HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

ESITYSLISTA

30 - 2007

Kokousaika	3.9.2007 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

3

Varajäsenen vaihdos sääntötoimikunnassa

3

4

Hallintokeskuksen kaupunginsihteerin virkaan ottaminen

4

5

18.6.2007 ja 25.6.2007 pöydälle pantu asia Kaupungin konserniyhteisöjä, nettobudjetoituja yksiköitä ja liikelaitoksia koskevat omistajapoliittiset linjaukset

9

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1

Lauttasaaren tontin 31051/1 rakennuskiellon pidentäminen (nro 11701)

13

2

Lauttasaaren länsiosan tonttien ja Lemislahden venesatama-alueeen rakennuskiellon pidentäminen (nro 11703)

15

3

Käpylän kortteleiden nro 25001 ja 25002 rakennuskiellon pidentäminen (nro 11705)

18

4

Pakilan tontin 34017/18 rakennuskiellon pidentäminen (nro 11699)

20

5

Suutarilan tontin 40202/7 asemakaavan muuttaminen (nro 11688)

22

6

Vartiokylän Myllypuron Myllypadontien pohjoisosan nimiasemakaavan muuttaminen (nro 11686)

25

7

Mellunmäen tontin 47171/11 ja katualueen asemakaavan muuttaminen (nro 11693)

28

8

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Sven-Olof Engelbert Liljeströmin jakamattoman kuolinpesän sekä SATO-Rakennuttajat Oy:n välisessä kiinteistökaupassa

31

9

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Oy Esab:in sekä Kiinteistö Oy Hollolan Keskikankaantie 9:n välisessä kiinteistökaupassa

33

10

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Meconet Oy:n sekä Kaskimatti Oy:n välisessä kiinteistökaupassa

35

11

Kahden tontin varaaminen S-Asunnot Oy:lle

37

12

Sopimuksen tekeminen Kiinteistö Oy Särkiniemi 7:n kanssa Lauttasaaren korttelin 31120 tontin 3 asemakaavan muutosehdotuksesta nro 11622

41

13

Oy Alfred A. Palmberg Ab:lle sisustusalan kauppakeskuksen laajennushankkeen suunnittelua varten Roihupellon yritysalueelta varatun tontin varauksen jatkaminen

43

14

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Bostadsaktiebolaget Lappviksgatan 13:n poikkeamishakemuksesta

46

15

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle XXXX XXXX:n poikkeamishakemuksesta

50

16

Ennakkolausunto kaupungin etuosto-oikeuden käyttämättä jättämisestä VR Eläkesäätiön sekä Kiinteistö Oy Elielin liikerakennuksen välisessä kiinteistökaupassa

54

17

Lausunto ympäristöministeriölle ehdotuksesta maankäyttö- ja rakennuslain muutosta koskevaksi hallituksen esitykseksi

56

18

Kiinteistö Oy Säterintie 2:n ylimääräinen yhtiökokous

68

19

Selitys korkeimmalle hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston päätöksestä hyväksyä asunnottomien palvelukeskuksen peruskorjauksen hankesuunnitelma

69

20

Lausunto Itä-Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksesta

71

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1

Lausunto joukkoliikenteen palvelutasoa ja rahoitusta koskevasta suunnitelmasta 2008 - 2010

98

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

1

Helsingin kaupungin tutkimusohjelma vuosille 2007 - 2009

104

1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

KJ Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Hellströmin (varalla Moisio) ja Ojalan
(varalla Oker-Blom) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

KJ Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

3

VARAJÄSENEN VAIHDOS SÄÄNTÖTOIMIKUNNASSA

Khs 2007-166

Kj toteaa, että Khs asetti 29.1.2007 sääntötoimikunnan toimikaudeksi 2007 - 2008 ja nimesi kaupunginsihteeri Antero Makkosen Hannu Hakalan henkilökohtaiseksi varajäseneksi. Kun Antero Makkonen pyytää 21.8.2007 päivätyllä kirjeellään vapautusta sääntötoimikunnan varajäsenen tehtävästä eläkkeelle siirtymisen vuoksi, tulisi Khn nimetä hänen sijalleen uusi varajäsen toimikuntaan.

KJ Kaupunginhallitus päättänee nimetä kaupunginsihteeri Antero Makkosen sijalle sääntötoimikuntaan varajäseneksi kaupunginlakimies Sami Sarvilinnan.

Pöytäkirjanote mainituille henkilöille, sääntötoimikunnalle, hallintokeskuksen tietopalveluille ja talous- ja suunnittelukeskukselle (talpa).

Lisätiedot:
Teppo Tiina, vs. hallintosihteeri, puhelin 310 36018

LIITE

Antero Makkosen kirje 21.8.2007

4

HALLINTOKESKUKSEN KAUPUNGINSIHTEERIN VIRKAAN OTTAMINEN

Khs 2007-1526

Hallintokeskuksen kaupunginsihteerin virka julistettiin haettavaksi kaupungin ilmoituslehdissä 13.6.2007 ja hakuaika päättyi 27.6.2007.

Kaupunginsihteerin viran kelpoisuusvaatimuksena on tuomarin virkaan vaadittava tai muu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, minkä lisäksi hänellä tulee olla hyvä perehtyneisyys kunnallishallintoon tai taitoa ja kokemusta sihteerin tehtävistä. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Hallintokeskuksen johtosäännön 12 §:n mukaan kaupunginsihteerin ottaa kaupunginhallitus.

Virkaa haki hakuajan kuluessa 28 henkilöä, joista 1 hakija peruutti hakemuksensa. Hakijat ovat seuraavat:

XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX (peruutti hakemuksensa), XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX, Raunila Marjatta, XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX (peruutti hakemuksensa), XXXX XXXX ja XXXX XXXX.

Kaupunginsihteerin viran hakijoiden haastattelun suorittivat sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtaja ja hallintojohtaja. Haastatteluun kutsuttiin hakijat XXXX, XXXX, XXXX, XXXX, Raunila ja XXXX.

[Neljän hakijan henkilötunnistetiedot poistettu.]

Marjatta Raunila on oikeustieteen kandidaatti (1978) ja varatuomari (1983). Hän on työskennellyt 1977 Lahden kaupunginviskaalinvirastossa vs. kaupunginviskaalina, 1978 Lahden raastuvanoikeudessa vt. oikeusneuvosmiehenä, 1978 vesihallituksessa vs. ylimääräisenä esittelijänä, 1978 valtioneuvoston ylimääräisenä esittelijänä, 1978–1980 sosiaali- ja terveysministeriössä työsuojeluosaston vs. ylimääräisenä esittelijänä, 1980 alkaen työtuomioistuimen sivutoimisena sihteerinä, 1980–1983 ja 1985 valtakunnansovittelijan toimiston vt. ylimääräisenä sihteerinä, 1983–1985 ja 1986 vs. nuorempana hallitussihteerinä, 1982 Hollolan tuomiokunnassa notaarina sekä 1982 ja 1983 vs. käräjätuomarina. Helsingin kaupungin kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen kaupunginsihteerinä Raunila on toiminut vuodesta 1986 alkaen, josta virasta hän on ollut virkavapaalla toimiessaan Kiinteistö Oy Kaapelitalon toimitusjohtajana 1998–2000 sekä Helsingin juhlaviikkojen hallintopäällikkönä 2001–2006. Lisäksi Raunila on toiminut lukuisissa työtehtäviin liittyvissä neuvottelukunnissa sekä työryhmissä sihteerinä.

[Yhden hakijan henkilötunnistetiedot poistettu.]

./. Kj toteaa, että yhteenveto hakijoiden ansioista on esityslistan tämän asian liitteenä. Hakemusasiakirjat ovat kokonaisuudessaan nähtävänä kokouksessa.

Virkaan valittaessa valitsijan tulee myös kunnallisissa viroissa varsinaisten kelpoisuusehtojen täyttämisen lisäksi kiinnittää huomiota perustuslain 125 §:n mukaisiin yleisiin nimitysperusteisiin eli taitoon, kykyyn ja koeteltuun kansalaiskuntoon.

Kj toteaa lisäksi, että kaupunginsihteerit huolehtivat kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajiston päätösvalmistelusta sekä avustavat päätösten täytäntöönpanossa. Valittava kaupunginsihteeri huolehtii sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan toimialaan kuuluvien asioiden valmistelusta eli ammattikorkeakoulua, eläintarhan johtokuntaa, henkilöstökeskusta, kaupunginmuseon johtokuntaa, kaupunginorkesterin johtokuntaa, kulttuuri- ja kirjastolautakuntaa, liikuntalautakuntaa, nuorisolautakuntaa, opetuslautakuntaa, taidemuseon johtokuntaa, tietokeskusta, työterveyskeskusta ja työväenopistojen johtokuntia koskevien asioiden valmistelusta kaupunginsihteerien välisen työnjaon mukaisesti.

Kaikki haastatellut täyttävät viran kelpoisuusvaatimukset ja heillä on pitkä kokemus eri hallinnollisissa tehtävissä.

Raunilalla on hyvin laaja-alainen ja monipuolinen kokemus sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan toimialaan kuuluvissa asioissa. Hän on toiminut 13 v kaupunginsihteerinä Helsingin kaupungin keskushallinnossa ja hänellä on siten erittäin vankka kokemus kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja johtajiston asioiden valmistelussa. Hakuasiakirjojen ja haastattelujen perusteella suoritetussa kokonaisarvioinnissa Raunila on hakijoista tehtävään parhaiten soveltuva.

KJ Kaupunginhallitus päättänee ottaa 1.10.2007 lukien varatuomari Marjatta Raunilan hallintokeskuksen kaupunginsihteerin virkaan (016619) 4608 euron suuruisen tehtäväkohtaisen palkan mukaan määräytyvin palkkaeduin toistaiseksi.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että mikäli virkaan otetaan henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan otettaessa, päätös on ehdollinen, kunnes kaupunginhallitus on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut viranhaltijan ottamisen. Selvitys on esitettävä kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksi saannista lukien.

Pöytäkirjanote valituksi tulleelle, oikaisuvaatimusohjein muille hakijoille, talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin sekä henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Teppo Tiina, vs. hallintosihteeri, puhelin 310 36018

LIITE

Yhteenveto hakijoiden ansioista

5

18.6.2007 ja 25.6.2007 pöydälle pantu asia

KAUPUNGIN KONSERNIYHTEISÖJÄ, NETTOBUDJETOITUJA YKSIKÖITÄ JA LIIKELAITOKSIA KOSKEVAT OMISTAJAPOLIITTISET LINJAUKSET

Khs 2007-1406

Kj toteaa, että kaupunginhallitus hyväksyi 30.10.2006 ( § 1333) kaupungin tytäryhteisöjä koskevat omistajapoliittiset yleislinjaukset seuraavasti:

– toimintaa tehostetaan parantamalla tuottavuutta. Tuottavuutta mitataan ja vertaillaan kansallisesti ja kansainvälisesti.

– kassanhallintaa keskitetään osaksi kaupungin muuta kassanhallintaa siten, että kaupungin tytäryhteisöt liittyvät sovittavassa laajuudessa kaupungin sisäisen pankin ja konsernitilin käyttäjiksi,

– tytäryhteisöjen lainanotossa hyödynnetään kaupungin neuvotteluasemaa rahoitusmarkkinoilla ja rahoitusasiantuntemusta,

– tehostetaan hankintoja siten, että kaupunki kilpailuttaa tavaroiden ja palveluiden hankintoja koskevia puitesopimuksia tytäryhteisöjen käyttöön,

– yhdistetään etenkin saman toimialan tytäryhteisöjä tai niiden toimintoja, mikäli yhdistäminen on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua,

– lisätään etenkin saman toimialan tytäryhteisöjen toiminnallista ja hallinnollista yhteistyötä yhteistyöhyötyjen saavuttamiseksi,

– tehostetaan riskienhallintaa laatimalla yhteisökohtaiset riskienhallintasuunnitelmat,

– tehostetaan yhteisöjen hallintoa vähentämällä erityisesti kehittämisen ja sijoitustoiminnan välineenä toimivien tytäryhtiöiden hallitusten jäsenten lukumäärää ja nimeämällä tällaisten yhtiöiden hallitusten jäseniksi myös ulkopuolisia asiantuntijoita, ja

– tehostetaan tytäryhteisöjen johtamista panostamalla tytäryhteisöjen ylimmän johdon johtamisvalmiuksien kehittämiseen henkilökohtaisin kehittämissuunnitelmin.

Lisäksi kaupunginhallitus

– hyväksyi nettobudjetoitujen yksiköiden, liikelaitosten ja konserniyhteisöjen omistuksen tarkoitukseen perustuvan jaottelun liitteenä 1 olevan muistion kohdan 2 mukaisesti,

– päätti, että kaupunginhallituksen asemaa omistajaohjauksessa vahvistetaan laatimalla ensi vaiheessa selvitys kaupunginhallituksen konsernijaoston perustamiseen liittyvistä kysymyksistä toimenpide-ehdotuksineen 30.6.2007 mennessä, ja lisäksi

– kehotti talous- ja suunnittelukeskusta valmistelemaan alussa mainitun päätöksen edellyttämät yksityiskohtaiset toimenpide-ehdotukset 30.6.2007 mennessä myöhemmin tapahtuvaa päätöksentekoa varten.

Kj toteaa, että kaupunginhallituksen hyväksymien yleisten omistajapoliittisten linjausten mukaiset toimenpiteet on pääosin käynnistetty tai ovat valmisteilla eikä yleislinjausten toimeenpano edellytä enää kaikilta osin kaupunginhallituksen erillispäätöksiä.

./. Talous- ja suunnittelukeskuksen toimesta on nyt valmisteltu liitteenä 1 olevassa muistiossa mainittujen nettobudjetoitujen yksiköiden, liikelaitosten ja konserniyhteisöjen omistuspohjaa, kehittämisvisiota ja toiminnallisia tavoitteita koskevat yksityiskohtaisemmat linjaukset ja laadittu liitteenä 2 oleva selvitys kaupunginhallituksen konsernijaoston perustamiseen liittyvistä kysymyksistä.

Nettobudjetoiduista yksiköistä omistajapoliittiset linjaukset on tässä vaiheessa määritelty vain niille yksiköille, joiden toimintaperiaatteisiin jo nyt sisältyy selkeä ja vakiintunut tilaaja-tuottajapohjainen palvelumalli ja jota toimintatapaa on tarkoituksenmukaista kehittää jatkossa liikelaitospohjalta tehokkaamman tulosohjauksen varmistamiseksi. Liikelaitosmalli parantaa myös vertailtavuutta samalla toimialalla toimiviin vastaaviin ulkopuolisiin yksiköihin.

HUS-kuntayhtymälle ei ole myöskään määritelty tässä yhteydessä Helsingin erillistä omistajapoliittista linjausta, koska pääkaupunkiseudun kaupungit valmistelevat parhaillaan yhdessä KUUMA- ja Neloset-kuntaryhmien kanssa yhteistä HUS-omistajapolitiikkaa. Tämä valmistelutyö liittyy vireillä olevien pääkaupunkiseudun yhteistyöselvitysten yhtenä osaselvityksenä tehtävään Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien yhteisesti omistettujen yhteisöjen omistajaohjauksen kehittämiseen.

Kj pitää tarkoituksenmukaisena, että kaupungin omistajapolitiikan jatko linjaukset määritellään liitteenä 1 esitettyjen linjausten mukaisesti ja että nykyisestä toimintamallista saatujen kokemusten perusteella kaupungin omistaja- ja konserniohjausta kehitetään kaupungin kokonaisedun näkökulmasta nykyistä vielä konsernilähtöisemmäksi ja kokonaistaloudellisemmaksi edistäen samalla myös konsernijohdon tahtotilan viestimistä mahdollisimman suoraan läpi koko kaupunkikonsernin.

Mikäli Khs hyväksyy sille nyt tehdyn omistajapoliittisia linjauksia koskevan esityksen, niin jatkotoimenpiteet tullaan käynnistämään hyväksyttyjen linjausten pohjalta joiltakin osin jo heti Khn päätöksen jälkeen kuluvan vuoden syksyn aikana. Tämä koskee mm. esitykseen sisältyviä nettobudjetoitujen yksiköiden liikelaitostamisia. Näiltä osin valmistelutyö pyritään ajoittamaan niin, että uudet liikelaitokset voidaan perustaa vuoden 2009 alusta lukien. Muilta osin omistajapoliittisten linjausten toimeenpano suunnitellaan ja ajoitetaan pitkäjänteisemmin ja tapauskohtaisesti.

Kj toteaa, että konsernijaoston perustamisella myös varaudutaan pääkaupunkiseudun yhteistyön tiivistymisen myötä tapahtuvaan kaupunkien omistajaohjauksen keskitetympään päätöksentekoon ja omistajapolitiikan yhtenäistämiseen sellaisissa yhtiöissä ja muissa yhteisöissä, joissa kaupungit ovat osakkaina tai käyttävät niissä määräysvaltaa.

KJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä kaupungin nettobudjetoituja yksiköitä, liikelaitoksia ja konserniyhteisöjä koskevat omistajapoliittiset linjaukset liitteen 1 mukaisesti kehottaen talous- ja suunnittelukeskusta valmistelemaan yhteistyössä kaupungin asianomaisten muiden tahojen kanssa nyt hyväksyttyjen linjausten mukaiset jatkotoimenpiteet.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee hyväksyä jatkovalmistelun pohjaksi periaatelinjauksen, että kaupunginvaltuustolle valmistellaan esitys kaupunginhallituksen konsernijaoston perustamisesta liitteen 2 mukaisten linjausten pohjalta, ja kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta yhteistyössä hallintokeskuksen kanssa valmistelemaan jaoston perustamiseen liittyvät toimenpide-ehdotukset niin, että konsernijaosto voidaan perustaa seuraavan valtuustokauden alusta lukien.

Pöytäkirjanote liitteineen kaikille kaupungin virastoille ja laitoksille sekä tytäryhteisöille.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

LIITTEET	Liite 1	Helsingin kaupunkikonsernin omistajapolitiikka
	Liite 2	Konsernijaosto, selvitys

1

LAUTTASAAREN TONTIN 31051/1 RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11701)

Khs 2007-1644

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (14.6.2007) mm., että tontti 31051/1 (tila 414-1-496) sijaitsee 31. kaupunginosassa (Lauttasaari) osoitteessa Luoteisväylä 1.

Esityksen taustaa Khs päätti 8.9.2003 asettaa tontin rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi asemakaavan muuttamista varten. Khs on 22.8.2005 jatkanut rakennuskieltoa 8.9.2007 saakka.

Alueella on voimassa 11.10.1978 vahvistettu asemakaava nro 7946. Asemakaavan mukaan tontti on asuntokerrostalojen tai rivitalojen korttelialuetta.

Kaavamääräykset ja -merkinnät eivät nykyisten tulkintojen ja tarpeiden johdosta sekä muuttuneiden muiden säännösten vuoksi vastaa tarkoitustaan. Rakennusoikeus on ilmaistu tavalla, mikä aiheuttaa tulkintavaikeuksia. Täydennysrakentaminen vajaasti rakennetulla tontilla on muidenkin määräysten johdosta hankalaa ja saattaa johtaa käyttökelpoisen rakennuskannan purkamisen. Tontilla on vuonna 1952 rakennettu omakotitalo. Rakennusoikeudesta on käytetty n. 50 %.

Voimassa oleva kaava ei sisällä myöskään rakennusten suojeluun tähtääviä määräyksiä. Kaupunginmuseon tekemän raportin 2/2003 Helsingin rakennuskulttuurista, Lauttasaaren rakennusinventoinnin mukaan rakennuksen arkkitehtuuri on harkittua ja viimeisteltyä. Rakennukseen liittyy merkittäviä paikallishistoriallisia arvoja. Rakennus on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan tai tehdyt muutokset ovat onnistuneesti sopeutettu olemassa olevaan rakennukseen. Rakennussuojelukysymykset tulisi selvittää asemakaavan muutostyössä. Alkuperäinen asemakaava on suurelta osin vanhentunut.

Tontti on yksityisessä omistuksessa.

Rakennuskiellon jatkaminen

Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi tulisi rakennuskieltoa jatkaa tontilla kahdella vuodella eli 8.9.2009 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustus nro 11701/14.6.2007).

KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää 31. kaupunginosan korttelin nro 31051 tontin nro 1 rakennuskieltoaikaa 8.9.2009 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Rakennuskieltokartta nro 11701 (Lauttasaaren tontti 31051/1)

2

LAUTTASAAREN LÄNSIOSAN TONTTIEN JA LEMISLAHDEN VENESATAMA-ALUEEEN RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11703)

Khs 2007-1639

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (14.6.2007) mm., että Kvsto päätti 15.9.1999 muuttaa 31. kaupunginosan (Lauttasaari) asemakaavaa piirustuksen nro 10788 osoittamilta alueilta. Päätöksen perusteella näillä alueilla tuli voimaan rakennuskielto, jota Khs on viimeksi jatkanut 22.8.2005 ja joka on voimassa 15.9.2007 saakka.

Taustaa Lauttasaaren pääosalle, lukuun ottamatta Vattuniemen aluetta, vahvistettiin 9.1.1951 asemakaava nro 2948. Kaavaan on sittemmin tehty useita kaavamuutoksia.

Kaksikerroksisten asuinrakennusten korttelialueille on laadittu joitakin kaavamuutoksia lähinnä 1950- ja 1960-luvuilla. Alkuperäinen asemakaava sekä tehdyt muutokset ovat suurelta osalta vanhentuneita.

Asuinrakennusten tontit ovat yksityisomistuksessa. Kaupunki omistaa tontin 31058/2, joka on vuokrattu Kiinteistö Oy Helsingin Pienasunnoille, ja venesatama-alueen, joka on osittain vuokrattu Lauttasaaren Veneilijät r.y:lle ja Drumsö Kanotister r.f:lle.

Asemakaavan vanhentuneisuus

Kaavamääräykset ja -merkinnät eivät nykyisten tulkintojen ja tarpeiden johdosta sekä muuttuneiden muiden säännösten vuoksi vastaa tarkoitustaan. Rakennusoikeus on ilmaistu tavalla, mikä aiheuttaa tulkintavaikeuksia. Täydennysrakentaminen vajaasti rakennetulla tontilla on muidenkin määräysten johdosta hankalaa ja saattaa johtaa käyttökelpoisen rakennuskannan purkamisen.

Voimassa oleva asemakaava ei sisällä rakennusten suojeluun tähtääviä määräyksiä. Rakennussuojelukysymykset tulee selvittää asemakaavan muutostyössä. Alkuperäinen asemakaava on suurelta osin vanhentunut.

Suunnittelutilanne Kaupunkisuunnitteluvirasto on kirjeellään 25.5.2000 pyytänyt kaupunginmuseota selvittämään rakennuskieltoalueen ja sillä olevien rakennusten rakennustaiteellisen ja kulttuurihistoriallisen arvon sekä antamaan suosituksensa asemakaavaan merkittävistä suojelumerkinnöistä. Lausunto on saatu 23.7.2003.

Tontin 31062/5 asemakaavan muutoksen Khs hyväksyi 5.11.2001. Päätös sai lainvoiman 21.12.2001. Tontti on rajattu pois rakennuskieltoalueesta.

Tontin 31052/7 asemakaavan muutoksen Kvsto hyväksyi 31.8.2005. Päätös sai lainvoiman 18.8.2006. Tontti on rajattu pois rakennuskieltoalueesta.

Kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelman mukaan rakennuskieltoalueesta osa-alue 1:n asemakaavan muutosehdotus on tarkoitus viedä kaupunkisuunnittelulautakuntaan joulukuussa 2007. Osa alue 1 käsittää Hakolahdentien ja Tiirasaarentien väliin sijoittuvan korttelin 31097 ja tontit 31096/5–8.

Rakennuskiellon jatkaminen

Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi tulisi kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta nro 11703/14.6.2007 ilmenevien alueiden rakennuskieltoa jatkaa kahdella vuodella eli 15.9.2009 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta nro 11703/14.6.2007 ilmenevien 31. kaupunginosan eräiden alueiden rakennuskieltoaikaa 15.9.2009 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Rakennuskieltokartta nro 11703 (Lauttasaaren länsiosan tontit ja Lemislahden venesatama-alue)

3

KÄPYLÄN KORTTELEIDEN NRO 25001 JA 25002 RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11705)

Khs 2007-1641

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (14.6.2007) mm., että rakennuskielto on voimassa 26.9.2007 saakka 25. kaupunginosan (Käpylä) kortteleissa 25001 ja 25002. Korttelit sijaitsevat Pellervontien, Sampsantien, Väinölänkadun ja Osmontien rajaamalla alueella.

Yleiskaava Kvston 26.11.2003 hyväksymässä Yleiskaava 2002 :ssa alue on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi, jota kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät.

Asemakaava Alueella on voimassa 1.4.1937 vahvistettu asemakaava nro 1639. Asemakaavassa on määrätty tonteille rakennusalat, joille saa rakentaa enintään 2-kerroksisia paloa pidättävään, paloa hidastavaan tai palonarkaan luokkaan kuuluvia rakennuksia. Kussakin rakennuksessa saa olla enintään kaksi asuntoa eikä niihin saa sijoittaa liikehuoneita. Muita määräyksiä ei ole annettu. Voimassa olevilla asemakaavoilla ei pystytä turvaamaan kulttuurihistoriallisten ja rakennustaiteellisten arvojen säilymistä. Asemakaava on suurelta osin vanhentunut.

Suunnittelutilanne Alueelle tullaan tekemään asemakaavan muutos, jossa alueen ja rakennusten suojelutarve otetaan huomioon sekä asemakaavamerkinnät ja -määräykset ajantasaistetaan. Rakennuskielto on tarpeellinen, jotta kaavoitusprosessin aikana voitaisiin turvata suojeluarvojen säilyminen mm. rakennuksia peruskorjattaessa.

Kaupunki omistaa kaikki alueen tontit. Tontit on vuokrattu edelleen.

Rakennuskiellon jatkaminen

Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi tulisi em. kortteleiden rakennuskieltoa jatkaa kahdella vuodella eli 26.9.2009 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustus nro 11705/14.6.2009).

KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää 25. kaupunginosan kortteleiden nro 25001 ja 25002 rakennuskieltoaikaa 26.9.2009 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Rakennuskielto nro 11705 (Käpylän korttelit 25001 ja 25002)

4

PAKILAN TONTIN 34017/18 RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11699)

Khs 2007-1643

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (14.6.2007) mm., että ympäristöministeriö vahvisti Pakinkylän liittymän asemakaavan muutoksen (Tuusulanväylän ja Kehä I risteys sekä risteykseen rajoittuvat tontit) 20.10.1995 lukuun ottamatta mm. tonttia 34017/18. Tontti rajattiin asemakaavan muutosalueen ulkopuolelle ja määrättiin samalla rakennuskieltoon rakennuslain 42 §:n toisen momentin viidennen kohdan perusteella 30.9.1997 asti. Ministeriö edellytti, että alueelle välittömästi ryhdytään laatimaan asemakaavan muutosta. Ministeriö katsoi, että tontin asemakaava tulee muuttaa joko suojaviheralueeksi tai muuhun käyttötarkoitukseen, joka soveltuu tontille ja alueen muuhun asumiseen.

Kaupunki osti tontin 29.5.1997. Kiinteistövirasto on 9.9.1998 saapuneella kirjeellä hakenut tontille asemakaavan muutosta elinkeinon harjoittamiseen tarkoitetuksi tontiksi. Tontille rakennettu neljän asunnon rivitalo on tyhjilleen jääneenä ja huonokuntoisena purettu.

Khs on jatkanut rakennuskiellon määräaikaa kaksi vuotta kerrallaan, viimeksi 30.9.2007 saakka, sopivan käyttötarkoituksen löytämiseksi tontille.

Tontti sijaitsee välittömästi Tuusulanväylän ja Kehä I:n liittymän vieressä pussikadun päässä. Sijaintinsa takia tontti ei sovellu asumiseen eikä elinkeinon harjoittamiseen tarkoitetuksi tontiksi. Tontti muutettaneen suojaviheralueeksi.

Työn keskeneräisyyden vuoksi tulisi tontin rakennuskieltoa jatkaa kahdella vuodella eli 30.9.2009 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustus nro 11699/14.6.2007).

KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää 34. kaupunginosan korttelin nro 34017 tontin nro 18 rakennuskieltoaikaa 30.9.2009 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Rakennuskieltokartta nro 11699 (Pakilan tontti 34017/18)

5

SUUTARILAN TONTIN 40202/7 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11688)

Khs 2007-1702

40. kaupunginosan (Suutarila, Siltamäki) korttelin nro 40202 tontin nro 7 asemakaavan muutosehdotus.

Vaskipellonkuja 3

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (10.5.2007) mm., että tontinomistajat ovat pyytäneet 4.1.2006 asemakaavan muuttamista siten, että tonttitehokkuutta nostetaan e = 0.25:een.

Asemakaavatilanne Alueella voimassa oleva asemakaava on vahvistettu vuonna 1991. Kaavan mukaan tontti on erillispientalojen korttelialuetta, jonka tonttitehokkuus on e = 0.20. Suurin kerrosluku on kaksi. Tontin kerrosalan lisäksi tontille saa rakentaa autosuoja- ja taloustiloja yhteensä enintään 25 m²/asunto.

Nykytilanne Alue sijaitsee pientaloalueella, jonka rakennuskanta on rakennustavaltaan ja iältään vaihtelevia 1–2-kerroksisia pientaloja.

Asemakaavan muutosehdotus

Tontti on edelleen merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO), jolla tehokkuus on nostettu lukuun e = 0.25. Asemakaavakartassa sallitusta kerrosalasta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Rakentamatta jäävät tontinosat, joita ei käytetä kulkuteinä, leikkipaikkoina tai pysäköimiseen, on istutettava. Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin pinta-alan alkavaa 400 m² kohti. Asemakaavamääräyksiä on muutettu nykyisin käytössä olevien määräysten mukaisiksi.

Tontin pinta-ala on 1 210 m² ja tehokkuuden e = 0.25 mukainen rakennusoikeus 302 k-m².

Vaikutukset Asemakaavan muutoksen seurauksena tonttitehokkuutta nostetaan luvusta e = 0.20 lukuun e = 0.25. Muutos voimassa olevan asemakaavan mukaiseen tilanteeseen nähden on vähäinen. Lisääntynyt rakennusoikeus 60 m² käytetään muutos- ja lisärakentamiseen.

Vuorovaikutus asemakaavan muutosehdotusta valmisteltaessa

Osallisille on lähetetty maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavan muutosluonnos 23.1.2007 sekä ilmoitus nähtävänäolosta. Kaavaluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa sekä viraston internet-sivuilla 29.1.–16.2.2007.

Esitetyt mielipiteet

Koillis-Helsingin Yrittäjien edustaja on ilmoittanut, ettei yhdistyksellä ole huomauttamista asemakaavan muutosluonnokseen. Muita mielipiteitä ei ole esitetty.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 3.–17.8.2007, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2b, 3 ja 7 kohtien mukaan mukaan, milloin muutetaan rakennusoikeutta siten, että asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0.3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta, muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä ja tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 40. kaupunginosan korttelin nro 40202 tontin nro 7 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 10.5.2007 päivätyn piirustuksen nro 11688 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Asemakaavakartta nro 11688 (Suutarilan tontti 40202/7)

6

VARTIOKYLÄN MYLLYPURON MYLLYPADONTIEN POHJOISOSAN NIMIASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11686)

Khs 2007-1472

45. kaupunginosan (Vartiokylä, Myllypuro) katualueen asemakaavan muutosehdotus (Myllypadontie).

Alue sijaitsee Myllypurossa, kerrostaloalueen länsireunassa.

Tiivistelmä Myllypuron kerrostaloaluetta kiertävällä kadulla on kolme eri nimeä Myllypurontie–Myllypadontie–Ratasmyllyntie. Kuitenkin on kyse yhdestä kadusta. Asemakaavan muutoksella Myllypadontien tämä osuus muutetaan Myllypurontieksi.

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (10.5.2007) mm., että kaupunginvaltuutettu Terhi Mäki ja 9 muuta valtuutettua ovat tehneet seuraavan valtuustoaloitteen (Kvsto 25.10.2006, asia nro 20):

”Myllypurossa on yhtenäinen koko Myllypuron halkaiseva tie kehä I:ltä Myllypuron risteyksestä aina Viikintien ja Varikkotien risteykseen asti jakaen alueen kerrostaloalueeseen ja omakotialueeseen pientaloalueineen sujuvasti.

Yhtenäisellä tiellä on kolme eri nimeä Myllypurontie–Myllypadontie–Ratasmyllyntie. Kuitenkin on kyse yhdestä tiestä. Tämä aiheuttaa välillä sekaannusta varsinkin henkilöille, jotka eivät asu alueella mutta asioivat siellä.

Edellä olevan johdosta esitän kunnioittavasti, että Helsingin kaupunki ryhtyisi välittömästi toimenpiteisiin yhtenäisen nimen saamiseksi kyseiselle tielle. Asukkaiden mielestä luontevin nimi olisi Myllypurontie ja nimen Ratasmyllyntie voisi antaa Myllypuron uudelle puukyläalueelle johtavalle tielle.”

Aikaisemmat käsittelyvaiheet

Nimistötoimikunta antoi aloitteesta 29.11.2006 seuraavan lausunnon: Myllypurontien ja Ratasmyllyntien välinen osuus Myllypadontiestä voidaan liittää Myllypurontiehen, jolloin käyttöön jäisivät Myllypurontie ja Ratasmyllyntie. Muu osa Myllypadontiestä säilyisi ennallaan. Koska Ratasmyllyntie johtaa Myllypuroon Itäväylältä ja Myllypurontie Myllymestarintieltä (Kehä I) ei niiden nimeäminen samalla nimellä olisi tarkoituksenmukaista. Lisäksi muutoksesta koituvan haitan välttämiseksi on perusteltua pitää Ratasmyllyntien ja Myllypurontien vakiintuneet ja osoitekäytössä olevat nimet ennallaan.

Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi aloitteesta 8.3.2007 seuraavan lausunnon: Kaupunkisuunnittelulautakunta yhtyy valtuustoaloitteessa esitettyyn tavoitteeseen ja nimistötoimikunnan lausuntoon ja ilmoittaa, että asemakaavaosastolla on valmisteilla asemakaavan muutos, jonka mukaan Myllypadontien nimi muutetaan Myllypurontien ja Ratasmyllyntien väliseltä osuudelta Myllypurontieksi. Luonnos on lähetty osallisille mielipiteiden esittämistä varten. Kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn kaavamuutos tulee keväällä 2007.

Asemakaavat Alueella voimassa olevat asemakaavat on vahvistettu vuonna 1962 ja 1977. Niissä alue on katualuetta, ja kadun nimi on Myllypadontie.

Asemakaavan muutosehdotus

Myllypurontien ja Ratasmyllyntien välinen osuus (8 546 m²) Myllypadontiestä on liitetty Myllypurontiehen valtuustoaloitteen ja nimistötoimikunnan lausunnon mukaisesti.

Asemakaavan muutoksen toteuttamisen vaikutukset

Kadunnimistö selkiytyy. Osoitteet Myllypadontie 2:ssa ja Myllypadontie 4:ssä muuttuvat.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin asemakaavan muutosluonnos.

Myllärinlaakson Omakotiyhdistys Ry:n mielestä asemakaavan muutos on hyvin kannatettava.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 3.–17.8.2007, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistöviraston lausunto.

Lausunto Kiinteistövirasto puoltaa (26.7.2007) asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Kaj toteaa, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 1 kohdan mukaan, milloin muutetaan kadun, torin, puiston tai muun alueen nimeä taikka kaupunginosan tai korttelin nimeä tai numeroa.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 45. kaupunginosan katualueen (Myllypurontien ja Ratasmyllyntien välinen osuus Myllypadontiestä nimetään Myllypurontieksi) asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 10.5.2007 päivätyn piirustuksen nro 11686 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Asemakaavakartta nro 11686 (Myllypadontien osan muuttaminen Myllypurontieksi)

7

MELLUNMÄEN TONTIN 47171/11 JA KATUALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11693)

Khs 2007-1518

47. kaupunginosan (Mellunkylä, Kontula) korttelin nro 47171 tontin nro 11 ja katualueen asemakaavan muutosehdotus.

Linnanpellonkuja 2

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (24.5.2007) mm., että tontinomistajat ovat pyytäneet 24.1.2007 asemakaavan muuttamista siten, että tehokkuusluku nostetaan e = 0.25:een.

Asemakaavatilanne Tontilla on voimassa asemakaava nro 9025 (vahvistettu 19.3.1987). Tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on e = 0.20 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Kerrosalasta saa asuntojen ulkopuoliset tilat mukaan lukien rakentaa enintään 75 % yhteen kerrokseen. Tontille saa kerrosalan lisäksi rakentaa autotalleja tai -katoksia sekä muita asuntojen ulkopuolisia asumista palvelevia tiloja yhteensä enintään 30 k-m²/asunto, kuitenkin enintään 25 % kerrosalasta.

Nykytilanne Tontti sijaitsee Kontulan pientaloalueella. Tontilla on vuonna 1972 rakennettu 272 k-m²:n suuruinen asuinrakennus. Tontin vieressä on omakotitaloja. Tontti on yksityisomistuksessa.

Asemakaavan muutosehdotus

Tontin käyttömahdollisuuksia ja asumisväljyyttä parannetaan rakennusoikeutta nostamalla. Hakijan tarkoituksena on rakentaa tontille toinen asuinrakennus.

Tontti on edelleen erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on 0.25. Tontille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja -katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.

Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin pinta-alan täyttä 400 m² kohti. Kuitenkin jos tontin pinta-ala on 600–799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa.

Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 65 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Rakennusten pääasiallisen julkisivumateriaalin on oltava vaaleilla sävyillä peittomaalattu puu tai vaalea rappaus. Pisin yhtenäinen julkisivu saa olla 15 m. Tonttia ei saa kadun puolelta aidata muutoin kuin pensasaidoin tai pensasaidoilla peitetyin matalin verkkoaidoin. Kadun varsille on merkitty istutettavat alueen osat.

Katualuetta sisältyy kaavamuutokseen kaavateknisistä syistä.

Kaava-alueen pinta-ala on 2 923 m², josta erillispientalojen korttelialuetta on 1 873 m² ja katualuetta 1 050 m². Tehokkuuden e = 0.25 mukainen rakennusoikeus on 468 k-m².

Vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta naapureiden tai ympäristön kannalta. Tontille rakennetaan toinen asuinrakennus. Tontin rakennusoikeus nousee 93 k-m².

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (päivätty 28.3.2007), jonka mukana lähetettiin asemakaavan muutosluonnos.

Osallisille on aikaisemmin (9.2.2006) lähetetty Kontulan pientaloalueen pohjoisosaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma (622–00/06), jonka mukaisesti tontille 47171/11 on nyt laadittu tonttikohtainen asemakaavan muutosluonnos. Luonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 3.–17.8.2007, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2b, 3, 6 ja 7 kohtien mukaan, milloin muutetaan rakennusoikeutta siten, että asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0.3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta, muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä, muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin tai tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 47. kaupunginosan korttelin nro 47171 tontin nro 11 ja katualueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 24.5.2007 päivätyn piirustuksen nro 11693 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Asemakaavakartta nro 11693 (Mellunkylän tontti 47171/11)

8

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN SVEN-OLOF ENGELBERT LILJESTRÖMIN JAKAMATTOMAN KUOLINPESÄN SEKÄ SATO-RAKENNUTTAJAT OY:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2007-1786

32. kaupunginosan (Konala) korttelin nro 32013 määräala tontista nro 20; Vuorikummunpolku

Kiinteistölautakunta toteaa (7.8.2007) mm., että kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistönluovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

Kiinteistö	Myyjä / Ostaja	Oik.tod.pvm. ja kauppahinta
32. kaupunginosa kortteli 32013 määräalat tontista 20	Sven-Olof Engelbert Liljeströmin jakamaton kuolinpesä / SATO-Rakennuttajat Oy perustettavien yhtiöiden lukuun	6.6.2007 1 500 000 euroa

Kaupan kohde Kiinteistökaupan kohteena ovat rakentamattomat määräalat Helsingin kaupungin 32. kaupunginosan (Konala) korttelin nro 32013 tontista nro 20. Määräalat muodostavat 20.6.2007 vahvistetun asemakaavan muutoksen mukaan ohjeellisen kaavatontin 32013/21 sekä pääosan ohjeellisesta kaavatontista 32013/24. Tontti nro 21 kuuluu asuinrakennusten korttelialueeseen, jolla ympäristö säilytetään (A/S) ja tontti nro 24 asuinkerrostalojen korttelialueeseen (AK). Myytyjen määräalojen pinta-ala on yhteensä 7 344 m² ja rakennusoikeus 3 330 k-m².

Kauppahinta ja muut ehdot

Kokonaiskauppahinta 1 500 000 euroa vastaa yksikköhintoja noin 204,25 euroa/m² ja noin 450,45 euroa/k-m².

Kaupunki on etuostolain 2 §:n mukaisesti tiedustellut myyjältä kaupan ehtoja. Myyjän ilmoituksen mukaan kaupassa ei ole sovittu muista kuin luovutuskirjassa mainituista ehdoista.

Myyjän ja Helsingin kaupungin välinen sopimus

Kaupan kohde on osa Helsingin kaupungin ja Sven-Olof Engelbert Lil-jeströmin kuolinpesän välillä 14.6.2007 allekirjoitettua esisopimusta ja sopimusta, jossa on sovittu asemakaavan muutosehdotuksen nro 11613 toteuttamisesta.

Sopimuksen mukaan Helsingin kaupunki luovuttaa kuolinpesälle 21 492 euron kauppahinnasta noin 597 m²:n suuruisen alueen katualueesta 32 K tonttiin nro 32013/24. Lisäksi kuolinpesä maksaa kaupungille korvausta tontin 32013/20 rakentamismahdollisuuksien parantumisesta 232 633 euroa. Kauppakirjan mukaan ostaja ottaa vastattavakseen em. sopimuksen mukaiset maksut ja muut velvoitteet koko kiinteistön osalta.

Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan po. kiinteistökaupassa, koska kauppa liittyy kaupungin kanssa aiemmin tehtyyn maankäyttösopimukseen ja kaupan kohde
tulee toteutetuksi asemakaavan mukaisesti ostajan toimesta.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 6.6.2007 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Sven-Olof Engelbert Liljeströmin jakamaton kuolinpesä on myynyt rakentamattomat määräalat 32. kaupunginosan korttelin nro 32013 tontista nro 20 SATO-Rakennuttajat Oy:lle perustettavien yhtiöiden lukuun.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja SATO-Rakennuttajat Oy:lle.

Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Kartta kaupan kohteesta
	Liite 3	Kiinteistönluovutusilmoitus
	Liite 4	Kauppakirja

9

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN OY ESAB:IN SEKÄ KIINTEISTÖ OY HOLLOLAN KESKIKANKAANTIE 9:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2007-1785

32. kaupunginosan (Konala) korttelin nro 32042 tontti nro 18;
Ruosilantie 18

Kiinteistölautakunta toteaa (7.8.2007) mm., että kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistönluovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

Kiinteistö	Myyjä / Ostaja	Oik.tod.pvm. ja kauppahinta
32. kaupunginosa kortteli 32042 tontti 18	Oy Esab / Kiinteistö Oy Hollolan Keskikankaantie 9 (Sponda Oyj:n omistama kiinteistöosakeyhtiö)	8.6.2007 4 400 000 euroa

Kaupan kohde Kiinteistökaupan kohteena on Helsingin kaupungin 32. kaupunginosan (Konala) korttelin nro 32042 tontti nro 18 rakennuksineen. Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontti kuuluu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen (T). Tontin pinta-ala on 16 528 m² ja rakennusoikeus 16 528 k-m².

Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan tontilla sijaitsee kauppaan kuuluva vuonna 1972 valmistunut 8 591 k-m²:n suuruinen teollisuus- / varastorakennus.

Kauppahinta ja muut ehdot

Kokonaiskauppahinta 4 400 000 euroa vastaa yksikköhintoja noin 266,21 euroa/m² ja noin 266,21 euroa/k-m². Kauppakirjan mukaan kauppahinnasta kohdistuu 3 828 000 euroa rakennuksiin ja

572 000 euroa maapohjaan.

Kaupunki on etuostolain 2 §:n mukaisesti tiedustellut myyjältä kaupan ehtoja. Myyjän ilmoituksen mukaan kaupassa ei ole sovittu muista kuin luovutuskirjassa mainituista ehdoista.

Kauppaehtojen mukaan kauppakirjan allekirjoittamisen yhteydessä myyjä ja Sponda Oyj allekirjoittavat kiinteistön tiloja koskevan vuokra-sopimuksen. Kaupan allekirjoituksen yhteydessä Sponda Oyj:lle siirretään myös kiinteistön muita tiloja koskevat vuokrasopimukset.

Kauppakirjassa osapuolet ovat sopineet myös mm. ympäristöasioista. Ehtojen mukaan kaupan osapuolet ovat tietoisia siitä, että kiinteistöllä on aiemmin sijainnut hitsauslanka- ja puikkotehdas ja kiinteistöllä on harjoitettu muun muassa kuparipinnoitetun hitsauslangan valmistusta. Kauppaehtojen mukaan, mikäli omistusoikeuden siirtymisen jälkeen ilmenee maaperän tai pohjaveden pilaantumista, myyjä vastaa maaperän tai pohjaveden puhdistamisesta sekä kaikista pilaantumisesta aiheutuvista kustannuksista ja muista toimenpiteistä siinä tapauksessa, että pilaantumisen katsotaan aiheutuneen myyjän omasta toiminnasta tai laiminlyönnistä.

Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan po. kiinteistökaupassa, koska kaupan kohde on rakennettu ja myydään vuokrattuna.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 8.6.2007 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Oy Esab on myynyt 32. kaupunginosan korttelin nro 32042 tontin nro 18 rakennuksineen Kiinteistö Oy Hollolan Keskikankaantie 9:lle.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja Kiinteistö Oy Hollolan Keskikankaantie 9:lle.

Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Kartta kaupan kohteesta
	Liite 3	Kiinteistönluovutusilmoitus
	Liite 4	Kauppakirja

10

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN MECONET OY:N SEKÄ KASKIMATTI OY:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2007-1784

34. kaupunginosan (Pakila, Itä-Pakila) korttelin nro 34060 tontti nro 10; Koulumestarintie 22

Kiinteistölautakunta toteaa (7.8.2007) mm., että kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistönluovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

Kiinteistö	Myyjä / Ostaja	Oik.tod.pvm. ja kauppahinta
34. kaupunginosa kortteli 34060 tontti 10	Meconet Oy / Kaskimatti Oy	20.6.2007 1 000 000 euroa

Kaupan kohde Kiinteistökaupan kohteena on Helsingin kaupungin 34. kaupunginosan (Pakila, Itä-Pakila) korttelin nro 34060 tontti nro 10 rakennuksineen. Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontti kuuluu varastotonttien korttelialueeseen (VT). Tontin pinta-ala on 3 281 m² ja rakennusoikeus 3 281 k-m².

Ennakkolausunto Meconet Oy pyysi 18.6.2007 päivätyllä kirjeellään kaupungilta etuosto-lain 8 §:n mukaista ennakkolausuntoa kaupungin mahdollisesta etuosto-oikeuden käyttämisestä nyt kyseessä olevassa kiinteistökaupassa. Khs päätti 6.8.2007 (996 §), ettei kaupunki käytä etuosto-oikeuttaan, mikäli Meconet Oy tekee ennakkolausuntopyynnön mukaisen kiinteistökaupan kahden vuoden kuluessa Khn päätöksestä.

Kaupan ehdot Kaupunki on etuostolain 2 §:n mukaisesti tiedustellut myyjältä kaupan ehtoja. Myyjän ilmoituksen mukaan kauppaan ei liity muita kuin luovutuskirjassa mainitut ehdot.

Koska kauppa on ennakkolausuntopyynnön mukainen, kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tule käyttää etuosto-oikeutta po. kiinteistökaupassa.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 20.6.2007 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Meconet Oy on myynyt 34. kaupunginosan korttelin nro 34060 tontin nro 10 rakennuksineen Kaskimatti Oy:lle.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja Kaskimatti Oy:lle.

Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Kartta kaupan kohteesta
	Liite 3	Kiinteistönluovutusilmoitus
	Liite 4	Kauppakirja

11

KAHDEN TONTIN VARAAMINEN S-ASUNNOT OY:LLE

Khs 2007-1101

41. kaupunginosan (Suurmetsä, Alppikylä) korttelin nro 41303 tontit nro 1 ja 2 sekä korttelin nro 41305 tontti nro 1; Tattariharjuntie

Kiinteistölautakunta toteaa (7.8.2007) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Kaupunginhallitus päätti palauttaa kiinteistölautakunnalle lisäselvitysten tekemistä varten tonttien varaamisen S-Asunnot Oy:lle (jäljempänä
S-Asunnot) Suurmetsän Alppikylästä. Uudessa varausesityksessä tulee päätöksen mukaan olla selvitys S-Asuntojen rakentamismahdollisuuksista pääkaupunkiseudun muissa kunnissa, sekä voidaanko tontin-luovutukseen lisätä ehto erityisasuntojen sisällyttämisestä hankkeeseen. S-Asuntojen antamasta lisäselvityksestä ilmenee, että yhtiöllä on kohteissaan vammaisten ryhmäkoti- ja päiväkotitiloja. Vastaavia tiloja ja erityisasuntoja voidaan sijoittaa myös uusiin kohteisiin. Edelleen selvityksestä ilmenee, että useita yhtiön hankkeita on tulossa Espooseen ja Vantaalle. Kiinteistölautakunta uudistaa esityksensä, jonka mukaan yhtiölle varattaisiin Alppikylästä tontit, joille voidaan rakentaa 77 vuokra-asuntoa, jotka ovat tarpeen mm. asunnottomuuden vähentämiseksi.

Asian aiempi valmistelu

Lautakunta teki 17.4.2007 mm. esityksen Alppikylän tonttien 41306/4 ja 5 varaamisesta S-Asunnoille valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamista varten. Tonttien rakennusoikeus on yhteensä 6 700 k-m².

Kaupunginhallitus päätti asian palauttamisesta

Käsiteltäessä asiaa Khssa 11.6.2007 esityslistalla todettiin mm. seuraavaa:

”Kaj:n mielestä, ottaen huomioon yksityisille ara-tuotantoon tehtyjen varausten suuri ylitys asunto-ohjelmaan nähden, S-Asuntojen varausta ei vielä pidä tehdä. Ensin pitää selvittää, mitkä ovat S-Asuntojen rakentamismahdollisuudet pääkaupunkiseudun muissa kunnissa.

Asunto-ohjelman 2004 - 2008 asuntopoliittisissa tavoitteissa (tavoite nro 3 tonttien luovuttaminen ara-tuotantoon) lähdetään siitä, että kun kaupunki osoittaa tontteja yleishyödyllisille yhteisöille ara-tuotantoon, luovutukseen voidaan sisällyttää ehto, jonka mukaan tontille rakennettavaan vuokrataloon voidaan sijoittaa kaupungin tai muun yhteisön ylläpitämiä erityisryhmille suunniteltuja asumisyksiköitä tai varata osuus asunnoista erityisryhmien itsenäiseen asumiseen. Osuuksista päätetään hankekohtaisesti tontinluovutuksen yhteydessä. Tällaisen ehdon tarpeellisuus ja selvitys S-Asuntojen rakentamishankkeista pääkaupunkiseudulla tulisi selvittää ennen kuin S-Asuntojen varaus Alppikylän tonttiin tehdään. ”

S-Asuntojen osalta Khn päätös oli seuraava:

”Vielä kaupunginhallitus päätti palauttaa kiinteistölautakunnalle

S-Asunnoille esitetyn varauksen tontit 41303/1 ja 2 sekä tontti 41305/1 lisäselvitysten tekemistä varten. Kaupunginhallitukselle tehtävässä varausesityksessä tulee olla selvitys S-Asuntojen rakentamismahdollisuuksista pääkaupunkiseudun muissa kunnissa sekä voidaanko tontin-luovutukseen lisätä asunto-ohjelman tavoitteista 3 ilmenevää ehtoa.”

Asunto-ohjelmassa on ehto erityisasumisen sijoittamisesta

Kiinteistölautakunta toteaa edelleen, että asunto-ohjelman 2004–2008 tavoitekohdassa nro 3 todetaan seuraavaa:

Osoitettaessa kaupungin maalta tontteja yleishyödyllisille yhteisöille ARA-vuokratuotantoon luovutukseen voidaan sisällyttää ehto, jonka mukaan tontille rakennettavaan ARA-vuokrataloon voidaan sijoittaa kaupungin tai muun yhteisön ylläpitämiä erityisryhmille suunnattuja asumisyksiköitä tai varata osuus asunnoista erityisryhmien itsenäiseen asumiseen, mikäli tällaiselle on alueella tarvetta. Osuuksista päätetään hankekohtaisesti tontinluovutuksen yhteydessä. Yksittäisessä hankkeessa osuus voi tarpeen ja aluekohtaisen harkinnan mukaan olla kor-keintaan 20 %.

S-Asuntojen lisäselvitys erityisasumisesta ja hankkeista naapurikunnissa

./. S-Asunnot on antanut 6.7.2007 esityslistan tämän asian liitteenä 1 olevan lisäselvityksen asiasta.

Selvityksestä ilmenee, että S-Asunnot on valmis täyttämään asunto-ohjelman tavoitekohdan nro 3 mukaisen ehdon ja tämän ehdon mukaisia hankkeita on jo sisällytetty aiempiin kohteisiin.

Yhtiöllä on kohteissaan vammaisten ryhmäkoti- ja päiväkotitiloja. Vastaavia tiloja sekä erityisasuntoja voidaan sijoittaa myös uusiin kohteisiin sosiaaliviraston kanssa sovittavalla tavalla. Lautakunta katsoo, että itse asiassa melko suurta osaa yhtiön asunnoista voidaan katsoa käytettävän kaiken aikaa erityisasumiseen.

Edelleen selvityksestä ilmenee, että S-Asunnoilla on hankkeita eri vaiheissa vireillä Espoossa yhteensä kuudella tontilla, joilla tullaan rakentamaan yhteensä 272 asuntoa. Vantaalla on vireillä yksi 81 asunnon hanke.

S-Asunnoilla on vireillä naapurikunnissa 353 asunnon hankkeet ja Helsingissä Alppikylän kohde mukaan lukien 464 asunnon kohteet.

Tilanne S-Asuntojen osalta kehittyy seudullisesti katsottuna melko tasapainoisesti, kunhan hankkeet naapurikunnissa vastustuksesta huolimatta saadaan liikkeelle, ja Vantaalla sekä mielellään myös kehyskunnissa saadaan vireille lisää vastaavia hankkeita.

Kiinteistölautakunnan käsityksen mukaan S-Asuntojen lisäselvitys antaa tyydyttävän vastauksen kaupunginhallituksen lisäselvityspyyntöön. Sen perusteella lautakunnan varausesitys uudistetaan.

Ehdotus varaukseksi

S-Asunnot esittää lisäselvityksessään, että sille varattaisiin alun perin suunnitellut tontit 41306/4 ja 5. Tontit 41306/4 ja 5 esitettiin varattavaksi Att:n toteutettavaksi. Khs päätti esityksen mukaisesti, eikä tontteja siis enää voida varata muille.

S-Asunnoille esitettiin varattavaksi kolme muuta tonttia: 41303/1 ja 2 sekä 41305/1. Kiinteistölautakunnan käsityksen mukaan näiden tonttien varausesitys on syytä uudistaa.

Lautakunta päätti merkitä tiedoksi ja lähettää kaupunginhallitukselle liitteenä olevan S-Asunnot Oy:n lisäselvityksen sekä todeta, että se antaa riittävät perusteet uudistaa tonttien varausesitys.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi kiinteistölautakunnan selvityksen S-Asunnot Oy:n seudullisesta tonttitilanteesta. Samalla kaupunginhallitus päättänee varata S-Asunnot Oy:lle 41. kaupunginosan korttelin nro 41303 tontit nro 1 ja 2 sekä korttelin nro 41305 tontin nro 1 valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamista varten 31.12.2008 saakka seuraavin ehdoin:

- Varattaville tonteille voidaan sijoittaa kaupungin tai muun yhteisön ylläpitämiä erityisryhmille suunnattuja asumisyksiköitä tai varata osa asunnoista erityisryhmien itsenäiseen asumiseen. Tämä sijoittaminen tai varaaminen voi koskea enintään 20 % hankkeen kerrosalasta.

- Varauksen saajan tulee noudattaa kiinteistöviraston tonttiosaston toimintaohjetta 1.10.2004 "Kaivettavat ja louhittavat massat sekä kaadettavat puut" sekä Alppikylän alueellista rakennustapaohjetta.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja S-Asunnot Oy:lle.

Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	S-Asunnot Oy:n lisäselvitys
	Liite 2	Sijaintikartta
	Liite 3	Kartta tonteista

12

SOPIMUKSEN TEKEMINEN KIINTEISTÖ OY SÄRKINIEMI 7:N KANSSA LAUTTASAAREN KORTTELIN 31120 TONTIN 3 ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSESTA NRO 11622

Khs 2007-1026

Kiinteistölautakunta toteaa (3.4.2007) seuraavaa:

Tiivistelmä Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt tontinomistaja Kiinteistö Oy Särkiniemi 7. Maapoliittiset neuvottelut on käyty Khn 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaisesti. Tontinomistajan kanssa esitetään solmittavaksi kaavamuutoksen johdosta sopimus, jossa tontinomistaja suorittaa kaupungille korvausta 501 825 euroa omistamansa tontin rakentamismahdollisuuksien paranemisesta.

Voimassa oleva asemakaava

Tontilla 31120/3 on voimassa asemakaava nro 8880 vuodelta 1985, jossa tontti on ympäristöhäiriöitä tuottamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (TY). Kaavamääräyksen mukaan tontin kerrosalasta 35 % saa olla toimistoja ja 10 % tutkimus-, opetus- ja näyttelytiloja. Tontin rakennusoikeus on 8 306 k-m².

Maanomistus ja nykytilanne

Teollisuustontti 31120/3 on Kiinteistö Oy Särkiniemi 7:n omistuksessa (osakekannan omistaa NCC Rakennus Oy). Kadunvarren puistokaistan omistaa kaupunki.

Tontti sijoittuu toiminnoiltaan monipuolisen Vattuniemen työpaikka- ja asuntoalueen eteläosaan. Tontilla on vuonna 1965 rakennettu pienteollisuusrakennus, jossa toimii useita yrityksiä. Rakennuksen kerrosala on 11 700 k-m².

Asemakaavan muutos

Tontti muutetaan asuinkäyttöön yleiskaavan ja kaupunkisuunnitteluviraston hyväksymien Vattuniemen teollisuustonttien maankäytön periaatteiden mukaisesti.

Asemakaavan muutoksella nro 11622 teollisuusrakennusten korttelialueen (TY) tontista 31120/3 muodostetaan asuinkerrostalojen korttelialueen (AK) tontti. Tontin rakennusoikeus on 7 060 k-m² ja tonttitehokkuus on e = 1,7, mikä on 1 246 k-m² pienempi voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna.

Autopaikat sijoitetaan kahteen pysäköintikellariin tontilla.

Puistoalueelle on osoitettu tontin pysäköintitilojen ja pelastustien tarvitsema ajoyhteys (ajo).

Alueen arvo nousee

Asemakaavan muutoksen seurauksena alueen arvo nousee merkittävästi, joten Khn 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaiset maapoliittiset neuvottelut tulee käydä. Neuvottelujen tuloksena on laadittu liitteenä oleva sopimusehdotus.

Sopimus Tontinomistaja suorittaa sopimuksen mukaan kaupungille korvausta tontin 31120/3 rakentamismahdollisuuksien paranemisesta 501 825 euroa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman.

Korvaukselle lasketaan 3 prosenttia vuotuista korkoa sopimuksen allekirjoituksesta maksupäivään saakka.

Kiinteistölautakunta katsoo, että sopimus on Khn päätöksen ja noudatetun käytännön mukainen ja esittää sen hyväksymistä.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Kiinteistö Oy Särkiniemi 7:n kanssa esityslistan tämän asian liitteenä olevan sopimusluonnoksen mukaisen sopimuksen sekä tekemään siihen mahdollisia vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Sopimus

13

OY ALFRED A. PALMBERG AB:LLE SISUSTUSALAN KAUPPAKESKUKSEN LAAJENNUSHANKKEEN SUUNNITTELUA VARTEN ROIHUPELLON YRITYSALUEELTA VARATUN TONTIN VARAUKSEN JATKAMINEN

Khs 2007-1782

45. kaupunginosan (Vartiokylä, Roihupellon yritysalue) korttelin nro 45199 suunniteltu tontti nro 2; Viilarintie, Laippatie, Tulppatie

Kiinteistölautakunta toteaa (7.8.2007) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Khlle esitetään Roihupellon yritysalueella asemakaavan muutosehdotuksen mukaisen liikerakennustontin 45199/2 varauksen jatkamista vuodella Oy Alfred A. Palmberg Ab:n lukuun sisustusalan kauppakeskuksen suunnittelua varten.

Viilarintien toiselle puolelle on valmistunut vuoden 2005 marraskuussa Suomen suurin sisustusalan kauppakeskus Lanterna. Valmistumisen jälkeen ilmeni selvä tarve lisätä tilatarjontaa alalla. Laaditun asemakaavan muutoksen mukaan varauksen mukaiselle tontille olisi mahdollista rakentaa 20 000 k-m². Lisäksi naapuritontti 45199/3, joka on vuokralla Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmalla, voitaisiin liittää osaksi suunniteltua kauppakeskusta, jolloin hankkeen koko nousisi 30 000 k-m²:iin. Varma on puoltanut hankkeen tutkimista vuokratonttinsa osalta.

Sisustusalan kauppakeskuksen laajennushankkeen toteuttamista pidetään perusteltuna ja nykyisen kauppakeskuksen vahvistamista suotavana, koska alue sijaitsee keskeisesti uusiin asuntoalueisiin kuten Herttoniemenrantaan, Arabianrantaan, Viikkiin, Kivikkoon ja Vuosaareen nähden. Hankkeen toteuttaminen lisää palvelutarjontaa siellä, missä asuntorakentaminen on voimakkainta tällä hetkellä ja myös lähitulevaisuudessa. Hanke tukee kaupungin elinkeinopoliittista linjaa kehittää Itä-Helsinkiä työpaikka-alueena.

Varauksen jatko on perusteltu asemakaavan muutoksen keskeneräisyyden johdosta.

Hakemus Oy Alfred A. Palmberg Ab pyytää (12.6.2007) Roihupellon yritysalueelta sisustusalan kauppakeskuksen laajennuksen suunnittelua varten varatun tontin varauksen jatkamista 30.6.2008 saakka.

Nykyinen varaus Khs päätti 9.1.2006 (36 §) varata Oy Alfred A. Palmberg Ab:lle 45. kaupunginosan (Vartiokylä) Roihupellon yritysalueen korttelin nro 45511 tontit nrot 1–3 ja korttelin nro 45512 tontit nrot 1–2 sisustusalan kauppakeskuksen laajennuksen ja siihen liittyvien toimisto- ja vastaavien tilojen suunnittelua varten 30.6.2007 sakka seuraavin ehdoin:

1 Alueelle tulevien liike-, näyttely- ja toimistotilojen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kiinteistöviraston tonttiosaston ja kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kanssa.

2 Varauksensaajan tulee yhteistyössä Keskinäinen työeläke-vakuutusyhtiö Varman kanssa tutkia tontin 45195/6 liittämistä osaksi tulevaa kauppakeskusta.

3 Varaus on voimassa ehdolla, että alueelle saadaan aikaan varauspäätöksen mukainen asemakaavan muutos. Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, mikäli tarvittava asemakaavan muutos ei saa lainvoimaa eikä tontteja voida luovuttaa.

Asemakaavatilanne Hankkeen suunnittelu on tapahtunut yhteistyössä varauksensaajan kanssa. Tämän yhteistyön pohjalta alueelle on laadittu asemakaavan muutosehdotus, jonka kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt 7.6.2007.

Asemakaavan muutosehdotuksen mukaan nykyiset KTY- ja LPA-tontit sekä alueen poikki risteävät Holkkipolun ja Putkipolun jalankululle ja pyöräilylle varatut kadut poistuvat ja ne muutetaan yhdessä T-tontin 45199/3 kanssa liikerakennusten korttelialueeksi (KL). Tontilla 45199/3 (Varma) sijaitsee liiketilaksi muutettava teollisuusrakennus, joka liitetään osaksi suunniteltua kauppakeskusta. Tontilla on alue, jolle saa rakentaa kaksi pysäköintitasoa ja jota saa käyttää ulkomyyntitilana. Tontille 45199/2 saa rakentaa kaksikerroksisen liikerakennuksen, jonka alle tulee pysäköintikellari. Pysäköintitiloihin pääsee sekä Laippa- että Tulppatien kautta maanalaisiin tiloihin johtavia ajoluiskia pitkin. Rakennukset saa rakentaa kiinni tontin rajaan yhtenäiseksi kauppakeskukseksi.

Alueelle ei saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 114 §:n tarkoittamia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Alueelle saa sijoittaa paljon tilaa vaativaan erikoistavaran kauppaan luettavia toimialoja, jotka ovat huonekalu-, sisustus-, rakennustarvike-, rauta-, puutarha-alan tai kodintekniikkakauppaa. Toimialaan liittyvien oheistuotteiden ja muun erikois-kaupan, joka ei ole paljon tilaa vaativaa, osuus koko kauppakeskuksen yhteenlasketusta myyntipinta-alasta saa olla enintään 35 %. Myymälän myyntipinta-alasta enintään 100 neliömetrin alalla saa myydä elintarvikkeita ja oheistuotteita, jotka eivät liity toimialaan. Tontille 45199/3 saa sijoittaa toimisto- ja muuta työtilaa enintään 15 % kerrosalasta.

Ottaen huomioon asemakaavan keskeneräisyys kiinteistölautakunta puoltaa varauksen jatkamista hakemuksen mukaisesti vuodella. Varaus on kohdistettu asemakaavan muutosehdotuksen mukaiseen suunniteltuun uuteen tonttiin 45199/2.

Lautakunta esittää, että Oy Alfred A. Palmberg Ab:lle sisustusalan kauppakeskuksen laajennuksen suunnittelua varten varatun 45. kaupunginosan (Vartiokylä) Roihupellon yritys-alueen korttelin nro 45199 suunnitellun tontin nro 2 varausta jatkettaisiin 30.6.2008 saakka entisin ehdoin.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee jatkaa Oy Alfred A. Palmberg Ab:lle sisustusalan kauppakeskuksen laajennuksen suunnittelua varten varatun 45. kaupunginosan korttelin nro 45199 suunnitellun tontin nro 2 varausta 30.6.2008 saakka entisin ehdoin.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle sekä Oy Alfred A. Palmberg Ab:lle.

Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Kartta varattavasta alueesta

14

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE BOSTADSAKTIEBOLAGET LAPPVIKSGATAN 13:N POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2007-1547

Bostadsaktiebolaget Lappviksgatan 13 pyytää (13.2.2007) poikkeamislupaa 4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin nro 154 tontille nro 8 (Lapinlahdenkatu 13) piharakennuksen kellarikerroksen askartelutilan (101 k-m²) muuttamiseen toimistotiloiksi niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta. Muutos tapahtuu rakennusalan ulkopuolisessa piharakennuksessa. Asemakaava sallii liike-, toimisto- ja sosiaalisia palvelu- tai näihin verrattavia tiloja sijoitettavaksi vain kadunvarsirakennuksiin.

Hakijana toimiva taloyhtiö perustelee hakemustaan sillä, ettei askartelutilalle löydy käyttäjiä ja se on kooltaan ja sijainniltaan erittäin sopiva toimistokäyttöön. Tila on alun perin rakennettu marmoriveistämöksi.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (7.6.2007), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 31.8.1981 vahvistettu asemakaava nro 7889, jossa on ns. kaksitasomääräykset. Asemakaavan mukaan tontti kuuluu asuntokerrostalojen korttelialueeseen (AK). Kaavan sallima rakennusoikeus on 1 770 k-m². Kadunvarsirakennuksen suurin sallittu kerroslukumäärä on viisi. Sen ensimmäisessä maanpäällisessä kerroksessa saa olla liike-, toimisto-, sosiaalisia palvelu- tai näihin verrattavia tiloja, mikäli yhteys kuhunkin tällaiseen huoneistoon järjestetään suoraan kadulta. Ak-korttelialueella ei saa sijoittaa liike-, toimisto-, tai näihin verrattavia tiloja muualle kuin e-merkinnällä varustetulle rakennusalalle. Kadunvarsirakennus kuuluu kaupunkikuvallisesti arvokkaiden rakennusten rakennusalaan ja on suojeltu merkinnällä so. Tällä osalla tonttia olevaa rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä eikä kadunpuoleista julkisivua tai vesikaton perusmuotoa tyylillisesti muuttaa. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus lisärakentamis- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla. Piharakennus on rakennusalaan kuulumatonta aluetta.

Tontille on sijoitettava vähintään ja saadaan sijoittaa enintään seuraavat autopaikkamäärät: 1 autopaikka 120 m² asuntokerrosalaa kohden, 1 autopaikka 150 m² asiakaspalvelukerrosalaa kohden ja 1 autopaikka 350 m² toimistokerrosalaa kohden. Ak-korttelialueella ei saa sijoittaa yhtään autopaikkaa huoltoajoneuvoa varten tarvittavaa paikkaa lukuun ottamatta pihamaalle. Autonsäilytyspaikat on sijoitettava maan alle siten, että vähintään 1/3 vapaa-alasta on jätettävä kokonaan rakentamattomaksi maanvaraiseksi alueeksi. Piha-ala on istutettava ja varustettava leikki- ja ulko-oleskelutilaksi. Rakentamattomalle tontinosalle on istutettava puita ja pensaita. Tomutus- ja jätehuollon laitteita ei saa sijoittaa pihamaalle.

Tontilla on vuonna 1924 valmistunut liike- ja asuinkerrostalo kadun varressa (arkkitehti Albert Nyberg) sekä 1909 pienteollisuuskäyttöön valmistunut piharakennus (arkkitehti Waldemar Aspelin). Kadunvarsirakennuksen pohjakerroksen muutos sekä pihan alle rakennettu kellari (nykyisin pysäköintikäytössä) ovat vuodelta 1925 (Wilhelm Ekman). Molemmat rakennukset on kantakaupungin rakennussuojeluinventaariossa luokiteltu ylimpään luokkaan kaupunkikuvallisesti merkittävinä sekä piharakennus myös historiallisten arvojensa ansiosta. Jätteenkeräyssäiliöt ja leikkikoulun lastenvaunujen säilytys on tällä hetkellä kadulle johtavassa porttikäytävässä. Siellä on myös pyöräteline. Pihakansi on asfaltoitu ja siinä on lasitiilisiä valoaukkoja alapuoliseen pysäköintikellariin. Kellariin ajo tapahtuu naapuritontin puolelta. Pihalla on istuskeluryhmä, muutama kukkalaatikko sekä pyörätelineitä.

Hakijan tarkoituksena on muuttaa taloyhtiön piharakennuksessa sijaitseva, vajaakäyttöinen askarteluhuone (101 k-m²) toimistotiloiksi. Piharakennuksen kokonaiskerrosala on tämän jälkeen yhteensä 531 k-m² ja päärakennuksen 1 810 k-m². Käytetty kerrosala on yhteensä 2 341

k-m² (hakijan ilmoittamia). Rekisteritietojen mukainen käytetty kerrosala on yhteensä 2 360 k-m², mikä vastaa tonttitehokkuutta et= 2,67. Piharakennuksen julkisivuun ei tehdä muutoksia. Suunnitellun toimistotilan sisäänkäynti on hieman hankalakulkuisesti ylös pihakannelle johtavan kävelyrampin puolivälissä. Päärakennuksen porttikäytävään on rakenteilla jätehuone. Leikkikoulun lastenvaunut sekä pyöräteline on edelleen ajateltu jättää porttikäytävään. Asukkaiden irtaimistovarastot ovat molempien rakennusten vinteillä. Piharakennuksessa on lisäksi sauna, pesutupa ja uusi askarteluhuone. Pihakannelle on autokannen kattoikkunoiden väliin tarkoitus sijoittaa perenna-alue sekä kesäkukkia ja pensaita istutuslaatikoissa ja ruukuissa.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että rakennusoikeus ylittyy vähäistä suuremmin ja käyttötarkoituksen muutos tapahtuu rakennusalan ulkopuolella.

Osallisten kuuleminen Selvitys naapureiden kuulemisesta sekä naapureiden suostumukset on liitetty hakemusasiakirjoihin. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että tonttia koskeva asemakaava on laadittu 1970- ja 1980-luvuilla kantakaupungin uudelleen kaavoituksessa sovellettujen periaatteiden mukaisesti, jolloin asemakaavaan merkittiin rakennusoikeus, joka oli pääsääntöisesti pienempi kuin tontilla jo käytetty kerrosala. Tontilla käytetty kerrosala (hakijan tietojen mukaan 2 240 k-m²) on jo ennen asemakaavan laatimista ollut suurempi kuin asemakaavaan merkitty rakennusoikeus (1 770 k-m²). Kyseessä olevan hankkeen johdosta tontilla käytetty kerrosala kasvaa 101 k-m². Hankkeen jälkeen rakennusoikeuden ylitys tontilla on yhteensä
571 k-m² eli 32,26 %, ja tontin rakennettu kerrosala on 2 341 k-m².

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että suunniteltu käyttötarkoituksen muutos on merkitykseltään vähäinen, mikäli asukkaille taataan riittävät ulkoiluvälinevarastotilat ja lastenvaunuvarastot sekä harraste- ja kokoontumistila. Pyörät, jäteastiat sekä lastenvaunut tulee poistaa porttikäytävästä. Jätteenkeräyspiste tulee sijoittaa jätehuoneeseen rakennusrungon sisään. Pihalle tulisi tehdä pysyvämmänluonteisia istutusalueita kukkalaatikoiden sijaan. Myös puita tulisi sisällyttää istutussuunnitelmaan. Nyt pihasuunnitelmassa esitetyt puut ovat naapuritontin puolella.

Poikkeamisen erityinen syy on rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta ehdolla, että

- jätteenkeräyspiste siirretään jätehuoneeseen rakennusrungon sisään

- asukkaille löytyy riittävät ulkoiluvälinevarastot sekä lastenvaunuvarastot rakennuksen sisätiloista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä Bostadsaktiebolaget Lappviksgatan 13:lle haettuun toimenpiteeseen 4. kaupunginosan korttelin nro 154 tontille nro 8 ehdolla, että jätteenkeräyspiste siirretään jätehuoneeseen rakennusrungon sisään, ja että asukkaille löytyy riittävät ulkoiluvälinevarastot sekä lastenvaunuvarastot rakennuksen sisätiloista.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta
	Liite 2	Asemapiirros
	Liite 3	Julkisivupiirustus

15

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE XXXX XXXX:N POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2007-1544

XXXX XXXX pyytää (13.3.2007) poikkeamislupaa 40. kaupunginosan (Suutarila, Töyrynummi) korttelin nro 40180 tontille nro 21 (osoite Yläkaskentie 29) asuinrakennuksen laajentamiseksi niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta. Hakija hakee lupaa saada muuttaa asuinrakennuksen ja talousrakennuksen välinen katettu tila sisätiloiksi.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että rakennusfysikaalisesti tila tarvitsee sääsuojauksen, avotila kuluttaa runsaasti energiaa ja ulkoseinän vaipan alat ovat suuria. Hakijan mukaan myös pesutiloihin siirtyminen avotilan kautta häiritsee asukkaita ja naapureita.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (11.6.2007), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 27.11.2002 vahvistettu asemakaava nro 11074. Asemakaavan mukaan tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tonttitehokkuusluku e = 0,25 ja enimmäiskerrosluku kaksi. Kerrosalasta saadaan enintään 60 % sijoittaa yhteen kerrokseen. Rakennusten vähimmäisetäisyys tontin rajasta on 4 m, ellei rakennusrajoin toisin määrätä. Kerrosalan lisäksi saa rakentaa erillisiä talous- ja autosuojatiloja enintään 25 m² / asunto, kuitenkin enintään 20 % asemakaavassa sallitusta kerrosalasta sekä kylmää kuistitilaa, kasvihuonetta tms. enintään 10 % asemakaavassa sallitusta kerrosalasta. Asuinrakennuksesta erillään olevan autosuojan ja talousrakennuksen, jonka koko on enintään 40 m², saa rakentaa rakennusalan ulkopuolelle. Talousrakennukseen saa sijoittaa kerrosalaan laskettavia asuintiloja. Asemakaava sisältää myös varsin yksityiskohtaisia määräyksiä mm. rakennusten enimmäismitoista, julkisivumateriaaleista ja kattomuodosta.

Tontti 40180/21 on laajuudeltaan 519 m², joten sen kerrosala on 129,7 m².

Nyt tontilla on kaksikerroksinen paritalo, jonka kerrosala on 132,3 m². Ulkoseinän paksuuden 250 mm ylittävä osa saadaan maankäyttö- ja rakennuslain perusteella rakentaa rakennusoikeuden lisäksi, joten asuinrakennuksen kerrosala on lain mukainen. Lisäksi tontille on rakennettu 25,9 m² saunaosastoja, jotka tässä on laskettu talousrakennustilaksi, ja 12,9 m² viherhuoneita. Tilat ovat asemakaavan mukaisia tiloja. Tontille on vielä rakennettu 6,4 m² varastotilaa. Lähiympäristön tonteilla on suhteellisen yhtenäistä jälleenrakennuskauden rakennuskantaa.

Hakijan tarkoituksena on rakentaa asuinrakennuksen ja talousrakennuksen välinen katettu tila sisätiloiksi.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että rakennusoikeus tontilla ylittyy. Rakennusoikeus on jo ylitetty tontilla 6,4 m² varastotilojen rakentamisella, mikä on 4,9 % rakennusoikeudesta. Rakennusoikeuden uusi ylitys, jota poikkeamishakemus nyt koskee, on 11,1 m² eli 8,6 % rakennusoikeudesta. Varastotilojen ja hakemuksen mukaisen laajennuksen muodostama rakennusoikeuden kokonaisylitys tontilla olisi siis 13,5 % eli poikkeamista ei voida pitää vähäisenä.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä nro 104 (18.4.2007). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Kaikkien kuuden naapuritontin omistajat vastustavat asemakaavasta poikkeamista. Sen lisäksi 11 muuta Yläkaskenkujan asukasta on allekirjoittanut muistutuskirjeen, jossa he ilmoittavat yhtyvänsä hakijan kiinteistön lähinaapureiden allekirjoittamaan muistutukseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Lausunto Yläkaskentien, Yläkaskenkujan ja Uudisraivaajantien alueella on yhtenäinen tonttitehokkuus e = 0,25 koko kaava-alueella. Alueen asemakaavassa nro 11074 on otettu huomioon sen varsin yhtenäinen jälleenrakennuskauden rakennuskanta, joka on suojeltu asemakaavamääräyksin ja johon sopeutuvaksi myös alueelle sallittu täydennysrakentaminen on ohjeistettu mm. rakennuksen kokoa, muotoa ja materiaaleja koskevin määräyksin.

Rakennusoikeus tontilla 40180/21 on jo ylitetty varastotilojen rakentamisella, kun rakennusluvassa on myönnetty lupa 6,4 m² varastotilan rakentamiselle. Tämän 4,9 % ylityksen hyväksyessään rakennuslautakunta on käyttänyt sille kuuluvaa harkintavaltaa, joka sillä on vähäisissä, enintään 5 %, poikkeamissa.

Kaupunkisuunnitteluviraston näkemyksen mukaan asuinalueilla, joilla on yhtenäinen tonttitehokkuus, ei ole mahdollisuutta puoltaa vähäistä suurempaa poikkeamista tontille sallitusta rakennusoikeudesta muuten, kuin erityisen perustellusta syystä. Riittävä syy voisi olla mm. rakennussuojelu, jolloin esim. arvokkaan rakennuksen säilyttäminen tontilla asemakaavan vastaisesti saattaisi olla mahdollista, tai erityisen voimakas liikennemelu. Normaalilla omakotitontilla, jolle on suunniteltu uudisrakennus, ei tällaista perustetta ole ja poikkeamisen puoltaminen veisi pohjan koko alueen yhtenäiseen tonttitehokkuuteen perustuvalta tontinomistajien tasapuoliselta kohtelulta. Yläkaskentien alueella on uudisrakentamisen mittakaava pyritty kaavamääräyksin pitämään vanhan ympäristön mukaisena. Rakennusten kokoa kasvattavat rakennusoikeuden ylitykset olisivat tälle pyrkimykselle vastakkaisia. Näin ollen haettu toimenpide aiheuttaa haittaa kaavan toteutukselle ja vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista.

Poikkeamisen myöntämiselle ei ole maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää erityistä syytä.

Ympäristön tontinomistajat vastustavat hanketta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto ei puolla hakemusta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 7.6.2007 merkinnyt tiedoksi edellä olevan lausunnon.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hakijalle varataan hallintolain 34 §:n nojalla tilaisuus antaa vastineensa tästä lausunnosta kaupunginhallitukselle 6.7.2007 mennessä.

Kaj toteaa, että XXXX XXXX on toimittanut vastineensa hallintokeskukseen 13.6.2007 ja vastineen täydennyksen 30.8.2007. XXXX katsoo, että kaupunkisuunnitteluviraston lausunto on siltä osin virheellinen, kun siinä lausutaan, että poikkeamisen myöntämiseksi ei ole maankäyttö- ja rakennuslain esittämää erityistä syytä. XXXX on hakemuksessaan esittänyt erityiseksi syyksi rakennuksen suojaamisen säävaikutuksilta, käyttäjän ja naapureiden esteettiset syyt ja energiataloudelliset syyt.

XXXX toteaa, että MRL 171 § edellyttää poikkeamiselta, riippumatta rakennusoikeuden esittämistavasta, erityisiä syitä. XXXX:n mukaan kaupunkisuunnitteluvirasto kuitenkin katsoo, että kaavoitusratkaisusta riippuen poikkeamiselle edellytetään erityistä syytä tai vielä tätäkin painavampaa, erityisen perusteltua syytä. XXXX katsoo, että kaupunkisuunnitteluviraston näkemys on lain vastainen.

XXXX katsoo lisäksi, että kaupunkisuunnitteluviraston esitys käytetystä kerrosalasta naapureiden kuulemisen yhteydessä oli hyvin tarkoitushakuinen. Kerrosalaa ei ole ylitetty alkuperäisessä rakennusluvassa kuin kylmien ulkovarastoiden osalta 4,9 %. Tämän ylityksen on vahvistanut rakennuslautakunta. Nyt kyseessä olevan poikkeamisen yhteydessä kaavoitusvirasto laski kaikki poikkeamisen ja aiemmat hyväksytyt neliöt yhteen. Naapureiden kuulemisessa oli todettu haettavan suurta rakennusoikeuden ylitystä 13,5 %, vaikka poikkeamishakemuksen kohteena oleva ylitys on 8,4 %.

XXXX toteaa lopuksi, että rakennuskohteessa yritettiin 28.5.2007 pitää lopputarkastus. Rakennusvalvonnan tarkastaja oli erittäin huolestunut rakenteiden suojaamisesta säävaikutuksilta. Arvion mukaan ongelma poistuisi, jos aukkoon saisi oven. Samaan asiaan oli kiinnitetty huomiota jo käyttöönottotarkastuksessa.

Kaj viittaa kaupunkisuunnitteluviraston 11.6.2007 asiassa lausumaan ja toteaa, että vastineissa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, jotka vaikuttaisivat asian ratkaisuun. Vastineet ovat tämän asian liitteenä 3.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, ettei se puolla Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä XXXX XXXX:lle haettuun toimenpiteeseen 40. kaupunginosan korttelissa nro 40180 sijaitsevalle tontille nro 21.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta
	Liite 2	Asemapiirros
	Liite 3	XXXX XXXX:n vastine

16

ENNAKKOLAUSUNTO KAUPUNGIN ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMISESTÄ VR ELÄKESÄÄTIÖN SEKÄ KIINTEISTÖ OY ELIELIN LIIKERAKENNUKSEN VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2007-1870

2. kaupunginosan (Kluuvi) korttelin nro 2011 tontti nro 2;
Töölönlahdenkatu 1

Kiinteistölautakunta toteaa (21.8.2007) mm. seuraavaa:

VR Eläkesäätiö pyytää 14.8.2007 päivätyllä kirjeellä Helsingin kaupungilta ennakkolausuntoa kaupungin mahdollisesta etuosto-oikeuden käyttämisestä valmisteilla olevassa kiinteistökaupassa, jossa säätiö myy hotelli-, liike- ja toimistorakennusten tontin Kiinteistö Oy Elielin liikerakennukselle.

Kaupan kohde ja kaavatiedot

Valmisteilla olevan kiinteistökaupan kohteena on Helsingin kaupungin 2. kaupunginosan (Kluuvi) korttelissa nro 2011 sijaitseva tontti nro 2. Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontti kuuluu hotelli-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeseen (KLH). Tontin pinta-ala on 4 411 m² ja rakennusoikeus 16 000 k-m², josta 1 000 k-m² on maanalaisissa tiloissa sallittua kerrosalaa.

Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan tontilla sijaitsee vuonna 2003 valmistunut 16 105 k-m²:n suuruinen hotellirakennus. Ostaja omistaa rakennuksen ja on aiemmin hallinnut tonttia vuokrasopimuksen perusteella.

Kauppahinta Kaupan kokonaiskauppahinta on 12 000 000 euroa, mikä vastaa yksikköhintoja noin 2 720,47 euroa/m² ja 750 euroa/k-m².

Ennakkolausunto etuosto-oikeuden käyttämisestä

Etuostolain 8 §:n mukaan kunta voi pyynnöstä etukäteen antaa ilmoituksen, ettei se tule käyttämään etuosto-oikeuttaan, jos kiinteistön-luovutus tapahtuu kahden vuoden kuluessa kunnan päätöksestä ja luovutuksen ehdot ovat samat kuin kunnalle ilmoitetut. Kiinteistön omistajan on pyydettävä ilmoitusta kirjallisesti. Pyynnössä on selvitettävä kaupan kohde, kauppahinta ja muut kauppaehdot sekä kiinteistön omistajan osoite.

Koska ostaja omistaa entuudestaan tontilla sijaitsevan rakennuksen ja on hallinnut tonttia aiemmin vuokrasopimuksen perusteella, kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin tulisi antaa ennakkolausunto, jonka mukaan kaupunki ei tule käyttämään etuosto-oikeuttaan valmisteilla olevassa kiinteistökaupassa.

Kaj toteaa, että päätösesitys on lautakunnan esityksen mukainen.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee ilmoittaa VR Eläkesäätiölle etuostolain 8 §:n mukaisena ennakkolausuntona, ettei kaupunki tule käyttämään etuosto-oikeuttaan, mikäli VR Eläkesäätiö ja Kiinteistö Oy Elielin liikerakennus tekevät kahden vuoden kuluessa kaupunginhallituksen päätöksestä 14.8.2007 päivätyn ennakkolausuntopyynnön mukaisen kiinteistökaupan.

Pöytäkirjanote VR Eläkesäätiölle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Ennakkolausuntopyyntö ja kauppakirjaluonnos
	Liite 2	Sijaintikartta
	Liite 3	Kartta tontista

17

LAUSUNTO YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE EHDOTUKSESTA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOSTA KOSKEVAKSI HALLITUKSEN ESITYKSEKSI

Khs 2007-1657

Ympäristöministeriö pyytää (26.6.2007) Helsingin kaupungin lausuntoa ehdotuksesta maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muutosta koskevaksi hallituksen esitykseksi 31.8.2007 mennessä. Lausunnolle on saatu lisäaikaa 5.9.2007 saakka.

./. Ympäristöministeriön lausuntopyyntö ja muutosehdotus ovat esityslistan tämän asian liitteenä.

Asiasta on pyydetty lausunnot kaupunkisuunnitteluvirastolta, rakennusvirastolta, kiinteistövirastolta, rakennusvalvontavirastolta, hallintokeskuksen oikeuspalveluilta sekä kaupunginmuseolta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (15.8.2007) seuraavaa:

Kaupunkisuunnitteluviraston tehtäväalueeseen kuuluvat ehdotukset poikkeamisvallan täsmentämisestä (171 § 2 mom. 2 kohta), alueellisesta poikkeamisesta (171 § uusi 5 mom. ja 172 § uusi 3 mom.) ja purkamisluvan ja rakennusluvan välisen suhteen selkeyttämisestä (135 § uusi 3 mom. ja 192 § uusi 3 mom.).

Poikkeamisvallan täsmentäminen rakennusoikeuden ylitystapauksissa

Poikkeamisvallan täsmentäminen ehdotetulla tavalla niin, että rakennusoikeuden ylitys tarkoittaa tonttikohtaista rakennusoikeutta eikä tontin rakennusoikeuden jakautumaa, on tarpeellista ja selventää säännöstä oikealla tavalla.

Alueellisen poikkeamisen mahdollistaminen

Maankäyttö- ja rakennuslakiin ehdotettu lisäys, joka tekee mahdolliseksi alueellisen poikkeamispäätöksen käytön ennen kaikkea ullakkorakentamisessa, on erittäin tarpeellinen. Rakennuslain aikana aloitettu, ullakkorakentamista koskeva alueellinen poikkeamismenettely Helsingin kantakaupungissa on jatkunut myös maankäyttö- ja rakennuslain aikana, vaikka lakiin ei sisältynyt sitä koskevaa säännöstä. Nyt esitetty lainmuutos selkeyttää tilannetta.

Helsingissä on myönnetty lisäksi alueellinen poikkeamispäätös asemakaavoittamattomalle Suomenlinnan alueelle vanhojen rakennusten peruskorjaamista ja uutta käyttöä varten. Tämä menettelytapa on ollut tarkoituksenmukainen ja saattaisi olla tarpeen muissakin vastaavantyyppisissä tilanteissa. Tulisi harkita, onko esityksen rajaus pelkästään asuinrakennuksiin ja asemakaavoitetulle alueelle liian suppea.

Lakiin tulisi tässä yhteydessä tehdä myös sellainen alueellista poikkeamista koskeva lisäys, joka mahdollistaisi olemassa olevien omakotitonttien rakennusoikeuden nostamisen. Helsingissä ja ehkä myös muissa isommissa kaupungeissa tehdään runsaasti resursseja sitovaa asemakaavan muutostyötä, jolla nostetaan omakotitonttien tonttitehokkuutta esimerkiksi luvusta 0,20 lukuun 0,25. Näillä muutoksilla tähdätään pientalorakentamisen edistämiseen ja asumisväljyyden parantamiseen nykyisiä tarpeita vastaavaksi. Olisi erittäin tarpeellista, että omakotialueilla olisi tällaisissa tilanteissa mahdollista käyttää raskaan asemakaavan muutostyön asemesta alueellista poikkeamispäätöstä. Menettely, jossa aluetta tarkasteltaisiin laajemmin ja poikkeamispäätökseen sisällytettäisiin tarpeelliset rakentamista koskevat ehdot, johtaisi parempaan lopputulokseen kuin yksittäisten tonttien postimerkkikaavoitus.

Purkamisluvan ja rakennusluvan välisen suhteen selkeyttäminen

Rakennetun ympäristön vaalimisen kannalta ehdotettu muutos on perusteltu.

Eräissä yksittäistapauksissa, erityisesti silloin, kun asemakaava on vasta äskettäin saanut lainvoiman, saattaa tulla tarpeetonta rakentamisen viivästymistä kun jo kaavavaiheessa riitautettu ja ratkaistu purkamiskysymys tulee uudelleen laajan muutoksenhaun piiriin.

Rakennusvirasto toteaa (13.8.2007) seuraavaa:

Maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesityksessä pyritään parantamaan lain toimivuutta ja selkeyttämään lupaedellytyksiä purkamisen osalta. Rakennusviraston toimialaan muutokset eivät liity lukuun ottamatta kansallisten kaupunkipuistoa koskevien säännösten kehittämistä.

Helsingin yleiskaavaan merkitylle, Helsinki-puistona kehitettävälle alueelle on mahdollista tulevaisuudessa ympäristöministeriön päätöksellä perustaa kaupunkipuisto. Nyt vireillä olevat muutokset eivät kuitenkaan muuta rakennusviraston tehtäväkenttää lisäämällä suunnittelu- ja hoitovastuita. Kaupunkipuistoja koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi vain siten, että laissa mahdollistetaan yksityisen maan sisällyttäminen alueeseen ilman omistajan suostumusta, jos alueelle ei anneta sitovia määräyksiä, ja että puiston perustamisedellytyksiin esitetään lisättäväksi luonnon monimuotoisuuden näkökulma.

Kiinteistövirasto toteaa (24.8.2007) MRL:n muutosehdotuksen johdosta seuraavaa:

Maaseudun kylien rakentamisen ohjaus (44 §)

Maaseudun kylien rakentamisen ohjausta koskevalla säännöstöllä ei Helsingin nykyisellä hallinnollisella alueella ole merkitystä. Koska Helsingin kaupungilla kuitenkin on runsaasti maaomaisuutta hallinnollisten rajojensa ulkopuolella, säännöstö voi sen käytön suhteen osoittautua relevantiksi.

Kiinteistövirasto pitää myönteisenä yleiskaavan käyttömahdollisuutta rakennusluvan perusteena väljennetään. Ehdotettua 10 vuoden määräaikaisuutta on kuitenkin pidettävä varsin lyhyenä verrattuna kaavainstrumentin jäykkyyteen.

Purkamisluvan ja rakennusluvan suhdetta koskevat ehdotukset (135, 136 ja 192 §)

Ehdotus tuottaisi toteutuessaan uuden lupaprosessin laajoine valitus-mahdollisuuksineen entisten rinnalle. Tätä ei voi pitää perusteltuna, kun otetaan huomioon, että kysymykset rakennusten säilyttämisestä jo kertaalleen on ratkaistu kaavoitusprosessissa, jossa osallisilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa.

Muutoksella rakentamistoimintaan lisättäisiinkin uusi epävarmuuselementti, joka vaikeuttaisi entisestään uudisrakentamisen aikataulutusta. Erityisesti tällä olisi merkitystä Helsingin kaltaisella vanhastaan tiiviisti rakennetulla alueella, jossa muutettujen asemakaavojen toteuttaminen varsin usein edellyttää vanhojen rakennusten purkamista.

Asemakaavojen ajanmukaisuushan tulee jo nykyisen MRL 60 §:n nojalla rakennuslupaprosessissa tarkistettavaksi sellaisen asemakaavan alueella, joka on ollut voimassa yli 13 vuotta. Tällöin myös kysymykset uusista suojelutarpeista nousevat tarvittaessa esiin.

Poikkeamisvalta (171, 172 ja 174 §)

Ehdotuksessa pyritään täsmentämään kunnan valtaa myöntää poikkeuksia silloin, kun pitäydytään tontin (rakennuspaikan?) kokonaisrakennusoikeuden puitteissa. Tämä voi tulla kysymykseen esimerkiksi tilanteissa, joissa halutaan esimerkiksi teollisuuskäyttöön osoitetulla tontilla poiketa sen toimisto-osuutta rajoittavasta määräyksestä. Tämä on yksittäistapauksissa perusteltua, joskin tämänsisältöiset poikkeamiset voivat johtaa pulmiin esimerkiksi autopaikkavaatimusten osalta ja edellyttävät siksi usein asemakaavamuutosta, vaikka kokonaisrakennusoikeus alueella ei lisääntyisikään.

Määräaikaisen alueellisen poikkeamispäätöksen nojalla on Helsingissä rakennettu mm. Kyläsaaren pienteollisuusalue, jolloin on voitu määrä-aikaisesti alueen käytön kehittymistä odotettaessa ottaa alue hyödylliseen käyttöön. Nyt esitettävät alueellista poikkeamista koskevat säännökset eivät tätä mahdollistaisi, mitä on pidettävä puutteena. Samoin olisi alueellisen poikkeamispäätöksen voimassaoloajan ylärajaa perusteltua pidentää esitetystä 5 vuodesta.

Muut muutosehdotukset (68, 69 ja 70 §, 83 ja 91 g §, 145 §, 205 a §)

Muiden yllä lueteltujen muutosehdotusten osalta ei ole huomauttamista.

Rakennusvalvontavirasto lausuu (15.8.2007) ehdotuksesta seuraavaa.

44 § Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena

Virastolla ei ole muuta huomautettavaa kuin että ehdotettu 10 vuoden voimassaoloa koskeva enimmäisaika on turhan lyhyt.

68 § Kansallinen kaupunkipuisto

Ei huomautettavaa.

69 § Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen

Ei huomautettavaa.

70 § Puistoa koskevat määräykset

Ei huomautettavaa.

83 § Yleinen alue, katualue ja liikennealue

Ei huomautettavaa.

91 g § Kehittämiskorvauksen määrääminen ja kehittämiskorvaukselle suoritettava korko

Ei huomautettavaa.

135 § Rakennusluvan edellytykset asemakaava-alueella

Ehdotus johtaa toteutuessaan kahdenkertaiseen lupaprosessiin. Tiheästi rakennetuilla kaupunkialueilla on normaalia, että uuden, tulevan rakennuksen tieltä joudutaan purkamaan joko kokonaan tai ainakin osittain vanhaa rakennuskantaa. Toisaalta saattaa esiintyä myös tilanteita, joissa rakennusluvan yhteydessä halutaan purkaa vanha rakennus, joka ei jää uuden rakennuksen alle edes osittainkaan.

Jos ehdotettu säännösmuutos toteutuu, tulee se pitkittämään ja hankaloittamaan uusienkin ja kiistatta ajantasaisten asemakaavojen toteuttamista. Ehdotus on vastakkainen muun muassa niille, 1.3.2007 voimaan tulleille säännösmuutoksille (1441/2006), joilla on tähdätty kaavaprosessin joustavoittamiseen sekä muutoksenhausta aiheutuvien viiveiden vähentämiseen.

Purkamiskysymyksen irrottaminen erilliseen, rakennusluvasta irralliseen ja itsenäisen purkamisluvan mukaiseen harkintaan, johon liittyy laaja, jokaiseen kuntalaiseen ulottuva valitusoikeus, merkitsisi usein, ettei rakentamisen aikataulua pystytä ennakoimaan. Jos purkamiskysymyksestä valitetaan, estyy uudenkin rakennuksen rakentaminen arvaamattomaksi ajaksi.

Oikeampaa on, että kysymys olemassa olevan rakennuskannan säilyttämisestä ja suojelemisesta ratkaistaan, kuten tähänkin saakka, maankäytön suunnittelun yhteydessä. Kuntalaisilla ja heitä edustavilla luottamushenkilöillä on normaalit vaikuttamisen mahdollisuudet tehdä esityksiä kaavojen muuttamiseksi.

Korkeintaan voisi ajatella, että iäkkäiden asemakaavojen kohdalla esitetyn kaltaista muutosta harkittaisiin. Määräaikana voisi olla sama 13 vuotta, joka koskee asemakaavan ajanmukaisuuden erityistä arviointia.

Virasto huomauttaa myös siitä, että esityksen mahdollisesti toteutuessa joudutaan harkitsemaan myös asetuksen muuttamista (esim. MRA 69 §).

136 § Rakennusluvan edellytykset asemakaava-alueen ulkopuolella

Kuten edellisen (135 §) kohdalla.

145 § Lupa- ja valvontamaksu verrattuna 205 a §

Kuntien rakennusvalvonnassa on jo nykyistä lakia tulkittu niin, että maksut ovat perittävissä ulosottotoimin ilman eri päätöstä. Oikeusministeriöllä on ollut asiasta eri käsitys kuin ympäristöministeriöllä. Ehdotettu muutos poistanee tulkintaepäselvyydet.

171 § Poikkeamisvalta

Onko ”tonttikohtainen” oikea termi? Pitäisikö puhua ”rakennuspaikkakohtaisesta”?

Tulkintaristiriitoja on ollut 171 §:n 2 momentin 3) kohdan osalta. Kohdan mukaan kunnalla ei ole poikkeamistoimivaltaa rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä. Onko vähäinenkään poikkeaminen mahdollista? Jos asemakaavamääräys kieltää turmelemasta, niin olisiko ylipäätänsä ajateltavissa, että valtiokaan voisi myöntää sellaisen poikkeuksen, joka johtaa turmeltumiseen?

Virasto esittää, että samalla kun 2) kohtaa selvennetään, niin otetaan tarkasteltavaksi myös 3) kohdan täsmentäminen.

Alueellisia poikkeamispäätöksiä on Helsingille myönnetty muun muassa ullakkorakentamiseen ja Suomenlinnaan. Ehdotettu muutos tiukentaisi tilannetta. Esimerkiksi Suomenlinna putoaisi pois, koskei siellä ole asemakaavaa. Samoin estyisi mahdollisuus myöntää alueellinen poikkeamispäätös nostaa rakentamistehokkuutta ullakkorakentamisen tapaan vaikkapa vanhoilla pientaloalueilla.

Virasto esittää, että alueellisen poikkeamisen säännös kirjoitetaan väljästi ilman ehdotetunlaisia tiukkoja reunaehtoja.

172 § Poikkeamisen edellytykset

Kuten edellisen (171 §) kohdalla. Tosin on todettava, että ehdotettu 172 §:n uusi 3 momentti on kirjoitettu väljemmin kuin 171 §:n ehdotettu uusi 5 momentti. Väljentämisen varaa kuitenkin edelleen on, jotta esimerkiksi säännös mahdollistaisi rakentamistehokkuuden harkittua nostoa vanhoilla omakotialueilla alueellisen poikkeamispäätöksen kautta.

174 § Poikkeamispäätös ja siitä ilmoittaminen

Onko tarkoitettu, että määräaika lasketaan päätöksen lainvoimaiseksi tulosta? Säännös kaipaisi tältä osin selvennyksen MRL 143 §:n tapaan.

192 § Valitusoikeus rakennus- ja toimenpidelupapäätöksestä sekä maisematyölupa- ja purkamislupapäätöksestä

Virasto vastustaa ehdotettua valitusoikeuden laajennusta. Vrt edellä 135 §:n kohdalla lausuttua. Virasto ei ymmärrä, miksi purkaminen osana rakennuslupaa halutaan muuttaa luonteeltaan itsenäisen purkamisen kaltaiseksi. Esimerkiksi Musiikkitalon kohdalla sisälsi ensimmäisen vaiheen rakennuslupa vanhojen makasiinirakennusten purkamista. Jos ehdotetut säännökset olisivat olleet voimassa, olisi rakennusluvan myöntäminen edellyttänyt rakennussuojelullista harkintaa. Kuitenkin tämä harkinta oli tehty sekä kaavavalitusprosessin osana että erillisen rakennussuojeluprosessin osana jo kaksi kertaa korkeinta hallinto-oikeutta myöten.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut viittaa (20.8.2007) rakennusvalvontaviraston, kiinteistöviraston ja rakennusviraston asiassa antamiin lausuntoihin ja toteaa, että sillä ei ole lisättävää lausuntoihin.

Kaupunginmuseo on tutustunut ehdotukseen maankäyttö- ja rakennuslain muutosta koskevaksi hallituksen esitykseksi. Kaupunginmuseo esittää (22.8.2007) pyydettynä seuraavaa.

Keskeisin muutos ehdotuksessa on kaupunginmuseon näkökulmasta purkamisen lupaedellytysten selkeyttäminen. Lain muutos tekisi rakennusluvan yhteydessä haettavan purkamisen yhdenvertaiseksi purkamislupamenettelyn kanssa. Lain muutos turvaisi entistä paremmin sen, ettei kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa hävitetä ja edesauttaisi rakennettuun kulttuuriympäristöön sisältyvien arvojen säilymistä. Helsingissä kaupunginmuseo näkee ongelmana rakennussuojelun näkökulmasta vanhentuneet asemakaavat esimerkiksi kantakaupungissa. Kortteleiden sisäosien piharakennuksia ja toisen maailmansodan jälkeistä rakennuskantaa ei pääosin ole kaavoissa varustettu suojelumerkinnöin. Lisäksi kantakaupungin rakennusinventointeihin sisältyvät pääosin vain ennen vuotta 1940 rakennetut talot. Rakennuslupia myönnetään näihin kaavoihin perustuen, mikä saattaa johtaa arvokkaiden rakennusten tai rakennuksen osien purkamiseen. Vanhentuneiden asemakaavojen alueella lainmuutos selkeyttäisi tilannetta ja turvaisi rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilymisen. Kaupunginmuseo pitää lain § 135, 136 ja 192 muutosta tarpeellisena ja ehdotusta hyvänä.

Muutosehdotuksessa helpotetaan maaseudun kylien asuinrakentamista käyttämällä yleiskaavaa rakentamisen ohjaamiseen. Helsingin kaupunginmuseo / Keski-Uudenmaan maakuntamuseo katsoo, että lain muutos edellyttää nykyistä selvemmin kulttuuriympäristöjen selvitysten tekemistä ja niiden vaalimisen ja säilyttämisen sisällyttämistä yleiskaavoihin. Kaupunginmuseo pitää siirtymäsäännöstä tarpeellisena.

Kaupunginmuseolla ei ole maankäyttö ja rakennuslain muutosehdotuksesta muuta huomautettavaa.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa ympäristöministeriölle ehdotuksesta maankäyttö- ja rakennuslain muutosta koskevaksi hallituksen esitykseksi seuraavan sisältöisen lausunnon:

Ehdotetulla maankäyttö- ja rakennuslain muutosesityksellä on tarkoitus selkeyttää useita sellaisia säännöksiä, joiden tulkinnasta on tähän mennessä aiheutunut tulkintaongelmia. Tällainen on mm. poikkeamistoimivalta asemakaavassa määritellystä rakennusoikeudesta. Helsingin kaupunginhallitus esittää muutosehdotuksen johdosta kohdittain seuraavaa:

44 § Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena

Muutosehdotuksessa helpotetaan maaseudun kylien asuinrakentamista käyttämällä yleiskaavaa rakentamisen ohjaamiseen. Helsingillä ei omalla alueellaan juuri ole tällaisia alueita, mutta kaupungilla on maanomistuksia muissa kunnissa, joita säännös saattaisi koskea.

Kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta on tärkeää, että tällaisten yleiskaavojen osalta edellytetään nykyistä selvemmin kulttuuriympäristöjen selvitysten tekemistä ja niiden vaalimisen ja säilyttämisen sisällyttämistä yleiskaavoihin.

Kaupunginhallitus pitää ehdotusta perusteltuna katsoen kuitenkin, että ehdotettu 10 vuoden voimassaoloa koskeva enimmäisaika on melko lyhyt ottaen huomioon itse yleiskaavaprosessin pitkän keston. Ehdotettu siirtymäsäännös on tarpeellinen.

68 § - 70 § Kansallinen kaupunkipuisto

Kaupunginhallituksella ei ole ehdotuksiin huomautettavaa.

83 § Yleinen alue, katualue ja liikennealue

Kaupunginhallituksella ei ole ehdotuksiin huomautettavaa.

91 g § Kehittämiskorvauksen määrääminen ja kehittämiskorvaukselle suoritettava korko

Kaupunginhallituksella ei ole ehdotuksiin huomautettavaa.

135 § Rakennusluvan edellytykset asemakaava-alueella

Lainmuutos tekisi rakennusluvan yhteydessä haettavan purkamisen yhdenvertaiseksi purkamislupamenettelyn kanssa. Helsingissä on edelleen, esimerkiksi kantakaupungissa jonkin verran rakennussuojelun näkökulmasta vanhentuneita asemakaavoja. Kortteleiden sisäosien piharakennuksia ja toisen maailmansodan jälkeistä rakennuskantaa ei pääosin ole kaavoissa varustettu suojelumerkinnöin. Lisäksi kantakaupungin rakennusinventointeihin sisältyvät pääosin vain ennen vuotta 1940 rakennetut talot. Jos rakennuslupia myönnetään näihin kaavoihin perustuen, se saattaa johtaa arvokkaiden rakennusten tai rakennuksen osien purkamiseen. Vanhentuneiden asemakaavojen alueella lainmuutos selkeyttäisi tilannetta ja turvaisi paremmin rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilymisen.

Maankäyttö- ja rakennuslaki sisältää velvoitteen vanhentuneiden asemakaavojen arvioinnille, mutta se tulee siirtymäsäännöksen mukaisesti voimaan vasta vuonna 2013. Ellei arviointia kunnissa tehdä kattavasti jo ennen tuota määräaikaa, saattaa arvokasta rakennuskantaa tuhoutua ilman ehdotettua säännösmuutosta.

Muutosehdotus on kuitenkin liioiteltu niissä tapauksissa, joissa asemakaava on vasta äskettäin saanut lainvoiman. Tällöin saattaa tulla tarpeetonta rakentamisen viivästymistä, kun jo kaavavaiheessa riitautettu ja ratkaistu purkamiskysymys tulee uudelleen laajan muutoksenhaun piiriin. Pahimmillaan ehdotus johtaakin kahdenkertaiseen lupaprosessiin ja pitkittää ajantasaistenkin asemakaavojen toteuttamista. Näissä tapauksissa ehdotus on vastakkainen muun muassa niille, 1.3.2007 voimaan tulleille säännösmuutoksille (1441/2006), joilla on tähdätty kaavaprosessin joustavoittamiseen sekä muutoksenhausta aiheutuvien viiveiden vähentämiseen.

Purkamiskysymyksen irrottaminen erilliseen, rakennusluvasta irralliseen ja itsenäisen purkamisluvan mukaiseen harkintaan, johon liittyy laaja, jokaiseen kuntalaiseen ulottuva valitusoikeus, merkitsisi usein, ettei rakentamisen aikataulua pystytä ennakoimaan. Jos purkamiskysymyksestä valitetaan, estyy uudenkin rakennuksen rakentaminen arvaamattomaksi ajaksi.

Oikeampaa on, että kysymys olemassa olevan rakennuskannan säilyttämisestä ja suojelemisesta ratkaistaan, kuten tähänkin saakka, maankäytön suunnittelun yhteydessä. Kuntalaisilla ja heitä edustavilla luottamushenkilöillä on normaalit vaikuttamisen mahdollisuudet tehdä esityksiä kaavojen muuttamiseksi.

Saattaisikin olla perusteltua, että muutokset kohdistettaisiin vain iäkkäisiin asemakaavoihin, jolloin määräaikana voisi olla sama 13 vuotta, joka koskee asemakaavan ajanmukaisuuden erityistä arviointia. Mikäli muutos toteutetaan, joudutaan harkitsemaan myös asetuksen muuttamista (esim. MRA 69 §).

136 § Rakennusluvan edellytykset asemakaava-alueen ulkopuolella

Kuten edellisen (135 §) kohdalla.

145 § Lupa- ja valvontamaksu verrattuna 205 a §

Kuntien rakennusvalvonnassa on jo nykyistä lakia tulkittu niin, että maksut ovat perittävissä ulosottotoimin ilman eri päätöstä. Oikeusministeriöllä on ollut asiasta eri käsitys kuin ympäristöministeriöllä. Ehdotettu muutos poistanee tulkintaepäselvyydet.

171 § Poikkeamisvalta

Kaupunginhallitus kannattaa poikkeamisvallan täsmentämistä ehdotetulla tavalla niin, että rakennusoikeuden ylitys tarkoittaa tonttikohtaista rakennusoikeutta eikä tontin rakennusoikeuden jakautumaa. Muutos selventää säännöstä oikealla tavalla. Herää kuitenkin kysymys pitäisikö puhua rakennuspaikka- eikä vain tonttikohtaisesta ylityksestä.

Tulkintaristiriitoja on esiintynyt kuitenkin myös 171 §:n 2 momentin 3) kohdan osalta, joka ei ole mukana muutosehdotuksessa. Sen mukaan kunnalla ei ole poikkeamistoimivaltaa rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä. Kysymys toimivallasta sivuaa osin myös luvan myöntämisedellytyksiä, sillä oletettavaa on, että kun asemakaavamääräys kieltää turmelemasta, niin tuskin valtiokaan voisi myöntää sellaista poikkeusta, joka johtaa turmeltumiseen. Toisaalta, vaikka kaavassa olisi suojelumääräys, mutta on selvää, ettei poikkeamisella ole siihen vaikutusta, on turhaa siirtää asiaa valtion ratkaistavaksi. Lakia tulisi selkeyttää myös tältä osin ja samalla myös täsmentää, onko nykyisen säännöksen voimassa ollessa vähäinenkään poikkeaminen rakennusluvan yhteydessä mahdollista.

Alueelliset poikkeamispäätökset

Määräaikaisen alueellisen poikkeamispäätöksen nojalla on Helsingissä rakennettu mm. Kyläsaaren pienteollisuusalue, jolloin on voitu määrä-aikaisesti alueen käytön kehittymistä odotettaessa ottaa alue hyödylliseen käyttöön. Nyt esitettävät alueellista poikkeamista koskevat säännökset eivät tätä mahdollistaisi, mitä on pidettävä puutteena.

Alueellisia poikkeamispäätöksiä on Helsingille myönnetty muun muassa ullakkorakentamiseen ja Suomenlinnaan. Ehdotettu muutos tiukentaisi tilannetta. Esimerkiksi Suomenlinna putoaisi pois, koskei siellä ole asemakaavaa. Samoin estyisi mahdollisuus myöntää alueellinen poikkeamispäätös nostaa rakentamistehokkuutta ullakkorakentamisen tapaan vaikkapa vanhoilla pientaloalueilla.

Kaupunginhallitus esittää, että alueellisen poikkeamisen säännös kirjoitetaan väljemmin mahdollistamaan mm. ne käyttötilanteet, jotka ovat Helsingissä yleisiä ja osoittautuneet käytännössä tarpeellisiksi. Samoin tulisi alueellisen poikkeamispäätöksen voimassaoloajan ylärajaa pidentää esitetystä 5 vuodesta.

172 § Poikkeamisen edellytykset

Kuten edellisen (171 §) kohdalla. Tosin on todettava, että ehdotettu 172 §:n uusi 3 momentti on kirjoitettu väljemmin kuin 171 §:n ehdotettu uusi 5 momentti. Väljentämisen varaa kuitenkin edelleen on, jotta esimerkiksi säännös mahdollistaisi rakentamistehokkuuden harkittua nostoa vanhoilla omakotialueilla alueellisen poikkeamispäätöksen kautta.

174 § Poikkeamispäätös ja siitä ilmoittaminen

Säännöksestä tulisi käydä ilmi, mistä ajankohdasta määräaika lasketaan, kuten esimerkiksi lainvoimaiseksi tulosta. Säännös kaipaisi tältä osin selvennyksen MRL 143 §:n tapaan.

192 § Valitusoikeus rakennus- ja toimenpidelupapäätöksestä sekä maisematyölupa- ja purkamislupapäätöksestä

Kaupunginhallitus pitää valitusoikeuden laajentamista edellä 135 §:n kohdalla esitetyistä syistä ongelmallisena ja rakennushankkeiden tarpeetonta hidastumista aiheuttavana, jos kyse on ajanmukaisessa asemakaavassa ratkaistusta purkamistilanteesta. Esimerkiksi Musiikkitalon kohdalla sisälsi ensimmäisen vaiheen rakennuslupa vanhojen makasiinirakennusten purkamista. Jos ehdotetut säännökset olisivat olleet voimassa, olisi rakennusluvan myöntäminen edellyttänyt rakennussuojelullista harkintaa. Kuitenkin tämä harkinta oli tehty sekä kaavavalitusprosessin osana että erillisen rakennussuojeluprosessin osana jo kaksi kertaa korkeinta hallinto-oikeutta myöten. Kaupunginhallitus katsookin, että säädösmuutosten tulisi kohdistua vain sellaisiin asemakaavoihin, jotka ovat rakennussuojelun kannalta vanhentuneita.

Kirje ympäristöministeriölle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, rakennusvirastolle, kiinteistövirastolle, rakennusvalvontavirastolle, kaupunginmuseolle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Ympäristöministeriön lausuntopyyntö 26.6.2007 ja lakimuutosehdotus

18

KIINTEISTÖ OY SÄTERINTIE 2:N YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2007-922

Kaj ilmoittaa, että Kiinteistö Oy Säterintie 2:n ylimääräinen yhtiökokous pidetään 13.9.2007 klo 8.30 Realco Oy:ssä, osoite Kauppakaarre 1, 5. krs, 00700 Helsinki.

Kokouksessa päätetään mm. vesikattourakan käynnistämisestä hallituksen esittämällä tavalla ja valtuutetaan hallitus käynnistämään urakka.

Kaupunki omistaa yhtiössä sijaitsevien nuorisotilojen ja terveysaseman hallintaan oikeuttavat osakkeet. Nuorisotiloja koskevat osakkeet ovat kaupungin suorassa omistuksessa, mutta terveysasemaa koskevat osakkeet kaupunki omistaa Kiinteistö Oy Helsingin Terveystalojen kautta. Yhteensä kaupungin omistus Kiinteistö Oy Säterintie 2:n osakkeista on 64,7 %.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Kiinteistö Oy Säterintie 2:n 13.9.2007 pidettävässä ylimääräisessä yhtiökokouksessa.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, jonne myös kokouskutsuasiakirjat toimitetaan, ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

19

SELITYS KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ HYVÄKSYÄ ASUNNOTTOMIEN PALVELUKESKUKSEN PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA

Khs 2006-401

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 31.5.2006 (§ 161) osoitteessa Hietaniemenkatu 5 b sijaitsevan asunnottomien palvelukeskuksen asuntolarakennuksen peruskorjauksen hankesuunnitelman.

As oy Hietaniemenkatu 12, As Oy Helsingin Runeberginkatu 6 b, Asunto Oy Hietaniemenkatu 10, Osakeyhtiö Kuusela, Asunto-osakeyhtiö Mechelininkatu 2 sekä 19 yksityistä henkilöä hakivat asiassa muutosta Helsingin hallinto-oikeudelta.

Hallinto-oikeus jätti tutkimatta osan vaatimuksista sekä hylkäsi vaatimukset muutoin 5.7.2007 antamallaan päätöksellä 07/0950/2.

As oy Hietaniemenkatu 12, As Oy Helsingin Runeberginkatu 6 b,
Asunto Oy Hietaniemenkatu 10 ym. ovat valittaneet hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka pyytää Helsingin kaupunkia antamaan valituksen johdosta selityksen.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut lausuu (24.8.2007) selityksenään asiassa seuraavaa:

Korkeimmalle hallinto-oikeudelle tehdyssä valituksessa on toistettu asiassa aiemmin hallinto-oikeudelle esitetyt vaatimukset eikä tältä osin valituksissa ole esitetty mitään uutta asiaan oikeudellisesti vaikuttavaa.

Hallinto-oikeus on hylännyt valittajien vaatimuksen ja jättänyt osan vaatimuksista tutkimatta. Kaupunki yhtyy päätökseen perusteluineen. Kaupunginvaltuuston päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä eikä päätös muutenkaan ole lainvastainen. Kaupunginvaltuuston päätöstä ei ole ollut syytä valitusten johdosta kumota.

Oikeuspalvelut viittaa selityksenä asiassa myös valtuuston päätöksessä ja sen esityslistan liitteinä olevissa selvityksissä sekä Helsingin kaupungin sosiaalilautakunnan 4.5.2006 ja kiinteistölautakunnan 25.4.2006 antamissa lausunnoissa lausuttuun sekä hallinto-oikeudelle annetussa lausunnossa aiemmin lausuttuun.

Yhteenveto Oikeuspalvelut toteaa, että valituksissa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden vuoksi valtuuston päätös olisi kumottava. Päätöksenteossa on noudatettu hallinnon oikeusperiaatteita ja lain mukaisia menettelysäännöksiä. Päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, viranomainen ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutenkaan lainvastainen, mihin ratkaisuun hallinto-oikeus on asiassa päätynyt. Kunnallisvalitusmenettelyssä ei voida vedota ratkaisujen mahdolliseen epätarkoituksenmukaisuuteen.

Korkeimmalle hallinto-oikeudelle annettavassa selityksessä tulee näin ollen pyytää valitusten hylkäämistä aiheettomina ja perusteettomina.

Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan hallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos hallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen.

Kaj mainitsee, että asiakirjat kokonaisuudessaan ovat nähtävinä Khn kokouksessa ja sitä ennen asian valmistelijalla.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausunnon mukaisen selityksen ja siinä pyytää, että valitukset hylätään aiheettomina ja perusteettomina.

Pöytäkirjanote ja asiakirjat hallintokeskuksen oikeuspalveluille selityksen laatimista ja antamista varten.

Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

20

LAUSUNTO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA

Khs 2007-1449

Kaj toteaa, että Khs on antanut lausunnon Itä-Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksesta 5.9.2005.

./. Khn lausunto 5.9.2005 on esityslistan tämän asian liitteenä 1.

Itä-Uudenmaan liiton lausuntopyynnössä kaavaehdotuksesta (29.5.2007) todetaan mm. seuraavaa:

Maakuntahallituksen 28.5.2007 päätöksen perusteella Itä-Uudenmaan liitto pyytää lausuntoanne Itä-Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksesta 24.8.2007 mennessä.

Maakuntakaavaehdotus on nähtävillä kaikissa Itä-Uudenmaan jäsenkunnissa ja maakuntaliiton toimistossa 1.6. – 30.6.2007 välisen ajan sekä liiton kotisivuilla www.ita-uusimaa.fi.

Kaj toteaa, että kaikki kaava-asiakirjat ovat nähtävillä kokouksessa.

./. Esityslistan tämän asian liitteenä 2 on A3-kokoinen jäljennös maakuntakaavaehdotuksen siitä osasta (merkintöjen selityksineen), joka ulottuu Helsingin rajalta Porvoon suuntaan, johon maakuntakaavan taajama-alueet pääosin keskittyvät ja johon suurin osa Helsingin kaupunginhallituksen esittämistä huomautuksista kohdistuu.

./. Lisäksi liitteenä 3 on Helsingin Sanomissa 18.1.2007 julkaistu piirros, josta ilmenee Helsingin Sipoosta liitettäväksi esittämä alue ja selvitysmies Pekka Myllyniemen ehdotus kuntajaotuksen muuttamisesta, jonka valtioneuvosto 28.6.2007 hyväksyi.

Kiinteistövirasto toteaa (25.7.2007) maakuntakaavaehdotuksesta mm. seuraavaa:

Maakuntien jaotusta tulisi muuttaa

Nyt lausunnolla oleva Itä-Uudenmaan maakuntakaavan ehdotus käsittää pääkaupunkiseudun yhtenäisen toiminnallisen alueen itäosan. Maakuntakaavassa on tärkeimpänä näkökulmana Itä-Uusimaa, jonka keskuksiksi nähdään Porvoo ja Loviisa.

Aiemmassa maakuntasuunnitelmassa Sipoo ja sen länsiosa olivat reuna-alueita, jossa maankäyttö on melko tehotonta ja painopiste on virkistyksessä, ulkoilussa sekä luonnon ja maiseman suojelussa.

Kun Helsinki esitti kuntajaon vähäistä muutosta, Sipoo laati pikaisesti uuden yleiskaavaluonnoksen. Tämä luonnos on nyt pääosin kirjattu maakuntakaavan ehdotukseen, joten suunnitelma on tältä osin melko erilainen kuin sen luonnos.

Pääkaupunkiseudun kehityksen näkökulmasta katsottuna Sipoo on seudun asutuksen ja työpaikkojen selvä ja tärkeä kasvusuunta. Tämä tulisi ottaa vielä paremmin huomioon maakuntakaavassa. Se ei näytä olevan edelleenkään kovin luontevaa, kun aluetta suunnitellaan kahtena eri maakuntana ja kahdessa eri maakuntasuunnitelmassa ja maakuntakaavassa.

Alueen asunto- ja elinkeinopolitiikan, liikenneverkon, julkisen liikenteen, jätehuollon, ylijäämämassojen käsittelyn, maa- ja kallioaineksen hankinnan jne. kannalta yhtenäinen suunnittelualue sekä valmistelu- ja päätöksenteko-organisaatio ovat välttämättömiä. Riittävän hyviin tuloksiin ei voida päästä vain maakuntaliittojen yhteistyöllä.

Maakuntajaotusta tulisi muuttaa niin, että koko pääkaupunkiseutu kuuluu yhteen maakuntaan esim. niin, että nykyiset Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat yhdistettäisiin. Vähimmäismuutos olisi Sipoon kunnan siirtäminen pääkaupunkiseudun kanssa samaan maakuntaan, kuuluuhan esim. Pornaisten kunta Sipoon koillispuolelta Uudenmaan maakuntaliittoon.

Maakunnalla on omaleimaiset kehittämistavoitteet

Itä-Uudenmaan maakunnalle listataan kaavaehdotuksessa omat kehittämistavoitteensa, joissa korostuvat mm. kaksikielisen maakunnan eri osien tasapainoinen ja omaleimainen kehittäminen.

Muut tavoitteet ovat suurin piirtein samoja hyviä tavoitteita jotka toistetaan nykyisin kaikissa suunnitelmissa ilman erityistä konkretisointia.

Aiemmasta maininnasta vain hallitusta eli alle 2 % väestön kasvusta on luovuttu. Nyt todetaan pääkaupunkiseudun läheisyydestä johtuvan huomattavaa väestön kasvua maakunnan länsiosissa Sipoossa ja Porvoossa.

Viimeisenä yleisenä kehittämistavoitteena mainitaan pääkaupunkiseudun ja Itämeren piiriin voimakkaan kasvupotentiaalin hyödyntäminen.

Edelleen maakuntakaavassa pidetään tärkeimpänä voimavarana hyvää sijaintia suhteessa pääkaupunkiseutuun ja kansainvälisiin keskuksiin.

Suunnitelman aluekohtaisissa tavoitteissa Sipoon roolia vahvistetaan korkeatasoisena ja luonnonläheisenä asuinpaikkana sekä seudullisena palvelu- ja työpaikkakeskuksena.

Liikenneyhteydet ovat hyvät

Helsingistä itään on jo nyt varsin hyvät liikenneyhteydet kuten moottoritie E-18 sekä sen rinnakkaistie. Maakuntakaavassa mainitaan merkittäväksi joukkoliikenteen ongelmaksi vain raideliikenneyhteyksien puuttuminen.

Maakuntasuunnitelman luonnoksessa painotetaan E-18 kehityskäytävää ja Heli-rataa maakunnan tärkeimpinä kehityshankkeina.

Metron jatkamista ei edes selvitetä

Maakuntasuunnitelmassa esitetään Kilpilahden radan hyödyntämistä henkilöliikenteessä välillä Kerava – Nikkilä sekä tukeudutaan voimakkaasti kaukana tulevaisuudessa mahdollisesti toteutettavaan Heli – rataan.

Sipoon eteläosaan esitetty suhteellisen voimakas asukasmäärän kasvu ei voine vielä vuosikymmeniin tukeutua Heli-rataan, jota suunnitellaan pitkän tähtäimen varauksena kaukoliikenteen tarpeisiin.

Itä-Uudenmaan maakuntakaavan ehdotuksessa ei metron jatkamiseen ole lainkaan varauduttu, eikä sitä esitetä edes selvitettäväksi. Uudenmaan maakuntakaavassa ja Vantaan yleiskaavassa sen sijaan metrovaraus on merkitty jatkuvan Mellunmäestä Vantaan kautta Sipooseen. Metroon varautuminen ja sen linjauksen tutkiminen olisi tärkeä ja realistinen kehityshanke myös Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelmassa ja -kaavassa.

Sipoon yleiskaavaluonnoksessa raideliikenteen varausta ei nimetä metroksi, mutta ratavaraus haaroittuu Landbossa kohti Mellunmäkeä, minkä voinee tulkita metron rakentamismahdollisuuden huomioon ottamiseksi. Metron linjaus, asemien sijainnit sekä niihin tukeutuvan maankäytön suunnittelu vaatii kuitenkin huomattavasti tarkempaa yleissuunnittelua kuin Sipoon varsin luonnosmaisessa yleiskaavassa esitetään.

Metron jatkaminen olisi taloudellista

Metrorataa olisi luontevaa ja taloudellista jatkaa Mellunmäestä itään niin pitkälle kuin radan kapasiteetti riittää ja vuorovälit sallivat eli ainakin Landbohun ja ehkä Söderkullaan asti, mikä merkitsisi 3 - 6 uutta metroasemaa.

Metron rakentaminen edellyttäisi riittävän tehokasta maankäyttöä asemien ympärillä. Jos kunkin aseman ympärillä olisi esim. 5 000 asukaan taajamat, merkitsisi tämä 20 000 – 30 000 asukasta ja noin 1 – 1,5 miljoonaa kerrosneliömetriä asuntorakentamista seuraavien kolmenkymmenen vuoden aikana. Luvut voivat vaikuttaa suurilta, mutta esim. Vuosaaressa on pian 40 000 asukasta kahden metroaseman ympärillä.

Kaupunkisuunnitteluviraston lausunnossa selvitettäneen tarkemmin maankäyttö- ja liikennekysymyksiä.

Yhteiskunnalla on merkittävä maanomistus Sipoossa

Valtion, Helsingin kaupungin ja Vantaan kaupungin laaja maanomistus Länsi-Sipoossa antaisi hyvät lähtökohdat alueen kehittämiselle pääkaupunkiseudun yhtenä kasvusuuntana. Helsingin kaupungin omistuksessa on Sipoossa noin 1708 hehtaaria maa-alueita ja noin 1973 hehtaaria vesialueita. Valtion omistukset ovat vielä suuremmat etenkin, kun kaupunki on luovuttanut valtiolle merkittäviä alueita esim. puolustusvoimien mahdollisiin tarpeisiin. Myös Vantaan kaupungilla on merkittävää maanomistusta Sipoon puolella.

Erityisesti lisämaanhankinnalla ja ehkä myös maankäyttösopimuksin voitaisiin saada aikaan yhtenäisiä taloudellisesti toteutettavissa olevia sekä käyttökustannuksiltaan edullisia uusia asuntoalueita, joilta voitaisiin tarjota runsaasti kaupunkipientaloja ja myös kovin haluttuja omakotitontteja.

Rakentaminen, virkistys ja suojelu olisivat suunnittelussa nivellettävissä yhteen

Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa on suurimmaksi arvokkaaksi luonnonkokonaisuudeksi merkitty Sipoon korpi, joka ulottuisi moottoritiestä miltei Nikkilään asti ikään kuin tukkimaan pääkaupunkiseudun kasvusuunta.

Maakuntakaavan ehdotuksessa on asumiseen varattavia alueita Sipoon luoteisosassa mahdollisen metrolinjauksen tuntumassa vähemmän kuin Sipoon yleiskaavaluonnoksessa.

Laadukkaalla suunnittelulla erilaiset toiminnat olisivat myös Sipoon länsiosassa luontevasti nivellettävissä yhteen. Asunto- ja työpaikka-alueiden sekä niitä palvelevien virkistysalueiden tuleekin olla lähekkäin. Myös suojelunäkökohdat voidaan suunnittelussa ottaa huomioon. Tämä kuitenkin edellyttää kokonaisvaltaista suunnittelua, jossa ei painoteta vain joidenkin erityissektorien tavoitteita. Esim. luonnon- ja ympäristönsuojelussa näyttää olevan pyrkimyksenä suojelualueiden jatkuva laajentaminen ja suojelualueiden yhdistäminen.

Sipoon väestönkasvuksi esitetään nyt aivan eri lukuja kuin aiemmin

Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelman liitteessä arvioitiin Sipoon väestön kasvavan 18 500 asukkaasta lähes 27 000 asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä eli keskimäärin 240 asukasta vuodessa. Sipoon väestökasvu olisi ollut alle 2 % vuodessa.

Maakuntakaavassa esitetään nyt selvästi suurempia kasvulukuja. Sipoon väestö kasvaisi vuoden 2004 noin 18 500 asukkaasta peräti 78 200 asukkaaseen vuonna 2040. Tällöin Sipoon väkiluku olisi selvästi suurempi kuin koko Porvoon seutukunnan 71 000 ja Loviisan seutukunnan 30 000 asukasta. Sipoossa olisi tuolloin lähes puolet koko Itä-Uudenmaan väestöstä.

On kuitenkin epäiltävissä, etteivät kartassa Sipooseen esitetyt aluevaraukset riitä arvioidulle asukasmäärän kasvulle. Asuntoalueiden ja viheralueiden rajauksia tulisi tarkistaa. Jatkosuunnittelussa ei viher- ja suojelualuiksi merkityistä varauksista ole yleensä tingitty, mutta asuntoaluemerkinnät sisältävät runsaasti viher-, ulkoilu- ja puistoalueita.

Malmin lentokenttää korvaavia vaihtoehtoja ei ole selvitetty

Valtakunnallisissa alueiden käyttötavoitteissa todetaan Helsingin seudun erityiskysymysten kohdalla, että selvitetään Malmin lentokentän ja Laajasalon öljysatamalle ja -varastolle vaihtoehtoiset sijaintipaikat.

Maakuntakaavan luonnoksessa esitettiin kaksi merkintää lentoliikenteen selvitysalueeksi. Ne oli kuitenkin sijoitettu valtakunnallisten ja pääkaupunkiseudun tarpeiden kannalta kovin kauaksi Lapinjärven koillisosiin.

Nyt nämä merkinnät on poistettu, eikä Malmin lentokentälle ole selvitetty vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja. Asian tilaa perustellaan Malmin lentokenttää käsittelevän valtion selvityksen keskeneräisyydellä.

Laajasalon öljysataman ja -varaston vaihtoehtoinen sijaintipaikka ilmoitetaan otetun huomioon Kilpilahden teollisuusalueen ja sataman aluevarauksessa.

Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelmassa, maakuntakaavassa ja maakuntaohjelmassa olisi joka tapauksessa syytä varautua lentoliikenteen tarpeisiin alueen eteläosassa meren tuntumassa.

Granön saarella ei maanomistajia kohdella tasapuolisesti

Helsingin kaupunki omistaa Etelä-Sipoossa mm. noin kaksi kolmannesta suuresta Granön saaresta. Kaupungin omistama osa saaresta on merkitty virkistysalueeksi ja maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jossa on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta.

Yksityisten omistama osa saaresta on merkitty valkoisella, mitä tarkoittaa, että alueella ei ole todettu mitään valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävää käyttötarkoitusta. Alueella on selostuksen mukaan mahdollisuus monipuoliseen asumiseen, elinkeinojen ja yritystoiminnan kehittämiseen ja rakentamiseen.

Myös Helsingin omistaman Talosaaren alue on merkitty suurelta osin virkistysalueeksi. Sipoon yleiskaavassa ei Talosaareen ole merkitty mitään maakäyttöä, vaan se on jätetty selvitysalueeksi.

Merkintöjä ei voine pitää maanomistajien tasapuolisena kohteluna. Koko Granön saari olisi syytä tässä vaiheessa jättää valkoiseksi sekä tarkistaa aluerajauksia Talosaaressa.

Maakuntasuunnitelmalla on omat ansionsa

Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelman 2035 luonnos ei ollut pääkaupunkiseudun tulevan kehityksen kannalta lainkaan tyydyttävä. Nyt esitetty maakuntakaavan ehdotus on Sipoon osalta hyvin erilainen ja paljon tyydyttävämpi mm. asukasluvun kasvuun varautumisessa. Maakuntakaavan ehdotuksessa on kuitenkin vielä pahoja puutteita mm. metron ja Malmin lentokenttää korvaavien paikkojen suunnittelussa.

Suunnitelmassa pyritään sinänsä ansiokkaasti ja melko perusteellisesti kehittämään historiallisten Porvoon ja Loviisan ympärille kymmenen kunnan muodostamaa kaksikielistä kulttuurimaakuntaa sekä luomaan edellytyksiä alueen tulevalle kehitykselle. Yhdessä itäsuuntaan kasvavan pääkaupunkiseudun kanssa tämä Suomenlahden rannan kaupunkien sarja aina Kotkaan ja Haminaan asti voisi olla jopa Euroopan mitassa merkittävä ja kiinnostava alue, jota on syytä kehittää yhteistyössä.

Rakennusvirasto toteaa (3.7.2007) mm. seuraavaa:

Itä-Uudenmaan maakuntakaava on kokonaismaakuntakaava, jossa käsitellään kaikki tärkeimmät maankäyttömuodot ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset sisältövaatimukset. Kaavan tavoitevuosi on 2030, mutta aihe kokonaisuuksien tarkasteluajanjakso ulottuu pidemmälle tulevaisuuteen maakuntasuunnitelman tavoin noin vuoteen 2035.

Itä-Uudenmaan aiemmat seutukaavat ja maakuntakaava ovat nyt tekeillä olevan kokonaismaakuntakaavan lähtökohta-aineistona ja perustana pitkälle tulevaisuuteen tähtäävissä aluevarauksissa.

Itä-Uudenmaan liiton tavoitteena on monikeskuksinen aluerakenne ja mennyttä kehitystä tasapainoisempi väestön ja työpaikkojen kehitys sekä Helsingin metropolialueella että Etelä-Suomessa. Itä-Uudellamaalla se edellyttää voimavarojen suuntaamista elinkeinojen kehittämiseen ja toimintaedellytyksien turvaamiseen.

Itä-Uudenmaan maakuntakaavan yhdyskuntarakenteen keskeisen alustan muodostaa taajamarakenne ja liikenneverkko. Alustaa täydentää tasapainoisen elinympäristön osana viheralueverkosto ja suojelualueet. Maakuntakaavan kokonaisuuden muodostavat osa-alueiden onnistunut yhteen sovittaminen.

Helsingin seudun erityiskysymykset on otettu maakuntakaavassa huomioon seuraavasti:

- Maakuntakaavan yhdyskuntarakenteen aluevaraukset turvaavat asuntorakentamisen tarkoituksenmukaisen sijoittumisen joukkoliikennekäytäviin, kuten E 18 kehittämiskäytävä ja valtatie 6 käytävä. Hyvän elinympäristön tavoitteeseen pyritään eheitä yhdyskuntia muodostamalla ja sijoittamalla elinympäristölle haitalliset toiminnot riittävän etäälle elinympäristöstä.

- Maakuntakaavan yhdyskuntarakentamisen alueet sijoittuvat olemassa olevan rakenteen yhteyteen joukkoliikenteen väylien yhteyteen. HELI-radan luomia edellytyksiä hyödynnetään yhdyskuntien ja työpaikkojen sijoittumisessa.

- Maakuntakaavan yhdyskuntarakenteen ajoituksella pyritään hyödyntämään olemassa oleva kaavavaranto ennen yhdyskuntarakenteen voimallista laajentamista alueille, joissa on vähän tai ei ollenkaan olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Ajoituksella turvataan yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän toimivuus.

- Maakuntakaavan virkistysalueverkosto vastaa väestön tarpeisiin ja muodostaa ylikunnallisen verkoston. Alueet ovat vetovoimaisia ja saavutettavuudeltaan kaikkia väestöryhmiä palvelevia.

- Maakuntakaavassa on varauduttu Laajasalon öljysataman toimintojen sijoittumiseen Kilpilahden teollisuusalueen ja sataman yhteyteen. Öljysataman vaatima suojavyöhyke on selvitetty Seveso-selvityksessä. Malmin lentokentän toimintojen siirtoon ei ole varauduttu, sillä lentokentän tulevaisuutta arvioiva selvitys on kesken.

Tekeillä oleva Itä-Uudenmaan maakuntakaava on yleiskaavoituksen lähtökohtana. Toukokuussa 2007 rakennusvirasto antoi lausuntonsa Sipoon yleiskaava 2025 valmisteluaineistosta ja kaavaluonnoksesta. Pääosiltaan Itä-Uudenmaan maakuntakaavaehdotus noudattelee Sipoon yleiskaavaluonnosta, mutta se on joiltakin osin jopa tarkempi kuin Sipoon yleiskaavaluonnos.

Luonnonhoito ja Helsingin kaupungin omistamat maa-alueet

Rakennusvirasto vastaa Helsingin kaupungin omistamien metsien hoidosta Sipoossa. Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto laatii parhaillaan luonnonhoitosuunnitelmaa Helsingin Sipoossa ja Vantaalla omistamille alueille. Suunnitelma laaditaan ulkoilumetsien hoitoperiaatteiden mukaisesti.

Rakennusvirasto osallistuu myös EU:n Interreg III A -ohjelman rahoittamaan, vuonna 2005 käynnistyneeseen kolmevuotiseen projektiin ”Sipoonkorven virkistyskäytön kehittäminen”. Projektissa ovat Helsingin lisäksi mukana Vantaan kaupunki, Sipoon kunta, Metsähallitus ja Uudenmaan virkistysalueyhdistys. Aluksi laadittiin Sipoonkorven luontoselvitys (Jarmo Honkanen 2006: Sipoonkorpi - luontoselvitys ja nykyinen virkistyskäyttö), johon kerättiin Sipoonkorven luontotietoja pohjatiedoksi virkistyskäytön kehittämiselle siten, että Sipoonkorven olemassa olevat luontoarvot eivät vaarannu. Aineistossa on mukana kaikki saatavissa ollut luontotieto kuntien ja valtion ympäristöviranomaisten rekistereistä, Sipoonkorpea käsittelevistä julkaisuista ja tutkimushankkeiden tuloksista, Luonto - Liiton ja yksityisten henkilöiden keräämistä aineistoista sekä maastokäyntien tuloksista. Sipoonkorven luontoselvitys on rakennusviraston käytössä luonnonhoidon suunnittelun lähtötietona.

Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa on otettu huomioon taajama-alueiden laajeneminen ja siitä johtuva lisääntyvä ulkoilu- ja virkistyskäyttö. Lounais-Sipoossa sijaitsevat metsäalueet on merkitty kaavassa maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi, joilla on virkistyskäytön ohjaamistarvetta. Sekä Sipoonkorven virkistyskäytön kehittämissuunnitelmassa, että Helsingin Sipoossa ja Vantaalla omistamien alueiden luonnonhoidon suunnittelussa on todettu Sipoonkorven ekologisesti merkittävän ydinalueen säilyttämisen tärkeys ja virkistyskäytön ohjaamisen tarve. Luonnonsuojelualueen ydinaluetta voidaan suojella liialta kulumiselta ohjaamalla jatkuvasti kasvavaa ulkoilukäyttöä sitä ympäröivälle ns. puskurivyöhykkeelle, jossa on mm. Helsingin omistamia metsäalueita. Sipoonkorven säilyttäminen laajana yhtenäisenä metsäalueena on merkityksellistä myös laajemmin pääkaupunkiseudun viheralueverkoston kannalta katsottuna.

Sipoonkorpi II -työryhmä näki loppuraportissaan erityisen tärkeänä, että ekologinen viheryhteys Sipoonkorvesta Mustavuoren lehtoon ja edelleen Helsingin Vuosaareen säilyy. Nyt tämä yhteys ollaan unohtamassa, vaikka aiemmassa maakuntakaavassa se vielä otettiin huomioon. Liian kapeana yhteys voi heikentää luonnon monimuotoisuuden säilymistä Itä-Helsingissä ja Lounais-Sipoon alueella.

Ylijäämämassat ja kiviaineksen otto

Rakennusvirasto totesi Sipoon yleiskaavaluonnoksesta, että siinä tulisi huomioida maamassojen loppusijoitus- ja käsittelyalueiden tarve myös koko pääkaupunkiseudun näkökulmasta.

Ylijäämämassojen sijoitus Helsingin tiiviisti rakennetulle alueelle on ongelmallista. Helsingin rakentumisen kannalta on erittäin tärkeää, että ylijäämämassoille varataan loppusijoitusalueita muualle pääkaupunkiseudulle tai sen välittömään läheisyyteen. Näiden lisäksi tarvitaan alueita maamassojen käsittelyyn ja varastointiin. Maamassojen pitkät kuljetusmatkat lisäävät rakentamisen kustannuksia. Se myös lisää liikennettä sekä sen päästöjen määrää.

Uudenmaan maakuntakaavoituksen tavoitteena on turvata kalliokiviaineksen pitkäjänteinen hyödyntämismahdollisuus keskitetyillä ottoalueilla erityisesti pääkaupunkiseudun läheisyydessä sekä suurimmille kulutusalueille johtavien hyvien liikenneyhteyksien varsilla. Itä-Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksessa on otettu jossain määrin tämä tarve huomioon, mutta ottokohtia on liian vähän ajatellen lähivuosikymmenten rakentamisen todennäköistä laajuutta pääkaupunkiseudulla.

Liikenneyhteyksien ja kaupunkirakenteen jatkuvuus

Helsingin ja rannikkoalueen kaupunkirakenteen järkevän kehittämisen kannalta on tärkeää, että Itä-Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksessa osoitetaan joukkoliikenteelle raideliikenteen varaus, joka muodostaa suoran jatkeen Helsingin metroverkolle. Helsingin yleiskaavassa vuodelta 2002 esitetään metron jatkotarve Mellunmäen asemalta itään päin.

Sipoon yleiskaavaluonnoksessa on eteläiseen Sipooseen varattu joukkoliikenteen kehittämiskäytävä länteen suuntautuvalle liikenteelle. Kehittämiskäytävälle on varattu kaksi vaihtoehtoista suuntautumislinjaa. Kaavamääräyksen mukaan aikataulutus ja toteuttaminen sovitetaan Helsingin seudun liikennejärjestelmien ja maankäytön kokonaistarkasteluun. Tämä tulee ottaa huomion Itä-Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksessa.

Kehä III:n varteen Turunväylän liittymästä Vuosaaren satamaan on merkitty Uudenmaan vaihemaakuntakaavan luonnoksessa kehäkaupungin kehittämisvyöhyke, jolla mm. tulee selvittää logististen palveluiden tarve. Kehittämisvyöhykkeen rajaaminen Uudenmaan vaihemaakuntakaavaan tulee edistämään elinkeinotoiminnan syntymistä tälle alueelle hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Vuosaareen vuonna 2008 valmistuva satama ja Kehä III varren toiminnallinen kehittäminen lähellä Sipoon kuntarajaa asettaa erityisiä paineita tehokkaille maankäyttöratkaisuille lounaisessa Sipoossa. Sataman ja Kehä III:n varren kehittämisvyöhykkeen luomat edellytykset ja vaatimukset tulee tutkia huolella käynnissä olevan Itä-Uudenmaan maakuntakaavan laadinnan yhteydessä.

Rakennusvirastolla ei ole muuta huomauttamista kaavaehdotuksesta.

Ympäristökeskus toteaa lausunnossaan (26.7.2007) mm. seuraavaa:

Itä-Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksen valmistumisen jälkeen on valtioneuvosto 28.6.2007 päättänyt kuntajaon muuttamisesta Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Helsingin kaupungin välillä. Muutos on ollut vireillä maakuntakaavan valmistelun aikana, mutta kaavan lähtökohdissa siitä ei mainita. Uusi aluejako aiheuttaa muutoksia Itä-Uudenmaan maakuntakaava-alueeseen.

Kaavan lähtökohdissa voitaisiin todeta myös ns. MAL-neuvottelu-kunnan ja Helsingin seudun 14 kunnan yhteiskokouksen Helsingin seudun kehitystä hahmottavien 13 kärkihankkeen ja kehittämisvyöhykkeen määrittelystä. Kärkihankelistaus tulee olemaan mukana valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisessa. Hankkeisiin kuuluvat mm. kaupunkiradan jatkaminen Sipooseen, Itämetron jatkeen kehittämisvyöhyke ja Kerava-Nikkilä –radan hyödyntäminen sekä Malmin lentokentän muuttaminen asumiseen ja lentokenttätoimintojen hajasijoittaminen tai sijoittaminen korvaavalle kentälle.

Kaavaselostuksessa kerrotaan, että Itä-Uudenmaan liitto osallistui Uudenmaan tulevaisuus 2005 –projektiin. Uudenmaan liiton kanssa yhdessä tehdyistä muista selvityksistä tai Uudenmaan liiton suunnitelmista ei kuitenkaan kerrota, vaikka selvityksissä käsitellään Uuttamaata yhtenäisenä alueena.

Maakuntakaavan vaikutusten arviointi

Maakuntakaavan vaikutusten arviointi on samoin kuin koko maakuntakaavan selostus kirjoitettu erittäin yleispiirteisesti. Arviointia tulisi tarkentaa siten, että selostuksesta kävisi ilmi, mihin alueisiin eri ympäristövaikutukset kohdistuisivat, mihin selvityksiin arvioinnit perustuvat ja miten arviointi on vaikuttanut kaavaratkaisuihin.

Natura-arviointi

Itä-Uudenmaan maakuntakaava-alueella on huomattavan paljon Natura-alueita. Niistä Helsingin kaupunki omistaa Sipoon korven aluetta sekä Östersundomin lintuvesien alueita. Maakuntakaavaselostuksesta puuttuu kokonaan Natura-arviointi, ja kaava-aineistoa tulee tältä osin täydentää.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen

Maakuntakaavan selostuksessa tulisi arvioida myös kaavaehdotuksen ilmastovaikutuksia ja käsitellä ilmastonmuutokseen sopeutumista: miten suunniteltu maankäyttö ja liikenne vaikuttavat ilmastonmuutokseen, millaisilla keinoilla muutosta voitaisiin hillitä ja miten muutos mahdollisesti vaikuttaa alueiden käyttömahdollisuuksiin Itä-Uudellamaalla.

Ilmastovaikutusten arviointiin tulevat todennäköisesti velvoittamaan myös tarkistettavina olevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (27.8.2007) mm. seuraavaa:

Liittyminen metropoliseutuun

Maakuntakaavaehdotuksessa Itä-Uudenmaan väestöarviota on nostettu luonnoksesta. Tarkistettu väestösuunnite kasvattaa varsinkin Länsi-Sipoon väestömäärää. Uusia aluevarauksia on osoitettu Nikkilässä ja Talmassa sekä Lounais-Sipoon alueella.

Maakuntakaavan lausunnolle lähettämisen jälkeen valtioneuvosto on tehnyt päätöksen kuntajaon muutoksesta vuoden 2009 alusta siten, että Vantaan kaupungista liitetään Helsingin kaupunkiin ns. Vesterkullan kiila ja Sipoon kunnasta noin 30 neliökilometrin suuruinen alue.

Sipoo on omassa yleiskaavatyössään kehittänyt maankäyttöratkaisua siltä pohjalta, että Sipoon eteläosien joukkoliikenneratkaisut tehdään osana Helsingin seudun liikennejärjestelmien ja maankäytön kokonaisratkaisua, mikä tarvittaessa mahdollistaa myös metrovaihtoehdon toteuttamisen.

Maakuntakaavasta varaus metrolle puuttuu. Metron jatkamiseen perustuvaa joukkoliikenneratkaisua ja siihen perustuvaa yhdyskuntarakenteen tarkoituksenmukaista kehittämistä ei tule sulkea pois Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa.

Väestösuunnitteen kasvattamisesta huolimatta alueen lounaisosan maankäyttöratkaisussa alueen liittämistä metropoliseutuun ei ole otettu riittävässä määrin huomioon. Lisäksi metropoliseutua pitäisi tarkastella vähintään Porvooseen asti ulottuvana.

HELI-rata

Helsingistä itään suuntautuvalle HELI-radalle on osoitettu varaus asemineen. Ratahallintokeskus on hiljattain käynnistänyt Pietariin suuntautuvan rautatielinjauksen selvittelyn, missä eräänä päävaihtoehtona tutkitaan Helsingistä itään Porvoon ja Kotkan kautta Pietariin suuntautuvaa rautatieyhteyttä. Mahdollisella uudella nopealla kansainvälisellä ratayhteydellä on huomattava vaikutus maankäyttöön ja Helsingin seudun elinkeinojen kehittymiseen.

Toistaiseksi ei ole perusteltua sitoa Lounais-Sipoon ja siitä Porvooseen ulottuvan alueen joukkoliikenneratkaisua kaavaehdotuksessa esitettyyn taajamajunavaihtoehtoon.

Elinkeinot

Kilpilahteen ja sieltä Nikkilän suuntaan on osoitettu varaus elinkeinojen kasvulle ja laajentamiselle, mikä on tarpeen Helsingin seudun elinvoiman kannalta.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti Vuosaaren sataman toimintaedellytykset tulee turvata: ”varaudutaan Vuosaaren satamaan siten, että otetaan huomioon ympäröivän maankäyttö ja lähiympäristö…”. Kuitenkin Vuosaaren laivaväylän aluevarausmerkintä puuttuu kaavasta.

Pääosin Sipoon puolella kulkeva pääkaupunkiseudun ja valtakunnallisesti tärkeän Vuosaaren sataman laivaväylä tulisi merkitä maakuntakaavaan kuten Kilpilahden ja Loviisan laivaväylät.

Merkittävä Helsingin metropoliseudun itäisen suunnan elinkeinojen kehittämiseen vaikuttava tekijä on Vuosaaren satama, jonka elinkeinopoliittisia vaikutuksia Lounais-Sipoon alueella ei ole otettu riittävästi huomioon. Esimerkiksi Sipoonkorven ulkopuolinen tähän liittyvä virkistys- sekä maatalous- ja metsätalousalue on merkitty Porvoonväylään asti ulottuvana ja Lounais-Sipoon elinkeinovaraukset ovat pienet. Kuitenkin alue on vain 4-5 kilometrin etäisyydellä Vuosaaren satamasta.

Valtakunnallisesti Suomen tärkeimpään satamaan tehtyjen mittavien investointien hyödyntämiseen ei Itä-Uudenmaan maakuntakaava anna juurikaan mahdollisuuksia. Aluevarauksia tulisi tältä osin tarkistaa.

Sipoonkorpi

Maakuntien rajalla osittain Vantaalla ja osittain Sipoossa sijaitsee Sipoonkorven alue, joka on merkitykseltään ylimaakunnallinen ja oleellinen osa valtakunnallista ekologista verkostoa, osa Natura 2000-verkostoa sekä yksi Itä-Uudenmaan tärkeimmistä ulkoilualueista.

Itä-Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksessa Sipoonkorven Sipoon puoleinen osa on merkitty pääosin luonnonsuojelualueeksi sekä maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Helsingin omistamia maa-alueita on varattu myös virkistysalueiksi.

Maakuntakaavaehdotuksen merkintä ottaa hyvin huomioon alueen tärkeyden ja tukee ylimaakunnallisen viherverkon kehittämistä. Sipoonkorpea tulee kehittää Nuuksion kansallispuiston tapaan pääkaupunkiseudun tärkeänä luonnonalueena, joka on samalla myös toimiva ulkoilu- ja retkeilyalue.

MU-alueen merkintä on kuitenkin osoitettu tarpeettoman laajana. Jo suppeampi merkitä takaa hyvin Sipoonkorpeen kohdistuvat ulkoilun ja virkistyksen tarpeiden toteuttamisen. Esitetty merkintä vaikeuttaa alueella yhdyskuntarakenteen kehittämistä.

Sipoonkorven kehittäminen merkitsee alueen roolin muuttumista nykyisestä ja sen käyttäjämäärän huomattavaa lisääntymistä. Sipoonkorven rajaus tulee määritellä Lounais-Sipoon suunnittelun yhteydessä, missä alueen erilaiset käyttötarpeet on otettu huomioon.

Lentokenttävaraus yleisilmailua varten

Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa edellytetään, että Malmin lentokentälle selvitetään vaihtoehtoinen sijaintipaikka ja alueidenkäytössä tulee huolehtia siitä, ettei vaihtoehtoja suljeta pois niin kauan kuin lentokentän sijainti on ratkaisematta. Maakuntakaavan selostuksessa on todettu, että Malmin lentokentälle ei osoiteta korvaavaa sijaintipaikkaa Itä-Uudeltamaalta asiaa käsittelevän selvityksen keskeneräisyyden vuoksi.

Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä esitti vuonna 2001 Itä-Uudenmaan alueelle kolmea Malmin lentokenttää korvaavaa vaihtoehtoista sijaintipaikkaa: Askolan Monninkylää sekä toissijaisina sijoituspaikkoina Sipoon Boxia tai Porvoon Hinthaaraa.

Kesällä 2007 raporttinsa jättänyt työryhmä on selvittänyt uusia vaihtoehtoja Länsi-Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla ja on esittänyt päävaihtoehtonaan lentokentän sijoittamista Porvoon Backakseen.

Maakuntakaavan perustelu asiasta on puutteellinen ja se ohittaa lentokenttäkysymyksen, joka sisältyy valtakunnallisiin alueidenkäytön tavoitteisiin. Selvityksessä esitetyt lentokenttä- ja helikopteritoiminnan vaatimat sijoitusalueet tulee esittää maakuntakaavan kartalla.

Teknisen huollon varauksista

Itä-Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksen tausta-aineisto tuulivoiman ja Kilpilahden turvallisuusvyöhykkeiden selvittämisen osalta on perusteellista. Yhdyskuntateknisen huollon nyky- ja tavoitetilanteen kuvaus on huolellisesti esillä kaavaselostuksessa.

Kaava sisältää Helsingin energiahuollon kannalta tärkeät maakaasu- ja sähkön korkeajänniteyhteydet. Kaava varautuu Kilpilahden öljy- ja teollisuuskeskittymän ja Hästholmenin ydinvoimatuotannon kasvuun sekä öljyputken rakentamiseen Venäjältä Kilpilahteen. Helsingin seudun erityistavoitteena alueidenkäytön valtakunnallisissa tavoitteissa todettu Laajasalon öljysataman vaihtoehtoisen sijaintipaikan osoittaminen on otettu kaavassa huomioon Kilpilahden teollisuusalueen ja sataman aluevarauksessa.

Kaavassa on jätteenkäsittelyaluevaraus Mömossenissa Sipoossa ja Taviskärretissä Porvoossa, mikä mahdollistaa Helsingin ylikunnallisen ylijäämämassatyöryhmän osoittamien loppusijoitusalueiden toteuttamisen. Kaavassa on varaus myös Helsingin Veden Metsäpirtin lietteen kompostointilaitokselle.

Kaava sisältää erittäin vähän uusia aluevarauksia kiviainesten ottoon soveltuviksi alueiksi, mikä yhdessä Uudenmaan maakuntakaavan vastaavan tilanteen kanssa kallistaa rakentamista pääkaupunkiseudulla tulevina vuosina.

Viheryhteydet

Maakuntakaavaehdotuksen maankäyttöratkaisu Helsingin rajan läheisyydessä Sipoon Itäsalmessa ja Talosaaressa on kaupunkirakenteellisesti selkeämpi kuin luonnoksessa esitetty ratkaisu.

Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee turvata seudullisesti tärkeiden viheryhteyksien jatkuminen Helsingin Pohjois-Vuosaareen, Vantaan Ojankoon, Kuusijärvelle ja Sipoonkorpeen.

Helsingin omistamat virkistysalueet

Helsinki omistaa maa-alueita mm. Talosaaressa, Granössa ja Sipoonkorvessa. Talosaaren ranta-alueet on ehdotuksessa varattu pääosin virkistysalueiksi ja Natura 2000-verkostoon kuuluvat alueet luonnonsuojelualueiksi. Granön länsiranta on varattu virkistyskäyttöön ja saaren eteläosa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaustarvetta. Saaren rakennetumpi yksityisomistuksessa oleva itäosa ja viereinen Mölandet ovat ilman aluevarausta. Rakentaminen näillä alueilla on haja-asutuksen luonteista ja niillä voi sijaita myös vapaa-ajan asutusta.

Vuosaaren sataman läheisten alueiden suunnittelussa tulee selvemmin ottaa huomioon sataman vetovoima tarjoamalla näillä alueilla enemmän mahdollisuuksia elinkeinotoimintojen sijoittumiseen.

Maakuntakaavaehdotuksessa on esitetty keskeiset viheryhteystarpeet sekä laivaväylät, veneväylät, melontareitit, mutta vain yksi ulkoilureitti Ruotsinpyhtäällä. Tavoitteellisessa ulkoilu- ja viheralueverkoston liitekarttaan on merkitty pääkartassa esitettyjen reittien ohella valtakunnallinen pyöräilyreitti, mutta ei maakunnan tavoitteellisia ulkoilureittejä. Johdonmukaisuuden vuoksi pitäisi myös ulkoilureitit merkitä.

Helsinkiläisten virkistyskäytössä on useita Sipoon saariston saaria. Helsingin omistamia saaria hallinnoi pääasiassa liikuntavirasto.

Nykyisen käyttönsä mukaisesti virkistysalueeksi merkitty Kaunissaari on suosittu telttailusaari, jonne on julkisen liikenteen yhteys Vuosaaresta. Muille Helsingin omistamille saarille ei ole julkista vesiliikenneyhteyttä. Eestiluoto on varattu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Puolustusvoimien tulenjohtotornin aluetta lukuun ottamatta saari on Helsingin kaupungin omistuksessa, joskin osa alueesta on suojelualuetta. Eestiluodolla telttailu ei ole sallittua, mutta sen eteläpuoleisella Kutuhälletin luodolla telttailu on sallittua. Maakuntakaavaehdotuksessa Kutuhälletiä esitetään nykyisestä käytöstä poiketen kuitenkin suojelualueeksi. Eestiluodon koillispuolella sijaitsevalla Hanskisella on kuutisenkymmentä kesämajaa. Saari on varattu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaustarvetta. Sipoon Skogsholmen on esitetty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Saaren venekerholle vuokrattu saunamökki on osoitettu virkistyskohteena. Osa saaresta on yksityisomistuksessa. Porvoon edustan Kaivokari on varattu virkistyskäyttöön. Saarella on telttailu sallittu.

Kaavaehdotuksessa on esitetty Helsingin omistamille maille useita, niiden virkistyskäyttöä tarpeettomasti rajoittavia aluevarausmerkintöjä Helsingin omistamien saarien nykyinen virkistyskäyttö tulee huomioida ja sallia myös tulevaisuudessa niiden virkistyskäyttö.

Luonnonympäristö

Maakuntakaavaehdotuksessa on otettu runsaasti ja monipuolisesti huomioon maakunnan monimuotoinen luonto ja sen luonnonarvot. Lähes koko itäinen vesialue Porvoosta itään on Natura 2000-verkostoon kuuluvaa aluetta. Laajojen Natura- ja luonnonsuojelualueiden ohella maakuntakaavaehdotukseen on merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta valtakunnallisesti merkittäviä luontoalueita. Nämä alueet ovat erityisesti linnuston kannalta merkittäviä ns. IBA-alueita. Maakuntakaavaan on merkitty myös valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät geologiset muodostumat, jotka ovat maisemallisesti ja geologisesti merkittäviä.

Maakunnan viheryhteyksien ja ekologisten käytävien toteutumista on edistettävä siten, että hirvieläimien ja muun lajiston liikkumisedellytykset luonnon ydinalueiden välillä on turvattu.

Maakuntakaavaehdotukseen voisi liittää Uudenmaan maakuntakaavan tapaan erillisen perinnemaisema- ja luontotyyppikohteita esittelevän liitekartan. Esimerkiksi Helsingin omistamilla saarilla Kaunissaaressa ja Eestinluodolla on luonnonsuojelulain mukaisesti suojeltavia luontotyyppikohteita sekä näiden lisäksi vielä erityisesti suojeltavia lajeja.

Kulttuuriympäristö

Itä-Uudenmaan erityispiirre on valtakunnallisesti hyvin säilynyt ja merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Maakuntakaavaa varten on selvitetty valtakunnallisten kohteiden lisäksi maakunnan tärkeät kulttuuriympäristöt. Esimerkiksi Sipoon alueella on useita valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä, jotka asettavat omat rajoituksensa alueiden muulle maankäytölle.

Maakuntakaava-alueen rajaus

Maakuntakaavaluonnoksessa Itä-Uudenmaan kehitys oli nähty melko irrallaan pääkaupunkiseudusta ja metropolialueen kehityksestä, mutta sinänsä ansiokkaasti alueen paikallisiin oloihin ja alueen perinteisiin arvoihin sitoen. Lausunnolla olevassa kaavassa alueen liittyminen metropoliseutuun on otettu huomioon jossain määrin, mutta ei vielä riittävästi.

Ehdotuksen valmistumisen jälkeen valtioneuvosto on tehnyt päätöksen kuntajaon muuttamisesta ja alueiden liittämisestä Helsinkiin. Itä-Uudenmaan maakuntakaavan maankäyttö ei vastaa alueeseen kohdistuvia tarpeita metropoliseudun osana. Asumisen ja elinkeinotoimintojen mitoitus ehdotuksessa ei ole riittävä ja siten alueen yleiskaavoittaminen Itä-Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksen pohjalta ei luo edellytyksiä alueen suunnittelulle tarkoituksenmukaisella tavalla osana suurkaupunkiseutua.

Maakuntakaavassa on lisäksi kohtia, jotka eivät toteuta valtakunnallisia alueidenkäytön tavoitteita.

Kaupunkisuunnitteluvirasto ehdottaa, että Itä-Uudenmaan maakuntakaavan rajausta muutetaan rajaamalla valtioneuvoston kuntajaotuksen muutosta koskevan päätöksen mukainen Helsingin kaupunkiin liitettävä alue maakuntakaavan ulkopuolelle.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Itä-Uudenmaan liitolle seuraavansisältöisen lausunnon maakuntakaavaehdotuksesta:

Nyt lausunnolla oleva Itä-Uudenmaan maakuntakaavan ehdotus käsittää pääkaupunkiseudun yhtenäisen toiminnallisen alueen itäosan.
Itä-Uudenmaan maakuntakaavaehdotus on lausunnoilla aikaan, jolloin on vireillä useita erilaisia maakunnan ja sen suunnittelun tulevaisuuteen liittyviä merkittäviä muutoksia.

Helsinki on useaan otteeseen esittänyt, että Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liitot tulisi yhdistää. Myös Uudenmaan liitto on tehnyt asiasta esityksen sisäasianministeriölle, jossa asian selvittäminen on vireillä. Helsingin kaupunki on esittänyt kuntajaon muutosta Sipoon, Vantaan ja Helsingin välillä niin, että noin 5000 hehtaarin suuruinen alue liitettäisiin Helsinkiin. Valtioneuvosto hyväksyi asiassa selvityshenkilön tekemän ehdotuksen, jossa Helsinkiin liitetään noin 3000 ha:n suuruinen alue Vantaalta ja Sipoosta. Päätös ei ole vielä lainvoimainen.

Helsingin tehtyä esityksensä kuntajaon muuttamisesta Sipoo kiirehti muuttamaan omaa yleiskaavaluonnostaan niin, että Sipooseen, mm. Lounais-Sipoon sekä Kerava-Nikkilä-radan vaikutusalueelle voitaisiin aiemman noin 2 %:n väestönkasvun sijasta osoittaa asuinalueita noin 40 000 uudelle asukkaalle.

Helsingin esitys ja Sipoon yleiskaavaluonnos perustuvat joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen ja - Helsingin mielestä luonnollisimmin metron - jatkamiselle näille uusille alueille. Metron jatketta ei ole kuitenkaan esitetty maakuntakaavaehdotuksessa.

Siinä ei ole myöskään otettu huomioon monia mahdollisuuksia luovia ja todennäköisesti jo piankin tarpeellisia, Vuosaaren sataman vaikutuksia hyödyntäviä toimistorakentamis- ym. työpaikka-aluevaraustarpeita. Vantaan ja Sipoon rajalla maakuntakaava jatkuu itään Porvoonväylän pohjoispuolella virkistys- ja maa- ja metsätalousalueena.

Edellä kuvattujen muutostekijöiden lisäksi maakuntakaavaehdotuksen nähtävillä pidon jälkeen liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi selvityksen Malmin lentokentän mahdollisen korvaavan kentän vaihtoehtoisista sijaintipaikoista, joista yksi, vaikutuksiltaan edullisimmaksi arvioitu sijoittuu Porvoon Backakseen, lähestulkoon keskelle Kilpilahden suuren
teollisuus-, satama- ja työpaikka-alueen ja Porvoon kaupungin välistä aluetta.

Nyt ehdotusvaiheessa olevaa kaavaa sivuaa vielä eräs tärkeä selvityshanke, nimittäin ratahallintokeskuksessa tekeillä oleva HELI-rataa koskeva ajantasaisuusselvitys.

Helsingin kaupunginhallitus katsookin, että näissä oloissa Itä-Uudenmaan maakuntakaavan saattaminen vahvistettavaksi nykymuodossaan saattaa aiheuttaa enemmän ongelmia kuin hyötyjä. Itä-Uudenmaan maakuntakaavan maankäyttö ei vastaa alueeseen kohdistuvia tarpeita metropoliseudun osana. Asumisen ja elinkeinotoimintojen mitoitus ehdotuksessa ei ole riittävä ja siten alueen yksityiskohtainen tai yleiskaavoittaminen Itä-Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksen pohjalta ei luo edellytyksiä alueen suunnittelulle tarkoituksenmukaisella tavalla osana suurkaupunkiseutua.

Helsingin kaupunki pyytääkin, että Helsinkiin valtioneuvostossa liitettäväksi päätetty alue rajattaisiin ulos maakuntakaavaehdotuksesta. Muutoinkin saattaisi olla järkevää odottaa päätöstä mahdollisesta maakuntaliittojen yhdistämisestä ja jatkaa suunnittelua vasta, kun päätökset on tehty.

Kaupunginhallitus esittää seuraavassa ne näkökohdat, joilta osin maakuntakaavaehdotusta tulisi muuttaa. Suurin osa huomautuksista kohdistuu alueeseen, joka kaupunginhallituksen mielestä tulisi rajata ulos kaavaehdotuksesta.

Liittyminen metropoliseutuun

Edelleenkään Itä-Uusimaa ei pidä suunnittelun lähtökohtana kiinteää ja luontaista yhteyttään Helsingin seudun metropolialueeseen. Edellä esitetyistä seikoista johtuen maakuntakaavaehdotuksessa Itä-Uudenmaan väestöarviota on kuitenkin nostettu luonnoksesta. Tarkistettu väestösuunnite kasvattaa varsinkin Länsi-Sipoon väestömäärää. Uusia aluevarauksia on osoitettu Nikkilässä ja Talmassa sekä Lounais-Sipoon alueella.

Sipoo on omassa yleiskaavatyössään kehittänyt maankäyttöratkaisua siltä pohjalta, että Sipoon eteläosien joukkoliikenneratkaisut tehdään osana Helsingin seudun liikennejärjestelmien ja maankäytön kokonaisratkaisua, mikä tarvittaessa mahdollistaa myös metrovaihtoehdon toteuttamisen.

Myös maakuntakaavaselostuksessa ideoinnin lähtökohtana olisi tullut olla vaihtoehto, että vuoden 2009 alusta Vantaan kaupungista liitetään Helsingin kaupunkiin ns. Vesterkullan kiila ja Sipoon kunnasta noin 30 neliökilometrin suuruinen alue. Samoin maakuntakaavasta puuttuu metrovaraus. Metron jatkamiseen perustuvaa joukkoliikenneratkaisua ja siihen perustuvaa yhdyskuntarakenteen tarkoituksenmukaista kehittämistä ei tule sulkea pois Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa.

Kaupunginhallitus katsookin, että väestösuunnitteen kasvattamisesta huolimatta alueen lounaisosan maankäyttöratkaisussa alueen liittämistä metropoliseutuun ei ole otettu riittävässä määrin huomioon. Lisäksi metropoliseutua pitäisi tarkastella vähintään Porvooseen asti ulottuvana.

HELI-rata

Helsingistä itään suuntautuvalle HELI-radalle on osoitettu varaus asemineen. Ratahallintokeskus on hiljattain käynnistänyt Pietariin suuntautuvan rautatielinjauksen selvittelyn, missä eräänä päävaihtoehtona tutkitaan Helsingistä itään Porvoon ja Kotkan kautta Pietariin suuntautuvaa rautatieyhteyttä. Mahdollisella uudella, nopealla kansainvälisellä ratayhteydellä olisi huomattava vaikutus maankäyttöön ja Helsingin seudun elinkeinojen kehittymiseen.

Tämän vuoksi Lounais-Sipoon ja siitä Porvooseen ulottuvan alueen joukkoliikenneratkaisua ei ole perusteltua sitoa kaavaehdotuksessa esitettyyn taajamajunavaihtoehtoon niin kauan kuin HELI-radan linjaus ja luonne ovat määrittelemättä.

Elinkeinot

Kehä III:n varteen Turunväylän liittymästä Vuosaaren satamaan on merkitty Uudenmaan vaihemaakuntakaavan luonnoksessa nk. kehäkaupungin kehittämisvyöhyke, jolla mm. tulee selvittää logististen palveluiden tarve. Kehittämisvyöhykkeen rajaaminen Uudenmaan vaihemaakuntakaavaan tulee edistämään elinkeinotoiminnan syntymistä tälle alueelle hyvien liikenneyhteyksien varrelle.

Vuosaareen vuonna 2008 valmistuva satama ja Kehä III varren toiminnallinen kehittäminen lähellä Sipoon kuntarajaa asettaa erityisiä paineita tehokkaille maankäyttöratkaisuille lounaisessa Sipoossa. Sataman ja Kehä III:n varren kehittämisvyöhykkeen luomat edellytykset ja vaatimukset tulee tutkia huolella käynnissä olevan Itä-Uudenmaan maakuntakaavan laadinnan yhteydessä. Vuosaaren sataman elinkeinopoliittisia vaikutuksia Lounais-Sipoon alueella ei ole otettu riittävästi huomioon.

Esimerkiksi varsinaisen Sipoonkorven eteläpuolella virkistys- sekä maatalous- ja metsätalousaluevaraus on merkitty Porvoonväylään asti ulottuvana ja Lounais-Sipoon elinkeinovaraukset ovat pienet. Kuitenkin alue on vain 4-5 kilometrin etäisyydellä Vuosaaren satamasta.

Valtakunnallisesti Suomen tärkeimpään satamaan tehtyjen mittavien investointien hyödyntämiseen ei Itä-Uudenmaan maakuntakaava anna juurikaan mahdollisuuksia. Aluevarauksia tulisi tältä osin tarkistaa.

Kaupunginhallitus muistuttaa, että yksi Helsingin seudun maankäytön-, asumisen ja liikenteen nk. MAL-yhteistyössä hyväksytyistä kärkihankkeista on juuri Vuosaaren sataman seudullinen hyödyntäminen.

Pääosin Sipoon puolella kulkeva pääkaupunkiseudun ja valtakunnallisesti tärkeän Vuosaaren sataman laivaväylä tulisi merkitä maakuntakaavaan kuten Kilpilahden ja Loviisan laivaväylät.

Kilpilahteen ja sieltä Nikkilän suuntaan on osoitettu varaus elinkeinojen kasvulle ja laajentamiselle, mikä on hyvä asia ja tarpeen Helsingin seudun elinvoiman kannalta.

Lentokenttävaraus yleisilmailua varten

Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa edellytetään, että Malmin lentokentälle selvitetään vaihtoehtoinen sijaintipaikka ja alueidenkäytössä tulee huolehtia siitä, ettei vaihtoehtoja suljeta pois niin kauan kuin lentokentän sijainti on ratkaisematta. Maakuntakaavan selostuksessa on todettu, että Malmin lentokentälle ei osoiteta korvaavaa sijaintipaikkaa Itä-Uudeltamaalta asiaa käsittelevän selvityksen keskeneräisyyden vuoksi.

Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä esitti vuonna 2001 Itä-Uudenmaan alueelle kolmea Malmin lentokenttää korvaavaa vaihtoehtoista sijaintipaikkaa: Askolan Monninkylää sekä toissijaisina sijoituspaikkoina Sipoon Boxia tai Porvoon Hinthaaraa.

Kesällä 2007 raporttinsa jättänyt työryhmä on selvittänyt uusia vaihtoehtoja Länsi-Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla ja on esittänyt päävaihtoehtonaan lentokentän sijoittamista Porvoon Backakseen.

Maakuntakaavan perustelu asiasta on puutteellinen ja se ohittaa lentokenttäkysymyksen, joka sisältyy valtakunnallisiin alueidenkäytön tavoitteisiin. Selvityksessä esitetyt lentokenttä- ja helikopteritoiminnan vaatimat sijoitusalueet tulee esittää maakuntakaavan kartalla.

Teknisen huollon varauksista

Itä-Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksen tausta-aineisto tuulivoiman ja Kilpilahden turvallisuusvyöhykkeiden selvittämisen osalta on perusteellista. Yhdyskuntateknisen huollon nyky- ja tavoitetilanteen kuvaus on huolellisesti esillä kaavaselostuksessa.

Kaava sisältää Helsingin energiahuollon kannalta tärkeät maakaasu- ja sähkön korkeajänniteyhteydet. Kaava varautuu Kilpilahden öljy- ja teollisuuskeskittymän ja Hästholmenin ydinvoimatuotannon kasvuun sekä öljyputken rakentamiseen Venäjältä Kilpilahteen. Helsingin seudun erityistavoitteena alueidenkäytön valtakunnallisissa tavoitteissa todettu Laajasalon öljysataman vaihtoehtoisen sijaintipaikan osoittaminen on otettu kaavassa huomioon Kilpilahden teollisuusalueen ja sataman aluevarauksessa.

Kaavassa on jätteenkäsittelyaluevaraus Mömossenissa Sipoossa ja Taviskärretissä Porvoossa, mikä mahdollistaa Helsingin ylikunnallisen ylijäämämassatyöryhmän osoittamien loppusijoitusalueiden toteuttamisen. Kaavassa on varaus myös Helsingin Veden Metsäpirtin lietteen kompostointilaitokselle.

Kaava sisältää erittäin vähän uusia aluevarauksia kiviainesten ottoon soveltuviksi alueiksi, mikä yhdessä Uudenmaan maakuntakaavan vastaavan tilanteen kanssa kallistaa rakentamista pääkaupunkiseudulla tulevina vuosina.

Sipoonkorpi

Maakuntien rajalla, osittain Vantaalla ja osittain Sipoossa sijaitsee Sipoonkorven alue, joka on merkitykseltään ylimaakunnallinen ja oleellinen osa valtakunnallista ekologista verkostoa, osa Natura 2000 ‑verkostoa sekä yksi Itä-Uudenmaan tärkeimmistä ulkoilualueista.

Itä-Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksessa Sipoonkorven Sipoon puoleinen osa on merkitty pääosin luonnonsuojelualueeksi sekä maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Helsingin omistamia maa-alueita on varattu myös virkistysalueiksi.

Maakuntakaavaehdotuksen merkintä ottaa hyvin huomioon alueen tärkeyden ja tukee ylimaakunnallisen viherverkon kehittämistä. Sipoonkorven ydinaluetta tulee kehittää Nuuksion kansallispuiston tapaan pääkaupunkiseudun tärkeänä luonnonalueena, joka on samalla myös toimiva ulkoilu- ja retkeilyalue.

Sipoonkorpea ympäröivä MU-alue- ja osin virkistysaluemerkinnät on kuitenkin osoitettu etenkin Porvoonväylän pohjoispuolella liian laajana. Sipoonkorpeen kohdistuvat ulkoilu- ja virkistystarpeet eivät edellytä näin laajoja alueita ympärilleen, mutta sen sijaan ao. merkinnät vaikeuttavat huomattavasti joukkoliikenteeseen tukeutuvan yhdyskuntarakenteen kehittämistä. Kaupunginhallitus huomauttaa, että myös kaupunkirakenteen jatkaminen Helsingistä itään raideliikenteen varassa on yksi Helsingin seudun yhteisistä kärkihankkeista.

Sipoonkorven kehittäminen merkitsee alueen roolin muuttumista nykyisestä ja sen käyttäjämäärän huomattavaa lisääntymistä. Sipoonkorven rajaus tulee määritellä Lounais-Sipoon suunnittelun yhteydessä, missä alueen erilaiset käyttötarpeet on otettu huomioon.

Viheryhteydet

Maakuntakaavaehdotuksen maankäyttöratkaisu Helsingin rajan läheisyydessä Sipoon Itäsalmessa ja Talosaaressa on kaupunkirakenteellisesti selkeämpi kuin luonnoksessa esitetty ratkaisu.

Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee turvata seudullisesti tärkeiden viheryhteyksien jatkuminen Helsingin Pohjois-Vuosaareen, Vantaan Ojankoon, Kuusijärvelle ja Sipoonkorpeen.

Maakuntakaavaehdotuksessa on esitetty keskeiset viheryhteystarpeet sekä laivaväylät, veneväylät, melontareitit, mutta vain yksi ulkoilureitti Ruotsinpyhtäällä. Tavoitteellisessa ulkoilu- ja viheralueverkoston liitekarttaan on merkitty pääkartassa esitettyjen reittien ohella valtakunnallinen pyöräilyreitti, mutta ei maakunnan tavoitteellisia ulkoilureittejä. Johdonmukaisuuden vuoksi pitäisi myös ulkoilureitit merkitä.

Maakunnan viheryhteyksien ja ekologisten käytävien toteutumista on edistettävä siten, että hirvieläimien ja muun lajiston liikkumisedellytykset luonnon ydinalueiden välillä on turvattu

Helsingin omistamat virkistysalueet

Helsinki omistaa maa-alueita mm. Talosaaressa, Granössa ja Sipoonkorvessa. Talosaaren ranta-alueet on ehdotuksessa varattu pääosin virkistysalueiksi ja Natura 2000 -verkostoon kuuluvat alueet luonnonsuojelualueiksi. Granön länsiranta on varattu virkistyskäyttöön ja saaren eteläosa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaustarvetta. Saaren rakennetumpi yksityisomistuksessa oleva itäosa ja viereinen Mölandet ovat ilman aluevarausta. Rakentaminen näillä alueilla on haja-asutuksen luonteista ja niillä voi sijaita myös vapaa-ajan asutusta.

Vuosaaren sataman läheisten alueiden suunnittelussa tulee selvemmin ottaa huomioon sataman vetovoima tarjoamalla näillä alueilla enemmän mahdollisuuksia elinkeinotoimintojen ja ehkä myös asuinrakentamisen sijoittamiseen. Tästä näkökulmasta Granö tulisi vaihtoehtoisesti kokonaan osoittaa selvitysalueeksi ja Talosaaren merkintöjä tarkistaa.

Helsinkiläisten virkistyskäytössä on useita Sipoon saariston saaria. Helsingin omistamia saaria hallinnoi pääasiassa liikuntavirasto.

Nykyisen käyttönsä mukaisesti virkistysalueeksi merkitty Kaunissaari on suosittu telttailusaari, jonne on julkisen liikenteen yhteys Vuosaaresta. Muille Helsingin omistamille saarille ei ole julkista vesiliikenneyhteyttä. Eestiluoto on varattu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Puolustusvoimien tulenjohtotornin aluetta lukuun ottamatta saari on Helsingin kaupungin omistuksessa, joskin osa alueesta on suojelualuetta. Eestiluodolla telttailu ei ole sallittua, mutta sen eteläpuoleisella Kutuhälletin luodolla telttailu on sallittua.

Maakuntakaavaehdotuksessa Kutuhälletiä esitetään nykyisestä käytöstä poiketen kuitenkin suojelualueeksi. Eestiluodon koillispuolella sijaitsevalla Hanskisella on kuutisenkymmentä kesämajaa. Saari on varattu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaustarvetta. Sipoon Skogsholmen on esitetty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Saaren venekerholle vuokrattu saunamökki on osoitettu virkistyskohteena. Osa saaresta on yksityisomistuksessa. Porvoon edustan Kaivokari on varattu virkistyskäyttöön. Saarella on telttailu sallittu.

Kaavaehdotuksessa on esitetty Helsingin omistamille maille useita, niiden virkistyskäyttöä tarpeettomasti rajoittavia aluevarausmerkintöjä Helsingin omistamien saarien nykyinen virkistyskäyttö tulee huomioida ja sallia myös tulevaisuudessa niiden virkistyskäyttö.

Luonnon- ja kulttuuriympäristön suojelu

Maakuntakaavaehdotuksessa on otettu runsaasti ja monipuolisesti huomioon maakunnan monimuotoinen luonto ja sen luonnonarvot. Lähes koko itäinen vesialue Porvoosta itään on Natura 2000 -verkostoon kuuluvaa aluetta. Laajojen Natura- ja luonnonsuojelualueiden ohella maakuntakaavaehdotukseen on merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta valtakunnallisesti merkittäviä luontoalueita. Nämä alueet ovat erityisesti linnuston kannalta merkittäviä ns. IBA-alueita.

Kaupunginhallitus kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, ettei lausunnolle lähetetty kaava-aineisto laisinkaan sisältänyt Natura-alueisiin kohdistuvia vaikutusselvityksiä tai -arvioita.

Maakuntakaavaan on merkitty myös valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät geologiset muodostumat, jotka ovat maisemallisesti ja geologisesti merkittäviä.

Maakuntakaavaehdotukseen voisi liittää Uudenmaan maakuntakaavan tapaan erillisen perinnemaisema- ja luontotyyppikohteita esittelevän liitekartan. Esimerkiksi Helsingin omistamilla saarilla Kaunissaaressa ja Eestinluodolla on luonnonsuojelulain mukaisesti suojeltavia luontotyyppikohteita sekä näiden lisäksi vielä erityisesti suojeltavia lajeja.

Itä-Uudenmaan erityispiirre on valtakunnallisesti hyvin säilynyt ja merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Maakuntakaavaa varten on selvitetty valtakunnallisten kohteiden lisäksi maakunnan tärkeät kulttuuriympäristöt. Esimerkiksi Sipoon alueella on useita valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä, jotka asettavat omat rajoituksensa alueiden muulle maankäytölle.

Lopuksi

Maakuntakaavaehdotuksessa pyritään sinänsä ansiokkaasti ja melko perusteellisesti kehittämään historiallisten Porvoon ja Loviisan ympärille kymmenen kunnan muodostamaa kaksikielistä kulttuurimaakuntaa sekä luomaan edellytyksiä alueen tulevalle kehitykselle. Yhdessä itäsuuntaan kasvavan pääkaupunkiseudun kanssa tämä Suomenlahden rannan kaupunkien sarja aina Kotkaan ja Haminaan asti voisi olla jopa Euroopan mitassa merkittävä ja kiinnostava alue, jota on syytä kehittää yhteistyössä.

Alueen asunto- ja elinkeinopolitiikan, liikenneverkon, lentoliikenteen ja julkisen liikenteen, jätehuollon, ylijäämämassojen käsittelyn, maa- ja kallioaineksen hankinnan jne. kannalta Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liitot kattava yhtenäinen suunnittelualue sekä valmistelu- ja päätöksenteko-organisaatio ovat kuitenkin Helsingin kaupunginhallituksen mielestä jatkossa välttämättömiä.

Maakuntajaotusta tulisikin pikaisesti muuttaa niin, että nykyiset Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat yhdistettäisiin. Päätöstä valmisteltaessa tulisi Itä-Uudenmaan maakuntakaavan alueeseen kohdistuvia selvityksiä ja aluevaraustarpeita vielä monelta osin tarkentaa ja ensi vaiheessa rajata valtioneuvoston 28.6.2007 päättämä, Helsingille siirtyvä alue maakuntakaava-alueen ulkopuolelle.

Kirje Itä-Uudenmaan liitolle ja pöytäkirjanote kiinteistövirastolle, rakennusvirastolle, ympäristökeskukselle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Khn lausunto Itä-Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksesta 5.9.2005
	Liite 2	Osajäljennös Itä-Uudenmaan maakuntakaavaehdotuskartasta sekä kaavamerkinnät ja määräykset, 28.5.2007
	Liite 3	Selvitysmies Pekka Myllyniemen ja Helsingin rajansiirtoesitykset Lounais-Sipoossa (HS 18.1.2007)

1

LAUSUNTO JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOA JA RAHOITUSTA KOSKEVASTA SUUNNITELMASTA 2008 - 2010

Khs 2007-1542

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV pyytää (15.6.2007) joukkoliikenteen palvelutasoa ja rahoitusta koskevasta suunnitelmasta 2008 – 2010 lausuntoa 31.8.2007 mennessä.

./. Suunnitelma on liitteenä 1 ja ote YTV:n hallituksen pöytäkirjasta 25.5.2007 on liitteenä 2.

Joukkoliikennelautakunta toteaa (9.8.2007) seuraavaa.

Liikenteen hoidon osalta suunnitelmassa esitetään liikenteen palvelutaso nykylaajuudessa, suunnitellut liikennemuutokset sekä niiden vaikutukset palvelutasoon, suoritteisiin ja kustannuksiin. Liikenteen hoidon osalta esitetään myös arviot matkustajamäärien ja kustannustason kehityksestä.

Lipputuloista esitetään lipputuloarvioiden laskentaperusteet, mm. seutulippujen, Espoon ja Kauniaisten yhteisen alueen lippujen, Vantaan sisäisen liikenteen lippujen sekä kolmannen vyöhykkeen sisäisen liikenteen lippujen hinnat.

Rahoituslaskennassa esitetään kuntien rahoitusosuudet erikseen sisäisen ja seutuliikenteen hoidon alijäämästä sekä muista sisäisen ja seutuliikenteen palveluista.

Suunnitelmat on laadittu kolmen vuoden jaksolle, jonka ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi.

Vuoden 2008 bussiliikenteen muutoksia nykytasoon verrattuna ovat liikennöintisuunnitelman 2007 – 2008 mukaiset muutokset, 5-vuotis-suunnitelmaan perustuvat muutokset ja matkustajamäärien muutosten mukaiset lisäykset ja supistukset.

Junaliikenteen lähtökohtana on nykyisen liikenteen mukainen palvelutaso.

Bussiliikenteeseen vuonna 2008 esitettävät muutokset eivät ole merkittäviä. Seutulinjojen kilometrisuoritteen nouseminen 33,62 milj. km:iin merkitsee vajaan prosentin nousua nykytilanteen mukaisiin kilometrisuoritteisiin ja noin 2,5 prosentin nousua vuoden 2007 ennusteeseen. Vuonna 2008 Bussiliikenteen korvaukset ovat noin 76,25 milj. euroa. Nousu vuoden 2007 ennusteeseen on runsaat 5 % (noin 3,8 milj. euroa).

Junaliikenteessä varautuminen kuormittuneimmilla junavuoroilla kaluston lisäämiseen, pääradan sunnuntailiikenteen tihentäminen ja E-junien jatkaminen syksyllä 2007 Kauklahteen merkitsevät paikkakilometrimäärän (noin 1076,9 milj. paikkakm vuonna 2008) kasvua vuoden 2007 ennusteeseen nähden noin 9,5 %:lla. Vuonna 2008 junaliikenteen korvaukset ovat noin 52,21 milj. euroa. Nousu vuoden 2007 ennusteeseen on 6,7 %.

Junaliikenteen suunnitelmakauden tarjonta- ja kustannuskehitys riippuvat tekeillä olevasta Vantaan linjastosuunnitelmasta 2007 – 2011.

Suunnitelman mukaisesti joukkoliikenteen rungon muodostaa jatkossa entistä selvimmin junaliikenne. Linjastosuunnitelman lopullisesta muodosta riippuu myös Helsingin sisäisen bussiliikenteen mahdolliset lisäystarpeet mm. Hämeenlinnanväylällä.

Vuoden 2007 talousarvioon nähden YTV-alueen seutuliikenteen kuntaosuudet, yhteensä 38,9 milj. euroa, pienevät vuoden 2007 talousarviosta noin 0,8 milj. euroa eli 2,1 %. Helsingin osalta vuoden 2008 kustannukset, noin 8,2 milj. euroa, nousevat noin 0,3 milj. euroa eli 4,0 %. Kolmannen vyöhykkeen vähennys huomioon otettuna Helsingin osuus vuonna 2008 on noin 7,6 milj. euroa, jossa on nousua vuodesta 2007 noin 0,4 milj. euroa eli 5,9 %. Mikäli Helsingin edellisten vuosien ylijäämää ei oteta huomioon seutuliikenteen kuntaosuuksissa, on Helsingin kuntaosuus (8,3 milj. euroa) seutuliikenteessä vuonna 2008 noin 0,2 milj. euroa (2,9 %) vuoden 2007 talousarviota pienempi.

Liikenteen menoja arvioitaessa on bussiliikenteen yksikköhintoihin vaikuttavan indeksinousun oletettu olevan vuonna 2008 keskimäärin 3,0 % vuoteen 2007 verrattuna (2,4 % vuonna 2007). Junaliikenteessä keskimääräisen kustannustason nousun on arvioitu olevan 3,0 % vuonna 2008 (2,9 % vuonna 2007).

Liikenteen kuntaosuudet perustuvat seutulippujen keskimääräiseen 2,3 %:n hinnannousuun vuoden 2007 hintoihin nähden. Lippujen määrän kasvuksi on arvioitu 1,6 % vuonna 2008. Kaikkiaan seutulipputuloja on arvioitu tulevan vuonna 2008 noin 88,1 milj. euroa. Vuoden 2007 ennusteeseen nähden seutulipputulot kasvaisivat noin 3,3 milj. euroa eli noin 3,9 %.

Tekstiviestilippu toimii nykyisin raitiovaunussa, metrossa, junassa, Suomenlinnan lautalla ja bussiliikenteen osalta lähinnä metron liityntäliikenteessä. Tekstiviestilippujen myynti on koko historiansa ajan kasvanut voimakkaasti ja asiakkaat ovat erityisen tyytyväisiä tekstiviestilippuun. Tekstiviestilipun laajentamista koko bussiliikenteeseen tai ainakin nykyistä laajempaan osaan bussiliikennettä on toivottu, mutta YTV on vastustanut muutosta. YTV on perustellut tätä mm. resurssien keskittämisellä lippujärjestelmä 2014 -hankkeeseen. Tämän kylläkin tärkeän kehityshankkeen takia ei olennaisesti nykyisen järjestelmän palvelutasoa parantavia muutoksia kuitenkaan tule jäädyttää. YTV:n tulisikin sisällyttää suunnitelmiinsa kaikille matkapuhelimen käyttäjille soveltuvan tekstiviestilipun käytön laajentamisen bussiliikenteessä.

Liikenteen kuntaosuudet Helsingin osalta ovat vuonna 2008 yhteensä 15,1 milj. euroa eli 4,2 % (0,6 milj. euroa) talousarviota 2007 suuremmat. Helsingin kuntaosuuksissa liikenteenhoidon (7,6 milj. euroa) ja muiden liikennepalvelujen (7,5 milj. euroa) osuudet ovat samaa suuruusluokkaa. Kuntaosuudessa on otettu huomioon Helsingin edellisvuosien ylijäämä (73 000 euroa), mutta ei erikseen laskutettavia henkilökuntalippuja (1,5 milj. euroa).

Helsingin kuntaosuus muiden liikennepalveluiden osalta on vuonna 2008 noussut vajaat 0,2 milj. euroa (2,5 %) talousarvioon 2007 nähden. Nousu selittyy matkustaja- ja muut joukkoliikennepalvelut osuuden kasvulla, kun Helsingille matkakortista aiheutunut kuntaosuus (seutuliikenne + sisäinen liikenne) on pienentynyt talousarvioon 2007 nähden.

Helsingin kuntaosuus taloussuunnitelmavuotena 2009 nousee 0,4 milj. euroa (2,9 %). Nousu johtuu pääasiassa liikennekorvauksista. Vuodesta 2009 taloussuunnitelmavuoteen 2010 Helsingin kuntaosuus nousee 0,9 milj. euroa (5,7 %) ja vuoteen 2008 nähden 1,3 milj. euroa (8,8 %). Vuoden 2010 nousu johtuu muiden liikennepalveluiden kasvusta runsaalla 0,9 milj. eurolla.

Suunnitelman läpinäkyvyyden parantamiseksi tulee kuntaosuus matkustaja- ja muut joukkoliikennepalvelut eritellä nykyistä tarkemmin (suunnittelu, infrastruktuurin kehittäminen ja ylläpito jne.), kuten sopimuksen mukaan erilliseen kustannusjakoon perustuvien muiden liikennepalvelujen kohdentuminen on esitetty. Lisäksi YTV:n on huolehdittava, että kustannusjako tehdään siten, että Espoo ja Vantaa maksavat kokonaan omat kustannusosuutensa eikä niistä enää osaa jyvitetä toiseen kertaan Helsingille.

Taksa- ja lippujärjestelmän muutoksissa esitetään, että kunnan sisäisiä erityisryhmien alennuslippuja myytäisiin vuoden 2008 alusta lähtien myös muille kuin kyseisessä asuinkunnassa asuville. Muutos olisi Helsingissä suurin ja merkitsisi Helsingin lipputulojen pienentymistä. Muutos on tarkoituksenmukainen ja selkeyttää tariffijärjestelmää. Asiaa tulee valmistella siten, että muutos ensi vaiheessa koskisi YTV-alueen kunnissa asuvia opiskelijoita.

Joukkoliikenteen palvelutaso- ja rahoitussuunnitelma 2008 – 2010 on lausunnossa esitetyin tarkennuksin hyväksyttävä.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (27.8.2007) seuraavaa:

YTV:n suunnitelmaan sisältyy esitys taksa- ja lippujärjestelmän muuttamisesta niin, että kunnan sisäisten, erityisryhmien alennuslippujen osto-oikeutta koskeva rajoitus poistetaan. Nykyisellään kunnan sisäisiä alennuslippuja myydään vain kyseisessä kunnassa asuville.

Muutoksesta aiheutuva lipputulojen väheneminen olisi suurin Helsingissä. Alennuslippujen osto-oikeuden myöntämisperusteet ja alennusprosentit ovat olleet YTV-kunnissa yhteneväiset vuoden 2006 alusta. Helsingin osalta yhtenäistäminen merkitsi opiskelija-alennusprosentin korotusta 25 %:sta 50 %:iin ja 2,8 milj. euron lisäystä tariffitukeen (tuki erityisalennuslippujen aiheuttamaan tulonmenetykseen) vuoden 2006 talousarviossa. Liikennelaitoksen vuoden 2008 talousarvioehdotuksessa tuki erityisalennuslippujen aiheuttamaan tulonmenetykseen on 10,1 milj. euroa. Talous- ja suunnittelukeskus ei pidä oikeana kehityssuuntana alennuslippuun oikeutettujen piirin laajentamista.

Muilta osin talous- ja suunnittelukeskus pitää YTV:n suunnitelmaa hyväksyttävänä.

Ryj toteaa, että suunnitelma on pääosin hyvä.

Joukkoliikennelautakunnan esiintuomaan matkustaja- ja muiden joukkoliikennepalveluiden erittelyä ja kustannusten läpinäkyvyyttä koskeva huomautus on perusteltu. Tekstiviestilipun käytön laajentaminen bussiliikenteessä olisi perusteltua.

YTV:n ja pääkaupunkiseudun kuntien välisen joukkoliikenteen yhteistyösopimuksen 5.2. kohdan mukaan YTV päättää taksa- ja lippujärjestelmään hyväksyttävät erityisryhmät ja alennus- ja vapaalippujen myöntämisperusteet sekä 1.1.2006 alkaen kaikki erityisryhmien käytössä olevat alennusprosentit. Sopimuksen 3.6. kohdan mukaan henkilökohtaiseen matkakorttiin ladattavia erityisryhmiä koskevia alennettuja arvolippuja ja kausilippuja myydään vain alennuslippujen myöntämisperusteet täyttäville pääkaupunkiseudulla vakituisesti asuville henkilöille. Kunnan sisäisiä erityisryhmien alennuslippuja myydään vain kyseisessä kunnassa asuville. Muita matkalippuja myydään kaikille asuinkunnasta riippumatta.

Ryj katsoo, että erityisryhmien alennuslippukäytännön muuttaminen suunnitelmaluonnoksessa ehdotetulla tavalla ei ole perusteltua. Muutos olisi Helsingin kannalta merkittävin ja pienentäisi lipputuloja.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa joukkoliikenteen palvelutasoa ja rahoitusta koskevasta suunnitelmasta 2008 – 2010 YTV:lle seuraavan lausunnon:

Joukkoliikenteen palvelutaso- ja rahoitussuunnitelma 2008 – 2010 on hyväksyttävä seuraavin tarkennuksin:

Tekstiviestilippu toimii nykyisin raitiovaunussa, metrossa, junassa, Suomenlinnan lautalla ja bussiliikenteen osalta lähinnä metron liityntäliikenteessä. Tekstiviestilippujen myynti on koko historiansa ajan kasvanut voimakkaasti ja asiakkaat ovat erityisen tyytyväisiä tekstiviestilippuun. Tekstiviestilipun laajentamista koko bussiliikenteeseen tai ainakin nykyistä laajempaan osaan bussiliikennettä on toivottu, mutta YTV on vastustanut muutosta. YTV on perustellut tätä mm. resurssien keskittämisellä lippujärjestelmä 2014 -hankkeeseen. Tämän kylläkin tärkeän kehityshankkeen takia ei olennaisesti nykyisen järjestelmän palvelutasoa parantavia muutoksia kuitenkaan tule jäädyttää. YTV:n tulisikin sisällyttää suunnitelmiinsa kaikille matkapuhelimen käyttäjille soveltuvan tekstiviestilipun käytön laajentamisen bussiliikenteessä.

Suunnitelman läpinäkyvyyden parantamiseksi tulee kuntaosuus matkustaja- ja muiden joukkoliikennepalveljen osalta eritellä nykyistä tarkemmin (suunnittelu, infrastruktuurin kehittäminen ja ylläpito jne.), kuten sopimuksen mukaan erilliseen kustannusjakoon perustuvien muiden liikennepalvelujen kohdentuminen on esitetty. Lisäksi YTV:n on huolehdittava, että kustannusjako tehdään siten, että Espoo ja Vantaa maksavat kokonaan omat kustannusosuutensa eikä niistä enää osaa jyvitetä toiseen kertaan Helsingille.

Taksa- ja lippujärjestelmän muutoksissa esitetään, että kunnan sisäisiä erityisryhmien alennuslippuja myytäisiin vuoden 2008 alusta lähtien myös muille kuin kyseisessä asuinkunnassa asuville. Muutos olisi Helsingissä suurin ja merkitsisi Helsingin lipputulojen pienentymistä. Helsingin kaupunki ei pidä esitettyä alennuslippukäytännön muuttamista perusteltuna.

Kirje YTV:lle ja pöytäkirjanote liikennelaitokselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Suunnitelma 2008 - 2010
	Liite 2	Ote YTV:nhallituksen pöytäkirjasta 25.5.2007

1

HELSINGIN KAUPUNGIN TUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007 - 2009

Khs 2006-2266

Asiantuntijat tietokeskuksen johtaja Asta Manninen

vs. tutkimusprofessori Markus Laine

Sj toteaa, että Kj asetti 11.10.2006, johtajistokäsittelyssä tutkimusohjelmatyön johtoryhmän. Johtoryhmän tehtäväksi annettiin kaupungin tutkimusohjelman valmistelu vuosille 2007–2009.

Johtoryhmän puheenjohtajaksi nimettiin apulaiskaupunginjohtaja Ilkka-Christian Björklund ja jäseniksi rahoitusjohtaja Tapio Korhonen ja elinkeinojohtaja Eero Holstila talous- ja suunnittelukeskuksesta, kehittämisjohtaja Riitta Simoila terveyskeskuksesta, strategiapäällikkö Kim Aarva sosiaalivirastosta, opetustoimen johtaja Rauno Jarnila opetusvirastosta, toimistopäällikkö Timo Vuolanto kaupunkisuunnitteluvirastosta, johtaja Asta Manninen ja vs. tutkimusprofessori Markus Laine tietokeskuksesta, kulttuuritoimen apulaisjohtaja Marianna Kajantie kulttuuriasiankeskuksesta, ympäristötutkimuspäällikkö Päivi Kippo-Edlund ympäristökeskuksesta ja vararehtori Jukka-Pekka Liljander Helsingin kaupungin ammattikorkeakoulusta. Lisäksi kaupunginjohtaja päätti kutsua työryhmän jäseniksi tilastojohtaja Jussi Simpuran Tilastokeskuksesta, vararehtori Mauno Kososen ja professori Mari Vaattovaaran Helsingin yliopistosta, erikoistutkija Annukka Jyrämän Helsingin kauppakorkeakoulusta sekä projektipäällikkö Paula Tuurnalan Teknillisestä korkeakoulusta. Johtoryhmä kutsui tutkija Martti Tuomisen ohjelmatyön pääsihteeriksi. Vs. tutkimusprofessori Markus Laine on vastannut tutkimusohjelmatyön käytännön toteutuksesta.

Tietokeskus toteaa (22.5.2007), että keskeinen osa valmisteluprosessia on ollut kaupungin eri virastojen ja laitosten, Helsingin seudun yliopistojen ja korkeakoulujen sekä muiden yhteistyötahojen edustajien kuuleminen ajankohtaisiin tutkimustarpeisiin ja tutkimustoiminnan kehittämiseen liittyen. Tutkimusohjelman valmistelussa on hyödynnetty edellistä ohjelmakautta käsittelevää, vuoden 2006 lopussa kaupunkitutkimusyksiköstä tehtyä laatuarviota (Ilari Karppi, Lasse Oulasvirta & Anu Takala: Helsingin kaupungin tietokeskuksen kaupunkitutkimusyksikössä tehtävän tutkimustyön auditointi).

Aihepiirikohtaisia teemaseminaareja ja palavereita on järjestetty marraskuun 2006 ja maaliskuun 2007 välisenä aikana kaikkiaan kolmisenkymmentä, joissa on kuultu noin 150 henkilöä. Lisäksi 26.3.2007 järjestettiin avoimet ovet periaatteella "kaupunkitutkimuksen iltapäivä", jossa esiteltiin siihen mennessä kertyneitä tutkimushankeideoita niin kaupunkitutkimuksen tekijöille kuin tiedon tarvitsijoillekin. Tilaisuuteen osallistui yli 100 henkilöä. Valmistelutyön aikana kertyneet tutkimusideat ovat olleet esillä internetissä ja myös tätä kautta kertynyttä palautetta on hyödynnetty.

Tutkimusohjelma 2007–2009 koostuu viidestä osasta: kaupungin tutkimustoiminnan lähtökohdista ja periaatteista, tutkimushaasteiden ja hankkeiden esittelystä, kaupunkitutkimusprofessorien omista tutkimushankkeista, Helsingin kaupungin virastojen ja laitosten tutkimushankkeista sekä yhteenvedosta. Tutkimusohjelmaan on ensimmäistä kertaa otettu mukaan kaupunkitutkimusprofessorien ja kaupungin virastojen tutkimushankkeet. Lisäysten myötä ”Helsingin kaupungin tutkimusohjelma” on aiempaa informatiivisempi kokonaisuus.

Periaateosassa käsitellään tutkimuksen ja päätöksenteon suhteita, tutkimuksen organisointia kaupungin sisällä, sekä kotimaista että kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ja tutkimustoiminnan voimavaroja.

Toisessa osassa tutkimushankkeet on ryhmitelty neljän ajankohtaisten kaupunkipoliittisen haasteen alle: Metropolialueen hallinta ja toimiva suurkaupunki, Kaupungin talouden ja elinkeinojen menestys, Asukkaille hyvä Helsinki ja Kaupunkihistorian ymmärtäminen.

Kolmannessa osassa on kuvattu kaupunkitutkimusprofessorien meneillään olevat tutkimushankkeet. Kaupunkitutkimusprofessuureja on yhdeksän ja verkoston rahoittajina toimivat Opetusministeriö, Helsingin yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki ja Lahden kaupunki. Professorien rooli on metropolialueen tutkimusyhteistyössä keskeinen.

Neljännessä osassa on kuvattu kaupungin niiden virastojen ja laitosten tutkimushankkeet, jotka toimittivat tiedot omasta tutkimustoiminnastaan. Helsingin kaupungin tutkimusohjelmassa on mukana yhdeksän virastoa tai laitosta: Helsingin ammattikorkeakoulu, kaupunginmuseo, kaupunkisuunnitteluvirasto, kiinteistöviraston geotekninen osasto, opetusvirasto, rakennusvirasto, sosiaalivirasto, terveyskeskus ja ympäristökeskus.

Kolmivuotisen tutkimusohjelman laatimisen tarkoituksena on suunnata kaupungin tutkimusvoimavarat tehokkaasti tärkeisiin tutkimuskohteisiin. Tutkimusohjelman tavoitteena on pitää Helsinki toimintaympäristöstään tietoisena kaupunkina. Kaupungin tutkimusorganisaation kehitys on kulkenut kohti verkostomallia, jossa kaupungin tietokeskuksella on toimintaa aktivoiva, koordinoiva ja kehittävä tehtävä. Tämä koskee ennen muuta sellaisia, myös kansainvälisiä aiheita, tietoja ja vertailuja, jotka palvelevat koko kaupunkia ja useita hallintokuntia yhteisesti. Kaupungin tutkimustoimintaa täydentävät hallintokuntien omat tutkimusohjelmat ja -hankkeet, jotka keskittyvät pääasiassa ko. hallintokunnan omaan toimintaympäristöön.

Tutkimusohjelman laatimisesta vastannut johtoryhmä esittää, että Khs

- hyväksyisi esityslistan liitteenä olevan tutkimusohjelman noudatettavaksi kaupungin virastoissa ja laitoksissa ohjeellisesti

- kehottaisi virastoja ja laitoksia varautumaan tutkimusohjelman toteuttamiseen

- osoittaisi tietokeskuksen tehtäväksi suorittaa ohjelman mukaisia tutkimuksia ja tukea niiden muualla tapahtuvaa toteuttamista.

Sj toteaa, että Khs hyväksyi edellisen, vuosille 2004 – 2006 ajoittuneen Helsingin kaupungin tutkimusohjelman 31.5.2004. Uudessa, vuosille 2007 – 2009 ajoittuvassa tutkimusohjelmassa tutkimushankkeet on koottu neljän haasteen alle: metropolialueen hallinta ja toimiva suurkaupunki; kaupungin talouden ja elinkeinojen menestys; asukkaille hyvä Helsinki ja kaupunkihistorian ymmärtäminen. Näitä haasteita lähestytään eri tutkimuslinjojen kautta. Tutkimuslinjoja ovat mm. tiedon tuotanto ja hyödyntäminen kaupunkikehityksen hallinnassa, Helsingin metropolialue innovaatioympäristönä, kaupunkirakenteen kehitys ja ympäristön muutos, suurtapahtumat ja kulttuurin talous, kaupungin talous sekä palveluiden saatavuus ja laatu. Yksittäiset tutkimushankkeet on puolestaan ryhmitelty näiden tutkimuslinjojen alle. Kansainväliset vertailut, seudullisen yhteistyön lisääntyminen, metropolialueen kilpailukyky, väestön ikääntyminen ja maahanmuuttajataustaisen väestön määrän kasvu ovat seikkoja, jotka nousevat esiin monissa tutkimushankkeissa.

Helsingin kaupungin tutkimusohjelmaa valmisteltaessa on tälläkin kertaa kuultu laajasti eri tahoja. Ohjelmassa ovat ensi kertaa mukana myös kaupunkitutkimusprofessorien ja kaupungin virastojen tutkimushankkeet. Näin tutkimusohjelmasta saa aiempaa paremman kuvan Helsingissä tehtävästä kaupunkitutkimuksesta.

SJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Helsingin kaupungin tutkimusohjelman vuosille 2007 - 2009 noudatettavaksi kaupungin virastoissa ja laitoksissa ohjeellisesti.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa virastoja ja laitoksia varautumaan tutkimusohjelman toteuttamiseen.

Vielä kaupunginhallitus kehottaa tietokeskusta suorittamaan tutkimusohjelman mukaisia tutkimuksia ja tukemaan niiden muualla tapahtuvaa toteuttamista.

Pöytäkirjanote ja tutkimusohjelma tietokeskukselle kehotuksin toimittaa tutkimusohjelma kaupungin kaikille virastoille ja laitoksille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITE

Helsingin kaupungin tutkimusohjelma vuosiksi 2007-2009