HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

ESITYSLISTA

23 - 2007

Kokousaika	18.6.2007 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

3

Sisäisen tarkastuksen päällikön ero ja viran täyttäminen

3

4

Elinkeinoneuvottelukunnan asettaminen

6

5

Eurovision 2007 laulukilpailujen turvajärjestelyistä aiheutuneiden kustannusten osittainen korvaaminen Palmialle

8

6

Valtuustoryhmien toiminnan tukemista koskevien periaatteiden hyväksyminen

10

7

Kaupungin konserniyhteisöjä, nettobudjetoituja yksiköitä ja liikelaitoksia koskevat omistajapoliittiset linjaukset

13

8

Teknisen lautakunnan kahdeksan varsinaisen jäsenen sekä kaupunginhallituksen edustajan lautakunnassa virkamatka Saksaan

16

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1

Vt Sirpa Asko-Seljavaaran toivomusponsi: Kauppahallien vuokrien kohtuullisuus

18

2

Alueen varaaminen Plantagen Finland Oy:lle puutarhakeskuksen suunnittelua varten (Vartiokylä, osa tonttia 45196/12)

20

3

Lasten päiväkoti Jousen hankesuunnitelman hyväksyminen

24

4

Lasten päiväkoti Puotinharjun hankesuunnitelman hyväksyminen

29

5

Länsi-Viikinmäen Pysäköinti Oy:n perustaminen

33

6

Lohja Rudus Oy Ab:n suunnittelutarveratkaisu- ja poikkeamishakemus

36

7

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle XXXX ja XXXX XXXX:n poikkeamishakemuksesta

40

8

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle SRV Yhtiöt Oyj:n poikkeamishakemuksesta

43

9

Lausunto Vantaan osayleiskaavaehdotuksesta

50

10

Esitys kaupunginhallitukselle Myllypuron Kiinteistöt Oy:n Alakiventie 4 B-C ja E-F rakennusten purkamisesta

63

11

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Yleisradion eläkesäätiön ja Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennian välisessä kiinteistökaupassa

68

12

Toimitilatontin varaaminen Salmisaaresta hotellin ja toimistohotellin suunnittelua varten (tontti 20048/9)

71

13

11.6.2007 pöydälle pantu asia Suojeltujen ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden koulurakennusten pääomavuokran tuottovaatimuksen poistaminen

75

14

11.6.2007 pöydälle pantu asia Selvitys eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle hitas-järjestelmää koskevien kanteluiden johdosta tehdyn päätöksen aiheuttamista toimenpiteistä

80

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

1

Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan muutos

85

2

Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämisluvan muutos

87

3

Helsingin kaupungin eräiden peruskoulujen opettajien työaika- ja palkkausjärjestelmäkokeilua koskevan virkaehtosopimuksen päättyminen

88

4

Vaikeasti vammaisen lasten perusopetuslain mukaisen eritysopetuksen hankkiminen muulta opetuksen järjestäjältä

90

5

Kaupunginhallituksen 4.6.2007 käsiteltäväkseen ottama asia: nuorisolautakunta 31.5.2007 § 96, nuorisoasiainkeskuksen kulttuurisen nuorisotyön toimiston toimistopäällikön viran täyttäminen

94

6

11.6.2007 pöydälle pantu asia Kansainvälisten perheiden perusopetuksen koulutuspalvelujen kehittämisesitykset opetusministeriölle

100

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1

11.6.2007 pöydälle pantu asia Joukkoliikenteen suunnitteluohjeen hyväksyminen

102

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1

Uuden jäsenen nimeäminen vammaisneuvostoon

114

1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

KJ Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Moision (varalla Wallden-Paulig) ja Oker-Blomin (varalla Peltokorpi) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

KJ Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

3

SISÄISEN TARKASTUKSEN PÄÄLLIKÖN ERO JA VIRAN TÄYTTÄMINEN

Khs 2007-1290, 2007-1486

Kj toteaa, että talous- ja suunnittelukeskuksen sisäisen tarkastuksen osaston päällikkö Paula Mäntynen on 22.5.2007 hakenut eroa virasta siirtyäkseen saman viraston varainhallinnan konserniryhmän projektinjohtajan osa-aikaiseen tehtävään 1.8.2007 alkaen.

Khn 16.11.1998 §:n 1574 kohdalla tekemän päätöksen mukaan viraston tai laitoksen päällikön, osastotasoisen yksikön päällikön, kaupunginsihteerin sekä vastaavassa asemassa olevan keskushallinnon viranhaltijan osa-aikaeläkkeelle siirtymiseen liittyvistä tehtäväjärjestelyistä päättää kaupunginhallitus riippumatta siitä, mikä toimielin kyseisen henkilön on palvelukseen ottanut.

Mäntynen on ollut virkavapaana 4.10.2005 lukien, ensin vuorotteluvapaalla 4.10.2005 – 27.9.2006 ja tämän jälkeen hoitamassa kokopäiväistä varainhallinnan projektinjohtajan tehtävää 28.9.2006 – edelleen. Mäntyselle on myönnetty osa-aikaeläke.

Sisäisen tarkastuksen osaston päällikön viransijaisena on koko em. virkavapaan ajan ja sijaisuusjärjestelyjen puitteissa toiminut sisäinen tarkastaja, yhteiskuntatieteiden maisteri, CIA Sari Kyllönen yhtäjaksoisesti jo 24.8.2005 lähtien

Helsingin kaupungin hallintosäännön 13 § mukaan sen lisäksi, mitä kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4 § 3 momentissa säädetään, henkilö voidaan ottaa ilman julkista hakumenettelyä sellaiseen virkasuhteeseen,

- jota vastaavia tehtäviä hän on hoitanut vähintään kuusi kuukautta virka- tai työsuhteessa,

- johon Helsingin kaupunki on hänet kouluttanut tai johon vaadittavaa pätevöitymiskoulutusta kaupunki on tukenut taikka

- johon viranhaltija on tarkoituksenmukaista ottaa hänen virkasuhdettaan koskevien uudelleen järjestelyjen vuoksi.

Talous- ja suunnittelukeskuksen johtosäännön mukaan sisäinen tarkastus arvioi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti. Osaston päällikön kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävissä.

Sisäisen tarkastuksen osaston keskeiset tehtävät toimintasäännössä ovat:

- avustaa kaupunginjohtoa sisäisen valvonnan vastuualueen hoitamisessa

- tuottaa arviointi- ja varmistusinformaatiota sisäisen valvonnan, riskienhallinnan sekä hyvän johtamis- ja hallintotavan tilasta Helsingin kaupungin organisaation eri osissa ja toiminnoissa

- edistää valvontatietoisuutta, järjestelmällistä riskienhallintaa sekä hyvää johtamis- ja hallintotapaa

- toimia sisäisen valvonnan tukiorganisaationa sekä konsultoida virastoja ja laitoksia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisessä.

Sisäisen tarkastuksen osaston päällikön viransijaisena Sari Kyllönen on jo lähes kahden vuoden ajan, elokuusta 2005 alkaen toiminut ansiokkaasti osaston kehittämisessä ja tulosten saavuttamisessa. Kyllösellä on yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto sekä työn ohessa suoritettu kansainvälinen sisäisen tarkastajan ammattitutkinto Certified Internal Auditor (CIA). Kyllönen täyttää täten sisäisen tarkastuksen osaston päällikön muodolliset kelpoisuusvaatimukset. Hänen valitsemisensa virkaan sitä haettavaksi julistamatta on hallintosäännössä mainituin perustein perusteltua.

KJ Kaupunginhallitus päättänee todeta, että talous- ja suunnittelukeskuksen sisäisen tarkastuksen päällikön Paula Mäntysen virkasuhde päättyy 31.7.2007 oman hakemuksen perusteella osa-aikaiseen tehtävään siirtymistä varten.

Samalla kaupunginhallitus päättänee ottaa sisäisen tarkastuksen päällikön virkaan 1.8.2007 lukien sisäinen tarkastaja, yhteiskuntatieteiden maisteri Sari Kyllösen virkaa haettavaksi julistamatta 5 100 euron suuruisen kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin.

Vielä kaupunginhallitus päättänee todeta, että koska Kyllönen on kaupungin palveluksessa ja esittänyt hyväksytyn selvityksen terveydentilastaan jo aikaisemmin, häneltä ei sitä tässä yhteydessä edellytetä.

Pöytäkirjanote päätöksessä mainituille, talous- ja suunnittelukeskukselle ja sen taloushallintopalvelulle.

Lisätiedot:
Lahtinen Olli, erityissuunnittelija, puhelin 310 36055

LIITE

Sisäisen tarkastuksen päällikkö Paula Mäntysen erohakemus

4

ELINKEINONEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN

Khs 2007-1487

Kj toteaa, että Helsingin elinkeinopolitiikan tavoitteena on saada aikaan systemaattista ja avointa vuoropuhelua kaupunginhallinnon ja yritysten sekä niitä edustavien elinkeinoelämän järjestöjen kuten Helsingin seudun kauppakamarin ja Helsingin Yrittäjät ry:n kanssa.

Kaupungin ja elinkeinoelämän välisenä toimielimenä on vuodesta 1977 toiminut kaupungin elinkeinoneuvottelukunta (Khs 6.6.1977, 1658 §). Kaupunginhallituksen 22.2.1999 (254 §) tekemän päätöksen mukaan Helsingin kaupunginhallitus on nimennyt elinkeinoneuvottelukuntaan puheenjohtajan sekä kolmetoista varsinaista jäsentä henkilökohtaisine varajäsenineen. Helsingin kauppakamari on nimennyt viisi jäsentä ja Helsingin Yrittäjät ry kaksi jäsentä. Neuvottelukunnan toimikausi on ollut kaupunginhallituksen toimikausi. Neuvottelukunnan asioiden valmistelusta sekä sihteerintehtävistä ja talousasioista on huolehtinut talous- ja suunnittelukeskuksessa elinkeinopalvelu. Neuvottelukuntaa kuitenkaan ole enää asetettu nykyisen kaupunginhallituksen toimikaudella.

Kj toteaa myös, että kaupunginhallitus hyväksyi 16.4.2007 Helsingin elinkeinostrategian 2007 linjauksineen ja toimenpide-ehdotuksineen. Elinkeinostrategiaan sisältyi toimenpide, jonka mukaan elinkeinoneuvottelukunnan tilalle perustetaan uusi yhteistyöfoorumi, jossa kaupunkia edustaa johtajiston lisäksi kaupunginhallituksen puheenjohtajisto.

Kaupunginhallitus hyväksyi 28.5.2007 elinkeinostrategian toteutussuunnitelmassa esitetyt näkökohdat jatkovalmistelun pohjaksi. Toteutussuunnitelman mukaan perustettavan foorumin puheenjohtajaksi on tarkoitus nimetä kaupunginjohtaja. Tämän lisäksi toimielimen tarkoitus kutsua kuusi edustajaa Helsingin seudun kauppakamarista ja kolme Helsingin Yrittäjät ry:stä siten, että foorumissa olisi yhteensä yhdeksän elinkeinoelämän edustajaa.

Kj korostaa, että elinkeinoneuvottelukunnan kokoonpanon muuttaminen esitetyllä tavalla on perusteltua kaupungin ja elinkeinoelämän vuorovaikutuksen syventämiseksi ja sen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Edelleen on tarkoituksenmukaista, että uuden toimielimen asioiden valmistelusta ja sihteerintehtävistä huolehtii talous- ja suunnittelukeskuksen elinkeinopalvelu.

Elinkeinoneuvottelukuntaan on lisäksi tarpeellista nimetä pysyviksi asiantuntijoiksi rahoitusjohtaja, kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston päälliköt ja elinkeinojohtaja.

KJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa elinkeinoneuvottelukunnan kuluvan toimikautensa loppuun sekä nimetä neuvottelukuntaan jäseniksi kaupunginhallituksen puheenjohtajan Suvi Rihtniemen sekä varapuheenjohtajat Otto Lehtipuun ja Sirkka-Liisa Vehviläisen ja neuvottelukunnan puheenjohtajaksi kaupunginjohtaja Jussi Pajusen ja jäseniksi apulaiskaupunginjohtajat.

Samalla kaupunginhallitus päättänee pyytää Helsingin seudun kauppakamaria nimeämään neuvottelukuntaan kuusi ja Helsingin Yrittäjät ry:tä kolme jäsentä. Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa talous- ja suunnittelukeskuksen elinkeinopalvelua huolehtimaan uuden toimielimen asioiden valmistelusta sekä sihteerintehtävistä.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee nimetä neuvottelukuntaan pysyviksi asiantuntijoiksi rahoitusjohtaja Tapio Korhosen, virastopäällikkö Tuomas Rajajärven, virastopäällikkö Matti Rytkölän ja elinkeinojohtaja Eero Holstilan.

Pöytäkirjanote Helsingin seudun kauppakamarille, Helsingin yrittäjät ry:lle, neuvottelukuntaan nimetyille, hallintokeskukselle, talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalvelulle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Maarttola Minna, projektipäällikkö, puhelin 310 36307

5

EUROVISION 2007 LAULUKILPAILUJEN TURVAJÄRJESTELYISTÄ AIHEUTUNEIDEN KUSTANNUSTEN OSITTAINEN KORVAAMINEN PALMIALLE

Khs 2006-2540

Kj toteaa, että kaupungin elinkeinostrategiassa Helsingin visiona on tulla maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskukseksi. Tavoitteeseen pyrittäessä yhtenä tärkeänä toimenpiteenä on merkittävien kansallisten ja kansainvälisten tapahtumien saaminen pääkaupunkiseudulle. Kaupunki myös koordinoi tapahtumien järjestämistä, kehittää tapahtumia ja auttaa ulkopuolisia tapahtuman järjestäjiä.

Eurovision laulukilpailujen varsinainen järjestäjä oli Yleisradio. Kaupungin strategiana oli rakentaa Euroviisujen ympärille kokonainen kaupunkitapahtumien ketju ja hyödyntää tapahtumaa monipuolisesti kaupungin markkinoinnissa. Eurovision laulukilpailut olivat menestys niin Helsingille tapahtumakaupunkina kuin kaupungin organisaatiolle tapahtuman järjestäjänä. Euroviisut oheistapahtumineen tuottivat kaupungille runsaasti uutta osaamista, jota voidaan hyödyntää tulevien suurtapahtumien yhteydessä.

Yleisradion ja kaupungin kesken käydyissä neuvotteluissa kaupunki otti vastuulleen kilpailujen turva- ja kuljetusjärjestelyt. Euroviisujen ja siihen liittyvien oheistapahtumien varsin mittavista turvajärjestelyistä vastasi kaupungin organisaatiossa Palmia yhteistyössä poliisin ja pelastusviranomaisten kanssa. Palmialle tapahtuma toimi turvapalveluliiketoiminnan ”näyteikkunana” ja synnytti merkittävää osaamista suurtapahtumien turvajärjestelyistä. Näitä Palmia voi hyödyntää turvapalveluliiketoimintansa kehittämisessä ja siten vahvistaa asemaansa turvapalvelujen tuottajana kaupungin organisaatiossa.

Turvajärjestelyjen kokonaiskustannukset olivat noin 1 200 000 euroa. Kun kysymyksessä on koko kaupunkia hyödyttävä tapahtuma, on kustannukset lähtökohtaisesti perusteltua maksaa Khn yleisistä käyttövaroista. Ottaen huomioon tapahtuman tuoma myönteinen julkisuus Palmialle ja erityisesti sen turvapalveluliiketoiminnalle sekä osaamisen karttuminen suurtapahtumien turvajärjestelyistä, on talous- ja suunnittelukeskuksen ja Palmian välisissä neuvotteluissa sovittu kustannusten jakamisesta puoliksi Palmian ja keskushallinnon kesken.

Euroviisujen ja oheistapahtumien Khn käyttövaroista maksettavat kustannukset ovat yhteensä n. 1 500 000 euroa. Summa koostuu Palmian turvajärjestelyistä 600 000 euroa, Helsingin Bussiliikenteen kuljetuksista n. 77 000 euroa, Senaatintorin ja Esplanadin puiston tapahtumien kustannuksista n. 250 000 euroa, Finlandia-talossa järjestetyn avajaistilaisuuden kustannuksista n. 235 000 euroa, markkinoinnista ja tiedotuksesta n. 200 000 euroa ja muista kuluista kuten screenien vuokrauksista eri tapahtumapaikoille n. 111 000 euroa. Maksujen hyväksymisestä on päättänyt kaupunginjohtaja toimivaltansa puitteissa.

Kaupunginjohtajan päätöksellä on Palmialle maksettu vuoden 2006 talousarvion Khn yleisistä käyttövaroista 50 000 euroa Euroviisujen turvallisuusprojektista vuonna 2006 aiheutuneisiin kustannuksiin. Palmialle tulisi siten maksaa vuoden 2007 talousarvion kohdalta 1 04 02 07, Khn käyttövarat (kaupungin yleisilmeen kohottaminen, turvallisuus ja suurtapahtumajärjestelyt) 550 000 euroa Euroviisujen turvajärjestelyistä aiheutuneisiin kustannuksiin.

Khn käyttövaroista maksettujen kustannusten lisäksi Eurovision laulukilpailujen oheistapahtumien järjestämiseen ovat osallistuneet myös eri hallintokunnat.

KJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa talous- ja suunnittelukeskuksen maksamaan Palmialle 550 000 euroa Eurovision laulukilpailujen turvajärjestelyistä aiheutuneisiin kustannuksiin vuoden 2007 talousarvion kohdalta 1 04 02 07, Khn käyttövarat (kaupungin yleisilmeen kohottaminen, turvallisuus- ja suurtapahtumajärjestelyt).

Pöytäkirjanote Palmialle, talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosastolle, elinkeinopalvelulle ja taloushallintopalvelulle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Malinen Matti, erityissuunnittelija, puhelin 310 36277

6

VALTUUSTORYHMIEN TOIMINNAN TUKEMISTA KOSKEVIEN PERIAATTEIDEN HYVÄKSYMINEN

Khs 2007-1126

Kj mainitsee, että Khs päätti 7.5.2007 (672 §)

– kehottaa hallintokeskusta ryhtymään toimiin kuntalain 15 b §:ssä tarkoitetun valtuustoryhmien toimintaedellytysten parantamiseen myönnettävän tuen saattamiseksi kaupunginvaltuustossa edustettuina olevien ryhmien haettavaksi ja valmistelemaan yhteistyössä kaupunginvaltuuston puheenjohtajiston kanssa valtuustoryhmien tuen yksityiskohtaisempia myöntämisperusteita ja ohjeita sekä

– oikeuttaa hallintokeskuksessa toimivan kansliapäällikön ja hänen estyneenä ollessaan hallintojohtajan nimeämän viranhaltijan päättämään tuen myöntämisestä valtuustoryhmien hakemusten perusteella vuonna 2007 yhteensä enintään 85 000 euron kokonaissummaan saakka.

Eduskunta on 29.6.2006 hyväksynyt kuntalakiin uuden 15 b §:n valtuustoryhmien toimintaedellytysten parantamiseksi. Säännöksen mukaan kunta voi tukea valtuustoryhmien sisäistä toimintaa sekä toimenpiteitä, joilla valtuustoryhmät edistävät kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Tukea myönnettäessä on yksilöitävä tuen käyttötarkoitus.

Valtuustoryhmien käyttöön on kunnissa annettu tietojärjestelmiä sekä tiloja. Tämän on katsottu kuuluvan kunnan toimialaan.

Hallituksen esityksessä (HE 8/2006; yksityiskohtaiset perustelut) on perusteltu valtuustoryhmien toiminnan tukemista laajemmin seuraavasti:

”Tukea voitaisiin sekä valtuustoryhmän sisäisen toiminnan järjestämistä ja kehittämistä että sellaista toimintaa, joka suuntautuu kunnan asukkaisiin. Sisäistä toimintaa voitaisiin tukea esimerkiksi antamalla ryhmän käyttöön kunnan tiloja, sihteeriapua, tietoyhteyksiä ja laitteita sekä avustamalla luottamushenkilöiden koulutusta tai tilaisuuksien järjestämisestä. Kunta voisi avustaa vastaavaa toimintaa, jos valtuustoryhmä haluaisi järjestää toiminnan itse. Tukea voitaisiin myöntää esimerkiksi kokouspaikan vuokraan.

Kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistävillä toimenpiteillä tarkoitettaisiin esimerkiksi keskustelutilaisuuksia sekä tiedottamistoimintaa. Tukea ei voitaisi myöntää yksittäisen luottamushenkilön vaalitilaisuuksiin, mutta avustus voitaisiin myöntää ryhmän ennen vaaleja järjestämään keskustelutilaisuuteen.

Tukea ei voitaisi myöntää vuosittaisena kokonaissummana, vaan tuki voitaisiin myöntää vain erikseen yksilöityjen kustannuksien kattamiseen. Valtuustoryhmä ei siten voisi itse päättää, miten se käyttää sille maksettavan tuen, vaan päätösvalta kuuluisi kunnalle. Kysymys ei ole siten kunnallisesta puoluetuesta. Tukea voidaan myöntää niin puolueiden kuin puolueiden ulkopuolisten muodostamille valtuustoryhmille. Koska yksikin henkilö voi muodostaa valtuustoryhmän, tuki voidaan myöntää myös yhden valtuutetun muodostamalle valtuustoryhmälle.

Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kunnan olisi myönnettävä tuki yhtäläisin perustein kaikille valtuustoryhmille. Tuen myöntäminen ei välttämättä edellyttäisi, että tuki jaettaisiin valtuutettujen lukumäärän mukaisesti tai että kaikkia ryhmiä tulisi tukea saman määräisenä. Tukea myönnettäessä voidaan ottaa huomioon ryhmän toiminta ja tilaisuuksien luonne.”

./. Kj toteaa, että hallintokeskuksessa on valmisteltu periaatteet ja ohjeet tuen myöntämisestä. Periaatteet ja ohjeet ovat esityslistan tämän asian liitteinä 1–2.

Valtuustoryhmille osoitettava tuki on tarkoitus maksaa talousarvion kohdalta 1 02 00 (Kaupunginvaltuusto, hallintokeskuksen käytettäväksi). Tukea varataan valtuustoryhmille vuonna 2007 yhteensä enintään 85 000 euroa.

Sääntötoimikunta on käsitellyt periaatteet ja ohjeet 31.5.2007.

Ehdotus on ollut valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien kommentoitavana.

KJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä esityslistan tämän asian liitteenä olevat periaatteet kuntalain 15 b §:n mukaisen valtuustoryhmien tuen myöntämisestä.

Pöytäkirjanote periaatteineen ja ohjeineen valtuustoryhmille, hallintokeskukselle ja kansliapäällikölle.

Lisätiedot:
Vanne Pertti, kansliapäällikkö, puhelin 310 36009

LIITTEET	Liite 1	Periaatteet kuntalain 15 b §:n mukaisen valtuustoryhmien tuen myöntämiseksi
	Liite 2	Menettely valtuustoryhmien tuen myöntämisessä

7

KAUPUNGIN KONSERNIYHTEISÖJÄ, NETTOBUDJETOITUJA YKSIKÖITÄ JA LIIKELAITOKSIA KOSKEVAT OMISTAJAPOLIITTISET LINJAUKSET

Khs 2007-1406

Kj toteaa, että kaupunginhallitus hyväksyi 30.10.2006 ( § 1333) kaupungin tytäryhteisöjä koskevat omistajapoliittiset yleislinjaukset seuraavasti:

– toimintaa tehostetaan parantamalla tuottavuutta. Tuottavuutta mitataan ja vertaillaan kansallisesti ja kansainvälisesti.

– kassanhallintaa keskitetään osaksi kaupungin muuta kassanhallintaa siten, että kaupungin tytäryhteisöt liittyvät sovittavassa laajuudessa kaupungin sisäisen pankin ja konsernitilin käyttäjiksi,

– tytäryhteisöjen lainanotossa hyödynnetään kaupungin neuvotteluasemaa rahoitusmarkkinoilla ja rahoitusasiantuntemusta,

– tehostetaan hankintoja siten, että kaupunki kilpailuttaa tavaroiden ja palveluiden hankintoja koskevia puitesopimuksia tytäryhteisöjen käyttöön,

– yhdistetään etenkin saman toimialan tytäryhteisöjä tai niiden toimintoja, mikäli yhdistäminen on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua,

– lisätään etenkin saman toimialan tytäryhteisöjen toiminnallista ja hallinnollista yhteistyötä yhteistyöhyötyjen saavuttamiseksi,

– tehostetaan riskienhallintaa laatimalla yhteisökohtaiset riskienhallintasuunnitelmat,

– tehostetaan yhteisöjen hallintoa vähentämällä erityisesti kehittämisen ja sijoitustoiminnan välineenä toimivien tytäryhtiöiden hallitusten jäsenten lukumäärää ja nimeämällä tällaisten yhtiöiden hallitusten jäseniksi myös ulkopuolisia asiantuntijoita, ja

– tehostetaan tytäryhteisöjen johtamista panostamalla tytäryhteisöjen ylimmän johdon johtamisvalmiuksien kehittämiseen henkilökohtaisin kehittämissuunnitelmin.

Lisäksi kaupunginhallitus

– hyväksyi nettobudjetoitujen yksiköiden, liikelaitosten ja konserniyhteisöjen omistuksen tarkoitukseen perustuvan jaottelun liitteenä 1 olevan muistion kohdan 2 mukaisesti,

– päätti, että kaupunginhallituksen asemaa omistajaohjauksessa vahvistetaan laatimalla ensi vaiheessa selvitys kaupunginhallituksen konsernijaoston perustamiseen liittyvistä kysymyksistä toimenpide-ehdotuksineen 30.6.2007 mennessä, ja lisäksi

– kehotti talous- ja suunnittelukeskusta valmistelemaan alussa mainitun päätöksen edellyttämät yksityiskohtaiset toimenpide-ehdotukset 30.6.2007 mennessä myöhemmin tapahtuvaa päätöksentekoa varten.

Kj toteaa, että kaupunginhallituksen hyväksymien yleisten omistajapoliittisten linjausten mukaiset toimenpiteet on pääosin käynnistetty tai ovat valmisteilla eikä yleislinjausten toimeenpano edellytä enää kaikilta osin kaupunginhallituksen erillispäätöksiä.

./. Talous- ja suunnittelukeskuksen toimesta on nyt valmisteltu liitteenä 1 olevassa muistiossa mainittujen nettobudjetoitujen yksiköiden, liikelaitosten ja konserniyhteisöjen omistuspohjaa, kehittämisvisiota ja toiminnallisia tavoitteita koskevat yksityiskohtaisemmat linjaukset ja laadittu liitteenä 2 oleva selvitys kaupunginhallituksen konsernijaoston perustamiseen liittyvistä kysymyksistä.

Kj pitää tarkoituksenmukaisena, että kaupungin omistajapolitiikan jatko linjaukset määritellään liitteenä 1 esitettyjen linjausten mukaisesti ja että nykyisestä toimintamallista saatujen kokemusten perusteella kaupungin omistaja- ja konserniohjausta kehitetään kaupungin kokonaisedun näkökulmasta nykyistä vielä konsernilähtöisemmäksi ja kokonaistaloudellisemmaksi edistäen samalla myös konsernijohdon tahtotilan viestimistä mahdollisimman suoraan läpi koko kaupunkikonsernin.

Kj toteaa, että konsernijaoston perustamisella myös varaudutaan pääkaupunkiseudun yhteistyön tiivistymisen myötä tapahtuvaan kaupunkien omistajaohjauksen keskitetympään päätöksentekoon ja omistajapolitiikan yhtenäistämiseen sellaisissa yhtiöissä ja muissa yhteisöissä, joissa kaupungit ovat osakkaina tai käyttävät niissä määräysvaltaa.

KJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä kaupungin nettobudjetoituja yksiköitä, liikelaitoksia ja konserniyhteisöjä koskevat omistajapoliittiset linjaukset liitteen 1 mukaisesti kehottaen talous- ja suunnittelukeskusta valmistelemaan yhteistyössä kaupungin asianomaisten muiden tahojen kanssa nyt hyväksyttyjen linjausten mukaiset jatkotoimenpiteet.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee hyväksyä jatkovalmistelun pohjaksi periaatelinjauksen, että kaupunginvaltuustolle valmistellaan esitys kaupunginhallituksen konsernijaoston perustamisesta liitteen 2 mukaisten linjausten pohjalta, ja kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta yhteistyössä hallintokeskuksen kanssa valmistelemaan jaoston perustamiseen liittyvät toimenpide-ehdotukset niin, että konsernijaosto voidaan perustaa seuraavan valtuustokauden alusta lukien.

Pöytäkirjanote liitteineen kaikille kaupungin virastoille ja laitoksille sekä tytäryhteisöille.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

LIITTEET	Liite 1	Helsingin kaupunkikonsernin omistajapolitiikka
	Liite 2	Konsernijaosto, selvitys

8

TEKNISEN LAUTAKUNNAN KAHDEKSAN VARSINAISEN JÄSENEN SEKÄ KAUPUNGINHALLITUKSEN EDUSTAJAN LAUTAKUNNASSA VIRKAMATKA SAKSAAN

Khs 2007-1481

Kj toteaa, että Helsingin Energia on valmistellut teknisen lautakunnan esityksen mukaan lautakunnan virkamatkaa Saksaan Müncheniin 23. – 25.9.2007.

Virkamatkan tarkoituksena on tutustua Münchenin energiahuoltoon ja energian tuotantorakenteeseen sekä etenkin niihin liittyviin tulevaisuuden suunnitelmiin EU:n uusien linjausten puitteissa. Matkan aikana tutustutaan viimeisimpiin uusiutuviin ja vähäpäästöisiin energiahankkeisiin. Lisäksi matkan aikana on tarkoitus esitellä Helsingin Energian uusiutuvien ja vähäpäästöisten energiahankkeiden kehittymistä sekä käydä niitä koskevia keskusteluja.

Virkamatkaan osallistuisivat esityksen mukaan lautakunnan kahdeksan varsinaista jäsentä sekä kaupunginhallituksen edustaja lautakunnassa.

Virkamatkan kustannukset olisivat noin 1 350 euroa henkilöltä ja ne maksettaisiin Helsingin Energian käyttövaroista.

Kaupunginhallitus päättää luottamushenkilöiden virkamatkoista lukuun ottamatta Pohjoismaihin, Baltiaan, Pietariin ja Moskovaan suuntautuvia virkamatkoja.

KJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa teknisen lautakunnan kahdeksan varsinaista jäsentä sekä kaupunginhallituksen edustajan lautakunnassa tekemään virkamatkan Saksaan Müncheniin 23. – 25.9.2007 Münchenin energiahuoltoon ja tuotantorakenteeseen tutustumista varten.

Virkamatkasta on tehtävä matkalasku välittömästi tai viimeistään kahden kuukauden kuluessa virkamatkan päättymisestä. Virkamatkasta aiheutuvat KVTES:in mukaiset matkustamis-, majoitus- ja päivärahakustannukset maksetaan Helsingin Energian käyttövaroista.

Pöytäkirjanote virkamatkalle lähtijöille sekä Helsingin Energialle.

Lisätiedot:
Puusaari Helena, taloussuunnittelija, puhelin 310 36008

LIITE

Virkamatkaesitys

1

VT SIRPA ASKO-SELJAVAARAN TOIVOMUSPONSI: KAUPPAHALLIEN VUOKRIEN KOHTUULLISUUS

Khs 2006-2621

Kaj ilmoittaa, että käsitellessään 29.11.2006 valtuutettujen aloitteita (asia nro 11) Kvsto hyväksyi aloitteen nro 8 kohdalla seuraavan toivomusponnen:

"Helsingin kauppahallit ovat osa suomalaista kaupunki- ja ruokakulttuuria, joten Helsingin kaupunginvaltuusto edellyttää, että hallien vuokrat pidetään kohtuullisina." (Sirpa Asko-Seljavaara, äänin 67-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Kiinteistölautakunta toteaa (9.1.2007), että Helsingissä oli vielä 1971 kaikkiaan 11 kauppahallia. Niistä on kannattamattomina lopetettu kaikki muut paitsi kaupungin omistamat 3 kauppahallia eli Vanha Kauppahalli, Hakaniemen kauppahalli sekä Hietalahden halli. Näistä Hietalahden halli toimii nykyisin antiikkihallina, koska perinteinen kauppahallitoiminta ei menestynyt. Kiinteistölautakunta on samaa mieltä siitä, että kauppahallit ovat osa suomalaista kaupunki- ja ruokakulttuuria. Valitettavasti Suomessa on enää 16 toimivaa kauppahallia.

Lautakunta toteaa, että kaupungin kauppahallien vuokrataso on pidetty viime vuosien aikana kohtuullisena, eikä vuokria ole korotettu edes inflaatiota vastaavasti. Periaatteena on lisäksi pidetty sitä, että vuokrilla saatava tulo kattaa toiminnasta aiheutuvat kustannukset, jotta kustannuksia ei jouduttaisi kattamaan verovaroin. Koska hallien ylläpitokustannukset nousevat vuosittain, ei vuokrankorotuksilta voida jatkossakaan välttyä.

Edelleen lautakunta mainitsee, että Khn vuoden 2005 tekemän päätöksen mukaisesti nykyisin vapautuvat hallimyymälät vuokrataan tarjouskilpailun perusteella, kuitenkin niin, että muun muassa tuotevalikoima on vuokran ohella valintaperuste. Lisäksi lautakunta päätti 5.12.2006, että kauppahallien myymälöiden vuokraoikeuden siirrot ilman kilpailumenettelyä ovat mahdollisia perintö- tai avio-oikeuden perusteella, sekä myös useita vuosia hallimyymälässä toimineelle apulaiselle. Khn kilpailuttamispäätöksen jälkeen, samoin kuin ylipäätään, hallimyymälöitä vapautuu vuokrattavaksi suhteellisen harvoin.

Lautakunta pitää tärkeänä, että kauppahallimyymälöiden vuokrataso voidaan pitää edelleenkin kohtuullisena ja oikeudenmukaisena verrattuna po. alueiden vastaavaan vuokratasoon.

Kaj toteaa lisäksi, että tilakeskuksesta 6.6.2007 saadun tiedon mukaan kauppahallien myymälöiden vuokriin ei näillä näkymin ole tulossa korotuksia.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 29.11.2006 hyväksymän toivomusponnen (Sirpa Asko-Seljavaara) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Asko-Seljavaaralle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

2

ALUEEN VARAAMINEN PLANTAGEN FINLAND OY:LLE PUUTARHAKESKUKSEN SUUNNITTELUA VARTEN (VARTIOKYLÄ, OSA TONTTIA 45196/12)

Khs 2007-1421

Kiinteistölautakunta toteaa (29.5.2007) seuraavaa:

Tiivistelmä Vartiokylän metrovarikon eteläpuolelta esitetään varattavaksi Plantagen Finland Oy:lle noin 2,4 ha:n alue puutarha-alan kauppakeskuksen suunnittelua varten. Plantagen Finland Oy kuuluu Pohjoismaissa toimivaan puutarha-alan johtavaan kauppaketjuun. Vastaavia myymälöitä on Ruotsissa 30, Norjassa 38 ja Suomessa 7. Yhtiö on laajentamassa toimintaansa voimakkaasti. Uuteen puutarhakeskukseen tulisi työpaikkoja noin 30 ja se toimisi ympärivuotisesti.

Hanke lisää puutarha-alan tarjontaa alueella, jossa rakentaminen sekä pientalo- että kerrostalopuolella tulee lähivuosina olemaan vilkasta.

Hankkeen toteuttaminen edellyttää asemakaavan muuttamista. Rakennustyöt tontilla on tarkoitus aloittaa ensi vuoden syksyllä niin, että ne valmistuisivat vuoden 2009 lopulla.

Hakemus Plantagen Finland Oy on lähettänyt kiinteistölautakunnalle osoitetun 2.2.2007 päivätyn kirjeen, jossa yhtiö esittää, että sille varattaisiin noin kahden hehtaarin alue Vartiokylästä metrovarikon eteläosasta puutarha-alan myymälän suunnittelua varten.

Kaavatilanne Hakemuksen kohteena oleva alue on osa Vartiokylän tonttia 45196/12. Tontti kuuluu voimassa olevan asemakaavan nro 10892 mukaan yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten kortteli-alueeseen. Tontin pinta-ala on 178 300 m² ja rakennusoikeus on määritelty tonttitehokkuusluvulla e = 0,50.

Vuokrasopimus Tontti on vuokrattu sisäisellä vuokrasopimuksella liikennelaitokselle bussi- ja metrovarikkoa varten 31.12.2023 päättyvin sopimuksin.

Hankkeen sisältö ja taustatietoa yrityksestä

Puutarhakeskus sijoittuisi nykyisen metrovarikon eteläpuolelle rakentamattomalle tontinosalle, joka on tällä hetkellä pensaita kasvavana varikon reservialueena. Alueen pohjoisosassa on metrovarikon vieras-pysäköintialue. Alueen pinta-ala on noin 2,4 hehtaaria. Tarvittavan rakennuksen pinta-ala olisi noin 6 200 m², josta yksi kolmasosa olisi kylmää tilaa. Lisäksi tarvittaisiin noin 3 000 m²:n ulkomyyntialue sekä liikenne- ja pysäköintialue.

Hakija on kehittänyt laatimaansa luonnossuunnitelmaa kiinteistöviraston, kaupunkisuunnitteluviraston ja liikennelaitoksen edustajien kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen. Maaliskuussa 2007 päivätyssä korjatussa suunnitelmassa rakennus sijoittuu metron yhdysraiteen luoteis-puolelle. Ulkomyyntialue on rakennuksen pohjoispuolella ja asiakas-pysäköinti eteläpuolella osittain metrovarikon yhdysraiteen alla. Hakija perustelee hanketta sen soveltuvuudella tilaa vievän kaupan keskittymän Lanternan lähelle. Uusi liikepaikka korvaa entisen Itäkeskuksen toimipisteen, jonka Plantagen on menettänyt kuluvan vuoden helmi-kuussa.

Plantagen Finland Oy kuuluu Pohjoismaissa toimivaan puutarha-alan johtavaan kauppaketjuun. Vastaavia myymälöitä on Ruotsissa 30, Norjassa 38 ja Suomessa 7. Yhtiö on laajentamassa toimintaansa voimakkaasti. Uuteen puutarhakeskukseen tulisi työpaikkoja 30 ja se toimisi ympärivuotisesti.

Saadut lausunnot Kiinteistövirasto on pyytänyt hakemuksesta liikennelaitoksen ja kaupunkisuunnitteluviraston lausunnon.

Liikennelaitos toteaa 8.5.2007 päivätyssä lausunnossaan, että se puoltaa korjatun luonnossuunnitelman mukaista rakentamista tietyin ehdoin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa 15.5.2007 päivätyssä lausunnossaan, että asemakaavan muuttaminen voidaan käynnistää hakijan uuden suunnitelman pohjalta. Jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon riittävät suojaetäisyydet 110 kV:n voimajohdosta ja yhdysraiteesta sekä alueen eteläpäähän suunniteltu tulvavesiallas, jonka päälle hakija on nyt esittänyt autopaikkoja. Metrorataa on päästävä ajoittain huoltamaan. Liikennelaitokselta poistuvat vieraspysäköintipaikat on korvattava metrovarikon nykyisen pysäköintialueen eteläpuolelle. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta edellä mainituin huomautuksin.

Alueen varaaminen Kiinteistölautakunta toteaa, että puutarha-ala on kasvussa sekä koko maassa että Helsingissä. Sekä parvekkeista että pihoista halutaan tehdä kesäkeitaita istutuksin ja kalustein. Helsingin kasvu painottuu itäisiin kaupungin-osiin, joten puutarha-alan palvelujen kysynnän tällä alueella voidaan odottaa erityisesti kasvavan. Kaakkoisen ja itäisen suurpiirin alueella on tällä hetkellä puutarhamyymälät Kontulassa (Muhevainen) ja Vartio-harjussa (Plantagen). Lisäksi joidenkin rautakauppojen ja markettien yhteydessä toimii kausimyymälöitä. Edellä olevan johdosta kiinteistölautakunta pitää perusteltuna tarjonnan kasvattamista tällä alueella.

Suunniteltu puutarhakeskus sijaitsee liikenteellisesti edullisesti Itä-väylän pohjoispuolella Itäkeskuksen ja Kauppakeskus Lanternan välissä.

Kiinteistölautakunnan mielestä alue tulisi vuokrata kaavamuutoksen jälkeen hakijalle 15 - 20 vuoden pituisella maanvuokrasopimuksella. Roihupellon metroaseman rakentaminen tulevaisuudessa tulee aiheuttamaan tarvetta maankäytön tehostamiselle lähialueilla ja se tulee heijastumaan todennäköisesti myös nykyisten varikkoalueiden maankäyttöön. Tämän vuoksi mainittu vuokra-aika on perusteltu kaupungin kehittämisen kannalta. Hakija on valmis investoimaan puutarhakeskukseen mainitun vuokra-ajan puitteissa, kunhan sopimukseen sisältyy jatko-oikeus. Kiinteistölautakunnan mielestä etuoikeus saada vuokrasopimus jatkettua vuokra-ajan päättyessä olisi mahdollista, mikäli kaupunki luovuttaa tontin samaan tarkoitukseen.

Alue tulisi varata 1,5 vuoden ajaksi suunnittelua varten, koska hankkeen toteuttaminen edellyttää asemakaavan muuttamista. Alue tultaisiin siirtämään kiinteistölautakunnan hallintoon asemakaavan muutoksen jälkeen.

Suunnittelualueeksi on määritelty liitekartan mukainen noin 2,4 ha:n suuruinen alue. Se tullee pienenemään kaavoituksen yhteydessä alueelle tarvittavan tulvavesialtaan ja metroraiteen suoja-alueen vuoksi.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata 45. kaupunginosan (Vartiokylä) korttelin nro 45196 tontista nro 12 noin 2,4 ha:n suuruisen alueen Plantagen Finland Oy:lle puutarha-alan kauppakeskuksen suunnittelua varten 31.12.2008 saakka seuraavilla ehdolla:

1 Alueen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston ja liikennelaitoksen kanssa.

2 Alueen pinta-ala tarkentuu laadittavassa asemakaavan muutoksessa.

3 Alueen jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon riittävät suojaetäisyydet 110 kV:n voimajohdosta ja yhdysraiteesta sekä alueen eteläpäähän suunniteltu tulvavesiallas. Metro-rataa on päästävä ajoittain huoltamaan. Liikennelaitoksella on oikeus sijoittaa valvontakameroita ja vastaavia alueelle tuleviin rakennuksiin ja rakennelmiin. Liikennelaitokselta poistuvat vieraspysäköintipaikat on korvattava metrovarikon nykyisen pysäköintialueen eteläpuolelle.

4 Varattava alue tullaan vuokraamaan varauksensaajalle
15 - 20 vuoden vuokra-ajalla sen jälkeen, kun alueelle laadittava asemakaavan muutos on tullut voimaan. Vuokrasopimukseen sisältyy etuoikeus saada vuokra-alue vuokra-ajan päättyessä uudelleen vuokralle, mikäli alue vuokrataan samanlaiseen tarkoitukseen.

5 Kaupunki ei vastaa siitä vahingosta, joka varauksensaajalle saattaa aiheutua siinä tapauksessa, ettei alueelle saada voimaan tämän varauspäätöksen mukaista asemakaavan muutosta eikä tonttia voida vuokrata.

Pöytäkirjanote Plantagen Finland Oy:lle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja liikennelaitokselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Karttapiirros varattavasta tontista
	Liite 3	Plantagen Finland Oy:n kirje 2.2.2007
	Liite 4	Puutarhakeskuksen luonnossuunnitelma 3/2007

3

LASTEN PÄIVÄKOTI JOUSEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2007-1225

Kiinteistölautakunta toteaa (3.5.2007) seuraavaa:

Tiivistelmä Lasten päiväkoti Jousi sijaitsee Myllypurossa osoitteessa Kaarenjalka 7 (tontti 47019 / 7). Tämä hankesuunnitelma koskee lasten päiväkoti Jousen korjaus- ja muutostöitä. Päiväkoti on omalla tontillaan sijaitseva kahdessa tasossa oleva tiilirakennus ja se on valmistunut vuonna 1976.

Päiväkoti Jousen peruskorjaus sisältyy kaupunginvaltuuston 15.11.2006 hyväksymään talonrakennushankkeiden investointiohjelmaan vuosille 2007 - 2011.

Sosiaaliviraston päivähoidonjohtaja on 9.6.2006 hyväksynyt lasten päiväkoti Jousen peruskorjauksen tarveselvityksen. Tarveselvityksen mukaan päiväkoti Jousi on alueen pysyvä päiväkoti. Tarveselvitys on liitteenä 1.

Lasten päiväkoti Jousen peruskorjauksen hankesuunnitelma on lausunnolla sosiaalivirastossa. Hankesuunnitelma on liitteenä 2.

Päiväkoti Jousen toiminta ei muutu peruskorjauksen yhteydessä. Päiväkodin laskennallinen tilapaikkamäärä tulee olemaan 98 lasta peruskorjauksen jälkeen. Tilat on suunniteltu siten, että niissä voi toimia viisi päiväkotiryhmää.

Yleistä hankkeesta Vuonna 1976 valmistunut päiväkoti Jousi on rakennettu kestävistä materiaaleista ja rakennuksen arvioidaan olevan tyydyttävässä kunnossa. Rakennuksen julkisivut ja vesikatto edellyttävät kuitenkin kunnostusta. Tämän lisäksi rakennuksen talotekniikka, ilmanvaihto ja sähköjärjestelmät ovat perusteellisen uusimisen tarpeessa.

Päiväkodin tilatkaan eivät nykyisellään vastaa päiväkotitoiminnan vaatimuksia. Päiväkodin keittiö, saniteettitilat, märkäeteiset sekä henkilöstötilat ovat huonokuntoisia sekä ahtaita ja varustetasoltaan puutteellisia. Tilojen kalusteet, varusteet ja pintamateriaalit edellyttävät kauttaaltaan uusimista.

Katolla olevaa ilmastointikonehuonetta laajennetaan hieman ja toinen uusi konehuonetila tehdään kellarikerrokseen. Samoin rakennetaan uudet henkilökunnan sosiaalitilat kellarikerrokseen.

Lisäksi piha-alueen salaojat ovat romahtaneet tai ne ovat liian ylhäällä tai tukossa. Salaojat joudutaan uusimaan kokonaisuudessaan, samassa yhteydessä pihapinnat kallistetaan voimakkaammin rakennuksesta pois päin. Salaojien kunnostustöiden yhteydessä joudutaan piha-alueen pintarakenteita laajalti purkamaan ja kunnostamaan käytön edellyttämään kuntoon.

Koska lasten päiväkoti Jousi on pysyvä päiväkoti Myllypuron alueen palveluverkossa, se on tarkoituksenmukaista korjata, vaikka korjaus- kustannukset ovatkin korkeat.

Kustannukset ja vaikutukset käyttötalouteen

Rakennusviraston laatiman kustannusarvion mukaan rakentamiskustannukset tulevat olemaan yhteensä 2 328 000 euroa arvonlisäveroton hinta eli 2 156 euroa / brm² ja 2 830 000 euroa arvonlisäverollinen hinta eli 2 620 euroa / brm². Edellä mainittuihin kustannuksiin sisältyy piha-alueen salaojitusten uusimis- sekä pintarakenteiden kunnostuskustannuksia yhteensä 222 000 euroa arvonlisäveroton hinta ja 270 840 euroa arvonlisäverollinen hinta.

Kustannukset ovat hintatasossa RI 118,4 ja THI 144,1 joulukuu 2006.

Tämän hetkisen arvion mukaan uudisrakennettavan päiväkotihankkeen hinta on vähintään 2 500 euroa /brm² (alv. 0 %). Mikäli uusi päiväkoti rakennetaan purettavan tilalle, hintaan on lisättävä 100 euroa/brm²
purkukustannuksia. Lasten päiväkoti Jousen tontille rakennettavan
uudisrakennuksen hinta on siis vähintään 2 600 euroa / brm².

Edellä mainittujen kustannusten mukaan hankkeen laskennallinen korjausaste on 82 %. Tilakeskuksessa 5.1.2007 käydyssä neuvottelussa, jossa pohdittiin päiväkotien peruskorjausten kustannuksia, päädyttiin siihen, että mikäli laskennallinen korjausaste ylittää 84 %, rakennuksen purku on peruskorjausta kannattavampi vaihtoehto. Tämän arvion mukaan lasten päiväkoti Jousen peruskorjaus on vielä taloudellisesti perusteltu vaihtoehto.

Rakentamiskustannukset tilapaikkaa kohden ovat noin 23 755 euroa arvonlisäveroton hinta ja noin 28 877 euroa arvonlisäverollinen hinta. Hankkeen kustannusarvio on hankesuunnitelman liitteenä.

Kiinteistöviraston tilakeskuksen arvion mukaan lasten päiväkoti Jousen pääomavuokra laskettuna huoneistoneliöiden mukaan tulee olemaan 14,81 euroa/m²/kk ja ylläpitovuokra 3,24 euroa/m²/kk (tasossa v. 2007) eli yhteensä 18,05 euroa/m²/ kk. Päiväkodin vuokranmaksupinta-ala on 910 m². Näin ollen vuoden osalta vuokrakustannukset ovat yhteensä 16 643 euroa kuukaudessa ja 197 106 euroa vuodessa. Tämän peruskorjauksen jälkeen vuokrasopimus tehdään kahdeksikymmeneksi vuodeksi. Vuokrakustannukset tilapaikkaa kohden tulevat olemaan kuukaudessa 170 euroa.

Sosiaalivirasto hyväksyy vuokran antaessaan hankesuunnitelmasta lausuntonsa ja tulee ottamaan huomioon tulevat vuokrakustannukset vuoden 2009 talousarvion valmistelun yhteydessä.

Päiväkodin toiminnan säilyessä peruspäivähoitona nykyiseen tapaan muut käyttökustannukset ovat vuoden 2005 tason mukaan yhteensä 760 000 euroa ja tulot 76 000 euroa, näistä henkilöstömenojen osuus on 583 000. Koska toiminta ei peruskorjauksen yhteydessä olennaisesti muutu, säilyvät henkilöstökustannukset entisellä tasolla.

Peruskorjauksen ajalta ei makseta vuokraa päiväkoti Jousen tiloista. Väistötilojen vuokrakustannuksiin tulee varata arviolta noin 90 000 euroa. Vuokra maksetaan sosiaaliviraston käyttötalousmäärärahoista.

Hankkeen toteutus ja aikataulu

Hankkeen rakennuttamisesta vastaa kiinteistöviraston tilakeskus, hankkeen rakennuttajakonsulttina toimii Uudenmaan Valvontamestarit Oy. Ylläpidosta vastaa kiinteistöviraston tilakeskus.

Hankkeen arvioidaan käynnistyvän kesäkuussa 2008 ja valmistuvan toukokuussa 2009.

Lautakunta esittää lasten päiväkoti Jousen peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksymistä enimmäishintaan 2 328 000 euroa eli 2 156 euroa / brm² arvonlisäverottomana ja 2 830 000 euroa eli 2 620 euroa / brm² arvonlisäverollisena hintatasossa 12/2006; RI 118,4 ja THI 144,1.

Lautakunta toteaa tehneensä päätöksen ehdolla, että sosiaalivirasto puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (20.5.2007) hankkeesta antamassaan lausunnossa, että kyseessä on vuonna 1976 valmistunut osittain kaksikerroksinen tiilirakennus, joka on laajan peruskorjauksen tarpeessa. Päiväkoti kuuluu alueensa pysyvään päiväkotiverkkoon.

Päiväkodin talotekniikka, ilmanvaihto ja sähköjärjestelmät ovat perusteellisen uusimisen tarpeessa. Myös rakennuksen julkisivut ja vesikatto edellyttävät kunnostusta. Samalla tehdään tilajärjestelyjä, joilla saadaan yksi lapsiryhmä lisää. Lisäksi päiväkodin pihan salaojat uusitaan ja piharakenteita korjataan.

Hankkeen laajuus on 1 080 brm² ja arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset 2 830 000 euroa (veroton hinta 2 328 000 euroa) hintatasossa 12/2006. Peruskorjauksen neliökustannukseksi tulee 2 620 euroa/brm² ja laskennalliseksi korjausasteeksi 82 %.

Rakennuksen korjaamista voidaan korjausasteen perusteella pitää vielä järkevänä, sillä vanhan purkaminen ja uuden rakentaminen maksaisi arviolta n. 3 200 euroa/brm2.

Hanke sisältyy vuoden 2007 talousarvioon vuosille 2007 - 2008 ajoitettuna.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.

Kaj toteaa, että sosiaalivirasto on 11.5.2007 omalta osaltaan hyväksynyt päiväkoti Jousen hankesuunnitelman.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä päiväkoti Jousen peruskorjauksen 1.3.2007 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen laajuus on enintään 1 080 brm² ja arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset enintään 2 830 000 euroa (veroton hinta 2 328 000 euroa) hintatasossa 12/2006.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja sosiaalivirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Hankesuunnitelma 1.3.2007

4

LASTEN PÄIVÄKOTI PUOTINHARJUN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2007-864

Kiinteistölautakunta toteaa (20.3.2007) seuraavaa:

Tiivistelmä Lasten päiväkoti Puotinharju sijaitsee Puotinharjussa osoitteessa Olavinlinnantie 1b (tontti 45068/1). Tämä hankesuunnitelma koskee lasten päiväkoti Puotinharjun korjaus- ja muutostöitä. Päiväkoti on omalla tontillaan sijaitseva yksikerroksinen tiilirakennus ja se on valmistunut vuonna 1965.

Lasten päiväkoti Puotinharjun peruskorjaus sisältyy kaupunginvaltuuston 15.11.2006 hyväksymään talonrakennushankkeiden investointiohjelmaan vuosille 2007 - 2011.

Sosiaaliviraston päivähoidon vastuualueen vs. päivähoidonjohtaja on 4.12.2006 hyväksynyt lasten päiväkoti Puotinharjun peruskorjauksen tarveselvityksen.

Lasten päiväkoti Puotinharjun peruskorjauksen hankesuunnitelma on lausunnolla sosiaalivirastossa.

Lasten päiväkoti Puotinharjun on tilat on suunniteltu siten, että tiloissa voidaan korjaustöiden toteuduttua tarjota ympärivuorokautista hoitoa alueella ilmenevän tarpeen mukaan. Samanaikaisesti päivittäin hoidossa olevien lasten määrä vaihtelee lasten tarvitseman hoitoajan ja iän mukaan 63 - 84 hoitopaikkaan.

Yleistä hankkeesta Lasten päiväkoti Puotinharju on suunniteltu muuttaa peruskorjauksen yhteydessä vuorohoitopäiväkodiksi eli ympärivuorokauden päivähoitoa tarjoavaksi yksiköksi. Päiväkodin keskeinen sijainti metroaseman läheisyydessä helpottaa lasten kuljettamista päivähoitoon. Sosiaaliviraston palvelustrategian mukaan vuorohoitoa tulisi tarjota keskitetyissä yksiköissä. Lasten päiväkoti Puotinharjussa tulee olemaan sekä ilta- että ympärivuorokautista hoitoa ja tarpeen mukaan myös päiväaikaan sijoittuvaa päivähoitoa.

Päiväkodin tilat eivät nykyisellään vastaa toiminnan vaatimuksia. Talotekniikka, ilmanvaihto ja sähköjärjestelmät ovat perusteellisen uusimisen tarpeessa. Rakennuksen julkisivut edellyttävät kunnostusta. Päiväkodin keittiö, saniteettitilat, märkäeteiset sekä henkilöstötilat ovat huonokuntoisia sekä ahtaita ja varustetasoltaan puutteellisia. Kauttaaltaan tilojen kalusteet, varusteet ja pintamateriaalit edellyttävät uusimista.

Hankkeen kustannukset ovat melko korkeat, mutta hankkeesta ei päivähoidon vastuualueen selvitysten mukaan ole mahdollista luopua. Vastuualueen näkemyksen mukaan mikäli peruskorjaus ei ole mahdollinen, nykyiselle paikalle on rakennettava uusi päiväkoti.

Kustannukset ja vaikutukset käyttötalouteen

Rakennusviraston laatiman kustannusarvion mukaan rakentamiskustannukset tulevat olemaan yhteensä 1 640 000 euroa arvonlisäveroton hinta eli 1 943 euroa/brm² ja 2 000 000 euroa arvonlisäverollinen hinta eli 2 369 euroa/brm².

Tämän hetkisten arvioiden mukaan uudisrakennettavan päiväkotihankkeen hinta on vähintään 2 500 euroa/brm² alv. 0 % ja mikäli uusi päiväkoti rakennetaan purettavan tilalle hintaan on lisättävä 100 euroa/brm² eli tälle tontille rakennettavan uudisrakennuksen hinta on vähintään 2 600 euroa/brm². Näin ollen hankkeen laskennallinen korjausaste on 75 %. Tilakeskuksessa 5.1.2007 käydyssä neuvottelussa, jossa pohdittiin päiväkotien peruskorjausten kustannuksia, todettiin, että mikäli laskennallinen korjausaste ylittää 84 %, rakennuksen purku on peruskorjausta kannattavampi vaihtoehto. Näin ollen lasten päiväkoti Puotinharjun peruskorjaus on taloudellisesti perusteltua.

Kustannukset päivähoitopaikkaa kohden ovat noin 19 524 euroa arvonlisäveroton hinta ja noin 23 819 euroa arvonlisäverollinen hinta.

Kustannukset ovat hintatasossa RI 119,6 ja THI 145,5 tammikuu 2007.

Kiinteistöviraston tilakeskuksen arvion mukaan vuorohoitopäiväkoti Puotinharjun pääomavuokra laskettuna huoneistoneliöiden mukaan tulee olemaan 13,44 euroa/m²/kk ja ylläpitovuokra 3,24 euroa/m²/kk eli yhteensä 16,68 euroa/m²/ kk. Päiväkodin vuokranmaksupinta-ala on 755 m². Näin ollen vuoden osalta vuokrakustannukset ovat yhteensä 12 593 euroa kuukaudessa ja 151 120 euroa vuodessa. Tämän peruskorjauksen jälkeen vuokrasopimus tehdään kahdeksikymmeneksi vuodeksi. Vuokrakustannukset tilapaikkaa kohden tulevat olemaan kuukaudessa 149 euroa.

Sosiaalivirasto hyväksyy vuokran antaessaan hankesuunnitelmasta lausuntonsa ja tulee ottamaan huomioon tulevat vuokrakustannukset vuoden 2008 talousarvion valmistelun yhteydessä.

Päiväkodin toiminnan säilyessä peruspäivähoitona nykyiseen tapaan muut käyttökustannukset ovat yhteensä 659 590 euroa, joista henkilöstömenojen osuus on 560 190 euroa. Mikäli toiminta muutetaan vuorohoidon toiminnaksi, käyttökustannukset ovat noin 850 200 euroa, joista henkilöstönmenojen osuus on 750 800 euroa. Päiväkotitoiminnan käynnistämiskustannukset ovat 100 000 euroa. Päiväkodin tulot ovat noin 110 000 euroa.

Peruskorjauksen ajalta ei makseta vuokraa lasten päiväkoti Puotinharjun tiloista. Väistötilojen vuokrakustannuksiin tulee varata arviolta 75 000 euroa, vuokra maksetaan sosiaaliviraston käyttötalousmäärärahoista.

Hankkeen toteutus ja aikataulu

Hankkeen toteutuksesta tilaajana vastaa kiinteistöviraston tilakeskus ja rakennuttajana HKR - Rakennuttaja. Ylläpidosta vastaa kiinteistöviraston tilakeskus.

Hankkeen arvioidaan käynnistyvän elokuussa 2008 ja valmistuvan toukokuussa 2008.

Lautakunta esittää lasten päiväkoti Puotinharjun peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksymistä enimmäishintaan 1 640 000 euroa eli 1 943 euroa/brm² arvonlisäverottomana ja 2 000 000 euroa eli 2 369 euroa/brm² arvonlisäverollisena hintatasossa 1/2007; RI 119,6 ja THI 145,5.

Lautakunta toteaa tehneensä päätöksen ehdolla, että sosiaalivirasto puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (23.4.2007) hankesuunnitelmasta antamassaan lausunnossa, että kyseessä on vuonna 1965 valmistunut yksikerroksinen tiilirakennus, joka on laajan peruskorjauksen tarpeessa. Päiväkoti kuuluu alueen pysyvään päiväkotiverkkoon.

Päiväkodin talotekniikka, ilmanvaihto ja sähköjärjestelmät ovat perusteellisen uusimisen tarpeessa. Myös rakennuksen julkisivut edellyttävät kunnostusta. Samoin keittiö- ja saniteettitilat sekä märkäeteiset ovat huonokuntoisia.

Hankkeen laajuus on 837 brm² ja arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset 2 000 000 euroa (veroton hinta 1 640 000 euroa) hintatasossa 1/2007. Peruskorjauksen neliökustannukseksi tulee 2 369 euroa/brm² ja laskennalliseksi korjausasteeksi 75 %. Rakennuksen korjaamista voidaan korjausasteen perusteella pitää vielä järkevänä.

Hanke sisältyy vuoden 2007 talousarvioon vuosille 2007 – 2008 ajoitettuna.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.

Kaj toteaa, että sosiaalivirasto on 11.5.2007 antanut hankkeesta puoltavan lausunnon.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä lasten päiväkoti Puotinharjun peruskorjauksen 6.3.2007 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen laajuus on enintään 837 brm² ja arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset ovat enintään 2 000 000 euroa (veroton hinta 1 640 000 euroa hintatasossa 1/2007.)

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, sosiaalilautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Lasten päivähoidon vastuualueen tarveselvitys 4.12.2006
	Liite 2	Hankesuunnitelma 6.3.2007

5

LÄNSI-VIIKINMÄEN PYSÄKÖINTI OY:N PERUSTAMINEN

Khs 2007-1319

Asuntotuotantotoimikunta toteaa kirjeessään (24.5.2007), että Viikinmäen länsiosan ensimmäisen kaava-alueen pysäköinnin järjestämiseksi on tarpeen perustaa pysäköintiyhtiö. Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston 13.4.2005 hyväksymä asemakaava ja asemakaavan muutos nro 11250, joka on tullut lainvoimaiseksi 27.5.2005. Koko kaava-alueella on asuntorakennusoikeutta 54690 k-m2. Keskitettyyn pysäköintijärjestelmään liittyy 46740 k-m2.

Asemakaavan mukaisesti pysäköinti järjestetään viidelle autopaikkatontille (LPA) sekä asuntotonteille (A). Paikoitustonteista yhdellä on neljäkerroksinen pysäköintilaitos, kahdelle on kaksikerroksiset laitokset. Kahdella tonteista pysäköinti on maantasossa. Asemakaavassa on osoitettu ohjeellisena kunkin asuntotontin autopaikkojen sijoittuminen eri LPA-tonteille.

Kaupunki ja valtio ovat tehneet 26.2.2007 aluejärjestelyn, jonka perusteella yksi asuintontti 36110/12 jäi Senaatti-kiinteistöjen omistukseen. Pysäköintilaitoksen LPA-tontille 36111/3 toteuttamisen varmistamiseksi vaihtokirjaan merkittiin, että kaikki pysäköintilaitoksen käyttäjiksi tulevat asuntotontit 36110/10, 12, 13 ja 36111/1 ja 2 tulee rakentaa samanaikaisesti. Mikäli jonkin po. asuntotontin rakentaminen viivästyy, tulee tontin omistajan/vuokralaisen suorittaa liittymismaksuosuutensa pysäköintilaitoksen rakentamisen vaatimassa aikataulussa.

Kiinteistölautakunta on varannut Viikinmäen länsiosan tontteja rakennutettavaksi mm. asuntotuotantotoimikunnalle. Tontinluovutuskilpailun perusteella kaupunginvaltuusto päätti 31.1.2007 oikeuttaa kiinteistölautakunnan myymään Peab-Seicon Oy:lle, VVO Rakennuttaja Oy:lle ja asuntotuotantotoimikunnalle alueelta tontteja asuntorakentamiseen.

Alueelta tullaan luovuttamaan tontteja sekä vuokraamalla että myymällä.

Tarkoituksena on, että asuntotuotantotoimisto perustaa pysäköinnin järjestämistä varten pysäköintiyhtiön. Pihlajiston Kiinteistöt Oy toimii rakentamisvaiheessa pysäköintiyhtiön perustajaosakkaana ja merkitsee yhtiön koko osakekannan.

Liittymismaksu määräytyy pysäköintiyhtiön tonteille sijoitettavien autopaikkojen suhteessa. Asuntotonteille sijoitettavat autopaikat eivät sisälly pysäköintiyhtiön omarahoitusosuuden piiriin.

Pysäköintiyhtiölle kuuluvat LPA-tontit 36109/1, 36111/3, 36116/2, 36117/2 ja 36119/2. Tonteille rakennetaan yhteensä 363 autopaikkaa, joista 308 autopaikkaa on laitoksissa (II-IV kerrosta) kolmella ensin mainitulla tontilla ja 55 autopaikkaa kahdella viimeksi mainitulla maantasoisella autopaikkatontilla.

Pysäköinnin liittymismaksuksi esitetään keskimäärin 21 223 euroa/autopaikka kustannustasossa 1/2007.

Yhtiön kokonaisomarahoitusosuus on 7 704 000 euroa. Liittymismaksu on laskettu tasossa 1/2007, RI=107,1 (2005=100). Liittymismaksut tarkistetaan tonteittain sen ajankohdan indeksiin, joka on tiedossa kaksi kuukautta ennen pitkäaikaisen tontinvuokrasopimuksen alkamisajankohtaa tai omistustonttien osalta kaksi kuukautta ennen rakennustöiden aloitusajankohtaa.

Pysäköintiyhtiön hallituksella on lisäksi mahdollisuus liittymismaksun tarkistamiseen enintään kustannusten nousua vastaavalla määrällä, mikäli hintatason nousu on poikkeuksellisen nopeaa ja urakkahintojen perusteella määräytyvä hankintakustannus ylittää edellä mainitun kustannusennusteen.

Kaj toteaa, että päätösehdotus on asuntotuotantotoimikunnan esityksen mukainen.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee

1 hyväksyä esityslistan liitteenä 1 olevan Länsi-Viikinmäen Pysäköinti Oy:n yhtiöjärjestyksen,

2 hyväksyä Länsi-Viikinmäen Pysäköinti Oy:n ja sen osakasyhteisöjen välillä allekirjoitettavan esityslistan liitteenä 2 olevan pysäköintisopimuksen,

3 kehottaa kiinteistölautakuntaa Viikinmäen länsiosan asuntotonttien 36110/10, 12 ja 13, 36111/1 ja 2, 36112/1, 36113/1, 36114/1, 36115/1 ja 2, 36116/1 ja 3, 36117/1 ja 3, 36118/1-4 sekä 36119/1 ja 3 tai edellä mainituista tonteista muodostettavien tonttien maanvuokrasopimuksia tai kauppakirjoja käsitellessään huolehtimaan siitä, että tontinsaaja velvoitetaan liittymään osakkaaksi Länsi-Viikinmäen Pysäköinti Oy:ön, tekemään liitteen mukaisen pysäköintisopimuksen, ostamaan Pihlajiston Kiinteistöt Oy:ltä tonttia vastaavat Länsi-Viikinmäen Pysäköinti Oy:n osakkeet niiden nimellisarvosta Länsi-Viikinmäen Pysäköinti Oy:n hallituksen määräämänä ajankohtana ja suorittamaan Länsi-Viikinmäen Pysäköinti Oy:lle kiinteistölautakunnan päättämillä perusteilla laskettavan liittymismaksun,

4 kehottaa Pihlajiston Kiinteistöt Oy:tä toimimaan Länsi-Viikinmäen Pysäköinti Oy:n perustajaosakkaana ja merkitsemään yhtiön koko osakekannan 8 000 euroa,

5 kehottaa asuntotuotantotoimistoa hoitamaan Länsi-Viikinmäen Pysäköinti Oy:n perustamistoimet ja oikeuttaisi toimiston tekemään vähäisiä tarkistuksia yhtiöjärjestykseen ja pysäköintisopimukseen,

6 nimetä Länsi-Viikinmäen Pysäköinti Oy:n rakennusaikaisen hallituksen jäseniksi asuntotuotantotoimistosta toimitusjohtaja Sisko Marjamaan, hallintopäällikkö Markku Nyyssölän, projektipäällikkö Seidi Kivisyrjän, talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolta projektinjohtaja Heikki Rinteen ja kiinteistöviraston tonttiosastolta kiinteistölakimies Martti Tallilan sekä varajäseniksi asuntotuotantotoimistosta hankesuunnittelupäällikkö Seija Karvisen ja talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolta projekti-insinööri Erkki Sarven,

7 että Länsi-Viikinmäen Pysäköinti Oy:n tilintarkastajiksi valitaan tarkastuslautakunnan nimeämät tilintarkastajat.

Pöytäkirjanote asuntotuotantotoimikunnalle, Pihlajiston Kiinteistöt Oy:lle, päätöksessä mainituille ja tarkastuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Yhtiöjärjestysmalli
	Liite 2	Pysäköintisopimusmalli

6

LOHJA RUDUS OY AB:N SUUNNITTELUTARVERATKAISU- JA POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2007-1013

Lohja Rudus Oy Ab hakee (8.12.2006) suunnittelutarveratkaisua ja poikkeamislupaa rakennuskiellosta 32. kaupunginosan (Konala) tilalle RN:o 14:0 (osoite Betonitie 5) betoniaseman tilapäisten rakennusten ja laitteiden (1 100 k-m²), betonitehtaan, korjaamo- ja huoltorakennuksen, sideainesiilon, tuhkasiilon ja muuntamon, betoniautojen pesupaikan, kuiturakennuksen sekä lisäsiilojen rakennuslupien jatkamista varten.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että liiketoimintaa halutaan jatkaa alueella.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (10.4.2007), että hakemus koskee aluetta, jolla ei ole asemakaavaa, ja joka on siten maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n mukaista suunnittelutarvealuetta.

Lisäksi hakemus koskee aluetta, jolle asemakaavan muuttaminen tai laatiminen on vireillä, ja jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto.

Selostus Alueella ei ole asemakaavaa. Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003) alue on työpaikka-aluetta. Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajama-alueeksi. Alueen itäsivulla on merkintä seudullisesta viheryhteystarpeesta pohjoisesta etelään. Myös itä-länsisuuntainen viheryhteystarve on merkitty alueen tuntumaan. Pohjoispuolella on lisäksi varaus Kehä II:ta varten.

Noin 200 metrin etäisyydelle Lohja Rudus Oy Ab:n alueen koillispuolelle suunnitellaan Yleiskaava 2002:n mukaista Honkasuon asuntoaluetta. Pientalovaltaiselle asuinalueelle tulee noin 1 500–2 000 asukasta. Seudullinen viheryhteys kulkee tulevan asuntoalueen ja betoniaseman välistä. Honkasuon asemakaava on tarkoitus laatia vuosina 2007–2008.

Betoniasema on toiminut alueella jatketuin poikkeamis- ja tilapäisin rakennusluvin vuodesta 1982. Nykyiselle toiminnalle on myönnetty 10.1.2006 ympäristölupa, joka on voimassa toistaiseksi. Toiminnan laatu ja ympäristöluvan vaatimusten ajanmukaisuus tullaan arvioimaan seuraavan kerran vuoden 2011 aikana. Ympäristöluvan ehdoissa edellytetään, että hakija esittää selvitykset lähialueen maankäyttösuunnitelmista sekä betoniaseman ja saman alueen muiden laitosten yhdessä aiheuttamasta ympäristökuormituksesta 18.1.2011 mennessä.

Hakijan tarkoituksena on pysyttää tilapäiset rakennukset paikoillaan ja jatkaa nykyistä toimintaa.

Saadut lausunnot Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri

”Alue sijaitsee Vihdintien (st 120) ja Kehä II:n suunnittelualueen itäpuolella. Tämän hetkisen suunnittelutilanteen mukaan Kehä II:n linjaus ylittää Lohja Rudus Oy Ab:n alueen pohjoisosan. Kehä II:n yleissuunnittelu on kesken ja valmistuu vuoden 2007 loppuun mennessä. Kehä II:n rakentaminen ko. kohdalla tulee ajankohtaiseksi vasta 31.12.2012 jälkeen.”

Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelukeskuksesta on ilmoitettu sähköpostitse, ettei heillä ole huomautettavaa toiminnan jatkamiselle. Toimintaa pidetään tärkeänä lähialueilla, mm. Uusmäessä tapahtuvan uudisrakentamisen kannalta.

Vantaan kaupungin kaupunkisuunnittelu

”Tiehallinto laatii parhaillaan yhdessä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien kanssa Kehä II:n yleissuunnitelmaa, johon myös Lohja-Rudus Oy:n maa-alueen maankäyttö kiinteästi liittyy. Mm. sisäänajo Myyrmäen keskustaan suunnitellaan kyseisen alueen kautta. Lopullisia ratkaisuja ei vielä ole lyöty lukkoon.

Vantaan kaupunkisuunnittelu esittääkin sen tähden, että asiassa tehtäisiin myönteinen määräaikainen suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamispäätös nykyisen toiminnan sallimiseksi ja nykyisten rakennusten paikallaan pysyttämiseksi ainoastaan 31.12.2010 saakka. Pysyviä suunnittelutarveratkaisuja ja/tai poikkeamispäätöksiä ei tulevan Kehä II:n ja Vihdintien liittymän alueelle tule antaa, koska se aiheuttaisi haittaa meneillään olevalle Kehä II:n yleissuunnittelulle ja tulevalle alueen asemakaavoitukselle. Alueen lopullinen maankäyttö tuleekin ratkaista asemakaavalla johtuen myös Helsingin yleiskaavan yleispiirteisyydestä.”

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (9.2.2007). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Kirjallisia muistutuksia ei ole esitetty.

Suullisesti on esitetty seuraavat kannanotot:

Tontin 32055/3 osalta Map Suomi Oy:n edustaja on ilmoittanut, ettei yhtiöllä ole hakemuksesta muuta huomautettavaa, kuin että betoniaseman toiminnassa tulisi pölyn sidontaa tehostaa, koska kantautuvasta hienojakoisesta pölystä on haittaa yrityksen aroille tuotteille.

Lemminkäinen Oyj:n edustaja on ilmoittanut, ettei yhtiöllä on hakemuksen johdosta huomauttamista.

Lausunto Haettu toimenpide on Helsingin yleiskaava 2002:ssa työpaikka-alueeksi merkityllä alueella. Nykyisen toiminnan jatkamisesta ympäristöluvan mukaisesti ei ole erityistä haittaa. Toiminnalla tulee kuitenkin olemaan vaikutuksia lähiympäristön suunnitteilla olevaan maankäyttöön. Honkasuon asuntoalueen rakentamisen ja viereisen virkistysalueen käytön kannalta betoniaseman nykyistä toimintaa on tulevaisuudessa tarpeen uudistaa. Hakija on kaupunkisuunnitteluviraston kanssa käymissään neuvotteluissa pitänyt mahdollisena, että laitteet ja rakennelmat voitaisiin sijoittaa osittain maanalaisina tai varustaa ympäröivän maankäytön vaatimilla, riittävillä suojauksilla. Toiminnan arvioidaan aiheuttavan haittaa aikaisintaan Honkasuon uuden asuntoalueen käyttöönoton aikoihin. Tällöinkin naapuritonttien ja yleisten alueiden rakentamisen voidaan arvioida haittaavan enemmän kuin betoniaseman toiminnan. Honkasuon asuntoalueen edellyttämät toimenpiteet voidaan siten saattaa voimaan ympäristöluvan ajanmukaisuutta arvioitaessa vuonna 2011.

Lohja Rudus Oy Ab:n omistaman alueen asemakaavan laatimista ei ole aikataulutettu, joten toiminnan tulevaisuutta pitkällä aikavälillä eikä asemakaavassa asetettavia vaatimuksia pystytä tässä vaiheessa ennakoimaan.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että alueella olevaa toimintaa on tarkoituksenmukaista jatkaa ja nykyiset rakennukset pysyttää paikoillaan 31.12.2012 asti tai kunnes alueen maankäyttö on ratkaistu asemakaavassa. Betoniaseman toiminta on tarpeellinen lähialueiden rakennustoiminnalle. Toiminnasta aiheutuvaa pölyhaitan torjuntaa tulee tehostaa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto pitää perusteltuna viiden vuoden jatkoaikaa, vaikka Vantaan kaupungin lausunnossa esitetään määrä-ajan rajaamista 31.12.2010:een. Tiehallinnon lausunnon mukaan Kehä II:n liikennejärjestelyjen toteuttaminen on ajankohtaista vasta 31.12.2012 jälkeen. Koko alueen asemakaavoituksen keskeneräisyyden takia kaupunkisuunnitteluvirasto esittää, että rakennuslupien voimassaoloa suunnittelutarvealueella jatketaan 31.12.2012 asti ja myönnetään samalla poikkeus rakennuskiellosta.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä ja on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Rakentaminen ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia, mikäli lupa myönnetään määräaikaisena. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta 31.12.2012 asti.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää Lohja Rudus Oy Ab:lle poikkeuksen rakennuskiellosta sekä suunnittelutarveratkaisun määräaikaisena 31.12.2012 asti Konalan tilalle RN:o 14:0 päätöksen nro 2007-1013/526 mukaisesti.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Suunnittelutarveratkaisu- ja poikkeamispäätösluonnos (Konalan tila RN:o 14:0)
	Liite 2	Ympäristökartta (Konalan tila RN:o 14:0)
	Liite 3	Asemapiirros

7

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE XXXX JA XXXX XXXX:N POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2007-1012

XXXX ja XXXX XXXX pyytävät (29.1.2007) poikkeamislupaa 42. kaupunginosan (Kulosaari) korttelin nro 42026 tontille nro 7 (Armas Lindgrenin tie 11) autotallin muuttamiseen asuintilaksi niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että asunnon toiminnallisuutta halutaan rakennuksen sisäisin järjestelyin parantaa. Nykyisin eteinen puuttuu ja keittiö on ahdas. Kellarikerroksessa oleva venevaja otetaan käyttöön autotallina, jolloin tarvetta lisärakentamiselle ei muodostu.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (10.4.2007), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 28.5.1985 vahvistettu asemakaava nro 8630. Asemakaavan mukaan tontti on asuinrakennusten korttelialuetta (A). Tonttitehokkuus on e = 0,3, mikä 769 m² kokoisella tontilla vastaa enimmäiskerrosalaa 231 k-m². Lisäksi tontilla saa rakentaa autosuojatilaa enintään 40 m².

Rinteeseen sijoittuva rakennus on rakennettu vuonna 1960, jolloin tonttitehokkuus oli e = 0,4. Rakennuksessa on kaksi asuinkerrosta ja kellarikerros. Toteutunut kerrosala (269 k-m²) ylittää nykyisen asemakaavan sallitun kerrosalan 16 %:lla.

Hakijan tarkoituksena on muuttaa rakennuksen 1. kerroksessa oleva autotalli keittiön laajennukseksi ja työtilaksi (16 k-m²). Kellarikerroksessa oleva 16 m² kokoinen venevaja, johon on sisäänajo pihalta, muutetaan autotalliksi 29.3.2007 päivätyn piirustuksen mukaisesti.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että asemakaavan mukainen rakennusoikeus (231 k-m²) ylittyy suunnitelman mukaan 54 kerrosalaneliömetrillä (23 %). Rakennuksen ulkomitat eivät kasvaisi haettavan lisäkerrosalan tuloksena.

Osallisten kuuleminen Selvitys naapureiden kuulemisesta sekä naapureiden suostumukset on liitetty hakemusasiakirjoihin.

Lausunto Tontilla oleva rakennus on rakennettu silloisen asemakaavan mukaisesti. Rakennus ei ole suojeltu, mutta se tuo katunäkymään lisäarvoja edustaen aikakautensa rakennusperinteitä ja tyyliä. Haettu muutostyö johtaa rakennusoikeuden vähäistä suurempaan ylitykseen, mutta se tapahtuu rakennusvaipan sisäisinä järjestelyinä eikä aiheuta lisärakentamista tontilla.

Kaupunkikuvan kannalta on tärkeätä, että haettu muutostyö ja kerrosalan ylitys ei myöskään tulevaisuudessa johda lisärakentamiseen tontilla. Vehreyttä ja etelänpuolista oleskelutilaa on tontilla rajoitetusti eikä sitä tulisi enää pienentää esimerkiksi ylimääräisen autosuojan rakentamisella. Kun kellarissa oleva venevaja muutetaan autotalliksi, autosuojan kaavanmukaisesta rakennusoikeudesta on tontilla käytetty 32 m². Jäljelle jäävä 8 m² ei riitä ylimääräiseen autosuojaan eikä kaupunkisuunnitteluvirasto tule puoltamaan kerrosalan ylitystä, mikäli tällaista haettaisiin pihalle rakennettavalle autosuojalle.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että muutettavalle autotallille löytyy tässä tapauksessa korvaava ja toimiva tila rakennuksen kellarista. Tila, joka alun perin suunniteltiin venevajaksi, on hakijan ilmoituksen mukaan aikaisemmin käytetty autotallina ja pihalle on rakennettu ajotie. Haettu poikkeaminen parantaa asunnon pääkerroksen asuttavuutta eikä muuta rakennuksen kokoa.

Poikkeamisen erityinen syy on rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö sekä asuinolojen parantaminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli rakentamisessa noudatetaan 29.3.2007 päivättyä suunnitelmaa. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta, mikäli rakentamisessa noudatetaan 29.3.2007 päivättyä suunnitelmaa.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä XXXX ja XXXX XXXX:lle haettuun toimenpiteeseen 42. kaupunginosan korttelin nro 42026 tontille nro 7 ehdolla, että rakentamisessa noudatetaan 29.3.2007 päivättyä suunnitelmaa.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Kulosaaren tontti 42026/7)
	Liite 2	Asemapiirros

8

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE SRV YHTIÖT OYJ:N POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2007-820

SRV Yhtiöt Oyj pyytää (8.1.2007) lupaa poiketa asemakaavasta 20. kaupunginosan (Länsisatama, Jätkäsaari) alueella L 101 (Hietasaarenkuja 4-6) siten, että satama-alueelle olemassa olevaan varastorakennukseen L2 rakennetaan toimistotilaa ja olemassa olevaan varastorakennukseen L3 rakennetaan hotelli.

Molemmat makasiinirakennukset ovat voimassa olevassa asemakaavassa suojeltu ark-merkinnällä. Makasiinirakennuksiin ei ole asemakaavassa merkitty kerrosalaa. Lisäksi asemakaavasta poiketaan siten, että rakennetaan 710 k-m²:n suuruinen uudisrakennus poiketen vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (26.3.2007), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Makasiinit sijaitsevat Jätkäsaarenlaiturin vieressä, keskustasta tultaessa ennen Länsiterminaalia. Makasiinit on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck vuosina 1923 ja 1935, ja ne on suunniteltu alun perin satamavarastoiksi. Rakennukset omistaa Helsingin Satama.

Alueella on voimassa 12.12.1979 vahvistettu asemakaava nro 8043. Asemakaavan mukaan makasiinit kuuluvat satama-alueeseen (LS). Makasiinit on merkitty asemakaavassa rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi rakennuksiksi (ark):

Rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten rakennusala. Tällä rakennusalalla olevaa rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia purkamis-, lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka tärvelevät julkisivujen tai vesikaton rakennustaiteellista arvoa tai tyyliä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus lisärakentamis- tai muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla.

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Jätkäsaaren osayleiskaavan 21.6.2006. Siinä makasiinien alue on merkitty Lähipalvelu- ja työpaikka-alueeksi (PL/TP). Työpaikkarakentamisen tulee olla ympäristövaikutuksiltaan liike-, toimisto- ja näihin verrattavia tiloja. Makasiinirakennukset on merkitty suojelumerkinnällä (sr).

Alueen asemakaavaluonnosta valmistellaan. Asemakaavaehdotus on tarkoitus viedä kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn syksyllä 2007. Asemakaavan on arvioitu saavan lainvoiman loppuvuodesta 2008. Hankkeen rakentaminen halutaan kuitenkin aloittaa mahdollisimman pian.

Nykytilanteessa osa makasiinien tiloista on sataman toimintaan liittyvien yritysten vuokraamia, osa muille yrityksille vuokrattuja. Osa tiloista, varsinkin ylimpien kerrosten kylmät tilat, ovat tyhjinä tai varastotilana.

Hakijan toimesta Arkkitehtitoimisto SARC Oy on laatinut viitesuunnitelman hotelli- ja ravintolatilojen sekä Tallink Oy:n pääkonttorin sijoittamisesta makasiinirakennuksiin. Hakija on toimittanut käsittelyn kuluessa uudet piirustukset, jotka on päivätty 1.3.2007.

Hotelli sijoittuisi suurempaan makasiiniin L3 ja pääkonttori makasiiniin L2. Tämä merkitsee rakennusten sisätilojen kokonaisvaltaista uudelleenmuokkaamista. Molempien rakennusten keskiosasta purettaisiin koko rakennuksen korkuinen osa leveää valokuilua varten, jolloin suuri osa hotellihuoneita ja toimistotiloja avautuisi tähän valopihaan. Tämän perusratkaisun ansiosta suojeltaviin julkisivuihin ei tarvitse avata uusia aukkoja, ja muutokset julkisivuihin olisivat mahdollisimman pieniä. Lastausovien tilalle tulee lasi ja säleiköt, joiden taakse osa hotellihuoneiden ja toimistotilojen ikkunoista sijoitetaan.

Lisäksi rakennukset on tarkoitus yhdistää 710 k-m²:n suuruisella yksikerroksisella lasijulkisivuisella rakennusosalla, johon sijoitetaan sisäänkäyntijärjestelyt, aula- ja palvelutiloja. Tämä uusi rakennusosa avautuu sekä kadulle että merelle. Rakennuksen L2 ensimmäiseen kerrokseen on osoitettu liike- ja asiakaspalvelutiloja yhteensä n. 780 m². Rakennuksen L3 ensimmäiseen kerrokseen on osoitettu ravintola/liiketiloja n. 1 330 m². Näiden tilojen merkitys on oleellinen Jätkäsaaren kaupunkikuvalle ja ranta-alueen elävyydelle.

Suunnitelman mukaan makasiinin L2 koko kerrosala on yhteensä n. 6 400 k-m² ja makasiinin L3 koko kerrosala yhteensä n. 8 800 k-m² käsittäen n. 150–200 hotellihuonetta. Olemassa olevaan kellariin saadaan noin 34 autopaikkaa. Vireillä olevassa asemakaavan muutoksessa tutkitaan tarvittavien lisäpaikkojen määrä ja sijoitus. Pysäköintipaikat tulee mitoittaa normin 1ap/350 k-m² mukaisesti.

Kaupunkisuunnitteluviraston mielestä esitetty uusi käyttö ja hotelli soveltuvat erinomaisesti kyseiseen paikkaan ja tuovat palveluja sataman matkustajavirtojen äärelle sekä tuleville asukkaille. Uusien toimistotilojen rakentaminen makasiiniin L2 voidaan hyväksyä, mikäli ensimmäisen kerroksen tilat n. 780 m² meren puolella käytetään yleisölle avoimiksi palvelutiloiksi. Viitesuunnitelman periaatteet ovat hyvä pohja jatkosuunnittelulle kuitenkin sillä edellytyksellä, että kaupunginmuseon lausunnossa esitetyt näkökohdat sisätiloista ja laadittavasta selvityksestä ja inventoinnista otetaan jatkosuunnittelussa huomioon. Samoin makasiineihin kiinteästi liittyvä satamanosturi tulee säilyttää ja pitää kunnossa kiinteistöön kuuluvana osana.

Länsisataman makasiineja L2 ja L3 koskeva alustava rakennushistorian selvitys on päivätty 4.1.2007.

Haettu toimenpide poikkeaa voimassa olevasta asemakaavasta käyttötarkoitusten osalta ja uudisrakennusosan osalta lisäksi siten, että sille ei ole asemakaavassa rakennusalaa. Voimassa olevassa asemakaavassa ei myöskään ole osoitettu kerrosalaa rakennuksille. Hanke on valmisteilla olevan Jätkäsaaren aloitusalueen asemakaavan muutoksen mukainen.

Kaupunginhallituksen varauspäätös

Kaupunginhallitus päätti 16.10.2006 varata SRV Yhtiöt Oyj:lle Länsisatamasta makasiinit L2 ja L3 niihin liittyvine tonttialueineen Tallink Finland Oy:n hotellin tutkimista ja suunnittelua varten 31.12.2007 saakka seuraavin ehdoin:

1. Makasiinien ja niihin liittyvän tonttialueen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kaupunginmuseon, Helsingin Sataman, alueen toteutusprojektin ja kiinteistöviraston kanssa.

2. Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, mikäli alueelle ei saada voimaan varauspäätöksen mukaista asemakaavan muutosta tai poikkeamislupaa eikä rakennuksia tontteineen voida luovuttaa.

3. Rakennuksista (mm. rakenteista) tulee tehdä rakennushistoriallinen selvitys ja tilakohtainen inventointi, joka palvelee historiatietojen dokumentoinnin lisäksi niin suunnittelua kuin rakentamistakin.

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa Helsingin Satamaa kiirehtimään toimenpiteitä, joilla makasiinit L2 ja L3 voitaisiin luovuttaa varauksensaajalle hotellihankkeen ja kaavamuutoksen mukaisessa aikataulussa.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan jatkamaan varausta perustelluista varauksensaajasta johtumattomista syistä enintään 31.12.2008 saakka.

Nyt haettavana olevassa poikkeusluvassa makasiinin L2 käyttötarkoitus poikkeaa kaupunginhallituksen varauspäätöksessä mainitusta hotellikäytöstä. Tämä pienempi makasiini on osoitettu pääkäyttötarkoitukseltaan toimistotilaksi (toimistotilaa noin 35 % kokonaiskerrosalasta). Suurempi makasiini L3 on kaupunginhallituksen varauspäätöksen mukaisesti hotelli.

Saadut lausunnot ja viranomaisneuvottelut

Kaupunginmuseon lausunnot

Kaupunginmuseo on 25.11.2005 antanut ennakkolausunnon makasiinien muuttamisesta hotellikäyttöön 31.10.2005 päivättyjen suunnitelmien perusteella. Tällöin molemmat makasiinit oli osoitettu hotellikäyttöön. Kaupunginmuseo katsoo ennakkolausunnossaan, että rakennussuojelun näkökulmasta paras vaihtoehto olisi, että varastokäyttö rakennuksissa jatkuisi vastaisuudessakin. Koska koko Jätkäsaaren alue on muuttumassa pääosin asuinalueeksi ja koska tavarasatamaan liittyneitä varastotoimintoja ei nykyisessä laajuudessaan paikalla enää tarvita, ei varastokäytöllä ole tulevaisuutta. Ehdotettu uusiokäyttö avaa rakennukset aikaisempaa laajemmalle yleisölle, ja vaikka niiden rakennus- ja käyttöhistoria hämärtyykin muutosten myötä, sälyttäisivät ne kaupunginmuseon mielestä ulkoiselta olemukseltaan merkityksensä arkkitehtonisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaina sekä kaupunkikuvallisesti erittäin merkittävinä rakennuksina.

Lisäksi lausunnossa todetaan, että sisätilojen osalta molempien rakennuksien porrashuoneiden rakenteet ja yksityiskohdat tulee säilyttää. Samoin L3:ssa säilynyt entisen tullikonttorin kiinteä sisustus on arvokas sisätila, jonka säilyminen tulee käyttötarkoituksen muutoksesta huolimatta taata.

Ravintolasalien ja kokoustilojen yksityiskohtaisemman suunnittelun tavoite tulee olla alkuperäisen arkkitehtuurin ominaispiirteiden huomioon ottaminen. Lisäksi esitetään rakennushistoriallisen selvityksen ja tilakohtaisen inventoinnin laatimista palvelemaan niin suunnittelua kuin rakentamistakin.

Kaupunginmuseo toteaa (21.5.2007) lisäksi seuraavaa:

Kaupunginmuseo on aiemmin (25.11.2005) antanut puoltavan lausunnon makasiinien L2 ja L3 käyttötarkoituksen muutoksesta hotelliksi.

Nyt esillä olevissa arkkitehtitoimisto SARCin 3.1.2007 päiväämissä suunnitelmissa makasiini L2:een tulisikin Tallink-yhtiön pääkonttori, eli ylimmät kerrokset muutettaisiin toimistotiloiksi.

Museo ei näe estettä esitetylle muutokselle. Rakennussuojelun näkökulmasta toimistokäyttö on parempi vaihtoehto, koska se ei edellytä hotellikäytön vaatimia muutoksia paloturvallisuuden osalta. Museo esittää, että toimistotiloissa säilytettäisiin tiloille ominainen avaruus ja avoimuus.

Helsingin ympäristökeskus

Ympäristökeskuksen edustajien kanssa on keskusteltu asiasta. Todettiin, että makasiinien lähialueen ympäristötekijöitä on selvitetty Jätkäsaaren osayleiskaavan valmistelun ja asemakaavatyön yhteydessä varsin pitkälle. Suunnitelman toteuttamiselle ei ole esteitä, jos lähialueelta vastaavat selvitykset, kuin kaavoituksen yhteydessä tehdään, ovat olemassa.

Uudenmaan ympäristökeskus

Makasiinien muuttamisesta hotelliksi on keskusteltu myös Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa 19.4.2006. Todettiin, että nykyisen asemakaavan suojelumääräyksestä ei poiketa. Lisäksi todettiin, että alueen maaperää, ilmanlaatua ja melua on selvitetty varsin pitkälle kaavatyön yhteydessä, ja näitä ympäristötekijöitä koskevat ongelmat ovat hallittavissa. Selvityksiä tulee jatkosuunnittelun yhteydessä tarvittaessa tarkentaa. Asiassa voitaneen edetä ympäristökeskuksen poikkeamispäätöksellä, johon tarpeelliset ehdot tullaan merkitsemään. Tällöin hanketta päästäisiin toteuttamaan aikaisemmin, kuin valmisteltava varsin laaja aloitusalueen asemakaava on lainvoimainen.

Osallisten kuuleminen Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska rakennuspaikka sijaitsee niin, että kaupungin satama-alue ympäröi rakennuksia, ja lähin naapuri sijaitsee Hernesaaressa Hietalahden toisella puolella.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hanke voidaan toteuttaa, koska se on Jätkäsaaren hyväksytyn osayleiskaavan mukainen ja vireillä olevan Jätkäsaaren aloitusasemakaavan ja asemakaavan muutoksen mukainen.

Poikkeamisen erityinen syy on, että Jätkäsaaren rakentaminen voi alkaa mahdollisimman pian osittain vajaakäytössä olevien arvokkaiden rakennusten kunnostuksella aluetta elävöittäväksi ja palveluja sisältäväksi kohteeksi.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli rakentamisessa noudatetaan 1.3.2007 päivättyä periaatesuunnitelmaa, mukaan lukien ensimmäisen kerroksen käyttö liike- ja ravintolatiloina makasiinissa L2 (noin 780 m²) ja makasiinissa L3 (noin 1 330 m²), ja makasiinien jatkosuunnittelussa otetaan huomioon kaupunginhallituksen ja kaupunginmuseon määrittelemät ehdot rakennuksen suojelulle, mikä tarkoittaa muun muassa suojeltavien sisätilojen ja satamanosturin säilyttämistä. Lisäksi kiinteistölle tulee toteuttaa autopaikkoja laskentaohjeen 1ap/350 k-m² mukaisesti. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta edellä olevilla ehdoilla.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä SRV Yhtiöt Oyj:lle haettuun toimenpiteeseen 20. kaupunginosan alueelle L101 ehdolla, että rakentamisessa noudatetaan 1.3.2007 päivättyä periaatesuunnitelmaa, mukaan lukien ensimmäisen kerroksen käyttö liike- ja ravintolatiloina makasiinissa L2 ja makasiinissa L3, ja makasiinien jatkosuunnittelussa otetaan huomioon kaupunginhallituksen ja kaupunginmuseon määrittelemät ehdot rakennuksen suojelulle, muun muassa suojeltavien sisätilojen ja satamanosturin säilyttäminen. Lisäksi kiinteistölle tulee toteuttaa autopaikkoja laskentaohjeen 1ap/350 k-m² mukaisesti.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Asemapiirros
	Liite 2	Ympäristökartta

9

LAUSUNTO VANTAAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA

Khs 2007-1030

Kaj toteaa, että Vantaan kaupunki on pyytänyt Helsingin kaupungilta lausuntoa osayleiskaavaehdotuksesta 8.6.2007 mennessä (lisäaika 20.6.2007).

./. Vantaan lausuntopyyntö ja sen yhteydessä lähetetty vastine kaupunginhallituksen yleiskaavaluonnoksesta antamaan lausuntoon (9.5.2005) on esityslistan tämän asian liitteenä 1.

Neljään osaan ilmansuunnittain jaettu kopio osayleiskaavaehdotuskartasta merkintöineen ja määräyksineen ovat esityslistan tämän asian liitteenä 2.

Yleiskaavaehdotus ja siihen liittyvä aineisto löytyvät Vantaan Internet-sivuilta osoitteesta www.vantaa.fi/kaupunkisuunnittelu. Kartta löytyy sähköisenä Vantaan karttapalvelusivuilla: http://kartta.vantaa.fi.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (21.5.2007), että Vantaan kaupunginhallitus päätti 19.3.2007 asettaa Vantaan yleiskaavaehdotuksen nähtäville maankäyttö- ja rakennuslain 19 §:n mukaisesti sekä oikeuttaa kaupunkisuunnittelun pyytämään tarvittavat lausunnot. Vantaan yleiskaavaehdotukseen kuuluu koko Vantaa lukuun ottamatta aluetta, jolle Vantaan kaupunginvaltuusto on 19.6.2006 hyväksynyt Marja–Vantaan osayleiskaavan. Yleiskaava korvaa Vantaan yleiskaavan (1992), Kaakkois-Vantaan yleiskaavan (2002), Lentoasemantien osayleiskaavan (2001) sekä Vierumäki–Vallinojan osayleiskaavan (1990).

Yleistä Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi seikkaperäisen lausuntonsa Vantaan yleiskaavaluonnoksesta kaupunginhallitukselle 7.4.2005. Kaupunkisuunnitteluvirasto toistaa lausunnon kannanotot, että yleiskaava on huolellisesti valmisteltu ja selkeä esitystavaltaan, esitetty kaupunkirakenne liikennejärjestelmineen turvaa pääosin osaltaan seudun kehittämisen, ja että Vantaan yleiskaava tulee vahvistamaan seudun ja myös Vantaan kaupungin kilpailukykyä sekä ohjaa yhdyskuntarakenteen kehittämistä tavoitteiden mukaisesti eheyttävällä tavalla.

Lausunnossa esitettiin huoli tehokkaaseen joukkoliikenteeseen tukeutuvien asuntorakentamisalueiden riittämisestä seudun asuntotarjonnan turvaamiseksi. Asuntorakentamismahdollisuuksien turvaaminen Helsingin seudulla saattaa edellyttää yleiskaavatasoista tarkastelua tulevaisuudessa jo lyhyelläkin tähtäyksellä. Yleiskaavaehdotuksessa on luonnosta tarkistettu siten, että Veromiehessä työpaikka-alueita (TP) ja A2 asuinalue on merkitty asuin- ja työpaikka-alueiksi (A/TP). Tarkistuksella mahdollistetaan monipuolisen asuin- ja työpaikka-alueen kehittäminen Veromieheen.

Kaakkois-Vantaan osalta yleiskaavaluonnosta ei ole muutettu. Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti lausunnossaan, että metron jatkaminen Sipooseen tulee olla mahdollista, ja että Länsimäen ja Sipoon rajan väliset alueet tulisi varata asuntorakentamiseen.

Kun Sipoon lounaisosaa koskeva kuntajaon muutos on parhaillaan valtioneuvostossa ratkaistavana ja Sipoossa tekeillä oleva yleiskaava on luonnosvaiheessa, olisi kaupunkisuunnitteluviraston mielestä oikea yleiskaavamerkintä Kaakkois-Vantaalla ollut selvitysalue. Alueen rajaaminen yleiskaavan ulkopuolelle ei olisi tarkoituksenmukaista, koska tuolloin voimaan jäävä Kaakkois-Vantaan osayleiskaava on varauksiltaan lähes identtinen Vantaan yleiskaavaehdotuksen kanssa.

Liikenne Maakuntakaavan liikenneverkkovaraukset sisältyvät yleiskaavaehdotukseen ja kaavassa on varauduttu kaikkiin PLJ 2007 liikennejärjestelmässä esitettyihin liikenneverkkojen kehittämishankkeisiin. Erityisesti on hyvä, että yleiskaavaluonnoksesta poiketen yleiskaavakartassa on osoitettu metron mahdollinen jatkuminen Mellunmäestä Vantaalle ohjeellisella nuolella, joka mahdollistaa mm. metron jatkamisen Sipooseen. Valitettavaa sen sijaan on, että yleiskaavassa ei ole selvitetty Helsingin kaupungin yleiskaavaluonnoksesta antamassa lausunnossa mainitsemia Rajavartiolaitoksen helikopteritukikohdan sijoittamista Helsinki-Vantaan lentoaseman alueelle tai sen ympäristöön, eikä suoran ja nopean raideyhteyden toteuttamisvaihtoehtoja Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Helsingin keskustan välille.

Yhdyskuntatekninen huolto, yleistä

Vantaan yleiskaava on hyvä esimerkki yleiskaavallisesta suunnittelusta, jossa on tunnistettu tarve ohjata kasvavan ja tiivistyvän kaupungin yhdyskuntakehitystä myös yhdyskuntateknisen huollon ja tärkeimpien haitallisten ympäristövaikutusten hallinnan osalta. Vantaan merkittävä koko, kaavan suhteellisen suuri tarkkuus sekä kaavaselostus ja sen liitteet antavat tältä osin vaikutelman kaupungin eri hallinnonalojen laajasta yhteistyöstä. Vantaan yleiskaava luo hyvän pohjan kaupungin kasvun edellytysten ja toimintojen jälkihuollon turvaamiselle.

Yhdyskuntatekninen huolto ja ympäristöhäiriöt

Merkittävä osa Vantaalla kulutettavasta vesijohtovedestä toimitetaan Helsingistä. Erityisesti Vantaan länsiosiin ennustettu kaupungin kasvu lisää tätä osuutta tulevaisuudessa. Helsingin ja Vantaan kaupungeilla on normaaliaikojen vesihuollon lisäksi yhteistyötarvetta myös vedenhankinnan kriisitilanteiden vesihuollon hoitamisessa. Veden johtaminen Vantaalle Helsingistä helpottaa Vantaan käytössä oleville pohjavesialueille tulevan lisärakentamisen edellytyksenä olevan, myös yleiskaavan määrittämän pohjaveden suojelun tavoitteiden saavuttamista.

Kaikkiaan tämänkertaisen yleiskaavan pohjaveden suojelua ja meluntorjuntaa koskevat kaavamääräykset vaikuttavat harkituilta ja oikein mitoitetuilta.

Kaavassa on riittävästi merkintöjä myös seudulle ja Helsingille tärkeille yhdyskuntateknisen huollon yhteyksille, laitoksille ja tulevaisuuden aluevarauksille. Tällaisia ovat mm. Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n Päijännetunneli ja Silvolan tekojärvi, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän meriviemäri sekä energiahuollolle tärkeät korkeajänniteyhteydet ja maakaasuputket.

Kaavan merkinnät mahdollistavat myös Helsingin jätehuollon seudulliselle hoitamiselle tärkeiden ylijäämämaiden loppusijoitusalueiden (Pitkäsuo, laajennettu Kiilan alue) ja yhdyskuntajätteen polton (Långmossebergen) jatkosuunnittelun.

Virkistys ja suojelu Vantaan yleiskaavan keskeisiä tavoitteita ovat olleet viheralueverkoston jatkuvuuden turvaaminen ja luonnonsuojelun edistäminen sekä luonnon monimuotoisuuden säilyminen. Yleiskaavaehdotuksessa säilyy yleiskaavan 1992 virkistysalueverkoston perusrakenne ja yleiskaavaehdotus toteuttaa maakuntakaavassa määriteltyä seudullista verkostoa. Yleiskaavaehdotuksessa osoitetut riittävät virkistysyhteydet ja laajat viheralueet edistävät myös Helsingin ja Vantaan arvokkaiden luontokohteiden säilymistä.

Seudullisten virkistysalueiden ja -yhteyksien jatkumista Helsingistä Vantaalle ja Sipooseen pidetään tärkeänä myös Helsingin uudessa maankäytön kehityskuvan luonnoksessa. Virkistysyhteydet mahdollistavat vantaalaisten pääsyn Helsingin vihersormille. Västerkullan kiilassa viheralueiden laajuus sekä se miten pohjois-eteläsuuntainen viheryhteys Helsingistä Sipooseen turvataan, tulisi kuitenkin päättää vasta Sipoon suunnitelmien ja alueliitosasian ratkettua.

Vantaan yleiskaavaehdotuksessa Vantaanjoen Helsingin rajalla olevat ranta-alueet on varattu pääosin lähivirkistysalueiksi ja niille on merkitty ohjeelliset ulkoilureitit. Yleiskaavaehdotuksesta puuttuu kuitenkin Kuninkaantammesta Vantaan Kahluuniityn kautta Vantaanjoelle kulkeva ohjeellinen ulkoilureitti, johon Kuninkaantammen osayleiskaavassa on varauduttu. Ruutinkosken luonnonsuojelualueen kohdalle on Pakkalaan aiemmin esitetyn A2- ja VL-alueen sijaan esitetty nyt laajaa urheilu- ja virkistysaluetta (VU), josta osa sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Jatkosuunnittelussa on oleellista, että alueen maisema säilyy avoimena.

Maaseudun kulttuurimaisen kyläkuvallisesti ja maisemallisesti arvokkaat alueet ovat merkittävästi laajemmat kuin yleiskaavan 1992 kulttuurihistoriallisesti merkittävät ympäristökokonaisuudet. Edellisestä yleiskaavasta poiketen yleiskaavaehdotuksessa edistetään myös kaupunkimaiseman vaalimista. Kyläkuvallisesti ja maisemallisesti arvokkaat alueet Vantaanjokilaaksossa muodostavat kuitenkin pienemmän aluekokonaisuuden kuin miksi sen valtakunnallisesti arvokkaaksi määritelty maisema-aluekokonaisuus on aiemmin arvioitu. Esimerkiksi. Tammiston kohdalla osa valtakunnallisesti arvokkaasta Vantaanjokilaakson maisema-alueesta on jo osin rakennettu, joten jäljelle jääneen maisema-alueen suojelu on nyt entistä tärkeämpää.

Yhteenveto Kaupunkisuunnitteluvirasto pitää tärkeänä, että Helsingin seudun kehitysmahdollisuudet turvataan rannikkovyöhykkeellä. Sekä Sipoon suunnan suunnittelutilanteen keskeneräisyyden vuoksi että rannikkovyöhykkeen kehitysmahdollisuuksien turvaamiseksi tulisi Kaakkois-Vantaan alue merkitä yleiskaavaehdotuksessa selvitysalueeksi.

Kiinteistövirasto toteaa (24.5.2007), että Vantaan kaupunki on asettanut yleiskaavaehdotuksen nähtäville ja pyytänyt siitä lausunnot. Helsingin kaupunki antoi seikkaperäisen ja laajan lausuntonsa Vantaan maankäytön kehityskuvasta ja yleiskaavan tavoitteista 25.8.2003. Vantaa antaa nyt vastineensa Helsingin lausuntoon.

Kiinteistötoimi oli mukana kaupungin lausunnon valmistelussa ja kiinnitti erityisesti huomiota Vantaan kaakkoisosan suunnitteluun. Viraston lausunnossa todettiin, että yleiskaavaehdotuksessa ei otettu huomioon pääkaupunkiseudun tulevaa kasvua itään Sipoon suuntaan eikä metron jatkamista, vaan alue oli merkitty pääosin viheralueeksi ja suojelualueeksi. Helsinki katsoi lausunnossaan tällaisen kaavoituksen olevan kaupunkien kesken sovittujen yhteistoimintalinjausten vastaista.

Vastineessaan Helsingin lausuntoon Vantaa toteaa, että pääkaupunki-seudun kuntien yhteistyösopimuksen mukaan kestävän kehityksen mukainen yhdyskuntarakenne seudulla edellyttää kaupunkirakenteen saumatonta jatkumista itään, ja sen kytkemistä raideliikenneyhteyden varteen. Edelleen vastineessa todetaan Vantaan pitävän tärkeänä Helsingin metropolialueen monipuolista kehittämistä ja suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti tarvittaviin kuntajaotuksen muutoksiin, koska se mahdollistaa seudullisesti ja myös valtakunnallisesti merkittävän asuntorakentamisen lisäämisen Sipoon suunnalla. Samalla se parantaa Vantaan kaakkoisosien kehittämismahdollisuuksia.

Näistä toteamuksista huolimatta Vantaan vastineessa todetaan, ettei alueelle ole tässä vaiheessa edellytyksiä osoittaa metron jatkamiseen perustuvaa maankäyttöä. Yleiskaavaehdotusta ei siis tältä osin ole muutettu. Aluetta ei myöskään ole merkitty selvitysalueeksi tai varustettu nykyinen käyttö/uusi käyttö merkinnällä, kuten Helsingin lausunnossa vaihtoehtoisesti esitettiin.

Viraston käsityksen mukaan Vantaan yleiskaavassa olisi syytä merkitä Kaakkois-Vantaalla Porvoon väylän eteläpuolella oleva rakentamaton alue tässä vaiheessa selvitysalueeksi. Alueen kaavoitusta tulee jatkaa kaupunkien tiiviinä yhteistyönä vireillä olevan kuntajaotuksen muutos-esityksen ratkaisemisen jälkeen.

Virastolla ei ole muuta huomauttamista Vantaan yleiskaavaehdotukseen.

Rakennusvirasto toteaa (18.5.2007), että pääkaupunkiseudun suuret liikenteelliset ja asumiseen liittyvät asiat on pystyttävä käsittelemään yhteistyössä seudullisena kokonaisuutena. Suomen kaupungistumisaste on edelleen niin alhainen, että väestön siirtymisen metropolialueelle voidaan ennustaa jatkuvan voimakkaana pitkälle tulevaisuuteen.

Uudenmaan maakuntakaavan, Helsingin Yleiskaava 2002:n, Espoon eteläosien ja Vantaan yleiskaavan valmistelu on tehty pääosin samanaikaisesti. Tämä on antanut hyvän mahdollisuuden kaavalliseen yhteistyöhön. Seudun kehittämisen suuntaviivoista ja ratkaisuista on pääosin yhteinen näkemys, vaikka myös Helsingillä ja Vantaalla on edellä kuvatulla tavalla muutamia erilaisia näkemyksiä mm. maankäytön ja liikenteen kehittämisestä. Tärkeää on, että näkemyserot pystytään hoitamaan niin, ettei seudun kehittäminen tarpeettomasti vaikeudu.

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan yhteistyö luo toivottavasti toimivan foorumin näkemysten yhteensovittamiselle. Näiden tulisi heijastua ja konkretisoitua kaupunkien yleiskaavoissa.

Seudun asuntotarjonnan turvaamiseksi yleiskaavaan tulee lisätä uusia asuntorakentamisalueita. Ne tulee tukea tehokkaaseen joukkoliikenteeseen. Seudullisen joukkoliikennejärjestelmän jatkokehittämiselle myös idässä on luotava edellytykset. Metroa on jatkettava Länsimäestä Sipoon rajalle niin, että se on luontevasti jatkettavissa ainakin Östersundomiin asti. Länsimäen ja Sipoon rajan väliset alueet on varattava asuntorakentamisen alueeksi niin, että pohjois-eteläsuuntainen virkistysyhteys turvataan.

Rakentamisesta tulevien ylijäämämassojen huolto on asia, joka on hoidettava seudullisena yhteistyönä.

Myös jätehuollon vaihemaakuntatyö on alkamassa ja siinä tulisi hoitaa seudullisella tasolla ylijäämämassojen huollon varmistaminen.

Helsingin kaupungin rakennusvirasto on valmis jatkossakin kehittämään seudullista yhteistyötä ja osaamista oman toimialansa puitteissa seudun kuntien kanssa.

Ympäristökeskus toteaa (15.5.2007), että Helsingin kaupungin ympäristökeskus on Vantaan yleiskaavaluonnoksesta 5.4.2005 antamassaan lausunnossa huomauttanut, ettei vaikutusten arviointi ole ollut mukana yleiskaavaluonnoksen valmistelussa, vaan tehdään luonnoksen lausuntokierroksen jälkeen.

Yleiskaavaehdotuksen selostuksessa viitataan useissa kohdissa vaikutusten arvioinnin erillisraportteihin, mutta selostuksesta puuttuu yhteenveto vaikutusten arviointiselvityksistä. Selostuksesta ei käy kunnolla ilmi, miten vaikutusten arviointi on otettu huomioon yleiskaavan ratkaisuissa. Vaikutusten arvioinnin ja kaavavalmistelun suhde jää hahmottumatta. Sen sijaan yleiskaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin on käsitelty hyvin.

Yleiskaavaselostuksessa tulisi olla oma luku Vantaan yleiskaavaehdotuksen natura-arvioinnista.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen

Vantaan yleiskaavan selostuksessa tulisi arvioida myös kaavaehdotuksen ilmastovaikutuksia ja käsitellä ilmastonmuutokseen sopeutumista: miten maankäyttö vaikuttaa ilmastonmuutokseen, millaisilla keinoilla muutosta voitaisiin hillitä, miten muutos vaikuttaa alueiden käyttömahdollisuuksiin Vantaalla ja miten haitallisia vaikutuksia voitaisiin vähentää.

Kasvihuonekaasupäästöarvioiden laatimista yleiskaavojen vaikutusten arvioinnissa esitetään mm. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian 2030 luonnoksessa, jota on valmisteltu samaan aikaan Vantaan yleiskaavan kanssa. Ilmastovaikutusten arviointiin tulevat velvoittamaan todennäköisesti myös tarkistettavina olevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet.

Liikenne ja melualueet Yleiskaavaehdotuksen johtavana periaatteena on eheyttävä rakentaminen. Vantaan keskusten ja asuntoalueiden sijoittumista ohjaa raideliikenne. Kaavan tavoitteet liikenne- ja maankäyttöratkaisujen yhteensovittamisesta ovat hyvät.

Kuten yleiskaavan selostuksessa todetaan, on seudun liikenneratkaisuissa painotettava joukkoliikenneyhteyksiä.

Vantaan asukas- ja työpaikkamäärät kasvavat huomattavasti. Tällä hetkellä joukkoliikenteen kulkutapaosuus on Vantaan eri osissa 14 – 38%. Pienimmillään osuus on Kivistön – Seutulan – Riipilän alueilla. Suunniteltu Vantaankosken ja pääradan yhdistävä Kehärata onkin erittäin tärkeä täydennys joukkoliikenteen runkoverkkoon ja se tulisi rakentaa mahdollisimman pian palvelemaan nykyisten ja uusien työpaikka- ja asuntokeskittymien ja lentoaseman seudun välisiä liikennöintitarpeita. Myös itämetron jatkamista on kiirehdittävä.

Raideliikenteen ohella tarvitaan koko seudulla edelleen myös muita poikittaisen joukkoliikenteen palvelutason voimakkaita parannustoimia.

Yleiskaavaselostuksessa kerrotaan, että kaavaehdotuksen uudet rakentamisalueet ovat useassa kohdassa osittain liikennemelualueilla ja että melu on otettava huomioon rakennusten sijoittelussa ja meluesteiden rakentamisessa. Vantaalla jouduttaneenkin asemakaavavaiheessa käyttämään kaavamääräystä, jonka mukaan meluesteet on toteutettava ennen uusien asuinrakennusten käyttöön ottoa. Helsingissä määräys on jo monissa vilkkaiden pääväylien varteen tulevien asuinalueiden kaavoissa. Sekä pääkaupunkiseudun kuntien että Tiehallinnon ja Ratahallintokeskuksen on tehostettava meluntorjuntatoimia.

Virkistys- ja luontoalueet

Yleiskaavaselostuksessa on hyvin esitetty tiedot Vantaan luonnonalueista ja maisema-alueista. Helsingin ja Vantaan rajalla olevat jokivarret lähialueineen ovat seudun asukkaiden yhteisiä virkistysalueita, joilla on myös paljon arvokkaita luontokohteita.

Helsinki on laatinut omistamilleen Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura-alueen osille hoito- ja käyttösuunnitelmat. Kaikkien Helsingin ja Vantaan rajalla olevien virkistysalueiden sekä niitä yhdistävien ulkoilureittien ja ratsastusreittien suunnittelussa ja toteutuksessa tarvitaan tiivistä yhteistyötä. Osa alueista on kovin kulutusarkaa maastoa, ja seudun tiivistyessä luontoalueiden kulutuspaine kasvaa jatkuvasti.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Vantaan kaupungille seuraavan sisältöisen lausunnon Vantaan yleiskaavaehdotuksesta.

Kaupunginhallitus antoi lausuntonsa Vantaan maankäytön kehityskuvasta ja yleiskaavan tavoitteista 25.8.2003 ja seikkaperäisen lausunnon yleiskaavaluonnoksesta. Molemmissa lausunnoissa kiinnitettiin vakavaa huomiota erityisesti siihen seikkaan, ettei Vantaa lainkaan ole ottanut yleiskaavassaan huomioon seudullisessa yhteistyössä erittäin tärkeänä pidettyä kaupunkirakenteen avaamista raideliikenteen (metron jatkeen) varassa Helsingistä itään Vantaalle ja edelleen Sipooseen. Yleiskaavan aluevarausmerkinnät Vantaalla ovat tältä osin ennallaan eli pääosin suojelu- ja virkistysalueita.

Näin siitä huolimatta, että Uudenmaan maakuntakaavassa merkittävä osa nk. Västerkullan kiilan alueesta, aina Kehä III:een saakka on osoitettu taajama-alueeksi. Kaavaselostuksen sivulla 14 todetaan, että maakuntahallitus päätti 23.8.2004 maakuntakaavaehdotusta käsitellessään edellyttää, että” nk. Västerkullan alueen kehittämisvaihtoehdot selvitetään vaihekaavan tai muun vastaavan prosessin kautta yhteistyössä asianomaisten viranomaisten kanssa. Selvitystyö ei ole vielä käynnistynyt.”

Meneillään oleva yleiskaavatyö olisi tarjonnut tähän mitä parhaimmat mahdollisuudet. Länsimäen ja Sipoon rajan väliset alueet tulisi voida varata asuntorakentamiseen, samalla kuitenkin tärkeät luonnonsuojelu- ja virkistysarvot huomioon ottaen. Se myös tukisi mitä parhaiten väestön ja palvelujen säilymistä alueella, mistä kaavaselostuksessa aiheellisesti kannetaan huolta.

Kun Sipoon lounaisosaa koskeva kuntajaon muutos on parhaillaan valtioneuvostossa ratkaistavana ja Sipoossa tekeillä oleva yleiskaava on luonnosvaiheessa, olisi tarkoituksenmukaista merkitä Kaakkois-Vantaa nyt käsillä olevassa kaavassa selvitysalueeksi.

Sen sijaan Helsingin kaupunki on ilahtunut siitä, että yleiskaavaehdotuksessa on Västerkullan kiilan rajaan merkitty nuolella tavoitteellinen merkintä ”raideliikenteen kehittämissuunta” ja tu-merkinnällä täsmennys ”liikenneväylän tunneliosuus”.

Muut huomautukset lausuntovaiheessa koskivat mm. Malmin lentokentältä nyt operoivien tärkeiden viranomaistoimintojen, kuten rajavartiolaitoksen helikopteritukikohdan mahdollista siirtämistä Helsinki-Vantaan lentokentän yhteyteen, johon yleiskaavassa tulisi varautua. Valitettavaa on, että edelleenkään yleiskaavassa ei ole selvitetty tätä seikkaa, eikä myöskään suoran ja nopean raideyhteyden toteuttamisvaihtoehtoja Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Helsingin keskustan välille.

Helsingin kaupunki on edellä esitetystä kritiikistä huolimatta edelleen sillä kannalla, että yleiskaava itsessään on huolellisesti valmisteltu ja esitystavaltaan selkeä ja että esitetty kaupunkirakenne liikennejärjestelmineen tukee Vantaan ja koko Helsingin seudun kehittämistä ja kilpailukykyä.

Edelleen on kuitenkin syytä painottaa lisätarvetta tehokkaaseen joukkoliikenteeseen tukeutuvien rakentamisalueiden kaavoittamiseen seudun asuntotarjonnan turvaamiseksi. Kaava mahdollistaa mm. monipuolisen asuin- ja työpaikka-alueen kehittämisen Veromieheen, mutta tulevaisuudessa tämänkaltaisia alueita pitäisi jatkuvasti aktiivisesti etsiä ja osoittaa niitä kaavoissa.

Liikenne ja melualueet

Yleiskaavaehdotuksen johtavana periaatteena on eheyttävä rakentaminen. Vantaan keskusten ja asuntoalueiden sijoittumista ohjaa raideliikenne. Kaavan tavoitteet liikenne- ja maankäyttöratkaisujen yhteensovittamisesta ovat hyvät.

Kuten yleiskaavan selostuksessa todetaan, on seudun liikenneratkaisuissa painotettava joukkoliikenneyhteyksiä.

Vantaan asukas- ja työpaikkamäärät kasvavat huomattavasti. Tällä hetkellä joukkoliikenteen kulkutapaosuus on Vantaan eri osissa 14 – 38%. Pienimmillään osuus on Kivistön – Seutulan – Riipilän alueilla. Suunniteltu Vantaankosken ja pääradan yhdistävä Kehärata onkin erittäin tärkeä täydennys joukkoliikenteen runkoverkkoon ja se tulisi rakentaa mahdollisimman pian palvelemaan nykyisten ja uusien työpaikka- ja asuntokeskittymien ja lentoaseman seudun välisiä liikennöintitarpeita. Myös itämetron jatkamista on kiirehdittävä.

Raideliikenteen ohella tarvitaan seudulla edelleen myös muita poikittaisen joukkoliikenteen palvelutason voimakkaita parannustoimia.

Yleiskaavaselostuksessa kerrotaan, että kaavaehdotuksen uudet rakentamisalueet ovat useassa kohdassa osittain liikennemelualueilla ja että melu on otettava huomioon rakennusten sijoittelussa ja meluesteiden rakentamisessa. Vantaalla jouduttaneenkin asemakaavavaiheessa käyttämään kaavamääräystä, jonka mukaan meluesteet on toteutettava ennen uusien asuinrakennusten käyttöön ottoa. Helsingissä määräys on jo monissa vilkkaiden pääväylien varteen tulevien asuinalueiden kaavoissa. Sekä pääkaupunkiseudun kuntien että Tiehallinnon ja Ratahallintokeskuksen on tehostettava meluntorjuntatoimia.

Uudenmaan maakuntakaavan liikenneverkkovaraukset sisältyvät yleiskaavaehdotukseen ja kaavassa on varauduttu kaikkiin PLJ 2007 liikennejärjestelmässä esitettyihin liikenneverkkojen kehittämishankkeisiin.

Yhdyskuntatekninen huolto ja sen ympäristöhäiriöt

Vantaan yleiskaava on hyvä esimerkki yleiskaavallisesta suunnittelusta, jossa on tunnistettu tarve ohjata kasvavan ja tiivistyvän kaupungin yhdyskuntakehitystä myös yhdyskuntateknisen huollon ja tärkeimpien haitallisten ympäristövaikutusten hallinnan osalta. Vantaan merkittävä koko, kaavan suhteellisen suuri tarkkuus sekä kaavaselostus ja sen liitteet antavat tältä osin vaikutelman kaupungin eri hallinnonalojen laajasta yhteistyöstä. Vantaan yleiskaava luo hyvän pohjan kaupungin kasvun edellytysten ja toimintojen jälkihuollon turvaamiselle.

Merkittävä osa Vantaalla kulutettavasta vesijohtovedestä toimitetaan Helsingistä. Erityisesti Vantaan länsiosiin ennustettu kaupungin kasvu lisää tätä osuutta tulevaisuudessa. Helsingin ja Vantaan kaupungeilla on normaaliaikojen vesihuollon lisäksi yhteistyötarvetta myös vedenhankinnan kriisitilanteiden vesihuollon hoitamisessa. Veden johtaminen Vantaalle Helsingistä helpottaa Vantaan käytössä oleville pohjavesialueille tulevan lisärakentamisen edellytyksenä olevan, myös yleiskaavan määrittämän pohjaveden suojelun tavoitteiden saavuttamista.

Kaikkiaan tämänkertaisen yleiskaavan pohjaveden suojelua ja meluntorjuntaa koskevat kaavamääräykset vaikuttavat harkituilta ja oikein mitoitetuilta.

Kaavassa on riittävästi merkintöjä myös seudulle ja Helsingille tärkeille yhdyskuntateknisen huollon yhteyksille, laitoksille ja tulevaisuuden aluevarauksille. Tällaisia ovat mm. Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n Päijännetunneli ja Silvolan tekojärvi, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän meriviemäri sekä energiahuollolle tärkeät korkeajänniteyhteydet ja maakaasuputket.

Kaavan merkinnät mahdollistavat myös Helsingin jätehuollon seudulliselle hoitamiselle tärkeiden ylijäämämaiden loppusijoitusalueiden (Pitkäsuo, laajennettu Kiilan alue) ja yhdyskuntajätteen polton (Långmossebergen) jatkosuunnittelun.

Suojelu- ja virkistysalueet

Vantaan yleiskaavan keskeisiä tavoitteita ovat olleet viheralueverkoston jatkuvuuden turvaaminen ja luonnonsuojelun edistäminen sekä luonnon monimuotoisuuden säilyminen.

Seudullisten virkistysalueiden ja -yhteyksien jatkumista Helsingistä Vantaalle ja Sipooseen pidetään tärkeänä myös Helsingin uudessa maankäytön kehityskuvan luonnoksessa. Virkistysyhteydet mahdollistavat vantaalaisten pääsyn Helsingin vihersormille. Västerkullan kiilassa viheralueiden laajuus sekä se miten pohjois-eteläsuuntainen viheryhteys Helsingistä Sipooseen turvataan, tulisi kuitenkin päättää vasta Sipoon suunnitelmien ja alueliitosasian ratkettua. Tältä osin viitataan aiemmin ao. alueesta lausuttuun.

Vantaan yleiskaavaehdotuksessa Vantaanjoen Helsingin rajalla olevat ranta-alueet on varattu pääosin lähivirkistysalueiksi ja niille on merkitty ohjeelliset ulkoilureitit. Yleiskaavaehdotuksesta puuttuu kuitenkin Kuninkaantammesta Vantaan Kahluuniityn kautta Vantaanjoelle kulkeva ohjeellinen ulkoilureitti, johon Kuninkaantammen osayleiskaavassa on varauduttu. Ruutinkosken luonnonsuojelualueen kohdalle on Pakkalaan aiemmin esitetyn A2- ja VL-alueen sijaan esitetty nyt laajaa urheilu- ja virkistysaluetta (VU), josta osa sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Jatkosuunnittelussa on oleellista, että alueen maisema säilyy avoimena.

Maaseudun kulttuurimaisen kyläkuvallisesti ja maisemallisesti arvokkaat alueet ovat merkittävästi laajemmat kuin yleiskaavan 1992 kulttuurihistoriallisesti merkittävät ympäristökokonaisuudet. Edellisestä yleiskaavasta poiketen yleiskaavaehdotuksessa edistetään myös kaupunkimaiseman vaalimista. Kyläkuvallisesti ja maisemallisesti arvokkaat alueet Vantaanjokilaaksossa muodostavat kuitenkin pienemmän aluekokonaisuuden kuin miksi sen valtakunnallisesti arvokkaaksi määritelty maisema-aluekokonaisuus on aiemmin arvioitu. Esimerkiksi. Tammiston kohdalla osa valtakunnallisesti arvokkaasta Vantaanjokilaakson maisema-alueesta on jo osin rakennettu, joten jäljelle jääneen maisema-alueen suojelu on nyt entistä tärkeämpää.

Yleiskaavaehdotuksen selostuksessa viitataan useissa kohdissa vaikutusten arvioinnin erillisraportteihin, mutta selostuksesta puuttuu yhteenveto vaikutusten arviointiselvityksistä. Selostuksesta ei käy kunnolla ilmi, miten vaikutusten arviointi on otettu huomioon yleiskaavan ratkaisuissa. Vaikutusten arvioinnin ja kaavavalmistelun suhde jää hahmottumatta. Sen sijaan yleiskaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin on käsitelty hyvin.

Yleiskaavaselostuksessa tulisi olla oma lukunsa Vantaan yleiskaavaehdotuksen vaikutuksista Natura 2000-verkoston alueisiin. Helsinki on laatinut omistamilleen Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura-alueen osille hoito- ja käyttösuunnitelmat. Kaikkien Helsingin ja Vantaan rajalla olevien virkistysalueiden sekä niitä yhdistävien ulkoilureittien ja ratsastusreittien suunnittelussa ja toteutuksessa tarvitaan tiivistä yhteistyötä. Osa alueista on kovin kulutusarkaa maastoa, ja seudun tiivistyessä luontoalueiden kulutuspaine kasvaa edelleen.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen

Yleiskaavan selostuksessa tulisi arvioida myös kaavaehdotuksen ilmastovaikutuksia ja käsitellä ilmastonmuutokseen sopeutumista: miten maankäyttö vaikuttaa ilmastonmuutokseen, millaisilla keinoilla muutosta voitaisiin hillitä, miten muutos mahdollisesti vaikuttaa alueiden käyttömahdollisuuksiin Vantaalla ja miten haitallisia vaikutuksia voitaisiin vähentää.

Kasvihuonekaasupäästöarvioiden laatimista yleiskaavojen vaikutusten arvioinnissa esitetään mm. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian 2030 luonnoksessa, jota on valmisteltu samaan aikaan Vantaan yleiskaavan kanssa. Ilmastovaikutusten arviointiin tulevat velvoittamaan todennäköisesti myös tarkistettavina olevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet.

Kirje Vantaan kaupungille sekä pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, kiinteistövirastolle, rakennusvirastolle ja ympäristökeskukselle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Vantaan lausuntopyyntö ja vastine luonnoslausuntoon
	Liite 2	Yleiskaavaehdotuskartta merkintöineen ja määräyksineen

10

ESITYS KAUPUNGINHALLITUKSELLE MYLLYPURON KIINTEISTÖT OY:N ALAKIVENTIE 4 B-C JA E-F RAKENNUSTEN PURKAMISESTA

Khs 2007-1409

Alakiventie 4 B-C ja E-F, 00920 Helsinki

Kaupunginosa 45, Vartiokylä

Yleisten töiden lautakunta toteaa (31.5.2007) mm. seuraavaa:

Aikaisemmat päätökset

Kaupunginvaltuusto on päättänyt 23.6.1999 (§ 217) toimenpiteistä Myllypuron entisen kaatopaikan Alakiventien asukkaille aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseksi. Päätökseen sisältyy mm. Myllypuron Kiinteistöt Oy:n kaikkien Alakiventie 6:n rakennusten purkaminen, lasten päiväkoti Leipurin purkaminen ja Asunto Oy Alakiventie 8:n kaikkien rakennusten purkaminen sen jälkeen, kun asuntojen kaikki osakkeet ovat siirtyneet kaupungin omistukseen. Purettavien rakennusten alue kunnostetaan siten, että siitä ei pääse haitallisia aineita ympäristöön ja alue muutetaan pääosin puistoksi.

Edelleen valtuuston päätöksen mukaan Alakiventie 4:ssä sijaitsevien Myllypuron Kiinteistöt Oy:n rakennusten B - C, D ja E - F maapohja puhdistetaan kaupungin kustannuksella ja asukkaat sijoitetaan väliaikaisesti kaupungin muihin vuokra-asuntoihin.

Kaupunginhallitus päätti 1.3.2004 (§ 270), että Myllypuron Kiinteistöt Oy:hyn kuuluva osoitteessa Alakiventie 4 sijaitseva asuinrakennus D puretaan ja että purkamisen kustannukset maksetaan rakennusviraston käyttöön osoitetusta Myllypuron Alakiventien alueen käyttöön osoitetusta määrärahasta.

Tehdyt kunnostus- ja tutkimustoimenpiteet

Rakennusvirasto on hakenut alueen kunnostamiseksi ympäristölupaa vuonna 1999 sekä tarvittavat purkamisluvat. Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt luvan 23.3.2000. Lupa on lainvoimainen korkeimman hallinto-oikeuden hylättyä valitukset 27.1.2003.

Alakiventie 6:n kaikki rakennukset, lasten päiväkoti Leipuri, Asunto Oy Alakiventie 8:n rakennukset ja Alakiventie 4:n rakennus D on purettu.

Vuonna 2006 Alakiventie 4:n piha-alueen saastemaan poiston yhteydessä havaittiin, että likaantunutta maata löytyi aikaisemmin tutkittua laajemmin. Tällöin otettiin lisäkokeita B-C ja E-F rakennusten alta.

Alakiventie 4 B-C- ja E-F rakennukset

4 B-C ja E-F-rakennukset olivat ympäristöluvan hakuajankohdan tutkimusten perusteella arvioitu voitavan säilyttää ja palauttaa maapohjan kunnostustoimenpiteitten ja sisätilojen peruskorjauksen jälkeen asumiskäyttöön.

Alakiventie 4 B-C- rakennus on kolmikerroksinen, kaksiportainen kerrostalo, jossa on 21 asuntoa, yhteensä 1474 m2. Rakennuksesta osa sijaitsee entisellä kaatopaikka-alueella. Rakennus on perustettu tiiviin moreenikerroksen varaan. Poistettavaa maata on ilmennyt rakennuksen kahden pohjoisimman anturalinjan alla.

E-F- rakennus on nelikerroksinen kaksiportainen kerrostalo, jossa on 23 asuntoa, yhteensä 1646 m2. Rakennus on perustettu teräsbe-tonipaaluille tai tiiviin moreenin varaan. Paalutettu osuus on saastu-neella maalla. Vaihdettavan maakerroksen paksuus rakennuksen alla on keskimäärin 3,5 m.

HKR- Rakennuttaja on käyttänyt Ramboll Finland Oy:n ja Suomen IP-Tekniikka Oy:n asiantuntijoita selvittääkseen tuentavaihtoehtoja täyselementtirakenteisen kerrostalon sortumattomuuden varmistamiseksi massanvaihdon aikana. Tutkimukset ovat osoittaneet, että tuenta tulee olemaan erittäin kallista ja maan saastuneisuuden takia lähes mahdoton toteuttaa.

Rakennuksen alustatiloissa ei voi työskennellä turvallisesti edes suojavarustusta käyttäen, jonka vuoksi työkoneina pitäisi käyttää kauko-ohjattavaa robottikalustoa. Tällainen työ on erittäin kallista ja hidasta, eikä siitä ole talonrakentamisen yhteydessä aikaisempaa kokemusta.

HKR-Rakennuttaja on teettänyt rakennusten korjauksesta hankesuunnitelman. Hankesuunnitelman mukaiset korjauskustannukset ovat arvonlisäverolliselta hinnaltaan 7 miljoonaa euroa, joka tarkoittaa 1918 euroa/bruttoneliö. Kustannukset ovat korkeammat kuin rakennusten uushankinta-arvo.

Edellä olevin perustein tulee Alakiventie 4 B-C ja E-F rakennukset purkaa. Työ on mahdollista toteuttaa vuoden 2007 loppuun mennessä ja kustannukset voidaan maksaa rakennusviraston käyttöön osoitetuista Myllypuron Alakiventien alueen kunnostukseen osoitetuista määrärahoista.

Yleisten töiden lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se tekisi päätöksen Myllypuron Kiinteistöt Oy:n hallinnassa olevien asuinrakennusten Alakiventie 4 B-C ja E-F purkamisesta ja velvoittaisi rakennusviraston yhteistyössä Myllypuron kiinteistöt Oy:n kanssa ryhtymään asian vaatimiin toimenpiteisiin.

Kiinteistövirasto toteaa (4.6.2007) lausunnossaan mm., että rakennusviraston nyt teettämien tutkimusten perusteella Alakiventie 4 B-C ja E-F rakennusten korjauskustannukset ovat noin 7 milj.  euroa, joka tarkoittaa noin 1 918 euroa/bruttoneliö. Lisäksi Myllypuron Kiinteistöt Oy:n tekemien laskelmien mukaan Alakiventie 4 B-C Ja E-F-talojen peruskorjauksista tulevat kustannukset ovat 965 euroa neliölle eli yhteensä 2,4 miljoonaa euroa. Kustannukset ovat korkeammat kuin rakennusten uushankinta-arvo.

Myllypuron kiinteistöt Oy:stä saadun tiedon mukaan yhtiöllä on rakennuksiin kohdistuvia lainoja yhteensä 128 178,57 euroa. Kaikki lainat ovat kaupungin lainoja.

Purettaviksi esitetyt rakennukset sijaitsevat kaupungin vuokratontilla. Tontin vuokra-aika päättyisi 31.12.2040. Kaupunki ei ole perinyt tontista tontinvuokraa 1999 - 2006, kun rakennukset ovat olleet tyhjinä.

Kaupunki on korvannut Myllypuron Kiinteistöt Oy:lle tyhjinä olevista 44 asuinhuoneistosta yhtiölle aiheutuneet kustannukset.

Purettavien rakennusten tilalle on mahdollista rakentaa uutta kerrosalaa tietyin rajoituksin.

Kiinteistövirasto pitää yleisten töiden lautakunnan esitystä Myllypuron Kiinteistöt Oy:n kahden tyhjillään olevan rakennuksen purkamista perusteltuna.

Kaupungin tulisi maksaa yhtiön ko. rakennuksiin kohdistuvat kaupungin lainat. Ennen rakennusten purkamista purkamiselle tulee hakea Asuntorahaston suostumus, koska rakennuksia koskee vielä rajoitusmerkintä.

Talojen purkamiseen liittyen kaupungin ja yhtiön tulisi sopia kaupungin yhtiölle maksamien tyhjien asuntojen aiheuttamien kustannusten korvaamisen päättymisestä.

Purettaviksi esitettyjen talojen entiset asukkaat asuvat nykyisin Myllypuron Kiinteistöt Oy:n alueella ja osin muissa kaupungin kiinteistöyhtiöissä (pääosin Puotilan ja Vuosaaren Kiinteistöt Oy:ssä). Asukkaita tulee informoida talojen purkamisesta, koska talojen purkamisen myötä poistuu paluumuuttomahdollisuus niihin.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (7.6.2007), että mainittujen rakennusten alla olevien pilaantuneiden massojen vaihtoon liittyy suuria riskejä sekä työn suorituksen että kustannusten kannalta. Rakennusten purku on siten ainoa järkevä vaihtoehto.

Myllypuron entisen kaatopaikka-alueen kunnostaminen alkoi vuonna 1999 ja siihen on käytetty vuosina 1999-2006 yhteensä 24 milj. euroa. Rahoitus on osoitettu kaupungin asuntotuotantorahastosta Kvston 23.6.1999 tekemän päätöksen mukaisesti.

Myllypuron Kiinteistöt Oy:llä on Alakiventie 4:ään kohdistuvia kaupungin lainoja jäljellä yhteensä 223 502,30 euroa (31.5.2007). Purettavien talojen osalta 57,35 % lainapääomista eli 128 178,60 euroa tulisi tässä yhteydessä maksaa korkoineen asuntotuotantorahaston tähän tarkoitukseen varatuista varoista.

On perusteltua, että tässä vaiheessa tehdään loppuselvitys koko kaatopaikka-alueen tilanteesta sekä kunnostukseen liittyvistä vielä tarpeellisista täyttömäen maisemointi ym. viimeistelytöistä sekä niiden edellyttämästä lisärahoituksesta. Selvitys tulisi antaa rakennusviraston tehtäväksi.

Kaj toteaa, että Myllypuron Kiinteistöt Oy:n hallitus on 5.6.2007 pitämässään kokouksessa päättänyt omalta osaltaan hyväksyä yleisten töiden lautakunnan esityksen kyseisten rakennusten purkamisesta. Arvioidut purkamiskustannukset ovat n. 310 000 euroa.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että Myllypuron Kiinteistöt Oy:hyn kuuluvat, osoitteessa Alakiventie 4 B-C ja E-F sijaitsevat rakennukset puretaan.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa rakennusvirastoa ja Myllypuron Kiinteistöt Oy:tä ryhtymään rakennusten purkamisten edellyttämiin toimenpiteisiin.

Vielä kaupunginhallitus päättänee, että purkamiskustannukset ja purettaviin rakennuksiin kohdistuvat lainat (31.5.2007, 128 178,60 euroa) korkoineen maksetaan kaupungin asuntotuotantorahastosta.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa rakennusvirastoa tekemään selvityksen koko kaatopaikka-alueen tilanteesta sekä kunnostukseen liittyvistä vielä tarpeellisista maisemointi ym. töistä sekä niiden edellyttämästä lisärahoituksesta.

Lopuksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa Myllypuron Kiinteistöt Oy:tä tiedottamaan purkamispäätöksestä niille Alakiventie 4 rakennuksista poismuuttaneille asukkaille, joilla on ollut tarkoitus palata entisiin asuntoihinsa.

Pöytäkirjanote Myllypuron Kiinteistöt Oy:lle, yleisten töiden lautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, asuntolautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Yleisten töiden lautakunnan esitys 31.5.2007
	Liite 2	Aluekartta

11

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN YLEISRADION ELÄKESÄÄTIÖN JA KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ ELÄKE-FENNIAN VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2007-1468

Kiinteistölautakunta toteaa (29.5.2007), että kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistön-luovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

Kiinteistö	Myyjä / Ostaja	Oik.tod.pvm. ja kauppahinta
17. kaupunginosa kortteli 17053 määräala tontista 2	Yleisradion eläkesäätiö / Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia	20.4.2007 5 980 000 euroa

Kaupan kohde Kiinteistökaupan kohteena on määräala Länsi-Pasilan tontista 17053/2. Voimassa olevan asemakaavan mukaan määräalasta on muodostunut tontti nro 17053/17. Tontti kuuluu liike-, toimisto- ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeseen (KTY). Tontin pinta-ala on 3 862 m² ja rakennusoikeus 13 000 k-m².

Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan tontilla sijaitsee osa 1 364 k-m²:n suuruisesta kulkuneuvojen suoja- ja huoltorakennuksesta. Kauppakirjan mukaan myyjä on sitoutunut kustannuksellaan purkamaan tontilla sijaitsevan rakennuksen osan.

Kauppahinta ja muut ehdot

Kokonaiskauppahinta 5 980 000 euroa vastaa yksikköhintoja noin 1 548,42 euroa/m² ja noin 460 euroa/k-m² rakennuksineen.

Kaupunki on etuostolain 2 §:n mukaisesti tiedustellut myyjältä kauppojen ehtoja. Myyjän ilmoituksen mukaan kauppoihin ei liity muita kuin luovutuskirjan ehdot.

Kauppaehtojen mukaan myyjä vakuuttaa ja vastaa siitä, että kiinteistön maaperä ei ole pilaantunut, alueen pohjavesi ei ole saastunut ja että aikaisempi toiminta kiinteistöllä ei ole aiheuttanut maaperän tai pohja-veden pilaantumista. Myyjä vastaa kaikista kaupanteon jälkeen aiheutuvista 8 400 euron ylittävistä pilaantuneen maaperän tai pohjaveden puhdistamiseen liittyvistä välittömistä kustannuksista, mikäli pilaantuminen on aiheutunut toiminnasta, jota on harjoitettu ennen omistusoikeuden siirtymistä ostajalle. Ostajalla on myös oikeus purkaa kauppa 31.12.2007 mennessä, mikäli maaperä on oleellisesti pilaantunut tai kiinteistöjen pilaantunut maaperä on aiheuttanut pohjaveden pilaantumista, jonka puhdistamista toimivaltaiset ympäristöviranomaiset edellyttävät. Jos tontin puhdistuskustannusten arvioidaan ylittävän 300 000 euroa, on myyjällä kuitenkin vaihtoehtoisesti oikeus purkaa kauppa.

Myyjän ja Helsingin kaupungin välinen sopimus

Kaupan kohde on osa Helsingin kaupungin ja Yleisradion Eläkesäätiön välillä 7.6.2006 allekirjoitettua sopimusta, jossa sovittiin tonttia17053/2 koskevan asemakaavan muutoksen nro 11444 toteuttamisesta ja tonttien rakentamismahdollisuuksien parantumisesta. Sopimuksen mukaan Yleisradion eläkesäätiö luovuttaa kaupungille tontista 17053/2 yhteensä noin 14 950 m²:n suuruiset alueet sekä suorittaa kaupungille korvausta rakentamismahdollisuuksien parantumisesta 300 000 euroa. Luovutukset ovat toteutuneet 1.11.2006.

Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan ko. kiinteistökaupassa, koska kaupan kohteet liittyvät kaupungin kanssa aiemmin tehtyyn maankäyttösopimukseen.

Kiinteistölautakunta esittää, että kaupunki ei käyttäisi etuosto-oikeuttaan 20.4.2007 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Yleisradion eläkesäätiö on myynyt määräalan rakennuksineen Helsingin kaupungin 17. kaupunginosan (Pasila, Länsi-Pasila) korttelin 17053 tontista nro 2 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennialle.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, ettei se käytä etuosto-oikeuttaan kiinteistökaupassa, jossa Yleisradion eläkesäätiö on 20.4.2007 myynyt määräalan rakennuksineen Helsingin kaupungin 17. kaupunginosan korttelin 17053 tontista nro 2 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennialle.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennialle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Kartta kaupan kohteesta
	Liite 3	Kiinteistönluovutusilmoitus

12

TOIMITILATONTIN VARAAMINEN SALMISAARESTA HOTELLIN JA TOIMISTOHOTELLIN SUUNNITTELUA VARTEN (TONTTI 20048/9)

Khs 2007-1467

Kiinteistölautakunta toteaa (29.5.2007) seuraavaa:

Tiivistelmä Salmisaaren viimeistä vapaata tonttia 20048/9 esitetään varattavaksi YIT Rakennus Oy:lle yhdessä tontin tulevien pääkäyttäjien Omena Hotellit Oy:n ja Regus Oy:n kanssa. Tontille suunnitellaan kohtuuhintaista hotellia ja toimistohotellia. Tontin rakennusoikeus on 9 700 k-m² ja se sijoittuu toimitila-alueen keskelle. Hakijoiden tavoitteena on aloittaa tontin rakentaminen vuoden 2008 alkupuolella niin, että se valmistuisi vuoden 2009 lopulla. Hanke täydentää Ruoholahden ja Salmisaaren modernin uuden toimitila-alueen palvelurakennetta. Kohtuuhintainen hotellikapasiteetin lisääminen edistää myös Helsinkiin suuntautuvaa matkailua.

Hakemus YIT Rakennus Oy on 2.5.2007 lähettänyt kiinteistölautakunnalle osoitetun hakemuksen, jossa yhtiö pyytää, että kaupunki varaisi sille Salmisaaren toimitilatontin 20048/9 Omena Hotellit Oy:n hotellin, Regus Oy:n toimistohotellin ja niihin liittyvien muiden toimitilojen suunnittelua varten. Omena Hotellit Oy ja Regus Oy ovat 30.4.2007 ja 16.4.2007 yhtyneet YIT Rakennus Oy:n tekemään varaushakemukseen. Hakijoiden tavoitteena on aloittaa tontin rakentaminen vuoden 2008 alkupuolella niin, että se valmistuisi vuoden 2009 lopulla.

Taustatietoa tontille sijoittuvista yrityksistä

Regus Oy kuuluu kansainväliseen Regus-konserniin, joka perustettiin vuonna 1989 Belgiassa. Nykyisin Regus-konserni palvelee päivittäin yli 100 000 asiakasta maailmanlaajuisesti ja sillä on yli 2 000 työntekijää. Yrityksen verkostoon kuuluu 750 Business Centeriä 60 maassa eri puolilla maailmaa. Regus-konsernin toimistot koostuvat vuokrattavista työpisteistä, kokoustiloista ja yhteistiloista sekä niihin liittyvistä palveluista (mm. tietojärjestelmät, internet-yhteydet, tekninen tuki, catering, videoneuvottelut). Yrityksen strategiana on sijoittua merkittäviin pääkaupunkeihin, arvotettuihin liiketoiminnan keskuksiin ja kasvaville markkina-alueille. Suunniteltu yksikön koko tontilla on n. 1 600 m².

Omena Hotellit Oy on vuonna 2000 perustettu, Ab R. Grönblom International Ltd-konserniin kuuluva yritys. Omenahotellit on uusi ”jokamiehen” hotelliketju, jonka hintataso on selvästi yleistä hintatasoa edullisempi. Omenahotellit on tarkoitettu sekä liike- että vapaa-ajan matkustajille. Omenahotelleja on tällä hetkellä Turussa, Tampereella ja Vaasassa. Helsingissä Eerikinkadulla on avattu omenahotelli huhtikuussa ja toinen hotelli Lönnrotinkadulla avataan syksyllä. Yrityksellä on strategiana lisätä hotellitarjontaa kaupunkien ydinkeskustoissa ja niiden välittömässä läheisyydessä siten, että vuoteen 2012 mennessä hotelliketju käsittäisi n. 25 hotellia. Salmisaaren hotellin tilatarve on n. 4 750 m2.

Asemakaavatilanne ja tonttitiedot

Kvsto päätti 11.5.2005 hyväksyä Salmisaaren asemakaavan ja asemakaavamuutoksen nro 11140. Asemakaava tuli lainvoimaiseksi 26.6.2005.

Asemakaavan mukaan tontti 20048/9 kuuluu 5- ja 8- kerroksisten toimitilarakennusten korttelialueeseen, tontin rakennusoikeus on 9 700 k-m2 ja pinta-ala 2 679 m2. Asemakaavan mukaan alueen toimitilakortteleiden autopaikat on sijoitettava edellä mainittujen kortteleiden sekä Hiilikadun, Hiililaiturikujan, Salmisaarenaukion ja Energiakadun alla oleviin kellaritiloihin kerrosalojen estämättä.

Asemakaavan mukaan Salmisaaren toimitila-alue suunnitellaan ja toteutetaan siten, että nykyisen maanpinnan tasolle (+ 3,0) sijoittuu toimitilarakennuksia palveleva yhtenäinen pysäköintikerros ja sen päälle rakennettavalle kannelle (+ 8,0) pihat ja kadut sekä varsinaiset toimitilakerrokset. Kannenalaisiin pysäköintitiloihin sijoittuvat osittain myös alueen tekninen huolto ja väestönsuojatilat.

Salmisaaren toteuttaminen

Alueen toteuttaminen on vaativa hanke ja se edellyttää yksittäisten rakennushankkeiden tarkkaa yhteensovittamista ja rakentamisen koordinointia, sillä rakentaminen on mahdollista vain ennalta määrätyssä järjestyksessä johtuen edellä mainitusta kansiratkaisusta.

Salmisaaren toimitila-alue ja yhtenäinen pysäköintilaitos toteutetaan niin, että Salmisaaren kunkin toimitilatontin luovutuksensaaja toteuttaa pysäköintilaitoksen osa-alueen tonttinsa ja erikseen osoitettujen yleisten katu- ja aukioalueiden alle Salmisaaren toteuttamista koskevan yhteisjärjestelysopimuksen 25.11.2005 mukaisesti. Kiinteistölautakunta on 13.12.2005 hyväksynyt mainitun sopimuksen kaupungin osalta.

Ensimmäinen toimitilakohde (Ahlström) mainitun tontin länsipuolella on valmistumassa kuluvan vuoden kesäkuussa, alueen luoteisosassa on rakenteilla Varman pääkonttori ja toimistokokonaisuus sekä pohjoispuoleisen tontin (Technopolis) rakentaminen on käynnistymässä alkukesästä. Kaupunginhallitus on 7.5.2007 varannut Sponda Oyj:lle naapuritontin 20048/6, jonka rakentaminen käynnistyy todennäköisesti vasta ensi vuonna. Nyt kyseessä tontin rakentaminen on mahdollista vasta sen jälkeen kun Sponda Oyj:lle varatun tontin toteutusaikataulu on varmistunut.

Tontin varaaminen Kiinteistölautakunta pitää sekä Omenahotellin että Regus Oy:n toimistohotellin sijoittumista Salmisaareen perusteltuna. Ne sopivat hyvin täydentämään Ruoholahden ja Salmisaaren modernin uuden toimitila-alueen palvelurakennetta. Kohtuuhintaisen hotellikapasiteetin lisääminen edistää myös Helsinkiin suuntautuvaa matkailua. Kiinteistölautakunta pitää vuoden varausaikaa tässä vaiheessa riittävänä.

Lautakunta esittää päätösehdotuksen mukaista ratkaisua.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että YIT Rakennus Oy:lle, Omena Hotellit Oy:lle ja Regus Oy:lle varataan 20. kaupunginosan korttelin nro 20048 suunnitellun tontin nro 9 hotellin, toimistohotellin ja niihin liittyvien muiden toimitilojen suunnittelua varten 30.6.2008 saakka seuraavin ehdoin:

1 Tontille tulevien rakennusten suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston ja alueen toteutusprojektin kanssa.

2 Varauksensaajan tulee tontin suunnittelussa ja toteutuksessa noudattaa kiinteistölautakunnan 13.12.2005 hyväksymää Salmisaaren toteuttamista koskevaa yhteisjärjestelysopimusta 25.11.2005 siihen myöhemmin tehtävine lisäyksineen.

3 Varauksensaaja on tietoinen, että tontin rakentaminen on mahdollista vasta sen jälkeen, kun viereisen tontin 20048/6 rakentamisaikataulu on varmistunut. Mikäli tontin rakentamisedellytykset eivät ole täyttyneet 30.6.2008 mennessä, niin varauksensaajalla on oikeus saada varaus jatketuksi kiinteistölautakunnan hyväksymään määräaikaan saakka, kuitenkin kauintaan 30.6.2009 saakka.

4 Tontin luovutuksessa noudatetaan kaupunginvaltuuston 29.11.2006 (310 §) edellä mainitulle tontille hyväksymiä vuokraus- ja myyntiehtoja.

5 Kaupunki ei vastaa vahingosta, mikä varauksensaajalle saattaa aiheutua siitä, ettei tonttia koskevaa vuokrasopimusta saada aikaan.

Pöytäkirjanote YIT-Rakennus Oy:lle, Omena Hotellit Oy:lle, Regus Oy:lle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	YIT Rakennus Oy:n varaushakemus 2.5.2007
	Liite 2	Omena Hotellit Oy:n kirje 13.4.2007
	Liite 3	Regus Oy:n kirje 16.4.2007
	Liite 4	Sijaintikartta Salmisaaresta
	Liite 5	Karttapiirros Salmisaaresta varattavasta tontista

13

11.6.2007 pöydälle pantu asia

SUOJELTUJEN JA KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKKAIDEN KOULURAKENNUSTEN PÄÄOMAVUOKRAN TUOTTOVAATIMUKSEN POISTAMINEN

Khs 2006-342

Opetuslautakunta toteaa (31.1.2006) seuraavaa:

Khs päätti 4.10.1993 (§ 1521) kiinteistövirastolle asetettavasta tuottotavoitteesta ja sisäiseen vuokraukseen siirtymisestä 1.1.1994 lukien. Kiinteän omaisuuden hoidolle asetettiin nettotuottotavoitteeksi 3 %.

Samalla Khs antoi ohjeellisena noudatettavaksi sisäisen vuokrauksen valmistelulle mm., että rakennettujen kiinteistöjen ja huonetilojen vuokran perusteena on käypä markkinavuokra ja että rakennettujen kiinteistöjen ja huonetilojen vuokraukset vuonna 1994 voitiin tehdä hallintokunnille ns. massavuokrausmenettelyllä ja vuodesta 1995 alkaen on tehty kiinteistökohtaiset vuokraukset.

Edelleen Khs päätti, että rakennettujen kiinteistöjen vuokraukset tehdään pääsääntöisesti pitkäaikaisina ja irtisanomisaika on yksi vuosi, erikoisrakennusten irtisanomisaika tulee vastata rakennuksen kuoletusaikaa ja että vuokralainen päättää vuokraamiensa tilojen isännöinnin ja huollon järjestämisestä.

Opetustoimen koulu- ja oppilaitosrakennuksiin on tehty merkittäviä perusparannuksia, laajennuksia ja lukuisia uusia koulurakennuksia on valmistunut vuoden 1998 jälkeen. Sisäisen vuokrajärjestelmän mukaiset pääomavuokramenot ovat kasvaneet tuntuvasti ja ovat opetustoimen vuoden 2006 talousarviossa yhteensä n. 69 milj. euroa. Pääomavuokrien osuus opetustoimen vuoden 2006 talousarvion käyttömenoista on 15,7 %.

Pääomavuokra muodostuu tuottovaatimuksesta, poistosta ja tontin vuokrasta. Tuottovaatimus koulu- ja oppilaitosrakennusten osalta on 3 %. Poiston osuus lasketaan tasapoistona 30 vuoden poistoajalle. Poisto-osuudessa otetaan huomioon 30 %:n vähennys rakennuksen poistamattomalle(runko) osuudelle. Tontinvuokran osuus määräytyy rakennuksen sijainnin perusteella.

Pääomavuokra määräytyy hankkeeseen sijoitetun pääoman eli uudisrakennuksissa hankinta-arvon ja perusparannuksissa ns. teknisen arvon ja siihen sijoitetun rahan mukaan.

Ongelmallisiksi perusparannuskohteiksi ovat muodostuneet koulu- ja oppilaitosrakennukset, jotka ovat asemakaavalla suojeltuja tai kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupunginmuseon kannan mukaan ovat suojelutavoitteita omaavia. Näissä perusparannuksen suunnittelu- ja toteutusratkaisut vääjäämättä nostavat kustannuksia ja sen seurauksena pääomavuokria.

Kaupunkisuunnitteluviraston julkaisu ”Opintiellä, Helsinkiläisiä koulurakennuksia 1880–1980” esittelee helsinkiläiskouluja ja niiden arkkitehtonisia, kaupunkikuvallisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja. Julkaisu sisältää koulurakennusten arvoluokituksen, jonka tarkoituksena on toimia lähtökohtana koulurakennusten korjaus- ja muutostöitä suunniteltaessa ja päätöksiä tehtäessä. Julkaisussa esitettyjen koulurakennusten joukossa on lukuisia kohteita, jotka on tärkeää saada myös asemakaavallisen suojelun piiriin.

Julkaisussa esitetyssä luettelossa on asemakaavalla suojeltuja kaupungin omistamia yleissivistäviä kouluja yhteensä 19 ja muita suojelutavoitteita sisältäviä yleissivistäviä kouluja 34 eli yhteensä 53 koulua. Näiden lisäksi ammatillisten oppilaitosten rakennuksista asemakaavalla on suojeltu tekniikan alan oppilaitoksen Haagan koulutusyksikön oppilaitosrakennus.

Luettelo kouluista ja oppilaitoksista, jotka ovat asemakaavalla suojeltuja tai ovat kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupunginmuseon suojelutavoitteita sisältäviä, on kirjeen liitteenä.

Opetuslautakunta toteaa, että kiinteistökustannusten vähentämiseksi on perusteltua poistaa pääomavuokran tuottovaatimus asemakaavalla suojelluilta ja muilta suojelutavoitteita sisältäviltä 53 yleissivistäviltä koululta ja yhdeltä ammatilliselta oppilaitokselta. Arvio pääomavuokran tuottovaatimuksen määrästä 20 suojellun koulu- ja oppilaitosrakennuksen osalta on 3 540 000 euroa/vuosi ja 34 suojelutavoitteen omaavan koulun osalta 7 280 000 euroa/vuosi.

Opetuslautakunta päätti osaltaan hyväksyä tavoitteen kiinteistökustannusten alentamiseksi ja esittää Khlle, että pääomavuokran tuottovaatimus poistetaan vuoden 2007 alusta asemakaavalla suojelluilta ja kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupunginmuseon kannan mukaisia suojelutavoitteita sisältäviltä koulu- ja oppilaitosrakennuksilta.

Kiinteistölautakunta toteaa (6.6.2006) opetuslautakunnan esityksestä seuraavaa:

Sisäisen vuokran määrittämisen periaatteen mukaan voidaan palvelutilojen nettotuottotavoitetta alentaa tavanomaisesta 3 %:sta kulttuurihistoriallisissa, asemakaavallisesti suojelluissa rakennuksissa. Tuottotavoitevaatimuksen pienentäminen on aina tapauskohtainen. Toistaiseksi näin on toimittu vain Finlandia‑talon osalta, johon on neuvoteltu tuottotavoitteeksi 1 %.

Suojellut koulurakennukset eivät aiheuta tällä hetkellä opetusvirastolle korkeampaa vuokraa, sillä suojelusta mahdollisesti aiheutuvat lisäkustannukset tulevat toistaiseksi tilakeskuksen maksettaviksi. Mikäli suojelutavoitteiden vuoksi rakennuksiin joudutaan investoimaan tavanomaista enemmän, saattaa pääomavuokran nostamiseen tulla painetta. Tällöin tuottotavoitteen alentaminen voi olla perusteltua.

Kiinteistölautakunta katsoo edellä mainittuun viitaten, ettei ole syytä hyväksyä opetuslautakunnan esitystä, vaan edelleen asemakaavallisesti suojelluissa kulttuurihistoriallisissa rakennuksissa neuvotellaan tuottotavoite kohdekohtaisesti.

Talous- ja suunnittelukeskus on (2.5.2006) todennut opetuslautakunnan esityksestä antamassaan lausunnossa, että suojeltujen koulujen peruskorjausten ja muutostöiden tullessa ajankohtaiseksi, tilakeskuksen on selvitettävä suojelutavoitteiden aiheuttamat lisäkustannukset. Niiden huomioon ottaminen pääomavuokran poisto-osassa on välttämätöntä, mutta tuottotavoitteen alentamisella voidaan silloin kohtuullistaa muutostöiden jälkeistä pääomavuokraa.

Tilakeskus tehnee toimitilatilastrategian yhteydessä ehdotuksen periaatteista, joiden mukaan tuottotavoitetta voidaan alentaa näissä tapauksissa.

Kaj toteaa, että suojeltujen koulujen kuten muidenkin kulttuurihistoriallisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokkaiden rakennusten peruskorjausten ja muutostöiden tavanomaista korkeammat kustannukset on otettu huomioon jo Khn 20.12.2004 vahvistamissa tilahankkeiden käsittelyohjeissa. Kulttuurihistorialliset rakennukset (Sr) kuuluvat koriin 3, jonka tuottotavoite on 0–3 % eli suojelun aiheuttamat lisäkustannukset voidaan sisäisissä vuokrissa kompensoida kaupungin palvelukäytössä olevien rakennusten tuottotavoitetta (3 %) alemmalla tuottotavoitteella, joka voi olla jopa 0 %.

Suojelluksi esitettyihin koulurakennuksiin liittyvät ongelmat eivät niinkään liity koulukäytössä säilyviin rakennuksiin, eikä sellaisiin rakennuksiin, jotka koulukäytön päättymisen jälkeen voidaan ottaa johonkin muuhun kaupungin omaan käyttöön, vaan niihin koulukäytöstä poistuviin rakennuksiin, joille koulukäytön päättymisen jälkeen ei ole enää tarvetta kaupungin omien toimintojen käyttöön. Tällaisista rakennuksista, joille ei ole näköpiirissäkään kaupungin omaa käyttöä, voi olla tarkoituksenmukaista luopua. Näissä kohteissa kaupungin kannattaa suorittaa vain taloudellisesti tarkoituksenmukaisia kehittämistoimenpiteitä, kuten asemakaavan tai käyttötarkoituksen muutos, myyntiedellytysten luomista varten.

Myytävät rakennukset ovat usein varustettu asemakaavassa ”Sr-1” tai ”Sr-2” merkinnällä. Rakennuksia ei kuitenkaan pitäisi suojella liian tiukasti, jotta niille voitaisiin löytää tarkoituksenmukainen käyttö. Museoiduista, ilman tarkoituksenmukaista käyttöä olevista rakennuksista muodostuu kaupungille helposti merkittävä taloudellinen rasite.

Suojeltujen kaupungin käyttöön jäävien koulurakennusten korjausten yhteydessä tulee selvittää suojelutavoitteiden aiheuttamat lisäkustannukset. Lisäkustannukset on otettava huomioon tuottotavoitetta asetettaessa.

Käytännössä olisi tarkoituksenmukaista menetellä siten, että suojeltujen rakennusten korjaushankesuunnitelmia tuotaessa hyväksyttäväksi samalla esitetään päätettäväksi tuottotavoitteen määrä, joka on 0–3%.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa kiinteistöviraston tilakeskusta kaupungin käyttöön jäävien suojeltujen koulurakennusten korjausten yhteydessä selvittämään suojelutavoitteiden aiheuttamat lisäkustannukset ja ottamaan ne huomioon pääomavuokrassa tuottotavoitetta asetettaessa. Suojeltujen koulurakennusten korjausten hankesuunnitelmaa tuotaessa päätettäväksi tulee päätösehdotuksessa olla esitys tuottotavoitteen määrästä.

Pöytäkirjanote opetuslautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, kiinteistöviraston tilakeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

14

11.6.2007 pöydälle pantu asia

SELVITYS EDUSKUNNAN APULAISOIKEUSASIAMIEHELLE HITAS-JÄRJESTELMÄÄ KOSKEVIEN KANTELUIDEN JOHDOSTA TEHDYN PÄÄTÖKSEN AIHEUTTAMISTA TOIMENPITEISTÄ

Khs 2005-2214

Kaj mainitsee että, eduskunnan apulaisoikeusasiamies (EOA) on (22.6.2006) toimittanut Khlle jäljennöksen päätöksestään XXXX XXXX:n, XXXX XXXX:n, XXXX XXXX:n ja As Oy Kriikunankulman kanteluihin ja pyytänyt saattamaan päätöksen ratkaisussa tarkoitetuin tavoin Kvston ja asuntolautakunnan tietoon.

Päätöksessä oikeusasiamies katsoi muun ohessa, että vuoden 2003 hitas-uudistuksen vaikutuksista eri hitas-asuntojen enimmäishintoja olisi osakkaiden tasapuolisen kohtelun kannalta ollut perusteltua ennen päätöksen tekemistä selvittää vielä tarkemmin. Oikeusasiamies piti hitas-enimmäishintojen laskentajärjestelmää, siihen vuonna 2005 tehtyjen tarkistusten jälkeenkin, perustuslain 6 §:n 1 momentista ilmenevän yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta ongelmallisena. Päätöksen mukaan mielestään tulisi vielä etsiä ratkaisu, jonka turvaisi paremmin eri aikoina ja erityisesti vuosina 1988 – 1990 valmistuneiden hitas-asuntojen omistajien yhdenvertaisen ja tasapuolisen kohtelun enimmäishintoja määriteltäessä.

Oikeusasiamies esitti, että Helsingin kaupunki ottaisi harkittavaksi, miten hitas-enimmäishintojen määrittämistä koskevaa järjestelmä voitaisiin vielä kehittää epäkohtien korjaamiseksi.

EOA on pyytänyt Khta 31.5.2007 mennessä ilmoittamaan, mihin toimenpiteisiin päätös mahdollisesti on antanut aihetta. Määräaikaa on sittemmin jatkettu 21.6.2007 saakka.

./. Jäljennös EOA:n päätöksestä kokonaisuudessaan on esityslistan tämän asian liitteenä 1.

Kaj toteaa Khn merkinneen 2.10.2006 tiedoksi eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätöksen.

Samalla Khs kehotti asuntolautakuntaa, hallintokeskuksen oikeuspalveluita ja tietokeskusta selvittämään ja tekemään toimenpide-ehdotukset Khlle 28.2.2007 mennessä siitä, mitä muutostoimenpiteitä kanteluista tehty päätös mahdollisesti edellyttää tehtäväksi hitas-asuntojen enimmäishintojen laskentatapaan tai hitas-järjestelmään.

Asuntolautakunta esittää (22.5.2007), että Khs toimittaisi oikeusasiamiehelle tämän pyytämänä selvityksenä hitas-enimmäishintojen määrittelyyn liittyvien epäkohtien mahdollisesta korjaamisesta 31.5.2007 mennessä valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen VTT:n hitas-järjestelmään sisältyvästä jälleenmyyntihintojen sääntelystä tekemän tutkimusraportin ilmoituksin, että kaupungin maankäytön ja asumisen toteutusohjelmaluonnoksen 2008 – 2017 mukaan ”selvitetään ohjelmakauden alussa hitas-järjestelmän kehittämistarpeet, mm. mahdollisuus määrätyn ajan esim. 25 – 30 vuoden kuluttua vapauttaa kohde hitas-sääntelystä. Edellytyksenä on, että koko yhtiö anoo rajoituksista vapauttamista ehdolla, että tontinvuokrasopimus muutetaan niin, että tontinvuokra vastaa normaalia sääntelemättömien tonttien vuokraa. Hitas-järjestelmän kehittämisen perusteena on säilyttää yksi keino turvata kohtuuhintainen asuntotuotanto.”

Samalla lautakunta kehotti kiinteistövirastoa tekemään lautakunnalle mahdolliset parannusehdotukset järjestelmän kehittämiseksi ottaen huomioon VTT:n tekemän tutkimuksen tulokset.

Ehdotus lausunnoksi eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle

Kaj mainitsee, että eduskunnan oikeusasiamiehelle tulisi ilmoittaa kaupungin toimenpiteistä eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätöksen johdosta seuraavaa:

”Kaupunki on päätöksen tiedoksi saatuaan kehottanut 2.10.2006 asuntolautakuntaa, hallintokeskuksen oikeuspalveluita ja tietokeskusta selvittämään ja tekemään toimenpide-ehdotukset kaupunginhallitukselle 28.2.2007 mennessä siitä, mitä muutostoimenpiteitä kanteluista tehty päätös mahdollisesti edellyttää tehtäväksi hitas-asuntojen enimmäishintojen laskentatapaan tai hitas-järjestelmään.

Asuntolautakunta päätti kohotuksen johdosta järjestää yhdessä kaupungin tietokeskuksen ja oikeuspalveluiden kanssa tarjouskilpailun tutkimuksesta Hitas-järjestelmään sisältyvien jälleenmyyntihintojen säätelystä.

Tarkoituksena oli selvittää jälleenmyyntihintojen laskenta käytössä olevien enimmäishintaperusteiden mukaan ja ennuste siitä, miten hinnat voivat erilaisessa markkinatilanteessa muuttua käytössä olevilla hinnanlaskentaperusteilla. Tarjouspyynnössä todettiin, että ”Lisäksi selvitetään käytössä olevien enimmäishintaperusteiden mukaisten jälleenmyyntihintojen suhde keskimääräisiin alueittaisiin asuntojen markkinahintoihin. Lisäksi selvitetään erikseen

1 Eri indeksiperusteiden vaikutus jälleenmyyntihinnan laskennassa.

2 Yhtiö- ja huoneistokohtaisten parannusten vaikutus jälleenmyyntihintoihin eri laskentaperusteilla

3 Rakennusaikaisten korkojen vaikutukset eri laskentaperusteilla

4 Konvergenssikertoimen soveltamisen vaikutukset/seuraukset

Tavoitteena on selvittää, miten käytössä olevat Hitas-jällen myyntihintojen laskentaperusteet noudattavat Hitas-järjestelmälle asetettuja tavoitteita ensimmäisen oston yhteydessä tulleen edun siirtämisessä seuraaville ostajille ja ovatko järjestelmän muutokset luoneet järjestelmän tavoitteiden vastaisia tuloksia.

Lisäksi tehtävään kuuluu esittää parannusehdotuksia järjestelmän kehittämiseksi.”

Tutkimuksen tekijäksi valittiin tarjouskilpailun jälkeen Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT.

Tutkimusraportti luovutettiin asuntoasiainosastolle 15.5.2007.

Tutkimustulosten perusteella ei voi tehdä välittömiä johtopäätöksiä siitä, mitä mahdollisia parannuksia järjestelmään tulisi tehdä, vaan asia vaatii vielä jatkovalmistelua kaupungin toimesta. Tutkimuksen keskeiset tulokset ovat esityslistan liitteenä.

Asuntolautakunta on tutkimuksen johdosta kehottanut kiinteistövirastoa tekemään lautakunnalle mahdolliset parannusehdotukset järjestelmän kehittämiseksi ottaen huomioon VTT:n tekemän tutkimuksen tulokset.

./. Tiivistelmä tutkimuksista on esityslistan tämän asian liitteenä 2.

VTT:n hitas-enimmäishintojen laskentamenetelmän arviointia koskeva tutkimusraportti kokonaisuudessaan on luettavissa kiinteistöviraston asuntoasiainosaston internet-sivuilta, osoitteesta www.hel.fi/kv/asunto.

Kaupunginhallitus toteaa lisäksi, että kaupungin vuosien 2008-2017 asumisen ja maankäytön toteutusohjelma on parhaillaan lausunnolla. Ohjelmaluonnoksessa todetaan yhtenä tavoitteena selvittää ohjelmakauden alussa hitas-järjestelmän kehittämistarpeet, mm. mahdollisuus määrätyn ajan esim. 25 – 30 vuoden kuluttua vapauttaa kohde hitas-sääntelystä. Edellytyksenä on, että koko yhtiö anoo rajoituksista vapauttamista ehdolla, että tontinvuokrasopimus muutetaan niin, että tontinvuokra vastaa normaalia sääntelemättömien tonttien vuokraa. Ohjelma on tarkoitus saattaa kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittelyyn syksyllä 2007.

Kaupunginhallitus toteaa edelleen, että tulevaisuudessa on tärkeää kehittää erilaisia keinoja, joilla voidaan turvata kohtuuhintainen asuntotuotanto Helsingissä.

Kaupunginhallitus toimittaa ohessa VTT:n tutkimusraportin, luonnoksen Maankäytön- ja asumisen toteutusohjelmaksi ja jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistatekstistä. Ja jäljennöksen asuntolautakunnan 22.5.2007 lausunnosta.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee ilmoittaa eduskunnan oikeusasiamiehelle kaupungin toimenpiteistä eduskunnan oikeusasiamiehen Hitas-järjestelmään koskevan päätöksen aiheuttamista toimenpiteistä kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan lausumassa esitetyin tavoin.

Kirje eduskunnan oikeusasiamiehelle sekä pöytäkirjanote asuntolautakunnalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille, tietokeskukselle, kiinteistövirastolle jäljennöksin esityslistatekstistä.

Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Jäljennös EOA:n päätöksestä
	Liite 2	Tiivistelmä VTT:n tutkimusraportista

VASTAEHDOTUS 11.6.2007

Jäsen Rautava

Lausuntoehdotuksen toiseksi viimeinen kappale korvataan seuraavasti:

Kaupunginhallitus toteaa edelleen, että tulevaisuudessa on tärkeää kehittää erilaisia keinoja, joilla voidaan turvata kohtuuhintainen asuntotuotanto Helsingissä.

1

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUVAN MUUTOS

Khs 2007-1483

Opetuslautakunta toteaa (29.5.2007), että hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi koulutustakuun turvaaminen ja työvoiman saatavuudesta huolehtiminen. Pääkaupunkiseudulla kumpikin tavoite edellyttää, että koulutuksen järjestämislupia tulee lisätä. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkavaje pääkaupunkiseudulla on lähes 2 000. Kun vaje muutetaan kokonaisopiskelijapaikoiksi, tarvitaan paikkoja lisää lähivuosina noin 5 000.

Helsingissä useana vuonna peräkkäin on peruskoulun päättävästä ikäluokasta 500–800 nuorta jäänyt vaille toisen asteen koulutuspaikkaa. Kevään 2007 yhteishaun alustavien tietojen mukaan on 1 200 nuorta enemmän ensisijaisia hakijoita kuin Helsingin kaupungin opetusviraston alaisissa ammatillisissa oppilaitoksissa on aloituspaikkoja. Lukiokoulutuksessa vastaavasti lähes 700 peruskoulun päättävää nuorta jää vaille lukiopaikkaa.

Opetusministeriöllä on oikeus myöntää lupa koulutuksen järjestämiseen ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 8 ja 9 §:n perusteella. Koulutuksen järjestämisluvan mukainen määrä Helsingin kaupungilla on nykyisin 5 900 ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutuspaikkaa oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa.

Opetuslautakunta toteaa, että Helsingin kaupungille myönnetty järjestämislupa on kokonaan käytössä (5895/5900). Helsingin kaupunki on myös tehostanut ammatillisen koulutuksen loppuunsaattamista erilaisin toimenpitein ja pyrkinyt hallitusohjelmassa esitetyn tavoitteen mukaisesti edistämään valmistuvien siirtymistä nopeammin työmarkkinoille.

Ammatillisissa oppilaitoksissa on valmius lisätä yhteensä 200 koulutuspaikkaa 1.8.2007 alkaen. Jotta kaupunki voi tarjota 200 uutta koulutuspaikkaa, tarvitsee kaupunki tutkintojen loppuun saattamiseen 180 lisäpaikkaa vuonna 2008 ja loput vuonna 2009. Saatavat uudet koulutuspaikat tullaan kohdentamaan työelämän tarpeiden mukaisesti, kuten logistiikkaan, talotekniikkaan, talonrakentamiseen, linja-autonkuljettajakoulutukseen ja turvallisuusalalle ja matkailu- sekä ravitsemuspalveluihin.

Lautakunta esittää, että Khs hakisi opetusministeriöltä koulutustehtävän määrällistä lisäystä yhteensä 200 koulutuspaikkaa 1.8.2007 alkaen ja 180 koulutuspaikkaa 1.8.2008 alkaen. Vuotta 2009 koskeva esitys valmistellaan vuonna 2008.

VS. SJ Kaupunginhallitus päättänee hakea opetusministeriöltä koulutus-tehtävän määrällistä lisäystä yhteensä 200 koulutuspaikkaa 1.8.2007 alkaen ja 180 koulutuspaikkaa 1.8.2008 alkaen.

Kirje opetusministeriölle sekä pöytäkirjanote opetuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

2

OPPISOPIMUSKOULUTUKSENA JÄRJESTETTÄVÄN AMMATILLISEN LISÄKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUVAN MUUTOS

Khs 2007-1482

Opetuslautakunta toteaa (29.5.2007), että opetusministeriö on päätöksellään 11.5.2006 myöntänyt Helsingin kaupungille valtionosuuden perusteena käytettäväksi oppisopimuskoulutuksen vuotuiseksi vähimmäismääräksi 1 555 koulutuspaikkaa. Helsingissä toimii noin 15 % kaikista maan yrityksistä. Helsingissä toimi vuonna 2005 lähes 33 900 liikeyritystä, joissa työskenteli 230 800 henkeä. Yrityksistä 97 % on pk-yrityksiä. Oppisopimuskoulutuksella pyritään vastaamaan erityisesti pk-yritysten työntekijöiden koulutukseen ja osaamisen päivittämiseen. Myös Helsingin elinkeinostrategia 2007 sisältää toimenpidekokonaisuuksia (esim. Vuosaaren satama), jotka edellyttävät oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuskiintiön pysyvää määrällistä lisäämistä.

Helsingin kaupungin elinkeinoelämän työvoimatarpeen, alueen aikuisväestön työllisyyden edistämisen ja ammatillisen liikkuvuuden sekä työelämän muutoksista johtuvan osaamisen joustavan ylläpitämisen turvaamiseksi esitetään, että oppisopimuskoulutuksena järjestettävän lisäkoulutuksen vähimmäismääräksi järjestämisluvassa muutetaan 2 000 koulutuspaikkaa.

Lautakunta esittää, että Khs hakisi opetusministeriöltä oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen vuotuisen vähimmäismäärän lisäystä 445 koulutuspaikkaa 1.1.2008 alkaen siten, että oppisopimuskoulutuksen vuotuinen vähimmäismäärä on 2 000.

VS. SJ Kaupunginhallitus päättänee hakea opetusministeriöltä oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen vuotuisen vähimmäismäärän lisäystä 445 koulutuspaikkaa 1.1.2008 alkaen siten, että oppisopimuskoulutuksen vuotuinen vähimmäismäärä on 2 000 koulutuspaikkaa.

Kirje opetusministeriölle sekä pöytäkirjanote opetuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

3

HELSINGIN KAUPUNGIN ERÄIDEN PERUSKOULUJEN OPETTAJIEN TYÖAIKA- JA PALKKAUSJÄRJESTELMÄKOKEILUA KOSKEVAN VIRKAEHTOSOPIMUKSEN PÄÄTTYMINEN

Khs 2007-1493

Vs. Sj toteaa, että Helsingin kaupunki on solminut 16.6.1999 eräiden peruskoulujen opettajien työaika- ja palkkausjärjestelmäkokeilua koskevan paikallisen sopimuksen AKAVAn julkisen sektorin neuvottelujärjestön, AKAVA-JS ry:n kanssa. Sopimus on tullut voimaan 1.8.1999. Sopimuksen piiriin on kuulunut Kruununhaan yläaste, Jakomäen yläaste, Roihuvuoren ala-aste, Laakavuoren ala-aste ja Poikkilaakson peruskoulu.

Paikallisen sopimuksen 5 §:ssä todetaan, että sopimus on voimassa elokuun 1. päivästä 1999 heinäkuun 31. päivään 2000. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen lukuvuoden kerrallaan, jollei sitä jommaltakummalta puolelta irtisanota vähintään 3 kuukautta ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä.

Opettajien työaika- ja palkkausjärjestelmäkokeilulla haluttiin tukea koulukohtaisten erityistarpeiden toteutumista, opettajien työn kehittämistä ja opettajien henkistä jaksamista. Kokeilukouluilla on ollut vastaava talousarvio kuin muilla kouluilla. Kokeilussa mukana olleet koulut ovat pysyneet annetuissa raameissa. Arvioinneista ja tutkimuksista saatu palaute on ollut voittopuolisesti myönteistä.

./. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry (ent. AKAVA-JS) on irtisanonut em. virkaehtosopimuksen siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen päättymään 31.7.2007.

Kokeilussa mukana olleiden koulujen rehtorit ja opettajien enemmistö olisivat halunneet jatkaa opettajien työaika- ja palkkausjärjestelmäkokeilua, samoin myös opetusvirasto ja henkilöstökeskus. Opetusvirasto ja henkilöstökeskus ovat suhtautuneet myönteisesti JUKO ry:n esittämiin sopimuksen muutosehdotuksiin ja niitä on pyritty toteuttamaan yhteistyössä järjestön kanssa useissa neuvotteluissa vuoden 2006 aikana. Tieto paikallisen sopimuksen irtisanomisesta tuli kaupungille yllättäen.

VS. SJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi, että Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on irtisanonut 1.8.1999 voimaan tulleen Helsingin kaupungin eräiden peruskoulujen opettajien työaika- ja palkkausjärjestelmäkokeilua koskevan paikallisen sopimuksen siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen 31.7.2007 lukien.

Kirje Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle sekä pöytäkirjanote

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959
Pohjaniemi Marju, palvelussuhdepäällikkö, puhelin 310 37965

LIITE

Juko ry:n virkaehtosopimuksen irtisanominen

4

VAIKEASTI VAMMAISEN LASTEN PERUSOPETUSLAIN MUKAISEN ERITYSOPETUKSEN HANKKIMINEN MUULTA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄLTÄ

Khs 2007-1494

Opetuslautakunta toteaa (29.5.2007), että Ruskeasuon koulu on Helsingin alueella toimiva valtion erityiskoulu, jonka tehtäväksi opetusministeriö on perusopetuslain (628/1998) 8, 39 ja 52 §:n nojalla määrännyt järjestää liikunta- ja monivammaisille sekä pitkäaikaissairaille lapsille ja nuorille perusopetuslain mukaista esi-, perus- ja lisäopetusta.

Jyväskylän näkövammaisten koulu on Jyväskylän alueella toimiva valtion erityiskoulu, jonka tehtäväksi opetusministeriö on perusopetuslain (628/1998) 8, 39 ja 52 §:n nojalla määrännyt järjestää näkövammaisille lapsille ja nuorille perusopetuslain mukaista esi-, perus- ja lisäopetusta.

Opetusministeriön päätöksellä edellä mainittujen koulujen tehtävänä on lisäksi huolehtia perusopetuslain 17 §:n 2 momentissa tarkoitetun erityisopetuksen yhteydessä annettavasta kuntoutuksesta sekä mainittuun opetukseen liittyvistä kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävistä.

Kunta, tässä tapauksessa Helsingin kaupunki on perusopetuslain 4 §:n mukaan velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta ja oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta.

Täyttääkseen edellä mainitun velvollisuutensa kunnan tulee perusopetuslain 6 §:n 2 momentin mukaan osoittaa oppivelvolliselle ja muulle perusopetuslaissa tarkoitettua opetusta saavalle 6 §:n 1 momentin mukainen lähikoulu tai muu soveltuva paikka, jossa perusopetuslain 4 §:n 1 ja 2 momentin mukaisesti annetaan opetusta sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen opetusta järjestämään.

Perusopetuksessa oppilaalla on perusopetuslain 28 §:n 1 momentin mukaan oikeus käydä perusopetuslain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettua koulua.

Perusopetuslain 4 §:n 1 momentin mukaan kunta voi järjestää perusopetuslaissa tarkoitetut palvelut itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa taikka hankkia ne perusopetuslain 7 §:ssä tai 8 §:ssä (valtio) tarkoitetulta opetuksen järjestäjältä.

Perusopetuslain 17 §:n 2 momentin mukaan jos oppilaalle ei vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun niihin verrattavan syyn vuoksi voida antaa opetusta muuten, tulee oppilas ottaa tai siirtää erityisopetukseen. Erityisopetus järjestetään mahdollisuuksien mukaan muun opetuksen yhteydessä taikka muutoin erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa.

Perusopetuslain 39 §:n mukaan asianomainen ministeriö voi päättää, että opetuksen järjestäjän tulee huolehtia 17 §:n 2 momentissa tarkoitetun erityisopetuksen yhteydessä annettavasta kuntoutuksesta sekä mainittuun opetukseen liittyvistä kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävistä. Koulutusta koskevan lainsäädännön tullessa voimaan tehtävä on annettu valtion ylläpitämille vammaisten lasten kouluille.

Jos kunta ei pysty itse järjestämään oppilaan tarvitsemaa erityisopetusta, kunta joutuu tekemään sopimuksen toisen kunnan tai muun perusopetuslain mukaisen opetuksen järjestäjän kanssa oppilaan osoittamiseksi muuhun kuin kunnan omaan kouluun. Perusopetuslaki ei sisällä tarkempia säännöksiä opetuksen hankkimisesta, vaan asia jää kunnan ja muun opetuksen järjestäjän sopimuksen varaan.

Vuosittain Helsingin kaupungissa on muutama vaikeasti vammainen lapsi tai nuori, jonka perusopetuslain mukaista opetusta Helsingin kaupungin opetusviraston ei ole mahdollista oppilaiden opetukseen liittyvien erityisvaatimusten ja kokonaisvaltaisen hoidon johdosta itse järjestää. Opetusviraston perusopetuslinjan mukaan lukuvuonna 2007–2008 tällaisia lapsia on kaksi. Edellisenä lukuvuonna vastaavia lapsia oli viisi. Pääsääntöisesti kyse on lapsista, joilla on vaikeaan cp-vammaan liittyen liikunta- ja/tai näkövamma.

Valtion vammaisten koulujen tehtäväksi on määrätty vaikeasti vammaisten lasten perusopetuslain mukaisen opetuksen sekä erityisopetuksen tukitehtävistä huolehtiminen. Lainsäädännön perusteella kunta, tässä tapauksessa Helsingin kaupunki ei voi ilman valtion erityiskoulun suostumusta osoittaa valtion koulua vaikeasti vammaisen lapsen tai nuoren perusopetuslain 6 §:n mukaiseksi koulupaikaksi. Valtion erityiskoulun osoittaminen oppivelvollisen perusopetuslain 6 §:n mukaiseksi koulupaikaksi edellyttää kunnan ja valtion erityiskoulun välistä sopimusta. Tällä hetkellä valtion vammaisten koulut ovat asettaneet opetuksen järjestämistä koskevan sopimuksen ja siten vaikeasti vammaisen lapsen tai nuoren oppilaaksi ottamisen ehdoksi sen, että kunta vastaa oppilaan perusopetuslain mukaisista avustajapalvelua ja koulumatkoja koskevista kustannuksista.

Kunta, tässä tapauksessa Helsingin kaupunki saa koulujensa oppilaista yksikköhintarahoituksen (valtion osuus + kotikunnan korvausosuus), joka määräytyy oppilasmäärän ja opetusministeriön päättämän yksikköhinnan tulona. Yksikköhintarahoituksen perusteena olevissa laskennallisissa yksikköhinnoissa on otettu huomioon myös mahdolliset avustaja- ja koulumatkakustannukset. Perusopetuksessa rahoituksen perusteena käytetään syyskuun 20. päivän todellista oppilasmäärää. Mikäli kunta järjestää oppilaan opetuksen itse, on kunta oikeutettu edellä esitettyyn yksikköhintarahoitukseen.

Kunnalla, tässä tapauksessa Helsingin kaupungilla ei ole oikeutta yksikköhintarahoitukseen silloin, kun kunta ei oppilaan opetusta itse järjestä. Tällöin kunnalla ei ole myöskään lainsäädäntöön perustuvaa velvollisuutta yksittäisten perusopetuslaissa säädettyjen palveluluiden, kuten avustaja- tai koulukuljetusten korvaamiseen toiselle opetuksen järjestäjälle, vaan edellä mainittu yksikköhintarahoitus kanavoituu aina lakisääteisesti suoraan sille opetuksen järjestäjälle, joka oppilaan opetuksen tosiasiassa järjestää. Kunnat osallistuvat myös valtion koulujen kustannuksiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (9 §) perusteella määrättävässä rahoitusosuudessa. Erilliset kotikuntakorvaukset ovat lainsäädännöstä sairaala- ja koulukotiopetusta sekä 1.8.2008 voimaan tulevaa lastensuojelulain nojalla sijoitetun lapsen perusopetusta lukuun ottamatta poistettu.

Opetuslautakunnan käsityksen mukaan tarkoituksenmukaista olisi, että valtio turvaisi valtion erityiskoulujen riittävän rahoituksen siten, että vaikeasti vammaisten lasten ja nuorten perusopetuslain mukaisen opetuksen järjestämiseen ja erityisopetuksen tukitehtävistä huolehtimiseen erikoistuneiden koulujen oppilaaksioton perusteeksi ei muodostuisi erillissopimuksin sovitut korvaukset. Tällä hetkellä Helsingin kaupungin opetusviraston lakisääteisen velvollisuuden täyttämiseksi ja lasten perusopetuksen turvaamiseksi on kuitenkin meneteltävä valtion erityiskoulujen opetuksen järjestämisen ja oppilaaksioton edellytykseksi asettamien ehtojen mukaisesti. Tämän johdosta lautakunta esittää, että opetusvirasto saa, mikäli ei pysty lapsen tai nuoren perusopetuslain mukaista erityisopetusta itse järjestämään, toimivallan sopia opetuksen hankkimisesta muulta perusopetuslain mukaiselta opetuksen järjestäjältä siten, että tarvittaessa tosiasialliset kustannukset perusopetuslain mukaisista avustajapalveluista ja koulumatkoista maksetaan.

Opetuslautakunta esittää, että Khs oikeuttaisi 1.8.2007 lukien opetustoimen johtajan sopimaan perusopetuslain mukaisen erityisopetuksen hankkimisesta muulta perusopetuslain mukaiselta opetuksen järjestäjältä, mikäli kaupunki ei voi perusopetuslaissa säädettyä opetuksen järjestämisvelvollisuutta itse toteuttaa, siten että tarvittaessa tosiasialliset kustannukset perusopetuslain mukaisista avustajapalveluista ja koulumatkoista maksetaan. Vuoden 2007 osalta mainitut kustannukset maksetaan talousarvion kohdalta 3 02 11, Opetusvirasto, Muu toiminta.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (12.6.2008), ettei sillä ole huomautettavaa asiaan.

Vs. Sj toteaa, että Khs oikeutti 14.8.2006 opetustoimen johtajan sopimaan kustannusten korvauksesta avustajapalveluiden osalta. Päätösesitys vastaa viimevuotista päätöstä siten muutettuna, että päätösesitys sisältää nyt myös koulumatkojen korvaamisen.

VS. SJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa opetustoimen johtajan sopimaan perusopetuslain mukaisen erityisopetuksen hankkimisesta muulta perusopetuslain mukaiselta opetuksen järjestäjältä, mikäli kaupunki ei voi perusopetuslaissa säädettyä opetuksen järjestämisvelvollisuutta itse toteuttaa, siten että tarvittaessa tosiasialliset kustannukset perusopetuslain mukaisista avustajapalveluista ja koulumatkoista maksetaan.

Pöytäkirjanote opetuslautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

5

KAUPUNGINHALLITUKSEN 4.6.2007 KÄSITELTÄVÄKSEEN OTTAMA ASIA: NUORISOLAUTAKUNTA 31.5.2007 § 96, NUORISOASIAINKESKUKSEN KULTTUURISEN NUORISOTYÖN TOIMISTON TOIMISTOPÄÄLLIKÖN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Khs 2007-1457

Vs. Sj toteaa, että Khs päätti 4.6.2007 ottaa käsiteltäväkseen nuorisolautakunnan 31.5.2007 pöytäkirjan 96 §:n kohdalla tekemän päätöksen, joka koski nuorisoasiainkeskuksen kulttuurisen nuorisotyön toimiston toimistopäällikön viran täyttämistä.

Nuorisolautakunta (31.5.2007) käsitteli asiaa seuraavan esityslistatekstin pohjalta:

Esityslistateksti 31.5.2007

Nuorisoasiainkeskus on julistanut haettavaksi keskitettyjen palvelujen osaston kulttuurisen nuorisotyön toimiston toimistopäällikön viran. Kulttuurisen nuorisotyön toimistopäällikön tehtävänä on johtaa toimistoa, joka vastaa kulttuurisen nuorisotyön toteuttamisesta, suunnittelusta ja kehittämisestä.

Pätevyysvaatimuksena on tehtävään soveltuva yliopistossa, korkeakoulussa, ammattikorkeakoulussa tai opistotasolla suoritettu tutkinto tai Tampereen yliopistossa suoritettua nuorisotyön tutkinto sekä kokemus hallinto- ja johtamistehtävistä. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen täydellinen hallitseminen sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Tämän lisäksi edellytetään kulttuurisen nuorisotyön toimistopäälliköltä kokemusta nuorten kanssa tehtävästä kulttuurityöstä.

Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää hyvää osaamista asianomaisella toimialalla, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, oma-aloitteisuutta ja kokonaisuuksien hallintaa.

Viran tehtäväkohtainen palkka on 3 035,73 euroa. Tämän lisäksi maksetaan mahdolliset henkilökohtaiset lisät.

Tiedot kaikista hakijoista on lähetetty lautakunnan jäsenille aiemmin. Hakemusasiakirjat ovat nähtävänä nuorisolautakunnan kokouksessa ja sitä ennen nuorisoasiainkeskuksen kirjaamossa.

Kulttuurisen nuorisotyön toimistopäällikön virkaa on 9.4.2007 päättyneen hakuajan kuluessa hakenut 82 henkilöä. Lisäksi kaksi hakemusta saapui myöhässä.

Koulutustaustan sekä työ- ja johtamiskokemuksen perusteella Haastatteluun kutsuttiin XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX, Ruotsalainen Leena, XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX ja XXXX XXXX.

Haastatteluissa haettiin lisätietoa hakijoiden esiintymiskykyisyydestä, esimies-, johtamis- ja hallintokokemuksesta, kulttuurisen nuorisotyön tehtäväkentän tuntemuksesta ja eräistä muista tehtävien hoidon kannalta keskeisistä asioista. Tämän ja muiden käytettävissä olevien tietojen perusteella tehtävään soveltuvimmiksi valikoituivat hakijat Ruotsalainen, XXXX ja XXXX. Heillä kaikilla on nuorten kanssa tehtävän kulttuurisen työn tuntemusta sekä erittäin vahvaa ja monipuolista johtamis- ja hallintokokemusta.

[Hakijan henkilötunnistetiedot poistettu.]

Kulttuurisen nuorisotyön toimistopäällikön virkaan soveltuvimmaksi nousee nuorisoasiainkeskuksen vs. osastopäällikkö, sosionomi (Tay) Leena Ruotsalainen, joka 1.8.2006 alkaen on toiminut nuorisoasiainkeskuksen keskitettyjen palvelujen osaston esimiehenä. Sitä ennen hän on toiminut muun muassa kulttuurisen nuorisotyön toimiston Nuorten Median perustajana ja toiminnanjohtajana (n. 4 v.), Koillisen nuorisokeskuksen nuorisosihteerinä (n. 3 v.) ja vt. aluepäällikkönä (9 kk) sekä nuorisotalon esimiehenä (n. 2 v.). Ruotsalaisen monipuoliseen työuraan on kuulunut myös nuorisojärjestötoimintaa (SDNL:n pääsihteeri ja puheenjohtaja), television (TV1) nuoria käsitelleen keskusteluohjelman vetäminen, nuorisotyön lehtorina toiminen Kanneljärven opistossa ja Nuorisotyö –lehden päätoimittajuus. Leena Ruotsalainen tuntee hyvin kulttuurisen nuorisotyön tilanteen ja hänellä on laaja-alainen näkemys sen kehittämisestä osana nuorisoasiainkeskuksen palvelukokonaisuutta. Hän on myös osoittautunut määrätietoiseksi johtajaksi, joka pitää henkilöstön kuulemista ja avointa keskustelua johtamisen perusedellytyksenä.

Nuorisolautakunnan päätös asiassa:

Lautakunta päätti valita kulttuurisen nuorisotyön toimiston toimistopäällikön virkaan XXXX XXXX:n 1.8.2007 lukien siihen kuuluvin palkkaeduin.

Päätös syntyi vaalilla.

Toivonen esitti, että toimistopäällikön virkaan valitaan XXXX XXXX.

Suoritetussa vaalissa XXXX sai kuusi ääntä (Jokela-Grönlund, Koskenvuo, Laiho, Lillja, Toivonen ja Valve) ja Ruotsalainen kolme ääntä (Komsi, Kortteinen ja Riitamaa).

Vs. Sj ilmoittaa, että kun asia on otettu Khn käsiteltäväksi, on se lakannut olemasta vireillä alemmassa viranomaisessa ja Khs päättää asiasta harkintansa mukaan voimassa olevien säännösten puitteissa.

./. Yhteenveto hakijoista on esityslistan liitteenä. Hakemusasiakirjat ovat kokonaisuudessaan nähtävänä kaupunginhallituksen kokouksessa.

Vs. Sj toteaa, että asiaa on hakijoiden muodollisen kelpoisuuden arvioinnin osalta valmisteltu yhteistyössä hallintokeskuksen oikeuspalveluiden kanssa.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 §:n mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Lisäksi virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus. Perustuslain 125 §:n mukaan yleiset nimitysperusteet ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Perustuslakia koskevan hallituksen esityksen (HE1/1998 vp) perusteluissa todetaan, että yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhteydessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin, joihin liittyen on otettava huomioon myös viran nimi ja tehtäväpiiri sekä virkaan kuuluvat konkreettiset tehtävät.

Nyt vaali kohdistuu nuorisotoimen kulttuurisen toimiston toimistopäällikön virkaan. Kulttuurisessa nuorisotyössä korostuu nuorisotyön arvoihin perustuva taidekasvatuksellinen ote, ja toiminnan keskiössä on taito ja taiteellinen toiminta. Vs. Sj mainitsee, että nuorisolautakunnassa oli 31.5.2007 päätettävänä myös nuorisotoimen kohdennetun nuorisotyön toimiston toimistopäällikön valinta. Kohdennetun nuorisotyön toimisto huolehtii sosiaalisen vahvistamisen työmuotojen järjestämisestä. Sosiaalisella vahvistamisella tarkoitetaan sellaista varhaista puuttumista tai toimenpiteitä, jotka kohdistuvat vahvasti syrjäytymisvaarassa oleviin tai jo syrjäytyneisiin henkilöihin.

Vs. Sj katsoo muita hakijoita ansioituneimmiksi vs. turvatalonjohtaja XXXX XXXX:n ja vs. osastopäällikkö Leena Ruotsalaisen. Sekä XXXX:llä että Ruotsalaisella on viran kelpoisuusvaatimuksissa mainittu tutkinto sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävistä. Savolaisella on kokemusta johtamistehtävistä vajaan kahdeksan vuoden ajalta, ja Ruotsalaisella noin yhdentoista vuoden ajalta. Heidän hallinto- ja johtamiskokemuksensa riittää siten hyvin täyttämään viran kelpoisuusvaatimukset, eikä erolla kokemuksen pituudessa ole vertailussa olennaista merkitystä. Ruotsalaisen johtamiskokemus on kuitenkin ollut laaja-alaisempaa ja monipuolisempaa kuin XXXX:n.

Ruotsalaisella on pitkä kokemus kulttuurisesta nuorisotyöstä. XXXX:llä on kulttuurituottajan, ja kulttuurisihteerin tutkinto, mutta hänen työkokemuksensa on painottunut kohdennettuun nuorisotyöhön. Kun nimitysperusteita harkittaessa on otettava huomioon täytettävän viran tehtävät ja johdettavan toimiston toimiala, on Ruotsalainen tässä suhteessa selvästi XXXX:ää ansioituneempi.

Khn tekemän päätöksen jälkeen Sj Ilkka-Christian Björklund ja henkilöstöpolitiikan osastopäällikkö Raija Peltonen henkilöstökeskuksesta haastattelivat XXXX XXXX ja Leena Ruotsalaista.

Haastatteluissa XXXX ja Ruotsalainen osoittivat hyvän perehtyneisyytensä nuorisotoimeen. Ruotsalainen osoitti lisäksi kulttuurisen nuorisotoimen syvällistä ymmärtämystä. Hänellä on aiempien työtehtäviensä kautta muodostunut laaja-alainen kuva nuorisotyön, ja erityisesti kulttuurisen nuorisotyön asemasta ja merkityksestä suomalaisessa yhteiskunnassa ja Helsingin kaupungissa. Ruotsalainen on työtehtäviensä kautta luonut laajan verkoston ja yhteistyökumppanuudet kulttuurisen nuorisotyön keskeisten toimijoiden kanssa. XXXX:n osaaminen painottui sen sijaan kohdennettuun nuorisotyöhön.

Ruotsalaisesta välittyi haastattelussa kuva vahvana ja osaavana henkilöstöjohtajana, joka kykenee toimimaan johtajana myös muutostilanteissa. Hänen johtamiskokemuksena laaja-alaisuus ja monipuolisuus välittyi haastattelusta selvästi.

Molemmilla hakijoilla on haastattelujen perusteella hyvät edellytykset toimistopäällikön viran hoitamiseen. Haastattelijat katsoivat, että Leena Ruotsalainen on selkeästi ansioituneempi nyt täytettävänä olevaan virkaan kuin XXXX XXXX. Haastattelijat kiinnittivät tässä arvioinnissaan huomiota erityisesti Ruotsalaisen poikkeuksellisen vahvaan asiantuntemukseen kulttuurisen nuorisotyön alueella ja hänen johtajakokemukseensa ja -ominaisuuteensa.

Vs. Sj viittaa hakuasiakirjoihin, nuorisolautakunnan esityslistalla ilmeneviin seikkoihin ja Khn ottopäätöksen jälkeen tehtyihin haastatteluihin. Kaikki nämä tukevat vs. osastopäällikkö Leena Ruotsalaisen valitsemista kulttuurisen nuorisotyön toimiston toimistopäällikön virkaan, tehtävään, jonka alueelta hänellä on pitkä kokemus ja syvällinen tuntemus. Vs. Sj toteaa vielä, että kaupungin tasa-arvosuunnitelman perusteella, ottaen huomioon nuorisotoimen johtavien virkojen miesvaltaisuuden, Ruotsalainen tulisi asettaa ykkössijalle siinäkin tapauksessa, että hakijat XXXX ja Ruotsalainen katsottaisiin pätevyydeltään ja sopivuudeltaan yhdenvertaisiksi. Jos taas toimistopäällikön valinnassa sivuutettaisiin Ruotsalainen, joka on ansioituneempi kuin vastakkaista sukupuolta oleva XXXX, syyllistyttäisiin asiassa tasa-arvolaissa kiellettyyn syrjintään, jollei voitaisi selvittää, että menettely on johtunut muusta hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta. Tällaisia seikkoja ei ole esitetty.

Vs. Sj toteaa yhteenvetona, että vs. osastopäällikkö Leena Ruotsalainen on sekä muodollisten kelpoisuusvaatimusten nojalla että haastattelussa ilmeiden seikkojen perusteella arvioituna selvästi ansioitunein ja sopivin nyt haettavana olevaan virkaan.

VS. SJ Kaupunginhallitus päättänee ottaa vs. osastopäällikkö Leena Ruotsalaisen nuorisoasiainkeskuksen kulttuurisen nuorisotyön toimiston toimistopäällikön virkaan 3 035,73 euron tehtäväkohtaisen kuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin.

Jos virkaan otetaan henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan otettaessa, päätös on ehdollinen, kunnes sivistys- ja henkilöstötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut viranhaltijan ottamisen. Selvitys on esitettävä kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksisaannista lukien.

Pöytäkirjanote virkaan otetulle ja oikaisuvaatimusohjein muille hakijoille, nuorisolautakunnalle, nuorisoasiainkeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITE Yhteenveto hakijoista

6

11.6.2007 pöydälle pantu asia

KANSAINVÄLISTEN PERHEIDEN PERUSOPETUKSEN KOULUTUSPALVELUJEN KEHITTÄMISESITYKSET OPETUSMINISTERIÖLLE

Khs 2007-1262

Opetuslautakunta toteaa (8.5.2007), että osana pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelman vuoden 2006 toimintasuunnitelmaa toteutettiin kansainvälisten perheiden perusasteen koulutusta pääkaupunkiseudulla selvittävä hanke. Hankkeen kesto oli 1.1.2006 – 28.2.2007. Opetustoimen johtaja päätti 30.12.2005 perustaa hanketta varten työryhmän ja samalla pyytää pääkaupunkiseudun muiden kuntien opetustoimen johtajia nimeämään työryhmään omat yleissivistävää koulutusta edustavat jäsenensä. Hankkeen puheenjohtajana toimi kansainvälisten asioiden päällikkö Eeva Penttilä (Helsinki).

Työryhmä luovutti pääkaupunkiseudun apulaiskaupunginjohtajille 15.3.2007 esityksensä. Siinä esitetään vieraskielisen opetuksen kehittämistä pääkaupunkiseudun peruskouluissa kasvavan palvelujen kysynnän ja kansainvälistymisen tarpeiden mukaisesti. Hankkeessa on selvitetty kansainvälisten perheiden tarpeita palvelevia palvelukäytäntöjä ja esitetty kehittämistoimenpiteitä erityisesti vieraskielisten ja kaksikielisten koulujen osalta sekä tehty kehittämishankkeiden ja yhteistyöjärjestelyiden toteuttamissuunnitelmia.

Hankkeessa on kartoitettu ja kuvattu myös pysyvästi pääkaupunkiseudulle tulleiden ja toisen polven maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten opetusjärjestelyjä sekä opetuksen tukitoimia. Lisäksi on suunniteltu palvelualueen yhteisiä tiedotus- ja neuvontapalveluita erityisesti vieraskielisen opetuksen alueella. Lähtökohtana työryhmä pitää palvelujen kehittämistä siten, että pääkaupunkiseutu mielletään yhdeksi palvelualueeksi.

Työryhmä esitti lisäksi, että pääkaupunkiseudun kaupungit esittäisivät edelleen opetusministeriölle opetusministeriön toimialaan kuuluvia toimenpiteitä.

Toimenpide-esitykset koskivat oppilaaksiottoa, joustavaa koulun aloittamista, maahanmuuttajaoppilaan oman äidinkielen opetusta, maahanmuuttajataustaisten opettajien kelpoisuusvaatimuksia ja täydennyskoulutusta sekä valmistavan opetuksen opettajien kelpoisuusasetuksia, Euroopan Unionin jäsenmaiden opetussuunnitelman mukaisesti annettavan opetuksen asemaa Suomessa, vieraskielisen opetuksen valtionosuutta ja muuta tukea sekä vieraskielisen opetuksen laadun arviointia.

Lautakunta esittää, että Khs esittäisi edelleen opetusministeriölle esityslistan liitteessä kuvatut toimenpide-esitykset, jotka koskevat kansainvälisten koulutuspalvelujen kehittämistä Suomessa.

./. Vs. Sj toteaa, että työryhmän ehdotukset opetusministeriölle on kuvattu perusteluineen esityslistan tämän asian liitteessä.

VS. SJ Kaupunginhallitus päättänee esittää opetusministeriölle esityslistan tämän asian liitteen mukaiset ehdotukset kansainvälisten perheiden perusopetuksen koulutuspalvelujen kehittämiseksi.

Kirje opetusministeriölle sekä pöytäkirjanote opetuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITE

Kirjeluonnos opetusministeriölle

1

11.6.2007 pöydälle pantu asia

JOUKKOLIIKENTEEN SUUNNITTELUOHJEEN HYVÄKSYMINEN

Khs 2006-2529

Joukkoliikennelautakunta toteaa (16.11.2006), että joukkoliikenteen suunnitteluohje on ollut Helsingissä noin kolmekymmentä vuotta apuneuvona mitoitettaessa ja järjestettäessä joukkoliikenneyhteyksiä.

Suunnitteluohjetta on tarkistettu edellisen kerran vuonna 1996, ja tarkistaminen on nyt ajankohtaista. Kaupunginvaltuuston päätös tavoitella vuoteen 2012 mennessä nykyistä korkeampaa joukkoliikenteen osuutta kaupungin henkilöliikenteessä ja nykyistä nopeampaa bussi- ja raitioliikennettä on ollut tarkistamistarpeen pääsyy.

Suunnitteluohjeen tarkistuksessa keskeisimpiä muutoksia on tehty vaihtoyhteyksiä, poikittaisia liikenneyhteyksiä ja esteettömyyttä koskien.

Kaupunginhallitus hyväksyy joukkoliikenteen suunnitteluohjeen.

Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyisi suunnitteluohjeen käytettäväksi Helsingin joukkoliikenteen suunnittelua ohjaavana työkaluna.

Joukkoliikennelautakunta esittää edelleen (8.3.2007) mm., että lautakunta käsitteli joukkoliikenteen suunnitteluohjeen kokouksessaan 16.11.2006.

Suunnitteluohjeessa on tämän jälkeen liikennekaluston matkustajapaikkamäärien osalta havaittu selkeyttämistarvetta harhaanjohtavien tulkintojen välttämiseksi. Tarkistukset tekevät ohjeen yksiselitteisemmäksi.

Muutokset merkitsevät, että

- sivun 3 lautakunnan kokouksessa muutettu kappale

”Liitteenä olevassa liikennekaluston matkustajapaikkamäärätaulukossa on esitetty sallitut matkustajamäärät (paikkaluvut) ruuhka-aikoina ja ruuhkan ulkopuolella. Luvut on laskettu perustuen siihen, että vaunun kuormitusaste laskettuna matkustajamäärän ja matkustajapaikkojen (istuinpaikat + seisomapaikat) suhteena saa olla ruuhka-aikoina korkeintaan 75 % ja muulloin 55 %.”

korvataan seuraavilla kahdella kappaleella

”Liitteenä on liikennekaluston matkustajapaikkamäärätaulukko (istumapaikat + seisomapaikat). Bussien, raitiovaunujen ja metron kuormitusaste laskettuna matkustajamäärän ja matkustajapaikkojen suhteena saa olla ruuhka-aikoina korkeintaan 100 % ja muulloin noin 75 %. Junaliikenteen ja palvelulinjaliikenteen (mini- ja midibussit) kuormitusaste saa olla ruuhka-aikoina korkeintaan 100 % ja muulloin kuormitus saa olla korkeintaan sama kuin istumapaikkamäärä.

Kuormitusasteet ja kuormitukset lasketaan tuntimatkustajamääristä mitoittavana tuntina linjojen kuormittuneimmalla kohdalla.”

ja että liitteenä olevassa liikennekaluston matkustajapaikkamäärätaulukossa esitetään ainoastaan ruuhka-aikoina sallittu kuormitus, jonka perusteella määritetään muuna aikana sallittu kuormitus. Taulukko on ohessa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (22.3.2007) seuraavaa:

Lausunnon tiivistelmä

Suunnitteluohjeen tarkistamisen tavoitteet ovat hyvät. Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden nostamiselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää joukkoliikenteen parempaa palvelutasoa, jonka tuottaminen vaatii lisäpanostuksia.

Joukkoliikenteen nopeuttaminen parantaa osaltaan palvelutasoa ja tuo kustannussäästöjä, joita voidaan saada myös muilla toimenpiteillä. Merkittävät tason parannukset edellyttävät kuitenkin lisärahoitusta.

Kaupunkisuunnittelun haasteena on järjestää ohjeen mukaisia enimmäisarvoja lyhyemmät kävelymatkat pysäkeille, kun aluetta voidaan taloudellisuussyistä palvella usein vain yhdellä joukkoliikennereitillä tai linjalla.

Vaihdot ja etenkin huonosti järjestetty vaihtokävely ovat sekä nykyisten että tavoiteltavien uusien matkustajien kannalta matkan rasittavin vaihe. Vaihtojärjestelyjen suunnitteluun panostaminen on siten erityisen perusteltua.

Liian täynnä olevat joukkoliikennevälineet eivät houkuttele. Liikennöinnin suunnittelun tavoitteena tulee olla kohtuullinen istumapaikkatarjonta sekä se, että matkustajien nouseminen ja poistuminen sujuvat kuormittuneimmillakin osuuksilla kohtuullisen sujuvasti.

Suunnitteluohje lähtee edelleen siitä, että vaunukuormitus on mitoittava tekijä ja esitetyt enimmäisvuorovälit ovat ohjeellisia. Ohjeessa pitäisi tarkemmin määritellä erityyppisillä asuinalueilla sallitut enimmäisvuorovälit sekä metro- ja junaliikenteen erilliset vuoroväliohjeet jaoteltuna liityntäliikenteen ja muiden asemien kesken.

Lausunto

Suunnitteluohjeesta yleensä

Suunnitteluohjetta käytetään Helsingin joukkoliikenteen suunnittelua ohjaavana työkaluna mitoitettaessa ja järjestettäessä joukkoliikenneyhteyksiä.

Joukkoliikenteen suunnitteluohjeessa annetaan ohjearvoja pysäkkien ja asemien saavutettavuudelle, liikennöintiajalle, linjaston yhdistävyydelle, matkustusväljyydelle sekä vuoroväleille. Suunnitteluohjetta tarvitaan myös kaupunkisuunnittelussa esimerkiksi uusien asuinalueiden joukkoliikenneratkaisuja mietittäessä.

Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta HKL:n suunnitteluohje ei vastaa tavoitteita, koska ohje keskittyy lähinnä liikennöintikustannusten optimointiin, kun taas kaupunkisuunnittelun näkökulmasta olennaista on joukkoliikenteen käytön tehostaminen ja palvelutason optimointi.

Kaupunginhallitus hyväksyi ensimmäisen joukkoliikenteen suunnitteluohjeen vuonna 1980. Sen jälkeen sitä on päivitetty kahteen kertaan, vuosina 1986 ja 1996. Nyt on vuorossa kolmas tarkistuskierros. Kaikilla päivityskierroksilla on haluttu lisätä ohjeen joustavuutta ja vähentää normimaisuutta. Perusteena on käytetty taloudellisuutta ja matkustajien vaatimaa parempaa palvelutasoa. Tällä kierroksella tarkistamisen pääsyy on kaupunginvaltuuston päätös tavoitella vuoteen 2012 mennessä nykyistä korkeampaa osuutta kaupungin henkilöliikenteessä sekä nykyistä nopeampaa bussi- ja raitioliikennettä. Nyt esitetyissä tarkistuksissa on keskeisimpiä muutoksia tehty vaihto- ja poikittaisyhteyksiä sekä esteettömyyttä koskien.

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Suunnitteluohjeen tarkistamisen tavoitteet ovat hyvät ja ohjeiden ajanmukaistaminen tarpeellista.

Kaupunginvaltuuston päättämä joukkoliikenteen nykyistä korkeammat kulkumuoto-osuuden tavoitteet vuodelle 2012 edellyttää parempaa palvelutasoa. Paremman palvelutason tarjoaminen taas merkitsee yleensä korkeampia käyttökustannuksia, jotka voidaan kattaa joko lisääntyneillä lipputuloilla tai kaupungin suuremmalla subventio-osuudella. Suunnitteluohjetta muutettaessa olisi kuitenkin sekä suunnittelijoiden että erityisesti päättäjien tarpeen tietää nykyistä paremmin eri palvelutasotekijöiden muuttamisen taloudelliset kokonaisvaikutukset.

Kaupunginvaltuusto onkin jo lisännyt jossain määrin joukkoliikenteen subventiota ja päättänyt, että lipunhintoja korotetaan vastaisuudessa kustannusindeksin mukaisesti. Lisäksi on toiveita, että valtio vihdoin tukisi myös pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen käyttökustannuksia.

Parempaa palvelutasoa voidaan saada aikaan myös matka-aikoja lyhentämällä. Samalla syntyy myös käyttökustannussäästöjä. Joukkoliikennettä nopeuttavalla telematiikkajärjestelmällä HELMI on jo saatu merkittäviä kustannussäästöjä. Liikennesuunnitteluosasto selvittää parhaillaan ns. nollaviivytysetuuksien käyttömahdollisuuksia raitiovaunuliikenteessä. Tarkoituksena on selvittää myös suojatiejärjestelyjä raitioteiden yli siten, että raitiovaunujen viiveitä voitaisiin vähentää nykyisestään – turvallisuudesta kuitenkaan tinkimättä. Liikennelaitoksen tarkoituksena on selvittää mahdollisuuksia luopua raitiovaunujen kuljettajarahastuksesta, minkä nopeuttavat vaikutukset voisivat olla merkittäviäkin.

Joukkoliikenteen hoidon tiedossa olevat lisämäärärahat ja eri tavoin saavutettavat käyttökustannussäästöt eivät vielä kuitenkaan anna mahdollisuuksia palvelutason kovin merkittävään nostamiseen.

Pysäkkien ja asemien saavutettavuus

Suunnitteluohjeen mukainen hyväksyttävä kävelyohje pysäkeille on ruuhka- ja päiväliikenteessä 300–700 metriä alueen luonteesta riippuen. Myöhäisillan ja yöliikenteen aikoina sallitaan 500–1 000 metrin matkat. Uusilla alueilla ruuhka- ja päiväliikenteessä kävelymatka lähimmälle pysäkille tai asemalle saa olla korkeintaan 300 metriä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Ohjearvot ovat entiset. Viime aikoina on keskusteltu lisääntyvässä määrin henkilöturvallisuudesta joukkoliikenteessä. On ilmeistä, että turvattomuuden tunne rajoittaa jossain määrin joukkoliikenteen käyttöä etenkin ilta- ja yöliikenteessä lisääntyneistä turvallisuustoimenpiteistä huolimatta. Yksi osa ilta- ja yöajan turvattomuuden tunnetta kohdistuu pitkiin kävelymatkoihin esikaupunkialueilla. Jatkossa tulisikin tutkia mahdollisuuksia päästä esitettyjä enimmäisarvoja lyhyempiin kävelyetäisyyksiin myöhäisillan ja yöliikenteen aikoina.

Ohje asettaa tiukat, mutta tarkoituksenmukaiset, vaatimukset uusien alueiden kaavoitukselle. Haasteena on usein järjestää lyhyt kävelymatka pysäkeille, kun kutakin aluetta voidaan palvella taloudellisuussyistä vain yhdellä joukkoliikennereitillä tai linjalla.

Linjaston yhdistävyys

Ohjeen mukaan jokaiselta alueelta järjestetään yhteys keskustaan riittävän nopeaksi ja vaivattomaksi. Ajoaika mahdollisine vaihtoineen saa olla korkeintaan 30 minuuttia. Vaihtokävelyiden enimmäispituudet saavat olla korkeintaan 300 metriä.

Uutena asiana ohjeessa on määritelty 4 liikennekeskusta: Malmi, Pasila, Herttoniemi ja Itäkeskus. Näiden keskusten väliset yhteydet samoin kuin niitä ympäröivien alueiden yhteydet omaan liikennekeskukseen ovat vaihdottomia tai ne perustuvat järjestettyyn vaihtoon (vaihtoaika alle 5 minuuttia).

Liikennetarjonnan lisäyksissä priorisoidaan poikittaisia yhteyksiä. Kahta useampi vaihto matkaa kohti voidaan uuden ohjeen mukaan sallia vain siinä tapauksessa, että alueiden välillä tehdään hyvin vähän matkoja, kyseessä on järjestetty vaihto tai vaihdetaan tiheävuoroväliselle, nopealle ja reaaliaikaisella pysäkki-informaatiolla varustetulle runkoyhteydelle.

Lisäksi ohjeeseen on lisätty vaatimukset vaihtopaikoiksi muodostuvien linjaston solmukohtien pysäkkivarustukselle (opastus, sähköinen ja ajantasainen informaatio, lähialuekartta, esteettömyys jne.) Säännöllisyyttä parannetaan liikennevaloetuuksin (kuten HELMI-järjestelmä).

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Vaihdot ja etenkin huonosti järjestetty vaihtokävely ovat sekä nykyisten että uusien potentiaalisten matkustajien kannalta matkan rasittavin vaihe. Hyvin järjestetyn vaihdon merkitys vain korostuu tulevaisuudessa etenkin poikittaisliikenteessä, jossa joukkoliikenteen houkuttelevuus henkilöautoiluun verrattuna on heikoin. Tämän vuoksi vaihtojärjestelyjen suunnitteluun panostaminen on erityisen perusteltua.

Ajoajan maksimiarvo 30 minuuttia keskustaan tultaessa on säilytetty edelliseltä päivityskierrokselta. Suurimmassa osassa kaupunkia tähän on päästykin. Kuljettaessa keskustasta poispäin on runkolinjalta liityntälinjalle vaihtavan matkustajan käytännössä valittava oikea runkolinjan vuoro, jotta vaihto liityntälinjalle täyttäisi vaihtoaikavaatimuksen.

Esteetön kaupunkiliikenne ja palvelulinjat

Kokonaan uutena kohtana ohjeeseen on lisätty esteettömyystavoite, jonka mukaan kaupunkiliikenteessä pyritään sellaiseen esteettömyyteen, että kaikki kaupunkilaiset voivat kulkea sitä käyttäen vähintään lähimmältä pysäkiltä asuinalueensa lähipalveluihin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Kaupunkisuunnittelussa tulee ohjeen mukaan ottaa huomioon, että kulkuyhteydet pysäkeille ovat portaattomat, pysäkit tehdään korotettuina ja palvelulinjat voivat kiertää mahdollisimman läheltä asukkaita ja asiointikohteita. Pysäkkien kävely-yhteyksien talvinen lumenpoisto ja hiekoitus ovat myös osa esteetöntä matkaketjua.

Esteettömyystavoitteiden sisällyttäminen myös joukkoliikenteen suunnitteluohjeisiin on perusteltua, vaikka esteettömyyden huomioimista varten on olemassa omatkin suunnitteluohjeensa.

Matkustusväljyys

Ohjeen mukaan kaikkina vuorokaudenaikoina kulkuneuvoissa matkustamisen on oltava kohtuullisen väljää. Valtaosalle on pystyttävä järjestämään istumapaikka matkaan ajaksi ruuhka-aikojen ulkopuolella. Vain lyhyillä matkoilla voidaan matkustaa koko matka seisten.

Suunnitteluohjeeseen liittyy taulukko, jossa esitetään sallitut liikennekaluston matkustaja(paikka)määrät. Siinä on eroteltu istumapaikat ja seisomapaikat. Seisomapaikkojen laskenta perustuu siihen että seisovia matkustajia on ruuhka-aikana alle 3 kpl/m². Seisomispinta-alan laskennassa on käytetty tehollista pinta-alaa.

Bussien, raitiovaunujen ja metron kuormitusaste saa olla ruuhka-aikana 100 % ja muulloin noin 75 %. Junaliikenteen ja palveluliikenteen (mini- ja midibussit) kuormitusaste saa olla ruuhka-aikana korkeintaan 100 % ja muulloin kuormitus saa olla korkeintaan sama kuin istumapaikkamäärä.

Kuormitusasteet ja kuormitukset lasketaan tuntimatkustajamääristä mitoittavana tuntina linjojen kuormittuneimmalla kohdalla.

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Matkustusväljyys on käytännössä olennainen osa matkustusmukavuutta. Etenkin istumapaikan saaminen on tärkeä tyytyväisyystekijä joukkoliikenteessä. Eri liikennevälineissä istumapaikan saamiseen suhtaudutaan myös eri tavoin. Esimerkiksi metrossa ja ratikassa seisominen hyväksytään bussia helpommin tiettyyn rajaan asti. Busseissa istumapaikan saaminen on tärkeämpää.

Istumapaikan saamisen tärkeys on myös riippuvainen siitä, kuinka usein se saadaan ja kauanko joudutaan seisomaan.

Ohje merkitsee sitä, että metron vaunuparissa on ruuhka-aikana enintään 42 %:lla ja muuna aikana 55 %:lla matkustajista mahdollisuus saada istumapaikka kuormittuneimmalla osuudella. Ohjeen mukaan kuormitusasteet lasketaan tuntimatkustajamääristä mitoittavana tuntina linjojen kuormittuneimmalla kohdalla.

Matkustajamäärät eivät jakaudu tasaisesti huipputunnin aikana eivätkä metrojunan vaunujen kesken. Lisäksi kuormittuneimmalla osuudella saattaa kulkea useita junaryhmiä, joiden täyttöaste on erilainen. Nykyään Itäkeskuksesta länteen kulkee kaksi junaryhmää: Vuosaaresta ja Mellunmäestä tuleva. Tämä merkitsee sitä, että huipputunnin aikana kuormittuneimman metrovaunuparin kuormitus voi olla huomattavastikin ohjeen arvoja suurempi.

Tavoitteena tulee olla, että matkustajien junaan nouseminen ja poistuminen sujuvat kuormittuneimmillakin osuuksilla kohtuullisen nopeasti.

Vuorovälit

Suunnitteluohjeen mukaan liikenteen mitoitus tehdään ensisijaisesti vaunukuormituksen perusteella. Vuoroväleistä on koottu taulukkomuotoon mitoituksessa käytettävät maksimiarvot jaoteltuna neljälle liikennemuodolle: metro- ja junaliikenteelle, raitioliikenteelle, esikaupunkiliikenteelle ja poikittaisliikenteelle. Kullekin liikennemuodolle on eri arvot ruuhka-ajoille kuin päivä- ja iltaliikenteelle. Ohjeeseen on lisätty väljyyttä sallimalla yöliikenteessä (n. klo 23 jälkeen) iltaa harvemmat, sunnuntaina lauantaita harvemmat, kesällä ruuhka-aikoina harvemmat ja keskikesällä ruuhka-aikoina lauantain päiväliikenteen vuorovälit.

Seuraavat ohjearvot ovat mitoituksessa tavoiteltavia maksimiarvoja:

	min. ruuhka	min. päivä ilta
metro ja junaliikenne raitioliikenne esikaupunkiliikenne poikittaisliikenne (a) liityntälinjasto runkolinjalle.	5(a)-12 8 10-15 15-20	10(a)-30 10-12 15-30 30-60

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Suunnitteluohje lähtee edelleen siitä, että vaunukuormitus on mitoittava tekijä ja esitetyt enimmäisvuorovälit ovat ohjeellisia. Ohjeessa pitäisi tarkemmin määritellä erityyppisillä asuinalueilla sallitut enimmäisvuorovälit. Lisäksi tulisi ottaa kantaa siihen, sallitaanko suunnittelussa epätasaiset vuorovälit ja minuuttiluvut ja millä ehdoilla.

Ohjeesta puuttuu vuorovälien tavoitearvot poikittaisille runkolinjoille, kuten Jokerille. Linjaston yhdistävyyttä, liityntäliikennettä ja vaihtoja ajatellen pitäisi poikittaislinjasto jakaa runkoyhteyksiä tarjoaviin ja niitä täydentäviin muihin poikittaislinjoihin, joilla voidaan sallia erilaiset vuorovälit.

Merkittiin, että varajäsen Alku ehdotti jäsen Helistön kannattamana muutosta lausuntoon siten, että esityslistan sivulle 43a otsikon ”Suunnitteluohjeesta yleensä” jälkeen kolmanneksi kappaleeksi lisätään seuraava tekstikappale: ”Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta HKL:n suunnitteluohje ei vastaa tavoitteita, koska ohje keskittyy lähinnä liikennöintikustannusten optimointiin, kun taas kaupunkisuunnittelun näkökulmasta olennaista on joukkoliikenteen käytön tehostaminen ja palvelutason optimointi.”

Lautakunta päätti yksimielisesti ilman äänestystä hyväksyä esitetyn muutosehdotuksen.

Joukkoliikennelautakunta toteaa (3.5.2007) kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnon johdosta seuraavaa:

Liikennelaitoksen tavoitteena on järjestää Helsingin joukkoliikenne mahdollisimman tehokkaasti ja siten omalta osaltaan luoda edellytykset mahdollisimman houkuttelevalle ja kilpailukykyiselle joukkoliikenteelle ja elinvoimaiselle kaupungille. Liikennöintikustannusten optimointi ei sinällään ole huono tavoite, sillä edulliset liikennöintikustannukset mahdollistavat liikennetarjonnan määrällisen lisäämisen ja siten palvelutason parantamisen. Liikennöintikustannusten optimointi ei kuitenkaan ole liikennelaitoksen primääritavoite vaan se on seuraus tavoitteesta luoda mahdollisimman hyvin palveleva joukkoliikennejärjestelmä käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Joukkoliikennejärjestelmää kehittäessään liikennelaitos myös kuuntelee matkustajia ja heidän toiveitaan. Asiakaspalautteen entistä tehokkaammaksi hyödyntämiseksi suunnittelussa on hiljattain hankittu käyttöön uusi monipuolinen atk-ohjelmisto.

Tavoite päästä suunnitteluohjeessa esitettyjä kävelyetäisyyksien enimmäisarvoja lyhyempiin kävelyetäisyyksiin myöhäisillan ja yöliikenteen aikoina on hyvä. Parhaiten tavoitteeseen on mahdollista päästä uusilla asuinalueille noudatettaessa joukkoliikennemyönteistä kaupunkisuunnittelua. Olemassa olevilla asuinalueilla kävelyetäisyydet pimeän ajan harvemmalla joukkoliikennelinjastolla ovat usein valoisaa aikaa pitemmät.

Linjaston laajentaminen valoisan ajan liikennettä vastaavaksi lyhentäisi kävelymatkoja ja parantaisi turvallisuuden tunnetta mutta toisaalta heikentäisi liikenteen kustannustehokkuutta, koska pimeän aikaan kysyntä on vähäistä ja vaunut jo nykyisin ajavat usein melko tyhjinä. Helsinkiläiset eivät koe turvattomuuden tunnetta niin suureksi ongelmaksi, että pimeän ajan linjastoa olisi joukkoliikenteen kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaista laajentaa. Laajentaminen voisi sen sijaan olla tarkoituksenmukaista siinä tapauksessa, että kaupunki päättäisi yleisesti panostaa turvattomuuden tunteen vähentämiseen selvästi aiempaa enemmän.

Matkustusväljyys on tärkeä palvelutasotekijä. Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnossa kannetaan huolta erityisesti matkustusväljyydestä metrossa. Liikennelaitos ja YTV ovat vuonna 2006 sopineet joukkoliikennekaluston seisomapaikkojen määrityksessä käytettävän ruuhkaliikenteessä mitoitusperustetta 3 hlö/m². Vastaava mitoitusnormi Tukholmassa on 4 hlö/m² ja Oslossa 3,5 hlö/m². Matkustusväljyydestä saatava asiakaspalaute on ollut vähäistä lukuun ottamatta linjoja, joilla linjastouudistuksen yhteydessä tarjonnan määrä on väliaikaisesti jäänyt liian vähäiseksi. Täytyy lisäksi muistaa, että ruuhkaisinakin aikoina linjan kuormittunein osuus on yleensä lyhyt, vain muutaman pysäkkivälin. Metron osalta lisäksi tulevaisuudessa metron automatisointi tulee parantamaan tilannetta, koska automaattimetron lyhyemmillä junapituuksilla matkustajat jakaantuvat junan eri osiin nykyistä tasaisemmin.

Metron matkustajapaikkaluvun osalta on liikennelaitoksella länsimetron suunnitteluun liittyen tehty tarkistuslaskelmia. Metrojunien valmistajien ilmoittamat lattiapinta-alat poikkeavat jonkin verran todellisista pinta-aloista ja laskelmien perusteella metrovaunuparin paikkalukua tulee suunnitteluohjeessa tarkistaa 302 matkustajasta 287 matkustajaan.

Tiukkojen normien asettaminen suunnitteluohjeessa esimerkiksi vuoroväleille aluetyyppikohtaisesti ei johtaisi palvelutason optimointiin vaan päinvastoin estäisi sitä. Suunnitteluohjeessa tuleekin pysyä suhteellisen väljien normien linjalla, jolloin liikennetarjonta on mahdollisimman hyvin kohdennettavissa kysynnän mukaan.

Poikittaisliikenteen osalta kaupunginvaltuuston asettamana tavoitteena on nostaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus hieman alle 13 %:sta 17 %:iin vuoteen 2012 mennessä. Tavoite on erittäin haasteellinen ja sen saavuttaminen edellyttää poikittaisliikenteen tarjonnan lisäämistä etupainotteisesti. Liikennelaitos onkin parhaillaan valmistelemassa poikittaisen joukkoliikenteen kehittämisohjelmaa.

Poikittaisliikenteenkään osalta ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista asettaa suunnitteluohjeeseen tiukkoja normeja vaan toimenpiteet tulee pystyä kulloinkin valitsemaan siten, että ne joukkoliikenteen kilpailukyvyn kannalta ovat mahdollisimman tehokkaat. Jokeri-linjojen lisäksi poikittaisliikenteessä on vaikea tehdä selvää erottelua runkolinjojen ja muiden linjojen välille.

Palvelutasotekijöiden taloudellisista vaikutuksista toivottiin kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnossa lisätietoa. Karkeasti arvioiden voidaan todeta seuraavaa:

– Pimeän ajan liikenteen ulottaminen maantieteellisesti yhtä kattavaksi kuin valoisan ajan liikenne lisäisi vuositasolla kustannuksia noin
4 – 6 miljoonaa euroa.

– Tasavälisiin / pyörein minuutein päätepysäkiltä lähteviin aikatauluihin siirtyminen lisäisi kustannuksia vähintään yhden ajoneuvon osuuden verran eli vuositasolla 150 000 euroa/linja. Koko linjaston osalta kustannusnousun suuruusluokka olisi luokkaa 10 miljoonaa euroa/vuosi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että liikennelaitos pyrkii toiminnallaan parantamaan joukkoliikenteen kilpailukykyä ja siten kaupungin vetovoimaisuutta mahdollisimman tehokkaasti ja eri keinoja monipuolisesti hyödyntäen. Näiden tavoitteiden toteuttamisen näkökulmasta kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi esitetty suunnitteluohje on hyvä. Normatiivisuuden lisääminen suunnitteluohjeessa johtaisi suunnittelun jäykistymiseen ja joko joukkoliikenteen palvelutason laskuun tai kustannustason nousuun.

./. Tarkistettu suunnitteluohjeluonnos on liitteenä 1. Voimassa oleva 16.12.1996 päivätty suunnitteluohje on liitteenä 2. Muut asiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa.

Ryj toteaa, että ehdotettu, nykyistä jonkin verran väljempi ohje on hyvä työkalu joukkoliikenteen kehittämiselle valtuuston asettamia tavoitteita vastaavaksi. Tarkistustyön yhteydessä liikennelaitos on ollut yhteydessä kaupunkisuunnitteluvirastoon, ja ohjeessa on huomioitu myös kaupunkisuunnittelun näkökulmia joukkoliikenteen kokonaispalvelutaso huomioon ottaen. Palvelutason merkittävä parantaminen ohjearvoja tiukentamalla merkitsisi kustannusten voimakasta lisääntymistä, kuten joukkoliikennelautakunnan vastauksessa kaupunkisuunnittelulautakunnan lausuntoon ilmenee.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä esityslistan liitteenä 1 olevan joukkoliikenteen suunnitteluohjeen käytettäväksi Helsingin joukkoliikenteen suunnittelua ohjaavana työkaluna.

Pöytäkirjanote liikennelaitokselle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Suunnitteluohje
	Liite 2	Suunnitteluohje 1996

1

UUDEN JÄSENEN NIMEÄMINEN VAMMAISNEUVOSTOON

Khs 2006-2818

Asser Raassina pyytää (6.6.2007) vapautusta vammaisneuvoston jäsenyydestä paikkakunnalta poismuuton takia.

Stj toteaa, että kaupunginhallitus asetti 12.2.2007 vammaisneuvoston toimikaudeksi 2007 – 2008 valiten siihen yhdeksi kaupungin neljästä luottamushenkilöjäsenestä Asser Raassinan.

KHS Kaupunginhallitus päättänee

1 myöntää Asser Raassinalle vapautuksen vammaisneuvoston jäsenyydestä sekä

2 valita ____________________ uudeksi jäseneksi vammaisneuvoston vuoden 2008 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

Pöytäkirjanote päätöksessä mainituille henkilöille, vammaisneuvostolle, rakennusvirastolle, opetusvirastolle, sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, hallintokeskukselle sekä talous- ja sunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048