HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Helen Sähköverkko Oy:n ja Suomen Energia-Urakointi Oy:n ylimääräiset yhtiökokoukset

Vt Jouko Malisen toivomusponsi Sparknet-ratkaisun selvittämisestä

Määrärahan myöntäminen kiinteistövirastolle Viikinmäen maaperän puhdistamiseen ja tonttien luovutukseen liittyviin toimenpiteisiin eri kohteissa

18.6.2007, 25.6.2007, 3.9.2007 ja 10.9.2007 pöydälle pantu asia
Kaupungin konserniyhteisöjä, nettobudjetoituja yksiköitä ja liikelaitoksia koskevat omistajapoliittiset linjaukset

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Vartiokylän tontin 45447/1 asemakaavan muuttaminen (nro 11698)

Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston päätöksestä tehdyistä valituksista Etu- ja Taka-Töölön puisto- ym. alueiden (kylpylähotelli) asemakaava-asiassa (nro 11290)

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Elisa Oyj:n sekä Sato-Rakennuttajat Oy:n välisessä kiinteistökaupassa

Etra Trading Oy:n poikkeamishakemus

Kiinteistö Oy Sitratorin poikkeamishakemus

Helsingfors svenska bostadsstiftelsen ja OP-Eläkekassan poikkeamishakemus

10.9.2007 pöydälle pantu asia
Esitys Helsingin Leijona Oy -nimisen yhtiön perustamiseksi kaupungintalokortteleiden kehittämistä varten

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta

Valtuutettu Sanna Hellströmin toivomusponsi: Violanpuiston pulkkamäen säilyttäminen

Selityksen antaminen Korkeimmalle hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston päätöksestä hyväksyä metron kulunvalvontatekniikan uusimisen hankesuunnitelma

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Selvitys Helsingin sosiaaliasiamiesten toiminnasta vuonna 2006

Selvitys apulaisoikeuskanslerille sosiaaliviraston tulevaisuusverstas-raporttia koskevaan kanteluun

Uusien jäsenten valitseminen vapaaehtoistyön neuvottelukuntaan

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Työllistämistoimikunnan jäsenen vaihdos

Tasa-arvotoimikunnan jäsenen vaihdos

VT JOUKO MALISEN TOIVOMUSPONSI SPARKNET-RATKAISUN SELVITTÄMISESTÄ

Khs 2006-2118

Kj ilmoittaa, että käsitellessään 27.9.2006 valtuutettujen tekemiä eräitä aloitteita (Malisen aloite 3) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki selvittää mm. Turussa käytössä olevan Sparknet-ratkaisun, jolla voitaisiin nivoa jo olemassa olevat verkot suhteellisen pienillä kustannuksilla yhteen ja tietoturvaongelmatkin saataisiin ratkaistua.” (Jouko Malinen 61-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Kj toteaa, että talous- ja suunnittelukeskus on selvittänyt asiaa. SparkNet on ICT Turku Oy:n yhdessä MP-MasterPlanet Oy:n ja turkulaisten korkeakoulujen vuonna 2003 käynnistämä yhteistyömuoto. Verkon on suunnitellut ja toteuttanut MP-MasterPlanet Oy, joka myös hallinnoi verkkoa ja myy siihen liittyviä tuotteita. Toteutuksessa hyödynnetään mukaan liittyneiden organisaatioiden verkkoja. Verkkoyhteisöön liitytään ostamalla tarvittavat tuotteet MasterPlanet Oy:ltä. Tuotteita myydään sekä yrityksille että kuluttajille. Yksityisen kuluttajan kannalta tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että hankkii Masterplanet Oy:ltä langattoman Sparknet-tukiaseman tai päivittää muualta hankitun tukiaseman Sparknetin tukemalla ohjelmaversiolla.

Verkko perustuu yhteisöön liittyneiden toimijoiden oman langattoman tukiaseman ja sen Internet-yhteyden jakamiseen muille yhteisön jäsenille (OpenSpark). Tällainen yhteyden jakaminen kolmansien osapuolten käyttöön on vastoin useiden Internet-palveluntarjoajien sopimusehtoja.

OpenSpark-verkon käyttö vaatii käyttäjätunnuksen. Muille kuin verkkoyhteisöön liittyneille, esim. satunnaisille yhteyden tarvitsijoille, myydään väliaikaista käyttäjätunnusta, joka on maksullinen. Tietoturvan hoitaminen on käyttäjän vastuulla. OpenSpark-verkon tukiasemia on Helsingissä noin 60.

Helsingissä on myös OpenSparkin tapaan toimivan verkkoyhteisö Fonin tukiasemia. Tämä yhteisö on levinnyt eri maihin ja kertoo olevansa maailman suurin langaton verkkoyhteisö. Hankkimalla Fon-yhteisön reitittimen ja liittämällä sen omaan internet-yhteyteensä saa oikeuden käyttää muiden yhteisöön kuuluvien henkilöiden vastaavia reitittimiä ilman korvausta.

Helsingin kaupunki tarjoaa tällä hetkellä ilmaisen, avoimen wlan-yhteyden ydinkeskustassa. Ulkotukiasemia on 20 ja ne kattavat Kauppatorin, Esplanadin, Mannerheimintien Erottajan ja Hakasalmen huvilan välisellä alueella, Narinkkatorin, Rautatientorin ja Senaatintorin. Verkkoon voi ottaa yhteyden ilman tunnuksia ja se on varustettu asianmukaisin varoituksen wlan-verkkojen tietoturvan puutteista.

Kaikissa kirjastoissa tarjotaan asiakkaiden käyttöön wlan-yhteys. Lisäksi wlan-yhteyksiä on monitoimitaloissa, Jugend-salissa, matkailutoimistossa, Kaupungintalossa ja useissa virastoissa.

Helsingin keskustassa on yksityisten tarjoamia wlan-yhteyksiä runsaasti. Laajin verkko on Maxinetilla yli 60 tukiasemaa, jota on edelleen tarkoitus laajentaa. Lisäksi yhteyksiä tarjoavat mm. monet kahvilat. Helsingin Sanomat totesi 4.8.2007, että Helsingin ydinkeskustan wlan-verkosto on tiivistynyt nopeasti ja on selkeästi edellä naapurikaupunkeja Espoota ja Vantaata.

On ilmeistä, että yksityinen tarjonta edelleen laajenee. Olettavasti verkkoyhteisöjen Openspark ja Fon käyttäjäkunta kasvaa ja sitä myötä niiden verkot laajenevat. Myös muiden teknologioiden käyttö kasvaa. Tänä päivänä voi esimerkiksi ostaa mobiililaajakaistan operaattorilta alle 20 euron kiinteään kuukausihintaan.

Kaupungin liittyminen Sparknetiin ja Openspark-yhteisöön merkitsisi sitoutumista yhteen yksityiseen toimijan ja verkkoyhteisöön ja sen toiminnan edistämistä. Kun Helsinki ja pääkaupunkiseutu on muista Suomen kaupungeista todennäköisesti poiketen houkutteleva markkina-alue myös muille toimijoille, ei tätä voi pitää tasapuolisena ja tarkoituksenmukaisena.

KJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 27.9.2006 hyväksymän toivomusponnen (Jouko Malinen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Maliselle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Karakorpi Tuomo, tietotekniikkapäällikkö, puhelin 310 36396

18.6.2007, 25.6.2007, 3.9.2007 ja 10.9.2007 pöydälle pantu asia

KAUPUNGIN KONSERNIYHTEISÖJÄ, NETTOBUDJETOITUJA YKSIKÖITÄ JA LIIKELAITOKSIA KOSKEVAT OMISTAJAPOLIITTISET LINJAUKSET

Khs 2007-1406

Kj toteaa, että kaupunginhallitus hyväksyi 30.10.2006 ( § 1333) kaupungin tytäryhteisöjä koskevat omistajapoliittiset yleislinjaukset seuraavasti:

– toimintaa tehostetaan parantamalla tuottavuutta. Tuottavuutta mitataan ja vertaillaan kansallisesti ja kansainvälisesti.

– kassanhallintaa keskitetään osaksi kaupungin muuta kassanhallintaa siten, että kaupungin tytäryhteisöt liittyvät sovittavassa laajuudessa kaupungin sisäisen pankin ja konsernitilin käyttäjiksi,

– tytäryhteisöjen lainanotossa hyödynnetään kaupungin neuvotteluasemaa rahoitusmarkkinoilla ja rahoitusasiantuntemusta,

– tehostetaan hankintoja siten, että kaupunki kilpailuttaa tavaroiden ja palveluiden hankintoja koskevia puitesopimuksia tytäryhteisöjen käyttöön,

– yhdistetään etenkin saman toimialan tytäryhteisöjä tai niiden toimintoja, mikäli yhdistäminen on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua,

– lisätään etenkin saman toimialan tytäryhteisöjen toiminnallista ja hallinnollista yhteistyötä yhteistyöhyötyjen saavuttamiseksi,

– tehostetaan riskienhallintaa laatimalla yhteisökohtaiset riskienhallintasuunnitelmat,

– tehostetaan yhteisöjen hallintoa vähentämällä erityisesti kehittämisen ja sijoitustoiminnan välineenä toimivien tytäryhtiöiden hallitusten jäsenten lukumäärää ja nimeämällä tällaisten yhtiöiden hallitusten jäseniksi myös ulkopuolisia asiantuntijoita, ja

– tehostetaan tytäryhteisöjen johtamista panostamalla tytäryhteisöjen ylimmän johdon johtamisvalmiuksien kehittämiseen henkilökohtaisin kehittämissuunnitelmin.

Lisäksi kaupunginhallitus

– hyväksyi nettobudjetoitujen yksiköiden, liikelaitosten ja konserniyhteisöjen omistuksen tarkoitukseen perustuvan jaottelun liitteenä 1 olevan muistion kohdan 2 mukaisesti,

– päätti, että kaupunginhallituksen asemaa omistajaohjauksessa vahvistetaan laatimalla ensi vaiheessa selvitys kaupunginhallituksen konsernijaoston perustamiseen liittyvistä kysymyksistä toimenpide-ehdotuksineen 30.6.2007 mennessä, ja lisäksi

– kehotti talous- ja suunnittelukeskusta valmistelemaan alussa mainitun päätöksen edellyttämät yksityiskohtaiset toimenpide-ehdotukset 30.6.2007 mennessä myöhemmin tapahtuvaa päätöksentekoa varten.

Kj toteaa, että kaupunginhallituksen hyväksymien yleisten omistajapoliittisten linjausten mukaiset toimenpiteet on pääosin käynnistetty tai ovat valmisteilla eikä yleislinjausten toimeenpano edellytä enää kaikilta osin kaupunginhallituksen erillispäätöksiä.

./. Talous- ja suunnittelukeskuksen toimesta on nyt valmisteltu liitteenä 1 olevassa muistiossa mainittujen nettobudjetoitujen yksiköiden, liikelaitosten ja konserniyhteisöjen omistuspohjaa, kehittämisvisiota ja toiminnallisia tavoitteita koskevat yksityiskohtaisemmat linjaukset ja laadittu liitteenä 2 oleva selvitys kaupunginhallituksen konsernijaoston perustamiseen liittyvistä kysymyksistä.

Nettobudjetoiduista yksiköistä omistajapoliittiset linjaukset on tässä vaiheessa määritelty vain niille yksiköille, joiden toimintaperiaatteisiin jo nyt sisältyy selkeä ja vakiintunut tilaaja-tuottajapohjainen palvelumalli ja jota toimintatapaa on tarkoituksenmukaista kehittää jatkossa liikelaitospohjalta tehokkaamman tulosohjauksen varmistamiseksi. Liikelaitosmalli parantaa myös vertailtavuutta samalla toimialalla toimiviin vastaaviin ulkopuolisiin yksiköihin.

HUS-kuntayhtymälle ei ole myöskään määritelty tässä yhteydessä Helsingin erillistä omistajapoliittista linjausta, koska pääkaupunkiseudun kaupungit valmistelevat parhaillaan yhdessä KUUMA- ja Neloset-kuntaryhmien kanssa yhteistä HUS-omistajapolitiikkaa. Tämä valmistelutyö liittyy vireillä olevien pääkaupunkiseudun yhteistyöselvitysten yhtenä osaselvityksenä tehtävään Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien yhteisesti omistettujen yhteisöjen omistajaohjauksen kehittämiseen.

Kj pitää tarkoituksenmukaisena, että kaupungin omistajapolitiikan jatko linjaukset määritellään liitteenä 1 esitettyjen linjausten mukaisesti ja että nykyisestä toimintamallista saatujen kokemusten perusteella kaupungin omistaja- ja konserniohjausta kehitetään kaupungin kokonaisedun näkökulmasta nykyistä vielä konsernilähtöisemmäksi ja kokonaistaloudellisemmaksi edistäen samalla myös konsernijohdon tahtotilan viestimistä mahdollisimman suoraan läpi koko kaupunkikonsernin.

Mikäli Khs hyväksyy sille nyt tehdyn omistajapoliittisia linjauksia koskevan esityksen, niin jatkotoimenpiteet tullaan käynnistämään hyväksyttyjen linjausten pohjalta joiltakin osin jo heti Khn päätöksen jälkeen kuluvan vuoden syksyn aikana. Tämä koskee mm. esitykseen sisältyviä nettobudjetoitujen yksiköiden liikelaitostamisia. Näiltä osin valmistelutyö pyritään ajoittamaan niin, että uudet liikelaitokset voidaan perustaa vuoden 2009 alusta lukien. Muilta osin omistajapoliittisten linjausten toimeenpano suunnitellaan ja ajoitetaan pitkäjänteisemmin ja tapauskohtaisesti.

Kj toteaa, että konsernijaoston perustamisella myös varaudutaan pääkaupunkiseudun yhteistyön tiivistymisen myötä tapahtuvaan kaupunkien omistajaohjauksen keskitetympään päätöksentekoon ja omistajapolitiikan yhtenäistämiseen sellaisissa yhtiöissä ja muissa yhteisöissä, joissa kaupungit ovat osakkaina tai käyttävät niissä määräysvaltaa.

KJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä kaupungin nettobudjetoituja yksiköitä, liikelaitoksia ja konserniyhteisöjä koskevat omistajapoliittiset linjaukset liitteen 1 mukaisesti kehottaen talous- ja suunnittelukeskusta valmistelemaan yhteistyössä kaupungin asianomaisten muiden tahojen kanssa nyt hyväksyttyjen linjausten mukaiset jatkotoimenpiteet.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee hyväksyä jatkovalmistelun pohjaksi periaatelinjauksen, että kaupunginvaltuustolle valmistellaan esitys kaupunginhallituksen konsernijaoston perustamisesta liitteen 2 mukaisten linjausten pohjalta, ja kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta yhteistyössä hallintokeskuksen kanssa valmistelemaan jaoston perustamiseen liittyvät toimenpide-ehdotukset niin, että konsernijaosto voidaan perustaa seuraavan valtuustokauden alusta lukien.

Pöytäkirjanote liitteineen kaikille kaupungin virastoille ja laitoksille sekä tytäryhteisöille.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

LIITTEET	Liite 1	Helsingin kaupunkikonsernin omistajapolitiikka
	Liite 2	Konsernijaosto, selvitys

VARTIOKYLÄN TONTIN 45447/1 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11698)

Khs 2007-1636

45. kaupunginosan (Vartiokylä, Vartioharju) korttelin nro 45447 tontin nro 1 asemakaavan muutosehdotus.

Ruotsinsalmentie 1

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (14.6.2007) mm., että tontinomistajat ovat pyytäneet 29.1.2007 asemakaavan muuttamista siten, että tehokkuusluku nostetaan e = 0.25.

Asemakaavatilanne Tontilla on voimassa asemakaava nro 8145 (vahvistettu 1.10.1981). Tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on e = 0.20 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Tontille saa kerrosalan lisäksi rakentaa autosuojia sekä muita asuntojen ulkopuolisia asumista palvelevia tiloja, kuten varasto-, huolto- ja askartelutiloja yhteensä enintään 25 k-m² asuntoa kohti, kuitenkin enintään 50 k-m². Kokonaiskerrosalasta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Nykytilanne Tontti sijaitsee Vartioharjun pientaloalueella. Tontilla on vuonna 1959 rakennettu 151 k-m²:n suuruinen asuinrakennus. Tontin ympärillä on omakotitaloja.

Asemakaavan muutosehdotus

Tontin käyttömahdollisuuksia ja asumisväljyyttä parannetaan rakennusoikeutta nostamalla. Vartioharjun pientaloalueella noudatetaan kaavoitusperiaatetta, että tehokkuusluku voidaan nostaa luvusta 0.20 lukuun 0.25 edellyttäen, että ympäristönsuojelulliset syyt eivät ole esteenä.

Tontti on edelleen erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on 0.25. Tontille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja -katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.

Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin pinta-alan täyttä 400 m² kohti. Kuitenkin jos tontin pinta-ala on 600–799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa.

Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Tontin länsireunaan on merkitty puurivillä ja pensailla tai pensasaidalla istutettava tontin tai alueen osa.

Tontin pinta-ala on 1 328 m² ja tehokkuuden e = 0.25 mukainen rakennusoikeus 332 k-m².

Vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta naapureiden tai ympäristön kannalta. Tontille rakennetaan omakotitalo ja myöhemmin ehkä nykyisen rakennuksen tilalle uudisrakennus. Tontin rakennusoikeus nousee 66 k-m².

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 19.4.2007) sekä asemakaavan muutosluonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 17.–31.8.2007, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2 b, 3, 6 ja 7 kohtien mukaan, milloin muutetaan rakennusoikeutta siten, että asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0.3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta, muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä, muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin ja tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 45. kaupunginosan korttelin nro 45447 tontin nro 1 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 14.6.2007 päivätyn piirustuksen nro 11698 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Asemakaavakartta nro 11698 (Vartiokylän tontti 45447/1)

LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYISTÄ VALITUKSISTA ETU- JA TAKA-TÖÖLÖN PUISTO- YM. ALUEIDEN (KYLPYLÄHOTELLI) ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11290)

Khs 2005-140

Kaj toteaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyi 23.5.2007 (asia nro 9) 13. ja 14. kaupunginosan (Etu-Töölön ja Taka-Töölön) puisto-, vesi- ja katualueen asemakaavan muutoksen nro 11290.

XXXX XXXX 18.6.2007 päivätyllä valituksella ja Helsingin kaupunkisuunnitteluseura - Stadsplaneringsällskapet i Helsingfors ry 29.6.2007 päivätyllä valituksella ovat hakeneet muutosta Helsingin hallinto-oikeudelta kaupunginvaltuuston päätökseen.

./. Valitukset ovat esityslistan tämän asian liitteenä.

Helsingin hallinto-oikeus pyytää (3.7.2007) kaupunginvaltuuston lausuntoa valitusten johdosta.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut on antanut (24.8.2007) asiassa kaupunkisuunnitteluviraston kanssa yhteistyönä valmistellun lausunnon.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa asiasta Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavanlaisen, hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausuntoon perustuvan lausunnon:

Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan hallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos hallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen.

Kaupunginhallitus viittaa asiassa kaupunginvaltuuston kaavapäätöksessä ja kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksissä kaupunginhallitukselle lausuttuun.

Helsingin kaupunkisuunnitteluseura ry:n valituksen keskeinen sisältö

Helsingin kaupunkisuunnitteluseura - Stadsplaneringsällskapet i Helsingfors ry:n 29.6.2007 päivätyssä valituksessa vaaditaan päätöksen kumoamista maankäyttö- ja rakennuslain, ympäristönsuojelulain sekä Suomen hyväksymän Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen vastaisena muun muassa seuraavin perustein:

Asemakaavan muutos on Helsingin yleiskaava 2002:n ja sen suunnitteluperiaatteiden sekä valtuuston hyväksymän ponnen vastainen, koska kylpylähotelli ei ole hallinnon ja julkisen palvelun toimintaa, se privatisoi ympäristönsä ja lisää liikennettä alueella.

Päätös on lain asemakaavasäännösten vastainen selvitysten puutteellisuuden ja selvitysalueen suppeuden vuoksi. Valmistelu on tapahtunut lainvastaisesti tavoitekeskustelun, vaihtoehtotarkastelujen ja juuri tätä suunnittelualuetta koskevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman puuttumisen vuoksi. Asemakaava olisi myös tullut asettaa uudelleen nähtäville, koska siihen tehtiin muutoksia viimeisen nähtäville panon jälkeen.

Asemakaavaa laadittaessa ei ole huomioitu eduskunnan 2004 hyväksymää maisemayleissopimusta ja asemakaava on ympäristönsuojelulain vastainen, koska se aiheuttaa ympäristön tärveltymistä.

Lausunto valituksen johdosta

Yleiskaavan vastaisuus

Taivallahden alueen suunnittelu kytkettiin osaksi Helsingin yleiskaava 2002:n valmistelua ja jo aloitettua asemakaavatyötä päätettiin jatkaa vasta uuden yleiskaavan hyväksymisen jälkeen.

Alueelle suunniteltu kylpylähotelli oli aiemman yleiskaavan vastainen. Helsingin yleiskaavan (kaupunginvaltuusto 9.12.1992) mukaan alue oli virkistysaluetta (V) ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta aluetta. Alueelle sai rakentaa ulkoilutyyppisen virkistystoiminnan tiloja ja alueelle tarpeellisia yhdyskuntateknisen huollon tiloja sekä paikallisliikenteen väyliä. Taivallahden asemakaavan muutoksen tulkittiin poikkeavan aiemmasta yleiskaavasta siten, että kylpylätoiminnan ei katsottu olevan ulkoilutyyppistä virkistystoimintaa. Asemakaavan valmistelua päätettiin jatkaa vasta uuden yleiskaavan hyväksymisen jälkeen, mikäli yleiskaavaan tulisi osoitetuksi rakentamisalue tälle kohdin.

Lainvoimaisessa ja oikeusvaikutteisessa Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003) alue on merkitty pääosin virkistysalueeksi, kaupunkipuistoksi ja kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaaksi alueeksi.

Yleiskaavassa on Taivalsaareen osoitettu asemakaavamuutoksen mukaiselle kylpylän sijaintipaikalle alue julkisille palveluille ja hallinnolle.

Yleiskaavasta ei tältä osin valitettu.

Yleiskaavamääräyksen mukaan aluetta kehitetään hallinnon, julkisten palvelujen, korkeakoulutuksen ja ympäristöhaittoja aiheuttamattomien toimitilojen, asumisen ja virkistyksen sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön.

Yleiskaavaa valmisteltaessa viitesuunnitelma oli yleiskaavoituksen pohjana ja rakennuksen koko, korkeus ja arkkitehtoninen ilme sekä yleiskaavan valmistelijoiden että kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenten tiedossa.

Asemakaavan muutoksessa 11290 yleiskaavan mukaista rakentamisaluetta koskee kaavamääräys KLH-1 (Kylpylähotellin korttelialue). Alue on Helsingin kaupungin omistuksessa. Kylpylähotelli toteutunee kuitenkin yksityisenä hankkeena.

Kylpylähotellin esikuvat ovat historiallisissa kaupunkikylpylöissä ja terveyskylpylöissä. Kylpylään liittyy kuntoutus-, kuntoilu- ja kokoustiloja ja siihen liittyvät kahvila- ja ravintolatilat talvipuutarhoineen avautuvat ympäröivään puistoon ja merelle. Kylpylän on katsottu olevan alueelle sopivaa virkistystoimintaa myös siitä syystä, että se jatkaa alueen käyttöä uimalana myös talvella.

Asemakaavan muutos on Helsingin yleiskaava 2002:n mukainen.

Keskimääräinen vuorokausiliikenne ja pysäköintipaikat

Hiekkarannantien keskimääräinen vuorokausiliikenne Eteläisen Hesperiankadun ja Hietaniemenkadun välillä on nykyisin 730 autoa vuorokaudessa ja kylpylähotellin rakentamisen jälkeen noin 1300 autoa vuorokaudessa. Kantakaupungin liikenneverkossa liikennemäärä on edelleen varsin pieni eikä aiheuta liikennemeluhaittaa. Kylpylähotellin huolto on järjestetty maanalaisen kellarin kautta eikä se aiheuta merkittäviä häiriöitä alueella liikkuville. Merikannontien liikennemäärä on tällä hetkellä noin 7600 autoa/vrk, Hietakannaksentien 6800 autoa/vrk ja Mechelininkadun noin 26700 autoa/vrk. Kylpylähotellin pysäköinti on sijoitettu rakennuksen kellariin (75 autopaikkaa). Rakennuksen saattoliikenne on suunniteltu niin, että asiakkaat jätetään takseista ja tilausbusseista kylpylän sisäänkäynnin edustalla olevalle sisäänkäyntiaukiolle. Kylpylähotellin huoltoliikenne on suunniteltu kellarin kautta.

Kaupunginhallitus toteaa, ettei asemakaavan laillisuusarvioinnin perustana voi olla sitä koskevan yksittäisen toivomusponnen mukaisuus. Kuitenkin voidaan todeta, että kylpylän pysäköinti ja liikennejärjestelyt eivät asemakaavan mukaisin järjestelyin pääosin aiheita liikennealueiden tarpeen ja varausten lisääntymistä alueella.

Pysäköintipaikkojen tarve alueella on suurimman osan vuodesta vähäinen, mutta kesällä vilkkaimman uimasesongin aikana tai joulun aikaan hautausmaalla kävijöiden vuoksi pysäköintipaikoista voi olla joinakin päivinä pulaa. Hiekkarannantien varressa kaava-alueella on noin 70 kadunvarsipaikkaa. Taivallahden monitoimikenttä voi tilapäisesti toimia pysäköintialueena esimerkiksi alueella järjestettävän suuren tapahtuman aikana.

Asiakirjoihin sisältyy 26.5.2004 päivätty Taivallahden pysäköintiselvitys.

Asemakaavan muutoksen asemakaavasäännöstön vastaisuus

Asemakaavaa varten laadittu suunnitelmaa havainnollistava materiaali on poikkeuksellisen laaja. Viitesuunnitelmassa kylpylähotelli esitettiin pohjapiirrosten ja leikkausten lisäksi sekä viistoilmakuviin sovitetuin perspektiivikuvin että silmän tasosta eri suunnista esitetyin perspektiivikuvin ja alueleikkauksin. Viitesuunnitelman valmistumisen jälkeen perspektiivikuvia tilattiin vielä lisää valokuviin sovitettuina mallinnoksina. Suunnitelmaa havainnollistavaa kuvamateriaalia on esitetty myös osana asemakaavan selostusta.

Suunnitelman arviointia varten laadittiin lisäksi laajan alueen käsittävä pienoismalli, josta on niin ikään valokuvia osana asemakaavan selostusta, ja joka kuvamateriaalin ohella on esitetty sekä valmistelumateriaalin nähtävillä olon yhteydessä että kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Maisemallisten vaikutusten arviointi on tehty riittävän laajalta alueelta.

Selvityksiin perustuen rakennus on kaavassa tarkasti määritelty asemakaavamerkinnöin ja -määräyksin. Rakennusala on tiukasti rajattu ja esimerkiksi korkeus on määritelty sekä kerrosluvuilla että julkisivun ja vesikaton leikkauskohdan ylimpinä korkeusasemina.

Asemakaavan muutoksessa Taivalsaareen on ehdotettu rakennettavaksi kaksi–kolmikerroksinen kylpylähotelli, jonka kerrosala on 12 300 m². Luonnosvaiheesta rakennusoikeutta on pienennetty noin 1 700 m²:llä. Meritallin suunnalta ja uimarannan suunnilta avautuvaan maisemakuvaan kylpylä vaikuttaa tekemällä rannasta rakennetumman luonteisen. Mereltä päin katsoen rakennuksen massa sopeutuu puuston latvusten muodostamaan horisonttiin eikä nouse sen yläpuolelle.

Asemakaavaa esiteltäessä on käytettävissä ollut riittävä havaintomateriaali ja selvitykset ja asemakaavan muutos täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 2 momentin asemakaavaa koskevat sisältövaatimukset.

Valmistelun lainvastaisuus

Toisin kuin valituksessa väitetään, on asemakaava-aluetta koskevia, maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:ssä edellytettyjä osallistumis- ja arviointisuunnitelmia laadittu kaikkiaan kolme (13.10.2000 päivätty, 23.5.2001 päivätty sekä 30.3.2004 päivätty), joista kaksi ensimmäistä ulottui myös nykyisen Hietarannan uimaranta-alueelle.

Hietarannan – Taivallahden alueen suunnittelu on ollut alusta alkaen kriittisen julkisen keskustelun kohteena, minkä vuoksi alueen suunnittelu ja asemakaavan muutostyö on edennyt hitaasti. Suunnittelualue jaettiin kahdeksi asemakaava-alueeksi, koska uimarannan kahvila- ja pukusuojatilojen rakentaminen oli tarkoitus aloittaa jo vuonna 2002 ja myös sauna on tarkoitus rakentaa lähivuosina. Kaava-alueen jako kahteen osaan johtui siitä, että Taivallahden osalta asemakaavan käsittelyn arveltiin kestävän mahdollisine valituksineen vuosia jolloin myöskään Hietarannan uimarantaa koskevia parannuksia ei päästäisi tekemään.

Asemakaavan muutoksen uudelleen nähtäville panoa koskevin osin viitataan jäljempänä XXXX XXXX:n valituksesta annettuun lausuntoon.

Asemakaavaa valmisteltaessa on vuorovaikutus ja kaavoituksesta tiedottaminen tapahtunut maankäyttö- ja rakennuslain 6 §:n, 62 §:n ja 63 §:n 1 momentin edellyttämällä tavalla. Tältä osin viitataan asemakaavan selostukseen ja muihin kaava-asiakirjoihin.

Maankäyttö- ja rakennuslain 1 §:n yleiset tavoitteet eivät ole yksittäisen kaavan sisältöä koskevia oikeudellisia vaatimuksia eivätkä siten yksittäistä asemakaavaa koskevan oikeudellisen arvioinnin perusteita.

Maisemansuojelu ja kulttuurimaisema ym.

Alueen maisemallisen ominaisluonteen muodostavat hiekkarannan avoimuus ja sen myötä näkymäyhteys Seurasaarenselän merialueelle sekä puistomainen ympäristö yhdistettynä luonnonkallioihin. Taustana ovat hautausmaa-alueet muureineen. Maisematilan muodostumiselle vanhan puuston merkitys on olennainen.

Asemakaavan muutoksen mukainen kylpylärakennus näkyy suurmaisemassa länsisuunnalta, Seurasaarenselältä ja Seurasaaresta. Myös Meritallin suunnalta ja uimarannan suunnilta avautuvaan maisemakuvaan se vaikuttaa tekemällä rannasta rakennetumman luonteisen. Mereltä päin katsoen rakennuksen massa sopeutuu puuston latvusten muodostamaan horisonttiin eikä nouse sen yläpuolelle.

Taivallahden ranta-alueen lähiympäristössä on useita arvokkaita aluekokonaisuuksia sekä arkkitehtonisesti huomattavia yksittäisiä rakennuksia ja rakennusryhmiä, jotka on Helsingin yleiskaava 2002:ssa arvioitu kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti tai maisemakulttuurin kannalta merkittäviksi kohteiksi, joita tulee kehittää siten, että niiden arvot ja ominaisuudet säilyvät.

Suunniteltu kylpylähotelli sijoittuu Taivallahden erottamana Soutustadionin ja Humalluodon eteläpuolelle. Kylpylähotelli ei vaikuta näiden rakennusten arvoja heikentävästi, parhaimmillaan se tulee ansiokkaasti täydentämään eri vuosikymmenten arkkitehtuurin kirjoa. Kaava-asiakirjoihin liittyy myös arviointi kylpylän kaupunkikuvallisesta merkityksestä Pohjoisen Hesperiankadun päätteenä.

Arvokkaat aluekokonaisuudet ja rakennusryhmät, joita suunnitellun kylpylähotellirakennuksen lähiympäristöön liittyy, edellyttävät uudisrakentamiselta erityistä laadukkuutta. Korkeatasoisesti toteutettuna kylpylähotellirakennus tulee täydentämään merkittävää lähimiljöötä ja luo uuden ajallisen kerrostuman alueelle.

Yleissopimukset, joihin valtio on sitoutunut, eivät suoraan ohjaa asemakaavoitusta. Sopimukset saavat tulkintansa tässä tapauksessa maankäyttö- ja rakennuslain ja muun kaavoitusta ohjaavan lainsäädännön kautta. Kuten edellä on todettu ja asiakirjoista muutoin selviää, on maisemallisten arvojen ja kulttuuriympäristön säilyttäminen ollut merkittävä asemakaavoitusta ohjaava tekijä ja huomioitu maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla.

Maisemallisten, kaupunkikuvallisten, liikenteellisten ja muiden vaikutusten arvioinnin osalta lisäselvitystä ja havaintomateriaalia sisältyy asemakaavan selostukseen sekä muihin asiakirjoihin. Vaikutusten arviointi on riittävä ja se on tehty riittävän laajalta alueelta.

XXXX XXXX:n valituksen keskeinen sisältö

XXXX XXXX:n 18.6.2007 päivätyssä valituksessa pyydetään päätöksen kumoamista ja palauttamista uudelleen käsiteltäväksi muun muassa seuraavin perustein:

Kaavahanke on puuttunut kaupunkisuunnitteluviraston kaavoituskatsauksista 2005–2007. Valittaja ei myöskään ole saanut kaupungin kannanottoa muistutuksessa esittämiinsä mielipiteisiin ennen kuin hänelle 2007 postitettiin kaupunginhallituksen pöytäkirjanote. Hänelle oli syntynyt käsitys, ettei kaava-asia ole enää vireillä.

Kaavahanke ei edennyt osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisessa aikataulussa ja ehdotus olisi tullut asettaa uudelleen nähtäville mahdollisine lisäselvityksineen.

Asemakaavalle ei ole esitetty lainmukaisia perusteluja. Helsinkiläiset eivät tarvitse hotellia heille tarkoitetun kylpylän yhteyteen ja muualta tulevat hotellivieraat aiheuttavat liikenteen kasvua monine häiriö- ja haittatekijöineen. Lähietäisyydellä on hotelleja korkeatasoisine sauna- ja kylpyläosastoineen.

Alueen hoitaminen on laiminlyöty, mutta lainmukainen peruste massiivisen hotellin rakentamiselle ei ole epäsiisteys ja hoitamattomuus.

Yleiskaavan yhteydessä hyväksytty ponsi on sivuutettu eikä asemakaavan muutoksen tarkoitus toteudu hyväksytyllä muutoksella.

Asemakaavan muutos on maankäyttö- ja rakennuslain 1 §:n, 5 §:n, 6 §:n, 9 §:n ja 50 §:n vastaisena kumottava.

Lausunto valituksen johdosta

Muistutuksen johdosta pyydetty perusteltu kannanotto ja asian vireillä olo

Helsingin kaavoituskatsaukseen kerätään tärkeimmät ja merkittävimmät vireillä olevat ja myös lähitulevaisuudessa vireille tulevat asemakaavat, kuten maankäyttö- ja rakennuslain 7 §:ssä edellytetään.

Taivallahden asemakaavan muutoksesta on tiedotettu Helsingin kaavoituskatsauksessa vuosina 1996–2004. Asemakaavan muutosta ei mainita kaavoituskatsauksissa vuosina 2005–2007. Suunnitteludokumentit ja prosessin kuvaus on kuitenkin ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluviraston internet-palvelussa vuodesta 2005 lähtien.

Helsingissä asemakaavan muutokset hyväksyy pääsääntöisesti kaupunginvaltuusto ja valmistelusta huolehtii kaupunkisuunnittelulautakunta. Kaupunkisuunnittelulautakunta on käsitellyt asemakaavan muutosehdotuksesta annetut lausunnot ja tehdyt muistutukset 16.12.2004.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyn jälkeen, saadun palautteen johdosta, kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja kehotti kaupunkisuunnittelulautakunnan alaista kaupunkisuunnitteluvirastoa täydentämään valmistelua siten, että selvitetään kylpylälle myös muita mahdollisia sijoitusvaihtoehtoja. Kaupunkisuunnittelulautakunnan selvitys vaihtoehtoisista sijaintipaikoista (12.1.2006) sisältyy asiakirjoihin. Lisäselvitysten vuoksi asemakaava ei tavanmukaisesti edennyt välittömästi valtuuston päätettäväksi eikä sitä enää mainittu kaavoituskatsauksissa 2005–2007.

Vaikkakin asemakaava merkittävyydeltään on katsottu sellaiseksi, että siitä Helsingissä noudatetun käytännön mukaisesti tiedotetaan kaavoituskatsauksissa, ei maininnan puuttumista loppuvaiheen kaavoituskatsauksista kaupunginhallituksen käsityksen mukaan voida pitää sellaisena valmisteluun liittyvänä puutteena tai virheenä, että asemakaava tulisi sen vuoksi lainvastaisena kumota.

Pyytämänsä kaupungin kannanoton esittämiinsä mielipiteisiin XXXX XXXX on saanut sen jälkeen kun se on ollut esitettävissä, eli kun asemakaavan muutosehdotus on edennyt päätösvaiheeseen ja päätösvaltaisten toimielinten, kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Tätä ennen kuitenkin niille muistutuksen tehneille tai mielipiteensä esittäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, on kaavoituksen vuorovaikutuksen osana muun muassa postitettu kaupunkisuunnittelulautakunnan pöytäkirjanote ja jäljennös listatekstistä 16.12.2004 tapahtuneen käsittelyn jälkeen.

Kahden muistutuksen tekijän (XXXX XXXX:n ja Helsingin Kaupunginosayhdistysten Liitto ry HELKA:n), jotka ovat muistutuksessaan pyytäneet perusteltua lausuntoa, lausunnot käsiteltiin kaupunginhallituksessa erillisinä asioina.

Kunnan perusteltu kannanotto XXXX:lle on toimitettu maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n edellyttämällä tavalla.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 32 §:n mukaan silloin, kun kaavaehdotusta on olennaisesti muutettu sen jälkeen, kun se on asetettu julkisesti nähtäville, se on asetettava uudelleen nähtäville.

Asemakaavan muutosehdotukseen tehtiin lausuntojen ja muistutusten johdosta seuraavat tarkistukset:

– Asemakaavan rantaviivan rakentamistapaa koskeviin merkintöihin on lisättiin ranta-aukion sekä venesataman kohdalla kulkevan raitin osalle merkintä r-3, jonka mukaan ranta on pystysuoran tukimuurin avulla likimäärin korkeustasoon +1,5 rakennettavaa rantaa.

– Aiemmin venesatama-alueella ollut yleiselle jalankululle varattu alueen osa sataman kohdalla liitettiin osaksi puistoaluetta. Raitti määrättiin rakennettavaksi Martta Ypyän aukion tavoin kivettynä ja alueella olevat tukimuurit, portaat ja luiskat rakennettaviksi luonnonkivestä. Alueelle edellytettiin rakennettavaksi istutettuja osia, jotka muodostavat kivettyjen alueiden ja Merikannontien kanssa yhtenäisen kaupunkimaisen rantareitin.

– Aiemmin katuaukioksi merkitty Martta Ypyän aukio merkittiin puistoalueen osaksi, joka tulee kivetä aukion tapaan (vp). Alueen päällysteiden tulee olla ajoa kestäviä. Alueen kivetyt osat tulee tehdä luonnonkivestä.

– Katuaukiolle aiemmin osoitetun 200 m²:n suuruisen rakennusalan merkintää täsmennettiin. Ranta-aukiolle merkittiin rakennusala enintään 170 k-m²:n suuruiselle yksikerroksiselle puujulkisivuiselle rakennukselle, johon saa sijoittaa kahvilan katettuine terasseineen sekä venesatamaa ja alueen muuta virkistystoimintaa palvelevia tiloja. Rakennuksen tulee olla ilmeeltään paviljonkimainen ja se tulee liittää toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti osaksi ranta-aukiota.

– Mahdollisen ulkouima-altaan rakentamisesta määrättiin,

että allas on voitava peittää kannella.

– Kylpylähotellin kellariin johtava ajoluiska siirrettiin noin 7 metriä lähemmäksi hotellin itäpäätyä, jotta tarvittava kynnyskorkeus +2,3 voidaan rakentaa ja nykyiset pintavesien tulvareitit säilyttää.

– Asemakaavan muutosehdotukseen lisättiin määräys, jonka mukaan sedimenttien pilaantuneisuus on tutkittava ennen vesialueilla tehtäviä ruoppaustöitä.

– Asemakaavan muutosehdotukseen lisättiin kylpylähotellin tonttia koskeva määräys, jonka mukaan tontille saa rakentaa pelastustoiminnan kannalta tarpeellisia kulkuteitä. Sisääntuloaukiolle (au) on oltava esteetön pääsy ja tila hälytysajoneuvoille.

– Yleiselle jalankululle varatuille alueille kylpylähotellin koillis- ja luoteispuolella merkittiin ajoyhteys hälytysajoneuvoille.

– Yleiselle jalankululle varattujen alueiden sijaintia puistoalueella tarkistettiin hieman.

Tehdyt muutokset eivät olleet olennaisia, joten ehdotusta ei maankäyttö- ja rakennusasetuksen 32 §:n mukaisesti ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville. XXXX:n valituksessa esittämät seikat eivät ole sellaisia, että asemakaava niiden vuoksi olisi tullut asettaa uudelleen nähtäville.

Asemakaavan tavoitteet ja lainmukaisuus

Maankäyttö- ja rakennuslain 55 §:n mukaan asemakaava esitetään kartalla, jossa 1 momentin 3 kohdan mukaan osoitetaan ne yleiset tai yksityiset tarkoitukset, joihin maa- tai vesialueet on aiottu käytettäviksi.

Asemakaavan muutos mahdollistaa kylpylähotellin rakentamisen Taivallahteen. Mahdollista toiminnan harjoittajaa tai organisaatiomuotoa ei ratkaista tai valita asemakaavoituksella.

Kaupunginhallitus viittaa muulta osin valituksessa esitetyistä väitteistä asemakaavan muutoksen tavoitteiden ja sisällön laillisuudesta, vuorovaikutuksesta ja vaikutusten arvioinnin riittävyydestä, edellä Helsingin kaupunkisuunnitteluseuran valitukseen annettuun vastineeseen, asemakaavan selostukseen ja muihin kaava-asiakirjoihin.

Asemakaavan muutos on ollut kiistelty ja siitä on esitetty runsaasti myös kriittisiä mielipiteitä. Asemakaavan muutos täyttää kuitenkin maankäyttö- ja rakennuslain 50 §:n ja 54 §:n mukaiset asemakaavan tarkoitusta ja sisältöä koskevat vaatimukset. Asemakaavan muutos on valmisteltu lain edellyttämässä vuorovaikutuksessa osallisten kanssa. Myös asemakaavan muutoksen pohjaksi laaditut selvitykset ovat riittävät.

Maankäyttö- ja rakennuslain 1 §:n ja 5 §:n yleiset tavoitteet eivät ole yksittäisen kaavan sisältöä koskevia oikeudellisia vaatimuksia eivätkä siten myöskään yksittäistä asemakaavaa koskevan oikeudellisen arvioinnin perusteita.

Yhteenveto Kaupunginhallitus katsoo, että valituksissa ei ole esitetty mitään sellaisia seikkoja, joiden vuoksi kaavapäätös olisi kumottava. Kaavamuutos perustuu lain edellyttämiin riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin sekä täyttää lain asettamat menettely- ja sisältövaatimukset. Kaavalla ei myöskään aiheuteta laissa tarkoitettua elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä tai kohtuutonta haittaa.

Päätös ei ole siten syntynyt virheellisessä järjestyksessä, viranomainen ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutenkaan lainvastainen.

Kaupunginhallitus katsoo edellä esitettyyn viitaten, että valitukset tulisi aiheettomina ja perusteettomina hylätä.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille lausunnon laatimista ja antamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Valitukset kaupunginvaltuuston päätöksestä kylpylähotellin (Etu- ja Taka-Töölö) asemakaava-asiassa nro 11290

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN ELISA OYJ:N SEKÄ SATO-RAKENNUTTAJAT OY:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2007-1871

46. kaupunginosan (Pitäjänmäki, Pitäjänmäen teollisuusalue) korttelin nro 46002 tontti nro 18; Kutomotie

Kiinteistölautakunta toteaa (21.8.2007) mm. seuraavaa:

Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistönluovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

Kiinteistö

Myyjä / Ostaja

Oik.tod.pvm. ja

kauppahinta

46. kaupunginosa

kortteli 46002

tontti 18

Elisa Oyj / SATO-Rakennuttajat Oy perustettavien yhtiöiden lukuun

28.6.2007

13 595 000 euroa

Kaupan kohde Kiinteistökaupan kohteena on määräala Helsingin kaupungin 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki, Pitäjänmäen teollisuusalue) korttelin nro 46002 tontista nro 18 sillä sijaitsevine rakennuksineen ja pysäköintihalleineen. Voimassa olevan asemakaavan mukaan määräala muodostaa asuinkerrostalojen korttelialueeseen kuuluvan ohjeellisen kaavatontin nro 46002/20 (AK). Tontin pinta-ala on 19 555 m² ja rakennusoikeus 23 000 k-m².

Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan tontilla sijaitsee vuonna 1959 valmistunut 31 229 k-m²:n suuruinen varastorakennus sekä vuonna 1950 valmistunut 4 446 k-m²:n suuruinen toimistorakennus, vuonna 1981 valmistunut 33 k-m²:n suuruinen tietoliikenteen rakennus sekä vuonna 1901 valmistunut 22 k-m²:n suuruinen voimalaitosrakennus. Kauppakirjan mukaan toimistorakennus saneerataan asuinkäyttöön ja muut tontilla sijaitsevat rakennukset puretaan.

Kauppahinta ja muut ehdot

Kokonaiskauppahinta 13 595 000 euroa vastaa yksikköhintoja noin 695,22 euroa/m² ja noin 591,09 euroa/k-m²rakennuksineen. Kauppakirjan mukaan kauppahinta koostuu rakennusoikeudelle sovitusta hinnasta 13 225 000 euroa (575 euroa/k-m²) sekä saneerattavaksi tarkoitetun rakennuksen kellarissa sijaitsevien myyjän käytössä olevien teletilojen sovitusta hinnasta 370 000 euroa.

Kaupunki on etuostolain 2 §:n mukaisesti tiedustellut myyjältä kaupan ehtoja. Myyjän ilmoituksen mukaan kauppaan ei liity muita ehtoja kuin kauppakirjassa ilmoitetut.

Kauppakirjan mukaan kaupan kohteella on tehty maaperän pilaantuneisuutta koskeva selvitys, jonka mukaan alueella on lievää pilaantuneisuutta. Rakennusten purkamisen jälkeen ostaja teettää lisätutkimuksia ja hakee tarvitsemansa kunnostusluvan. Myyjä vastaa kunnostamisesta aiheutuvista välttämättömistä kustannuksista siltä osin kuin viranomaiset puhdistamista edellyttävät tai olisivat oikeutettuja edellyttämään.

Myyjä ja ostaja ovat tehneet erillisen yhteistyösopimuksen, jossa on sovittu mm. rakennusten purusta ja purkukustannuksista, rakentamisaikaisista ylläpitokustannuksista ja mahdollisen pysäköintiyhtiön perustamisesta ja toiminnasta.

Helsingin kaupungin ja myyjän välinen maankäyttösopimus

Kaupan kohde on osa Helsingin kaupungin ja Elisa Oyj:n välillä 18.4.2007 allekirjoitettua sopimusta, jossa on sovittu asemakaavan muutosehdotuksen nro 11568 toteuttamisesta. Sopimuksen mukaan yhtiö maksaa kaupungille 1 350 000 euroa rakentamismahdollisuuksien parantumisesta. Kauppakirjan mukaan ostaja vastaa em. maksusta.

Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan ko. kiinteistökaupassa, koska kauppa liittyy kaupungin kanssa aiemmin tehtyyn maankäyttösopimukseen ja kaupan kohde tulee ostajan toimesta rakentumaan kaavan mukaiseen käyttöön.

Kaj toteaa, että päätösesitys on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, ettei kaupunki käytä etuosto-oikeuttaan 28.6.2007 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Elisa Oyj on myynyt määräalan 46. kaupunginosan korttelin nro 46002 tontista nro 18 sillä sijaitsevine rakennuksineen ja pysäköintihalleineen SATO-Rakennuttajat Oy:lle perustettavien yhtiöiden lukuun.

Pöytäkirjanote SATO-Rakennuttajat Oy:lle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Kartta kaupan kohteesta
	Liite 3	Kiinteistönluovutusilmoitus
	Liite 4	Kauppakirja

ETRA TRADING OY:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2007-1692

Etra Trading Oy (toiminimi 31.12.2006 asti Oy Etra Ab) pyytää (19.6.2007) poikkeamislupaa 40. kaupunginosan (Suutarila) korttelin nro 40150 tontille nro 4 (Lampputie 2) varastorakennuksen (8 005 k-m²) rakentamiseksi poiketen asemakaavassa olevasta tontin pääkäyttötarkoituksesta (liike- ja toimistorakennusten korttelialue KL). Lisäksi poiketaan rakennuksen vähimmäisetäisyydestä tontin rajaan sekä vähäisesti rakennuksen enimmäiskorkeudesta. Uudisrakennus ulottuu tontin 40150/4 etelärajan yli saman omistajan hallitsemalle tontille 40150/3.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että Etra Trading Oy:n liiketoiminnassa KL-tontilla tarvitaan tässä vaiheessa ensisijaisesti varastotilaa. Uudis-rakennuksesta suunnitellaan kaupunkikuvallisesti viimeistelty eikä se estä mahdollista myöhempää KL-käyttöä. Rakennuksen enimmäiskorkeus vastaa siihen liittyvää TY-tontilla olevaa rakennusta. Enimmäiskorkeuden vähäinen ylitys mahdollistaa uudisrakennuksessa nykyistä varastoa vastaavan toiminnan. Kaupunkikuvallisesti Kehä III:n ja Suutarilantien liittymän alue kohentuu asemakaavassa KL-käyttöä vastaavalla tavalla. Rakentamisen yhteydessä rakennuspaikalta poistuu nykyinen ulkovarastointi ja kangaspintainen kevytrakenteinen varastohalli.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (29.6.2007), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia. Lisäksi hakemus koskee rakennuskorttelia, jonka tontteja ei ole merkitty kiinteistörekisteriin, joten alueella on voimassa rakennuskielto maankäyttö- ja rakennuslain 81 §:n nojalla.

Selostus Alueella on voimassa 11.4.2007 hyväksytty asemakaava nro 11460. Asemakaavan mukaan tontti 40150/4 on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, jolle saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan liiketiloja (KL). Tontin rakennusoikeus on ilmaistu tehokkuusluvulla e = 0,7. Tontin pinta-ala on 12 555 m² ja rakennusoikeus 8 788 k-m². Asemakaavan mukainen rakennusten enimmäiskorkeus on 12 m. Tämän rakennuskorkeuden ylittäviä rakennusosia, joiden korkeus on enintään 15 m, saa rakentaa enintään 50 % rakennuksen suurimman kerroksen kerrosalasta.

Kaavassa tontin pohjoislaitaan on merkitty Kehä III:n eteläpuolella kulkevaa voimalinjaa varten varattu alueen osa. Voimalinja-alueen eteläpuolella on merkitty 10 m leveä ns. käyttöoikeusalue, jolle saa sijoittaa vain rakennuksen varasto-osia. Tontin pohjois- ja eteläreunoilla on puilla ja pensailla istutettavat alueet ja eteläreunalla maanalaista johtoa varten varattu alueen osa ja ajoyhteysrasite.

Aluetta on käytetty lähinnä ulkovarastointiin. Tontilla on myös kangaspintainen kaarihalli, joka on niin ikään ollut varastokäytössä. Muuten tontti on rakentamaton.

Hakijan tarkoituksena on laajentaa tontilla 40150/3 olevaa 1970–80-luvulla rakennettua varastorakennusta pohjoiseen uuden asemakaavan mukaiselle KL-tontille 40150/4.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että uudisrakennuksen pääasiallinen käyttötarkoitus on varastointi. Uudisrakennus on suunniteltu rakennettavaksi kiinni nykyiseen, tontilla 40150/3 olevaan varastorakennukseen, jolloin se sijoittuu ajoyhteys- ja johtovarausrasitteen päälle ja ulottuu osittain TY-tontin 40150/3 puolelle. Uudisrakennus on kauttaaltaan n. 13,4 m korkuinen. Kaavan mukainen enimmäiskorkeus ylittyy osittain.

Osallisten kuuleminen Selvitys naapureiden kuulemisesta sekä naapureiden suostumukset on liitetty hakemusasiakirjoihin lukuun ottamatta tonttia 40149/8, jonka kuuleminen liitetään myöhemmin kaupunginhallitukselle toimitettaviin asiakirjoihin. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Kiinteistövirasto toteaa (3.7.2007), että Helsingin kaupunki on tontin 40149/8 omistajana rakennuspaikan 40150/4 naapuri. Tontti 40149/8 on vuokrattu Oy Starkki Ab:lle (T1140-16).

Hakija on neuvotellut suunnitellun rakentamisen edellyttämistä johtosiirroista ym. järjestelyistä Helsingin Veden ja Helsingin Energian kanssa, jotka suostuvat rakentamiseen tietyin edellytyksin.

Kiinteistöviraston tonttiosaston maanhankintatoimiston toimistopäällikkö totesi, ettei kaupungilla ole puolestaan naapurina huomauttamista suunnitellusta rakentamisesta ehdolla, että hakija saa Helsingin Veden ja Helsingin Energian kirjalliset hyväksymiset rakennuksen ulottamiseksi maanalaista johtoa varten varatulle alueen osalle heidän keskenään erikseen sopimin ehdoin ja että hakija saa naapuritontin vuokralaisen kirjallisen hyväksymisen hankkeelle.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että tontin tulevasta käytöstä on keskusteltu hakijan edustajien kanssa useaan otteeseen asemakaavan laatimisvaiheessa vuosina 2003–2006. Oy Etra Ab suunnitteli tontille kaavan laatimisvaiheessa kaupallista toimintaa tontin länsipuolella olevan Starkin rautakaupan tapaan, mutta suunnitelmat ovat myöhemmin muuttuneet. Yhtiö on päätynyt siihen, että varastotoimintaa jatketaan Suutarilassa ja kasvava toiminta vaatii selkeästi nykyistä enemmän tilaa. Etra Trading Oy omistaa tontit 40150/3 ja 4, jotka ennen kaavamuutoksen voimaantuloa olivat yhtä tonttia 40150/1.

Hakijan, rakennusvalvontaviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston edustajien välisissä neuvotteluissa vuosina 2006–2007 on todettu, että tavoitteena on suunnitella Lampputie 2:n uudisrakennuksesta kaupunkikuvallisesti viimeistelty. Nykyinen tontin pohjoisosan heikkokuntoinen ulkovarastoalue korvataan laadukkaalla uudisrakennuksella. Erityisesti pohjoiseen Kehä III:lle päin näkyvästä rakennuksesta pyritään luomaan Suutarilan liittymään tunnistettavuutta luova ja Kehä III:n suuren mittakaavan huomioiva, arkkitehtonisesti mielenkiintoinen uudisrakennus.

Keväällä 2007 voimaan tulleen Suutarilan teollisuusalueen pohjoisosan asemakaavan tavoitteena on luoda edellytykset alueen kehittymiselle hyvin saavutettavissa olevana työpaikka-alueena, jonne voivat sijoittua mm. Vuosaaren satamaan ja Kehä III:n liikenneyhteyksiin tukeutuvat logistiikkayritykset. Kehä III:n varren tonteille on luotu edellytykset paljon tilaa vievän erikoistavaran kaupan sijoittumiselle. Poikkeaminen tontilla 40150/4 kaavan mukaisesta käyttötarkoituksesta on mahdollista, mikäli rakennus suunnitellaan siten, että se ei estä mahdollista myöhempää KL-käyttöä.

Rakentaminen tontin 40150/4 etelärajaan kiinni ajoyhteys- ja johtovarausrasitteen päälle edellyttää johtorasitteen huomioon ottamista rakennussuunnittelussa. Uudisrakennuksen ja vanhan rakennuksen liitososan osalta tämä edellyttää erityisratkaisuja (esim. johtokanaali) ja sopimista toteutukseen ja huoltoon liittyvistä kysymyksistä Helsingin Veden kanssa. Rasitteen länsiosan osalta esitetty uudisrakentaminen edellyttää nykyisten kunnallisteknisten johtojen ja putkien siirtoa sekä sopimista kaavan mukaisen rasitteen siirrosta verkostojen haltijoiden kanssa. Kaavassa olevaa ajoyhteysrasitetta tontin läpi itä-länsisuunnassa ei ole tarvetta korvata, koska tonttien ja rakennuskokonaisuuden omistus säilyy yhdellä taholla, Etra Trading Oy:llä.

Poikkeamisen erityinen syy on elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantaminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli uudisrakennus on kaupunkikuvallisesti viimeistelty ja suunniteltu toiminnallisesti siten, että se ei estä mahdollista myöhempää KL-käyttöä. Tontin eteläosan maanalainen johtorasite tulee ottaa huomioon jatkosuunnittelussa.

Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua Etra Trading Oy:n poikkeamishakemukseen päätöksen nro 2007-1692/526 mukaisesti ehdolla, että uudisrakennus on kaupunkikuvallisesti viimeistelty ja suunniteltu toiminnallisesti siten, että se ei estä mahdollista myöhempää KL-käyttöä. Tontin eteläosan maanalainen johtorasite tulee ottaa huomioon jatkosuunnittelussa.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Suutarilan tontti 40150/4)
	Liite 2	Ympäristökartta (Suutarilan tontti 40150/4)
	Liite 3	Asemapiirros

HELSINGFORS SVENSKA BOSTADSSTIFTELSEN JA OP-ELÄKEKASSAN POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2007-1831

Helsingfors Svenska Bostadsstiftelse (HSBS) ja OP-Eläkekassa pyytävät (6.6.2007) poikkeamislupaa 23. kaupunginosan (Toukola) korttelin nro 23100 tontille nro 42 (osoite Pariisinkatu 2–4) asuinkerrostalon (12 200 k-m²) rakentamiseksi. Hanke poikkeaa voimassa olevasta asemakaavasta rakennuskorkeuden suhteen sekä vähäisessä määrin tontin ja rakennusalan osalta.

Hakijat perustelevat hakemustaan poikkeuksellisen tilaohjelman vaativalla sovittamisella tontille.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (10.8.2007), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 23.9.2006 hyväksytty asemakaava nro 11492. Asemakaavan mukaan tontille saa rakentaa enintään 5–7-kerroksisen asuinkerrostalon, jonka kahdessa alimmassa kerroksessa saa olla liiketiloja ja julkisia palvelutiloja sekä kunnallistekniikkaa palvelevia tiloja. Tontti, joka Pariisinkadun etuistutusvyöhykettä lukuun ottamatta on sama kuin rakennusala, on rajattu hyvin tiukasti ennakoidun rakentamisen mukaan. Tontti rajautuu ulkokehältään katualueisiin ja sisäkehältään yhteiskäyttöiseen AH-korttelialueeseen (23100/45).

Tontti on rakentamaton.

Hakijoiden tarkoituksena on rakennuttaa tontille asemakaavan tavoitteiden mukainen asuinkerrostalo palvelutiloineen.

Suunnitelman mukaan tontille sijoittuvat hyvin erilaiset ja vaatimuksiltaan toisistaan poikkeavat toiminnot. Itälaidalla (Toukolankadun ja Kotisaarenkadun varrella) on vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja ja länsilaidalle (Toukolankadun ja Pariisinkadun varrelle) sijoittuu:

- kansallinen näkövammaisliitto

- valtakunnallinen sokeainkoulu

- kaupungin päiväkoti ja korttelikoulu

- sosiaalisia vuokra-asuntoja (HSBS)

- näkövammaisille suunniteltuja asuntoja

- sokeainkoulun asuntola

- ns. tavallisia vuokra-asuntoja.

Päiväkoti ja sokeainkoulu työntyvät pihalle, muodostaen pienimittakaavaisen pihamiljöön, muut tilat ovat asuinrakennuksena rungon sisällä.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että

- rakennus on Toukolankadun varrella osittain yhtä kerrosta asemakaavassa määriteltyä korkeampi (korkeus osin 6, osin 6+2 kerrosta, asemakaavassa koko Toukolankadun pituudella 5+2 kerrosta).

- tontin ja rakennusalan raja ylitetään siten, että

- osa pihasiivistä sijoittuu AH-korttelialueelle
(yhteensä noin 74 m²)

- Kotisaarenkadun varrella rakennusmassa ulottuu 1500 mm AH-korttelialueelle.

- rakennusalan raja ylitetään Pariisinkadun varrella siten, että rakennus ulottuu tontilla 730 mm etuistutusalueelle.

- lähimpänä Pariisinkujaa oleva pihasiipi on osin kaksikerroksinen asemakaavassa määritellyn yksikerroksisuuden asemesta.

Osallisten kuuleminen Naapureita on kuultu, eikä heillä ole huomautettavaa kyseisen rakennushankkeen johdosta.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hanke on asemakaavan tavoitteiden mukainen ja, että poikkeamilla ei ylitetä rakennusoikeutta tai saavuteta muuta sellaista etua jolla olisi jokin taloudellinen tai naapurustoa loukkaava etu. Syynä poikkeamiseen on monipuolinen tilaohjelma ja laaja toimijakunta sekä näiden perustelluista erityistarpeista johtuvat ratkaisut.

Poikkeamisen erityinen syy on tontin ja rakennusalan tarkoituksenmukainen rakentaminen ja käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli rakentamisessa noudatetaan 12.6.2007 päivättyä suunnitelmaa. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2007-1831/526 mukaisesti ehdolla, että rakentamisessa noudatetaan 12.6.2007 päivättyä suunnitelmaa.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Toukolan tontti 23100/42)
	Liite 2	Ympäristökartta (Toukolan tontti 23100/42 sijoittuu kartassa kortteleiden 23109 ja 23103 alueelle)
	Liite 3	Asemapiirros

10.9.2007 pöydälle pantu asia

ESITYS HELSINGIN LEIJONA OY -NIMISEN YHTIÖN PERUSTAMISEKSI KAUPUNGINTALOKORTTELEIDEN KEHITTÄMISTÄ VARTEN

Khs 2007-1679

Kiinteistölautakunta toteaa (26.6.2007) seuraavaa:

Kiinteistölautakunta kehotti 17.4.2007 kiinteistövirastoa selvittämään ns. kaupungintalokortteleiden toiminnallista kehittämistä yhtiö-mallin perusteella.

Kaupungintalokorttelit käsittää korttelissa K 32 (Dromedaari) sijaitsevan Uschakoffin talon (Jugendsali ym.), korttelin K 31 (Sarvikuono, mm.
Kiseleffin talo), korttelin K 30 (Leijona, mm. kaupungintalo) ja osan korttelissa K 4 (Elefantti, mm. kiinteistövirasto) sijaitsevista taloista.

Rakennuskannan kunto vaihtelee heikosta hyvään. Heikoimmassa tilassa ovat Elefantti-korttelin rakennukset. Sarvikuonokorttelissa Kiseleffin talo ja Sunnin talo ovat tyydyttävässä kunnossa. Muut rakennukset ovat pääosin hyvässä tai tyydyttävässä kunnossa.

Kortteleiden yhteenlaskettu kaupungin hallussa oleva kokonaisala on noin 57 000 m². Alustavan kiinteistöjen arvolaskelman perusteella rakennusten teknillinen nykyarvo on noin 100 miljoonaa euroa ja korjausvastuuta on kertynyt noin 70 miljoonaa euroa. Merkittävimmät peruskorjaustarpeet ovat Lampan talossa, Elefanttikorttelin taloissa ja Kiseleffin talossa. Rakennuksista ei ole vielä tehty tarkempia kuntokartoituksia, mutta peruskorjauksissa on kyse arviolta 40–50 miljoonan euron korjaustarpeista jossain vaiheessa. Lisäksi tilojen käyttötarkoituksen muutokset nostavat korjauskustannuksia huomattavastikin.

Kehittämisen tavoitteet

Kaupungintalokortteleiden kehittämisen tavoitteena on saada alue elävöitettyä. Tilojen käytettävyys kaupungin omien tarpeiden ja yksityisen liiketoiminnan vaatimusten osalta tulee varmistaa. Investointien tulee olla kannattavia ja rakennusten arvon säilyttäviä.

Hallintomallivaihtoehtoja

Kehittäminen tilakeskuksen hallinnassa

Perinteinen tapa kaupungin toimitilojen toteutuksessa on ollut toteutus suoraan kaupungin omistukseen. Suorassa omistuksessa investoinnin rahoitus tulee kaupungin talousarvion kautta ja tilojen vuokrauksessa noudatetaan kiinteistölautakunnan päättämiä menettelyjä.

Tilakeskuksen toiminta ja organisaatio on tehty lähinnä kaupungin omassa käytössä olevia tiloja varten, eikä sovellu hyvin yksityisen liiketoiminnan kehittämiseen.

Normaali kiinteistöyhtiö

Kiinteistöyhtiö-mallissa kaupunki siirtäisi alueen rakennukset apporttina, kaupalla tai niiden yhdistelmällä perustettavalle tai jo olemassa olevalle kiinteistöyhtiölle. Tällä hetkellä voimassa olevan lain mukaan kaupungin suorassa omistuksessa olevien toimitilojen siirtämiseen kunnan omistamalle yhtiölle sovelletaan määräaikaista vapautusta varainsiirtoverosta (4 %). Tässä tapauksessa on kuitenkin epävarmaa voitaisiinko verovapaussäännöstä soveltaa. Yhtiö suunnitteluttaisi kohteet, ottaisi lainaa, rakennuttaisi kohteet ja vuokraisi edelleen käyttäjille. Mallissa myös kaupungin käytössä olevat tilat tulisivat yhtiön hallintaan ja yhtiö vuokraisi nämä tilat hallintokunnille. Normaalin kiinteistöyhtiön ongelma on verotuksessa. Yhtiön poistopohjan loppuessa yhtiö joutuu maksamaan tuloveroa valtiolle.

Mallin hyvänä puolena on, että kiinteistöjen omistus ja määräysvalta säilyy kaupungilla. Kaupungin talousarviovaroja ei sitoudu korjauksiin. Huonona puolena on verotus ja kaupungin omien tilojen korjauskustannusten siirtäminen tulevaisuudessa maksettaviksi lainakustannuksiksi.

Normaali yhtiö

Normaalissa osakeyhtiö-mallin mukaisessa yhtiössä olisi mahdollista, että yhtiö kehittäisi toimintaa ja vuokraisi kaupungin ulkopuoliseen käyttöön tulevat tilat tilakeskukselta pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Sen jälkeen yhtiö muuttaisi ja korjaisi ulosvuokrattavat tilat ja vuokraisi ne edelleen vuokralaisille. Yhtiö joutuisi hankkimaan lainoja ja koska yhtiöllä ei olisi asettaa kiinteistöjä lainojen vakuudeksi, yhtiön tulisi nähtävästi saada lainoille kaupungin takaus. Kaupungin omaan käyttöön jäävien tilojen korjaus ja rakennusten peruskunnon vaatimat korjaukset jäisivät tilakeskuksen vastuulle. Koska yhtiön tase olisi hyvin heikko ja poistopohja vähäinen, yhtiö joutuisi nähtävästi tilanteisiin, joissa se joutuisi mahdollisesti maksamaan tuloveroa valtiolle. Yhtiön tekemät korjauskulut parantaisivat kuitenkin yhtiön tasetta ja poistopohjaa. Verotukselliset ongelmat on mahdollista ainakin osittain hoitaa kaupungin perimän vuokran porrastuksella.

Mallin hyvänä puolena on yhtiön kevytrakenteisuus, rakennusten jääminen kaupungin suoraan omistukseen ja tilojen määräysvallan säilyminen kaupungilla. Huonona puolena on mahdollinen verotus, vakuuksien vähäisyys ja taloudellinen heikkous.

Keskinäinen kiinteistöyhtiö

Keskinäisessä kiinteistöyhtiössä rakennusten siirto yhtiölle, suunnittelu, rahoitus ja toteutus tapahtuisi samoin kuin normaalissa kiinteistöyhtiössä. Myös varainsiirtoverokohtelu olisi samanlainen. Ero normaaliin kiinteistöyhtiöön on siinä, että keskinäisessä kiinteistöyhtiössä osakkeiden haltija (tilakeskus) maksaa yhtiölle yhtiön kulujen mukaista vastiketta ja vuokraa tilat käyttäjille. Mahdolliset voitot tai tappiot siirtyvät suoraan tilakeskukselle. Koska kaupunki ei ole tuloverovelvollinen, mahdollisesta voitosta ei tulisi veroseuraamuksia. Mallissa vuokraus tapahtuisi tilakeskuksen kautta ja olisi siinä mielessä samanlainen kuin suorassa omistuksessa olevat kohteet. Kaupungin käytössä olevat tilat olisi mahdollista siirtää myös Koy Helsingin toimitilojen omistukseen.

Mallin hyvänä puolena on, että kiinteistöjen omistus ja määräysvalta säilyy kaupungilla. Kaupungin talousarviovaroja ei sitoudu korjauksiin. Huonona puolena on kaupungin omien tilojen korjauskustannusten siirtäminen tulevaisuudessa maksettaviksi lainakustannuksiksi ja keskinäisen kiinteistöyhtiön kankeus liiketilojen vuokrauksessa.

Kommandiittiyhtiö

Kommandiittiyhtiössä tulee olla vähintään kaksi yhtiömiestä, joista yksi vastuunalainen yhtiömies ja yksi äänetön yhtiömies. Mallissa kaupunki olisi vastuunalainen yhtiömies ja äänetön yhtiömies voisi olla nimellisessä osuudella jokin kaupungin yhtiö. Verotuksellisista syistä johtuen tarvittaneen myös ulkopuolinen yhtiömies. Kommandiittiyhtiömallissa rakennukset siirrettäisiin yhtiön omistukseen tai vain vuokrattaisiin yhtiölle. Suunnittelu, rahoitus ja toteutus tapahtuisi samoin kuin kiinteistöyhtiömallissa. Myös varainsiirtoverokohtelu olisi samanlainen. Tilojen vuokraus tapahtuisi samoin kuin normaalissa kiinteistöyhtiössä eli yhtiö vuokraisi tilat.

Kaupungin omistaman kommandiittiyhtiön verotuskohtelu on osittain epäselvä ja se vaatisi verottajan ennakkolausunnon.

Perustettavaksi ehdotettava yhtiö

Kaupungintalokortteleiden elävöittäminen ja kehittäminen kaupungin omistuksessa on perusteltua tehdä yhtiömuotoisena. Suuren, noin 57 000 m²:n suuruisen kiinteistöomaisuuden siirtäminen kaupungilta apporttina perustettavalle yhtiölle olisi periaatteessa hyvin merkittävä päätös. Kiinteistöjen kehittäminen ei välttämättä vaadi kiinteistöjen omistuksen siirtoa yhtiölle ainakaan alkuvaiheessa. Hankkeen suunnittelemiseksi ja kehittämiseksi voitaisiin perustaa kaupungin omistama kehittämisyhtiö ja vuokrata sille kortteleiden elävöittämisen kannalta tarpeelliset tilat pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla. Mikäli myöhemmin katsotaan tarpeelliseksi siirtää myös kiinteistöjen omistusta yhtiölle, yhtiö voidaan muuttaa kiinteistöyhtiöksi ja siirtää sille kiinteistöjen omistus esimerkiksi apporttina.

Kaupungin toimiessa kehitysyhtiön omistajana taloudellisesti edullisin ja kevytrakenteisin yhtiömuoto olisi normaali osakeyhtiö, jolle tilakeskus vuokraisi ulosvuokrattavat tilat yhtiön ulosvuokrattavien tilojen mukaisessa aikataulussa.

Yhtiön osakepääoman tulisi olla alkuvaiheessa vähintään 1 miljoona euroa, niin että se pystyy tilaamaan tarvittavan kehittämistyön ja palkkaamaan hankkeen kehittämisen edellyttämät suunnittelijat.

Yhtiön toiminta Hankkeen suunnittelu- ja kehittämisvaiheen aikana yhtiön perusrakenteen tulisi olla kevyt ja kehittämiseen liittyvät palvelut kannattaisi ostaa ulkoa. Helsingissä toimii jo joitakin kiinteistökehitykseen erikoistuneita yrityksiä. Yhtiö voisi kilpailuttaa ja tehdä sopimuksen jonkin kiinteistöjen kehittämisyrityksen kanssa. Yhtiön rakennuttamistoimintaan liittyvät palvelut yhtiö ostaisi joko kaupungin omalta organisaatiolta tai hankkisi ulkoa. Yhtiön toimitusjohtaja- ja isännöintipalvelut voisi olla osa-aikaisesti ostettu palvelu joltakin kaupungin yhtiöltä tai yksityiseltä yritykseltä. Yhtiön taloushallinto voisi myös olla ostettu palvelu. Jos yhtiölle siirretään rakennukset apporttina, yhtiö tilaa huoltopalvelut kilpailun perusteella. Mikäli yhtiö toimii vuokratiloissa, huoltopalvelujen hoitaminen sovitaan erikseen tilakeskuksen ja yhtiön välillä. Siivouspalvelut liittyisivät yleensä vuokrasopimuksiin.

Yhtiömuoto voisi olla kehitysvaiheessa kevytrakenteinen normaali osakeyhtiö. Tarvittaessa yhtiörakennetta voidaan muuttaa myöhemmin siten, että yhtiöstä muodostetaan keskinäinen kiinteistöyhtiö.

Yhtiön hallitus olisi päätöksenteon kannalta ratkaisevassa asemassa. Hallituksen tulisi ainakin kehittämis- ja rakentamisvaiheessa olla asiantuntijoista koostuva.

Kehittämisen periaatteet

Liiketaloudellisesti olisi perusteltua edetä keskustasta ulospäin ja alemmista kerroksista ylöspäin. Kaupungin kannalta olisi hyvä jos Kluuvikadun ja Unioninkadun välinen alue saataisiin nopeasti elävöitettyä. Kaupungin tiloissa eteneminen olisi kannattavaa tehdä Unioninkadulta Katariinankadulle päin. Elävöittämisen ja liiketoiminnan kannalta olisi hyvä saada kortteleiden läpi yleiseen käyttöön jalankulkuakseli, mielellään Kluuvikadulta Helenankadulle saakka, mutta ainakin Unioninkadulta Katariinankadulle. Kaduntaso- ja kellarikerrosten elävöittäminen antaisi ylempien kerrosten jalostamiselle paremmat edellytykset. Elävöittämisen kannalta katutason kerrosten merkitys on ensiarvoisen tärkeä. Ylempien kerrosten käytössä kannattaa ottaa huomioon kaupungin toiminnalliset ja taloudelliset kokonaisintressit.

Toiminnan kehittämisen kannalta tärkeää olisi löytää yhtenäinen liikeidea ja brändi, jonka puitteissa toimintaa kehitetään yhdessä liiketalouden kehittämiskonsultin, arkkitehtien, kaavoittajan, museoviranomaisten ja tulevien käyttäjien kesken. Samalla tulisi ottaa huomioon myös kaupungintalokorttelin ympäristön kehittämistoiminta.

Lautakunta esittää, että kaupungintalokortteleiden kehittämistä, elävöittämistä ja ulosvuokrattavien tilojen hallinnointia varten kaupunki perustaisi Helsingin Leijona Oy ‑nimisen yhtiön.

Kaj toteaa, että kiinteistölautakunnan esitykseen pohjautuva päätösesitys on valmisteltu yhteistyössä talous- ja suunnittelukeskuksen ja kiinteistöviraston kanssa. Kj on aiemmin erikseen asettanut työryhmän selvittämään kaupungin omien toimintojen sijoittelua ja järjestämistä keskustakorttelien alueella, jotta rakennusten avaaminen kaupunkilaisten ja matkailijoiden käyttöön on yhteensovitettavissa aikataulullisesti kehitysyhtiön tilojenkäyttölinjausten kanssa.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee

- perustaa kaupungintalokortteleiden kehittämistä, elävöittämistä ja ulosvuokrattavien tilojen hallinnointia varten Helsingin Leijona Oy – Helsingfors Lejon Ab -nimisen yhtiön,

- hyväksyä yhtiölle esityslistan tämän asian liitteenä olevan luonnoksen mukaisen yhtiöjärjestyksen ja perustamissopimuksen,

- merkitä yhtiön koko osakekannan ja myöntää vuoden 2007 talousarvion tililtä 8 22 19 arvopaperit 1 miljoona euroa, hallintokeskuksen oikeuspalveluille osakepääoman maksamista varten,

- nimetä yhtiön hallitukseen puheenjohtajaksi kehittämispäällikkö Harri Kauppisen ja jäseniksi toimistopäällikkö Jaakko Staufferin, talousarviopäällikkö Tuula Saxholmin, apulaiskaupunginsihteeri Riitta Venesmaan sekä

–

- nimetä yhtiön tilintarkastajiksi tarkastuslautakunnan nimeämänä KHT-yhteisö Ernst & Young Oy:n, päävastuullisena tilintarkastajana KHT, JHTT Tiina Lind.

Pöytäkirjanote päätöksessä mainituille, hallintokeskuksen oikeuspalveluille, talous- ja suunnittelukeskukselle, kiinteistölautakunnalle ja tarkastuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Yhtiöjärjestysluonnos 15.8.2007
	Liite 2	Perustamissopimusluonnos 15.8.2007

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE HELSINGIN KAUPUNGIN RAKENNUSVIRASTON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA

Khs 2007-1550

Uudenmaan ympäristökeskus on (19.6.2007) varannut Helsingin kaupunginhallitukselle tilaisuuden antaa lausunto Helsingin kaupungin rakennusviraston lupahakemuksesta. Lausunto tulisi antaa 10.8.2007 mennessä.

Ryj toteaa, että lausunnon antamiselle on myönnetty lisäaikaa 28.9.2007 saakka.

Helsingin kaupungin rakennusvirasto on toimittanut Uudenmaan ympäristökeskukselle ympäristölupahakemuksen koskien Helsingin Vuosaaren entisellä kaatopaikalla sijaitsevan pilaantuneiden maiden välivarastointikentän olemassa olevaa toimintaa. Lupaa haetaan toiminnan jatkamiselle 31.12.2011 saakka. Nykyinen ympäristölupa on voimassa vuoden 2007 loppuun.

Välivarastointikentällä vastaanotetaan, esikäsitellään ja välivarastoidaan vuosittain enintään 20 000 m³pääasiassa metalleilla ja heikosti orgaanisilla yhdisteillä pilaantuneita maa-aineksia. Välivarastointia varten on alueelle vuonna 1998 rakennettu tiivispohjainen välivarastointikenttä. Maa-ainesmassat varastoidaan aumoissa. Kentällä voi olla samanaikaisesti yhteensä enintään 9 000 m³pilaantuneita maa-aineksia. Maa-ainesten yhtäjaksoinen välivarastointiaika on korkeintaan 3 vuotta. Maa-aineksia esikäsitellään seulomalla. Välivarastointikentältä massat toimitetaan muualle luvanvaraiseen laitokseen tai paikkaan hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi.

Lupaa haetaan toiminnan jatkamiseksi, koska Vuosaaren vanhan kaatopaikan kunnostamisrakentaminen on viivästynyt. Kunnostuksen on arvioitu alkavan vuonna 2008. Kunnostamisen jälkeen alue on tarkoitus ottaa sille asemakaavassa osoitettuun käyttöön.

Alue on voimassa olevassa asemakaavassa 10640 merkitty lähivirkistysalueeksi VL ja maisemanhoitoalueeksi EM. Yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty virkistysalueeksi.

Ympäristölautakunta toteaa (7.8.2007) mm. seuraavaa:

Välivarastoalueen sijaintipaikka ja ympäristö

Alue sijaitsee Vuosaaressa. Välivarastokenttä on rakennettu Vuosaaren ylijäämämaiden täyttömäen ja entisen kaatopaikan alueille vuonna 1998. Lähin asutus on kilometrin ja lasten päiväkoti 1,5 kilometrin päässä välivarastointikentästä. Lähin rakennus on Vuosaaren voimalaitos 300 metrin päässä. Lähialueella sijaitsee Helsingin Energian kivihiilen varmuusvarasto ja pohjatuhkan välivarasto, rakennusviraston 25 hehtaarin kokoinen ylijäämämaiden täyttömäki ja täyttömäen eteläreunalla kiinteytettyjen pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue.

Välivarastokentän pohjoispuolella on lähimmillään noin 50 metrin etäisyydellä Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet käsittävä Natura-alue. Noin 250 metrin etäisyydellä on Mustavuoren-Porvarinlahden luonnonsuojelualue.

Alueelta on noin 700 metriä Vartiokylän I-luokan pohjavesialueeseen ja noin 1,3 kilometriä Östersundomin II-luokan pohjavesialueeseen. Porvarinlahdelle kentältä on noin 500 metriä.

Välivarastointialue Välivarastokenttä on osittain Vuosaaren entisen kaatopaikan päällä. Kaatopaikka on toiminut vuosina 1966–1975 ja 1979–1988. Kaatopaikalle on rakennettu kaatopaikkakaasujen talteenottojärjestelmä sekä pinta- ja salaojajärjestelmä. Salaojajärjestelmään kertyvät suoto- ja valumavedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Kaatopaikan lopullinen kunnostus toteutetaan Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan mukaisesti todennäköisesti vuosina 2008–2010.

Osa välivarastokentästä sijaitsee puhtaiden ylijäämämaiden sijoitusalueella. Ylijäämämaiden vastaanotto alueelle on loppunut, mutta alueen lopulliset maisemointityöt tehdään kaatopaikan kunnostuksen yhteydessä.

Pilaantuneiden maiden välivarastokentän laajuus on 1,2 hehtaaria. Kenttä on rakennettu vanhan täytön tasatulle ja tiivistetylle pohjalle.

Ulkopuolelta valuvien sadevesien pääsy kentälle on estetty ojituksin. Kentälle satavat vedet johdetaan viemäriin ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle. Myös salaojiin kertyvät vedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle.

Välivarastointitoiminta

Välivarastointialueelle varastoidaan pilaantuneita maa-aineksia samanaikaisesti enintään 9 000 m³ ja vuodessa yhteensä 20 000 m³. Alueella varastoidaan pilaantunutta maata pääasiassa Vuosaaren loppusijoituskentän toimintaa varten, mutta jatkossa alue toimisi myös kaatopaikan ja maanläjitysalueen maisemointitöihin tarvittavien maa-ainesten välivarastona. Puhtaiden maamassojen varastoinnille ei aseteta kapasiteettirajoja.

Maita otetaan vastaan ja seulotaan arkipäivinä klo 7.00–21.00. Tarvittaessa massoja seulotaan myös viikonloppuisin klo 7.00–16.00.

Kentälle tuotavat maat esikäsitellään tarvittaessa seulomalla. Seulomalla erotettu kiviaines toimitetaan ensisijaisesti hyötykäyttöön ja toissijaisesti ylijäämämassojen läjitysalueelle. Muut maasta erotellut jätejakeet, kuten metalli, puu ja betoni, toimitetaan paikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseistä jätettä.

Maat varastoidaan aumoissa. Eri haitta-aineilla pilaantuneet massat pidetään erillään toisistaan. Käsittelyyn tai hyötykäyttöön meneviä massoja välivarastoidaan enintään 3 vuotta ja muita massoja enintään 1 vuoden ajan. Aumat peitetään pressuilla. Kuivien säiden aikana muun muassa massojen lastauksen yhteydessä aumat kastellaan pölyn sitomiseksi.

Välivarastoivan pilaantuneen maa-aineksen laatu

Toiminnalle vuonna 2003 myönnetyn ympäristöluvan mukaisesti välivarastoitavaksi on voitu ottaa Helsingin kaupungin alueelta peräisin olevia pilaantuneita maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet on selvitetty. Kentälle voidaan ottaa vastaan ja varastoida maita, jotka ovat pilaantuneet raskasmetalleilla, muilla epäorgaanisilla aineilla, orgaanisilla yhdisteillä ja heikosti haihtuvilla orgaanisilla yhdisteillä.

Kentälle ei oteta vastaan bensiinillä, liuottimilla tai muilla haihtuvilla yhdisteillä pilaantuneita maita.

Toiminnan ympäristövaikutukset ja varautuminen haittojen estämiseen

Maa-ainesten käsittely

Vastaanotettavaksi on esitetty haihtumattomia ja vain heikosti haihtuvia yhdisteitä sisältäviä maita. Haitta-aineita voi siten todennäköisimmin päästä ympäristöön ilman kautta maa-aineksen mukana pölyämällä tai veden mukana kulkeutumalla tai liukenemalla.

Aumojen pölyämistä ja sadeveden kanssa kosketuksiin joutumista estetään peittämällä aumat suojapeitteillä seulonnan ja aumojen kokoamisen jälkeen viimeistään viikon sisällä. Yksittäisissä, perustelluissa tapauksissa aumat jätettäisiin peittämättä viikonlopun yli.

Kentältä kerätään kaikki vedet tasausaltaaseen, josta ne johdetaan öljyn- ja hiekanerottimien kautta viemäriin ja edelleen jätevedenpuhdistamoon.

Massojen siirtäminen, seulonta ja muu käsittely, aumojen kokoaminen ja purku sekä ajoneuvojen lavarakenteiden puhdistaminen tehdään siten, että pölyäminen on mahdollisimman vähäistä. Tarvittaessa massoja kastellaan pölyämisen estämiseksi. Poiskuljetettavat massat peitetään kuormapeitteillä.

Liikenne

Alueelle ajetaan massoja jaksoittaisesti. Yhden jakson arvioidaan kestävän muutamia viikkoja kerrallaan. Vilkkaimpana aikana alueelle ajaa noin 10 kuorma-autoa tunnissa. Kuormien kuljetuksen lisäksi alueella on työssäkäynti- ja asiointiliikennettä noin 10 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Toiminnan muu järjestäminen ympäristöhaittojen estämiseksi

Ulkopuolisten henkilöiden pääsy välivarastokentälle on estetty aitaamalla alue ja sulkemalla kulkutie lukittavalla portilla. Aitaan kiinnitetään pilaantuneen maan varastoinnista kertova kilpi.

Kentän pinnan ja ojien kuntoa tarkkaillaan. Mahdolliset vauriot, kuten halkeamat, korjataan välittömästi. Ojat puhdistetaan tarvittaessa. Kentän hienoainespitoisuutta ja pölyämistä tarkkaillaan ja tarvittaessa pintaa pestään tai kastellaan.

Auman peitteitä tarkkaillaan ja irronneet peitteet korjataan viivytyksettä. Myös vesienjohtamisjärjestelmää tarkkaillaan. Kaivot tyhjennetään tarvittaessa.

Eri haitta-aineilla pilaantuneet maat pidetään erillään toisistaan. Kentän vastaava hoitaja pitää kirjaa maamassojen sijainnista ja määrästä.

Suoto- ja pohjavesien tarkkailu

Välivarastokentän pinta- ja pohjavesiä tarkkaillaan osana yhteistarkkailua, johon kuuluvat myös kivihiilen varmuusvarasto, pohjatuhkan välivarasto, ylijäämämaiden täyttömäki, betonoitujen massojen loppusijoituspaikka, Porslahden täyttömäki ja Vuosaaren entinen kaatopaikka.

Välivarastoalueella on otettu pohjavesinäytteitä. Tarkkailusta esitettyjen tietojen mukaan välivarastoinnista ei ole aiheutunut haitallisia vaikutuksia pinta- eikä pohjavesiin. Metallipitoisuudet alittavat Helsingin Veden yleiset pitoisuusvaatimukset viemäröitävälle vedelle.

Toiminnan jatkamisen vaikutus Vuosaaren kaatopaikan kunnostamiseen ja ylijäämämaiden sijoitusalueen maisemointiin

Välivarastokentän toiminnan jatkaminen edellyttää myös tieyhteyden säilyttämistä.

Kaatopaikka on suunniteltu kunnostettavaksi ja maisemoitavaksi vuosina 2008–2010 ja samanaikaisesti maisemoitaisiin myös ylijäämämaiden täyttöalue. Kaatopaikan kunnostuksen yhteydessä tehtäviä toimia, kuten kaasunkeräilyn tehostamista, ei ole suunniteltu välivarastokentän alueelle. Kaatopaikan kunnostustoimet voidaan kentän toiminnasta huolimatta tehdä suunnitellulla tavalla. Kaatopaikan ja täyttömäen yhteensä noin 45 hehtaarin suuruisen alueen viimeistely ja maisemointi voidaan tehdä muualla, paitsi välivarastokentän 1,2 hehtaarin alueella. Kentälle ja sen lähelle ei maisemoinnin yhteydessä tuoda paksuja tasauskerroksia alueen geoteknisten ominaisuuksien vuoksi. Maisemointi voidaan siten ulottaa suunnitellusti aivan kentän lähelle välivarastoinnin mahdollisesti jatkuessakin. Välivarastoinnin edellyttämä tieyhteys on tarpeellinen myös kunnostetun ja maisemoidun alueen huoltotoiminnoille. Välivarastokenttää käytettäisiin myös kaatopaikan ja ylijäämämäen maisemointiin käytettävien maiden varastointiin.

Lausunto ympäristölupahakemuksesta

Ympäristölautakunta puoltaa Helsingin kaupungin rakennusviraston Vuosaaren pilaantuneiden maiden välivarastokentän toiminta-ajan jatkamista koskevan ympäristölupahakemuksen hyväksymistä. Ympäristölupahakemuksessa ei ole esitetty merkittäviä muutoksia varastointitoimintaan, joka on sujunut häiriöttä ja luvan mukaisesti vuodesta 1998 lähtien.

Ympäristölautakunta puoltaa lupahakemuksen hyväksymistä, mikäli lupahakemuksen käsittelyssä otetaan hakemuksessa esitettyjen seikkojen lisäksi huomioon seuraavat näkökohdat:

1 Välivarastointitoiminnalle laaditaan yksityiskohtainen toimintaohje, joka hyväksytetään Uudenmaan ympäristökeskuksessa.

2 Alueelle otetaan vastaan vain etukäteen tutkimuksilla vastaanottokelpoiseksi todettuja maa-aineksia. Alueelta käsittelyyn tai loppusijoitukseen lähtevien maiden haitta-ainepitoisuustutkimuksia tehdään riittävästi ja niin, että tutkimukset tehdään käsittelyn tai vastaanottajan vaatimalla tavalla.

3 Välivarastointitoiminnasta ei saa aiheutua haitallisia vaikutuksia luonnonsuojelu- eikä Natura-alueelle tai alueen virkistyskäytölle.

4 Alueen liikenne on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai vaaraa ympäristölle eikä virkistysalueella liikkuville.

5 Välivarastointitoiminta ei saa estää kaatopaikan ja ylijäämämaamäen lopullisen maisemoinnin tekemistä ja alueen ottamista asemakaavan mukaiseen virkistyskäyttöön.

6 Välivarastointitoiminnan päätyttyä alue ja sen maaperä siistitään ja puhdistetaan.

Lisäksi ympäristölautakunta katsoo, että toimintaa voidaan jatkaa vanhan ympäristöluvan mukaisesti ennen uuden ympäristöluvan lainvoimaisuutta.

Kiinteistövirasto puoltaa (7.8.2007) pilaantuneiden maiden välivarastointihanketta Vuosaaren välivarastointialueella. Välivarastointikenttä on tarpeellinen pilaantuneiden maiden käsittelyn kannalta. Kentän ei katsota aiheuttavan haittaa alueen tai sen ympäristön käytölle.

Helsingin Vesi toteaa (10.8.2007), että kentällä muodostuvat valumavedet johdetaan tasausaltaan sekä öljyn- ja hiekanerottimien kautta Niinisaaren jätevesipumppaamolle ja tämän jälkeen Viikinmäen puhdistamolle.

Helsingin Vesi esittää kaatopaikkavesille seuraavat lupaehdot:

1 Viemäriin johdettavien kaatopaikkavesien tulee täyttää seuraavat raja-arvot:

aine raja-arvo

mg/l

elohopea 0,01

kadmium 0,01

kokonaiskromi 1,0

kupari 2,0

lyijy 0,5

nikkeli 0,5

sinkki 3,0

kiintoaine 500

mineraaliöljypohjaiset 200

hiilivedyt C₁₀-C₄₀

2 Helsingin Vedellä on oikeus muuttaa viemäriin johdettavien kaatopaikkavesien lupaehtoja, mikäli se osoittautuu tarpeelliseksi viemälaitoksen toiminnan tai vesiensuojelun turvaamiseksi.

3 Viemäriverkkoon johdettavien kaatopaikkavesien laadun tarkkailu tulee tehdä vähintään kaksi kertaa vuodessa touko- ja lokakuussa. Näytteet otetaan pilaantuneiden maiden välivarastointikentän hiekan- ja öljynerottimen jälkeen olevasta tarkastuskaivosta. Näytteet tutkitaan akkreditoidussa laboratoriossa ja niistä analysoidaan pH-luku BHK₇, fosfori, typpi, kiintoaine, mineraaliöljyt, PAH-yhdisteet, elohopea, kadmium, kokonaiskromi, kupari, lyijy, nikkeli- ja sinkkipitoisuudet.

4 Helsingin kaupungin rakennusviraston tulee toimittaa Helsingin Vedelle vuosiyhteenvetoraportti viemäriin pumpatun kaatopaikkaveden määrästä ja laadusta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (16.8.2007) mm., että pilaantuneen maan välivarastointiin Helsingissä on tarvetta ja Vuosaaren vanha kaatopaikka-alue sopii tarkoitukseen hyvin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä rakennusvirastolle ehdolla, että ympäristöluvassa otetaan huomioon ja tarvittaessa määräyksin ehkäistään toiminnasta johtuva mahdollinen maaperän tai muu ympäristön pilaantuminen, jolla voi olla vaikutusta alueen tulevalle käytölle. Myöskään toiminnan loputtua ei alueelle tai sen ympäristöön saa jäädä pilaantuneita maa-aineksia, jätteitä tai pysyviä rakenteita, jotka voisivat vaikeuttaa alueen rakentamista tai olla esteenä alueen tulevalle käytölle.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus puoltaa Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksen hyväksymistä, mikäli lupahakemuksen käsittelyssä otetaan hakemuksessa esitettyjen seikkojen lisäksi huomioon seuraavat näkökohdat:

- Välivarastointitoiminnalle laaditaan yksityiskohtainen toimintaohje, joka hyväksytetään Uudenmaan ympäristökeskuksessa.

- Alueelle otetaan vastaan vain etukäteen tutkimuksilla vastaanottokelpoiseksi todettuja maa-aineksia. Alueelta käsittelyyn tai loppusijoitukseen lähtevien maiden haitta-ainepitoisuustutkimuksia tehdään riittävästi ja niin, että tutkimukset tehdään käsittelyn tai vastaanottajan vaatimalla tavalla.

- Välivarastointitoiminnasta ei saa aiheutua haitallisia vaikutuksia luonnonsuojelu- eikä Natura-alueelle tai alueen virkistyskäytölle.

- Alueen liikenne on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai vaaraa ympäristölle eikä virkistysalueella liikkuville.

- Välivarastointitoiminta ei saa estää kaatopaikan ja ylijäämämaamäen lopullisen maisemoinnin tekemistä ja alueen ottamista asemakaavan mukaiseen virkistyskäyttöön.

- Välivarastointitoiminnan päätyttyä alue ja sen maaperä siistitään ja puhdistetaan. Toiminnan loputtua alueelle tai sen ympäristöön ei saa jäädä pilaantuneita maa-aineksia, jätteitä tai pysyviä rakenteita, jotka voisivat vaikeuttaa alueen rakentamista tai olla esteenä alueen tulevalle käytölle.

Lisäksi kaatopaikkavesille esitetään seuraavat lupaehdot:

- Viemäriin johdettavien kaatopaikkavesien tulee täyttää seuraavat raja-arvot:

aine raja-arvo

mg/l

elohopea 0,01

kadmium 0,01

kokonaiskromi 1,0

kupari 2,0

lyijy 0,5

nikkeli 0,5

sinkki 3,0

kiintoaine 500

mineraaliöljypohjaiset 200

hiilivedyt C₁₀-C₄₀

- Helsingin Vedellä on oikeus muuttaa viemäriin johdettavien kaatopaikkavesien lupaehtoja, mikäli se osoittautuu tarpeelliseksi viemälaitoksen toiminnan tai vesiensuojelun turvaamiseksi.

- Viemäriverkkoon johdettavien kaatopaikkavesien laadun tarkkailu tulee tehdä vähintään kaksi kertaa vuodessa touko- ja lokakuussa. Näytteet otetaan pilaantuneiden maiden välivarastointikentän hiekan- ja öljynerottimen jälkeen olevasta tarkastuskaivosta. Näytteet tutkitaan akkreditoidussa laboratoriossa ja niistä analysoidaan pH-luku BHK₇, fosfori, typpi, kiintoaine, mineraaliöljyt, PAH-yhdisteet, elohopea, kadmium, kokonaiskromi, kupari, lyijy, nikkeli- ja sinkkipitoisuudet.

- Helsingin kaupungin rakennusviraston tulee toimittaa Helsingin Vedelle vuosiyhteenvetoraportti viemäriin pumpatun kaatopaikkaveden määrästä ja laadusta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.

Lopuksi kaupunginhallitus katsoo, että toimintaa voidaan jatkaa vanhan ympäristöluvan mukaisesti ennen uuden ympäristöluvan lainvoimaisuutta.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, kiinteistövirastolle, Helsingin Vedelle ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITE

Kartta

SELITYKSEN ANTAMINEN KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ HYVÄKSYÄ METRON KULUNVALVONTATEKNIIKAN UUSIMISEN HANKESUUNNITELMA

Khs 2005-1209

Kaupunginvaltuusto päätti 17.5.2006 § 151 hyväksyä metron kulunvalvontatekniikan uusimisen hankesuunnitelman.

XXXX XXXX haki muutosta asiassa Helsingin hallinto-oikeudelta.

Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi XXXX XXXX:n valituksen 26.6.2007 antamallaan päätöksellä (07/0889/2).

XXXX XXXX on valittanut hallinto-oikeuden päätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. XXXX:n valituskirjelmä ja muut asiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa ja sitä ennen valmistelijalla.

Hallinto-oikeus pyytää (7.8.2007)Helsingin kaupunkia antamaan selityksen valituksen johdosta 30 päivän kuluessa. Selityksen antamiselle on annettu lisäaikaa 28.9.2007 saakka.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut toteaa (3.9.2007) valituksen johdosta lausuntonaan seuraavaa:

XXXX XXXX valitti kunnan jäsenenä Helsingin hallinto-oikeudelle Helsingin kaupunginvaltuuston metron kulunvalvontatekniikan uusimisen hankesuunnitelmaa koskevasta päätöksestä 17.5.2006, 151 §.

Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi päätöksellään 26.6.2007 XXXX:n valituksen.

XXXX XXXX on valittanut Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Valittajan vaatimukset ja perustelut

Valittaja vaatii, että sekä Helsingin hallinto-oikeuden että kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan, koska valituksen alainen kaupunginvaltuuston päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä.

Valittaja on toistanut valituskirjelmässään ja vastineessaan hallinto-oikeudelle esittämänsä vaatimukset.

Lisäksi valittaja katsoo, että hallinto-oikeuden perustelu siitä, ettei rahoituspäätöstä ole tehty virheellisessä järjestyksessä, koska rahoitus päätetään varsinaisesti myöhemmin laadittavassa taloussuunnitelmassa, on virheellinen.

Edelleen valittaja esittää käsityksenään, että asian käsittelyn kannalta olennaiseksi tulee kaupunginhallituksen kanta siitä, lyheneekö metron vuoroväli automatisoinnin seurauksena vai ei. Valittajan mukaan esitetty arvio kustannuksista on liian matala ja kulunvalvontatekniikan uusimisesta aiheutuvia säästöjä ei tulla saavuttamaan.

Hallinto-oikeuden päätöksestä

Hallinto-oikeus on katsonut, ettei kaupunginvaltuuston päätös ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, valtuusto ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutenkaan lainvastainen. Edelleen hallinto-oikeus on todennut, että kunnallisvalitusta ei voi tehdä tarkoituksenmukaisuusperusteella.

Hallinto-oikeus on hylätessään valituksen todennut muun muassa, ettei asian valmistelua voida pitää puutteellisena tai virheellisenä siten,

etteikö valtuusto olisi voinut käyttää asian ratkaisemisessa sille kuuluvaa harkintavaltaa. Päätös on voitu tehdä niin, että hankkeen varsinainen rahoitus on jäänyt päätettäväksi myöhemmin.

Hallinto-oikeuden mukaan tieto liikennelaitoksen tekemistä tarkistuksista, jotka ovat koskeneet automaattimetron vaikutuksia pintaliikenteeseen ja liikennöintikustannuksiin, käy ilmi kaupunginhallituksen valtuustokäsittelyä varten esittämästä.

Hallinto-oikeus on edelleen katsonut, että valtuutetuilla on ollut päätöstä tehdessään tieto asiasta ja mahdollisuus pyytää lisäselvitystä. Valtuusto on katsonut voivansa ratkaista asian käytettävissään olleen valmisteluaineiston pohjalta.

Hankkeen rahoitusta koskeva valmistelu

Kuntalain mukaan ei ole estettä sille, että päätös tehtäisiin sillä tavalla kaksivaiheisesti kuin nyt on tehty. Päinvastoin kunnanvaltuustolle on kunnallisen itsehallinnon mukaan jätetty laaja autonomia toteuttaa erilaisia hankkeita tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.

Päätöksenteko metron kulunvalvontatekniikan uusimisen toteutuksesta ja rahoituksesta on kaupungin normaalin, investointihankkeiden päätöksentekomenettelyn mukainen. Hankepäätöksellä ratkaistaan hankkeen tarpeellisuus – toteutetaanko hanke vai ei - ja otetaan kantaa vaihtoehtoisiin toteutus- ja/tai rahoitusmuotoihin. Investointien rahoitus ja toteutusajankohta päätetään talousarviossa ja taloussuunnitelmassa. Rahoitus tarkentuu vuosittain talousarviossa ja taloussuunnitelmassa hankkeen etenemisen mukaan.

Kaupunginvaltuuston metron hankepäätöksen esittelyssä todetaan, että hankkeen rahoitus tulee ratkaistavaksi taloussuunnitelman 2007 – 2009 yhteydessä ja, että rahoitus on tarkoituksenmukaista hoitaa liikennelaitokselle myönnettävän peruspääoma B:n lisäyksenä.

Kaupunginvaltuusto päätti metron kulunvalvonnan uudistamishankeen rahoituksesta vuoden 2007 talousarviossa ja taloussuunnitelmassa 2007 – 2009, jossa hanke sisältyy liikennelaitoksen investointisuunnitelmaan. Investointisuunnitelmassa hankkeeseen on budjetoitu 15 milj. euroa vuodelle 2007, 25 milj. euroa vuodelle 2008 ja 25 milj. euroa vuodelle 2009. Talousarvioon 2007 ja taloussuunnitelmaan 2007 – 2009 sisältyy investoinnin rahoitustarvetta vastaava peruspääoma B:n korotus, yhteensä 65 milj. euroa. Rahoitus tarkentuu vuoden 2008 talousarviossa ja taloussuunnitelmassa 2008 – 2010 hankkeen etenemistä vastaavaksi.

Hallinto-oikeus on yksiselitteisesti todennut, että estettä menettelylle ei ole ollut. Valittaja ei esitä valituskirjelmässään mitään perusteita sille, miksi tämä päätöksen osa on virheellinen, vain oman käsityksensä asiasta. Hallinto-oikeuden päätös asiassa on oikea.

Vuoroväli ja matka-aika

Valittajan väitteet vuorovälin ja matka-ajan pituuden merkityksestä asian käsittelyn kannalta ovat virheellisiä. Valtuusto itse ratkaisee, millaisen selvityksen pohjalta se tekee päätöksensä. Valtuusto on nyt kyseessä olevassa tapauksessa katsonut olevansa kykenevä ratkaisemaan asian esitetyn selvityksen perusteella. Valtuustolla on ollut mahdollisuus pyytää lisäselvityksiä ja lisävalmistelua asiassa. Tällä perusteella ei valmistelussa ole ollut sellaisia puutteita, joilla olisi ollut merkitystä asian ratkaisun kannalta.

Loppupäätelmä Valittajan näkemykset kustannusarvion pitävyydestä, syntyvistä säästöistä tai automaattisen metron sopimisesta Helsinkiin ovat tarkoituksenmukaisuusharkinnan piiriin kuuluvia seikkoja. Kunnallisvalitusta ei voi tehdä tarkoituksenmukaisuusperusteella. Näiltä osin valittajan vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa tulee jättää tutkimatta.

Oikeuspalvelut yhtyy hallinto-oikeuden asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin. Hallinto-oikeus on tutkinut kaupunginvaltuuston päätöksen lainmukaisuuden oikein ja antanut asiassa perustellun ratkaisun. Valituksessa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joilla olisi merkitystä asiaa ratkaistaessa. Valituksenalainen päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, kaupunginvaltuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutenkaan lainvastainen. Valitus tulee hylätä.

Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä kaupunginvaltuuston päätöksen lopputulokseen.

Ryj viittaa oikeuspalvelujen lausuntoon.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Korkeimmalle hallinto-oikeudelle hallintokeskuksen oikeuspalvelujen lausunnon mukaisen selityksen ja siinä pyytää valituksen hylkäämistä perusteettomana.

Pöytäkirjanote ja asiakirjat hallintokeskuksen oikeuspalveluille selityksen laatimista ja antamista varten.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

SELVITYS HELSINGIN SOSIAALIASIAMIESTEN TOIMINNASTA VUONNA 2006

Khs 2007-1249

./. Sosiaaliasiamiehet ovat antaneet hallintokeskukseen 11.5.2007 saapuneen selvityksen toiminnastaan vuonna 2006. Selvitys on esityslistan tämän asian liitteenä 1.

Sosiaaliasiamiehet toteavat selvityksessään mm. seuraavaa:

Toimintavuotta 2006 koskeva selvitys on kuudes sosiaaliasiamiesten kokoama palaute asiakkaiden yhteydenotoista. Tällä kertaa selvitys jakaantuu neljään osaan. Ensimmäisessä osassa arvioidaan, millaisena asiakkaiden aseman kehittyminen on näyttänyt viime toimintavuoden aikana niin sosiaaliviraston sisäisessä kuin kaupungin toiminnassa. Toisessa osassa esitellään sosiaalihuollon järjestämistä ja toteuttamista ohjaavaa lainsäädäntöä. Kolmannessa osassa käydään läpi vuoden 2006 asiakkaiden yhteydenottoja ja muistutuksia. Viimeisessä osassa selvitetään toimeentulotukeen, vammaispalveluun, lastensuojeluun ja vanhustenhuoltoon liittyviä asioita ja ongelmia sekä tuodaan esille toimenpide-ehdotuksia.

Sosiaaliasiamiehet katsovat, että seuraaviin asioihin tulee kiinnittää erityistä huomiota sekä saada niihin nopeasti korjausta: 1) toimeentulotuen kirjallinen hakemuskäytäntö ja valikoiva sosiaalityö, 2) toimeentulotuen alikäyttö sekä 3) sosiaaliviraston säästötoimenpiteet ja kovenevat arvot.

Vuoden 2006 aikana sosiaaliasiamiehiin otettiin yhteyttä 1 252 kertaa. Yhteydenotoista 1 041 koski suoraan sosiaaliviraston omaa toimintaa. Toimeentulotukea koskevat kysymykset pysyivät tänäkin vuonna yhteydenottojen suurimpana syynä, niiden osuus kaikista yhteydenotoista oli 55 %. Lapsiperheiden, vanhusten ja vammaisten palveluiden osalta yhteydenottoja oli yhteensä 28 %, asioiden jakautuessa suhteellisen tasaisesi näiden kolmen alueen kesken. Päivähoidon vastuualueelta tuli vuoden aikana vain muutama yhteydenotto. Loput 17 % yhteydenotoista koski Kelan palveluja, terveydenhoitoa, työvoimatoimistoa, asuntoasioita, holhoustointa, oikeusapua, velkaantumista ja ulosottoa sekä elämän suuria kriisejä.

Lopuksi sosiaaliasiamiehet toteavat, että vuotta 2005 koskeva selvitys päättyi koosteeseen asiakkaiden esittämistä toiveista ja odotuksista sosiaalihuoltoa kohtaan. Koska nämä toiveet ja odotukset ovat edelleen pysyneet samanlaisina, on syytä esittää ne tässä uudelleen. Asiakkaat toivoivat kohtaamista, kuuntelemista, kiireettömyyttä, kunnioitusta, kokonaisvaltaista tilannearviota ja kanssakulkemista. Todellisen, asiakaslähtöisen työtavan ja toiminnan arvioinnin tulee sisältää nämä kaikki elementit, jotta asiakkaan asema vahvistuisi sosiaalihuoltoa toteutettaessa ja kehitettäessä.

Sosiaalilautakunta toteaa (21.8.2007) mm., että laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista keskittyy niiden toimintakäytäntöjen määrittelyyn, joiden avulla asiakkaiden ihmisarvoinen ja hyvä kohtelu luodaan ja siten edistetään sosiaalitoimen mahdollisuuksia lisätä asiakkaiden hyvinvointia. Sosiaalilautakunnan lausunnossa keskitytään pääsääntöisesti asiakaslain tarkoittamiin kysymyksiin.

Sosiaaliasiamiesten raportissaan esittämät johtopäätökset ja huoli asiakkaiden tilanteesta perustuvat ensisijaisesti yhteydenotoista saatuun tietoon. Sosiaalipalvelujen kehittämisen kannalta jokainen asiakasyhteydenotto ja välitön reagointi yhteydenotoissa esiin tulleisiin ongelmiin on tärkeää. Toisaalta palvelujen kokonaistilanteen ja asiakastyön laadun arvioinnin kannalta sosiaaliasiamiehelle tulleita yhteydenottoja tulee tarkastella myös suhteessa koko toiminnan laajuuteen.

Sosiaaliasiamiesten selvityksessä esitetty kritiikki sosiaaliviraston toiminnasta kohdistuu havaintoihin työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamattomuudesta. Sosiaaliviraston strategia perustuu näkemykseen, jossa toiminnan vaikuttavuus rakentuu asiakkaan kohtaamisen ja hänen elämäntilanteensa kokonaisvaltaisen tilannearvioinnin ja yhdessä tehdyn palvelusuunnitelman avulla. Lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista tarkoitus on turvata tämä sama oikeus. Sosiaalialan ja sosiaalityön ammattieettinen normisto nojaa myös tälle samalle perustalle.

Sosiaalilautakunta toteaa, että sosiaaliasiamiestoiminta on tärkeä palautejärjestelmä asiakkaiden oikeuksien, asiakaslähtöisyyden ja asiakkaiden hyvän kohtelun seurannassa.

Lautakunta on kehottanut sosiaalivirastoa ryhtymään toimenpiteisiin sosiaaliasiamiehen toiminnan ja raportoinnin kehittämiseksi siten, että raportointi nykyistä paremmin toimisi asiakkaiden palvelujen ja aseman kehittämistä tukevana välineenä. Lisäksi on syytä kiinnittää huomiota raportoinnin oikea-aikaisuuteen. Asiakasyhteydenotoissa esiin tulleet ongelmat ja kehittämiskohteet on syytä saattaa linjajohdon tietoon välittömästi.

./. Sosiaalilautakunnan lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä 2.

Stj toteaa, että sosiaaliasiamiestoiminnan lähtökohta on aidon vuorovaikutuksen sekä sosiaalitoimen asiakkaiden hyvän palvelun ja kohtelun edistäminen. Jotta järjestelmä auttaisi palvelujen parantamista, tulisi vuorovaikutuksen sosiaaliasiamiesten ja sosiaaliviraston kesken olla jatkuvaa. Stj pitää välttämättömänä, että vuorovaikutusta kehitetään.

Lautakunta ja sosiaalivirasto ovat paneutuneet perusteellisesti sosiaaliasiamiesten selvityksessä esitettyihin huomautuksiin. Sosiaalilautakunta on käsitellyt selvitystä kaksi kertaa. Osa sosiaaliasiamiesten esittämistä seikoista on jo korjattu vuoden 2007 aikana ja työ jatkuu virastossa.

STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi Helsingin sosiaaliasiamiesten 7.5.2007 päivätyn selvityksen toiminnastaan vuonna 2006.

Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle, sosiaalivirastolle ja sosiaaliasiamiehille.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Selvitys Helsingin sosiaaliasiamiesten toiminnasta vuonna 2006
	Liite 2	Sosiaalilautakunnan lausunto sosiaaliasiamiesten toimintaa vuonna 2006 koskevasta selvityksestä

SELVITYS APULAISOIKEUSKANSLERILLE SOSIAALIVIRASTON TULEVAISUUSVERSTAS-RAPORTTIA KOSKEVAAN KANTELUUN

Khs 2007-1700

Apulaisoikeuskansleri toteaa (28.6.2007), että Helsingin sosiaaliasiamiehet Lilli Autti ja Marja-Terttu Soppela ovat 12.6.2007 osoittaneet oikeuskanslerille kantelukirjoituksen, jossa on kysymys Helsingin sosiaaliviraston viranhaltijoiden toiminnasta sosiaaliasiamiesten vuotta 2006 koskevassa selvityksessä lähteenä olleeseen raporttiin (raportti Helsingin kaupungin sosiaaliviraston Tehty-hankkeen tulevaisuusverstaasta 16.1.2006) liittyen. Kantelijoiden mukaan raporttia on jälkikäteen muutettu. Kantelukirjoituksen mukaan ”manipuloitu versio antaa aiemmasta täysin poikkeavan kuvan raportista”. Autti ja Soppela perustelevat asian tutkimista sosiaaliasiamiestoiminnan uskottavuuden, riippumattomuuden ja puolueettomuuden turvaamisella.

Apulaisoikeuskansleri pyytää Khta toimittamaan kantelun tutkimista varten tarpeellisen selvityksen. Selvitykselle asetettua määräaikaa on jatkettu 28.9.2007 asti.

./. Jäljennökset selvityspyynnöstä ja kantelukirjelmästä ovat esityslistan tämän asian liitteenä 1. Kantelukirjelmän liitemateriaali on nähtävänä hallintokeskuksen kirjaamossa ja Khn kokouksessa.

./. Sosiaaliviraston 19.7.2007 antama lausunto liitteineen on esityslistan tämän asian liitteenä 2.

Stj toteaa, että päätösehdotuksessa esitetty lausunto perustuu sosiaaliviraston lausuntoon.

STJ Kaupunginhallitus päättänee antaa apulaisoikeuskanslerille sosiaaliasiamiesten Lilli Autin ja Marja-Terttu Soppelan kantelun johdosta seuraavan lausunnon:

Kantelijat arvostelevat sosiaaliviraston Tehty-hankkeen tulevaisuusverstaasta 16.1.2006 laaditun raportin muuttamista kesäkuussa 2007. Lisäksi kantelun täydennyksessä on kysymys siitä, milloin sosiaaliasiamiesten selvitys vuodelta 2006 on toimitettu sosiaalivirastolle ja miten tästä asiasta on tiedotettu sosiaaliasemien työntekijöille.

Kaupunginhallitus toteaa, ettei Tehty-hankkeen tulevaisuusverstasraportti ole oikeudelliselta luonteeltaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 5 §:n 2 momentissa tarkoitettu viranomaisen asiakirja. Se lienee lähinnä mainitun lain 5 §:n 4 momentissa tarkoitettu viranomaisen sisäistä työskentelyä varten laadittu asiakirja, johon ei sovelleta julkisuuslakia.

Mainitun raportin sisältämä materiaali ei perustu kokemusperäiseen, verifioitavissa olevaan tietoon. Raportin osa ”Nykytilan kriittinen kuvaus” sisältää työseminaariin 16.1.2006 osallistuneiden työntekijöiden yksittäisiä havaintoja, kokemuksia ja uhkakuvia sekä pelkoja mm. sosiaaliviraston asiakkaan, sosiaalialan ammatillisuuden ja organisaation kohtaamisesta ongelmallisimmillaan. Kyse ei siten ollut niinkään ”todellisuuden” kuvaamisesta, vaan siitä, mihin tilanne voi pahimmillaan johtaa, jos sosiaalityötä tehdään pelkästään organisaatiota varten. Kyse on tulevaisuusverstaan kritiikkivaiheen ja kehittämishaasteiden dokumentoinnista eikä tosiseikkoihin perustuvasta selvityksestä viraston nykytilasta.

Tästä osiosta sosiaaliasiamiehet ovat irrottaneet selvitykseensä (s. 1) mm. seuraavat virkkeet: ”Asiakas on hukassa pirstaleisessa byrokratiassa ja monitasoisen ja -mutkaisen organisaation eri toimipisteissä. Hän ei löydä apua eikä tiedä kenen puoleen kääntyä.” (raportin s. 7/51 ja 12/56). Sosiaaliasiamiehet käyttävät mm. mainittua lainausta kuvaamaan Helsingin sosiaaliviraston asiakkaan asemaa.

Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 24 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan sosiaaliasiamiesten tehtävänä on seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle.

Sosiaaliasiamiesten laatimalta selvitykseltä voitaneen edellyttää, että sen sisältämät tiedot asiakkaiden oikeuksista ja ongelmista perustuvat esim. sosiaaliasiamiesten havaintoihin ja kokemuksiin neuvontatyössään taikka asiakkaiden tässä yhteydessä esittämiin näkemyksiin oikeuksiensa toteutumisesta sosiaalihuollon toimeenpanossa. Edellä viitattu lainaus ei kaupunginhallituksen mielestä täytä tätä edellytystä.

Koska Tehty-hankkeen tulevaisuusraporttia käytettiin sosiaaliasiamiesten selvityksessä ja lehtikirjoittelussa tavalla, johon se ei sovellu ainakaan ilman lähdekritiikkiä ja jopa harhaan johtavasti, katsottiin, väärinkäsitysten välttämiseksi, aiheelliseksi täydentää raporttia lukuohjeella. Itse tulevaisuusverstaan aineistoon ei ole koskettu eikä sitä ole muutettu. Lukuohje lisättiin 7.6.2007. Valitettavasti lukuohjeen lisäyspäivämäärä on tuolloin jäänyt merkitsemättä. Päivämäärä on merkitty 23.7.2007.

Sosiaalivirasto ei ole millään tavoin puuttunut sosiaaliasiamiesten selvityksen laatimiseen eikä siinä esitettyihin käsityksiin tai johtopäätöksiin.

Sosiaalisen ja taloudellisen tuen päällikkö Leila Palviainen ilmoitti 27.5.2007 sosiaaliasemien työntekijöille mm., että sosiaaliasiamiesten selvitys vuodelta 2006 oli annettu julkisuuteen ennen, kuin se toimitettiin sosiaalivirastolle 22.5.2007 Sosiaaliasiamies Lilli Autti oikaisi Leila Palviaisella olleen virheellisen tiedon 31.5.2007 lähettämällään sähköpostilla, josta ilmeni, että selvitys oli toimitettu viraston kirjaamoon 9.5.2007 ja sosiaalijohtajan sihteerille 21.5.2007. Leila Palviainen välitti samana päivänä oikaistun tiedon sosiaaliasemien työntekijöille.

Tämän lausunnon liitteinä ovat sosiaaliviraston hallinto- ja kehittämispalvelujen sekä sosiaalisen ja taloudellisen tuen selvitykset, joista ilmenee tapausten kulku yksityiskohtaisesti.

Kaupunginhallitus katsoo edellä sanotun ja liitteistä ilmenevän perusteella, että sosiaaliasiamiesten, Lilli Autti ja Marja-Terttu Soppela, kantelu on aiheeton. Kantelu ei anna aihetta toimenpiteisiin Helsingin kaupungin taholta. Kaupunginhallitus esittää, ettei kantelu antaisi aihetta enempiin toimenpiteisiin myöskään apulaisoikeuskanslerin taholta.

Kirje apulaisoikeuskanslerille sekä pöytäkirjanote sosiaalivirastolle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Selvityspyyntö ja kantelukirjelmä
	Liite 2	Sosiaaliviraston lausunto liitteineen 19.7.2007



Kokousaika	17.9.2007 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Jäsenet	Henkilökohtaiset varajäsenet

Jouko Malinen (pj.)	Raine Manninen
Pauli Leppä-aho (vpj.)	Yamina Guerfi
Hermann Alatalo	Hilkka Laitinen
Helena Lauttanen	Heikki Luoma
Anita Vihervaara	Hannele Ugur
Sari Näre	Jaana Löppönen
Pekka Sormunen	Reiska Laine
Merja Lehmussaari	Reijo Kaunola
Anu Varila	Kimmo Rantanen

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Kaarelan tontti 33186/4)
	Liite 2	Ympäristökartta (Kaarelan tontti 33186/4)
	Liite 3	Asemakaavapiirustus
	Liite 4	Havainnekuva