaan tosiasiassa merkittävää hyötyä siitä, että Helsingin kaupunki
kehittää Sipoon kunnasta siirrettyä aluetta.
Nykyistä kuntajakolakia säädettäessä ei ollut tarkoitus luopua yleisen
edun merkityksestä. Uudessa laissa on esitetty, millä kriteereillä yleistä etua
arvioidaan. Kuntajakolain 3 §:ssä esitetyt neljä edellytystä nimenomaan
määrittelevät millaisen yleisen edun lainsäätäjä on halunnut otettavan huomioon
kuntajakoa muutettaessa. Kuntajaon muutoksen taustalla on aina yleinen etu.
Kuntajakolain valmisteluasiakirjoissa ei ole annettu esimerkkejä tilanteista,
joissa kuntajakolain 5 §:n mukaiset edellytykset täyttyvät. Valtioneuvosto on
ainoa viranomainen, joka soveltaa kuntajakolain 5 §:ää päättäessään kuntajaon
muutoksista. Lainsäätäjä on siten antanut valtioneuvostolle huomattavasti
harkintavaltaa erityisten edellytysten olemassaolon arvioinnissa.
Valtioneuvoston tulkinnalle kuntajakolain 5 §:n sisällöstä on annettava
merkittävä painoarvo. Valtioneuvosto on tässä tapauksessa harkintavaltansa
puitteissa päätynyt siihen lopputulokseen, että kuntajaon muutoksen
edellyttämät 5 §:n mukaiset erityiset edellytykset täyttyvät.
2. Sipoon kunnan
alueiden liittämistä koskevista valitusperusteista
Sipoon kunta on esittänyt, että kuntajakolain edellytykset eivät täyty
yleisinä eivätkä myöskään erityisinä. Kaupunki viittaa sisäasianministeriön
lausuntoon sekä edellisessä jaksossa esitettyyn.
Sipoon kunta viittaa valituksessaan mm. professori Kaarlo Tuorin lausunnoissaan esittämiin argumentteihin siitä, että
valtioneuvosto on tulkinnut kuntajakolakia väärin. Professori Tuori on esittänyt ensinnäkin, että kuntajakolain 3 §:n ja
5 §:n edellytysten täyttymistä ei ole tulkittu kokonaisvaltaisesti.
Säännöksiä on nimenomaan tulkittu kokonaisvaltaisesti. Tämä käy ilmi
esimerkiksi siitä, että valtioneuvoston päätöksessä on arvioitu kuntajaon
muutoksen positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia sekä alueeltaan pienenevien
kuntien kannalta että alueeltaan laajenevan kunnan kannalta, mutta myös
laajemmasta näkökulmasta. Päätöksessä on nimenomaisesti todettu, että kuntajaon
muutos ”jossakin määrin heikentää tai hidastaa Sipoon kunnan väestön ja
talouden kehitystä asukasmäärän pienetessä runsaalla 2000 asukkaalla”. Päätöstä
tehtäessä on siten otettu huomioon mahdolliset negatiiviset vaikutukset, mutta
positiiviset vaikutukset koko alueelle ovat niin merkittävät, että kuntajaon
muutos on negatiivisista vaikutuksista huolimatta ollut perusteltu.
Professori Tuorin lausunnossa on kiinnitetty
huomiota myös välttämättömyys- ja suhteellisuusperiaatteisiin. Kuntajaon
muutoksen yhteydessä ne ohjaavat edellytysten tulkintaa siten, että kuntajaon
muutos on alueeltaan pienenevän kunnan vastustaessa mahdollinen vain, jos sillä
tavoiteltuja etuja ei voida saavuttaa muulla tavoin ja puuttumatta voimassa
olevaan kuntajakoon. Ilmeistä on, kuten myös valtioneuvoston päätöksessä on
todettu, että Sipoon kunta ei pysty huolehtimaan toimenpiteistä, joita
kuntajaon muutoksen hyötyjen saavuttaminen edellyttää. Helsingin kaupungin
edellytykset huolehtia alueen kaavoittamisesta ja muista tarpeellisista
kehittämistoimenpiteistä ovat huomattavasti paremmat kuin Sipoon kunnan.
Suhteellisuus- ja välttämättömyysperiaatteet on otettu huomioon myös
siten, että Helsingin kaupungin ehdotus kuntajaon muutoksesta on hylätty
sisäasiainministeriössä, koska tavoitteisiin päästään siirtämällä Helsingin
kaupunkiin pienempi alue ja ehdotetun kaltaisen suuremman alueen siirtämisellä
Helsingin kaupunkiin olisi ministeriön mukaan tarpeettomasti ja liiaksi
heikennetty Sipoon kunnan taloudellista toimintakykyä. Vastaavasti
valtioneuvoston päätöksessä on otettu huomioon, että pienemmän kuin
kuntajakoselvittäjän esittämän alueen siirtämisellä ei olisi pystytty
vaikuttamaan tarpeeksi tehokkaasti asutuksen ja elinkeinoelämän
toimintaedellytysten kehittämiseen ja muihin kuntajaolla tavoiteltuihin
vaikutuksiin.
Sipoon alueen siirtämistä koskevissa valituksissa on todettu myös, että
päätöksen perusteluiden ja väitettyjen vaikutusten välillä puuttuu konkreettisesti
osoitettu kausaliteettiyhteys. Lain esitöissä ei ole käsitelty sitä, kuinka
konkreettisia perusteluja kuntajaon muutokselle vastaavanlaisissa tapauksissa
on esitettävä eikä aihetta ole käsitelty myöskään oikeuskirjallisuudessa.
Tulkinta-apua ei ole saatavissa myöskään oikeuskäytännöstä, koska sitä ei ole
muodostunut.
Yleisten edellytysten osalta kaupunki kiinnittää huomiota hallituksen
esityksessä esitettyyn (s. 18) toteamukseen, että ”edellytykset säädetään niin
yleisluontoisiksi, että ne sellaisinaan täyttyisivät kohtalaisen helposti,
mutta vastaisivat sisällöllisesti läheisesti nykyistä”. Ottaen huomioon sen,
että edellytykset on säädetty yleisluontoisiksi, ei voida vaatia kuntajaon
hyväksymiseksi, että kuntajaon muutoksen hyväksymisen edellytys olisi tarkkojen
suunnitelmien esittäminen. Kuten sisäasianministeriön lausunnossa todetaan, ei
kuntajakomuutosta koskevalla päätöksellä myöskään ohjata suunnittelua esim.
maankäytön osalta. Kyse on siis kuntajakoon puuttumisesta, ei siirtyvien
alueiden käytön ohjaamisesta. Kuntajaon muutos tulee hyväksyä, kun objektiivisesti
todettavissa olevat ongelmat voidaan korjata kuntajakoa muuttamalla.
3. Vantaan kaupungin
alueiden liittämistä koskevista valitusperusteista
Vantaan siirtyvien alueiden osalta on väitetty, ettei valtioneuvoston
päätöksestä käy lainkaan ilmi, onko kuntajakolain 3 §:n edellytysten
olemassaoloa arvioitu itsenäisesti. Väite perustuu päätöksen virheelliseen
tulkintaan. Päätöksessä on käsitelty Sipoon kunnan ja Vantaan kaupungin alueita
yhtenä kokonaisuutena ja päätöksessä esitetyt perustelut ja yleisten edellytysten
arviointi koskevat kumpaakin kuntaa, paitsi silloin kun perusteluista käy ilmi,
että ne koskevat nimenomaan Sipoon kuntaa.
Koska Vantaalta siirtyvä alue ei ylitä laissa säädettyjä raja-arvoja
eikä Vantaan kaupunki ole vastustanut siirtoa, riittää, että yleiset edellytykset
täyttyvät. Hyötyä kuntajaon muutoksesta saa siirtyvä alue, asianosaiset kunnat
sekä alue laajemminkin tulkittuna. Vantaalta siirtyvän alueen osalta on lisäksi
huomattava, että siirrosta ei aiheudu Vantaan kaupungille haittaa, joten
kokonaisarvostelun perusteella on selvää, että laissa säädetyt edellytykset
siirrolle ovat olemassa.
4. Prosessia koskevat
väitteet
Valituksissa on vaadittu päätöksen kumoamista myös päätöksentekoprosessissa
tapahtuneiden menettelyvirheiden vuoksi. Väitteet on käsitelty sisäasianministeriön
lausunnossa kattavasti eikä kaupungilla ole lisättävää muutoin kuin
valituksissa esitettyjen esteellisyysväitteiden osalta.
Valituksissa on väitetty sekä kuntajakoselvittäjä Pekka Myllyniemeä että
pääministeri Matti Vanhasta esteelliseksi. Valittajat ovat vedonneet hallintolain 5 luvun
28 §:n 7 kohtaan, jonka mukaan virkamies on esteellinen, jos hänen puolueettomuutensa muusta
erityisestä syystä vaarantuu. Lainkohtaa koskevassa hallituksen esityksessä (HE
72/2002 vp) on kuvattu sen tarkoittamia esteellisyystilanteita.
Hallituksen esityksessä todetun perusteella on ilmeistä, ettei pääministeri
Vanhanen eikä myöskään Myllyniemi voi olla esteellinen ottaessaan kuntajakoon
kantaa julkisuudessa. Hallituksen esityksessä todetaan mm., ettei asian
käsittely aiemmin johda virkamiehen esteellisyyteen esim. tilanteissa, joissa
asian käsittely on palautunut tai kyseessä on asian käsittely oikaisuna.
Ilmeistä on, etteivät julkiset kommentit voi johtaa esteellisyyteen, jos aiempi
asiassa tehty päätöskään ei johda esteellisyyteen.
5. Lopuksi Helsingin kaupunki katsoo, ettei valituksissa ole esitetty päteviä perusteita päätöksen muuttamiselle. Päätös täyttää kuntajakolain 3 §:n yleiset edellytykset sekä Sipoon kunnan että Vantaan kaupungin osalta ja 5 §:n erityiset edellytykset Sipoon kunnan osalta. Kuntajaon muutos on myös kuntajakolain 1 § 2 momentin tavoitteiden mukainen. Menettely kuntajakoselvitystä ja päätöstä tehtäessä on ollut asianmukainen eikä päätöksen kumoamiselle ole perusteita. Näin ollen valitukset tulee hylätä.
Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille selityksen laatimista varten.
KJ Stadsstyrelsen torde besluta avge den nedanstående förklaringen med anledning av besvären
över statsrådets beslut 28.6.2007 om ändring av kommunindelningen.
Helsingfors stad biträder inrikesministeriets
utlåtande 7.9.2007 i dess helhet och avger dessutom följande
förklaring:
1. Tolkning av 3 § och 5 § i kommunindelningslagen
Fyra alternativa allmänna
förutsättningar för ändring av kommunindelningen tas
upp i 3 § i kommunindelningslagen. Enligt
regeringspropositionen (RP 135/1997rd, s. 18) skall åtminstone en av
förutsättningarna uppfyllas. Statsrådet konstaterar i sitt beslut att tre av förutsättningarna uppfylls (1, 3 och
4 punkten) och att en ändring i kommunindelningen inte har en negativ inverkan
på levnadsförhållandena för invånarna i området (2 punkten).
Beträffande existensen av allmänna förutsättningar är det viktigt hur
termerna i lagrummet tolkas. Staden förenar sig med inrikesministeriet när det
gäller dess tolkning av termerna ”invånare” och ”område”
i 3 § 1–3 punkten i kommunindelningslagen.
Tolkningen finns i punkt 4.2. i utlåtandet.
Regeringen konstaterar i sin proposition
(s. 18) att termen ”område” skall tolkas så att målet med en ändring i
kommunindelningen också kan vara fördelar för ett område som är större eller
mindre än kommunerna i fråga. Den aktuella ändringen i kommunindelningen kan
följaktligen motiveras med att den gagnar huvudstadsregionen och hela Helsingforsregionen,
såsom också är fallet i beslutet.
Enligt inrikesministeriets tolkning gagnar den
framtida servicen i det område som överförs till Helsingfors givetvis både de
nuvarande invånarna i området och dem som flyttar dit men dessutom dem som bor
i influensområdet. I detta fall gagnar en ändring i kommunindelningen
följaktligen alla invånare i området, utöver invånarna i det område som
överförs också andra helsingforsare, Vandabor och Sibbobor. Det bör samtidigt
observeras att en ändring i kommunindelningen på samma sätt påverkar
verksamhetsförutsättningarna för näringsverksamhet i influensområdet för det
område som överförs från en kommun till en annan. Överföringen har alltså en
positiv inverkan på de andra kommunerna i området, alltså Sibbo och Vanda.
Statsrådet anför i sitt beslut följande som motivering för att de särskilda
förutsättningarna i 5 § i kommunindelningslagen
uppfylls: ”Ett viktigt allmänt intresse i samband med tryggandet av
verksamhetsförutsättningarna för näringar i området samt verksamhetens
lönsamhet kräver att samhällsstrukturen och verksamhetsförutsättningarna i
Helsingfors, huvudstadsregionen och hela Helsingforsregionen utvecklas.” Statsrådet
anser alltså enligt motiveringen att 3 punkten, ”förbättrar verksamhetsmöjligheterna
för näringarna i området”, och 4 punkten, ”främjar kommunernas funktionsförmåga
och verksamhetens lönsamhet”, i paragrafen ”Allmänna förutsättningar” uppfylls
på ett så vägande sätt att ändringen i kommunindelningen kan verkställas trots
att Sibbo kommun motsätter sig den. De särskilda förutsättningarna måste anses
bli uppfyllda även om en eventuell nackdel för Sibbo kommun tas med i beräkningen.
Det bör dessutom observeras att Sibbo kommun i själva verket har stor nytta av
att Helsingfors stad utvecklar det område som överförs från Sibbo.
Det var inte meningen att betoningen på ett allmänt intresse skulle försvinna
då den nya kommunindelningslagen stiftades. Det är angivet i den nya lagen med
vilka kriterier ett allmänt intresse bedöms. De fyra förutsättningarna i
3 § visar uttryckligen vilket allmänt intresse lagstiftaren ville att
skall beaktas då kommunindelningen ändras. En ändring i kommunindelningen
baserar sig alltid på ett allmänt intresse.
De handlingar som hänför sig till beredningen av kommunindelningslagen innehåller
inga exempel på situationer där förutsättningarna i 5 § i lagen uppfylls.
Statsrådet är den enda myndighet som tillämpar denna paragraf då den beslutar
om ändringar i kommunindelningen. Lagstiftaren gav med andra ord statsrådet
stor prövningsrätt när det gäller att bedöma om särskilda förutsättningar
föreligger. Statsrådets tolkning av innehållet i 5 § i
kommunindelningslagen måste ges stor vikt. Statsrådet har i detta fall inom
ramen för sin prövningsrätt kommit till det slutresultatet att de särskilda
förutsättningar som enligt 5 § krävs för en ändring i kommunindelningen
uppfylls.
2. Om grunder för besvär rörande införlivning av områden
i Sibbo
Sibbo kommun anser att varken de allmänna eller de
särskilda förutsättningarna i kommunindelningslagen
uppfylls. Staden hänvisar till utlåtandet från inrikesministeriet och det
ovanstående avsnittet.
Sibbo kommun hänvisar i sin besvärsskrift bl.a.
till utlåtanden från professor Kaarlo Tuori i vilka
denne framför argument om att statsrådet har tolkat kommunindelningslagen fel. Professor Tuori
framhåller för det första att tolkningen av huruvida förutsättningarna i 3 § och 5 § uppfylls
inte är helhetsbetonad.
Bestämmelserna har uttryckligen tolkats på ett
helhetsbetonat sätt. Detta framgår exempelvis av att statsrådet i sitt beslut
bedömer positiva och negativa verkningar av en ändring i kommunindelningen från
både de krympande kommunernas och den växande kommunen synpunkt men också ur
ett vidare perspektiv. Statsrådet konstaterar i sitt beslut uttryckligen att en
ändring i kommunindelningen ”i viss grad försvagar eller försenar befolknings-
och ekonomiutvecklingen i Sibbo kommun i och med att invånarantalet minskar med
drygt 2 000 invånare”. Statsrådet beaktade alltså eventuella negativa
verkningar då det skulle fatta sitt beslut, men de positiva verkningarna för
området som helhet är så stora att en ändring i kommunindelningen är motiverad
trots de negativa verkningarna.
Professor Tuori tar i ett utlåtande också upp nödvändighetsprincipen
och proportionalitetsprincipen. Dessa styr i samband med en ändring i kommunindelningen tolkningen av
förutsättningarna på så vis då den kommun vars område minskas motsätter sig ändringen att denna är möjlig endast om de eftersträvade fördelarna
inte kan uppnås på något annat sätt och utan ett ingrepp i den gällande
tomtindelningen. Det är, såsom också statsrådet konstaterar i sitt beslut,
uppenbart att Sibbo kommun inte kan vidta de åtgärder som krävs för att de fördelar
som en ändring i kommunindelningen för med sig skall uppnås. Helsingfors stad
har mycket bättre möjligheter än Sibbo kommun att planlägga området och vidta
andra behövliga utvecklingsåtgärder.
Nödvändighetsprincipen
och proportionalitetsprincipen har beaktats också på det sättet att Helsingfors
stads förslag om ändring av
kommunindelningen förkastades av inrikesministeriet, eftersom målen nås genom
att ett mindre område överförs till Helsingfors och en överföring av ett område
av den föreslagna storleken skulle ha försvagat Sibbo kommuns ekonomiska
funktionsförmåga i onödan och i alltför hög grad enligt ministeriets åsikt.
Likaså beaktar statsrådet i sitt beslut att det inte skulle gå att utveckla
verksamhetsförutsättningarna för bostadsbebyggelse och näringsliv och påverka
de övriga målen med ändringen i tomtindelningen tillräckligt effektivt om
överföringen gällde ett mindre område än det som kommunindelningsutredaren
föreslog.
Enligt besvären rörande överföring av ett område i
Sibbo finns det inget konkret visat kausalitetssamband mellan motiveringen för
beslutet och de påstådda verkningarna. Frågan om hur konkret motiveringen för
en ändring i tomtindelningen måste vara i sådana fall behandlades inte under
förarbetet för kommunindelningslagen, och ämnet har inte heller behandlats
i den juridiska litteraturen. Tolkningshjälp fås inte heller genom rättspraxis
eftersom någon sådan inte finns.
Beträffande de allmänna förutsättningarna påpekar
staden att regeringen i sin proposition (s. 18) framhåller att
förutsättningarna är av så allmän karaktär att de kan uppfyllas ganska lätt men
innehållsmässigt är nästan desamma som den gamla. I och med att
förutsättningarna är av allmän karaktär kan det inte krävas att en ändring i
tomtindelningen får godkännas endast om exakta planer läggs fram. Såsom
inrikesministeriet konstaterar i sitt utlåtande styrs planeringen exempelvis i
fråga om markanvändningen inte heller genom ett beslut om ändring av
kommunindelningen. Det är alltså fråga om ett ingrepp i kommunindelningen, inte
styrning av ändamålet med områden som överförs. En ändring i tomtindelningen
bör godkännas då problem som kan påvisas objektivt kan lösas genom en sådan.
3. Om grunder för besvär rörande införlivning av områden
i Vanda
I fråga om de områden som överförs från Vanda har
det påståtts att det inte alls framgår av statsrådets beslut huruvida en självständig bedömning har gjorts beträffande existensen av sådana allmänna
förutsättningar som nämns i 3 § i kommunindelningslagen. Påståendet baserar sig på en felaktig tolkning av beslutet.
Områdena i Sibbo och Vanda behandlas i beslutet som en helhet, och såväl
motiveringen som bedömningen av de allmänna förutsättningarna gäller båda
kommunerna utom då det klart framgår av motiveringen att saken uttryckligen
gäller Sibbo.
I och med att storleken på det område som överförs från Vanda inte
överstiger de lagstadgade gränsvärdena och Vanda stad inte motsätter sig
överföringen räcker det med att de allmänna förutsättningarna uppfylls.
Ändringen i kommunindelningen gagnar det område som överförs, kommunerna i
fråga och området också i den vidare bemärkelsen. Det bör dessutom observeras
att det inte är till nackdel för Vanda stad att området i fråga överförs från
Vanda. På basis av en helhetsbedömning är det följaktligen klart att de lagstadgade
förutsättningarna för en överföring uppfylls.
4. Invändningar mot processen
De som anfört besvär kräver att beslutet upphävs
också med anledning av procedurfel under processen kring beslutsfattandet.
Invändningarna behandlas på ett heltäckande sätt i utlåtandet från
inrikesministeriet, och staden har ingenting att tillägga annat än i fråga om
jävsinvändningarna i besvärsskrifterna.
De som anfört besvär påstår att både
kommunindelningsutredaren Pekka Myllyniemi och statsminister Matti Vanhanen är
jäviga. De åberopar 5 kap. 28 § 7 punkten i förvaltningslagen, enligt
vilken en tjänsteman är jävig om tilltron till tjänstemannens opartiskhet av något
annat särskilt skäl äventyras. De avsedda jävssituationerna beskrivs på det
ställe i regeringspropositionen (RP 72/2002 rd) som
gäller lagrummet. Det är på basis av vad som sägs där uppenbart att varken statsminister Vanhanen eller kommunindelningsutredaren Myllyniemi kan
vara jävig då de tar ställning till kommunindelningen i offentligheten. Enligt
propositionen leder den omständigheten att en tjänsteman deltagit i den tidigare
behandlingen av ett ärende inte till jäv exempelvis i situationer där ärendet
återförvisats för ny behandling eller det är fråga om ett rättelseskede. Det är
uppenbart att offentliga kommentarer inte kan leda till jäv om inte heller ett
tidigare beslut i ärendet leder till jäv.
5. Slutord Helsingfors stad anser att
besvärsskrifterna inte innehåller giltiga grunder för ändring av beslutet.
Beslutet uppfyller de allmänna förutsättningarna i 3 § i
kommunindelningslagen i fråga om både Sibbo och Vanda och de särskilda
förutsättningarna i 5 § i fråga om Sibbo. En ändring i kommunindelningen är också i överensstämmelse med målen i 1 § 2 mom. i
kommunindelningslagen. Förfarandet då frågan om en ändring i kommunindelningen
utreddes och då beslutet fattades var korrekt och det föreligger inga grunder
för ett upphävande av beslutet. Besvären bör följaktligen förkastas.
Protokollsutdrag till förvaltningscentralens rättstjänst
för att denna skall utarbeta en förklaring.
Lisätiedot:
Ratasvuori Eila, hallintojohtaja, puhelin 310 36060
LIITTEET |
Liite 1 |
XXXX XXXX:n valitus |
|
Liite 2 |
XXXX XXXX:n valitus |
|
Liite 3 |
XXXX XXXX:n ja 3 asiakumppanin valitus |
|
Liite 4 |
XXXX XXXX:n ja XXXX XXXX:n valitus |
|
Liite 5 |
XXXX ja XXXX XXXX:n valitus |
|
Liite 6 |
XXXX XXXX:n ja 3 asiakumppanin valitus |
|
Liite 7 |
XXXX ja XXXX XXXX:n valitus |
|
Liite 8 |
Svenska Folkpartiet i Östra Vanda r.f. valitus |
|
Liite 9 |
XXXX XXXX:n valitus |
|
Liite 10 |
XXXX XXXX:n valitus |
|
Liite 11 |
Sipoon kunnan valitus |
|
Liite 12 |
Sipoon puolesta r.y. - För Sibbo r.f. valitus |
|
Liite 13 |
Sibbo Naturskyddare - Sipoon Luonnonsuojelijat r.f. valitus |
|
Liite 14 |
XXXX XXXX:n ja 3 asiakumppanin valitus |
|
Liite 15 |
XXXX XXXX:n oikeudenomistajien valitus |
|
Liite 16 |
XXXX XXXX:n ja 6 asiakumppanin valitus |
|
Liite 17 |
XXXX XXXX:n valitus |
|
Liite 18 |
XXXX XXXX:n ja 2 asiakumppanin valitus |
|
Liite 19 |
XXXX XXXX:n valitus |
|
Liite 20 |
XXXX XXXX:n valitus |
|
Liite 21 |
XXXX XXXX:n valitus |
|
Liite 22 |
XXXX XXXX:n valitus |
|
Liite 23 |
Sisäasiainministeriön lausunto 7.9.2007 |
BILAGOR Bilaga 1 XXXX XXXX,
besvär
Bilaga 2 XXXX XXXX, besvär
Bilaga 3 XXXX XXXX och 3 meningsfränder,
besvär
Bilaga 4 XXXX XXXX och XXXX XXXX, besvär
Bilaga 5 XXXX och XXXX XXXX, besvär
Bilaga 6 XXXX XXXX och 3 meningsfränder,
besvär
Bilaga 7 XXXX och XXXX XXXX, besvär
Bilaga 8 Svenska Folkpartiet i Östra Vanda r.f.,
besvär
Bilaga 9 XXXX XXXX, besvär
Bilaga 10 XXXX XXXX, besvär
Bilaga 11 Sibbo kommun, besvär
Bilaga 12 Sipoon puolesta ry.–För Sibbo r.f., besvär
Bilaga 13 Sibbo Naturskyddare–Sipoon
Luonnonsuojelijat r.f., besvär
Bilaga 14 XXXX XXXX och 3 meningsfränder,
besvär
Bilaga 15 XXXX XXXX rättsinnehavare, besvär
Bilaga 16 XXXX XXXX och 6 meningsfränder,
besvär
Bilaga 17 XXXX XXXX, besvär
Bilaga 18 XXXX XXXX och 2 meningsfränder,
besvär
Bilaga 19 XXXX XXXX, besvär
Bilaga 20 XXXX XXXX, besvär
Bilaga 21 XXXX XXXX, besvär
Bilaga 22 XXXX XXXX, besvär
Bilaga 23 Utlåtande 7.9.2007 från inrikesministeriet
VUODEN 2008 TALOUSARVIOEHDOTUSTA JA TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUSTA 2008-2010 KOSKEVA INFORMAATIO KAUPUNGINHALLITUKSELLE
Khs 2007-2036
Alustukset kaupunginjohtaja Jussi Pajunen
rahoitusjohtaja Tapio Korhonen
Asiantuntija talousarviopäällikkö Tuula Saxholm
KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä informaation tiedoksi.
Lisätiedot:
Saxholm Tuula, talousarviopäällikkö, puhelin 310
36250
BULEVARDI 29:N JULKISIVUJEN PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN
Khs 2007-1582
Kiinteistölautakunta toteaa (12.6.2007) mm. seuraavaa:
Helsingin ammattikorkeakoulun oppilastalo ja kirjasto on Bulevardin varrella oleva suojeltu arvorakennus, joka on valmistunut vuonna 1877 ja sen on suunnitellut F. A. Sjöström. Rakennuksen julkisivurappaukset, koristerakenteet ja julkisivujen kipsirakenteet ovat vaurioituneet. Vuonna 1958 uusitussa julkisivuremontissa ja sen jälkeen tehdyissä pinnoituksissa on käytetty kosteutta alleen kerääviä materiaaleja ja siksi rakennuksen julkisivurappaukset ovat laajalti irronneet tiilirungosta ja myös vaurioituneet. Rakennuksen kokonaispinta-ala 4 kerroksessa on 1 911 brm2 ja tilavuus 7 480 m3.
Tilakeskus on teettänyt syksyllä 2006 rakennuksesta julkisivujen kuntotutkimuksen ja sen perusteella korjaussuunnittelun ja peruskorjauksen teknisen kustannusarvion. Hankeohjelma sisältää julkisivurappausten uusinnan 3-kerrosrappauksena, kaupunginmuseon hyväksymän julkisivupinnoituksen, parvekkeiden korjauksen, puisten, peltirunkoisten ja kiviainesrakenteisten koristekaiteiden, pylväiden ja maljojen uusinnan valuelementteinä sekä julkisivun ja parvekkeiden kipsikoristeiden kunnostuksen ja osiltaan uusimisen.
Tilakeskuksen laatima Insinööritoimisto A-Insinöörit Oy:n 2.5.2007 tekniseen kustannusarvioon perustuva hankkeen kustannusarvio on toukokuun 2007 hintatasossa arvonlisäverottomana 944 500 euroa ja arvonlisäverollisena 1 152 290 euroa.
Kiinteistölautakunta esittää 4.6.2007 päivättyä Bulevardi 29:n julkisivujen peruskorjauksen teknistä hankesuunnitelmaa hyväksyttäväksi tehdyn kustannusarvion mukaisella enimmäishinnalla ja toteutettavaksi vuosien 2007 ja 2008 ammattikorkeakoulun peruskorjauksiin varatulla määrärahalla.
Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (28.8.2007), että rakennuksen julkisivurappaukset ja koristerakenteet ovat osittain vaurioituneet ja ne on katsottu perustelluksi korjata. Rakennuksen sisätilat on peruskorjattu nykyiseen käyttöön vuonna 2002. Edellinen laaja julkisivukorjaus on tehty 1958.
Hankkeen arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset ovat 1 152 290 euroa (veroton hinta 944 500 euroa) hintatasossa 5/2007.
Tilakeskus on varannut hankkeelle kuluvan vuoden korjausohjelmassaan 500 000 euroa. Loppurahoitus sisältyy vuoden 2008 talousarvioehdotukseen.
Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena siten, että enimmäishinta on arvonlisäverollisena 1 160 000 euroa.
Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia puoltaa (7.8.2007) kiinteistölautakunnan esittämää 4.6.2007 päivättyä Bulevardi 29:n julkisivujen peruskorjauksen teknistä hankesuunnitelmaa hyväksyttäväksi tehdyn kustannusarvion mukaisella enimmäishinnalla ja toteuttavaksi vuosien 2007 ja 2008 ammattikorkeakoulun peruskorjauksiin varatulla määrärahalla.
VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Bulevardi 29:n julkisivujen peruskorjauksen teknisen hankesuunnitelman 944 500 euron arvonlisäverottomalla enimmäishinnalla, arvonlisäverollisena 1 152 290 euroa, THI= 146,0, RI= 122,2 / indeksikausi 04/2007.
Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä Helsingin ammattikorkeakoulu Stadialle.
Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310
36683
LIITE |
ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN XXXX XXXX JA XXXX XXXX:N SEKÄ AS OY HELSINGIN KOTIHIIDEN VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA
Khs 2007-1952
39. kaupunginosan (Tapaninkylä) korttelin nro 39241 tontti nro 13; Kuoppatie 6
Kiinteistölautakunta toteaa (4.9.2007) mm. seuraavaa:
Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistön-luovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:
Kiinteistö |
Myyjä / Ostaja |
Oik.tod.pvm. ja kauppahinta |
39. kaupunginosa kortteli 39241 tontti 13 |
XXXX XXXX ja XXXX XXXX/ As Oy Helsingin Kotihiisi |
3.8.2007 3 100 000 euroa |
Kaupan kohde Kiinteistökaupan kohteena on Helsingin kaupungin 39. kaupunginosan (Tapaninkylä, Tapanila) korttelin nro 39241 rakentamaton tontti nro 13. Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontti muodostaa asuinkerros-talojen korttelialueeseen kuuluvan tontin nro 39241/16 (AK) sekä auto-paikkojen korttelialueeseen kuuluvan tontin nro 39241/17 (LPA) ja asuinpientalojen korttelialueeseen kuuluvan tontin nro 39241/18 (AP). Tonttien yhteenlaskettu pinta-ala on 8 688 m2 ja rakennusoikeus 6 200 k-m2.
Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan tonteilla on vireillä rakennuslupahakemukset kolmen rivitalon ja kahden asuinkerrostalon sekä viiden talousrakennuksen rakentamisesta.
Kauppahinta ja muut ehdot
Kokonaiskauppahinta 3 100 000 euroa vastaa yksikköhintoja noin 356,81 euroa/m2 ja 500 euroa/k-m2.
Kaupunki on etuostolain 2 §:n mukaisesti tiedustellut myyjältä kaupan ehtoja. Myyjän ilmoituksen mukaan kauppaan ei liity muita ehtoja kuin kauppakirjassa ilmoitetut.
Kauppakirjan mukaan kaupan kohteella on toteutettu maaperä- ja ympäristötutkimukset sekä kaikki niiden osoittamat ja viranomaisten hyväksymät puhdistamistoimenpiteet. Mahdollisesti löytyvien pilaantuneiden maiden puhdistuksen hoitaa tontin maaperän puhdistamisesta vastannut konsultti.
Helsingin kaupungin ja myyjän välinen maankäyttösopimus
Kaupan kohde on osa Helsingin kaupungin ja myyjien välillä 22.5.2007 allekirjoitettua sopimusta, jossa on sovittu asemakaavan muutosehdotuksen nro 11545 toteuttamisesta. Sopimuksen mukaan tontin omistajat maksavat kaupungille 150 000 euroa rakentamismahdollisuuksien parantumisesta.
Kiinteistölautakunnan mielestä
kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan ko. kiinteistökaupassa, koska
kauppa liittyy kaupungin kanssa aiemmin tehtyyn maankäyttösopimukseen ja kaupan
kohde
tulee ostajan toimesta rakentumaan kaavan mukaiseen käyttöön.
VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee, ettei se käytä etuosto-oikeuttaan 3.8.2007 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Aarne Lifländer ja Tuomo Räsänen ovat myyneet 39. kaupunginosan korttelin nro 39241 rakentamattoman tontin nro 13 As Oy Helsingin Kotihiidelle.
Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja As Oy Helsingin Kotihiidelle.
Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310
36683
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
|
|
Liite 3 |
|
|
Liite 4 |
MYLLYPURON SAIRAALAN ILMANVAIHTOKONEHUONEIDEN PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN
Khs 2007-1681
Kiinteistölautakunta toteaa (26.6.2007) mm. seuraavaa:
Tiivistelmä Kyseessä on Myllypuron sairaalan 13 tulo/poistoilmakojeistoa, jotka sijaitsevat neljässä konehuoneessa, koskeva peruskorjauksen hankesuunnitelma. Ilmanvaihtokonehuoneiden perusparannustyö on suunniteltu toteutettaviksi vuosien 2007–2009 aikana. Hankkeen kustannusennuste arvonlisäverottomana on 4 077 000 euroa, arvonlisäverollisena 4 966 000 euroa.
Selostus Kiinteistöviraston tilakeskuksen hankepalvelut on laatinut 10.5.2007 päivätyn Myllypuron sairaalan ilmanvaihtokonehuoneiden peruskorjauksen hankesuunnitelman. Käyttäjän edustajat ovat osallistuneet suunnittelutyöhön.
Myllypuron sairaalassa on pitkäaikaissairaala. Sairaalassa on 5 vuode-osastoa, joissa on yhteensä 227 sairaansijaa. Vuodeosastojen sairaansijamäärät ovat suuria, 44–46 sairaansijaa.
Lisäksi sairaalassa toimii itäistä aluetta palveleva fysioterapia-yksikkö 1. kerroksessa sekä kotihoidon tilat 2. kerroksessa. Sairaalassa on oma ravintokeskus, joka tuottaa ruoan myös Herttoniemen sairaalalle sekä kotihoidossa oleville vanhuksille.
Sairaalan sisäänkäyntiosan 1. kerroksessa on kahvion tilat ja vahtimestari sekä keskitetyn puhelinvaihteen tiloja. Toisessa kerroksessa sijaitsevat hallinnon tilat sekä sairaalan juhlasali ja neuvotteluhuone. Tarkoituksena on poistaa rakennuksen sisäilma- ja muut terveysongelmat ja tehdä rakennuksesta terveellinen, turvallinen sekä rakennusmääräysten ja -ohjeiden mukainen.
Sairaalan alkuperäiset 1970-luvun alun ilmanvaihtokojeet ja ilmanvaihtokonehuoneet ovat teknisen käyttöikänsä lopussa.
Kellarissa ja ullakolla sijaitsevat konehuoneet uusitaan kokonaisuudessaan niin tekniikan, niiden tilajaon kuin pintojen osalta.
Ilmanvaihtokonehuoneiden peruskorjauksen rakennustyöt toteutetaan vaiheittain niin, että sairaala- ja keittiötoiminta voi jatkua kiinteistössä koko peruskorjauksen ajan.
Helsingin kaupungin rakennusviraston HKR-Tekniikan kosteusvaurio-työosaston 4.1.2007 urakkakatselmuksen mukaan ullakon konehuoneissa on asbestilla eristettyä putkistoa sekä kellarin konehuoneessa on asbestilla eristettyä putkistoa ja IV-kanavaa, joka on pinnoitettu. IV-konehuoneiden vanhat putkistot, kanavat, IV-koneet sekä akustoivat pinnoitetut villakerrokset on purettava asbestipurkuna.
Ilmanvaihtokonehuoneiden peruskorjauksen yhteydessä uusitaan myös osa rakennuksen alkuperäisestä vesikatteesta; yläpohjan lämmöneristystä parannetaan, kermieristykset uusitaan sekä katto varustetaan säädösten ja huollon vaatimilla turva- ja kulkurakenteilla.
Muutostyöt Hanke on suunniteltu toteutettavaksi vaiheittain niin, että sairaalatoiminta voi jatkua kiinteistössä keskeytyksettä. Ilmanvaihtokoneiden uusimisen vaiheistus ja aikataulu ohjaavat myös rakennusteknisten sekä LVA- ja sähkötöiden toteutuksen vaiheistusta ja aikataulua.
IV-konehuoneiden vanhat putkistot, kanavat, IV-koneet sekä akustoivat pinnoitetut villakerrokset on purettava asbestipurkuna.
Lisäksi puretaan muurattuja väliseinä- ja hormirakenteita sekä levyrakenteisia väliseiniä IV-konehuoneissa sekä laajennettaessa IV-konehuoneita viereisiin varastotiloihin.
Ullakon IV-konehuoneiden tiloja laajennetaan viereisiin varastotiloihin. Ullakon konehuoneiden uudet palo-osastoivat väliseinät ovat kevytrakenteisia levyseiniä. Konehuoneiden palo-ovet uusitaan tilamuutosten ja haalaustarpeiden vuoksi.
Kellarin IV-konehuonetta laajennetaan viereiseen varastotilaan. Kellarin IV-konehuoneen uudet väliseinärakenteet ovat muurattuja. Pintarakenteet ovat samat kuin ullakon IV-konehuoneissa.
Porrashuoneiden savunpoisto järjestetään täyttämään nykyiset sille asetetut vaatimukset. Muilta osin savunpoistojärjestelyjä ei muuteta. Rakennuksen pohjois- ja eteläpäätyjen poistumistieporrashuoneiden sisääntulokerroksen tasolta savunpoistopainikkeista ohjattava savun-poisto järjestetään varustamalla molemmissa porrashuoneissa ylimmän 7. kerroksen ikkuna sähköisellä ketjuavaajalla.
Rakennuksen pääportaan savunpoistoon käytetään 8. kerroksen uusia ovia, jotka ovat sähköisesti avattavissa sisääntulokerroksen tasolta.
Osa kiinteistön vesikatteesta uusitaan rakennesuunnitelmien rakenne-tyypin mukaiseksi tasakatteiseksi kermikatteeksi. Keskeisille kulkureiteille, kuten ulko-ovien edustalle sekä portaan ylä- ja alapäähän, asennetaan ylimääräinen kermi.
Räystäät, kattokaivot ja kattopollarit uusitaan. Uudet kattokaivot sijoitetaan entisten kaivojen kohdille.
Käyttötalous ja henkilöstö
Kiinteistöviraston tilakeskuksen arvioima hankkeen toteutuminen ei vaikuta tilavuokraan.
Hanke ei aiheuta muutoksia henkilökuntajärjestelyihin.
Rakentamisen ajoitus ja kustannukset
HKR-Rakennuttajan laatima peruskorjauksen kustannusennuste on arvonlisäverottomana 4 077 000 euroa ja arvonlisäveroineen 4 966 000 euroa, kustannustasossa RI = 120,6 ja THI = 144,1 maaliskuu 2007.
Myllypuron sairaalan ilmanvaihtohuoneiden peruskorjaus on suunniteltu toteutettavaksi talonrakennushankkeiden ja väestönsuojien rakentamisohjelmaan vuosiksi 2007–2009 varatuilla määrärahoilla.
Hanke on suunniteltu aloitettavaksi syksyllä 2007 ja valmistuvaksi vuodenvaihteessa syksyllä 2009.
Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (28.8.2007), että sairaalan alkuperäiset 1970-luvun alun ilmanvaihtokojeet ja konehuoneet ovat teknisen käyttöikänsä lopussa. Koska ilmanvaihtokorjauksen yhteydessä katolle tulee uusia läpivientejä, on tarkoituksenmukaista uusia samalla käyttöikänsä lopussa oleva vesikate.
Hankkeen arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset ovat 4 966 000 euroa (veroton hinta 4 077 000 euroa) hintatasossa 3/2007.
Tilakeskus ehdottaa hankkeen rahoitusta vuosille 2008–2009. Aikataulu tarkentuu vuoden 2008 talousarvioehdotuksen käsittelyn yhteydessä.
Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.
VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Myllypuron sairaalan ilmavaihtokonehuoneiden muutostyön 10.5.2007 päivätyn hankesuunnitelman enimmäishinnaltaan arvonlisäverottomana 4 077 000 euroa, arvonlisäverollisena 4 966 000 euroa, RI = 120,6 ja THI = 144,1 hintatasossa 3/2007.
Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, terveyskeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.
Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310
36683
LIITE |
VARAUS ESPOON VERMON ALUEELTA SRV YHTIÖT OYJ:LLE ALUEEN KAAVOITTAMISEKSI JA MYYMISEKSI
Khs 2007-1954
Kiinteistölautakunta toteaa (4.9.2007) mm. seuraavaa:
Tiivistelmä Helsingin kaupunki omistaa Espoon Laajalahdessa alueita, joille Espoon kaupunki suunnittelee laativansa asemakaavan toimitilarakentamista varten. SRV Viitoset Oyj on tehnyt kaupungin omistamaan maahan rajoittuvan yksityisen tilan omistajan kanssa yhteistyösopimuksen maa-alueen kehittämisestä ja markkinoinnista. Yhtiö pyytää nyt, että kaupunki tekisi vastaavan yhteistyösopimuksen yhtiön kanssa, jotta alueita voitaisiin kehittää rinnan yhtenä projektina.
Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan alueelle hyväksymän Vermon kehittämissuunnitelman mukaan kyseiselle Vermonsolmun osa-alueelle olisi osoitettavissa yhteensä arviolta noin 40 000 - 60 000 k-m2 työpaikkarakennusoikeutta, mistä merkittävä osa Helsingin kaupungin omistamalle maalle.
Kaupungin omistamat alueet esitetään varattavaksi yhtiölle suunnittelua, kehittämistä ja markkinointia varten siinä tarkoituksessa, että kehitystyön tuloksena syntyvät tontit myydään vaiheittain määräajassa yhtiölle tai sen määräämälle. Myydessä otetaan kauppahintaa määritettäessä huomioon Espoon kanssa tehtäväksi tulevan maankäyttösopimuksen mukaiset korvaukset. Muuten kauppahinnasta ja kaupan
ehdoista sovitaan erikseen kohteittain tehtävissä sopimuksissa.
Hakemus SRV
Yhtiöt Oyj pyytää, että kaupunki tekisi sen kanssa kehittämissopimuksen, jolla
saisi oikeuden suunnitella, kehittää ja markkinoida
kaupungin Vermossa omistamia maa-alueita. Tavoitteena olisi näiden vielä
asemakaavoittamattomien alueiden kaavoittaminen sijoittajia ja loppukäyttäjiä
houkutteleviksi toimitilatonteiksi. Kaupungin kannalta kysymys olisi tällöin
sen Espoossa omistamien alueiden kehittämisestä realisoitavissa olevaksi tonttimaaksi,
hakijan kannalta taas asiakashankinnasta ja rakentamismahdollisuuksien
luomisesta yritykselle.
Suunnittelutilanne Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 5.6.2005 (19 §) Vermon alueen kehittämissuunnitelman tulevassa asemakaavoituksessa huomioon otettavaksi.
Kehittämissuunnitelma käsittää noin 120 ha:n kokoisen alueen Vermossa. Kaupunki on alueen merkittävin maanomistaja ja omistaa Helsingin rajaan liittyvän, noin 74 ha:n kokoisen alueen. Helsingin omistamaan alueeseen sisältyvät mm. ravirata, entinen Iso Huopalahden kaatopaikka, Iso Huopalahden vesialue ja sen rantakosteikko.
Suunnitelmassa kartoitetaan maankäytön rajoituksia ja kehittämismahdollisuuksia, joiden pohjalta esitetään maankäyttöehdotus. Aluetta varten ehdotettu uusi maankäyttö on asumispainotteinen. Toinen painopiste on erilaiset virkistys- ja vapaa-aikatoiminnot. Työpaikkojen osalta lähtökohtana on teollisuustoiminnan väistyminen asumiseen kelpaavilta alueilta.
Kehittämissuunnitelmassa alue esitetään asemakaavoitettavaksi vaiheittain kolmessa osassa.
Yksi alueista käsittää ns. Vermonpuiston alueen, johon sisältyvät
hevosurheilulle varatut alueet sekä pääosin entisen Iso Huopalahden kaatopaikan
alueelle sijoittuvan virkistysalueen. Alue on suhteellisen riippumaton muiden
osa-alueiden rakentamisaikatauluista ja voidaan niiden puolesta toteuttaa
erillisenä, joskin vanhan kaatopaikan kunnostamisesta saattaa aiheutua viivettä
toteuttamiselle. Alue on pääosin Helsingin kaupungin omistuksessa.
Viimeisenä laadittavaksi tuleva asemakaava-alue käsittää pääosin yksityiselle maalle osoitettavaa tehokasta maankäyttöä, mm. uuden asuntoalueen. Kaavoitus edellyttää jatkosuunnittelua ja selvittelyjä ja odottaa myös kyseisen alueen merkittävimpien maanomistajien ratkaisuja.
Nyt kysymyksessä olevan Vermonsolmun osa-alueen asemakaavoitus on tullut ajankohtaiseksi Turunväylän uuden liittymän lähestyvän toteutuksen vuoksi. Liittymän rakentaminen kuuluu osana Kehä I:n parantamissuunnitelmaan.
Tälle suunnitellulle kaava-alueelle sijoittuu nyt varattavaksi esitetty osa kaupungin omistamasta alueesta. Vermonsolmun asemakaava-alueelle on alustavissa suunnitelmissa varauduttu osoittamaan noin 40 000 - 60 000 k-m2 työpaikkarakentamista osin Helsingin kaupungin omistamalle, osin yksityiselle maalle. Mitoitus täsmentyy jatkosuunnittelun myötä. Kaupungin suunnitellulla kaava-alueella omistama maa on osa mittavaa tilaa Alberga RN:o 2:1290, jonka alueille suuri osa uudesta Leppävaaran aluekeskuksestakin on rakennettu. Tällä hetkellä varattavaksi esitetty alue on kaavoittamaton ja rakentamaton.
Varausehdot Hakijan esittämän yhteistyösopimuksen sijasta on paremmin Helsingin noudattaman käytännön mukaista käyttää vakiintunutta varausmenettelyä, jossa kaupunki yksipuolisin päätöksin ja asettamineen ehdoin varaa alueen suunnittelua varten.
Tämän mukaisesti alue esitetään varattavaksi SRV Yhtiöt Oyj:lle ase-makaavan laatimista, toimitilarakentamisen valmistelua ja suunnittelua sekä alueen markkinointia varten vuoden 2009 loppuun. Varauksen-saaja vastaisi tästä aiheutuvista kustannuksista. Esitettyjen varausehtojen mukaan suunnittelun ja valmistelun tulee tapahtua yhteistyössä kiinteistöviraston tonttiosaston kanssa, jolloin kaupunki maanomistajana kykenee valvomaan etuaan asiassa.
Edelleen esitetään, että
asemakaavoituksen myötä alueelle muodostettavat toimitilarakentamiseen
soveltuvat tontit tullaan luovuttamaan
varauksensaajalle tai määräämälleen eri sopimuksin myymällä ne ajan-kohdan käyvästä
hinnasta vaiheittain.
Ensimmäisen vaiheen luovutuksen tulee tapahtua viimeistään 3 kuu-kauden kuluessa asemakaavan vahvistumisesta ja viimeisen viimeistään kolme vuotta tämän jälkeen, ellei erikseen toisin sovita.
Luovutuksista tulee sopia viimeistään varausajan loppuun mennessä.
Ehtojen mukaan varauksensaaja vastaa varausaikanaan varausalueesta maksettavaksi erääntyvistä Espoolle maksettavista kiinteistöveroista, millä ennen asemakaavan vahvistumista ei ole suurta merkitystä mutta sen jälkeen veron määrä voi muodostua merkittäväksi.
Varauskohteesta tulee kaavoituksen edetessä tehdä maankäyttösopimus Espoon kanssa. Helsinki vastaa omistamiensa maiden osalta näistä neuvotteluista, jotka kuitenkin on tarkoitus käydä yhteistyössä varauksensaajan ja naapurikiinteistön omistajan kanssa. Pyrkimyksenä on, että mahdollisesti maksettavaksi tuleva korvaus voidaan suorittaa varauksensaajan kanssa tehtävien kiinteistönkauppojen yhteydessä.
Varauspäätöksellä varauksensaaja myös oikeutetaan neuvottelemaan Espoon kaupungin kanssa asemakaavan laatimisesta ja kustannuksellaan sitä hakemaan.
Maankäyttösopimuksen perusteella Espoolle suoritettavat maksut otetaan huomioon tonttien hinnoittelussa niitä luovutettaessa.
Kaupunki sitoutuu olemaan varausaikana markkinoimatta aluetta tai sen osia tai olemaan myymättä sitä muille kuin varauksensaajalle tai tämän osoittamalle.
Helsingin kaupungin tavoitteena on pidettävä, että kaupungin omistamat maa-alueet ulkokunnissa, sikäli kun ne eivät ole tarpeen kaupungin omiin tarpeisiin, kaavoitetaan mahdollisimman joutuisasti ja mahdollistetaan näin niiden realisoiminen niin pian kuin alueellinen kehittäminen ja markkinatilanne sen sallivat.
Kaupungin omat resurssit eivät mahdollista täysipainoista panostusta näiden naapurikunnassa sijaitsevien alueiden maankäytön suunnitteluun ja lopputuloksen markkinointiin. Siksi on tarkoituksenmukaista harjoittaa asiassa yhteistyötä alan toimijoiden kanssa.
Tässä tapauksessa SRV Yhtiöt Oyj sopii yhteistyökumppaniksi erityisesti siksi, että se on tehnyt vastaavassa tarkoituksessa yhteistyösopimuksen naapurissa sijaitsevan maa-alueen yksityisen omistajan kanssa ja alueet on tarkoituksenmukaista suunnitella ja markkinoida yhtenä kokonaisuutena. Yhtiön edun mukaista puolestaan on päästä harjoittamaan rakennustoimintaa, mitä huomattavasti helpottaa, jos yhtiö kykenee itse tarjoamaan houkuttelevia rakentamiskelpoisia kohteita.
Järjestely on kiinteistölautakunnan mielestä perusteltu ja tarkoituksenmukainen, kun sillä voidaan kohtuullisin ehdoin kehittää kaupungin omistaman maaomaisuuden arvoa ja saada se realisoitua.
Vs. Kaj toteaa, että päätösesitys on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen.
VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata esityslistan tämän asian liitteenä olevan kartan osoittaman alueen Helsingin kaupungin omistamasta Espoon kaupungin Suurhuopalahden kylän tilasta Alberga RN:o 2:1290 SRV Yhtiöt Oyj:lle 31.12.2009 saakka seuraavin ehdoin:
1 Alue varataan asemakaavan laatimista, toimitilarakentamisen valmistelua ja suunnittelua sekä alueen markkinointia varten.
Varauksensaaja vastaa mainituista toimenpiteistä aiheutuvista kustannuksista.
2 Alueen suunnitelmat tulee valmistella
yhteistyössä Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tonttiosaston kanssa
yhteistyössä sovittavien periaatteiden mukaisesti.
3 Asemakaavoituksen myötä alueelle muodostettavat toimitilarakentamiseen soveltuvat tontit on tarkoitus luovuttaa varauksensaajalle tai määräämälleen eri sopimuksin myymällä ne ajankohdan käyvästä hinnasta vaiheittain siten, että ensimmäinen luovutus tulee tehdä viimeistään 3 kuukauden kuluessa asemakaavan vahvistumisesta ja viimeinen viimeistään kolme vuotta tämän jälkeen, ellei erikseen toisin sovita.
Luovutuksista tulee sopia viimeistään varausajan loppuun mennessä.
4 Varauksensaaja vastaa varausaikanaan varausalueesta maksettavaksi erääntyvistä Espoolle maksettavista kiinteistöveroista
5 Kaupunki käy omistamiensa maiden osalta maankäyttösopimusneuvottelut Espoon kaupungin kanssa yhteistyössä varauksensaajan ja alueen toisen maanomistajan kanssa.
Maankäyttösopimukseen perustuva korvaus otetaan huomioon tonttien kauppahinnassa niitä luovutettaessa.
Tarkoituksena on, että maankäyttösopimukseen perustuvan korvauksen suoritus hoidetaan asemakaavan perusteella muodostettavien tonttien luovutuksen yhteydessä.
6 Varauksensaajalla on tämän varauspäätöksen perusteella oikeus kaupungin puolesta kustannuksellaan neuvotella ja hakea asemakaavan laatimista kaupungin omistamalle maalle.
7 Kaupunki sitoutuu olemaan varausaikana markkinoimatta tai myymättä varausaluetta tai siitä muodostettavia tontteja muille kuin varauksensaajan osoittamille tahoille.
8 Mikäli asemakaavoitus ei varausaikana johda tulokseen tai Helsingin kaupunginvaltuusto ei hyväksy tässä tarkoitettuja kiinteistönkauppoja, kaupunki ei vastaa siitä vahingosta, mikä varauksensaajalle tästä mahdollisesti aiheutuu.
Osapuolilla ei tällöin ole oikeutta esittää tähän varauspäätökseen perustuvia vaatimuksia toisilleen.
9 Tämä varaus on voimassa vuoden 2009 loppuun, ellei sitä eri päätöksin sen jälkeen jatketa.
Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja SRV Yhtiöt Oyj:lle.
Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310
36683
LIITE |
LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE HELSINGIN ENERGIAN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA (ALPPILA)
Khs 2007-1734
Uudenmaan ympäristökeskus on (31.7.2007) varannut Helsingin kaupunginhallitukselle tilaisuuden antaa lausunto Helsingin Energian lupahakemuksesta. Lausunto tulisi antaa 5.10.2007 mennessä.
Helsingin Energia on tehnyt ympäristölupahakemuksen koskien Alppilan huippulämpökeskuksen toiminnan jatkamista. Samalla esitetään lupamääräysten tarkistamista.
Lämpökeskus sijaitsee Linnanmäen huvipuiston vieressä kallioluolassa. Laitoksessa on neljä polttoaineteholtaan 45 megawatin kattilaa, joiden polttoaineena on raskas polttoöljy. Laitos toimii pääasiassa talviaikaan ja yksittäisen kattilan käyttöaika on noin 60 tuntia vuodessa. Laitoksella on kaksi raskaan polttoöljyn säiliötä sekä kaksi kevyen polttoöljyn säiliötä.
Laitos on huippulämpölaitosten käyttöönottojärjestyksessä viimeisimpänä yhdessä Jakomäen laitoksen kanssa.
Ympäristölautakunta päätti (28.8.2007) antaa seuraavan lausunnon:
Alppilan lämpökeskuksen toiminta on laitoksen voimassaolevien ympäristölupien aikana ollut lupaehtojen mukaista. Laitoksen toiminnasta ei ole aiheutunut merkittävää ympäristö- tai viihtyisyyshaittaa.
Ympäristölautakunta katsoo, että Alppilan lämpökeskuksen lupamääräysharkinnassa hiukkaspäästön raja-arvo on perusteltua asettaa BAT-tasoa vastaavalle 70–80 mg/m3(n) tasolle ja typenoksidien päästöraja-arvo BAT-tason alarajalle. Lisäksi ympäristölautakunta katsoo, että koska laitos tullaan lähivuosina saneeraamaan, jolloin sille asetetaan nykyisiä tiukemmat päästörajoitukset, voidaan tämä ylimenokausi ottaa lupaharkinnassa huomioon.
Useat Linnanmäen huvipuiston laitteet ulottuvat Alppilan lämpölaitoksen piipun yläpuolelle. Piipun ja huvipuiston laitteiden välinen etäisyys on keskimäärin 100 metrin luokkaa. Huvilaitteita ja lämpölaitosta voidaan käyttää samanaikaisesti. Lämpölaitoksessa voi syntyä häiriötilanne, jossa mustaa savua kulkeutuu huvipuistoon ja erityisesti korkealla liikkuvien laitteiden käyttöalueelle. Tämä voi aiheuttaa huvipuistossa hämminkiä ja lisätä olennaisesti onnettomuusvaaraa. Ympäristölautakunta katsoo, että vaikka lämpölaitos on vain poikkeustapauksissa käytössä kesäaikaan eikä huvipuiston korkealla liikkuvia laitteita käytetä talvella, on perusteltua ottaa vaaran mahdollisuus huomioon lämpölaitoksen ympäristöluvassa ja estää ennakolta mahdollisten onnettomuuksien synty.
Kiinteistövirasto toteaa (30.8.2007), että lämpökeskus sijaitsee Alppiharjun kaupunginosassa pääasiassa Linnanmäen alla olevassa kallioluolastossa. Alue on Helsingin kaupungin omistuksessa ja se on vuokrattu Helsingin Energialle energiahuoltoa varten. Lämpökeskuksen toiminta on aloitettu vuonna 1964.
Kiinteistövirasto puoltaa ympäristöluvan myöntämistä.
Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (30.8.2007), että Alppilan huippulämpökeskus toimii tärkeänä osana alueellista energiatuotantoa, jolla turvataan kaukolämmön riittävä tarjonta asiakkaille huippukulutusaikoina.
Kaupunkisuunnittelulautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Helsingin Energialle.
Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin.
RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin Energian ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:
Kaupunginhallitus puoltaa
Helsingin Energian ympäristölupahakemuksen hyväksymistä.
Kaupunginhallitus katsoo, että Alppilan lämpökeskuksen ympäristölupamääräyksiä harkittaessa hiukkaspäästön raja-arvo tulisi asettaa BAT-tasoa vastaavalle 70–80 mg/m3(n) tasolle ja typenoksidien päästöraja-arvo BAT-tason mukaisesti.
Kaupunginhallitus katsoo lisäksi, että useiden Linnanmäen huvipuiston laitteiden ulottuessa Alppilan lämpölaitoksen piipun yläpuolelle lämpölaitoksessa mahdollisesti syntyvät häiriötilanteet vaaratilanteen aiheuttajina tulisi ottaa huomioon lämpölaitoksen ympäristöluvassa.
Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, kiinteistövirastolle ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle.
Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
LIITE |
Kartta |
VASTAUS TIEHALLINNON SELVITYKSEEN: KADUN- JA TIENPIDON KEHITTÄMINEN UUDENMAAN JA ITÄ-UUDENMAAN ALUEELLA - YHTEISTYÖSSÄ ALUEEN KUNNAT JA TIEHALLINTO
Khs 2007-778
Tiehallinto esittää (16.3.2007), että kadun ja tienpidon kehittäminen Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueella –selvitys on valmistunut. Työssä selvitettiin Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueen kuntien halukkuutta tehdä yhteistyötä tienpidossa alueen muiden kuntien ja Tiehallinnon kanssa sekä kehittää eri yhteistyömalleja, jotta nämä tienpidon odotusten mukaiset palvelut voitaisiin toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti ja tehokkaasti.
Lisäksi työssä tarkasteltiin, miten kuntien kadunpitoa ja myös kuntien alueella olevien yksityisteiden tienpitoa tulisi kehittää ja toteuttaa. Tässä suunnitteluvaiheessa on kuvattu myös Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan kuntien kadunpidon nykyistä hankintatapaa, kadunpidon hankintamenettelyjen kehittämiseen liittyviä suunnitelmia sekä kuntien halukkuutta osallistua myöhemmin käynnistettäviin hankintakokeiluihin.
Selvitystyön perusteella esitetään, että Uudenmaan tiepiirissä ja sen alueen kunnissa edetään seuraavan askelluksen mukaisesti:
Vaihe 1: Sovitaan kuntien kanssa Tiehallinnon kanssa yhteisiin urakoihin sopivista töistä ja sisällytetään ne vuodesta 2007 alkaen laadittavaan ja vuosittain tarkennettavaa kunnossapitosuunnitelmaan
Vaihe 2. Valitaan ne kuntien työt, jotka soveltuvat Tiehallinnon urakoissa kilpailutettaviksi. Luodaan pelisäännöt näiden urakoiden sujuvan toteuttamisen varmistamiseksi.
Vaihe 3: Valitaan ne työt, jotka soveltuvat kuntien urakoissa kilpailutettaviksi noudattaen samoja pelisääntöjä kuin vaiheessa 2.
Vaihe 4: Ryhdytään toteuttamaan yhteisurakoita.
Työn tulokset on koottu julkaisuun ”Kadun- ja tienpidon kehittäminen Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueella – yhteistyössä alueen kunnat ja Tiehallinto” (Tiehallinnon selvityksiä 9/2007). Julkaisu löytyy sähköisesti osoitteesta www.tiehallinto.fi/julkaisut. http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf3201035-vkadun_ja_tienpid_kehitt.pdf
./. Julkaisu on jaettu liitteenä 1.
Yleisten töiden lautakunta toteaa (23.8.2007), että tällä hetkellä pääkaupunkiseudun kuntien yhteistoiminnan kehittäminen on kaupungin johdon asettamana tavoitteena etusijalla.
Tiehallinnon ja Helsingin kaupungin kesken järjestetään vuosittain useita yhteistyökokouksia, joissa kehitetään ja koordinoidaan yhteistyötä. Siten tälläkin hetkellä on mahdollista kehittää ja lisätä yhteistyötä esimerkiksi materiaalihankinnoissa.
Laajan selvitystyön käynnistäminen ei ole juuri nyt suositeltavaa pääkaupunkiseudun kuntien selvitystyön ja sen pohjalta käynnistettävien yhteistyön toimeenpanon ollessa keskeneräinen. Em. selvitysprosessin tuottamilla tiedoilla tulee olemaan vaikutusta kuntien nykyisin tekemiin hankintamenettelyihin. Tämän kehitysvaiheen jälkeen, kun selvitystyön johdosta syntyneet hankintaprosessit ovat otettu käyttöön, on Helsingin kaupungin rakennusviraston katu- ja puisto-osasto valmis neuvottelemaan seikkaperäisemmin Tiehallinnon kanssa tehtävistä kadun- ja tienpidon yhteishankinnoista.
Ryj toteaa, että kaupunki ja Tiehallinto tekevät jo nykyisellään yhteistyötä keskenään. Katu- ja väylärakentamisessa tehdään yhteistyötä Tiehallinnon ja Ratahallinnon kanssa isojen väylä- ja meluntorjuntahankkeiden toteutuksessa. Vuoden 2007 yhteishankinnat Tiehallinnon kanssa katu- ja väylärakentamisessa ovat noin 20 milj. euroa.
Ylläpidossa yhteistyömahdollisuudet ovat rajoitetummat kuin rakentamisessa. Kaupungin katuverkko (ylläpidettävää katualaa noin 2000 ha + hoitoon otettua katualaa noin 900 ha) ja sen tekniset ominaisuudet poikkeavat yleisistä teistä ja tieverkosta. Hoidettavan tie- ja katuverkon erilaisten ominaisuuksien vuoksi käytettävissä oleva ylläpitokalusto soveltuu suurelta osin vain joko tie- tai katuverkon hoitoon.
Helsingin alueella Tiehallinnon teitä on noin 430 ha. Näiden valtateiden alkuosat liittyvät katuverkkoon kaupungin alueella. Rakennusvirasto ja Tiehallinto ovat sopineet keskenään väylien hoidon rajoista.
Muualla maassa yleiset tiet ovat yleensä taajamien läpikulkevia teitä, ja lisäksi on vähäinen määrä kunnan katuja. Nämä on helpompi hoitaa yhden tilaajan ja usein vielä yhden ylläpidon palveluntuottajan toimesta, jolloin ylläpitotöiden organisointi yksinkertaistuu ja merkittäviä kustannussäästöjä on mahdollista saavuttaa.
Kaupunki ja Tiehallinto tekevät käytännön yhteistyötä myös mm. ajoneuvojen siirrossa ja katupölyn haittojen ehkäisemisessä.
Yhteistyötä Tiehallinnon kanssa on mahdollista kehittää erinäisissä urakka- ja materiaalihankinnoissa. Mahdollisen yhteistyön tulisi olla luonteeltaan ja toteutustavaltaan sellaista, että pystytään varmistumaan markkinoiden toimivuudesta ja vahvistamaan yritysten kilpailuedellytysten säilyttämistä terveellä pohjalla.
Tiehallinnon selvityksessä on eräänä lähtökohtana viitattu kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelakiin. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kesken on Pääkaupunkiseudun yhteistyösopimuksen pohjalta meneillään selvitystyö yhteisten toimintojen kehittämisestä. Sopimuksen mukainen yhteistyö on laajempaa kuin puitelaissa edellytetty ja yhteistyölle on sovittu oma aikataulunsa. Teknisessä toimessa eräänä selvityksen kohteena on katujen ja yleisten alueiden hoito, ja tarkastelun kohteena lukuisia asioita, joilla organisaatioiden yhteistyötä lisätään ja toimintatapoja yhtenäistetään asteittain. Tällaisia ovat mm. kunnossapitomateriaalien hankintayhteistyön toimintamallin kehittäminen ja alueurakoinnin kehittäminen. Kaupungit arvioivat vuoden 2008 aikana seudun yhteistyön toimivuutta ja tuloksia sekä tekevät tarvittavat päätökset jatkotoimenpiteistä.
Ryj pitää hyvänä rakennusviraston esittämää etenemistapaa, että ensin kehitetään pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyötä katujen ja yleisten alueiden hoidossa ja selvitetään hankintayhteistyön käytännön toimintamalleja, ja vasta sen jälkeen otetaan esille mahdolliset selvitykset nykyistä tiiviimmästä yhteistyöstä Tiehallinnon kanssa.
RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi Tiehallinnon selvityksen: Kadun- ja tienpidon kehittäminen Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueella sekä lähettää vastauksenaan Tiehallinnolle seuraavan kirjeen:
Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kesken on Pääkaupunkiseudun yhteistyösopimuksen pohjalta meneillään selvitystyö yhteisten toimintojen kehittämisestä. Sopimuksen mukainen yhteistyö on laajempaa kuin puitelaissa edellytetty ja yhteistyölle on sovittu oma aikataulunsa.
Teknisessä toimessa eräänä selvityksen kohteena on katujen ja yleisten alueiden hoito, ja tarkastelun kohteena lukuisia asioita, joilla organisaatioiden yhteistyötä lisätään ja toimintatapoja yhtenäistetään asteittain. Tällaisia ovat mm. kunnossapitomateriaalien hankintayhteistyön toimintamallin kehittäminen ja alueurakoinnin kehittäminen. Tämän selvitysprosessin tuottamilla tiedoilla tulee olemaan vaikutusta mm. kuntien nykyisin tekemiin hankintamenettelyihin. Yhteistyö on kesken ja kehittämishankkeiden toimeenpano selvitystyön pohjalta vasta alkamassa.
Helsingin kaupunki ei edellä mainitusta syystä tällä hetkellä pidä osaltaan ajankohtaisena Tiehallinnon kirjeessä esitetyn selvitystyön käynnistämistä hankintayhteistyön tiivistämiseksi. Sen jälkeen kun hankintamenettelyjä on pääkaupunkiseudun kaupunkien välisen selvitystyön johdosta saatu kehitettyä, on kaupungin puolelta tämänhetkistä paremmat edellytykset ryhtyä neuvottelemaan kadun- ja tienpidon yhteishankinnoista Tiehallinnon kanssa.
Kirje Tiehallinnolle ja pöytäkirjanote rakennusvirastolle.
Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035
LIITE |
PYSÄKÖINTIPAIKKOJEN PITKÄAIKAINEN VUOKRAAMINEN ASUNTO OY HELSINGIN VUORIMIEHENKATU 1:LLE
Khs 2007-1617
Pelastuslautakunta toteaa (19.6.2007) seuraavaa:
Helsingin kaupungin ja YIT Rakennus Oy:n välillä on solmittu maankäyttösopimus koskien Vuorimiehenkatu 1:ssä sijaitsevan entisen toimistotalon muuttamista asuntokäyttöön. Sopimuksen perusteella tehty asemakaavamuutos edellyttää kaavan mukaisten pysäköintipaikkojen, yhteensä 46 kpl, sijoittamista maanalaiseen pysäköintilaitokseen.
Pelastuslaitoksen ja YIT Rakennus Oy:n välillä on neuvoteltu vuokrasopimus ko. 46 pysäköintipaikan sijoittamisesta läheiseen Tähtitorninvuori 1:n kalliosuojaan. Tämän hetkinen vuokra on 250 euroa/autopaikka/kk eli yhteensä 11 500 euroa kuukaudessa (alv 0 %). Vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin. Kiinteä vuokra-aika on 1.1.2009-31.12.2039, ja tämän jälkeen vuokrasopimus jatkuu toistaiseksi voimassaolevana 3 kuukauden irtisanomisajalla.
Euro Park Finland Oy:llä on voimassaoleva vuokrasopimus koko Tähtitorninvuori 1:n kalliosuojasta. Euro Park Finland Oy:n vuokrauskäytöstä poistuvista autopaikoista pelastuslaitos hyvittää 230 euroa/autopaikka kuukaudessa eli yhteensä 10 580 euroa kuukaudessa (alv 0 %). Hyvitys on elinkustannusindeksiin sidottu. Operointi- ja ylläpitovastuu säilyy näiden paikkojen osalta edelleen Euro Park Finland Oy:llä.
Pelastuslaitoksen ja kiinteistöviraston tilakeskuksen välinen kiinteäjaksoinen vuokrasopimus ko. väestönsuojasta päättyy 31.12.2024. Tätä kiinteätä jaksoa tulisi jatkaa 31.12.2039 saakka, jotta voidaan varmistaa kaavan mukaisten autopaikkojen pysyvyys rakennusvalvontaviraston edellyttämällä tavalla.
Pelastuslautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus oikeuttaa pelastuskomentajan hyväksymään Asunto Oy Helsingin Vuorimiehenkatu 1:n ja Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen välisen vuokrasopimuksen koskien 46 pysäköintipaikan vuokraamista Tähtitorninvuori 1:n kalliosuojasta sekä tekemään tarvittavat muutokset pelastuslaitoksen ja Euro Park Finland Oy:n väliseen ja pelastuslaitoksen ja kiinteistöviraston tilakeskuksen väliseen vuokrasopimukseen.
Kiinteistöviraston tilakeskus toteaa (21.8.2007), että tilakeskus on vuokrannut määräaikaisella pääomavuokrasopimuksella Tähtitorninvuori 1 väestönsuojan pelastuslaitokselle 31.12.2024 saakka. Pelastuslaitos on neuvotellut 46 pysäköintipaikan vuokraamisesta Tähtitorninvuori 1 väestönsuojasta Asunto Oy Helsingin Vuorimiehenkatu 1:lle väestönsuojavelvoitteen täyttämiseksi 31.12.2039 saakka.
Tilakeskus pitää pelastuslaitoksen neuvottelemaa sopimusta väestönsuojapaikkojen vuokraamisesta hyväksyttävänä ja katsoo, että tilakeskuksen ja pelastuslaitoksen välistä sopimusta voidaan jatkaa niin, että sopimus päättyy 31.12.2039.
Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (19.9.2007), että sillä ei ole asiaan huomautettavaa.
RYJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa pelastuskomentajan hyväksymään Asunto Oy Helsingin Vuorimiehenkatu 1:n ja Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen välisen vuokrasopimuksen koskien 46 pysäköintipaikan vuokraamista Tähtitorninvuori 1:n kalliosuojasta sekä tekemään tarvittavat muutokset pelastuslaitoksen ja Euro Park Finland Oy:n väliseen ja pelastuslaitoksen ja kiinteistöviraston tilakeskuksen väliseen vuokrasopimukseen.
Pöytäkirjanote pelastuslautakunnalle, kiinteistöviraston tilakeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.
Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE HELSINGIN ENERGIAN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA (JAKOMÄKI)
Khs 2007-1735
Uudenmaan ympäristökeskus on (31.7.2007) varannut Helsingin kaupunginhallitukselle tilaisuuden antaa lausunto Helsingin Energian lupahakemuksesta. Lausunto tulisi antaa 5.10.2007 mennessä.
Helsingin Energia on tehnyt ympäristölupahakemuksen koskien Jakomäen huippulämpökeskuksen toiminnan jatkamista.
Lämpökeskuksessa on kaksi polttoaineteholtaan 31 megawatin
kattilaa, joiden polttoaineena on raskas polttoöljy. Laitos toimii pääasiassa
talviaikaan ja yksittäisen kattilan käyttöaika on huipputehona laskettuna noin
100 tuntia vuodessa. Laitoksella on kaksi raskaan
polttoöljyn säiliötä sekä kevyen polttoöljyn säiliö.
Laitos on huippulämpölaitosten käyttöönottojärjestyksessä viimeisimpänä yhdessä Alppilan laitoksen kanssa.
Ympäristölautakunta päätti (28.8.2007) antaa seuraavan lausunnon:
Jakomäen lämpökeskuksen toiminta on laitoksen voimassaolevien ympäristölupien aikana ollut lupaehtojen mukaista. Laitoksen toiminnasta ei ole aiheutunut merkittävää ympäristö- tai viihtyisyyshaittaa.
Ympäristölautakunta katsoo, että ympäristölupamääräyksiä harkittaessa hiukkaspäästön raja-arvo tulisi asettaa BAT-tasoa vastaavalle 70–80 mg/m3(n) tasolle ja typenoksidien päästöraja-arvo BAT-tason mukaisesti. Ympäristölautakunta katsoo lisäksi, että laitoksen aiheuttamaa ympäristömelua tulisi kontrolloida ja pitää huolta siitä, että annetut meluohjearvot eivät ylity laitoksen tiiviisti asutetussa lähiympäristössä.
Helsingin Energian ympäristölupahakemuksesta ei käy ilmi, että Jakomäen lämpölaitoksen raskasöljysäiliöiden suoja-allastus osittain louhinnan jäljiltä olevaan kallioluolaan olisi riittävä estämään pohjaveden tai maaperän pilaantumista, mikäli raskasöljysäiliö rikkoontuu. Jakomäen laitoksen sijaitessa kahden pohjavesialueen läheisyydessä suojarakenteen riittävyydestä suojaamaan maaperää ja pohjavettä tulee olla täysi varmuus. Vastaavia rakenteita on käytetty lukuisissa Helsingin Energian laitoksissa. Ympäristölautakunta katsoo, että laitokselle voidaan myöntää uusi ympäristölupa vasta, kun louhinnan jäljiltä olevan kallioluolaseinämän käytön raskasöljysäiliön suoja-allasrakenteena on osoitettu olevan pohjaveden ja maaperän suojelun kannalta hyväksyttävä ratkaisu.
Kiinteistövirasto toteaa (30.8.2007), että lämpökeskus sijaitsee Suurmetsän kaupunginosassa osoitteessa Kankaretie 6. Alue on Helsingin kaupungin omistuksessa ja se on vuokrattu Helsingin Energialle energiahuoltoa varten. Lämpökeskuksen toiminta on aloitettu vuonna 1968.
Kiinteistövirasto puoltaa ympäristöluvan myöntämistä. Esitetty toiminta ei kuitenkaan saa aiheuttaa haittaa viereiselle asuinalueelle.
Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (30.8.2007), että Jakomäen huippulämpökeskus toimii tärkeänä osana alueellista energiatuotantoa, jolla turvataan kaukolämmön riittävä tarjonta asiakkaille huippukulutusaikoina.
Kaupunkisuunnittelulautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Helsingin Energialle.
Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin.
RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin Energian ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:
Kaupunginhallitus puoltaa
Helsingin Energian ympäristölupahakemuksen hyväksymistä ehdolla, että hakemuksen mukainen ei aiheuta haittaa
viereiselle asuinalueelle.
Kaupunginhallitus katsoo, että ympäristölupamääräyksiä harkittaessa hiukkaspäästön raja-arvo tulisi asettaa BAT-tasoa vastaavalle 70–80 mg/m3(n) tasolle ja typenoksidien päästöraja-arvo BAT-tason mukaisesti.
Kaupunginhallitus katsoo lisäksi, että laitoksen aiheuttamaa ympäristömelua tulisi kontrolloida ja pitää huolta siitä, että annetut meluohjearvot eivät ylity laitoksen tiiviisti asutetussa lähiympäristössä.
Jakomäen lämpölaitoksen raskasöljysäiliöiden suoja-allastuksen rakenteen riittävyydestä suojaamaan maaperää ja pohjavettä tulee olla täysi varmuus. Kaupunginhallitus katsoo, että laitokselle voidaan myöntää uusi ympäristölupa vasta, kun louhinnan jäljiltä olevan kallioluolaseinämän käytön raskasöljysäiliön suoja-allasrakenteena on osoitettu olevan pohjaveden ja maaperän suojelun kannalta hyväksyttävä ratkaisu.
Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, kiinteistövirastolle ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle.
Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
LIITE |
Kartta |