HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYSTÄ VALITUKSESTA HAAGAN KORTTELIN 29195 JA KATUALUEIDEN ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11557)

Khs 2005-2654

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 25.4.2007 (asia nro 11) 29. kaupunginosan (Haagan) korttelin nro 29195 ja katualueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 11.5.2006 päivätyn ja 1.2.2007 muutetun piirustuksen nro 11557 mukaisena.

XXXX XXXX on hakenut 4.6.2007 muutosta Helsingin hallinto-oikeudelta kaupunginvaltuuston päätökseen.

./. Valitus on esityslistan tämän asian liitteenä.

Helsingin hallinto-oikeus pyytää (4.6.2007) kaupunginvaltuuston lausuntoa valituksen johdosta 31.8.2007 mennessä.

Lausunto Hallintokeskuksen oikeuspalvelut lausuu (9.8.2007) asiassa kaupunkisuunnitteluviraston kanssa yhteistyönä valmisteltuna lausuntona mm. seuraavaa:

Oikeuspalvelut viittaa asiassa kaupunginvaltuuston kaavapäätöksessä ja kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksissä kaupunginhallitukselle lausuttuun.

Tapio Kaupin valitus Valituksessaan XXXX vaatii ensisijaisesti kaavamuutoksen kumoamista tai toissijaisesti sen palauttamista uudelleen valmisteltavaksi.

Valituksen perusteeksi on esitetty mm. seuraavat seikat.

Kaavamuutos on lainvastainen, koska asemakaavassa on yhdistetty toisiinsa liiketila ja alapuolinen varasto. Valittajan mukaan asia kuuluu rakennusvalvontaviraston toimialaan. Kaavamuutos tulisi tältä osin joka tapauksessa kumota, koska liiketilan kasvusta aiheutuu liikenteen lisääntymistä ja muita häiriöitä asukkaille. Valituksessa viitataan eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n taloyhtiölle antamaan suojaan.

Asemakaavan muutos on Helsingin yleiskaava 2002:n vastainen. Siinä on valituksen mukaan mitoitettu nykyisen korttelin asumisväljyys ja autopaikat onnistuneesti.

Asemakaavan katsotaan olevan maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n terveellistä, turvallista ja viihtyisää elinympäristöä koskevan lainkohdan vastainen. Yksityisyys kärsii, koska uuden rakennuksen parvekkeet suuntautuvat vanhan rakennuksen makuuhuoneisiin ja keittiöihin. Talojen välinen etäisyys on suunnitteluvirheen ja selvitysten puutteellisuuden vuoksi riittämätön ja tulisi johtamaan todennäköisesti ääni- ja meluhaittoihin. Uusi talo myös pimentää merkittävästi vanhan talon asuntoja.

Asemakaava on myös maankäyttö- ja rakennuslain 1 §:n yleisten tavoitteiden vastainen.

Kaavamuutos merkitsee taantumaa, elinympäristön laadun kaikkinaista heikkenemistä ja asuntojen reaaliarvon laskemista.

Uuden talon asukkaiden autopaikoitustarve johtaa uusiin paikoitusjärjestelyihin, maanalaisten kalliiden autopaikkojen tarpeeseen ja lisähaittana tulevat vielä liian ahtaasta rakentamisesta aiheutuvat muut haitat.

Kaavamuutos lisää liikennettä asukkaiden kotirauhaa häiritsevällä tavalla. Kaupintien liikennemäärästä, -melusta ja -päästöistä esitetyt tutkimustulokset ovat vaihdelleet ja tutkimukset tulisi tehdä uudelleen. Samoin tulisi selvittää hiekoituspölyn aiheuttamat ongelmat.

Lisäksi valituksessa on esitetty esimerkkejä palvelujen saatavuuden laskusta, minkä valittaja katsoo osoittavan, että asukasmäärän kasvu on ollut nopeampi kuin kaupungin kyky tuottaa tarvittavia palveluja.

Lausunto valituksen johdosta

Kaavamuutos koskee 29. kaupunginosan kortteliin nro 29195, Laurinniityntien, Kaupintien ja Leiviskätien rajaamalle pysäköintialueelle kaavoitettua uutta kaarevaa asuinkerrostaloa ja sen alle sijoitettavia pysäköintitiloja. Muut korttelin tontit ovat mukana pysäköintijärjestelyjen takia. Kaavamuutoksella Laurinniitynrinteen pohjoispää on muutettu jalankululle ja pyöräilylle varatuksi kaduksi, jolla huoltoajo on sallittu.

Asemakaavan muutos perustuu Asunto-osakeyhtiöiden Lassinlepo, Lassinrinne ja Lassinniitty (pysäköintitontin 29195/4 omistajat) hakemukseen asemakaavan muuttamiseksi siten, että pysäköintitontin käyttötarkoitus muutetaan asuinkerrostalotontiksi. Korttelin autopaikat tulevat rakennettavaan pysäköintihalliin. Asemakaavan muutoksesta aiheutuvat erilaiset vaikutukset rajoittuvat pääosin hakijayhtiöiden alueelle.

Toimivalta

Tontin 29195/1 asuinrakennuksen liiketilan yhdistämisellä alapuoliseen kellariin halutaan parantaa tilan käytettävyyttä. Muutos ei lisää melua piha-alueella oleellisesti. Liikenne piha-alueella ei lisäänny. Huoltoajo on uudessa asemakaavassa sallittu Laurinniityntien puoleisessa päässä kevyen liikenteen väylällä.

Maankäyttö ja rakennuslain 55 §:n mukaan asemakaavassa osoitetaan rakentamisen määrä sekä ne yleiset tai yksityiset tarkoitukset, joihin maa- ja vesialueet on aiottu käytettäviksi.

Käyttötarkoituksen muutokset vaativat yleensä aina kaavamuutoksen ja käyttötarkoitukset kuuluvat oleellisena osana asemakaavamerkintöihin ja -määräyksiin. Kaavamuutoksia tehtäessä tarkastellaan aluetta ja muutosten vaikutuksia kokonaisuutena. Tässäkin tapauksessa mukaan on otettu koko kortteli, jonka muutostarpeet on mietitty samassa kaavamuutoksessa.

Käyttötarkoituksesta on määrätty asemakaavassa, kuten maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää.

Yleiskaavan vastaisuus

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) kaavamuutosalue on kerrostalovaltaista aluetta. Asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Yleiskaavassa ei määritellä yksittäisten kortteleiden rakentamisen määrää tai pysäköintijärjestelyjä.

Elinympäristön laatu ja selvitysten riittävyys

Rakennus on sijoitettu tontille niin, että rakentamismääräyskokoelman G1 kodan 2.4.1 mukaiset etäisyydet täyttyvät. Määräyksen mukaan etäisyyden asuinhuoneen pääikkunan edessä samassa tai naapurikiinteistössä olevaan vastapäiseen rakennukseen tulee olla vähintään yhtä suuri kuin vastapäisen rakennuksen korkeus huoneen lattiatasolta mitattuna, ellei asemakaavasta muuta johdu. Asunnon pääikkunan edessä tulee kuitenkin olla vähintään 8 metrin etäisyyteen asti rakentamatonta tilaa. Asemakaavalla etäisyys olisi siis mahdollista määrätä myös rakentamismääräyskokoelman mukaisia lyhyemmäksi. Kaavamuutoksen mukainen uuden rakennuksen sijoittamisratkaisu ei heikennä oleellisesti naapuriasuntojen asuttavuutta tai päivänvalon saantia.

Kohtisuora etäisyys vanhan ja uuden rakennuksen välillä on 27–34 metriä ja lyhin kulmittainen etäisyys 20 metriä. Vanhojen rakennusten kohtisuora etäisyys toisistaan on lyhimmillään 14 metriä ja kulmittain mitattuna 3 metriä.

Kaupunkikuvallisesti Kaupintien viereisen pysäköintitontin rakentaminen on perusteltua, sillä Kaupintien varsi on muutoinkin tehokkaasti rakennettu. Uuden asemakaavan mukainen kaareva kerrostalo täydentää korttelia ja usean suunnan hallitsemaa risteysaluetta. Kattoterassit sekä liike-, työ- ja toimistotilat katutasossa monipuolistavat asuntotarjontaa ja elävöittävät tiivistyvää kaupunkikuvaa, joka valituksessa esitetään negatiivisena seikkana.

Myös melun osalta elinympäristön laadun voidaan katsoa kaavamuutoksen myötä jopa parantuvan, koska uusi rakennus suojaa melulta oman pihansa lisäksi myös olemassa olevien asuinrakennusten pihoja ja osittain myös asuinrakennuksia.

Laki eräistä naapuruussuhteista 17 §, johon valituksessa viitataan, koskee kiinteistön, rakennuksen tai huoneiston käyttöä, eikä tule sovellettavaksi asemakaavamuutoksen lainmukaisuutta arvioitaessa. Asemakaavaa ja sen mukaista rakentamista koskevat normit määräytyvät maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti.

Maankäyttö- ja rakennuslain 1 §:n yleiset tavoitteet eivät ole yksittäisen kaavan sisältöä koskevia oikeudellisia vaatimuksia eivätkä siten yksittäistä asemakaavaa koskevan oikeudellisen arvioinnin perusteita.

Asemakaavan vaikutusten selvittäminen on, kuten edellä on selvitetty, tehty maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n edellyttämällä tavalla. Asemakaava myös täyttää lain 54 §:n vaatimukset elinympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja viihtyisyydestä eikä sillä aiheuteta kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei olisi perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen.

Kiinteistön autojen pysäköinti ja alueen pysäköintitilanne

Alueella voimassa olevan asemakaavan mukaan alue on asuinkerrostalojen korttelialuetta, jonka itäreunassa olevalle autopaikkojen korttelialueelle saa rakentaa enintään kaksikerroksisen rakennuksen. Kaavan mukaan autopaikoista 60 % on tullut rakentaa heti. Loppupaikkojen rakentamiseen on voinut saada lykkäystä viisi vuotta kerrallaan, kuten valituksessakin todetaan. Tontilla onkin nykyisellään pysäköintikenttä.

Asemakaavan muutoksessa korttelin kaikki pysäköintipaikat on osoitettu maanalaiseen pysäköintihalliin ja erikseen merkitylle pysäköintipaikalle. Kaksikerroksinen pysäköintihalli on rakennuksen ja maan alla. Ajo halliin on tontille osoitettua katettua ajoramppia pitkin. Ajo on myös mahdollista, joskin hankalampaa järjestää rakennuksen päädystä tai pitkän sivun päästä.

Uuden tontin piha on autohallin kannen päällä. Kansi on rakennettava ja istutettava ulko-oleskelutiloiksi ja kulkureitit on kivettävä. Lausuntojen ja muistutusten yhteydessä kannen korkeusasemaa naapuritonttiin nähden nostettiin ja samalla määrättiin rakentamaan rajakohta terasseja, istutuksia ja korkeatasoisia materiaaleja käyttäen.

Valituksessa tuodaan esille perusteita, joiden mukaan nykyinen järjestely olisi pysäköintitontin omistaville yhtiöille taloudellisesti ja muutoinkin edullisempi ja parempi. Asemakaavan muutos perustuu kuitenkin yhtiön hakemukseen. Maanalainen pysäköinti on myös kaupunkikuvallisesti ja ympäristön viihtyisyyden kannalta nykyistä parempi järjestely.

Uuden asuintalon tuottama liikennemäärän lisäys ympäröivään katuverkkoon on asuntojen osalta n. 120 ja työ-, toimisto- ja liiketilojen osalta n. 50 ajoneuvoa vuorokaudessa, mitä on pidettävä vähäisenä.

Yleisesti ottaen voidaan kuitenkin todeta, että Lassilan alueella on pysäköintiongelmia juuri sen vuoksi, ettei asemakaavan mukaisia autopaikkoja ole rakennettu kaikille tonteille. Pysäköintitilanne ei näin ollen ole valituksessa esitetyllä tavoin harmoninen. Nyt kysymyksessä olevan alueen osalta tilanne tulee korjautumaan kaavamuutoksen myötä.

Kaupintien liikenne ja liikennettä koskevien selvitysten riittävyys

Valituksessa esitetään erilaisia Vihdintien liikennemääriä koskevia tietoja, joita on poimittu oletettavasti muiden kaava-asioiden asiakirjoista.

Vihdintien liikennemäärillä ei ole suoranaisia vaikutuksia nyt kyseessä olevalle asemakaava-alueelle. Valituksessa mainittu Kaupintietä koskeva liikennemäärä 20 000 ajoneuvoa vuorokaudessa on poimittu 2000-luvun alun liikenne-ennusteista, jotka eivät ole toteutuneet.

Vihdintien liikennemäärä on kaupungin rajalla pysynyt 15 vuoden aikana stabiilina ollen noin 30 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennesuunnittelutoimenpiteiden ansiosta Kaupintien liikennemäärät ovat laskeneet vuoden 1992 noin 16 000 ajoneuvosta vuoden 2007 noin 13 000 ajoneuvoon vuorokaudessa. Toisin kuin valituksessa väitetään, on liikennemäärä myös suhteellisen tasainen koko Kaupintien pituudelta. Osa liikenteestä on läpiajoliikennettä, joka on vähentynyt ja tulee tulevaisuudessa edelleen vähentymään Vihdintien ja Kehä I:n sujuvuuden parantamistoimien kautta.

Liikennemääriä on selvitetty riittävästi ja selvitykset ovat asianmukaisia.

Myös liikenteen aiheuttaman meluhaitan arviointiin on käytetty yleisesti sovellettuja laskentamenetelmiä, joilla voidaan luotettavasti arvioida päivä- ja yöajan keskiäänitaso. Tällöin voidaan myös ottaa huomioon ennusteliikennemäärät, jotka voivat olla nykyisiä liikennemääriä suurempia ja siten melutasoiltaan mitoittavia. Melulaskentojen perusteella asemakaavan muutoksen mukaisella ratkaisulla saavutetaan valtioneuvoston päätöksen nro 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot sisällä sekä ulkona piha-alueilla.

Läheisen katuverkoston liikennemäärät sekä liikenteen aiheuttamat päästöt ovat verrattain pieniä, eivätkä ne aiheuta estettä asemakaavan muutokselle. Kaavamuutoksen mukaisten ratkaisujen toteutuessa liikennemäärän lisäys ympäröivään katuverkkoon ei myöskään ole päästöjen kannalta oleellinen.

Yhteenveto Oikeuspalvelut toteaa, että valituksessa ei ole esitetty mitään sellaisia seikkoja, joiden vuoksi kaavapäätös olisi kumottava. Kaavamuutos perustuu lain edellyttämiin riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin sekä täyttää lain asettamat menettely- ja sisältövaatimukset. Kaavalla ei myöskään aiheuteta laissa tarkoitettua elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä tai kohtuutonta haittaa.

Päätös ei ole siten syntynyt virheellisessä järjestyksessä, viranomainen ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutenkaan lainvastainen.

Hallinto-oikeudelle annettavassa lausunnossa tulee siten pyytää valituksen hylkäämistä aiheettomana ja perusteettomana.

Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan hallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos hallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa asiasta Helsingin hallinto-oikeudelle hallintokeskuksen oikeuspalveluiden ehdotuksen mukaisen lausunnon ja siinä pyytää valituksen hylkäämistä.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille lausunnon laatimista ja antamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Valitus kaupunginvaltuuston päätöksestä Haagan korttelin 29195 asemakaava-asiassa (nro 11557)

20.8.2007 pöydälle pantu asia

ARABIAN RANTAPUISTON PUISTOSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2007-945

Yleisten töiden lautakunta toteaa (29.3.2007) seuraavaa:

Suunnittelualueen kuvaus

Suunnittelualue on osa Arabianrannan kaupunginosan laajaa ranta-puistoa. Etelässä alue rajautuu Kaj Franckin katuun ja lähes valmiiksi rakennettuun Arabian rantapuiston eteläosaan. Pohjoisrajana on 1990-luvulla rakennettu Verkatehtaanpuisto. Täällä on myös asema-kaavassa suojelumerkinnällä rajattu tervaleppäkorpi, joka jatkuu Verkatehtaanpuiston puolelle. Asuinkortteleiden tontit muodostavat puiston länsirajan. Täyttöranta on osaksi vanhaa teollisuuden käytössä ollutta ranta-aluetta, osaksi 1980-luvulla puistoksi täytettyä ranta-vyöhykettä.

Suunnittelun lähtökohta ja tavoite

Suunnitelman pohjana on vuonna 1997 valmistunut yleissuunnitelma, jonka jälkeen muutokset asemakaavassa ja pilaantuneen maa-perän kunnostus ovat edellyttäneet suunnitelman päivityksen. Arabian rantapuisto on kokonaisuudessaan uusiin asuinkortteleihin rajautuva, täyttöalueelle rakennettava uusi puisto. Puistoalue tulee olemaan asukkaille tärkeä lähivirkistysalue. Myös sen seudullinen merkitys Vanhankaupunginlahtea kiertävän ja Viikkiin johtavan viher-aluekokonaisuuden osana on varsin suuri.

Savipohjalle täytetyn rantavyöhykkeen kantavuus ei kestä suuria lisätäyttöjä. Vain korttelin rajavyöhykkeelle sijoittuva jalankulkureitti voidaan perustaa kantavalle pohjalle. Tälle käytävälle sijoittuu myös reunimmaisten asuinrakennusten pelastustie.

Maanpinnan korkotaso on puiston länsirajalla noin +3.00. Asuinkortteleiden rajalle rakennetaan yhtenäinen kivikorimuuri julkisen puiston ja yksityisluontoisten pihojen rajaksi. Tervaleppäkorven kohdalla käytävä lasketaan mahdollisimman alas, jolloin vältytään puiden juurien täytöiltä. Muuri tontin rajalla rakennetaan tällä osuudella rakennushankkeeseen kuuluvana tukimuurina.

Vaikeat perustamisolot on pyritty puiston suunnittelussa näkemään hyödyksi puistolle niin ekologisessa kuin esteettisessä mielessä. Muotoilussa hyödynnetään sekä maapohjan painumista, korttelien ja rannan korkeuseroja että asuinkortteleilta johdettavia hulevesiuomia. Muotoilussa tavoitellaan nykyistä vaihtelevampaa ilmettä niin puistolle kuin rantaviivallekin. Rantaviivaan suunniteltujen muotojen on tarkoitus tulla painumisen kautta ja korkean veden aikoina esiin. Painuminen edellyttää tulevaisuudessa lisää täyttöä.

Täyttörannalla on maaperän puhdistuksen jälkeen varsin vähän säilyvää kasvillisuutta. Tavoitteena on luonteeltaan saariston rantaniittyjen kaltainen avoin puisto. Istutettavat puut sijoitetaan ryhmiksi, jotka korostavat näkymiä asunnoista merelle ja samalla antavat puistossa liikkuville tuulensuojaa.

Suunnitteluprosessi

Arabian rantapuiston ja Verkatehtaanpuiston muutosalueiden puistosuunnitelman on laatinut rakennusviraston katu- ja puisto-osaston toimeksiannosta Maisemasuunnittelu Hemgård. Suunnittelutyö on tehty katu- ja puisto-osaston kanssa yhteistyössä. Työn aikana on oltu myös tiiviissä yhteydessä kaupunkisuunnitteluvirastoon ja geotekniseen osastoon. Koko puistoalueen yleissuunnitelma on ollut esillä vuonna 1995, jolloin yleissuunnitelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa (30.10.1995 § 1617). Suunnittelun aikana ei ole tullut muutoksia hyväksyttyyn yleissuunnitelmaan.

Kustannukset ja aikataulu

Arabian rantapuiston ja Verkatehtaanpuiston suunnittelualueen kokonaispinta-ala on yhteensä 42 014m².

Puisto on hoitoluokkaa A3, B3 ja C1.

Rakentamiskustannukset ovat (alv 0 %) 1 261 000 euroa eli 30 euroa/m².

Vuosittaiset hoitokustannukset ovat noin 18 700 euroa (alv 0 %)

Arabian rantapuiston rakentamisen rahoitus sisältyy katu- ja puisto-osaston vuosien 2007 - 2010 taloussuunnitelmaan.

Yleisten töiden lautakunta esittää kaupunginhallitukselle Arabian rantapuiston puistosuunnitelman nro 5431/1 hyväksymistä.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (8.5.2007), että suunnitelma on osa Arabianrannan laajaa rantapuistoa, joka rajoittuu etelässä Kaj Franckin katuun ja pohjoisessa Verkatehtaanpuistoon. Puistoalue on paitsi asukkaiden lähivirkistysalue myös osa Vanhankaupunginlahtea kiertävää ja Viikkiin johtavaa seudullista viheralueyhteyttä.

Puistoalueen koko on yhteensä 4,2 hehtaaria ja rakentamiskustannukset 1 261 000 euroa (alv=0). Puiston yksikkökustannukseksi tulee noin 30 euroa/m².

Puiston rakentaminen sisältyy katu- ja puisto-osaston vuosien 2007 – 2010 rakentamisohjelmaan.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa suunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Arabian rantapuiston puistosuunnitelman nro 5431/1 siten, että hankkeen rakentamiskustannukset ovat 1 261 000 euroa (alv 0 %).

Pöytäkirjanote rakennusvirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Suunnitelmaselostus 5431/1
	Liite 2	Suunnitelmapiirustus nro 5431/1

KANTOLA: Khs päättää samalla pyytää selvittämään mahdollisuutta rakentaa uimala (uimapaikka) Arabian- tai Toukolanrantaan.

20.8.2007 pöydälle pantu asia

TOUKOLAN RANTAPUISTON PUISTOSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2007-944

Yleisten töiden lautakunta toteaa (29.3.2007) seuraavaa:

Suunnittelualueen kuvaus

Toukolan rantapuisto sijaitsee läntisintä osaa lukuun ottamatta 1980-luvulla tehdyllä täyttömaalla. Alue on osa laajaa rantapuistoa, joka koillisessa jatkuu Arabian rantapuistona. Pohjoisrajana on Toukolan-rannan asuinkerrostalojen, erityisasumisen ja opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueet. Lännessä puisto rajautuu kapeana kiilana Hermannin rantatiehen. Alueen poikki mereen virtaa Kumpulanpuro, joka puiston keskiosalla on johdettu uuteen, vuonna 2005 valmistuneeseen massiiviseen betonikanaaliin. Rannan läheisyydessä puro kulkee avouomana.

Alueen halki länsi - itäsuunnassa kulkee tie, joka on ollut kevyen liikenteen ja Arabianrannan rakentamisen työmaaliikenteen käytössä. Länsiosassa kasvaa tiheä lehtipuusto. Etelärajalla on Kyläsaaren entisen jätteenpolttolaitoksen alkuajoilta (1960-luvulta) oleva vaahteraistutus.

Suunnittelun lähtökohta ja tavoite

Suunnitelma pohjautuu vuonna 1997 tehtyyn yleissuunnitelmaan. Kaavamuutokset puiston rajalla sekä alueen stabilointiin ja puron kunnostukseen liittyvät muutokset ovat edellyttäneet puistosuunnitelman päivityksen.

Alueen ongelmallinen maapohja sekä tehdyt kanaaliratkaisut ovat keskeisesti vaikuttaneet suunnitteluratkaisuun.

Pohjoisrajalla on laaja entisen täyttöpenkereen vyöhyke, jonka stabilointityö on edellyttänyt maamassojen vaihtoa kevytmassoiksi. Alue ei tule kestämään raskaita kuormia, mikä on tärkeä lähtökohta erityisesti puiston huoltoreitin suunnittelussa ja muiden käytävien linjauksessa sekä maanpinnan muotoilussa.

Massiivisen katetun betonikanavan sijainti puiston keskeisellä paikalla on yksi tärkeä haaste puistosuunnittelulle. Kanava purkautuu suunnitelmassa isoon tekolampeen, joka meriveden korkeudesta riippuen joko täyttyy Vanhankaupunginlahden suunnasta tai Kumpulanpuron pintavesistä.

Puisto muodostaa tärkeän lähivirkistysalueen, mutta myös merkittävän viheryhteyden Vallilan laakson viheralueilta Vanhankaupungin lahden rannoille ja Viikkiin. Käytävien toimivuuteen, linjauksiin ja mitoituksiin samoin kuin siltojen sijaintiin ja ulkoasuun on kiinnitetty erityistä huomiota.

Suunnitteluprosessi

Toukolan rantapuiston eteläosan ja Kumpulanpuron alueen puisto-suunnitelman on laatinut rakennusviraston katu- ja puisto-osaston toimeksiannosta Maisemasuunnittelu Hemgård. Suunnittelutyö on tehty katu- ja puisto-osaston kanssa yhteistyössä. Työtä on tehty samanaikaisesti laaditun pohjarakennussuunnittelun (Ramboll Finland Oy) kanssa sekä ns. KTK -pengervyöhykkeen suunnittelijoiden (WSP Finland Oy) kanssa Työ on myös vaatinut tiivistä yhteydenpitoa kaupunkisuunnitteluvirastoon. Koko puistoalueen yleissuunnitelma on ollut esillä vuonna 1995, jolloin yleissuunnitelma on hyväksytty (30.10.1995 § 1617) kaupunginhallituksessa.

Suunnittelun aikana ei ole tullut muutoksia hyväksyttyyn yleissuunnitemaan.

Kustannukset ja aikataulu

Toukolan rantapuiston ja Kumpulanpuron suunnittelualueen koko-naispinta-ala on yhteensä 105 311 m².

Puisto on hoitoluokkaa A2, A3,B1 ja B2.

Rakentamiskustannukset ovat (alv 0 %) 1 617 000 euroa eli 15 euroa/m².

Vuosittaiset hoitokustannukset ovat noin 60 000 euroa (alv 0 %).

Toukolan rantapuiston rakentamisen rahoitus sisältyy katu- ja puisto-osaston vuosien 2007 - 2010 taloussuunnitelmaan.

Yleisten töiden lautakunta esittää kaupunginhallitukselle Toukolan rantapuiston puistosuunnitelman nro 5410/1 hyväksymistä.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (8.5.2007), että suunnitelma on osa Arabianrannan laajaa rantapuistoa, joka jatkuu koillisessa Arabian rantapuistona. Alueen poikki virtaa Kumpulanpuro. Puistoalue on paitsi asukkaiden lähivirkistysalue myös osa Vallilan laaksosta Vanhankaupunginlahden rannoille ja Viikkiin johtavaa viheryhteyttä

Puistoalueen koko on yhteensä 10,5 hehtaaria ja rakentamiskustannukset 1 617 000 euroa (alv=0). Puiston yksikkökustannukseksi tulee noin 15 euroa/m2.

Puiston rakentaminen sisältyy katu- ja puisto-osaston vuosien 2007 – 2010 rakentamisohjelmaan.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa suunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Toukolan rantapuiston puistosuunnitelman 5410/1 siten, että hankkeen rakentamiskustannukset ovat 1 617 000 euroa (alv 0 %).

Pöytäkirjanote rakennusvirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Suunnitelmaselostus nro 5410/1
	Liite 2	Suunnitelmapiirustus nro 5410/1

KANTOLA: Khs päättää samalla pyytää selvittämään mahdollisuutta rakentaa uimala (uimapaikka) Arabian- tai Toukolanrantaan.

KÅRKULLA SAMKOMMUNS EKONOMIPLAN 2008-2010

KÅRKULLA SAMKOMMUN -NIMISEN KUNTAYHTYMÄN TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2008 - 2010

Stn/Khs 2007-1376

Ärendet bör behandlas 27.8.2007

./. Kårkulla samkommun ber (28.5.2007) sina medlemskommuner om utlåtande om samkommunens förslag till ekonomiplan 2008–2010. Utlåtandena skall avges senast 31.8.2007. Begäran om utlåtande och förslaget till ekonomiplan 2008–2010 utgör bilaga 1 till detta ärende på föredragningslistan

Socialnämnden konstaterar (7.8.2007) bl.a. att Kårkulla samkommun producerar största delen av socialverkets tjänster för svenskspråkiga klienter inom omsorgen om utvecklingsstörda. Det finns 116 svenskspråkiga med ett gällande program för specialvård i Helsingfors.

./. Nämndens utlåtande utgör bilaga 2 till detta ärende på föredragningslistan.

Nämnden anser att umgänget mellan samkommunen och medlemskommunerna bör utvecklas så att utvidgnings- och ändringsbehoven utreds tillsammans. De slutliga priserna per vårddag bestäms vid underhandlingar mellan socialverket och samkommunen.

Stj konstaterar att förslaget till beslut baserar sig på socialnämndens utlåtande.

Asia tulisi käsitellä 27.8.2007

./. Kårkulla samkommun –niminen kuntayhtymä pyytää (28.5.2007) jäsenkunnilta lausuntoja kuntayhtymän taloussuunnitelmaehdotuksesta vuosille 2008-2010. Lausunnon määräaika on 31.8.2007. Lausuntopyyntö ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2008-2010 ovat esityslistan tämän asian liitteenä 1.

Sosiaalilautakunta toteaa (7.8.2007) mm., että Kårkulla samkommun –niminen kuntayhtymä tuottaa suurimman osan sosiaaliviraston ruotsinkielisille kehitysvammahuollon asiakkaille järjestetyistä palveluista. Helsingissä on 116 ruotsinkielistä henkilöä, joilla on voimassa oleva erityishuolto-ohjelma.

./. Lautakunnan lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä 2.

Lautakunnan mielestä kuntayhtymän ja jäsenkuntien välistä kanssakäymistä olisi kehitettävä niin, että laajennus- ja muutostarpeet selvitetään yhdessä. Lopulliset hoitopäivähinnat määräytyvät sosiaaliviraston ja kuntayhtymän välisissä neuvotteluissa.

Stj toteaa, että päätösehdotus perustuu sosiaalilautakunnan lausuntoon.

STJ Stadsstyrelsen torde besluta ge Kårkulla samkommun följande utlåtande:

Planeringen och kontrollen av Kårkulla samkommuns ekonomi kräver att behoven av att utvidga och ändra de olika tjänsteformerna utreds tillsammans med medlemskommunerna. Behövligheten, omfattningen och kostnadsfaktorerna för tjänsterna blir då beaktade bättre än nu vid beslutsfattandet.

Umgänget mellan samkommunen och medlemskommunerna bör utvecklas så att medlemskommunerna under verksamhetsåret får tillräckligt med information om utvecklingen i samkommunens ekonomiska situation jämfört med budgeten, om genomförandet av avtalade åtgärder och om de tjänster som de har köpt.

De slutliga priserna per vårddag bestäms vid underhandlingar mellan socialverket och samkommunen.

Skrivelse till Kårkulla samkommun, protokollsutdrag till socialnämnden och ekonomi- och planeringscentralen och protokollsutdrag med kopia av texten på föredragningslistan med bilagor till de av stadens utsedda ledamöterna i Kårkulla samkommuns fullmäktige.

STJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Kårkulla samkommun –nimiselle kuntayhtymälle seuraavan lausunnon:

Kårkulla samkommunin talouden suunnittelu ja hallinta edellyttävät eri palvelumuotojen laajennus- ja muutostarpeiden selvittämistä yhdessä jäsenkuntien kanssa. Palvelujen tarpeellisuus, laajuus ja kustannustekijät saataisiin siten nykyistä paremmin huomioon otetuiksi päätöksenteossa.

Kuntayhtymän ja jäsenkuntien välistä kanssakäymistä tulee kehittää niin, että jäsenkunnat saavat toimintavuoden aikana riittävästi tietoa kuntayhtymän taloudellisen tilanteen kehittymisestä talousarvioon verrattuna, sovittujen toimenpiteiden toteuttamisesta sekä ostamistaan palveluista.

Lopulliset hoitopäivähinnat määräytyvät sosiaaliviraston ja kuntayhtymän välisissä neuvotteluissa.

Kirje Kårkulla samkommunille, pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle sekä pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä liitteineen kaupungin valitsemille Kårkulla samkommunin valtuuston jäsenille.

Tilläggsuppgifter:
Hari Olli, stadssekreterare, telefon 310 36048

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Kårkulla samkommun -nimisen kuntayhtymän lausuntopyyntö ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2008-2010
	Liite 2	Sosiaalilautakunnan lausunto 7.8.2007

PAKOLAISTEN VASTAANOTTOA SEKÄ PAKOLAISISTA AIHEUTUNEIDEN KUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVAN SOPIMUKSEN UUSIMINEN

Khs 2007-1532

Sosiaalilautakunta toteaa (5.6.2007) mm., että Uudenmaan lääninhallitus ja Helsingin kaupunki ovat sopineet 20.8.1993 pakolaisten vastaanoton järjestämisestä ja kustannusten korvaamisesta 23. joulukuuta 1992 annetun valtioneuvoston päätöksen (1607/92) 11 §:n mukaisesti. Kyseinen sopimus on ollut puitesopimus, jota on nyt täsmennetty. Sopimuksen täsmennyksiä on tarvittu lainsäädäntömuutosten vuoksi. Lisäksi on haluttu tarkentaa myös korvausten maksamisen perusteita. Olennaisimmat muutokset sopimukseen on tehty edellisen sopimuksen solmimisen jälkeen voimaantulleiden kotoutumislain (493/1999) ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta annetun valtioneuvoston päätöksen (512/1999) johdosta. Ko. säädösten mukaiset korvausperusteiden muutokset on sosiaaliviraston ja valtion viranomaisten kesken sovittu otettaviksi huomioon, joten sosiaaliviraston korvausten laskutuskäytännöt ovat olleet ajantasaiset, vaikkei uutta sopimusta lakimuutosten johdosta olekaan aiemmin tehty.

Sopimusneuvottelut on käyty Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen kanssa. Helsingin kaupungin puolesta neuvotteluista on vastannut sosiaalivirasto suurena korvausten saajana. Sopimuksesta on pyydetty lausunnot terveyskeskukselta ja opetusvirastolta, jotka sosiaaliviraston lisäksi perivät kaupungille valtiolta korvauksia pakolaisten vastaanotosta. Sosiaaliviraston perimät korvaukset olivat vuonna 2006 yhteensä noin 6,3 miljoonaa euroa.

./. Sosiaalilautakunta esittää, että kaupunginhallitus hyväksyisi sosiaaliviraston neuvotteleman uuden sopimuksen pakolaisten vastaanotosta sekä pakolaisista aiheutuvien kustannusten korvaamisesta ja valtuuttaisi sosiaaliviraston allekirjoittamaan sopimuksen Helsingin kaupungin puolesta. Uusittu sopimus on esityslistan tämän asian liitteenä 1.

Samalla sosiaalilautakunta esittää, että kaupunginhallitus kehottaisi muita hallintokuntia laskuttamaan pakolaisten aiheuttamat kustannukset valtiolta sopimuksen mukaisina, kun sopimus on tullut voimaan.

./. Sosiaalilautakunnan esitys sekä sen liitteinä olevat voimassaoleva sopimus 20.8.1993, terveyskeskuksen lausunto ja opetusviraston lausunto ovat esityslistan tämän asian liitteenä 2.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut toteaa (26.7.2007), että se on jo asian valmisteluvaiheessa neuvotellut sosiaaliviraston kanssa pakolaisten vastaanotosta sekä pakolaisista aiheutuvien kustannusten korvaamista koskevasta uudesta sopimuksesta. Sopimus on käytyjen neuvottelujen mukainen eikä oikeuspalveluilla ole erikseen huomautettavaa sopimuksesta.

Stj toteaa, että sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen ohella opetusvirasto on huomattava korvausten laskuttaja. Korvattavia kustannuksia voi syntyä myös muissa sivistystoimen virastoissa. Sopimuksen uusimisen yhteydessä on perusteltua tarkistaa tilanne.

STJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä esityslistan tämän asian liitteenä nro 1 olevan sopimuksen pakolaisten vastaanotosta sekä pakolaisista aiheutuvien kustannusten korvaamisesta ja valtuuttaa sosiaaliviraston allekirjoittamaan sopimuksen Helsingin kaupungin puolesta.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaikkia sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen virastoja tarkistamaan mahdollisuutensa saada valtiolta tämän sopimuksen mukaisia korvauksia ja myönteisessä tapauksessa laskuttamaan pakolaisten aiheuttamat kustannukset valtiolta tarvittaessa yhteistyössä sosiaaliviraston kanssa.

Pöytäkirjanote kaikille sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen lautakunnille ja virastoille jäljennöksin pakolaisten vastaanottoa sekä pakolaisista aiheutuneiden kustannusten korvaamista koskevasta sopimuksesta.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Uusittu sopimus pakolaisten vastaanotosta sekä pakolaisista aiheutuvien kustannusten korvaamisesta
	Liite 2	Sosiaalilautakunnan esitys 5.6.2007 liitteineen

20.8.2007 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIEHELLE HAMMASHUOLLON JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVISTA KANTELUISTA

Khs 2007-1412, 2007-1410, 2007-1520

Asia tulisi käsitellä 27.8.2007

Eduskunnan oikeusasiamies toteaa kolmessa erillisessä lausunto- ja selityspyynnössään 29.5. ja 7.6.2007 mm., että edellisen kokouksen (20.8.2007) esityslistan tämän asian liitteissä 1 – 3 mainitut henkilöt arvostelevat Helsingin terveyskeskuksen menettelyä hammashoitoon pääsyssä. Yksi kantelija kertoo (1.3.2007) jonottaneensa hammashoitoon jo kohta vuoden ajan. Toinen on vastaanottokäynnillä 28.2.2006 asetettu hoitojonoon, ja hänelle oli 28.2.2007 ilmoitettu, että jonotusaika on vielä kahdesta neljään kuukautta. Kolmas kantelija ilmoittaa käyneensä tarkastuksessa 2.5.2006, ja olevansa vielä kantelun tekemisen ajankohtana 23.2.2007 jonossa.

Etelä-Suomen lääninhallitus on 14.5. ja 21.5.2007 antanut kantelukirjoitusten johdosta lausuntonsa. Lääninhallitus viittaa lausunnoissaan kansanterveyslain 15 b §:ään ja katsoo ”Helsingin terveyskeskuksen hammashuolto-osaston toimineen lainvastaisesti laiminlyömällä järjestää kantelijoiden kiireetön hammashoito hoitotakuulainsäädännön asettamien enimmäisrajojen sisällä sekä tietoisena siitä, ettei hoitoa voida itse antaa enimmäisrajoissa Helsingin terveyskeskus on laiminlyönyt tarjota ja hankkia kantelijoiden hoito muilta palveluntuottajilta.”

Kansanterveyslain 15 b §:n mukaan terveyskeskuksen tulee järjestää toimintansa siten, että potilas voi saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteyden terveyskeskukseen. Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee tehdä hoidon tarpeen arviointi viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun potilas otti yhteyden terveyskeskukseen, jollei arviota ole voitu tehdä ensimmäisen yhteydenoton aikana. Kiireelliseen hoitoon on kuitenkin päästävä välittömästi. Hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito tulee järjestää potilaan terveydentila ja sairauden ennakoitavissa oleva kehitys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmessa kuukaudessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Tämä kolmen kuukauden enimmäisaika voidaan ylittää suun terveydenhuollossa enintään kolmella kuukaudella, jos lääketieteellisistä, hoidollisista tai muista vastaavista syistä hoidon antamista voidaan lykätä potilaan terveydentilan vaarantumatta. Jos terveyskeskus ei itse voi antaa hoitoa enimmäisajoissa, sen on järjestettävä hoito hankkimalla se muilta palveluntuottajilta sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) 4 §:n mukaisesti.

Selvityksen valossa Helsingin terveyskeskus on laiminlyönyt lakisääteisen velvollisuutensa järjestää kantelijoille tarpeellinen hammashoito kansanterveyslain 15 b §:ssä säädetyllä tavalla.

Eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain 9 §:ään viitaten oikeusasiamies pyytää Khta hankkimaan terveyskeskuksen selitykset ja antamaan niiden johdosta oman lausuntonsa.

Lausunnoissa ja selityksissä oikeusasiamies pyytää erityisesti vastausta seuraaviin kysymyksiin:

1 Miksi kantelijoille ei ole järjestetty hoitoa hankkimalla sitä muilta palveluntuottajilta sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 4 §:n mukaisesti, kun terveyskeskus on ollut tietoinen siitä, että se ei itse kykene antamaan hoitoa kansanterveyslaissa säädetyissä enimmäisajoissa.

2 Terveyskeskuksen antaman selvityksen mukaan kiireettömän hoidon osalta potilaat odottavat hoitojonossa nyt yli 16 kuukautta. Mistä johtuu näin pitkä, lainvastainen odotusaika? Mihin toimenpiteisiin terveyskeskuksessa on ryhdytty tilanteen saattamiseksi lainmukaiseksi? Järjestetäänkö jonossa odottaville potilaille hoitoa hankkimalla sitä muilta palveluntuottajilta?

Oikeusasiamies pyytää selitykset ja lausunnot viimeistään 30.8.2007.

Terveyskeskus on 1.8.2007 antanut kantelujen johdosta seuraavan

selityksen:

Kunnan velvollisuus hammashuollon palvelujen järjestämiseen

Kunnan velvollisuutta hammashuollon palvelujen järjestämiseen on hyvin lyhyen ajan sisällä laajennettu lainmuutoksilla olennaisesti. Vuonna 2002 koko väestö tuli verovaroin tuetun hammashoidon piiriin ja vuonna 2005 ns. hoitotakuulainsäädäntö asetti aikarajat myös terveyskeskushammashoitoon pääsylle.

Aiemmin ainoastaan lailla erikseen säädettyjä ikäluokkia ja eräitä erityisryhmiä koskeva oikeus saada hammashuollon palveluja kunnan terveyskeskukselta laajeni koko kunnan väestön kattavaksi 1.12.2002 alkaen. Samasta ajankohdasta alkaen on koko väestöllä ollut myös oikeus saada Kela-korvausta yksityishammaslääkärin antamasta hammashoidosta. Tätä säädösmuutosta valmisteltaessa oli lähtökohtana käsitys, että terveyskeskushammashoitoon hakeutuisi vain osa potilaista. Siten palvelujen kysynnän ajateltiin jakautuvan tasaisesti kunnallisen ja yksityisen sektorin kesken. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan yhä suurempi osa väestöstä on hakeutunut kunnan hammashuollon palveluihin. Keskeisin peruste kunnan hammashoidon priorisoinnille on, että yksityisestä hammashoidosta jää potilaan maksettavaksi huomattavasti enemmän kuin terveyskeskushammashoidosta perittävät asiakasmaksut ovat. Kela-korvauksia yksityisestä hammashoidosta on korotettu viimeksi vuonna 1989.

Helsingissä oli vuonna 2001 kunnallisen hammashoidon piirissä noin puolet väestöstä eli alle 40-vuotiaat sekä eräisiin erityisryhmiin kuuluvat (yhteensä n. 280 000 henkeä). Hammashuollon uudistusta valmisteltaessa Helsingin kaupungin terveysvirasto (nyk. terveyskeskus) esitti eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, että kansanterveyslain muutoksen voimaantuloa siirrettäisiin usealla vuodella, jotta suuret kaupunkikunnat, joissa merkittävä osa väestöstä oli siihen asti ollut kunnallisen hammashoidon ulkopuolella, voisivat varautua tulevien vuosien talousarvioissaan hammashoidon laajentamiseen.

Hallituksen esityksen perusteluissa siteerataan mm. Paavo Lipposen II hallituksen hallitusohjelmaan kirjattua kannanottoa, että koko väestön mahdollisuus saada yhteisistä varoista tuettua hammashuoltoa toteutetaan kustannusneutraalisti vaiheittain. Kuntien maksuosuuden ei siis pitänyt kasvaa. Perusteluissa todetaan myös, että ”.. eikä ole odotettavissa, että yksityisestä hoidosta tapahtuisi merkittävässä määrin siirtymää kunnalliseen hammashoitoon”.

Vielä vuonna 2004 Kelan ja kaupungin tilastojen mukaan lähes yhtä suuri määrä helsinkiläisistä käytti Kelan korvaamia yksityishammashoidon palveluja (141 248 henkilöä) ja kunnallisen hammashoidon palveluja (141 902). Vuonna 2005 lähes kaikissa suurissa kaupungeissa tapahtui merkittävä muutos, kun yksityishoidossa käyneiden henkilöiden määrät alenivat ja kunnallisen hoidon asiakkaiden määrä kasvoi. Helsingissä sai v. 2005 Kelalta korvausta hammashoidosta 138 558 henkilöä (alenema 2 690 henkilöä) ja kunnallisessa hammashoidossa kävijöiden määrä oli 154 083 (lisäys 12 181 henkilöä). Havaittu kehitys osoittaa vääräksi arvion, ettei yksityisestä hoidosta tapahtuisi merkittävää siirtymistä kunnallisen hammashoidon puolelle.

Edellä kuvattujen muutosten lisäksi hoitotakuulainsäädännön voimaan tulon jälkeen ei-kiireellisten potilaiden hammashoito tulee järjestää viimeistään kuuden kuukauden kuluttua hoitoon hakeutumisesta. Helsingin terveyskeskuksen hammashuollossa hoito aloitetaan kuuden kuukauden kuluessa yhteydenotosta ja kiireelliseksi arvioitu hoito toteutetaan yhtenä hoitojaksona, mutta kiireetöntä hoitoa potilaat odottavat hoitojonossa yli vuoden. Hoitotakuulainsäädännön velvoite toteutuu näin ollen siltä osin, että kiireetön hoito aloitetaan puolen vuoden sisällä potilaan yhteydenotosta. Hammaslääkäri on tutkinut hoitojonoon laitettavat potilaat. Ministeriö on todennut aiemmassa lausunnossaan, että ”Hoidon kiireellisyyden perusteella jaksotettu hoito ja sen toteuttaminen pidemmällä aikavälillä on ministeriön näkemyksen mukaan tasapuolista ja mahdollistaa kuntalaisille edellytykset riittävien palvelujen saantiin ja on vaikuttavaa väestön suun terveyden kannalta.” Eduskunnan oikeusasiamies (EOA) on puolestaan niin ikään aiemmin todennut, että ”Jos järjestelmällistä suun terveydenhoitoa ei voida toteuttaa kaikille hoitoon hakeutuville, voidaan hammaslääkärin tekemän potilaan suun tutkimuksen, hoitosuunnitelman ja hoidon kiireellisyyden arvioinnin perusteella hoitoja jaksottaa pidemmälle ajalle yksilöllisin hoitovälein.” Lisäksi EOA on todennut, että ”Käsitykseni mukaan nämä hammashuollon järjestämisen periaatteet ja linjaukset (potilaat asetetaan kiireellisyysjärjestykseen vain tutkimukseen perustuvan arvioinnin perusteella) ovat lainmukaisia.”

Terveyskeskuksen hammashuollossa käynnistetyt ja toteutetut kehittämistoimenpiteet

Säädösmuutosten seurauksena voimakkaasti lisääntyneen hammashoitopalvelujen kysynnän kattamiseksi Helsingin kaupunki lisäsi vuosina 2001 ja 2002 omaa hammashuollon henkilöstöään 84:llä uudella vakanssilla (hammaslääkäreitä, suuhygienisteja, hammashoitajia, vastaanottoavustajia/välinehuoltajia), joista 25 oli hammaslääkäreitä. Tämän laajentamisen vuosikustannus oli noin 4.5 milj. euroa. Vuonna 2005 perustettiin vielä 51 uutta vakanssia, joista 18 oli hammaslääkäreitä. Tämän laajentamisen vuosikustannus oli noin 3.6 milj. euroa. Ostopalveluja yksityisiltä hammaslääkäreiltä ryhdyttiin hankkimaan vuonna 2001. Niiden määrää on lisätty niin, että esimerkiksi vuonna 2003 niihin oli käytettävissä 3.671 milj. euroa ja vuonna 2005 jo 4.5 milj. euroa. Tänä vuonna ostopalveluihin käytetään yli 6 milj. euroa. Helsingin terveyskeskuksen hammashuollon budjetti vuodelle 2002 oli 37 milj. euroa. Tämän vuoden budjetti on 47 milj. euroa. Lisäresursseja on siis muutaman viime vuoden aikana kohdennettu hammashuoltoon merkittävästi (=27 %), mutta sekään ei ole vastannut jatkuvasti kasvavaa kysyntää.

Kesällä 2006 terveyskeskuksen hammashuollossa käynnistettiin ns. jonopurkuprojekti vuosille 2006 - 2008. Projektin tehtävänä on suunnitella ja esittää toteutettavaksi omaan ja ostopalvelutoimintaan kohdistuvia toimenpiteitä, joilla jononpurkua saataisiin tehostetuksi. Projektin tuloksena on kahdessa terveyskeskuksen hammashoitolassa alkanut kolmen hammaslääkäri - hammashoitajatyöparin voimin ilta-aikaisin tapahtuva palveluhankinta, jolla puretaan vain hoitojonoa. Näin terveyskeskuksen tilojen ja laitteiden vuorokautista käyttöaikaa on merkittävästi kasvatettu. Lisäksi terveyslautakunta hyväksyi loppuvuodeksi 2007 palvelusetelikokeilun, jonka avulla pyritään saamaan käyttöön yksityishammaslääkärien vapaa kapasiteetti myös sellaisilta vastaanotoilta, jotka eivät osallistu ostopalvelutoimintaamme.

Ostopalvelutoimintaa on kehitetty niin, että yksityiset ostopalveluhammaslääkärit käyttävät suojatussa ympäristössä terveyskeskuksen potilastietojärjestelmää hoitaessaan terveyskeskuksen potilaita. Tämä takaa, että potilasasiakirjat ovat ajantasaisina siellä, missä potilaskin. Sähköisen asioinnin kokeilu alkoi heinäkuun alussa. Kokeilussa mukana olevat potilaat voivat perua tai siirtää vastaanottoaikansa ja tarkastella jonotietojaan kaupungin www-sivujen kautta. Potilaan tekemät vastaanottoaikojen siirrot välittyvät suoraan potilastietojärjestelmään ja vapauttavat näin ollen ajanvaraushenkilökuntaa hoitotyöhön.

Palveluhankintana tehtävä ilta-aikainen jononpurku sekä vuokratyövoiman käyttö ovat jo vakiintuneita toimintamalleja.

Omaa henkilökuntaa kannustetaan tekemään lisätyötä mm. esittämällä hoitohenkilökunnalle paikallista sopimusta.

Helsingin terveyskeskuksen hammashuollossa on toteutettu eri ammattiryhmien välistä työnjakoa jo pitkään. Sitä on kehitetty mm. siten, että alle 18-vuotiaiden hammashoitoa on siirretty suuhygienistien toteuttamaksi. Hammaslääkärien työpanosta on näin voitu enenevästi kohdentaa aikuisväestöön.

Palvelusetelikokeilu on puolestaan ensimmäinen laatuaan koko valtakunnassa.

Hammashuollon henkilökunnasta on pula jo pääkaupunkiseudullakin. Tämän vuoden keväällä ei Helsingin terveyskeskuksen avoinna olleisiin hammaslääkärin toimiin saatu terveyskeskushammaslääkäreitä eikä erikoishammaslääkäriä. Ostopalveluja viimeksi kilpailutettaessa ei yksityishammaslääkäreiltä saatu tarvittavaa palvelumäärää kattavaa määrää tarjouksia. Vuokratyöyritykset eivät pysty tarjoamaan pyytämäämme määrää työntekijöitä.

Helsingin kaupungissa on siis suun terveydenhuoltoon kohdennettu huomattava määrä lisävoimavaroja ja tämän ohella on ao. toimintaa tehostettu lukuisin toimenpitein ja tavoin.

Selitys yksittäisten potilaiden osalta

Terveyskeskuksessa on pystytty kiireetöntä hoitoa tarvitseville potilaille tarjoamaan ensimmäinen vastaanottoaika viimeistään kuuden kuukauden päähän yhteydenotosta. Potilaat, joilla kliinisesti todetaan tarve kiireettömäänkin hoitoon, kuten myös jäljempänä mainitut potilaat, joudutaan asettamaan hoitojonoon. Hoitojonossa oli 16.7.2007 yhteensä 10 483 potilasta. Heistä 8 919 oli odottanut kiireettömään jatkohoitoon pääsyä yli kuusi kuukautta. Hoitojonossa pisimpään olleet pystytään tällä hetkellä ottamaan hoitoon noin 16 kuukaudessa. Huomioitavaa on, että vuoden 2006 alussa hoitojonossa oli 7 560 potilasta, ja hoitoon pääsi seitsemässä kuukaudessa. Vaikka resursseja kunnalliseen suun terveydenhuoltoon on lisätty Helsingissä huomattavasti, tilanne ei ole helpottunut, vaan entisestään vaikeutunut. Kunnallisten suun terveydenhuollon palvelujen kysyntä näyttää jatkuvasti lisääntyvän samalla, kun yksityisten palvelujen käyttö näyttää vähentyvän. Terveyskeskus katsoo, että yksityisten ja kunnallisten palveluiden potilaan maksettavaksi jäävien kustannusten saattaminen lähemmäs toisiaan eli sekä potilaalle yksityishammashoidosta maksettavien Kela-korvausten samoin kuin kunnan hammashuollosta potilaalta perittävien asiakasmaksujen korottaminen, on ainoa keino, jolla kunnan hammashoidon kestämätöntä tilannetta voitaisiin ainakin jossakin määrin helpottaa.

Terveyskeskus toteaa, että kantelijoille, kuten kaikille muillekin hoitojonossa oleville potilaille on annettu yksilölliseen hammaslääkärin tekemään tutkimukseen perustuva kiireisimmän hoidon osuus, mutta kaikkein kiireettömimmän hoidon osalta heidät on pantu hoitojonoon. Helsingin kaupunki on aktiivisesti hankkinut oman toiminnan tueksi yksityisten hammaslääkärien palveluja sekä hyödyntänyt vuokratyövoimaa välittävien firmojen palveluja. Toimintaprosesseja on kehitetty innovatiivisesti ja omaan toimintaan on etsitty uusia toimenhaltijoita. Nämäkään toimet eivät ole riittäneet vastaamaan edelleen kasvavaan kysyntään. Terveyskeskus korostaa, että tällä hetkellä valtakunnallinen työvoimapula on hammashuollossa sellainen, että vaikka terveyskeskus haluaisi palkata lisää työvoimaa, hankkia lisää ostopalveluita tai vuokrata lisää työvoimaa, niin etenkään hammaslääkäreitä ei ole saatavilla.

Stjn mielestä eduskunnan oikeusasiamiehelle tulisi lähettää terveyskeskuksen kanteluista antama selitys ja antaa päätösehdotuksesta ilmenevä lausunto.

STJ Kaupunginhallitus päättänee toimittaa eduskunnan oikeusasiamiehelle terveyskeskuksen 1.8.2007 antaman selityksen hammashuollon järjestämistä koskevien kantelujen johdosta, ja ilmoittaa omana lausuntonaan yhtyvänsä selityksessä esitettyyn.

Kaupunginhallitus korostaa, että Helsinki on kohdentanut hammashuoltoon muutaman viime vuoden aikana lisävoimavaroja runsaasti. Uusia virkoja on perustettu 135 vuodesta 2001 lähtien. Ostopalvelujen käyttö aloitettiin vuonna 2001 ja sitä on lisätty vuosittain, niin että tänä vuonna ostopalveluihin käytetään yli 6 milj. euroa. Hammashuollon budjetti on kasvanut vuoden 2002 noin 37 milj. eurosta tämän vuoden 47 milj. euroon (27 %). Terveyslautakunta on edelleen talousarvioehdotuksessaan vuodelle 2008 esittänyt hammashuoltoon lisättäväksi 1,7 milj. euroa jonojen purkamiseksi.

Hallituksen esityksen perusteluissa kansanterveyslain muutokseksi, jolla kunnallinen hammashuolto ulotettiin kaikkiin ikäluokkiin, todettiin harhaanjohtavasti, että koko väestön mahdollisuus saada yhteisistä varoista tuettua hammashuoltoa toteutetaan kustannusneutraalisti. Näinhän ei ole tapahtunut, kuten terveyskeskuksen selitys osoittaa.

Edelleen hallituksen esityksen perusteluissa todettiin, että ei ole odotettavissa yksityisestä hoidosta tapahtuvaa merkittävää siirtymistä kunnalliseen hammashoitoon. Kuten terveyskeskuksen selityksestä ilmenee, niin tämäkin arvio on ollut harhaanjohtava: kuten oli odotettavissa, niin siirtymää on tapahtunut runsaasti.

Kaupunginhallitus yhtyy terveyskeskuksen näkemykseen, että yksityisten ja kunnallisten palvelujen potilaalle maksettavaksi jäävien kustannusten saattaminen lähemmäksi toisiaan eli sekä potilaalle yksityishammashoidosta maksettavien Kela-korvausten samoin kuin kunnan hammashuollosta potilaalta perittävien asiakasmaksujen korottaminen on ainoa keino, jolla kunnan hammashoidon kestämätöntä tilannetta voitaisiin ainakin jossakin määrin helpottaa. Kaupunginhallitus on jo 5.3.2007 tehnyt sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen sairausvakuutuskorvausten nostamisesta, mutta vastausta esitykseen ei ole saatu.

Kuten terveyskeskuksen selityksestä edelleen ilmenee, hammaslääkäreitä ei ole saatavissa, ja tätä hammashuollon valtakunnallista työvoimapulaa ei voida ratkaista Helsingin kaupungin keinoin, siihen tarvitaan valtiovallan toimenpiteitä.

Edellä olevaan viitaten kaupunginhallitus toteaa Helsingin kaupungin tehneen parhaansa lainsäädännön asettamien velvoitteiden täyttämiseksi, ja esittää, etteivät kantelut antaisi aihetta enempiin toimenpiteisiin Helsingin kaupungin osalta.

Samalla kaupunginhallitus katsoo, että merkittäviä yhteiskunnallisia uudistuksia koskevan lainsäädännön vaikutukset tulisi arvioida huolellisesti.

Kirje eduskunnan oikeusasiamiehelle, jolle kanteluasiakirjat palautetaan, sekä pöytäkirjanote terveyslautakunnalle ja terveyskeskukselle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184



Kokousaika	27.8.2007 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali