HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

 

ESITYSLISTA

 

22 - 2007

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kokousaika

11.6.2007 klo 16

Kokouspaikka

Kaupungintalo, Khn istuntosali

 

 

 

 

 

 

 

Asia

 

Sivu

 

KAUPUNGINJOHTAJA

 

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

 

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

 

3

Vuosaaren satamakeskuksen johtajan viran perustaminen

3

 

4

Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle Malmin ampumarata-alueen kunnostukseen

7

 

5

Rakennushankkeiden seurantaraportti (Tilanne 31.5.2007)

9

 

6

Hissiprojektin toimintakertomus vuodelta 2006 ja toimintasuunnitelma vuodelle 2007

11

 

7

28.5.2007 ja 4.6.2007 pöydälle pantu asia
Strategiakokousasia: Rakentamisen tuotanto-organisaation muodostaminen

15

 

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

 

1

Helsingin koulurakennusten suojelu

19

 

2

Suojeltujen ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden koulurakennusten pääomavuokran tuottovaatimuksen poistaminen

29

 

3

Sopimuksen tekeminen Kiinteistö Oy Munkkisaarenkatu 2:n kanssa Länsisataman  korttelin 20122 tontin 2 asemakaavan muutosehdotuksesta nro 11663

33

 

4

Suutarilan palvelukeskuksen vesikaton korjaustyön hankesuunnitelman hyväksyminen

35

 

5

Selvitys eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle hitas-järjestelmää koskevien kanteluiden johdosta tehdyn päätöksen aiheuttamista toimenpiteistä

37

 

 

6

Lisävaraukset asuntotuotantoon

41

 

7

Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston päätöksestä tehdyistä valituksista Kallion vesialueen (ravintolapaviljonki) asemakaava-asiassa (nro 11562)

91

 

8

Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston päätöksestä tehdystä valituksesta Kallion tontin 299/5 ja katualueen asemakaava-asiassa (nro 11554)

99

 

9

Kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavapäällikön viran täyttäminen

105

 

10

21.5.2007 ja 4.6.2007 pöydälle pantu asia
Esitys Perhonkadun asemakaavan muuttamisesta

108

 

11

21.5.2007 ja 4.6.2007 pöydälle pantu asia
Aurinkolahden venesatamaan kohdistunut aluevarauspyyntö ja ehdotus asemakaavan muuttamiseksi

115

 

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

 

1

Kansainvälisten perheiden perusopetuksen koulutuspalvelujen kehittämisesitykset opetusministeriölle

125

 

2

Eron myöntäminen Asta Manniselle tietokeskuksen tietohuoltopäällikön virasta sekä tietohuoltopäällikön viran täyttäminen

127

 

3

4.6.2007 pöydälle pantu asia
Tuomarinkylän Talli Oy:n vuokra-ajan jatkaminen

129

 

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

 

1

Joukkoliikenteen suunnitteluohjeen hyväksyminen

135

 

2

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin kaupungin kiinteistöviraston ympäristölupahakemuksesta

147

 

3

4.6.2007 pöydälle pantu asia
Lausunto Uudenmaan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2008 - 2011

149

 

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

 

1

4.6.2007 pöydälle pantu asia
Vt Eva Biaudet'n toivomusponsi: Ihmiskaupan vastainen toimintaohjelma

159

 

 

1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

 

 

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Hellströmin (varalla Moisio) ja Ojalan (varalla Oker-Blom) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

 

 

 

 

 

 

2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

 

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

 

 

 

 

 

 

3

VUOSAAREN SATAMAKESKUKSEN JOHTAJAN VIRAN PERUSTAMINEN

 

Khs 2007-1447

 

Satamalautakunta esittää (5.6.2007) seuraavaa:

 

Vuosaaren satama otetaan käyttöön vuoden 2008 lopussa. Helsingin Sataman organisaation uudistaminen ja Vuosaaren sataman organisointi on välttämätöntä aloittaa rinnan sataman rakentamisen kanssa.

 

Uutta organisaatiota on valmisteltu satamajohtajan johtamassa työryhmässä, johon ovat kuuluneet tuotantojohtaja, satamakapteeni, talousjohtaja ja tekninen johtaja. Sihteerinä on toiminut henkilöstöpäällikkö. Uusi perusorganisaatio on syytä vahvistaa jo tässä vaiheessa, vaikka työryhmän työ jatkuukin vielä yksiköiden organisaatiorakenteiden, resurssien ja työnjakojen osalta.

 

Helsingin Sataman uuden organisaation rungon muodostavat kaksi operatiivista, osastotasoista yksikköä:

 

–                    Matkustajasatamat ja

–                    Vuosaaren satamakeskus.

 

Vuosaaren satamakeskuksen tehtävänä on vastata Vuosaaren sataman sekä siihen liittyvän logistiikka-alueen toiminnasta, tavaraliikenteestä ja koko satamakeskuksen kehittämisestä sekä taloudellisesta tuloksellisuudesta.

 

Vuosaaren satamakeskuksen perustaminen Helsingin Sataman osastotasoiseksi yksiköksi ja sen johtajan valinta on tehtävä mahdollisimman pian, jotta sataman käyttöönottoon ja sen valmisteluun voidaan valmistautua. Yksikkö huolehtii osaltaan tavarasatamatoimintojen siirrosta.

 

Vuosaaren satamakeskuksen johtajan tehtävänä on vastata satamakeskuksen toiminnasta ja kehittämisestä sekä taloudellisesta tuloksellisuudesta. Palvelusopimusten valmistelu, kilpailuttaminen ja töiden organisointi sekä sidosryhmäyhteydet ovat merkittäviä tehtäväkokonaisuuksia.

 

Vuosaaren satamakeskuksen johtaja käyttää julkista valtaa, joten tehtävän tulee olla virkasuhteinen, kuten muidenkin Helsingin Sataman osastonjohtajien. Viran perustamisesta päättää kaupunginhallitus hallintosäännön 11 §:n nojalla. Osastonjohtajatasoisten viranhaltijoiden kokonaispalkkauksen vahvistaa kaupunginhallitus. Palkkataso määritellään tehtävän vaativuuden perusteella henkilöstökeskuksen esityksen mukaisesti kaupungin johtajistossa.

 

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain mukaan virkasuhteeseen ottaminen edellyttää julkista hakumenettelyä. Menettelystä voidaan poiketa viranhaltijalain 4 § 3 mom. nojalla.

 

Helsingin kaupungin hallintosäännön 13 §:n mukaan sen lisäksi, mitä kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4 § 3 momentissa on säädetty, henkilö voidaan ottaa sellaiseen virkasuhteeseen ilman julkista hakumenettelyä

 

–                    jota vastaavia tehtäviä hän on hoitanut vähintään kuusi kuukautta Helsingin kaupungin virka- tai työsuhteessa

 

–                    johon Helsingin kaupunki on hänet kouluttanut tai johon vaadittavaa pätevöitymiskoulutusta kaupunki on tukenut tai

 

–                    johon viranhaltija on tarkoituksenmukaista ottaa hänen virkasuhdettaan koskevien uudelleen järjestelyjen vuoksi.

 

Vuosaaren satamakeskuksen johtajan valinta on Helsingin Sataman organisointiin liittyvä kokonaisvaltainen järjestely, eikä sinänsä yksittäisen viran täyttäminen. Näin ollen viran täyttäminen sitä haettavaksi julistamatta on perusteltua.

 

Satamakapteeni Kari Noroviita on oman virkansa ohella hoitanut Vuosaaren sataman käyttöönottoon liittyviä tehtäviä. Noroviita on koulutukseltaan merikapteeni ja hänellä on merikapteenin pätevyyskirjat. Kari Noroviita on tullut Helsingin Sataman palvelukseen 1.1.1989, aluksi satamavalvojaksi ja sittemmin turvallisuustarkastajaksi. Vuodesta 1993 hän toimi turvallisuuspäällikkönä satamaliikenneosastolla ja vuosina 1999-2003 apulaistuotantojohtajana palvelutuotanto-osastolla. Satamakapteeniksi ja samalla meriliikenne- ja turvallisuusosaston osastonjohtajaksi lautakunta valitsi hänet 1.8.2003 lukien. Noroviidalla on lisäksi aiempaa kokemusta varustamotoiminnasta ja kauppalaivaston päällystötehtävistä.

 

Satamakapteeni Kari Noroviidalla on erittäin laaja tuntemus sataman toiminnasta ja satamassa toimivista yrityksistä ja viranomaisista. Hänellä on ylivertainen osaaminen ja kokemus Vuosaaren sataman käyttöön liittyvistä tehtävistä ja hän on henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sopiva henkilö johtamaan Vuosaaren satamakeskusta. Noroviita on antanut siirtoon suostumuksensa.

 

Satamalautakunta päätti perustaa 1.8.2007 alkaen Helsingin Sataman osastotasoiseksi yksiköksi Vuosaaren satamakeskuksen.

 

Satamalautakunta esittää, että kaupunginhallitus perustaisi niin ikään1.8.2007 alkaen Vuosaaren satamakeskuksen johtajan viran

 

Satamalautakunta ilmoittaa kaupunginhallitukselle, että lautakunta tulee valitsemaan virkaan sitä haettavaksi julistamatta viranhaltijalain ja Helsingin kaupungin hallintosäännön 13 §:n nojalla satamakapteeni Kari Noroviidan hänen suostumuksensa mukaisesti 1.8.2007 alkaen edellyttäen, että kaupunginhallitus päättää perustaa Vuosaaren satamakeskuksen johtajan vakinaisen viran vastaavasta ajankohdasta lukien.                                  

Henkilöstökeskus toteaa (1.6.2007) mm., että ottaen huomioon Helsingin Sataman johdon palkkasuhteet ja kaupungin muiden teknisten virastojen ja liikelaitosten osastotasoisten yksiköiden päälliköiden palkkataso henkilöstökeskus katsoo, että Vuosaaren satamakeskuksen johtajalle tulisi maksaa tehtävästä 5750 euron suuruista kokonaiskuukausipalkkaa.

 

Kj pitää Vuosaaren satamakeskuksen johtajan viran perustamista satamalautakunnan esityksen mukaisesti perusteltuna henkilöstökeskuksen lausunnon mukaisin 5 750 euron kokonaiskuukausipalkkaeduin.

 

Kj toteaa, että satamatoimen johtosäännön 5 §:n mukaan satamalautakunnan tehtävänä on päättää laitoksen jakautumisesta osastotasoisiin yksiköihin ja valita osastotasoisten yksiköiden päälliköt ja että hallintosäännön 12 §:n mukaan viran haettavaksi julistamisesta päättää se viranomainen, joka ottaa viranhaltijan avoinna olevaan virkaan.

 

KJ                                                            Kaupunginhallitus päättänee perustaa 1.8.2007 lukien Helsingin Satamaan sijoitettavan Vuosaaren satamakeskuksen johtajan viran, jonka kokonaiskuukausipalkka on 5 750 euroa.

 

Pöytäkirjanote Helsingin Satamalle, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle sekä henkilöstökeskukselle.

 

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

 

 

 

 

 

4

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN RAKENNUSVIRASTOLLE MALMIN AMPUMARATA-ALUEEN KUNNOSTUKSEEN

 

Khs 2007-1303

 

Rakennusvirasto toteaa 15.5.2007, että Malmin ampumarata-alueen lyijyllä pilaantuneet pintamaat on kuorittu ja niistä on rakennettu alueelle täyttömäki. Ympäristöluvassa edellytettiin, että täyttömäen eristystyöt tehdään vuoden 2006 aikana. Eristystyöt valmistuivat luvan edellyttämässä ajassa.

 

Pintaeristeen suojaksi tarvitaan vielä kahden metrin täytemaakerros, jotka maisemoidaan erillisen suunnitelman mukaisesti. Ampumarata-alueen kunnostukseen kuuluu myös kuoritun alueen nurmettaminen. Vihertöillä rakennetaan nurmetuspinnat Kivikonpuistoon noin 8 ha:n alueelle. Työ tehdään kahdessa vaiheessa vuosina 2006 – 2007. Vuonna 2006 ehdittiin tehdä noin puolet puiston nurmipinnoista.

 

Kaupunginhallitus myönsi 2.5.2006 rakennusvirastolle Malmin ampumarata-alueen kunnostukseen 600 000 euroa. Aikainen talventulo hidasti töitä ja määrärahasta siirtyi 168 000 euroa vuodelle 2007. Täyttömäen maisemoinnin valmiiksi rakentamiseen ja kuoritun alueen viherrakentamiseen tarvitaan vuonna 2007 lisäksi vielä talousarviossa tarkoitukseen varattu määräraha 450 000 euroa.

 

Rakennusvirasto esittää kaupunginhallitukselle, että Malmin ampumarata-alueen kunnostukseen osoitetaan vuoden 2007 talousarvion kohdan 8 01 02 "esirakentaminen, täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet" alakohdasta 8 01 02 - 12 "Malmin ampumarata-alueen kunnostus" 450 000 euroa.

 

Kj toteaa, että määräraha tulisi myöntää esityksen mukaisesti vuoden 2007 talousarvion alakohdasta 8 01 02 12, esirakentaminen, Malmin ampumarata-alueen kunnostus.

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee myöntää rakennusvirastolle vuoden 2007 talousarvion alakohdasta 8 01 02 12, esirakentaminen, Malmin ampumarata-alueen kunnostus,

 

                      450 000 euroa (alv=0) käytettäväksi Malmin ampumarata-alueen kunnostukseen

 

Pöytäkirjanote rakennusvirastolle, viraston katu- ja puisto-osastolle (Jouni Sivonen) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalvelulle, kehittämisosastolle ja taloussuunnitteluosastolle.

 

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 310 36276

 

 

LIITE

Malmin ampumarata-alueen kunnostuskohteet 2007, Taske /keto 3.5.2007

 

 

 

 

5

RAKENNUSHANKKEIDEN SEURANTARAPORTTI (TILANNE 31.5.2007)

 

Khs 2007-1423

 

Kj toteaa, että johtajiston 26.10.1994 nimeämä rakennushankkeiden seurantaryhmä on raportoinut hankkeiden etenemisestä vuodesta 1994 alkaen aina kahdesti vuodessa, toukokuun ja marraskuun tilanteesta.

 

./.                   HKR–Rakennuttaja ja seurantaryhmä ovat koonneet liitteenä 1 olevan rakennushankkeiden seurantaraportin toukokuun 2007 tilanteesta.  Raportissa on verrattu toukokuun tietoja sekä taloussuunnitelmaan 2007 - 2011 että edelliseen, marraskuun 2006 tilanteesta laadittuun seurantaraporttiin. 

 

Rakennushankkeiden seurantatiedot ovat liitteenä 1 olevassa seurantaraportissa.

 

Kunkin hankkeen kohdalla on perustelu, jos hankkeen aikataulu on muuttunut. Muutos voi johtua siitä, että hallintokunta on tietoisesti joutunut siirtämään hankkeen sopeuttaessaan sitä uuteen taloussuunnitelmaehdotukseensa 2008 – 2012 (”siirretty talouden sopeuttamisen vuoksi”) tai sitten hanke on myöhässä (valmistumisajankohta on siirtynyt vähintään 3 kk edellisestä raportista). Näitä varsinaisesti myöhässä olevia hankkeita on 27 kpl.

 

Raporttiin sisältyy HKR–Rakennuttajan laatima rakentamisen suhdannekatsaus. Rakentamisen tämän hetkinen ylikuumeneminen aiheuttaa kustannuspaineita useissa hankkeissa. Kun hankkeita joudutaan osin suunnittelemaan ja kilpailuttamaan uudelleen kustannuspuitteisiin pääsemiseksi, aiheutuu myös aikataulujen siirtymistä. Odotettavissa on mitä ilmeisimmin myös tilanteita, joissa joudutaan harkitsemaan hankkeiden aloituksen lykkäämistä edullisempaan ajankohtaan.

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi rakennushankkeiden seurantaraportin ja suhdannekatsauksen, tilanne 31.5.2007 (liite 1).

 

Pöytäkirjanote liitteineen kaikille virastoille ja laitoksille.

 

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 310 36276

 

 

LIITE

Rakennushankkeiden seurantaraportti ja suhdannekatsaus, tilanne 31.5.2007

 

 

 

 

6

HISSIPROJEKTIN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2006 JA TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2007

 

Khs 2007-1431

 

Kj toteaa, että hissiprojekti käynnistettiin vuonna 2000. Kaupunginhallitus päätti 20.12.2004, että hissiprojektia jatketaan 1.1.2005 – 31.12.2008. Projektin tehtävänä on edistää hissien rakentamista helsinkiläisiin asuinkerrostaloihin, joissa on vähintään kolme kerrosta kaupunginvaltuuston vuosien 2004 – 2008 asunto-ohjelmassa päättämien tavoitteiden mukaisesti.

 

Edelleen kaupunginhallitus päätti, että hissiprojekti raportoi toiminnastaan ja sen tuloksista vuosittain kaupunginhallitukselle.

 

Kvsto hyväksyi 10.12.2003 asunto-ohjelman 2004 - 2008 ”Monimuotoisen asumisen Helsinki”. Sen luvussa ”Kaikille soveltuva asuinympäristö” todetaan mm:

 

”Puuttuvien hissien rakentamista olemassa olevassa asuntokannassa edistetään hissiprojektilla. Hissiprojektin tavoitteena on edistää valtion hissiavustuksen käyttöä tiedotuksen ja neuvonnan avulla, kehittämällä hissirakentamiseen liittyviä säännöksiä, hissirakentamisen tekniikkaa sekä hissien sijoittamista vanhaan rakennukseen. Hissiprojektin pääpaino kohdistuu yleisen, koko kaupunkia koskevan toiminnan ohella erikseen valittaville alueille ja kohteisiin, joilla hissien puute ja tarve on suurin. Valtion hissiavustusta täydennetään kaupungin omalla 10 prosentin hissiavustuksella. Siihen varataan kysyntää ja valtion avustuksia vastaavat määrärahat.”

 

Hissiprojekti vuonna 2006

 

Vuonna 2006 Helsingissä aloitettiin 75 hissin rakentaminen. Näihin Valtion asuntorahasto ARA on myöntänyt tukea 6,55 milj euroa. Helsingin kaupungin panostus näihin hankkeisiin tulee olemaan 1,34 milj. euroa.

 

Hankkeiden lukumäärä laski vuoteen 2005 verrattuna kymmenellä hissillä, joten tulosta ei voi pitää tyydyttävänä. Selkeä syy laskulle oli asunto-osakeyhtiölain uudistuksen odottelu ja toiveet siitä, että päätöksenteko asunto-osakeyhtiöissä muodostuisi uuden lain perusteella helpommaksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Lisäksi rakennussuojelun kiristyneet vaatimukset vaikeuttivat hissihankkeisiin ryhtymistä.

 

Helsingin kaupungin hissiprojekti ja sen tavoitteet on saatu hyvin esille paikallisissa sanomalehdissä ja ammatillisissa aikakausilehdissä.

Niissä julkaistiin vuonna 2006 noin 15 artikkelia. Radiossa ja TV:ssä hissien rakentaminen vanhoihin asuinkerrostaloihin oli esillä joitakin kertoja vuoden aikana. Vuoden 2006 aikana 42 uuden taloyhtiön edustajat olivat yhteydessä hissiasiamieheen. Hissittömiä porrashuoneita näissä yhtiöissä oli kaikkiaan 129.

 

./.                   Esityslistan liitteenä 1 on hissiprojektin toimintakertomus vuodelta 2006.

 

Hissiprojekti vuonna 2007

 

Helsingissä arvioidaan olevan vähintään kolme kerrosta korkeissa vanhoissa asuinkerrostaloissa noin 9 000 porrashuonetta ilman hissiä. Toiminnan painopiste on Helsingin lähiövyöhykkeellä.

 

Hissiprojektin tavoitteena on kannustaa taloyhtiöitä siten, että uusia hissejä rakennetaan näihin taloihin tänä vuonna vähintään 90 samalla kun myös porrashuone ja sen edusta kunnostetaan esteettömäksi.

 

./.                   Esityslistan liitteenä 2 on hissiprojektin toimintasuunnitelma vuodelle 2007.

 

Kaupungin hissiavustus

 

Asuntorahasto myöntää hissin rakentamiseen 50 %:n avustuksen toteutuskustannuksista. Helsingin kaupungin kiinteistöviraston asuntoasiainosasto antaa kaupungin 10 %:n hissiavustuksen kohteeseen, joka on saanut ARA:n hissiavustuksen.

 

Vuosina 2001 – 2006 on Helsinkiin rakennettu vuosittain 39 – 85 hissiä vanhoihin asuinkerrostaloihin. Kaupungin avustukset ovat olleet tuolloin 0,7 – 1,4 milj. euroa.

 

Vuoden 2007 talousarviossa (kohta 2 21 05) on varattu kaupungin hissiavustuksiin 0,85 milj. euroa. Vuosien 2008 - 2009 taloussuunnitelmassa on varattu näihin avustuksiin kiinteistöviraston käyttöön 0,85 milj. euroa kullekin vuodelle. Kaupungin hissiavustuksiin tarvittaisiin jatkossa vuosittain noin 1,7 milj. euroa, jolla voidaan rahoittaa noin 90 hissin rakentaminen. Avustusten kokonaismäärän kasvu johtuu kasvavasta hankemäärästä ja kohonneista rakennuskustannuksista. Kiinteistövirasto tulee vuoden 2008 talousarvioehdotuksessa esittämään määrärahan nostamista tarvetta vastaavalle tasolle.

 

Ohjaus- ja neuvontatyö

 

Hissiprojekti avustaa taloyhtiöitä niiden harkitessa hissien rakentamista yhtiön porrashuoneisiin, joissa on vähintään kolme kerrosta. Hissiprojekti edistää edelleen laadukasta suunnittelua ja rakentamista.

 

Projektin ohjausryhmässä pyritään sovittamaan yhteen kaupungin ja valtion viranomaisten näkemyksiä. Työn tavoitteena on, että taloyhtiön edustajat saavat hissihankkeen alkuvaiheessa hyvät perustiedot rakennusvalvontavirastosta. Näitä ovat mm. asemakaava ja sen tulkinta, palo- ja pelastusturvallisuuteen liittyvät kysymykset sekä rakennussuojeluun liittyvät näkökohdat.

 

Hissiasiamies jatkaa aktiivisesti käytännön neuvontatyötä isännöitsijöille, taloyhtiöiden hallitusten jäsenille ja muille asiasta kiinnostuneille opastamalla paikan päällä ja käymällä taloyhtiöiden hallitusten kokouksissa sekä yhtiökokouksissa. Neuvonnassa korostetaan mm. sitä, miten kustannukset jaetaan yhtiöjärjestyksen mukaan ja mitä muita vaihtoehtoja on kustannusten jakamiseksi taloyhtiön osakkaiden kesken. Lisäksi tiedotetaan hankintalain vaatimuksista kilpailulle silloin kun yhteiskunnan avustus ylittää 50 %.

 

Tavoitteena on pitää hissiprojekti ja sen positiiviset tulokset esillä sanomalehdissä, TV:ssä ja radiossa. Hissiasiamies ja hissiprojektin ohjausryhmän jäsenet käyvät luennoimassa hissihankkeeseen liittyvistä kysymyksistä kiinteistöalan tilaisuuksissa. Tarvittaessa laaditaan artikkeleita hissikysymyksestä ja otetaan kantaa hissiprojektin kannalta ajankohtaisiin kysymyksiin.

 

Ohjausryhmä edistää eri tahojen yhteistyötä mm. siten, että hissivalmistajan kumppaneina on päteviä arkkitehtitoimistoja ja insinööritoimistoja, rakennuttajia, rahoittajia ja urakoitsijoita. Tavoitteena on parantaa palvelujen tarjontaa taloyhtiöille, jotta ne voivat halutessaan tilata hissihankkeen suunnittelu- ja rakennuttamispalvelut joko erillispalveluina tai kokonaispalveluna, nk. avaimet käteen -periaatteella.

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi hissiprojektin vuoden 2006 toimintakertomuksen ja vuoden 2007 toimintasuunnitelman.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistasta liitteineen hissiprojektin ohjausryhmälle, hallintokeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle, asuntotuotantotoimistolle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, kiinteistövirastolle, pelastuslaitokselle, rakennusvalvontavirastolle, rakennusvirastolle, sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle, kaupunginmuseolle sekä ympäristöministeriölle, Valtion asuntorahastolle ja Suomen kiinteistöliitolle.

 

Lisätiedot:
Kauhanen Seppo, asuntoinsinööri, puhelin 310 36241

 

 

LIITTEET

Liite 1

Hissiprojektin toimintakertomus vuodelta 2006

 

Liite 2

Hissiprojektin toimintasuunnitelma vuodelle 2007

 

 

 

 

7

28.5.2007 ja 4.6.2007 pöydälle pantu asia

STRATEGIAKOKOUSASIA: RAKENTAMISEN TUOTANTO-ORGANISAATION MUODOSTAMINEN

 

Khs 2007-173

 

Kaupunginjohtaja päätti johtajistokäsittelyssä 9.8.2006 kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta valmistelemaan ehdotuksen HKR-Tekniikan ja HKR-Ympäristötuotannon siirtämisestä liikepalvelulautakunnan alaisiksi nettobudjetoiduiksi yksiköiksi. Lisäksi kaupunginjohtaja päätti johtajistokäsittelyssä 16.8.2006 kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta kehittämään kilpailuttamisen ja tilaaja-tuottaja –mallin käyttöön liittyviä periaatteita.

 

Selvityksessä kuvataan, miten toimeksiannon mukainen organisaatiomuutos olisi toteutettavissa ja arvioidaan muutoksen vaikutuksia. Selvitystyötä on osoittautunut aiheelliseksi laajentaa myös eräisiin muihin kaupunginhallinnon rakentamistehtäviin: Helsingin Sataman teknisen osastoon ja kiinteistöviraston geoteknisen osastoon.

 

Talous- ja suunnittelukeskus esittää, että

 

liikepalvelulautakunnan alaisuuteen perustetaan ”Helsingin rakentamispalvelu” (työnimi) –niminen nettobudjetoitu yksikkö, johon siirretään

 

–                     HKR-Tekniikan nykyiset tehtävät ja henkilöstö

 

–                     HKR-Ympäristötuotannon tehtävät ja henkilöstö

 

–                     Helsingin Sataman teknisen osaston tuotannollisia tehtäviä hoitavia henkilöitä siinä laajuudessa kuin se HelSan resurssitarvekartoituksen perusteella osoittautuu mahdolliseksi

 

–                     kiinteistöviraston geoteknisen osaston tehtävät ja henkilöstö maa- ja kallioperätietojen hallintaa lukuun ottamatta.

 

”Rakentamispalvelun” yksityiskohtainen tehtävämäärittely ja sisäinen alayksikköjako määritetään jatkovalmistelussa.

 

Rakennusvirastolla säilyisi vastuu katujen, torien, viheralueiden ja muiden yleisten alueiden hallinnasta ja hoidosta, katujen ja muiden liikennealueiden laadusta, kunnosta ja liikennöitävyydestä.

 

HKR-Ympäristötuotantoon kuuluvan käsityöpajan toimintavaihtoehdot selvitetään rakennusviraston, sosiaaliviraston ja talous- ja suunnittelukeskuksen elinkeinopalvelun yhteistyönä.

 

Kj toteaa asettavansa, mikäli kaupunginhallitus hyväksyy päätösesityksen, talous- ja suunnittelukeskuksen ja asianomaisten virastojen ja henkilöstöjärjestöjen edustajista muodostettavan työryhmän valmistelemaan päätöksenteon kannalta riittävän yksityiskohtaisen kuvauksen ”rakentamispalvelulle” siirrettävistä tehtävistä ja mahdollisen organisaatiomuutoksen edellyttämistä toimenpiteistä.

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta yhteistyössä asianomaisten virastojen ja henkilöstöjärjestöjen kanssa valmistelemaan ehdotuksen edellä kuvatun mukaisen ”rakentamispalvelun” perustamisesta kaupungin organisaatioon.

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa sääntötoimikuntaa valmistelemaan ehdotuksen organisaatiomuutoksen edellyttämistä sääntömuutoksista.

 

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee asettaa edellä kuvattua valmistelutyötä varten ohjausryhmän ja nimetä sen jäseniksi

 

                                                       ,

 

                                                       ,

 

                                                       ,

 

                                                       ,

 

                                                        ja

 

                                                       .

 

Edelleen kaupunginhallitus päättänee todeta, että ehdotuksista pyydetään lausunnot kiinteistölautakunnalta, liikepalvelulautakunnalta, satamalautakunnalta ja yleisten töiden lautakunnalta sekä henkilöstötoimikunnalta.

 

Pöytäkirjanote ohjausryhmään nimetyille, Helsingin Satamalle, kiinteistövirastolle, rakennusvirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Lisätiedot:
Paavola Vesa, organisaatiopäällikkö, puhelin 310 36570

 

 

LIITE

Muistio

 

 

 

 

1

HELSINGIN KOULURAKENNUSTEN SUOJELU

 

Khs 2005-596

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (24.2.2005) seuraavaa:

 

Selvityksen tekeminen Helsingin koulurakennusten suojelusta on osoittautunut tarpeelliseksi, kun monien kaavahankkeiden yhteydessä on täytynyt ottaa kantaa myös alueella sijaitsevan koulurakennuksen suojeluarvoihin. Yksittäisen kohteen oikea arviointi on ollut vaikeaa ilman kokonaisnäkemystä ja tietoa kaikkien helsinkiläiskoulujen arvoista. Myös lausuntojen antaminen kouluissa tehtävien perusparannus- ja kunnossapitohankkeiden sekä koulujen laajennusten yhteydessä on kokonaisnäkemyksen puuttuessa aiheuttanut ongelmia. Kattava ja laaja selvitys on osoittautunut tarpeelliseksi, jotta kaavoitus samoin kuin erilaiset kouluissa tapahtuvat muutokset ja korjaukset voidaan toteuttaa tietoisena rakennuksen arkkitehtonisista, kaupunkikuvallisista ja historiallisista arvoista.

 

Helsingin koulurakennusten arkkitehtonisten, kaupunkikuvallisten ja historiallisten arvojen selvittämiseksi muodostettiin kaupunkisuunnitteluviraston aloitteesta syksyllä 2002 virastojen välinen työryhmä. Työryhmässä on ollut edustettuna kaupunkisuunnitteluvirasto, kaupunginmuseo, rakennusvalvontavirasto sekä opetusvirasto. Selvityksen päämääräksi asetettiin paitsi koulurakennusten arviointi, myös sopiminen menettelytavoista, joiden avulla virastojen välisellä yhteistyöllä voidaan edistää kouluarkkitehtuurin arvojen säilymistä.

 

Työryhmässä todettiin, että arviointityö vaatii mittavan ja laajan kartoituksen, jonka puitteissa tulee käydä paikalla kaikissa kouluissa. Selvityksessä on ollut mukana 135 koulurakennusta. Kohderyhmäksi valittiin kaikki ennen vuotta 1980 valmistuneet helsinkiläiset koulut.

 

Kartoitus- ja arviointityö käynnistyi keväällä 2003. Maastokäyntien yhteydessä arvioitiin koulujen rakennustaiteellista laatua sekä rakennusten säilyneisyyttä alkuperäisessä tai sitä vastaavassa asussa. Tarkasteltavana olivat koulurakennusten sisätilat ja ulkoarkkitehtuuri sekä koulujen asema kaupunkikuvassa. Lisäksi arviointiperusteena oli kouluihin useasti liittyvä merkittävä historiallinen tausta. Näihin kriteereihin perustuen koulurakennukset arvioitiin ja jaettiin yhteensä neljään arvoluokkaan.

 

Suojelutavoitteet              Helsingissä on tällä hetkellä 22 asemakaavalla suojeltua koulua. Ottaen huomioon Helsingin koulurakennusten suuren määrän on todettava, että suojeltujen kohteiden lukumäärä on varsin vähäinen. Tehdyn selvityksen perusteella on osoittautunut, että koulurakennusten joukossa on lukuisasti kohteita, jotka on tärkeää saada asemakaavallisen suojelun piiriin. Niiden suuresta määrästä johtuen suojelukaavojen laatiminen tulee olemaan pitkä prosessi. Pelkästään koulujen suojeluun tähtäävää kaavoitusta ei ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaista ryhtyä tekemään, vaan se toteutetaan asemakaavoituksen ajankohtaistuessa alueella myös muista syistä. Sen takia, ennen kaavamerkintöjen ajanmukaistamista, on varsin tarpeellista sopia virastojen välisistä yhteisistä toimintatavoista arvojen säilyttämiseksi.

 

Työryhmässä on laadittu yhteiset suojelutavoitteet, joiden on tarkoitettu toimivan lähtökohtana kunnossapito-, perusparannus- ja laajentamishankkeissa samoin kuin suojelukaavoituksessa asemakaavahankkeiden ajankohtaistuessa. Tavoitteet toimivat suunnittelua ohjaavana apuvälineenä, päämääränä on edesauttaa kunkin kohteen arvoja kunnioittavien suunnitteluratkaisuiden löytymistä.

 

Raportti: "Opintiellä – helsinkiläisiä koulurakennuksia 1880–1980"

 

Selvityksen tuloksista on koottu raportti "Opintiellä – helsinkiläisiä koulurakennuksia 1880–1980". Selvitystyössä mukana olleiden koulujen joukosta on valittu viisitoista koulurakennusta, jotka esitellään raportissa (osa 1) tarkemmin. Eri-ikäisten koulurakennusten esittelyn myötä on haluttu tuoda esiin näkökohtia kouluarkkitehtuurissa tapahtuneesta kehityksestä. Tarkoitus on näin kuvata kunkin ajan ilmiöitä samoin kuin suunnitteluihanteiden ja pedagogisten periaatteiden kehitystä sekä samalla havainnollistaa koulurakennuksiin sisältyviä erilaisia arvoja.

 

Raporttiin sisältyy myös luku, jossa kuvataan koulurakennuksiin kohdistuvia muutostarpeita. Toimintaa parantavat muutokset samoin kuin erityyppiset kunnossapito- ja perusparannustoimenpiteet ovat välttämättömiä varsin suurelle kulutukselle alttiissa koulurakennuksissa. Selvityksen tavoitteena on tuoda esiin seikka, että arkkitehtoniset ja kaupunkikuvalliset tekijät sekä koulujen historialliset arvot tulee kaikissa toimenpiteissä ottaa huomioon painavina osatekijöinä teknisten ja taloudellisten näkökohtien rinnalla.

 

Raportti sisältää luettelon (osa 2) kaikista selvityksessä mukana olleista koulurakennuksista arvoluokittain. Luokitus on saatu aikaan, kun kunkin koulurakennuksen arkkitehtonisia, kaupunkikuvallisia ja historiallisia arvoja sekä säilyneisyyttä on punnittu ja rinnastettu muihin selvityksessä mukana olleisiin kouluihin. Luettelon yhteydessä on kuvattu arviointikriteereitä ja luokituksen perusteita. Raportin lopussa on lista arvoluokkien mukaisista suojelutavoitteista.

 

Tietokantakortisto            Raportin sisältämää luetteloa laajemmin ja yksityiskohtaisemmin koulujen suojeluarvoja kuvataan kaupunginmuseon laatimassa tietokantakortistossa. Kartoitus- ja arviointityön yhteydessä tehdyt havainnot ja arviot kirjataan jo aiemmin kaupunginmuseossa luotuun tietokantaan. Koulukohtaiset kortit toimitetaan opetusviraston, rakennusvalvontaviraston sekä kaupunkisuunnitteluviraston käyttöön.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hyväksyä seuraavat asemakaavalliset tavoitteet noudatettaviksi tulevissa asemakaavahankkeissa sekä lausuntoja valmisteltaessa. Lopullinen ratkaisu tehdään kuitenkin kunkin asemakaavan yhteydessä erikseen.

 

-                                       Luokitusta voidaan pitää suuntaa antavana koulurakennusten suojelumerkintöjä pohdittaessa asemakaavan muuttamisen ajankohtaistuessa.

-                                       Luokan 1+ ja 1 kohteet tulisi suojella asemakaavalla kulttuurihistoriallisesti arvokkaina niiden rakennustaiteellisten, kaupunkikuvallisten ja/tai historiallisten arvojen perusteella. Myös sisätiloista tulee olla maininta asemakaavamääräyksessä. Koulurakennuksessa aiemmin tehdyt, sen rakennustaiteellista, kaupunkikuvallista ja/tai historiallista arvoa heikentäneet muutokset tulisi palauttaa rakennuksen ominaisluonteen mukaisiksi.

-                                       Useimmat luokan 2 kohteet ovat kaupunkikuvallisesti arvokkaita. Mahdollisesti niillä on myös rakennustaiteellista ja/tai kulttuurihistoriallista merkitystä. Joissakin niistä on myös arvokkaita sisätiloja. Suojelumääräys on mahdollinen näillä perusteilla.

-                                       Luokan 3 kohteilla ei yleensä ole sellaisia rakennustaiteellisia, kaupunkikuvallisia tai historiallisia arvoja, joita tulisi asemakaavalla suojella.

-                                       Koska rakennuksen alkuperäinen käyttötarkoitus on yleensä paras vaihtoehto, tulisi ainakin kulttuurihistoriallisesti arvokkaimmat koulurakennukset pyrkiä säilyttämään koulukäytössä.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää, että Khs kehottaisi asianomaisia virastoja ottamaan huomioon raportissa esitetyt suojelutavoitteet.

 

Kiinteistölautakunta toteaa (4.10.2005) kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksestä seuraavaa:

 

Suojelutavoitteet ja vapautuvat koulurakennukset

 

Kaupunkisuunnitteluviraston julkaisu, joka nyt on lausunnolla, kattaa kaikki kaupungin omistuksessa olevat yli 25 vuotta vanhat koulut.

 

Opetustoimi on selvittänyt suomenkielisen perusopetuksen kouluverkon laajuutta vähenevän lapsilukumäärän ja opetustoiminnan tarpeiden perusteella. Tämän kouluverkkotarkastelun ja kouluverkon laajuudesta tehtävien päätösten tuloksena tullee vapautumaan n. 10 000 m² koulutilaa vuoteen 2009 mennessä. Viimeisten tietojen mukaan vuonna 2006 vapautunee Haagan peruskoulun Steniuksentien koulutalo, Ala-Malmin Riihenkulma 2:ssa sijaitseva sivukoulu, vuonna 2008 Roihu-vuoren ala-asteen Vuorenpeikontie 7:ssä sijaitseva koulutalo ja vuonna 2009 Käpylässä yksi koulutalo. Opetusvirasto on pyrkinyt vapauttamaan koulurakennuksia, jotka ovat teknisesti tai toiminnallisesti huonossa kunnossa ja jotka vaativat laajan peruskorjauksen lähitulevaisuudessa. Opetusvirasto ei ole kuitenkaan irtisanonut vielä yhtäkään kouluverkkotarkastelun koulutaloa.

 

Raportissa on esitetty, että em. opetusviraston käytöstä vapautuvista tiloista kaikki kuuluvat vähintäänkin raportin luokkaan 2. Roihuvuoren ala-aste Vuorenpeikontiellä kuuluu luokkaan +1, eli ko. ”koulurakennus kuuluu Helsingin arvokkaimpien koulurakennusten joukkoon, se täyttää kulttuurihistorialliset kriteerit ja sillä on huomattava identiteetti”.

 

Opetusvirasto jatkaa kouluverkkotarkastelua lukio-, ammattioppilaitos-, ja ruotsinkielisen perusopetuksen osalta. Todennäköistä on, että myös näiden tarkastelujen ja niistä tehtävien päätösten tuloksena tullee opetustoiminta päättymään muissakin kuin edellä mainituissa koulutaloissa.

 

Kiinteistölautakunta toteaa, että kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys säilyttää em. koulurakennukset opetuskäytössä on vastakkainen opetuslautakunnan esitykselle supistaa kouluverkkoaan. Mikäli kummatkin esitykset hyväksytään, syntyy kaupungille tilanne, jossa kaupunki omistaa rakennuksia, joiden tiukat opetuskäytön sisältävät suojelutavoitteet ovat este rakennusten uuskäytölle. Jos suojelumerkinnän omaavat koulurakennukset säilyvät opetusviraston koulukäytössä, voidaan harkita vuokran tuottovaatimuksen pienentämistä.

 

Suojelutavoitteet ja voimassa oleva asemakaava

 

Koulurakennukset sijaitsevat yleensä tontilla, joka on asemakaavassa määritelty julkisen palvelun korttelialueeksi. Mikäli rakennuksen käyttö koulurakennuksena päättyy, on sen uuteen käyttöön korjaamiseksi muutettava asemakaavaa ainakin rakennuksen käyttötarkoituksen, autopaikkojen ym. osalta.

 

Suojelutavoitteet ja rakennuksen uusi käyttö

 

Koulurakennuksen korjaaminen uuteen käyttöön, esimerkiksi toimistoksi tai erityisasumiseen, edellyttää merkittäviä muutostöitä. Muutosten suunnittelun lähtökohtina ovat uuden käytön tarpeet, joten ne tulee voida suunnitella ilman edellisen käytön asettamia sitovia rajoituksia. Rakennusten rakennustaiteelliset arvot sekä julkisivujen ja massoittelun kaupunkirakenteelliset erityispiirteet pyritään kuitenkin ottamaan huomioon tai suojelumääräysten tulee olla niin joustavia, että mahdollistetaan suojeltavan rakennuksen jatkuva uusiokäyttö eikä museoida rakennusta tyhjäksi.

 

Suojelutavoitteet ja rakennushankkeet

 

Suunniteltaessa rakennushanketta rakennukseen, jolle on määrätty tiukat suojelumääräykset, ovat rakennuskustannukset merkittävästi korkeammat kuin tavanomaisessa rakentamisessa. Tällöin uudelle toiminnalle aiheutuvat tilakustannukset saattavat jo estää hankkeen toteutumisen.

 

Kiinteistölautakunta katsoo, että suojelutavoitteiden tulee koskea vain pysyvässä koulukäytössä olevaa rakennusta.

 

Rakennusten säilyessä koulukäytössäkin vaativat toiminnalliset muutokset, laajennukset sekä uuden atk- ja talotekniikan tilamuutokset joustavuutta suojelumääräyksiltä ja päinvastoin.

 

Lautakunnan päätös syntyi kahden äänestyksen jälkeen. Jäsen Paalimäki ehdotti jäsen Moision kannattamana, että esittelijän lausuntoehdotuksesta poistetaan otsikolla "Suojelutavoitteet ja rakennushankkeet" merkityn kohdan toinen kappale. Ensimmäisessä äänestyksessä esittelijän ehdotus hyväksyttiin äänin 5 - 4. Vähemmistönä olivat Kaunola, Liemola, Moisio ja Paalimäki. Lisäksi jäsen Paalimäki ehdotti jäsen Moision kannattamana, että otsikolla "Suojelutavoitteet ja rakennushankkeet" merkityn kohdan kolmannen kappaleen loppu muutetaan kuulumaan seuraavasti: ".. joustavuutta suojelumääräyksiltä ja päinvastoin." Toisessa äänestyksessä jäsen Paalimäen muutosehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 9 - 0. Esittelijän ehdotuksen mukaan ko. kohta kuului seuraavasti: "..joustavuutta myös suojelumääräyksiltä."

 

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (27.9.2006), että esityksessä on tehty varsin laaja ja perusteellinen kartoitustyö kaupungin yli 25 vuotta vanhoista koulurakennuksista ja niiden suojelutarpeista.

 

Esitys on luonteensa mukaisesti painottunut arkkitehtoniseen ja kaupunkikuvalliseen näkökulmaan. Muutostarpeiden yhteensovittaminen suojelutavoitteisiin on jäänyt varsin vähälle huomiolle. Tilakeskus on perustellusti huolestunut siitä, ettei selvitys ota huomioon kouluverkkotarkastelun tuloksia. Jo nyt yksi vapautuva koulurakennus kuuluu kaikkein tiukimmin suojeltavaan +1 luokkaan. Koulukäytöstä tyhjilleen jäävät koulurakennukset jäävät tilakeskuksen vastuulle. Onkin tärkeätä, että suojeltavien listassa olevien koulujen asemakaavoja valmisteltaessa kuullaan tilakeskusta, jonka hallintaan koulurakennukset siirtyvät vuoden 2006 alusta.

 

Mikäli koulukäyttö koulussa loppuu, ei ole tarkoituksenmukaista museoida tyhjää rakennusta. Myös rakennuksen suojelutavoitteiden kannalta on hyvä, että sille löydetään uusi sopiva käyttötarkoitus. Uuden käytön kannalta suojelutavoitteet eivät saa olla liian tiukat, sillä muutoin tarvittavat muutostyöt tulevat liian kalliiksi ja uusi käyttö ei toteudu.

 

Pysyvässä koulukäytössä säilyvien rakennusten osalta tilanne on helpompi. On kuitenkin huomattava, että suojelumääräykset nostavat aina rakennusten peruskorjauskustannuksia.

 

Jatkossa tuleekin suojelutavoitteiden ja uusien käyttötarkoitusten aiheuttamien muutostarpeiden yhteensovittaminen olemaan suuri haaste.

 

Pelastuslaitos toteaa (28.10.2005) lausunnossaan seuraavaa:

 

Yleistä                               Helsingin kaupungin pelastuslaitos on saanut lausuntopyynnön koskien raporttia "Opintiellä - helsinkiläisiä koulurakennuksia 1880–1980". Raportti sisältää luettelon kaikista selvityksessä mukana olleista koulurakennuksista arvoluokittain. Luokitus on saatu aikaan, kun kunkin koulurakennuksen arkkitehtonisia, kaupunkikuvallisia ja historiallisia arvoja sekä säilyneisyyttä on punnittu ja rinnastettu muihin selvityksessä mukana olleisiin kouluihin. Raportin lopussa on lista arvoluokkien mukaisista suojelutavoitteista.

 

Kehittämisehdotukset     Raporttiin sisältyy myös luku, jossa kuvataan koulurakennuksiin kohdistuvia muutostarpeita. Toimintaa parantavat muutokset samoin kuin erityyppiset kunnossapitoja perusparannustoimenpiteet ovat välttämättömiä, mutta raportissa ei käsitellä mitenkään paloturvallisuutta parantavia tarpeita.

 

Raporttiin tulisi myös sisällyttää osio turvallisuudesta ja sen parantamisesta. Pelastuslaitos edellyttää turvallisuustason nostoa perusparannuksien yhteydessä kohteisiin, joissa turvallisuustaso jää selkeästi alle nykymääräyksien. Pelastuslaitoksen kanta noudattaa ympäristöministeriön kantaa, missä edellytetään paloturvallisuustason nostoa vanhoissa kohteissa (Ympäristöministeriö, sisäistä turvaa - hanke / korjausrakentamisen strategia).

 

Helsingin kihlakunnan poliisilaitos esittää (29.8.2005) lausuntonaan seuraavaa:

 

Helsingin koulurakennusten arkkitehtonisten, kaupunkikuvallisten ja historiallisten arvojen selvittäminen on ollut mittava ja arvokas työ. Helsingin kihlakunnan poliisilaitos yhtyy siihen, että Helsingin asemakaavalla suojeltujen koulujen määrä on toistaiseksi varsin vähäinen ja että koulurakennusten joukossa on lukuisasti kohteita, jotka olisi tärkeää saada asemakaavallisen suojelun piiriin.

 

Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen näkemyksen mukaan suojelutavoitteiden edistäminen poliisin osalta voidaan toteuttaa jokapäiväisen poliisitoiminnan yhteydessä puuttumalla nykyiseen tapaan havaittuihin suojelutavoitteita vaarantaviin rikollisiin tekoihin ja ennalta estävästi näkyvän valvonnan muodossa sekä erityisten ongelmien ilmetessä perustamalla esimerkiksi Helsingin kaupungin ja poliisilaitoksen yhteinen projekti (projekteja).

 

Kaj ilmoittaa, että kaupunginhallitus käsitteli koulurakennusten suojeluasiaa kokouksessaan 5.6.2006. Kh päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että asiasta pyydetään opetuslautakunnan lausunto.

 

Merkittiin, että Rautava ehdotti Wallden-Pauligin kannattamana, että kaupunginhallitus päättäisi palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että asiasta pyydetään opetuslautakunnan lausunto.

 

Suoritetussa äänestyksessä kaupunginhallitus päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi äänin 11 – 4. Vähemmistöön kuuluivat Moisio, Lehtipuu, Ojala ja Rantanen.

 

Opetuslautakunta toteaa lausunnossaan (29.8.2006) seuraavaa:

 

Hallintokeskus pyytää opetuslautakunnan lausuntoa kaupunginhallitukselle helsinkiläisten koulurakennusten suojelua koskevasta raportista ”Opintiellä-Helsinkiläisiä koulurakennuksia 1880–1980”.

 

Opetuslautakunta on merkinnyt ko. raportin tiedoksi 14.6.2005.

 

Opetuslautakunta on esittänyt 31.1.2006 kaupunginhallitukselle suojeltujen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden koulurakennusten pääomavuokran tuottovaatimuksen poistamista.

 

Helsinkiläisten koulurakennusten arkkitehtonisten, kaupunkikuvallisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen selvittämiseksi perustettiin kaupunkisuunnitteluviraston aloitteesta syksyllä 2002 virastojen välinen työryhmä. Työryhmässä olivat mukana arkkitehti TkT Leena Makkonen kaupunkisuunnitteluvirastosta, rakennustutkija Anne Salminen kaupunginmuseosta, johtava arkkitehti Tuija Pösö (kevääseen 2003 asti), johtava arkkitehti Marketta Savelainen (keväästä 2003 asti) ja projektiarkkitehti Anneli Nurmi opetusvirastosta sekä kaupunkikuva-arkkitehti Marjatta Uusitalo rakennusvalvontavirastosta.

 

Suojelemattomien arvokkaiden koulurakennusten runsas lukumäärä antoi aiheen selvityksen tekemiseen. Kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupunginmuseon on tarkoitus käyttää raportissa esitettyä luokitusta ohjeellisena arvioidessaan rakennuksia kaavoitustyötä varten. Koulurakennusten suojelu kaavoituksella toteutuu kuitenkin pitkän ajan kuluessa alueiden kaavojen tarkistamisen tullessa ajankohtaiseksi. Luokitusta onkin tarkoitus soveltaa kaikkien suojeluarvoja sisältävien koulurakennusten peruskorjaus- ja muutostöitä suunniteltaessa ja päätöksiä tehtäessä.

 

Selvitys koskee 118 Helsingin kaupungin omistamaa koulurakennusta, jotka ovat valmistuneet ennen vuotta 1980. Kaavalla suojeltuja koulurakennuksia näistä on 19. Selvityksessä on luokiteltu koulurakennukset neljään luokkaan niiden sisältämien suojelutavoitteiden mukaan. Suojeltuja tai suojelutavoitteita sisältäviä koulurakennuksia on yhteensä 53. Lisäksi ryhmä 2 sisältää 45 koulurakennusta, jotka raportin mukaan sisältävät arkkitehtonisia ja kulttuurihistoriallisia elementtejä, joiden mukaan suojelumääräys on mahdollinen.

 

Opetuslautakunta toteaa, että tämänikäiset rakennukset alkavat olla teknisiltä osiltaan elinkaarensa päässä ja tarpeellisia korjaus- ja muutostöitä joudutaan tekemään. Lisäksi rakennusten ilmanvaihdon järjestelmillä ei saavuteta nykyisiä sisäilman laatuvaatimuksia ja joudutaankin pohtimaan toimenpiteitä sisäilman laadun parantamiseksi. Suojelumääräykset yleensä poikkeuksetta johtavat kalliimpiin suunnitteluratkaisuihin. Suojelutavoitteet eivät saa nostaa rakennusten kiinteistökustannuksia kohtuuttomasti. Suojelukohteiden korjaukset, jotka ylittävät keskimääräisen tason, tulee kattaa kaupunginhallituksen erikseen osoittamista varoista eikä opetustoimen budjetista. Vastaavaa menettelyä tulee noudattaa myös vuokrien suhteen.

 

Lisäksi lautakunta toteaa, että peruskouluikäisten lasten määrä vähenee vuodesta 2005 vuoteen 2015 mennessä koko kaupungin tasolla n. 8500 oppilaalla tällä hetkellä käytettävissä olevien ennusteiden mukaan. Tämä vastaa n. 20 keskikokoisen koulun oppilasmäärää. Koulutonteille asetettavat asemakaavamääräykset tulisikin määritellä siten, että ne eivät haittaa rakennusten mahdollista muuttamista muuhun käyttöön.

 

Kaj toteaa, että koulurakennusten suojeluperiaatteita koskevasta Opintiellä - helsinkiläisiä koulurakennuksia 1880–1980 -nimisestä raportista saadut lausunnot ovat pääasiassa myönteisiä. Suomen koululaitos on aiheellisesti saanut tunnustusta myös kansainvälisesti ja pääkaupungin arkkitehtonisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaimmat rakennukset ansaitsevat pysyvän paikkansa kaupunkikuvassa. Korkeimpaan arvoluokkaan kuuluvat 19 rakennusta tulisi pyrkiä säilyttämään, mikäli suinkin mahdollista, koulukäytössä. Khs on 4.6.2007 tehnyt ehdotuksen Kvstolle koulu- ja oppilaitosverkoston tarkistamisesta vuosina 2008-2010. Päätösehdotuksessa ei esitetä lakkautettavaksi yhtään korkeimpaan arvoluokkaan (nk. 1 +-arvoluokka) kuuluvaa koulua.

 

Saaduissa lausunnoissa korostuu huoli suojeluarvojen huomioon ottamisesta rakennusten uuden, mahdollisesti muun kuin koulukäytön tilanteissa. Yhteistyö eri hallintokuntien kesken raporttiin kootun tietopohjan ja yhdessä sovittujen periaatteiden pohjalta tulee todennäköisesti helpottamaan eri näkökulmien yhteen sovittamista. Samoin hallintokuntien yhteistyötä tulee tehostaa rakennussuojelumääräysten ja palo- ja pelastusturvallisuusmääräysten riittävässä, myös rakennusten henkeä vaalivassa yhteensovittamisessa.

 

Opetuslautakunnan lausunnossa viitattua suojelumääräysten heijastumista vuokriin on käsitelty erillisenä asiana tämän kokouksen esityslistan asiana Kaj/2.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi Opintiellä - helsinkiläisiä koulurakennuksia 1880–1980 -nimisen raportin ja kehottaa eri hallintokuntia ottamaan huomioon siinä esitetyt suojelutavoitteet.

 

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa raportin laadinnassa mukana olleita virastoja jatkamaan yhteistyötä kiinteistöviraston, talous- ja suunnittelukeskuksen ja pelastuslaitoksen kanssa, jotta kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten mahdollinen uusi käyttö ja rakennusten korjaus mahdollisimman hyvin voitaisiin yhteen sovittaa kouluverkon ja kaupungin kiinteistönhoidon kokonaistaloudellisuuden sekä palo- ja pelastusturvallisuutta koskevien määräysten kanssa.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle, kaupunginmuseolle, rakennusvalvontavirastolle, talous- ja suunnittelukeskukselle, opetuslautakunnalle ja opetusvirastolle, kiinteistövirastolle, pelastuslaitokselle ja poliisilaitokselle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITE

Opintiellä - helsinkiläisiä koulurakennuksia 1880-1980

 

 

 

 

2

SUOJELTUJEN JA KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKKAIDEN KOULURAKENNUSTEN PÄÄOMAVUOKRAN TUOTTOVAATIMUKSEN POISTAMINEN

 

Khs 2006-342

 

Opetuslautakunta toteaa (31.1.2006) seuraavaa:

 

Khs päätti 4.10.1993 (§ 1521) kiinteistövirastolle asetettavasta tuottotavoitteesta ja sisäiseen vuokraukseen siirtymisestä 1.1.1994 lukien. Kiinteän omaisuuden hoidolle asetettiin nettotuottotavoitteeksi 3 %.

 

Samalla Khs antoi ohjeellisena noudatettavaksi sisäisen vuokrauksen valmistelulle mm., että rakennettujen kiinteistöjen ja huonetilojen vuokran perusteena on käypä markkinavuokra ja että rakennettujen kiinteistöjen ja huonetilojen vuokraukset vuonna 1994 voitiin tehdä hallintokunnille ns. massavuokrausmenettelyllä ja vuodesta 1995 alkaen on tehty kiinteistökohtaiset vuokraukset.

 

Edelleen Khs päätti, että rakennettujen kiinteistöjen vuokraukset tehdään pääsääntöisesti pitkäaikaisina ja irtisanomisaika on yksi vuosi, erikoisrakennusten irtisanomisaika tulee vastata rakennuksen kuoletusaikaa ja että vuokralainen päättää vuokraamiensa tilojen isännöinnin ja huollon järjestämisestä.

 

Opetustoimen koulu- ja oppilaitosrakennuksiin on tehty merkittäviä perusparannuksia, laajennuksia ja lukuisia uusia koulurakennuksia on valmistunut vuoden 1998 jälkeen. Sisäisen vuokrajärjestelmän mukaiset pääomavuokramenot ovat kasvaneet tuntuvasti ja ovat opetustoimen vuoden 2006 talousarviossa yhteensä n. 69 milj. euroa. Pääomavuokrien osuus opetustoimen vuoden 2006 talousarvion käyttömenoista on 15,7 %.

 

Pääomavuokra muodostuu tuottovaatimuksesta, poistosta ja tontin vuokrasta. Tuottovaatimus koulu- ja oppilaitosrakennusten osalta on 3 %. Poiston osuus lasketaan tasapoistona 30 vuoden poistoajalle. Poisto-osuudessa otetaan huomioon 30 %:n vähennys rakennuksen poistamattomalle(runko) osuudelle. Tontinvuokran osuus määräytyy rakennuksen sijainnin perusteella.

 

Pääomavuokra määräytyy hankkeeseen sijoitetun pääoman eli uudisrakennuksissa hankinta-arvon ja perusparannuksissa ns. teknisen arvon ja siihen sijoitetun rahan mukaan.

 

Ongelmallisiksi perusparannuskohteiksi ovat muodostuneet koulu- ja oppilaitosrakennukset, jotka ovat asemakaavalla suojeltuja tai kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupunginmuseon kannan mukaan ovat suojelutavoitteita omaavia. Näissä perusparannuksen suunnittelu- ja toteutusratkaisut vääjäämättä nostavat kustannuksia ja sen seurauksena pääomavuokria.

 

Kaupunkisuunnitteluviraston julkaisu ”Opintiellä, Helsinkiläisiä koulurakennuksia 1880–1980” esittelee helsinkiläiskouluja ja niiden arkkitehtonisia, kaupunkikuvallisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja. Julkaisu sisältää koulurakennusten arvoluokituksen, jonka tarkoituksena on toimia lähtökohtana koulurakennusten korjaus- ja muutostöitä suunniteltaessa ja päätöksiä tehtäessä. Julkaisussa esitettyjen koulurakennusten joukossa on lukuisia kohteita, jotka on tärkeää saada myös asemakaavallisen suojelun piiriin.

 

Julkaisussa esitetyssä luettelossa on asemakaavalla suojeltuja kaupungin omistamia yleissivistäviä kouluja yhteensä 19 ja muita suojelutavoitteita sisältäviä yleissivistäviä kouluja 34 eli yhteensä 53 koulua. Näiden lisäksi ammatillisten oppilaitosten rakennuksista asemakaavalla on suojeltu tekniikan alan oppilaitoksen Haagan koulutusyksikön oppilaitosrakennus.

 

Luettelo kouluista ja oppilaitoksista, jotka ovat asemakaavalla suojeltuja tai ovat kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupunginmuseon suojelutavoitteita sisältäviä, on kirjeen liitteenä.

 

Opetuslautakunta toteaa, että kiinteistökustannusten vähentämiseksi on perusteltua poistaa pääomavuokran tuottovaatimus asemakaavalla suojelluilta ja muilta suojelutavoitteita sisältäviltä 53 yleissivistäviltä koululta ja yhdeltä ammatilliselta oppilaitokselta. Arvio pääomavuokran tuottovaatimuksen määrästä 20 suojellun koulu- ja oppilaitosrakennuksen osalta on 3 540 000 euroa/vuosi ja 34 suojelutavoitteen omaavan koulun osalta 7 280 000 euroa/vuosi.

 

Opetuslautakunta päätti osaltaan hyväksyä tavoitteen kiinteistökustannusten alentamiseksi ja esittää Khlle, että pääomavuokran tuottovaatimus poistetaan vuoden 2007 alusta asemakaavalla suojelluilta ja kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupunginmuseon kannan mukaisia suojelutavoitteita sisältäviltä koulu- ja oppilaitosrakennuksilta.

 

Kiinteistölautakunta toteaa (6.6.2006) opetuslautakunnan esityksestä seuraavaa:

 

Sisäisen vuokran määrittämisen periaatteen mukaan voidaan palvelutilojen nettotuottotavoitetta alentaa tavanomaisesta 3 %:sta kulttuurihistoriallisissa, asemakaavallisesti suojelluissa rakennuksissa. Tuottotavoitevaatimuksen pienentäminen on aina tapauskohtainen. Toistaiseksi näin on toimittu vain Finlandia‑talon osalta, johon on neuvoteltu tuottotavoitteeksi 1 %.

 

Suojellut koulurakennukset eivät aiheuta tällä hetkellä opetusvirastolle korkeampaa vuokraa, sillä suojelusta mahdollisesti aiheutuvat lisäkustannukset tulevat toistaiseksi tilakeskuksen maksettaviksi. Mikäli suojelutavoitteiden vuoksi rakennuksiin joudutaan investoimaan tavanomaista enemmän, saattaa pääomavuokran nostamiseen tulla painetta. Tällöin tuottotavoitteen alentaminen voi olla perusteltua.

 

Kiinteistölautakunta katsoo edellä mainittuun viitaten, ettei ole syytä hyväksyä opetuslautakunnan esitystä, vaan edelleen asemakaavallisesti suojelluissa kulttuurihistoriallisissa rakennuksissa neuvotellaan tuottotavoite kohdekohtaisesti.

 

Talous- ja suunnittelukeskus on (2.5.2006) todennut opetuslautakunnan esityksestä antamassaan lausunnossa, että suojeltujen koulujen peruskorjausten ja muutostöiden tullessa ajankohtaiseksi, tilakeskuksen on selvitettävä suojelutavoitteiden aiheuttamat lisäkustannukset. Niiden huomioon ottaminen pääomavuokran poisto-osassa on välttämätöntä, mutta tuottotavoitteen alentamisella voidaan silloin kohtuullistaa muutostöiden jälkeistä pääomavuokraa.

 

Tilakeskus tehnee toimitilatilastrategian yhteydessä ehdotuksen periaatteista, joiden mukaan tuottotavoitetta voidaan alentaa näissä tapauksissa.

 

Kaj toteaa, että suojeltujen koulujen kuten muidenkin kulttuurihistoriallisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokkaiden rakennusten peruskorjausten ja muutostöiden tavanomaista korkeammat kustannukset on otettu huomioon jo Khn 20.12.2004 vahvistamissa tilahankkeiden käsittelyohjeissa. Kulttuurihistorialliset rakennukset (Sr) kuuluvat koriin 3, jonka tuottotavoite on 0–3 % eli suojelun aiheuttamat lisäkustannukset voidaan sisäisissä vuokrissa kompensoida kaupungin palvelukäytössä olevien rakennusten tuottotavoitetta (3 %) alemmalla tuottotavoitteella, joka voi olla jopa 0 %.

 

Suojelluksi esitettyihin koulurakennuksiin liittyvät ongelmat eivät niinkään liity koulukäytössä säilyviin rakennuksiin, eikä sellaisiin rakennuksiin, jotka koulukäytön päättymisen jälkeen voidaan ottaa johonkin muuhun kaupungin omaan käyttöön, vaan niihin koulukäytöstä poistuviin rakennuksiin, joille koulukäytön päättymisen jälkeen ei ole enää tarvetta kaupungin omien toimintojen käyttöön. Tällaisista rakennuksista, joille ei ole näköpiirissäkään kaupungin omaa käyttöä, voi olla tarkoituksenmukaista luopua. Näissä kohteissa kaupungin kannattaa suorittaa vain taloudellisesti tarkoituksenmukaisia kehittämistoimenpiteitä, kuten asemakaavan tai käyttötarkoituksen muutos, myyntiedellytysten luomista varten.

 

Myytävät rakennukset ovat usein varustettu asemakaavassa ”Sr-1” tai ”Sr-2” merkinnällä. Rakennuksia ei kuitenkaan pitäisi suojella liian tiukasti, jotta niille voitaisiin löytää tarkoituksenmukainen käyttö. Museoiduista, ilman tarkoituksenmukaista käyttöä olevista rakennuksista muodostuu kaupungille helposti merkittävä taloudellinen rasite.

 

Suojeltujen kaupungin käyttöön jäävien koulurakennusten korjausten yhteydessä tulee selvittää suojelutavoitteiden aiheuttamat lisäkustannukset. Lisäkustannukset on otettava huomioon tuottotavoitetta asetettaessa.

 

Käytännössä olisi tarkoituksenmukaista menetellä siten, että suojeltujen rakennusten korjaushankesuunnitelmia tuotaessa hyväksyttäväksi samalla esitetään päätettäväksi tuottotavoitteen määrä, joka on 0–3%. 

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee kehottaa kiinteistöviraston tilakeskusta kaupungin käyttöön jäävien suojeltujen koulurakennusten korjausten yhteydessä selvittämään suojelutavoitteiden aiheuttamat lisäkustannukset ja ottamaan ne huomioon pääomavuokrassa tuottotavoitetta asetettaessa. Suojeltujen koulurakennusten korjausten hankesuunnitelmaa tuotaessa päätettäväksi tulee päätösehdotuksessa olla esitys tuottotavoitteen määrästä.

 

Pöytäkirjanote opetuslautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, kiinteistöviraston tilakeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

 

 

 

 

3

SOPIMUKSEN TEKEMINEN KIINTEISTÖ OY MUNKKISAARENKATU 2:N KANSSA LÄNSISATAMAN  KORTTELIN 20122 TONTIN 2 ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSESTA NRO 11663

 

Khs 2007-1223

 

Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt tontinomistaja Kiinteistö Oy Munkkisaarenkatu 2. Maapoliittiset neuvottelut on käyty kaupunginhallituksen 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaisesti. Tontinomistajan kanssa esitetään solmittavaksi kaavamuutoksen johdosta sopimus, jossa tontinomistaja suorittaa kaupungille korvausta 850 000 euroa omistamansa tontin rakentamismahdollisuuksien paranemisesta.

 

Voimassa oleva asemakaava

 

Tontilla 20122/2 on voimassa asemakaava nro 7676 vuodelta 1977, jossa tontti on liikerakennusten korttelialuetta (AL). Tontin asemakaavaan merkitty rakennusoikeus on 3 210 k-m2 (vastaa tehokkuuslukua
e = 3,0), joka on vähemmän kuin nykyinen rakennuksen koko.

 

Maanomistus ja nykytilanne

 

Tontti 20122/2 on Kiinteistö Oy Munkkisaarenkatu 2:n omistuksessa (osakekannan omistaa Oy Realinvest Ab).

 

Tontilla on vuosien 1949 - 1950 aikana valmistunut rakennus, jonka on suunnitellut arkkitehti Jarl Eklund. Rakennus on teollisen toiminnan jälkeen peruskorjattu, minkä jälkeen se on ollut toimistokäytössä. Tontille rakennettu nykyinen toimistokerrosala on tehtyjen tarkkuusmittausten mukaan 5 682 k-m2.

 

Asemakaavan muutos

 

Asemakaavan muutoksella nro 11663 liikerakennusten korttelialueen tontti muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Tontin kerrosalaksi on merkitty 5 485 k-m2, joka perustuu laadittuun viitesuunnitelmaan. Asukkaiden yhteistiloja ja teknisiä tiloja on lisäksi 542 k-m2. Tonttitehokkuusluvuksi tulee e = 5,1.

 

Rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas päärakennus on merkitty suojelumerkinnällä sr-2. Piharakennus on tarkoitus purkaa. Suurin sallittu kerrosluku on kahdeksan, joka mahdollistaa asuintilojen sijoittamisen nykyisiin ullakkotiloihin. Autopaikat sijoitetaan pääosin kellariin nykyisiin maanalaisin tiloihin (ma).

 

Alueen arvo nousee       Asemakaavan muutoksen seurauksena alueen arvo nousee merkittävästi, joten kaupunginhallituksen 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaiset maapoliittiset neuvottelut tulee käydä. Neuvottelujen tuloksena on laadittu liitteenä oleva sopimusehdotus.

 

Sopimus                            Tontinomistaja suorittaa sopimuksen mukaan kaupungille korvausta tontin 20122/2 rakentamismahdollisuuksien paranemisesta 850 000
euroa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman.

 

Korvaukselle lasketaan 3 prosenttia vuotuista korkoa sopimuksen allekirjoittamisesta lukien maksupäivään asti.

 

Kiinteistölautakunta katsoo, että sopimus on kaupunginhallituksen päätöksen ja noudatetun käytännön mukainen ja esittää sen hyväksymistä.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Kiinteistö Oy Munkkisaarenkatu 2:n kanssa liitteenä olevan sopimusluonnoksen mukaisen sopimuksen sekä siihen mahdollisia vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.

 

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

 

LIITE

Sopimus

 

 

 

 

4

SUUTARILAN PALVELUKESKUKSEN VESIKATON KORJAUSTYÖN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

 

Khs 2007-1226

 

Kiinteistölautakunta toteaa (3.5.2007) seuraavaa:

 

Seulastentie 11, Suutarilan monitoimitalon vesikaton kattoikkuna- ja kattokupujen rakenteita on jouduttu korjaamaan useasti vesivuotojen takia. Kattoikkunoiden korjaussuunnittelun yhteydessä ilmeni, että vesikaton vesieristeessä on myös ongelmia. Suutarilan monitoimitalo on valmistunut vuonna 1982, joten vesikaton vesieriste on teknisen käyttöikänsä lopussa.

 

Hankesuunnitelmassa vesieriste uusitaan kauttaaltaan. Kattoikkunat ja kattokuvut uusitaan sekä kattoikkunoiden rakenteet kunnostetaan. Vesikaton räystäsrakennetta korjataan sekä yläpohjan tuuletusta parannetaan.

 

Hankesuunnitelma         Suutarilan monitoimitalon vesikaton korjaustyön hankesuunnitelma on valmistunut 30.3.2007.

 

Korjaustyö                         Rakennuksen hyötyala on 6 996 hym² ja tilavuus 33 650 m³. Vesikaton bruttoala on 5 250 brm², josta lämpimän tilan vesikaton ala 4 530 m², katoksien osuus 420 m² ja ilmastointikonehuoneiden osuus 300 m².

 

Kustannusarvio               Korjaustyön rakennuskustannukset ovat yhteensä 1 210 000 euroa arvonlisäverottomana, 1 474 000 euroa arvonlisäverollisena, kustannustasossa 2/2007, RI 120,1, THI 145,5.

 

Aikataulu                          Korjaus- ja muutostyö voidaan aloittaa toukokuussa 2008 ja hanke valmistuu vuoden 2008 lokakuussa, hankeaikataulu on hankesuunnitelman liitteenä.

 

Rahoitus                           Korjaustyö rahoitetaan kiinteistöviraston tilakeskuksen investointi- ja perusparannusmäärärahoista.

 

Kiinteistölautakunta esittää Seulastentie 11, Suutarilan monitoimitalon vesikaton korjaustyön hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että hankkeen kustannukset saavat olla enintään 1 210 000 euroa arvonlisäverottomana, 1 474 000 euroa arvonlisäverollisena, kustannustasossa 2/2007, RI 120,1 ja THI 145,5.

 

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (22.5.2007) hankesuunnitelmasta antamassaan lausunnossa, että rakennuksen vesikatto varusteineen ja sen kattoikkunat ja –kuvut uusitaan ja ikkunarakenteet kunnostetaan.

 

Katon laajuus on 5 250 m2 ja arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset 1 474 000 euroa. Yksikkökustannus on 281 euroa/katto-m2.

 

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisesti.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Suutarilan palvelukeskuksen vesikaton korjaustyön 30.3.2007 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen laajuus on 5250 m2 ja arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset ovat enintään 1 474 000 euroa (veroton hinta 1 210 000 euroa) hintatasossa 2/2007.

 

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

 

LIITE

Hankesuunnitelma 30.3.2007

 

 

 

 

5

SELVITYS EDUSKUNNAN APULAISOIKEUSASIAMIEHELLE HITAS-JÄRJESTELMÄÄ KOSKEVIEN KANTELUIDEN JOHDOSTA TEHDYN PÄÄTÖKSEN AIHEUTTAMISTA TOIMENPITEISTÄ

 

Khs 2005-2214

 

Kaj mainitsee että, eduskunnan apulaisoikeusasiamies (EOA) on (22.6.2006) toimittanut Khlle jäljennöksen päätöksestään XXXX XXXX;n, XXXX XXXX;n, XXXX XXXX;n ja As Oy Kriikunankulman kanteluihin ja pyytänyt saattamaan päätöksen ratkaisussa tarkoitetuin tavoin Kvston ja asuntolautakunnan tietoon.

 

Päätöksessä oikeusasiamies katsoi muun ohessa, että vuoden 2003 hitas-uudistuksen vaikutuksista eri hitas-asuntojen enimmäishintoja olisi osakkaiden tasapuolisen kohtelun kannalta ollut perusteltua ennen päätöksen tekemistä selvittää vielä tarkemmin. Oikeusasiamies piti hitas-enimmäishintojen laskentajärjestelmää, siihen vuonna 2005 tehtyjen tarkistusten jälkeenkin, perustuslain 6 §:n 1 momentista ilmenevän yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta ongelmallisena. Päätöksen mukaan mielestään tulisi vielä etsiä ratkaisu, jonka turvaisi paremmin eri aikoina ja erityisesti vuosina 1988 – 1990 valmistuneiden hitas-asuntojen omistajien yhdenvertaisen ja tasapuolisen kohtelun enimmäishintoja määriteltäessä.

 

Oikeusasiamies esitti, että Helsingin kaupunki ottaisi harkittavaksi, miten hitas-enimmäishintojen määrittämistä koskevaa järjestelmä voitaisiin vielä kehittää epäkohtien korjaamiseksi.

 

EOA on pyytänyt Khta 31.5.2007 mennessä ilmoittamaan, mihin toimenpiteisiin päätös mahdollisesti on antanut aihetta. Määräaikaa on sittemmin jatkettu 21.6.2007 saakka.

 

./.                   Jäljennös EOA:n päätöksestä kokonaisuudessaan on esityslistan tämän asian liitteenä 1.

 

Kaj toteaa Khn merkinneen 2.10.2006 tiedoksi eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätöksen.

 

Samalla Khs kehotti asuntolautakuntaa, hallintokeskuksen oikeuspalveluita ja tietokeskusta selvittämään ja tekemään toimenpide-ehdotukset Khlle 28.2.2007 mennessä siitä, mitä muutostoimenpiteitä kanteluista tehty päätös mahdollisesti edellyttää tehtäväksi hitas-asuntojen enimmäishintojen laskentatapaan tai hitas-järjestelmään.

 

Asuntolautakunta esittää (22.5.2007), että Khs toimittaisi oikeusasiamiehelle tämän pyytämänä selvityksenä hitas-enimmäishintojen määrittelyyn liittyvien epäkohtien mahdollisesta korjaamisesta 31.5.2007 mennessä valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen VTT:n hitas-järjes­tel­mään sisältyvästä jälleenmyyntihintojen sääntelystä tekemän tutkimusraportin ilmoituksin, että kaupungin maankäytön ja asumisen toteutusohjelmaluonnoksen 2008 – 2017 mukaan ”selvitetään ohjelmakauden alussa hitas-järjestelmän kehittämistarpeet, mm. mahdollisuus määrätyn ajan esim. 25 – 30 vuoden kuluttua vapauttaa kohde hitas-sään­telystä. Edellytyksenä on, että koko yhtiö anoo rajoituksista vapauttamista ehdolla, että tontinvuokrasopimus muutetaan niin, että tontinvuokra vastaa normaalia sääntelemättömien tonttien vuokraa. Hitas-jär­jestelmän kehittämisen perusteena on säilyttää yksi keino turvata kohtuuhintainen asuntotuotanto.”

 

Samalla lautakunta kehotti kiinteistövirastoa tekemään lautakunnalle mahdolliset parannusehdotukset järjestelmän kehittämiseksi ottaen huomioon VTT:n tekemän tutkimuksen tulokset.

 

Ehdotus lausunnoksi eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle

 

Kaj mainitsee, että eduskunnan oikeusasiamiehelle tulisi ilmoittaa kaupungin toimenpiteistä eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätöksen johdosta seuraavaa:

 

”Kaupunki on päätöksen tiedoksi saatuaan kehottanut 2.10.2006 asuntolautakuntaa, hallintokeskuksen oikeuspalveluita ja tietokeskusta selvittämään ja tekemään toimenpide-ehdotukset kaupunginhallitukselle 28.2.2007 mennessä siitä, mitä muutostoimenpiteitä kanteluista tehty päätös mahdollisesti edellyttää tehtäväksi hitas-asuntojen enimmäishintojen laskentatapaan tai hitas-järjestelmään.

 

Asuntolautakunta päätti kohotuksen johdosta järjestää yhdessä kaupungin tietokeskuksen ja oikeuspalveluiden kanssa tarjouskilpailun tutkimuksesta Hitas-järjestelmään sisältyvien jälleenmyyntihintojen säätelystä.

 

Tarkoituksena oli selvittää jälleenmyyntihintojen laskenta käytössä olevien enimmäishintaperusteiden mukaan ja ennuste siitä, miten hinnat voivat erilaisessa markkinatilanteessa muuttua käytössä olevilla hinnanlaskentaperusteilla. Tarjouspyynnössä todettiin, että ”Lisäksi selvitetään käytössä olevien enimmäishintaperusteiden mukaisten jälleenmyyntihintojen suhde keskimääräisiin alueittaisiin asuntojen markkinahintoihin. Lisäksi selvitetään erikseen

 

1                          Eri indeksiperusteiden vaikutus jälleenmyyntihinnan laskennassa.

2                          Yhtiö- ja huoneistokohtaisten parannusten vaikutus jälleenmyyntihintoihin eri laskentaperusteilla

3                          Rakennusaikaisten korkojen vaikutukset eri laskentaperusteilla

4                          Konvergenssikertoimen soveltamisen vaikutukset/seuraukset

 

Tavoitteena on selvittää, miten käytössä olevat Hitas-jällen myyntihintojen laskentaperusteet noudattavat Hitas-järjestelmälle asetettuja tavoitteita ensimmäisen oston yhteydessä tulleen edun siirtämisessä seuraaville ostajille ja ovatko järjestelmän muutokset luoneet järjestelmän tavoitteiden vastaisia tuloksia.

 

Lisäksi tehtävään kuuluu esittää parannusehdotuksia järjestelmän kehittämiseksi.”

 

Tutkimuksen tekijäksi valittiin tarjouskilpailun jälkeen Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT.

 

Tutkimusraportti luovutettiin asuntoasiainosastolle 15.5.2007.

 

Tutkimustulosten perusteella ei voi tehdä välittömiä johtopäätöksiä siitä, mitä mahdollisia parannuksia järjestelmään tulisi tehdä, vaan asia vaatii vielä jatkovalmistelua kaupungin toimesta. Tutkimuksen keskeiset tulokset ovat esityslistan liitteenä.

 

Asuntolautakunta on tutkimuksen johdosta kehottanut kiinteistövirastoa tekemään lautakunnalle mahdolliset parannusehdotukset järjestelmän kehittämiseksi ottaen huomioon VTT:n tekemän tutkimuksen tulokset.

 

./.                   Tiivistelmä tutkimuksista on esityslistan tämän asian liitteenä 2.

 

VTT:n hitas-enimmäishintojen laskentamenetelmän arviointia koskeva tutkimusraportti kokonaisuudessaan on luettavissa kiinteistöviraston asuntoasiainosaston internet-sivuilta, osoitteesta www.hel.fi/kv/asunto.

 

Kaupunginhallitus toteaa lisäksi, että kaupungin vuosien 2008-2017 asumisen ja maankäytön toteutusohjelma on parhaillaan lausunnolla. Ohjelmaluonnoksessa todetaan yhtenä tavoitteena selvittää ohjelmakauden alussa hitas-järjestelmän kehittämistarpeet, mm. mahdollisuus määrätyn ajan esim. 25 – 30 vuoden kuluttua vapauttaa kohde hitas-sääntelystä. Edellytyksenä on, että koko yhtiö anoo rajoituksista vapauttamista ehdolla, että tontinvuokrasopimus muutetaan niin, että tontinvuokra vastaa normaalia sääntelemättömien tonttien vuokraa. Ohjelma on tarkoitus saattaa kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittelyyn syksyllä 2007.

 

Kaupunginhallitus toteaa edelleen, että Hitas järjestelmän kehittäminen ja parantaminen on tärkeää jotta jatkossakin voidaan turvata kohtuuhintainen asuntotuotanto Helsingissä.

 

Kaupunginhallitus toimittaa ohessa VTT:n tutkimusraportin, luonnoksen Maankäytön- ja asumisen toteutusohjelmaksi ja jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistatekstistä. Ja jäljennöksen asuntolautakunnan 22.5.2007 lausunnosta.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee ilmoittaa eduskunnan oikeusasiamiehelle kaupungin toimenpiteistä eduskunnan oikeusasiamiehen Hitas-järjestelmään koskevan päätöksen aiheuttamista toimenpiteistä kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan lausumassa esitetyin tavoin.

 

Kirje eduskunnan oikeusasiamiehelle sekä pöytäkirjanote asuntolautakunnalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille, tietokeskukselle, kiinteistövirastolle jäljennöksin esityslistatekstistä.

 

Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

 

 

LIITTEET

Liite 1

Jäljennös EOA:n päätöksestä

 

Liite 2

Tiivistelmä VTT:n tutkimusraportista

 

 

 

 

6

LISÄVARAUKSET ASUNTOTUOTANTOON

 

Khs 2007-1101

 

Kiinteistölautakunta toteaa (17.4.2007) mm. seuraavaa:

 

Tiivistelmä   Kaupunginvaltuuston joulukuussa 2003 tekemän asunto-ohjelmapää­töksen mukaan tulisi Helsingin kaupungin luovuttamilla tonteilla aloittaa vuosittain 2 600 asunnon rakentaminen eli yhteensä 13 000 asuntoa vuosina 2004–2008. Vuosina 2004–2006 aloitettiin yhteensä vain noin 4 700 asunnon rakentaminen. Ohjelman tavoitteen saa­vuttamiseksi pitäisi vuosina 2007–2008 siis aloittaa noin 8 300 asunnon rakentaminen. Voimassa olevia aloittamattomia tontinvarauksia on noin 5 400 asuntoa varten.

 

Tonttien varauksia esitetään nyt tehtäväksi Hermannista, Arabianrannas­ta, Vanhastakaupungista, Maunulasta, Haagasta, Pakilasta, Viikistä, Malmin Ormuspellosta, Tapaninvainiolta, Suutarilasta, Suurmetsän Alppikylästä, Vartiokylästä, Kontulasta, Mellunkylän Fallpakasta ja Vuo-saaren Aurinkolahdesta yhteensä noin 2 550 asuntoa vastaavasti.

 

Asunto-ohjelman tuotantotavoitteen saavuttamiseksi tulisi vielä varata laskentatavasta riippuen 200–2 700 asuntoa vastaavat tontit. Pienimmällä lisäyksellä saadaan asuntotuotannon määrällinen tavoite täytettyä. Suurin lisävarausten määrä taas tarvittaisiin, jotta kaikki hallinta­suhde-, rahoitusmuoto- ja rakennuttajakohtaiset tavoitteet saavutettaisiin. Näihin lisävarauksiin ei kuitenkaan enää ole mahdollisuuksia. Asun­to-ohjelman voidaan kuitenkin arvioida toteutuvan tonttien varausten osalta varsin hyvin.

 

Asunto-ohjelma ohjaa tontinluovutusta

 

Kvsto hyväksyi 10.12.2003 ohjelman ”Monimuotoisen asumisen Helsin­ki, asunto-ohjelma 2004–2008”, joka koostuu kolmesta osasta: kaupun­gin asuntopoliittiset tavoitteet, ohjelmakauden 2004–2008 asuntopoliittiset toimenpiteet sekä kolmantena kehittämishankkeet ja selvitystehtävät.

 

./.                   Näistä ohjelmakauden asuntopoliittiset toimenpiteet ovat esityksen liitteenä nro 1. Tämä esityksen osa koostuu 12 toimenpidekohdasta, joista suuri osa vaikuttaa myös asuntotonttien luovutukseen.

 

Katsaus asuntotonttien varaustilanteeseen

 

./.                   Esityksen liitteenä nro 2 on katsaus asuntotonttien varaustilanteeseen. Katsauksessa tarkastellaan melko laajasti asunto-ohjelmassa 2004–2008 asuntotonttien varauksille ja luovuttamiselle asetettuja määrällisiä ja laadullisia tavoitteita sekä niiden toteutusmahdollisuuksia.

 

Edelleen katsauksessa tarkastellaan vuosien 2004–2006 toteutunutta asuntotuotantoa sekä voimassa olevia tontinvarauksia suhteessa asunto-ohjelman tavoitteisiin. Tätä kautta päästään arvioimaan tonttien lisä-varaustarvetta. Seuraavassa on lyhyesti käyty läpi selvityksen tulokset tonttien lisävarausten perusteeksi.

 

Tonttien lisävaraustarve

 

Liitteenä nro 2 olevan katsauksen perusteella päädytään seuraaviin taulukoihin, joissa on tarkasteltu asunto-ohjelman tavoitteita, vuosien 2004–2006 tuotantoa, voimassa olevia tontinvarauksia ja tonttien lisävaraustarvetta. Taulukoissa on käytetty seuraavia hallintasuhteiden ja rahoitusmuotojen lyhenteitä:

 

AV                = valtion tukema vuokra-asuntotuotanto

AAO             = asumisoikeusasuntotuotanto

OV                = vapaarahoitteinen vuokra-asuntotuotanto

OOH             = vapaarahoitteinen omistusasuntotuotanto hitas-ehdoin

OO                = vapaarahoitteinen omistusasuntotuotanto ilman hitas-
   ehtoja

 

Taulukko 1

Asunto-ohjelman tavoitteet, tuotanto, varaukset ja lisävaraustarve

 

Hallintasuhde ja rahoitusmuoto

 

 

Ato 2004-2008

asuntoja

 

 

%

Tuotanto

2004-2006

asuntoja

Varaukset

1.1.2007

asuntoja

Lisätarve

2007-2008

asuntoja

 

 

%

AV

3 900

30

1 920

945

1 035

26

 

AAO, OV

2 800

22

756

980

1 064

38

 

OOH

3 250

25

579

1 659

1 012

31

 

OO

 

3 050

23

1 586

1 841

-377(*

0

 

Yhteensä

 

13 000

100

4 841

5 425

2 734

21

 

 

 

 

 

 

*) ylitys

 

 

 

Taulukon ensimmäisessä sarakkeessa on esitetty asunto-ohjelman 2004–2008 kokonaistavoite 13 000 asuntoa sekä tavoitteen prosenttijakauma. Kolmannessa sarakkeessa on vuosina 2004–2006 kaupungin maalla aloitettu tuotanto 4 841 asuntoa. Neljännessä sarakkeessa ovat 5 425 asuntoa vastaavat tontinvaraukset.

 

Kun tuotanto ja varaukset vähennetään tavoitteista, jää jäljelle tonttien lisävaraustarpeeksi 2 734 asuntoa vuoden 2008 loppuun mennessä alkavalle asuntotuotannolle. Kaikissa rahoitus- ja hallintamuodoissa tonttien lisävaraustarve on runsaan tuhannen asunnon ja 26–38 prosentin luokkaa lukuun ottamatta ilman hitas-ehtoja tapahtuvaa omistusasunto-tuotantoa, jossa on ylitystä lähes 400 asunnon verran, mikä näkyy miinusmerkkisenä lukuna. Tällainen ylitys on kuitenkin alueellisin perus-tein asunto-ohjelman päätösten mukaan mahdollinen. Jos tätä ylitystä ei oteta huomioon ja taulukon plusmerkkiset luvut lasketaan yhteen, olisi lisätarve noin 3 100 asuntoa ja 24 prosenttia tavoitteesta.

 

Seuraavassa taulukossa nro 2 on tarkasteltu samaa asiaa jaotellen luvut kaupungin omaan ja muiden rakennuttajien tuotantoon:

 

Taulukko 2

Asunto-ohjelman tavoitteet, tuotanto, varaukset ja lisävaraustarve rakennuttajittain

 

Rakennuttaja, hallintasuhde ja rahoitusmuoto

 

Ato 2004-2008 tavoitteet asuntoja

%

Tuotanto

2004-2006

asuntoja

Varaukset

1.1.2007

asuntoja

Lisätarve

asuntoja

%

Att/AV

3 150

24

783

478

1 889

60

 

YKS/AV

750

6

1 137

467

-854(*

0

 

Att/AAO, OV

1 500

12

213

132

1 155

77

 

Yks/AAO, OV

1 300

10

543

848

-91

0

 

Att/OOH

500

4

247

688

-435(*

0

 

Yks/OOH

2 750

21

332

971

1 447

53

 

Att/OO

500

4

341

256

-97(*

0

 

Yks/OO

 

2 550

20

1 245

1 585

-280(*

0

 

Yhteensä

 

13 000

100

4 841

5 425

2 734

21

 

 

 

 

 

 

’) ylitys

 

 

Att = kaupungin oma asuntotuotanto

Yks = muiden rakennuttajien asuntotuotanto

 

Miinusmerkkiset luvut viimeisessä sarakkeessa tarkoittavat ylityksiä tavoitteisiin verrattuna. Ylityksiä löytyy tässä muiden kuin Att:n vuokratuotannossa, Att:n hitas-tuotannosta sekä molempien rakennuttajaryhmien ilman hitas-ehtoja tapahtuvasta omistusasuntotuotannosta.

 

Jos kaikki plusmerkkiset luvut lasketaan yhteen, olisi lisätarvetta yhteen­sä noin 4 500 asuntoa vastaavasti eli 34 % tavoitteesta. Käytännössä ylitykset kuitenkin ainakin osittain korvaavat alituksia. Hi­tas-tuotannossa ei liene ostajan kannalta suurta merkitystä kuka asunnot rakennuttaa. Vuokra-asunnon tarpeessa olevan tai asunnottoman kannalta ei myöskään liene suurta merkitystä kuka vuokra-asun­not rakennuttaa.

 

Varattavissa olevat tontit

 

./.                   Seuraavassa käydään läpi varattavissa olevat alueet ja tontit sekä tehdään esitys tonttien varaamisesta ja varauksen saajista. Karttoja varattavaksi esitettävistä alueista ja tonteista on liitteenä nro 28.

 

Pohjois-Hermanniin vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja

 

Pohjois-Hermanniin on laadittu asemakaavan muutos, jonka mukaan nykyinen lumenkaatopaikka siirretään pois asuntojen läheisyydestä ja tilalle tulee kerrostalotontti 21019/1, jonka rakennusoikeus on 2 600 k‑m2. Kun asuntojen keskikoon tulee olla vähintään 75 h-m2, voi tontille rakentaa 28 asuntoa. Rakennuksen perustaminen tulee kalliiksi, joten se soveltuu huonosti valtion tukemaan tuotantoon.

 

./.                   KJ-Case Oy on liitteenä nro 3 olevalla kirjeellään hakenut tonttia Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiö Eteran rakennuttamia ja omistamia vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja varten.

 

Kiinteistölautakunnan mielestä tontti voitaisiin varata Keskinäiselle Eläkevakuutusyhtiö Eteralle vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen rakennut­tamista varten. Varauksessa ei liene syytä käyttää hitas-ehtoja. Tontin vuokrasopimuksen ehtojen mukaan asuntojen tulee pysyä vuokra-asuntoina.

 

Hermanniin myös omatoiminen koerakentamiskohde

 

Hermannin asemakaavan muutoksessa on myös A-tontti 21674/5 (asuinrakennusten korttelialue), jolla oleva vanha puurakennus säilytetään ja jolle voidaan rakentaa lisäksi kolme uutta pientä rakennusta.

 

Puutalolle on merkitty rakennusoikeutta 350 k-m2 ja uusille rakennuksille 400, 400 ja 260 k-m2 eli rakennusoikeutta tontilla on yhteensä 1 410 k‑m2. Tontille voidaan rakentaa 10–15 asuntoa. Todennäköinen asuntojen määrä lienee lähellä kymmentä, jota lukua on käytetty seuraavissa tilastoissa.

 

./.                   Kaupungille on lähetetty liitteenä nro 4 oleva esitys, jossa ryhmä ruotsinkielisiä nuoria perheitä hakee kyseistä tonttia. Lähelle Arabianrantaa tullaan rakentamaan ruotsinkielinen päiväkoti ja peruskoulun ala-aste, mikä tukee ryhmän kiinnostusta tähän tonttiin.

 

Tarkoitus on rakennuttaa tontille asunnot raakatilana, ja jokainen perhe vastaa asuntonsa rakentamisesta valmiiksi. Kyseessä on siis kehittämiskohde, jossa voidaan testata ja kehittää omatoimista ryhmärakenta­mista, josta voi tulla varteenotettava vaihtoehto uusien alueiden toteutuksessa.

 

Kiinteistölautakunta pitää esitettyä hanketta mielenkiintoisena ja tärkeä­nä osana tutkimus- ja kehittämishankkeita, joilla pyritään kehittämään uusia vaihtoehtoja ja ratkaisuja kerros- ja pientalojen rakennuttamisessa. Myöhemmin tässä esityksessä esitetään useita muita kehittämisrakentamisprojekteja.

 

Kohde lienee syytä varata ilman hitas-ehtoja, koska kukin hankkeeseen osallistuva perhe vastaa oman asuntonsa valmiiksi rakentamisesta ja muutoksista ehkä melko pitkänkin ajan kuluessa. Hankintahintojen selvittäminen olisi siis kovin vaikeaa. Samoin on menetelty muissakin vastaavissa kohteissa kuten ns. uusloft-hankkeessa. Pienissä omatoimisis­sa ryhmärakentamiskohteissa ei myöskään samoista syistä ole enää useisiin vuosiin käytetty hitas-ehtoja.

 

Tontti 21674/5 on siis perusteltua esittää varattavaksi Marcus §manille ym. perustettavan tai perustettavien yhtiöiden lukuun vapaarahoitteis­ten omistusasuntojen rakennuttamista varten ilman hitas-ehtoja ehdolla, että tontilla olevasta vanhasta rakennuksesta maksetaan kiinteistölautakunnan päättämä teknisen arvon mukainen hinta.

 

Arabianrannan eteläosasta varataan useita tontteja

 

./.                   Arabianrannan eteläosaan on laadittu asemakaavan muutos. Ennen kuin muutoksen tarve kävi ilmeiseksi, alueelta varattiin jo muutamia tontteja. Myös viime varauskierroksella tehtiin alueelle yksi lisävaraus vapaarahoitteista vuokra-asuntotuotantoa varten. Alueen voimassa ole­vat varaukset selviävät liitteenä nro 5 olevasta kartasta. Vapaana on vielä kymmenen tonttia ja rakennusoikeutta noin 50 000 k-m2. Seuraavassa tonteille esitetään varsin monipuolista asuntotuotantoa.

 

Kaksi suurta tonttia Att:lle

 

./.                   Att hakee kahta Arabianrannan eteläosan tonttia nro 23100/49 ja 63 liitteenä nro 6 olevalla kirjeellään. Tonteille on tarkoitus toteuttaa monipuolista asuntotuotantoa: hitas-omistusasuntoja ja valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa.

 

Toteutuksen kannalta voisivat Att:lle sopia paremmin vierekkäiset tontit 23100/57 ja 63, joiden rakennusoikeus on yhteensä 20 800 k-m2 eli 221 asuntoa.

 

Tarpeen ja kysynnän mukaan voisi osa rakennusoikeudesta olla myös asumisoikeusasuntotuotantoa. Asunto-ohjelman tavoitteiden toteuttamisen kannalta vuokra-asuntojen painottaminen olisi perusteltua. Alueella ei olla vielä kovinkaan lähellä kolmanneksen vuokratuotantorajaa. Ehkä kaksi kolmannesta näiden tonttien kerrosalasta voisi olla vuokra-asuntotuotantoa. Näin vuokra-asuntoja tulisi 147 ja muita asuntoja esim. hitas-omistusasuntoja 74.

 

Kiinteistölautakunnan mielestä Arabianrannan eteläosan tontit 23100/57 ja 63 on perusteltua varata asuntotuotantotoimikunnalle. Toi­mi­kunta voinee päättää tonttien tuotantojakaumasta.

 

Kaksi tonttia opiskelija-asunnoille

 

./.                   Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas hakee liitteenä nro 7 ole­villa kirjeillään Arabianrannan tonttien 23100/50 ja 65 varaamista opiskelija-asuntojen rakennuttamista varten.

 

Kummankin tontin rakennusoikeus on 2 800 k-m2. Niiden asemakaava­merkintä on AKS eli asuntolatyyppisten kerrostalojen korttelialue. Tonteille ei siis voida rakentaa normaaleja perheasuntoja. Jos asuntojen keskikoko on 60 k-m2, asuntojen määrä olisi 93.

 

Hoas on toteuttanut kaikki Helsingin kaupungin alueelle olleet tontinvarauksensa. Viimeksi on alettu rakentaa noin 60 asunnon kohdetta Lauttasaaressa, missä entinen koulu/sairaalarakennus muutetaan opiskelija-asunnoiksi.

 

Hoasin ilmoituksen mukaan pääkaupunkiseudulla asuu noin 100 000 opiskelijaa, heistä Hoasilla noin 16 000. Kysyntäennusteiden mukaan nykyisten eri puolilla pääkaupunkiseutua vireillä olevien hankkeiden lisäksi lisätarve Helsinkiin olisi 1 000 opiskelija-asuntoa vuoteen 2015 mennessä.

 

Sijainniltaan Arabianranta olisi suhteessa opiskelupaikkoihin ja liikenne­yhteyksiin erinomainen.

 

Kiinteistölautakunnan mielestä on perusteltua esittää Arabianrannan tonttien 23100/50 ja 65 varaamista Helsingin seudun opiskelija-asunto­säätiö Hoasille opiskelija-asuntojen rakennuttamista varten.

 

Uusloftille jatkokohde

 

./.                   Lautakunta varasi 25.4.2004 tontin 23124/27 Satolle ns. uusloft-hank­keelle, jossa rakennetaan kahden kerroksen korkuista raakatilaa, jonka asukkaat rakentavat valmiiksi. Hanke on herättänyt laajaa kiinnostusta ja sen asunnot varattiin muutamassa minuutissa. Ennakko-markkinoin­nin aikana yli 2 000 asiakasta pyrki tekemään varauksen. Moni kiinnostunut jäi siis ilman toiveasuntoaan. Hanke on osoittanut selvästi, että asuntomarkkinoilla odotetaan uudenlaisia asumisen ja asuntojen tuotta­misen malleja. Liitteenä nro 8 olevassa kirjeessään Sato selostaa loft-hankkeen vaihetta syksyn alussa.

 

./.                   Sato-Rakennuttajat Oy hakee liitteenä nro 9 olevalla kirjeellään tonttia Arabianrannasta kehittääkseen edelleen loft-asumisen mallia asukkailta saatavan palautteen ja kokemusten pohjalta.

 

Kiinteistölautakunnan mielestä kiinnostavaa projektia on syytä jatkaa ja lautakunta esittää sille varattavaksi jatkoa. Sopiva kohde olisi tontti 23100/47, jonka rakennusoikeus on 3 750 k-m2 ja asuntojen määrä 40.

 

Koska asukkaat rakentavat asuntonsa itse valmiiksi ja hankintahinnan määrittely on siten vaikeaa, hankkeessa esitetään käytettäväksi ns. puo­li-hitas -ehtoja, joiden mukaan asuntojen hinta määräytyy kaupungin hyväksymän rakennuttajakulukorvauksen ja urakkahintojen mukaan, mutta asuntojen jälleenmyyntihintoja ei säädellä.

 

Korkealuokkaisia vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja

 

./.                   Sato-Rakennuttajat Oy hakee liitteenä nro 10 olevalla kirjeellään tonttia Arabianrannasta korkealuokkaisten vuokra-asuntojen rakennuttamisek­si. Kirjeessään Sato katsoo, että tällaisten asuntojen tarjonta puuttuu Helsingistä lähes kokonaan. Tässä mallissa tuotetaan keskeisesti sijait­sevia, laadukkaita ja hyvin varustettuja vuokra-asuntoja sekä uudenlainen täyden palvelun malli, jossa vuokrasopimuksen kattavuutta on lisätty, ja jossa asiakas niin halutessaan saa asunnon myös kalustettuna.

 

Sato uskoo, että korkealuokkaisia vuokra-asuntoja tarvitaan esim. kemi­kaaliviraston henkilökunnalle, mutta myös silloin, kun yritykset vuokraavat asuntoja johdolleen ja ulkomaalaisille työtekijöilleen. Sato uskoo konseptinsa soveltuvat myös lähetystöjen tarpeisiin.

 

Saton omistuksessa on nyt noin 60 tähän käyttöön soveltuvaa asuntoa, ja Sato aikoo kasvattaa ostoilla ja rakennuttamalla kantaa vähintään 300 asuntoon vuoteen 2010 mennessä.

 

Kiinteistölautakunnan käsityksen mukaan Arabianrannasta voitaisiin varata Satolle tontti korkealuokkaisten vuokra-asuntojen rakennuttamista varten. Sopiva tontti olisi 23100/58, jonka rakennusoikeus on 3 550 k-m2 ja asuntojen määrä 38. Kohteessa ei liene syytä edellyttää hitas-ehtoja. Vuokrasopimuksen ehtojen mukaan tontilla asunnot ovat pysyvästi vuokra-asuntoja.

 

Laatukilpailuilla myytäviä tontteja

 

Arabianrannassa on saatu korkealaatuisia tuloksia luovuttamalla tontteja laatukilpailuilla. Myös alueen eteläosassa on syytä järjestää laatukilpailuja sekä hitas-tuotannossa että myytävillä tonteilla.

 

Rantapuistoon rajoittuvat tontit soveltuisivat hyvin myytäväksi laatukilpailun perusteella. Tonteista 23100/51 ja 54 voitaisiin järjestää yhdessä kilpailu. Tonttien rakennusoikeus on yhtensä 2 400 k-m2 ja asuntojen määrä 26.

 

Tontti 23100/44 sopisi myös myytäväksi laatukilpailulla. Tontin rakennusoikeus myös 2 400 k-m2 ja asuntojen määrä 26.

 

Näissä kilpailuissa määritellään etukäteen tontin hinta, ja tontit myydään laadukkaimpien suunnitelmien esittäjille.

 

Kiinteistölautakunta esittää tonttien 23100/44, 51 ja 54 varaamista myytäväksi laatukilpailun perusteella vapaarahoitteiseen ilman hitas-ehtoja tapahtuvaan erityisen korkeatasoiseen omistusasuntotuotantoon.

 

Laatukilpailu hitas-tuotannosta

 

Hitas-omistusasuntotuotantoon on luovutettu pisimpään tontteja laatu-kilpailuilla. Tällöin on käytetty ns. ranskalaista urakkakilpailua, jossa asuntojen hinta on määritelty etukäteen ja kohteen saa rakentaakseen ja asunnot myytäväkseen se, joka esittää korkealaatuisimmat suunnitelmat.

 

Kiinteistölautakunta esittää tonttia 23100/49 varattavaksi luovuttavaksi laatukilpailulla omistusasuntotuotantoon Hitas I -ehdoin. Tontin rakennusoikeus on 12 000 k-m2, joten sille voidaan rakentaa 128 asuntoa.

 

Arabianrannan pohjoisosasta varataan viimeinen tontti

 

Arabianrannan pohjoisosassa on kaupungin maalla enää yksi rakentamaton tontti 27671/12, jonka rakennusoikeus on 10 400 k-m2. Tontilla on nyt varastorakennus, jonka vuokrasopimus päättyy 31.12.2007, ja rakennus puretaan. Tontilla nyt olevan rakennuksen kellarikerrosta pyritään hyödyntämään uusien rakennusten osana. Asemakaavaosaston ilmoituksen mukaan tontilla on tarpeen tehdä asemakaavan muutos, jos­sa kerrosluku ja rakennusoikeuskin mahdollisesti hieman lisääntyvät.

 

Tontille 27671/12 voidaan rakentaa 110 asuntoa. Arabianrannassa ollaan tulorajoin toteutetussa vuokra-asuntotuotannossa melko paljon alle kolmanneksen rajan. Tavoitteiden toteuttamisen kannalta pääosa kohteesta olisi syytä varata kaupungin omaan vuokra-asuntotuotan-toon.

 

Jos 2/3 osaa asunnoista olisi vuokra-asuntoja ja 1/3 esim. asumisoikeus­asuntoja, voitaisiin tontille rakentaa 74 vuokra-asuntoa ja 36 asumisoikeusasuntoa. Tälläkin tontilla voinee asuntotuotantotoimikunta päättää tarkemmin rahoitus- ja hallintamuotojakaumasta.

 

Vuokra-asuntotuotanto voisi olla valtion tukemaa tai se voitaisiin toteuttaa myös ilman ARA:n rahoitusta, mikäli kaupunki aloittaa vuokra-asun­tojen rakennuttamisen kaupungin omalla rahoituksella.

 

Kiinteistölautakunnan mielestä tontti 27671/12 on perusteltua varata asuntotuotantotoimikunnalle sen päättämään tuotantoon.

 

Arabiarannasta tulee monipuolinen asuntoalue

 

Kiinteistölautakunnan käsityksen mukaan edellä olevien varausesitysten toteuttaminen jatkaisi Arabianrannan kehittymistä kaupunki- ja asukasrakenteeltaan monipuolisena ja houkuttelevana kaupunginosana. Tonttien varusehtoihin sisältyy alueen rakennustapaohje, johon mm. sisältyy velvoite sijoittaa 1–2 % rakennuskustannuksista taiteeseen.

 

Pieni kehittämiskohde Vanhaankaupunkiin

 

Vanhaankaupunkiin laaditussa asemakaavassa miltei kaikilla tonteilla on vanha rakennus. Hämeentien varrella on vanhojen talojen välissä kuitenkin kaksi pientä tyhjää tonttia: 27925/1 ja 27926/1. Kummankin tontin rakennusoikeus on 250 k-m2.

 

./.                   Liitteenä nro 11 on arkkitehti, tekn. lis. Karin Krokforsin ym. kirje, jossa tontteja haetaan perustettavalle asuntoyhtiölle hakijoiden asunnoiksi ja työtiloiksi.

 

Hanke on osa väitöstutkimusta, jossa pohditaan 2000-luvun asunto-suun­nittelun haasteita ja muutospaineita sekä pyritään löytämään omal­ta osaltaan niihin ratkaisuja. Talot rakennetaan mallitaloiksi, jotka samalla toimivat esimerkkeinä kestävästä rakentamisesta ja vaativiin tonttioloihin istutettavista rakennuksista.

 

Kirjeen liitteenä on selostus hankkeen tavoitteista osana väitöstutkimus­ta, rakennustapaselostus, kustannusarvio, kuvaus yhtiön tulevista osakkaista sekä luonnospiirustuksia. Asuntoja luonnossuunnitelmissa on kolme, mutta niistä voidaan tarvittaessa erottaa pienempiä asuntoja esim. lapsille. Lisäksi kohteessa olisi työtilaa.

 

Tällaisia ryhmärakentamiskohteita on varattu sekä yleisten hakujen perusteella että suoraan hakemusten perusteella. Viime vuosien hauissa on ollut kriteerinä luonnossuunnitelmien laatu. Kaikissa hauissa ei hakijaryhmiä ole ollut yhtä paljon kuin tontteja, koska hakijaryhmän muodos­taminen ja suunnitelmien laadinta on työlästä. Nyt kyseessä olevat tontit varmaankin kiinnostaisivat myös muita mahdollisia ryhmiä. Tontteja on jonkin verran kyselty, mutta muita hakemuksia ei ole esitetty.

 

Kiinteistölautakunta pitää perusteltuna esittää tonttien 27925/1 ja 27926/1 varaamista hakijoille perustettavan yhtiön lukuun esitettyä kehittämisrakentamista varten. Näin pienet omatoimisesti rakennutetut yhtiöt on viime vuosina toteutettu ilman hitas-ehtoja, joten niitä ei liene tässäkään tapauksessa syytä käyttää.

 

Omatoimista rakentamista ja laatukilpailu Maunulaan

 

Maunulaan on laadittu asemakaavanmuutos, jossa on 77 omakotitalo-tonttia, kolme rivitalojen- tai asuinrakennusten tonttia ja yksi kerrostalo-tontti.

 

Kortteleissa nro 28318, 28325, 28326, 28328, 28329, 34068, 34174, 34175, 34176, 34177 olevat 77 omakotitonttia on kiinteistölautakunnan mielestä syytä varata omatoimiseen rakentamiseen, kun seuraavan kerran järjestetään omakotitonttien haku. Kiinteistölautakunta olisi syytä oikeuttaa päättämään tonttien hausta ja varaajien valinnasta.

 

Seuraavissa taulukoissa omakotitontit on luettu vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon, jossa on hitas-ehdot (OOH), koska omakotitonttien vuokrausehdoissa on lunastuspykälä.

 

Rivitalotontti 34174/1 ja asuinrakennusten tontit 28317/2 ja 28327/1
olisi kiinteistölautakunnan mielestä syytä varata hitas-omistustuotan­toon yhdelle rakennuttajalle. Korkean laadun varmistamiseksi kohteessa voitaisiin järjestään tontinluovutuskilpailu, jossa asunnoille määritellään hintapuite ja tontit vuokrataan parhaiden suunnitelmien esittäjälle. Asuntojen määrä näillä tonteilla olisi enintään 59, mutta jäänee pienem­mäksi.

 

./.                   Kerrostalotontin 28324/2 rakennusoikeus on 2 600 k-m2 ja se sijaitsee hyvien terveys- ja sosiaalipalvelujen lähettyvillä. Tontille voitaisiin raken­taa 28 keskikooltaan 75 h-m2:n suuruista asuntoa. Tonttia on hakenut KJ-Case Oy liitteenä nro 12 olevalla kirjeellään. Kirjeen mukaan ton­tille olisi tarkoitus rakennuttaa ikääntyville tarkoitettuja vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja OP-Eläkekassan omistukseen.

 

Tontti sinänsä sopisi ikääntyvien asumiseen ja Maunulassa varmaankin olisi tällaisille asunnoille kysyntää. Kaupungin nykyisen asuntopoliittisen linjan mukaan kuitenkin pyritään painottamaan perheasuntoja ja asuntojen keskikoon kasvattamista. Asukasvalinnassa voidaan pienten asuntojen osalta painottaa ikääntyviä, mutta isot asunnot tullevat lapsi-perheiden käyttöön.

 

Kiinteistölautakunnan käsityksen mukaan tontti voitaisiin varata OP-Elä­kekassalle vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen rakennuttamista varten. Vuokrasopimuksen ehtojen mukaan tontilla asunnot ovat pysyvästi vuokra-asuntoja.

 

Asumisoikeusasuntoja Pohjois-Haagaan

 

Pohjois-Haagaan on laadittu asemakaavan muutosehdotus, jossa on Steinerpedagogisen kehitysvammaisten lasten Marjatta-koulun viereen Poutuntielle kaavoitettu kerrosalaltaan 4 100 k-m2:n suuruinen AKR-tont­ti (Asuinkerrostalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialue) 29155/1. Tontille voidaan rakentaa enintään 43 asuntoa. Asemakaavamääräysten mukaan tulee tontin rakennusmuotojensa ja materiaaliensa avulla muodostaa yhtenäinen kokonaisuus viereisen korttelin 29115 kanssa (Marjatta-koulu).

 

./.                   TA-Asumisoikeus Oy on liitteenä nro 18 olevalla kirjeellään hakenut tontin 29155/1 varaamista asumisoikeusasuntojen rakennuttamista varten. Kirjeessään hakija kertoo tarkoituksena olevan rakennuttaa uudisrakennuksia, jotka soveltuisivat viereisellä tontilla sijaitsevan Steinerkoulun tyyliin. Tarkoituksena on tuoda helsinkiläiseen asuntotarjontaan monipuolisuutta ottamalla huomioon steinerilaisen ajattelun piirteitä. Hakijan tarkoituksena on käyttää kohteessa samaa suunnittelijaa kuin naapuritontilla.

 

Kiinteistölautakunnan käsityksen mukaan tontti voitaisiin varata asumis­oikeusasuntojen rakennuttamiseen, koska näistä on ollut viime ai­koina lisääntyvää kysyntää. Tämä asumismuoto antaa esim. lapsi-per­heille mahdollisuuden hankkia sopiva asunto pienellä alkupääomalla.

 

Alueen kaavoittaja puoltaa varausta ja pitää tärkeänä ekologisten tekijöiden ja energian säästön painottamista sekä tulevien asukkaiden osal­listumismahdollisuutta suunnitteluun. Hanke voisi olla kehittämisrakentamiskohde, ja siitä olisi syytä tehdä seurantatutkimus ja -raportti. Kohteeseen esitetyllä suunnittelijalla on laaja kokemus vastaavista hankkeista.

 

Asumisoikeusasuntoja Länsi-Pakilaan

 

Länsi-Pakilaan on laadittu asemakaavan muutosehdotus, jossa kaupun­gin maalle muodostetaan kaksi pientalotonttia 34117/3 ja 34130/4, joiden rakennusoikeus on yhteensä 3 800 k-m2 ja joille voidaan rakentaa yhteensä 25 asuntoa. Asuntojen kooksi tulee siis 152 k-m2 ja 122 h-m2. Kussakin tonteille rakennettavassa talossa voi olla 2 tai 3 asuntoa ja tonteille tulee 11 taloa. Kohde ja sen sijainti lähellä kouluja sopii erinomaisesti lapsiperheille.

 

Kaupungin omasta asumisoikeustuotannosta puuttuu runsaasti kohteita ja toisaalta lapsiperheille olisi tarpeen tuottaa asuntoja, joihin pääsee pienellä pääomalla.

 

Kiinteistölautakunnan mielestä tontit 34117/3 ja 34130/4 on perustelua varata asuntotuotantotoimikunnalle asumisoikeusasuntojen rakennutta­mista varten.

 

Viikinmäkeen minimienergiatalo

 

Viikinmäen eteläosaan lähelle jo rakennettua aluetta on suunniteltu asuinrakennusten tontti 36062/15, jonka rakennusoikeus on 5 000 k‑m2. Tontille voidaan siis rakentaa enintään 53 keskipinta-alaltaan 75 h-m2:n suuruista asuntoa.

 

Att etsii parhaillaan tonttia minimienergiatalon pilottihankkeelle. Minimi­energiatalossa perinteisiä lämmitysjärjestelmiä ei tarvita. Lämmitys tapahtuu ilmaisilla lämmönlähteillä käyttäen hyväksi esimerkiksi sisäisiä lämpökuormia, aktiivista ja passiivista aurinkoenergiaa ja lämpöpumppuratkaisuja. Kyseinen Viikinmäen tontti soveltuu hyvin tähän tarkoitukseen maaston ja ilmansuuntien takia.

 

Kiinteistölautakunnan mielestä tontti 36062/15 olisi perusteltua varata asuntotuotantotoimikunnalle vuokra-asuntojen rakennuttamista varten sekä minimienergiatalon tutkimista varten.

 

Vuokra- ja omistusasuntoja Viikin keskustaan

 

Viikin paikalliskeskukseen rakenteilla olevan liikekeskuksen eteläpuolella on kaksi kerrostalotonttia 36189/4 ja 5, jotka voitaisiin nyt varata. Tonttien keskeinen sijainti puoltaisi vuokra-asuntojen rakennuttamista. Kalliin pysäköintiratkaisun takia ei valtion tukema tuotanto tulle kysymykseen. Toinen tontti voitaisiin varata vapaarahoitteisten vuokra-asun­tojen ja toinen omistusasuntojen rakennuttamiseen.

 

Kummankin tontin asuntorakennusoikeus on 5 700 k-m2, minkä lisäksi tonteille tulee rakentaa vähintään 200 k-m2 monikäyttötilaa ja 100 k-m2 liiketilaa. Jos asuntojen keskikoko on 75 h-m2, kummallekin tontille voidaan rakentaa enintään 60 asuntoa.

 

Koska tontit ovat vierekkäin näkyvällä paikalla, olisi niiden suunnittelussa tarpeen tehdä yhteistyötä, ja ehkä käyttää samaa pääsuunnittelijaa.

 

Tonttien 120 pysäköintipaikkaa on kaavassa määrätty sijoitettavaksi pysäköintitaloon LPA-tontille 36187/4. Pysäköintipaikkojen käyttöoikeu­den lunastuskorvaus on 21 618 euroa/pysäköintipaikka. Korvaus on sidottu elinkustannusindeksiin 1.12.2007 alkaen.

./.                   Keskinäinen vakuutusyhtiö Fennia on hakenut liitteenä nro 13 olevalla kirjeellään tonttia vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen rakennuttamista varten.

 

Kiinteistölautakunnan mielestä tontti 36189/5 voitaisiin varata Keskinäinen vakuutusyhtiö Fennialle vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen raken­nuttamista varten. Kohteessa ei liene syytä edellyttää hitas-ehtoja. Tontin vuokrasopimuksen ehtojen mukaan asunnot ovat pysyvästi vuok­ra-asuntoja.

 

Kehittämisrakentamista Viikkiin

 

./.                   NCC Rakennus Oy on lähettänyt kaupungille 30.3.2006 liitteenä nro 14 olevan kirjeen, jossa esitetään tontin varaamista asuin-kerrostalon kehittämisrakentamiseen ja siinä asuntokohtaisten varasto-tilojen uudenlaiseen järjestämiseen sekä energian säästön kehittämiseen ja huoneis­tokohtaiseen mittaamiseen.

 

./.                   Kiinteistöviraston tonttiosasto pyysi esityksestä kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusvalvontaviraston lausunnot, jotka ovat liitteenä nro 15. Lausuntojen mukaan hanketta tulee vielä kehittää ja laajentaa yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kerrostalojen kehittämistyöryhmän kanssa.

 

./.                   NCC Rakennus Oy on kehittänyt hankettaan ja esittää liitteenä nro 16 olevassa kirjeessään varauksen kohdistamista Viikin tontille.

 

Kiinteistölautakunnan mielestä kerrostalojen kehittäminen on tärkeää etenkin, kun lähivuosina saadaan käyttöön laajoja uusia alueita. Viikin tontti 36189/4 voitaisiin varata NCC Rakennus Oy:lle kerrostalojen kehittämiskohdetta varten. Hanketta ohjaamaan ja seuraaman lienee syytä perustaa kaupungin ja rakennuttajan edustajista työryhmä. Koska kysymyksessä on kehittämiskohde, lienee syytä edellyttää varauksen saajalta hankkeen seurantatutkimusta ja raportointia. Kohde on syytä toteuttaa vapaarahoitteisena omistusasuntotuotantona Hitas I-ehdoin.

 

Malmin Ruotutorppaan omatoimista rakentamista ja Att:n tuotantoa

 

Malmin Ruotutorpan alueelle on laadittu asemakaavan muutos, jonka mukaan aluetta voidaan hieman täydentää.

 

Suunnitelmassa on kahdeksan omakotitonttia 38281/1-3, 38282/1-5, jotka lienee syytä luovuttaa seuraavassa haussa omatoimiseen rakentamiseen.

 

Lisäksi suunnitelmassa on kaupungin maalla yksi kerrostalotontti 38051/6 ja yksi erillistalojen tontti 38280/1, jolle voidaan rakentaa yhdeksän omakotitaloa.

 

Kerrostalotontin 38051/6 rakennusoikeus on 5 400 k-m2, joten sille voidaan rakentaa 75 h-m2:n keskikoolla 57 asuntoa. Kiinteistölautakunnan mielestä tontti voitaisiin varata asuntotuotantotoimikunnalle vuokra-asun­tojen rakennuttamista varten.

 

Erillistalojen tontille 38280/1 voidaan siis rakentaa yhdeksän omakotitaloa. Tontti voitaisiin kiinteistölautakunnan mielestä varata esim. Sato-rakennuttajat Oy:lle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten Hitas II -ehdoin. Sato on viime aikoina panostanut mm. eril­lispientalojen rakennuttamiseen.

 

Monimuotoista rakentamista Malmin Ormuspeltoon

 

Malmin Ormuspellon vanhalle teollisuus- ja varastoalueelle on laadittu asemakaavan muutos, jonka mukaan alueelle voidaan rakentaa kerros-taloja ja rajoilla toisiinsa kiinni rakennettavia omakotitaloja. Alueen itä-osa on kaupungin omistuksessa, ja tämän alueen tontit voidaan nyt varata.

 

Ormuspellon alueen suunnittelussa tulee noudattaa alueelle laadittuja rakennustapaohjeita sekä kaupunkipientalojen pohjarakennustöiden yleisohjetta. Ohjeen mukaan kaupunkipientaloihin rakennetaan kellarit.

 

Att:lle kerrostalotontti ja omatoimisen rakentamisen valmistelu

 

Korttelissa 38276 on kerrostalotontti nro 1, jonka asuntorakennusoikeus on 5 200 k-m2, minkä lisäksi saa rakentaa enintään 400 k-m2 myymälätilaa ja tulee rakentaa vähintään 150 k-m2 asukkaiden yhteistilaa. Tontilla on useita rakennusaloja, joiden kerrosluku vaihtelee I-V kerrokseen. Tontin suunnittelussa on pidetty silmällä sen käyttämistä esim. vanhusten palvelutalona.

 

./.                   Att on liitteenä nro 6 olevassa kirjeessään esittänyt tontin varaamista sekä sen tutkimista esim. palveluasumiseen. Kiinteistöviraston saamien tietojen mukaan sosiaalivirastolla olisi tarvetta uudelle vanhusten palvelutalolle, mutta selvitykset ovat vielä kesken.

 

Tontin varaaminen asuntotuotantotoimikunnan rakennutettavaksi olisi kiinteistölautakunnan mielestä tarkoituksenmukaista. Att selvittää ensin yhdessä sosiaaliviraston kanssa palveluasuntojen tarpeen. Tällaisesta hankkeesta tehdään kaupungin organisaatiossa erikseen tarvittavat päätökset. Mikäli palveluasunnoille ei ole tarvetta, asuntotuotantotoi­mi­kunta voinee päättää kohteen rahoitus- ja hallintamuodosta. Tontti voisi soveltua esim. asumisoikeusasuntojen rakennuttamiseen.

 

Asuntojen määrä 75 h-m2:n keskikoolla olisi enintään 55. Jos hanke toteutetaan vanhusten palvelutalona, asuntojen määrä 60 k-m2:n keski-koolla olisi 87.

 

Kerrostalotontin vieressä on asuinrakennusten tontti 38276/2, jonka rakennusoikeus on 730 k-m2 ja jolle voitaisiin rakentaa kahdeksan asuntoa. Tontti on tarkoituksenmukaista toteuttaa yhdessä AK-tontin kanssa esim. asumisoikeustuotantona, josta Att:lla on suuri puute.

 

AK-tontin 38276/1 ympärillä on 44 rajoilla kiinni rakennettavaa omakoti-tonttia. Omakotitontit 38099/9-24, 38274/1-9, 38275/1-17 ja 38276/3-6 voitaisiin varata Att:lle omatoimisen rakentamisen organisointia varten, koska Att on hankkinut Malminkartanossa vastaavanlaisesta kohteesta arvokasta kokemusta, jota voidaan nyt hyödyntää.

 

Maaperäolojen takia koko alue joudutaan stabiloimaan ja rakennukset perustamaan paaluille. Edullisin ja tarkoituksen mukaisin menettely on se, että yksi taho huolehtii stabiloinnista, paalutuksesta, pohjalaatan rakennuttamisesta sekä tonttiliittymien tilaamisesta.

 

Pohjalaatan päälle kunkin tontin omatoiminen rakentaja toteuttaisi oman talonsa erikseen haetun rakennusluvan mukaan. Jos Att toimii hankkeessa alkuvaiheen rakennuttajana, lienee tarkoituksen mukaista, että asuntotuotantotoimikunta oikeutetaan valitsemaan tonttien varaajat ja vuokraajat, joille talojen perustukset myydään.

 

Myös YH:lle kerrostalotontti ja omakotitontteja

 

./.                   YH-Suomi Oy yhdessä GreenHill Companyn kanssa on hakenut liitteenä nro 17 olevilla kirjeillään AK-tonttia 38277/1 sekä sen ympärillä olevia rajoilla yhteen rakennettavia 23 omakotitonttia. Kerrostalotontin rakennusoikeus on 4 400 k-m2 ja omakotitonttien rakennusoikeudet ovat 160 tai 180 k-m2. Kerrostalotontille voidaan rakentaa enintään 47 asuntoa.

 

Kirjeessään kerrostalotontista hakija kertoo päämääränä olevan tarjota aktiivisille ihmisille asumispalveluja. Rakennukseen tulee laajakaistayhteydet sisältöpalveluineen. Kohde olisi hitas-tuotantoa. GreenHill Com-pany vastannee em. tietotekniikkaratkaisuista.

 

Kirjeessään omakotitonteista hakija kertoo tarkoituksena olevan toteuttaa tuottajamuotoisesti omilla vuokratonteillaan olevia kytkettyjä omakotitaloja, jotka kuitenkin poikkeaisivat toisistaan. Talot rakennettaisiin valmiiksi niin, että ostajalle tarjottaisiin mahdollisuutta rajalliseen määrään ns. asukasmuutoksia. YH-Suomi Oy:n toteutusvaiheen kumppanina olisi rakennusliike Devera Oy, joka toimisi hankkeen projektijohtajana.

 

Kirjeen liitteenä olevien luonnospiirustusten mukaan AK-tontille tulisi sekä kerrostalo- että rivitaloasuntoja.

 

Kiinteistölautakunnan mielestä kohde voitaisiin varata YH-Suomi Oy:lle omistusasuntotuotantoa varten tontin 38277/1 osalta Hitas I -ehdoin ja omakotitonttien 38092/18-41 osalta omakotitonttien ehdoin.

 

Osa Ormuspellon pientalotonteista on kiinteistölautakunnan käsityksen mukaan hyvä toteuttaa tuottajamuotoisesti, koska suuri osa perheistä ei ehdi eikä halua ryhtyä omatoimiseksi rakentajaksi, vaan pitää parem­pana ostaa talonsa valmiina, kunhan pääsee vaikuttamaan suunnitteluratkaisuihin.

 

Alueen kaavoittaja on erityisesti painottanut elävän kaupunkikuvan perustuvan omilla tonteillaan olevien talojen todelliseen erilaisuuteen. Tä­mä voidaan pyrkiä varmistamaan varausehdoin sekä työskentelyssä hitas-prosessin aikana. Suunnittelussa tulee laatia useita selkeästi toisistaan poikkeavia julkisivu-, katto, parveke- ym. ratkaisuja, joista ostajat voisivat valita, kunhan samanlaisia ratkaisuja ei tule liikaa vierekkäin.

 

Asuntosäätiön hissillinen pientalo

 

./.                   Asuntosäätiö on liitteenä nro 19 olevalla kirjeellään hakenut varausta hitas-omistustuotannolle Ormuspellon tontille 38092/17. Tontin rakennusoikeus on 1 600 k-m2 ja kaavamerkintä A, joten tontille voidaan rakentaa rivitaloja tai pienkerrostaloja. Asuntojen määrä on enintään 17, mutta jäänee pienemmäksi.

 

Kirjeen mukaan hakija on kehitellyt suunnittelijoidensa kanssa tiivistä ja matalaa ratkaisua, joka perustuu kolmikerroksisten rakennusten ketjuttamiseen. Kirjeen liitteenä olevista luonnospiirustuksista selviää, että ratkaisu osin perustuu asuntokohtaiseen hissiin, jolla tehdään asuminen kolmessa tasossa kaikille mahdolliseksi sekä voidaan kulkea helposti asuntoihin, jotka sijaitsevat vain toisessa ja kolmannessa kerroksessa.

 

Kiinteistölautakunnan käsityksen mukaan suunnitelma on mielenkiintoi­nen ja testaamisen arvoinen, joten tontin varaaminen on perusteltua. Varaus olisi tässä tapauksessa syytä tehdä omistusasuntotuotantoon Hitas II -ehdoin noudattaen luonnospiirustusten periaatteista.

 

Kiinteistölautakunnan käsityksen mukaan edellä esitetyt varausehdotuk­set johtaisivat Ormuspellon alueen rakentumiseen varsin monipuoliseksi ja mielenkiintoiseksi kaupunginosaksi.

 

Tontti ikääntyvien omistusasunnoille ja sosiaaliviraston

lastensuojelun tiloille Tapaninvainiosta

 

./.                   YH-Suomi Oy hakee liitteenä nro 20 olevalla kirjeellään Tapaninvainion tontin 39049/2 varaamista ikääntyville tarkoitettujen hitas-omistus­asun­tojen rakennuttamista varten.

 

Tonttia esitettiin varattavaksi jo vuosi sitten, mutta tällöin Khs päätti lähettää esityksen uudelleen valmisteltavaksi, koska sosiaaliviraston tilojen rahoitusta ei ollut riittävästi varmistettu.

 

Tontin pinta-ala on 6 804 m2 ja rakennusoikeus 5 103 k-m2. Asema-kaa­van mukaan tontti on yleisten rakennusten korttelialuetta, ja siltä on purettu päiväkoti. Tontin asemakaava on varsin vanha ja sallii suuren rakennusoikeuden ja rakennuksille jopa 14 metrin korkeuden. Suunnittelussa tulee ympäristö ottaa huomioon, eikä ehkä ole syytä käyttää aivan koko rakennusoikeutta ja sallittua rakennusten korkeutta. Mikäli koko rakennusoikeus pystytään käyttämään, voisi tontille tulla 75 asuntoa 60 k-m2:n keskikoolla. Seuraavissa taulukoissa asuntojen määräksi on kuitenkin merkitty 70, koska rakennusoikeutta jouduttaneen vähentämään.

 

Sosiaalivirastolla on lasten sijaishuoltotoiminnoille tarpeita, jotka tulisi sijoittaa tontille. Tarve on tontin rakennusoikeuteen verrattuna kuitenkin pieni, ehkä 500–600 k-m2, joten se tarvitsee tontista vain pienen osan.

 

Tontille voitaisiin saada rakennuslupa vanhusten asunnoille. Jos tontille rakennettaisiin ikääntyville tarkoitettu asunto-osakeyhtiö, niin siihen voitaisiin hyvin sijoittaa myös sosiaalitoimen tarvitsemat tilat. Kaupunki omistaisi yhtiöstä osakkeet, jotka oikeuttaisivat hallitsemaan sosiaaliviraston tiloja. Sosiaalivirasto ja kiinteistöviraston tilakeskus ovat varautuneet rahoittamaan osakkeiden oston.

 

Hakijan ilmoituksen mukaan vanhusten palveluasunnoista on tällä alueella kova kysyntä. Hakija ei tarvitse rahoitusta kaupungilta eikä kohteeseen suunnitella vanhuksille tarkoitettuja kaupungin ostopalveluita.

 

Tontin varaaminen vanhusten palvelutalolle on kiinteistölautakunnan mielestä tässä tapauksessa perusteltua. Lähiseudulla asuu omakoti- ja rivitaloissa paljon ikääntyviä ihmisiä, jotka haluaisivat muuttaa palvelu- tai senioritaloon samalle alueelle. Näin myös vapautuisi pientaloasun­toja lapsiperheille.

 

Kiinteistölautakunnan mielestä tontti 39049/2 on syytä varata YH-Suo­mi Oy:lle ikääntyville tarkoitettujen omistusasuntojen, ikääntyvien palvelutilojen sekä sosiaaliviraston lastensuojelun tilojen rakennuttamista varten käyttäen Hitas I -ehtoja.

 

Tontinluovutuskilpailukohde Suutarilassa

 

Suutarilassa on saanut lainvoiman asemakaavan muutos lisärakentamisesta Suutarilan tien varrella. Suunnitelmassa on kymmenen omakotitonttia, kuusi rivitalotonttia ja yksi suurempi asuinrakennusten tontti. Alueen asuntorakennusoikeus on yhtensä 13 975 k-m2, ja alueelle voidaan rakentaa yhteensä noin 90 pientaloasuntoa. Alue on selkeä koko­naisuus, joka voitaisiin hyvin toteuttaa yhden rakennuttajan toimesta. Kohde soveltuisi hyvin vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon, jossa suurten tonttien osalta noudatettaisiin Hitas II -ehtoja. Omakoti-tontit voitaisiin luovuttaa rakennuttamiseen tavanomaisin omakotitonttien vuokrausehdoin, joissa on myös lunastuslauseke.

 

Omakotitontit voitaisiin luovuttaa erikseen hartiapankkirakentamiseen, mutta tässä ne olisi luontevaa ja edullistakin toteuttaa muiden tonttien rakennuttamisen yhteydessä ”avaimet käteen”, koska tällaistakin kysyn­tää on, eivätkä kaikki omakotitaloa toivovat halua itse alkaa rakennuttajiksi.

 

Kiinteistölautakunnan mielestä Suutarilan korttelin 40028 tontit 16, 17, 18 ja 19, korttelin 40043 tontit 3, 4, 5, 6, 7 ja 8, korttelin 40044 tontit 9, 10, 11, 12, 13, 14 ja 15, korttelin 40209 tontit 1, 2, 3 ja 4, korttelin 40210 tontti 1 sekä korttelin 40211 tontti 1 voitaisiin varata tontinluovutuskilpailulla vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon. Useamman asunnon tonteilla noudatetaan Hitas II -ehtoja ja yhden asunnon tonteilla omakotitonttien luovutusehtoja.

 

Alppikylään rakennetaan monipuolinen, tiivis ja matala pikkukaupunki

 

Suurmetsän Alppikylään on laadittu asemakaava, joka on jo saanut lainvoiman. Alueen uusien asuntojen käyttöönotto edellyttää meluvallin rakentamista Lahdenväylän varteen. Meluvallin suunnittelu on aloitettu. Kaupungin omistamien tonttien varaaminen on nyt ajankohtaista. Alueen imagon muodostumisen kannalta on tärkeää saada alueesta itsessään mielenkiintoinen, koska ympäristössä ei ole juurikaan imagon kan­nalta positiivisia tekijöitä. Kaavaillustraatio ja rakentamistapaohje antavat hyviä syitä odottaa mielenkiintoista lopputulosta.

 

Att:n kohteet Alppikylässä

 

Att on liitteenä nro 6 olevassa kirjeessään tehnyt esityksensä tonttien varaamisesta asuntotuotantotoimikunnan rakennutettavaksi.

 

Att esittää AK-tonttien 41294/1 ja 41306/5 varaamista valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon. Tontit ovat alueen pohjois- ja eteläpäissä. Tontin 41294/1 rakennusoikeus on 3 000 k-m2 ja sille voitaisiin 75 huoneistoneliön keskikoolla rakentaa 32 asuntoa. Tontin 41306/5 lisäksi kiinteistölautakunnan mielestä voitaisiin Att:lle varata viereinen tontti 41306/4. Tonttien rakennusoikeus on yhteensä 6 700 k-m2 ja niille voitaisiin rakentaa 71 asuntoa.

 

Asumisoikeusasuntotuotantoon Att esittää vierekkäisiä tontteja 41299/1 ja 41299/16. Tonttien asuntorakennusoikeus on yhteensä 4 600 k-m2, joten tonteille voidaan rakentaa yhteensä enintään 49 asuntoa.

 

Omistusasuntotuotantoon hitas-ehdoin Att esittää tontteja 41299/7, 41300/1 ja 41302/1.

 

Att:lla on kuitenkin varauksia hitas-omistusasuntotuotantoon kovin paljon yli tavoitteen. Tavoitteeseen verrattuna Att:lta puuttuu paljon asumisoikeusasuntokohteita. Tontit 41299/7 ja 41300/1 voitaisiin siten varata asumisoikeusasuntotuotantoon kuten viereisetkin tontit. Tonttien rakennusoikeus on yhteensä 2 900 k-m2 ja niille voidaan rakentaa yhteensä 30 asuntoa.

 

Lisäksi Att:lle voitaisiin varata asumisoikeusasuntotuotantoon tontit 41297/1, 2 ja 3 ja 41300/1, joiden rakennusoikeus on yhteensä 7 330 k-m2 ja joille voidaan rakentaa yhteensä 77 asuntoa.

 

Kaupungin tuotannosta puuttuu myös paljon vuokra-asuntokohteita, joten tontti 41302/1 olisi syytä varata valtion tukemaan vuokra-asunto-tuotantoon. Tontin rakennusoikeus on 2 200 k-m2 ja siis 24 asuntoa.

 

Vuokra-asuntoja tulisi näin Att:lle yhteensä 127 asuntoa ja asumisoikeus­asuntoja yhteensä 157 asuntoa vastaavasti.

 

Kiinteistölautakunnan käsityksen mukaan Att:n esitys on edellä mainituin muutoksin perusteltu. Enempää kaupungin vuokra-asuntotuotantoa alueelle ei ole syytä sijoittaa, eikä alueen rakentamista tule aloittaa vuokra-asunnoilla.

 

Asuntosäätiön hissillisiä pientaloja myös Alppikylään

 

./.                   Asuntosäätiö on liitteenä nro 19 olevalla kirjeellään hakenut varausta hitas-omistustuotannolle Ormuspellon lisäksi myös Alppikylän tonteille 41293/1 ja 2 sekä 41296/2 ja 3. Tontti 41296/3 on yksityisessä omistuksessa, joten sitä ei voida varata. Varattavissa olevien tonttien raken­nusoikeus on yhteensä 4 600 k-m2, joten niille voidaan rakentaa enintään 49 asuntoa.

 

Kirjeen mukaan hakija on kehitellyt suunnittelijoidensa kanssa tiivistä ja matalaa ratkaisua, joka perustuu kolmikerroksisten rakennusten ketjuttamiseen. Kirjeen liitteenä olevista luonnospiirustuksista selviää, että ratkaisu osin perustuu asuntokohtaiseen hissiin, jolla tehdään asuminen kolmessa tasossa kaikille mahdolliseksi sekä voidaan kulkea helposti asuntoihin, jotka sijaitsevat toisessa ja kolmannessa kerroksessa.

 

Kiinteistölautakunnan käsityksen mukaan suunnitelma on mielenkiintoinen ja testaamisen arvoinen, joten tonttien 41293/1 ja 2 sekä 41296/2 varaaminen on perusteltua.

 

Varaukset olisi tässä tapauksessa syytä tehdä Asuntosäätiölle omistus­asuntotuotantoa varten Hitas II -ehdoin noudattaen luonnospiirustusten periaatteita.

 

Atriumtaloja VVO:n rakennuttamana

 

./.                   VVO Rakennuttaja Oy hakee liitteenä nro 21 olevalla kirjeellään Alppikylän tonttia 41304/2. Tontille on suunniteltu atriumtaloja. Tontin rakennusoikeus on 4 800 k-m2. Koska atriumasunnoista tulee melko suuria, asuntojen määrä jäänee noin kolmeenkymmeneen.

 

VVO ilmoittaa olevansa halukas olemaan mukana toteuttamassa uudenlaista ja edullista pientalorakentamista Helsingissä. Edelleen hakija ilmoittaa olevansa valmis järjestämään kutsukilpailun suunnittelijan ja suunnitteluratkaisun valitsemiseksi.

 

Myyntihinnan ja rakennuskustannusten osalta hakija ehdottaa uuden-laista menettelyä, jossa sovellettaisiin kaupungin tontinluovutuskilpailuissa käyttämiä periaatteita suunnittelukutsukilpailuun ja sen pohjalta tehtävään toteutukseen.

 

Nähtävästi hakija tarkoittaa ns. ranskalaisen urakkakilpailun käyttämistä. Kaupungilla on hyviä kokemuksia menettelystä.

 

Kiinteistölautakunta pitää VVO:n ehdotuksia kehityskelpoisina ja kohteeseen sopivina. Tontti 41304/2 on perusteltua varata VVO Rakennuttaja Oy:lle omistusasuntojen rakennuttamista varten Hitas II -ehdoin.

 

Samassa korttelissa on myös KTY-tontti 41304/1. Tontilla saa rakentaa toimitiloja sekä liike- ja palvelutiloja. Tontin rakennusoikeus on 400 k‑m2. Kiinteistölautakunnan mielestä tämän tontin rakennuttaminen olisi tarkoituksenmukaista samassa yhteydessä, joten tontti on syytä varata VVO:lle.

 

VVO:lle voitaisiin lisäksi varata hitas-omistusasuntotuotantoon tontit 41296/9 ja 41298/1-4, joiden rakennusoikeus on yhteensä 3 420 k-m2 eli 36 asuntoa.

 

Tontteja omatoimiseen rakennuttamiseen

 

Alppikylässä on melko runsaasti yhden asunnon rakentamiseen tarkoitettuja tontteja, joilla rakennukset rakennetaan rajoilla kiinni toisiinsa. Kaavan idean ja rakennustapaohjeen tavoitteiden mukaan tontit olisi hyvä rakennuttaa omatoimisesti. Maaperä ei tällä alueella edellytä esirakentamista eikä paalutusta, joten tontit ovat rakennettavissa erikseen. Rajalle kiinni rakentaminen vaatii kuitenkin omat sopimuksensa ja tutkitut rakennusdetaljinsa, mutta nämä ongelmat ovat ratkaistavissa, ja on aina voitu ratkaista kaupunkia rakennettaessa.

 

Kaupungin omistamalla maalla olevat yhden asunnon tontit olisi kiinteistölautakunnan mielestä perusteltua varata omatoimiseen rakentamiseen. Tontin saajien valintakriteeriksi kiinteistölautakunnan mielestä riittää julkinen haku ja hakijoiden tonttien valintajärjestyksen arvonta. Näin meneteltiin Malminkartanossa, ja menettely osoittautui toimivaksi, vaikka veikin melko paljon aikaa, kun varauksensaajat harkitsivat 9 000 euron varausmaksun maksamista ja sitoutumista tosissaan hankkeeseen.

 

Omatoimiseen rakentamiseen esitetään varattavaksi seuraavat 34 omakotitalotonttia:

 

Kortteli nro

Tontti nro

Rakennusoikeus

tontteja x k-m2

41290

6-10

5 x 160 =    800

41296

7-8

2 x 200 =    400

41296

10-12

3 x 160 =    480

41299

2-6

5 x 160 =    800

41299

8

1 x 180 =    180

41299

9-15

7 x 160 = 1 120

41300

4-8

5 x 160 =    800

41300

10-12

3 x 160 =    480

41306

1-3

3 x 160 =    480

 

YHTEENSÄ

  34

34 as.      5 540

 

Kiinteistölautakunta tulisi oikeuttaa päättämään tonttien hausta ja varaajien valinnasta.

 

Tontteja omatoimiseen ryhmärakennuttamiseen

 

Tontit, joille voidaan rakentaa useampi kuin yksi asunto, voidaan toteuttaa tuottajamuotoisesti käyttäen rakennuttajakonsulttia tai omatoimisena ryhmärakennuttamisena.

 

Jos asuntojen lukumäärä tontilla on kahdesta viiteen, onnistuu kokemusten mukaan myös hakijoiden itsensä kokoaman ryhmän ja perustaman yhtiön rakennuttaminen. Viimeksi kun viime vuonna tähän tarkoitukseen oli haettavana neljä kahden–neljän asunnon tonttia, oli hakija-ryhmiä tonttia kohden neljästä kahteentoista. Tuolloin tonttien saajat valittiin luonnossuunnitelmien laadun perusteella. Nyt voitaisiin menetellä samalla tavalla.

 

Omatoimiseen ryhmärakennuttamiseen esitetään varattavaksi seuraavat yhdeksän pientalotonttia, joille voi rakentaa yhteensä noin 27 asuntoa:

 

 

Kortteli nro

 

Tontti nro

Rakennusoikeus

k-m2     asuntoja

 

41291

  2

255

2

41291

  6

300

2

41290

  3

640

4

41290

  4

360

2

41300

  3

600

4

41300

  9

600

4

41300

13

270

2

41305

  2

720

5

41305

  3

360

2

 

YHTEENSÄ

 

  9

 

4 105

 

27

 

Kiinteistölautakunta tulisi oikeuttaa päättämään tonttien hausta ja varaajien valinnasta.

 

Vuokratalo S-Asunnoille ja yksinäisille ihmisille

 

./.                   S-Asunnot Oy hakee liitteenä nro 22 olevalla kirjeellään Alppikylän tontteja 41306/4 ja 5 valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamista varten. Tonttien rakennusoikeus on yhteensä 6 700 k-m2.

 

S-Asunnot Oy on Suomen Setlementtiliiton, Setlementtinuorten liiton ja Kalliolan setlementin perustama yleishyödyllinen asuntotuottajayhteisö, joka rakennuttaa valtion pitkään korkotukeen ja ARA:n avustukseen oikeutettuja vuokra-asuntoja.

 

Kirjeen mukaan S-Asunnot Oy:n toimintamalli perustuu siihen, että asukkaisiin suhtaudutaan yksilöllisesti yhteisöllisyyden näkökohdat huomioon ottaen.

 

Tontteja 41306/4 ja 5 esitetään kuitenkin kaupungin omaan asuntotuotantoon. S-Asunnot Oy:lle voidaan kiinteistölautakunnan mielestä varata tontit 41303/1 ja 2 sekä tonttia 41305/1 valtion korkotuen avulla toteutettavien vuokra-asuntojen rakennuttamista varten.

 

Tontin 41303/1 kaavamerkintä on AS (Asuntolarakennusten kortteli-alue. Korttelialueelle saa sijoittaa ympäristöhaittoja tuottamattomia työ- ja kokoontumistiloja.)

 

Tontti 41303/2 kaavamerkintä on ATY (Asuin- ja työpaikkarakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa ympäristöhaittoja tuottamattomia työ- ja liiketiloja.)

 

Asuinrakennusoikeuden määrä tonteilla on yhteensä 4 600 k-m2, joten niille voitaisiin rakentaa 77 pienehköä asuntoa. Tonteille saa lisäksi rakentaa työ- ym. tiloja yhteensä 1 500 k-m2. Lahdenväylän haittaetäisyy­den takia näille rakennusaloille ei voida sijoittaa asumista.

 

Työtilojen toteuttamiseksi hakijan olisi hyvä hankkia yhteistyökumppani, jotta tontit voitaisiin rakentaa kerralla valmiiksi. Ellei yhteistyökumppania löydy, voidaan asuin- ja työtilat erottaa eri tonteiksi tai tehdä tonteille hallinnanjakosopimus.

 

Kiinteistölautakunnan mielestä Alppikylään voitaisiin sijoittaa myös S‑Asuntojen hanke, kunhan sillä ei aloiteta alueen rakentamista.

 

Hakijan toteuttamasta ensimmäisestä hankkeesta Malmilla on saatu hyviä kokemuksia ja kohde on saanut positiivista julkisuutta ulkomaita myöten toimintaideansa ja julkisivujensa ansiosta.

 

S-Asuntojen hankkeella on merkitystä myös pääkaupunkiseudun asunnottomuuden vähentämisohjelman kannalta. Kaupunki on sitoutunut osaltaan ohjelman toteuttamiseen.

 

Vartiokylästä kaksi tonttia Att:lle

 

Vartiokylään Kehä I:n Myllypuron risteyksen kohdalle on laadittu ase-ma­kaavan muutosluonnos, jossa on pientalotonttien lisäksi kaksi suurempaa tonttia. Tontit voitaisiin varata kaupungin omaan tuotantoon, josta puuttuu eniten kohteita. Kerrostalotontin 45585/1 rakennusoikeus on 11 200 k-m2 ja siis enintään 119 asuntoa. Asuntorakennusten tontin 45586/1 rakennusoikeus on 3 550 k-m2 ja siis 38 asuntoa.

 

Tontin 45585/1 rahoitus- ja hallintamuotojakaumasta voisi asuntotuotan­totoimikunta päättää. Tilastoissa 2/3 on laskettu vuokra-asunnoiksi ja 1/3 hitas-omistusasunnoiksi. Tontti 45586/1 voitaisiin käyttää asumis­oikeusasuntojen rakennuttamiseen.

 

Kiinteistölautakunnan mielestä Vartiokylän tontit 45585/1 ja 5586/1 on perusteltua varata Att:lle jo tässä kaavan luonnosvaiheessa, koska Att:ltä puuttuu runsaasti vuokra- ja asumisoikeuskohteita. Varhainen varaaminen mahdollistaa myös Att:n osallistumisen kaavan muutoksen laadintaan.

 

Kontulaan vanhusten palvelutalo ja asumisoikeusasuntoja

 

Kontulassa on vireillä asemakaavan muutos, jonka mukaan nykyinen vanhusten palvelukeskus ja vanhusten palveluasunnot puretaan ja uudet rakennetaan tilalle. Lisäksi suunnitelmassa on uusi kerrostalotontti.

 

Att on liitteenä nro 6 olevassa kirjeessään tehnyt esityksensä Kontulan tonttien varaamisesta.

 

AKS-tontille 47031/12 tulee vanhusten palveluasuntoja. Tontin rakennusoikeus on 4 000 k-m2, mikä esim. 60 k-m2:n keskikoolla mahdollistaa lähes 70 asunnon rakentamisen.

 

AK-tontin 47031/13 rakennusoikeus on myös 4 000 k-m2. Asemakaavan mukaan asuntojen keskikoon tulee olla vähintään 70 h-m2, joten tontille voidaan rakentaa 46 asuntoa. Keskikoolla 75 h-m2 asuntoja olisi 42. Koska Kontulassa on ennestään runsaasti vuokra-asuntoja, tonttia ei liene syytä varata vuokra-asuntojen rakennuttamiseen.

 

Att esittää tonttia 47031/13 varattavaksi asumisoikeusasuntojen rakennuttamiseen. Tontti soveltuisi ehkä parhaiten ikääntyville tarkoitettujen omistusasuntojen rakennuttamiseen, koska viereen tulee suuri palvelu-keskus. Asemakaavassa oleva asuntojen 70 h-m2:n keskikokomääräys tosin tekisi tämän vaikeaksi. Asumisoikeustalon asuntoja voivat toki ikääntyvätkin hankkia.

 

Kiinteistölautakunnan mielestä tontti 47031/12 on syytä varata asunto-tuotantotoimikunnalle vanhusten palveluasuntojen rakennuttamiseen. Edelleen kiinteistölautakunta esittää tonttia 47031/13 varattavaksi asun­totuotantotoimikunnalle asumisoikeusasuntojen rakennuttamista varten.

 

Fallpakkaan hitasta ja yksi vuokrakohde

 

Mellunkylän Fallpakan asemakaavan muutos on noin kaksi vuotta sitten saanut lainvoiman, ja alueen toteutuksen suunnittelu on päässyt niin pitkälle, että alueella olevat kaupungin tontit voidaan nyt esittää varattaviksi.

 

Att on esityslistan liitteenä nro 6 olevassa kirjeessään tehnyt esityksensä Fallpakan tonttien varaamisesta.

 

Alueelta on jo varattu yksi pieni tontti 47269/2 Att:n toteutettavaksi. Ton­tille tulee sosiaaliviraston lastensuojelun perhekoti sekä vuokra-asuntoja. Lisäksi Att rakennuttaa kaupungin kiinteistöyhtiön vuokra-asuntotontin 47266/2 laajennuksen 2 780 k-m2.

 

Alueella on vielä varaamatta neljä suurehkoa tonttia ja kahdeksan omakoti- ja paritalotonttia. Kallvikintien uuden linjauksen varressa olevat tontit on tarkoituksenmukaista toteuttaa yhden rakennuttajan toimes­ta. Sopiva rakennuttaja on Att, koska se joka tapauksessa rakennuttaa osan alueesta. Toisaalta Att:n ohjelmasta poistui suurehko kohde, kun korkein hallinto-oikeus hyväksyi Pohjois-Haagan Kolikkotien kaavasta tehdyn valituksen eikä alueen asemakaavan muutos saanut lainvoimaa.

 

Koska Fallpakan kaava edellyttää pääosan asunnoista olevan rivitaloja ja huono maaperä aiheuttaa lisäkustannuksia, on valtion tukeman tuotannon toteuttaminen alueella vaikeaa. Toisaalta alueella on jo jonkin verran kaupungin vuokra-asuntoja.

 

Edellä mainitusta huolimatta alueen kerrostalomaisin tontti 47275/1 esitetään varattavaksi asuntotuotantotoimikunnalle vuokra-asuntojen rakennuttamista varten. Tontin rakennusoikeus on 2 565 k-m2, joten sille voitaisiin rakentaa 75 h-m2:n keskikoolla 27 asuntoa.

 

Kolme muuta suurehkoa tonttia 47277/1-3 soveltuisivat omistusasunto-tuotantoon hitas-ehdoin. Tonttien rakennusoikeus on yhteensä 6 620 k‑m2, joten niille voitaisiin rakentaa yhteensä 70 asuntoa.

 

Kiinteistölautakunta esittää tontin 47266/2 varaamista asunto-tuotanto-toimikunnalle vuokra-asuntojen rakennuttamista varten sekä tonttien 47277/1-3 varaamista asuntotuotantotoimikunnalle omistusasuntojen rakennuttamista varten Hitas I -ehdoin.

 

Fallpakan pienet tontit varattaisiin toteutettavaksi

rakennuttajakonsulttia käyttäen

 

Fallpakan kortteleissa 47276 ja 47278 olevien kahdeksan pienen tontin rakennusoikeus on yhteensä 1 368 k-m2 ja niille voidaan rakentaa 11 pientaloasuntoa. Tontit voitaisiin luovuttaa omatoimiseen rakentamiseen. Alueen toteutusprojekti pitää kuitenkin parempana rakentamisen organisointia rakennuttajakonsulttia käyttäen. Tämä on kiinteistölautakunnan mielestä myös varsin käyttökelpoinen menettely, koska sen avulla asukkaat saavat asuntonsa omakustannushintaan tarvitsematta ryhtyä rakennuttajaksi.

 

Tällaisista kohteista on kiinteistöviraston tietojen mukaan Conect Oy:llä laajin kokemus ja parhaat näytöt mm. naapurikunnissa Vantaalla, Espoossa ja Sipoossa. Sipoon Landbossa on mm. parhaillaan rakenteilla 22 talon kohde. Yhtiö on hakenut jo vuonna 2000 kaupungilta kohdetta ryhmä-rakennuttamista varten, mutta sopivia kohteita ei ole ollut käytettävissä.

 

./.                   Liitteenä nro 23 on tietoja Conect Oy:stä.

 

Kiinteistölautakunta esittää Fallpakan korttelin 47276 tontteja 1–5 sekä korttelin 47278 tontit 1–3 varattavaksi Conect Oy:lle omistusasuntojen omatoimista rakennuttamista varten käyttäen omakotitonttien ehtoja. Varauksensaaja toimii hankkeessa rakennuttajakonsulttina, ja kunkin tontin vuokraaja toimii varsinaisena rakennuttajana eli allekirjoittaa tilaukset ja urakkasopimukset sekä maksaa laskut. Varauksensaajan tulee esittää kiinteistölautakunnan hyväksyttäväksi hankkeen suunnitelma sekä asukkaiden kanssa tehtävä rakennuttaja-konsulttisopimus palkkioineen.

 

Vuosaaren Aurinkolahteen laatukilpailu

 

Vuosaaren Aurinkolahteen on vireillä asemakaavan muutos kortteleissa 54288 ja 54289. Alueelle tulee sekä kerros- että pientaloasuntoja. Kerrostalotontin 54289/1 rakennusoikeus on 3 000 k-m2 ja siis 75 h‑m2:n keskikoolla 32 asuntoa. Pientalotontien 54289/2 ja 54288/7 rakennusoikeus on yhteensä 2 042 k-m2. Näissä II ja ½ kerroksisessa kaupunkipientaloissa asuntojen keskikoko kasvaa pakostakin melko suureksi, joten asuntojen määrä lienee noin 14.

 

Kiinteistölautakunnan mielestä tässä kohteessa olisi syytä järjestää laatukilpailu, joita ei Aurinkolahdessa ole vielä järjestetty. Koska alueen kaikki muut tontit on myyty, voisi tässäkin kohteessa luovutusmuoto olla myynti. Tontinluovutuskilpailulla voidaan varmistaa suunnittelun ja ympäristön korkea laatu.

 

Kiinteistölautakunta esittää Vuosaaren Aurinkolahden tontit 54289/1, 54289/2 ja 54288/7 varattavaksi myytäväksi tontinluovutuskilpailulla erityisen korkeatasoiseen vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon ilman hitas-ehtoja.

 

Tonttien varausesitys rakennuttajittain

 

Varausesitys on seuraavassa taulukossa jaoteltu rahoitus- ja hallinta-muodon mukaan rakennuttajittain sekä tontinluovutuskilpailuihin ja omatoimiseen rakennuttamiseen.

 

Taulukko 3

Esitys tonttien varaamiseksi

 

Rakennuttaja

AV

 

AAO+OV

OO-H

  OO

    YHT.

Asuntotuotantotoimikunta

722

305

183

 

1 210

Tontinluovutuskilpailut

 

 

277

98

375

Omatoiminen rakennuttaminen

 

 

174

 40

214

YH-Suomi

 

 

140

 

140

Hoas

93

 

 

 

93

Sato-Rakennuttajat Oy

 

38

9

40

87

S-Asunnot Oy

77

 

 

 

77

VVO

 

 

66

 

66

Asuntosäätiö

 

 

66

 

66

Fennia

 

60

 

 

60

NCC Rakennus Oy

 

 

60

 

60

TA-Asumisoikeus Oy

 

43

 

 

43

OP-Eläkekassa

 

28

 

 

28

Etera

 

28

 

 

28

 

YHTEENSÄ

 

892

 

502

 

 975

 

178

 

2 547

 

Nyt siis esitetään tehtäväksi yhteensä noin 2 550 asuntoa koskevat ton­tinvaraukset. Määrä on suuri verrattuna viime vuonna varattuihin 1 030 asuntoa vastaaviin tontteihin, ja lähellä vuotuista 2 600 asunnon tuotantotavoitetta. Varausten jakauma vastaa nyt myös paremmin asunto-ohjelman tavoitteita kuin viime vuonna.

 

Att:lle pystytään tällä kertaa varaamaan suhteellisen paljon kohteita vuokra-asuntotuotantoon. Varattavaksi esitetään 722 asunnon kohteet.

 

Muille rakennuttajille esitetään ARA-vuokratuotantoon 170 asunnon kohteet: Hoasille 93 ja S-Asunnoille 77 asunnon tontit.

 

Asumisoikeusasunnoille tulisi varauksia Att:lle yhteensä 305 asuntoa vastaavasti. Vapaarahoitteiseen vuokra-asuntotuotantoon ja asumisoikeusasuntoja muille kuin Att:lle esitetään 197 asuntoa vastaavat kohteet. Näistä 154 asuntoa vastaavat kohteet ovat vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja ja 43 asuntoa vastaavat kohteet asumisoikeusasuntoja.

 

Hitas-tuotannon lisäämiseen panostetaan nyt voimakkaasti. Att:lle esitetään alueellisista syistä 183 asuntoa vastaavat hitas-varaukset. Muille esitetään yhteensä 792 asuntoa vastaavat varaukset, joista 277 asunnon kohteet luovutettaisiin laatukilpailuilla.

 

Ilman hitas-ehtoja tapahtuvaan omistusasuntotuotantoon esitetään vain 178 asuntoa vastaavat kohteet. Näistä 40 on ns. uusloft-kohteen asuntoja, joihin on sovellettu ns. puoli-hitasta. Arabianrannasta ja Aurinkolah­desta esitetään 98 asuntoa vastaavat kohteet myytäväksi laatukilpai­luilla vapaarahoitteiseen erityisen korkeatasoiseen tuotantoon. Loput 40 ovat omatoimisia ryhmärakennuttamiskohteita, joissa ei sovelleta hitas-ehtoja.

 

Omatoiminen rakennuttaminen ja kehittämisrakentaminen painottuvat

varausesityksissä

 

Tällä kertaa varausesityksissä painottuvat erityisesti omatoiminen raken­nuttaminen ja rakennuttamisen kehittämiskohteet. Monentyyppiseen omatoimiseen rakennuttamiseen ja kehittämisrakentamiseen esitetään yhteensä noin 520 asuntoa vastaavat kohteet.

 

Omakotitontteja ehdotetaan varattavaksi tuleviin omakotitonttihakuihin 119 kappaletta, kun vuoden 2006 haussa oli 65 tonttia. Tonteista 85 on tavallisia omakotitontteja Maunulassa ja Malmilla, ja muut ovat Alppikylän 34 kaupunkipientaloa, jotka rakennetaan rajoilla kiinni toisiinsa.

 

Omatoimisena ryhmärakentamisena asukkaiden itse muodostamille kahden–viiden perheen ryhmille esitetään varattavaksi Alppikylästä yhteensä yhdeksän tonttia, joille voidaan rakentaa 27 asuntoa.

 

Yhteensä 11 asuntoa vastaavat kohteet esitetään varattavaksi Fallpakasta omatoimiseen rakennuttajakonsultin vetämään ryhmärakennuttamiseen.

 

Malmilla esitetään varattavaksi 44 omakotitonttia niin, että Att rakennuttaa talojen perustukset ja tulevat asukkaat rakentavat talonsa valmiiksi.

 

Muita kehittämiskohteita

 

Helsingissä pidetään tärkeänä erityisesti kerrostalojen kehittämistä. Tämän takia Viikkiin esitetään toteutettavaksi rakennusliikkeen toimesta 60 asunnon kerrostalojen koerakentamiskohde, jossa kehitetään mm. asuntojen energian säästöä, varastotiloja, parvekkeita ja pohjakerroksia.

 

Arabianrannasta esitetään varattavaksi 40 asunnon jatkokohde ns. uusloft-projektille, jossa rakennuttaja tuottaa korkeata raakatilaa, ja asukkaat suunnittelevat asuntonsa mieleisekseen sekä rakentavat ne omatoimisesti valmiiksi. Taulukossa kohde on Saton kohdalla.

 

Pohjois-Haagaan esitetään ekologisen ja steinerilaisen rakentamisen 43 asumisoikeusasunnon kehittämiskohdetta, jossa tulevat asukkaat voisivat osallistua suunnitteluun.

 

Viikinmäessä Att tutkii 53 asunnon suuruisen minimienergiatalon toteutusmahdollisuuksia.

 

Alppikylässä kehitellään lisäksi atriumpientaloja ja hissillisiä useampi-kerroksisia pientaloja. Näissä VVO:n ja Asuntosäätiön kohteissa on yhteensä 132 asuntoa.

 

Vanhassakaupungissa on lisäksi pieni kolmen–neljän asunnon kehittä­miskohde, joka muodostaa osan väitöskirjatutkimusta.

 

Tonttien jäljellä oleva lisävaraustarve

 

Kun otetaan huomioon aiemmin esitetty varaustarve suhteessa asunto-ohjelman tavoitteisiin ja nyt esitetyt varaukset, päädytään seuraavaan taulukkoon, joka osoittaa kuinka paljon tontinvarauksia olisi tarpeen tehdä vuoden 2008 loppuun mennessä alkavaa tuotantoa varten.

 

Taulukko 4

Asuntotuotannon jäljellä oleva lisätarve hallintamuodoittain

 

Hallintasuhde ja rahoitusmuoto

Lisätarve

Esitys

 

asuntoja

Myöhempi lisätarve

asuntoja

 

 

%

AV

1 035

892

143

14

AAO, OV

1 064

502

562

53

HITAS

1 012

975

 37

4

OO

-377

178

-555

0

 

YHTEENSÄ

 

2 734

 

2 547

 

187

 

7

 

Nettomääräisesti tarkasteltuna lisävaraustarve on hyvin pieni: vain noin 190 asuntoa vastaavat tontit. Hallintomuodoittain tarkasteltuna eli laskien yhteen plusmerkkiset luvut lisätarve ei myöskään ole kovin suuri, noin 740 asuntoa. Eniten puuttuu asumisoikeusasunto- ja vapaarahoitteisia vuokra-asuntokohteita. Vapaarahoitteisten ilman hitas-ehtoja toteutettavien kohteiden määrä ylittää tavoitteen.

 

Taulukko 5

Asuntotuotannon jäljellä oleva lisätarve rakennuttajittain

 

Rakennuttaja, hallintasuhde ja rahoitusmuoto

Lisätarve

 

asuntoja

Esitys

 

asuntoja

Myöhempi lisätarve

asuntoja

 

 

%

 

Att/AV

1 889

722

1 167

62

 

Yks/AV

-854

170

-1 024

0

 

Att/AAO, OV

1 155

305

850

73

 

Yks/AAO, OV

-91

197

-288

0

 

Att/HITAS

-435

183

-618

0

 

Yks/HITAS

1 447

792

655

42

 

Att/OO

-97

 

-97

0

 

Yks/OO

-280

178

-458

0

 

 

YHTEENSÄ

 

2 734

 

2 547

 

187

 

7

 

 

Tarkasteltaessa tilannetta asunto-ohjelman tarkemmalla rakennuttaja-kohtaisella jaottelulla selviää, että edelliseen taulukkoon verrattuna puuttuu kohteita lisäksi kaupungin vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotannosta sekä yksityisten rakennuttajien hitas-tuotannosta. Jos plusmerkkiset luvut lasketaan yhteen, olisi lisätarve vielä yhteensä noin 2 670 asuntoa vastaavat tontit.

 

Lähivuosina on tulossa harvoja uusia kohteita

 

Asunto-ohjelmakaudella vuoteen 2008 saakka ja myös vuosina 2009–2012 tonttien varaustilanne näyttää vaikeutuvan, kunnes Vuosaaren sataman valmistumisen, Laajasalon öljysataman alueen vapautumisen ja Malmin lentokentän toimintojen mahdollisen siirron vapauttamia alueita aletaan saada käyttöön. Nyt tiedossa olevien kohteiden avulla ei lähivuosina voitane saavuttaa kaikkia nykyisen asunto-ohjelman tavoitteita eikä etenkään suunnitellun uuden maankäyttö- ja asunto-ohjelman alustavasti kaavailtuja tavoitteita.

 

Varausehdot

 

Asuntojen keskikoko

 

Kun varauksia viimeksi käsiteltiin helmikuussa 2006 Khssa, määrättiin normaalissa asuntotuotannossa kaikille tonteille asuntojen vähimmäiskeskikooksi 75 h-m2 eli 94 k-m2. Tätä varausehtoa esitetään edelleen käytettäväksi.

 

Vain erityisasumisessa kuten opiskelija-, nuoriso- ja vanhusten asunnoissa on voitu käyttää pienempää keskikokoa. Tekstissä ja taulukoissa on erityisasumisessa käytetty 60 k-m2:n keskikokoa. Käytännössä keskikoko on usein ollut vielä selvästi pienempi.

 

Seuraavissa kohteissa ei sovellettaisi 75 h-m2:n vähimmäiskeskikoko-vaatimusta: Hoasin opiskelija-asunnot Arabianrannassa, Malmin Ormusmäen vanhusten palvelutalo, ikääntyvien hitas-omistuskohde Tapaninvainiolla, S-Asuntojen kohteet Alppikylässä sekä vanhusten palvelutalo Kontulassa.

 

Hitas-ehdot ja alueelliset erityisehdot

 

./.                   Vapaarahoitteiseen hitas-säänneltyyn omistusasuntotuotantoon varattavilla tonteilla noudatettaviksi esitettävät ehdot ovat liitteenä nro 24.

 

./.                   Projektialueilla on lisäksi käytetty alueellisia erityisehtoja. Tällä kertaa tontteja esitetään varattavaksi Arabianrannasta, jossa noudatettaviksi esitettävät erityisehdot ovat liitteenä nro 25.

 

Ormuspellon ja Alppikylän alueilla tulee noudattaa alueellisia rakennus-tapaohjeita.

 

Ehdot arkkitehtuurikilpailuista

 

Joillain alueilla kuten Arabianrannassa on kaikki tontit luovutettu kilpailuilla tai suoraan rakennuttajille varatuilla tonteilla on laadun varmistamiseksi rakennuttajien edellytetty järjestävän arkkitehtuurikutsukilpailu yhteistyössä kaupungin kanssa. Eräissä muissakin kohteissa on edellytetty kilpailujen järjestämistä. Kilpailujen määrää on kuitenkin pyritty pitämään kohtuullisena. Esityksistä selviää millä tonteilla on ehto arkkiteh­tuurikutsukilpailun järjestämisestä.

 

Varausaika vuoden 2008 loppuun asti

 

Nyt esillä olevien tonttien varausajan päättymisajankohdaksi esitetään 31.12.2008, vaikka vain osa hankkeista saataneen rakenteille vuoden 2008 loppuun mennessä. Vuoden 2009 alussa tarkastellaan nyt esitettävien varausten toteutumista. Kiinteistölautakunta voi päättää tarvittaessa varausaikojen jatkamista enintään yhdellä vuodella.

 

Kiinteistölautakunta olisi syytä oikeuttaa päättämään tonttien varausehtojen vähäisistä tarkennuksista ja mahdollisesti tarvittavista lisäehdoista.

 

Toimintaohje asuntotonttien rakennuttajille

 

./.                   Liitteenä nro 26 on ohjeet kaupungin asuntotonttien rakennuttajille kaivettavista ja louhittavista massoista ja kaadettavista puista. Kaikkien varauksen saajien tulee noudattaa näitä ohjeita.

 

Hakemukset, jotka eivät johda tonttien varauksiin

 

./.                   Liitteenä nro 27 on hakemuksia, joiden johdosta ei esitetä tontteja varattavaksi. Useimmiten syynä on asemakaavoituksen keskeneräisyys. Ehdotuksessa esitetään, etteivät hakemukset anna aihetta toimenpiteisiin eli ne hylättäisiin.

 

./.                   Liitteenä nro 28 on karttoja varattavaksi esitettävistä alueista ja tonteista.

 

Kaj toteaa, että asunto-ohjelman asuntotonttien varausten määrällisten tavoitteiden osalta tilanne näyttää hyvältä. Asunto-ohjelma­kau­den kolmen ensimmäisen vuoden aikana on aloitettu n. 4 700 asunnon rakentaminen. Voimassa olevia tonttivarauksia on n. 5 400 asuntoa varten. Nyt esitetään varattavaksi tontit n. 2 500 asuntoa varten. Näin ollen asun­to-ohjelman määrälliset tavoitteet asuntotonttien varausten osalta ovat saavutettavissa. Edellä mainitut luvut ovat yhteenlaskettuna n. 12 600 (asunto-ohjelmakauden määrällinen tavoite rakentaa kaupungin maalle on 13 000 asuntoa). Käytännössä kaikki varatut kohteet eivät kuitenkaan ohjelmakaudella käynnisty, vaan osa siirtyy eri syistä alkavak­si vuoden 2008 jälkeen. Siksi asunto-ohjelman tavoite aloitetulle asuntorakentamiselle ei täysin täyttyne.

 

Kun asunto-ohjelman toteutumista tarkastellaan asuntojen hallintasuhde/rahoitusmuoto/rakennuttaja ‑tavoitteiden osalta, on todettava, että ara-vuokra-asuntoja varten tontteja on varattu lähes asunto-ohjelman määrällisten tavoitteiden mukaisesti. Painopiste on kuitenkin ollut muiden rakennuttajien kuin Att:n tuotannossa. Vuosina 2004–2006 toteutettiin mm. useita erityisryhmille tarkoitettuja kohteita.

 

Hoasin, Ky:n ja Arkadan opiskelija-asunnot ovat valmistuneet Arabianrantaan ja Viikkiin (443 asuntoa).  Nuorisoasuntoja tehtiin 168, vanhusten asuntoja 69 ja erilaisia vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asuntoja oli 63. VVO, YH ja S-Asunnot aloittivat 394 tavallisen aravavuokra-asunnon rakentamisen. Vuosina 2004–2006 yksityinen ara-vuokratuotanto oli 1 137 asuntoa.

 

Asunto-ohjelman toteutumisen seurannassa on pantava merkille, että rakentamismahdollisuudet ohjelmakauden alkuvuosina perustuivat pitkälti edellisen asunto-ohjelman 2001–2005 aikana tehtyihin tontinvarauspäätöksiin. Yli puolet varauksista oli päätetty edellisen asunto-oh­jelman aikana. Tuon asunto-ohjelman tavoitteet olivat mm. ara-asun­tojen tuotantomäärien osalta erilaiset voimassa oleviin tavoitteisiin nähden.

 

Käsitellessään viime vuonna 13.2.2006 kiinteistölautakunnan tekemää asuntotonttien varausesitystä Khs kehotti lautakuntaa tekemään suunnitelman tontinvarausten ja asunto-ohjelman tavoitteiden lähentämisek­si. Kiinteistölautakunta antoi 11.4.2006 pyydetyn suunnitelman ja ta­lous- ja suunnittelukeskus on 9.5.2007 antanut siitä lausunnon.

 

./.                   Kiinteistölautakunnan suunnitelma ja talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto ovat liitteinä 29–30.

 

Yhteenvetona niistä Kaj toteaa, että keino tasapainottaa tontinvaraustilanne on tehdä korjaavat toimenpiteet uusissa varauksissa, ja vanhoja varauksia jatkettaessa korjata vinoumia mahdollisuuksien mukaan vastaamaan paremmin tavoitteita.

 

Vanhoja varauksia jatkettaessa tulee tarvittaessa muuttaa hankkeen rahoitus- tai hallintamuotoa, mikäli se ei vastaa enää nykytilanteen mukaisia näkemyksiä alueen kehittämisestä. Jatkossa olisi myös harkittava, kuinka pitkän aikaa tontinvaraukset ovat voimassa ja kuinka pitkiä jatkoaikoja niille voidaan antaa. Alueiden kokonaisvaltaisen toteuttamisen kannalta on tärkeää, että hankkeet toteutuvat ohjelmoidun aikataulun mukaisesti, jotta mm. kaupungin alueille sijoittamat investoinnit eivät mene hukkaan, vaan esim. päiväkotien, koulujen ja muu palvelurakentaminen on oikein ajoitettu asuntorakentamisen kanssa

 

Tontinluovutuksessa tulee noudattaa asunto-ohjelmassa hyväksyttyjä tavoitteita. Ohjelmassa 2004–2008 tavoitteet on asetettu asuntotuotannon määrälle ja myös hallintasuhteille, rahoitusmuodolle ja rakennuttajataholle. Jos tavoitteista poiketaan, tulee siihen olla perustellut hyväksyttävät esim. kaavasta, rakennuskustannuksista, alueittaisesta asukas­rakenteesta johtuvat syyt.

 

Kiinteistölautakunnan selvityksessä ja talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnossa on tuotu esiin, että alueiden väestörakenteen ja asuntojen hallinta- ja rahoitusmuodon sekoittamisen kannalta on sama, onko esim. ara-vuokra-asuntojen toteuttaja asuntotuotantotoimisto vai joku muu taho. Lisäksi on todettu, että koska ohjelmassa 2004– 2008 tavoitteet on asetettu sekä koko ara-vuokratuotannolle että rakennuttajittain on niitä vaikea yksiselitteisesti noudattaa tontinluovutuksessa. Jatkossa selvennetään tavoitteita ja määritellään mm. erityisryhmien käsite MA-ohjelman ja seudullisen yhteisvastuullisen asuntopolitiikan valmistelun yhteydessä.

 

Kaj toteaa kiinteistölautakunnan tontinvarausesityksestä, että nyt päästään lähes vuosittaiseen 2 600 asunnon tavoitemäärään ja että varausten jakauma vastaa hyvin asunto-ohjelman tavoitteita.

 

Tontteja esitetään varattavaksi arava-vuokratuotantoon 892 asunnolle ja hitas- omistusasuntotuotantoon 975 asunnolle. Att:n toimesta rakennettavista arava-vuokra-asunnoista ja yksityisen hitas-tuotannosta oli ennen tätä varausesitystä lukumääräisesti suurin tarve. Varauksia saadaan nyt myös asumisoikeusasunnoille. Asuntotuotantotoimistolle ollaan esittämässä varaukset 305 asumisoikeusasunnon rakentamiseksi. Se on hyvä, koska Att:n toimesta rakennettavista asumisoikeus- ja vaparahoitteisista vuokra-asunnoista on suhteellisesti suurin lisätarve. 

 

Lautakunnan esityksessä ollaan varaamassa yksityisten toteuttamaan arava-tuotantoon kahta kohdetta. Toinen on Hoasille Arabianrantaan tontit 23100/50 ja 65 (93 asuntoa) ja toinen on S-Asunnoille Alppikylään tontit 41303/1 ja 2 ja 41305/1 (77 asuntoa).

 

Tähän rakennuttaja/hallinta/rahoitusmuotoon on ennen nyt päätettävää varausta jo 854 asunnon ylitys asunto-ohjelman tavoitteista. Mikäli varaukset päätetään esityksen mukaisesti, on ylitys 1024 asuntoa.

 

Hoasille ja S-asunnoille varattavaksi esitettävät tontit (S-asuntojen tontti 41303/1) ovat kaavassa asuntolatontteja, joten niille ei ainakaan ilman kaavamuutosta voida rakentaa tavallisia vuokra-asuntoja.

 

Ottaen huomioon Arabianrannan hyvät liikenneyhteydet ja alueella olevat opiskelupaikat ja opiskelija-asuntojen tarve Hoasin kaavailema hanke Arabianrantaan on perusteltu.

 

S-asuntojen konsepti on osoittautunut hyväksi. Siitä on Helsingissä kokemusta Malmilla (64 asuntoa) ja Haagassa (106 asuntoa). Viikkiin on valmistumassa uusi kohde (134 asuntoa).

 

Lautakunta on perustelut S-asuntojen varausta mm. sillä, että hankkeella on merkitystä pääkaupunkiseudun asunnottomuuden vähentämisohjelman kannalta. Muualla pääkaupunkiseudulla kuin Helsingissä ei ainakaan toistaiseksi ole S-asuntojen kohteita. S-asuntojen ilmoituksen mukaan se on jättänyt Espooseen tontinvarauksia ja suunnittelee saamaa mm. Vantaalle. S-asunnot omistaa Espoossa tontin, mutta sin­ne ei ole päästy valitusten takia rakentamaan.

 

Kaj:n mielestä, ottaen huomioon yksityisille ara-tuotantoon tehtyjenvarausten suuri ylitys asunto-ohjelmaan nähden, S-asuntojen varausta ei vielä pidä tehdä. Ensin pitää selvittää, mitkä ovat S-asuntojen rakentamismahdollisuudet pääkaupunkiseudun muissa kunnissa.

 

Asunto-ohjelman 2004–2008 asuntopoliittisissa tavoitteissa (tavoite 3 tonttien luovuttaminen ara-tuotantoon) lähdetään siitä, että kun kaupunki osoittaa tontteja yleishyödyllisille yhteisöille ara-tuotantoon, luovutukseen voidaan sisällyttää ehto, jonka mukaan tontille rakennettavaan vuokrataloon voidaan sijoittaa kaupungin tai muun yhteisön ylläpitämiä erityisryhmille suunniteltuja asumisyksiköitä tai varata osuus asun­noista erityisryhmien itsenäiseen asumiseen. Osuuksista päätetään hankekohtaisesti tontinluovutuksen yhteydessä. Tällaisen ehdon tarpeellisuus ja selvitys S-asuntojen rakentamishankkeista pääkaupunkiseudulla tulisi selvittää ennen kuin S-asuntojen varaus Alppikylän tonttiin tehdään. 

 

Lautakunnan esityksessä asuntotuotantotoimikunnalle esitetään tontteja Toukolasta 23100/57 ja 63, Vanhakaupungista 27671/8, Vartiokylästä 45585/1 ja Malmilta 38276/1 varattavaksi siten, että päätös kohteiden rahoitus- ja hallintamuodosta jätetään asuntotuotantotoimikunnalle. Näitä esityksiä on syytä täsmentää siten, että päätöksestä ilmenee rahoitus- ja hallintamuoto.

 

Arabianrannan pohjoisosasta melko läheltä Taideteollista korkeakoulua esitetään tonttia 27671/12 varattavaksi Att:lle vuokra-asuntojen ja asumisoikeusasuntojen rakentamista varten. Tontin rakennusoikeus on 10 400 k-m2. Tonttien asemakaavaa ollaan muuttamassa, ja rakennusoikeus saattaa vielä lisääntyä. Tässä kohteessa voitaisiin kokeilla tiivistä yhteistyötä Taideteollisen korkeakoulun kanssa talo,- asunto-, ja asuntoympäristösuunnittelussa. Kohteen suunnittelija on tarkoitus valita suunnittelu- ja tarjouskilpailun kautta. Suunnittelun yhdeksi lähtökohdaksi tulisi ottaa yhteistyö Taideteollisen korkeakoulun kanssa. Olisi tärkeää, että Arabianrannan taide- ja designpainotteisuus konkretisoituisi myös talosuunnittelussa.

 

Asunto-ohjelmakauden tavoite yksityisten toteutettavaksi vapaarahoitteiseksi omistusasuntotuotannoksi kaupungin omistamalle maalle on 2 550 asuntoa. Kaupungin tontteja on tähän hallintamuotoon osoitettu riittävästi. Joillakin alueilla rakentamisen aloittaminen on viivästynyt. Näin on tapahtunut ainakin Vuosaaressa Aurinkolahden kanavan varrella ja Ramsinrannassa.

 

Jatkossa kiinteistöviraston olisi tehostettava omistusasuntotuotantoon myytyjen tonttien rakentamisen aloittamisen seurantaa. Lisäksi on tarpeellista selvittää ja kehittää keinoja, joilla voidaan varmistella ja edistää myytyjen tonttien mahdollisimman nopeaa rakentumista.

 

Tonttivaraukset esitetään olemaan voimassa vuoden 2008 loppuun saakka. Asunto-ohjelman toteutumiseksi on tärkeää, että varattujen tonttien rakentaminen aloitetaan mahdollisimman pian. Kiinteistölautakunnalla on Khn 12.2.2007 (§ 186) tekemän päätöksen perusteella oikeus jatkaa Khn päättämiä varauksia enintään yhdellä vuodella silloin, kun jatkotarpeelle on perusteltu syy, joka ei johdu varauksensaajasta itsestään. Syitä voivat olla kaavasta tai rakennusluvasta tehdyt valitukset, asemakaavamuutokset, kunnallistekniikan viivästyminen ja muut aikataulutekijät, jotka ovat varauksensaajasta riippumattomia. Jos varauksen tarve yhden vuoden lisäajan jälkeen jatkuu, päättää siitä Khs. Varaustensaajien on hyvä tietää, että varausten jatkoihin suostutaan vain edellä mainitun kaltaisilla perusteilla. Tästä on syytä laittaa päätökseen maininta ja tiedottaa myös muille asuntotonttien varaustensaajille.

 

Päätösehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen muilta osin kuin että siihen on tehty edellä mainitut täsmennykset asuntotuotantotoimikunnan varauksiin ja että S-asunnoille esitetty varaus esitetään palautettavaksi kiinteistölaitakunnalle lisäselvitysten tekemistä varten.

 

Lisäksi Att:lle varatun tontin 27671/12 varausesitykseen on lisätty suunnitteluyhteistyö Taideteollisen korkeakoulun kanssa. Päätösesityksen loppuun on lisätty varattujen ja omistusasuntotuotantoon myytyjen tonttien mahdollisimman nopeaan rakentamiseen tähtäävät toimenpidekehotukset.

 

Kaj toteaa vielä, että Rakennusteollisuus RT ry on 11.5.2007 osoittanut kaupunginhallitukselle kirjeen joka käsittelee asuntotuotantotoimikunnalle nyt varattavaksi esitettäviä ja aiemmin varattuja tontteja.

 

./.                   Rakennusteollisuus RT ry:n kirje on esityslistan liitteenä 31.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee varata jäljempänä olevat korttelit, tontit tai tontteja vastaavat alueet alla mainituille rakennuttajille tai kilpailujen järjestämistä varten 31.12.2008 saakka jäljempänä mainituin ehdoin.

 

KAUPUNGINOSA, osa-alue

 

HERMANNI

 

Kortteli/tontti

asuntokerrosala

asuntoja

 

21019/1

2 600

28

 

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteralle vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen rakennuttamista varten ilman hitas-ehtoja ehdolla, että alueen asemakaavan muutos saa lainvoiman

 

21674/5

1 410

10

 

Marcus Ahlmanille ym. vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten ilman hitas-ehtoja, ehdolla, että alueen asemakaavan muutos saa lainvoiman sekä ehdolla, että varauksensaaja maksaa tontilla olevasta vanhasta rakennuksesta kiinteistölautakunnan päättämän teknisen arvon mukaisen hinnan. Varauksensaajan tulee laatia projektista seurantatutkimus, jonka loppuraportti tulee esittää kiinteistölau­ta­kun­nalle kahden vuoden kuluttua kohteen valmistumisesta.

 

TOUKOLA, Arabianranta

 

23100/57 ja 63

20 800

221

 

Asuntotuotantotoimikunnalle vuokra-asuntojen ja omistusasuntojen rakentamista varten Hitas I -ehdoin. Kaupunginhallitus päätti 5.3.2006 (308 §) hyväksyä Toukolan Arabianrannan maanalaisten pysäköintilaitosten ja paalulaattojen toteuttamisperiaatteet. Varauksensaaja on velvollinen noudattamaan tonttien 23100/57 ja 63 osalta mainittua päätöstä oikeuksineen ja velvoitteineen.

 

23100/50 ja 65

5 600

93

 

Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoasille opiskelijoille tarkoitettujen vuokra-asuntojen rakennuttamista varten ehdolla, että kohteiden suunnittelija valitaan yhteistyössä kaupungin kanssa järjestettävällä arkkitehtuurikutsukilpailulla.

 

23100/47

3 750

40

 

Sato-rakennuttajat Oy:lle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten ilman hitas-ehtoja sekä seuraavin ehdoin:

 

-                     Hankkeessa pyritään siihen, että tulevat asukkaat voivat vaikuttaa asuntonsa ratkaisuihin, hankkia asuntonsa varusteet ja rakentaa tai rakennuttaa asuntonsa valmiiksi.

 

-                     Asuntojen myyntihintojen tulee perustua kaupungin Hitas-toimikunnan hyväksymään rakennuttajapalkkioon ym. kuluihin sekä urakkakilpailuihin perustuviin rakennuskustannuksiin.

 

23100/58

3 550

38

 

Sato-rakennuttajat Oy:lle vapaarahoitteisten erityisen korkeatasoisten vuokra-asuntojen rakennuttamista varten ilman hitas-ehtoja sekä ehdolla, että kohteen suunnittelija valitaan yhteistyössä kaupungin kanssa järjestettävällä arkkitehtuurikutsukilpailulla.

 

23100/44, 51 ja 54

4 800

52

 

Luovutettavaksi tontinluovutuskilpailulla vapaarahoitteisten erityisen korkeatasoisten omistusasuntojen rakennuttamista varten ilman hitas-ehtoja.

 

23100/49

12 000

128

 

Luovutettavaksi tontinluovutuskilpailulla vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten Hitas I -ehdoin. Kaupunginhallitus päätti 5.3.2006 (308 §) hyväksyä Toukolan Arabianrannan maanalaisten pysäköintilaitosten ja paalulaattojen toteuttamisperiaatteet. Varauksensaaja on velvollinen noudattamaan tontin 23100/49 osalta mainittua päätöstä oikeuksineen ja velvoitteineen.

 

VANHAKAUPUNKI

 

27671/12

10 400

110

 

Asuntotuotantotoimikunnalle vuokra-asuntojen ja asumisoikeusasuntojen rakentamista varten ja ehdolla, että kohteen suunnittelija valitaan suunnittelu- ja tarjouskilpailulla. Suunnittelu tulee tehdä yhteistyössä Taideteollisen korkeakoulun kanssa.

 

27925/1 ja 27926/1

500

3

 

Karin Krokforsille ja Oliver Whiteheadille, Kirsti Norrokselle sekä Anita ja Juhani Pentinmikolle perustettavan yhtiön lukuun vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten ilman hitas-ehtoja.

 

MAUNULA, PAKILA

 

28317/2, 28327/1 34174/1

5 546

59

 

Luovutettavaksi tontinluovutuskilpailulla vapaarahoitteisten omistus­asuntojen rakennuttamista varten Hitas II -ehdoin sekä ehdolla, että alueen asemakaavan muutos saa lainvoiman.

 

28324/2

2 600

28

 

OP-Eläkekassalle vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen rakennuttamista varten ilman hitas-ehtoja ehdolla, että kohteen suunnittelija valitaan yhteistyössä kaupungin kanssa järjestettävällä kilpailulla sekä ehdolla, että alueen asemakaavan muutos saa lainvoiman.

 

28318/8-17, 28325/1-4 28326/1-8, 28328/1-18, 28329/1-8, 34068/43-51, 34174/2-12, 34175/1-4, 34176/1-9, 34177/1-6

14 000

77

 

Vapaarahoitteisten omistusasuntojen omatoimista rakentamista varten omakotitonteilla noudatettavin ehdoin sekä ehdolla, että alueen ase-makaavan muutos saa lainvoiman.

 

HAAGA, Pohjois-Haaga

 

29155/1

4 100

43

 

TA-Asumisoikeus Oy:lle asumisoikeusasuntojen rakennuttamista varten ehdolla, että alueen asemakaavan muutos saa lainvoiman. Hankkeessa tulee pyrkiä mahdollisimman ekologisiin ja energiaa säästäviin ratkaisuin. Asukkaiden tulee voida osallistua kohteen suunnitteluun. Kohteesta tulee laatia seurantaraportti kahden vuoden kuluessa sen valmistumisesta.

 

PAKILA, Itä-Pakila

 

34117/3, 34130/4

3 800

25

 

Asuntotuotantotoimikunnalle asumisoikeusasuntojen rakennuttamista varten ehdolla, että alueen asemakaavan muutos saa lainvoiman.

 

VIIKKI, Viikinmäki

 

36062/15

5 000

53

 

Asuntotuotantotoimikunnalle vuokra-asuntojen rakennuttamista varten ehdolla, että alueen asemakaavan muutos saa lainvoiman. Kohteessa tulee tutkia minimienergiatalon toteuttamista.

 

VIIKKI, Latokartano

 

36189/4

5 700

60

 

NCC Rakennus Oy:lle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten noudattaen Hitas I -ehtoja sekä ehdolla, että varauksensaaja sitoutuu 29.8.2006 solmitun pysäköintisopimuksen noudattamiseen. Kohde on kerrostalojen kehittämisrakentamishanke. Varauksensaajan tulee tehdä hankkeesta seurantatutkimus ja raportoida tutkimuk­sen tulokset kaupungille. Hanketta seuraamaan ja valvomaan tulee perustaa työryhmä, johon rakennuttaja ja kaupunki nimeävät edustajansa. Kohde tulee suunnitella yhteistyössä tontin 36189/5 varaajan kanssa. Suunnittelussa on noudatettava Viikin rakentamistapaohjeita.

 

36189/5

5 700

60

 

Keskinäiselle vakuutusyhtiö Fennialle vapaarahoitteisten vuokra-asun-tojen rakennuttamista varten ilman hitas-ehtoja ehdolla, että varauksensaaja sitoutuu 29.8.2006 solmitun pysäköintisopimuksen noudattamiseen. Kohde tulee suunnitella yhteistyössä tontin 36189/4 varaajan kanssa. Suunnittelussa on noudatettava Viikin rakentamistapaohjeita.

 

MALMI, Ruotutorppa

 

38051/6

5 400

57

 

Asuntotuotantotoimikunnalle vuokra-asuntojen rakennuttamista varten ehdolla, että alueen asemakaavan muutos saa lainvoiman.

 

38280/1

1 620

9

 

Sato-rakennuttajat Oy:lle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten Hitas II -ehdoin sekä ehdolla, että alueen asemakaavan muutos saa lainvoiman.

 

38281/1-3, 38282/1-5

1 440

8

 

Vapaarahoitteisten omistusasuntojen omatoimista rakentamista varten omakotitonteilla noudatettavin ehdoin sekä ehdolla, että alueen ase-ma­kaavan muutos saa lainvoiman.

 

MALMI, Ormuspelto

 

38276/1

5 200

87

 

Asuntotuotantotoimikunnalle vanhusten palvelutalon rakennuttamisen tutkimista varten sekä vuokra-asuntojen tai asumisoikeusasuntojen rakentamista varten sekä ehdolla, että alueen asemakaavan muutos saa lainvoiman.

 

38276/2

730

8

 

Asuntotuotantotoimikunnalle asumisoikeusasuntojen rakennuttamista varten ehdolla, että alueen asemakaavan muutos saa lainvoiman.

 

38099/9-24, 38274/1-9, 38275/1-17, 38276/3-6

8 000

44

 

Asuntotuotantotoimikunnalle omatoimisen rakentamisen organisointia ja valmistelua varten ehdolla, että alueen asemakaavan muutos saa lainvoiman. Rakentamisessa tulee noudattaa Ormuspellon alueen kaupunkipientalojen pohjarakennustöiden yleisohjetta 1.11.2006. Taloihin tulee rakentaa kellarikerros. Tonttien varaajat valitaan yleisen haun ja arvonnan avulla sekä muutoin asuntotuotantotoimikunnan päättämin ehdoin.

 

38277/1

4 400

47

 

YH-Suomi Oy:lle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten Hitas I -ehdoin sekä ehdolla, että alueen asemakaavan muutos saa lainvoiman.

 

38092/18-41

4 000

23

 

YH-Suomi Oy:lle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten omakotitonteilla noudatettavin ehdoin sekä ehdolla, että suunnittelussa laaditaan tavanomaisten materiaali-, varuste ja värivaihtoehtojen lisäksi useita selkeästi toisistaan poikkeavia asuntopohja-, julkisivu- katto-, parveke- ym. ratkaisuja, joista omakotitalojen ostajat voivat valita. Samanlaisia julkisivuratkaisuja ei saa sijoittaa vierekkäin. Rakentamisessa tulee noudattaa Ormuspellon alueen kaupunkipientalojen pohjarakennustöiden yleisohjetta 1.11.2006. Taloihin tulee rakentaa kellarikerros. Varaus on voimassa edellyttäen, että alueen asemakaavan muutos saa lainvoiman.

 

38092/17

1 600

17

 

Asuntosäätiölle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten Hitas II -ehdoin sekä ehdolla, että alueen asemakaavan muutos saa lainvoiman.

 

TAPANINKYLÄ, Tapaninvainio

 

39049/2

5 103

70

 

YH-Suomi Oy:lle ikääntyville tarkoitettujen Hitas I -ehdoin toteutettavien vapaarahoitteisten omistusasuntojen sekä palvelutilojen rakennuttamista varten ehdolla, että kohteesta järjestetään yhteistyössä kaupungin kanssa arkkitehtuurikutsukilpailu.

 

Hankkeessa tulee noudattaa myös seuraavia ehtoja:

 

-                                       Tontille tulevat rakennukset pihapiireineen tulee suunnitella ottaen huomioon asukkaiden erityistarpeet sekä palveluiden järjestäminen.

-                                       Tontille tulevista rakennuksista tulee varata noin 600 k‑m2:n suuruiset tilat sosiaaliviraston lasten sijaishuollon mahdollisiin tarpeisiin. Kaupunki ostaa tilojen käyttöön oikeuttavat osakkeet. Tilojen suunnittelu tulee tehdä yhteistyössä sosiaaliviraston ja kiinteistöviraston tilakeskuksen kanssa.

-                                       Tontille rakennettavien asuntojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon huoneistojen myöhempi yhdisteltävyys.

 

SUUTARILA

 

40028/16-19, 40043/3-8, 40044/9-15,

40209/1- 4, 40210/1,

40211/1

13 975

90

 

Luovutettavaksi tontinluovutuskilpailulla vapaarahoitteisten omistus­asun­tojen rakennuttamista varten Hitas II -ehdoin sekä omakotitonttien osalta omakotitonttien vuokrasopimuksissa käytettävin ehdoin.

 

SUURMETSÄ, Alppikylä

 

41294/1, 41306/4 ja 5, 41302/1

11 900

127

 

Asuntotuotantotoimikunnalle vuokra-asuntojen rakennuttamista varten.

 

41299/1, 41299/7, 41299/16, 41300/1,41297/1, 2 ja 3

14 850

157

 

Asuntotuotantotoimikunnalle asumisoikeusasuntojen rakennuttamista varten.

 

41293/1 ja 2, 41296/2,

4 600

49

 

Asuntosäätiölle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten Hitas II -ehdoin.

 

41304/2

41304/1

4 800

400 toimitilaa

30

 

VVO-Rakennuttaja Oy:lle vapaarahoitteisten omistusasuntojen ja toimitilojen rakennuttamista varten Hitas II –ehdoin sekä ehdolla, että kohteessa järjestetään arkkitehtuurikilpailu tai muu kilpailu yhteistyössä kaupungin kanssa.

 

41296/9, 41298/1-4

3 420

36

 

VVO-Rakennuttaja Oy:lle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten Hitas II –ehdoin.

 

41290/6-10

41296/7-8

41296/10-12

41299/2-6

41299/8-15

41300/4-8

41300/10-12

41306/1-3

5 540

 

34

 

Omatoimista rakentamista varten. Tonttien varaajat valitaan yleisen haun ja arvonnan avulla sekä muutoin kiinteistölautakunnan päättämin ehdoin.

 

41291/2

41291/6

41290/3-4

41300/3

41300/9

41300/13

41305/2-3

4 105

 

27

 

Omatoimista ryhmärakentamista varten. Tonttien varaajat valitaan luon­nossuunnitelmien laadun perustella sekä muutoin kiinteistölauta-kunnan päättämin ehdoin.

 

VARTIOKYLÄ

 

45585/1

11 200

119

 

Asuntotuotantotoimikunnalle vuokra-asuntojen ja omistusasuntojen rakentamista varten Hitas I -ehdoin ja ehdolla, että kohteen suunnittelija valitaan suunnittelu- ja tarjouskilpailulla sekä ehdolla, että alueen asemakaava saa lainvoiman.

 

45586/1

3 550

38

 

Asuntotuotantotoimikunnalle asumisoikeusasuntojen rakennuttamista varten ehdolla, että kohteen suunnittelija valitaan suunnittelu- ja tarjouskilpailulla sekä ehdolla, että alueen asemakaava saa lainvoiman.

 

MELLUNKYLÄ, Kontula

 

47031/12

4 000

70

 

Asuntotuotantotoimikunnalle vanhusten palvelutalon rakennuttamista varten.

 

47031/13

4 000

42

 

Asuntotuotantotoimikunnalle asumisoikeusasuntojen rakennuttamista varten.

 

MELLUNKYLÄ, Fallpakka

 

47275/1

2 565

27

 

Asuntotuotantotoimikunnalle vuokra-asuntojen rakennuttamista varten.

 

47277/1-3

6 620

70

 

Asuntotuotantotoimikunnalle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten Hitas I -ehdoin.

 

47276/1-5, 47278/1-3

1 368

11

 

Conect Oy:lle omatoimisen vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamisen organisointia varten ehdolla, että varauksensaaja esittää kiinteistölautakunnan hyväksyttäväksi hankkeen toteutussuunnitelman sekä asukkaiden kanssa tehtävän rakennuttajakonsulttisopimuksen palkkioineen.

 

VUOSAARI, Aurinkolahti

 

54289/1 ja 2

54288/7

5 042

46

 

Luovutettavaksi tontinluovutuskilpailulla vapaarahoitteisten erityisen korkeatasoisten omistusasuntojen rakennuttamista varten ilman hitas-ehtoja sekä ehdolla, että alueen asemakaavan muutos saa lainvoiman.

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan päättämään tonteilla 23100/44, 51, 52 ja 57, 28317/2, 28327/1, 34174/1, 40028/16-19, 40043/3-8, 40044/9-15, 40209/1-4, 40210/1, 40211/1, 54288/7, 54289/1 ja 2 järjestettävien tontinluovutuskilpailujen ohjelmista sekä valitsemaan kilpailujen voittajat tontinvaraajiksi.

 

Edelleen kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan päättämään tonttien 28318/8-17, 28325/1-4 28326/1-8, 28328/1-18, 28329/1-8, 34068/43-51, 34174/2-12, 34175/1-4, 34176/1-9, 34177/1-6, 38281/1-3, 38282/1-5, 41290/6-10, 41296/7-8, 41296/10–12, 41299/1-6, 41299/8-15, 41300/4-8, 41300/10–12, 41306/1-3, 41291/2, 41291/6, 41290/3-4, 41300/3, 41300/9, 41300/13 ja 41305/2-3 hakukriteereistä ja varauksien saajista.

 

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee, että kaikkien varaustensaajien on noudatettava seuraavia ehtoja:

 

-                                       Normaalissa asuntotuotannossa tavoitteena on 75 h-m2:n keskipinta-ala. Erityisasuntojen tuotannossa tonteilla 23100/50 ja 65, 38276/1, 39049/2, 41303/1 ja 2, 41305/1 47031/12 asuntojen keskikoko voi olla pienempi.

-                                       Kaupungin luovuttamien tonttien rakennuttajien tulee noudattaa liitteenä nro 26 olevaa kiinteistöviraston tonttiosaston toimintaohjetta 1.10.2004 ”Kaivettavat ja louhittavat massat sekä kaadettavat puut”.

 

Vielä kaupunginhallitus päättänee, että hitas-omistusasuntotuotan­nos­sa tulee noudattaa esityslistan tämän asian liitteenä nro 24 olevia ehtoja, Arabianrannassa esityslistan tämän asian liitteenä nro 25 olevia ehtoja sekä Ormuspellossa ja Alppikylässä alueellisia rakennustapaohjeita.

 

Vielä kaupunginhallitus päättänee, että esityslistan tämän asian liitteinä nro 27 olevat hakemukset eivät anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

 

Vielä kaupunginhallitus päättänee palauttaa kiinteistölautakunnalle S‑asunnoille esitetyn varauksen tontit 41303/1 ja 2 sekä tontti 41305/1 lisäselvitysten tekemistä varten. Kaupunginhallitukselle tehtävässä varausesityksessä tulee olla selvitys S-asuntojen rakentamismahdollisuuksista pääkaupunkiseudun muissa kunnissa sekä voidaanko tontinluovutukseen lisätä asunto-ohjelman tavoitteista 3 ilmenevää ehtoa.

 

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa kiinteistölautakuntaa tehostamaan omistusasuntotuotantoon myytyjen tonttien rakentamisen aloittamisen seurantaa ja kehittämään keinoja, joilla voidaan edistää myytyjen tonttien mahdollisimman nopeaa rakentumista.

 

Vielä kaupunginhallitus päättänee ilmoittaa varauksensaajille, että kaupunki tulee suostumaan mahdollisiin varausaikojen jatkopyyntöihin vain perustellusta varauksen saajasta riippumattomasta syystä, joka voi olla esimerkiksi kaavasta tai rakennusluvasta tehty valitus, asemakaavamuutos tai kunnallistekniikan viivästyminen.

 

Lopuksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan päättämään tonttien varausehtojen vähäisistä tarkennuksista ja mahdollisesti tarvittavista lisäehdoista.

 

Pöytäkirjanote varauksensaajille, muille varauksenhakijoille, kiinteistölautakunnalle, asuntolautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

 

LIITTEET

Liite 1

Ohjelmakauden 2004 - 2008 asuntopoliittiset toimenpiteet

 

Liite 2

Katsaus asuntotonttien varaustilanteeseen

 

Liite 3

KJ-Case Oy:n kirje tontin varaamisesta Hermannista (liite vain sähköisenä)

 

Liite 4

Marcus Ahlmanin ym. kirje tontin varaamisesta Hermannista (liite vain sähköisenä)

 

Liite 5

Voimassa olevat varaukset Arabianrannassa (liite vain sähköisenä)

 

Liite 6

Asuntotuotantotoimiston kirje tonttien varaamisesta (liite vain sähköisenä)

 

Liite 7

Hoasin kirje tonttien varaamisesta Arabianrannasta (liite vain sähköisenä)

 

Liite 8

Sato-rakennuttajat Oy:n kirje uusloft-hankkeen toteutumisesta (liite vain sähköisenä)

 

Liite 9

Sato-rakennuttajat Oy:n kirje tontin varaamisesta uusloft-hankkeelle (liite vain sähköisenä)

 

Liite 10

Sato-rakennuttajat Oy:n kirje tontin varaamisesta vuokra-asunnoille (liite vain sähköisenä)

 

Liite 11

Karin Krokforsin ym. kirje tonttien varaamisesta Vanhastakaupungista (liite vain sähköisenä)

 

Liite 12

KJ-Case Oy:n kirje tontin varaamisesta Maunulasta (liite vain sähköisenä)

 

Liite 13

Keskinäinen vakuutusyhtiö Fennian kirje tontin varaamisesta vapaarahoitteiseen vuokra-asuntotuotantoon (liite vain sähköisenä)

 

Liite 14

NCC Rakennus Oy:n kirje kehittämisrakentamisesta (liite vain sähköisenä)

 

Liite 15

Kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusvalvontaviraston lausunnot NCC Rakennus Oy:n hankkeesta (liite vain sähköisenä)

 

Liite 16

NCC Rakennus Oy:n kirje tontin varaamisesta Viikistä (liite vain sähköisenä)

 

Liite 17

YH-Suomi Oy:n kirje tonttien varaamisesta Ormuspellosta (liite vain sähköisenä)

 

Liite 18

TA-Asumisoikeus Oy:n kirje tontin varaamisesta Haagasta (liite vain sähköisenä)

 

Liite 19

Asuntosäätiön kirje tonttien varaamisesta (liite vain sähköisenä)

 

Liite 20

YH-Suomi Oy:n kirje tontin varaamisesta Tapaninvainiolta (liite vain sähköisenä)

 

Liite 21

VVO Rakennuttaja Oy:n kirje tontin varaamisesta Alppikylästä (liite vain sähköisenä)

 

Liite 22

S-Asunnot Oy:n kirjeet tonttien varaamisesta (liite vain sähköisenä)

 

Liite 23

Tietoja Conect Oy:stä (liite vain sähköisenä)

 

Liite 24

Hitas-ehdot

 

Liite 25

Toukolan Arabianrannassa noudatettavat erityisehdot

 

Liite 26

Tonttiosaston toimintaohje 1.10.2004

 

Liite 27

Hakemukset, jotka eivät anna aihetta toimenpiteisiin (liite vain sähköisenä)

 

Liite 28

Kartat varattavista tonteista

 

Liite 29

Kiinteistölautakunnan suunnitelma 11.4.2006

 

Liite 30

Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto 9.5.2007

 

Liite 31

Rakennusteollisuus RT ry:n kirje 11.5.2007

 

 

 

 

7

LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYISTÄ VALITUKSISTA KALLION VESIALUEEN (RAVINTOLAPAVILJONKI) ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11562)

 

Khs 2006-1598

 

Kaj toteaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyi 14.2.2007 (asia nro 6) 11. kaupunginosan vesialueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 18.5.2006 ja 30.11.2006 muutetun piirustuksen nro 11562 mukaisena.

 

XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX ja XXXX XXXX yhdessä (1.), Siltasaariseura ry, Kruununhaan asukasyhdistys ry, Kulosaarelaiset – Brändöborna ry rf ja Merihaka-seura ry yhdessä (2.) sekä Asunto Oy Teppo (3.) ovat valittaneet kaupunginvaltuuston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen.

 

./.                   Valitukset ovat esityslistan tämän asian liitteenä.

 

Helsingin hallinto-oikeus pyytää (27.3.2007) kaupunginhallituksen lausuntoa valitusten johdosta.

 

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut lausuu (22.5.2007) asiassa kaupunkisuunnitteluviraston kanssa yhteistyönä valmisteltuna lausuntona mm. seuraavaa:

 

Oikeuspalvelut viittaa asiassa kaupunginvaltuuston kaavapäätöksessä ja kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksissä kaupunginhallitukselle lausuttuun.

 

Valituskirje 1 (XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX ja XXXX XXXX)

 

Valittajat toteavat valituksessaan mm., että asemakaava-alue on yleiskaava 2002:n mukaan vesialuetta, jota saa käyttää vain veneilyyn ja virkistykseen. Alue on myös voimassa olevassa asemakaavassa vesialuetta. Vesilain mukaan ei saa ryhtyä toimenpiteisiin, jotka melkoisesti vähentävät luonnon kauneutta, ympäristön viihtyisyyttä, kulttuuriarvoja tai soveltuvuutta virkistyskäyttöön. Historiallinen selvitys osoittaa, että alueella on ollut pienveneille tarkoitettuja laitureita ja venevajoja. 

 

Kaupunginvaltuusto on ylittänyt toimivaltansa hyväksyessään asemakaavan yksityisoikeudellisen Helsingin Työväenyhdistyksen (HTY) ravintolatoiminnan täydentämiseen. Nyt HTY:llä 4 ravintolaa ja yksi terassi ja Kallio-Hakaniemi-alueella on yhteensä 22 000 eri tasoista anniskelupaikkaa.

 

Asemakaavan kuvissa paviljongin mittasuhteet on kuvattu väärin.

Kau­punginvaltuusto ei ole ottanut huomioon Kaupunginmuseon, Museo­viraston ja Uudenmaan ympäristökeskuksen lausuntoja

 

Ravintola aiheuttaa ympärivuorokautisen huolto- ja saattoliikenteen

Autopaikkoja on vain kaksi. Ravintolapaviljonki toimintoineen estää ulkoi­lureitin käyttöä ja uhkaa leikkipuiston olemassa oloa.

 

Asemakaavan muutos rikkoo maisemakulttuurin kannalta merkittävän alueen eikä ole yleiskaavan tarkoittamaa virkistystoimintaa.

 

Lausunto valituksen johdosta

 

Ravintolapaviljongille varattu alue on Helsingin yleiskaava 2002:ssa vesialuetta. Yleiskaavan kaavamääräyksen mukaan vesialueelle saa rakentaa tiloja ja laitteita vesiliikenteen ja virkistystoiminnan käyttöön sekä laivaväyliä ja liikenteelle tarpeellisia siltoja.

 

Alue on hyväksytyssä asemakaavan muutoksessa vesialuetta, johon on osoitettu veden päällinen rakennusala. Asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Rakentaminen aikanaan edellyttää haettavaksi vesilain mukaisen luvan, jonka myöntämisen edellytykset harkitaan tuossa yhteydessä.  

 

Asemakaavan muutoksen mukainen rakentaminen ei vähennä luonnon kauneutta, ympäristön viihtyisyyttä, kulttuuriarvoja tai soveltuvuutta virkistyskäyttöön. Myös historiallinen selvitys osoittaa, että vesialueen ja rantojen käyttö on ollut vaihtelevaa ja vastannut eri aikakausien tar­pei­siin. Siellä on ollut eri laajuisia laitureita erikokoisille veneille ja aluksille sekä erilaisia myös kelluvia vene- ym. vajoja.

 

Asemakaavan muutosta on hakenut yksityinen taho, yritystoimintaa harjoittava rekisteröity yhdistys.

 

Asemakaavaratkaisu perustuu kuitenkin kaupunkisuunnittelulautakunnan 16.12.2004 hyväksymiin alueen suunnitteluperiaatteisiin, joiden mu­kaan muun muassa Paasitornin edustalle sijoittuu vesialueelle ravintolapaviljonki. Ratkaisu perustuu siis aiempaan alueen kaupunkirakenteelliseen tarkasteluun, jossa tavoitteeksi on asetettu mm. kaupunki­ympäristön elävöittäminen sekä sosiaalisen kontrollin ja yleisen turvallisuuden parantaminen alueella.

 

Kaupunginvaltuusto on käyttänyt sille maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaan kuuluvaa harkintavaltaa asemakaavan muutoksen hyväksyessään.

 

Valituksessa ei tarkemmin yksilöidä, mitä viittauksella lähiympäristön ravintolapaikkoihin halutaan tuoda esiin, mutta ravintolapaviljongin merkitys lähiympäristön tarjontaan (200 paikkaa ja mahdollinen terassi) on marginaalinen (alle 1 %).

 

Eri vaiheissa esillä olleissa ja asukastilaisuuksissa esitellystä sekä ase­makaavasta ja asemakaavaan liittyvästä kuva-aineistosta ilmenevät kohteen todelliset mittasuhteet havainnollisesti. Aineisto ei ole harhaanjohtava. Asemakaavan muutoksen yhtenä tavoitteena on ollut rakennuk­sen koon ja arkkitehtuurin sovittaminen ympäristöönsä. Koko ja korkeus on harkitusti määritelty niin, ettei niillä ole suurta vaikutusta nä­kymiin.

 

Kaupunginmuseon, Museoviraston ja Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnot ovat olleet kriittisiä ja niissä on muun muassa katsottu, että avoin vesipinta keskellä kaupunkia on arvo sinänsä ja että valtakunnallisesti merkittäväksi arvotettuun rakennettuun kulttuuriympäristöön ei tule tuoda suuria, pysyviä ja näkymiä peittäviä rakennelmia.

 

Asemakaavan valmistelussa on lähtökohtana ollut, että ravintolapaviljonki soveltuu kokonsa ja arkkitehtuurinsa puolesta hienovaraisesti ympäröiviin rakennuksiin ja kaupunkikokonaisuuteen. Tätä havainnollistavat asemakaavan muutoksen selostukseen ja ravintolapaviljonkia koske­vaan raporttiin sisältyvät kuvat ja leikkaukset.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto on teettänyt myös edellytetyn historiaselvityksen, josta ilmenee, että rantoja ja vesialueita on eri ajankohtina

käy­tetty vaihtelevin tavoin ja myös rakennettu veden päälle. Kaupungin kehitystarpeiden ja alueen elävöittämisen tavoitteiden ei ole katsottu olevan sillä tavoin ristiriidassa suojelutavoitteiden kanssa, että asemakaavan muutosta ei olisi voitu hyväksyä. 

 

Tältä osin oikeuspalvelut viittaa myös käsittelyasiakirjoihin sisältyvään valtuuston esityslistan kaupunginmuseon ja Uudenmaan ympäristökeskuksen lausuntoon annettuun vastineeseen.

 

Kaupunginvaltuusto on toiminut sillä maankäyttö- ja rakennuslain mukaan olevan harkintavallan puitteissa, kun otetaan huomioon asiasta saadut lausunnot ja kaavaselostuksessa esiin tuotujen, alueen kehittä­miseen liittyvien erilaisten tavoitteiden yhteensovittaminen.

 

Ravintola ei aiheuta valituksessa väitetyllä tavalla ympärivuorokautista huolto- ja saattoliikennettä alueelle. Ravintola on hyvin joukkoliikenteellä saavutettavissa. Autopaikkojen määrä ja niiden sijoittamisperiaate perustuu keskustassa noudatettuun pysäköintipaikkanormiin ja asemakaavoituskäytäntöön.

 

Ravintolapaviljonki toimintoineen ei estä ulkoilureitin käyttöä. Tämä on otettu huomioon asemakaavamääräyksissä. Sama todetaan ympäristölautakunnan lausunnossa.  Hanke ei vaikuta myöskään lasten leikkipuiston käytettävyyteen eikä toimintaan. 

 

Valituskirje 2 (Siltasaariseura ry, Kruununhaan asukasyhdistys ry,

Kulosaarelaiset – Brändöborna ry rf ja Merihaka-seura ry)

 

Valittajat toteavat valituksessaan mm., että asemakaava on yleiskaavan vastainen, koska yleiskaava ei sisällä min­käänlaista mainintaan veden päälle rakentamisesta ja ranta on merkitty kaupunkipuiston alueeksi, jolla on erityisiä kulttuuriarvoja.  

 

Päätös on maankäyttö- ja rakennuslaissa asemakaavalle asetettujen sisältötavoitteiden vastainen, koska laissa edellytetään, että rakennettua ympäristöä ja luontoympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää.

 

Asemakaava aiheuttaa maankäyttö- ja rakennuslain 53.4 §:n vastaisesti lähistöllä asuvien ja liikkuvien ihmisten elinympäristön heikkenemistä, kun ravintola pilaa rantamaiseman ja huoltoliikenne katkaisee puistoalueen.

 

Asemakaavalla on erityinen merkitys oikeusvaikutteisen yleiskaavan tulkintaa koskevana ennakkotapauksena yleiskaavassa todettujen ja siihen varjeltavina merkittyjen kulttuuri- ja luontoarvojen kohdalla. Va­littajat viittaavat lisäksi asian käsittelyssä esitettyihin hanketta vastustaviin kannanottoihin.

 

Lausunto valituksen johdosta

 

Asemakaava ei ole yleiskaavan vastainen. Tältä osin oikeuspalvelut viittaa edellä olevaan lausuntoon ja toteaa, että Helsingin yleiskaava 2002:n vesialueita koskeva kaavamääräys sisältää maininnat vesialueelle sijoittuvista tiloista ja laitteista, laitureista ja silloista.

 

Asemakaava ei loukkaa kaupunkipuiston aluetta eikä sen kulttuuriarvoja, myös tältä osin oikeuspalvelut viittaa edellä XXXX:n ym. valituksen johdosta lausuttuun.

 

Päätös ei ole on maankäyttö- ja rakennuslaissa asemakaavalle asetettujen sisältötavoitteiden vastainen, koska asemakaavan ratkaisussa ja yksityiskohdissa on otettu huomioon rakennettu ympäristö ja luontoympäristö sekä niihin liittyvät arvot sovittaen ne yhteen asemakaavan muiden tavoitteiden kanssa.

 

Asemakaava ei aiheuta maankäyttö- ja rakennuslain 53.4 §:n vastaisesti lähistöllä asuvien ja liikkuvien ihmisten elinympäristön heikkenemistä. Olosuhteet alueella ovat verrannollisia kantakaupungin parhaisiin asunto-olosuhteisiin ja kaa­vamuutoksen voidaan katsoa myös parantavan elinympäristöä lisää­mällä sosiaalista kontrollia ja sitä kautta yleistä turvallisuutta.

 

Asemakaavaratkaisussa ja määräyksissä on myös huolehdittu, että huoltoliikenne ei katkaise puistoaluetta.

 

Valituksessa esiin otettujen mielipiteiden osalta voidaan todeta, että asemakaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n edellyttämällä tavalla siten, että osallisille on varattu mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua mielipiteensä asiasta. Laki ei edellytä, että kaavaratkaisun tulisi täysin vastata esitettyjä mielipiteitä. Asemakaava on laadittu, maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaisesti, sovittaen yhteen erilaiset, asemakaavan tavoitteiden mukaiset tekijät.

 

Valituskirje 3 (Asunto Oy Teppo)

 

Asunto Oy Teppo kiinnittää valituksessaan huomiota mm. seuraaviin seikkoihin:

 

1                          Historiallisen selvityksen veden päällisiin rakennuksiin vetoaminen on harhaanjohtavaa asemakaavan perusteluissa.

2                          Valittaja viittaa yleiskaava 1976:n virkistystä koskevaan liitekarttaan 4, jonka mukaan ranta-alue tulee rauhoittaa muu­toksilta ja jolle ei pitäisi rakentaa mitään uutta.

3                          Ravintolapaviljongin kokoluokan määritteleminen pieneksi on mielipideasia eikä kiistaton tosiasia. Pinta-alan perusteella kyseessä ei ole huomaamaton rakennelma. Paaluperustuksista johtuen ravintola seisoo välillä kaksikin metriä vedenpinnan yläpuolella ja toisaalta tulvatilanteissa asemakaavan lattiakorkeus ei riitä.

4                          Valittajan toteaa, että kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa on todettu, että paviljonkia on pienennetty alkuperäisistä suunnitelmista mutta pinta-ala ja havainnekuvat ovat kuitenkin edelleen samoja. Näin päättäjille on annettu virheellistä tietoa.

5                          Paviljongin asemakaava on käsitelty irrallisena Eläintarhan­lahden ja Kaisaniemenlahden asemakaavasuunnitelmasta. Tämä vaikeuttaa kokonaisuuden hahmottumista. Museoiden ja Uudenmaan ympäristökeskuksen vastalauseita ei ole otettu huomioon ja havainnemateriaalissa on ollut virheitä ja harhaanjohtavia yksityiskohtia.

 

Lausunto valituksen johdosta

 

Oikeuspalvelut toteaa valituksesta asiakohdittain seuraavaa:

 

1                          Asemakaava-aineistoon kuuluva historiallisen selvitys kertoo alueen rakentumisen erilaisista vaiheista. Se ei ole kuitenkaan asemaakaavan ratkaisujen perustelu, vaikkakin osoittaa alueella, vesialue mukaan lukien, olleen vaihtelevaa käyttöä eri aikoina.

2                          Kantakaupungin yleiskaava 1976:n virkistystä koskeva liitekartta 4. on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Tämän jälkeen on laadittu mm. Kamppi-Töölönlahden osayleiskaava vuonna 1991 ja koko kaupungin yleiskaava 1996 sekä viimeisimpänä oikeusvaikutteinen Helsingin yleis­kaava 2002. Uudemmat yleiskaavapäätökset ovat kor­vanneet edelliset päätökset.

3                          Ravintolapaviljongin kokoluokasta eri ihmisillä on omat mielipiteensä. Paaluperustuksista johtuen ravintolan lattian ja merenpinnan ero vaihtelee. Tämä seikka on otettu huomioon rakennuksen suunnittelua koskevissa asemakaavamääräyksissä.

4                          Lausuntovaiheessa asemakaavan rakennusaloja supistettiin ja täsmennettiin ehdotusvaiheeseen verrattuna. Raken­nusoikeutta ei muutettu. Rajoitetun rakennusalan tavoittee­na oli täsmentää rakennuksen sijaintia ja ulkoista hahmoa ja estää rakennuksen hahmon kasvattamista.

5                          Paviljongin asemakaava on käsitelty osana Eläintarhanlahden ja Kaisaniemenlahden asemakaavasuunnitelmaa OAS - vaiheessa, luonnoksen nähtävillä olon vaiheissa ja yleisötilaisuuksissa. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli samanaikaisesti 1.6.2006 Kaisaniemenlahden ja Eläintar­hanlahden asemakaavaluonnoksen ja ravintolapaviljongin asemakaavan muutosehdotuksen. Asemakaavapäätöstä tehtäessä on ollut käytettävissä kaikki saapuneet lausunnot.

 

Yhteenveto                       Oikeuspalvelut toteaa, että edellä mainittujen seikkojen perusteella kysymyksessä oleva kaava, yleiskaava on maankäyttö- ja rakennuslain 42 §:ssä edellytetyllä tavalla ollut ohjeena asemakaavaa muutettaessa.

 

Oikeuspalvelut toteaa vielä, että valituksissa ei ole esitetty mitään sellaisia seikkoja, joiden vuoksi kaavapäätös olisi kumottava. Kaavamuutos perustuu lain edellyttämiin riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arvioin­tiin sekä täyttää lain asettamat menettely- ja sisältövaatimukset. Kaa­valla ei myöskään aiheuteta laissa tarkoitettua elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä tai koh­tuutonta haittaa.

 

Kaava täyttää myös maankäyttö- ja rakennuslain 54.2 §:n asettamat sisältövaatimukset luoden edellytyksiä hyvälle ja viihtyisälle elinympäristölle eikä myöskään hävitä rakennettuun ympäristöön sisältyviä erityisiä arvoja, kuten valituksissa on esitetty. Kaavan valmistelussa on myös muutoin otettu huomioon lainsäädännön vaatimukset ja kaava on siten lainmukainen. Hallinto-oikeudelle annettavassa lausunnossa tulee siten pyytää valitusten hylkäämistä aiheettomina ja perusteettomina.

 

Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan hallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätös­­tä koskevan valituksen johdosta, jos hallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee antaa asiasta Helsingin hallinto-oikeudelle edellä esityslistalta ilmenevän hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausuntoon perustuvan lausunnon. 

 

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille lausunnon laatimista ja antamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITE

XXXX XXXX:n ym. valitukset Kvston päätöksestä Kallion vesialueen (ravintolapaviljonki) asemakaava-asiassa nro 11562

 

 

 

 

8

LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYSTÄ VALITUKSESTA KALLION TONTIN 299/5 JA KATUALUEEN ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11554)

 

Khs 2006-1605

 

Kaj toteaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyi 14.2.2007 (asia nro 7) 11. kaupunginosan (Kallio) korttelin nro 299 tontin nro 5 ja katualueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 18.5.2006 päivätyn ja 30.11.2006 muutetun piirustuksen nro 11554 mukaisena.

 

XXXX XXXX on tehnyt 24.3.2007 valituksen kaupunginvaltuuston hyväksymispäätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen.

 

./.                   Valitus on esityslistan tämän asian liitteenä.

 

Helsingin hallinto-oikeus pyytää (27.3.2007) kaupunginhallituksen lausuntoa valituksen johdosta.

 

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut lausuu (22.5.2007) asiassa kaupunkisuunnitteluviraston kanssa yhteistyönä valmisteltuna lausuntona mm. seuraavaa:

 

Oikeuspalvelut viittaa asiassa kaupunginvaltuuston kaavapäätöksessä ja kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksissä kaupunginhallitukselle lausuttuun.

 

XXXX XXXX valitus

 

XXXX XXXX on Helsingin hallinto-oikeudelle 24.3.2007 osoittamassaan valituksessa esittänyt, että suunnitellusta rakentamises­ta tulisi luopua tai sijoittaa hotelli olemassa olevan rakennuksen tiloihin rakennusta suurentamatta tai korottamatta.

 

Valituksessa XXXX XXXX katsoo, että hotellisiipi tulee varjosta­maan piharakennuksen asuntoja enemmän kuin tehdyt selvitykset antavat ymmärtää. Uusi rakennus tulee valittajan käsityksen mukaan laskemaan hänen asuntonsa arvoa melu- ja liikennehaittojen vuoksi, minkä vuoksi kaavamuutoksen hakijan tulisi korvata arvon alentuminen tai ostaa asunto.

 

Valituksessa katsotaan, että rakentaminen vaarantaa Asunto Oy Tepon hiljattain tehdyn paalutuksen.

 

Vielä valituksessa esitetään, että päätös tuhoaa historiallisesti arvokkaan miljöön piittaamatta ympäristölle ja asukkaille aiheutuvista haitoista ja omaisuuden arvon alenemisesta.

 

Lausunto valituksen johdosta

 

Asemakaavan muutos

 

Asemakaavan muutoksessa tontti 299/5 on osoitettu liike-, toimisto-, hotelli- ja yhdistystoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (KHY).

 

Helsingin Työväenyhdistyksen (HTY) tontti sijaitsee Siltasaaren tiiviisti rakennetulla korttelialueella. Korttelissa 299 on em. tontin lisäksi liikerakennuksia ja yksi asuinrakennus. Jugendtyylinen työväentalo on valmistunut vuonna 1908 ja sen laajennus vuonna 1925. Rakennuksen osa ulottuu pääsi­säänkäynnin kohdalla katualueelle. Tontilla on lisäksi vuonna 1955 valmistunut toimistorakennus Paasivuorenkatu 5:ssä ja samana vuonna pihalle valmistunut kirjapainorakennus. Tontilla on yksi kellarikerros, johon on ajoyhteys Säästöpankinrannasta.

 

Valituksen kohteena oleva asemakaavan muutos tekee mahdolliseksi rakentaa Paasivuorenkatu 5:n nykyisen toimistorakennuksen ja pihalle suunnitellun uudisrakennuksen käsittävä 130 huoneen hotelli sekä auditorio-, arkisto-, varasto- ja huoltotiloja. Helsingin Työväenyhdistyksen vuonna 1908 valmis­tunut ja vuonna 1925 laajennettu yhdistys- ja ravintolarakennus suo­jellaan sr-1-määräyksellä, joka koskee myös rakennuksen arvokkaita sisätiloja. Vuonna 1955 valmistunut toimistotalo Paa­sivuorenkatu 5:ssä suojellaan kadunpuoleisen julkisivun ja kattomuodon osalta sr-2-määräyksellä.

 

Pihalla sijaitseva kirjapainorakennus puretaan.

 

Asemakaavan muutoksessa tontin rakennusoikeus on 21 000 k-m2, josta hakijan esittämien kerrosalalaskelmien perusteella on 2 272 m2 lisäkerrosalaa. Autopaikat tulee sijoittaa maanalaisiin ti­loihin tontille tai yleiseen maanalaiseen pysäköintilaitokseen ja huolto rakennuksen maanalaisiin huoltotiloihin.

 

Lausuntona valituksessa esitettyjen perusteiden osalta oikeuspalvelut toteaa seuraavaa:

 

Päivänvalon saanti ja varjotarkastelut

 

Asemakaavan laatimisen pohjaksi on tehty selvitys Asunto Oy Tepon pihasiiven päivänvalon saannista keskikesän 21.6. ja syyspäivän tasauksen 23.9. aikoina.

 

Tarkastelussa on esitetty pihasiiven auringonvalon saanti niinä iltapäivän tunteina, jolloin Asunto Oy Tepon pihasiiven asunnot saavat auringonvaloa ja jolloin HTY:n tontin rakennukset voivat varjostaa Asunto Oy Tepon eteläistä pihaa ja pihasiipeä.

 

Tietokoneella tehdyt varjotarkastelut ovat oheisessa liitekuvina ja kesäkuun tarkastelu videona CD:llä. Niissä on vertailtu HTY:n tontin nykyisten ja asemakaavan mukaisten rakennusten tilannetta. Liitekuvissa ja videossa HTY:n pihalla nyt sijaitseva, purettava kirjapainorakennus ja asemakaavan mukainen hotellirakennus on merkitty keltaisella värillä.  

 

Varjotarkastelun perusteella auringonvaloa on keskikesällä kaikilla Asunto Oy Tepon pihasiiven ikkunoilla ja myös pihalla. Keskimääräisen syyspäivän tilanteessa Asunto Oy Tepon ensimmäisen kerroksen asun­tojen, siis myös asunnon F 59, tilanteessa ei tapahdu muutosta, mutta eräiden ylempien kerrosten asuntojen auringonvalon saanti vähe­nee.

 

Huoneiston F 59 näkymät ja valokulma

 

Huoneiston F 59 edessä HTY:n tontilla sijaitsee kolmikerroksinen kirjapainorakennus ja sen yksikerroksinen siipirakennus. Asemakaavan mukaisessa rakentamisessa nämä rakennukset puretaan ja kirjapainorakennuksen paikalle saadaan rakentaa hotellirakennus ja yksikerroksisen siipirakennuksen paikalle saadaan tehdä piha-aluetta (kaavassa ma-alue), jonka alapuolelle saadaan sijoittaa maanalaisia huolto-, varasto-, arkisto- ja teknisiä tiloja. 

 

Kirjapainorakennuksen tilalle suunnitellun hotellirakennuksen kattokorkeus on asemakaavassa määrätty tasolle +18.85, joka on noin 1,5 metriä nykyistä kirjapainorakennusta korkeampi.

 

XXXX XXXX valituksessaan esittämä, asemakaavaluonnoksessa hotellirakennuksen päädyssä tasolle +26.5 määrätty porrastornin yläosa on poistettu asemakaavasta, ja hotellirakennuksen katto on määrätty tällä kohtaa kauttaaltaan tasolle +18.85.

 

Asemakaavassa yksikerroksisen siipirakennuksen paikalle on määrätty piha-alue, jonka korkeus saa olla +6.1. Kun nykyisen siipirakennuksen kattokorkeus on tasolla +8–+10, Asunto Oy Tepon pihasiiven lounaispäädyn asuntojen, myös F 59:n, näkymä ikkunoiden edessä avartuu.

 

Asunto Oy Tepon pihasiiven pohjakerroksen lounaan puoleisen julkisivun lähimpänä uutta hotellirakennusta sijaitsevan asunnon ikkunan suurimmaksi (ja siis näkymältään ahtaimmaksi) valokulmaksi kohti­suo­raan eteenpäin, huoneiston F 59 lattiatasosta noin +5 asemakaavan mukaisen hotellirakennuksen räystääseen mitattuna, muodostuu selvästi alle 40 astetta. Pihasiiven lounaan puoleisten muiden ikkunoiden valokulma on vielä tätä huomattavasti väljempi.

 

Rakentamismääräyskokoelman G1 kohta 2.4.1 määrää etäisyyden asunnon pääikkunan edessä vastapäiseen rakennukseen vähintään yhtä suureksi kuin vastapäisen rakennuksen korkeus asuinhuoneen lattiatasolta mitattuna, eli valokulman tulee olla 45 astetta tai parempi (pienempi asteluku). Asunto Oy Tepon pihasiiven alakerroksessa sijaitsevan asunnon F 59 ikkunoiden eteen asemakaavassa osoitetun hotellirakennuksen kattokorkeudesta +18.85 mitattu valokulma täyttää tämän ehdon.

 

Asemakaavaa käsiteltäessä kaupunkisuunnittelulautakunnassa muistutus- ja lausuntokirjeet on jaettu esityslistan liitteenä lyhentämättöminä. 

 

Valituskirjelmässä esitetyt valokulmaa koskevat väitteet perustuvat ase­makaavaluonnoksessa olleisiin korkeusasemiin, joita asemakaavas­sa on edellä mainitulla tavalla madallettu. Asemakaavaa koskevina väitteet ovat paikkansa pitämättömiä.

 

Hotellin melu- ja liikennehaitat sekä näkyvyys asuntoihin

 

Asemakaavassa on määrätty, että tontin huoltoliikennettä ei saa järjestää katutasossa. Huolto tulee järjestää tontilla rakennusten huoltotiloissa. Näihin on ajoyhteys Säästöpankinrannan puolelta, tontin maanalaisiin tiloihin johtavan ajorampin kautta.

 

Kaikki autopaikat tulee sijoittaa maanalaisiin tiloihin tontilla tai yleiseen maanalaisen pysäköintilaitokseen, jollainen on suunnitteilla mm. Hakaniementorin alle. Hotellin toiminta tai sen maanalaisiin tiloihin määrätty huolto- ja asiakasliikenne ei tuota merkittävästi lisää liikennettä tai melua Paasivuorenkatu 5:n nykyiseen toimisto- ja painotalon toimintaan verrattuna.

 

Hotellihuoneiden ikkunoiden mahdollisesti aiheuttamaa häiriötä naapureille ei voida pitää toimistorakennusten ikkunoiden häiriötä suurempana, hotelliasumisen luonteen perusteella pikemminkin vähäisempänä.

Tilanne näkyvyyden suhteen ei poikkea tavanomaisesta tilanteesta kantakaupungin tiiviisti rakennetuissa osissa.

 

Asemakaavassa on naapuruston asuinolosuhteiden turvaamiseksi ilmanvaihtohormien melutasoa koskeva määräys ja kielto ravintolan ulkotarjoilun järjestämisestä piha-alueella.  

 

Paalutuksen vaarantuminen

 

Asunto Oy Tepon paalutusten ja muidenkin naapurirakennusten rakenteiden osalta asemakaavassa on määrätty, että rakentaminen ei saa aiheuttaa haitallista pohjaveden pinnan alenemista ja että rakentaminen ei saa aiheuttaa vahinkoa rakennuksille eikä metrolle tai muille rakenteille.

 

Yhteenveto                       Oikeuspalvelut toteaa, että asemakaavan muutos on laadittu siten, että maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaiset vaatimukset terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön luomisesta toteutuvat eikä se aiheuta kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen.

 

Kuten edellä on selvitetty, on päivänvalon saantia selvitetty riittävästi ja niiden perusteella annettu kuva olosuhteista on oikea.  Selvitysten perusteella on myös ollut pääteltävissä, että asemakaavan mukainen rakentaminen on mahdollista toteuttaa valokulman osalta rakentamista koskevien määräysten mukaisesti. Tämä tulee tarkemmin vielä selvitettäväksi harkittaessa rakennusluvan myöntämisen edellytyksiä.

 

Samoin on selvitetty asemakaavan mukaisen rakentamisen vaikutuksia naapurirakennusten perustamisolosuhteisiin ja asemakaavamääräyksissä edellytetty ne myös huomioon otettavaksi.

 

Valituksessa ei ole myöskään tuotu esiin mitään sellaisia seikkoja, joiden nojalla olisi pääteltävissä, että asemakaavan muutos aiheuttaisi kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei olisi perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Tilanteessa ei liikenteen, näkymien, näkyvyyden tai muidenkaan valituksessa esiin otettujen seikkojen suhteen tapahdu merkittäviä muutoksia nykytilanteeseen verrattuna.

 

Rakennetun ympäristön arvot on kaavamuutoksessa otettu maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n edellyttämällä tavalla huomioon.

 

Kaavan valmistelussa on myös muutoin otettu huomioon lainsäädännön vaatimukset ja kaava on siten lainmukainen.

 

Oikeuspalvelut toteaa vielä, että valituksessa ei ole esitetty mitään sellaisia seikkoja, joiden vuoksi kaavapäätös olisi kumottava. Kaavamuutos perustuu lain edellyttämiin riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin sekä täyttää lain asettamat menettely- ja sisältövaatimukset. Kaa­valla ei myöskään aiheuteta laissa tarkoitettua elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä tai koh­tuutonta haittaa. Hallinto-oi­keudelle annettavassa lausunnossa tulee siten pyytää valitusten hylkää­mistä aiheettomana ja perusteettomana.

 

Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan hallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätös­­tä koskevan valituksen johdosta, jos hallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee antaa asiasta Helsingin hallinto-oikeudelle edellä esityslistalta ilmenevän hallintokeskuksen oikeuspalveluiden ehdotuksen mukaisen lausunnon.  

 

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille lausunnon laatimista ja antamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITE

XXXX XXXX:n valitus Kvston päätöksestä Kallion tontin 299/5 asemakaava-asiassa nro 11554

 

 

 

 

9

KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTON YLEISKAAVAPÄÄLLIKÖN VIRAN TÄYTTÄMINEN

 

Khs 2007-1360

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (10.5.2007), että kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavapäällikön virka oli haettavana 21.1. – 31.1.2007 ja siitä ilmoitettiin Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa, Uutislehti 100:ssa ja Arkkitehtiuutisissa. Yleiskaavapäällikön virka tuli avoimeksi Pertti Kareen kuoleman johdosta 9.10.2006.

 

Yleiskaavapäällikkö johtaa yleissuunnitteluosastoa. Yleissuunnitteluosasto huolehtii yleiskaavoituksesta sekä kaavoitukseen liittyvistä suunnittelu- ja tutkimustehtävistä. Yleiskaavapäällikkö esittelee kaupunkisuunnittelulautakunnalle osaston toimialaan kuuluvat asiat.

 

Viran pätevyysvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, minkä lisäksi hakijalla tulee olla kokemusta kaupunkisuunnittelusta sekä hallinto- ja johtamistehtävistä. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen täydellinen hallitseminen sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Englannin, ranskan tai saksan kielen taito katsotaan eduksi.

 

Khs on päättänyt viran kokonaispalkaksi 5 518 euroa kuukaudessa.

 

Hakemuksia on tullut määräaikaan mennessä 15 kappaletta. Yhdistelmä viran hakijoista on esityslistan liitteenä.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta

 

Yleiskaavapäällikön virkaa hakeneista kaikki täyttävät viran pätevyys-vaatimukset. Yhdellä hakijoista ei ollut kokemusta kaupunkisuunnittelusta. Kokemusta johtamistehtävissä ei ollut kolmella hakijoista.

 

Helsingin kaupunkisuunnittelun vaativuus ja siihen liittyvien ongelmien monimutkaisuus edellyttävät viran haltijalta kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelun tehtäväkentän sekä erityisesti yleiskaavoituksen laajaa tuntemusta. Virka edellyttää myös vankkaa kokemusta seudullisesta yhteistyöstä.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunnan mielestä pätevyydeltään ja ammattitaidoltaan soveltuvimpia hakijoita ovat XXXX XXXX, Markku Lahti, XXXX XXXX ja XXXX XXXX, jotka kaikki täyttävät viran pätevyysvaatimukset. Mainitut hakijat on haastateltu 1.3. – 15.3.2007. Lisäksi virasto haastatteli XXXX XXXX:n, XXXX XXXX:n, XXXX XXXX:n ja XXXX XXXX:n.

 

Helsingin yleiskaavoitukseen ja muuhun yleissuunnitteluun liittyvät tehtävät ovat erityisen tärkeitä kaupungin strategisen suunnittelun ja tulevaisuuden kannalta. Helsingin, Helsingin kaavoituskäytännön ja kaupungin hallinnon tuntemuksesta on etua tehtävän menestyksellisen hoitamisen kannalta. Tärkeätä on myös yhteistyön sujuvuus viraston johdon sekä keskushallinnon ja muiden hallintokuntien, yhteistyökumppaneiden ja asukkaiden kanssa.

 

Hakijoista vs. yleiskaavapäällikkö Markku Lahti on kaupunkisuunnittelulautakunnan mielestä pätevin yleiskaavapäällikön virkaan. Markku Lahti on toiminut yleiskaavapäällikön viran sijaisena 10.10.2006 lähtien, joten kokemusta viran hoitamisesta on kertynyt noin 7 kuukauden ajalta. Markku Lahti on työskennellyt pitkään Helsingin yleiskaavoitukseen liittyvissä tehtävissä. Kaupunkisuunnitteluvirastossa Markku Lahti on yleiskaavatoimiston toimistopäällikkönä vastannut käynnissä olevan kehityskuvan valmistelusta.

 

Markku Lahti on hankkinut yleiskaavoitukseen liittyvissä tehtävissä laajan yhteistyöverkoston kaupungin eri hallintokuntiin, seudun kuntiin ja seudullisiin organisaatioihin. Hän on myös osallistunut erilaisten kansainvälisten verkostojen toimintaan.

 

Markku Lahti on osoittanut kaikissa kaupunkisuunnitteluun liittyvissä hankkeissa hyvää ammattitaitoa, luovuutta ja yhteistyökykyä, mitkä ovat välttämättömiä viran menestykselliselle hoitamiselle. Yleiskaavapäällikön viran sijaisuuden hän on hoitanut kiitettävästi osaston henkilökuntaa innostaen.

 

Virkaan hakeneista ja haastatelluista henkilöistä myös Olavi Veltheim, Pekka Normo ja Harri Hietanen ovat soveltuvia viran hoitamiseen, edellä mainitussa järjestyksessä.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti esittää lausuntonaan kaupunginhallitukselle, että kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavapäällikön virkaan tulisi valita vs. yleiskaavapäällikkö Markku Lahti.

 

./.                   Kaj toteaa, että yhteenveto hakijoista on esityslistan tämän asian liitteenä 1.

 

Hakemusasiakirjat kokonaisuudessaan ovat nähtävillä Khn kokouksessa.

 

Kaj ilmoittaa yhtyvänsä lautakunnan esitykseen valittavan henkilön osalta.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee ottaa kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavapäällikön virkaan arkkitehti Markku Lahden 5 518 euron kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin toistaiseksi.

 

Mikäli virkaan otetaan henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan otettaessa, päätös on ehdollinen, kunnes kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut viranhaltijan ottamisen. Selvitys on esitettävä kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksisaannista lukien.

 

Pöytäkirjanote virkaan valitulle ja oikaisuvaatimusohjein muille hakijoille, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITE

Yhdistelmä yleiskaavapäällikön viran hakijoista

 

 

 

 

10

21.5.2007 ja 4.6.2007 pöydälle pantu asia

ESITYS PERHONKADUN ASEMAKAAVAN MUUTTAMISESTA

 

Khs 2007-193

 

Kaj toteaa, että Khs on Kvston 31.5.2006 tekemien päätösten täytäntöönpanon yhteydessä edellyttänyt, että kiinteistöviraston tilakeskus valmistelisi ao. hallintokuntien kanssa kaavamuutoksen Perhonkadun katkaisemiseksi Hietaniemenkatu 9:n rakennuksen pituiselta matkalta. Kehotus on annettu Hietaniemenkatu 5:een sijoitettavan asunnottomien palvelukeskuksen hankesuunnitelmaa koskevan päätöksen yhteydessä.

 

./.                   Sosiaaliviraston asiaa koskeva kirje on esityslistan tämän asian liitteenä nro 1, sijaintikartta liitteenä nro 2 ja jäljennös voimassa olevasta ase­makaavasta liitteenä nro 3.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (18.1.2007) seuraavaa:

 

Aloite                                 Sosiaalivirasto on 23.8.2006 tehnyt esityksen asemakaavan muuttamiseksi siten, että Perhonkatu katkaistaisi osoitteessa Hietaniemenkatu 9 sijaitsevan päiväkoti Leppäsuon tontin kohdalta, katualue liitettäisi osak­si viereistä Perhon kenttä -puistoa ja aidattaisi. Toimenpiteen seurauksena jalankulku Perhonkadulla estyisi Mechelininkadun ja Lapuankadun välillä. Hakemusta perustellaan lasten turvallisuuden takaamisella.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta

 

Nykyinen tilanne

 

Perhonkatu

 

Perhonkatu välillä Lapuankatu–Mechelininkatu on 5 metriä leveä, voimas­sa olevassa asemakaavassa nro 6641 yleiselle jalankululle ja huoltoajolle osoitettu katu. Paitsi päiväkoti Leppäsuota, kadulle aukeavat myös ravintolakoulu Perho ja sen tilausravintola, Helsingin kauppakorkeakoulun Arkadia-rakennus sekä kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan Casa Academica -rakennus. Kadun varrella Mechelininkadun puolella on Esson jakeluasema. Perhonkadulta ei ole suojatieyhteyttä Mechelininkadun yli.

 

Vuodesta 1987 on läpiajo Perhonkadulla estetty päiväkoti Leppäsuon kohdalla ajoestein. Päiväkodin toimintaa ajatellen katu on siis erittäin turvallinen.

 

Päiväkoti Leppäsuo

 

Noin 90 hoitopaikan päiväkoti Leppäsuo toimii Hietaniemenkatu 9 / Per­honkatu 8:n kiinteistössä, pääasiassa sen toisessa kerroksessa. Rakennuksessa on tiloja myös nuorisoasiankeskuksella ja terveysvirastolla. Lasten lähiulkoilualueena on Perhonkadun toisella puolella oleva puisto Perhon kenttä. Perhonkadun puolella rakennuksen ja kadun välissä tontilla on 7 m leveä istutettu alue. Tonttia ei ole aidattu. Päiväkotitontilla 13/434/2 on voimassa 8.12.1971 vahvistettu asemakaava nro 6641, jonka mukaan se on virasto- ja sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YHS).

 

Kiinteistö peruskorjataan v. 2008–2009. Tässä yhteydessä päiväkodin tilat siirretään kokonaan rakennuksen maantasokerrokseen, johon liittyvät ulkoalueet voidaan silloin ottaa yksinomaan päiväkodin käyttöön.  Noin 370 m2:n suuruinen sisäpiha kunnostetaan lasten leikkialueeksi. Muutosten seurauksena päiväkodin toimintaedellytykset ja henkilökunnan työolosuhteet paranevat nykyiseen verrattuna huomattavasti, ja päiväkodilla on mahdollisuus ottaa tontti nykyistä näkyvämmin haltuunsa.

 

Perhon kenttä

 

Perhonkadun ja Arkadiankadun varrella sijaitsevan Etu-Töölön yläasteen koulun ja lukion välissä olevan puiston asemakaava nro 7713 on vahvistettu 8.5.1978. Puiston pinta-ala on noin 1 710 m2. Koulun pihalta johtaa portaat puistoon, jonka itä- ja länsireunassa on jalankulkuyhteys koulutontin ja Perhonkadun välillä. Perhonkadun puoleisella reunalla kasvaa kookkaita puita. Puistosta noin 1 150 m2:n suuruinen alue on aidattu leikkipaikaksi. Puinen aita on vanha ja huonokuntoinen, eikä sen portti ole päiväkodin sisäänkäynnin kohdalla.

 

Muut kiinteistöt

 

Helsingin kauppakorkeakoulun Arkadia-rakennukseen (Perhonkatu 9) on Perhonkadulta sekä sisäänkäynti että tonttiliittymä.

 

Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan Casa Academica -rakennuk­seen (Perhonkatu 6) on Perhonkadulta kaksi sisäänkäyntiä, joista toinen pohjakerroksessa sijaitsevaan lounasravintola Pastilliin. Rakennuk­sessa on tiloja myös mm. Svenska handelshögskolanilla. Tontin Perhon­kadun puoleisella sivulla on ajoluiska pysäköintikellariin.

 

Ravintolakoulu Perhon (Perhonkatu 11) sisäänkäynti on Perhonkadulta, aivan puiston rajalta. Vieressä on tilausravintolan Perhon sisäänkäynti. Ravintolakoulu on noin 500 hengen opiskelu- ja työpaikka. Tilausravintolaa käytetään paljon erilaisten perhejuhlien ja esimerkiksi muis­totilaisuuksien pitopaikkana. Ravintolakoulu Perhon työmatka- ja asiakasliikenne perustuu julkisen liikenteen käyttöön. Jalankulkuyhteys kouluun ja sen kahteen ravintolaan Kampin sekä Runeberginkadun–Arkadiankadun suunnalta kulkee Perhonkadun kautta.

 

Asuntola- ja palvelukeskushanke

 

Sahaajankadun lopetettavalle asuntolalle korvaavaa paikkaa etsinyt, sosiaaliviraston asettama työryhmä päätyi 31.1.2006 yksimielisesti ehdottamaan asuntolan ja asunnottomien palvelukeskuksen sijoittamista Hietaniemenkatu 5 b:n asuntolakiinteistöön. Hietaniemenkatu 5 b katsottiin ehdolla olevista parhaaksi vaihtoehdoksi mm. sen vuoksi, ettei rakennuksen käyttämiseksi tähän tarkoitukseen tarvita asemakaavan muutosta.

 

Kuitenkin sosiaalivirasto sisällytti asuntolaa ja palvelukeskusta koskevaan esitykseensä sosiaalilautakunnalle 20.4.2006 Perhonkadun sulkemisen niin, että päiväkoti Leppäsuon tontilta olisi välitön yhteys puistossa sijaitsevalle ulkoleikkialueelle, eli asemakaavan muuttamisen.

 

Hietaniemenkatu 5 b rakennuksessa toimii tällä hetkellä mm. A-klinik­kasäätiön nuorisoasema ja huumevieroitukseen erikoistunut Hietalinnayhteisö, Alvi ry:n kaksi mielenterveys- ja päihdeongelmaisten kuntoutukseen tarkoitettua asumisyksikköä sekä AIDS-tukikeskus.

 

Päiväkoti Leppäsuossa hoidettavana olevien lasten turvallisuus

 

Liitettynä Hietaniemenkatu 5 b:n asuntolahankkeeseen sosiaaliviraston aloite Perhonkadun katkaisemiseksi perustuu oletukseen, että asuntolan ja palvelukeskuksen asiakkaat muodostavat uhkan päiväkodissa hoidettavana olevien lasten turvallisuudelle, ja heidän liikkumisensa Perhonkadulla pitäisi siitä syystä estää. Kuitenkin sosiaaliviraston ja kiinteistöviraston kaupunginhallitukselle tekemässä ympäristöselvityksessä 8.5.2006 todetaan, ettei asunnottomien päiväkodeille aiheuttamia häiriöitä ole tiedossa.

 

Päiväkoti Leppäsuon sisäänkäynnin etäisyys palvelukeskuksen portista on noin 90 metriä. Jalankulkureitit palvelukeskukseen Arkadiankadun, Runeberginkadun tai Mechelininkadun suunnalta eivät johda ensisijaisesti Perhonkadulle, vaan Hietaniemenkadulle ja Lapuankadulle.

 

Helsingin kaupungin sosiaalivirastolla on eri puolilla kaupunkia yli 320 kaupungin omaa tai ostopalvelupäiväkotia. Suuresta päiväkotitiheydestä johtuen ei voida välttää tilannetta, että niistä joidenkin läheisyydessä sijaitsee asuntola. Huomattavan suuri osa kantakaupungin päiväkodeis­ta toimii myös kiinteistöissä, joissa ei ole pihaa lainkaan, tai se on niin pieni, että lasten päivittäinen ulkoilu tapahtuu jossain lähiseudun puistossa. Ulkoleikkialueille kuljetaan silloin katuja pitkin. Päiväkotien lähikatuja ei lasten turvallisuuteen vedoten ole kuitenkaan suljettu liiken­teeltä silloinkaan, kun naapurina on asuntola.

 

Koska päiväkoti Leppäsuon sisäänkäynti tulee peruskorjauksen jälkeenkin olemaan Perhonkadulta, olisi sosiaaliviraston esityksen mukaisessa aitauksessa oltava portit kadun molemmista päistä, jolloin puiston läpi kulkeminen olisi mahdollista. Aitaamisen seurauksena kulkeminen Perhonkadulla epäilemättä hankaloituisi ja kulkijoiden määrä vähenisi, mutta samalla heikkenisi myös alueeseen kohdistuva sosiaalinen kontrolli.

 

Puistot ovat yleisiä alueita kuten kadutkin. Yleisillä alueilla kulkemiseen on kaikilla oikeus. Mikäli halutaan muodostaa suljettu alue, jolla liikkujista päiväkodin henkilökunta saa päättää, pitäisi puisto ja Perhonkadun katualue muuttaa osaksi päiväkotikiinteistöä.

 

Päiväkodissa hoidettavana olevien lasten turvallisuuden perusta on ammattitaitoisen ja vastuuntuntoisen henkilökunnan läsnäolo sekä sisätiloissa että ulkoilun aikana. Kaupunkisuunnitteluviraston mielestä hoitajien seurassa tapahtuva, viisi metriä leveän jalankulkukadun ylitys ei muodosta sellaista vaaraa lasten turvallisuudelle, että se edellyttäisi kadun sulkemista kaikilta muilta kadun käyttäjiltä. Kadun katkaiseminen jalankululta aiheuttaisi kohtuutonta haittaa muille kadun käyttäjille, eten­kin ravintolakoulu Perhon ja sen kahden ravintolan toiminnalle ja asiakasliikenteelle.

 

Kantakaupungin päiväkotien joukossa tulevat päiväkoti Leppäsuon toimintaedellytykset kiinteistön peruskorjauksen jälkeen olemaan varsin hyvät. Toiminnan turvallisuuteen liittyviä tekijöitä voidaan peruskorjauksen yhteydessä parantaa sosiaaliviraston ja rakennusviraston yhteistyönä, päiväkodeissa yleensä käytössä olevin keinoin. Tällaisia keinoja voisivat olla esimerkiksi päiväkotikiinteistön aitaaminen ja päiväkodin näkyvyyden parantaminen katukuvassa, puistossa olevan leikkialueen aitauksen uusiminen ja sen portin sijoittaminen päiväkodin sisäänkäynnin kohdalle sekä puistoleikkipaikan osoittaminen ensisijassa päiväkodin käyttöön sen aukioloaikoina. Niin haluttaessa puisto on myös mahdollista kytkeä asunnottomien palvelukeskukseen tulevan kameravalvonnan piiriin, johon liittyy palvelukeskuksen toimintaan kuuluva henkilökunnan ympärivuorokautinen päivystys ja lähiympäristössä tapahtuva partiointi.

 

Hietaniemenkatu 5 b:n asuntola ja palvelukeskus on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2008. Samaan aikaan alkaa päiväkoti Leppäsuon kiinteistön peruskorjaus. Kun päiväkoti avataan uusissa tiloissa vuonna 2009, on Hietaniemenkatu 5 b:n asuntolan toiminnasta kokemusta vuoden ajalta. Tällöin sosiaalivirastolla on mahdollisuus arvioida tilanne uudelleen saatujen kokemusten perusteella.

 

Edellä esitettyyn viitaten kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että sosiaaliviraston ehdotus asemakaavan muuttamisesta niin, että osa Perhonkadusta liitetään puistoon ja suljetaan aitaamalla yleiseltä jalankululta, ei anna tässä vaiheessa aihetta toimenpiteisiin. Kaupunginhallituksen kehotuksen ja sosiaaliviraston esityksen mukaiseen kaavamuutosprosessiin voidaan ryhtyä aikanaan, mikäli siihen osoittautuu tarvetta.

 

Sosiaalivirasto on antanut (9.5.2007) seuraavan vastaselityksen kiinteistölautakunnan lausunnon johdosta:

 

Kaupunginhallitus päätti 22.5.2006 hyväksyä sosiaalilautakunnan esittämien periaatteiden mukaisesti asunnottomien palvelukeskuksen hankesuunnitelman osoitteessa Hietaniemenkatu 5. Hyväksyessään hankesuunnitelman kaupunginhallitus päätti kehottaa tilakeskusta valmistelemaan asianomaisten hallintokuntien kanssa kaavanmuutoksen Perhonkadun katkaisemiseksi Hietaniemenkatu 9 rakennuksen pituiselta matkalta.

 

Sosiaalivirasto teki esityksen 23.8.2006 Perhonkadun asemakaavan muuttamisesta niin, että katualue liitetään osaksi viereistä puistoa ja aidataan lasten turvallisuuden takaamiseksi.

 

Sosiaalivirastossa ja päivähoidon vastuualueella on seurattu asemakaavaprosessia ja tuotu sen eri vaiheessa esiin näkemykset päivähoidon toivomista turvallisuutta parantavista järjestelyistä. Päivähoidon vastuualue oli mukana, kun vanhempia kuultiin mm. vanhemmille järjestetyssä tiedotustilaisuudessa toukokuussa 2006. Sosiaalivirasto pitää edelleen tärkeänä, että kaikki turvallisuuden kannalta tarpeelliset toimenpiteet tehdään ennaltaehkäisevästi.

 

Päiväkoti Leppäsuo on menossa peruskorjaukseen ja samoihin aikoihin peruskorjataan myös puisto, jossa lapset nykyisellään ja tulevaisuudessakin ulkoilevat. Näin ollen on luontevaa, että ulkoiluun ja puistoon kulkuun liittyvät turvallisuustekijät otetaan huomioon peruskorjauksen yhteydessä.

 

Edellä esitetyn perusteella sosiaalivirasto katsoo, että Perhonkadun asemakaavamuutos tulee toteuttaa sosiaaliviraston esityksen mukaisesti.

 

Todettakoon vielä, että valitus palvelukeskuksen hankesuunnitelmasta on edelleen hallinto-oikeuden käsiteltävänä.

 

Kaj viittaa kaupunkisuunnittelulautakunnan lausuntoon ja sosiaaliviraston vastaselitykseen 9.5.2007 ja toteaa, että parhaat edellytykset tarkas­tella kysymystä Perhonkadun katkaisemistarpeesta ovat käsillä siinä yhteydessä, kun päiväkoti Leppäsuon peruskorjaus tulee ajankohtaiseksi. Tuolloin voitaisiin koota eri osapuolten ideat ja toimenpide-ehdo­tukset yhteen ja katsoa, mikä toimenpidekokonaisuus tuo parhaat ratkaisut havaittuihin epäkohtiin. Osapuolina ja kuultavina tahoina yhteistyössä voisivat tuolloin olla mm. kaupunkisuunnitteluviraston, sosiaaliviraston, kiinteistöviraston tilakeskuksen, päiväkodin ja asuntolan työntekijöiden, lasten vanhempien, alueen asukkaiden, Perhonkadun varren kiinteistöjen ja mahdollisesti myös poliisin edustajat.

 

Kaj toteaa vielä, että kaupunkisuunnitteluviraston 29.5.2007 paikalla tekemän katselmuksen perusteella vuonna 1987 päätettyä katkaisua ei ollut toteutettu, mistä on informoitu rakennusvirastoa.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee merkitä saadun selvityksen tiedoksi ja todeta, että kaavamuutos ei juuri nyt ole ajankohtainen, mutta siihen ryhdytään tarvittaessa myöhemmin.

 

Samalla kaupunginhallitus kehottanee rakennusvirastoa toteuttamaan 9.3.1987 päätetyn Perhonkadun pihakatu- ja kevyen liikenteen järjestelyn välittömästi.

 

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, kiinteistöviraston tilakeskukselle, sosiaalivirastolle ja rakennusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITTEET

Liite 1

Sosiaaliviraston kirje 23.8.2006/30

 

Liite 2

Sijaintikartta

 

Liite 3

Jäljennös asemakaavasta nro 6641

 

 

 

 

11

21.5.2007 ja 4.6.2007 pöydälle pantu asia

AURINKOLAHDEN VENESATAMAAN KOHDISTUNUT ALUEVARAUSPYYNTÖ JA EHDOTUS ASEMAKAAVAN MUUTTAMISEKSI

 

Khs 2006-2128

 

Tiivistelmä                         Liikuntalautakunta on Aurinkolahden venekerhon pyynnöstä tehnyt Khlle varausesityksen Vuosaaren Aurinkolahden Aukion eteläpäässä olevasta 550 m2:n alueesta paviljonkirakennuksen suunnittelua varten. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta, joka on asemankaavan mukainen. Hanketta vastustavan mielipiteen ovat esittäneet kirjelmin alueen asukasyhdistys, alueen kaksi asuinosakeyhtiötä sekä useat alueella asuvat. Perusteena mm. että asukkailla ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa hankkeeseen sekä liikenteelliset ja maisemalliset syyt. Esityksessä ehdotetaan, että varaus hylätään.

 

Lisäksi esitetään, että alueen asemakaavaa tarkistetaan niin, että tutkitaan mm. mahdollisuudet rakennusoikeuden huomattavaksi pienentämiseksi tai tarvittavan rakennusoikeuden osoittaminen maisemallisesti vähemmän herkkään paikkaan.

 

Liikuntalautakunnan varausehdotus

 

Liikuntalautakunta mainitsee (19.9.2006) mm., että Aurinkolahden Venekerho on 24.5.2006 päivätyllä hakemuksella pyytänyt Aurinkolahden Aukion eteläpäähän varatun paviljonkirakennuksen vuokraoikeutta suunnittelua varten.

 

Hyväksytyssä kaavassa on rakennusoikeutta 550 m2 yhteen kerrokseen rakennettuna. Kaavoittajan toive oli että rakennuksen palvelutarjontaa tulisi kohdistaa laajalle ihmismäärälle ja erilaisiin ulkoilumuotoihin. Käytettävä rakennusoikeus selviää arkkitehtisuunnittelun myötä.

 

Alustavassa suunnitelmassa rakennukseen tulisi veneilyä ja ulkoilua tukevia toimintoja mm. venekerhon kokoustilat, vuokrattavia saunatiloja, uimapaikka myös talvisin, vierassatamapalveluita (suihkut, venepaikat yms.), vapaa-ajan välineiden vuokraus (kanootit, sukset, luistimet, lumikengät yms.), jäätelö-/limukioski sekä ravintola. Lisäksi alueella olevan Taiteilijatalon väki on esittänyt kiinnostustaan järjestää tiloissa näyttelyitä, mikäli sellaisia tiloja voidaan rakentaa.

 

Liikuntalautakunta puoltaa hanketta ja esittää alueen varaamista paviljonkirakennuksen suunnittelua varten. Lautakunta toteaa, että Aurinkolahden venesatama sijaitsee Helsingin Vuosaaren (54) kaupunginosas­sa, rekisterinumero 91–54–9906-15. Venesatama-alue muodostuu 44 288 neliömetrin alueesta, joka on pääsääntöisesti vesialuetta. Alueella on voimassa asemakaava nro 10610, joka on vahvistettu 26.11.1999. Venesatama-alueelle on osoitettu rakennusoikeutta 550 neliömetriä aallonmurtajan rannan puoleiseen päähän sekä venesatamaan kuuluvalle vesialueelle 200 neliömetriä.

 

Lautakunta päätti esittää Khlle, että se varaisi Aurinkolahden Venekerho ry:lle 54. kaupunginosassa (Vuosaari), Aurinkoranta nimisen kadun päässä sijaitsevan liitteenä 1 olevaan karttaan merkityn 550 neliömetrin suuruisen maa-alueen vapaa-ajan ulkoilu- ja veneilytoimintaa palvelevan ”paviljonki” rakennuksen suunnittelua varten ajaksi 1.11.2006—31.10.2007 seuraavin ehdoin:

 

1.        Varausmaksu on 135 euroa ja se on maksettava 30.11.2006 mennessä kaupungin lähettämää laskua vastaan Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallintaan tai kaupungin osoittamalle pankkitilille.

Maksusuorituksen viivästyessä varauksensaaja on velvollinen maksamaan erääntyville saataville maksupäivään asti korkoa ja perimispalkkiota kaupunginhallituksen vahvistaman päätöksen mukaisesti.

2.        Nyt varattavan alueen rajoja tarkistetaan alueesta tehtävän vuokrasopimuksen yhteydessä. Varauksensaajan tulee esittää vuokraushakemus hyvissä ajoin ennen varausajan päättymistä.

3.        Varattava alue on liikuntaviraston käytössä siihen saakka, kunnes alueesta solmittava vuokrasopimus alkaa.

4.        Vuokrasopimuksen on oltava voimassa ennen kuin rakennuslupa myönnetään.

5.        Helsingin kaupunki ei vastaa siitä vahingosta, mikä varauksensaajalle saattaa aiheutua siitä, ettei hankkeelle saada rakennuslupaa tai ettei varsinaista maanvuokrausta voida solmia.

6.        Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle aiheutuneista kustannuksista, mikäli päätös oikaisuvaatimuksen tai kunnallisvalituksen johdosta muuttuu tai kumoutuu.

 

Aluevarauksen hylkäämistä koskevat kannanotot ja ehdotus
asemakaavan muuttamiseksi

 

Helsingin Aurinkolahti-Seura ry on 30.9.2006 päivätyllä kirjeellään vastustanut aluevarausta ja vaatinut liikuntalautakunnan esityksen kumoamista. Seura perustelee vaatimusta mm. sillä, että kyseessä on maisemallisesti arin kohta, josta on tullut Aurinkolahden symboli. Seura toteaa mm., että mereen pengerretty, ympäristöään korkeampi niemeke näkyy koko Aurinkolahden ranta-alueelle ja laajemminkin, mm. noin puoli kilometriä pitkälle uimarannalle sekä sen suuntaiselle tyylikkäästi rakennetulle ja suositulle Aurinkorannan kävelyreitille.

 

Maisemallisesti rakennus peittäisi lähes kokonaan Aurinkolahden helmen eli vapaan merimaiseman suurelta osalta Aurinkolahden aukiota ja puistotietä sekä laajemminkin. Samoin monien rannan tuntumassa olevien asuntojen näköalat huononisivat ratkaisevasti. Aukiolta ja mainitulta niemekkeeltä alueen asukkaan ja satunnaiset kävijät ovat päässeet ihailemaan Helsingissä ainutlaatuista avointa merinäkymää. Niemeke on lisäksi lähes ainoa paikka, jossa alueen huonosti liikkumaan kykenevät asukkaat pääsevät avoimen meren tuntumaan. Rakennushanke veisi suureksi osaksi tämän mahdollisuuden.

 

Helsingin Aurinkolahti-Seura vastustaa jyrkästi tämän ympäristöönsä varsin voimakkaasti vaikuttavan rakennushankkeen viemistä eteenpäin ennen kuin siitä käydään avoin julkinen keskustelu. Siinä tulee selvittää mm. miten suuresta rakennuksesta on kysymys suhteessa ehdotettuun paikkaan, mitä toimintoja suureen rakennukseen todella tulisi, miten sen aiheuttama liikenne ja pysäköinti hoidettaisiin, miten se vaikuttaisi alueen maisemaan eri suunnilta tarkasteltuna ja miten se muutoin vaikuttaisi ympäristöön.

 

Mm. rakennuslaki edellyttää vastaavissa hankkeissa tiedottamista ja päätöksiä edeltävää keskustelua. Tästä hankkeesta ei ole tiedotettu asianmukaisesti eikä asukkailla näin ole ollut mahdollisuutta käydä vuo­ropuhelua siitä eikä sen vaikutuksista. Hanketta on tähän asti viety eteenpäin täysin julkisuudelta salassa. Siitä ei ole edes pyydettäessä saatu tarvittavia tietoja. Julkisuuteen tullut aikataulu on täysin epärea­listinen.

 

Seura on 18.12.2006 päivätyllä kirjeellään esittänyt alueen asemakaavan muuttamista siten, että Aurinkolahden aukion edustalla olevalle niemekkeelle merkitty 550 m2:n suuruinen rakennusoikeus pienennetään enintään 100 m2 käsittäväksi ja sen käyttötarkoitukseksi osoitetaan kahvilatoiminta.

 

Yhdistys perustelee ehdotustaan mm. sillä, että ensimmäiset asukkaat muuttivat alueelle vasta asemakaavan hyväksymisen jälkeen eikä asukkailla ole ollut mahdollisuutta lausua mielipidettä asemakaavan sisällöstä. Seura toteaa lisäksi, että asemakaavasta laadittu havainnekuva antaa virheellisen kuvan po. rakennusoikeuden ja rakennetun niemekkeen suhteista. Sama kuva on ollut ja on edelleenkin esillä alueella kertomassa siihen tutustuville mm. rannasta.

 

Asemakaavaa laadittaessa myöskään liikennekysymyksiä ei ole riittävästi selvitetty. Mereen työntyvälle niemekkeelle rakennettavan suuren ja monia toimintoja sisältävän rakennuksen synnyttämä liikenne ja pysäköinti tulisi vakavasti häiritsemään rannan vilkasta jalankulkua ja aiheuttaisi vakavia turvallisuusongelmia. Satojen metrien päässä oleva pysäköintialue ei tyydyttäisi rakennuksessa asioivia, vaan syntyisi luvatonta pysäköintiä aukiolle, jalankulkuteille ja tonteille.

 

Helsingin Aurinkolahti-Seura ei vastusta palvelujen lisäämistä rannan tuntumaan. Sen sijaan seura katsoo, että esitetty paikka koko ranta-alueen maisemallisesti kaikkein arimmalla ja näkyvimmällä kohdalla on isolle rakennukselle ehdottomasti väärä. Rannan tultua nyt valmiiksi rakennetuksi, voidaan lopputulos todeta onnistuneeksi. Sen sijaan voidaan selvästi nähdä po. rakennushanketta koskevan asemakaavaratkaisun virheellisyys. Se voidaan todeta myös paikalla tarvittavassa katselmuksessa.

 

Ranta-alueella mahdollisesti tarvittavat lisätilat voidaan sijoittaa mantereelle nykyisiin rakennuksiin tai esimerkiksi venekerholle varatun pysäköintialueen tuntumaan Juhannusruusunkujan päähän rakennettavaan rakennukseen. Siellä ne eivät pilaisi koko Aurinkolahden upeinta merimaisemaa. Seuran käsityksen mukaan po. niemekkeelle voidaan rakentaa oleellisesti pienempi, enintään 100 m2:n suuruinen, kahvilan sisältävä paviljonkimainen rakennus.

 

./.                   Jäljennökset kirjelmistä kokonaisuudessaan ovat esityslistan tämän asian liitteinä 2–5.

 

Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa (1.11.2006) Aurinkolahti-Seuran 30.9. päivätyn kirjeen johdosta antamassaan lausunnossa esitettyä aluevarausta mm. seuraavasti:

 

Kaavan tavoitteet Aurinkorannassa

 

Kaavan tavoitteeksi asetettiin, että merenranta on helposti saavutettavissa, kaikkien käytössä ja koko vuoden aktiivinen, ranta on rakennettu ja alueelle identiteetin antava. Venesataman ja uimarannan toteuttaminen rakennuksineen ja rakenteineen palvelee asetettua tavoitetta.

 

Venesataman paviljonkirakennuksen aluevaraus kaavoituksessa

 

Aurinkolahdesta järjestettiin kansainvälinen suunnittelukilpailu v. 1996. Venesatama sisältyi voittaneeseen ehdotukseen. Venesatamarakennus oli nykyisen korttelin 54273 (Aurinkoranta 6–8) kohdalla. Havainne­kuvassa rakennus on pinta-alaltaan 520 m2.

 

Kilpailun voittaja teki 1997 alueelle jatkotyön, jossa venesataman paviljonkirakennus esitettiin paikkaan, johon se sittemmin on merkitty kaavaan (Aurinkorannan uloimman kärjen jatkeeksi). Havainnekuvassa rakennuksen pinta-ala on 400 m2.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Aurinkolahden asemakaavaluonnoksen 30.10.1997. Luonnos sisälsi venesataman ja sillä 760 m2 kokoisen I-kerroksisen rakennusalan. Kerrosalaa ei määritelty. Luonnoksesta saaduissa mielipiteissä esitettiin tanssipaviljongin sijoittamista alueelle.

 

Julkisista ulkotiloista v. 1998 laaditussa yleissuunnitelmassa havainnekuvassa on ko. paikalla 350 m2 kokoinen rakennus ja lännempänä 160 m2 rakennus.

 

Asemakaavassa 10610 (vahvistettu 13.10.1999) on venesatama (LV). Venesatamassa on kaksi I-kerroksista rakennusalaa. Toisen pinta-ala on n. 1 250 m2, ja rakennusoikeus on 550 k-m2. Toisen pinta-ala on n. 300 m2 ja rakennusoikeus 200 k-m2. Kaava sallii tanssipaviljongin rakentamisen venesatamaan. Satamassa on myös määritelty vesialueena säilytettävät alueen osat sekä venelaitureiden ja aallonvaimentimen paikat.

 

Kaavan havainnekuvan totuudellisuus

 

Aurinkoranta on merta kohti suuntautuvalta osaltaan toteutettu kaavan katualueen levyisenä, siten että itäsivun penger sijoittuu puoliksi katualueelle ja puoliksi uimaranta-alueelle. Katu sijoittuu kahteen eri korkeustasoon. Kadun jatkeena olevalle venesataman rakennusalalle suunniteltiin ja toteutettiin katusuunnittelun ja -rakentamisen yhteydessä tilapäisratkaisu, koska rakennushanketta ei ollut näköpiirissä. Alue on kahdessa tasossa, osin kaavan aluerajausta leveämpi, osin kapeampi.

 

Kaavassa rakennusala on 1 250 m2 ja rakennusoikeus 550 m2. Rakennus käyttää vajaat puolet rakennusalasta. Rakennusalan leveys on 18,5 m. Havainnekuvassa näytetty rakennus on 12 m leveä, ja pinta-ala 700 m2, mikä riittää kattamaan hankkeeseen kerrosalan lisäksi mahdollisesti tulevat terassit tai katokset. Vapaa kulku venesataman ulkokärkeen ja aallonmurtajalle on järjestettävä havainnekuvan osoittamalla tavalla.

 

Maisema ja arkkitehtuuri

 

Rakennuspaikka on maisemallisesti erittäin tärkeä ja hankkeen suunnitteluun tulee panostaa alusta alkaen. Hankkeelle on valittava hyvä suunnittelija ja suunnitelman on oltava korkeatasoinen.

 

Katutasossa rakennus rajaa näkymää, mutta hyvällä arkkitehtuurilla tuo siihen lisäarvoa. Rantakortteleiden asunnot sijaitsevat toisesta kerroksesta ylöspäin, ja voivat katsoa yksikerroksisen venesatamarakennuksen yli. Maiseman katselumahdollisuus venesataman ulkokärjestä ja aallonmurtajalta on mahdollista järjestää.

 

Liikenne      Aurinkorannalla on huoltoajo sallittu. Tavoitteena on huoltoliikenteen pysyminen vähäisenä. Venesataman pysäköinti on sitä varten varatulla tontilla Juhannusruusunkuja 3:ssa, ei rannalla (pysäköintitontti 54273/3). Myös suunnitteilla olevan rakennuksen pysäköinti on sijoitettava kyseiselle tontille.

 

Hankkeen julkisuus

 

Aurinkolahden venekerhon hakemus kohdistuu alueeseen, joka on kaavoituksessa varattu rakentamiseen vuodesta 1997. Ensimmäiset tontit alueelta luovutettiin v. 1998. Rakentaminen alkoi v. 2000. Kaavavaraus on ollut tiedossa koko Aurinkolahden asuntojen markkinoinnin ajan.

 

Rakennushankkeen osalta julkisuus toteutuu osana rakennuslupaprosessia.

 

Alueen varaaminen suunnittelua varten

 

Kaupunkisuunnitteluviraston näkemyksen mukaan esitys alueen varaamisesta suunnittelua varten on asemakaavan mukainen. Alustavan suunnitelman toiminnallinen sisältö tukee kaavan tavoitteita. Hankkeen tilaohjelman kaavanmukaisuus ja tarkoituksenmukaisuus on kuitenkin harkittava suunnitteluprosessin aikana. Aurinkolahden asukkaat ovat muissa yhteyksissä tuoneet esille yhteisten kokoontumistilojen puutteen alueella. Kyseinen hanke voi osaltaan korvata tätä puutetta.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, että alueen suunnitteluvaraus voidaan tehdä. Koska kyseessä on maisemallisesti ja alueen imagon kannalta erittäin tärkeä paikka, tulee varaajalta edellyttää erityistä panostamista suunnitteluun ja seuraavien periaatteiden noudattamista:

 

1.        Suunnittelussa on tehtävä yhteistyötä rakennusvalvontaviraston, kaupunkisuunnitteluviraston ja liikuntaviraston kanssa.

 

2.        Hankkeelle on valittava hyvä, rakennustaiteellisesti ansioitunut suunnittelija ja suunnitelman on oltava korkeatasoinen.

 

3.        Tilaohjelman kaavanmukaisuus ja tarkoituksenmukaisuus harkitaan suunnitteluprosessin aikana.

 

4.        Rakennuksen toiminnot eivät saa aiheuttaa runsasta huoltoliiken­nettä.

 

5.        Pysäköintipaikat sijoitetaan venesataman pysäköintitontille 54273/3.

 

6.        Jalankulku venesataman ulkokärkeen ja aallonmurtajalle on järjestettävä.

 

Varausta vastustavat asukaskannanotot

 

Kaj mainitsee, että alueen asukkailta ja taloyhtiöiltä on tullut useita kir­jelmiä joissa vastustetaan esitettyä aluevarausta.

 

XXXX XXXX ja 68 muuta alueen asukasta pyytävät kolmessa samasanaisessa kirjelmässään kaupunginhallitusta tutustumaan hankkeeseen paikan päällä ja vaativat hankkeesta avointa julkista keskustelua. Kirjelmissä esitetään, että alueen venekerhojen tulisi rakentaa yhteinen rakennus alueella olevaan urheilukalastajien sataman tuntumaan jossa se sopisi paremmin ympäristöönsä. XXXX XXXX ja 15 alueen asukasta vastustavat hanketta pääosin mainituin perustein.

 

As. Oy Helsingin Hopeatiiran 46 asukkaan kirjelmässä todetaan, että Aurinkolahden laiturialueelle ei pidä rakentaa massiivista, satojen neliömetrin laajuista liikerakennusta, koska laituri on Aurinkolahden silmäterä ja sellaisenaan kaunein ja onnistunein rakennelma eikä sitä pidä hävittää. XXXX XXXX vastustaa alueen avoimen ja kauniin merinäkymän peittävää rakentamista ja korostaa, samoin kuin XXXX XXXX, Aurinkolahden voittaneen vuoden 2006 Ympäristörakennekilpailun. XXXX XXXX kiinnittää huomiota hankkeesta tiedottamisen puutteeseen. XXXX ja XXXX XXXX käsityksen mukaan alueella on riittävästi ravintoloita ja kahviloita. He toivovat hankkeen raukeavan tarpeettomana.

 

Asunto Oy:t Helsingin Valkama ja Helsingin Seaside, joiden omistamat rakennukset sijaitsevat välittömästi suunnitellun paviljongin läheisyydes­sä, vastustavat jyrkästi paviljongin rakentamista. Vastustamisen perusteena on täydellinen epätietoisuus paviljongin tarkasta sijoituskohdasta, lisääntyvän liikenteen vaikutukset ja 100 %:n näköeste meren suuntaan asuintalojen ensimmäisen kerroksen asukkaille. Anna-Liisa Matikainen viittaa siihen, että aikanaan aluetta kaavoitettaessa ei osattu arvioida, miten hieno rannasta tulisi, ja epäilee että tämä oli yksi syy miksi rakennusoikeuden osoittamista tähän paikkaan ei vastustettu. Vasta rakennusvaiheessa rantaa korotettiin ja merimaisema pääsi täysiin oikeuksiinsa ja sitä pääsi paikan päältä katselemaan. Hän toteaa mm., että Aurinkolahden puistotieltä ja aukiolta rantaa lähestyttäessä suunniteltu rakennus peittää näkymän avomerelle ja horisonttiviivan.

 

Kaj mainitsee, että asukasmielipiteet kokonaisuudessaan ovat nähtävänä asian esittelijällä ja Khn kokouksessa.

 

./.                   Kaj mainitsee, että hanketta puoltava asukaskirje 28.5.2007 on esityslistan liitteenä 6.

 

Aurinkolahden Venekerho ry on 29.5.2005 päivätyllä kirjeellään täsmentänyt hakemustaan seuraavasti:

 

”Olemme Aurinkolahden Venekerhossa seuranneet hakemuksen käsittelyn ajan esiin tulleita muutaman asukkaan tekemiä kannanottoja koskien rakennuksen kokoa. Koska myös on esitetty rakennuksen sijoittamista jonnekin muualle, todettakoon, että aallonmurtajalla rakennus palvelisi Aurinkolahden Venekerho ry:n tarpeita, eikä kerholla oli mitään aikomusta lähteä rakentamaan naapurivenekerhojen tonteille.

 

Hyväksytyssä kaavassa on rakennusoikeutta 550 m2 yhteen kerrokseen rakennettuna. Kaavoittajan toive on, että rakennuksen palvelutarjontaa tulisi kohdistaa laajalle ihmismäärälle ja erilaisiin ulkoilumuotoihin. Käytettävä rakennusoikeus selviäisi arkkitehtisuunnittelun myötä.

 

Hakemusta jättäessämme emme olleet keskittäneet huomiotamme niinkään rakennusoikeuteen vaan alueen palveluiden tarpeeseen.

 

Alunperinkään ei ole ollut tarkoitus rakentaa 550 m2. Arviomme on, että tilantarve on n. 250 – 350 m2. Keskeinen tarkoitus on, että rakennuksesta tulee alueeseen istuva ja kaikkia palveleva tyylikäs ja laadukas kokonaisuus.

 

Jotta hanke ei turhaan siirtyisi useilla vuosilla eteenpäin, toivoisimme, että hakemuksemme hyväksyttäisiin ilman muodollista kaavanmuutosta siten, että siinä rajattaisiin käytettävä rakennusoikeus ehdottamaamme 250 – 350 m2.”

 

Kaj:n esityksen perustelut

 

Kaj toteaa, että alueelle esitetty varaus 550 m2:n rakennusta varten on sinänsä sopusoinnussa vahvistetun asemakaavan kanssa. Kaj viittaa kuitenkin asukkaiden kirjelmissä esitettyihin perusteluihin ja asukasyhdistyksen ehdotukseen asemakaavan muuttamisesta niin, että alueelle olisi mahdollista rakentaa huomattavasti pienimuotoisempi rakennus, ja katsoo että varausesitys tulisi hylätä ja alueen asemakaava tulisi tältä osin tarkistaa.

 

Asemakaavan muutosta valmisteltaessa on mahdollista myös tutkia venesatamatoiminnan mahdollisesti tarvitseman rakennusoikeuden osoittamista maisemallisesti vähemmän herkkään kohtaan Aurinkolahden reunamille nykyisten venesatamatoimintojen yhteyteen.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee hylätä liikuntalautakunnan 19.9.2006 tekemän esityksen maa-alueen varaamisesta vapaa-ajan ulkoilua ja veneilyä palvelevan rakennuksen suunnittelua varten Aurinkolahden venesatama-alueelta.

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa ryhtymään toimenpiteisiin mainitun alueen asemakaavan muuttamiseksi kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan lausumassa esitetyin tavoin.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä ja esityslistan liitteistä kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja liikuntalautakunnalle, pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä Aurinkolahden Venekerho ry:lle, Helsingin Aurinkolahti-Seura ry:lle, XXXX XXXX:lle, XXXX XXXX:lle, XXXX XXXX:lle, XXXX XXXX:lle, XXXX XXXX:lle, XXXX ja XXXX XXXX:lle, Asunto Oy Helsingin Valkamalle, Asunto Oy Helsingin Seasidelle ja XXXX XXXX:lle ym.

 

Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

 

 

LIITTEET

Liite 1

Ote kaavakartasta 10610

 

Liite 2

Helsingin Aurinkolahti-Seura ry:n kirje 30.9.2006

 

Liite 3

Helsingin Aurinkolahti-Seura ry:n täydennyskirje 3.10.2006

 

Liite 4

Helsingin Aurinkolahti-Seura ry:n kirje 18.12.2006

 

Liite 5

Helsingin Aurinkolahti-Seura ry:n kirje 21.12.2006 (havainnekuva)

 

Liite 6

XXXX XXXX:n ym. kirje Aurinkolahden paviljonkihankkeesta 28.5.2007

 

 

 

 

1

KANSAINVÄLISTEN PERHEIDEN PERUSOPETUKSEN KOULUTUSPALVELUJEN KEHITTÄMISESITYKSET OPETUSMINISTERIÖLLE

 

Khs 2007-1262

 

Opetuslautakunta toteaa (8.5.2007), että osana pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelman vuoden 2006 toimintasuunnitelmaa toteutettiin kansainvälisten perheiden perusasteen koulutusta pääkaupunkiseudulla selvittävä hanke. Hankkeen kesto oli 1.1.2006 – 28.2.2007. Opetustoimen johtaja päätti 30.12.2005 perustaa hanketta varten työryhmän ja samalla pyytää pääkaupunkiseudun muiden kuntien opetustoimen johtajia nimeämään työryhmään omat yleissivistävää koulutusta edustavat jäsenensä. Hankkeen puheenjohtajana toimi kansainvälisten asioiden päällikkö Eeva Penttilä (Helsinki).

 

Työryhmä luovutti pääkaupunkiseudun apulaiskaupunginjohtajille 15.3.2007 esityksensä. Siinä esitetään vieraskielisen opetuksen kehittämistä pääkaupunkiseudun peruskouluissa kasvavan palvelujen kysynnän ja kansainvälistymisen tarpeiden mukaisesti. Hankkeessa on selvitetty kansainvälisten perheiden tarpeita palvelevia palvelukäytäntöjä ja esitetty kehittämistoimenpiteitä erityisesti vieraskielisten ja kaksikielisten koulujen osalta sekä tehty kehittämishankkeiden ja yhteistyöjärjestelyiden toteuttamissuunnitelmia.

 

Hankkeessa on kartoitettu ja kuvattu myös pysyvästi pääkaupunkiseudulle tulleiden ja toisen polven maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten opetusjärjestelyjä sekä opetuksen tukitoimia. Lisäksi on suunniteltu palvelualueen yhteisiä tiedotus- ja neuvontapalveluita erityisesti vieraskielisen opetuksen alueella. Lähtökohtana työryhmä pitää palvelujen kehittämistä siten, että pääkaupunkiseutu mielletään yhdeksi palvelualueeksi.

 

Työryhmä esitti lisäksi, että pääkaupunkiseudun kaupungit esittäisivät edelleen opetusministeriölle opetusministeriön toimialaan kuuluvia toimenpiteitä.

 

Toimenpide-esitykset koskivat oppilaaksiottoa, joustavaa koulun aloittamista, maahanmuuttajaoppilaan oman äidinkielen opetusta, maahanmuuttajataustaisten opettajien kelpoisuusvaatimuksia ja täydennyskoulutusta sekä valmistavan opetuksen opettajien kelpoisuusasetuksia, Euroopan Unionin jäsenmaiden opetussuunnitelman mukaisesti annettavan opetuksen asemaa Suomessa, vieraskielisen opetuksen valtionosuutta ja muuta tukea sekä vieraskielisen opetuksen laadun arviointia.

 

Lautakunta esittää, että Khs esittäisi edelleen opetusministeriölle esityslistan liitteessä kuvatut toimenpide-esitykset, jotka koskevat kansainvälisten koulutuspalvelujen kehittämistä Suomessa.

 

./.                   Vs. Sj toteaa, että työryhmän ehdotukset opetusministeriölle on kuvattu perusteluineen esityslistan tämän asian liitteessä.

 

VS. SJ                               Kaupunginhallitus päättänee esittää opetusministeriölle esityslistan tämän asian liitteen mukaiset ehdotukset kansainvälisten perheiden perusopetuksen koulutuspalvelujen kehittämiseksi.

 

Kirje opetusministeriölle sekä pöytäkirjanote opetuslautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

 

 

LIITE

Kirjeluonnos opetusministeriölle

 

 

 

 

2

ERON MYÖNTÄMINEN ASTA MANNISELLE TIETOKESKUKSEN TIETOHUOLTOPÄÄLLIKÖN VIRASTA SEKÄ TIETOHUOLTOPÄÄLLIKÖN VIRAN TÄYTTÄMINEN

 

Khs 2007-1425

 

Asta Manninen pyytää (1.6.2007) eroa tietokeskuksen tietohuoltopäällikön virasta 15.6.2007 lukien tultuaan valituksi tietokeskuksen johtajaksi.

 

Tietokeskus pyytää (1.6.2007), että Khs julistaisi viran (vakanssinumero 017476) haettavaksi 4 648,20 euron kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin. Tietokeskuksen johtosäännön mukaan Khs valitsee tietohuoltopäällikön. Tietohuoltopäällikkö toimii tilasto- ja tietopalveluyksikön päällikkönä, jonka pätevyysvaatimuksena on virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys yksikön toimialaan.

 

Samalla tietokeskus esittää, että Khs nimeäisi valtiotieteen maisteri Leila Lankisen, joka on hoitanut tietohuoltopäällikön viransijaisuutta aikana 1.8.2002 – 31.12.2005 ja 1.5.2006 lukien edelleen, väliaikaisena hoitamaan tietohuoltopäällikön avointa virkaa ajalla 15.6. – 31.12.2007, kuitenkin kauintaan siihen saakka, kunnes virka on vakinaisesti täytetty. Tietokeskus esittää, että Leila Lankiselle maksetaan avoimen viran väliaikaisesti hoitamisesta 4 648,20 euron suuruista kokonaiskuukausipalkkaa.

 

VS. SJ                               Kaupunginhallitus päättänee myöntää Asta Manniselle eron tietokeskuksen tietohuoltopäällikön virasta 15.6.2007 lukien.

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa tietokeskusta julistamaan tietokeskuksen tietohuoltopäällikön viran haettavaksi 4 648,20 euron kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin.

 

Vielä kaupunginhallitus päättänee nimetä valtiotieteen maisteri Leila Lankisen väliaikaisena hoitamaan tietohuoltopäällikön avointa virkaa ajalla 15.6. – 31.12.2007, kuitenkin kauintaan siihen saakka, kunnes virka on vakinaisesti täytetty, 4 648,20 euron kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin.

 

Pöytäkirjanote Asta Manniselle, Leila Lankiselle, tietokeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

 

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

 

 

 

 

 

3

4.6.2007 pöydälle pantu asia

TUOMARINKYLÄN TALLI OY:N VUOKRA-AJAN JATKAMINEN

 

Khs 2007-1306

 

Liikuntalautakunta toteaa (15.5.2007) että Tuomarinkylän Talli Oy on lähettänyt, otsikossa mainittua asiaa koskeva hakemus, jossa mainitaan seuraavaa:

 

”Vuokrasopimusten vuokra-ajan pidentäminen

 

Tuomarinkylän Talli Oy:n vuokrasopimukset Tuomarinkylän kartanon (RN 1:659) alueella olevista vuokramaista päättyvät 31.12.2012. Vuokramailla sijaitsee kaksi (2) Tuomarinkylän Talli Oy:n omistamaa tallirakennusta.

 

Tuomarinkylän Talli Oy toivoo, että Helsingin kaupunki pidentäisi kummankin vuokrasopimuksen päättymisaikaa 31.12.2032 asti. Tämä siksi, että joudumme tekemään EU-direktiivin vaatimat isot korjaukset 1.1.2014 mennessä.

 

1                          Nykyiset vuokrasopimukset eivät mahdollista tallirakennusten kiinnittämistä tarvitsemamme pitkäaikaisen lainan vakuudeksi.

2                          Koska luottolaitokset edellyttävät, että vuokra-aika on huomattavasti pidempi kuin laina-aika, yhtiömme tarvitsee 25 vuoden vuokrasopimukset.”

 

Tuomarinkylän Talli Oy:n vuokrasopimukset

 

Tuomarinkylän Talli Oy:llä on Tuomarinkylän ratsastuskeskuksessa kolme maanvuokrasopimusta, joista kaksi koskee tallirakennusten alueita ja yksi hevosten jaloittelualuetta.

 

Vanhempi tallirakennus

 

Liikuntalautakunta vuokrasi 23.11.2004 Tuomarinkylän Talli Oy:lle 1 892 m2:n suuruinen rakennusmaa-alueen ratsastustoimintaa varten ajaksi 1.3.2005 – 31.12.2012. Vuosivuokra on 1 115,10 euroa.

 

Rakennusta koskeva maanvuokrasopimus, joka oli tehty vuonna 1980, päättyi 28.2.2005. Tuomarinkylän Talli Oy esitti jo tuolloin uuden pitkäaikaisen sopimuksen tekemistä siten, että vuokra-aika olisi ollut 25 vuotta. Esittelijän ja hakijan välillä käytyjen keskustelujen perusteella vuokra-aikaa päätettiin esittää jatkettavaksi kuitenkin vain vuoden 2012 loppuun asti, koska tuolloin päättyy Tuomarinkylän Talli Oy:n uudemman tallirakennuksen maapohjaa koskeva sopimus ja tavoitteena oli sopimusten yhdistäminen vuoden 2013 alusta alkaen.

 

Uudempi tallirakennus

 

Urheilu- ja ulkoilulautakunta (nykyisin liikuntalautakunta) vuokrasi 18.8.1987 Kvston 10.6.1987 tekemän päätöksen mukaisesti Tuomarinkylän Talli Oy:lle Tuomarinkylän kartanon alueelta n. 400 m2:n suuruisen maa-alueen ajaksi 1.7.1987 - 31.12.2012. Vuokrasopimuksen mukaan alueelle rakennettavaa rakennusta saadaan käyttää ainoastaan ratsastustoimintaa palvelevana hevostallina. Nykyinen vuosivuokra on 70 euroa. Sopimuksen mukaan vuokraa tarkistetaan viisivuotiskausittain.

 

Vuokrasopimusten liitteenä on ote vuonna 1989 vahvistetusta Tuomarinkartanon asemakaavasta, jonka mukaan vuokra-alue vastaa rakennusalaa, jolle saa rakentaa 400 k‑m2 käsittävän tallirakennuksen. Pinta-alaltaan vuokra-alue on piirustuksen mukaan n. 790 m2.

 

Hevosten jaloittelualue

 

Liikuntalautakunta vuokrasi 13.6.2000 Tuomarinkylän Talli Oy:lle noin yhden hehtaarin suuruisen maa-alueen hevosten jaloittelu- ja laidunalueeksi ajaksi 1.7.2000 – 30.6.2010. Vuosivuokra on tällä hetkellä 1 465 euroa.

 

Asemakaava ja alueen hallinta

 

Tuomarinkylän kartanoalueella on nykyisin voimassa 18.8.1998 vahvistettu asemakaava ja asemakaavan muutos nro 10331. Ratsastustallien alue on kaavassa urheilu- ja virkistyspalvelualuetta, jolla ympäristö säilytetään. Tuomarinkylän Talli Oy:n tallirakennusten kohdalle on merkitty enintään 400 k‑m2 käsittävien tallirakennusten rakennusalat, joiden läheisyyteen saa rakentaa pienehköjä ratsastusesteitä ja 3 - 4 autopaikkaa henkilökuntaa varten.

 

Tallialueiden sisäinen vuokra on 1,00 euroa/m2/vuosi ja laidun- ja kenttäalueiden vuokra on 0,50 euroa/m2/vuosi.

 

Yleissuunnitelma ja alueen hoito

 

Liikuntavirasto teetti yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston maa- ja metsätalousosaston sekä alueen käyttäjien (vuokralaisten) kanssa Tuomarinkartanon maisemanhoidon ja virkistyksen yleissuunnitelman, jonka liikuntalautakunta omalta osaltaan hyväksyi 8.12.1992. Suunnitelmaa on tarkistettu lähinnä ratsuteiden osalta vuonna 1994. Yleissuunnitelmassa on muun muassa esitetty alueen hevostallira­kennuksiin liittyvät hoitoalueiden rajat ja hoitotoimenpiteet. Tuomarinkylän Talli Oy:n tallirakennukset vastaavat yleissuunnitelmassa tallirakennuksia 3 ja 4.

 

Tuomarinkylän kaikkien ratsastustallien yhteiskäytössä on kaksi ratsastuskenttää ja ratsuteitä yhteensä noin viisi kilometriä. Edellä mainittujen alueiden käytöstä ei peritä korvausta. Liikuntavirasto ylläpitää lisäksi alueen sisäiset tiealueet.

 

Uusi vuokrasopimus

 

Tuomarinkylän Talli Oy:n tallirakennuksia koskevat maanvuokrasopimukset esitetään yhdistettäväksi siten, että uusi sopimus päättyy 31.12.2032.

 

Vuokra esitetään määritettävän niin, että vuoden 2012 loppuun asti vuokra lasketaan nyt voimassa olevien sopimusten mukaisesti, kuitenkin niin, että vuokra sidotaan elinkustannusindeksin nousuun jo sopimuksen alussa.

 

Vanhemman tallirakennuksen maa-aluetta koskevan vuokrasopimuksen uusimisen yhteydessä vuokra määriteltiin liikuntapaikkarakentamisen yhteydessä käytettyjen periaatteiden mukaiseksi ja on nyt 1 115,10 euroa vuodessa.  Uudemman tallirakennuksen maa-aluetta koskeva sopimus on vuodelta 1987 ja vuosivuokra on tällä hetkellä 70 euroa.

 

Vuoden 2012 loppuun asti uusi vuosivuokra olisi siten 1 185,10 euroa, mikä vastaisi elinkustannusindeksin vuoden 2006 keski-indeksiä 1622. Elinkustannusindeksin pistelukua 100 vastaava alueen perusvuosivuokra olisi silloin 73,06 euroa.

 

Vuoden 2013 alusta alkaen vuokra määritellään vuokra-alueen rakennusoikeuden mukaan samoin periaattein kuin liikuntapaikkarakentamiseen varatuilla alueilla on aiemminkin tehty. Alueen vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951  = 100 pistelukua 100 vastaavaa 11,77 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa. Vuosivuokra on 5 % maan pääoma-arvosta. Lisäksi vuokrasta esitetään perittäväksi vain 50 % niin kauan kuin vuokra-aluetta käytetään ainoastaan liikunnalliseen toimintaan.

 

Asemakaavan mukainen rakennusoikeus on 2 x 400 k‑m2 eli 800 k‑m2. Elinkustannusindeksin pistelukua 100 vastaava käypä perusvuosivuokra olisi 800 k‑m2 x 11,77 euroa/k‑m2 x 5 % = 470,80 euroa. Mikäli vuokrasta peritään vain 50 %, olisi perusvuosivuokra 235,40 euroa, mikä vastaa tämän päivän hintatasolla vuosivuokraa 3 818,20 euroa (laskettu vuoden 2006 keski-indeksillä 1622).

 

Vuokra-alueeksi esitetään Tuomarinkartanon maisemanhoidon ja virkistyksen yleissuunnitelmaan merkittyjen tallirakennusten 3 ja 4 alueita pihapiireineen ja tuleviin sopimusehtoihin esitetään liitettäväksi yleissuunnitelmassa mainitut pihapiirin hoitotoimenpiteet. Vuokra-alueen suuruus olisi 3 322 m2, josta liikuntaviraston maksama sisäinen vuokra on 3 322 euroa vuonna 2007.

 

Edellä mainitut vuokrasopimukset ovat tarvittaessa nähtävissä lautakunnan kokouksessa esittelijällä.

 

Lautakunta esittää päätösehdotuksen mukaista ratkaisua.

 

VS. SJ                               Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa liikuntalautakunnan vuokraamaan Tuomarinkylän Talli Oy:lle 35. kaupunginosan (Tuomarinkylä) Tuomarinkylän kylän RNro 431 tilaan 1:659 kuuluvan, noin 3 322 m2:n suuruisen alueen ratsastustoimintaa varten lautakunnan myöhemmin määräämästä ajankohdasta lukien 31.12.2032 saakka seuraavin ehdoin:

 

1                          Vuoden 2012 loppuun asti vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951 = 100 pistelukua 100 vastaavaa 73,06 euron suuruista perusvuosivuokraa. Vuosivuokra vuonna 2007 on 1 185,10 euroa.

2                          Vuoden 2013 alusta lukien vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951 = 100 pistelukua 100 vastaavaa 11,77 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa. Vuokrasta peritään 50 % niin kauan kuin vuokra-aluetta käytetään ainoastaan liikunnalliseen tai siihen välittömästi liittyvään toimintaan. Perittävä vuokra olisi vuoden 2007 hintatasolla 3 818,20 euroa.

3                          Muutoin noudatetaan liikuntalautakunnan määräämiä lisäehtoja.

 

Pöytäkirjanote liikuntalautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

 

 

LIITE

Kartta vuokra-alueesta

 

 

 

 

1

JOUKKOLIIKENTEEN SUUNNITTELUOHJEEN HYVÄKSYMINEN

 

Khs 2006-2529

 

Joukkoliikennelautakunta toteaa (16.11.2006), että joukkoliikenteen suunnitteluohje on ollut Helsingissä noin kolmekymmentä vuotta apuneuvona mitoitettaessa ja järjestettäessä joukkoliikenneyhteyksiä.

 

Suunnitteluohjetta on tarkistettu edellisen kerran vuonna 1996, ja tarkistaminen on nyt ajankohtaista. Kaupunginvaltuuston päätös tavoitella vuoteen 2012 mennessä nykyistä korkeampaa joukkoliikenteen osuutta kaupungin henkilöliikenteessä ja nykyistä nopeampaa bussi- ja raitioliikennettä on ollut tarkistamistarpeen pääsyy.

 

Suunnitteluohjeen tarkistuksessa keskeisimpiä muutoksia on tehty vaihtoyhteyksiä, poikittaisia liikenneyhteyksiä ja esteettömyyttä koskien.

 

Kaupunginhallitus hyväksyy joukkoliikenteen suunnitteluohjeen.

 

Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyisi suunnitteluohjeen käytettäväksi Helsingin joukkoliikenteen suunnittelua ohjaavana työkaluna.

 

Joukkoliikennelautakunta esittää edelleen (8.3.2007) mm., että lautakunta käsitteli joukkoliikenteen suunnitteluohjeen kokouksessaan 16.11.2006.

 

Suunnitteluohjeessa on tämän jälkeen liikennekaluston matkustajapaikkamäärien osalta havaittu selkeyttämistarvetta harhaanjohtavien tulkintojen välttämiseksi. Tarkistukset tekevät ohjeen yksiselitteisemmäksi.

 

Muutokset merkitsevät, että

-       sivun 3 lautakunnan kokouksessa muutettu kappale

”Liitteenä olevassa liikennekaluston matkustajapaikkamäärätaulukossa on esitetty sallitut matkustajamäärät (paikkaluvut) ruuhka-aikoina ja ruuhkan ulkopuolella. Luvut on laskettu perustuen siihen, että vaunun kuormitusaste laskettuna matkustajamäärän ja matkustajapaikkojen (istuinpaikat + seisomapaikat) suhteena saa olla ruuhka-aikoina korkeintaan 75 % ja muulloin 55 %.”

 

korvataan seuraavilla kahdella kappaleella


”Liitteenä on liikennekaluston matkustajapaikkamäärätaulukko (istumapaikat + seisomapaikat). Bussien, raitiovaunujen ja metron kuormitusaste laskettuna matkustajamäärän ja matkustajapaikkojen suhteena saa olla ruuhka-aikoina korkeintaan 100 % ja muulloin noin 75 %. Junaliikenteen ja palvelulinjaliikenteen (mini- ja midibussit) kuormitusaste saa olla ruuhka-aikoina korkeintaan 100 % ja muulloin kuormitus saa olla korkeintaan sama kuin istumapaikkamäärä.

 

Kuormitusasteet ja kuormitukset lasketaan tuntimatkustajamääristä mitoittavana tuntina linjojen kuormittuneimmalla kohdalla.”

 

ja että liitteenä olevassa liikennekaluston matkustajapaikkamäärätaulukossa esitetään ainoastaan ruuhka-aikoina sallittu kuormitus, jonka perusteella määritetään muuna aikana sallittu kuormitus. Taulukko on ohessa.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (22.3.2007) seuraavaa:

 

Lausunnon tiivistelmä

 

Suunnitteluohjeen tarkistamisen tavoitteet ovat hyvät. Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden nostamiselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää joukkoliikenteen parempaa palvelutasoa, jonka tuottaminen vaatii lisäpanostuksia.

 

Joukkoliikenteen nopeuttaminen parantaa osaltaan palvelutasoa ja tuo kustannussäästöjä, joita voidaan saada myös muilla toimenpiteillä. Merkittävät tason parannukset edellyttävät kuitenkin lisärahoitusta.

 

Kaupunkisuunnittelun haasteena on järjestää ohjeen mukaisia enimmäisarvoja lyhyemmät kävelymatkat pysäkeille, kun aluetta voidaan taloudellisuussyistä palvella usein vain yhdellä joukkoliikennereitillä tai linjalla.

 

Vaihdot ja etenkin huonosti järjestetty vaihtokävely ovat sekä nykyisten että tavoiteltavien uusien matkustajien kannalta matkan rasittavin vaihe. Vaihtojärjestelyjen suunnitteluun panostaminen on siten erityisen perusteltua.

 

Liian täynnä olevat joukkoliikennevälineet eivät houkuttele. Liikennöinnin suunnittelun tavoitteena tulee olla kohtuullinen istumapaikkatarjonta sekä se, että matkustajien nouseminen ja poistuminen sujuvat kuormittuneimmillakin osuuksilla kohtuullisen sujuvasti.

 

Suunnitteluohje lähtee edelleen siitä, että vaunukuormitus on mitoittava tekijä ja esitetyt enimmäisvuorovälit ovat ohjeellisia. Ohjeessa pitäisi tarkemmin määritellä erityyppisillä asuinalueilla sallitut enimmäisvuorovälit sekä metro- ja junaliikenteen erilliset vuoroväliohjeet jaoteltuna liityntäliikenteen ja muiden asemien kesken.

 

Lausunto

 

Suunnitteluohjeesta yleensä

 

Suunnitteluohjetta käytetään Helsingin joukkoliikenteen suunnittelua ohjaavana työkaluna mitoitettaessa ja järjestettäessä joukkoliikenneyhteyksiä.

 

Joukkoliikenteen suunnitteluohjeessa annetaan ohjearvoja pysäkkien ja asemien saavutettavuudelle, liikennöintiajalle, linjaston yhdistävyydelle, matkustusväljyydelle sekä vuoroväleille. Suunnitteluohjetta tarvitaan myös kaupunkisuunnittelussa esimerkiksi uusien asuinalueiden joukkoliikenneratkaisuja mietittäessä.

 

Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta HKL:n suunnitteluohje ei vastaa tavoitteita, koska ohje keskittyy lähinnä liikennöintikustannusten optimointiin, kun taas kaupunkisuunnittelun näkökulmasta olennaista on joukkoliikenteen käytön tehostaminen ja palvelutason optimointi.

 

Kaupunginhallitus hyväksyi ensimmäisen joukkoliikenteen suunnitteluohjeen vuonna 1980. Sen jälkeen sitä on päivitetty kahteen kertaan, vuosina 1986 ja 1996. Nyt on vuorossa kolmas tarkistuskierros. Kaikilla päivityskierroksilla on haluttu lisätä ohjeen joustavuutta ja vähentää normimaisuutta. Perusteena on käytetty taloudellisuutta ja matkustajien vaatimaa parempaa palvelutasoa. Tällä kierroksella tarkistamisen pääsyy on kaupunginvaltuuston päätös tavoitella vuoteen 2012 mennessä nykyistä korkeampaa osuutta kaupungin henkilöliikenteessä sekä nykyistä nopeampaa bussi- ja raitioliikennettä. Nyt esitetyissä tarkistuksissa on keskeisimpiä muutoksia tehty vaihto- ja poikittaisyhteyksiä sekä esteettömyyttä koskien.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta

 

Suunnitteluohjeen tarkistamisen tavoitteet ovat hyvät ja ohjeiden ajanmukaistaminen tarpeellista.

 

Kaupunginvaltuuston päättämä joukkoliikenteen nykyistä korkeammat kulkumuoto-osuuden tavoitteet vuodelle 2012 edellyttää parempaa palvelutasoa. Paremman palvelutason tarjoaminen taas merkitsee yleensä korkeampia käyttökustannuksia, jotka voidaan kattaa joko lisääntyneillä lipputuloilla tai kaupungin suuremmalla subventio-osuudella. Suunnitteluohjetta muutettaessa olisi kuitenkin sekä suunnittelijoiden että erityisesti päättäjien tarpeen tietää nykyistä paremmin eri palvelutasotekijöiden muuttamisen taloudelliset kokonaisvaikutukset.

 

Kaupunginvaltuusto onkin jo lisännyt jossain määrin joukkoliikenteen subventiota ja päättänyt, että lipunhintoja korotetaan vastaisuudessa kustannusindeksin mukaisesti. Lisäksi on toiveita, että valtio vihdoin tukisi myös pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen käyttökustannuksia.

 

Parempaa palvelutasoa voidaan saada aikaan myös matka-aikoja lyhentämällä. Samalla syntyy myös käyttökustannussäästöjä. Joukkoliikennettä nopeuttavalla telematiikkajärjestelmällä HELMI on jo saatu merkittäviä kustannussäästöjä. Liikennesuunnitteluosasto selvittää parhaillaan ns. nollaviivytysetuuksien käyttömahdollisuuksia raitiovaunuliikenteessä. Tarkoituksena on selvittää myös suojatiejärjestelyjä raitioteiden yli siten, että raitiovaunujen viiveitä voitaisiin vähentää nykyisestään – turvallisuudesta kuitenkaan tinkimättä. Liikennelaitoksen tarkoituksena on selvittää mahdollisuuksia luopua raitiovaunujen kuljettajarahastuksesta, minkä nopeuttavat vaikutukset voisivat olla merkittäviäkin.

 

Joukkoliikenteen hoidon tiedossa olevat lisämäärärahat ja eri tavoin saavutettavat käyttökustannussäästöt eivät vielä kuitenkaan anna mahdollisuuksia palvelutason kovin merkittävään nostamiseen.

 

Pysäkkien ja asemien saavutettavuus

 

Suunnitteluohjeen mukainen hyväksyttävä kävelyohje pysäkeille on ruuhka- ja päiväliikenteessä 300–700 metriä alueen luonteesta riippuen. Myöhäisillan ja yöliikenteen aikoina sallitaan 500–1 000 metrin matkat. Uusilla alueilla ruuhka- ja päiväliikenteessä kävelymatka lähimmälle pysäkille tai asemalle saa olla korkeintaan 300 metriä.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta

 

Ohjearvot ovat entiset. Viime aikoina on keskusteltu lisääntyvässä määrin henkilöturvallisuudesta joukkoliikenteessä. On ilmeistä, että turvattomuuden tunne rajoittaa jossain määrin joukkoliikenteen käyttöä etenkin ilta- ja yöliikenteessä lisääntyneistä turvallisuustoimenpiteistä huolimatta. Yksi osa ilta- ja yöajan turvattomuuden tunnetta kohdistuu pitkiin kävelymatkoihin esikaupunkialueilla. Jatkossa tulisikin tutkia mahdollisuuksia päästä esitettyjä enimmäisarvoja lyhyempiin kävelyetäisyyksiin myöhäisillan ja yöliikenteen aikoina.

 

Ohje asettaa tiukat, mutta tarkoituksenmukaiset, vaatimukset uusien alueiden kaavoitukselle. Haasteena on usein järjestää lyhyt kävelymatka pysäkeille, kun kutakin aluetta voidaan palvella taloudellisuussyistä vain yhdellä joukkoliikennereitillä tai linjalla.

 

Linjaston yhdistävyys

 

Ohjeen mukaan jokaiselta alueelta järjestetään yhteys keskustaan riittävän nopeaksi ja vaivattomaksi. Ajoaika mahdollisine vaihtoineen saa olla korkeintaan 30 minuuttia. Vaihtokävelyiden enimmäispituudet saavat olla korkeintaan 300 metriä.

 

Uutena asiana ohjeessa on määritelty 4 liikennekeskusta: Malmi, Pasila, Herttoniemi ja Itäkeskus. Näiden keskusten väliset yhteydet samoin kuin niitä ympäröivien alueiden yhteydet omaan liikennekeskukseen ovat vaihdottomia tai ne perustuvat järjestettyyn vaihtoon (vaihtoaika alle 5 minuuttia).

 

Liikennetarjonnan lisäyksissä priorisoidaan poikittaisia yhteyksiä. Kahta useampi vaihto matkaa kohti voidaan uuden ohjeen mukaan sallia vain siinä tapauksessa, että alueiden välillä tehdään hyvin vähän matkoja, kyseessä on järjestetty vaihto tai vaihdetaan tiheävuoroväliselle, nopealle ja reaaliaikaisella pysäkki-informaatiolla varustetulle runkoyhteydelle.

 

Lisäksi ohjeeseen on lisätty vaatimukset vaihtopaikoiksi muodostuvien linjaston solmukohtien pysäkkivarustukselle (opastus, sähköinen ja ajantasainen informaatio, lähialuekartta, esteettömyys jne.) Säännöllisyyttä parannetaan liikennevaloetuuksin (kuten HELMI-järjestelmä).

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta

 

Vaihdot ja etenkin huonosti järjestetty vaihtokävely ovat sekä nykyisten että uusien potentiaalisten matkustajien kannalta matkan rasittavin vaihe. Hyvin järjestetyn vaihdon merkitys vain korostuu tulevaisuudessa etenkin poikittaisliikenteessä, jossa joukkoliikenteen houkuttelevuus henkilöautoiluun verrattuna on heikoin. Tämän vuoksi vaihtojärjestelyjen suunnitteluun panostaminen on erityisen perusteltua. 

 

Ajoajan maksimiarvo 30 minuuttia keskustaan tultaessa on säilytetty edelliseltä päivityskierrokselta. Suurimmassa osassa kaupunkia tähän on päästykin. Kuljettaessa keskustasta poispäin on runkolinjalta liityntälinjalle vaihtavan matkustajan käytännössä valittava oikea runkolinjan vuoro, jotta vaihto liityntälinjalle täyttäisi vaihtoaikavaatimuksen.

 

Esteetön kaupunkiliikenne ja palvelulinjat

 

Kokonaan uutena kohtana ohjeeseen on lisätty esteettömyystavoite, jonka mukaan kaupunkiliikenteessä pyritään sellaiseen esteettömyyteen, että kaikki kaupunkilaiset voivat kulkea sitä käyttäen vähintään lähimmältä pysäkiltä asuinalueensa lähipalveluihin.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta

 

Kaupunkisuunnittelussa tulee ohjeen mukaan ottaa huomioon, että kulkuyhteydet pysäkeille ovat portaattomat, pysäkit tehdään korotettuina ja palvelulinjat voivat kiertää mahdollisimman läheltä asukkaita ja asiointikohteita. Pysäkkien kävely-yhteyksien talvinen lumenpoisto ja hiekoitus ovat myös osa esteetöntä matkaketjua.

 

Esteettömyystavoitteiden sisällyttäminen myös joukkoliikenteen suunnitteluohjeisiin on perusteltua, vaikka esteettömyyden huomioimista varten on olemassa omatkin suunnitteluohjeensa.

 

Matkustusväljyys

 

Ohjeen mukaan kaikkina vuorokaudenaikoina kulkuneuvoissa matkustamisen on oltava kohtuullisen väljää. Valtaosalle on pystyttävä järjestämään istumapaikka matkaan ajaksi ruuhka-aikojen ulkopuolella. Vain lyhyillä matkoilla voidaan matkustaa koko matka seisten.

 

Suunnitteluohjeeseen liittyy taulukko, jossa esitetään sallitut liikennekaluston matkustaja(paikka)määrät. Siinä on eroteltu istumapaikat ja seisomapaikat. Seisomapaikkojen laskenta perustuu siihen että seisovia matkustajia on ruuhka-aikana alle 3 kpl/m2. Seisomispinta-alan laskennassa on käytetty tehollista pinta-alaa.

 

Bussien, raitiovaunujen ja metron kuormitusaste saa olla ruuhka-aikana 100 % ja muulloin noin 75 %. Junaliikenteen ja palveluliikenteen (mini- ja midibussit) kuormitusaste saa olla ruuhka-aikana korkeintaan 100 % ja muulloin kuormitus saa olla korkeintaan sama kuin istumapaikkamäärä.

 

Kuormitusasteet ja kuormitukset lasketaan tuntimatkustajamääristä mitoittavana tuntina linjojen kuormittuneimmalla kohdalla.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta

 

Matkustusväljyys on käytännössä olennainen osa matkustusmukavuutta. Etenkin istumapaikan saaminen on tärkeä tyytyväisyystekijä joukkoliikenteessä. Eri liikennevälineissä istumapaikan saamiseen suhtaudutaan myös eri tavoin. Esimerkiksi metrossa ja ratikassa seisominen hyväksytään bussia helpommin tiettyyn rajaan asti. Busseissa istumapaikan saaminen on tärkeämpää.

 

Istumapaikan saamisen tärkeys on myös riippuvainen siitä, kuinka usein se saadaan ja kauanko joudutaan seisomaan.

 

Ohje merkitsee sitä, että metron vaunuparissa on ruuhka-aikana enintään 42 %:lla ja muuna aikana 55 %:lla matkustajista mahdollisuus saada istumapaikka kuormittuneimmalla osuudella. Ohjeen mukaan kuormitusasteet lasketaan tuntimatkustajamääristä mitoittavana tuntina linjojen kuormittuneimmalla kohdalla.

 

Matkustajamäärät eivät jakaudu tasaisesti huipputunnin aikana eivätkä metrojunan vaunujen kesken. Lisäksi kuormittuneimmalla osuudella saattaa kulkea useita junaryhmiä, joiden täyttöaste on erilainen. Nykyään Itäkeskuksesta länteen kulkee kaksi junaryhmää: Vuosaaresta ja Mellunmäestä tuleva. Tämä merkitsee sitä, että huipputunnin aikana kuormittuneimman metrovaunuparin kuormitus voi olla huomattavastikin ohjeen arvoja suurempi.

 

Tavoitteena tulee olla, että matkustajien junaan nouseminen ja poistuminen sujuvat kuormittuneimmillakin osuuksilla kohtuullisen nopeasti.

 

Vuorovälit

 

Suunnitteluohjeen mukaan liikenteen mitoitus tehdään ensisijaisesti vaunukuormituksen perusteella. Vuoroväleistä on koottu taulukkomuotoon mitoituksessa käytettävät maksimiarvot jaoteltuna neljälle liikennemuodolle: metro- ja junaliikenteelle, raitioliikenteelle, esikaupunkiliikenteelle ja poikittaisliikenteelle. Kullekin liikennemuodolle on eri arvot ruuhka-ajoille kuin päivä- ja iltaliikenteelle. Ohjeeseen on lisätty väljyyttä sallimalla yöliikenteessä (n. klo 23 jälkeen) iltaa harvemmat, sunnuntaina lauantaita harvemmat, kesällä ruuhka-aikoina harvemmat ja keskikesällä ruuhka-aikoina lauantain päiväliikenteen vuorovälit.

 

Seuraavat ohjearvot ovat mitoituksessa tavoiteltavia maksimiarvoja:

 

 

min.

ruuhka

min.

päivä ilta

metro ja junaliikenne

raitioliikenne

esikaupunkiliikenne

poikittaisliikenne

(a) liityntälinjasto runkolinjalle.

5(a)-12

8

10-15

15-20

 

10(a)-30

10-12

15-30

30-60

 

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta

 

Suunnitteluohje lähtee edelleen siitä, että vaunukuormitus on mitoittava tekijä ja esitetyt enimmäisvuorovälit ovat ohjeellisia. Ohjeessa pitäisi tarkemmin määritellä erityyppisillä asuinalueilla sallitut enimmäisvuorovälit. Lisäksi tulisi ottaa kantaa siihen, sallitaanko suunnittelussa epätasaiset vuorovälit ja minuuttiluvut ja millä ehdoilla.

 

Ohjeesta puuttuu vuorovälien tavoitearvot poikittaisille runkolinjoille, kuten Jokerille. Linjaston yhdistävyyttä, liityntäliikennettä ja vaihtoja ajatellen pitäisi poikittaislinjasto jakaa runkoyhteyksiä tarjoaviin ja niitä täydentäviin muihin poikittaislinjoihin, joilla voidaan sallia erilaiset vuorovälit.

 

Merkittiin, että varajäsen Alku ehdotti jäsen Helistön kannattamana muutosta lausuntoon siten, että esityslistan sivulle 43a otsikon ”Suunnitteluohjeesta yleensä” jälkeen kolmanneksi kappaleeksi lisätään seuraava tekstikappale: ”Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta HKL:n suunnitteluohje ei vastaa tavoitteita, koska ohje keskittyy lähinnä liikennöintikustannusten optimointiin, kun taas kaupunkisuunnittelun näkökulmasta olennaista on joukkoliikenteen käytön tehostaminen ja palvelutason optimointi.”

 

Lautakunta päätti yksimielisesti ilman äänestystä hyväksyä esitetyn muutosehdotuksen.

 

Joukkoliikennelautakunta toteaa (3.5.2007) kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnon johdosta seuraavaa:

 

Liikennelaitoksen tavoitteena on järjestää Helsingin joukkoliikenne mahdollisimman tehokkaasti ja siten omalta osaltaan luoda edellytykset mahdollisimman houkuttelevalle ja kilpailukykyiselle joukkoliikenteelle ja elinvoimaiselle kaupungille. Liikennöintikustannusten optimointi ei sinällään ole huono tavoite, sillä edulliset liikennöintikustannukset mahdollistavat liikennetarjonnan määrällisen lisäämisen ja siten palvelutason parantamisen. Liikennöintikustannusten optimointi ei kuitenkaan ole liikennelaitoksen primääritavoite vaan se on seuraus tavoitteesta luoda mahdollisimman hyvin palveleva joukkoliikennejärjestelmä käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Joukkoliikennejärjestelmää kehittäessään liikennelaitos myös kuuntelee matkustajia ja heidän toiveitaan. Asiakaspalautteen entistä tehokkaammaksi hyödyntämiseksi suunnittelussa on hiljattain hankittu käyttöön uusi monipuolinen atk-ohjelmisto.

 

Tavoite päästä suunnitteluohjeessa esitettyjä kävelyetäisyyksien enimmäisarvoja lyhyempiin kävelyetäisyyksiin myöhäisillan ja yöliikenteen aikoina on hyvä. Parhaiten tavoitteeseen on mahdollista päästä uusilla asuinalueille noudatettaessa joukkoliikennemyönteistä kaupunkisuunnittelua. Olemassa olevilla asuinalueilla kävelyetäisyydet pimeän ajan harvemmalla joukkoliikennelinjastolla ovat usein valoisaa aikaa pitemmät.

 

Linjaston laajentaminen valoisan ajan liikennettä vastaavaksi lyhentäisi kävelymatkoja ja parantaisi turvallisuuden tunnetta mutta toisaalta heikentäisi liikenteen kustannustehokkuutta, koska pimeän aikaan kysyntä on vähäistä ja vaunut jo nykyisin ajavat usein melko tyhjinä. Helsinkiläiset eivät koe turvattomuuden tunnetta niin suureksi ongelmaksi, että pimeän ajan linjastoa olisi joukkoliikenteen kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaista laajentaa. Laajentaminen voisi sen sijaan olla tarkoituksenmukaista siinä tapauksessa, että kaupunki päättäisi yleisesti panostaa turvattomuuden tunteen vähentämiseen selvästi aiempaa enemmän.

 

Matkustusväljyys on tärkeä palvelutasotekijä. Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnossa kannetaan huolta erityisesti matkustusväljyydestä metrossa. Liikennelaitos ja YTV ovat vuonna 2006 sopineet joukkoliikennekaluston seisomapaikkojen määrityksessä käytettävän ruuhkaliikenteessä mitoitusperustetta 3 hlö/m2. Vastaava mitoitusnormi Tukholmassa on 4 hlö/m2 ja Oslossa 3,5 hlö/m2. Matkustusväljyydestä saatava asiakaspalaute on ollut vähäistä lukuun ottamatta linjoja, joilla linjastouudistuksen yhteydessä tarjonnan määrä on väliaikaisesti jäänyt liian vähäiseksi. Täytyy lisäksi muistaa, että ruuhkaisinakin aikoina linjan kuormittunein osuus on yleensä lyhyt, vain muutaman pysäkkivälin. Metron osalta lisäksi tulevaisuudessa metron automatisointi tulee parantamaan tilannetta, koska automaattimetron lyhyemmillä junapituuksilla matkustajat jakaantuvat junan eri osiin nykyistä tasaisemmin.

 

Metron matkustajapaikkaluvun osalta on liikennelaitoksella länsimetron suunnitteluun liittyen tehty tarkistuslaskelmia. Metrojunien valmistajien ilmoittamat lattiapinta-alat poikkeavat jonkin verran todellisista pinta-aloista ja laskelmien perusteella metrovaunuparin paikkalukua tulee suunnitteluohjeessa tarkistaa 302 matkustajasta 287 matkustajaan.

 

Tiukkojen normien asettaminen suunnitteluohjeessa esimerkiksi vuoroväleille aluetyyppikohtaisesti ei johtaisi palvelutason optimointiin vaan päinvastoin estäisi sitä. Suunnitteluohjeessa tuleekin pysyä suhteellisen väljien normien linjalla, jolloin liikennetarjonta on mahdollisimman hyvin kohdennettavissa kysynnän mukaan.

 

Poikittaisliikenteen osalta kaupunginvaltuuston asettamana tavoitteena on nostaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus hieman alle 13 %:sta 17 %:iin vuoteen 2012 mennessä. Tavoite on erittäin haasteellinen ja sen saavuttaminen edellyttää poikittaisliikenteen tarjonnan lisäämistä etupainotteisesti. Liikennelaitos onkin parhaillaan valmistelemassa poikittaisen joukkoliikenteen kehittämisohjelmaa.

 

Poikittaisliikenteenkään osalta ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista asettaa suunnitteluohjeeseen tiukkoja normeja vaan toimenpiteet tulee pystyä kulloinkin valitsemaan siten, että ne joukkoliikenteen kilpailukyvyn kannalta ovat mahdollisimman tehokkaat. Jokeri-linjojen lisäksi poikittaisliikenteessä on vaikea tehdä selvää erottelua runkolinjojen ja muiden linjojen välille.

 

Palvelutasotekijöiden taloudellisista vaikutuksista toivottiin kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnossa lisätietoa. Karkeasti arvioiden voidaan todeta seuraavaa:

 

–     Pimeän ajan liikenteen ulottaminen maantieteellisesti yhtä kattavaksi kuin valoisan ajan liikenne lisäisi vuositasolla kustannuksia noin
4 – 6 miljoonaa euroa.

–     Tasavälisiin / pyörein minuutein päätepysäkiltä lähteviin aikatauluihin siirtyminen lisäisi kustannuksia vähintään yhden ajoneuvon osuuden verran eli vuositasolla 150 000 euroa/linja. Koko linjaston osalta kustannusnousun suuruusluokka olisi luokkaa 10 miljoonaa euroa/vuosi.

 

Yhteenvetona voidaan todeta, että liikennelaitos pyrkii toiminnallaan parantamaan joukkoliikenteen kilpailukykyä ja siten kaupungin vetovoimaisuutta mahdollisimman tehokkaasti ja eri keinoja monipuolisesti hyödyntäen. Näiden tavoitteiden toteuttamisen näkökulmasta kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi esitetty suunnitteluohje on hyvä. Normatiivisuuden lisääminen suunnitteluohjeessa johtaisi suunnittelun jäykistymiseen ja joko joukkoliikenteen palvelutason laskuun tai kustannustason nousuun.

 

./.                   Tarkistettu suunnitteluohjeluonnos on liitteenä 1. Voimassa oleva 16.12.1996 päivätty suunnitteluohje on liitteenä 2. Muut asiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa.

 

Ryj toteaa, että ehdotettu, nykyistä jonkin verran väljempi ohje on hyvä työkalu joukkoliikenteen kehittämiselle valtuuston asettamia tavoitteita vastaavaksi. Tarkistustyön yhteydessä liikennelaitos on ollut yhteydessä kaupunkisuunnitteluvirastoon, ja ohjeessa on huomioitu myös kaupunkisuunnittelun näkökulmia joukkoliikenteen kokonaispalvelutaso huomioon ottaen. Palvelutason merkittävä parantaminen ohjearvoja tiukentamalla merkitsisi kustannusten voimakasta lisääntymistä, kuten joukkoliikennelautakunnan vastauksessa kaupunkisuunnittelulautakunnan lausuntoon ilmenee.

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä esityslistan liitteenä 1 olevan joukkoliikenteen suunnitteluohjeen käytettäväksi Helsingin joukkoliikenteen suunnittelua ohjaavana työkaluna.

 

Pöytäkirjanote liikennelaitokselle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

 

 

LIITTEET

Liite 1

Suunnitteluohje

 

Liite 2

Suunnitteluohje 1996

 

 

 

 

2

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE HELSINGIN KAUPUNGIN KIINTEISTÖVIRASTON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA

 

Khs 2007-1233

 

Uudenmaan ympäristökeskus on (9.5.2007) varannut Helsingin kaupunginhallitukselle tilaisuuden antaa lausunto Helsingin kaupungin kiinteistöviraston lupahakemuksesta. Lausunto tulisi antaa 12.6.2007 mennessä.

 

Ryj toteaa, että Helsingin kaupungin kiinteistövirasto on toimittanut Uudenmaan ympäristökeskukselle lupahakemuksen, joka koskee rengasrouheen hyötykäyttöä massanvaihdon täyttömateriaalina Helsingin Toukorannassa.

 

./.                   Suunnittelualueena on Helsingin Toukorannassa noin 7 000 m2:n alue, joka sijaitsee Toukolankadun ja Toukolan rantapuiston välisellä alueella (Liite 1). Alueelle on kaavoitettu mm. asuin- ja koulurakennuksia. Alueen esirakentaminen on aloitettu vuonna 2006 ja se jatkuu vuoteen 2008. Rengasrouheen hyödyntäminen on suunniteltu aloitettavaksi kesällä 2007. Alueella todetut pilaantuneet maa-ainekset poistetaan esirakentamisen yhteydessä.

 

Rengasrouheella on tarkoitus korvata vanhan Mertakadun kohdalta poistettavaa louhetäyttöä. Rengasrouhetta on suunniteltu sijoitettavaksi noin 7 000 m2:n alueelle enintään 20 000 tonnia. Rengasrouhekerroksen paksuus on noin 3,5 metriä. Rengasrouhetäyttö sijoittuu osittain orsiveden pinnan alapuolelle. Rengasrouhe peitetään tulevien rakennusten kohdilla täyttömaakerroksella. Tulevien katu- ja piha-alueiden kohdilla rengasrouheen päälle tulee lisäksi betonilaatta täyttömaa- ja rakennekerrosten väliin.

 

Ympäristölautakunta katsoo (29.5.2007), että rengasrouheen käyttöä kevennysmateriaalina voidaan pitää jätteen hyödyntämisenä.

 

Liukoisuustestien ja rengasrouheen käyttökokemusten perusteella ren-gasrouhe nostaa jonkin verran rouheen kanssa kosketuksissa olevan orsiveden raskasmetalli- ja PAH-yhdisteiden pitoisuuksia. Pitoisuuden nousu jäisi ilmeisesti kuitenkin lyhytaikaiseksi, ja se voi olla vaikeasti erotettavissa muusta orsiveden haitta-ainepitoisuuksiin vaikuttavista rakentamistoimenpiteistä alueella. Pitoisuuksien nousu riippuisi myös siitä, miten nopeaa olisi orsiveden vaihtuminen rengasrouherakentees-sa.

 

Sijoitusalueen maaperään jää kunnostuksen jälkeen erilaisilla haitta-aineilla lievästi pilaantunutta maata myös rakennusten alla oleviin maa-kerroksiin. Vaikka rengasrouheesta liukenee pieniä määriä samoja hait-ta-aineita kuin maaperään kunnostuksen jälkeen jää, rengasrouheen käyttö ei olosuhteet ja kunnostustöiden jatkuminen huomioon ottaen todennäköisesti ainakaan merkittävästi vaikuta alueen maaperän tai orsiveden laatuun. Rakentamistavasta johtuen rengasrouheen käytöstä ei ole odotettavissa haitallisia vaikutuksia asukkaiden terveyteen.

 

Edellä olevaan perustuen ympäristölautakunta puoltaa hakemuksen hyväksymistä.

 

Yleisten töiden lautakunta toteaa (31.5.2007), että rengasrouheen käytöllä massanvaihdossa saavutetaan tehokas kevennysvaikutus, jolloin massanvaihdon kokonaismäärä pienenee verrattuna vaihtoehtoiseen kevennykseen stabiloidulla savella. Työn alettua voidaan valita kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto sen hetkisen markkinatilanteen mukaisesti. Teknisesti molemmat kevennysratkaisut ovat toimivia.

 

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin.

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin kaupungin kiinteistöviraston ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

 

Kaupunginhallituksella ei ole huomautettavaa lupahakemukseen. Kaupunginhallitus puoltaa hakemuksen hyväksymistä.

 

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle ja yleisten töiden lautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

 

LIITE

Kartta rengasrouheen sijoitusalueesta

 

 

 

 

3

4.6.2007 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO UUDENMAAN TIEPIIRIN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMASTA 2008 - 2011

 

Khs 2007-517

 

Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri pyytää (2.3.2007) lausuntoa Uudenmaan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2008 – 2011 30.6.2007 mennessä.

 

./.                   Suunnitelma on liitteenä 1. Suunnitelma löytyy myös internetistä osoitteesta: http://www.tiehallinto.fi/upiiri.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (3.5.2007) seuraavaa:

 

Lausunnon tiivistelmä

 

Toiminta- ja taloussuunnitelman (jäljempänä TTS) tienpidon painopisteet - tieverkon liikennekelpoisuuden ja tiestön kunnon turvaaminen sekä liikenneturvallisuuden parantaminen – ovat oikeansuuntaisia. Tienpitoon osoitettavien varojen niukkuus ei vastaa pääkaupunkiseudun tienpidon tarpeita. Erityisesti liikenneympäristön parantamisen resursseja tulee reilusti lisätä nykyisestä tasosta.

 

TTS:ssa mainituista isoista investoinneista hankkeessa Kehä I, pullonkaulojen poisto Helsingissä ja Espoossa kiireellisintä on Kivikonlaidan tasoliittymän rakentaminen Kivikontien eritasoliittymäksi. Järjestelyt tulee toteuttaa vuosina 2008 ja 2009.

 

Teemahankkeessa Joukkoliikenteen edistäminen Pääkaupunkiseudun säteittäisillä pääväylillä kiireellisintä on Hämeenlinnanväylällä välillä Kannelmäki-Kaivoksela bussikaistojen, meluesteiden ja raittien rakentaminen. Nämä järjestelyt tulee toteuttaa vuoden 2009 syksyyn mennessä.

 

Liikenteen hallinta on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi liikenteen turvallisuuden ja toimivuuden edistämiskeino. Tämän hankekokonaisuuden riittävä rahoitus tulee turvata.

 

TTS:sta puuttuu Pääkaupunkiseudun meluntorjunnan teemapaketti. Seuraavassa TTS -suunnitelmassa on varauduttava tämän teemapaketin toteuttamiseen. Meluntorjunnan rahoitustarve Helsingissä on suuri.

 

Seuraavaan toiminta- ja taloussuunnitelmaan tulee sisällyttää Itäväylän kehittämisselvityksen lyhyen tähtäyksen toimenpiteet.

 

Tienpidon linjauksia ja painopisteitä

 

Valtio kerää pääkaupunkiseudun autonomistajilta ja tieliikenteeltä verotuloja moninkertaisen määrän verrattuna siihen mitä seudulle palautuu liikenneinvestointeina ja ylläpitorahoina. Pääkaupunkiseudun väestö- ja työpaikkamäärän kasvun seurauksena liikenne kasvaa alueella paljon enemmän kuin muualla Suomessa.

 

Tienpidon painopisteet – nykyisen tieverkon päivittäisen liikennekelpoisuuden ja tiestön kunnon turvaaminen sekä liikenneturvallisuuden parantaminen – ovat oikeansuuntaisia.

 

Tienpidon rahoittaminen

 

Tienpitoon osoitettavien varojen niukkuus ei vastaa pääkaupunkiseudun muusta maasta poikkeavia tienpidon tarpeita. Helsingissä on maan vilkasliikenteisimmät tiet, joten panostuksen lisääminen Helsingin alueen maanteiden parantamiseen on perusteltua.

 

Pääkaupunkiseudun osuutta koko maan tieverkon rahoituksesta tulee lisätä, jotta seudun hankkeita voidaan ottaa lisää tuleviin toiminta- ja taloussuunnitelmiin.

 

Tiehallinnon keskushallinnon tulee osoittaa Uudenmaan tiepiirille liikennesuoritteen edellyttämä osuus koko maan rahoituksesta perustienpidon rahoituksen alueellisesta jaosta päättäessään. Erityisesti liikenneympäristön parantamisen resursseja tulee reilusti lisätä nykyisestä tasosta.

 

Isot investoinnit

 

TTS:ssa mainituista isoista investoinneista hankkeessa Kehä I, pullonkaulojen poisto Helsingissä ja Espoossa (1. vaihe, 99 milj. €) kiireellisintä puutteellisten yhteyksien, liikenneturvallisuuden, liikenteen sujuvuuden ja maankäytön kehittämisen perusteella on Kivikonlaidan tasoliittymän rakentaminen Kivikontien eritasoliittymäksi. Hanke on yhteiskuntataloudellisesti erittäin kannattava. Sen hyöty-kustannussuhde on 10,5. Tiepiiri on käynnistänyt hankkeen tiesuunnittelun. Järjestelyt tulee toteuttaa vuosina 2008 ja 2009.  

 

Seuraavaan Uudenmaan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmaan (TTS 2009–2012) tulee edellä mainitusta hankkeesta erottaa itsenäiseksi hankkeeksi Kehä I:n ja Itäväylän liittymäalueen järjestelyt (1. vaihe). Tiehallinto ja Helsingin kaupunginhallitus ovat osaltaan hyväksyneet Kehä I:n ja Itäväylän eritasoliittymän yleis- ja tilavaraussuunnitelmat jo vuonna 1995. Tiepiiri ja kaupunki ovat yhteistyössä käynnistäneet liittymäalueen ensimmäisen vaiheen järjestelyjen yleissuunnitelman laatimisen.

 

Teemaohjelmat

 

Teemahankkeessa Joukkoliikenteen edistäminen Pääkaupunkiseudun säteittäisillä pääväylillä kiireellisintä on Hämeenlinnanväylällä välillä Kannelmäki-Kaivoksela bussikaistojen, meluesteiden ja raittien rakentaminen. Nämä järjestelyt tulee toteuttaa vuoden 2009 syksyyn mennessä. Hämeenlinnanväylän meluesteet välille Kehä I Kanneltie valmistuivat jo vuonna 1995. Samantapainen asuinalue jatkuu Kanneltiestä pohjoiseen.

 

Liikenteen hallinta (operatiivinen ohjaus) on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi liikenteen turvallisuuden ja toimivuuden edistämiskeino. Tämän hankekokonaisuuden riittävä rahoitus tulee turvata. Esimerkiksi muuttuvat nopeusrajoitukset tulee toteuttaa kaikilla pääkaupunkiseudun pääväylillä.

 

Tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2004 – 2007 esiintyi teemahanke Pääkaupunkiseudun meluntorjunta. Se ei ole sisältynyt myöhempiin tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmiin. Liikenne- ja viestintäministeriön asettama tie- ja raideliikenteen meluntorjunnan teemapakettia valmisteleva työryhmä saa työnsä päätökseen toukokuussa 2007. Työryhmän tavoitteena on muun muassa määrittää pääväylien lähivuosien kiireellisimmät meluntorjuntakohteet, niiden kustannukset ja aikataulutus sekä selvittää miten teemapaketin rahoitus on parhaiten järjestettävissä. TTS -suunnitelmassa on varauduttava meluntorjunnan teemapaketin toteuttamiseen Uudenmaan tiepiirin alueella.

 

Meluntorjunnan rahoitustarve Helsingissä on suuri. Meluntorjuntahanke Turunväylä, Munkkivuori / Munkkiniemi tulee toteuttaa vuosina 2008 ja 2009 ja hanke Porvoonväylän meluesteet Jakomäen kohdalla vuonna 2010. Lisäksi Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän liittymäalueen meluesteet tulee toteuttaa vuonna 2009 ja Kehä I:n meluesteet välillä Vantaanjoki – Itäväylä vuosina 2010–2012. Tuusulanväylän melueste Torpparinmäen pohjoisosan kohdalle tulisi rakentaa viimeistään vuonna 2011.

 

Perussuunnitelma

 

Liikenneympäristön parantaminen sekä liikenteen operatiivisen ohjauksen investoinnit -taulukossa esitetyt hankkeet Mt 170 (Itäväylä) Länsimäentien liittymän liikennevalot ja Mt 170 Riskutien liittymän liikennevalot ja kääntymiskaistat ovat käynnistymässä. Samalla rakennetaan meluesteet Itäväylälle välille Puotilan urheilupuisto -Riskutie.

 

Seuraavaan toiminta- ja taloussuunnitelmaan tulee sisällyttää Itäväylän vuoden 2002 kehittämisselvityksen lyhyen tähtäyksen toimenpiteet (mm. Brahelinnantien liittymän liikennevalot sekä Uussillantien alikulkukäytävä).

 

Tiepiirin tulee myös varautua omaan kustannusosuuteensa Lahdenväylän ja Koskelantien eritasoliittymän sekä Lahdenväylän välin Vantaanjoki – Maaherrantie parantamishankkeissa. Nämä hankkeet eivät näy TTS:ssa.

 

Lisäksi Kehä I:n parantamistoimenpiteet välillä Vihdintie – Vallikallio (Espoo) tulee ottaa huomioon, ettei tästä tieosasta muodostu uutta pullonkaulaa Mestarintunnelin valmistuessa Espoossa.

 

Sidosryhmien hankkeet yleisellä tieverkolla -taulukossa esitetty hanke Kehä I, jkp-alikulku Kontulantien liittymän eteläpuolella kuuluu tiepiirin kustannettavaksi 50 %:n osuudella.

 

Hankkeiden kustannusjaosta tulee sopia voimassa olevan Tiehallinnon ja kuntien välisen kustannusjakomenettelyn mukaisesti, vaikka niiden ajoitus määräytyy kaupungin kehittämistarpeista.

 

Neliporrasperiaate

 

Helsinki on jo vuosikymmeniä harjoittanut joukkoliikennettä suosivaa liikennepolitiikkaa sekä parantanut jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita. Helsingin liikennejärjestelmän kehittämistavoitteita tukeva neliporrasperiaate on tervetullut asia tiepiirin toiminnan keinovalikoimaan.

 

Joukkoliikenteen edistämiseen maanteillä tähtäävään joukkoliikenteen laatukäytävä-yhteistyöhön ovat tiepiirin ja Helsingin kaupungin lisäksi osallistuneet YTV, linja-autoliitto ja paikallisliikenneliitto sekä Espoon ja Vantaan kaupungit. Tämän toiminnan kehittäminen on tärkeää neliporrasperiaatteen toteuttamiseksi.

 

Yleisten töiden lautakunta toteaa (10.5.2007) seuraavaa:

 

Uudenmaan tiepiirin TTS:ssa esitetyt tienpidon keskeiset näkö-kohdat ja linjaukset ovat oikeansuuntaisia ottaen huomioon asetettu tienpidon rahoitustaso. Tienpitoon osoitettavien varojen niukkuus ei vastaa pääkaupunkiseudun tienpidon tarpeita.

 

Pääkaupunkiseudun väestö- ja työpaikkamäärän kasvun seurauksena liikenne kasvaa alueella paljon enemmän kuin muualla Suomessa. Helsingissä on maan vilkasliikenteisimmät tiet, joten panostuksen lisääminen Helsingin alueen maanteiden parantamiseen on perusteltua. Pääkaupunkiseudun osuutta koko maan tieverkon rahoituksesta tulee lisätä, jotta seudun hankkeita voidaan ottaa lisää tuleviin toiminta- ja taloussuunnitelmiin. Erityisesti liikenneympäristön parantamisen resursseja tulee lisätä nykyisestä tasosta.

 

Suurin osa TTS:aan sisältyvistä hankkeista Helsingissä on Tiehallinnon ja kaupungin yhteishankkeita, joiden kustannusjaosta sovitaan hankekohtaisesti. Kaupunki osaltaan varautuu talousarviossaan TTS:n mukaisiin yhteishankkeisiin sovittavan kustannusjaon mukaisesti. Kustannusjako tulee tehdä voimassa olevan Tiehallinnon ja kuntien kesken sovitun kustannusjakomenettelyn mukaisesti.

 

TTS:aan sisältyy joukko hankkeita ryhmänä ”Sidosryhmien hankkeet yleisellä tieverkolla”. Hankkeet tarkoittavat kuntien hankkeita, joiden toteutus- ja rahoitusvastuu on ao. kunnalla. Vaikka näiden hankkeiden ajoitus määräytyy kaupungin kehittämistarpeista, niiden kustannusjaosta tulee sopia voimassa olevan Tiehallinnon ja kuntien välisen kustannusjakomenettelyn mukaisesti.

 

TTS:aan sisältyvistä isoista investoinneista hankkeen "Mt 101 Kehä I, pullonkaulojen poisto, Helsinki ja Espoo (1. vaihe)" yhteydessä tulee priorisoida Kivikontien (Kivikonlaidan) tasoliittymän rakentaminen eritasoliittymäksi vuosina 2008 - 2009. Tiepiiri ja kaupunki ovat yhteistyössä käynnistäneet hankkeen tiesuunnitelman laatimisen.

 

Teemahankkeessa "Joukkoliikenteen edistäminen Pääkaupunki-seudun säteittäisillä pääväylillä" kiireellisin on Hämeenlinnanväylän bussikaistojen, meluesteiden ja kevyen liikenteen teiden rakentaminen välillä Kannelmäki - Kaivoksela. Nämä järjestelyt tulee toteuttaa vuosina 2008 -2009. Vihdintien ja Tuusulanväylän teemahankkeeseen sisältyvät järjestelyt tulee toteuttaa vuosina 2009 - 2010.

 

Liikenteen hallinta (operatiivinen ohjaus) on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi liikenteen turvallisuuden ja toimivuuden edistämiskeino. Tämän hankekokonaisuuden riittävä rahoitus tulee turvata.

 

Liikenne- ja viestintäministeriön asettama tie- ja raideliikenteen meluntorjunnan teemapakettia valmisteleva työryhmä saa työnsä päätökseen toukokuussa 2007. Työryhmän tavoitteena on muun muassa määrittää pääväylien lähivuosien kiireellisimmät meluntorjuntakohteet, niiden kustannukset ja aikataulutus sekä selvittää miten teemapaketin rahoitus on parhaiten järjestettävissä. Pääväylien meluntorjunnan rahoitustarve Helsingissä on suuri, joten seuraavassa TTS -suunnitelmassa on varauduttava tämän teemapaketin toteuttamiseen.

 

Turunväylän meluesteet Munkkivuoressa / Munkkiniemessä tulee toteuttaa vuosina 2008 - 2009, Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän liittymäalueen meluesteet vuonna 2009, Porvoonväylän meluesteet Jakomäen kohdalla vuonna 2010, Tuusulanväylän melueste Maunulan kohdalla vuosina 2009 - 2010 ja Tuusulanväylän melueste Torpparinmäen pohjoisosan kohdalle vuonna 2011. Kehä I:n puuttuvat meluesteet ja nykyisten täydennykset välillä Vantaanjoki – Itäväylä tulee toteuttaa vuosina 2009 - 2012.

 

Edellä esitettyjen hankkeiden lisäksi seuraavaan toiminta- ja taloussuunnitelmaan 2009 - 2012 tulee sisällyttää myös Lahdenväylän parantaminen Viikinmäen kohdalla ja Koskelantien eritasoliittymän parantaminen sekä Itäväylän vuoden 2002 kehittämisselvityksen lyhyen tähtäyksen toimenpiteet kuten Uussillantien alikulkukäytävä sekä Brahelinnantien liikennevalot.

 

Lisäksi Kehä I:n parantamistoimenpiteet välillä Vihdintie - Vallikallio (Espoo) tulee ottaa huomioon, ettei tieosasta muodostu uutta pullonkaulaa Kehä I:lle Mestarintunnelin valmistuessa Espoossa.

 

Neliporrasperiaatteen käyttöönotto liikennejärjestelmän suunnitteluperiaatteena on tarkoituksenmukaista. Se tukee Helsingin liikennejärjestelmän kehittämistavoitteita erityisesti joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun olosuhteiden kehittämisen kannalta. Neliporrasperiaatteen soveltaminen on seudullista liikennejärjestelmän kehittämistä, jota tulee toteuttaa koko pääkaupunkiseudun tasolla yhteistyössä kuntien, YTV:n ja keskeisten liikenneoperaattoreiden kanssa.

 

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (14.5.2007), että suunnitelman keskeiset tavoitteet ja näkökohdat ovat oikean suuntaisia mutta kasvavana ongelmana on pääkaupunkiseudun tarpeiden ja seudulle osoitettavien varojen välillä oleva syvä kuilu. Tienpitoon osoitettava rahoitus ei vastaa alkuunkaan pääkaupunkiseudun tienpidon tarpeita. Suomen kymmenestä vilkasliikenteisimmästä tiestä kahdeksan on vuoden 2005 tilanteen mukaan pääkaupunkiseudulla.

 

Pääkaupunkiseudun osuutta koko maan tieverkon rahoituksesta tulee lisätä, jotta seudun hankkeita voidaan ottaa lisää tuleviin toiminta- ja taloussuunnitelmiin. Erityisesti liikenneympäristön parantamisen resursseja tulee lisätä.

 

Yleisten töiden lautakunta on listannut lukuisia hankkeita, joiden pitäisi sisältyä seuraavaan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmaan vuosille 2009 – 2012. Helsinki on omassa taloussuunnitelmassaan varautunut omalta osaltaan näiden ns. yhteishankkeiden rahoittamiseen. Niiden siirtyminen tiehallinnon suunnitelmissa jatkuvasti eteenpäin vaikeuttaa kaupungin katu- ja liikennerakentamisen pitkäjänteistä suunnittelua.

 

Kaupunki pitää tärkeänä, että myös hankeryhmään ”sidosryhmien hankkeet yleisellä tieverkolla” kuuluvat hankkeet voidaan toteuttaa kohtuullisessa aikataulussa ja että niiden kustannusjaosta voidaan sopia Tiehallinnon ja kuntien kesken sovitun kustannusjakomenettelyn mukaisesti

 

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin.

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee lähettää vastauksenaan Uudenmaan tiepiirille seuraavan lausunnon:

 

Tienpidon linjauksia ja painopisteitä

 

Valtio kerää pääkaupunkiseudun autonomistajilta ja tieliikenteeltä verotuloja moninkertaisen määrän verrattuna siihen mitä seudulle palautuu liikenneinvestointeina ja ylläpitorahoina. Pääkaupunkiseudun väestö- ja työpaikkamäärän kasvun seurauksena liikenne kasvaa alueella paljon enemmän kuin muualla Suomessa.

 

Tienpidon painopisteet – nykyisen tieverkon päivittäisen liikennekelpoisuuden ja tiestön kunnon turvaaminen sekä liikenneturvallisuuden parantaminen – ovat oikeansuuntaisia.

 

Tienpidon rahoittaminen

 

Tienpitoon osoitettavien varojen niukkuus ei vastaa pääkaupunkiseudun muusta maasta poikkeavia tienpidon tarpeita. Helsingissä on maan vilkasliikenteisimmät tiet, joten panostuksen lisääminen Helsingin alueen maanteiden parantamiseen on perusteltua.

 

Pääkaupunkiseudun osuutta koko maan tieverkon rahoituksesta tulee lisätä, jotta seudun hankkeita voidaan ottaa lisää tuleviin toiminta- ja taloussuunnitelmiin.

 

Tiehallinnon keskushallinnon tulee osoittaa Uudenmaan tiepiirille liikennesuoritteen edellyttämä osuus koko maan rahoituksesta perustienpidon rahoituksen alueellisesta jaosta päättäessään. Erityisesti liikenneympäristön parantamisen resursseja tulee reilusti lisätä nykyisestä tasosta.

 

Isot investoinnit

 

TTS:ssa mainituista isoista investoinneista hankkeessa Kehä I, pullonkaulojen poisto Helsingissä ja Espoossa (1. vaihe, 99 milj. €) kiireellisintä puutteellisten yhteyksien, liikenneturvallisuuden, liikenteen sujuvuuden ja maankäytön kehittämisen perusteella on Kivikonlaidan tasoliittymän rakentaminen Kivikontien eritasoliittymäksi. Hanke on yhteiskuntataloudellisesti erittäin kannattava. Sen hyöty-kustannussuhde on 10,5. Tiepiiri on käynnistänyt hankkeen tiesuunnittelun. Järjestelyt tulee toteuttaa vuosina 2008 ja 2009.  

 

Seuraavaan Uudenmaan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmaan (TTS 2009–2012) tulee edellä mainitusta hankkeesta erottaa itsenäiseksi hankkeeksi Kehä I:n ja Itäväylän liittymäalueen järjestelyt (1. vaihe). Tiehallinto ja Helsingin kaupunginhallitus ovat osaltaan hyväksyneet Kehä I:n ja Itäväylän eritasoliittymän yleis- ja tilavaraussuunnitelmat jo vuonna 1995. Tiepiiri ja kaupunki ovat yhteistyössä käynnistäneet liittymäalueen ensimmäisen vaiheen järjestelyjen yleissuunnitelman laatimisen.

 

Teemaohjelmat

 

Teemahankkeessa Joukkoliikenteen edistäminen Pääkaupunkiseudun säteittäisillä pääväylillä kiireellisintä on Hämeenlinnanväylällä välillä Kannelmäki-Kaivoksela bussikaistojen, meluesteiden ja raittien rakentaminen. Nämä järjestelyt tulee toteuttaa vuoden 2009 syksyyn mennessä. Hämeenlinnanväylän meluesteet välille Kehä I-Kanneltie valmistuivat jo vuonna 1995. Samantapainen asuinalue jatkuu Kanneltiestä pohjoiseen.

 

Liikenteen hallinta (operatiivinen ohjaus) on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi liikenteen turvallisuuden ja toimivuuden edistämiskeino. Tämän hankekokonaisuuden riittävä rahoitus tulee turvata. Esimerkiksi muuttuvat nopeusrajoitukset tulee toteuttaa kaikilla pääkaupunkiseudun pääväylillä.

 

Tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2004 – 2007 esiintyi teemahanke Pääkaupunkiseudun meluntorjunta. Se ei ole sisältynyt myöhempiin tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmiin. Liikenne- ja viestintäministeriön asettama tie- ja raideliikenteen meluntorjunnan teemapakettia valmisteleva työryhmä saa työnsä päätökseen toukokuussa 2007. Työryhmän tavoitteena on muun muassa määrittää pääväylien lähivuosien kiireellisimmät meluntorjuntakohteet, niiden kustannukset ja aikataulutus sekä selvittää miten teemapaketin rahoitus on parhaiten järjestettävissä. TTS -suunnitelmassa on varauduttava meluntorjunnan teemapaketin toteuttamiseen Uudenmaan tiepiirin alueella.

 

Meluntorjunnan rahoitustarve Helsingissä on suuri. Meluntorjuntahanke Turunväylä, Munkkivuori / Munkkiniemi tulee toteuttaa vuosina 2008 ja 2009 ja hanke Porvoonväylän meluesteet Jakomäen kohdalla vuonna 2010. Lisäksi Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän liittymäalueen meluesteet tulee toteuttaa vuonna 2009 ja Kehä I:n meluesteet välillä Vantaanjoki – Itäväylä vuosina 2009–2012. Tuusulanväylän melueste Torpparinmäen pohjoisosan kohdalle tulisi rakentaa viimeistään vuonna 2011 sekä melueste Maunulan kohdalla vuosina 2009 - 2010.

 

Perussuunnitelma

 

Liikenneympäristön parantaminen sekä liikenteen operatiivisen ohjauksen investoinnit -taulukossa esitetyt hankkeet Mt 170 (Itäväylä) Länsimäentien liittymän liikennevalot ja Mt 170 Riskutien liittymän liikennevalot ja kääntymiskaistat ovat käynnistymässä. Samalla rakennetaan meluesteet Itäväylälle välille Puotilan urheilupuisto -Riskutie.

 

Seuraavaan toiminta- ja taloussuunnitelmaan tulee sisällyttää Itäväylän vuoden 2002 kehittämisselvityksen lyhyen tähtäyksen toimenpiteet (mm. Brahelinnantien liittymän liikennevalot sekä Uussillantien alikulkukäytävä).

 

Tiepiirin tulee myös varautua omaan kustannusosuuteensa Lahdenväylän ja Koskelantien eritasoliittymän sekä Lahdenväylän välin Vantaanjoki – Maaherrantie parantamishankkeissa. Nämä hankkeet eivät näy TTS:ssa.

 

Lisäksi Kehä I:n parantamistoimenpiteet välillä Vihdintie – Vallikallio (Espoo) tulee ottaa huomioon, ettei tästä tieosasta muodostu uutta pullonkaulaa Mestarintunnelin valmistuessa Espoossa.

 

Sidosryhmien hankkeet yleisellä tieverkolla -taulukossa esitetty hanke Kehä I, jkp-alikulku Kontulantien liittymän eteläpuolella kuuluu tiepiirin kustannettavaksi 50 %:n osuudella.

 

Hankkeiden kustannusjaosta tulee sopia voimassa olevan Tiehallinnon ja kuntien välisen kustannusjakomenettelyn mukaisesti, vaikka niiden ajoitus määräytyy kaupungin kehittämistarpeista.

 

Neliporrasperiaate

 

Helsinki on jo vuosikymmeniä harjoittanut joukkoliikennettä suosivaa liikennepolitiikkaa sekä parantanut jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita. Helsingin liikennejärjestelmän kehittämistavoitteita tukeva neliporrasperiaate on tervetullut asia tiepiirin toiminnan keinovalikoimaan.

 

Joukkoliikenteen edistämiseen maanteillä tähtäävään joukkoliikenteen laatukäytävä -yhteistyöhön ovat tiepiirin ja Helsingin kaupungin lisäksi osallistuneet YTV, Linja-autoliitto ja Paikallisliikenneliitto sekä Espoon ja Vantaan kaupungit. Tämän toiminnan kehittäminen on tärkeää neliporrasperiaatteen toteuttamiseksi.

 

Kirje Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirille ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

 

 

LIITE

Tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelma 2008 - 2011

 

 

 

 

1

4.6.2007 pöydälle pantu asia

VT EVA BIAUDET'N TOIVOMUSPONSI: IHMISKAUPAN VASTAINEN TOIMINTAOHJELMA

 

Khs 2006-2563

 

Stj ilmoittaa, että käsitellessään 15.11.2006 talousarviota vuodeksi 2007 ja taloussuunnitelmaa vuosiksi 2007 – 2009 Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

 

22                 "Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus laatii poikkihallinnollisen ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman etenkin uhrien tunnistamisen ja auttamisen osaamisen parantamiseksi, sekä yhteistyön rakentamiseksi muiden, asianomaisten viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa.” (Eva Biaudet, äänin 54-0)

 

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut toteaa (30.1.2007), että ihmiskauppa pitää sisällään naisten, lasten ja miesten kuljettamista ja myymistä hyväksikäyttötarkoituksessa. Kysymys on järjestäytyneestä rikollisuudesta.

 

Ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta 10.12.1948 pidetään ihmisoikeuksien peruskivenä. Yhdistyneitten Kansakuntien ihmisoikeussopimukset luovat perustan yleismaailmallisille ihmisoikeuksille. Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten tai yleisesti tunnustettujen ja vakiintuneiden kansainvälisen oikeuden sääntöjen vastaisesta toiminnasta säädetään rikoslaissa (RL 11: 4 § ja 5 §).

 

Suomen perustuslain (11.6.1999/731) 2 luku käsittelee perusoikeuksia. Perusoikeudet luetellaan po. luvun 6 – 23 §:ssä. Jos Suomessa asuvan tai oleskelevan henkilön perusoikeuksia loukataan, poliisi suorittaa ilmiannosta rikostutkinnan. Rikostutkinta, mukaan lukien uhrien tunnistaminen, kuuluu valtion toimivaltaan.

 

Ihmiskaupan uhrilla on oikeus saada mm. avustaja ja vahingonkorvausta. Tällaisen toiminnan hoitaminen kuuluu valtiolle. Sen sijaan uhrin kärsimysten lievittämiseen ja muuhun apuun, kuten kuntoutukseen, tulisi yhteiskunnan tarjota terveys- ja sosiaalipalveluja. Henkilön avustamisen lähtökohtana on, että hänellä ei ole pysyvää asuinkuntaa, jolloin hän saa avun siltä kunnalta, mistä hänet tavataan rikoksenteon yhteydessä.

 

Oikeuspalvelut toteaa, että siltä osalta kuin toivomusponnessa tarkoitettu toiminta liittyy kaupungin eri hallintokuntien toimintoihin, on aiheellista selvittää toimintaa kaupungin sisällä sekä määritellä kaupungin organisaation ja ulkopuolisten toimijoiden, kuten valtio ja kansalaisjärjestöt, väliset suhteet. Hankkeen yhteydessä on myös syytä selvittää mahdollisuudet saada valtionosuutta siitä aiheutuvista kustannuksista.

 

Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunta toteaa (31.1.2007) mm., että maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunta pitää poikkihallinnollisen ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman laatimista Helsingin kaupungille erittäin kannatettavana. Toimintaohjelman tavoitteena tulee olla, että Helsingille ja pääkaupunkiseudulle kehittyy tehokas ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä. Ihmiskaupan vastaisen yhteistyön tulee olla kaupungin eri hallintokuntien, erityisesti sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen, samoin kuin keskeisten valtiollisten viranomaisten, välillä koordinoitua.  Henkilöstökeskuksella on erityinen rooli työperäisen maahanmuuton, johon voi liittyä ihmiskauppaa, seurannassa. Ohjelman keskeiseen tavoitteistoon kuuluisi myös toimivien suhteiden luominen kolmannen sektorin ja kaupungin välillä. Etsivä työ on ihmiskaupan uhrien tunnistamisen kannalta välttämätöntä, ja työministeriö on ehdottanut järjestöjä etsivän työn toteuttajiksi.

 

Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunta pitää tärkeänä, että tarvittavien palvelujen varmistamiseksi nimetään taho, esimerkiksi sosiaalivirasto, joka koordinoi ihmiskaupan vastaista ja uhrien auttamiseen liittyvää toimintaa. Uhreille suunnattavien palvelujen koordinoinnin lisäksi on huolehdittava myös siitä, että kaupungin työntekijät perehdytetään ihmiskauppaan ilmiönä.  Koulutusta uhrien tunnistamiseen ja heidän kanssaan työskentelyyn tarvitaan erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa, mutta tarvittaessa myös muilla hallinnonaloilla (asumispalvelut ym.). Koordinoivan tahon tulisikin kartoittaa eri hallintokuntien koulutustarpeet.  Koordinoivan tahon tulee myös edistää, yhdessä kaupungin viestinnän toimijoiden kanssa, tietämystä ihmiskaupasta ja tehdä auttamisjärjestelmä Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla tunnetuksi.

 

                      Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan lausunto on jaettu 4.6.2007.

 

Terve ja turvallinen kaupunki –neuvottelukunta toteaa (28.2.2007) mm., että ihmiskaupan syitä ovat köyhyys, syrjäytyneisyys, toivottomuus, valtioiden rakenteiden hajoaminen, järjestäytyneen rikollisuuden kasvu. Ihmiskaupan mahdollistaa myös käsitys ihmisestä kauppatavarana. Ihmiskaupan ehkäisyssä luodaan sellainen ilmapiiri, jossa ihmiskaupan eri muodot eivät ole hyväksyttyjä eivätkä tunnu arkipäiväisiltä.

 

Helsingin seudun ihmiskaupan uhrien määristä ja profiileista ei ole toistaiseksi tutkimusaineistoa. Viime aikoina on saatu viitteitä siitä, että Suomi näyttäisi toimivan ihmiskaupan kauttakulkumaana. Ihmiskaupan uhrit ovat todennäköisesti pieni erityisryhmä, joka tarvitsee hyvin räätälöityjä palveluja. Tärkeää on myös huolehtia siitä, ettei ihmiskaupan uhreja jätetä heitteille, kun säännösten soveltaminen lakkaa, koska ihmiskaupassa uudelleen uhriutumisen vaara on suuri.

 

Neuvottelukunta pitää tärkeänä, että Helsingissä nimetään ihmiskaupan uhreja auttamaan joku taho, jollaiseksi sopisi esimerkiksi jo olemassa oleva kaupungin psykososiaalisen tuen ryhmä. Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle tarvitaan tehokas ja laadukas auttamisjärjestelmä, jossa ovat mukana tiiviissä yhteistyössä eri viranomaiset ja kolmas sektori. Auttamisjärjestelmän lähtökohtana tulee olla uhri- ja ihmisoikeusnäkökulma eikä kysynnän hillitsemistä tule unohtaa.

 

                      Terve ja turvallinen kaupunki –neuvottelukunnan lausunto on jaettu 4.6.2007.

 

Terveyslautakunta toteaa (6.2.2007) mm., että ihmiskaupan uhrit ovat pääosin muita kuin vakinaisesti Suomessa asuvia ja helsinkiläisten osuus heistä on hyvin vähäinen. Terveyslautakunta katsookin, että ensisijaisena toimijana ihmiskaupan vastaisessa toiminnassa ja myös siihen liittyvän toimintaohjelmien laadinnassa tulee olla yksittäisen kunnan sijasta valtio. Valtiolla tulee myös säilyä rahoitusvastuu konkreettisten palvelujen järjestämisessä uhreille.

 

Terveyslautakunta pitää kuitenkin tarpeellisena terveydenhuoltohenkilöstön osaamisen lisäämistä mahdollisten ihmiskaupan uhrien tunnistamisessa, heidän ohjaamisessaan auttamisjärjestelmän piiriin sekä heidän hoidossaan. Saatujen tietojen mukaan työministeriö on käynnistämässä aiheeseen liittyvää tiedotusta ja koulutusta lähiaikoina. Terveyslautakunta toteaa, että terveyskeskus tulee huolehtimaan terveyskeskuksen henkilökunnan riittävästä osallistumisesta tällaiseen täydennyskoulutukseen ja terveyskeskuksen osallistumisesta uhrien auttamiseen silloin, kun vastaanottokeskuksen johtajan kanssa näin sovitaan.

 

                      Terveyslautakunnan lausunto on jaettu 4.6.2007.

 

Nuorisolautakunta toteaa (1.3.2007) mm., että nuorisoasiainkeskuksen toiminnoissa saatetaan kohdata mm. lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvan väkivallan eri muotoja. Ihmiskauppaan liittyvien piirteiden tunnistaminen ei ole ollut kuitenkaan nuoriso-ohjaajan toiminnan tai koulutuksen sisällöissä. Nuorisotyön ammatillisen osaamiseen tulee kuulua tieto siitä, miten ohjata mahdollisia uhreja eteenpäin sekä keskustella ilmiöstä yleisellä tasolla nuorten kanssa niissä tilanteissa, joissa se esimerkiksi julkisessa keskusteluissa nousee esiin ja herättää eettismoraalista pohdintaa mm. ihmisoikeuksista.

 

Nuorisoasiainkeskus korostaakin, että ihmiskauppa-ilmiön ja sen tunnistamiseen liittyvää tietoa ja osaamista on kansalaisjärjestöissä.  Jatkossa nuorisoasiainkeskus kytkee järjestöjen osaamista henkilöstökoulutukseensa sekä viraston yhteistyöjärjestöjen kanssa toimivien koulutukseen. Koulutuksessa pyritään kehittämään henkilöstön kykyä tunnistaa entistä paremmin ihmiskaupan uhriksi joutuneita sekä ohjata heitä muiden tukitoimien pariin.

 

Nuorisoasiainkeskus pitää erittäin tärkeänä poikkihallinnollisen ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman laatimista Helsingin kaupungille. Nuorisoasiainkeskus toteaa kuitenkin, ettei se ole, toiminta-ajatuksensa perusteella, vastuuvirasto poikkihallinnollisen ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman käynnistämisessä.

 

                      Nuorisolautakunnan lausunto on jaettu 4.6.2007.

 

Sosiaalilautakunta toteaa (13.3.2007) mm., että ihmiskaupan uhrit ovat haavoittuvassa asemassa, ja siksi on tärkeää, että avun tarpeeseen vastataan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa uhrien tavoitettavuuden ja usein kiireellisen avun tarpeen vuoksi. Kynnys avun saamiseksi tulee olla riittävän matala myös tilanteissa, joissa on vasta epäily ihmiskaupasta.

 

Lautakunnan näkemyksen mukaan ihmiskaupan uhrien auttamiseen liittyvän toiminnan koordinoinnista vastaa sosiaalivirasto. Tukena tässä työssä sosiaalivirastolla tulee olla eri toimijoista koottu koordinaatioryhmä, johon soveltuu jo toiminnassa oleva psykososiaalisen tuen ryhmä.

 

Lautakunta pitää tärkeänä poikkihallinnollisen ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman laatimista Helsingin kaupungille. Tavoitteena on, että Helsingille ja pääkaupunkiseudulle kehittyy laadukas ja tehokas ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä. Ohjelmaa laadittaessa tulee kehittää eri hallintokuntien, viranomaisten sekä kansalaisjärjestöjen välistä yhteistyötä tukevia toimintakäytäntöjä, joiden avulla ihmiskaupan uhriksi epäilty saa tarvitsemansa tuen ja palvelut myös tutkintaa vasta käynnistettäessä tai sen ollessa vielä kesken. Ohjelmaan tulee sisällyttää lisäksi toimintatapoja, joilla varmistetaan, että palvelujen piiriin otettua henkilöä ei ”jätetä heitteille” silloin kun ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmää koskevien säännösten soveltaminen lakkaa (esim. ihmiskauppatutkinta ei käynnisty tai se lopetetaan tai riittävää näyttöä ei löydy). Ihmiskaupan vastaisen yhteistyön tulee olla eri viranomaisten, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon, välillä tiivistä. Lisäksi kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tulee luoda toimivat suhteet.

 

Poikkihallinnollista ihmiskaupan vastaista toimintaohjelmaa laadittaessa ja yhteistyökäytäntöjä luotaessa on kuitenkin samalla varmistettava, että laaja-alaisen poikkihallinnollisen koordinaatioryhmän toiminta tukee toimivaltaisen viranomaisen yksittäiseen tapaukseen liittyvää kiireellistä päätöksentekoa siten, ettei päätöksenteko siirry etäälle auttamistoimenpiteitä toteuttavista viranomaisista.

 

Stj toteaa, että valtio on ensisijainen toimija ihmiskaupan vastaisessa toiminnassa. Kuntien tehtävänä on lähinnä huolehtia uhrien tarvitsemista palveluista. Samalla on kuitenkin tärkeätä, että kaikki toimijat valpastuvat ilmiön havaitsemiseen ja tekevät ehkäisevää työtä. Kaupungin virastoista parhaiten ihmiskaupan uhrien auttamiseen liittyvän toiminnan koordinointivastuu sopii sosiaalivirastolle. Stj pitää perusteltuna, että sosiaalivirasto selvittää kaupungin hallintokuntien ja muiden toimijoiden tehtävät sekä auttamisjärjestelmän toimivuuden Helsingissä.

 

STJ                                    Kaupunginhallitus päättänee

 

merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 15.11.2006 hyväksymän toivomusponnen (Eva Biaudet) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

 

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Eva Biaudet) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa sosiaalivirastoa selvittämään ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän toimivuuden Helsingissä sekä ryhtymään tarvittaessa toimenpiteisiin järjestelmän parantamiseksi.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Eva Biaudet’lle ja sosiaalivirastolle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

 

 

LIITTEET

Liite 1

Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan lausunto 31.1.2007

 

Liite 2

Terve ja turvallinen kaupunki -neuvottelukunnan lausunto 28.2.2007

 

Liite 3

Terveyslautakunnan lausunto 6.2.2007

 

Liite 4

Nuorisolautakunnan lausunto 1.3.2007

 

Liite 5

Sosiaalilautakunnan lausunto 13.3.2007