HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

ESITYSLISTA

3 - 2007

Kokousaika	22.1.2007 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

3

Virkamatkoja koskevat sopimus- ja toimivaltamääräykset

3

4

Helsingin kaupungin edustajan nimeäminen Finland Convention Bureau ry:n hallitukseen

8

5

Valtuutettu Risto Rautavan toivomusponsi: Henkilöstöstrategian toteutumisen arviointi

9

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1

Helsingin itäisen saariston ja siihen liittyvien vesialueiden määrääminen rakennuskieltoon (nro 11632)

11

2

Suurmetsän tontin 41086/10 ja katualueen asemakaavan muuttaminen (nro 11616)

14

3

Hallintopäällikkö Mikko Lehtosen virkasuhteen päättyminen

18

4

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen VR-Yhtymä Oy:n sekä YIT Rakennus Oy:n välisessä kiinteistökaupassa

19

5

Alueen varaaminen Töölönlahdelta tanssimakasiinin suunnittelua varten

22

6

Asuinkerrostalotontin myyminen Arabianrannasta As. Oy Helsingin Kaisloille

28

7

Lindström Invest Oy:lle toimistotalon suunnittelua varten varatun toimitilatontin varausajan jatkaminen Sörnäisistä

33

8

Aluevarauksen jatkaminen Helsingin Osuuskauppa Elannolle Maunulan uuden liikekeskuksen suunnittelua varten

36

9

Katajanokalle suunnitellun maanalaisen pysäköintilaitoksen maanalaisen tilan varausajan jatkaminen

40

10

Helsingin Energian hallinnassa olevan Asunto Oy Helsingin Kivelänkatu 5 - 7:n osakkeiden myyminen

45

11

Kaupunkisuunnitteluviraston hallintopäällikön viran täyttäminen ja kaavoituslakimiehen viran nimikkeen muuttaminen

53

12

15.1.2007 pöydälle pantu asia Kaupungin omistamien aravavuokratalojen neliövuokrajyvityksen muuttaminen uustuotantohankkeissa

56

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

1

Kaksi oikaisuvaatimusta henkilöstökeskuksen osastopäällikön 28.9.2006 § 69 tekemästä työllistämisperusteisen Helsinki-lisän takaisinperimistä ym. koskevasta päätöksestä

67

2

Kaupungin edustajien valitseminen Ami-säätiön hallitukseen

73

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1

Lausunto tiesuunnitelmasta: Itäväylän (maantie 170) parantaminen välillä Länsimäentie - Kallvikintie

75

2

15.1.2007 pöydälle pantu asia Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Venäjä-Saksa merenalainen maakaasuputki Suomen talousvyöhykkeellä -ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta

91

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1

Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan asettaminen toimikaudeksi 2007-2008

99

2

Terve ja turvallinen kaupunki -neuvottelunnan asettaminen vuosiksi 2007 - 2008

104

3

Vapaaehtoistyön neuvottelukunnan asettaminen toimikaudeksi 2007-2008

111

4

Kaupungin edustajien valtiseminen Lilinkotisäätiön hallitukseen vuosiksi 2007 - 2009

116

5

15.1.2007 pöydälle pantu asia Valtuutettu Ilkka Taipaleen kirje Malmin psykiatrisen avo-osaston toiminnasta

118

1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

KJ Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Wallden-Pauligin (varalla Rautava) ja
Reinikaisen (varalla Malinen) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

KJ Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

3

VIRKAMATKOJA KOSKEVAT SOPIMUS- JA TOIMIVALTAMÄÄRÄYKSET

Khs 2006-2737

Kj toteaa, että Khs hyväksyi 8.5.1995, 751 §, periaatteet luottamushenkilöille luottamustehtävän hoitamisesta johtuvien matkakustannusten korvaamisesta. Periaatteiden kohdassa 1.1 käsitellään sopimusmääräyksiä ja ohjeita ja kohdassa 1.2 toimivaltaa. Täytäntöönpanopäätöksessään 23.9.1996, 1 299 §, Khs päätti hyväksyä luottamushenkilöitä ja kaupungin palveluksessa olevia henkilöitä koskevat virkamatkaohjeet. Ohjeet sisältävät toimivaltamääräykset.

Khs päätti 19.1.2004, 68 §, muuttaa 23.9.1996, 1 299 §, hyväksymänsä virkamatkoja koskevat ohjeet luottamushenkilöiden osalta sekä 8.5.1995, 751 §, hyväksymänsä luottamushenkilöiden matkakustannusten korvaamista koskevien periaatteiden kohdat 1.1 ja 1.2. Toimivaltaa koskevan kohdan Khs hyväksyi seuraavan sisältöisenä:

”Kaupunginhallitus päättää luottamushenkilöiden virkamatkoista lukuun ottamatta Pohjoismaihin, Baltiaan, Pietariin ja Moskovaan suuntautuvia virkamatkoja.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja päättää kaupunginvaltuutettujen ja kaupunginhallituksen jäsenten, kaupunginhallituksen asettamien tilapäisten toimikuntien sekä komiteoiden ja neuvottelukuntien jäsenten virkamatkoista Pohjoismaissa, Baltiaan sekä Pietariin ja Moskovaan.

Muiden luottamushenkilöiden virkamatkoista Pohjoismaissa sekä Baltiaan, Pietariin ja Moskovaan päättää asianomainen lauta- tai johtokunta.”

Kaupungin palveluksessa olevia henkilöitä koskevat virkamatkaohjeet toimivallan osalta on hyväksytty seuraavan sisältöisinä:

”Kaupunginhallituksen puheenjohtaja päättää kaupunginjohtajan virkamatkoista Euroopan ulkopuolelle. Kaupunginjohtajan muut virkamatkat merkitään kansliapäällikön päätösluetteloon.

Kaupunginjohtaja päättää apulaiskaupunginjohtajien virkamatkoista.

Kaupunginjohtaja tai apulaiskaupunginjohtaja päättävät kukin toimialallaan virastojen ja laitosten päälliköiden virkamatkoista Euroopassa.

Kaupunginjohtaja päättää kaikista kaupungin henkilökunnan virkamatkoista Euroopan ulkopuolelle.

Viraston tai laitoksen päällikkö päättää, ellei hän ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle, alaisensa henkilöstön virkamatkoista Euroopassa.”

Kj toteaa, että 1.8.2003 voimaan tulleen ammattikorkeakoululain 10 §:n mukaan ammattikorkeakoulun sisäistä hallintoa hoitaa hallitus. Hallitus ei ole kuntalain 17 §:ssä mainittu toimielin. Koska voimassa olevissa virkamatkaohjeissa hallitusta ei ole otettu huomioon, tulisi niitä tältä osin täydentää. Kj katsoo, että hallituksen jäseniä koskeva toimivalta voisi olla samanlainen kuin lautakuntien jäsentenkin.

Rakennusvalvonnan johtosäännön 16 §:n mukaan rakennusvalvonnan yhteydessä ja sen apuna toimivat kaupunkikuvaneuvottelukunta ja teknillinen neuvottelukunta. Kj toteaa, että toimivaltapäätöksissä ei ole otettu huomioon muita kuin Khn asettamat neuvottelukunnat. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista, että Khn päätöstä täydennetään siten, että rakennuslautakunta päättää kyseisten neuvottelukuntien jäsenten virkamatkoista samalla tavalla kuin se päättää omien jäsentensäkin virkamatkoista.

Kj toteaa, että virkamatka perustuu aina virkamatkamääräykseen. Virkamatkan on oltava työtehtävien hoidon kannalta tarpeellinen. Se on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuksin kuin mahdollista ottaen huomioon matkan ja hoidettavien tehtävien tarkoituksenmukainen hoitaminen. Virkamatkamääräys on verrattavissa työnjohdolliseen määräykseen. Tehtävien tarkoituksenmukaisen hoidon kannalta on eduksi, että määräyksen antaja ei ole kovin kaukainen esimies. Kj:n on usein vaikea arvioida yksittäisen virkamatkan tarpeellisuutta ja siitä saatavia hyötyjä.

Kj katsoo edellä mainituilla perusteilla, että Kj:n toimivaltaa olisi tarkoituksenmukaista muuttaa Euroopan ulkopuolisten matkojen osalta ja siirtää se virastojen ja laitosten päälliköille heidän alaistensa osalta. Kj toteaa, että jos toimivaltaa Euroopan ulkopuolisten virkamatkojen osalta siirretään virastojen ja laitosten päälliköille, näiden matkojen osalta edellytetään, että matkoista saadaan pyydettäessä tarvittavat seurantatiedot, esim. tiedot kunkin henkilön matkan tarkoituksesta, kohteesta ja kustannuksista. Kj:n tarkoituksena on antaa asiasta ohjeita virka- ja työtehtävien hoitamiseen liittyvien matkustamisohjeiden antamisen yhteydessä.

Kj toteaa, että hallinnollisten kustannusten säästämiseksi ja byrokratian vähentämiseksi virkamatkasta päättävän on usein tarkoituksenmukaista tehdä yleispäätöksiä, jolloin jokaisesta tavanomaisiin työtehtäviin liittyvästä matkasta ei tarvitsisi tehdä erillistä päätöstä. Yleispäätöksessä mainitaan puitteet, joiden rajoissa virkamatkoja voi tehdä. Päätöksessä voidaan mainita muun muassa, minkälaisia matkoja, esim. koulutukseen liittyviä, voi tehdä, päätöksen voimassaoloaika, enimmäiskustannukset, jotka matkasta saa aiheutua, sekä mille alueille matka voi suuntautua. Lisäksi edellytyksenä voi myös olla matkasuunnitelman laatiminen esim. vuosittain ja sen hyväksyminen etukäteen. Kj:n tarkoituksena on antaa virastoille ja laitoksille asiasta ohjeita virka- ja työtehtävien hoitamiseen liittyvien matkustamisohjeiden antamisen yhteydessä.

Kj toteaa edelleen, että jos yleispäätöksiä tehdään, on huolehdittava siitä, että virkamatkoja ja niistä aiheutuvia kustannuksia voidaan seurata. Tällä hetkellä kaikista niistä virkamiesten matkoista, jotka kaupungin kilpailuttama matkatoimisto Suomen Matkatoimisto Oy hoitaa, saadaan tarkat tiedot esim. matkakohteista, kustannuksista, käytetyistä hotelleista ja lentoluokista. Kaupungilla on tarkoitus ottaa vuonna 2007 käyttöön matkanhallintajärjestelmä, jota käytetään kaikkien matkojen hoitamiseen. Järjestelmästä saadaan kaikki seurannan kannalta tarvittavat tiedot.

Viraston tai laitoksen päällikkö päättäisi ehdotuksen mukaan henkilökuntansa Euroopan ulkopuolisista matkoista. Lisäksi viraston tai laitoksen päällikkö päättäisi Euroopassa tehtävistä virkamatkoista, ellei hän ole siirtänyt tehtävää muulle henkilölle.

Kj katsoo, että virkamatkoja koskevia ohjeita tulisi selkeyttää ja muuttaa päätösehdotuksesta ilmenevällä tavalla.

KJ Kaupunginhallitus päättänee kumota 23.9.1996, 1 299 §,
hyväksymänsä virkamatkoja koskevat ohjeet sekä 19.1.2004, 68 §, hyväksymänsä luottamushenkilöiden virkamatkoja koskevat sopimus- ja toimivaltamääräykset ja muuttaa 8.5.1995, 751 §, hyväksymänsä luottamushenkilöiden matkakustannusten korvaamista koskevien periaatteiden kohdat 1.1 ja 1.2 seuraavan sisältöisiksi:

1.1

Sopimusmääräykset

Luottamushenkilöiden virkamatkakustannukset korvataan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen liitteen 17 mukaan.

1.2

Toimivalta

Kaupunginhallitus päättää luottamushenkilöiden, asettamiensa tilapäisten toimikuntien, komiteoiden ja neuvottelukuntien, ammattikorkeakoulun hallituksen sekä kaupunkikuvaneuvottelukunnan ja teknillisen neuvottelukunnan jäsenten virkamatkoista lukuun ottamatta Pohjoismaihin, Baltiaan, Pietariin ja Moskovaan suuntautuvia virkamatkoja.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja päättää kaupunginvaltuutettujen ja kaupunginhallituksen jäsenten, kaupunginhallituksen asettamien tilapäisten toimikuntien sekä komiteoiden ja neuvottelukuntien jäsenten virkamatkoista Pohjoismaissa, Baltiaan, Pietariin ja Moskovaan.

Ammattikorkeakoulun hallitus sekä asianomainen lauta- tai johtokunta päättää jäsentensä virkamatkoista Pohjoismaissa, Baltiaan, Pietariin ja Moskovaan.

Rakennuslautakunta päättää kaupunkikuvaneuvottelukunnan ja teknillisen neuvottelukunnan jäsenten virkamatkoista Pohjoismaissa, Baltiaan, Pietariin ja Moskovaan.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee antaa viranhaltijoiden ja työntekijöiden virkamatkoista seuraavan toimivaltaa koskevan ohjeen:

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja päättää kaupunginjohtajan virkamatkoista Euroopan ulkopuolelle. Kaupunginjohtajan muut virkamatkat merkitään hallintokeskuksen hallintojohtajan päätösluetteloon.

Kaupunginjohtaja päättää apulaiskaupunginjohtajien virkamatkoista.

Kaupunginjohtaja tai apulaiskaupunginjohtaja päättää kukin toimialallaan virastojen ja laitosten päälliköiden virkamatkoista.

Viraston tai laitoksen päällikkö päättää henkilökuntansa Euroopan ulkopuolisista virkamatkoista. Lisäksi viraston tai laitoksen päällikkö päättää Euroopassa tehtävistä virkamatkoista, ellei hän ole siirtänyt tehtävää muulle henkilölle.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että tämä päätös tulee voimaan 1.2.2007 ja on voimassa enintään 31.12.2015 saakka, ammattikorkeakoulun hallituksen osalta kuitenkin vain 31.7.2008 saakka.

Pöytäkirjanote lauta- ja johtokunnille, ammattikorkeakoulun hallitukselle sekä virastoille ja laitoksille.

Lisätiedot:
Anttonen Pentti, työmarkkinalakimies, puhelin 310 37964

4

HELSINGIN KAUPUNGIN EDUSTAJAN NIMEÄMINEN FINLAND CONVENTION BUREAU RY:N HALLITUKSEEN

Khs 2007-72

Finland Convention Bureau ry:n sääntömääräinen syyskokous on 23.11.2006 valinnut yhdistyksen hallituksen ja varannut yhdistyksen ja Helsingin kaupungin välisen sopimukseen perustuen Helsingin kaupungille mahdollisuuden nimetä edustajansa hallitukseen jälkikäteen.

Helsingin kaupungin edustajana yhdistyksen hallituksessa oli vuonna 2006 yhteyspäällikkö Tuulikki Becker.

KJ Kaupunginhallitus päättänee nimetä yhteyspäällikkö Tuulikki Beckerin Helsingin kaupungin edustajaksi Finland Convention ry:n hallitukseen vuodeksi 2007.

Pöytäkirjanote FCB:lle, Tuulikki Beckerille, hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä talous- ja suunnittelukeskuksen elinkeinopalvelulle.

Lisätiedot:
Holstila Eero, elinkeinojohtaja, puhelin 169 2575

5

VALTUUTETTU RISTO RAUTAVAN TOIVOMUSPONSI: HENKILÖSTÖSTRATEGIAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI

Khs 2006-249

Kj ilmoittaa, että hyväksyessään 1.2.2006 kaupungin henkilöstöstrategian 2006-2008 (asia 3) Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että henkilöstötilinpäätösten lisäksi henkilöstöstrategian toteutumisesta raportoidaan valtuustokauden päätösseminaarissa vuonna 2008. (Risto Rautava, äänin 47-0).

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Kj toteaa, että henkilöstöstrategian toteutumisen seuranta on henkilöstökeskuksen lausunnon mukaan sen keskeisimpiä tehtäviä. Henkilöstöstrategiasta on henkilöstökeskuksen toimesta valmisteltu vaiheistettu ja aikataulutettu suunnitelma, jonka toteutumista seurataan henkilöstökeskuksen johtoryhmässä sekä keskeisimpien virastojen kehittämisjohtajista ja -asiantuntijoista muodostetussa seurantaryhmässä.

Henkilöstökeskus aikoo vuosittaisen henkilöstöraportin ohella raportoida henkilöstöstrategian toteutumisesta kokonaisuudessaan valtuustokauden päätösseminaarissa 2008.

KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 1.2.2006 hyväksymän toivomusponnen (Rautava) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Rautavalle sekä tiedoksi muille kaupunginvaltuutetuille.

Lisätiedot:
Saxholm Tuula, talousarviopäällikkö, puhelin 169 2231

1

HELSINGIN ITÄISEN SAARISTON JA SIIHEN LIITTYVIEN VESIALUEIDEN MÄÄRÄÄMINEN RAKENNUSKIELTOON (NRO 11632)

Khs 2006-2828

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (7.12.2006) mm., että rakennuskieltoalue rajautuu idässä kaupungin rajaan ja lännessä Vartiosaareen, Paloluotoon, Jollakseen ja Santahaminaan. Sen pohjoispuolelle jäävät Vuosaaren edustan vesialueet ja eteläpuolelle joukko pieniä ulkosaariston saaria.

Maanomistus Rakennuskieltoalueen suurimmista saarista Villinki, Iso Villasaari ja Pikku Niinisaari ovat kokonaan tai osittain yksityisomistuksessa. Itä-Villinki on puolustusvoimien saarena valtion omistama. Helsingin kaupunki omistaa Pikku Niinisaaren keskiosat ja joitakin tiloja Villingissä. Pienemmät saaret ovat kaupungin, valtion, Helsingin seurakuntayhtymän tai yksityisten maanomistajien omistuksessa.

Suunnittelutilanne Alueella ei ole asemakaavaa.

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003) itäisen saariston saaret on varattu virkistysalueiksi joitakin luonnonsuojelualueeksi merkittyjä saaria lukuun ottamatta. Loma-asumista tarkoittava RA-merkintä on pääkäyttötarkoitusta osoittavan virkistysaluemerkinnän lisäksi Villingissä, Itä-Villingissä, Pukkiluodossa, Pikku Niinisaaressa ja joissakin pienemmissä saarissa, joissa on kesähuviloita tai vastaavaa lomailutoimintaa. Villingin rantavyöhyke, Itä-Villingin pohjoisosa ja Satamasaari ovat kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta, jota kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät.

Luonnonsuojelualueiksi merkittyjen pienten saarten ja luotojen lisäksi on suurempiin saariin merkitty joitakin luonnonsuojelualuevarauksia. Kallahdenniemeltä kaakkoon jatkuva merenalainen harjumuodostelma on Natura-aluetta. Natura-alueen sisään jää useita saaria, jotka ovat osa harjumuodostelmaa, mutta eivät varsinaista Natura-aluetta.

Helsingin saariston ja merialueen osayleiskaavassa (Kvsto 23.4.1997) on saaristoaluetta tutkittu huomattavasti yleiskaavaa tarkemmin. Helsingin yleiskaava 2002 korvasi voimaan tullessaan osayleiskaavan. Osayleiskaava tarjoaa kuitenkin edelleen hyvän pohjan asemakaavojen laatimiselle.

Asemakaavan laatiminen itäiselle saaristoalueelle on tullut ajankohtaiseksi, koska saariston kehittäminen ei voi tapahtua pelkästään poikkeamispäätöksillä. Jätevesien käsittelyä koskevat tiukentuneet ympäristömääräykset ovat tehneet myös saarten vesihuoltoratkaisujen suunnittelun tarpeelliseksi. Rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuskannan suojelu tapahtuu yleensä sopivimmin asemakaavan avulla.

Helsingin yleiskaava 2002:ssa ei ole määrätty ympäristöä muuttavia toimenpiteitä luvanvaraisiksi, joten asemakaavan laatiminen itäsaariston alueelle on tarpeen myös siksi, että saaristoluonnon ja -maiseman kehittäminen ja suojelu voi tapahtua alueen erikoisluonteen mukaisesti.

Tavoitteet Merellisyys on eräs Itä-Helsingin vahvuuksista. Kaava-aluetta koskevana yleistavoitteena on saariston ja meren monipuolinen ja rikas käyttö ja saarten avoimuuden ja tavoitettavuuden parantaminen. Eri saarten luonne ja käyttö profiloidaan niiden ominaispiirteiden pohjalta.

Asemakaavan laatiminen on tarkoitus käynnistää vuoden 2007 alussa. Alustavan aikataulun mukaan alueen suunnitteluperiaatteet tuotaisiin jo keväällä 2007 kaupunkisuunnittelulautakunnan käsiteltäväksi ja asemakaavaluonnos valmistuisi vuoden 2007 loppuun mennessä.

Lautakunta esittää, että kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksessa nro 11632/7.12.2006 esitetty alue, joka käsittää Helsingin itäisen saariston ja siihen liittyvät vesialueet, määrätään rakennuskieltoon asemakaavan laatimista varten kahdeksi vuodeksi maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin perusteella.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta nro 11632/7.12.2006 ilmenevän Helsingin itäisen saaristoalueen rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Rakennuskieltokartta nro 11632 (Helsingin itäinen saaristo)

2

SUURMETSÄN TONTIN 41086/10 JA KATUALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11616)

Khs 2006-2522

41. kaupunginosan (Suurmetsän, Puistolan) korttelin nro 41086 tontin nro 10 ja katualueen asemakaavan muutosehdotus.

Kivitie 5

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (9.11.2006) mm., että tontin omistajat ovat pyytäneet 31.10.2005 asemakaavan muuttamista siten, että tonttitehokkuusluku nostetaan e = 0.25:een. Tontti jaetaan kahtia ja sille sallitaan ajo kevyen liikenteen raittia pitkin.

Asemakaavatilanne Alueella on voimassa asemakaava nro 9394 (vahvistettu 10.2.1988), jonka mukaan tontti asuinpientalojen korttelialuetta (AP). Tontilla on nykyisen asuinrakennuksen kohdalla rakennusala ja sen rakennusoikeus on 220 k-m², mikä vastaa tonttitehokkuuslukua e = 0.17. Kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa enintään 30 m² autosuoja- ja varastotilaa asuntoa kohti. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Tontilta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää Puistolan raitille. Kivirinne on jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu.

Nykytilanne Tontti sijaitsee pientaloalueella, jolla rakennusten rakentamistapa ja ‑aika on vaihtelevaa. Tontilla on vuonna 1952 valmistunut omakotitalo.

Puistolan raitin liikennemelu aiheuttaa häiriötä tontille. Päiväajan keskiäänitaso tontin rakentamattomalla eteläosalla on yli 55 dB.

Asemakaavan muutosehdotus

Tontti 10 on jaettu kahdeksi ohjeelliseksi tontiksi 12 ja 13, jotka on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tonttien tehokkuusluvuksi on annettu e = 0.25. Asemakaavakarttaan merkityn kerrosalan lisäksi saa rakentaa asuntojen ulkopuolisia talous- ja autosuojatiloja enintään 25 k-m²/asunto kuitenkin enintään 30 % asemakaavassa sallitusta asuntokerrosalasta sekä kuistitilaa, kasvihuonetta tms. enintään 10 % asemakaavassa sallitusta asuntokerrosalasta.

Asemakaavakartassa sallitusta kerrosalasta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen. Asuntojen lukumäärää rajoitetaan siten, että kutakin tontin pinta-alan täyttä 400 m² kohti saa rakentaa yhden asunnon. Kuitenkin, jos tontin pinta-ala on 600–799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa.

Molemmille tonteille on sijoitettu rakennusala. Asuinrakennuksesta erillään olevan autosuojan ja talousrakennuksen saa rakentaa rakennusalan ulkopuolelle, vähintään 0,5 m:n etäisyydelle katualueen rajasta ja naapurin suostumuksella tontin rajasta. Rakennuksissa on oltava harja- tai taitekatto. Tontit on aidattava katuihin rajoittuvilta sivuiltaan pensasaidalla. Ajoaukon leveys saa olla enintään 3 m.

Kivirinteelle on merkitty tontille ajo sallituksi n. 30 m:n matkalle Kivitieltä lähtien.

Muutoin asemakaavamääräyksiä on muutettu nykyisin käytössä olevien määräysten mukaisiksi. Alueen ympäristöön on laadittu vastaavanlaisia asemakaavan muutoksia, joissa tonttitehokkuus on nostettu e = 0.25:een.

Kaava-alueen pinta-ala on 1 504 m², josta erillispientalojen korttelialuetta on 1 292 m² ja katualuetta 212 m². Rakennusoikeutta on tehokkuuden e = 0.25 mukaan 323 k-m² (lisäystä 103 k-m²).

Ympäristöhäiriöt

Puistolan raitin liikenteen aiheuttama keskiäänitaso on täydennysrakennettavalla eteläisemmällä tontilla n. 56–63 dB. Puistolan raitin liikennemäärän ei ole arvioitu merkittävästi kasvavan nykyisestä määrästä 6 100 ajoneuvoa/vrk. Melutason ohjearvot sisällä arvioidaan saavutettavan tavanomaisin rakentein.

Vuorovaikutus asemakaavan muutosehdotusta valmisteltaessa

Osallisille on lähetetty maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja heille on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 8.–22.12.2006, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kaupunginmuseon lausunto.

Kaupunginmuseo mainitsee (5.1.2007) mm., että tontilla sijaitsee vuonna 1952 valmistunut jälleenrakennuskauden omakotitalo, jota asemakaavan muutosehdotuksessa ei ole esitetty suojeltavaksi. Olemassa olevan rakennuksen kohdalle on osoitettu nykyistä jonkin verran suurempi rakennusala. Tämän lisäksi toiselle tontille on osoitettu rakennusala uutta erillistaloa varten. Asemakaavan muutosehdotuksen tavoitteeksi onkin asetettu maankäytön tehostaminen korttelissa.

Asemakaavan muutosehdotuksen kohteena oleva kortteli sijaitsee Puistolan pientaloalueella, alueen erään pääväylän eli Puistolan raitin varrella. Helsinki-Hämeenlinna-rautatien valmistumisen ja vuonna 1906 perustetun Ab Parkstad-Wanda-Puistokylä Oy -nimisen yhtiön harjoittaman palstoituksen myötä Puistolan alueelle ryhdyttiin rakentamaan 1900-luvun alkuvuosina pientaloja. Kalkkivuoren lähistölle, kaupungin pakkoluovuttamalle maalle, palstoitettiin vuonna 1946 ns. asevelikylä, johon keskittyi jälleenrakentamiskauden asutusta. Vuosikymmenten kuluessa Puistola on huomattavasti tiivistynyt ja rakennuskanta paljolti myös uusiutunut.

Asemakaavan muutoksen kohteena olevan korttelinkin ympäristö on pääosin uusiutunutta ja kerroksista ja osin myös muuttunut erillistalorakentamisesta rivitalorakentamiseksi. Edellä mainituista syistä kaupunginmuseo ei esitä asemakaavan muutoksen yhteydessä tontilla sijaitsevan vuonna 1952 valmistuneen jälleenrakennuskauden omakotitalon suojelua, vaikka pitääkin hyväkuntoisen ja rakentamisaikakauttaan hyvin edustavan rakennuksen säilymistä erityisen toivottavana. Kaupunginmuseo ei näe estettä asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymiselle.

Lopuksi kaupunginmuseo esittää, että Puistolassa tehtäisiin rakennuskannan kokonaistarkastelu ja sen perusteella valittaisiin tulevien kaavamuutosten yhteydessä asemakaavalla suojeltavat rakennuskohteet. Näin varmistettaisiin Puistolan historian eri vaiheiden ilmeneminen rakennetussa ympäristössä myös tulevaisuudessa.

Kaj pitää kaupunginmuseon ehdottamaa Puistolan rakennuskannan inventointia tarpeellisena ja katsoo, että inventonteihin tulisi sekä kaupunkisuunnitteluvirastossa että kaupunginmuseossa osoittaa mahdollisuuksien mukaan riittävät resurssit.

Kaj toteaa, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2 b, 3 sekä 5–7 kohtien mukaan, milloin

muutetaan rakennusoikeutta siten, että asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0.3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta, muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä, muutetaan enintään kaksikerroksisten rakennusten korttelialueella rakennettavaksi sallitun rakennuksen talotyyppiä, muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin ja tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 41. kaupunginosan korttelin nro 41086 tontin nro 10 ja katualueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 9.11.2006 päivätyn piirustuksen nro 11616 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle ja ote rakennuslautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle sekä ote jäljennöksin esityslistatekstistä kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kaupunginmuseon johtokunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Asemakaavakartta nro 11616 (Suurmetsän tontti 41086/10)

3

HALLINTOPÄÄLLIKKÖ MIKKO LEHTOSEN VIRKASUHTEEN PÄÄTTYMINEN

Khs 2006-2654

Kaj toteaa, että kaupunkisuunnitteluvirasto on 14.12.2006 ilmoittanut, että hallintopäällikkö Mikko Lehtonen on toimittanut eroilmoituksen virastaan siirtyäkseen vanhuuseläkkeelle 1.2.2007 lukien. Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää, että kaupunginhallitus myöntäisi eron Lehtoselle eläkkeelle siirtymisen johdosta.

Kaupunkisuunnittelutointa koskevan johtosäännön 14 §:n mukaan viraston osaston ja osastopäällikkötasoisen yksikön päällikön valitsee kaupunginhallitus lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa. Hallintopäällikkö on viraston hallinto-osaston päällikkö.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää hallintopäällikkö Mikko Lehtoselle eron virastaan 31.1.2007 hänen saavuttaessaan säädetyn eläkeiän ja siirtyessään 1.2.2007 lukien vanhuuseläkkeelle.

Pöytäkirjanote Mikko Lehtoselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

4

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN VR-YHTYMÄ OY:N SEKÄ YIT RAKENNUS OY:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2007-48

Useita määräaloja Kumpulan kylän tilasta RN:o 5:0; Aleksis Kiven katu

Kiinteistölautakunta toteaa (19.12.2006) seuraavaa:

Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistön-luovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

Kiinteistö	Myyjä / Ostaja	Oik.tod.pvm. ja kauppahinta
Määräalat Kumpulan kylän tilasta RN:o 5:0	VR-Yhtymä Oy / YIT Rakennus Oy perustettavien yhtiöiden lukuun	21.11.2006 12 166 875 euroa

Kaupan kohde Kiinteistökaupan kohteina ovat määräalat Helsingin kaupungin Kumpulan kylässä sijaitsevasta Vallilan konepaja -nimisestä tilasta RN:o 5:0. Voimassa olevan asemakaavan mukaan määräaloista muodostuu asuinkerrostalojen korttelialueeseen (AK) kuuluvat tontit 22397/1, 2 ja 3 sekä tontti 22398/3. Tonttien yhteenlaskettu pinta-ala on 6 083 m² ja rakennusoikeus 13 500 k-m².

Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan määräaloilla sijaitsee vuonna 1921 valmistunut 1 290 k-m²:n suuruinen kulkuneuvojen suoja- ja huoltorakennus sekä vuonna 1940 valmistunut 560 k-m²:n suuruinen teollisuusrakennus. Lisäksi myydyllä alueella sijaitsee 140 k-m²:n suuruinen myymälärakennus ja 162 k-m²:n suuruinen varastorakennus. Kauppakirjan mukaan ostaja purkaa alueella sijaitsevat rakennukset.

Kauppahinta ja muut ehdot

Kokonaiskauppahinta 12 166 875 euroa vastaa yksikköhintoja n. 2 000 euroa/m² ja n. 901,25 euroa/k-m² rakennuksineen.

Kaupungin tekemään etuostolain 2 §:n mukaiseen tiedusteluun myyjä on vastannut, että kaikki kiinteistökauppaa koskevat ehdot on mainittu kauppakirjassa.

Kaupan ehdoissa on muun muassa varmistuslauseke, jonka mukaan VR-Yhtymä Oy:llä on oikeus saada kohtuullisen markkinahinnan mukainen hyvitys ostajalta, mikäli AK-rakennusoikeus nousee olennaisesti 15 vuoden kuluessa asemakaavan lainvoimaiseksi tulon jälkeen.

Kauppakirjassa on myös ehdot saastuneen maan puhdistamisesta sekä rakennusten purkamisesta. Ehtojen mukaan mikäli alueen maaperän tai rakennusten todetaan tutkimuksissa olevan pilaantunutta, vastaa VR kustannuksellaan maaperän/rakenteiden puhdistamisesta ja/tai vaihtamisesta ja/tai poiskuljetuksesta. Ostaja puolestaan vastaa rakennusten ja muiden rakenteiden ja laitteiden purku- ja hävittämis-kustannuksista, myös niiltä osin kuin rakennukset, rakenteet ja laitteet ovat katualueella.

Kaupan taustaa sekä kaupungin ja myyjän välinen sopimus

VR-Yhtymä Oy ja YIT Rakennus Oy ovat 5.2.2004 allekirjoitetulla sopimuksella sopineet keskinäisestä yhteistyöstä, jonka tavoitteena on saada Pasilan konepaja-alueelle lainvoimainen asemakaavan muutos asuinkerrostalojen, toimistorakennusten ja toimitilarakennusten sekä niille tarvittavien autopaikkojen korttelialueeksi sekä tämän jälkeen myydä YIT:lle AK, KT ja LPA rakennusoikeusalueet sopimuksen ehdoin. Sopimuksen mukaan kauppa toteutetaan kuudella erillisellä kauppakirjalla. Tehty kiinteistökauppa on sopimuksen mukaisista kaupoista toinen.

Myydyt määräalat ovat myös osa Helsingin kaupungin ja VR-Yhtymä Oy:n välillä 10.5.2005 allekirjoitettua sopimusta, jossa on sovittu ase-makaavan muutoksen toteuttamisesta sekä rakentamismahdollisuuksien paranemisen korvaamisesta. Sopimuksen mukaan VR-Yhtymä Oy luovuttaa tilasta RN:o 5:0 kaupungille n. 6 904 m²:n suuruisen määräalan toimistorakennusten tonttiin 22392/1 sekä yleisiin alueisiin n. 51 675 m²:n suuruiset määräalat. Kaupunki puolestaan luovuttaa yhteensä n. 303 m² VR-Yhtymä Oy:lle. Osa luovutuksista on toteutunut 9.3.2006.

Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan ko. kiinteistökaupassa, koska kauppa liittyy kaupungin kanssa aiemmin tehtyyn maankäyttösopimukseen ja alue tulee ostajan toimesta rakentumaan kaavan mukaiseen käyttöön.

Lautakunta esittää, ettei kaupunki käyttäisi etuosto-oikeuttaan 21.11.2006 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa VR-Yhtymä Oy on myynyt määräalat Helsingin kaupungin Kumpulan kylässä sijaitsevasta Vallilan konepaja -nimisestä tilasta RN:o 5:0 YIT Rakennus Oy:lle perustettavien yhtiöiden lukuun.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, ettei kaupunki käytä etuosto-oikeuttaan 21.11.2006 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa VR-Yhtymä Oy on myynyt useita määräaloja Kumpulan kylässä sijaitsevasta Vallilan konepaja -nimisestä tilasta RN:o 5:0 YIT Rakennus Oy:lle perustettavien yhtiöiden lukuun.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja YIT Rakennus Oy:lle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Kartta kaupan kohteesta
	Liite 3	Kiinteistönluovutusilmoitus
	Liite 4	Kauppakirja

5

ALUEEN VARAAMINEN TÖÖLÖNLAHDELTA TANSSIMAKASIININ SUUNNITTELUA VARTEN

Khs 2007-64

Kiinteistölautakunta toteaa (19.12.2006) seuraavaa:

Tiivistelmä Pekka Niskalle perustettavan Tanssimakasiini Oy:n lukuun esitetään varattavaksi Töölönlahden Makasiinipuistosta säilynyt makasiininosa siihen liittyvine maa-alueineen (1 270 m²) ympärivuotisen tanssikäytön ja musiikin esitystilan suunnittelua varten. Hanke monipuolistaisi Töölönlahden alueella yleisölle suunnattua musiikkikulttuuritarjontaa ja aktivoisi Makasiinipuiston käyttöä.

Varaus olisi voimassa vuoden 2007 loppuun saakka. Kun suunnitelmat ovat edenneet riittävän pitkälle ja alue rakennuksineen on siirtynyt kaupungille, rakennus luovutettaisiin yhtiölle ja alueesta tehtäisiin aluksi kolmen vuoden pituinen maanvuokrasopimus hankkeen toteuttamista varten. Vuokrasopimukseen sisältyisi ehto siitä, että vuokralaisella olisi oikeus saada vuokrasopimus pidennetyksi olemaan voimassa 30 vuotta sen jälkeen, kun rakennus on peruskorjattu kaupungin hyväksymien suunnitelmien mukaisesti.

Hakemus Pekka Niska on perustettavan Tanssimakasiini Oy:n puolesta lähettänyt 25.10.2006 kiinteistölautakunnalle hakemuksen koskien Töölönlahden makasiinien jäljellä olevan rakennuksen ja siihen liittyvän maa-alueen vuokraamiseksi Tanssimakasiini Oy:lle kunnostettavaksi tanssikäyttöön ja musiikin esitystilaksi.

Hakemuksen mukaan rakennusta tultaisiin käyttämään lavatanssikulttuurin edistämiseen, myös kansainvälisellä tasolla. Tilaa voitaisiin käyttää monipuolisesti erilaisten musiikkiesitysten näyttämönä, jolloin makasiini osaltaan täydentäisi Musiikkitalon palvelutarjontaa alueella.

Asemakaavatilanne Tanssimakasiini sijoittuisi voimassa olevan asemakaavan nro 10920 mukaan Musiikkitalon ja radanvarren toimistokorttelin välissä sijaitsevaan Makasiinipuistoon, johon asemakaavassa on osoitettu rakennusalat sekä säilytettävälle makasiinirakennuksen osalle että siirrettäville makasiinirakennuksille. Tilat saavat olla kerrosalaltaan enintään 1 500 k-m².

Asemakaavamääräysten mukaan makasiinia saadaan käyttää kulttuu-ri-, näyttely-, kahvila- ja ravintolatoiminnan sekä kansalaistoiminnan tiloina.

Maan ja rakennuksen omistustilanne

Mainittu puistoalue ja säilynyt makasiinirakennuksen osa ovat tällä hetkellä valtion omistuksessa. Alue sisältyy kaupungin ja valtion väliseen vuonna 1986 allekirjoitettuun Kamppi-Töölönlahti maapoliittiseen periaatesopimukseen, johon liittyvästä aluejärjestelystä kiinteistölautakunta on 31.10.2006 tehnyt esityksen Khlle. Makasiinipuisto rakennuksineen siirtyisi aluejärjestelyssä kaupungin omistukseen alkuvuodesta 2007.

Makasiinin kunto Asemakaavan muutoksessa säilytettäväksi merkitty makasiini paloi osittain keväällä 2006. Rakennuksesta jäi jäljelle n. 25 m:n osa rakennuksen itäpäästä. Lisäksi rakennuksen eteläpuolista seinää jäi pystyyn n. 20 m:n osuus.

Rakennusviraston ennen tulipaloa tekemän hankesuunnitelman mukaan rakennuksen kunto oli heikko ja seiniä lukuun ottamatta kaikki rakennusosat joudutaan uusimaan tai korjaamaan. Hankesuunnitelman mukainen kustannusarvio oli yli 2,5 milj. euroa.

VTT:n tekemien tutkimusten mukaan pystyyn jäänyttä seinää ei voi käyttää kantavana rakenteena. Palossa olleista tiilistä tehtyjen pakkaskokeitten perusteella palossa vaurioituneita tiiliä ei tulisi käyttää julkisivurakenteissa.

Töölönlahdenpuiston ja musiikkitalon rakentamistilanne

Musiikkitalon alustavat rakennustyöt ovat käynnistyneet patoseinien ja maanalaisten huoltotilojen rakennustöillä. Musiikkitalon varsinaiset rakennustyöt alkavat keväällä 2007 ja rakennus on valmis syksyllä 2009. HKR on aloittanut Töölönlahden alueen puistojen suunnittelutyöt. Musiikkitalon ympäristön puistoalueet on tarkoitus toteuttaa samassa aikataulussa Musiikkitalon kanssa.

Tanssimakasiinin idealuonnos

Hakija on teettänyt Arkkitehtitoimisto JKMM Oy:llä idealuonnoksen makasiinin muuttamisesta Tanssimakasiiniksi. Idealuonnoksen mukaan säilynyt makasiinin osa korjattaisiin taikka osin uudelleen rakennettaisiin ja samalla laajennettaisiin luoteispuolelle lasiterassilla siten, että rakennuksen hyötyala olisi n. 700 m².

Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto

Kaupunkisuunnitteluvirasto on 13.11.2006 antanut hakemuksesta lausunnon, jossa todetaan muun muassa seuraavaa:

”Asemakaavan mukaan Makasiinipuistosta on tarkoitus muodostaa puistomainen sisä- ja ulkotilojen kokonaisuus, jota voidaan käyttää aiempaan tapaan kansalais- ja näyttelytoimintaan sekä muuhun vaihtuvaan toimintaan. Tavoitteena on tarjota edellytykset puistokahviloille ja näiden ulkotarjoilutiloille.

Makasiini on rakennusala puistossa. Sille ei voi muodostaa tonttia eikä sen aluetta voi aidata.

Autopaikkoja ei saa rakentaa puistoalueelle eikä rakennuksen vierustoille, ei edes poikkeuksellisesti tanssitapahtumien ajaksi. Asiakkaiden ja henkilökunnan vaatimat autopaikat tulee sijoittaa alueen pysäköintilaitoksiin.

Hakemus tarjoaa edellytykset peruskorjata rakennus valmiiksi Musiikkitalon aikataulussa. Toiminta on periaatteessa asemakaavan mukaista. Kuitenkin toiminta ja suunnitelma sellaisenaan tarkoittaa rajatulle yleisölle varattua tilaa, joka on suljettuna suuren osan puiston käyttöajasta. Ideasuunnitelman mukaan rakennus sulkeutuu puiston kävelykatuakselille, johon avautuu vain huoltoliikenteen ovi. Tämä on vastoin asemakaavan tavoitetta. Makasiinin tulee olla ympärivuotisessa käytössä. Suunnitelmaa tulee muuttaa asemakaavan tavoitteen mukaiseksi.

Makasiinilla on keskeinen ja näkyvä kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen sijainti. Rakennuksen kunnosta seuraa peruskorjauksen lisäksi uudisrakentamis- ja täydennysrakentamistarvetta. Näistä ja asemakaavan toiminnallisista tavoitteista johtuu poikkeuksellisen suuret vaatimukset arkkitehtisuunnittelun laadulle ja rakennuksen toiminnalliselle sisällölle. Esimerkkeinä vastaavista suunnittelukohteista ovat Suomenlinnan opastuskeskus ja Uunisaaren kahvila- ja kokousrakennus.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että säilynyt makasiini ja sen alue tulisi varata hakijalle ensivaiheessa vain suunnittelua varten, jotta voidaan varmistua ratkaisun arkkitehtonisesta, toiminnallisesta ja kaupunkikuvallisesta laadusta sekä ratkaisun soveltuvuudesta puistoalueelle ja kävelykatuakselin varteen ennen lopullisen vuokrasopimuksen tekoa.

Makasiinin ja sen ympäristön suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston sekä kaupunginmuseon ja alueen toteutusprojektin kanssa. Suunnittelussa rakennuksen ulkoalueet ja kulku- ja huoltoyhteydet on sopeutettava Töölönlahden asemakaavan vaatimuksiin ja puiston suunnitelmiin. Suunnitelmien tulisi valmistua vuoden 2007 aikana jatkotoimenpiteiden arvioimista varten.”

Varaus- ja vuokrausehdot

Kiinteistölautakunta puoltaa säilyneen makasiininosan siihen liittyvine maa-alueineen (1 270 m²) varaamista hakijalle ympärivuotiseen tanssimakasiinikäyttöön. Hanke monipuolistaa Töölönlahden alueella yleisölle suunnattua musiikkikulttuuritarjontaa ja aktivoi Makasiinipuiston käyttöä.

Kiinteistölautakunnan mielestä alue rakennuksineen tulisi varata hakijalle hankkeen suunnittelua varten vuoden 2007 loppuun saakka. Kun suunnitelmat ovat edenneet riittävän pitkälle ja alue rakennuksineen on siirtynyt kaupungille, rakennus luovutettaisiin yhtiölle ja alueesta tehtäisiin kolmen vuoden pituinen maanvuokrasopimus hankkeen toteuttamista varten. Vuokrasopimukseen sisältyisi ehto siitä, että vuokralaisella olisi oikeus saada vuokrasopimus pidennetyksi olemaan voimassa 30 vuotta sen jälkeen, kun rakennus on peruskorjattu kaupungin hyväksymien suunnitelmien mukaisesti. Vuokrausperusteen pääoma-arvona tulisi käyttää musiikkitalon rakennusoikeuden luovutusarvoa, joka oli n. 340 euroa/k-m².

Varausehdoissa on otettu kaupunkisuunnitteluviraston esittämät tavoitteet hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon.

Kaj toteaa, että sopivaa tilaa tanssitoiminnalle on etsitty pitkään kaupungin alueelta. Kiinteistölautakunnan ehdotus tanssimakasiinin toteuttamiseksi yksityisen tahon toimesta Makasiinipuistoon on hyvä täydennys alueelle tulevalle muulle toiminnalle. Makasiinipuistoon on hyvät julkiset kulkuyhteydet.

Kvsto hyväksyi 13.12.2006 kiinteistölautakunnan esityksessä mainitun Kamppi-Töölönlahti –alueen maapoliittisen periaatesopimuksen mukaisen aluejärjestelyn.

Päätösehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen.

Kiinteistölautakunnassa asian käsittelyn aikana jäsen Moisio esitti jäsen Liemolan kannattamana, että asia palautettaisiin uudelleen valmisteltavaksi avoimen ideakilpailun järjestämistä varten.

Suoritetussa äänestyksessä asian käsittelyä päätettiin jatkaa äänin 5 - 3, vähemmistössä jäsenet Moisio ja Liemola sekä varajäsen Hytönen.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata että Pekka Niskalle perustettavan Tanssimakasiini Oy:n lukuun Makasiinipuistosta esityslistan liitekartan mukaisen noin 1 270 m²:n suuruisen alueen sillä sijaitsevine rakennuksineen tanssikäytön ja musiikin esitystilan suunnittelemista varten 31.12.2007 saakka seuraavin ehdoin:

1 Alueen ja sillä sijaitsevan rakennuksen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston, kaupunginmuseon ja alueen toteutusprojektin kanssa.

Suunnittelun lähtökohtana tulee olla rakennuksen vanhan ilmeen palauttaminen siten, että rakennus on arkkitehtonisesti, toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen. Suunnittelussa rakennuksen ulkoalueet ja kulku- ja huoltoyhteydet on sopeutettava Töölönlahden asemakaavan vaatimuksiin ja puiston suunnitelmiin. Rakennus tulee suunnitella ympärivuotiseen käyttöön.

Säilytettävän rakennuksen koko laajennuksineen ja vuokra-alueen rajat tarkentuvat jatkosuunnittelun yhteydessä.

2 Hyväksyttävien suunnitelmien valmistuttua alue vuokrataan varauksensaajalle kolmen vuoden ajaksi kiinteistölautakunnan päättämästä ajankohdasta lukien edellisessä kohdassa mainitun rakennuksen peruskorjausta ja uudelleen rakentamista varten. Vuokralaisella on oikeus saada vuokrasopimus pidennetyksi olemaan voimassa 30 vuotta sen jälkeen, kun vuokra-alueella sijaitseva rakennus on peruskorjattu kaupungin hyväksymien suunnitelmien mukaiseen kuntoon. Alueen vuokra perustuu elinkustannusindeksin pisteluvun 100 mukaiseen pääoma-arvoon 21 euroa/k-m².

3 Kaupunki ei vastaa vahingosta, mikä varauksensaajalle saattaa syntyä siitä, ettei kaupunki saa omistukseensa varausaluetta rakennuksineen eikä vuokrasopimusta voida sen johdosta solmia.

Pöytäkirjanote Pekka Niskalle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, kaupunginmuseolle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Pekka Niskan hakemus 25.11.2006
	Liite 2	Idealuonnos, pohjapiirustus
	Liite 3	Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto 13.11.2006
	Liite 4	Sijaintikartta
	Liite 5	Varauskartta

6

ASUINKERROSTALOTONTIN MYYMINEN ARABIANRANNASTA AS. OY HELSINGIN KAISLOILLE

Khs 2006-2757

Kiinteistölautakunta toteaa (5.12.2006) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Toukolan Arabianrannan asuinkerrostalotontille (AK) 23124/38 on tarkoitus rakentaa tontinluovutuskilpailun ja ehdotuksen ”Kaislat” mukaisesti vapaarahoitteisia erityisen korkeatasoisia omistusasuntoja kolmeen pistetaloon meren rannan lähettyville yhteensä 33 kappaletta. Tontilla on rakennusoikeutta 3 600 k-m2, ja tontilta avautuu hienot näkymät Vanhankaupungin selälle.

Helsingin kaupungin ja Skanska Talonrakennus Oy:n välillä 24.5.2006 allekirjoitetun tontin 23124/38 ostamista, suunnittelua ja rakentamista koskevan varaussopimuksen mukaan tontti tulisi myydä 31.12.2006 mennessä ja tontin rakentaminen alkaa 31.3.2007 mennessä, ellei kiinteistölautakunta päätä määräaikojen jatkamisesta. Lisäksi varaussopimuksen mukaan kiinteistölautakunta tekee erikseen esityksen tontin myymisestä kaupunginhallitukselle.

Hakemus As. Oy Helsingin Kaislat pyytää, että Helsingin kaupunki myisi yhtiölle Toukolan Arabianrannan asuinkerrostalotontin (AK) 23124/38.

Varauspäätös ja tontinluovutuskilpailu

Kiinteistölautakunta päätti 25.5.2004 varata 23. kaupunginosan (Toukola, Arabianranta) suunnitellun tontin 23124/6 (nykyinen 23124/ 38) kilpailun järjestämistä varten vapaarahoitteisten erityisen korkeatasoisten omistusasuntojen rakennuttamista varten ilman hitas-ehtoja 31.12.2006 saakka. Rakennuttaja päätettiin valita tontinluovutuskilpailulla, jossa suunnitelman laatu ratkaisee voittajan.

Khs päätti 13.2.2006 kiinteistölautakunnan esityksestä varata suunnitellun tontin 23124/38 Skanska Talonrakennus Oy:lle vapaarahoitteisten erityisen korkeatasoisten omistusasuntojen rakennuttamista varten ilman hitas-ehtoja 31.12.2007 saakka ehdolla, että kohde suunnitellaan ja rakennetaan ehdotuksen ”Kaislat” mukaisesti ja Arabianrannan tontinluovutuskilpailun ohjelmaa noudattaen sekä ehdolla, että alueen asemakaavan muutos saa lainvoiman.

Varaussopimus Kiinteistövirasto ja Skanska Talonrakennus Oy ovat allekirjoittaneet 24.5.2006 tontinluovutuskilpailun ”Arabianrannan tontinluovutuskilpailu, tontti 23124/20, kilpailuohjelma 26.10.2004”, perusteella laaditun asemakaavan muutosehdotuksen nro 11499 mukaisen suunnitellun tontin 23124/38 ostamista, suunnittelua ja rakentamista koskevan varaussopimuksen.

Lyhytaikainen vuokrasopimus

Tonttiosaston maanluovutustoimiston päällikkö päätti 26.5.2006 vuokrata Skanska Talonrakennus Oy:lle 23. kaupunginosan (Toukola) korttelin nro 23124 asemakaavan muutos-ehdotuksen nro 11499 mukaista ohjeellista kaavatonttia nro 38 vastaavan alueen, joka muodostuu noin 2 710 m2:n suuruisesta määräalasta Koskelan kylän (408) tilaa RN:o 1:0 ajaksi 1.6. -30.11.2006, kuitenkin kauintaan siihen saakka, kunnes kaupungin päätöksen nojalla tehtävä tonttikauppa tehdään.

Tonttiosaston maanluovutustoimiston päällikkö päätti 31.10.2006 muuttaa mainitun sopimuksen vuokra-ajaksi 1.6. - 31.12.2006, kuitenkin kauintaan siihen saakka, kunnes kaupungin päätöksen nojalla tehtävä tonttikauppa tehdään. Lisäksi vuokralainen päätettiin oikeuttaa aloittamaan maanrakennus- ja perustamistyöt vuokra-alueella 1.11.2006 alkaen.

Asemakaava- ja tonttitiedot

Kvston 21.6.2006 vahvistaman ja 4.8.2006 lainvoimaiseksi tulleen asemakaavan muutoksen nro 11499 mukaan tontti 23124/38 on enintään neljäkerroksisten asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK IV).

Tontin rakennusoikeudeksi on merkitty 3 600 k-m2.

Tontille saa sijoittaa liiketiloja, julkisia lähipalvelutiloja ja kunnallistekniikkaa palvelevia tiloja rakennusten katutasoon. Autopaikkanormi on asuntojen osalta 1 ap/140 k-m². Autopaikat saa sijoitta LPA-alueelle enintään 250 m:n kävelymatkan päähän tontista.

Tontti 23124/38 on merkitty 7.11.2006 kiinteistörekisteriin. Tontin pinta-ala on 2 710 m², rakennusoikeus 3 600 k-m² ja osoite Muotoilijanpiha 6.

Suunnitelmat Tontille rakennetaan vapaarahoitteisia erityisen korkea-tasoisia omistusasuntoja yhteensä 33 kappaletta. Asuntojen keskipinta-ala on 96,5 m². Tontille ei toteuteta liiketiloja. Pääsuunnittelijana on toiminut Arkkitehtiryhmä A6 Oy/Tapio Saarelainen.

Väestönsuojapaikat sijoittuvat omalle tontille. Autopaikat (26 kappaletta) ja jätekatos sijoittuvat autopaikkatontille 23124/37.

Myynti ja kauppahinta Tontinluovutuskilpailun ja varaussopimuksen ehtojen mukaan tontin asemakaavaan merkityn asuinrakennusoikeuden hinta on 700 euroa/ k-m².

Mikäli kohteen lopullisen asuinrakennusoikeuden kerrosalaneliömetri-määrä ylittää tontin asemakaavaan merkityn asuinrakennusoikeuden kerrosalaneliömetrimäärän, kaupungilla on oikeus periä ostajalta mainitun ylityksen osalta lisäkauppahintaa edellä mainittua yksikköhintaa / k‑m2 vastaava määrä. Tämän vuoksi kauppa-kirjaan tulee ottaa mahdollisen lisäkauppahinnan perimistä koskeva ehto.

Tontille mahdollisesti toteutettavien liike- ja palvelutilojen osalta peritään samaa kauppahintaa samojen periaatteiden mukaan kuin asuin-rakennusoikeuden osalta. Tonteille sallitun asuin-, liike- ja palvelu-kerrosalan lisäksi rakennettavien mainittujen tilojen ulkopuolisten aputilojen tai muunkaan lisäkerrosalan osalta ei peritä vakiintuneen käytännön mukaan kauppahintaa.

Kauppahinnan lisäksi ostaja on velvollinen maksamaan kauppahinnalle laskettua kolmen (3 %) prosentin vuotuista korkoa 1.9.2005 alkaen

kaupantekopäivään saakka.

Kaupanteon määräajan jatkaminen

Varaussopimuksen mukaan tontti tulisi myydä 31.12.2006 mennessä ja tontin rakentaminen alkaa 31.3.2007 mennessä, ellei kiinteistölauta-kunta päätä määräaikojen jatkamisesta.

Tontin rakennuslupahakemus on jätetty 28.8.2006. Rakennusvalvonta-virastosta 17.11.2006 saadun ilmoituksen mukaan rakennuslautakunta käsittelee hakemusta kokouksessaan 5.12.2006. Tontin rakentaminen alkanee alkuvuodesta 2007.

Muut ehdot Kauppakirjaan ehdotetaan otettavaksi muun muassa Toukolan Arabianrannan voimassa olevia asuntotonttien varausehtoja, puheessa olevan osa-alueen talonrakentamisen suunnitteluohjetta, maaperän puhdistamista, vanhojen rakenteiden ja rakennusjätteiden poistamista sekä erilaisia rasitteita, kuten yleiselle jalankululle varattuja alueita, jätekatosta, ajo-, kulku- ja huolto- sekä pelastusreittejä sekä kunnallistekniikkaa, koskevia ehtoja.

Muutoin esitetään noudatettavaksi kaupungin kiinteistökaupoissa yleisesti noudatettavia ehtoja.

Lisäksi lautakunta päätti, että kyseinen tontti on myytävä As. Oy Helsingin Kaisloille 31.3.2007 mennessä.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan myymään As. Oy Helsingin Kaisloille 23. kaupunginosan korttelin nro 23124 tontin nro 38 seuraavin ehdoin:

1 Kauppahinta on 2 520 000 euroa.

Kauppahinta maksetaan kokonaisuudessaan kauppakirjan allekirjoittamisen yhteydessä.

2 Mikäli kohteen lopullinen asuinrakennusoikeuden kerros-alaneliömetrimäärä ylittää tontin asemakaavan muutokseen nro 11499 merkityn asuinrakennusoikeuden kerros-alaneliömetrimäärän 3 600 k-m², kaupungilla on oikeus periä ostajalta ylityksen osalta lisäkauppahintaa 700 euroa / k-m².

Ostaja on mahdollisen lisäkauppahinnan määrittämistä varten velvollinen toimittamaan 2 kuukauden kuluessa kohteen rakennusluvan lainvoimaiseksi tulosta tiedon kohteen lopullisesta asuinrakennusoikeuden kerrosalaneliömetrimäärästä (k-m2) kiinteistöviraston tonttiosastolle.

Ostaja on velvollinen suorittamaan mahdollisen lisäkauppahinnan kiinteistöviraston tonttiosastolle viimeistään 5 kuukauden kuluessa kohteen rakennusluvan lainvoimaiseksi tulosta.

Myytävälle tontille mahdollisesti toteutettavien liike- ja palvelutilojen osalta peritään samaa kauppahintaa samojen periaatteiden mukaan kuin asuinrakennusoikeuden osalta.

Tontille sallitun asuin-, liike- ja palvelukerrosalan lisäksi rakennettavien mainittujen tilojen ulkopuolisten aputilojen tai muunkaan lisäkerrosalan osalta ei peritä kauppahintaa.

3 Ostaja on velvollinen maksamaan kauppahinnan lisäksi kauppahinnalle laskettua kolmen (3 %) prosentin vuotuista korkoa 1.9.2005 alkaen kaupantekopäivään saakka.

4 Omistus- ja hallintaoikeus tonttiin siirtyy ostajalle kauppa-kirjan allekirjoittamisen yhteydessä.

5 Ostaja on velvollinen noudattamaan tontinluovutuskilpailun (”Arabianrannan tontinluovutuskilpailu, tontti 23124/20, kilpailuohjelma 26.10.2004”) perusteella laadittua ja myyjän kanssa 24.5.2006 allekirjoitettua asemakaavan muutosehdotuksen nro 11499 mukaista suunnitellun tontin 23124/38 ostamista, suunnittelua ja rakentamista koskevaa varaussopimusta.

6 Ostaja on velvollinen rakentamaan kaupan kohteena olevalle tontille vapaarahoitteisia erityisen korkeatasoisia omistusasuntoja.

7 Mikäli ostaja ei noudata tämän kauppakirjan ehtoja, ostaja on velvollinen suorittamaan myyjälle mahdollisen vahingonkorvauksen lisäksi sopimussakkoa kulloinkin enintään viisisataatuhatta (500 000) euroa.

8 Muutoin noudatetaan esityslistan liitteestä ilmeneviä kauppakirjan lisäehtoja sekä kaupungin kiinteistökaupoissa yleisesti noudatettavia ehtoja.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja Asunto Oy Helsingin Kaisloille.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Hakemus
	Liite 2	Varaussopimus
	Liite 3	Kauppakirjan lisäehdot
	Liite 4	Sijaintikartta

7

LINDSTRÖM INVEST OY:LLE TOIMISTOTALON SUUNNITTELUA VARTEN VARATUN TOIMITILATONTIN VARAUSAJAN JATKAMINEN SÖRNÄISISTÄ

Khs 2007-53

10. kaupunginosa (Sörnäinen); Varastokatu 5, Verkkosaarenkatu 3

Kiinteistölautakunta toteaa (19.12.2006) seuraavaa:

Tiivistelmä Lindström Invest Oy:lle toimistotalon suunnittelua ja markkinointia varten Sörnäisistä varatun toimitilatontin 10576/2 varausaikaa esitetään jatkettavaksi. Tontin rakennusoikeus on 8 600 k-m². Lindström Invest Oy on vuonna 2004 saanut saneerattua alueella sijaitsevan Lindström Talon toimistokäyttöön. Talossa toimii nyt yli 40 yritystä ja se on noin 600 ihmisen työpaikka. Yhtiö on myös osapuolena kaupungin ja alueen yritysten Kalasataman metroaseman rakentamisen aikaistamista koskevassa sopimuksessa ja mukana alueen yhteismarkkinoinnissa. Metroaseman rakentaminen on käynnistynyt viime vuonna osittain yksityisen rahoituksen turvin ja saadaan käyttöön jo heti vuoden 2007 alussa. Hanke on kaupungin elinkeinopoliittisen linjan mukainen painottaen Kalasataman alueen kehittämistä.

Hakemus Lindström Invest Oy on lähettänyt kaupunginhallitukselle osoitetun 30.11.2006 päivätyn kirjeen, jossa yhtiö pyytää, että kaupunki jatkaisi yhtiölle Sörnäisistä varatun toimitilatontin 10576/2 varausaikaa vuoden 2007 loppuun saakka.

Asemakaavatilanne Kvsto on 15.9.2004 hyväksynyt kortteliin asemakaavan muutosehdotuksen nro 11237, jonka mukaan tontti 10576/2 kuuluu toimitilarakennusten korttelialueeseen (KTY) ja tontin rakennusoikeus on 8 600 k-m². Asemakaavan muutos on saanut lainvoiman 29.10.2004.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 30.11.2006 hyväksynyt alueelle asemakaavan muutosehdotuksen, jossa alueen pysäköintinormia väljennetään.

Nykyinen varaus Kiinteistölautakunta päätti 26.10.2004 varata Lindström Invest Oy:lle Sörnäisten korttelin nro 10576 suunnitellun tontin nro 2 toimistotalon suunnittelua ja markkinointia varten 31.12.2005 saakka seuraavin ehdoin:

1 Tontille tulevan rakennuksen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kiinteistöviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.

2 Varauksensaaja on tietoinen, että tontti on tällä hetkellä vuokrattu Oy Ekocenter V:lle kuuden kuukauden irtisanomisajoin. Varauksensaajan tulee rakennushankkeen käynnistämisessä ottaa huomioon nykyisen vuokralaisen irtisanomisen, rakennuksen purkamisen ja tontin puhdistamisen vaatima aika.

3 Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta siinä tapauksessa, ettei tontista saada aikaan pitkäaikaista maanvuokrasopimusta/kiinteistökauppaa.

Khs on 23.1.2006 jatkanut tontin varaus-aikaa 31.12.2006 saakka.

Rakennuskanta ja vuokrasopimustilanne

Tontilla sijaitseva kaksikerroksinen vanha teollisuusrakennus on purettu viime vuoden aikana edellisen vuokramiehen Ekocenter V:n (Nor-dea) toimesta ja vuokrasopimus on päättynyt 31.7.2005. Samoin tontin pilaantunut maaperä on puhdistettu.

Kalasataman alueen kehittäminen

Helsingin elinkeinopoliittisessa ohjelmassa on asetettu yhdeksi kaupungin tavoitteeksi parantaa Itä-Helsingin vetovoimaa ja lisätä toimitilojen ja työpaikkojen määrää alueella. Sörnäisten alueen osalta todetaan muun muassa, että metroaseman toteuttaminen aiottua aikaisemmin ja yhteis-työssä alueella nykyisin toimivien yritysten kanssa nostaisi alueen imagoa ja arvoa, mikä osaltaan jouduttaisi alueen muuttumista toimistovaltaiseksi työpaikka-alueeksi.

Sörnäisten rantatien varsi on viime vuosina kokenut voimakkaan muutoksen, kun alueelle on uutta rakentaen ja vanhoja teollisuus- ja varastorakennuksia saneeraten sijoittunut korkeakouluja, valtion laitoksia, yrityksiä ja uusia asuntoja.

Kalasataman alueen kehityksen nopeuttamiseksi kiinteistölautakunta on 28.3.2002 allekirjoittanut kaupunginvaltuuston 21.1.2002 tekemän päätöksen perusteella metroaseman aikaistamista koskevan rahoitus-sopimuksen alueen maanomistajien kanssa. Yhtenä osapuolena on Lindström Invest Oy. Yksityiset yhtiöt osallistuvat noin kolmasosalla metroaseman rahoitukseen, mikäli asema valmistuisi ja olisi käytössä viimeistään 1.1.2007.

Sopimuksen mukaan osapuolet ovat sitoutuneita aktiivisesti markkinoimaan aluetta toimitilarakentamiskohteena siten, että alueen toimitilarakentaminen olisi mahdollisimman pitkällä metroliikenteen käynnistyessä. Kaupungin ja yritysten alueen yhteismarkkinointi on käynnistynyt ja ensi vuonna tullaan toteuttamaan useita alueeseen kohdistuvia markkinointitoimenpiteitä.

Tontin varauksen jatkaminen perusteltua

Kiinteistölautakunta toteaa, että hankkeen kehittely on tapahtunut hyvässä yhteis-työssä kaupungin ja varauksensaajan toimesta. Tontille suunnitellun toimitalon varausaste ei vielä ole ylittänyt rakentamispäätöksen ylittävää rajaa. Yritysten kiinnostusta hankkeeseen on rajoittanut alueen tiukka pysäköintinormi, johon ollaan nyt saamassa parannusta.

Varauksen jatkaminen on perusteltua, jotta varauksensaaja voisi jatkaa markkinointiponnistuksiaan. Kalasataman metroaseman valmistuminen tulee parantamaan alueen vetovoimaa entisestään.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee jatkaa Lindström Invest Oy:lle toimistotalon suunnittelua ja markkinointia varten varatun 10. kaupunginosan korttelin nro 10576 suunnitellun tontin nro 2 varausaikaa entisin ehdoin 31.12.2007 saakka.

Pöytäkirjanote Lindström Invest Oy:lle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Karttapiirros varattavista kohteista
	Liite 3	Lindström Invest Oy:n kirje 30.11.2006

8

ALUEVARAUKSEN JATKAMINEN HELSINGIN OSUUSKAUPPA ELANNOLLE MAUNULAN UUDEN LIIKEKESKUKSEN SUUNNITTELUA VARTEN

Khs 2007-52

28. kaupunginosan (Oulunkylä, Maunula); Pakilantie, Metsäpurontie

Kiinteistölautakunta toteaa (19.12.2006) seuraavaa:

Tiivistelmä Osuusliike Elannolle on varattu kuluvan vuoden loppuun alue Maunulan uuden liikekeskuksen suunnittelua varten. Helsingin Osuuskauppa Elanto hakee kiinteistölautakunnalle osoittamallaan kirjeellä varaukselle jatkoa vuoden 2008 loppuun.

Maunulan keskuksen alueelle on laadittu asemakaavan muutosehdotus varauksen tarkoittaman hankkeen mahdollistamiseksi. Ehdotuksessa Maunulaan Pakilantien länsipuolelle Rajametsäntien risteykseen osoitetaan liikerakennusten korttelialue, jolle voidaan rakentaa yhteensä 2 600 k-m² liiketilaa, mistä osa kadulle avautuvia pieniä liike- ja toimistotiloja.

Asemakaavamuutoksen käsittely kaupunginhallituksessa ja -valtuus-tossa on odottanut vanhan Suursuon ostoskeskuksen suojeluhakemuksen ratkaisua samoin kuin koko Maunulaa koskevan suojeluesityksen ratkaisua. Uudenmaan ympäristökeskus on ratkaissut molemmat hakemukset, joista ensimmäinen on saanut lainvoiman. Asemakaavaehdotus voidaan saattaa valtuustoon alkuvuonna 2007 edellyttäen,

ettei ympäristökeskuksen jälkimmäisestäkään suojeluesityksestä valiteta. Jos myöskään asemakaavasta ei valiteta, varattu tontti voi tulla rakentamiskelpoiseksi vuoden 2007 aikana.

Varausta esitetään jatkettavaksi hakijan nimiin tässä vaiheessa vuoden 2008 loppuun nykyisen varauksen mukaisin ehdoin.

Voimassa olevan varauksen ehdot

Lautakunta varasi 2.9.2003 Osuusliike Elannolle Maunulasta Pakilantien ja Metsäpurontien risteyksestä kaupunki-suunnittelulautakunnan 15.5.2003 hyväksymän C-vaihtoehdon mukaisen kaupallisille palveluille varatun alueen uuden liikekeskuksen suunnittelua varten 31.12.2004 saakka seuraavin ehdoin:

1 Liikekeskuksen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kiinteistöviraston tonttiosaston ja kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kanssa.

2 Varauksensaajan on tarjottava Maunulan kaupallisten palveluiden monipuolisuuden turvaamiseksi Suursuon Osto-keskus Oy:n nykyisille kauppiaille/yrityksille mahdollisuus sijoittua uuteen liikekeskukseen siltä osin kuin tilat eivät tule varauksensaajan omaan käyttöön.

3 Kaupunki varaa itselleen mahdollisuuden solmia varausaikana sopimuksen varauksensaajan kanssa tontilla 28211/1 sijaitsevan rakennuksen hankkimisesta kirjastokäyttöön muutettavaksi.

4 Kaupunki ei vastaa vahingosta, mikä varauksensaajalle saattaa aiheutua siitä, ettei alueelle saada aikaan asema-kaavan muutosta eikä tontin luovutussopimusta voida tehdä.

Hankkeen tilanne Hakija ilmoittaa, että sillä on valmiina osin pääpiirustustasolle viedyt suunnitelmat hankkeen toteuttamiseksi, mikä merkitsee sitä, että rakentaminen voisi käynnistyä noin puoli vuotta kaavan vahvistumisesta ja rakennus vastaavasti valmistua noin kahden vuoden kuluttua siitä.

Varauksensaajan laatiman hankkeen suunnitelmaluonnos sisältää runsaan 2 000 k-m²:n suuruisen päivittäistavarakaupan lisäksi viisi erillistä kadun varteen sijoittuvaa liiketilaa.

Asemakaavaehdotuksessa kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi osoitettu alue mahdollistaa esimerkiksi kirjaston ja työ-väenopiston tilojen sijoittamisen joko siellä sijaitsevaan nykyiseen liike-rakennukseen tai erilliseen uudisrakennukseen. Varausehdoissa kaupungille on varattu mahdollisuus solmia varauksensaajan kanssa sopimus varauksensaajan omistaman liikerakennuksen hankkimisesta kirjastokäyttöön muutettavaksi. Kirjaston siirron realistisuus ja aikataulu on tarkoitus selvittää varausaikana yhdessä kirjastotoimen ja varauksensaajan kanssa.

Suojeluesitykset Asemakaavamuutos ei ole edennyt kaupunginhallitukseen vireillä olleiden suojeluesitysten vuoksi.

Suursuon Ostoskeskus Oy oli hakenut rakennuksensa suojelemista rakennussuojelulain perusteella. Tämän hakemuksen ympäristöministeriö hylkäsi 6.6.2006 eikä päätöksestä valitettu.

Pro Maunula ry esitti reilu vuosi sitten Maunulan, Pirkkolan ja Suursuon alueiden suojelua rakennussuojelulailla. Suojeltavaksi esitetty aluekokonaisuus on laaja ja kiinteistöjen määrä suuri. Alueella sijaitsevat muun muassa Ruotsista lahjoituksena saadut 150 omakotitaloa, yhtenäinen ketju rintamamiestaloja, professori Hilding Ekelundin suunnittelema Suomen ensimmäisiin kuuluva rivitaloalue ja joukko muiden tunnettujen arkkitehtien suunnittelemia kohteita. Yhdistys oli myös huolissaan muun muassa Maunulan ostoskeskusrakennuksen purkusuunnitelmista.

Uudenmaan ympäristökeskus totesi vastikään antamassaan päätöksessä, että näin laajan aluekokonaisuuden käyttöä, korjaus- ja täydennysrakentamista, hoitoa sekä viherympäristön ja kaupunkitilan kehitystä ohjataan ensisijaisesti asemakaavoituksen kautta. Myös ostoskeskuksen suojelu tulee ratkaista asemakaavalla. Myöskään Museovirasto ei puoltanut suojelua rakennussuojelulailla.

Päätös tulee lainvoimaiseksi vielä vuoden 2006 kuluessa, ellei hakija valita päätöksestä ympäristöministeriöön. Suojeluasian tultua lainvoimaiseksi Maunulan nyt vireillä olevat asemakaavat, kauppakeskusta koskeva muiden mukana, voidaan viedä kaupunginhallitukseen ja edelleen valtuustoon, jolloin kauppakeskuksen asemakaava voisi vahvistua vielä vuoden 2007 aikana, ellei kaavasta valiteta. Koska kuitenkin on ilmeistä, ettei kaavaa valituksitta vahvisteta, rakentaminen siirtynee vuoden 2008 puolelle.

Varauksen jatkaminen Varausta jatkettiin lautakunnan viimeksi 15.11.2005 tekemällä päätöksellä asemakaavan vahvistumisen odottamiseksi vuoden 2006 loppuun asti. Kiinteistölautakunnan mielestä varausta on perusteltua jatkaa tässä vaiheessa edelleen vuoden 2008 loppuun, jolloin tilannetta voidaan tarvittaessa tarkastella uudelleen asemakaavatilanteesta riippuen.

Suursuon Ostoskeskus Oy:n vuokrasopimusta on lautakunnan päätöksellä 3.10.2006 jatkettu vuoden 2008 loppuun, jolloin uusi kauppakeskus voisi parhaassa tapauksessa ilman kaavavalituksia avautua juuri vanhan lopettaessa toimintansa.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee jatkaa Helsingin Osuuskauppa Elannolle 28. kaupunginosasta varatun kaupunkisuunnittelulautakunnan 26.8.2003 hyväksymän asemakaavaehdotuksen mukaisen korttelin nro 28211 suunnitellun tontin nro 2 varausaikaa asemakaavaehdotuksen mukaisen uuden liikekeskuksen suunnittelua varten 31.12.2008 saakka kiinteistölautakunnan 2.9.2003 (471 §) tekemän varauspäätöksen mukaisin ehdoin.

Pöytäkirjanote Helsingin Osuuskauppa Elannolle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Hakemus

9

KATAJANOKALLE SUUNNITELLUN MAANALAISEN PYSÄKÖINTILAITOKSEN MAANALAISEN TILAN VARAUSAJAN JATKAMINEN

Khs 2007-51

8. kaupunginosa (Katajanokka); Satamakatu, Kruunuvuorenkatu, Pikku Satamakatu, Katajanokanlaituri

Kiinteistölautakunta toteaa (19.12.2006) seuraavaa:

Asian tausta Kiinteistölautakunta päätti vuoden 2002 lopulla varata Katajanokalta yhteisesti YIT Rakennus Oy:lle ja eräille alueen kiinteistönomistajille maanalaisen pysäköintilaitoksen suunnittelua varten eräät kaupungin omistamat maanalaiset määräalat 31.12.2004 saakka muun muassa ehdolla, että varauksensaajat hankkivat tarvittavat suostumukset alueen muilta maanomistajilta hankkeen toteuttamiseen.

Varauksensaajien ja maanomistajien välisissä neuvotteluissa alueen asunto-osakeyhtiöt vastustivat pysäköintilaitoksen sijoittamista niiden omistamien useiden kymmenien yksityisten kiinteistöjen alapuolelle.

Tämän vuoksi kiinteistölautakunta päätti tammikuussa 2005 varata Katajanokalta samalle hankkeelle ja samoille varauksensaajille uuden alueen pysäköintilaitoksen suunnittelua ja taloudellista selvitystyötä varten 31.12.2006 saakka. Uusi varattu maanalainen alue on pääosin Tulli- ja Pakkahuoneen sekä Keskon kiinteistöjen alapuolella ja sijoittuu yhtä tonttia lukuun ottamatta kaupungin tai hankkeen osapuolien suoraan tai välillisesti omistamien kiinteistöjen alapuolelle.

Varatulle alueelle saadaan rakentaa noin 500 autopaikan suuruinen maanalainen pysäköintilaitos, joka on rakennettava yleiseen käyttöön. Laitoksesta ei saa osoittaa nimikkopaikkoja.

Kiinteistölautakunta esittää varausajan jatkamista yhteisesti YIT Rakennus Oy:lle ja hankkeen muille osapuolille pysäköintilaitoksen suunnittelua ja taloudellista selvitystyöstä varten 31.12.2008 saakka.

Hakemus YIT Rakennus Oy, Helsingin Messut Oy Wanha Satama, Kesko Oyj, Norgani Finland Holding Oy (Marina Congress Center Helsinki ja Scandic Hotel Grand Marina Helsinki) pyytävät yhteisesti, että hakijoille myönnettyä alueen varausaikaa jatkettaisiin 31.12.2008 saakka.

Aiemmista varauksensaajista Armi-Yhdistys ei ole enää hakijana. Kapiteeli Oyj:n hotellitoiminnot on sittemmin myyty Norgani Finland Holding Oy:lle.

Hankkeen osapuolet ovat jättäneet asemakaavan muutoshakemuksen kaupunkisuunnitteluvirastoon 22.3.2006. Lisäksi hakijat ovat täydentäneet mainittua hakemustaan kaupunkisuunnitteluviraston kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella Katajanokan pysäköintilaitosta koskevalla lisäselvityksellä, jonka on laatinut AMFI Arkkitehdit Oy 31.5.2006, ja 7.6.2006 päivätyllä kirjeellä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto ei ole vielä käynnistänyt asemakaavan muutoksen valmistelua. Hakijat ovat kiirehtineet kaavoituksen valmistelua, koska Kesko Oyj:llä ja Helsingin Messut Oy Wanhalla Satamalla on suuri tarve autopaikkoihin. Myös ulkoministeriö on kiinnostunut hankkeen toteutumisesta.

Varauspäätös Kiinteistölautakunta päätti 17.12.2002 (826 §) varata yhteisesti YIT Rakennus Oy:lle, Helsingin Messut Oy Wanha Satamalle, Kesko Oyj:lle, Kapiteeli Oy:lle (Marina Congress Center Helsingille ja Scandic Hotel Grand Marina Helsingille) ja Armi-talolle maanalaisen pysäköintilaitoksen suunnittelua varten 8. kaupunginosan (Katajanokka) katualueen 8K100 alapuolelta liitekarttaan To/28.11.2002/ET viivoituksella merkityt yhteensä noin 10 000 m²:n suuruiset maanalaiset määräalat 31.12.2004 saakka seuraavin ehdoin:

1 Varaus on voimassa ehdolla, että maanalaisen pysäköintilaitoksen toteuttamista edellyttävä asemakaavan muutos saa lainvoiman ja että varauksensaajat hankkivat mahdollisesti tarvittavat suostumukset alueen muilta maanomistajilta hankkeen toteuttamiseen.

2 Alueelle rakennettavan pysäköintilaitoksen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston ja liikennesuunnitteluosaston, rakennusviraston ja kiinteistöviraston kanssa.

3 Pysäköintilaitos on rakennettava yleiseen käyttöön, ja autopaikkojen ei tule olla nimikkopaikkoja.

4 Suunnittelussa tulee painottaa kaupunkikuva-, liikenne- ja ympäristöasioita, kuten sisäänajokohtia, ramppeja sekä ilmastointikuiluja ja -rakennelmia.

5 Pysäköintilaitosta suunniteltaessa on otettava huomioon, että varattavan alueen alle on suunniteltu kantakaupungin raideliikenteen tavoiteverkkoon kuuluva metron jatke Kampista Katajanokan kautta Laajasaloon.

6 Kaupunki ei vastaa vahingoista, kuten suunnittelu- ja muista kuluista, jotka varauksensaajille saattavat aiheutua siitä, ettei alueelle saada voimaan pysäköintilaitoksen mahdollistavaa asemakaavan muutosta tai ettei kaupunginvaltuusto aikanaan päätä rakennuspaikan luovuttamisesta varauksensaajille.

Varauspäätöksen muuttaminen ja varausajan jatkaminen

Kiinteistölautakunta päätti 11.1.2005 muuttaa Katajanokan maanalaisen pysäköintilaitoksen suunnittelua ja taloudellista selvitystyötä koskevaa varauspäätöstään 17.12.2002, jossa varauksensaajina ovat yhteisesti YIT Rakennus Oy, Helsingin Messut Oy Wanha Satama, Kesko Oyj, Kapiteeli Oy (Marina Congress Center Helsinki ja Scandic Hotel Grand Marina Helsinki) ja Armi-Yhdistys, seuraavasti:

1 Varaus on voimassa ehdolla, että maanalaisen pysäköintilaitoksen toteuttamista edellyttävä asemakaavan muutos saa lainvoiman ja että varauksensaajat hankkivat tarvittavat suostumukset kiinteistöjen omistajilta ja haltijoilta hankkeen toteuttamiseen.

2 Varauksen kohteena ovat 8. kaupunginosan (Katajanokka) korttelin nro 184 tontin nro 6 (os. Kanavakatu 6), osin korttelin nro 8187 tontin nro 8 (os. Kanavakatu 8-22), osin korttelin nro 8025 hyväksytyn tonttijaon mukaista tonttia nro 1 vastaavan alueen (os. Katajanokanlaituri 7a) sekä katu- ja liikennealueiden 8K100 ja 8L100 (os. Kanava-, Laukkasaaren- Kruunuvuoren-, Ankkuri- ja Kauppiaankatu sekä Katajanokanlaituri) alapuolelta liitekarttaan To 4.1.2005 viivoituksella merkityt yhteensä noin 15 544 m²:n suuruiset maanalaiset määräalat.

3 Varausaikaa jatketaan 31.12.2006 saakka.

4 Varattavalle alueelle saadaan rakentaa noin 500 autopaikan suuruinen pysäköintilaitos.

5 Muutoin noudatetaan kiinteistölautakunnan 17.12.2002 päättämiä ehtoja.

Kaavoitustilanne Asemakaavaosasto on ilmoittanut, että pysäköintilaitoksen kaavamuutos käynnistetään sen jälkeen, kun Eteläsatamaa, Kauppatoria ja Katajanokan eteläosaa koskeva kokonaisselvitys on valmis, mahdollisesti elokuussa 2007.

Varausajan jatkaminen Autojen pysäköintipaikkojen lisärakentamiseen Katajanokalle on todellista tarvetta. Tarve korostuu erityisesti Wanhan Sataman näyttelyalueella järjestettävien messu-, seminaari- ja muiden sellaisten tapahtumien yhteydessä, joihin voi osallistua satoja ja jopa tuhansia ihmisiä. Muilta osin viitataan hakemuksessa esitettyihin perusteluihin.

Katajanokan pysäköintilaitoksen toteuttamista koskeva hanke on siten edelleen ajankohtainen.

Maanalaisen pysäköintilaitoksen toteuttaminen edellyttää asema-kaavan muutosta, jonka hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto. Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto on ilmoittanut puoltavansa asiassa asemakaavan muutoksen laatimista ja alueen varaamista hakijoille pysäköintilaitoksen suunnittelua varten.

Mainittu hanke sijoittuu yhtä tonttia lukuun ottamatta kaupungin ja hankkeen osapuolien joko suoraan tai välillisesti omistamien kiinteistöjen alueelle, joista osa on maanvuokrasopimuksella vuokrattu. Varauksensaajien tulee neuvotella ja hankkia alueen maanomistajilta sekä haltijoilta tarvittavat suostumukset laitoksen toteuttamista varten.

Mainituilla perusteilla kiinteistölautakunta pitää varausajan jatkamista ja esitettyjen kaupungin omistamien tonttien sekä katu- ja liikennealueiden alapuolisten maanalaisten määräalojen varaamista Katajanokalle sijoitettavan pysäköintilaitoksen suunnittelua ja taloudellista selvitystyötä varten perusteltuna 31.12.2008 saakka.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että yhteisesti YIT Rakennus Oy:lle, Helsingin Messut Oy:lle, Wanha Satamalle, Kesko Oyj:lle ja Norgani Finland Holding Oy:lle (Marina Congress Center Helsingille ja Scandic Hotel Grand Marina Helsingille) Katajanokan maanalaisen pysäköintilaitoksen suunnittelua ja taloudellista selvitystyötä varten liitekarttaan To 4.1.2005 viivoituksella merkityn yhteensä noin 15 544 m²:n suuruisen maanalaisen määräalan varausaikaa jatketaan 31.12.2008 saakka ja muutoin kiinteistölautakunnan 17.12.2002 ja 11.1.2005 päättämin ehdoin.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että lautakunta oikeutetaan päättämään mainitun alueen varausehtojen tarkennuksista, mahdollisesti tarvittavista lisäehdoista ja alueen varausajan mahdollisesta jatkamisesta enintään vuodeksi.

Pöytäkirjanote YIT Rakennus Oy:lle, Helsingin Messut Oy:lle, Kesko Oyj:lle, Kapiteeli Oy:lle, kiinteistölautakunnalle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Hakemus
	Liite 2	Sijaintikartta To 28.11.2002
	Liite 3	Sijaintikartta To 4.1.2005

10

HELSINGIN ENERGIAN HALLINNASSA OLEVAN ASUNTO OY HELSINGIN KIVELÄNKATU 5 - 7:N OSAKKEIDEN MYYMINEN

Khs 2006-2764

Tekninen lautakunta toteaa (15.12.2006) seuraavaa:

Helsingin kaupunki/ Helsingin Energia omistaa Taka-Töölössä sijaitsevan Asunto Oy Helsingin Kivelänkatu 5 – 7:n osakkeet nro 1 – 2629, jotka oikeuttavat hallitsemaan kaupungin 1 230 m2:n vuokratontilla olevaa yhteensä 2 616,5 m2:n suuruista asuinrakennusta (kiinteistötunnus 91-14-473-5). Vuokrasopimuksessa tontin käyttö on rajattu vapaarahoitteiseen vuokra-asumiseen. Kiinteistössä on yhteensä 44 huoneistoa, joita käytetään Helsingin Energian työsuhdevuokra-asuntoina. Yhtiön hallinnassa on lisäksi 6 autotallia, saunaosastot, talopesula, varastotilat ja tekniset tilat.

Asunto Oy Helsingin Kivelänkatu 5 – 7 on vuonna 1951 sähkö- ja kaasulaitosten henkilökunnan työsuhdeasunnoiksi rakennettu kerrostalo. Kiinteistöön tehdyt merkittävimmät perusparannukset ovat ikkunoiden uusinta ja eräiden teknisten keskusyksiköiden (lämpökeskus yms.) uusinnat. Putkistoon on tehty rajoitettuja osasaneerauksia. Kiinteistössä on mittava saneeraustarve: vesi- ja viemäriverkoston korjaus, sähkö- ja kaasuverkoston uusinta, märkätilojen vesieristeiden rakentaminen sekä julkisivujen peruskorjaus. Yhtiön hallitus on teettänyt korjaussuunnitelmat ja hankkinut tarjoukset korjaustöistä. Ne tulisivat maksamaan lähes 2,8 milj. euroa. Jos yhtiö teettää korjaukset ja lainoittaa ne normaalilla pankkilainalla, yhtiövastike jouduttaisiin korottamaan 2½-kertaiseksi nykyiseen verrattuna (tasolta 6,1 euroa/m² tasolle 15 euroa/m²). Kustannustaso verrattuna työsuhdeasunnoista perittäviin vuokriin nousisi kestämättömälle tasolle.

Yhtiön hallitus on ehdottanut, että yhtiön omistaja ryhtyisi toimenpiteisiin yhtiön osakekannan myymiseksi kaupungille edullisimmalla tavalla huomioiden nykyisten asukkaiden asumisjärjestelyt, järjestäisi tarvittavat tarjouskilpailut ja hankkisi asiassa tarvittavat hallinnolliset päätökset. Tarkoituksenmukaisinta olisi myydä yhtiö remontoimattomana sellaiselle taholle, joka kehittäisi ja kunnostaisi rakennuksen sen sijainnin edellyttämään laatutasoon. Asukkaille tulisi järjestää korvaavat asunnot Helsingin Energian tai kaupungin muista työsuhdeasuntokohteista.

Myyntihankkeen käynnistämiselle on saatu kaupungin konsernijohdon suostumus elokuussa. Asukkaita on informoitu yhtiön myyntihankkeesta isännöitsijän kirjeellä 30.8., Helsingin Energian luottamusmiehiä 28.8. ja kaupunkitason henkilöstönedustajia Henkilöstökeskuksessa käydyssä neuvottelussa 7.9.2006.

Yhtiössä on tällä hetkellä 16 vuokralaista (tulevan joulukuun lopussa 12). Helsingin Energian muissa asuntokohteissa on tällä hetkellä 11 vapaana olevaa huoneistoa. Helsingin Energia ei ole tällä hankkeella muuttamassa työsuhdeasuntoja koskevia peruslinjauksiaan, vaan työsuhdeasuntoja järjestetään kaupungin periaatteiden mukaisesti, kun se on henkilöstön saannin ja pysyvyyden takia tarpeen. Työsuhdeasuntojen kysyntä on viime vuosina vähentynyt niin Helsingin Energialla kuin kaupungillakin (Kiinteistöviraston ilmoituksen mukaan). Myynnin jälkeenkin Helsingin Energian jäljelle jäävä työsuhdevuokra-asuntokanta (148 asuntoa) riittää tyydyttämään yrityksessä tarvittavan työsuhdevuokra-asuntotarpeen.

Kaupunkikonsernin puitteissa asiasta on neuvoteltu Kiinteistöviraston ja Kiinteistö Oy Auroranlinnan kanssa. Kumpikaan ei ole halukas hankkimaan yhtiötä omistukseensa. Kiinteistöviraston ilmoituksen mukaan Asunto Oy Helsingin Kivelänkatu 5 – 7 osakkeet on perusteltua myydä ulkoiselle taholle, jos myyntihinta remontoimattomana kohoaa noin 1 500 €/ m² tasolle. Tällöin kaupungille on edullisempaa tehdä uutta vapaarahoitteista asuntokantaa.

Helsingin Energia on pyytänyt 4.9.2006 päivätyllä tarjouspyynnöllä ostotarjouksia yhtiön koko osakekannasta. Tarjouksessa oli mahdollista antaa kolme vaihtoehtoista hintatarjousta: a) nykyisellä maanvuokrasopimuksen rajoitteella (vain vuokra-asuntokäyttöön), b) vuokratontilla, josta rajoite poistettu (vaatisi Kiinteistölautakunnan päätöksen) ja c) yhtiön omistamalla tontilla (vaatisi kaupunginvaltuuston päätöksen). Tarjouspyynnöt lähetettiin seuraaville yhteisöille:

1 ABC Invest Oy

2 Genesis Capital Oy

3 Green Valley Oy

4 Foyer Oy

5 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia

6 Kuntien Eläkevakuutus

7 OP-Henkivakuutus Oy

8 Ptm-Yhtiö Oy

9 Sato Oyj

10 Schauman Development Oy

11 Seinäjoen Fenno-kiinteistöt Oy

12 VVO-Yhtymä Oyj

13 YIT Rakennus Oy

14 Comreal Oy

15 Comtilat Oy

16 Fennia-ryhmä

17 Kansallisasunnot Oy

18 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

19 Newsec Oy

20 Realprojekti Ltd

21 Skanska Kodit Oy

22 SRV Westerlund Oy

23 Tapiola-Yhtiöt

Tarjouksen jättivät toiminimet 1-13.

Helsingin Energia pyysi lisäksi toisella 4.9.2006 päivätyllä tarjouspyynnöllä huoneistovälitystarjouksia, joissa edellytettiin tarjoajan antavan osakkeille tavoitekauppahinnan ja sitovan sanktiollisen myyntiajan. Tarjouspyyntö lähetettiin seuraaville toiminimille:

24 Asunnonvaihtokeskus.com

25 Helsingin Seudun OP-Kiinteistökeskus OY LKV

26 HTA-Housing LKV/ EM Group Oy ja Suomen Hypoteekkiyhdistys

27 Huoneistoforum Oy LKV / Parnassia Oy

28 Huoneistokeskus Oy

29 Kiinteistömaailma / Manskun Kodit Oy LKV

30 Comreal Oy

31 Comtilat Oy

32 Helsingin SKV Kiinteistövälitys Oy

33 Kauko Koskinen Oy LKV

Tarjouksen jättivät toiminimet 24 – 29. Toiminimien 26 ja 27 tarjoukset sisälsivät myös suoran ostotarjouksen välittäjän yhteistyökumppanin antamana.

Tarjousvertailujen perusteella selvästi hinnaltaan korkeimman tarjouksen on antanut Huoneistoforum Oy/ Parnassia Oy, jonka suora ostotarjous koko osakekannasta nykyisen maanvuokrasopimuksen rajoitteella on 10 500 000 euroa (4 013 euroa/m²). Mikäli yhtiö myytäisiin omalla tontilla, hinta olisi vastaavasti 12 500 000 euroa (4 777 euroa/m²). Myyjä suorittaa kauppahinnasta 1,9 % välityspalkkion Huoneistoforum Oy:lle. Kiinteistöviraston tonttiosaston ilmoituksen mukaan, kaupungin ei ole tarkoituksenmukaista myydä tonttia em. hintaerolla.

Parnassia Oy on 1994 perustettu perheyritys, jonka liikevaihto v. 2005 oli 5,3 milj. euroa. Yhtiö omistaa Helsingissä kantakaupungin alueella 5 vuokrataloa, joissa on yhteensä 123 asuinhuoneistoa ja lisäksi liiketiloja. Yhtiön toimialana on osake- ja kiinteistösijoittaminen. Yhtiö hoitaa myös omistamiensa kiinteistöjen isännöinnin. Myös Kivelänkatu 5 – 7 säilyisi vuokra-asuntokäytössä ja Parnassia sitoutuu kiinteistön saneerauksen aloitettuaan tarjoamaan huoneistoja vuokrattaviksi ensisijaisesti niille entisille vuokralaisille, joiden työsuhdeasuntojen vuokrasopimukset on irtisanottu tämän kaupan vuoksi ja jotka edelleen ovat Helsingin Energian palveluksessa.

Lautakunta päättänee esittää, että kaupunginhallitus päättäisi

- myydä Asunto Oy Helsingin Kivelänkatu 5 – 7:n koko osakekannan Parnassia Oy:lle sen ostotarjouksen mukaisesti 10 500 000 euron kauppahinnasta, ja

- hyväksyä liitteen mukaisen kauppakirjaluonnoksen oikeuttaen samalla Helsingin Energian tarvittaessa tekemään siihen kaupantekohetken mukaiset tarkistukset ja mahdollisesti tarvittavat vähäiset muutokset, sekä

- oikeuttaa Helsingin Energian allekirjoittamaan kauppakirjan sekä hoitamaan yhtiön myyntiin liittyvät muut toimenpiteet.

Lautakunnan päätös tehtiin sen jälkeen, kun jäsen Junka esitti, että toimitusjohtajan esitys hylättäisiin. Junkan esitystä ei kannatettu. Junka viittasi Helsingin Energian luottamusmiesten 29.8.2996 päiväämään lausuntoon koskien Helsingin Energian työsuhdeasunnoista luopumista ja asuntojen myymistä, jossa vedotaan siihen, että ko. asunnoilla on turvattu henkilöstön saatavuus ja laitosten ja yksiköiden toimintavarmuus.

Päätöksen jälkeen Junka jätti eriävän mielipiteen.

Jäsen Vuorela esitti jäsen Kantolan kannattamana ponnen, että tekninen lautakunta edellyttää, että Asunto Oy Helsingin Kivelänkatu 5 – 7 asukkaille järjestetään vastaava työsuhdeasunto.

Suoritetussa äänestyksessä ponsiesitys hylättiin äänin 5 (Konttinen, Korpivaara, Kääriäinen, Paasikivi, Hirvikallio) 3 ponsiesitystä kannattanutta ääntä vastaan (Junka, Kantola, Vuorela).

Kaj toteaa, että teknisen lautakunnan esityksestä myydä Asunto Oy Helsingin Kivelänkatu 5-7 osakkeet on pyydetty kiinteistölautakunnan, henkilöstökeskuksen, talous- ja suunnittelukeskuksen ja hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausunnot.

./. Lausunnot ovat esityslistan tämän asian liitteenä 1 – 4.

Lausunnonantajat puoltavat teknisen lautakunnan myyntiesitystä.

Kiinteistölautakunta toteaa (9.1.2007) mm., että korkeimman tarjouksen mukainen osakkeiden myyntihinta on alueen asuntojen hintatasoon nähden hyväksyttävä. Kaupungilla on varsin laaja työsuhdeasuntokanta, josta voidaan osoittaa korvaavat asunnot peruskorjauksen alta muuttaville. Mikäli kaupungin työsuhdeasuntoja on tulevaisuudessa tarpeen kasvattaa, voidaan se tehdä esimerkiksi rakentamalla uusia työsuhdeasuntoja. Lautakunnan mukaan tonttia ei tule myydä.

Henkilöstökeskus toteaa (4.1.2007) mm., että Khn vahvistamien kaupungin palvelussuhdeasuntopolitiikan periaatteiden mukaan palvelussuhdeasuntoja käytetään henkilöstön rekrytoinnin välineenä ja palvelutoiminnan turvaamiseksi. Palvelussuhdekäytössä on 3800 asuntoa eri puolilla kaupunkia, joista 192 Helsingin energialla.

Helsingin Energian teettämien laskelmien perusteella Asunto Oy Kivelänkatu 5-7:n peruskorjaus nostaisi yhtiövastiketta voimakkaasti. Palvelussuhdeasunnossa asuvien vuokralaisten vuokraa ei kuitenkaan vastaavasti voida korottaa, koska palvelussuhdeasuntojen vuokralaisilta peritään kaupunginhallituksen vahvistamaa vuokraa. Korotus jäisi kokonaisuudessaan Helsingin Energian subventoitavaksi.

Henkilöstökeskuksen mielestä Asunto Oy Kivelänkatu 5 - 7 osakkeiden myymiseen ei kaupungin palvelussuhdeasuntopolitiikan näkökulmasta ole estettä, koska Helsingin Energialle jää edelleen riittävä palvelussuhdeasuntokanta henkilöstön rekrytointiin ja toimintojen turvaamiseen. Myös Kivelänkadun asukkaille pystytään järjestämään korvaava palvelussuhdeasunto. Kaupungin kattava julkinen liikenne turvaa tarvittaessa nopean ja vaivattoman pääsyn työpaikalle myös muualta kuin keskustan alueelta ennalta arvaamattomissa tilanteissa.

Henkilöstökeskus toteaa lisäksi, että riittävän palvelussuhdeasuntokannan ylläpitäminen on tärkeää työvoimapulaan varauduttaessa. Myynnin aiheuttama palvelussuhdeasuntojen väheneminen tulisi henkilöstökeskuksen mielestä korvata uuden vapaarahoitteisen asuntokannan, erityisesti pienien palvelussuhdeasuntojen rakentamisella.

Talous- ja suunnittelukeskuksella ei ole (18.12.2006) huomautettavaa osakkeiden myyntiesitykseen. Lausunnossa myyntiä on pidetty perusteltuna mm koska

- kiinteistössä on mittava saneeraustarve: vesi- ja viemäriverkoston korjaus, sähkö- ja kaasuverkoston uusinta, märkätilojen vesieristeiden rakentaminen sekä julkisivujen peruskorjaus. Ne tulisivat maksamaan lähes 2,8 milj. euroa. Jos yhtiö teettää korjaukset ja lainoittaa ne normaalilla pankkilainalla, yhtiövastike jouduttaisiin korottamaan 2½-kertaiseksi nykyiseen verrattuna (tasolta 6,1 €/ m² tasolle 15 €/ m²). Kustannustaso verrattuna työsuhdeasunnoista perittäviin vuokriin nousisi lautakunnan mukaan kestämättömälle tasolle.

- Helsingin Energia ei ole ilmoituksensa mukaan muuttamassa työsuhdeasuntoja koskevia peruslinjauksiaan, vaan työsuhdeasuntoja järjestetään kaupungin periaatteiden mukaisesti, kun se on henkilöstön saannin ja pysyvyyden takia tarpeen. Myynnin jälkeenkin Helsingin Energian jäljelle jäävä työsuhdevuokra-asuntokanta (148 asuntoa) riittää tyydyttämään yrityksessä tarvittavan työsuhdevuokra-asuntotarpeen.

- kaupunkikonsernin puitteissa asiasta on neuvoteltu kiinteistöviraston ja Kiinteistö Oy Auroranlinnan kanssa. Kumpikaan ei ole ilmoituksensa mukaan halukas hankkimaan yhtiötä omistukseensa.

- korkeimman tarjouksen antaneen Huoneistoforum Oy/Parnassia Oy:n ostotarjous koko osakekannasta nykyisen maanvuokrasopimuksen rajoitteella on 10 500 000 euroa (4 013 €/ m²). Kiinteistöviraston ilmoituksen mukaan osakkeet on perusteltua myydä ulkoiselle taholle, jos myyntihinta remontoimattomana kohoaa noin 1 500 €/ m² tasolle. Tällöin kaupungille on edullisempaa tehdä uutta vapaarahoitteista asuntokantaa.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut ilmoittaa (10.1.2007) , ettei sillä ole myyntiesitykseen huomautettavaa.

Helsingin Energian pääluottamusmiehet ovat (29.8.2006) antaneet lausunnon, jossa vastustetaan työsuhdeasuntojen myyntiä ja edellytetään, että Helenin työsuhdeasuntojen nykyinen laajuus turvataan nyt ja tulevaisuudessa.

Kaj toteaa vielä, että Khn johtosäännön 8 §:n 8 kohdan mukaan Khs päättää liikelaitosten toimintaan liittyvien osakkeiden hankkimisesta ja luovuttamisesta. Työsuhdeasunnot ovat kuuluneet Helsingin energian toimintaan koko sen olemassa olon. Työsuhdeasunnoilla on turvattu henkilöstön saatavuus ja laitosten ja yksiköiden toimintavarmuus. Asunto Oy Helsingin Kivelänkatu 5 – 7 osakkeet liittyvät liikelaitos Helsingin Energian toimintaan. Luovutuksesta päättää siis Khs. Johtosääntötulkinta on varmistettu hallintokeskuksen oikeuspalveluista.

Helsingin Energia pyysi 26.6.2006 kaupungin kannanottoa mahdollisuudesta käynnistää peruskorjattavan As Oy Kivelänkatu 5-7 osakkeiden myynti. Helsingin Energialle ilmoitettiin 18.8.2006, että esteitä ei ole käynnistää asunto-osakeyhtiön omaisuusjärjestelyt siten, että selvitetään edellytykset myydä osakkeet kaupungin omistamalle Kiinteistö Oy Auroranlinnalle, tai jos osoittautuu perustellummaksi vaihtoehdoksi, myydä osakkeet markkinoille.

Kiinteistö Oy Auroranlinnan hallitus on 29.9.2006 päätynyt siihen, että osakkeiden osto ei ole taloudellisesti kannatettava vaihtoehto kun otetaan huomioon arvioidut peruskorjauskustannukset ja osakkeiden myynnistä tarjottu hinta ilman peruskorjausta.

Kaj pitää teknisen lautakunnan esitystä perusteltuna ja hyväksyttävänä.

Helsingin Energia ja henkilöstökeskus ovat ilmoittaneet, että kaikille Kivelänkatu 5 – 7 asukkaille pystytään tarjoamaan korvaavat työsuhdeasunnot. Kaupungilla on 3 800 työsuhdeasuntoa. Asunto-ohjelman mukaan uusia työsuhdeasuntoja voidaan tehdä 150/vuosi.

Parnassia Oy on sitoutunut vuokraamaan Kivelänkadun asuntoja niiden entisille asukkaille peruskorjauksen jälkeen. Asunnot eivät kuitenkaan tällöin ole enää työsuhdeasuntoja.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa Helsingin Energian myymään Asunto Oy Helsingin Kivelänkatu 5 – 7:n koko osakekannan Parnassia Oy:lle sen ostotarjouksen mukaisesti 10 550 000 euron kauppahinnasta ja muuten liitteenä olevan kauppakirjaluonnoksen mukaisilla ehdoilla.

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa Helsingin Energian allekirjoittamaan kauppakirjan sekä hoitamaan yhtiön myyntiin liittyvät muut toimenpiteet sekä tekemään kauppakirjaan kaupantekohetken mukaiset tarkistukset ja mahdollisesti tarvittavat vähäiset muutokset.

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa Helsingin Energiaa huolehtimaan siitä, että Kivelänkatu 5 – 7:stä poismuuttaville asukkaille tarjotaan tarvittaessa korvaavat työsuhdeasunnot.

Pöytäkirjanote Parnassia Oy:lle, tekniselle lautakunnalle, Helsingin Energialle kehotuksin saattaa kaupunginhallituksen päätös tiedoksi muille kuin voittaneen tarjouksen jättäneille, sekä kiinteistölautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle, henkilöstökeskukselle sekä hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Kauppakirjaluonnos
	Liite 2	Kiinteistölautakunnan lausunto 9.1.2007
	Liite 3	Henkilöstökeskuksen lausunto 4.1.2007
	Liite 4	Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto 18.12.2006
	Liite 5	Hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausunto 16.1.2007
	Liite 6	Helsingin Energian pääluottamusmiesten lausunto 29.8.2006

11

KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTON HALLINTOPÄÄLLIKÖN VIRAN TÄYTTÄMINEN JA KAAVOITUSLAKIMIEHEN VIRAN NIMIKKEEN MUUTTAMINEN

Khs 2007-18

Kaj toteaa, että kaupunkisuunnitteluviraston hallintopäällikkö Mikko Lehtonen on saavuttanut eläkeiän ja hänelle on myönnetty ero virastaan 31.1.2007 hänen siirtyessään eläkkeelle 1.2.2007 lukien.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa 21.12.2006, että kaupunginvaltuuston 12.12.2001 hyväksymän kaupunkisuunnittelutoimen johtosäännön mukaan osaston päällikön ollessa estyneenä viraston päällikön määräämä viranhaltija hoitaa hänen tehtäviään. Kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikkö päätti 6.9.2006 Helsingin kaupungin hallintosäännön 23 §:n ja kaupunkisuunnittelutoimen johtosäännön 12 §:n perusteella ottaa hallintopäällikkö Mikko Lehtosen vuosilomasijaiseksi ajaksi 25.9.2006–31.1.2007 kehittämispäällikkö Outi Karsimuksen oman virkansa ohella ja suostumuksen pohjalta. Mikko Lehtonen on hakenut eroa hallintopäällikön virasta 1.2.2007 lukien.

Kaupungin hallintosäännön mukaan viran haettavaksi julistamisesta päättää se viranomainen, joka ottaa viranhaltijan avoinna olevaan virkaan. Osastopäälliköt valitsee kaupunginhallitus. Lain kunnallisesta viranhaltijasta 4 §:n ja 24 §:n sekä hallintosäännön 13 §:n mukaan voidaan henkilö ottaa kuitenkin ilman julkista hakumenettelyä sellaiseen virkasuhteeseen, johon viranhaltija on tarkoituksenmukaista ottaa hänen virkasuhdettaan koskevien uudelleen järjestelyjen vuoksi.

Hallintopäällikön tehtäviin kuuluu huolehtia viraston hallinnollisten palvelujen johtamisesta ja niihin liittyvien tavoitteiden saavuttamisesta, koordinoida ja kehittää hallintoon liittyviä toimintoja sekä vastata, että viraston hallinnolliset asiat hoidetaan asiaankuuluvalla tavalla.

Hallintopäällikön ja kehittämispäällikön toimenkuvat yhdistämällä saavutetaan hallinnollisten tehtävien johtamisessa, koordinoinnissa ja kehittämisessä etuja ja kehittämispäällikön virka voidaan samalla lakkauttaa.

Hallinto-osaston uudelleen järjestelyihin liittyen päätöksenteon tuki -yksikön päällikön tehtäväalue on laajentunut kattamaan yleisesti viraston hallinnon ja muun päätöksenteon johtamista ja koordinointia. Tästä syystä viran nimike (kaavoituslakimies) on perusteltua muuttaa apulaisosastopäällikön nimikkeeksi, mikä vastaa tapahtuneiden uudelleenjärjestelyjen jälkeen kyseistä virkaa hoitavan henkilön tehtäväkuvaa. Nimikemuutoksesta on pyydetty lausunto henkilöstökeskukselta.

Hallinto-osaston päällikön pätevyysvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, minkä lisäksi hänellä tulee olla kokemusta hallinto- ja johtamistehtävissä.

Outi Karsimuksella on hallintopäällikön virkaan edellytettävä pätevyys sekä kokemus. Hän on koulutukseltaan filosofian maisteri, pääaineenaan suunnittelumaantiede. Karsimus on työskennellyt kaupunkisuunnitteluvirastossa vuodesta 1984 lähtien, aluksi hallinto-osastolla suunnittelijana tehtävänään mm. toiminnan ja talouden suunnitteluun, koordinointiin ja kehittämiseen liittyvät tehtävät, ja vuodesta 2004 lähtien kehittämispäällikkönä. Karsimuksella on kokemusta erilaisista suunnittelu-, tutkimus- ja hallintotehtävistä Helsingin kaupungilla myös kaupunginkansliasta, kiinteistövirastosta ja tietokeskuksesta. Vuosina 1999–2001 hän toimi kiinteistöviraston ts. suunnittelupäällikkönä. Karsimus on erittäin hyvin perehtynyt viraston toimintaan ja tuntee hallinnon toimialaan liittyvät tehtävät monipuolisesti. Varsinaista johtamiskokemusta Karsimuksella on yhteensä yli viisi vuotta.

Varatuomari Pirkko Vainio on työskennellyt kaupunkisuunnitteluvirastossa vuodesta 2001 lähtien, aluksi asemakaavaosastolla kaavoituslakimiehenä ja vuodesta 2005 lähtien hallinto-osastolla päätöksenteon tuki -yksikön päällikkönä. Helsingin kaupungilla hänellä on työkokemusta vuodesta 1990 erilaisissa tehtävissä kiinteistövirastossa ja apulaiskaupunginsihteerinä kaupunginkansliassa vuosina 1990–2001.

Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että sekä Outi Karsimus että Pirkko Vainio ovat päteviä ja soveltuvat hyvin mainittuihin tehtäviin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunkisuunnitteluviraston hallinto-osaston hallintopäällikön virkaan valittaisiin ilman julkista hakumenettelyä vs. hallintopäällikkö, kehittämispäällikkö Outi Karsimus 1.2.2007 lähtien 5 100 euron kokonaispalkalla ja samalla lakkautettaisiin kaupunkisuunnitteluviraston hallinto-osaston kehittämispäällikön virka.

Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että varatuomari Pirkko Vainion hoitaman kaupunkisuunnitteluviraston hallinto-osaston kaavoituslakimiehen viran nimike muutettaisiin nimikkeeksi apulaisosastopäällikkö.

Merkittiin, että Outi Karsimus ja Pirkko Vainio, asiassa esteellisinä, poistuivat kokoushuoneesta asian käsittelyn ajaksi.

Kaj pitää lautakunnan esitystä hallintopäällikön viran täyttämisestä ilman julkista viran hakua perusteltuna ja tarkoituksenmukaisena. Sen sijaan Kaj toteaa, henkilöstökeskuksen kantaan perustuen, ettei uusia apulaisosastopäällikkö -nimekkeitä ole kaupungin organisaatiossa tarkoituksenmukaista lisätä. Tämän vuoksi ja Pirkko Vainion tehtäväkuva huomioon ottaen Vainiolle soveltuisi parhaiten nimike johtava lakimies.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunkisuunnitteluviraston hallinto-osaston hallintopäällikön virkaan valittaisiin vs. hallintopäällikkö, kehittämispäällikkö Outi Karsimus 1.2.2007 lukien 5 100 euron kokonaispalkalla.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee lakkauttaa kaupunkisuunnitteluviraston hallinto-osaston kehittämispäällikön viran.

Vielä kaupunginhallitus päättänee, että varatuomari Pirkko Vainion hoitaman hallinto-osaston kaavoituslakimiehen viran nimike muutetaan nimikkeeksi johtava lakimies.

Pöytäkirjanote Outi Karsimukselle, Pirkko Vainiolle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

12

15.1.2007 pöydälle pantu asia

KAUPUNGIN OMISTAMIEN ARAVAVUOKRATALOJEN NELIÖVUOKRAJYVITYKSEN MUUTTAMINEN UUSTUOTANTOHANKKEISSA

Khs 2004-276

Kaj toteaa, että Kvsto hyväksyessään 10.12.2003 asunto-ohjelman 2004–2008 päätti kaupungin omistamien aravavuokra-asuntojen vuokrien jyvityksestä uustuotantokohteissa toimenpiteen nro 9 yhteydessä mm. seuraavaa:

”Lapsiperheiden asumiskustannusten kohtuullistamiseksi muutetaan kaupungin omistamien aravavuokratalojen neliövuokrajyvitystä uustuotantohankkeissa vastaamaan vuokra-asunnoissa yleisesti käytettyä jyvitystä siten, että neliövuokra alenee nykyistä jyrkemmin asunnon koon kasvaessa.”

Khs kehotti 26.1.2004 asunto-ohjelman täytäntöönpanopäätöksessä asuntolautakuntaa tekemään 31.3.2004 mennessä esityksen siitä, miten asunto-ohjelman toimenpiteen nro 9 mukaisesti kaupungin omistamien aravavuokratalojen neliövuokrajyvitystä uustuotantohankkeissa muutetaan vastaamaan vuokra-asunnoissa yleisesti käytettyä jyvitystä.

Lisäksi Kvsto päätti selvitystehtävään nro 6 liittyen, että lapsiperheiden asumiskustannusten kohtuullistamiseksi ja eriperusteisuudesta mahdollisesti aiheutuvien epäkohtien lieventämiseksi selvitetään jyvitysperusteiden muuttamismahdollisuuksia myös vanhassa vuokra-asuntokannassa. Khs kehotti täytäntöönpanopäätöksessä asuntolautakuntaa antamaan asiasta selvityksen 31.12.2004 mennessä.

Asuntolautakunta antoi 23.3.2004 lausunnon kaupungin omistamien aravavuokra-asuntojen neliövuokrajyvityksen muuttamisesta uustuotantohankkeissa ja 14.12.2004 lausunnon kaupungin omistamien aravavuokrakohteiden neliövuokrajyvityksen muuttamisesta vanhassa asuntokannassa.

./. Asuntolautakunnan lausunnot ovat esityslistan tämän asian liitteinä 1 ja 2.

Lausunnoissa todetaan mm., että jyvitysjärjestelmä on syytä ottaa käyttöön samanaikaisesti sekä uustuotannossa että vanhassa kannassa. Jyvityksen käyttöönotto pelkästään uustuotannossa aiheuttaisi sekaannusta kaupungin aravavuokra-asuntokannassa, koska syntyisi epäsuhta uuden, valmistuvan asuntokannan ja vanhan asuntokannan välillä. Uustuotannon suuret perheasunnot olisivat edullisempia kuin vanhan kannan periaatteessa samanlaiset asunnot. Lisäksi kiinteistöyhtiöissä käytössä oleva vuokrantasausjärjestelmä asettaa omat reunaehtonsa uudistuksen toteuttamiselle.

Khs käsitteli 8.11.2004 esitystä kaupungin omistamien aravavuokra-asuntojen jyvityksen muuttamiseksi kaupungin omistamien aravavuokra-asuntojen uustuotannossa. Khn 15.11.2004 pidetyn kokouksen esityslistalta asia poistettiin lisäselvitysten hankkimiseksi.

Asiasta pyydettiin lausunnot asuntolautakunnalta, Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöiden vuokralaisneuvottelukunnalta ja Vuokralaisten keskusliitto ry:ltä.

Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöiden vuokralaisneuvottelukunnan 4.1.2005 antamassaan lausunnossa todetaan, että kustannuspohjaisen jyvityksen tarkistus olisi periaatteessa oikeudenmukainen vaihtoehto, joskin sen toteuttaminen vanhassa kannassa on vaikeaa, ellei mahdotonta. Neuvottelukunnan mielestä kaupungin tulee tehdä omia, Helsingin oloihin sovellettuja selvityksiä rinnan asuntorahaston selvityksen kanssa ja ottaa kantaa jyvitykseen vasta Valtion asuntorahaston selvityksen valmistuttua.

./. Lausunto on esityslistan liitteenä 3.

Vuokralaisten keskusliiton 25.1.2005 antamassa lausunnossa todetaan, että vuokrien korkeuteen on puututtava muilla keinoilla kuin jyvityksellä. Vastuun kohtuuhintaisista vuokramarkkinoista pitää olla Valtioneuvostolla ja Valtion asuntorahastolla. Lisäksi lausunnossa todetaan, että on tärkeää, että myös Helsingin kaupunki osaltaan Valtion asuntorahaston ohella vaikuttaa asuntojen pääoma- ja käyttökustannuksiin. Vuokralaisten keskusliiton mielestä isojen asuntojen osalta olisi tutkittava asunnonjaon toimivuutta.

./. Lausunto on esityslistan liitteenä 4.

Lisäksi asiasta ovat antaneet lausuntonsa Vuosaaren kiinteistöt Oy:n vuokralaistoimikunta, Roihuvuoren Kiinteistöt Oy:n vuokralaistoimikunta, Pohjois-Haagan kiinteistöt Oy:n vuokralaistoimikunta sekä Helsingin kaupungin vuokra-asukkaiden yhdistys ry.

./. Lausunnot ovat esityslistan liitteinä 5 – 8.

Kaj pitää tarkoituksenmukaisena, että ara-vuokra-asuntojen uudistettu jyvitys otettaisiin käyttöön uustuotantokohteissa heti ja vaiheittain vanhassa asuntokannassa. Ara-vuokra-asunnoilla tarkoitetaan sekä valtion lainalla että korkotuella rahoitettuja vuokra-asuntoja. Tavoitteena on jyvityksen kautta saada kaupungin suurten, lapsiperheille soveltuvien ara-asuntojen vuokrat kilpailukykyisiksi markkinavuokrien kanssa ja näin lisätä isojen asuntojen kysyntää. Asukasrakenteen monipuolistamiseksi ja segregaation ehkäisemiseksi on myös tärkeää saada suuriin perheasuntoihin itse vuokransa maksavia vuokralaisia.

Ara-vuokra-asuntojen kysyntä

Pääkaupunkiseudulla asunnontarve ylittää selvästi tarjonnan. Tästä on seurauksena kalliit asuntojen hinnat ja vuokrat sekä johtaa pitkät työmatkat, kun asunto saattaa löytyä varsin kaukaa. Omistusasunnon hankinta on tullut monelle kotitaloudelle realistiseksi vaihtoehdoksi laina-aikojen pidentymisen ja korkotason alenemisen myötä. Samalla ara-vuokra-asuntojen kilpailukyky on heikentynyt, varsinkin perheasuntojen kohdalla.

Tavallisella palkansaajalla tai perheellä, jossa molemmat puolisot käyvät töissä, erittäin suuri osa tuloista kuluu asumismenoihin. Asumisolosuhteiden parantaminen elämäntilanteen muuttuessa on Helsingissä taloudellisista syistä erittäin vaikeaa, koska yhteiskunnan tukea saavat vain tietyt kriteerit täyttävät ruokakunnat. Yhtenä syynä tämän suuntaiseen kehitykseen ovat olleet ara-tuotannon ehdot, joiden takia vuokrataso on muodostunut liian korkeaksi tavallisille palkansaajille, erityisesti perheille. Nykyään tulorajat eivät yleensä ole esteenä asunnon saamiselle. Uusia, korotettuja tulorajoja on voitu soveltaa 1.10.2006 alkaen.

Helsingissä vuokra-asunnon hakijoista 85 % hakee pienasuntoa. Perheasuntojen kysyntä on huomattavasti vähäisempää ja alueellisesti eriytynyttä. Joillakin alueilla perheasuntojen kysyntä on vähentynyt siinä määrin, että asuntojen markkinointia on jouduttu tehostamaan.

Helsingin kaupungin vuokra-asunnon hakijat hakijatalouden koon mukaan lokakuussa 2006:

Hakijatalouden koko	hakijoita	%
1	9 268	64
2	2 898	20
3	1 252	8
4	687	5
5	277	2
6+	189	1
yhteensä	14 571	100

Asumistuki

Valtioneuvosto vahvisti 20.8.2004 vuoden 2005 alusta voimaan tulleen asumistukilain muutoksen, jonka mukaan yleinen asumistuki tarkistetaan, jos tulot nousevat vähintään 300 euroa kuukaudessa. Asumistuen uudistuksen merkitys on vähäinen, eikä sillä ole merkitystä vuokra-asunnoissa asuvien asumismenoihin.

Valtioneuvoston 30.11.2006 antaman asetuksen mukaisina enimmäisasumismenoina asumistuen suuruutta määrättäessä otetaan 1.1.2007 alkaen huomioon Helsingissä vuonna 1996 tai sitä myöhemmin valmistuneissa tai peruskorjatuissa asunnon iän, koon ja varustetason mukaan seuraavat euromäärät neliömetriä kohden kuukaudessa:

Asunnon koko m^2	Asunnon valmistumis-, peruskorjaus- tai perusparannusvuosi 1996 –
– 25,9	13,22
26 – 30,9	12,38
31 – 35,9	11,54
36 – 45,9	11,05
46 – 60,9	10,75
61 – 80,9,9	10,31
81 --	10,23

Asumistukeen hyväksyttävät enimmäistulorajat eivät aiheuta ongelmia jyvityksen käyttöönotolle, eivätkä siten lisää esim. toimeentulotuen menoja.

Valtion asuntorahaston suosittamat jyvitykset

Jyvityksen avulla määritellään huoneiston osuus kohteen rakennuskustannuksista ja asumisaikaisista menoista sekä huoneistojen vuokrien keskinäinen jakosuhde. Vuokrataloissa pääoma- ja hoitomenot jaetaan huoneistoille jyvitettyjen huoneistoalojen suhteessa. Jyvityksen laatii rakennuttaja arkkitehdin laatiman huoneistoluettelon ja pohjapiirrosten perusteella.

Valtion asuntorahasto antoi 30.11.2005 suosituksen vuokratalon omistajille ja asukkaille jyvityksen muuttamiseen vanhassa vuokra-asuntokannassa ja jyvityksen käyttöönottamiseen uudessa asuntokannassa.

Suosituksen mukaan jyvityksen muuttaminen voi tapahtua muuttamalla eri huoneistotyyppien vuokrakertymän tavoitetta vuokranmääritysyksikössä. Ensin määritellään omakustannusperiaatteen mukaisesti lainoitusyksikön tai vuokranmääritysyksikön keskivuokra. Tämän jälkeen lisätään pienasuntojen vuokrakertymätavoitteen osuutta vuokranmääritysyksikön kokonaiskertymätavoitteesta. Vastaavasti vähennetään suurimpien asuntojen vuokranmääritysyksikön kokonaisvuokrakertymätavoite ja keskivuokrat säilyvät entisen suuruisina. Muutokset voivat olla erilaiset huoneistotyyppijakauman mukaisesti mm. kerrostaloille, luhtitaloille ja rivitaloille.

Asuntorahasto suosittaa, että jyvityksen muutos toteutetaan yhdellä kertaa saman omistajan asuntokannassa useammalle vuodelle jaksotettuna. Muutosta toteutettaessa tulee pyrkiä kaikissa huoneistotyypeissä vapaita markkinoita kohtuullisempaan vuokratasoon. Jyvityksen muutoksesta ja vuokran määräytymisen perusteista on sovittava asukkaiden kanssa. Muutoksista on aina syytä käydä laaja ja seikkaperäinen keskustelu ja käsitellä asiaa yhteishallintolain mukaisessa menettelyssä.

Valtio on myös aikaisemmin ohjeistanut aravavuokra-asuntojen jyvittämistä. Nämä ohjeet eivät ole enää voimassa, mutta Helsingin kaupungin vuokra-asuntojen vuokrien määrittämisessä on sovellettu näitä jyvitysperiaatteita: Huoneistoille on määritelty pisteluku käyttämällä asuinpinta-alan mukaan määräytyvää pinta-alakerrointa. Näin saatuihin pistelukuihin tehdään kerros- ja varustetasokorjaukset. Kerroskorjauksella korkeammalla asuvien pistemäärää lisätään kerroksittain 1 %:lla ja alimmissa kerroksissa asuvien pistemäärää vähennetään vastaavasti.

Markkinajyvitys

Vuokra-asunnoissa käytetään omistajasta riippuen erilaisia jyvitysjärjestelmiä. Vapailla vuokra-asuntomarkkinoilla vuokrat määräytyvät yleisesti pelkästään kysynnän ja tarjonnan perusteella. Helsingissä kysynnästä johtuen pienten asuntojen neliövuokrat ovat vapailla markkinoilla huomattavan korkeat verrattuina suurempiin perheasuntoihin.

Keskimääräiset neliövuokrat/kk Helsingissä huhti-kesäkuussa 2006 olivat 10,63 euroa/m²/kk (lähde: Tilastokeskus, vuokratilasto).

Keskimääräisiä vuokria tarkastellessa havaitaan, että ara-vuokra-asuntokannassa pienasunnon ja suuremman perheasunnon neliövuokran ero on 0,38 euroa kun vastaava ero vapailla markkinoilla on 3,87 euroa. Aratuotannossa käytetyn ”loivan” jyvitysjärjestelmän vuoksi vapaarahoitteisten perheasuntojen vuokrataso lähestyy vastaavien aravuokra-asuntojen tasoa. Vapaarahoitteiset pienasunnot ovat keskimäärin 6,18 euroa kalliimpia neliöitä kohden. Kaupungin pienten ara-vuokra-asuntojen vuokrat ovat hyvin edullisia markkinatasoon verrattuna. Se näkyy myös asuntojen kysynnässä. Ero on viime vuosina kasvanut.

Jyvityksen käyttöönotto vanhassa asuntokannassa

Vanhassa ara-vuokra-asuntokannassa jyvitys olisi tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön perusparantamisen yhteydessä. Toteutus tulisi tehdä kiinteistöyhtiökohtaisesti yhteishallintolain edellyttämässä yhteistyössä vuokralaisten kanssa. Yhtiökohtaisessa jyvityksessä voidaan ottaa parhaiten huomioon kunkin alueen erityispiirteet, jyvitettävien asuntojen varustetaso, asuntojen markkinavuokra-arvo ja muut vastaavat tekijät ja räätälöidä jyvitys siten, että asuntojen tyhjillään ololta vältytään. Aluekohtaisten vuokratilastojen perusteella voidaan päätellä, ettei mikään käytettävissä oleva jyvityspisteitys sellaisenaan tuota kaikilla Helsingin alueilla ja kaikissa vuokrataloissa tavoiteltua asuntojen käytettävyyteen tähtäävää lopputulosta.

Jyvitystä tehtäessä on otettava huomioon kaupungin vuokra-asunnoissa voimassa olevat vuokrasopimukset. Useimmissa sopimuksissa on mainittu huoneiston vuokran määrityksen perusteena oleva jyvitetty pinta-ala ja huoneiston todellinen pinta-ala, vuokran määrä sopimuksen tekohetkellä ja vuokrantarkistusperusteet.

Yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden perusteella vuokranantaja ei voi muuttaa yksipuolisesti vuokralaisen kanssa tekemiään vuokrasopimuksen sopimusehtoja, ei varsinkaan vuokraa ja vuokran määräytymistä koskevia sopimusehtoja. Sopimusehtoja voidaan muuttaa vain vuokralaisen kanssa yhdessä sopimalla tai kun vuokra-asunnon vapautuessa tehdään uuden vuokralaisen kanssa kokonaan uusi vuokrasopimus.

Kaupungin vuokrataloja peruskorjataan enenevässä määrin. Peruskorjausten yhteydessä voitaisiin irtisanoa vuokrasopimukset ja tehdä uudet sopimukset uusin ehdoin vuokralaisten kanssa. Perusteena olisi se, että sekä uustuotannossa että peruskorjauksessa kustannukset pienasunnon asuinneliömetriä kohden ovat selvästi korkeammat kuin suurissa asunnoissa. Uudet vuokrasopimukset tulisi laatia siten, että vuokrakertymää voidaan muuttaa eri huoneistotyypeissä joustavasti jatkossakin esimerkiksi Valtion asuntorahaston 30.11.2006 ehdottamalla tavalla.

Asuntorahaston suosituksen mukainen jyvityksen muuttaminen yhdellä kertaa koko vanhassa asuntokannassa useammalle vuodelle jaksotettunakin on Helsingin olosuhteissa vaikea toteuttaa mm. siksi, että asuntokanta on niin suuri (n. 43 000 asuntoa) ja koskee siten erittäin suurta väestönosaa.

Maankäytön ja asumisen toteutusohjelma eli nk. MA-ohjelma vuosille 2008 – 2017 on valmisteilla. Ohjelma tuodaan Kvston käsittelyyn syksyllä 2007. Khn 24.4.2006 tekemän päätöksen mukaisesti MA-ohjelma laaditaan valtuustokausittain. Seuraavan, vuosien 2011 - 2021 MA-ohjelman valmistelu aloitetaan vuonna 2009. Tähän mennessä on saatu riittävästi kokemuksia jyvityksen käyttöstä vanhassa ara-vuokra-asuntokannassa ja Khlle voidaan tuoda selvitys jyvityksen vaikutuksista ara-vuokra-asumiseen ja mahdollisuudesta laajentaa jyvitys koskemaan koko ara-vuokra-asuntokantaa.

Tavoitteet uudelle jyvitysjärjestelmälle

Uuden jyvityksen käyttöönoton tavoitteena on asunto-ohjelman mukaan ara-vuokratalojen neliövuokrajyvityksen muuttaminen vastaamaan paremmin vuokra-asunnoissa markkinoilla yleisesti käytettyä jyvitystä. Muutoksen yhtenä tavoitteena on ohjata asukkaiden hakeutumista nykyistä suurempiin huoneistoihin, joiden kysyntä on pienasuntoja vähäisempää.

Jyvitysjärjestelmän tulee vastata vuokra-asunnoissa yleisesti käytettyä jyvitystä siten, että neliövuokra alenee nykyistä jyrkemmin asunnon koon kasvaessa. Jyvityksen laskenta- ja soveltamisperusteiden tulee olla yksiselitteiset ja selkeät.

Jyvityksessä on perusteltua soveltaa nykyistä parempaa kustannusvastaavuutta. Tehdyt laskelmat osoittavat, että nykyistä jyvitystä tulisi korjata +10…–5 % jyrkemmäksi, jotta keskimääräinen kustannusvastaavuus toteutuisi. Siten saataisiin sen suuntaisia hyötyjä, mitä uudella jyvitysjärjestelmällä on asunto-ohjelmassa haettu. Muutokset eivät toisaalta ole niin suuria, että vanhan ja uuden kannan asukkaiden tilannetta merkittävästi muutettaisiin. Kustannusperusteisen jyvityksen rinnalle tulisi ottaa käyttöön harkinnanvarainen markkinakorjaus hankekohtaisesti. Jyvitystä tulisi lisäksi korjata huoneistokohtaisella korjauskertoimella, jonka avulla huomioidaan kerroksen, poikkeavan laatuominaisuuden tai mm. huonomman sijainnin aiheuttamat vaikutukset huoneistoihin.

Uusi jyvitys tulisi ottaa uusissa ara-vuokrakohteissa käyttöön siten, että alkuvaiheessa jyvitettyjen vuokrien käyttäytymistä seurattaisiin hankkeittain, jotta voidaan poistaa mahdolliset epätoivottavat muutokset tai liian suuret poikkeamat. Luontevinta on, että asuntotuotantotoimisto, joka on tähänkin asti määritellyt uusien aravavuokrakohteiden jyvitykset, määrittelee myös uudet jyvitykset.

Kaupungin vanhojen ara-vuokra-asuntojen vuokranmäärityksessä sovelletaan asteittain uutta jyvitysjärjestelmää edellä esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Vanhojen ara-vuokra-asuntojen vuokrien jyvittämisestä peruskorjausten yhteydessä huolehtii kiinteistövirasto. Jyvityksen muutoksista ja vuokran määräytymisen perusteista on sovittava asukkaiden kanssa ja asia on käsiteltävä yhteishallintolain mukaisessa menettelyssä.

Tiukkoja jyvitystaulukoita ei ole tässä vaiheessa syytä laatia. Asuntojen neliövuokrien tulisi pysyä sellaisella tasolla, etteivät ne ylitä asumistuen myöntämisen perusteena olevia enimmäisvuokria minkään huoneistotyypin osalta.

Uudet vuokrasopimukset tulee laatia joustaviksi siten, että huoneistotyyppien vuokrakertymän muuttaminen jatkossa ei edellytä sopimusten irtisanomista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että ara-vuokratalojen vuokrien jyvitysperusteita muutetaan kaupungin omistamissa ara-vuokrakohteissa lapsiperheitä suosivaksi siten, että se keventää asumiskustannuspaineita suurissa asunnoissa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että vanhassa ara-vuokra-asuntokannassa jyvitys otettaan käyttöön vaiheittain peruskorjausten yhteydessä.

Vielä kaupunginhallitus päättänee, että vuonna 2009 kaupunginhallitukselle tuodaan selvitys jyvityksen vaikutuksista vanhassa ara-vuokra-asuntokannassa sekä mahdollisuudesta laajentaa jyvitys koskemaan koko vanhaa ara-vuokra-asuntokantaa vuosille 2011 -2021 laadittavan MA-ohjelman valmistelun yhteydessä.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee, että jyvityksen lähtökohtana käytetään esityslistan liitteenä nro 1 olevan asuntolautakunnan 23.3.2004 antaman lausunnon mukaisia jyvitysperiaatteita siten, että jyvitys perustuu hankkeen kustannuksiin ja, että jyvityksessä käytetään harkinnanvaraista markkinakorjausta hankekohtaisesti sekä huoneistokohtaisia korjauskertoimia.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta ja liitteestä nro 1 asuntolautakunnalle, asuntotuotantotoimikunnalle, kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikölle (joka toimittaa päätöksen tiedoksi kaupungin kiinteistöyhtiöille), talous- ja suunnittelukeskukselle sekä kiinteistöyhtiöiden vuokralaisneuvottelukunnalle ja Vuokralaisten keskusliitolle.

Lisätiedot:
Mäkinen Kirsi, suunnittelupäällikkö, puhelin 169 3928
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Asuntolautakunnan lausunto 23.3.2004
	Liite 2	Asuntolautakunnan lausunto 14.12.2004 kaupungin omistamien aravavuokratalojen neliövuokrajyvityksen muuttamisesta vanhassa asuntokannassa
	Liite 3	Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöiden vuokralaisneuvottelukunnan lausunto 17.1.2005
	Liite 4	Vuokralaisten Keskusliitto ry:n lausunto 25.1.2005
	Liite 5	Vuosaaren Kiinteistöt Oy:n vuokralaistoimikunnan lausunto 11.1.2005
	Liite 6	Roihuvuoren Kiinteistöt Oy:n vuokralaistoimikunnan lausunto 13.1.2005
	Liite 7	Pohjois-Haagan Kiinteistöt Oy:n vuokralaistoimikunnan lausunto 25.1.2005
	Liite 8	Helsingin kaupungin vuokra-asukkaiden yhdistys ry:n kannanotto 4.1.2005 kaupungin omistamien aravavuokratalojen neliövuokrajyvityksen uudistamiseen
	Liite 9	Valtion asuntorahaston suositus jyvityksen muuttamisesta ja käyttöönottamisesta

1

KAKSI OIKAISUVAATIMUSTA HENKILÖSTÖKESKUKSEN OSASTOPÄÄLLIKÖN 28.9.2006 § 69 TEKEMÄSTÄ TYÖLLISTÄMISPERUSTEISEN HELSINKI-LISÄN TAKAISINPERIMISTÄ YM. KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ

Khs 2006-2268

Vs. Sj toteaa, että henkilöstökeskuksen henkilöstön liikkuvuuden toimialan osastopäällikkö päätti 28.9.2006 päätösluettelon 69 §:n kohdalla

- kumota 6.2.2006 tekemänsä päätöksen siltä osin kuin se koski työllistämisperusteisen Helsinki-lisän myöntämistä Helsingin venäjänkielinen nuorisokulttuuriyhdistys Alliance HVNA ry:lle

- peruuttaa 26.10.2005 tekemänsä päätöksen Helsinki-lisän myöntämisestä Kansainvälinen Perhekriisien Tukiyhdistys The Family Center ry:lle, koska työllistämisperusteisen Helsinki-lisän myöntämisen ja maksatuksen ehtona on työvoimatoimiston myöntämä ja voimassa oleva palkkatuki

- vaatia Helsingin venäjänkielinen nuorisokulttuuriyhdistys Alliance HVNA ry:tä palauttamaan sille aiheettomasti maksettu Helsinki-lisä 1 200 euroa ja

- periä takaisin Kansainvälinen Perhekriisien Tukiyhdistys The Family Center ry:lle maksetut Helsinki-lisät 1 008 euroa.

./. Osastopäällikön päätös 28.9.2006 § 69 on liitteenä 1.

Kansainvälinen Perhekriisien Tukiyhdistys The Family Center ry (jatkossa The Family Center) ilmoittaa päätöksestä tekemässään oikaisuvaatimuksessa, ettei yhdistys hyväksy vaatimusta rahan palauttamisesta. Helsinki-lisällä työllistetty henkilö on työskennellyt kerhon ohjaajana 10.9.2005 – 31.8.2006 ja palkat, verot ja vakuutukset on maksettu sopimuksen mukaan. Yhdistyksellä ei ole omaa rahaa.

./. The Family Center ry:n oikaisuvaatimus on liitteenä 2.

Henkilöstökeskus toteaa (10.11.2006) The Family Centerin oikaisuvaatimuksen johdosta mm. seuraavaa:

Tapahtumien kulku

The Family Center ry on hakenut Helsinki-lisää XXXX XXXX:n palkkauskustannuksiin 1.9. – 31.12.2005 ja 1.1. – 31.8.2006.

Helsinki-lisä ajalle 1.9. – 31.12.2005 on myönnetty hakemuksen mukaisesti. Ajaksi 1.1. – 31.8.2006 päätös Helsinki-lisästä on tehty virheellisesti Helsingin venäjänkielinen nuorisokulttuuriyhdistys Alliance HVNA ry:n nimiin. Virhe johtui valmistelijan inhimillisestä erehdyksestä.

Uudenmaan TE-keskus keskeytti palkkatuen maksamisen The Family Centerille 1.2.2006 lähtien. Kun henkilöstökeskus sai tästä tiedon, keskeytettiin myös Helsinki-lisän maksaminen 1.5.2006 alkaen. Samassa yhteydessä havaittiin myös aiemmassa päätöksessä ollut virhe.

Uudenmaan TE-keskus teki 15.8.2006 päätöksen The Family Center ry:lle myönnettyjen palkkatukien takaisinperinnästä 1.9.2005 lähtien. Näin ollen myöskään Helsinki-lisän myöntämiselle ei ollut enää perustetta.

Esitys oikaisuvaatimuksen hylkäämiseksi

Henkilöstökeskus toteaa, että oikaisuvaatimuksessa ei ole tuotu esiin seikkoja, joiden perusteella osastopäällikön 28.9.2006 (69 §) tekemää päätöstä tulisi muuttaa.

Henkilöstökeskus esittää, että The Family Center ry:n tekemä oikaisuvaatimus tulisi hylätä.

Helsingin venäjänkielinen nuorisokulttuuriyhdistys Alliance HVNA ry (jäljempänä Alliance HVNA ry) esittää oikaisuvaatimuksessaan, että yhdistys ei voi palauttaa vaadittua summaa. Yhdistyksen kirjanpitäjä oli ilmoittanut kaupungin henkilöstökeskukselle, että yhdistys oli siirtänyt Helsinki-lisän The Family Center ry:n tilille, eikä kukaan selittänyt, että siirto olisi ollut laiton. Henkilöstökeskuksen edustaja myönsi päinvastoin, että oli virhe tapahtunut. Yhdistys ei voi palauttaa ko. summaa, koska se ei enää ole yhdistyksen tilillä. Oikaisuvaatimuksessa kiinnitetään huomiota myös siihen, että tapahtumasta on jo yli viisi kuukautta.

./. Alliance HVNA:n oikaisuvaatimus on liitteenä 3.

Henkilöstökeskus toteaa (10.11.2006) Alliance HVNA ry:n oikaisuvaatimuksesta mm. seuraavaa:

Tapahtumien kulku

Kansainvälinen Perhekriisien Tukiyhdistys The Family Center ry on hakenut Helsinki-lisää XXXX XXXX:n palkkauskustannuksiin 1.9. – 31.12.2005 ja 1.1. – 31.8.2006. Helsinki-lisä ajalle 1.9. – 31.12.2005 on myönnetty hakemuksen mukaisesti. Ajaksi 1.1. – 31.8.2006 päätös Helsinki-lisästä on tehty virheellisesti Alliance HVNA ry:n nimiin. Virhe johtui valmistelijan inhimillisestä erehdyksestä.

Virhe havaittiin, kun henkilöstökeskukseen oli tullut tieto, että työvoimatoimisto on keskeyttänyt palkkatuen maksamisen 1.2.2006 lukien.

Kaupungin tilisiirto Alliance HVNA ry:lle oli pantu maksuun 6.2.2006. Toukokuussa 2006 Alliance HVNA ry toimitti henkilöstökeskukselle jäljennöksen kuitista, josta ilmeni, että Alliance HVNA ry oli siirtänyt oikaisuvaatimuksen kohteena olevan rahasumman Kansainvälinen Perhekriisien Tukiyhdistys The Family Center ry:n tilille 11.5.2006.

Todettakoon, että yhdistysrekisteritietojen mukaan Alliance HVNA ry:n puheenjohtaja on XXXX XXXX ja että molempien yhdistysten osoite on Maneesikatu 4 C, Helsinki.

Esitys oikaisuvaatimuksen hylkäämiseksi

Henkilöstökeskus toteaa, että oikaisuvaatimuksessa ei ole tuotu esiin seikkoja, joiden perusteella osastopäällikön 28.9.2006 (69 §) tekemää päätöstä tulisi muuttaa

Henkilöstökeskus esittää, että Alliance HVNA ry:n tekemä oikaisuvaatimus tulisi hylätä.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut toteaa (10.11.2006) seuraavaa:

The Family Center ry oli työllistänyt ajaksi 1.9.2005 – 31.8.2006 XXXX XXXX –nimisen henkilön kerho-ohjaajaksi. Kluuvin työvoimatoimiston päätöksellä 12.8.2005 oli todettu em. henkilö työllistetyksi ja yhdistelmätuki oli maksettu yksityiselle työnantajalle The Family Center ry:lle päätöksestä ilmenevin ehdoin.

Kaupungin henkilöstökeskuksen, henkilöstön liikkuvuus, osastopäällikkö oli päätöksellä 26.10.2005 § 36 myöntänyt ajalle 1.9. – 31.12.2005 The Family Center ry:lle 1 008 euron työllistämisperusteisen Helsinki-lisän, joka oli maksettu yhdistyksen tilille 15.11.2005. Vuoden 2006 Helsinki-lisää koskeva päätös oli tehty 6.2.2006 § 9, se koski aikaa 1.1. – 31.8.2006 ja oli määrältään 2 400 euroa, josta puolet 1 200 euroa oli maksettu 6.2.2006. Päätös oli tehty ja maksu suoritettu virheellisesti Alliance HVNA ry:n hyväksi.

Työvoima- ja elinkeinokeskus, jäljempänä TE-keskus, oli päätöksellään 15.8.2006 velvoittanut Kansainvälinen Perhekriisien Tukiyhdistys The Family Center ry:n palauttamaan ajalta 1.9.2005 – 1.1.2006 maksuunpannut työllistämistuet, yhteensä 2 163,65 euroa. Päätöksen perusteina TE-keskus katsoo, että koska XXXX XXXX on samanaikaisesti yli vuoden asioinut kahdella eri nimellä (ent. XXXX ja nyk. XXXX XXXX) työvoimahallinnossa, on kyseessä ollut ilmeinen tarkoitus harhauttaa työvoimaviranomaista. Mikäli työvoimaviranomaisella olisi ollut tiedossa ko. seikka, ei tukien päätöksessä selostettu päällekkäinen myöntäminen olisi tullut kyseeseen. Erityisesti se, että hänet on omaan yhdistelmätukihakemukseen ilmoitettu itsensä yhteyshenkilöksi entisellä nimellään XXXX, osoittaa että kyse on ollut tietoisesta toiminnasta tarkoituksena harhauttaa työvoimaviranomaista.

./. Uudenmaan TE-keskuksen päätös 15.8.2006 on liitteenä 4.

The Family Center ry ja Alliance HVNA ry ovat hakeneet oikaisua (23.10.2006) osastopäällikön päätökseen 28,9,2006 § 69. Yhdistysten tarkoituksena on osastopäällikön päätöksen muuttaminen ja jälkimmäinen yhdistys kertoo siirtäneensä saadut rahat Kansainvälinen Perhekriisien Tukiyhdistys The Family Center ry:n tilille. Molemmat yhdistykset toteavat, etteivät voi palauttaa rahaa, koska yhdistyksellä ei ole omaa rahaa. Edelleen yhdistykset toteavat, että kaupungin myöntämä Helsinki-lisä meni XXXX XXXX:n työllistämiseen.

Lausunto Oikeuspalvelut toteaa, että oikaisuvaatimuksen alaiset päätökset on postitettu 9.10.2006. Näin ollen oikaisuvaatimukset on oikeassa ajassa jätetty Khlle. Edelleen oikeuspalvelut kiinnittää huomiota siihen, että molempien yhdistysten oikaisuvaatimuksista puuttuu yhdistystä edustavan henkilön allekirjoitus.

Khs on 2.3.1998 päätöksellään ottanut käyttöön Helsinki-lisän ja päätöksellään 21.11.2005 tarkistanut po. lisän myöntämisperusteita ja määrää 1.1.2006 lähtien. Lisän myöntämisen edellytyksenä on, että rekisteröity yhdistys ja säätiö palkkaavat helsinkiläisen pitkäaikaistyöttömän ja että työvoimatoimisto on myöntänyt tätä varten yhdistelmätuen, nykyisin palkkatuki. Helsinki-lisää myönnettäessä noudatetaan kaupungin myöntämiä avustusten yleisohjeita.

Kun Helsinki-lisän myöntämisen ehtona on valtion myöntämä (ent. yhdistelmätuki) palkkatuki, seuraa tästä se, että jos valtion myöntämä tuki peritään takaisin, kaupungilla on oikeus ja velvollisuus periä takaisin myöntämänsä Helsinki-lisä. Tässä tapauksessa TE-keskuksen päätöksellä 15.8.2006 työllistämistuki päätettiin periä takaisin Kansainvälinen Perhekriisien Tukiyhdistys The Family Center ry:ltä. Näin ollen osastopäällikön päätös myönnetyn ja maksuun pannun 1 008 euron Helsinki-lisän palauttamisesta on ollut perusteltu. Kansainvälinen Perhekriisien Tukiyhdistys The Family Center ry:n oikaisuvaatimus on siten aiheeton.

Mitä sitten tulee vuoden 2006 Helsinki-lisän myöntämiseen Helsingin venäjänkielinen nuorisokulttuuriyhdistys Alliance HVNA ry:lle, oikeuspalvelut toteaa, että lisän saaja on virheellisesti merkitty päätökseen ja että lisä näin ollen on maksettu väärälle yhdistykselle. Yhdistyksen olisi pitänyt palauttaa virheellisesti saamansa rahat kaupungille. Näin ollen osastopäällikön 28.9.2006 Helsinki-lisän palauttamista ja maksatuksen keskeyttämistä tarkoittama päätös on ollut perusteltu. Myös yhdistyksen oikaisuvaatimus on siten aiheeton.

Edellä olevan perusteella oikeuspalvelut katsoo, että molemmat oikaisuvaatimukset tulee hylätä.

Alliance HVNA ry katsoo vastaselityksessään (14.12.2006), että Uudenmaan TE-keskuksen päätökset ovat lainvastaisia sekä prosessuaalisin että aineellisin perustein. Kaupungin tekemä päätös on siten aiheeton, mutta asian selvittäminen edellyttää hallinto-oikeuden käsittelyä. Yhdistys pyytää, että kaupunki odottaa takaisinperintäpäätöksensä toimeenpanossa Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisua Uudenmaan TE-keskuksen päätöksestä.

./. Alliance HVNA ry:n vastaselitys on liitteenä 5.

The Family Center ei ole antanut vastaselitystä.

Vs. Sj katsoo, että oikaisuvaatimukset olisi hylättävä, koska ei ole esitetty laillisuus- eikä tarkoituksenmukaisuusperusteita, joiden johdosta päätöstä olisi muutettava.

Asiakirjat kokonaisuudessaan ovat nähtävänä Khn kokouksessa.

VS. SJ Kaupunginhallitus päättänee henkilöstökeskuksen ja hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausuntoihin viitaten hylätä Kansainvälinen Perhekriisien Tukiyhdistys The Family Center ry:n ja Helsingin venäjänkielinen nuorisokulttuuriyhdistys Alliance HVNA ry:n oikaisuvaatimukset henkilöstökeskuksen osastopäällikön 28.9.2006 päätösluettelon § 69 kohdalla tekemästä päätöksestä, koska ei ole esitetty sellaisia perusteita, joiden nojalla päätöstä olisi muutettava.

Pöytäkirjanote Kansainvälinen Perhekriisien Tukiyhdistys The Family Center ry:lle ja Venäjänkielinen nuorisokulttuuriyhdistys Alliance HVNA ry:lle, molemmille muutoksenhakuosoituksin, sekä henkilöstökeskukselle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

LIITTEET	Liite 1	Henkilöstökeskuksen osastopäällikön päätös 28.9.2006
	Liite 2	The Family Center ry:n oikaisuvaatimus
	Liite 3	Alliance HVNA ry:n oikaisuvaatimus
	Liite 4	Uudenmaan TE-keskuksen päätös 15.8.2006
	Liite 5	Alliance HVNA ry:n vastaselitys

2

KAUPUNGIN EDUSTAJIEN VALITSEMINEN AMI-SÄÄTIÖN HALLITUKSEEN

Khs 2007-102

Ami-säätiö toteaa (11.1.2007), että säätiön päättävä toimielin on hallitus, jonka toimikausi on kaksi vuotta.

Hallitukseen kuuluu yhdeksän jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Jäsenistä valitsee puheenjohtajan ja kolme jäsentä varajäsenineen Helsingin kaupunki. Espoon kaupunki ja Vantaan kaupunki valitsevat kumpikin kaksi jäsentä varajäsenineen ja Kauniaisten kaupunki yhden.

Säätiö pyytää kaupunkia valitsemaan säätiön hallitukseen puheenjohtajan ja kolme jäsentä sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet toimikaudeksi 2007–2008.

Vs. Sj toteaa, että säätiön tarkoituksena on osaltaan huolehtia pääkaupunkiseudun ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö ylläpitää oppilaitosta. Kaupunkia edustavat nykyisellä toimikaudella hallituksen puheenjohtajana Harry Bogomoloff ja jäseninä Seija Paunio-Grönholm, Henrik Lundsten ja Erja Tenhonen-Lightfoot (varajäsenet vastaavassa järjestyksessä: Anneli Niini, Juha Jaatinen, Annikki Schauman ja Eric Pollock).

Tasa-arvolain ja kaupungin omaksuman tasa-arvon edistämisen periaatteen mukaisesti säätiön toimielimeen tulisi valita sekä miehiä että naisia.

VS. SJ Kaupunginhallitus päättänee valita Ami-säätiön hallitukseen toimikaudeksi 2007–2008 puheenjohtajan sekä kolme jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti:

Puheenjohtaja	Varajäsen
–	–

Jäsen	Varajäsen
–	–
–	–
–	–

Pöytäkirjanote valituille henkilöille, mainitulle säätiölle, opetusvirastolle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

1

LAUSUNTO TIESUUNNITELMASTA: ITÄVÄYLÄN (MAANTIE 170) PARANTAMINEN VÄLILLÄ LÄNSIMÄENTIE - KALLVIKINTIE

Khs 2006-2018

Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri lähettää (14.9.2006) tiesuunnitelman yleisistä teistä annetun asetuksen 14 §:n mukaista käsittelyä varten.

Tiesuunnitelman on teettänyt Helsingin kaupungin rakennusvirasto Uudenmaan tiepiirin myöntämän suunnitteluluvan perusteella. Tiesuunnitelma perustuu vuonna 2005 laadittuun Fallpakan kaava-alueen yleissuunnitelmaan.

Nähtäville asettaminen

Kaupungin tulee pitää suunnitelma yleisesti nähtävänä kolmenkymmenen (30) päivän ajan. Suunnitelman nähtäväksi asettamisesta sekä muistutusten tekemistavasta ja –ajasta on kaupungin toimesta kuulutettava samassa järjestyksessä kuin kunnalliset ilmoitukset saatetaan kaupungissa tiedoksi.

Suunnitelmaa koskevat muistutukset on osoitettava Tiehallinnolle ja ne on toimitettava kaupungille ennen nähtävänäoloajan päättymistä.

Kustannusarvio

Tiesuunnitelmajakson kokonaiskustannukset on arvioitu 1 210 000 euroksi (mr-ind. 123,7), joka koostuu rakentamiskustannuksista. Tielain 9 luvun mukaisiksi korvauksiksi hankkeesta on arvioitu muodostuvan 5000 euroa.

Lausunnon sisältö

Uudenmaan tiepiiri pyytää kaupunkia ilmoittamaan lausunnossaan:

1 Vastaako Helsingin kaupunki hankkeen toteuttamiskustannuksista suunnitelman kustannusarviossa asiakirjoissa B1 ja B2 ehdotetulla tavalla ?

2 Hyväksyykö kaupunki tien tekemiseen kuuluvien rakenteiden toteuttamisen suunnitelmissa esitetyille paikoille ?

3 Ottaako kaupunki vastatakseen hankkeen toteuttamisen myös yleisten teiden osalta, koska maantien muutostarve on lähtöisin kaupungin maankäytön kehittämistarpeista ? Onko kaupunki valmis luovuttamaan tien tekemiseen tarvittavan omistamansa maa-alueen korvauksetta tie- ja katutarkoituksiin ?

Tiepiiri pyytää kaupunkia ilmoittamaan, onko suunnitelman käsittämälle alueelle vahvistettu maakunta- tai seutukaava tai hyväksytty yleis- tai asemakaava ja onko kaava yhdenmukainen tiesuunnitelman kanssa tai muuttaako kaupunki kaavan (tai maakunnan liitto maakunta- tai seutukaavan) tiesuunnitelman mukaiseksi, jos ne eivät ole yhdenmukaisia. Kaupunkia pyydetään liittämään asiakirjoihin oikeaksi todistettu ote suunnitelman käsittämällä alueella hyväksytyistä tai vahvistetuista kaavoista.

Jos kaava poikkeaa tiesuunnitelmasta, ei suunnitelmaa voida hyväksyä ennen kuin lainvoimainen asemakaava tai maakunta-, (seutu-) tai yleiskaava on muutettu tiesuunnitelman mukaiseksi, ellei tarvittava kaavan muutos ole vähäinen.

Käsittelyaikataulu

Kaupungin tulee antaa lausunto tiesuunnitelmasta ja sitä vastaan tehdyistä muistutuksista ja toimittaa lausuntonsa sekä muistutukset ja suunnitelman nähtävilläolotodistus nähtävänä olleiden suunnitelma-asiakirjojen mukana Uudenmaan tiepiirille. Tiepiiri pyytää kaupunkia käsittelemään tiesuunnitelmaa siten, että se lähettää lausunnon ja siihen liittyvät asiakirjat tiepiirin hankkeelle määrittämänsä toteuttamisaikataulun edellyttämällä tavalla.

Tiepiiri on lähettänyt suunnitelman erikseen lausunnolle Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Vuosaaren sataman VUOLI - projektille.

./. Ryj toteaa, että tiesuunnitelman selostus, kustannusarvio ja kustannustenjakotaulukko ovat liitteinä 1 – 3. Muut asiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa.

./. Tiesuunnitelma on pidetty yleisesti nähtävänä 6.10.2006 - 6.11.2006 hallintokeskuksen kirjaamossa. Tiesuunnitelmaa vastaan on jätetty yksi muistutus, joka on liitteenä 4.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (14.12.2006) seuraavaa:

Lausunnon tiivistelmä

Lausunnolla olevan tiesuunnitelman tie- ja liikennejärjestelyihin ei ole huomautettavaa. Ne tulisi toteuttaa vuosina 2007 – 2008.

Tiesuunnitelma on maakuntakaavan ja yleiskaavan tavoitteiden mukainen ja asemakaavoitetulla alueella asemakaavan tavoitteiden mukainen.

Rakennussuunnitelmavaiheessa tulee suunnitelmaa tarkentaa muun muassa nykyisen maakaasuputken vaatimien mahdollisten toimenpiteiden ja maaperän puhdistamistarpeen osalta.

Lausunto Vastaukset tiepiirin esittämiin kysymyksiin:

Yleisten töiden lautakunta ottaa kantaa tiesuunnitelman rakennuskustannusasioihin kustannusjakoehdotuksineen sekä toteuttamista koskevaan kysymykseen.

Kaupunki hyväksyy tien tekemiseen kuuluvien rakenteiden toteuttamisen suunnitelmissa esitetyille paikoille.

Tiepiirin esittämään maanluovutusta koskevaan kysymykseen vastaa kiinteistölautakunta.

Tie- ja liikennenäkökohtia

Tiesuunnitelman on teettänyt Helsingin kaupungin rakennusvirasto yhteistyössä Uudenmaan tiepiirin ja sekä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Suunnitelman tie- ja liikennejärjestelyihin ei ole huomautettavaa.

Liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseksi tiesuunnitelmassa esitetyt liikennevalot ovat tärkeitä toimenpiteitä.

Toimenpiteet tulisi toteuttaa vuosina 2007 - 2008.

Kaavoitus- ja maankäyttönäkökohtia

Ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa Itäväylä on osoitettu merkinnällä valtatie / kantatie. Suunnittelualue on osittain maakuntakaavan pohjavesialueella. Tiealueen poikki on osoitettu maakaasun runkoputken ohjeellinen linjaus sekö 110 kV voimalinja. Tielinjan ympärillä oleva alue on taajamatoimintojen aluetta, virkistysaluetta ja osittain luonnonsuojelu-/natura-aluetta.

Helsingin yleiskaava 2002:ssa Itäväylä on osoitettu pääkaduksi. Itäväylää ympäröivä alue on suunnittelualueen eteläosassa asuntoaluetta ja pohjoisosassa kulttuurihistoriallisesti ja maisemakulttuurin kannalta arvokasta virkistysaluetta.

Suunnittelualueen maankäyttö on Länsimäentien risteyksestä Kallvikintien risteyksen pohjoispuolelle osoitettu Fallpakan pohjoisosan asemakaavassa no 11170, joka on vahvistettu 26.11.2004. Asemakaava ulottuu Kallvikintien risteyksestä noin 100 m itään. Tämän jälkeen Itäväylä on asemakaavoittamatonta aluetta. Kaavoittamattomalla alueella Itäväylä on Uudenmaan maakantakaavan mukaista tiealuetta ja Helsingin yleiskaava 2002:n mukainen pääkatu. Tiesuunnitelman toimenpiteet sijoittuvat kaavoittamattomalla alueella Itäväylän yleisen tien alueelle.

Asemakaavassa on varauduttu Itäväylän tasauksen laskemiseen sekä Mellunmäen ja Fallpakan yhdistävän kadun rakentamiseen Itäväylän yli ja uutta rakentamista on osoitettu Itäväylän molemmille puolille. Asemakaava on laadittu siten, että se on toteutettavissa vaiheittain. Suunnittelualue on asemakaavoitetulla alueella liikennealuetta. Liikennealueelle on osoitettu varaus sähkölinjaa varten sekä aluetta, jolla pilaantunut maaperä on kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. Kaava edellyttää myös pohjaveden suojaamistoimenpiteitä katu- ja tiealueilla.

Länsimäentien risteykseen ja uuden Kallvikintien risteyksen kohdalla sallitaan ajoneuvoliittymät. Liikennealueella on ohjeelliset ajoratamerkinnät ja likimääräiset korkeusasemamerkinnät. Koska kaava-alue on tärkeä rajakohta kaupunkiin saavuttaessa, ja Itäväylä rajautuu kaava-alueella kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen Fallbackan tilakeskukseen, on asemakaavaan sisällytetty myös tieympäristön estetiikkaa koskevia kaavamääräyksiä.

Kaavan mukainen rakentaminen on käynnistynyt Itäväylän ja Mellunmäentien risteyksen pohjoispuolella. Itäväylän eteläpuolella ensimmäisten asuntotonttien rakentaminen on suunniteltu aloitettavaksi vuoden 2007 syksyllä. Itäväylän eteläpuolisen alueen toteuttaminen edellyttää Kallvikintien risteyksen siirtämistä tiesuunnitelmassa osoitetulla tavalla.

Itäväylän rakentaminen tiesuunnitelman mukaisesti mahdollistaa asemakaavan mukaisen asuntorakentamisen Itäväylän eteläpuolella ja tavoitetilanteen mukaisen Itäväylän laskemisen myöhemmässä vaiheessa. Tiesuunnitelma sijoittuu kaavan mukaiselle liikennealueelle ja toteuttaa kaavan ajatuksen alueen vaiheittaisesta toteuttamisesta.

Tiesuunnitelman mukaan muuttuvat alueet huolitellaan istutuksin ja Fallbackan tilakeskuksen kohdalla tukimuurissa käytetään korkealuokkaisia materiaaleja kuten luonnonkiveä. Tiesuunnitelma on tieympäristön laadun osalta asemakaavan tavoitteiden mukainen.

Kallvikintielle ja Itäväylälle noin 115 m:n matkalla liittymän molemmin puolin tehdään asemakaavassa edellytetty pohjavedensuojaus. 110 kV sähkölinja on tiesuunnitelmassa otettu huomioon. Pohjaveden suojauksen ja sähkölinjan osalta tiesuunnitelma on asemakaavan ja maakuntakaavan tavoitteiden mukainen.

Rakennussuunnitelmavaiheessa tulee suunnitelmaa tarkentaa nykyisen maakaasuputken vaatimien mahdollisten toimenpiteiden ja maaperän puhdistamistarpeen osalta. Myös muiden kunnallisteknisten johtojen mahdollinen siirtotarve tulee selvittää.

Vastine Vartiokylän Kokoomus ry:n muistutukseen ja Helsingin
Aurinkolahti–Seura ry:n aloitteeseen

Kallvikintien ja sen liittymän siirrolla mahdollistetaan Fallpakan uuden asuntoalueen rakentaminen. Vartiokylän Kokoomus ry:n vaatimus tiesuunnitelman hylkäämisestä tarkoittaisi sitä, että asuntoalueen rakentaminen ei olisi mahdollista vuosikausiin.

Vaaditut lisäkaistat sisältyvät Itäväylän kehittämisselvitykseen vuodelta 2002 ja Uudenmaan tiepiirin tulee vastata niiden kustannuksista lähes kokonaisuudessaan uuden maantielain mukaisesti. Kaupungille 19.12.2005 myöntämässään lausunnolla olevan tiesuunnitelman suunnitteluluvassa tiepiiri ilmoittaa, että ”Suunnittelutarve ja aikataulu ovat pääosin alueen asemakaavoituksesta johtuvat, eikä Uudenmaan tiepiiri ole suunnitteluohjelmassaan tai tulevan rakentamisen osalta toiminta- ja taloussuunnitelmassaan varautunut kustannuksiin”.

Kaupunkisuunnitteluviraston liikennevalotoimisto on liikenne-ennusteiden perusteella tarkistanut tarvittavat kääntymiskaistapituudet. Liikennevalo-ohjauksella varmistetaan, että myös Itäväylään liittyviltä kaduilta pääsee turvallisesti liittymään Itäväylälle. Itäväylän ja Mellunmäentien liittymässä on tapahtunut vuosina 2000 - 2005 neljä ja Itäväylän ja Länsimäentien liittymässä viisi poliisin tietoon tullutta onnettomuutta, jotka mitä todennäköisimmin olisi voitu välttää liikennevalojen avulla.

Itäväylän ylittävät suojatiet on sijoitettu siten, että ne mahdollisimman vähän haittaavat Itäväylän liikennettä. Suojatiet ovat tarpeen turvallisen kadunylityksen takia.

Länsimäentien itäreunalle on suunniteltu jalankulku-pyörätie välille Vaarnatie Itäväylä. Tämä yhteys liittää Länsimäentien itäpuolella olevan raitin Itäväylän varressa olevaan jalankulku-pyörätiehen. Valo-ohjatun suojatien kautta nämä reitit yhdistetään Vartiokylänlahden ympäristössä olevaan ulkoilureitistöön. Näin ollen myös Länsimäentien liittymään esitetty suojatie on tärkeä ulkoilureitistön yhtenäisyyden kannalta.

Mellunmäentien liittymän suojatie palvelee kulkua Fallpakan uudelta asuntoalueelta Itäväylän ja Mellunmäentien linja-autopysäkeille sekä Mellunmäentien varteen rakennettaviin kaupallisiin palveluihin. Vaikka liittymässä on alikulku läheskään kaikki jalankulkijat eivät käytä sitä, vaan ylittävät Itäväylän tasossa. Valo-ohjattu suojatie on tärkeä uuden asuntoalueen kannalta.

Kallvikintien liittymän suojatie yhdistää Kallvikintien varressa olevan pääraitin Itäväylän pohjoisreunalla kulkevaan pääraittiin.

Nämä vähintäänkin nykyisen tasoisen välityskyvyn Itäväylällä turvaavat toimenpiteet on esitetty myös Itäväylän kehittämisselvityksessä pikaparannustoimenpiteinä ennen Itäväylän leventämistä 2 + 2 -kaistaiseksi. Kehittämisselvityksessä on myös esitetty Itäväylälle alikulkukäytävä Uussillanpuiston kohdalle ja silta jalkakäytävineen Fallpakantien kohdalle.

Helsingin Aurinkolahti–Seura ry:n esitys Itäväylän ja Kallvikintien tasoliittymän parantamisen aloittamisesta välittömästi on kannatettava. Ennen Itäväylän leventämistä nelikaistaiseksi pikaparannuksena rakennetaan riittävät ryhmittymiskaistat Vuosaareen kääntyvälle liikenteelle lausunnolla olevan tiesuunnitelman mukaisesti.

Kiinteistölautakunta toteaa (19.12.2006) seuraavaa:

Maantielain perusteella kaupungilla on oikeus saada korvausta tiealueeksi luovuttamastaan alueesta paitsi katualueesta. Korvausta on oikeus saada myös muista menetyksistä.

Koska 5.9.2006 päivätty tiesuunnitelma liittyy ensisijaisesti Fallpakan asemakaavan toteuttamiseen ja kaupunki maksaa suurimman osan rakentamiskustannuksista, kaupungin ei tule kiinteistölautakunnan mielestä vaatia maapohjakorvausta ehdolla, että tässä vaiheessa asemakaavan mukaisesta liikennealueesta otetaan tiealueeksi vain välttämätön osa.

Itäväylän parantamisen toisessa vaiheessa tiealueeksi otettaneen loput asemakaavan mukaisesta liikennealueesta. Kaupungille suoritettavat korvaukset on käsiteltävä silloin erikseen.

Kaupunki hankkii katualueita ja luovuttaa niitä yleiseen käyttöön

maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti.

Tiesuunnitelmasta tehty muistutus koskee liikenteellisiä seikkoja,

jotka eivät kuulu kiinteistölautakunnan toimialaan.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (7.12.2006) seuraavaa:

Tiesuunnitelman on teettänyt rakennusvirasto Uudenmaan tiepiirin myöntämän suunnitteluluvan perusteella. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä tiepiirin ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.

Tiesuunnitelman laatimisen tavoitteena on mahdollistaa asemakaavan mukainen asuntorakentaminen Itäväylän eteläpuolella. Lisäksi se parantaa liikenneturvallisuutta. Tiesuunnitelman tilavaraukset ja liikennejärjestelyt rakenteineen ovat sopusoinnussa voimassa olevan kaavoituksen kanssa alueella.

Tiesuunnitelman mukaisiin tie- ja liikennejärjestelyihin ei ole huomautettavaa. Suunnitelmaluonnoksia esiteltiin alueen asukkaille ja muille osallisille Mellunmäessä 28.3.2006 järjestetyssä asukastilaisuudessa.

Tiesuunnitelma on ollut yleisesti nähtävänä 6.10.2005 - 6.11.2006 Helsingin kaupungin hallintokeskuksen kirjaamossa.

Tiesuunnitelmasta on jätetty yksi muistutus. Vartiokylän Kokoomus ry esittää 3.11.2006 päivätyssä muistutuksessa, ettei suunnitelmaa tule vahvistaa esitetyssä muodossa. Suunnitelmaan tulee lisätä Itäväylälle kaistoja Kallvikintien ja Mellunmäentien kohdalle, parantaa kevyen liikenteen yhteyksiä Itäväylän poikki eritasossa ja tarvittaessa lisätä alikulkukäytävä Fallbackan kohdalle.

Yleisten töiden lautakunta toteaa muistutuksen johdosta seuraavaa:

Tiesuunnitelman laatimisen lähtökohtana on ollut Fallpakan asuntoalueen rakentamisen mahdollistaminen, mikä edellyttää Kallvikintien ja sen liittymän siirtoa Itäväylällä. Vartiokylän Kokoomus ry:n vaatimus tiesuunnitelman muuttamisesta siten, että Itäväylän kaistamäärää lisätään, tarkoittaisi käytännössä vuonna 2002 tehdyn Itäväylän kehittämisselvityksen toteuttamista Kallvikintien ja Mellunmäentien liittymien kohdalla. Näiden lisäkaistojen rakentamisen kustannuksista tulee Uudenmaan tiepiirin vastata lähes kokonaisuudessaan uuden maantielain mukaisesti.

Kaupungille 19.12.2005 myöntämässään, lausunnolla olevan tiesuunnitelman suunnitteluluvassa tiepiiri ilmoitti, että ”Suunnittelutarve ja aikataulu ovat pääosin alueen asemakaavoituksesta johtuvat, eikä Uudenmaan tiepiiri ole suunnitteluohjelmassaan tai tulevan rakentamisen osalta toiminta- ja taloussuunnitelmassaan varautunut kustannuksiin”. Näin ollen tiesuunnitelman muuttaminen muistutuksessa esitetyn mukaisesti johtaisi siihen, että Fallpakan uuden asuntoalueen rakentaminen ei olisi mahdollista vuosikausiin.

Kaupunkisuunnitteluviraston liikennevalotoimisto on liikenne-ennusteiden perusteella tarkistanut tarvittavat kääntymiskaistapituudet. Liikennevalo-ohjauksella varmistetaan, että myös Itäväylään liittyviltä kaduilta pääsee turvallisesti liittymään Itäväylälle. Itäväylän ja Mellunmäentien liittymässä on tapahtunut vuosina 2000 - 2005 neljä ja Itäväylän ja Länsimäentien liittymässä viisi poliisin tietoon tullutta onnettomuutta, jotka mitä todennäköisimmin olisi voitu välttää liikennevalojen avulla.

Itäväylän ylittävät suojatiet on sijoitettu siten, että ne mahdollisimman vähän haittaavat Itäväylän liikennettä. Suojatiet ovat tarpeen turvallisen kadunylityksen takia.

Länsimäentien itäreunalle on suunniteltu kevyen liikenteen väylä välille Vaarnatie - Itäväylä. Tämä yhteys liittää Länsimäentien Itäpuolella olevan raitin Itäväylän varressa olevaan kevyen liikenteen väylään. Valo-ohjatun suojatien kautta nämä yhdistetään Vartiokylänlahden ympäristössä olevaan ulkoilureitistöön.

Mellunmäentien liittymän suojatie palvelee kulkua Fallpakan uudelta asuntoalueelta Itäväylän ja Mellunmäentien linja-autopysäkeille sekä Mellunmäentien varteen rakennettaviin kaupallisiin palveluihin. Vaikka liittymässä on alikulku, läheskään kaikki jalankulkijat eivät käytä sitä, vaan ylittävät Itäväylän tasossa.

Kallvikintien liittymän suojatie yhdistää Kallvikintien varressa olevan pääraitin Itäväylän pohjoisreunalla kulkevaan pääraittiin.

Lausunnolla olevan tiesuunnitelman mukaiset toimenpiteet turvaavat vähintäänkin nykyisen tasoisen välityskyvyn Itäväylällä ja sisältyvät myös Itäväylän kehittämisselvityksessä esitettyihin Itäväylän pikaparannustoimenpiteisiin. Kehittämisselvityksen mukainen kaistojen lisäys leventämällä Itäväylä 2+2 kaistaiseksi, uusi alikulkukäytävä Uussillanpuiston kohdalle ja silta jalkakäytävineen Fallpakantien kohdalle toteutetaan myöhemmin tiepiirin rahoitusmahdollisuuksien sallimassa aikataulussa.

Yleisten töiden lautakunnan mielestä tehty muistutus ei anna aihetta lausunnolla olevan tiesuunnitelman muuttamiseen.

Tiesuunnitelman kustannusarvio sisältää hankkeen kaikkien rakennusosien kustannukset ja sitä voidaan pitää kattavana ja realistisena.

Tiesuunnitelmassa esitetty hankkeen kustannusarvio 1 215 000 euroa ja ehdotus kustannusjaoksi Tiehallinnon ja kaupungin kesken voidaan hyväksyä.

Rakennusvirasto on varautunut Itäväylän rakentamiseen toimintasuunnitelmassaan vuonna 2007.

Vastaukset Uudenmaan tiepiirin esittämiin kysymyksiin

Kaupunki vastaa hankkeen toteuttamiskustannuksista suunnitelman kustannusarviossa asiakirjoissa B1 ja B2 ehdotetulla tavalla.

Kaupunki hyväksyy tien tekemiseen kuuluvien rakenteiden toteuttamisen suunnitelmassa esitetyille paikoille.

Kaupunki ottaa vastatakseen hankkeen toteuttamisen myös yleisten teiden osalta, koska maantien muutostarve on lähtöisin kaupungin maankäytön kehittämistarpeista.

Tiepiirin lausuntopyynnössään esittämiin kaavoitusta koskeviin kysymyksiin vastaa kaupunkisuunnittelulautakunta ja tien tekemiseen tarvittavan kaupungin omistaman maa-alueen korvauksia koskevaan kysymykseen vastaa kiinteistölautakunta.

Satamalautakunta toteaa (5.12.2006) seuraavaa:

Vuosaaren sataman raskas liikenne ohjataan satamasta Porvarinlahden tietunnelin kautta Kehä III:lle. Myöskin satamasta Itä-Helsinkiin ja Helsingin keskustaan menevä raskas liikenne ohjataan Porvarinlahden tunnelin kautta Itäväylälle, jotta raskas liikenne ei tältäkään osin rasita Vuosaaren katuverkkoa.

Poikkeusolosuhteissa, jolloin Porvarinlahden tietunneli ei ole käytössä, sataman liikenne ohjataan reitille Itäväylä (väli Kehä III–Kallvikintie)–Kallvikintie–Niinisaarentie–Laivanrakentajantie. Tätä yhteyttä käytetään myös satamaan johtavana erikoiskuljetusten reittinä.

Itäväylän liikennemäärä tiesuunnitelma-alueella oli vuonna 2000 keskimäärin 19 200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tieosan liikennemäärät tulevat lisääntymään liikenteen normaalia kasvuvauhtia nopeammin Fallpakan ja Vuosaaren pohjoisosan uusien kaava-alueiden rakentuessa.

Vuosaaren sataman kannalta on tärkeää, että Itäväylä Kehä III:sta länteen päin rakennetaan 2 + 2 kaistaiseksi koko sillä matkalla, jonka se nyt on 1 + 1 kaistainen. Tiesuunnitelman mukaisia parantamistoimenpiteitä voi siten pitää väliaikaisena ratkaisuna, joilla turvataan vain tyydyttävä toimivuus siinä tilanteessa, kun Vuosaaren sataman toiminta käynnistyy vuoden 2008 lopussa. Fallpakan ja Pohjois-Vuosaaren uusien rakennuskohteiden käynnistäminen edellyttää kuitenkin Itäväylän lopullisen ratkaisun mukaisen toisen ajoradan suunnittelun käynnistämistä pikaisesti ja rakentamisen käynnistämistä viimeistään vuonna 2010.

Vartiokylän Kokoomus ry:n muistutus on oikeansuuntainen tiesuunnitelman ja liikenteen sujuvuuden parantamisen osalta. Kuten edellä on todettu, tiesuunnitelmassa esitetyt ratkaisut tulee kuitenkin toteuttaa välttämättöminä ensivaiheen parannustoimenpiteinä, jotta voidaan turvata tyydyttävä toimivuus Vuosaaren sataman toiminnan käynnistyessä vuoden 2008 lopussa.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (18.12.2006) seuraavaa:

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että suunnitelmassa Kallvikintien liittymä rakennetaan uuteen paikkaan ja Länsimäentien ja Itäväylän liittymä muutetaan valo-ohjatuksi. Lisäksi rakennetaan erillinen kevyen liikenteen raitti tien länsipuolelle. Suunnitelman toteuttaminen mahdollistaa Fallpakan asuntoalueen rakentamisen.

Tiesuunnitelman mukaisten toimenpiteiden kokonaiskustannukset ovat 1 210 000 euroa, josta Helsingin kaupungin osuudeksi esitetään 1 090 000 euroa ja tiehallinnon 120 000 euroa.

Tiepiiri on jo suunnittelun alkaessa edellyttänyt, että Helsingin kaupunki vastaa hankkeen kaikista kustannuksista, koska toimenpiteet johtuvat pääosin Fallpakan alueen asemakaavoituksesta. Tiepiiri on kuitenkin tiesuunnitelman laadinnan yhteydessä suostunut osallistumaan liikennevalojen rakentamiseen kahdella kolmasosalla niiden rakentamiskustannuksista.

Vuoden 2007 - 09 taloussuunnitelmassa tiesuunnitelman kaupungin rahoitusosuutta varten on varattu yhteensä 0,5 milj. euroa kohdassa ”yhteishankkeet tiehallinnon kanssa”.

Rakennusviraston tulisi osoittaa puuttuva rahoitus vuoden 2008 talousarvioehdotuksessa.

Tiesuunnitelman mukaiset toimenpiteet sisältyvät Itäväylän pikaparannustoimenpiteisiin. Myöhemmin toteutettava Itäväylän kaistamäärän lisääminen 2+2 –kaistaiseksi koko välillä Kehä I – Sipoon raja on uuden maantielain mukaan lähes kokonaan Uudenmaan tiepiirin rahoitettavaksi tuleva hanke. Se on PLJ 2007:n luonnoksessa ajoitettu vasta toiselle, 2016 alkavalle kaudelle.

Uudenmaan tiepiirin tulisi toiminta- ja taloussuunnitelmissaan varautua tämän mukaisesti hankkeen suunnitteluun ja rahoitukseen.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin. Rakennusvirasto on varautunut Itäväylän rakentamiseen toimintasuunnitelmassaan vuonna 2007 0,5 milj. euron osalta ja varaa loput rahoituksesta 2008 talousarvioehdotuksessaan.

Ryj toteaa lisäksi, että Ryj vastaa kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnossa mainittuun Aurinkolahti-Seura ry:n kirjeeseen erikseen tiesuunnitelmasta erillisenä asiana.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirille seuraavan lausunnon tiesuunnitelmasta: Itäväylän (maantie 170) parantaminen välillä Länsimäentie - Kallvikintie:

Vastaukset Tiepiirin esittämiin kysymyksiin:

1 Kaupunki vastaa hankkeen toteuttamiskustannuksista suunnitelman kustannusarviossa asiakirjoissa B1 ja B2 ehdotetulla tavalla.

2 Kaupunki hyväksyy tien tekemiseen kuuluvien rakenteiden toteuttamisen suunnitelmassa esitetyille paikoille.

3 Kaupunki ottaa vastatakseen hankkeen toteuttamisen myös yleisten teiden osalta, koska maantien muutostarve on lähtöisin kaupungin maankäytön kehittämistarpeista.

Maantielain perusteella kaupungilla on oikeus saada korvausta tiealueeksi luovuttamastaan alueesta paitsi katualueesta. Korvausta on oikeus saada myös muista menetyksistä.

Koska 5.9.2006 päivätty tiesuunnitelma liittyy ensisijaisesti Fallpakan asemakaavan toteuttamiseen ja kaupunki maksaa suurimman osan rakentamiskustannuksista, kaupungin ei vaadi maapohjakorvausta ehdolla, että tässä vaiheessa asemakaavan mukaisesta liikennealueesta otetaan tiealueeksi vain välttämätön osa.

Itäväylän parantamisen toisessa vaiheessa tiealueeksi otettaneen loput asemakaavan mukaisesta liikennealueesta. Kaupungille suoritettavat korvaukset on käsiteltävä silloin erikseen.

Kaupunki hankkii katualueita ja luovuttaa niitä yleiseen käyttöön maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti.

Kaavoitus- ja maankäyttönäkökohtia

Tiesuunnitelma on maakuntakaavan ja yleiskaavan tavoitteiden mukainen ja asemakaavoitetulla alueella asemakaavan tavoitteiden mukainen.

Ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa Itäväylä on osoitettu merkinnällä valtatie / kantatie. Suunnittelualue on osittain maakuntakaavan pohjavesialueella. Tiealueen poikki on osoitettu maakaasun runkoputken ohjeellinen linjaus sekö 110 kV voimalinja. Tielinjan ympärillä oleva alue on taajamatoimintojen aluetta, virkistysaluetta ja osittain luonnonsuojelu-/natura-aluetta.

Helsingin yleiskaava 2002:ssa Itäväylä on osoitettu pääkaduksi. Itäväylää ympäröivä alue on suunnittelualueen eteläosassa asuntoaluetta ja pohjoisosassa kulttuurihistoriallisesti ja maisemakulttuurin kannalta arvokasta virkistysaluetta.

Suunnittelualueen maankäyttö on Länsimäentien risteyksestä Kallvikintien risteyksen pohjoispuolelle osoitettu Fallpakan pohjoisosan asemakaavassa no 11170, joka on vahvistettu 26.11.2004. Asemakaava ulottuu Kallvikintien risteyksestä noin 100 m itään. Tämän jälkeen Itäväylä on asemakaavoittamatonta aluetta. Kaavoittamattomalla alueella Itäväylä on Uudenmaan maakantakaavan mukaista tiealuetta ja Helsingin yleiskaava 2002:n mukainen pääkatu. Tiesuunnitelman toimenpiteet sijoittuvat kaavoittamattomalla alueella Itäväylän yleisen tien alueelle.

Asemakaavassa on varauduttu Itäväylän tasauksen laskemiseen sekä Mellunmäen ja Fallpakan yhdistävän kadun rakentamiseen Itäväylän yli ja uutta rakentamista on osoitettu Itäväylän molemmille puolille. Asemakaava on laadittu siten, että se on toteutettavissa vaiheittain. Suunnittelualue on asemakaavoitetulla alueella liikennealuetta. Liikennealueelle on osoitettu varaus sähkölinjaa varten sekä aluetta, jolla pilaantunut maaperä on kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. Kaava edellyttää myös pohjaveden suojaamistoimenpiteitä katu- ja tiealueilla.

Länsimäentien risteykseen ja uuden Kallvikintien risteyksen kohdalla sallitaan ajoneuvoliittymät. Liikennealueella on ohjeelliset ajoratamerkinnät ja likimääräiset korkeusasemamerkinnät. Koska kaava-alue on tärkeä rajakohta kaupunkiin saavuttaessa, ja Itäväylä rajautuu kaava-alueella kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen Fallbackan tilakeskukseen, on asemakaavaan sisällytetty myös tieympäristön estetiikkaa koskevia kaavamääräyksiä.

Kaavan mukainen rakentaminen on käynnistynyt Itäväylän ja Mellunmäentien risteyksen pohjoispuolella. Itäväylän eteläpuolella ensimmäisten asuntotonttien rakentaminen on suunniteltu aloitettavaksi vuoden 2007 syksyllä. Itäväylän eteläpuolisen alueen toteuttaminen edellyttää Kallvikintien risteyksen siirtämistä tiesuunnitelmassa osoitetulla tavalla.

Itäväylän rakentaminen tiesuunnitelman mukaisesti mahdollistaa asemakaavan mukaisen asuntorakentamisen Itäväylän eteläpuolella ja tavoitetilanteen mukaisen Itäväylän laskemisen myöhemmässä vaiheessa. Tiesuunnitelma sijoittuu kaavan mukaiselle liikennealueelle ja toteuttaa kaavan ajatuksen alueen vaiheittaisesta toteuttamisesta.

Tiesuunnitelman mukaan muuttuvat alueet huolitellaan istutuksin ja Fallbackan tilakeskuksen kohdalla tukimuurissa käytetään korkealuokkaisia materiaaleja kuten luonnonkiveä. Tiesuunnitelma on tieympäristön laadun osalta asemakaavan tavoitteiden mukainen.

Kallvikintielle ja Itäväylälle noin 115 m:n matkalla liittymän molemmin puolin tehdään asemakaavassa edellytetty pohjavedensuojaus. 110 kV sähkölinja on tiesuunnitelmassa otettu huomioon. Pohjaveden suojauksen ja sähkölinjan osalta tiesuunnitelma on asemakaavan ja maakuntakaavan tavoitteiden mukainen.

Rakennussuunnitelmavaiheessa tulee suunnitelmaa tarkentaa nykyisen maakaasuputken vaatimien mahdollisten toimenpiteiden ja maaperän puhdistamistarpeen osalta. Myös muiden kunnallisteknisten johtojen mahdollinen siirtotarve tulee selvittää.

Tiesuunnitelmaa vastaan tehty muistutus

Vartiokylän Kokoomus ry on tehnyt muistutuksen tiesuunnitelmaa vastaan. Tiesuunnitelman laatimisen lähtökohtana on ollut Fallpakan asuntoalueen rakentamisen mahdollistaminen, mikä edellyttää Kallvikintien ja sen liittymän siirtoa Itäväylällä. Vartiokylän Kokoomus ry:n vaatimus tiesuunnitelman muuttamisesta siten, että Itäväylän kaistamäärää lisätään, tarkoittaisi käytännössä vuonna 2002 tehdyn Itäväylän kehittämisselvityksen toteuttamista Kallvikintien ja Mellunmäentien liittymien kohdalla. Näiden lisäkaistojen rakentamisen kustannuksista tulee Uudenmaan tiepiirin vastata lähes kokonaisuudessaan uuden maantielain mukaisesti.

Kaupungille 19.12.2005 myöntämässään, lausunnolla olevan tiesuunnitelman suunnitteluluvassa tiepiiri ilmoitti, että ”Suunnittelutarve ja aikataulu ovat pääosin alueen asemakaavoituksesta johtuvat, eikä Uudenmaan tiepiiri ole suunnitteluohjelmassaan tai tulevan rakentamisen osalta toiminta- ja taloussuunnitelmassaan varautunut kustannuksiin”. Näin ollen tiesuunnitelman muuttaminen muistutuksessa esitetyn mukaisesti johtaisi siihen, että Fallpakan uuden asuntoalueen rakentaminen ei olisi mahdollista vuosikausiin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on liikenne-ennusteiden perusteella tarkistanut tarvittavat kääntymiskaistapituudet. Liikennevalo-ohjauksella varmistetaan, että myös Itäväylään liittyviltä kaduilta pääsee turvallisesti liittymään Itäväylälle. Itäväylän ja Mellunmäentien liittymässä on tapahtunut vuosina 2000 - 2005 neljä ja Itäväylän ja Länsimäentien liittymässä viisi poliisin tietoon tullutta onnettomuutta, jotka mitä todennäköisimmin olisi voitu välttää liikennevalojen avulla.

Itäväylän ylittävät suojatiet on sijoitettu siten, että ne mahdollisimman vähän haittaavat Itäväylän liikennettä. Suojatiet ovat tarpeen turvallisen kadunylityksen takia.

Länsimäentien itäreunalle on suunniteltu kevyen liikenteen väylä välille Vaarnatie - Itäväylä. Tämä yhteys liittää Länsimäentien Itäpuolella olevan raitin Itäväylän varressa olevaan kevyen liikenteen väylään. Valo-ohjatun suojatien kautta nämä yhdistetään Vartiokylänlahden ympäristössä olevaan ulkoilureitistöön.

Mellunmäentien liittymän suojatie palvelee kulkua Fallpakan uudelta asuntoalueelta Itäväylän ja Mellunmäentien linja-autopysäkeille sekä Mellunmäentien varteen rakennettaviin kaupallisiin palveluihin. Vaikka liittymässä on alikulku, läheskään kaikki jalankulkijat eivät käytä sitä, vaan ylittävät Itäväylän tasossa. Valo-ohjattu suojatie on tärkeä asuntoalueen kannalta.

Kallvikintien liittymän suojatie yhdistää Kallvikintien varressa olevan pääraitin Itäväylän pohjoisreunalla kulkevaan pääraittiin.

Lausunnolla olevan tiesuunnitelman mukaiset toimenpiteet turvaavat vähintäänkin nykyisen tasoisen välityskyvyn Itäväylällä ja sisältyvät myös Itäväylän kehittämisselvityksessä esitettyihin Itäväylän pikaparannustoimenpiteisiin. Kehittämisselvityksen mukainen kaistojen lisäys leventämällä Itäväylä 2+2 kaistaiseksi, uusi alikulkukäytävä Uussillanpuiston kohdalle ja silta jalkakäytävineen Fallpakantien kohdalle toteutetaan myöhemmin tiepiirin rahoitusmahdollisuuksien sallimassa aikataulussa.

Tehty muistutus ei anna aihetta lausunnolla olevan tiesuunnitelman muuttamiseen.

Kirje Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirille ja pöytäkirjanote Helsingin Satamalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, kiinteistövirastolle ja rakennusvirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITTEET	Liite 1	Tiesuunnitelman selostus
	Liite 2	Tiesuunnitelman kustannusarvio (B1)
	Liite 3	Tiesuunnitelman kustannusjakoehdotus (B2)
	Liite 4	Muistutus (Vuosaaren Kokoomus ry)

2

15.1.2007 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE VENÄJÄ-SAKSA MERENALAINEN MAAKAASUPUTKI SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ -YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA

Khs 2006-2538

Uudenmaan ympäristökeskus on (17.11.2006) varannut mm. Helsingin kaupungille mahdollisuuden lausunnon antamiseen Venäjä-Saksa merenalainen maakaasuputki Suomen talousvyöhykkeellä – ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta 26.1.2007 mennessä.

Nord Stream AG -yhtiön hanke käsittää kaksi rinnakkaista merenalaista kaasuputkea Venäjältä Suomenlahdelle ja Itämeren halki Saksaan. Putkiston reitti kulkee Venäjän ja Saksan aluevesillä sekä Suomen, Ruotsin ja Tanskan talousvyöhykkeillä. Noin 50 metrin etäisyydelle toisistaan suunniteltujen putkien halkaisija on 1 220 mm ja pituus noin 1 200 km. Suomen talousvyöhykkeelle sijoittuvan reitin pituus on 369 km. Talousvyöhykkeellä oleva osuus on Suomen aluevesirajan ulkopuolella. Suunniteltu kaasuputki asennetaan paikalleen laskemalla se merenpohjaan. Paikoitellen putki peitetään tai asennetaan putkikaivantoon.

Merenalainen Nord Stream -maakaasuputkisto on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2010 yhdellä kaasuputkella. Toisen putken on suunniteltu olevan käytössä vuonna 2012. Hankkeella pyritään vastaamaan Euroopan unionin maakaasutarpeen kasvamiseen.

Ryj toteaa, että YVA-menettely jakautuu arviointiohjelma- ja arviointiselostusvaiheeseen. YVA-arvioinnin yhteydessä ei vielä tehdä päätöksiä itse hankkeen toteuttamisesta. Lain mukaan hankkeen ympäristövaikutusten arviointi tehdään ennen kuin hankkeen toteuttamiseksi ryhdytään ympäristövaikutusten kannalta olennaisiin toimiin. YVA-menettelyn tarkoituksena on tuottaa tietoa hankkeen ympäristövaikutuksista päätöksenteon tueksi. Arvioinnin tulokset esittelevä arviointiselostusvaihe on ajoitettu syksyksi 2007.

./. Kuulutus arviointiohjelmasta ja ympäristövaikutusten arviointiohjelma ovat liitteinä 1 ja 2.

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma, tiivistelmä sekä ympäristövaikutusten arviointiohjelman liitekartat ovat lisäksi nähtävinä internetissä osoitteessa http://www.nord-stream.com/fin/company/.

Hallintokeskus on pyytänyt asiassa lausuntoa ympäristölautakunnalta, pelastuslautakunnalta, talous- ja suunnittelukeskukselta, tekniseltä lautakunnalta sekä satamalautakunnalta.

Ympäristölautakunta päätti (12.12.2006) antaa seuraavan lausunnon:

Merenalainen kaasuputki Venäjältä Saksaan kulkee Suomen talousvyöhykkeellä. Vaikka putken linjaus ei koske Suomen aluevesiä, kuuluu Suomen etelärannikko arvokkaine luontoalueineen hankkeen vaikutusalueeseen.

Suuren hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma on selkeä mutta yleispiirteinen. Suunnittelu- ja vaikutusalueen nykytilatietoja on monin osin tarkennettava huomattavasti arviointimenettelyn aikana. Tämä tulee ottaa huomioon sekä hankkeen suunnittelu- että toteutusaikataulussa, ettei ympäristövaikutusten arviointimenettely jää muodolliseksi ja hankkeen etenemisestä irralliseksi prosessiksi. Ympäristövaikutusten arvioinnin tarkoitus on tuoda lisätietoa suunnitteluun ja päätöksentekoon.

Arviointiohjelmassa kerrotaan, että kansainvälisen YVA-menettelyn raportin on määrä olla valmiina ja hyväksyttynä vuoden 2008 toisella vuosineljänneksellä. Merenalaisen kaasuputkiston yksityiskohtainen suunnittelu on kuitenkin tarkoitus aloittaa tammikuussa 2007 ja pääosa rakennustöistä jo vuoden 2008 syksyllä. Ympäristövaikutusten arvioinnin ja hankkeen yksityiskohtaisen suunnittelun aikana kannattaa konsultoida ympäristöviranomaisia ja tutkimuslaitosten asiantuntijoita.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä selvitettäviä asioita

Kaasuputkiston käyttöiäksi arvioidaan 50 vuotta. YVA-menettelyn aikana tulee suunnitella alustavasti laitteiston poistaminen merenpohjasta ja sen mahdolliset vaikutukset.

Samaan aikaan on vireillä useita Suomenlahden pohjaan rakennettaviksi suunniteltuja hankkeita mm. sähkönsiirtokaapeleita. YVA-menettelyssä olisikin arvioitava hankkeiden rakennusaikaisia yhteisvaikutuksia.

Helsingin kaupungin uusi kappaletavarasatama Vuosaareen otetaan käyttöön vuonna 2008. Suunniteltu maakaasuputki risteäisi Itämeren säännöllisiä laivaliikenteen reittejä kahdessa kohdassa. Laivaliikenne putkilinjan kohdalla on vilkasta ja kasvaa jatkuvasti. Kaasuputken rakentamisaikaiset vaikutukset laivaliikenteeseen tulee selvittää ja riskit minimoida.

Putkilinjan kohdalta jo otetut sedimenttinäytteet osoittavat, että osa pohjasedimenteistä on raskasmetallipitoisuuksien perusteella merkittävästi tai erittäin saastuneita. Sedimenttien haitta-aineet tuleekin tutkia kattavasti mukaan lukien myös tributyylitina. Näytteenotossa ja tutkimuspisteiden lukumäärässä on toimittava HELCOM:n (Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio) ohjeiden mukaan.

Ruoppausten, räjäytysten ja läjitysten vaikutukset sameuden leviämiseen on arvioitava käyttäen hyväksi esimerkiksi mallinnusta niin, että töiden vaikutusalueet voidaan määritellä. Läjityksissä tulee noudattaa HELCOM:n ohjeita.

Merenpohja kaasuputken linjauksen alueella saattaa olla jo lähes kuollutta, joten vaikutukset pohjaeläimistöön lienevät melko vähäisiä. Alueilla, joilla pohjaeläimistö on runsasta, saattavat rakennustöiden aikana liikkeelle lähtevät haitta-aineet kerääntyä ravintoketjuun.

Ympäristövaikutusten arvioinnin lähtötietoaineistoa tulee täydentää myös tiedoilla kalojen mahdollisista kutu- ja lisääntymisalueista ja tärkeistä kalastusalueista, jotta vaikutukset kalastukseen ja saalismääriin voidaan arvioida.

Pelastuslautakunta toteaa (12.12.2006) mm., että maakaasuputken sijainti ja asennus tapahtuu Suomen aluevesirajan ja talousvyöhykkeen välisellä alueella. Mahdollisen primäärionnettomuuden pelastustöiden johtovastuu mainitulla merialueella kuuluu meripelastusviranomaiselle. Pelastustoimen vastuulla olevan rannikkoalueen osalle mahdollisesti syntyvät sekundäärisvaikutukset eivät lisäänny merenkulkuun liittyvän tämän hetken uhkakuvan ja todennäköisyysriskin käsityksestä.

Pelastusviranomaisten tavoitteena on mahdollisimman varhainen puuttuminen tilanteeseen jo siinä vaiheessa, kun onnettomuuden potentiaaliset tunnusmerkit ovat nähtävillä. Tämän vuoksi pelastusviranomainen pyytää kiinnittämään erityistä huomiota nopeaan eri toimijoiden väliseen tiedonvaihtoon häiriötapauksien yhteydessä.

Tekninen lautakunta toteaa (19.12.2006) mm., että kaasunsiirtojärjestelmässä on kaksi teräsputkea merenpohjaan paikoitellen peitettynä tai kaivantoon aurattuna ja yksi huoltolautta Gotlannin tienoilla. Kaasunsiirtokyky on 55 miljardia kuutiota vuodessa 220 barin paineella. Ensimmäinen putki on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2010 ja toinen 2012. Käyttöiäksi on arvioitu 50 vuotta. Putkikäytävän keskisyvyys Suomenlahdella on 70 metriä.

Kaasuputkien asennusaluksille perustetaan 1500 metrin suojavyöhyke, lisäksi varaudutaan varastointi- ja huoltopisteisiin rannikoilla sekä laivaliikenteeseen ja helikopterikuljetuksiin rakennusvaiheessa ja myös käyttövaiheessa.

Hankkeessa huomioidaan risteävät kaapelit, mm. hiljattain valmistunut Estlink sähkönsiirtokaapeli Viron Harkun ja Espoon välillä. Niinikään suunniteltu Viron ja Suomen välinen maakaasuputki tulisi risteämään Nord Stream putkilinjan kanssa.

Helsingin Energia käyttää maakaasua Vuosaaren voimalaitoksilla ja eräissä lämpökeskuksissa noin 900 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Maakaasun osuus Helsingin Energian polttoaineenkäytöstä on yli puolet. Maakaasu tulee Venäjältä Suomeen Pietarin alueelta Karjalan kannakselle rakennettua putkilinjaa pitkin.

Helsingin Energia on osallisena hankkeessa, jossa on rakennettu sähkökaapeliyhteys Viron ja Suomen välille. Sähkökaapelin ja aiotun merenalaisen maakaasuputkiston vaikutukset toisiinsa tulee YVA –menettelyssä arvioida ja putkiston rakentaminen ja käyttö toteuttaa siten, että kaapeli ei vahingoitu, eikä sen käyttöä vaaranneta. Venäjän ja Saksan välisen maakaasuputken ympäristövaikutusten arviointiohjelman mukaan edellä mainitut otetaan huomioon.

Helsingin Energia varaa mahdollisuuden lausua myös tulevan arviointiselostuksen sisällöstä.

Satamalautakunta toteaa (19.12.2006) mm., että arviointiohjelmassa tullaan tarkastelemaan hankkeen mahdollisia riskejä laivaliikenteelle asiantuntija- arviointina.

Kaasuputkihankkeen vaikutukset vesiliikenteeseen ja hankkeen mahdollisesti aiheuttamat riskit liikenteelle ilmenevät etupäässä putken rakennusvaiheessa. Koska kaasuputki tullaan rakentamaan kahdessa vaiheessa, ovat rakentamisajan haitat kaksinkertaiset laivaliikenteelle verrattuna siinä, että rakentaminen tehtäisiin kerralla.

Kaasuputkisto tullaan upottamaan merenpohjan alaiseen putkikaivantoon lähellä laivaväyliä ja rantoja sekä kohdissa, joissa putkisto risteää muiden kaapeleiden tai putkien kanssa. Yleensä putkisto kaivetaan pohjaan 1 metrin syvyyteen.

Asennustyön aikana putkea laskevat alukset vaativat ympärilleen n. 1,5 km suojavyöhykkeen. Putken laskunopeus on n. 3–5 km/vrk. Helsingin ja Tallinnan välinen vilkas alusliikenne sekä putkilinjan suuntaisesti kulkeva öljy-, risteily- ja muu alusliikenne saattaa synnyttää vaaratilanteita kaasuputken laskuvaiheessa.

Arviointiohjelmassa tulisi ottaa huomioon, että rakennusaikaisia riskejä voivat kasvattaa myös mahdolliset sodanaikaiset miinat ja upotetut räjähteet. Huomioitava on myös, että kaasuputken linja merkitään riittävän hyvin merikarttoihin, etteivät alukset vahingossakaan ankkuroidu putken lähelle tai päälle ja että ongelmia voi putkilinjan käytön aikana aiheuttaa putkilinjaa ympäröivä turva-alue, jolla laivojen ankkurointi on kielletty.

Arviointiohjelmassa on muutoin riittävästi huomioitu laivaliikenteelle aiheutuvat ympäristövaikutukset. Varsinaiseen satamatoimintaan hankkeella ei ole vaikutuksia.

Talous- ja suunnittelukeskus katsoo (14.12.2006), että kaupungin näkemykset ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta tulevat riittävän kattavasti esitetyksi asiasisältö huomioon ottaen em. lautakuntien lausunnoissa, eikä sillä ole asiasta enempää lausuttavaa.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee lähettää Uudenmaan ympäristökeskukselle Venäjä-Saksa merenalainen maakaasuputki Suomen talousvyöhykkeellä - ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta seuraavan lausunnon:

Kokonaisuutena ympäristövaikutusten arviointi on selkeä mutta yleispiirteinen. Suunnittelu- ja vaikutusalueen nykytilatietoja tulee monin osin huomattavasti tarkentaa arviointimenettelyn aikana esimerkiksi konsultoimalla ympäristöviranomaisia ja tutkimuslaitosten asiantuntijoita.

Arviointiohjelman mukaan merenalaisen kaasuputkiston rakennustöitä on tarkoitus aloittaa vuoden 2008 syksyllä. Helsingin kaupungin uusi kappaletavarasatama Vuosaareen otetaan käyttöön vuonna 2008 ja samaan aikaan on vireillä useita Suomenlahden pohjaan rakennettavaksi suunniteltuja hankkeita. Rakennusaikaisia riskejä voivat kasvattaa myös mahdolliset sodanaikaiset miinat ja upotetut räjähteet. YVA-menettelyssä tulisikin arvioida hankkeiden rakennusaikaisia yhteisvaikutuksia ja riskejä sekä arvioida jo toteutettujen hankkeiden ja kaasuputkihankkeen vaikutuksia toisiinsa. Myös kemiallisten aseiden sekä upotettujen ammusten määrä ja sijainti tulisikin mahdollisuuksien mukaan selvittää. Lisäksi kaasuputkilaitteiston poistaminen merenpohjasta ja sen mahdolliset vaikutukset tulisi alustavasti suunnitella YVA-menettelyn aikana.

Arviointiohjelman mukaan kaasuputkihankkeen vaikutukset vesiliikenteeseen ja hankkeen mahdollisesti aiheuttamat riskit liikenteelle arvioidaan asiantuntija-arvioina. Kaupunginhallitus katsoo, että Helsingin ja Tallinnan välinen vilkas alusliikenne ja laivaliikenteelle aiheutuvat ympäristövaikutukset tulee selvittää ja huomioida YVA-menettelyssä.

Ruoppausten, räjäytysten ja läjitysten vaikutukset sameuden leviämiseen tulisi arvioida. Läjityksissä tulee noudattaa HELCOM:n ohjeita. Putkilinjan kohdalta otettavien sedimenttinäytteiden haitta-aineet tulisi tutkia kattavasti mukaan lukien myös tributyylitina. Näytteenotossa ja tutkimuspisteiden lukumäärässä tulee toimia HELCOM:n ohjeiden mukaan. Lisäksi tulisi selvittää pohjasta rakennustöiden yhteydessä mahdollisesti irtoavien ravinteiden vaikutusta sinilevien esiintymiseen.

Ympäristövaikutusten arvioinnin lähtötietoaineistoa tulisi täydentää myös tiedoilla kalojen mahdollisista kutu- ja lisääntymisalueista ja tärkeistä kalastusalueista.

Kaasuputkihanke saattaa toteutuessaan vaikuttaa välillisesti ihmisten elinoloihin ja turvallisuuteen. Pelastusviranomainen pyytää kiinnittämään erityistä huomiota nopeaan eri toimijoiden väliseen tiedonvaihtoon häiriötapauksien yhteydessä.

Helsingin kaupunki pyytää mahdollisuutta lausua myös tulevasta arviointiselostuksesta.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, pelastuslautakunnalle, tekniselle lautakunnalle, satamalautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Kuulutus arviointiohjelmasta
	Liite 2	Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

1

RINTAMAVETERAANIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2007-2008

Khs 2006-2175

Stj toteaa Khn 25.3.1985 päättäneen, että Helsinkiin perustetaan pysyväisluonteinen rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta, jonka tarkoituksena on toimia kaupungin eri viranomaisten ja helsinkiläisten veteraanijärjestöjen yhteistyöelimenä.

Khs on hyväksynyt neuvottelukunnalle toimintasäännön, jonka mukaan neuvottelukuntaan kuuluu 12 jäsentä, jotka Khs valitsee kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenistä neljä on kaupungin luottamushenkilöjäseniä, neljä kaupungin virastoja edustavia jäseniä sekä neljä helsinkiläisiä rintamaveteraanijärjestöjä edustavia jäseniä.

Khs määrää neuvottelukunnan puheenjohtajan. Neuvottelukunta voi valita varapuheenjohtajan.

Terveyskeskus nimeää neuvottelukunnalle sihteerin.

Khs on 7.8.2000 (980 §) hyväksynyt tilapäisiä toimielimiä koskevat ohjeet, joita sovelletaan myös neuvottelukuntiin. Ohjeiden mukaan Khs asettaa enintään toimikaudekseen neuvottelukunnan/neuvoston kaupungin ja sen sidosryhmien pysyväisluonteista yhteistyötä varten.

Khn ohjeiden mukaan asettamispäätöksessä on määrättävä mm. tilapäisen toimielimen toimeksiannosta. Koska tällä neuvottelukunnalla on Khn hyväksymä toimintasääntö, jossa tehtävät määritellään, ei ole tarpeen toistaa niitä päätösehdotuksessa.

Toimintasäännön mukaan “neuvottelukunnan tehtävänä on avustaa rintamaveteraaneja koskevien asioiden valmistelussa ja käsittelyssä tekemällä niistä aloitteita ja antamalla lausuntoja viranomaisille ja hallintokunnille sekä yhteisöille ja edistää neuvottelukunnassa edustettuina olevien osapuolten välistä tiedonkulkua. Tehtävänsä toteutumista varten neuvottelukunta seuraa rintamaveteraanien oloja niiden kehitystä.

Neuvottelukunnan tehtäväalueena on etenkin rintamaveteraanien terveydenhuolto, kuntoutus ja sosiaalihuolto, asuntoasiat ja muut kunnalliset palvelut sekä veteraanien arvostukseen liittyvät asiat. “

Neuvottelukunnan kokoonpano kaudella 2005 - 2006 oli seuraava:

kaupungin luottamushenkilöjäsenet

Eeva Vuorenlehto

Pirkko Tepponen

Lauri Suoranta

Ylermi Runko

kaupungin virastoja edustavat jäsenet

ylilääkäri Pertti Heikkilä terveyskeskuksesta

toimistopäällikkö Matti Pitkänen kiinteistövirastosta

vanhainkoti- ja palveluasumistoiminnan päällikkö Eeva-Liisa Tuominen sosiaalivirastosta

liikunnanohjaaja Mirja Ahti liikuntavirastosta

helsinkiläisiä rintamaveteraanijärjestöjä edustavat jäsenet

puheenjohtaja Pentti Laamanen (Helsingin seudun Sotaveteraanipiiri ry)

varapuheenjohtaja Sulo Hakala (Rintamaveteraanien Helsingin piiri ry)

kauppatieteen maisteri Martti Seppänen (Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin piiri ry)

puheenjohtaja Kaarina Peltola (Helsingin Rintamanaiset ry)

Khs määräsi neuvottelukunnan puheenjohtajaksi em. toimikaudeksi Eeva Vuorenlehdon ja kehotti terveyskeskusta huolehtimaan neuvottelukunnan sihteerin tehtävien hoitamisesta.

Edelleen Khs kehotti neuvottelukuntaa toimikautensa alussa laatimaan toimintasuunnitelman sekä toimikautensa päättyessä esittämään Khlle perustellun näkemyksen tärkeinä pitämistään asioista, joita sen seuraajan tulisi käsitellä ja antamaan Khlle kertomuksen toiminnastaan toimintakauden päättyessä.

Vielä Khs kehotti neuvottelukuntaa harkitsemaan olisiko kaupungin virastoja edustavan jäsenen oltava neuvottelukunnassa asiantuntija eikä jäsen, ja ilmoittamaan kantansa Khlle niin että neuvottelukunnan toimintasääntöä voidaan tältä osin tarvittaessa muuttaa.

Neuvottelukunnan sihteerinä on toiminut veteraaniasiamies Merja Eklund terveyskeskuksesta.

Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta on (31.8.2006) päättänyt tehdä esityksen, että virkamiehet ovat jäseninä neuvottelukunnassa. Virkamiesten osuus on merkittävä rintamaveteraanien asioiden hoidossa. Vuoropuhelua virkamiesten, kaupungin luottamushenkilöiden ja sotiemme veteraanijärjestöjen kanssa pidetään tärkeänä. Monilta kirjelmiltä ja kannanotoilta vältytään, kun kokouksissa tiedetään virastojen toiminta veteraaniasioissa. Asioitten käsittelyä on auttanut, kun virkamiehet ovat olleet paikalla.

Helsingissä on lähes 8000 veteraania ja heidän keski-ikänsä on 85-vuotta.

./. Toimintakertomus vuosilta 2005 – 2006 on tämän asian liitteenä.

Stj ilmoittaa, että päätösehdotuksessa mainitut rintamaveteraanijärjestöjen edustajat perustuvat järjestöjen tekemiin ehdotuksiin.

Virastojen edustajien osalta päätösehdotus pohjautuu virastoista saatuihin ehdotuksiin.

Tasa-arvolain 4 §:n 2 momentin mukaan jäseniksi tulee valita sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Stj toteaa vielä, että kehotus harkita kaupungin edustajien asemaa neuvottelukunnassa perustui erään kaupungin virastojen edustajan esitykseen, että olisi parempi, jos kaupungin edustaja ei olisi jäsen vaan asiantuntija neuvottelukunnassa/neuvostossa.

STJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudeksi 2007 - 2008 rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan ja valita siihen 12 jäsentä seuraavasti:

kaupungin luottamushenkilöjäsenet

______________

______________

______________

______________

kaupungin virastoja edustavat jäsenet

ylilääkäri Pertti Heikkilä terveyskeskuksesta

toimistopäällikkö Matti Pitkänen kiinteistövirastosta

vanhainkoti- ja palveluasumistoiminnan päällikkö Eeva-Liisa Tuominen sosiaalivirastosta

vs. erityisliikunnansuunnittelija Minna Saira liikuntavirastosta

helsinkiläisiä rintamaveteraanijärjestöjä edustavat jäsenet

puheenjohtaja Pentti Laamanen (Helsingin seudun Sotaveteraanipiiri ry)

varapuheenjohtaja Sulo Hakala (Rintamaveteraanien Helsingin piiri ry)

kauppatieteen maisteri Martti Seppänen (Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin piiri ry)

puheenjohtaja Kaarina Peltola (Helsingin Rintamanaiset ry)

Samalla kaupunginhallitus päättänee määrätä neuvottelukunnan puheenjohtajaksi em. toimikaudeksi_______________.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa terveyskeskusta huolehtimaan neuvottelukunnan sihteerin tehtävien hoitamisesta.

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa neuvottelukuntaa

- toimikautensa alussa laatimaan toimintasuunnitelman sekä toimikautensa päättyessä esittämään kaupunginhallitukselle perustellun näkemyksen tärkeinä pitämistään asioista, joita sen seuraajan tulisi käsitellä

- antamaan kaupunginhallitukselle kertomuksen toiminnastaan toimintakauden päättyessä.

Edelleen kaupunginhallituksen päättänee merkitä tiedoksi neuvottelukunnan toimintakertomuksen toimikaudelta 2005 - 2006.

Pöytäkirjanote neuvottelukuntaan valituille, päätöksessä mainituille järjestöille, rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnalle (veteraaniasiamies Merja Eklund), terveyskeskukselle, sosiaalivirastolle, kiinteistövirastolle liikuntavirastolle, hallintokeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292

LIITE

Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan toimintakertomus vuosilta 2005-2006

2

TERVE JA TURVALLINEN KAUPUNKI -NEUVOTTELUNNAN ASETTAMINEN VUOSIKSI 2007 - 2008

Khs

Stj toteaa, että Khs asetti Terve ja turvallinen kaupunki ‑neuvottelukunnan ensimmäisen kerran 6.3.1995. Neuvottelukunnan tehtäväksi määriteltiin toimia yhteistyö- ja koordinointielimenä kaupungin toimissa turvallisuuden ja terveiden elämäntapojen lisäämiseksi ja rikollisuuden sekä siihen liittyvien sosiaalisten ongelmien vähentämiseksi mukaan lukien toimet huumeiden leviämisen ehkäisemiseksi ja päihdevalistukseksi, ja tarvittaessa tehdä asianomaisille kaupungin elimille esityksiä asiassa.

Neuvottelukunnan kokoonpano toimikaudella 2005 – 2006 oli seuraava:

puheenjohtaja apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkosen,

varapuheenjohtaja asukasyhteyspäällikkö Riitta Halttunen-Sommardahlin sosiaalivirastosta, ja

muut jäsenet

hallintoylihoitaja Marketta Kupiainen terveyskeskuksesta
osastopäällikkö Ilpo Laitinen, 13.6.2005 asti, osastopäällikkö Kari
Naalisvaara, nuorisoasiainkeskuksesta
yleiskaavasuunnittelija Rikhard Manninen, 19.12.2005 asti, tutkija Jon Maury, kaupunkisuunnitteluvirastosta
liikunnansuunnittelija Maria Nyström liikuntavirastosta
osastopäällikkö Hannu Hakala hallintokeskuksesta
johtava psykologi Merja Hallantie opetusvirastosta
johtaja Irmeli Niemi kulttuuriasiainkeskuksesta
kaupunginsihteeri Anneli Frantsi hallintokeskuksesta
apulaispoliisipäällikkö Jari Liukku Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselta
ylikomisario Heikki Porola Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselta
johtaja Hanna Ahokas A-klinikkasäätiöstä
pääsihteeri Harri Vertio Suomen Syöpäyhdistyksestä

Neuvottelukunnan sihteerinä on toiminut kehittämiskonsultti Marja-Kirsti Eliasson sosiaalivirastosta.

Khs kehotti neuvottelukuntaa

- toimikautensa alussa laatimaan toimintasuunnitelman

- toimimaan tiiviissä yhteistyössä asianomaisten järjestöjen ja muiden tahojen kanssa

- tekemään esityksiä vakiintuneiden tai vakiintumassa olevien kunnan toimialaan kuuluvien tehtävien siirtämisestä kaupungin hallintokunnille

- toimikautensa päättyessä esittämään Khlle perustellun näkemyksensä siitä tuleeko sen toimintaa jatkaa ja jos, tärkeinä pitämistään asioista, joita sen seuraajan tulisi käsitellä sekä laatimaan Khlle kertomuksen toiminnastaan.

Terve ja turvallinen kaupunki –neuvottelukunta toteaa (28.11.2006) mm., että neuvottelukunta teki 7.2.2006 esityksen asukastaloverkoston hallinnoinnin siirtämisestä hallintokunnille sekä esitti samalla, että vuoden 2007 alusta pitää jokaisessa neljässä poliisipiirissä työskennellä sosiaalityöntekijä osana sosiaaliviraston normaalia toimintaa, mikä rahoitetaan sosiaalitoimen talousarviosta.

Neuvottelukunnan toimintakauden 2005 – 2006 erityishaasteita olivat asukastaloverkoston toimivuus, päihdeongelmien ehkäisy ja huumestrategia, perheväkivallan ehkäisystrategia, turvallisuus, maahanmuuttajien kotoutuminen, lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen sekä vanhusten terveyden edistäminen.

Monet viimeaikaiseen kehitykseen liittyvät ongelmat ovat myös tulevaisuuden keskeisiä haasteita. Sosiaalisesti syrjäytyneillä ihmisillä ongelmat ovat kasautuneita eikä niitä voida hoitaa pelkästään sektorityöskentelyllä. Kaupungin terveyden ja turvallisuuden edistäminen vaatii hyvää hallinnointia ja kumppanuutta sekä toimivia sektorienvälisiä liittoutumia ja luontevaa asukasyhteistyötä. Monimuotoisia ongelmia ratkotaan mahdollisuuksiin suuntautuneella lähestymistavalla, kuromalla umpeen etäisyyttä asukkaan ja hallinnon välillä. Tässä tehtävässä monen toimijan neuvottelukunta on käyttökelpoinen instrumentti.

Asukastaloverkosto on keskeinen toimija asuinalueiden kehittämisessä. Asukkaiden hankkeet tarvitsevat tuekseen useiden hallintokuntien toimia. Tärkeää on, että yhteistyö on avointa ja luottamusta herättävää, riittävästi organisoitua vuorovaikutusta ilman että alueellinen luovuus tukahtuu. Neuvottelukunta on ollut koko ajan asukastalojen merkittävin tukija ja usean eri sektorin edustajana sopii hyvin asuinalueiden prosessimaisen kehittämisen työrukkaseksi. Neuvottelukunnan tavoitteena on mahdollisimman oikeudenmukaisesti varmistaa talojen toimintaedellytykset.

Hallintokunnat osallistuvat huumestrategian toteuttamiseen oman työnsä puitteissa. Neuvottelukunta tukee sellaista päihteiden vastaista toimintaa, joka luo uusia verkostoja tai innovoi uudenlaista toimintaa strategian toteuttamiseksi. Neuvottelukunta tukee kokonaisvaltaista terveyden edistämistä, joka lisää kaupunkilaisten elämänhallintaa sekä parantaa asukkaiden mahdollisuuksia kehittää omaa toimintaympäristöään ja kokoaa uusia ryhmiä vastuulliseen huumeiden vastaiseen työhön.

Neuvottelukunta on mukana joka toinen vuosi toteutettavassa kouluterveyskyselyssä, joka antaa perusteellista tietoa helsinkiläisten nuorten päihteiden käytön trendeistä. Neuvottelukunta on mukana jo kertyneen tiedon jalostamisessa hyödynnettävään muotoon.

Turvallisuusstrategian eteneminen vaatii monien tahojen yhteistyötä ja paikallista toimintaa. Rikollisuuden torjunnan ohella kaupungin turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta voidaan lisätä erilaisilla monen toimijan yhteisillä hankkeilla. Kaupungin turvallisuuden kannalta on tärkeä houkutella asukkaita mukaan kansalaistoimintaan ja saada aikaan paikallista yhteisöllisyyttä internetin tarjoaman globaalin verkottumisen rinnalle. Turvallisuuden mittareina voidaan käyttää rikollisuuden määrän ohella yhteisön toimivuutta, asukkaiden elämänlaatua ja turvallisuuden tunnetta. Tähän nojaa Helka ry:n hallinnoima YKS2 – hanke, jonka avulla asukkaita tuetaan ottamaan vastuuta oman kotialueensa turvallisuudesta. Hankkeen toiminnat ovat ympäristön parantaminen, kommunikointi ja seuranta. Tämä usean eri toimijan yhteinen turvallisuusstrategian sovellutus tarvitsee vielä neuvottelukunnan tukea.

Poliisin ja kaupungin toimiva yhteistyö on kaupungin turvallisuuden edellytys ja neuvottelukunta tarjoaa tähän yhteistyöhön toimivan kanavan. Neuvottelukunnan osittain rahoittama sosiaalityöntekijöiden palkkaus on jo saatu sosiaaliviraston talousarvioon. Helsingissä näyttää siltä, että ensimmäistä kertaa asukkaiden turvallisuuden tunne on kääntynyt nousuun. Poliisin mielestä monet Helsingissä toteutetut usean toimijan yhteiset hankkeet saattavat osaltaan edesauttaa tätä myönteistä kehitystä.

Kaupungin Perheväkivallan ehkäisystrategia on perhepoliittinen ohjelma, jossa painotetaan sitä, että ohjelman toteuttaminen kuuluu kaikille. Perheväkivaltaan on monia syitä, siksi ehkäisyyn ja hoitoon on oltava tarjolla lukuisia vaihtoehtoja. Koska perheväkivallan torjuminen edellyttää niin moneen asiaan vaikuttamista, mukaan tarvitaan toimijoita monesta ammattiryhmästä ja toiminnalle yhteinen viitekehys. Neuvottelukunnan perheväkivaltatyöryhmän jäsenet edustavat laajasti monia eri tahoja. Työryhmä toimii tietojen ja kokemusten vaihtoareenana useiden Helsingissä perheväkivallan ehkäisyyn ja hoitoon erikoistuneen toimijan kesken. Työryhmän tehtävänä on aika ajoin muistuttaa ehkäisytyön tarpeellisuudesta ja järjestää koulutusta uusimmasta osaamisesta. Neuvottelukunta hoitaa päivitetyn ohjelman levittämistä. Kaupunginhallitus kehotti 2.10.2006 sosiaalivirastoa yhteistyössä terveyskeskuksen sekä Terve ja turvallinen kaupunki – neuvottelukunnan kanssa päivittämään perheväkivallan vastaisen ehkäisyohjelman.

Maahanmuuttajien kotoutumista haittaavat kielitaidon puute, suomalaisen yhteiskunnan toimintatapojen heikko tuntemus, perheiden vaikeudet ja heikentyneet sosiaaliset verkostot. Kaupungin kotouttamisohjelman lähtökohtana on, että kotoutuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä ja kumppanuuskulttuurin kehittämistä maahanmuuttajajärjestöjen ja muiden kansalaisjärjestöjen kanssa. Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunta koordinoi kaupungin hallintokuntien välistä yhteistyötä. Terve ja turvallinen kaupunki – neuvottelukunta tukee monikulttuurisia hankkeita, kun niillä edistetään maahanmuuttajien terveyttä.

Yhteiskunnan arvomaailmassa on tapahtunut lasten ja nuorten hyvinvointia uhkaavia muutoksia, jotka ovat johtaneet siihen, että lasten ulottuvilla olevat aikuisresurssit ovat vähentyneet. Neuvottelukunta tukee innovatiivisten käytäntöjen kehittämistä perheiden tukemisessa sekä sellaisia hankkeita, jotka tukevat asuinyhteisöjen mahdollisuuksia tukea alueen lasten ja nuorten kasvua. Neuvottelukunta tukee myös kulttuurihankkeita, joilla parannetaan lasten ja nuorten sosiaalisia taitoja, vahvistetaan itsetuntoa, lisätään luovuutta, solmitaan uudenlaisia ystävyyssuhteita ja saadaan valmiuksia kasvaa osallistuvaksi yhteiskunnan jäseneksi.

Neuvottelukunta on mukana toteuttamassa monen toimijan yhteisiä hankkeita, jotka toteuttavat kaupungin vanhuspalveluohjelmaa. Neuvottelukunnan ja Suomen Ladun yhteishankkeesta, Senioreiden Citysuunnistuksesta, on tarkoitus tehdä pysyvä vanhusten hyvinvointia lisäävä tapahtuma.

Neuvottelukunnalla on vuosittain ollut käytössään määräraha, joka on jaettu neuvottelukunnan valitsemia erityishaasteita painottaen. Valintakriteereinä on lisäksi käytetty terveyden edistämisen periaatteita, jotka ovat oikeudenmukaisuus, kumppanuus, yhteisöjen eheytyminen, asukkaiden omavoimaisuuden lisääntyminen, innovaatiot ja terveyttä edistävän yhteiskuntapolitiikan rakentuminen.

Kaupungin omien yhteisten strategioiden toteuttamiselle on joskus vaikeaa löytää rahoitusta, vaikka yhteinen tahto löytyisikin. Helsingissä syntyy myös sellaisia kaupungin elinvoimaa lisääviä hankkeita, joiden rahoitus ei luontevasti kuulu yhdellekään hallintokunnalle. Neuvottelukunta on voinut tukea tällaisia hankkeita määrärahoillaan. Koska Terve ja turvallinen kaupunki – neuvottelukunnan esittämää asukastalojen määrärahojen siirtoa hallintokunnille ei ole tehty, neuvottelukunta jatkaa asukastalojen tukemista.

Edellä olevaan viitaten Terve ja turvallinen kaupunki – neuvottelukunta esittää, että Khs asettaisi edelleen vuosiksi 2007 – 2008 Terve ja turvallinen kaupunki - neuvottelukunnan.

./. Neuvottelukunnan toimitakertomus on esityslistan tämän asian liitteenä.

Stj toteaa, että kuluvan vuoden sosiaaliviraston talousarviossa Terve ja turvallinen kaupunki –neuvottelukunnalle on varattu 600 000 euroa.

Kuten neuvottelukunnan kirjeessä todetaan, niin Khs on 2.10.2006 kehottanut sosiaalivirastoa yhteistyössä terveyskeskuksen ja neuvottelukunnan kanssa päivittämään kaupungin perheväkivallan ehkäisyohjelman. Edelleen kirjeessä kerrotaan mitä toimintoja on siirretty tai esitetty siirrettäväksi hallintokunnille.

Savuton Helsinki –ohjelman toteutuksen seuranta sopisi neuvottelukunnan tehtäväksi.

Stj:n mielestä neuvottelukunta tulisi asettaa päätösehdotuksen mukaisesti.

Tasa-arvolain mukaan neuvottelukuntaan on valittava sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

STJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudeksi 2007 - 2008 Terve ja turvallinen kaupunki -neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on toimia yhteistyö- ja koordinointielimenä kaupungin toimissa turvallisuuden ja terveiden elämäntapojen lisäämiseksi ja rikollisuuden sekä siihen liittyvien sosiaalisten ongelmien vähentämiseksi, mukaan lukien toimet huumeiden leviämisen ehkäisemiseksi ja päihdevalistukseksi, ja tarvittaessa tehdä asianomaisille kaupungin elimille esityksiä asiassa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee valita neuvottelukunnan

puheenjohtajaksi apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkosen,

varapuheenjohtajaksi asukasyhteyspäällikkö Riitta Halttunen-Sommardahlin sosiaalivirastosta, ja

muiksi jäseniksi seuraavat:

- hallintoylihoitaja Marketta Kupiainen terveyskeskuksesta

- nuorisosihteeri Pirjo Mattila nuorisoasiainkeskuksesta

- yleiskaavasuunnittelija Rikhard Manninen kaupunkisuunnitteluvirastosta

- liikunnansuunnittelija Maria Nyström liikuntavirastosta

- osastopäällikkö Hannu Hakala hallintokeskuksesta

- johtava psykologi Merja Hallantie opetusvirastosta

- suunnittelija Ari Tolvanen kulttuuriasiainkeskuksesta

- kaupunginsihteeri Anneli Frantsi hallintokeskuksesta

- apulaispoliisipäällikkö Jari Liukku Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselta

- ylikomisario Heikki Porola Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselta

- johtaja Hanna Ahokas A-klinikkasäätiöstä

- pääsihteeri Harri Vertio Suomen Syöpäyhdistyksestä

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa neuvottelukunnan ottamaan tarvittavan sihteerityövoiman.

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa neuvottelukuntaa

- huolehtimaan Savuton Helsinki –ohjelman toteutuksen seurannasta

- toimikautensa alussa laatimaan toimintasuunnitelman

- toimimaan tiiviissä yhteistyössä asianomaisten järjestöjen ja muiden tahojen kanssa

- tekemään esityksiä vakiintuneiden tai vakiintumassa olevien kunnan toimialaan kuuluvien tehtävien siirtämisestä kaupungin hallintokunnille

- toimikautensa päättyessä esittämään kaupunginhallitukselle perustellun näkemyksensä siitä tuleeko sen toimintaa jatkaa ja jos, tärkeinä pitämistään asioista, joita sen seuraajan tulisi käsitellä sekä laatimaan kaupunginhallitukselle kertomuksen toiminnastaan.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi kertomuksen neuvottelukunnan toimintakertomuksen toimikaudelta 2005 - 2006.

Pöytäkirjanote päätöksessä mainituille henkilöille, hallintokunnille ja organisaatioille.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292

LIITE

Terve ja turvallinen kaupunki -neuvottelukunnan toimintakertomus vuosilta 2005-2006

3

VAPAAEHTOISTYÖN NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2007-2008

Khs 2006-2860

Stj toteaa Khn päättäneen 9.6.1986, että Helsinkiin perustetaan pysyväisluonteinen vapaaehtoistyön neuvottelukunta.

Khs hyväksyi 2.3.1987 neuvottelukunnan toimintasäännön, jonka mukaan neuvottelukunta on kaupungin eri viranomaisten ja helsinkiläisten vapaaehtoisjärjestöjen pysyväisluonteinen yhteistyöelin. Neuvottelukunnan tehtävänä on

1 edistää kaupungin ja vapaaehtoisyhteisöjen välistä yhteistoimintaa

2 tukea vapaaehtoistyötä, joka täydentää kaupungin virallista organisaatiota

3 edistää kaupungin alueella toimivien vapaaehtoisyhteisöjen toimintamahdollisuuksia ja

4 tehdä kaupunginhallitukselle aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja vapaaehtoistyötä koskevissa asioissa.

Khs on 22.3.1993, 8.2.1999 ja 18.11.2002 (1487 §) muuttanut neuvottelukunnan jäsenten lukumäärää siten, että se 1.1.2003 lukien on ollut 19 jäsentä, jotka Khs valitsee seuraavasti:

1 viisi kaupungin luottamushenkilöä

2 yhden kustakin seuraavasta virastosta

sosiaalivirasto, terveysvirasto, nuorisoasiainkeskus, liikuntavirasto ja kulttuuriasiainkeskus

3 vapaaehtoisyhteisöjen keskuudestaan esittämät edustajat, yhden kustakin seuraavasta järjestösektorista

nuorisojärjestöt, lapsijärjestöt, päihdejärjestöt, vammais- ja erityisjärjestöt, vanhusjärjestöt, liikuntajärjestöt, seurakunnan diakoniatyö, asukastoiminta sekä muut järjestöt.

Khs määrää neuvottelukunnalle puheenjohtajan. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.

Neuvottelukunnan kokoonpano toimikaudella 2005-2006 oli seuraava:

kaupungin luottamushenkilöt

Tiina Vallila

Viljami Wiirilinna

Esa Tulkki

Galina Villonen

Antti Karila

kaupungin virastoja edustavat jäsenet

vapaaehtoistyön ohjaaja Eeva Linna sosiaalivirastosta

osastopäällikkö Anna-Maija Kivimäki liikuntavirastosta

ylihoitaja Hannele Nurkkala terveyskeskuksesta

nuorisosihteeri Pirjo Mattila nuorisoasiainkeskuksesta

kulttuurituottaja Mauri Lehtovirta kulttuuriasiainkeskuksesta

vapaaehtoisyhteistöjä edustavat jäsenet

Mikko Mäkelä (nuorisojärjestöt)

Antti Honkonen (päihdejärjestöt)

Raija Manninen (vammais- ja erityisjärjestöt)

Antti Henriksson (vanhusjärjestöt)

Risto Fagerholm (liikuntajärjestöt)

Jaana Valtonen (seurakunnan diakoniatyö)

Seppo Harjunpää (asukastoiminta)

Vesa Kukkamaa (muut järjestöt)

Arja-Liisa Ylönen (lapsijärjestöt)

Khs määräsi neuvottelukunnan puheenjohtajaksi em. toimikaudeksi Antti Karilan.

Samalla Khs kehotti sosiaalivirastoa huolehtimaan neuvottelukunnan sihteerin tehtävien hoitamisesta.

Lisäksi Khs kehotti neuvottelukuntaa

- toimikautensa alussa laatimaan toimintasuunnitelman sekä toimintakautensa päättyessä esittämään Khlle perustellun näkemyksensä tärkeinä pitämistään asioista, joita sen seuraajan tulisi käsitellä

- antamaan Khlle kertomuksen toiminnastaan toimikauden päättyessä

- tekemään Khlle vapaaehtoisyhteisöjen ehdotuksiin perustuvan esityksen vapaaehtoisyhteisöjä edustavien jäsenten valinnasta seuraavalle toimikaudelle.

Vielä Khs kehotti neuvottelukuntaa harkitsemaan olisiko kaupungin virastoja edustavan jäsenen oltava neuvottelukunnassa asiantuntija eikä jäsen, ja ilmoittamaan kantansa Khlle, niin että neuvottelukunnan toimintasääntöä voidaan tältä osin tarvittaessa muuttaa.

Neuvottelukunnan sihteerinä on toiminut vapaaehtoistoiminnan ohjaaja Eeva Linna.

Vapaaehtoistyön neuvottelukunta toteaa (29.11.2006), että kaupungin virastojen edustajien tulisi edelleen olla varsinaisia jäseniä asiantuntijajäsenten sijaan.

Neuvottelukunnan uudelleen asettaminen on tärkeää, ja jatkossa tärkeinä pidettäviä tehtäviä edelleen ovat seuraavat:

- uusi neuvottelukunta on mukana sosiaaliviraston vapaaehtoistyön uudelleen organisoimisen työryhmässä.

- neuvottelukunta järjestää järjestöille koulutuksia ja yhteisiä tapaamisia. Pienille yhdistyksille neuvottelukunta järjestää talouspäivän, jotta ne saavat tietoa kirjanpidollisista asioista.

- tärkeä painopiste on tiedotuksessa, tunnetuksi tekemisessä.

- yhteistyötä pitää olla enemmän eri hallintokuntien kanssa. Verkottuminen on tärkeää yhdessä toimimiselle.

Neuvottelukunta toivoo virastojen edustajilta aktiivisempaa osallistumista seuraavalla toimikaudella.

./. Neuvottelukunnan toimintakertomus 2005 – 2006 on tämän asian liitteenä.

Stj ilmoittaa, että päätösehdotuksesta ilmenevät vapaaehtoisyhteisöjä edustavat jäsenet perustuvat vapaaehtoisyhteisöjen esityksiin. Kaupungin edustajat puolestaan perustuvat virastoista tulleisiin esityksiin.

Tasa-arvolain 4 §:n 2 momentin mukaan jäseniksi tulee valita sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Khs on 7.8.2000 (980 §) hyväksynyt tilapäisiä toimielimiä koskevat ohjeet, joita sovelletaan myös neuvottelukuntiin. Ohjeiden mukaan Khs asettaa enintään toimikaudekseen neuvottelukunnan/neuvoston kaupungin ja sen sidosryhmien pysyväisluonteista yhteistyötä varten.

Khn ohjeiden mukaan asettamispäätöksessä on määrättävä mm. tilapäisen toimielimen toimeksiannosta. Koska tällä neuvottelukunnalla on Khn hyväksymä toimintasääntö, jossa tehtävät määritellään, ei ole tarpeen toistaa niitä päätösehdotuksessa.

STJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudeksi 2007 - 2008 vapaaehtoistyön neuvottelukunnan ja valita siihen jäseniä seuraavasti:

kaupungin luottamushenkilöt

____________

____________

____________

____________

Leona Kotilainen

kaupungin virastoja edustavat jäsenet

vapaaehtoistyön ohjaaja Eeva Linna sosiaalivirastosta

yhteyspäällikkö Veli-Matti Kallislahti liikuntavirastosta

ylihoitaja Hannele Nurkkala terveyskeskuksesta

nuorisosihteeri Pirjo Mattila nuorisoasiainkeskuksesta

kulttuurituottaja Sampo Laurikainen kulttuuriasiainkeskuksesta

vapaaehtoisyhteistöjä edustavat jäsenet

Tapani Tulkki (nuorisojärjestöt)

Antti Honkonen (päihdejärjestöt)

Johanna Ikävalko(vammais- ja erityisjärjestöt)

Elsa Ahlfors (vanhusjärjestöt)

Merja Palkama (liikuntajärjestöt)

Marja-Leena Kallio (seurakunnan diakoniatyö)

Seppo Harjunpää (asukastoiminta)

Vesa Kukkamaa (muut järjestöt)

Arja-Liisa Ylönen (lapsijärjestöt)

Samalla kaupunginhallitus päättänee määrätä neuvottelukunnan puheenjohtajaksi em. toimikaudeksi____________________.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa sosiaalivirastoa huolehtimaan neuvottelukunnan sihteerin tehtävien hoitamisesta.

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa neuvottelukuntaa

- toimikautensa alussa laatimaan toimintasuunnitelman sekä toimintakautensa päättyessä esittämään kaupunginhallitukselle perustellun näkemyksensä tärkeinä pitämistään asioista, joita sen seuraajan tulisi käsitellä

- antamaan kaupunginhallitukselle kertomuksen toiminnastaan toimikauden päättyessä

- tekemään kaupunginhallitukselle vapaaehtoisyhteisöjen ehdotuksiin perustuvan esityksen vapaaehtoisyhteisöjä edustavien jäsenten valinnasta seuraavalle toimikaudelle.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi neuvottelukunnan toimintakertomuksen toimikaudelta 2005 - 2006.

Pöytäkirjanote neuvottelukuntaan valituille, sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle, nuorisoasiainkeskukselle, liikuntavirastolle, kulttuuriasiainkeskukselle, hallintokeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292

LIITE

Vapaaehtoistyön neuvottelukunnan toimintakertomus vuosilta 2005-2006

4

KAUPUNGIN EDUSTAJIEN VALTISEMINEN LILINKOTISÄÄTIÖN HALLITUKSEEN VUOSIKSI 2007 - 2009

Khs 2007-11

Lilinkotisäätiö pyytää (2.1.2007) Helsingin kaupunginhallitusta nimeämään säätiön sääntöjen mukaisesti hallitukseen kolme varsinaista jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.

Stj toteaa, että Lilinkotisäätiön toiminta on tärkeää mielenterveyspotilaiden avopalvelujen kannalta, erityisesti asumispalvelujen tarve on suuri.

Säätiön asioita hoitaa ja sitä edustaa hallitus, johon kuuluu seitsemän varsinaista ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Näistä valitsee Helsingin kaupunginhallitus kolme jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.

Hallituksen jäsenten toimikausi on kolme kalenterivuotta kerrallaan.

Sosiaalivirasto vastaa mielenterveyskuntoutujien asumispalveluista. Säätiötä suunniteltaessa on lähdetty siten siitä, että kolmesta kaupungin valitsemasta hallituksen jäsenestä kaksi on sosiaalivirastosta ja yksi terveyskeskuksesta. Päätösehdotuksessa esitetyt hallituksen jäsenet perustuvat sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen ilmoituksiin.

Tasa-arvolain ja kaupungin omaksuman tasa-arvon edistämisen periaatteen mukaisesti kyseiseen säätiön hallitukseen tulisi valita sekä miehiä että naisia.

Khn valitsemina Lilinkotisäätiön hallituksessa toimikaudella 2004 – 2006 ovat toimineet seuraavat kolme varsinaista sekä kolme henkilökohtaista varajäsentä:

varsinainen jäsen	varajäsen
sosiaalikeskuksen johtaja Jarmo Räihä	toimistopäällikkö Leila Palviainen
toimistopäällikkö Taru Neiman	johtava sosiaalityöntekijä Raili Hulkkonen

johtajapsykiatri Tuula Saarela

mielenterveystyön hallintoylilääkäri Sinikka Metsä-Simola

STJ Kaupunginhallitus päättänee valita Lilinkotisäätiön hallitukseen kalenterivuosiksi 2007 – 2009 seuraavat kolme varsinaista sekä kolme henkilökohtaista varajäsentä.

varsinainen jäsen	varajäsen
toimistopäällikkö Marianne Rikama	johtava kehittämiskonsultti Kalle Pesonen
johtava erityisasiantuntija Jarmo Räihä	johtava sosiaalityöntekijä Gun-Marika Rönndahl
johtajapsykiatri Tuula Saarela	johtava ylihoitaja Päivi Sjöblom

Pöytäkirjanote mainituille henkilöille, Lilinkotisäätiölle, sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle sekä hallintokeskukselle

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

5

15.1.2007 pöydälle pantu asia

VALTUUTETTU ILKKA TAIPALEEN KIRJE MALMIN PSYKIATRISEN AVO-OSASTON TOIMINNASTA

Khs 2006-2329

Valtuutettu Ilkka Taipale toteaa Khlle osoittamassaan kirjeessä (25.10.2006) seuraavaa:

”Helsingissä on suunnitteilla toisen psykiatrisen avo-osaston sulkeminen, jolloin kaupungille jää pääosin suljettuja osastoja ja päivätoimintoja.

Itse päiväosastojen akuuttityöryhmät ovat ilmeisesti sinänsä tehokkaita, kuten kirjeen liitteenä olevassa artikkelissa Lappeenrannasta (Suomen Lääkärilehti 41/2006) on kuvattu, ensimmäisenä vuonna noin kolmannes ja toisena vuonna kaksi kolmannesta potilaista välttyivät joutumasta suljetuille osastoille. Vastaavasti avo-osastoilla ja viikko-osastoilla on samantapainen merkitys.

Henkilökunta ja potilaat ovat olleet hyvin huolissaan avo-osaston sulkemisesta, jonka vuoksi esitän, että kaupunginhallitus selvittää mahdollisuudet sen pitämiseen avoinna edelleenkin.”

Terveyslautakunta toteaa (19.12.2006), että Malmin psykiatrisella avo-osastolla P1 on syksyllä 2006 intensiivisestä lääkärirekrytoinnista huolimatta syntynyt tilanne, jossa on voitu turvata osastonlääkäripalvelut vain 31.12.2006 saakka. Psykiatriaosasto esitti 21.11.2006 terveyslautakunnalle, että Malmin osasto P1 fuusioitaisiin Laakson sairaalan avo-osastoon. Tällöin sairaansijojen vähenemisestä (13ss) huolimatta tähän asti Malmilla hoidettujen potilaiden tarvitsema tutkimus ja hoito esitettiin turvattavaksi Laakson osaston käyttöastetta nostamalla ja avo-osasto- ja päiväsairaalatoimintaa kehittämällä mm. valtuutettu Taipaleen kyselyssä mainittuja Lappeenrannan kokemuksia hyödyntäen. Terveyslautakunta ei hyväksynyt esitystä, vaan palautti sen uudelleen valmisteltavaksi.

Valtaosa mielialahäiriöpotilaista voidaan hoitaa polikliinisesti tai alueellisissa päiväsairaaloissa. Kyselyssä mainitussa Lappeenrannan hankkeessa on saatu myönteisiä kokemuksia myös psykoosipotilaiden hoitamisesta päiväosaston akuuttityöryhmässä. Lappeenrannan ja aikaisempien tutkimustulosten mukaan sekä potilaat että heidän omaisensa ovat kokeneet avohoitovaihtoehdon parempana sairaalahoitoon verrattuna. Avo-osastojen (sairaalaosasto, jossa ovet eivät ole lukittuina) määrä psykiatrisessa sairaalatoiminnassa on vähentynyt, kun lievemmin sairaille henkilöille on voitu lisääntyvästi tarjota hoitomahdollisuuksia avohoidon poliklinikoilla ja päiväsairaaloissa.

Tehostettu polikliininen psykiatrinen hoito ei ole riittävä hoito kaikille potilaille, vaan avohoidon tueksi tarvitaan sairaalahoitoa, jossa kuitenkin tulisi pyrkiä mahdollisimman avoimeen hoitomuotoon. Auroran sairaalassa vuonna 2006 tammi - lokakuussa toteutuneista 3672 hoitojaksosta on 1039 alkanut tahdosta riippumattoman hoidon lähetteellä 2633 potilaan tullessa sairaalaan vapaaehtoisesti. Suljetuilla osastoilla omasta tahdostaan hoidettavilla potilailla ei ole rajoituksia hoito-osastolle tulossa tai poistumisessa. Auroran sairaalan suljettuja akuuttiosastoja on mahdollista jatkossa ainakin osittain kehittää avo-osastoiksi edellyttäen, että niille turvataan riittävä henkilöstömäärä.

Helsingin psykiatriaosaston sairaansijamäärä on 330, joista 60 on nykyisillä neljällä avo-osastolla. Päiväsairaalapaikkoja on 82. Avo-osastojen sairaansijamäärän vähentyminen ei ole tähän mennessä merkittävästi nostanut kyseisten yksiköiden kuormitusta tai hoitopäiväkertymää.

Psykiatriaosastossa on nimetty laajapohjainen työryhmä, joka etsii syntyneessä tilanteessa ratkaisua, joka turvaa avo-osastotoiminnan jatkamisen Malmin osasto P1:llä lääkärivajeesta huolimatta myös vuoden 2007 alussa.

Terveyslautakunnan päätti edellä olevan lausunnon sisällöstä esittelijän ehdotuksen mukaisesti ja yksimielisesti sen jälkeen, kun jäsen Puhakka oli ehdottanut asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi ja ehdotus oli rauennut jäätyään kannatuksetta.

Stj toteaa, että valtuutettu Taipaleen kirjeen liitteenä oleva artikkeli Suomen Lääkärilehdestä 41/2006 on asiakirjoissa ja nähtävänä Khn kokouksessa.

STJ Kaupunginhallitus päättänee lähettää valtuutettu Ilkka Taipaleelle jäljennöksen terveyslautakunnan lausunnosta selvityksenä asian tämän hetkisestä tilanteesta.

Kirje valtuutettu Ilkka Taipaleelle ja pöytäkirjanote terveyslautakunnalle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292