HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

SELITYS KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE KUNTAJAKOMUUTOSTA KOSKEVASTA VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYISTÄ VALITUKSISTA - FÖRKLARING TILL HÖGSTA FÖRVALTNINGSDOMSTOLEN MED ANLEDNING AV BESVÄR ÖVER ETT BESLUT AV STATSRÅDET OM ÄNDRING AV KOMMUNINDELNINGEN

Khs 2006-1601

Valtioneuvosto on 28.6.2007 päättänyt kuntajaon muuttamisesta Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Helsingin kaupungin välillä. Päätös on julkaistu säädöskokoelmassa 4.7.2007. Valtioneuvoston päätöksen mukaan Sipoon kunnasta Helsingin kaupunkiin siirretään noin 29 km²:n suuruinen alue ja Vantaan kaupungista Helsingin kaupunkiin noin 2 km²:n suuruinen alue. Päätöksen mukaan Sipoosta Helsinkiin siirrettävällä alueella asuu 2017 asukasta ja Vantaasta Helsinkiin siirrettävällä alueella 30 asukasta.

Päätöksestä on ilmoitettu virallisissa ilmoituslehdissä. Päätös ja sen perustelut ovat olleet nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla ja verkkoilmoitustaululla 4.7.-3.8.2007.

Päätökseen saavat hakea muutosta Sipoon kunta, Vantaan kaupunki ja Helsingin kaupunki sekä niiden jäsenet valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusaika on 30 päivää siitä, kun päätös on julkaistu säädöskokoelmassa. Kaupunginhallitus on 9.7.2007 päättänyt tyytyä päätökseen.

Valtioneuvoston päätöksestä ovat valittaneet korkeimpaan hallinto-oikeuteen:

1 XXXX XXXX, Helsinki

2 XXXX XXXX, Sipoo

3 XXXX XXXX ja 3 asiakumppania, Sipoo

4 XXXX XXXX ja XXXX XXXX, Vantaa

5 XXXX XXXX ja XXXX, Sipoo

6 XXXX XXXX ja 3 asiakumppania, Sipoo

7 XXXX XXXX ja XXXX, Sipoo

8 Svenska Folkpartiet i Östra Vanda r.f., Vantaa

9 XXXX XXXX, Vantaa

10 XXXX XXXX, Sipoo

11 Sipoon kunta

12 Sipoon puolesta ry. - För Sibbo r.f., Sipoo

13 Sibbo Naturskyddare - Sipoon Luonnonsuojelijat r.f, Sipoo

14 XXXX XXXX ja 3 asiakumppania , Vantaa

15 XXXX XXXX oikeudenomistajat, Vantaa

16 XXXX XXXX ja 6 asiakumppania, Sipoo

17 XXXX XXXX, Kauniainen

18 XXXX XXXX ja 2 asiakumppania, Sipoo

19 XXXX XXXX, Sipoo

20 XXXX XXXX, Sipoo

21 XXXX XXXX, Helsinki

22 XXXX XXXX, Sipoo

./. Valitukset ovat esityslistan liitteinä Khn jäsenille ja varajäsenille.

./. Sisäasiainministeriö on 7.9.2007 antanut korkeimmalle hallinto-oikeudelle lausuntonsa valituksista. Lausunto on esityslistan liitteenä.

Korkein hallinto-oikeus varaa kaupungille oikeuden antaa selitys valitusten johdosta 21 päivän kuluessa asiakirjojen saapumisesta eli 3.10.2007 mennessä.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelujen lausunto (24.9.2007) valituksista on päätösesityksen selityksen mukainen.

Kj toteaa, että valituksista tulisi antaa hallintokeskuksen oikeuspalvelujen lausunnon mukainen selitys.

Statsrådet fattade 28.6.2007 beslut om ändring av kommunindelningen mellan Sibbo kommun, Vanda stad och Helsingfors stad. Beslutet publicerades i författningssamlingen 4.7.2007. Enligt beslutet överförs ca 29 km² från Sibbo till Helsingfors och ca 2 km² från Vanda till Helsingfors. Vidare bor det enligt beslutet 2 017 personer i det område som överförs från Sibbo till Helsingfors och 30 i det område som överförs från Vanda till Helsingfors.

Beslutet har offentliggjorts i de officiella kungörelseorganen. Beslutet och motiveringen till detta var uppsatta på stadens anslagstavla och webbanslagstavla 4.7–3.8.2007.

Ändring i beslutet får sökas av Sibbo kommun, Vanda stad och Helsingfors stad eller en medlem i dessa genom besvär hos högsta förvaltningsdomstolen. Besvärstiden är 30 dagar från det att beslutet publicerats i författningssamlingen. Stadsstyrelsen beslöt 9.7.2007 nöja sig med beslutet.

Följande har överklagat statsrådets beslut hos högsta förvaltningsdomstolen:

1 XXXX XXXX, Helsingfors

2 XXXX XXXX, Sibbo

3 XXXX XXXX, och 3 meningsfränder, Sibbo

4 XXXX XXXX, och XXXX XXXX, Vanda

5 XXXX XXXX och XXXX, Sibbo

6 XXXX XXXX, och 3 meningsfränder, Sibbo

7 XXXX XXXX och XXXX, Sibbo

8 Svenska Folkpartiet i Östra Vanda r.f., Vanda

9 XXXX XXXX, Vanda

10 XXXX XXXX, Sibbo

11 Sibbo kommun

12 Sipoon puolesta ry. – För Sibbo r.f., Sibbo

13 Sibbo Naturskyddare - Sipoon Luonnonsuojelijat r.f., Sibbo

14 XXXX XXXX, och 3 meningsfränder, Vanda

15 XXXX XXXX rättsinnehavare, Vanda

16 XXXX XXXX, och 6 meningsfränder, Sibbo

17 Hjelt, Pia, Grankulla

18 Johansson, Micaela, och 2 meningsfränder, Sibbo

19 Liipola, Leena, Sibbo

20 Westermark, Catharina, Sibbo

21 Horelli, Johanna, Helsingfors

22 Sundberg, Sten, Sibbo

./. Besvärsskrifterna utgör bilagor till föredragningslistan vad ledamöterna och ersättarna i stadsstyrelsen beträffar.

./. Inrikesministeriet avgav 7.9.2007 utlåtande till högsta förvaltningsdomstolen med anledning av besvären. Utlåtandet utgör bilaga till föredragningslistan.

Högsta förvaltningsdomstolen ger staden rätt att avge förklaring med anledning av besvären inom 21 dagar räknat från den dag handlingarna anlänt, senast 3.10.2007.

Förvaltningscentralens rättstjänst avgav 24.9.2007 utlåtande med anledning av besvären. Utlåtandet överensstämmer med förklaringen i beslutsförslaget.

Stadsdirektören konstaterar att en förklaring som överensstämmer med utlåtandet från förvaltningscentralens rättstjänst bör avges med anledning av besvären.

KJ Kaupunginhallitus päättänee antaa valtioneuvoston 28.6.2007 tekemästä kuntajaon muuttamista koskevasta päätöksestä tehdyistä valituksista seuraavan sisältöisen selityksen:

Helsingin kaupunki yhtyy sisäasiainministeriön 7.9.2007 päivättyyn lausuntoon kokonaisuudessaan ja toteaa selityksenään lisäksi seuraavaa:

1. Kuntajakolain 3 §:n ja 5 §:n tulkinta

Kuntajakolain 3 § sisältää neljä toisilleen vaihtoehtoista yleistä edellytystä kuntajaon muutokselle. Hallituksen esityksessä (HE 135/1997 vp, s. 18) on todettu, että näistä edellytyksistä ainakin yhden tulisi täyttyä. Valtioneuvoston päätöksessä on todettu, että kolme (1, 3 ja 4 kohdat) näistä edellytyksistä täyttyy eikä kuntajaon muutoksella ole negatiivista vaikutusta alueen asukkaiden elinolosuhteisiin (2 kohta).

Yleisten edellytysten olemassaolon kannalta merkittävää on em. lainkohdassa käytettyjen termien tulkinta. Kaupunki yhtyy sisäasiainministeriön lausunnon 4.2. kohdassa esitettyyn kuntajakolain 3 §:n 1-3 kohdassa määriteltyjen termien ”asukas” ja ”alue” tulkintaan.

Hallituksen esityksessä (s. 18) on mm. todettu, että termiä ”alue” tulee tulkita niin, että kuntajaon muutoksella voidaan tavoitella myös asianomaisia kuntia laajempia tai suppeampia alueellisia hyötyjä. Kuntajaon muuttamista voidaan siten perustella pääkaupunkiseudun ja koko Helsingin seudun saamalla edulla, kuten päätöksessä on tehty.

Sisäasiainministeriön tulkinnan mukaan Helsinkiin siirrettävälle alueelle tulevat palvelut luonnollisesti hyödyttävät sekä siirrettävän alueen nykyisiä asukkaita että sinne muuttavia, mutta myös siirrettävän alueen vaikutuspiirissä asuvia. Tässä tapauksessa kuntajaon muutoksesta hyötyvät siten kaikki alueen asukkaat; siirrettävän alueen asukkaiden lisäksi muutkin helsinkiläiset, vantaalaiset ja sipoolaiset. Samoin on huomattava, että kuntajaon muutos vaikuttaa samalla tavalla myös elinkeinotoiminnan toimintamahdollisuuksiin kuntaa vaihtavan alueen vaikutuspiirissä. Näin ollen siirrolla on positiivisia vaikutuksia myös alueen muille kunnille eli Sipoon kunnalle ja Vantaan kaupungille.

Valtioneuvoston päätöksessä on perusteltu kuntajakolain 5 §:ssä säädettyjen erityisten edellytysten täyttymistä toteamalla, että ”tärkeä alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksien sekä kuntien toimintakyvyn ja toiminnan taloudellisuuden turvaamiseen liittyvä yleinen etu vaatii Helsingin, pääkaupunkiseudun ja koko Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen ja toimintaedellytysten kehittämistä”. Perusteluissa on siten katsottu, että yleisten edellytysten 3 kohta eli alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksien parantaminen ja 4 kohta eli kuntien toimintakyvyn ja toiminnan taloudellisuuden edistäminen täyttyvät niin painavina, että kuntajaon muutos voidaan tehdä Sipoon kunnan vastustuksesta huolimatta. Erityisten edellytysten on katsottava täyttyvän, vaikka otetaan huomioon Sipoon kunnalle mahdollisesti aiheutuva haitta. Lisäksi on huomattava, että Sipoo tulee saamaan tosiasiassa merkittävää hyötyä siitä, että Helsingin kaupunki kehittää Sipoon kunnasta siirrettyä aluetta.

Nykyistä kuntajakolakia säädettäessä ei ollut tarkoitus luopua yleisen edun merkityksestä. Uudessa laissa on esitetty, millä kriteereillä yleistä etua arvioidaan. Kuntajakolain 3 §:ssä esitetyt neljä edellytystä nimenomaan määrittelevät millaisen yleisen edun lainsäätäjä on halunnut otettavan huomioon kuntajakoa muutettaessa. Kuntajaon muutoksen taustalla on aina yleinen etu.

Kuntajakolain valmisteluasiakirjoissa ei ole annettu esimerkkejä tilanteista, joissa kuntajakolain 5 §:n mukaiset edellytykset täyttyvät. Valtioneuvosto on ainoa viranomainen, joka soveltaa kuntajakolain 5 §:ää päättäessään kuntajaon muutoksista. Lainsäätäjä on siten antanut valtioneuvostolle huomattavasti harkintavaltaa erityisten edellytysten olemassaolon arvioinnissa. Valtioneuvoston tulkinnalle kuntajakolain 5 §:n sisällöstä on annettava merkittävä painoarvo. Valtioneuvosto on tässä tapauksessa harkintavaltansa puitteissa päätynyt siihen lopputulokseen, että kuntajaon muutoksen edellyttämät 5 §:n mukaiset erityiset edellytykset täyttyvät.

2. Sipoon kunnan alueiden liittämistä koskevista valitusperusteista

Sipoon kunta on esittänyt, että kuntajakolain edellytykset eivät täyty yleisinä eivätkä myöskään erityisinä. Kaupunki viittaa sisäasianministeriön lausuntoon sekä edellisessä jaksossa esitettyyn.

Sipoon kunta viittaa valituksessaan mm. professori Kaarlo Tuorin lausunnoissaan esittämiin argumentteihin siitä, että valtioneuvosto on tulkinnut kuntajakolakia väärin. Professori Tuori on esittänyt ensinnäkin, että kuntajakolain 3 §:n ja 5 §:n edellytysten täyttymistä ei ole tulkittu kokonaisvaltaisesti.

Säännöksiä on nimenomaan tulkittu kokonaisvaltaisesti. Tämä käy ilmi esimerkiksi siitä, että valtioneuvoston päätöksessä on arvioitu kuntajaon muutoksen positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia sekä alueeltaan pienenevien kuntien kannalta että alueeltaan laajenevan kunnan kannalta, mutta myös laajemmasta näkökulmasta. Päätöksessä on nimenomaisesti todettu, että kuntajaon muutos ”jossakin määrin heikentää tai hidastaa Sipoon kunnan väestön ja talouden kehitystä asukasmäärän pienetessä runsaalla 2000 asukkaalla”. Päätöstä tehtäessä on siten otettu huomioon mahdolliset negatiiviset vaikutukset, mutta positiiviset vaikutukset koko alueelle ovat niin merkittävät, että kuntajaon muutos on negatiivisista vaikutuksista huolimatta ollut perusteltu.

Professori Tuorin lausunnossa on kiinnitetty huomiota myös välttämättömyys- ja suhteellisuusperiaatteisiin. Kuntajaon muutoksen yhteydessä ne ohjaavat edellytysten tulkintaa siten, että kuntajaon muutos on alueeltaan pienenevän kunnan vastustaessa mahdollinen vain, jos sillä tavoiteltuja etuja ei voida saavuttaa muulla tavoin ja puuttumatta voimassa olevaan kuntajakoon. Ilmeistä on, kuten myös valtioneuvoston päätöksessä on todettu, että Sipoon kunta ei pysty huolehtimaan toimenpiteistä, joita kuntajaon muutoksen hyötyjen saavuttaminen edellyttää. Helsingin kaupungin edellytykset huolehtia alueen kaavoittamisesta ja muista tarpeellisista kehittämistoimenpiteistä ovat huomattavasti paremmat kuin Sipoon kunnan.

Suhteellisuus- ja välttämättömyysperiaatteet on otettu huomioon myös siten, että Helsingin kaupungin ehdotus kuntajaon muutoksesta on hylätty sisäasiainministeriössä, koska tavoitteisiin päästään siirtämällä Helsingin kaupunkiin pienempi alue ja ehdotetun kaltaisen suuremman alueen siirtämisellä Helsingin kaupunkiin olisi ministeriön mukaan tarpeettomasti ja liiaksi heikennetty Sipoon kunnan taloudellista toimintakykyä. Vastaavasti valtioneuvoston päätöksessä on otettu huomioon, että pienemmän kuin kuntajakoselvittäjän esittämän alueen siirtämisellä ei olisi pystytty vaikuttamaan tarpeeksi tehokkaasti asutuksen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämiseen ja muihin kuntajaolla tavoiteltuihin vaikutuksiin.

Sipoon alueen siirtämistä koskevissa valituksissa on todettu myös, että päätöksen perusteluiden ja väitettyjen vaikutusten välillä puuttuu konkreettisesti osoitettu kausaliteettiyhteys. Lain esitöissä ei ole käsitelty sitä, kuinka konkreettisia perusteluja kuntajaon muutokselle vastaavanlaisissa tapauksissa on esitettävä eikä aihetta ole käsitelty myöskään oikeuskirjallisuudessa. Tulkinta-apua ei ole saatavissa myöskään oikeuskäytännöstä, koska sitä ei ole muodostunut.

Yleisten edellytysten osalta kaupunki kiinnittää huomiota hallituksen esityksessä esitettyyn (s. 18) toteamukseen, että ”edellytykset säädetään niin yleisluontoisiksi, että ne sellaisinaan täyttyisivät kohtalaisen helposti, mutta vastaisivat sisällöllisesti läheisesti nykyistä”. Ottaen huomioon sen, että edellytykset on säädetty yleisluontoisiksi, ei voida vaatia kuntajaon hyväksymiseksi, että kuntajaon muutoksen hyväksymisen edellytys olisi tarkkojen suunnitelmien esittäminen. Kuten sisäasianministeriön lausunnossa todetaan, ei kuntajakomuutosta koskevalla päätöksellä myöskään ohjata suunnittelua esim. maankäytön osalta. Kyse on siis kuntajakoon puuttumisesta, ei siirtyvien alueiden käytön ohjaamisesta. Kuntajaon muutos tulee hyväksyä, kun objektiivisesti todettavissa olevat ongelmat voidaan korjata kuntajakoa muuttamalla.

3. Vantaan kaupungin alueiden liittämistä koskevista valitusperusteista

Vantaan siirtyvien alueiden osalta on väitetty, ettei valtioneuvoston päätöksestä käy lainkaan ilmi, onko kuntajakolain 3 §:n edellytysten olemassaoloa arvioitu itsenäisesti. Väite perustuu päätöksen virheelliseen tulkintaan. Päätöksessä on käsitelty Sipoon kunnan ja Vantaan kaupungin alueita yhtenä kokonaisuutena ja päätöksessä esitetyt perustelut ja yleisten edellytysten arviointi koskevat kumpaakin kuntaa, paitsi silloin kun perusteluista käy ilmi, että ne koskevat nimenomaan Sipoon kuntaa.

Koska Vantaalta siirtyvä alue ei ylitä laissa säädettyjä raja-arvoja eikä Vantaan kaupunki ole vastustanut siirtoa, riittää, että yleiset edellytykset täyttyvät. Hyötyä kuntajaon muutoksesta saa siirtyvä alue, asianosaiset kunnat sekä alue laajemminkin tulkittuna. Vantaalta siirtyvän alueen osalta on lisäksi huomattava, että siirrosta ei aiheudu Vantaan kaupungille haittaa, joten kokonaisarvostelun perusteella on selvää, että laissa säädetyt edellytykset siirrolle ovat olemassa.

4. Prosessia koskevat väitteet

Valituksissa on vaadittu päätöksen kumoamista myös päätöksentekoprosessissa tapahtuneiden menettelyvirheiden vuoksi. Väitteet on käsitelty sisäasianministeriön lausunnossa kattavasti eikä kaupungilla ole lisättävää muutoin kuin valituksissa esitettyjen esteellisyysväitteiden osalta.

Valituksissa on väitetty sekä kuntajakoselvittäjä Pekka Myllyniemeä että pääministeri Matti Vanhasta esteelliseksi. Valittajat ovat vedonneet hallintolain 5 luvun 28 §:n 7 kohtaan, jonka mukaan virkamies on esteellinen, jos hänen puolueettomuutensa muusta erityisestä syystä vaarantuu. Lainkohtaa koskevassa hallituksen esityksessä (HE 72/2002 vp) on kuvattu sen tarkoittamia esteellisyystilanteita. Hallituksen esityksessä todetun perusteella on ilmeistä, ettei pääministeri Vanhanen eikä myöskään Myllyniemi voi olla esteellinen ottaessaan kuntajakoon kantaa julkisuudessa. Hallituksen esityksessä todetaan mm., ettei asian käsittely aiemmin johda virkamiehen esteellisyyteen esim. tilanteissa, joissa asian käsittely on palautunut tai kyseessä on asian käsittely oikaisuna. Ilmeistä on, etteivät julkiset kommentit voi johtaa esteellisyyteen, jos aiempi asiassa tehty päätöskään ei johda esteellisyyteen.

5. Lopuksi Helsingin kaupunki katsoo, ettei valituksissa ole esitetty päteviä perusteita päätöksen muuttamiselle. Päätös täyttää kuntajakolain 3 §:n yleiset edellytykset sekä Sipoon kunnan että Vantaan kaupungin osalta ja 5 §:n erityiset edellytykset Sipoon kunnan osalta. Kuntajaon muutos on myös kuntajakolain 1 § 2 momentin tavoitteiden mukainen. Menettely kuntajakoselvitystä ja päätöstä tehtäessä on ollut asianmukainen eikä päätöksen kumoamiselle ole perusteita. Näin ollen valitukset tulee hylätä.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille selityksen laatimista varten.

KJ Stadsstyrelsen torde besluta avge den nedanstående förklaringen med anledning av besvären över statsrådets beslut 28.6.2007 om ändring av kommunindelningen.

Helsingfors stad biträder inrikesministeriets utlåtande 7.9.2007 i dess helhet och avger dessutom följande förklaring:

1. Tolkning av 3 § och 5 § i kommunindelningslagen

Fyra alternativa allmänna förutsättningar för ändring av kommunindelningen tas upp i 3 § i kommunindelningslagen. Enligt regeringspropositionen (RP 135/1997rd, s. 18) skall åtminstone en av förutsättningarna uppfyllas. Statsrådet konstaterar i sitt beslut att tre av förutsättningarna uppfylls (1, 3 och 4 punkten) och att en ändring i kommunindelningen inte har en negativ inverkan på levnadsförhållandena för invånarna i området (2 punkten).

Beträffande existensen av allmänna förutsättningar är det viktigt hur termerna i lagrummet tolkas. Staden förenar sig med inrikesministeriet när det gäller dess tolkning av termerna ”invånare” och ”område” i 3 § 1–3 punkten i kommunindelningslagen. Tolkningen finns i punkt 4.2. i utlåtandet.

Regeringen konstaterar i sin proposition (s. 18) att termen ”område” skall tolkas så att målet med en ändring i kommunindelningen också kan vara fördelar för ett område som är större eller mindre än kommunerna i fråga. Den aktuella ändringen i kommunindelningen kan följaktligen motiveras med att den gagnar huvudstadsregionen och hela Helsingforsregionen, såsom också är fallet i beslutet.

Enligt inrikesministeriets tolkning gagnar den framtida servicen i det område som överförs till Helsingfors givetvis både de nuvarande invånarna i området och dem som flyttar dit men dessutom dem som bor i influensområdet. I detta fall gagnar en ändring i kommunindelningen följaktligen alla invånare i området, utöver invånarna i det område som överförs också andra helsingforsare, Vandabor och Sibbobor. Det bör samtidigt observeras att en ändring i kommunindelningen på samma sätt påverkar verksamhetsförutsättningarna för näringsverksamhet i influensområdet för det område som överförs från en kommun till en annan. Överföringen har alltså en positiv inverkan på de andra kommunerna i området, alltså Sibbo och Vanda.

Statsrådet anför i sitt beslut följande som motivering för att de särskilda förutsättningarna i 5 § i kommunindelningslagen uppfylls: ”Ett viktigt allmänt intresse i samband med tryggandet av verksamhetsförutsättningarna för näringar i området samt verksamhetens lönsamhet kräver att samhällsstrukturen och verksamhetsförutsättningarna i Helsingfors, huvudstadsregionen och hela Helsingforsregionen utvecklas.” Statsrådet anser alltså enligt motiveringen att 3 punkten, ”förbättrar verksamhetsmöjligheterna för näringarna i området”, och 4 punkten, ”främjar kommunernas funktionsförmåga och verksamhetens lönsamhet”, i paragrafen ”Allmänna förutsättningar” uppfylls på ett så vägande sätt att ändringen i kommunindelningen kan verkställas trots att Sibbo kommun motsätter sig den. De särskilda förutsättningarna måste anses bli uppfyllda även om en eventuell nackdel för Sibbo kommun tas med i beräkningen. Det bör dessutom observeras att Sibbo kommun i själva verket har stor nytta av att Helsingfors stad utvecklar det område som överförs från Sibbo.

Det var inte meningen att betoningen på ett allmänt intresse skulle försvinna då den nya kommunindelningslagen stiftades. Det är angivet i den nya lagen med vilka kriterier ett allmänt intresse bedöms. De fyra förutsättningarna i 3 § visar uttryckligen vilket allmänt intresse lagstiftaren ville att skall beaktas då kommunindelningen ändras. En ändring i kommunindelningen baserar sig alltid på ett allmänt intresse.

De handlingar som hänför sig till beredningen av kommunindelningslagen innehåller inga exempel på situationer där förutsättningarna i 5 § i lagen uppfylls. Statsrådet är den enda myndighet som tillämpar denna paragraf då den beslutar om ändringar i kommunindelningen. Lagstiftaren gav med andra ord statsrådet stor prövningsrätt när det gäller att bedöma om särskilda förutsättningar föreligger. Statsrådets tolkning av innehållet i 5 § i kommunindelningslagen måste ges stor vikt. Statsrådet har i detta fall inom ramen för sin prövningsrätt kommit till det slutresultatet att de särskilda förutsättningar som enligt 5 § krävs för en ändring i kommunindelningen uppfylls.

2. Om grunder för besvär rörande införlivning av områden i Sibbo

Sibbo kommun anser att varken de allmänna eller de särskilda förutsättningarna i kommunindelningslagen uppfylls. Staden hänvisar till utlåtandet från inrikesministeriet och det ovanstående avsnittet.

Sibbo kommun hänvisar i sin besvärsskrift bl.a. till utlåtanden från professor Kaarlo Tuori i vilka denne framför argument om att statsrådet har tolkat kommunindelningslagen fel. Professor Tuori framhåller för det första att tolkningen av huruvida förutsättningarna i 3 § och 5 § uppfylls inte är helhetsbetonad.

Bestämmelserna har uttryckligen tolkats på ett helhetsbetonat sätt. Detta framgår exempelvis av att statsrådet i sitt beslut bedömer positiva och negativa verkningar av en ändring i kommunindelningen från både de krympande kommunernas och den växande kommunen synpunkt men också ur ett vidare perspektiv. Statsrådet konstaterar i sitt beslut uttryckligen att en ändring i kommunindelningen ”i viss grad försvagar eller försenar befolknings- och ekonomiutvecklingen i Sibbo kommun i och med att invånarantalet minskar med drygt 2 000 invånare”. Statsrådet beaktade alltså eventuella negativa verkningar då det skulle fatta sitt beslut, men de positiva verkningarna för området som helhet är så stora att en ändring i kommunindelningen är motiverad trots de negativa verkningarna.

Professor Tuori tar i ett utlåtande också upp nödvändighetsprincipen och proportionalitetsprincipen. Dessa styr i samband med en ändring i kommunindelningen tolkningen av förutsättningarna på så vis då den kommun vars område minskas motsätter sig ändringen att denna är möjlig endast om de eftersträvade fördelarna inte kan uppnås på något annat sätt och utan ett ingrepp i den gällande tomtindelningen. Det är, såsom också statsrådet konstaterar i sitt beslut, uppenbart att Sibbo kommun inte kan vidta de åtgärder som krävs för att de fördelar som en ändring i kommunindelningen för med sig skall uppnås. Helsingfors stad har mycket bättre möjligheter än Sibbo kommun att planlägga området och vidta andra behövliga utvecklingsåtgärder.

Nödvändighetsprincipen och proportionalitetsprincipen har beaktats också på det sättet att Helsingfors stads förslag om ändring av kommunindelningen förkastades av inrikesministeriet, eftersom målen nås genom att ett mindre område överförs till Helsingfors och en överföring av ett område av den föreslagna storleken skulle ha försvagat Sibbo kommuns ekonomiska funktionsförmåga i onödan och i alltför hög grad enligt ministeriets åsikt. Likaså beaktar statsrådet i sitt beslut att det inte skulle gå att utveckla verksamhetsförutsättningarna för bostadsbebyggelse och näringsliv och påverka de övriga målen med ändringen i tomtindelningen tillräckligt effektivt om överföringen gällde ett mindre område än det som kommunindelningsutredaren föreslog.

Enligt besvären rörande överföring av ett område i Sibbo finns det inget konkret visat kausalitetssamband mellan motiveringen för beslutet och de påstådda verkningarna. Frågan om hur konkret motiveringen för en ändring i tomtindelningen måste vara i sådana fall behandlades inte under förarbetet för kommunindelningslagen, och ämnet har inte heller behandlats i den juridiska litteraturen. Tolkningshjälp fås inte heller genom rättspraxis eftersom någon sådan inte finns.

Beträffande de allmänna förutsättningarna påpekar staden att regeringen i sin proposition (s. 18) framhåller att förutsättningarna är av så allmän karaktär att de kan uppfyllas ganska lätt men innehållsmässigt är nästan desamma som den gamla. I och med att förutsättningarna är av allmän karaktär kan det inte krävas att en ändring i tomtindelningen får godkännas endast om exakta planer läggs fram. Såsom inrikesministeriet konstaterar i sitt utlåtande styrs planeringen exempelvis i fråga om markanvändningen inte heller genom ett beslut om ändring av kommunindelningen. Det är alltså fråga om ett ingrepp i kommunindelningen, inte styrning av ändamålet med områden som överförs. En ändring i tomtindelningen bör godkännas då problem som kan påvisas objektivt kan lösas genom en sådan.

3. Om grunder för besvär rörande införlivning av områden i Vanda

I fråga om de områden som överförs från Vanda har det påståtts att det inte alls framgår av statsrådets beslut huruvida en självständig bedömning har gjorts beträffande existensen av sådana allmänna förutsättningar som nämns i 3 § i kommunindelningslagen. Påståendet baserar sig på en felaktig tolkning av beslutet. Områdena i Sibbo och Vanda behandlas i beslutet som en helhet, och såväl motiveringen som bedömningen av de allmänna förutsättningarna gäller båda kommunerna utom då det klart framgår av motiveringen att saken uttryckligen gäller Sibbo.

I och med att storleken på det område som överförs från Vanda inte överstiger de lagstadgade gränsvärdena och Vanda stad inte motsätter sig överföringen räcker det med att de allmänna förutsättningarna uppfylls. Ändringen i kommunindelningen gagnar det område som överförs, kommunerna i fråga och området också i den vidare bemärkelsen. Det bör dessutom observeras att det inte är till nackdel för Vanda stad att området i fråga överförs från Vanda. På basis av en helhetsbedömning är det följaktligen klart att de lagstadgade förutsättningarna för en överföring uppfylls.

4. Invändningar mot processen

De som anfört besvär kräver att beslutet upphävs också med anledning av procedurfel under processen kring beslutsfattandet. Invändningarna behandlas på ett heltäckande sätt i utlåtandet från inrikesministeriet, och staden har ingenting att tillägga annat än i fråga om jävsinvändningarna i besvärsskrifterna.

De som anfört besvär påstår att både kommunindelningsutredaren Pekka Myllyniemi och statsminister Matti Vanhanen är jäviga. De åberopar 5 kap. 28 § 7 punkten i förvaltningslagen, enligt vilken en tjänsteman är jävig om tilltron till tjänstemannens opartiskhet av något annat särskilt skäl äventyras. De avsedda jävssituationerna beskrivs på det ställe i regeringspropositionen (RP 72/2002 rd) som gäller lagrummet. Det är på basis av vad som sägs där uppenbart att varken statsminister Vanhanen eller kommunindelningsutredaren Myllyniemi kan vara jävig då de tar ställning till kommunindelningen i offentligheten. Enligt propositionen leder den omständigheten att en tjänsteman deltagit i den tidigare behandlingen av ett ärende inte till jäv exempelvis i situationer där ärendet återförvisats för ny behandling eller det är fråga om ett rättelseskede. Det är uppenbart att offentliga kommentarer inte kan leda till jäv om inte heller ett tidigare beslut i ärendet leder till jäv.

5. Slutord Helsingfors stad anser att besvärsskrifterna inte innehåller giltiga grunder för ändring av beslutet. Beslutet uppfyller de allmänna förutsättningarna i 3 § i kommunindelningslagen i fråga om både Sibbo och Vanda och de särskilda förutsättningarna i 5 § i fråga om Sibbo. En ändring i kommunindelningen är också i överensstämmelse med målen i 1 § 2 mom. i kommunindelningslagen. Förfarandet då frågan om en ändring i kommunindelningen utreddes och då beslutet fattades var korrekt och det föreligger inga grunder för ett upphävande av beslutet. Besvären bör följaktligen förkastas.

Protokollsutdrag till förvaltningscentralens rättstjänst för att denna skall utarbeta en förklaring.

Lisätiedot:
Ratasvuori Eila, hallintojohtaja, puhelin 310 36060

LIITTEET	Liite 1	XXXX XXXX:n valitus
	Liite 2	XXXX XXXX:n valitus
	Liite 3	XXXX XXXX:n ja 3 asiakumppanin valitus
	Liite 4	XXXX XXXX:n ja XXXX XXXX:n valitus
	Liite 5	XXXX ja XXXX XXXX:n valitus
	Liite 6	XXXX XXXX:n ja 3 asiakumppanin valitus
	Liite 7	XXXX ja XXXX XXXX:n valitus
	Liite 8	Svenska Folkpartiet i Östra Vanda r.f. valitus
	Liite 9	XXXX XXXX:n valitus
	Liite 10	XXXX XXXX:n valitus
	Liite 11	Sipoon kunnan valitus
	Liite 12	Sipoon puolesta r.y. - För Sibbo r.f. valitus
	Liite 13	Sibbo Naturskyddare - Sipoon Luonnonsuojelijat r.f. valitus
	Liite 14	XXXX XXXX:n ja 3 asiakumppanin valitus
	Liite 15	XXXX XXXX:n oikeudenomistajien valitus
	Liite 16	XXXX XXXX:n ja 6 asiakumppanin valitus
	Liite 17	XXXX XXXX:n valitus
	Liite 18	XXXX XXXX:n ja 2 asiakumppanin valitus
	Liite 19	XXXX XXXX:n valitus
	Liite 20	XXXX XXXX:n valitus
	Liite 21	XXXX XXXX:n valitus
	Liite 22	XXXX XXXX:n valitus
	Liite 23	Sisäasiainministeriön lausunto 7.9.2007

BILAGOR Bilaga 1 XXXX XXXX, besvär

Bilaga 2 XXXX XXXX, besvär

Bilaga 3 XXXX XXXX och 3 meningsfränder, besvär

Bilaga 4 XXXX XXXX och XXXX XXXX, besvär

Bilaga 5 XXXX och XXXX XXXX, besvär

Bilaga 6 XXXX XXXX och 3 meningsfränder, besvär

Bilaga 7 XXXX och XXXX XXXX, besvär

Bilaga 8 Svenska Folkpartiet i Östra Vanda r.f., besvär

Bilaga 9 XXXX XXXX, besvär

Bilaga 10 XXXX XXXX, besvär

Bilaga 11 Sibbo kommun, besvär

Bilaga 12 Sipoon puolesta ry.–För Sibbo r.f., besvär

Bilaga 13 Sibbo Naturskyddare–Sipoon Luonnonsuojelijat r.f., besvär

Bilaga 14 XXXX XXXX och 3 meningsfränder, besvär

Bilaga 15 XXXX XXXX rättsinnehavare, besvär

Bilaga 16 XXXX XXXX och 6 meningsfränder, besvär

Bilaga 17 XXXX XXXX, besvär

Bilaga 18 XXXX XXXX och 2 meningsfränder, besvär

Bilaga 19 XXXX XXXX, besvär

Bilaga 20 XXXX XXXX, besvär

Bilaga 21 XXXX XXXX, besvär

Bilaga 22 XXXX XXXX, besvär

Bilaga 23 Utlåtande 7.9.2007 från inrikesministeriet

MYLLYPURON SAIRAALAN ILMANVAIHTOKONEHUONEIDEN PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2007-1681

Kiinteistölautakunta toteaa (26.6.2007) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Kyseessä on Myllypuron sairaalan 13 tulo/poistoilmakojeistoa, jotka sijaitsevat neljässä konehuoneessa, koskeva peruskorjauksen hankesuunnitelma. Ilmanvaihtokonehuoneiden perusparannustyö on suunniteltu toteutettaviksi vuosien 2007–2009 aikana. Hankkeen kustannusennuste arvonlisäverottomana on 4 077 000 euroa, arvonlisäverollisena 4 966 000 euroa.

Selostus Kiinteistöviraston tilakeskuksen hankepalvelut on laatinut 10.5.2007 päivätyn Myllypuron sairaalan ilmanvaihtokonehuoneiden peruskorjauksen hankesuunnitelman. Käyttäjän edustajat ovat osallistuneet suunnittelutyöhön.

Myllypuron sairaalassa on pitkäaikaissairaala. Sairaalassa on 5 vuode-osastoa, joissa on yhteensä 227 sairaansijaa. Vuodeosastojen sairaansijamäärät ovat suuria, 44–46 sairaansijaa.

Lisäksi sairaalassa toimii itäistä aluetta palveleva fysioterapia-yksikkö 1. kerroksessa sekä kotihoidon tilat 2. kerroksessa. Sairaalassa on oma ravintokeskus, joka tuottaa ruoan myös Herttoniemen sairaalalle sekä kotihoidossa oleville vanhuksille.

Sairaalan sisäänkäyntiosan 1. kerroksessa on kahvion tilat ja vahtimestari sekä keskitetyn puhelinvaihteen tiloja. Toisessa kerroksessa sijaitsevat hallinnon tilat sekä sairaalan juhlasali ja neuvotteluhuone. Tarkoituksena on poistaa rakennuksen sisäilma- ja muut terveysongelmat ja tehdä rakennuksesta terveellinen, turvallinen sekä rakennusmääräysten ja -ohjeiden mukainen.

Sairaalan alkuperäiset 1970-luvun alun ilmanvaihtokojeet ja ilmanvaihtokonehuoneet ovat teknisen käyttöikänsä lopussa.

Kellarissa ja ullakolla sijaitsevat konehuoneet uusitaan kokonaisuudessaan niin tekniikan, niiden tilajaon kuin pintojen osalta.

Ilmanvaihtokonehuoneiden peruskorjauksen rakennustyöt toteutetaan vaiheittain niin, että sairaala- ja keittiötoiminta voi jatkua kiinteistössä koko peruskorjauksen ajan.

Helsingin kaupungin rakennusviraston HKR-Tekniikan kosteusvaurio-työosaston 4.1.2007 urakkakatselmuksen mukaan ullakon konehuoneissa on asbestilla eristettyä putkistoa sekä kellarin konehuoneessa on asbestilla eristettyä putkistoa ja IV-kanavaa, joka on pinnoitettu. IV-konehuoneiden vanhat putkistot, kanavat, IV-koneet sekä akustoivat pinnoitetut villakerrokset on purettava asbestipurkuna.

Ilmanvaihtokonehuoneiden peruskorjauksen yhteydessä uusitaan myös osa rakennuksen alkuperäisestä vesikatteesta; yläpohjan lämmöneristystä parannetaan, kermieristykset uusitaan sekä katto varustetaan säädösten ja huollon vaatimilla turva- ja kulkurakenteilla.

Muutostyöt Hanke on suunniteltu toteutettavaksi vaiheittain niin, että sairaalatoiminta voi jatkua kiinteistössä keskeytyksettä. Ilmanvaihtokoneiden uusimisen vaiheistus ja aikataulu ohjaavat myös rakennusteknisten sekä LVA- ja sähkötöiden toteutuksen vaiheistusta ja aikataulua.

IV-konehuoneiden vanhat putkistot, kanavat, IV-koneet sekä akustoivat pinnoitetut villakerrokset on purettava asbestipurkuna.

Lisäksi puretaan muurattuja väliseinä- ja hormirakenteita sekä levyrakenteisia väliseiniä IV-konehuoneissa sekä laajennettaessa IV-konehuoneita viereisiin varastotiloihin.

Ullakon IV-konehuoneiden tiloja laajennetaan viereisiin varastotiloihin. Ullakon konehuoneiden uudet palo-osastoivat väliseinät ovat kevytrakenteisia levyseiniä. Konehuoneiden palo-ovet uusitaan tilamuutosten ja haalaustarpeiden vuoksi.

Kellarin IV-konehuonetta laajennetaan viereiseen varastotilaan. Kellarin IV-konehuoneen uudet väliseinärakenteet ovat muurattuja. Pintarakenteet ovat samat kuin ullakon IV-konehuoneissa.

Porrashuoneiden savunpoisto järjestetään täyttämään nykyiset sille asetetut vaatimukset. Muilta osin savunpoistojärjestelyjä ei muuteta. Rakennuksen pohjois- ja eteläpäätyjen poistumistieporrashuoneiden sisääntulokerroksen tasolta savunpoistopainikkeista ohjattava savun-poisto järjestetään varustamalla molemmissa porrashuoneissa ylimmän 7. kerroksen ikkuna sähköisellä ketjuavaajalla.

Rakennuksen pääportaan savunpoistoon käytetään 8. kerroksen uusia ovia, jotka ovat sähköisesti avattavissa sisääntulokerroksen tasolta.

Osa kiinteistön vesikatteesta uusitaan rakennesuunnitelmien rakenne-tyypin mukaiseksi tasakatteiseksi kermikatteeksi. Keskeisille kulkureiteille, kuten ulko-ovien edustalle sekä portaan ylä- ja alapäähän, asennetaan ylimääräinen kermi.

Räystäät, kattokaivot ja kattopollarit uusitaan. Uudet kattokaivot sijoitetaan entisten kaivojen kohdille.

Käyttötalous ja henkilöstö

Kiinteistöviraston tilakeskuksen arvioima hankkeen toteutuminen ei vaikuta tilavuokraan.

Hanke ei aiheuta muutoksia henkilökuntajärjestelyihin.

Rakentamisen ajoitus ja kustannukset

HKR-Rakennuttajan laatima peruskorjauksen kustannusennuste on arvonlisäverottomana 4 077 000 euroa ja arvonlisäveroineen 4 966 000 euroa, kustannustasossa RI = 120,6 ja THI = 144,1 maaliskuu 2007.

Myllypuron sairaalan ilmanvaihtohuoneiden peruskorjaus on suunniteltu toteutettavaksi talonrakennushankkeiden ja väestönsuojien rakentamisohjelmaan vuosiksi 2007–2009 varatuilla määrärahoilla.

Hanke on suunniteltu aloitettavaksi syksyllä 2007 ja valmistuvaksi vuodenvaihteessa syksyllä 2009.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (28.8.2007), että sairaalan alkuperäiset 1970-luvun alun ilmanvaihtokojeet ja konehuoneet ovat teknisen käyttöikänsä lopussa. Koska ilmanvaihtokorjauksen yhteydessä katolle tulee uusia läpivientejä, on tarkoituksenmukaista uusia samalla käyttöikänsä lopussa oleva vesikate.

Hankkeen arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset ovat 4 966 000 euroa (veroton hinta 4 077 000 euroa) hintatasossa 3/2007.

Tilakeskus ehdottaa hankkeen rahoitusta vuosille 2008–2009. Aikataulu tarkentuu vuoden 2008 talousarvioehdotuksen käsittelyn yhteydessä.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Myllypuron sairaalan ilmavaihtokonehuoneiden muutostyön 10.5.2007 päivätyn hankesuunnitelman enimmäishinnaltaan arvonlisäverottomana 4 077 000 euroa, arvonlisäverollisena 4 966 000 euroa, RI = 120,6 ja THI = 144,1 hintatasossa 3/2007.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, terveyskeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Hankesuunnitelma 10.5.2007

VARAUS ESPOON VERMON ALUEELTA SRV YHTIÖT OYJ:LLE ALUEEN KAAVOITTAMISEKSI JA MYYMISEKSI

Khs 2007-1954

Kiinteistölautakunta toteaa (4.9.2007) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Helsingin kaupunki omistaa Espoon Laajalahdessa alueita, joille Espoon kaupunki suunnittelee laativansa asemakaavan toimitilarakentamista varten. SRV Viitoset Oyj on tehnyt kaupungin omistamaan maahan rajoittuvan yksityisen tilan omistajan kanssa yhteistyösopimuksen maa-alueen kehittämisestä ja markkinoinnista. Yhtiö pyytää nyt, että kaupunki tekisi vastaavan yhteistyösopimuksen yhtiön kanssa, jotta alueita voitaisiin kehittää rinnan yhtenä projektina.

Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan alueelle hyväksymän Vermon kehittämissuunnitelman mukaan kyseiselle Vermonsolmun osa-alueelle olisi osoitettavissa yhteensä arviolta noin 40 000 - 60 000 k-m² työpaikkarakennusoikeutta, mistä merkittävä osa Helsingin kaupungin omistamalle maalle.

Kaupungin omistamat alueet esitetään varattavaksi yhtiölle suunnittelua, kehittämistä ja markkinointia varten siinä tarkoituksessa, että kehitystyön tuloksena syntyvät tontit myydään vaiheittain määräajassa yhtiölle tai sen määräämälle. Myydessä otetaan kauppahintaa määritettäessä huomioon Espoon kanssa tehtäväksi tulevan maankäyttösopimuksen mukaiset korvaukset. Muuten kauppahinnasta ja kaupan

ehdoista sovitaan erikseen kohteittain tehtävissä sopimuksissa.

Hakemus SRV Yhtiöt Oyj pyytää, että kaupunki tekisi sen kanssa kehittämissopimuksen, jolla saisi oikeuden suunnitella, kehittää ja markkinoida
kaupungin Vermossa omistamia maa-alueita. Tavoitteena olisi näiden vielä asemakaavoittamattomien alueiden kaavoittaminen sijoittajia ja loppukäyttäjiä houkutteleviksi toimitilatonteiksi. Kaupungin kannalta kysymys olisi tällöin sen Espoossa omistamien alueiden kehittämisestä realisoitavissa olevaksi tonttimaaksi, hakijan kannalta taas asiakashankinnasta ja rakentamismahdollisuuksien luomisesta yritykselle.

Suunnittelutilanne Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 5.6.2005 (19 §) Vermon alueen kehittämissuunnitelman tulevassa asemakaavoituksessa huomioon otettavaksi.

Kehittämissuunnitelma käsittää noin 120 ha:n kokoisen alueen Vermossa. Kaupunki on alueen merkittävin maanomistaja ja omistaa Helsingin rajaan liittyvän, noin 74 ha:n kokoisen alueen. Helsingin omistamaan alueeseen sisältyvät mm. ravirata, entinen Iso Huopalahden kaatopaikka, Iso Huopalahden vesialue ja sen rantakosteikko.

Suunnitelmassa kartoitetaan maankäytön rajoituksia ja kehittämismahdollisuuksia, joiden pohjalta esitetään maankäyttöehdotus. Aluetta varten ehdotettu uusi maankäyttö on asumispainotteinen. Toinen painopiste on erilaiset virkistys- ja vapaa-aikatoiminnot. Työpaikkojen osalta lähtökohtana on teollisuustoiminnan väistyminen asumiseen kelpaavilta alueilta.

Kehittämissuunnitelmassa alue esitetään asemakaavoitettavaksi vaiheittain kolmessa osassa.

Yksi alueista käsittää ns. Vermonpuiston alueen, johon sisältyvät
hevosurheilulle varatut alueet sekä pääosin entisen Iso Huopalahden kaatopaikan alueelle sijoittuvan virkistysalueen. Alue on suhteellisen riippumaton muiden osa-alueiden rakentamisaikatauluista ja voidaan niiden puolesta toteuttaa erillisenä, joskin vanhan kaatopaikan kunnostamisesta saattaa aiheutua viivettä toteuttamiselle. Alue on pääosin Helsingin kaupungin omistuksessa.

Viimeisenä laadittavaksi tuleva asemakaava-alue käsittää pääosin yksityiselle maalle osoitettavaa tehokasta maankäyttöä, mm. uuden asuntoalueen. Kaavoitus edellyttää jatkosuunnittelua ja selvittelyjä ja odottaa myös kyseisen alueen merkittävimpien maanomistajien ratkaisuja.

Nyt kysymyksessä olevan Vermonsolmun osa-alueen asemakaavoitus on tullut ajankohtaiseksi Turunväylän uuden liittymän lähestyvän toteutuksen vuoksi. Liittymän rakentaminen kuuluu osana Kehä I:n parantamissuunnitelmaan.

Tälle suunnitellulle kaava-alueelle sijoittuu nyt varattavaksi esitetty osa kaupungin omistamasta alueesta. Vermonsolmun asemakaava-alueelle on alustavissa suunnitelmissa varauduttu osoittamaan noin 40 000 - 60 000 k-m² työpaikkarakentamista osin Helsingin kaupungin omistamalle, osin yksityiselle maalle. Mitoitus täsmentyy jatkosuunnittelun myötä. Kaupungin suunnitellulla kaava-alueella omistama maa on osa mittavaa tilaa Alberga RN:o 2:1290, jonka alueille suuri osa uudesta Leppävaaran aluekeskuksestakin on rakennettu. Tällä hetkellä varattavaksi esitetty alue on kaavoittamaton ja rakentamaton.

Varausehdot Hakijan esittämän yhteistyösopimuksen sijasta on paremmin Helsingin noudattaman käytännön mukaista käyttää vakiintunutta varausmenettelyä, jossa kaupunki yksipuolisin päätöksin ja asettamineen ehdoin varaa alueen suunnittelua varten.

Tämän mukaisesti alue esitetään varattavaksi SRV Yhtiöt Oyj:lle ase-makaavan laatimista, toimitilarakentamisen valmistelua ja suunnittelua sekä alueen markkinointia varten vuoden 2009 loppuun. Varauksen-saaja vastaisi tästä aiheutuvista kustannuksista. Esitettyjen varausehtojen mukaan suunnittelun ja valmistelun tulee tapahtua yhteistyössä kiinteistöviraston tonttiosaston kanssa, jolloin kaupunki maanomistajana kykenee valvomaan etuaan asiassa.

Edelleen esitetään, että asemakaavoituksen myötä alueelle muodostettavat toimitilarakentamiseen soveltuvat tontit tullaan luovuttamaan
varauksensaajalle tai määräämälleen eri sopimuksin myymällä ne ajan-kohdan käyvästä hinnasta vaiheittain.

Ensimmäisen vaiheen luovutuksen tulee tapahtua viimeistään 3 kuu-kauden kuluessa asemakaavan vahvistumisesta ja viimeisen viimeistään kolme vuotta tämän jälkeen, ellei erikseen toisin sovita.

Luovutuksista tulee sopia viimeistään varausajan loppuun mennessä.

Ehtojen mukaan varauksensaaja vastaa varausaikanaan varausalueesta maksettavaksi erääntyvistä Espoolle maksettavista kiinteistöveroista, millä ennen asemakaavan vahvistumista ei ole suurta merkitystä mutta sen jälkeen veron määrä voi muodostua merkittäväksi.

Varauskohteesta tulee kaavoituksen edetessä tehdä maankäyttösopimus Espoon kanssa. Helsinki vastaa omistamiensa maiden osalta näistä neuvotteluista, jotka kuitenkin on tarkoitus käydä yhteistyössä varauksensaajan ja naapurikiinteistön omistajan kanssa. Pyrkimyksenä on, että mahdollisesti maksettavaksi tuleva korvaus voidaan suorittaa varauksensaajan kanssa tehtävien kiinteistönkauppojen yhteydessä.

Varauspäätöksellä varauksensaaja myös oikeutetaan neuvottelemaan Espoon kaupungin kanssa asemakaavan laatimisesta ja kustannuksellaan sitä hakemaan.

Maankäyttösopimuksen perusteella Espoolle suoritettavat maksut otetaan huomioon tonttien hinnoittelussa niitä luovutettaessa.

Kaupunki sitoutuu olemaan varausaikana markkinoimatta aluetta tai sen osia tai olemaan myymättä sitä muille kuin varauksensaajalle tai tämän osoittamalle.

Helsingin kaupungin tavoitteena on pidettävä, että kaupungin omistamat maa-alueet ulkokunnissa, sikäli kun ne eivät ole tarpeen kaupungin omiin tarpeisiin, kaavoitetaan mahdollisimman joutuisasti ja mahdollistetaan näin niiden realisoiminen niin pian kuin alueellinen kehittäminen ja markkinatilanne sen sallivat.

Kaupungin omat resurssit eivät mahdollista täysipainoista panostusta näiden naapurikunnassa sijaitsevien alueiden maankäytön suunnitteluun ja lopputuloksen markkinointiin. Siksi on tarkoituksenmukaista harjoittaa asiassa yhteistyötä alan toimijoiden kanssa.

Tässä tapauksessa SRV Yhtiöt Oyj sopii yhteistyökumppaniksi erityisesti siksi, että se on tehnyt vastaavassa tarkoituksessa yhteistyösopimuksen naapurissa sijaitsevan maa-alueen yksityisen omistajan kanssa ja alueet on tarkoituksenmukaista suunnitella ja markkinoida yhtenä kokonaisuutena. Yhtiön edun mukaista puolestaan on päästä harjoittamaan rakennustoimintaa, mitä huomattavasti helpottaa, jos yhtiö kykenee itse tarjoamaan houkuttelevia rakentamiskelpoisia kohteita.

Järjestely on kiinteistölautakunnan mielestä perusteltu ja tarkoituksenmukainen, kun sillä voidaan kohtuullisin ehdoin kehittää kaupungin omistaman maaomaisuuden arvoa ja saada se realisoitua.

Vs. Kaj toteaa, että päätösesitys on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata esityslistan tämän asian liitteenä olevan kartan osoittaman alueen Helsingin kaupungin omistamasta Espoon kaupungin Suurhuopalahden kylän tilasta Alberga RN:o 2:1290 SRV Yhtiöt Oyj:lle 31.12.2009 saakka seuraavin ehdoin:

1 Alue varataan asemakaavan laatimista, toimitilarakentamisen valmistelua ja suunnittelua sekä alueen markkinointia varten.

Varauksensaaja vastaa mainituista toimenpiteistä aiheutuvista kustannuksista.

2 Alueen suunnitelmat tulee valmistella yhteistyössä Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tonttiosaston kanssa
yhteistyössä sovittavien periaatteiden mukaisesti.

3 Asemakaavoituksen myötä alueelle muodostettavat toimitilarakentamiseen soveltuvat tontit on tarkoitus luovuttaa varauksensaajalle tai määräämälleen eri sopimuksin myymällä ne ajankohdan käyvästä hinnasta vaiheittain siten, että ensimmäinen luovutus tulee tehdä viimeistään 3 kuukauden kuluessa asemakaavan vahvistumisesta ja viimeinen viimeistään kolme vuotta tämän jälkeen, ellei erikseen toisin sovita.

Luovutuksista tulee sopia viimeistään varausajan loppuun mennessä.

4 Varauksensaaja vastaa varausaikanaan varausalueesta maksettavaksi erääntyvistä Espoolle maksettavista kiinteistöveroista

5 Kaupunki käy omistamiensa maiden osalta maankäyttösopimusneuvottelut Espoon kaupungin kanssa yhteistyössä varauksensaajan ja alueen toisen maanomistajan kanssa.

Maankäyttösopimukseen perustuva korvaus otetaan huomioon tonttien kauppahinnassa niitä luovutettaessa.

Tarkoituksena on, että maankäyttösopimukseen perustuvan korvauksen suoritus hoidetaan asemakaavan perusteella muodostettavien tonttien luovutuksen yhteydessä.

6 Varauksensaajalla on tämän varauspäätöksen perusteella oikeus kaupungin puolesta kustannuksellaan neuvotella ja hakea asemakaavan laatimista kaupungin omistamalle maalle.

7 Kaupunki sitoutuu olemaan varausaikana markkinoimatta tai myymättä varausaluetta tai siitä muodostettavia tontteja muille kuin varauksensaajan osoittamille tahoille.

8 Mikäli asemakaavoitus ei varausaikana johda tulokseen tai Helsingin kaupunginvaltuusto ei hyväksy tässä tarkoitettuja kiinteistönkauppoja, kaupunki ei vastaa siitä vahingosta, mikä varauksensaajalle tästä mahdollisesti aiheutuu.

Osapuolilla ei tällöin ole oikeutta esittää tähän varauspäätökseen perustuvia vaatimuksia toisilleen.

9 Tämä varaus on voimassa vuoden 2009 loppuun, ellei sitä eri päätöksin sen jälkeen jatketa.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja SRV Yhtiöt Oyj:lle.

Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Kartta varausalueesta

VASTAUS TIEHALLINNON SELVITYKSEEN: KADUN- JA TIENPIDON KEHITTÄMINEN UUDENMAAN JA ITÄ-UUDENMAAN ALUEELLA - YHTEISTYÖSSÄ ALUEEN KUNNAT JA TIEHALLINTO

Khs 2007-778

Tiehallinto esittää (16.3.2007), että kadun ja tienpidon kehittäminen Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueella –selvitys on valmistunut. Työssä selvitettiin Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueen kuntien halukkuutta tehdä yhteistyötä tienpidossa alueen muiden kuntien ja Tiehallinnon kanssa sekä kehittää eri yhteistyömalleja, jotta nämä tienpidon odotusten mukaiset palvelut voitaisiin toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti ja tehokkaasti.

Lisäksi työssä tarkasteltiin, miten kuntien kadunpitoa ja myös kuntien alueella olevien yksityisteiden tienpitoa tulisi kehittää ja toteuttaa. Tässä suunnitteluvaiheessa on kuvattu myös Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan kuntien kadunpidon nykyistä hankintatapaa, kadunpidon hankintamenettelyjen kehittämiseen liittyviä suunnitelmia sekä kuntien halukkuutta osallistua myöhemmin käynnistettäviin hankintakokeiluihin.

Selvitystyön perusteella esitetään, että Uudenmaan tiepiirissä ja sen alueen kunnissa edetään seuraavan askelluksen mukaisesti:

Vaihe 1: Sovitaan kuntien kanssa Tiehallinnon kanssa yhteisiin urakoihin sopivista töistä ja sisällytetään ne vuodesta 2007 alkaen laadittavaan ja vuosittain tarkennettavaa kunnossapitosuunnitelmaan

Vaihe 2. Valitaan ne kuntien työt, jotka soveltuvat Tiehallinnon urakoissa kilpailutettaviksi. Luodaan pelisäännöt näiden urakoiden sujuvan toteuttamisen varmistamiseksi.

Vaihe 3: Valitaan ne työt, jotka soveltuvat kuntien urakoissa kilpailutettaviksi noudattaen samoja pelisääntöjä kuin vaiheessa 2.

Vaihe 4: Ryhdytään toteuttamaan yhteisurakoita.

Työn tulokset on koottu julkaisuun ”Kadun- ja tienpidon kehittäminen Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueella – yhteistyössä alueen kunnat ja Tiehallinto” (Tiehallinnon selvityksiä 9/2007). Julkaisu löytyy sähköisesti osoitteesta www.tiehallinto.fi/julkaisut. http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf3201035-vkadun_ja_tienpid_kehitt.pdf

./. Julkaisu on jaettu liitteenä 1.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (23.8.2007), että tällä hetkellä pääkaupunkiseudun kuntien yhteistoiminnan kehittäminen on kaupungin johdon asettamana tavoitteena etusijalla.

Tiehallinnon ja Helsingin kaupungin kesken järjestetään vuosittain useita yhteistyökokouksia, joissa kehitetään ja koordinoidaan yhteistyötä. Siten tälläkin hetkellä on mahdollista kehittää ja lisätä yhteistyötä esimerkiksi materiaalihankinnoissa.

Laajan selvitystyön käynnistäminen ei ole juuri nyt suositeltavaa pääkaupunkiseudun kuntien selvitystyön ja sen pohjalta käynnistettävien yhteistyön toimeenpanon ollessa keskeneräinen. Em. selvitysprosessin tuottamilla tiedoilla tulee olemaan vaikutusta kuntien nykyisin tekemiin hankintamenettelyihin. Tämän kehitysvaiheen jälkeen, kun selvitystyön johdosta syntyneet hankintaprosessit ovat otettu käyttöön, on Helsingin kaupungin rakennusviraston katu- ja puisto-osasto valmis neuvottelemaan seikkaperäisemmin Tiehallinnon kanssa tehtävistä kadun- ja tienpidon yhteishankinnoista.

Ryj toteaa, että kaupunki ja Tiehallinto tekevät jo nykyisellään yhteistyötä keskenään. Katu- ja väylärakentamisessa tehdään yhteistyötä Tiehallinnon ja Ratahallinnon kanssa isojen väylä- ja meluntorjuntahankkeiden toteutuksessa. Vuoden 2007 yhteishankinnat Tiehallinnon kanssa katu- ja väylärakentamisessa ovat noin 20 milj. euroa.

Ylläpidossa yhteistyömahdollisuudet ovat rajoitetummat kuin rakentamisessa. Kaupungin katuverkko (ylläpidettävää katualaa noin 2000 ha + hoitoon otettua katualaa noin 900 ha) ja sen tekniset ominaisuudet poikkeavat yleisistä teistä ja tieverkosta. Hoidettavan tie- ja katuverkon erilaisten ominaisuuksien vuoksi käytettävissä oleva ylläpitokalusto soveltuu suurelta osin vain joko tie- tai katuverkon hoitoon.

Helsingin alueella Tiehallinnon teitä on noin 430 ha. Näiden valtateiden alkuosat liittyvät katuverkkoon kaupungin alueella. Rakennusvirasto ja Tiehallinto ovat sopineet keskenään väylien hoidon rajoista.

Muualla maassa yleiset tiet ovat yleensä taajamien läpikulkevia teitä, ja lisäksi on vähäinen määrä kunnan katuja. Nämä on helpompi hoitaa yhden tilaajan ja usein vielä yhden ylläpidon palveluntuottajan toimesta, jolloin ylläpitotöiden organisointi yksinkertaistuu ja merkittäviä kustannussäästöjä on mahdollista saavuttaa.

Kaupunki ja Tiehallinto tekevät käytännön yhteistyötä myös mm. ajoneuvojen siirrossa ja katupölyn haittojen ehkäisemisessä.

Yhteistyötä Tiehallinnon kanssa on mahdollista kehittää erinäisissä urakka- ja materiaalihankinnoissa. Mahdollisen yhteistyön tulisi olla luonteeltaan ja toteutustavaltaan sellaista, että pystytään varmistumaan markkinoiden toimivuudesta ja vahvistamaan yritysten kilpailuedellytysten säilyttämistä terveellä pohjalla.

Tiehallinnon selvityksessä on eräänä lähtökohtana viitattu kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelakiin. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kesken on Pääkaupunkiseudun yhteistyösopimuksen pohjalta meneillään selvitystyö yhteisten toimintojen kehittämisestä. Sopimuksen mukainen yhteistyö on laajempaa kuin puitelaissa edellytetty ja yhteistyölle on sovittu oma aikataulunsa. Teknisessä toimessa eräänä selvityksen kohteena on katujen ja yleisten alueiden hoito, ja tarkastelun kohteena lukuisia asioita, joilla organisaatioiden yhteistyötä lisätään ja toimintatapoja yhtenäistetään asteittain. Tällaisia ovat mm. kunnossapitomateriaalien hankintayhteistyön toimintamallin kehittäminen ja alueurakoinnin kehittäminen. Kaupungit arvioivat vuoden 2008 aikana seudun yhteistyön toimivuutta ja tuloksia sekä tekevät tarvittavat päätökset jatkotoimenpiteistä.

Ryj pitää hyvänä rakennusviraston esittämää etenemistapaa, että ensin kehitetään pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyötä katujen ja yleisten alueiden hoidossa ja selvitetään hankintayhteistyön käytännön toimintamalleja, ja vasta sen jälkeen otetaan esille mahdolliset selvitykset nykyistä tiiviimmästä yhteistyöstä Tiehallinnon kanssa.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi Tiehallinnon selvityksen: Kadun- ja tienpidon kehittäminen Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueella sekä lähettää vastauksenaan Tiehallinnolle seuraavan kirjeen:

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kesken on Pääkaupunkiseudun yhteistyösopimuksen pohjalta meneillään selvitystyö yhteisten toimintojen kehittämisestä. Sopimuksen mukainen yhteistyö on laajempaa kuin puitelaissa edellytetty ja yhteistyölle on sovittu oma aikataulunsa.

Teknisessä toimessa eräänä selvityksen kohteena on katujen ja yleisten alueiden hoito, ja tarkastelun kohteena lukuisia asioita, joilla organisaatioiden yhteistyötä lisätään ja toimintatapoja yhtenäistetään asteittain. Tällaisia ovat mm. kunnossapitomateriaalien hankintayhteistyön toimintamallin kehittäminen ja alueurakoinnin kehittäminen. Tämän selvitysprosessin tuottamilla tiedoilla tulee olemaan vaikutusta mm. kuntien nykyisin tekemiin hankintamenettelyihin. Yhteistyö on kesken ja kehittämishankkeiden toimeenpano selvitystyön pohjalta vasta alkamassa.

Helsingin kaupunki ei edellä mainitusta syystä tällä hetkellä pidä osaltaan ajankohtaisena Tiehallinnon kirjeessä esitetyn selvitystyön käynnistämistä hankintayhteistyön tiivistämiseksi. Sen jälkeen kun hankintamenettelyjä on pääkaupunkiseudun kaupunkien välisen selvitystyön johdosta saatu kehitettyä, on kaupungin puolelta tämänhetkistä paremmat edellytykset ryhtyä neuvottelemaan kadun- ja tienpidon yhteishankinnoista Tiehallinnon kanssa.

Kirje Tiehallinnolle ja pöytäkirjanote rakennusvirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Tiehallinnon selvityksiä 9/2007

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE HELSINGIN ENERGIAN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA (JAKOMÄKI)

Khs 2007-1735

Uudenmaan ympäristökeskus on (31.7.2007) varannut Helsingin kaupunginhallitukselle tilaisuuden antaa lausunto Helsingin Energian lupahakemuksesta. Lausunto tulisi antaa 5.10.2007 mennessä.

Helsingin Energia on tehnyt ympäristölupahakemuksen koskien Jakomäen huippulämpökeskuksen toiminnan jatkamista.

Lämpökeskuksessa on kaksi polttoaineteholtaan 31 megawatin kattilaa, joiden polttoaineena on raskas polttoöljy. Laitos toimii pääasiassa talviaikaan ja yksittäisen kattilan käyttöaika on huipputehona laskettuna noin 100 tuntia vuodessa. Laitoksella on kaksi raskaan polttoöljyn säiliötä sekä kevyen polttoöljyn säiliö.

Laitos on huippulämpölaitosten käyttöönottojärjestyksessä viimeisimpänä yhdessä Alppilan laitoksen kanssa.

Ympäristölautakunta päätti (28.8.2007) antaa seuraavan lausunnon:

Jakomäen lämpökeskuksen toiminta on laitoksen voimassaolevien ympäristölupien aikana ollut lupaehtojen mukaista. Laitoksen toiminnasta ei ole aiheutunut merkittävää ympäristö- tai viihtyisyyshaittaa.

Ympäristölautakunta katsoo, että ympäristölupamääräyksiä harkittaessa hiukkaspäästön raja-arvo tulisi asettaa BAT-tasoa vastaavalle 70–80 mg/m³(n) tasolle ja typenoksidien päästöraja-arvo BAT-tason mukaisesti. Ympäristölautakunta katsoo lisäksi, että laitoksen aiheuttamaa ympäristömelua tulisi kontrolloida ja pitää huolta siitä, että annetut meluohjearvot eivät ylity laitoksen tiiviisti asutetussa lähiympäristössä.

Helsingin Energian ympäristölupahakemuksesta ei käy ilmi, että Jakomäen lämpölaitoksen raskasöljysäiliöiden suoja-allastus osittain louhinnan jäljiltä olevaan kallioluolaan olisi riittävä estämään pohjaveden tai maaperän pilaantumista, mikäli raskasöljysäiliö rikkoontuu. Jakomäen laitoksen sijaitessa kahden pohjavesialueen läheisyydessä suojarakenteen riittävyydestä suojaamaan maaperää ja pohjavettä tulee olla täysi varmuus. Vastaavia rakenteita on käytetty lukuisissa Helsingin Energian laitoksissa. Ympäristölautakunta katsoo, että laitokselle voidaan myöntää uusi ympäristölupa vasta, kun louhinnan jäljiltä olevan kallioluolaseinämän käytön raskasöljysäiliön suoja-allasrakenteena on osoitettu olevan pohjaveden ja maaperän suojelun kannalta hyväksyttävä ratkaisu.

Kiinteistövirasto toteaa (30.8.2007), että lämpökeskus sijaitsee Suurmetsän kaupunginosassa osoitteessa Kankaretie 6. Alue on Helsingin kaupungin omistuksessa ja se on vuokrattu Helsingin Energialle energiahuoltoa varten. Lämpökeskuksen toiminta on aloitettu vuonna 1968.

Kiinteistövirasto puoltaa ympäristöluvan myöntämistä. Esitetty toiminta ei kuitenkaan saa aiheuttaa haittaa viereiselle asuinalueelle.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (30.8.2007), että Jakomäen huippulämpökeskus toimii tärkeänä osana alueellista energiatuotantoa, jolla turvataan kaukolämmön riittävä tarjonta asiakkaille huippukulutusaikoina.

Kaupunkisuunnittelulautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Helsingin Energialle.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin Energian ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus puoltaa Helsingin Energian ympäristölupahakemuksen hyväksymistä ehdolla, että hakemuksen mukainen ei aiheuta haittaa viereiselle asuinalueelle.

Kaupunginhallitus katsoo, että ympäristölupamääräyksiä harkittaessa hiukkaspäästön raja-arvo tulisi asettaa BAT-tasoa vastaavalle 70–80 mg/m³(n) tasolle ja typenoksidien päästöraja-arvo BAT-tason mukaisesti.

Kaupunginhallitus katsoo lisäksi, että laitoksen aiheuttamaa ympäristömelua tulisi kontrolloida ja pitää huolta siitä, että annetut meluohjearvot eivät ylity laitoksen tiiviisti asutetussa lähiympäristössä.

Jakomäen lämpölaitoksen raskasöljysäiliöiden suoja-allastuksen rakenteen riittävyydestä suojaamaan maaperää ja pohjavettä tulee olla täysi varmuus. Kaupunginhallitus katsoo, että laitokselle voidaan myöntää uusi ympäristölupa vasta, kun louhinnan jäljiltä olevan kallioluolaseinämän käytön raskasöljysäiliön suoja-allasrakenteena on osoitettu olevan pohjaveden ja maaperän suojelun kannalta hyväksyttävä ratkaisu.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, kiinteistövirastolle ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITE

Kartta



Kokousaika	1.10.2007 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

	Tertiäärilaina	Primäärilaina
	euroa	euroa

Helsingin Asumisoikeus Oy/ Keinupuisto		9 646,00

Kumpulan Kiinteistöt Oy/ Muotoilijanpiha	494 870,00

Pihlajiston Kiinteistöt Oy/ Von Daehninkatu 1	550 600,00	826 400,00

Kannelmäen Kiinteistöt Oy/ Soittajanpolku	196 740,00	1 010 205,00

YHTEENSÄ	1 242 210,00	1 846 251,00

vuosi	lyhennys per vuosi e
2008	200 000
2009-2014	600 000
2015	800 000
2016-2022	1 400 000
2023	100 000
yhteensä	14 500 000

vuosi	lyhennys per vuosi e
2008	200 000
2009-2014	600 000
2015	800 000
2016-2022	1 400 000
2023	100 000
yhteensä	14 500 000

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Kartta kaupan kohteesta
	Liite 3	Kiinteistönluovutusilmoitus
	Liite 4	Kauppakirja