HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Sivistys- ja henkilöstötoimen kaupunginsihteerin Antero Makkosen virkasuhteen päättyminen

Keskusvaalilautakunnan puheenjohtajalle maksettava palkkio

Vt Maija Anttilan toivomusponsi varhaisen puuttumisen vaikuttavuusmittareista

Vt Paavo Arhinmäen toivomusponsi: ns. sisäisten vuokrien erittely vuoden 2008 talousarviossa

2.4.2007 pöydälle pantu asia
Kaupungin taidemuseon johtokunnan varsinaisten jäsenten ja kaupunginhallituksen edustajan johtokunnassa virkamatka Italiaan

28.5.2007 pöydälle pantu asia
Strategiakokousasia: Rakentamisen tuotanto-organisaation muodostaminen

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Sopimuksen tekeminen Kiinteistö Oy Kolsarintie 2:n kanssa tontin 32013/16 asemakaavan muutosehdotuksesta nro 11613

Sopimuksen tekeminen Sven-Olof Liljestömin kuolinpesän kanssa tontin 32013/20 asemakaavan muutosehdotuksesta nro 11613

Kaisaniemen ala-asteen koulun vesi- ja viemärijärjestelmän perusparannuksen hankesuunnitelman enimmäishinnan korottaminen

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Apteekkien Eläkekassan sekä Sato-Asunnot Oy:n välisessä kiinteistökaupassa

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Fortum Power and Heat Oy:n sekä Ossi Mikkolan välisessä kiinteistökaupassa

Bostadsaktiebolaget Norra Kajen 10:n poikkeamishakemus

Kiinteistö Oy Kannelmäen Suurmarkkinatavaratalon poikkeamishakemus

Puotilan Kiinteistöt Oy:n poikkeamishakemus

Puotinharjun Puhos Oy:n poikkeamishakemus

Toimitilatontin varaaminen yksityisen lääketieteellisen hoidon ja tutkimuksen keskusta varten (Länsisatama, tontti 20025/7)

21.5.2007 pöydälle pantu asia
Esitys Perhonkadun asemakaavan muuttamisesta

21.5.2007 pöydälle pantu asia
Aurinkolahden venesatamaan kohdistunut aluevarauspyyntö ja ehdotus asemakaavan muuttamiseksi

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Työsuhdematkalippuetuja koskevien periaatteiden tarkistaminen

Suostumuksen antaminen Helsingin Ice Sport Center Oy:n hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien nimeämiselle

Suostumuksen antaminen Helsingin Liikuntahallit Oy:n hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan nimeämiselle

Jääkenttäsäätiön sääntöjen muuttaminen

Tuomarinkylän Talli Oy:n vuokra-ajan jatkaminen

Alueen varauksen jatkaminen Suomenlahden Uistelijat ry:lle Vuosaarenlahden venesatama-alueelta

Ammattikorkeakoulun tekniikan ja liikenteen koulutusalan yliopettajien, lehtoreiden ja päätoimisten tuntiopettajien siirtymistä opetusalan virka- ja työehtosopimuksen osio D:n piiriin (AMK-VES) 1.8.2007 lukien koskeva paikallinen sopimus

21.5.2007 pöydälle pantu asia
Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan asettaminen

28.5.2007 pöydälle pantu asia
Paikallisen yhteistoimintasopimuksen irtisanominen

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Lausunto Uudenmaan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2008 - 2011

Pääkaupunkiseudun hankintatyöryhmän loppuraportti ja siitä aiheutuvat jatkotoimenpiteet

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Vt Eva Biaudet'n toivomusponsi: Ihmiskaupan vastainen toimintaohjelma

101

VT MAIJA ANTTILAN TOIVOMUSPONSI VARHAISEN PUUTTUMISEN VAIKUTTAVUUSMITTAREISTA

Khs 2006-1631

Kj ilmoittaa, että käsitellessään 21.6.2006 (asia 7) tarkastuslautakunnan arviointikertomusta vuodelta 2005, vuoden 2005 tilintarkastuskertomusta ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille vuosilta 2004 ja 2005, Kvsto hyväksyi mm. seuraavan toivomusponnen:

2 ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että toiminnan vaikuttavuusmittareiden kehittämisessä priorisoidaan yhteisstrategian tavoitetta varhaisen puuttumisen malleiksi.” (Maija Anttila, äänin 65-1)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

./. Opetusviraston (29.1.2007), sosiaaliviraston (31.1.2007), terveyskeskuksen (31.1.2007) ja ammattikorkeakoulun (31.1.2007) ovat antaneet asiassa lausuntonsa, jotka ovat esityslistan tämän asian liitteinä 1-4.

Opetusvirasto toteaa mm., että se seuraa varhaisen puuttumisen vaikuttavuusmittareiden osalta peruskoulun päättötodistuksen saaneiden osuutta ja toisella asteella keskeyttäneiden opiskelijoiden osuutta sekä jatko-opintoihin tai työelämään sijoittuneiden opiskelijoiden osuutta. Opetusviraston sisäisissä vuoden 2008 talousarvioehdotuksen valmisteluohjeissa on edellytetty, että osastot huomioivat vuoden 2008 toiminnallisten tavoitteiden valmistelussa kyseisen toivomusponnen.

Sosiaalivirasto toteaa mm., että seurattavia varhaisten interventioiden vaikuttavuusmittareita vastuualueiden vuoden 2007 käyttösuunnitelmissa ovat päivähoidossa palvelusuunnitelmaa tehtäessä vanhempien kanssa käyty keskustelu päivähoidon vaihtoehdoista, maahanmuuttajalapsille kirjatut kielen kehittymisen tavoitteet ja palvelusuunnitelmaan kirjattu varhaisen tuen tarve päivähoitoon tuleville lapsille. Perheiden palveluissa puututaan riskiolosuhteissa elävien lasten ja nuorten tilanteisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja kehitetään vaikuttavuusmittareita. Aikuisten palveluissa mittareina ovat toimeentulotuen asiakkuuden kesto, kohderyhminä uudet ja nuoret alle 25-vuotiaat asiakkaat sekä aikalisä-mallin käyttöönoton eteneminen ammattikoulupudokkaille. Vanhusten palveluissa vahvistetaan avopalvelun toimintamalleja, luodaan laatukriteerejä, kehitetään palvelutarpeen arviointia, selvitetään ehkäisevien kotikäyntien käyttöönottoa ja toteuttamistapaa sekä varmistetaan sosiaali- ja lähityön yksiköiden toimivat yhteistyöverkostot syrjäytymisuhassa olevien vanhusten tavoittamiseksi.

Terveyskeskus toteaa mm., että toiminnan vaikuttavuutta seurataan vuodesta 1993 tehdyillä laatumittauksilla, joiden kohteet ja mittaustavat päätetään terveyskeskuksen johtoryhmässä vuosittain. Vuoden 2007 alussa laatumittarien nimeksi muutettiin strategiset toimintamittarit. Varhaiseen puuttumiseen liittyviä mittareita on käytössä erityisesti lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Vaikuttavuusmittausta tehdään myös erillisten hankkeiden yhteydessä. Varhaiseen puuttumiseen liittyy esimerkiksi sosiaaliviraston kanssa toteutettava hanke, jossa kehitetään monitoimijaisen perhevalmennuksen mallia. Hankkeeseen sisältyy arviointitutkimus ja vaikuttavuustarkastelu.

Ammattikorkeakoulu toteaa mm., että toteutettavia varhaisen puuttumisen käytänteitä ovat työyhteisöön, henkilöstön kehittämiseen, työhyvinvointiin ja kehityskeskusteluihin liittyvät toimenpiteet.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että toiminnan vaikuttavuusmittareiden kehittämistä tehdään palvelujen osalta virastoissa toiminnan suunnittelun yhteydessä ja kaupungin strategisten tavoitteiden osalta talous- ja suunnittelukeskuksessa. Arviointikertomuksessa vuodelta 2005 käsitellään varhaista puuttumista opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen osalta. Talous- ja suunnittelukeskus on kehittänyt kaupunkitason tavoitteenasettelua ja strategisia vaikuttavuusmittareita siten, että virastojen sitovien tavoitteiden yhteyttä kaupungin yhteisstrategioihin selkiytetty. Varhaisen puuttumisen tavoitteet ja toimenpiteet toteuttavat ensisijaisesti yhteisstrategiaa syrjäytymisen ehkäisy ja yhteistyön kehittäminen siinä. Tähän strategiaan liittyviä varhaista puuttumista mittaavia sitovia tavoitteita ovat vuonna 2007 erityisesti nuorisoasiainkeskuksen tavoitteet nuorten tavoittamisesta ja suunnitelmallisesta tukemisesta.

Kj toteaa lausuntoihin viitaten, että varhaisen puuttumisen toimintamalleja ja niiden vaikuttavuusmittareita käytetään ja kehitetään laaja-alaisesti tavoitteen asettelussa ja toiminnan suunnittelussa. Vuoden 2008 talousarvion laatimisohjeiden Khn kannanotoissa on todettu, että palvelujen järjestämisessä on erityisesti kehitettävä ennaltaehkäisevän ja varhaisen puuttumisen työtapoja sekä parannettava toimenpiteiden vaikuttavuutta erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi.

KJ Kaupunginhallitus päättänee

– merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 21.6.2006 hyväksymän toivomusponnen (Maija Anttila) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

– toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Maija Anttilalle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Karvinen Marko, pääsuunnittelija, puhelin 310 36257

LIITTEET	Liite 1	Opetusviraston lausunto 29.1.2007
	Liite 2	Sosiaaliviraston lausunto 31.1.2007
	Liite 3	Terveyskeskuksen lausunto 31.1.2007
	Liite 4	Ammattikorkeakoulun lausunto 31.1.2007

28.5.2007 pöydälle pantu asia

STRATEGIAKOKOUSASIA: RAKENTAMISEN TUOTANTO-ORGANISAATION MUODOSTAMINEN

Khs 2007-173

Kaupunginjohtaja päätti johtajistokäsittelyssä 9.8.2006 kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta valmistelemaan ehdotuksen HKR-Tekniikan ja HKR-Ympäristötuotannon siirtämisestä liikepalvelulautakunnan alaisiksi nettobudjetoiduiksi yksiköiksi. Lisäksi kaupunginjohtaja päätti johtajistokäsittelyssä 16.8.2006 kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta kehittämään kilpailuttamisen ja tilaaja-tuottaja –mallin käyttöön liittyviä periaatteita.

Selvityksessä kuvataan, miten toimeksiannon mukainen organisaatiomuutos olisi toteutettavissa ja arvioidaan muutoksen vaikutuksia. Selvitystyötä on osoittautunut aiheelliseksi laajentaa myös eräisiin muihin kaupunginhallinnon rakentamistehtäviin: Helsingin Sataman teknisen osastoon ja kiinteistöviraston geoteknisen osastoon.

Talous- ja suunnittelukeskus esittää, että

liikepalvelulautakunnan alaisuuteen perustetaan ”Helsingin rakentamispalvelu” (työnimi) –niminen nettobudjetoitu yksikkö, johon siirretään

– HKR-Tekniikan nykyiset tehtävät ja henkilöstö

– HKR-Ympäristötuotannon tehtävät ja henkilöstö

– Helsingin Sataman teknisen osaston tuotannollisia tehtäviä hoitavia henkilöitä siinä laajuudessa kuin se HelSan resurssitarvekartoituksen perusteella osoittautuu mahdolliseksi

– kiinteistöviraston geoteknisen osaston tehtävät ja henkilöstö maa- ja kallioperätietojen hallintaa lukuun ottamatta.

”Rakentamispalvelun” yksityiskohtainen tehtävämäärittely ja sisäinen alayksikköjako määritetään jatkovalmistelussa.

Rakennusvirastolla säilyisi vastuu katujen, torien, viheralueiden ja muiden yleisten alueiden hallinnasta ja hoidosta, katujen ja muiden liikennealueiden laadusta, kunnosta ja liikennöitävyydestä.

HKR-Ympäristötuotantoon kuuluvan käsityöpajan toimintavaihtoehdot selvitetään rakennusviraston, sosiaaliviraston ja talous- ja suunnittelukeskuksen elinkeinopalvelun yhteistyönä.

Kj toteaa asettavansa, mikäli kaupunginhallitus hyväksyy päätösesityksen, talous- ja suunnittelukeskuksen ja asianomaisten virastojen ja henkilöstöjärjestöjen edustajista muodostettavan työryhmän valmistelemaan päätöksenteon kannalta riittävän yksityiskohtaisen kuvauksen ”rakentamispalvelulle” siirrettävistä tehtävistä ja mahdollisen organisaatiomuutoksen edellyttämistä toimenpiteistä.

KJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta yhteistyössä asianomaisten virastojen ja henkilöstöjärjestöjen kanssa valmistelemaan ehdotuksen edellä kuvatun mukaisen ”rakentamispalvelun” perustamisesta kaupungin organisaatioon.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa sääntötoimikuntaa valmistelemaan ehdotuksen organisaatiomuutoksen edellyttämistä sääntömuutoksista.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee asettaa edellä kuvattua valmistelutyötä varten ohjausryhmän ja nimetä sen jäseniksi

Edelleen kaupunginhallitus päättänee todeta, että ehdotuksista pyydetään lausunnot kiinteistölautakunnalta, liikepalvelulautakunnalta, satamalautakunnalta ja yleisten töiden lautakunnalta sekä henkilöstötoimikunnalta.

Pöytäkirjanote ohjausryhmään nimetyille, Helsingin Satamalle, kiinteistövirastolle, rakennusvirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Paavola Vesa, organisaatiopäällikkö, puhelin 310 36570

LIITE

Muistio

SOPIMUKSEN TEKEMINEN XXXX XXXX:N KUOLINPESÄN KANSSA TONTIN 32013/20 ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSESTA NRO 11613

Khs 2007-581

32. kaupunginosa, Konala,Tähkätie 4

Kiinteistölautakunta toteaa (6.3.2007) seuraavaa:

Tiivistelmä Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt XXXX XXXX:n jakamaton kuolinpesä. Maapoliittiset neuvottelut on käyty kaupunginhallituksen 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaisesti. Kuolinpesän kanssa esitetään solmittavaksi kaavamuutoksen johdosta esisopimus ja sopimus, jossa kaupunki luovuttaa kuolinpesälle Vähätuvanpolun katualueen muodostettavaan asuintonttiin 21 497 euron kauppahinnalla ja kuolinpesä suorittaa kaupungille korvausta 232 633 euroa omistamansa tontin rakentamismahdollisuuksien paranemisesta.

Voimassa oleva asemakaava

Tontilla 32013/20 on voimassa asemakaava nro 7712 vuodelta 1977, jossa tontti on merkitty opetustoimintaa varten varatuksi korttelialueeksi (Yo). Tontin pinta-ala on 14 660 m². Rakennusoikeus on tehokkuusluvun e =0,3 mukaisesti 4 398 k-m². Tontti on varattu kaupungin laitosta varten.

Maanomistus ja nykytilanne

Tontti 32013/20 on XXXX XXXX:n jakamattoman kuolinpesän omistuksessa. Kaupunki omistaa Vähätuvanpolun katualueen. Tontilla on vanhan maatilan päärakennus talousrakennuksineen ja pihapiireineen.

Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksella nro 11613 on maatilan tilakeskuksen pihapiiri pyritty säilyttämään. Koulutontista 32013/20 on muodostettu asuinrakennusten korttelialueen tontit 32013/21, 22 ja 23, joilla ympäristö pyritään säilyttämään (A/s).

Tontilla 32013/21 on kaksi erillistä rakennusalaa, joilla molemmilla on rakennusoikeutta 300 k-m².

Tontilla 32013/22 olevan vanhan asuinrakennuksen kohdalle on merkitty 300 k-m²:n rakennusoikeus sekä suojelumerkintä sr-2. Rakennukseen saa sijoittaa asuin- ja toimistotiloja sekä tiloja julkisia palveluja varten (aky). Pihapiiriin kuuluu erikseen merkitty maakellari (s-1) ja lisäksi on merkitty rakennusala uutta talousrakennusta varten (60 k-m²).

Tontilla 32013/23 olevien nykyisten ulkorakennusten paikalle on merkitty rakennusalat, ja niillä on rakennusoikeutta yhteensä 1 050 k-m². Rakennuksiin saa sijoittaa asuintiloja, ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia työtiloja sekä julkisia tiloja (ktya).

Kaavamuutoksella on edelleen koulutontin eteläosasta ja Vähätuvanpolun katualueesta muodostettu AK-tontti 32013/24. Tontille on merkitty kolme rakennusalaa, joille kullekin saa rakentaa 1 000 k-m²:n suuruisen, enintään kolmikerroksisen asuinrakennuksen.

Alueen arvo nousee Asemakaavan muutoksen seurauksena alueen arvo nousee merkittävästi, joten kaupunginhallituksen 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaiset maapoliittiset neuvottelut tulee käydä.

Neuvottelujen tuloksena on laadittu liitteenä oleva sopimusehdotus.

Esisopimus ja sopimus Esisopimuksen mukaan kaupunki luovuttaa kuolinpesälle noin 597 m²:n suuruisen Vähätuvanpolun katualueen liitettäväksi muodostettavaan AK-tonttiin 32013/24. Kuolinpesä maksaa kaupungille luovutushintana 21 497 euroa (597 m² x 36 e/m²).

Tontinomistajana oleva kuolinpesä suorittaa sopimuksen mukaan kaupungille korvausta tontin 32013/20 rakentamismahdollisuuksien paranemisesta 232 633 euroa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman.

Korvaukselle lasketaan 3 %:n vuotuista korkoa sopimuksen allekirjoittamisesta lukien maksupäivään asti.

Kiinteistölautakunta katsoo, että sopimus on Khn päätöksen ja noudatetun käytännön mukainen ja esittää sen hyväksymistä.

Lautakunta esittää päätösehdotuksen mukaista ratkaisua.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään XXXX XXXX:n kuolinpesän kanssa liitteen mukaisen esisopimuksen ja sopimuksen sekä siihen mahdollisia vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Esisopimus ja sopimus

KAISANIEMEN ALA-ASTEEN KOULUN VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄN PERUSPARANNUKSEN HANKESUUNNITELMAN ENIMMÄISHINNAN KOROTTAMINEN

Khs 2005-2704

Kiinteistölautakunta toteaa (17.4.2007) seuraavaa:

Tiivistelmä Kaupunginhallitus on hyväksynyt hankkeen hankesuunnitelman 23.1.2006 (115 §) siten, että hankkeen kokonaiskustannukset ovat enintään arvonlisäverollisena 1 262 000 euroa, arvonlisäverottomana 1 035 000 euroa hintatasossa 10/2005 THI=142,0 ja RI=112,1.

Kiinteistövirasto on kilpailuttanut hankkeen kysymällä tarjouksia yhdeksältä tarjoajalta. Halvimman tarjouksen urakkasumma oli arvonlisäverollisena 1 244 400 euroa, arvonlisäverottomana 1 020 000 euroa. Hankkeen urakkavaiheen (UKA) kustannuksiksi muodostuu arvonlisäverollisena 1 557 299,50 euroa, arvonlisäverottomana 1 276 475 euroa hintatasossa 2/2007 THI=145,5 ja RI=120,1. Urakkavaiheen kustannusarvio ylittää hankesuunnitteluvaiheen indeksikorjatun kustannusarvion 15 prosentilla.

Hanke on kilpailutettu myös keväällä 2006, jolloin kaikki tarjoukset jouduttiin hylkäämään.

Hankesuunnitelma Opetuslautakunta on osaltaan käsitellyt ja hyväksynyt hankesuunnitelman 13.12.2005 (238 §) ja kaupunginhallitus on hyväksynyt hankesuunnitelman 23.1.2006 (115 §).

Rahoitus Perusparannus rahoitetaan tilakeskuksen investointi- ja perusparannusmäärärahoista talousarviokohdasta 8 02 04 35 opetustoimen rakennusten perusparannukset. Hankkeella ei ole vuokravaikutusta.

Aikataulu Työt on tarkoitus aloittaa urakkaohjelman mukaan 21.5.2007 ja töiden tulisi olla mm. ruokalan ja hallintotilojen osalta valmiit koulun alkuun mennessä. Koulun alettua urakkaa jatketaan vaiheittain niin, että häiriö koulun toiminnalle ja varatilojen tarve on mahdollisimman vähäinen (viisi luokkatilaa). Urakkaohjelman mukainen valmistumispäivämäärä on 14.12.2007.

Kustannukset Hankesuunnitelman mukaan hankkeen kokonaiskustannukset ovat enintään arvonlisäverollisena 1 262 000 euroa, arvonlisäverottomana 1 035 000 euroa hintatasossa 10/2005 THI=142,0 ja RI=112,1. Hankkeen urakkatarjousten perusteella laskettu kustannusarvio (UKA) on arvonlisäverollisena 1 557 299,50 euroa, arvonlisäverottomana 1 276 475 euroa hintatasossa 2/2007 THI=145,5 ja RI=120,1.

Opetusvirasto (ja sittemmin kiinteistövirasto) on tilannut ja teettänyt kohteen suunnitelmat.

Hankkeen urakkatarjousvaiheen (UKA) kokonaiskustannukset hintatasossa 2/2007 THI=145,5 ja RI=120,1 muodostuvat seuraavasti:

	e, alv. 0 %	alv. 22 %

Rakentaminen	1 020 000	1 244 400
Lisä- ja muutostyövaraus	100 000	122 000
Rakennuttaminen, varaus	75 500	92 110
Arkkitehtisuunnittelu	25 575	31 201,50
Rakennesuunnittelu	10 900	13 298
LVI-suunnittelu	10 500	12 810
Sähkösuunnittelu	14 000	17 080
Lisäsuunnittelu- ja tutkimusvaraus	20 000	24 400
Yhteensä	1 276 475	1 557 299,50

Urakkavaiheen kustannukset ylittävät hankesuunnitteluvaiheen kustannukset 15 prosentilla.

Urakkatarjoukset Tilakeskus on pyytänyt kokonaisurakkatarjoukset yhdeksältä urakoitsijalta. Kuusi urakoitsijaa antoi tarjouksen ja kolme ei vastannut. Urakkatarjousten viimeinen jättöaika oli 29.3.2007 kello 13.00. Valintaperusteena käytetään alinta hintaa. Tarjoushintojen vaihteluväli oli arvonlisäverottomana 1 020 000 - 1 863 360,99 euroa, arvonlisäverollisena 1 244 400 - 2 273 300 euroa.

Kohde on kilpailutettu kiinteistöviraston toimesta jo keväällä 2006, mutta kaikki tarjoukset jouduttiin silloin hylkäämään. Suunnitelmien tarkistuksien jälkeen hanke kilpailutettiin nyt uudestaan.

Halvimman tarjouksen antoi Rakennusliike R. Muhonen Oy, jonka kokonaisurakkahinta oli arvonlisäverottomana 1 020 000 euroa, arvonlisäverollisena 1 244 400 euroa.

Esitettävän urakoitsijan luottotiedot on tarkastettu ja todettu hyväksyttäviksi.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (8.5.2007) hankesuunnitelmasta antamassaan lausunnossa, että hankkeen urakkatarjouksiin perustuvat kokonaiskustannukset ylittävät Khn enimmäishintapäätöksen indeksikorjatun hinnan 15 %.

Urakkakilpailun perusteella näyttää ilmeiseltä, ettei hanketta ole mahdollista toteuttaa tässä suhdannetilanteessa tämän halvemmalla. Lisäksi kyseessä oli jo toinen kilpailutuskierros.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa enimmäishinnan korotusta esityksen mukaisesti.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Kaisaniemen ala-asteen koulun vesi- ja viemärijärjestelmän perusparannuksen hankesuunnitelman rakentamiskustannusten korotuksen siten, että hankkeen arvonlisäverolliset kustannukset ovat enintään 1 557 299,50 euroa (veroton hinta 1 276 475 euroa) hintatasossa 2/2007.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Avauspöytäkirja 29.3.2007
	Liite 2	Rakennusliike R. Muhonen Oy:n urakkatarjous 28.3.2007

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN FORTUM POWER AND HEAT OY:N SEKÄ OSSI MIKKOLAN VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2007-1083

Kiinteistölautakunta toteaa (17.4.2007) seuraavaa:

Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistön-luovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

Kiinteistö

Myyjä / Ostaja

Oik.tod.pvm. ja

kauppahinta

36. kaupunginosa

kortteli 36031

tontti 2

36. kaupunginosa

kortteli 36034

tontti 3

Fortum Power and Heat Oy / Ossi Mikkola perustettavan yhtiön lukuun

4.4.2007

600 000 euroa

Kaupan kohde Kiinteistökaupan kohteena on Helsingin kaupungin 36. kaupunginosan (Viikki, Viikinranta) korttelin nro 36031 tontti nro 2 rakennuksineen sekä korttelin nro 36034 tontti nro 3. Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontti 36031/2 kuuluu liike-, toimisto- ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien tuotantorakennusten, vapaa-aikaa ja liikuntaa palvelevien rakennusten sekä opetus-, tutkimus- ja näihin verrattavaa toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeseen (KTYU). Tontti 36034/3 kuu-luu autopaikkojen korttelialueeseen (LPA). Tonttien yhteenlaskettu pinta-ala on 3 761 m² ja rakennusoikeus 2 020 k-m².

Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan tontilla 36034/3 sijaitsee vuonna 1960 valmistunut 1 990 k-m²:n suuruinen teollisuuden tuotantorakennus. Rakennus on suojeltu asemakaavassa merkinnällä
sr-3. Merkinnän mukaan rakennusta ei saa purkaa ilman rakennuslautakunnan lupaa. Rakennuslautakunta voi myöntää luvan purkamiseen vain jos siihen on pakottava syy. Rakennuksen ulkoasua koskevien muutos- ja korjaustoimenpiteiden tulee tapahtua rakennuksen tyyliin sopivalla tavalla.

Kauppahinta ja muut ehdot

Kokonaiskauppahinta 600 000 euroa vastaa yksikköhintoja noin 159,53 euroa/m² ja noin 297,03 euroa/k-m² rakennuksineen.

Kaupunki on etuostolain 2 §:n mukaisesti tiedustellut myyjältä kaupan ehtoja. Myyjän ilmoituksen mukaan kaikki kauppaan liittyvät ehdot on ilmoitettu kauppakirjassa.

Kauppaehtojen mukaan ostaja on mm. tietoinen, että saastunut maa-aines on vaihdettu tai riittävästi suojattu. Helsingin ympäristökeskuksen 26.8.2005 tekemän hyväksymispäätöksen mukaisesti ostajalle on luovutettu kyseinen päätös sekä kunnostuksen loppuraportti.

Helsingin kaupungin ja myyjän välinen maankäyttösopimus

Kaupan kohde on osa Helsingin kaupungin ja Fortum Power and Heat Oy:n välillä 7.5.2003 allekirjoitettua sopimusta, jossa on sovittu asema-kaavan muutosehdotuksen nro 11080 toteuttamisesta. Sopimuksen mukaan Helsingin kaupunki luovuttaa yhtiölle alueita AK-tontteihin 36030/2 - 6, 36030/14 ja 36032/2 sekä alueita LPA-tontteihin 36033/1 ja 36034/3. Yhtiö puolestaan luovuttaa kaupungille sopimuksen mukaan katu- ja puistoalueita sekä alueita ALY-tontteihin 36034/1 ja 2. Lisäksi yhtiö luovuttaa kaupungille tontilla 36034/2 sijaitsevan rakennuksen (Villa Gammeli) sekä välirahana 301 058 euroa. Sopimuksen mukaiset luovutukset ovat toteutuneet 18.6.2003.

Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan po. kiinteistökaupassa, koska kauppa liittyy kaupungin kanssa aiemmin tehtyyn maankäyttösopimukseen. Lisäksi tontilla 36031/2 sijaitsee suojeltu rakennus, johon ei ole tiedossa kaupungin tarpeita.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 4.4.2007 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Fortum Power and Heat Oy on myynyt Helsingin kaupungin 36. kaupunginosan (Viikki, Viikinranta) korttelin nro 36031 tontin nro 2 rakennuksineen sekä korttelin nro 36034 tontin nro 3 Ossi Mikkolalle perustettavan yhtiön lukuun.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, Fortum Power and Heat Oy:lle ja Ossi Mikkolalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Kartta kaupan kohteesta
	Liite 3	Kiinteistönluovutusilmoitus

BOSTADSAKTIEBOLAGET NORRA KAJEN 10:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2007-743

Bostadsaktiebolaget Norra Kajen 10 pyytää (19.6.2006) poikkeamista rakennuskiellosta 1. kaupunginosan (Kruununhaka) korttelin nro 15 tontille nro 4 (Pohjoisranta 10) hissin rakentamiseksi asuinkerrostaloon.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että hissiä tarvitaan, jotta rakennuksen ikääntyvät asukkaat voisivat asua kodissaan mahdollisimman kauan.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (16.3.2007), että hakemus koskee aluetta, jolle asemakaavan muuttaminen tai laatiminen on vireillä, ja jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto.

Selostus Alueella on voimassa 26.3.1980 vahvistettu asemakaava nro 7949. Asemakaavan mukaan tontti kuuluu asuinkerrostalojen korttelialueeseen (Ak). Rakennus on suojeltu So-merkinnällä. Se kuuluu kaupunkikuvallisesti arvokkaiden rakennusten rakennusalaan. Rakennusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- ja muutostöitä, jotka tärvelevät katujulkisivujen tyyliä tai vesikaton perusmuotoa. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus lisärakentamis- tai muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla.

Tontilla sijaitsee vuonna 1900 valmistunut, arkkitehtien Lars Sonck ja Onni Törnqvist suunnittelema viisikerroksinen asuintalo, joka edustaa tyyliltään suurimmaksi osaksi ranskalaista varhaisrenessanssia.

Kantakaupungin rakennussuojelun kokonaisinventoinnissa 1990–1991 rakennus on arvotettu rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti erittäin merkittäväksi. Pohjoisranta 10 sisältyy Kruununhaan valtakunnallisesti merkittävään kokonaisuuteen Museoviraston ja ympäristöministeriön selvityksessä Rakennettu kulttuuriympäristö – valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt.

Kaupunkisuunnitteluviraston yhdessä kaupunginmuseon kanssa laatimassa hissi-inventaariossa, joka valmistui vuonna 2003, Pohjoisranta 10:n B-porras on luokiteltu kaikkein korkeimpaan luokkaan rakennustaiteellisesti, säilyneisyytensä ja harvinaisuutensa vuoksi.

Tällä hetkellä tontti kuuluu alueeseen, joka on rakennuskiellossa porrashuoneita suojelevan asemakaavan laatimista varten 18.5.2008 asti.

Hakijan tarkoituksena on rakentaa hissi rakennuksen B-portaaseen niin, että se sisääntulokerrosta lukuun ottamatta sijoittuu asuntojen sisään.

Haettu toimenpide poikkeaa aluetta koskevista suunnittelutavoitteista siten, että tontille on tarkoitus laatia asemakaavan muutos, jossa rakennuksen suojelumääräyksiä täydennetään ja asemakaavamerkinnät ja -määräykset ajantasaistetaan. Rakennuskielto tontilla on tarpeellinen, jotta kaavoitusprosessin aikana voitaisiin turvata suojeluarvojen säilyminen myös rakennuksen porrashuoneessa.

Saadut lausunnot Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (1.11.2006), että suunnitelma tuhoaisi Pohjoisranta 10:n B-porrashuoneen sisääntulotason arkkitehtonisesti ja historiallisesti ainutlaatuisen interiöörin, eikä se siten puolla poikkeamisluvan myöntämistä.

Kaupunkikuvaneuvottelukunta (29.11.2006) piti sekä hissin paikkaa että sen vain yhtiön muutamalle asukkaalle rajattua käyttöä ongelmallisena. Neuvottelukunta ei puoltanut suunnitelmaa esitetyssä muodossa.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (18.1.2007). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että tontti on rakennuskiellossa asemakaavan muuttamista varten. Tarkoitus on laatia suojelukaava talon ainutlaatuisen puolijulkisen tilan eli porrashuoneen suojelemiseksi. Rakennuksen suojeluarvojen vaarantumisen lisäksi suunnitelmassa esitetty lasinen hissikuilu kaventaisi porrashuonetta sisääntulokerroksessa merkittävästi.

Näin ollen haettu toimenpide vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Hissi voidaan haluttaessa sijoittaa muualle rakennukseen rakennuksen sisätilojen arvoa vähemmän tärvelevällä tavalla.

Poikkeamisen myöntämiselle ei ole maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää erityistä syytä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto ei puolla hakemusta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 15.3.2007 merkinnyt tiedoksi edellä olevan lausunnon.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hakijalle on varattu hallintolain 34 §:n nojalla tilaisuus antaa vastineensa tästä lausunnosta Kh:lle 13.4.2007 mennessä.

Kaj toteaa, että vastinetta ei ole annettu.

Kaj toteaa lisäksi, että kaupunkikuvaneuvottelukunta kävi 22.11.2006 tutustumassa rakennuspaikkaan. Neuvottelukunta katsoi, että esitetylle hissille tuleva sisäänkäynti ei ole esteetön Rauhankadulta ja se on myös kellarin suunnasta osin ongelmallinen. Kaupunkikuvaneuvottelukunta katsoi, että keittiön sivuportaan tuntumaan sijoittuvia hissivaihtoehtoja ei oltu tutkittu riittävästi, ja että hissille saattaisi löytyä pihan puolella esteetön vaihtoehto.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, ettei se päätöksen nro 2007-743/526 mukaisesti myönnä poikkeamista rakennuskiellosta Kruununhaan korttelin nro 15 tontille nro 4 haettuun toimenpiteeseen.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja Bostadsaktiebolaget Norra Kajen 10:lle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Kruununhaan tontti 15/4)
	Liite 2	Ympäristökartta
	Liite 3	Asemapiirros

KIINTEISTÖ OY KANNELMÄEN SUURMARKKINATAVARATALON POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2007-1010

Kiinteistö Oy Kannelmäen Suurmarkkinatavaratalo pyytää (12.12.2006) poikkeamislupaa 33. kaupunginosan (Kannelmäki) korttelin nro 33204 tontille nro 5 (Kantelettarentie 1) 14 510 kerrosalaneliömetriä käsittävän liikerakennuksen rakentamiseksi valmisteltavana olevan asemakaavan muutoksen mukaisesti, mutta poiketen voimassa olevasta asemakaavasta.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että suunnitelmien mukainen toinen kerros ylittää kaavassa määritellyn rakennuksen vesikaton ja julkisivupinnan leikkauskohdan ylimmän sallitun korkeusaseman noin seitsemällä metrillä. Rakennusalan rajoista poiketaan useassa kohden. Ajoväylä ja ajoluiska sijaitsevat osittain asemakaavassa kevyellä liikenteelle osoitetun väylän ja istutusalueen kohdalla.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että poikkeamat asemakaavasta ovat tekeillä olevan asemakaavan mukaisia. Rakennusalan ylittävät porrastornit elävöittävät pitkää länsijulkisivua.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (11.4.2007), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alue on yleiskaava 2002:ssa merkitty keskustatoimintojen alueeksi: ”Aluetta kehitetään hallinnon, kaupan ja julkisten palvelujen, asumisen ja virkistyksen sekä alueella tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön”.

Alueella on voimassa 8.3.2002 vahvistettu asemakaava nro 10910. Asemakaavan mukaan tontti on liikerakennusten korttelialuetta, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM). Tontille on osoitettu rakennusoikeutta 21 750 k-m².Tontille on merkitty rakennusala tiukasti nykyisen rakennuksen mukaisesti. Rakennusalalle on merkitty rakennuksen vesikaton ja julkisivupinnan leikkauskohdan ylimmäksi sallituksi korkeusasemaksi + 34,0.

Rakennusalan pohjoispuoli ja rakennusalan luoteiskulma on merkitty yleiselle jalankululle vartutuksi alueen osaksi, joka tulee rakentaa torimaiseksi pinnoitusmateriaalein, kalustein, istutuksin ja valaisimin. Tontin pohjoisosa on pysäköimisaluetta.

Tontin itälaidalle on varattu alueen osa, jolle saa sijoittaa alueellisen hyötyjätteiden keräilypisteen. Alue on ympäröitävä aidalla ja lisäksi istutuksin. Tontin poikki rakennusalan pohjoispuolitse kulkee maanalaista johtoa varten varattu kuusi metriä leveä alueen osa.

Alueelle valmisteilla oleva asemakaavan muutos tulee koskemaan myös Kantelettarentien varressa olevaa kahta liike- ja toimistorakennusten tonttia, tontin lounaispuolelle olevaan puutarhamyymälän tonttia ja Kantelettarentien ja Kehä I:n kulmauksessa olevaa liikennealuetta.

Tontilla 5 sijaitsee vuonna 1973 valmistunut alun perin Maxi-marketin nimellä toiminut betonielementtirakenteinen market -rakennus. Rakennuksen kattorakenteissa on havaittu heikkouksia, jonka vuoksi rakennuksen uusimiseen on haluttu ryhtyä mahdollisimman pian. Muiden tonttien rakennusoikeus on pääosin käyttämättä, kaavamuutosalueen lounaiskulmalla sijaitsee puutarhamyymälä ja luoteiskulmalla polttoaineen jakeluasema väliaikaisella luvalla.

Hakijan tarkoituksena on rakentaa alueelle uusi Prisma-market ja sen yhteyteen muuta erikoiskaupan tilaa. Poikkeamishakemus koskee uuden Prisma-marketin ensimmäisen osan rakentamista, Prisman toinen vaihe ja alueen muu rakentaminen tehdään laadittavan asemakaavan muutoksen vahvistuttua. Yhteensä uuden kauppakeskuksen pinta-alaksi tullee noin 50 000 kerrosalaneliömetriä. Lisäksi viereisille tonteille Kantelettarentien ja Laulukujan kulmaukseen varataan tontti terveysasemaa varten ja alueen lounaiskulmalle kaavaillaan toimistorakentamista.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että:

1 Rakennus ylittää kaavassa määritellyn rakennuksen vesikaton ja julkisivupinnan leikkauskohdan ylimmän korkeusaseman. Rakennuksen korkeus on noin + 40.7, kaavassa määritelty ylin korkeusasema + 34.

2 Porrashuoneet ja savunpoistokuilut (4 kpl) ovat rakennusalan ulkopuolella istutusalueeksi osoitetulla alueella. Rakennuksen länsipuolen ulkoseinä ylittää rakennusalan. Ylitys on alle metrin.

3 Ajoväylä rakennuksen maanalaiseen pysäköintitilaan sijaitsee osittain asemakaavassa osoitetun kevyen liikenteen väylän ja istutusalueen päällä.

4 Rakennus ulottuu rakennusalan luoteiskulmalle osoitetun torimaisen yleiselle jalankululle osoitetulle alueelle (noin 300 m²).

5 Rakennuksen eteläjulkisivulla lastauslaituri ja -katos ylittävät kaavassa osoitetun rakennusalan laajentuen kaavassa pysäköintialueeksi osoitetulle alueelle.

6 Sisäänkäyntikatos rakennuksen pohjoisjulkisivulla ylittää rakennusalan noin metrillä.

7 Ajoluiska Kantelettarentien puoleisella sisäänajoväylällä ylittää rakennusalan.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (18.1.2007). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Asiasta jätettiin kolme muistutusta: Kiinteistö Oy Helsingin Kanneltori (7.2.2007), Juha Saaristo (13.2.2007) ja Kaarelan omakotiyhdistys Ry (7.2.2007).

Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska alueelle valmistellaan parhaillaan asemakaavan muutosta. Ensimmäisestä rakennusvaiheesta, jota poikkeamispäätös koskee, sekä hankkeen myöhemmistä laajemmista vaikutuksista on tiedotettu alueen asukkaille sekä muille osallisille osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavan valmisteluaineiston nähtävilläolon ja asukastilaisuuden yhteydessä.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että 5.12.2006 päivättyjen luonnosten mukainen suunnitelma on pääosin toteuttamiskelpoinen ja vastaa alueelle valmisteilla olevan asemakaavan muutoksen tavoitteita. Suunnittelija on myöhemmin toimittanut kaupunkisuunnitteluvirastoon 20.3.2007 päivätyt luonnokset julkisivupiirustuksista.

Voimassa olevaan asemakaavaan on määritelty rakennusala tarkkaan nykyisen rakennuksen mukaisesti, ja haettu toimenpide ylittää rakennusalan useassa kohden. Kaupunkisuunnitteluvirasto ei pidä niinkään tärkeänä asemakaavan mukaisen rakennusalan tarkkaa noudattamista vaan alueelle suunniteltavan uuden kauppakeskuksen korkeatasoista suunnitelmaa ja toteuttamista. Rakennusalan ylitykset ovat hankkeen kokoon nähden melko vähäisiä ja hyväksyttävissä lukuun ottamatta länsijulkisivun kolmea porras- ja savunpoistokuilua. Suunnitelmiin esitetyt porrashuoneet eivät kaupunkisuunnitteluviraston mielestä elävöitä hakijan mainitsemalla tavalla rakennuksen länsipuolen julkisivua, vaan melko syvinä kappaleina tekevät kaupunkitilasta ja julkisivusta rikkonaisen ja hakkaavan, ja vaikeuttavat rakennuksen länsipuolelle jäävän kulkuyhteyden suunnittelemista väljäksi ja viihtyisäksi. Porras- ja savunpoistokuilut tulee suunnitella siten, että rakennusalaa ylitetään enintään 1,5 m. Rakennuksen julkisivupinnasta tulee näin tasaisempi ja yhtenäisempi, ja samalla jää tilaa suunnitella jalankulkuyhteys väljemmäksi.

Rakennuksen eteläpuolelle tuleva huoltopiha tulee näkymään viereisiin suunniteltaviin toimistorakennuksiin, ja sen vieritse kulkee alueellinen kevyen liikenteen reitti. Huoltopihan valaistus tulee olemaan melko voimakas ja on olemassa vaara, että se häiritsee ympäristöä. Huoltopiha tulee suunnitella toimivaksi ja kaupunkikuvallisesti viimeistellyksi niin, ettei se aiheuta liikenteellisiä tai kaupunkikuvallisia ongelmia. Myös naapurikiinteistöstä avautuvat näkymät on huomioitava.

Rakennus on noin 7 m korkeampi kuin voimassa olevassa kaavassa sallitaan. Rakennuksen ensimmäisen vaiheen enimmäiskorkeuden ylityksellä ei kaupunkisuunnitteluviraston mielestä ole haittaa kaupunkikuvalle, ympäristölle tai valoisuudelle.

Rakentamisen myöhemmät vaiheet

Rakentamisen ensimmäinen vaihe tulee suuressa määrin ohjaamaan koko alueen rakentumista ja kaupunkisuunnitteluvirasto pitää tärkeänä, että mahdollisimman aikaisessa vaiheessa seuraavat kokonaissuunnitelmaan liittyvät kohdat ratkaistaan onnistuneesti:

Jos myöhemmissä lähemmäs tontin itärajaa tulevissa rakennusvaiheissa noudatetaan samaa korkeutta kuin ensimmäisessä vaiheessa, rakennuksen korkeudella on merkitystä lähinnä tontin koillispuolella olevalle Tanotorventien varren omakotialueelle. Kaupunkisuunnitteluvirastossa tehtyjen varjotutkielmien mukaan ei ensimmäisen vaiheen korkuinen rakentaminenkaan kuitenkaan kesäaikaan varjosta Tanotorventien varressa olevien omakotitalojen piha-alueita. Rakennuksen varjo yltää eteläisimpien tonttien piha-aluille vähän ennen auringonlaskua marraskuun alun ja helmikuun alun välisenä aikana. Kauppakeskuksen koilliskulman julkisivut tulevat kuitenkin olemaan merkittävä osa Tanotorventien varren omakotitalojen maisemaa ja näkyminen omakotialueelle tulee korkeuden lisäksi ottaa huomioon mm. valaistusta, rakennuksen aukotusta, julkisivuja, rakennuksen itäpuolisia alueita ja tontin rajautumista suunniteltaessa. Rakennuksen sopeuttamista lähellä olevaan asutukseen edesauttaisi, jos rakentamisen toisessa vaiheessa tehtäisiin kaksi maanalaista pysäköintikellaria, ja suunnitelmissa nyt koilliskulmalla olevasta korkeasta pysäköintitalo-osuudesta voitaisiin luopua.

Suunnitellun viherpihan pysäköinti ja rakennuksen itäpuolelle suunnistellut huoltopihat vaikuttavat ahtailta. Rakennuksen itä- ja eteläpuolelle tulevat huolto- ja pysäköintialueiden liikenteellinen toimivuus ja kaupunkikuvallisesti huoliteltu ilme tulee varmistaa. Tontin rajautumisen puistoalueisiin tulee olla harkittu ja luonteva.

Suunnittelun edetessä tulee huolehtia siitä, että kauppakeskuksen pääsisäänkäyntialueeksi ja asukkaiden julkiseksi kaupunkitilaksi muodostuva länsipuolen aukio ja sen yhteydessä oleva kauppakeskuksen pääsisäänkäynti rakennetaan viihtyisäksi, kestäväksi, riittävän avaraksi ja korkeatasoiseksi. Alue tulee rakentaa valmiiksi kauppakeskuksen rakentamisen yhteydessä vaikka aukio pohjoispuolelle varattava terveysaseman tontin rakentaminen viivästyisikin.

Kauppakeskuksen liikenteestä suuri osa tapahtuu polkupyörillä. Polkupyöräpysäköintipaikkoja tulee suunnitella riittävästi ja ne tulee esittää piirustuksissa.

Kauppakeskuksen yhteyteen on luontevaa sijoittaa alueellinen jätteen keräyspiste. Paikan tulee olla helposti saavutettavissa sekä autolla että jalan. Keräyspisteen paikka tulee esittää suunnitelmissa.

Hankkeen suuren koon vuoksi sen hahmottaminen ja sen vaikutusten arvioiminen ympäristöön on vaikeaa. Asian helpottamiseksi julkisivupiirustuksiin olisi pitänyt lisätä ympärillä olevien ja suunniteltavien rakennusten ja rakennelmien julkisivut tai rakennushahmot ja tarvittaessa esittää laajempia alueleikkauksia. Jatkosuunnittelun arvioinnissa näiden esittäminen on välttämätöntä.

Poikkeamisen erityinen syy on alueen tarkoituksenmukainen käyttö.

Rakennushankkeen kokonaisuus huomioon ottaen suunnitelman ensimmäisen vaiheen mukaiset poikkeamiset asemakaavasta ovat vähäisiä ja ne voidaan ottaa huomioon asemakaavan muutosta valmisteltaessa.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa poikkeamispäätöstä alla olevin ehdoin:

- Porras- ja savunpoistokuilut tulee suunnitella siten, että rakennusalaa ylitetään enintään 1,5 m. Rakennuksen julkisivupinnasta tulee näin tasaisempi ja yhtenäisempi ja samalla jää tilaa suunnitella jalankulkuyhteys väljemmäksi.

- Rakennuksen eteläpuolelle tuleva huoltopiha tulee suunnitella toimivaksi ja kaupunkikuvallisesti viimeistellyksi niin, ettei se aiheuta liikenteellisiä tai kaupunkikuvallisia ongelmia. Myös naapurikiinteistöstä avautuvat näkymät on huomioitava.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen ehdolla, että rakentamisessa noudatetaan 5.12.2006 päivätyissä luonnoksissa ja 20.3.2007 päivätyssä yleissuunnitelmassa esitettyjä periaatteita päätöksen nro 2007-1010/526 mukaisesti ja ehdolla, että porras- ja savunpoistokuilut suunnitellaan siten, että rakennusalaa ylitetään enintään 1,5 m. Lisäksi rakennuksen eteläpuolelle tuleva huoltopiha tulee suunnitella niin, ettei se aiheuta liikenteellisiä tai kaupunkikuvallisia ongelmia. Myös naapurikiinteistöstä avautuvat näkymät on huomioitava.

Kaupunginhallitus päättänee myöntää poikkeuksen asemakaavan määräyksistä seuraavilta osin:

- Rakennus ylittää kaavassa määritellyn rakennuksen vesikaton ja julkisivupinnan leikkauskohdan ylimmän korkeusaseman. Rakennuksen korkeus on noin + 40.7, kaavassa määritelty ylin korkeusasema + 34.

- Porrashuoneet ja savunpoistokuilut (4 kpl) ovat rakennusalan ulkopuolella istutusalueeksi osoitetulla alueella. Rakennuksen länsipuolen ulkoseinä ylittää rakennusalan. Ylitys on alle metrin.

- Ajoväylä rakennuksen maanalaiseen pysäköintitilaan sijaitsee osittain asemakaavassa osoitetun kevyen liikenteen väylän ja istutusalueen päällä.

- Rakennus ulottuu rakennusalan luoteiskulmalle osoitetun torimaisen yleiselle jalankululle osoitetulle alueelle (noin 300 m²).

- Rakennuksen eteläjulkisivulla lastauslaituri ja -katos ylittävät kaavassa osoitetun rakennusalan laajentuen kaavassa pysäköintialueeksi osoitetulle alueelle.

- Sisäänkäyntikatos rakennuksen pohjoisjulkisivulla ylittää rakennusalan noin metrillä.

- Ajoluiska Kantelettarentien puoleisella sisäänajoväylällä ylittää rakennusalan.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos
	Liite 2	Ympäristökartta
	Liite 3	Asemapiirros

TOIMITILATONTIN VARAAMINEN YKSITYISEN LÄÄKETIETEELLISEN HOIDON JA TUTKIMUKSEN KESKUSTA VARTEN (LÄNSISATAMA, TONTTI 20025/7)

Khs 2007-1300

Kiinteistölautakunta toteaa (15.5.2007) seuraavaa:

Tiivistelmä Ruoholahden Saukonpaadella sijaitseva toimitilatontti 20025/7 esitetään varattavaksi yksityisen lääketieteellisen hoidon ja tutkimuksen keskusta varten. Tontin rakennusoikeus on 9 700 k-m² ja keskuksen pääkäyttäjiksi tulisivat Docrates Oy ja Varian Medical Systems Finland Oy, joiden toimialana on syöpäsairauksien hoito sekä siihen liittyvä tutkimus- ja tuotekehitystoiminta. Kiinteistön omistajaksi tulisi Nordea Henkivakuutus Suomi Oy. Keskus tulisi tarjoamaan työpaikan yhteensä noin 300 henkilölle.

Hanke aloittaisi Saukonpaaden alueen rakentamisen. Rakennustyöt tontilla on tarkoitus aloittaa kuluvan vuoden syksyllä niin, että ne valmistuisivat vuoden 2008 lopulla.

Hakemus Docrates Oy, Varian Medical Systems Finland Oy, Nordea Henkivakuutus Suomi Oy ja Insinööritoimisto Helsingin Projektisuunnittelu Oy ovat lähettäneet kaupunginhallitukselle osoitetun 25.4.2007 päivätyn seuraavan kirjeen:

”Docrates Oy ja Varian Medical Systems Finland Oy ovat tutkineet yhteistyössä Insinööritoimisto Helsingin Projektisuunnittelu Oy:n, kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston sekä kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosaston kanssa em. yritysten sijoittumista Helsingin kaupungin Ruoholahden kaupunginosan Saukonpaadessa olevalle tontille N:o 7 korttelissa 20025.

Yritysten toimialana on syöpäsairauksien hoito sekä siihen liittyvä tutkimus- ja tuotekehitystoiminta yhteistyössä kansainvälisten ja kotimaisten toimijoiden kanssa. Tarkemmat toimialatiedot on esitetty liitteenä N:o 1.

Pyydämme Helsingin kaupunginhallitusta varaamaan toimitilatontin N:o 7 Ruoholahden Saukonpaaden korttelista 20025 Docrates Oy:n ja Varian Medical Systems Finland Oy:n sekä niiden yhteistyöyritysten uuden toimitalokokonaisuuden suunnittelua ja rakentamista varten 30.6.2008 asti.

Insinööritoimisto Helsingin Projektisuunnittelu Oy vastaa puolestamme hankkeemme johtamisesta. Käytyjen sijoittajaneuvottelujen tuloksena ehdotamme hankkeen pitkäaikaiseksi kiinteistösijoittajaksi Nordea Henkivakuutus Suomi Oy:tä, jonka kanssa on 6.2.2007 allekirjoitettu hankkeen kiinteistösijoittamista koskeva tontinluovutuksen ehdollistama esisopimus.

Pyydämme, että varauspäätös tehdään yhdessä kaikille em. tämän varausanomuksen allekirjoittaneille osapuolille.

Tavoitteenamme on, että rakennustyöt voitaisiin käynnistää syyskuussa 2007 niin, että toimitilat ovat valmiit ja käyttökunnossa tammikuun 2. päivänä 2009.”

Kaavatilanne Hakemuksen kohteena oleva tontti 20025/7 sijaitsee Ruoholahden Saukonpaaden alueella. Kvsto on 13.10.2004 hyväksynyt alueelle asemakaavan muutoksen nro 11030 ja asemakaava on tullut lainvoimaiseksi 26.11.2004.

Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontti 20025/7 kuuluu toimitila-rakennusten korttelialueeseen. Tontin rakennusoikeus on 9 700 k-m² ja pinta-ala 4 106 m².

Asemakaavan mukaan kaava-alueella ei saa rakentaa rakennuksia niin kauan kuin Länsisataman toiminta ja siihen liittyvä vaarallisten aineiden kuljetus jatkuvat. Tämä kielto on voimassa kolme vuotta kaavan hyväksymispäivästä lukien. Kaupunki saa erityisestä syystä pidentää tätä kieltoa enintään kolme vuotta kerrallaan.

Alueella sijaitsee tällä hetkellä kansainvälisen koulun käytössä olleet parakit, jotka tilakeskuksella on tarkoitus siirtää syksyn kuluessa muualle.

Hankkeen sisältö Docrates Oy:n ja Varian Medical Systems Finland Oy:n on tarkoitus toteuttaa po. tontille kansainvälisesti tunnustettuun syövänhoitoon sekä sen tutkimukseen ja tuotekehitykseen erikoistunut yksityinen osaamiskeskus.

Perustettava keskus olisi sädehoidon ja lääkehoitojen huippuyksikkö, missä kehitetään ja hyödynnetään niin laite-, ohjelmisto- kuin lääketieteen puolella tehtäviä innovaatioita ja tutkimustuloksia. Keskus tarjoaisi yrityksille ja tutkijoille edistyksellisen ympäristön kansainvälistä tasoa olevaan tutkimukseen, tuotekehitykseen ja yhteistoimintaan. Saukon-paateen rakennettava keskus tarjoaisi yrityksille erinomaiset mahdollisuudet omien tuotteittensa ja järjestelmiensä tuotekehitykseen ja testaukseen. Tämä yhteistyö mahdollistaisi myös uusimpien lääkkeiden, hoitomenetelmien, laitteistojen ja palvelujen oikea-aikaisen hyödyntämisen hoitotyössä, mikä koituisi sekä potilaan että yritysten ja tutkijoiden eduksi. Saukonpaateen on tarkoitus toteuttaa keskittymä, jossa yhdistyisivät syövänhoidon huippututkimus, tuotekehitys ja palveluliiketoiminta.

Saukonpaateen on suunnitteilla huoneistoalaltaan yhteensä noin 9 000 m²:n toimitilat, josta Docrates Oy ja Varian Medical Systems Finland Oy vuokraisivat käyttöönsä noin 5 200 m². Docrates Oy:n ja Varian Medical Systems Finland Oy:n lisäksi keskuksessa tulisi toimimaan useita yhteistyöyrityksiä, joiden arvioidaan työllistävän yli 150 korkeasti koulutettua henkilöä. Keskus tarjoaisi työpaikan yhteensä lähes 300 henkilölle.

Varian Medical Systems Finland Oy on maailman johtava sädehoidon annossuunnitteluohjelmistoja kehittävä yritys, joka toimii Helsingissä ja työllistää yli 60 ohjelmistoalan ammattilaista. Yrityksen liikevaihto vuonna 2006 oli 11,9 miljoonaa euroa. Yrityksen ohjelmistoilla on yli 45 %:n markkinaosuus maailmanlaajuisesti. Yritys kehittää päätuotteensa lisäksi ohjelmistoalustoja, joita käytetään Varian-konsernin muissa ohjelmistotuotteissa. Varian Medical Systems Finland kuuluu Varian Me-dical Systems -konserniin, jonka kotipaikka on Palo Altossa Kaliforniassa. Varian Medical Systems on maailman markkinajohtaja sädehoidon laitteissa ja ohjelmistoissa. Konsernin liikevaihto vuonna 2006 oli noin 1,6 mrd USD ja henkilöstön määrä 3 600 henkilöä.

Tontin varaaminen Hakijat ovat selvittäneet viime syksyn ja kuluneen kevään aikana toimi-talonsa erilaisia sijaintikysymyksiä. Tekemiensä selvitysten, kiinteistöviraston, kaupunkisuunnitteluviraston ja Länsisataman toteutusprojektin kanssa käymiensä neuvottelujen jälkeen hakijat pitävät Saukonpaaden toimitilatonttia parhaiten tarpeitansa palvelevana kohteena.

Hakijat ovat pitäneet hankkeen sisältö huomioon ottaen Meilahden läheisyyttä toiminnan kannalta tärkeänä. Kaupungilla ei ole vapaita toimi-tilatontteja Meilahdessa, joten Saukonpaaden tontin on katsottu täyttävän hankkeen etäisyysvaatimuksen Meilahden erikoissairaanhoidon ja lääketieteellisen tutkimustoiminnan keskittymään. Elinkeinopoliittisen ohjelman mukaan kaupunki edistää terveydenhoitoalan keskittymän kehittämistä ja alan yritysten sijoittumista Meilahteen ja sen läheisyyteen. Kiinteistölautakunta pitää tontin 20025/7 varaamista hakijoille esitettyyn tarkoitukseen elinkeinopoliittisista syistä perusteltuna.

Autopaikkakysymys Hakijat ovat pitäneet rakennukseen sijoittuvan toiminnan luonne, asiakkaiden määrä ja kunto huomioon ottaen riittävää autopaikkamäärää edellytyksenä hankkeen toteuttamiselle ja sen toimivuudelle.

Käydyissä neuvotteluissa on päädytty ratkaisuun, jossa kellariin rakennettavien 81 autopaikan lisäksi tontille varataan noin 40 pysyvää pysäköintioikeutta vuoroittaiskäyttöperiaatteella päiväkäyttöön arkipäivisin Jätkäsaareen rakennettavasta kallioluolasta taikka muualta lähialueelle rakennettavasta pysäköintilaitoksesta. Siihen saakka varauksensaajan käyttöön asiakas- ja henkilökuntapysäköintiä varten varataan nyt varattavan päätontin ja rannan välissä sijaitseva ravintolatontti 20024/2, jonka rakentaminen ajoittuu Saukonpaaden rakentamisen loppuvaiheeseen noin viiden vuoden päähän, jolloin jo Jätkäsaareen suunnitellut yhteispysäköintilaitokset ovat ainakin osittain käytössä.

Rakennuskielto Asemakaavaan sisältyvä rakennuskielto Länsisataman toiminnan vuoksi päättyy kuluvan vuoden lokakuussa. Kieltoa on tarkoitus jatkaa, mutta siihen on saatavissa poikkeus Helsingin ympäristökeskuksen ja pelastuslaitoksen vuonna 2005 antamien asiaa koskevien lausuntojen mukaan.

Ympäristön tärinävaikutukset

Rakennukseen tulee laitteita ja koneita, jotka ovat herkkiä ympäristön tärinävaikutuksille. Näitä aiheuttavat liikenne ja alueen rakennustoiminta. Näiden vaikutusten minimointia on tutkittu, ja ne voidaan ratkaista hankkeen ja kaupungin yhteistyöllä sekä rakennuksen suunnitteluratkaisuilla. Asiaa koskeva ehto on sisällytetty varauspäätökseen.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata 20. kaupunginosan (Länsisatama) korttelin nro 20025 suunnitellun tontin nro 7 Docrates Oy:lle, Varian Medical Systems Finland Oy:lle, Nordea Henkivakuutus Suomi Oy:lle ja Insinööritoimisto Helsingin Projektisuunnittelu Oy:lle yksityisen lääketieteellisen hoidon ja tutkimuksen keskuksen suunnittelua varten 30.6.2008 saakka seuraavilla ehdolla:

1 Tontille tulevan rakennuksen suunnittelu on tehtävä yhteis-työssä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston ja alueen toteutusprojektin kanssa.

2 Varauksensaajalla on oikeus saada tontti 20024/2 käyttöön asiakas- ja henkilökuntapysäköintiä varten normaalein pysäköintialueen vuokraehdoin siihen saakka, kunnes varauksensaajalla on mahdollista saada noin 40 pysyvää pysäköintioikeutta vuoroittaiskäyttöperiaatteella päiväkäyttöön arkipäivisin Jätkäsaareen rakennettavasta kallioluolasta taikka muualle lähelle rakennettavasta pysäköintilaitoksesta vastaavilla ehdoilla, kuin niitä luovutetaan muillekin tonteille, joilla on oikeus sijoittaa autopaikkoja mainittuihin laitoksiin. Mikäli varauksensaaja ei käytä mainittua oikeutta siihen mennessä, kun mainittu pysäköintilaitos on valmis ja käyttöönotettavissa, niin varauksensaajan oikeus tontin 20024/2 vuokraamiseen pysäköintikäyttöön raukeaa.

3 Rakentamisen suunnittelussa, rakentamisessa ja rakennuksen toiminnan aikana on otettava huomioon lähiympäristön rakentamisen aiheuttamat sekä pysyvät liikenteen aiheuttamat tärinävaikutukset.

4 Kaupunki ei vastaa siitä vahingosta, joka varauksensaajalle saattaa aiheutua siinä tapauksessa, ettei kaupunginvaltuuston päätöksen nojalla tehtävää tonttia koskevaa luovutussopimusta saada aikaan.

Pöytäkirjanote Docrates Oy:lle, Varian Medical Systems Finland Oy:lle, Nordea Henkivakuutus Suomi Oy:lle, Insinööritoimisto Helsingin Projektisuunnittelu Oy:lle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Hakemus
	Liite 2	Sijaintikartta
	Liite 3	Karttapiirros varattavasta tontista
	Liite 4	Yritysten kuvaukset
	Liite 5	Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen lausunto 18.2.2005
	Liite 6	Pelastuslaitoksen lausunto 28.2.2005

21.5.2007 pöydälle pantu asia

ESITYS PERHONKADUN ASEMAKAAVAN MUUTTAMISESTA

Khs 2007-193

Kaj toteaa, että Khs on Kvston 31.5.2006 tekemien päätösten täytäntöönpanon yhteydessä edellyttänyt, että kiinteistöviraston tilakeskus valmistelisi ao. hallintokuntien kanssa kaavamuutoksen Perhonkadun katkaisemiseksi Hietaniemenkatu 9:n rakennuksen pituiselta matkalta. Kehotus on annettu Hietaniemenkatu 5:een sijoitettavan asunnottomien palvelukeskuksen hankesuunnitelmaa koskevan päätöksen yhteydessä.

./. Sosiaaliviraston asiaa koskeva kirje on esityslistan tämän asian liitteenä nro 1, sijaintikartta liitteenä nro 2 ja jäljennös voimassa olevasta asemakaavasta liitteenä nro 3.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (18.1.2007) seuraavaa:

Aloite Sosiaalivirasto on 23.8.2006 tehnyt esityksen asemakaavan muuttamiseksi siten, että Perhonkatu katkaistaisi osoitteessa Hietaniemenkatu 9 sijaitsevan päiväkoti Leppäsuon tontin kohdalta, katualue liitettäisi osaksi viereistä Perhon kenttä -puistoa ja aidattaisi. Toimenpiteen seurauksena jalankulku Perhonkadulla estyisi Mechelininkadun ja Lapuankadun välillä. Hakemusta perustellaan lasten turvallisuuden takaamisella.

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Nykyinen tilanne

Perhonkatu

Perhonkatu välillä Lapuankatu–Mechelininkatu on 5 metriä leveä, voimassa olevassa asemakaavassa nro 6641 yleiselle jalankululle ja huoltoajolle osoitettu katu. Paitsi päiväkoti Leppäsuota, kadulle aukeavat myös ravintolakoulu Perho ja sen tilausravintola, Helsingin kauppakorkeakoulun Arkadia-rakennus sekä kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan Casa Academica -rakennus. Kadun varrella Mechelininkadun puolella on Esson jakeluasema. Perhonkadulta ei ole suojatieyhteyttä Mechelininkadun yli.

Vuodesta 1987 on läpiajo Perhonkadulla estetty päiväkoti Leppäsuon kohdalla ajoestein. Päiväkodin toimintaa ajatellen katu on siis erittäin turvallinen.

Päiväkoti Leppäsuo

Noin 90 hoitopaikan päiväkoti Leppäsuo toimii Hietaniemenkatu 9 / Perhonkatu 8:n kiinteistössä, pääasiassa sen toisessa kerroksessa. Rakennuksessa on tiloja myös nuorisoasiankeskuksella ja terveysvirastolla. Lasten lähiulkoilualueena on Perhonkadun toisella puolella oleva puisto Perhon kenttä. Perhonkadun puolella rakennuksen ja kadun välissä tontilla on 7 m leveä istutettu alue. Tonttia ei ole aidattu. Päiväkotitontilla 13/434/2 on voimassa 8.12.1971 vahvistettu asemakaava nro 6641, jonka mukaan se on virasto- ja sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YHS).

Kiinteistö peruskorjataan v. 2008–2009. Tässä yhteydessä päiväkodin tilat siirretään kokonaan rakennuksen maantasokerrokseen, johon liittyvät ulkoalueet voidaan silloin ottaa yksinomaan päiväkodin käyttöön. Noin 370 m²:n suuruinen sisäpiha kunnostetaan lasten leikkialueeksi. Muutosten seurauksena päiväkodin toimintaedellytykset ja henkilökunnan työolosuhteet paranevat nykyiseen verrattuna huomattavasti, ja päiväkodilla on mahdollisuus ottaa tontti nykyistä näkyvämmin haltuunsa.

Perhon kenttä

Perhonkadun ja Arkadiankadun varrella sijaitsevan Etu-Töölön yläasteen koulun ja lukion välissä olevan puiston asemakaava nro 7713 on vahvistettu 8.5.1978. Puiston pinta-ala on noin 1 710 m². Koulun pihalta johtaa portaat puistoon, jonka itä- ja länsireunassa on jalankulkuyhteys koulutontin ja Perhonkadun välillä. Perhonkadun puoleisella reunalla kasvaa kookkaita puita. Puistosta noin 1 150 m²:n suuruinen alue on aidattu leikkipaikaksi. Puinen aita on vanha ja huonokuntoinen, eikä sen portti ole päiväkodin sisäänkäynnin kohdalla.

Muut kiinteistöt

Helsingin kauppakorkeakoulun Arkadia-rakennukseen (Perhonkatu 9) on Perhonkadulta sekä sisäänkäynti että tonttiliittymä.

Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan Casa Academica -rakennukseen (Perhonkatu 6) on Perhonkadulta kaksi sisäänkäyntiä, joista toinen pohjakerroksessa sijaitsevaan lounasravintola Pastilliin. Rakennuksessa on tiloja myös mm. Svenska handelshögskolanilla. Tontin Perhonkadun puoleisella sivulla on ajoluiska pysäköintikellariin.

Ravintolakoulu Perhon (Perhonkatu 11) sisäänkäynti on Perhonkadulta, aivan puiston rajalta. Vieressä on tilausravintolan Perhon sisäänkäynti. Ravintolakoulu on noin 500 hengen opiskelu- ja työpaikka. Tilausravintolaa käytetään paljon erilaisten perhejuhlien ja esimerkiksi muistotilaisuuksien pitopaikkana. Ravintolakoulu Perhon työmatka- ja asiakasliikenne perustuu julkisen liikenteen käyttöön. Jalankulkuyhteys kouluun ja sen kahteen ravintolaan Kampin sekä Runeberginkadun–Arkadiankadun suunnalta kulkee Perhonkadun kautta.

Asuntola- ja palvelukeskushanke

Sahaajankadun lopetettavalle asuntolalle korvaavaa paikkaa etsinyt, sosiaaliviraston asettama työryhmä päätyi 31.1.2006 yksimielisesti ehdottamaan asuntolan ja asunnottomien palvelukeskuksen sijoittamista Hietaniemenkatu 5 b:n asuntolakiinteistöön. Hietaniemenkatu 5 b katsottiin ehdolla olevista parhaaksi vaihtoehdoksi mm. sen vuoksi, ettei rakennuksen käyttämiseksi tähän tarkoitukseen tarvita asemakaavan muutosta.

Kuitenkin sosiaalivirasto sisällytti asuntolaa ja palvelukeskusta koskevaan esitykseensä sosiaalilautakunnalle 20.4.2006 Perhonkadun sulkemisen niin, että päiväkoti Leppäsuon tontilta olisi välitön yhteys puistossa sijaitsevalle ulkoleikkialueelle, eli asemakaavan muuttamisen.

Hietaniemenkatu 5 b rakennuksessa toimii tällä hetkellä mm. A-klinikkasäätiön nuorisoasema ja huumevieroitukseen erikoistunut Hietalinnayhteisö, Alvi ry:n kaksi mielenterveys- ja päihdeongelmaisten kuntoutukseen tarkoitettua asumisyksikköä sekä AIDS-tukikeskus.

Päiväkoti Leppäsuossa hoidettavana olevien lasten turvallisuus

Liitettynä Hietaniemenkatu 5 b:n asuntolahankkeeseen sosiaaliviraston aloite Perhonkadun katkaisemiseksi perustuu oletukseen, että asuntolan ja palvelukeskuksen asiakkaat muodostavat uhkan päiväkodissa hoidettavana olevien lasten turvallisuudelle, ja heidän liikkumisensa Perhonkadulla pitäisi siitä syystä estää. Kuitenkin sosiaaliviraston ja kiinteistöviraston kaupunginhallitukselle tekemässä ympäristöselvityksessä 8.5.2006 todetaan, ettei asunnottomien päiväkodeille aiheuttamia häiriöitä ole tiedossa.

Päiväkoti Leppäsuon sisäänkäynnin etäisyys palvelukeskuksen portista on noin 90 metriä. Jalankulkureitit palvelukeskukseen Arkadiankadun, Runeberginkadun tai Mechelininkadun suunnalta eivät johda ensisijaisesti Perhonkadulle, vaan Hietaniemenkadulle ja Lapuankadulle.

Helsingin kaupungin sosiaalivirastolla on eri puolilla kaupunkia yli 320 kaupungin omaa tai ostopalvelupäiväkotia. Suuresta päiväkotitiheydestä johtuen ei voida välttää tilannetta, että niistä joidenkin läheisyydessä sijaitsee asuntola. Huomattavan suuri osa kantakaupungin päiväkodeista toimii myös kiinteistöissä, joissa ei ole pihaa lainkaan, tai se on niin pieni, että lasten päivittäinen ulkoilu tapahtuu jossain lähiseudun puistossa. Ulkoleikkialueille kuljetaan silloin katuja pitkin. Päiväkotien lähikatuja ei lasten turvallisuuteen vedoten ole kuitenkaan suljettu liikenteeltä silloinkaan, kun naapurina on asuntola.

Koska päiväkoti Leppäsuon sisäänkäynti tulee peruskorjauksen jälkeenkin olemaan Perhonkadulta, olisi sosiaaliviraston esityksen mukaisessa aitauksessa oltava portit kadun molemmista päistä, jolloin puiston läpi kulkeminen olisi mahdollista. Aitaamisen seurauksena kulkeminen Perhonkadulla epäilemättä hankaloituisi ja kulkijoiden määrä vähenisi, mutta samalla heikkenisi myös alueeseen kohdistuva sosiaalinen kontrolli.

Puistot ovat yleisiä alueita kuten kadutkin. Yleisillä alueilla kulkemiseen on kaikilla oikeus. Mikäli halutaan muodostaa suljettu alue, jolla liikkujista päiväkodin henkilökunta saa päättää, pitäisi puisto ja Perhonkadun katualue muuttaa osaksi päiväkotikiinteistöä.

Päiväkodissa hoidettavana olevien lasten turvallisuuden perusta on ammattitaitoisen ja vastuuntuntoisen henkilökunnan läsnäolo sekä sisätiloissa että ulkoilun aikana. Kaupunkisuunnitteluviraston mielestä hoitajien seurassa tapahtuva, viisi metriä leveän jalankulkukadun ylitys ei muodosta sellaista vaaraa lasten turvallisuudelle, että se edellyttäisi kadun sulkemista kaikilta muilta kadun käyttäjiltä. Kadun katkaiseminen jalankululta aiheuttaisi kohtuutonta haittaa muille kadun käyttäjille, etenkin ravintolakoulu Perhon ja sen kahden ravintolan toiminnalle ja asiakasliikenteelle.

Kantakaupungin päiväkotien joukossa tulevat päiväkoti Leppäsuon toimintaedellytykset kiinteistön peruskorjauksen jälkeen olemaan varsin hyvät. Toiminnan turvallisuuteen liittyviä tekijöitä voidaan peruskorjauksen yhteydessä parantaa sosiaaliviraston ja rakennusviraston yhteistyönä, päiväkodeissa yleensä käytössä olevin keinoin. Tällaisia keinoja voisivat olla esimerkiksi päiväkotikiinteistön aitaaminen ja päiväkodin näkyvyyden parantaminen katukuvassa, puistossa olevan leikkialueen aitauksen uusiminen ja sen portin sijoittaminen päiväkodin sisäänkäynnin kohdalle sekä puistoleikkipaikan osoittaminen ensisijassa päiväkodin käyttöön sen aukioloaikoina. Niin haluttaessa puisto on myös mahdollista kytkeä asunnottomien palvelukeskukseen tulevan kameravalvonnan piiriin, johon liittyy palvelukeskuksen toimintaan kuuluva henkilökunnan ympärivuorokautinen päivystys ja lähiympäristössä tapahtuva partiointi.

Hietaniemenkatu 5 b:n asuntola ja palvelukeskus on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2008. Samaan aikaan alkaa päiväkoti Leppäsuon kiinteistön peruskorjaus. Kun päiväkoti avataan uusissa tiloissa vuonna 2009, on Hietaniemenkatu 5 b:n asuntolan toiminnasta kokemusta vuoden ajalta. Tällöin sosiaalivirastolla on mahdollisuus arvioida tilanne uudelleen saatujen kokemusten perusteella.

Edellä esitettyyn viitaten kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että sosiaaliviraston ehdotus asemakaavan muuttamisesta niin, että osa Perhonkadusta liitetään puistoon ja suljetaan aitaamalla yleiseltä jalankululta, ei anna tässä vaiheessa aihetta toimenpiteisiin. Kaupunginhallituksen kehotuksen ja sosiaaliviraston esityksen mukaiseen kaavamuutosprosessiin voidaan ryhtyä aikanaan, mikäli siihen osoittautuu tarvetta.

Sosiaalivirasto on antanut (9.5.2007) seuraavan vastaselityksen kiinteistölautakunnan lausunnon johdosta:

Kaupunginhallitus päätti 22.5.2006 hyväksyä sosiaalilautakunnan esittämien periaatteiden mukaisesti asunnottomien palvelukeskuksen hankesuunnitelman osoitteessa Hietaniemenkatu 5. Hyväksyessään hankesuunnitelman kaupunginhallitus päätti kehottaa tilakeskusta valmistelemaan asianomaisten hallintokuntien kanssa kaavanmuutoksen Perhonkadun katkaisemiseksi Hietaniemenkatu 9 rakennuksen pituiselta matkalta.

Sosiaalivirasto teki esityksen 23.8.2006 Perhonkadun asemakaavan muuttamisesta niin, että katualue liitetään osaksi viereistä puistoa ja aidataan lasten turvallisuuden takaamiseksi.

Sosiaalivirastossa ja päivähoidon vastuualueella on seurattu asemakaavaprosessia ja tuotu sen eri vaiheessa esiin näkemykset päivähoidon toivomista turvallisuutta parantavista järjestelyistä. Päivähoidon vastuualue oli mukana, kun vanhempia kuultiin mm. vanhemmille järjestetyssä tiedotustilaisuudessa toukokuussa 2006. Sosiaalivirasto pitää edelleen tärkeänä, että kaikki turvallisuuden kannalta tarpeelliset toimenpiteet tehdään ennaltaehkäisevästi.

Päiväkoti Leppäsuo on menossa peruskorjaukseen ja samoihin aikoihin peruskorjataan myös puisto, jossa lapset nykyisellään ja tulevaisuudessakin ulkoilevat. Näin ollen on luontevaa, että ulkoiluun ja puistoon kulkuun liittyvät turvallisuustekijät otetaan huomioon peruskorjauksen yhteydessä.

Edellä esitetyn perusteella sosiaalivirasto katsoo, että Perhonkadun asemakaavamuutos tulee toteuttaa sosiaaliviraston esityksen mukaisesti.

Todettakoon vielä, että valitus palvelukeskuksen hankesuunnitelmasta on edelleen hallinto-oikeuden käsiteltävänä.

Kaj viittaa kaupunkisuunnittelulautakunnan lausuntoon ja sosiaaliviraston vastaselitykseen 9.5.2007 ja toteaa, että parhaat edellytykset tarkastella kysymystä Perhonkadun katkaisemistarpeesta ovat käsillä siinä yhteydessä, kun päiväkoti Leppäsuon peruskorjaus tulee ajankohtaiseksi. Tuolloin voitaisiin koota eri osapuolten ideat ja toimenpide-ehdotukset yhteen ja katsoa, mikä toimenpidekokonaisuus tuo parhaat ratkaisut havaittuihin epäkohtiin. Osapuolina ja kuultavina tahoina yhteistyössä voisivat tuolloin olla mm. kaupunkisuunnitteluviraston, sosiaaliviraston, kiinteistöviraston tilakeskuksen, päiväkodin ja asuntolan työntekijöiden, lasten vanhempien, alueen asukkaiden, Perhonkadun varren kiinteistöjen ja mahdollisesti myös poliisin edustajat.

Kaj toteaa vielä, että kaupunkisuunnitteluviraston 29.5.2007 paikalla tekemän katselmuksen perusteella vuonna 1987 päätettyä katkaisua ei ollut toteutettu, mistä on informoitu rakennusvirastoa.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä saadun selvityksen tiedoksi ja todeta, että kaavamuutos ei juuri nyt ole ajankohtainen, mutta siihen ryhdytään tarvittaessa myöhemmin.

Samalla kaupunginhallitus kehottanee rakennusvirastoa toteuttamaan 9.3.1987 päätetyn Perhonkadun pihakatu- ja kevyen liikenteen järjestelyn välittömästi.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, kiinteistöviraston tilakeskukselle, sosiaalivirastolle ja rakennusvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Sosiaaliviraston kirje 23.8.2006/30
	Liite 2	Sijaintikartta
	Liite 3	Jäljennös asemakaavasta nro 6641

21.5.2007 pöydälle pantu asia

AURINKOLAHDEN VENESATAMAAN KOHDISTUNUT ALUEVARAUSPYYNTÖ JA EHDOTUS ASEMAKAAVAN MUUTTAMISEKSI

Khs 2006-2128

Tiivistelmä Liikuntalautakunta on Aurinkolahden venekerhon pyynnöstä tehnyt Khlle varausesityksen Vuosaaren Aurinkolahden Aukion eteläpäässä olevasta 550 m²:n alueesta paviljonkirakennuksen suunnittelua varten. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta, joka on asemankaavan mukainen. Hanketta vastustavan mielipiteen ovat esittäneet kirjelmin alueen asukasyhdistys, alueen kaksi asuinosakeyhtiötä sekä useat alueella asuvat. Perusteena mm. että asukkailla ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa hankkeeseen sekä liikenteelliset ja maisemalliset syyt. Esityksessä ehdotetaan, että varaus hylätään.

Lisäksi esitetään, että alueen asemakaavaa tarkistetaan niin, että tutkitaan mm. mahdollisuudet rakennusoikeuden huomattavaksi pienentämiseksi tai tarvittavan rakennusoikeuden osoittaminen maisemallisesti vähemmän herkkään paikkaan.

Liikuntalautakunnan varausehdotus

Liikuntalautakunta mainitsee (19.9.2006) mm., että Aurinkolahden Venekerho on 24.5.2006 päivätyllä hakemuksella pyytänyt Aurinkolahden Aukion eteläpäähän varatun paviljonkirakennuksen vuokraoikeutta suunnittelua varten.

Hyväksytyssä kaavassa on rakennusoikeutta 550 m² yhteen kerrokseen rakennettuna. Kaavoittajan toive oli että rakennuksen palvelutarjontaa tulisi kohdistaa laajalle ihmismäärälle ja erilaisiin ulkoilumuotoihin. Käytettävä rakennusoikeus selviää arkkitehtisuunnittelun myötä.

Alustavassa suunnitelmassa rakennukseen tulisi veneilyä ja ulkoilua tukevia toimintoja mm. venekerhon kokoustilat, vuokrattavia saunatiloja, uimapaikka myös talvisin, vierassatamapalveluita (suihkut, venepaikat yms.), vapaa-ajan välineiden vuokraus (kanootit, sukset, luistimet, lumikengät yms.), jäätelö-/limukioski sekä ravintola. Lisäksi alueella olevan Taiteilijatalon väki on esittänyt kiinnostustaan järjestää tiloissa näyttelyitä, mikäli sellaisia tiloja voidaan rakentaa.

Liikuntalautakunta puoltaa hanketta ja esittää alueen varaamista paviljonkirakennuksen suunnittelua varten. Lautakunta toteaa, että Aurinkolahden venesatama sijaitsee Helsingin Vuosaaren (54) kaupunginosassa, rekisterinumero 91–54–9906-15. Venesatama-alue muodostuu 44 288 neliömetrin alueesta, joka on pääsääntöisesti vesialuetta. Alueella on voimassa asemakaava nro 10610, joka on vahvistettu 26.11.1999. Venesatama-alueelle on osoitettu rakennusoikeutta 550 neliömetriä aallonmurtajan rannan puoleiseen päähän sekä venesatamaan kuuluvalle vesialueelle 200 neliömetriä.

Lautakunta päätti esittää Khlle, että se varaisi Aurinkolahden Venekerho ry:lle 54. kaupunginosassa (Vuosaari), Aurinkoranta nimisen kadun päässä sijaitsevan liitteenä 1 olevaan karttaan merkityn 550 neliömetrin suuruisen maa-alueen vapaa-ajan ulkoilu- ja veneilytoimintaa palvelevan ”paviljonki” rakennuksen suunnittelua varten ajaksi 1.11.2006—31.10.2007 seuraavin ehdoin:

1. Varausmaksu on 135 euroa ja se on maksettava 30.11.2006 mennessä kaupungin lähettämää laskua vastaan Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallintaan tai kaupungin osoittamalle pankkitilille.

Maksusuorituksen viivästyessä varauksensaaja on velvollinen maksamaan erääntyville saataville maksupäivään asti korkoa ja perimispalkkiota kaupunginhallituksen vahvistaman päätöksen mukaisesti.

2. Nyt varattavan alueen rajoja tarkistetaan alueesta tehtävän vuokrasopimuksen yhteydessä. Varauksensaajan tulee esittää vuokraushakemus hyvissä ajoin ennen varausajan päättymistä.

3. Varattava alue on liikuntaviraston käytössä siihen saakka, kunnes alueesta solmittava vuokrasopimus alkaa.

4. Vuokrasopimuksen on oltava voimassa ennen kuin rakennuslupa myönnetään.

5. Helsingin kaupunki ei vastaa siitä vahingosta, mikä varauksensaajalle saattaa aiheutua siitä, ettei hankkeelle saada rakennuslupaa tai ettei varsinaista maanvuokrausta voida solmia.

6. Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle aiheutuneista kustannuksista, mikäli päätös oikaisuvaatimuksen tai kunnallisvalituksen johdosta muuttuu tai kumoutuu.

Aluevarauksen hylkäämistä koskevat kannanotot ja ehdotus
asemakaavan muuttamiseksi

Helsingin Aurinkolahti-Seura ry on 30.9.2006 päivätyllä kirjeellään vastustanut aluevarausta ja vaatinut liikuntalautakunnan esityksen kumoamista. Seura perustelee vaatimusta mm. sillä, että kyseessä on maisemallisesti arin kohta, josta on tullut Aurinkolahden symboli. Seura toteaa mm., että mereen pengerretty, ympäristöään korkeampi niemeke näkyy koko Aurinkolahden ranta-alueelle ja laajemminkin, mm. noin puoli kilometriä pitkälle uimarannalle sekä sen suuntaiselle tyylikkäästi rakennetulle ja suositulle Aurinkorannan kävelyreitille.

Maisemallisesti rakennus peittäisi lähes kokonaan Aurinkolahden helmen eli vapaan merimaiseman suurelta osalta Aurinkolahden aukiota ja puistotietä sekä laajemminkin. Samoin monien rannan tuntumassa olevien asuntojen näköalat huononisivat ratkaisevasti. Aukiolta ja mainitulta niemekkeeltä alueen asukkaan ja satunnaiset kävijät ovat päässeet ihailemaan Helsingissä ainutlaatuista avointa merinäkymää. Niemeke on lisäksi lähes ainoa paikka, jossa alueen huonosti liikkumaan kykenevät asukkaat pääsevät avoimen meren tuntumaan. Rakennushanke veisi suureksi osaksi tämän mahdollisuuden.

Helsingin Aurinkolahti-Seura vastustaa jyrkästi tämän ympäristöönsä varsin voimakkaasti vaikuttavan rakennushankkeen viemistä eteenpäin ennen kuin siitä käydään avoin julkinen keskustelu. Siinä tulee selvittää mm. miten suuresta rakennuksesta on kysymys suhteessa ehdotettuun paikkaan, mitä toimintoja suureen rakennukseen todella tulisi, miten sen aiheuttama liikenne ja pysäköinti hoidettaisiin, miten se vaikuttaisi alueen maisemaan eri suunnilta tarkasteltuna ja miten se muutoin vaikuttaisi ympäristöön.

Mm. rakennuslaki edellyttää vastaavissa hankkeissa tiedottamista ja päätöksiä edeltävää keskustelua. Tästä hankkeesta ei ole tiedotettu asianmukaisesti eikä asukkailla näin ole ollut mahdollisuutta käydä vuoropuhelua siitä eikä sen vaikutuksista. Hanketta on tähän asti viety eteenpäin täysin julkisuudelta salassa. Siitä ei ole edes pyydettäessä saatu tarvittavia tietoja. Julkisuuteen tullut aikataulu on täysin epärealistinen.

Seura on 18.12.2006 päivätyllä kirjeellään esittänyt alueen asemakaavan muuttamista siten, että Aurinkolahden aukion edustalla olevalle niemekkeelle merkitty 550 m²:n suuruinen rakennusoikeus pienennetään enintään 100 m² käsittäväksi ja sen käyttötarkoitukseksi osoitetaan kahvilatoiminta.

Yhdistys perustelee ehdotustaan mm. sillä, että ensimmäiset asukkaat muuttivat alueelle vasta asemakaavan hyväksymisen jälkeen eikä asukkailla ole ollut mahdollisuutta lausua mielipidettä asemakaavan sisällöstä. Seura toteaa lisäksi, että asemakaavasta laadittu havainnekuva antaa virheellisen kuvan po. rakennusoikeuden ja rakennetun niemekkeen suhteista. Sama kuva on ollut ja on edelleenkin esillä alueella kertomassa siihen tutustuville mm. rannasta.

Asemakaavaa laadittaessa myöskään liikennekysymyksiä ei ole riittävästi selvitetty. Mereen työntyvälle niemekkeelle rakennettavan suuren ja monia toimintoja sisältävän rakennuksen synnyttämä liikenne ja pysäköinti tulisi vakavasti häiritsemään rannan vilkasta jalankulkua ja aiheuttaisi vakavia turvallisuusongelmia. Satojen metrien päässä oleva pysäköintialue ei tyydyttäisi rakennuksessa asioivia, vaan syntyisi luvatonta pysäköintiä aukiolle, jalankulkuteille ja tonteille.

Helsingin Aurinkolahti-Seura ei vastusta palvelujen lisäämistä rannan tuntumaan. Sen sijaan seura katsoo, että esitetty paikka koko ranta-alueen maisemallisesti kaikkein arimmalla ja näkyvimmällä kohdalla on isolle rakennukselle ehdottomasti väärä. Rannan tultua nyt valmiiksi rakennetuksi, voidaan lopputulos todeta onnistuneeksi. Sen sijaan voidaan selvästi nähdä po. rakennushanketta koskevan asemakaavaratkaisun virheellisyys. Se voidaan todeta myös paikalla tarvittavassa katselmuksessa.

Ranta-alueella mahdollisesti tarvittavat lisätilat voidaan sijoittaa mantereelle nykyisiin rakennuksiin tai esimerkiksi venekerholle varatun pysäköintialueen tuntumaan Juhannusruusunkujan päähän rakennettavaan rakennukseen. Siellä ne eivät pilaisi koko Aurinkolahden upeinta merimaisemaa. Seuran käsityksen mukaan po. niemekkeelle voidaan rakentaa oleellisesti pienempi, enintään 100 m²:n suuruinen, kahvilan sisältävä paviljonkimainen rakennus.

./. Jäljennökset kirjelmistä kokonaisuudessaan ovat esityslistan tämän asian liitteinä 2–5.

Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto

Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa (1.11.2006) Aurinkolahti-Seuran 30.9. päivätyn kirjeen johdosta antamassaan lausunnossa esitettyä aluevarausta mm. seuraavasti:

Kaavan tavoitteet Aurinkorannassa

Kaavan tavoitteeksi asetettiin, että merenranta on helposti saavutettavissa, kaikkien käytössä ja koko vuoden aktiivinen, ranta on rakennettu ja alueelle identiteetin antava. Venesataman ja uimarannan toteuttaminen rakennuksineen ja rakenteineen palvelee asetettua tavoitetta.

Venesataman paviljonkirakennuksen aluevaraus kaavoituksessa

Aurinkolahdesta järjestettiin kansainvälinen suunnittelukilpailu v. 1996. Venesatama sisältyi voittaneeseen ehdotukseen. Venesatamarakennus oli nykyisen korttelin 54273 (Aurinkoranta 6–8) kohdalla. Havainnekuvassa rakennus on pinta-alaltaan 520 m².

Kilpailun voittaja teki 1997 alueelle jatkotyön, jossa venesataman paviljonkirakennus esitettiin paikkaan, johon se sittemmin on merkitty kaavaan (Aurinkorannan uloimman kärjen jatkeeksi). Havainnekuvassa rakennuksen pinta-ala on 400 m².

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Aurinkolahden asemakaavaluonnoksen 30.10.1997. Luonnos sisälsi venesataman ja sillä 760 m² kokoisen I-kerroksisen rakennusalan. Kerrosalaa ei määritelty. Luonnoksesta saaduissa mielipiteissä esitettiin tanssipaviljongin sijoittamista alueelle.

Julkisista ulkotiloista v. 1998 laaditussa yleissuunnitelmassa havainnekuvassa on ko. paikalla 350 m² kokoinen rakennus ja lännempänä 160 m² rakennus.

Asemakaavassa 10610 (vahvistettu 13.10.1999) on venesatama (LV). Venesatamassa on kaksi I-kerroksista rakennusalaa. Toisen pinta-ala on n. 1 250 m², ja rakennusoikeus on 550 k-m². Toisen pinta-ala on n. 300 m² ja rakennusoikeus 200 k-m². Kaava sallii tanssipaviljongin rakentamisen venesatamaan. Satamassa on myös määritelty vesialueena säilytettävät alueen osat sekä venelaitureiden ja aallonvaimentimen paikat.

Kaavan havainnekuvan totuudellisuus

Aurinkoranta on merta kohti suuntautuvalta osaltaan toteutettu kaavan katualueen levyisenä, siten että itäsivun penger sijoittuu puoliksi katualueelle ja puoliksi uimaranta-alueelle. Katu sijoittuu kahteen eri korkeustasoon. Kadun jatkeena olevalle venesataman rakennusalalle suunniteltiin ja toteutettiin katusuunnittelun ja -rakentamisen yhteydessä tilapäisratkaisu, koska rakennushanketta ei ollut näköpiirissä. Alue on kahdessa tasossa, osin kaavan aluerajausta leveämpi, osin kapeampi.

Kaavassa rakennusala on 1 250 m² ja rakennusoikeus 550 m². Rakennus käyttää vajaat puolet rakennusalasta. Rakennusalan leveys on 18,5 m. Havainnekuvassa näytetty rakennus on 12 m leveä, ja pinta-ala 700 m², mikä riittää kattamaan hankkeeseen kerrosalan lisäksi mahdollisesti tulevat terassit tai katokset. Vapaa kulku venesataman ulkokärkeen ja aallonmurtajalle on järjestettävä havainnekuvan osoittamalla tavalla.

Maisema ja arkkitehtuuri

Rakennuspaikka on maisemallisesti erittäin tärkeä ja hankkeen suunnitteluun tulee panostaa alusta alkaen. Hankkeelle on valittava hyvä suunnittelija ja suunnitelman on oltava korkeatasoinen.

Katutasossa rakennus rajaa näkymää, mutta hyvällä arkkitehtuurilla tuo siihen lisäarvoa. Rantakortteleiden asunnot sijaitsevat toisesta kerroksesta ylöspäin, ja voivat katsoa yksikerroksisen venesatamarakennuksen yli. Maiseman katselumahdollisuus venesataman ulkokärjestä ja aallonmurtajalta on mahdollista järjestää.

Liikenne Aurinkorannalla on huoltoajo sallittu. Tavoitteena on huoltoliikenteen pysyminen vähäisenä. Venesataman pysäköinti on sitä varten varatulla tontilla Juhannusruusunkuja 3:ssa, ei rannalla (pysäköintitontti 54273/3). Myös suunnitteilla olevan rakennuksen pysäköinti on sijoitettava kyseiselle tontille.

Hankkeen julkisuus

Aurinkolahden venekerhon hakemus kohdistuu alueeseen, joka on kaavoituksessa varattu rakentamiseen vuodesta 1997. Ensimmäiset tontit alueelta luovutettiin v. 1998. Rakentaminen alkoi v. 2000. Kaavavaraus on ollut tiedossa koko Aurinkolahden asuntojen markkinoinnin ajan.

Rakennushankkeen osalta julkisuus toteutuu osana rakennuslupaprosessia.

Alueen varaaminen suunnittelua varten

Kaupunkisuunnitteluviraston näkemyksen mukaan esitys alueen varaamisesta suunnittelua varten on asemakaavan mukainen. Alustavan suunnitelman toiminnallinen sisältö tukee kaavan tavoitteita. Hankkeen tilaohjelman kaavanmukaisuus ja tarkoituksenmukaisuus on kuitenkin harkittava suunnitteluprosessin aikana. Aurinkolahden asukkaat ovat muissa yhteyksissä tuoneet esille yhteisten kokoontumistilojen puutteen alueella. Kyseinen hanke voi osaltaan korvata tätä puutetta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, että alueen suunnitteluvaraus voidaan tehdä. Koska kyseessä on maisemallisesti ja alueen imagon kannalta erittäin tärkeä paikka, tulee varaajalta edellyttää erityistä panostamista suunnitteluun ja seuraavien periaatteiden noudattamista:

1. Suunnittelussa on tehtävä yhteistyötä rakennusvalvontaviraston, kaupunkisuunnitteluviraston ja liikuntaviraston kanssa.

2. Hankkeelle on valittava hyvä, rakennustaiteellisesti ansioitunut suunnittelija ja suunnitelman on oltava korkeatasoinen.

3. Tilaohjelman kaavanmukaisuus ja tarkoituksenmukaisuus harkitaan suunnitteluprosessin aikana.

4. Rakennuksen toiminnot eivät saa aiheuttaa runsasta huoltoliikennettä.

5. Pysäköintipaikat sijoitetaan venesataman pysäköintitontille 54273/3.

6. Jalankulku venesataman ulkokärkeen ja aallonmurtajalle on järjestettävä.

Varausta vastustavat asukaskannanotot

Kaj mainitsee, että alueen asukkailta ja taloyhtiöiltä on tullut useita kirjelmiä joissa vastustetaan esitettyä aluevarausta.

XXXX XXXX ja 68 muuta alueen asukasta pyytävät kolmessa samasanaisessa kirjelmässään kaupunginhallitusta tutustumaan hankkeeseen paikan päällä ja vaativat hankkeesta avointa julkista keskustelua. Kirjelmissä esitetään, että alueen venekerhojen tulisi rakentaa yhteinen rakennus alueella olevaan urheilukalastajien sataman tuntumaan jossa se sopisi paremmin ympäristöönsä. XXXX XXXX ja 15 alueen asukasta vastustavat hanketta pääosin mainituin perustein.

As. Oy Helsingin Hopeatiiran 46 asukkaan kirjelmässä todetaan, että Aurinkolahden laiturialueelle ei pidä rakentaa massiivista, satojen neliömetrin laajuista liikerakennusta, koska laituri on Aurinkolahden silmäterä ja sellaisenaan kaunein ja onnistunein rakennelma eikä sitä pidä hävittää. XXXX XXXX vastustaa alueen avoimen ja kauniin merinäkymän peittävää rakentamista ja korostaa, samoin kuin XXXX XXXX, Aurinkolahden voittaneen vuoden 2006 Ympäristörakennekilpailun. XXXX XXXX kiinnittää huomiota hankkeesta tiedottamisen puutteeseen. XXXX ja XXXX XXXX käsityksen mukaan alueella on riittävästi ravintoloita ja kahviloita. He toivovat hankkeen raukeavan tarpeettomana.

Asunto Oy:t Helsingin Valkama ja Helsingin Seaside, joiden omistamat rakennukset sijaitsevat välittömästi suunnitellun paviljongin läheisyydessä, vastustavat jyrkästi paviljongin rakentamista. Vastustamisen perusteena on täydellinen epätietoisuus paviljongin tarkasta sijoituskohdasta, lisääntyvän liikenteen vaikutukset ja 100 %:n näköeste meren suuntaan asuintalojen ensimmäisen kerroksen asukkaille. XXXX XXXX viittaa siihen, että aikanaan aluetta kaavoitettaessa ei osattu arvioida, miten hieno rannasta tulisi, ja epäilee että tämä oli yksi syy miksi rakennusoikeuden osoittamista tähän paikkaan ei vastustettu. Vasta rakennusvaiheessa rantaa korotettiin ja merimaisema pääsi täysiin oikeuksiinsa ja sitä pääsi paikan päältä katselemaan. Hän toteaa mm., että Aurinkolahden puistotieltä ja aukiolta rantaa lähestyttäessä suunniteltu rakennus peittää näkymän avomerelle ja horisonttiviivan.

Kaj mainitsee, että asukasmielipiteet kokonaisuudessaan ovat nähtävänä asian esittelijällä ja Khn kokouksessa.

Kaj mainitsee, että hanketta puoltava asukaskirje 28.5.2007 on esityslistan liitteenä 6.

Kaj:n esityksen perustelut

Kaj toteaa, että alueelle esitetty varaus 550 m²:n rakennusta varten on sinänsä sopusoinnussa vahvistetun asemakaavan kanssa. Kaj viittaa kuitenkin asukkaiden kirjelmissä esitettyihin perusteluihin ja asukasyhdistyksen ehdotukseen asemakaavan muuttamisesta niin, että alueelle olisi mahdollista rakentaa huomattavasti pienimuotoisempi rakennus, ja katsoo että varausesitys tulisi hylätä ja alueen asemakaava tulisi tältä osin tarkistaa.

Asemakaavan muutosta valmisteltaessa on mahdollista myös tutkia venesatamatoiminnan mahdollisesti tarvitseman rakennusoikeuden osoittamista maisemallisesti vähemmän herkkään kohtaan Aurinkolahden reunamille nykyisten venesatamatoimintojen yhteyteen.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hylätä liikuntalautakunnan 19.9.2006 tekemän esityksen maa-alueen varaamisesta vapaa-ajan ulkoilua ja veneilyä palvelevan rakennuksen suunnittelua varten Aurinkolahden venesatama-alueelta.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa ryhtymään toimenpiteisiin mainitun alueen asemakaavan muuttamiseksi kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan lausumassa esitetyin tavoin.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä ja esityslistan liitteistä kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja liikuntalautakunnalle, pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä Aurinkolahden Venekerho ry:lle, Helsingin Aurinkolahti-Seura ry:lle, XXXX XXXX:lle, XXXX XXXX:lle, XXXX XXXX:lle, XXXX XXXX:lle, XXXX XXXX:lle, XXXX ja XXXX XXXX:lle, Asunto Oy Helsingin Valkamalle, Asunto Oy Helsingin Seasidelle ja XXXX XXXX:lle ym.

Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Ote kaavakartasta 10610
	Liite 2	Helsingin Aurinkolahti-Seura ry:n kirje 30.9.2006
	Liite 3	Helsingin Aurinkolahti-Seura ry:n täydennyskirje 3.10.2006
	Liite 4	Helsingin Aurinkolahti-Seura ry:n kirje 18.12.2006
	Liite 5	Helsingin Aurinkolahti-Seura ry:n kirje 21.12.2006 (havainnekuva)
	Liite 6	XXXX:n ym. kirje Aurinkolahden paviljonkihankkeesta 28.5.2007

TUOMARINKYLÄN TALLI OY:N VUOKRA-AJAN JATKAMINEN

Khs 2007-1306

Liikuntalautakunta toteaa (15.5.2007) että Tuomarinkylän Talli Oy on lähettänyt, otsikossa mainittua asiaa koskeva hakemus, jossa mainitaan seuraavaa:

”Vuokrasopimusten vuokra-ajan pidentäminen

Tuomarinkylän Talli Oy:n vuokrasopimukset Tuomarinkylän kartanon (RN 1:659) alueella olevista vuokramaista päättyvät 31.12.2012. Vuokramailla sijaitsee kaksi (2) Tuomarinkylän Talli Oy:n omistamaa tallirakennusta.

Tuomarinkylän Talli Oy toivoo, että Helsingin kaupunki pidentäisi kummankin vuokrasopimuksen päättymisaikaa 31.12.2032 asti. Tämä siksi, että joudumme tekemään EU-direktiivin vaatimat isot korjaukset 1.1.2014 mennessä.

1 Nykyiset vuokrasopimukset eivät mahdollista tallirakennusten kiinnittämistä tarvitsemamme pitkäaikaisen lainan vakuudeksi.

2 Koska luottolaitokset edellyttävät, että vuokra-aika on huomattavasti pidempi kuin laina-aika, yhtiömme tarvitsee 25 vuoden vuokrasopimukset.”

Tuomarinkylän Talli Oy:n vuokrasopimukset

Tuomarinkylän Talli Oy:llä on Tuomarinkylän ratsastuskeskuksessa kolme maanvuokrasopimusta, joista kaksi koskee tallirakennusten alueita ja yksi hevosten jaloittelualuetta.

Vanhempi tallirakennus

Liikuntalautakunta vuokrasi 23.11.2004 Tuomarinkylän Talli Oy:lle 1 892 m²:n suuruinen rakennusmaa-alueen ratsastustoimintaa varten ajaksi 1.3.2005 – 31.12.2012. Vuosivuokra on 1 115,10 euroa.

Rakennusta koskeva maanvuokrasopimus, joka oli tehty vuonna 1980, päättyi 28.2.2005. Tuomarinkylän Talli Oy esitti jo tuolloin uuden pitkäaikaisen sopimuksen tekemistä siten, että vuokra-aika olisi ollut 25 vuotta. Esittelijän ja hakijan välillä käytyjen keskustelujen perusteella vuokra-aikaa päätettiin esittää jatkettavaksi kuitenkin vain vuoden 2012 loppuun asti, koska tuolloin päättyy Tuomarinkylän Talli Oy:n uudemman tallirakennuksen maapohjaa koskeva sopimus ja tavoitteena oli sopimusten yhdistäminen vuoden 2013 alusta alkaen.

Uudempi tallirakennus

Urheilu- ja ulkoilulautakunta (nykyisin liikuntalautakunta) vuokrasi 18.8.1987 Kvston 10.6.1987 tekemän päätöksen mukaisesti Tuomarinkylän Talli Oy:lle Tuomarinkylän kartanon alueelta n. 400 m²:n suuruisen maa-alueen ajaksi 1.7.1987 - 31.12.2012. Vuokrasopimuksen mukaan alueelle rakennettavaa rakennusta saadaan käyttää ainoastaan ratsastustoimintaa palvelevana hevostallina. Nykyinen vuosivuokra on 70 euroa. Sopimuksen mukaan vuokraa tarkistetaan viisivuotiskausittain.

Vuokrasopimusten liitteenä on ote vuonna 1989 vahvistetusta Tuomarinkartanon asemakaavasta, jonka mukaan vuokra-alue vastaa rakennusalaa, jolle saa rakentaa 400 k‑m² käsittävän tallirakennuksen. Pinta-alaltaan vuokra-alue on piirustuksen mukaan n. 790 m².

Hevosten jaloittelualue

Liikuntalautakunta vuokrasi 13.6.2000 Tuomarinkylän Talli Oy:lle noin yhden hehtaarin suuruisen maa-alueen hevosten jaloittelu- ja laidunalueeksi ajaksi 1.7.2000 – 30.6.2010. Vuosivuokra on tällä hetkellä 1 465 euroa.

Asemakaava ja alueen hallinta

Tuomarinkylän kartanoalueella on nykyisin voimassa 18.8.1998 vahvistettu asemakaava ja asemakaavan muutos nro 10331. Ratsastustallien alue on kaavassa urheilu- ja virkistyspalvelualuetta, jolla ympäristö säilytetään. Tuomarinkylän Talli Oy:n tallirakennusten kohdalle on merkitty enintään 400 k‑m² käsittävien tallirakennusten rakennusalat, joiden läheisyyteen saa rakentaa pienehköjä ratsastusesteitä ja 3 - 4 autopaikkaa henkilökuntaa varten.

Tallialueiden sisäinen vuokra on 1,00 euroa/m²/vuosi ja laidun- ja kenttäalueiden vuokra on 0,50 euroa/m²/vuosi.

Yleissuunnitelma ja alueen hoito

Liikuntavirasto teetti yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston maa- ja metsätalousosaston sekä alueen käyttäjien (vuokralaisten) kanssa Tuomarinkartanon maisemanhoidon ja virkistyksen yleissuunnitelman, jonka liikuntalautakunta omalta osaltaan hyväksyi 8.12.1992. Suunnitelmaa on tarkistettu lähinnä ratsuteiden osalta vuonna 1994. Yleissuunnitelmassa on muun muassa esitetty alueen hevostallirakennuksiin liittyvät hoitoalueiden rajat ja hoitotoimenpiteet. Tuomarinkylän Talli Oy:n tallirakennukset vastaavat yleissuunnitelmassa tallirakennuksia 3 ja 4.

Tuomarinkylän kaikkien ratsastustallien yhteiskäytössä on kaksi ratsastuskenttää ja ratsuteitä yhteensä noin viisi kilometriä. Edellä mainittujen alueiden käytöstä ei peritä korvausta. Liikuntavirasto ylläpitää lisäksi alueen sisäiset tiealueet.

Uusi vuokrasopimus

Tuomarinkylän Talli Oy:n tallirakennuksia koskevat maanvuokrasopimukset esitetään yhdistettäväksi siten, että uusi sopimus päättyy 31.12.2032.

Vuokra esitetään määritettävän niin, että vuoden 2012 loppuun asti vuokra lasketaan nyt voimassa olevien sopimusten mukaisesti, kuitenkin niin, että vuokra sidotaan elinkustannusindeksin nousuun jo sopimuksen alussa.

Vanhemman tallirakennuksen maa-aluetta koskevan vuokrasopimuksen uusimisen yhteydessä vuokra määriteltiin liikuntapaikkarakentamisen yhteydessä käytettyjen periaatteiden mukaiseksi ja on nyt 1 115,10 euroa vuodessa. Uudemman tallirakennuksen maa-aluetta koskeva sopimus on vuodelta 1987 ja vuosivuokra on tällä hetkellä 70 euroa.

Vuoden 2012 loppuun asti uusi vuosivuokra olisi siten 1 185,10 euroa, mikä vastaisi elinkustannusindeksin vuoden 2006 keski-indeksiä 1622. Elinkustannusindeksin pistelukua 100 vastaava alueen perusvuosivuokra olisi silloin 73,06 euroa.

Vuoden 2013 alusta alkaen vuokra määritellään vuokra-alueen rakennusoikeuden mukaan samoin periaattein kuin liikuntapaikkarakentamiseen varatuilla alueilla on aiemminkin tehty. Alueen vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951 = 100 pistelukua 100 vastaavaa 11,77 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa. Vuosivuokra on 5 % maan pääoma-arvosta. Lisäksi vuokrasta esitetään perittäväksi vain 50 % niin kauan kuin vuokra-aluetta käytetään ainoastaan liikunnalliseen toimintaan.

Asemakaavan mukainen rakennusoikeus on 2 x 400 k‑m² eli 800 k‑m². Elinkustannusindeksin pistelukua 100 vastaava käypä perusvuosivuokra olisi 800 k‑m² x 11,77 euroa/k‑m² x 5 % = 470,80 euroa. Mikäli vuokrasta peritään vain 50 %, olisi perusvuosivuokra 235,40 euroa, mikä vastaa tämän päivän hintatasolla vuosivuokraa 3 818,20 euroa (laskettu vuoden 2006 keski-indeksillä 1622).

Vuokra-alueeksi esitetään Tuomarinkartanon maisemanhoidon ja virkistyksen yleissuunnitelmaan merkittyjen tallirakennusten 3 ja 4 alueita pihapiireineen ja tuleviin sopimusehtoihin esitetään liitettäväksi yleissuunnitelmassa mainitut pihapiirin hoitotoimenpiteet. Vuokra-alueen suuruus olisi 3 322 m², josta liikuntaviraston maksama sisäinen vuokra on 3 322 euroa vuonna 2007.

Edellä mainitut vuokrasopimukset ovat tarvittaessa nähtävissä lautakunnan kokouksessa esittelijällä.

Lautakunta esittää päätösehdotuksen mukaista ratkaisua.

SJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa liikuntalautakunnan vuokraamaan Tuomarinkylän Talli Oy:lle 35. kaupunginosan (Tuomarinkylä) Tuomarinkylän kylän RNro 431 tilaan 1:659 kuuluvan, noin 3 322 m²:n suuruisen alueen ratsastustoimintaa varten lautakunnan myöhemmin määräämästä ajankohdasta lukien 31.12.2032 saakka seuraavin ehdoin:

1 Vuoden 2012 loppuun asti vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951 = 100 pistelukua 100 vastaavaa 73,06 euron suuruista perusvuosivuokraa. Vuosivuokra vuonna 2007 on 1 185,10 euroa.

2 Vuoden 2013 alusta lukien vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951 = 100 pistelukua 100 vastaavaa 11,77 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa. Vuokrasta peritään 50 % niin kauan kuin vuokra-aluetta käytetään ainoastaan liikunnalliseen tai siihen välittömästi liittyvään toimintaan. Perittävä vuokra olisi vuoden 2007 hintatasolla 3 818,20 euroa.

3 Muutoin noudatetaan liikuntalautakunnan määräämiä lisäehtoja.

Pöytäkirjanote liikuntalautakunnalle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITE

Kartta vuokra-alueesta

21.5.2007 pöydälle pantu asia

MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTUMISASIOIDEN NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN

Khs 2007-404

Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunta toteaa esityksessään (31.1.2007) mm., että Khs asetti 14.3.2005 toimikaudekseen maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan, jonka tehtävänä oli

- käynnistää laaja-alaisen maahanmuutto-ohjelman valmistelu

- seurata maahanmuuttajien kotouttamisohjelman seurantaraportissa 1999 – 2004 esitettyjen toimenpiteiden toteutumista ja laatia ohjelman seurantaraportti vuosilta 2004 – 2005

- edistää yhdenvertaisuutta kaupungin hallinto- ja toimintatavoissa.

Neuvottelukunta on koostunut kaupungin virastojen nimeämistä jäsenistä ja varajäsenistä. Edustettuina ovat olleet hallintokeskus, talous- ja suunnittelukeskus, henkilöstökeskus, kiinteistövirasto, opetusvirasto, suomen- ja ruotsinkieliset työväenopistot, sosiaalivirasto, terveyskeskus, kulttuuriasiainkeskus, nuorisoasiainkeskus ja kaupunginkirjasto. Neuvottelukunnan puheenjohtajana on toiminut sivistys- ja henkilöstötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja.

Neuvottelukunta toteaa esityksessään pitävänsä maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan toiminnan jatkamista tärkeänä, kuitenkin siten, että neuvottelukunnan jäsenpohjaa ja tavoitteita toimintakaudella 2007 - 2008 uudistetaan.

Neuvottelukunnan näkemyksen mukaan sen jäsenpohja tulisi uudistaa luottamushenkilöpohjaiseksi. Tämä mahdollistaa mm. maahanmuuttajataustaisten henkilöiden valinnan neuvottelukuntaan, jolloin heidän asiantuntijuutensa saadaan sen työskentelyyn mukaan.

Luottamushenkilöpohjainen neuvottelukunta edellyttää työskentelytapojen muutoksia, kuten esim. sitä, että nykyisen neuvottelukunnan jäsenistö on uuden neuvottelukunnan työtä tukeva asiantuntijaverkosto.

Neuvottelukunnan esityksessä asetetaan uuden neuvottelukunnan työlle seuraavat tavoitteet toimikaudelle 2007 – 2008:

1. Työperäisen maahanmuuton edistäminen

Neuvottelukunnan keskeisenä tavoitteena toimikaudella 2007 - 2008 on työperäisen maahanmuuton edistäminen.

2. Syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden edistäminen

Vuosi 2007 on Euroopan unionin yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille – teemavuosi. Toimikaudella 2007 - 2008 neuvottelukunta tukee ja edistää toimintatapoja, joilla edistetään syrjimättömyyttä ja yhdenvertaisuuden toteutumista yhä monimuotoisemmassa Helsingissä.

3. Ohjelmatyön loppuun saattaminen

Neuvottelukunta on toimikaudella 2005 - 2006 käynnistänyt maahanmuutto-ohjelman laatimisen. Neuvottelukunta suosittaa, että ohjelmatyö saatetaan päätökseen ja sen toimeenpano ja seuranta käynnistetään yhteistyössä henkilöstökeskuksen maahanmuutto-osaston kanssa toimikaudella 2007 -2008.

Neuvottelukunta esittää, että neuvottelukunnan esittelijänä toimisi maahanmuutto-osaston johtaja henkilöstökeskuksesta.

Sj toteaa, että maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan rakenteesta ja jäsenpohjasta on käyty keskustelua jo pitkään. Maahanmuuttajataustaisen väestön määrä pääkaupunkiseudulla on lisääntynyt merkittävästi. Samalla monensuuntainen kansainvälistymiskehitys korostuu kaupungin strategioissa ja kaupunki on ottamassa aiempaa aktiivisemman roolin maahanmuuttoon ja maahanmuuttajien asemaan liittyvissä kysymyksissä kuten työperäisen maahanmuuton edistämisessä. Siten on luontevaa, että maahanmuuttoasioita käsittelevän neuvottelukunnan asemaa vahvistetaan ja että neuvottelukunnan jäsenet ovat jatkossa luottamushenkilöitä.

Maahanmuuttajien ja heitä edustavien järjestöjen kytkeminen entistä tiiviimmin neuvottelukunnan työhön on yksi neuvottelukunnan uudistamisen tavoitteista. Kun otetaan huomioon maahanmuuttajaryhmien kirjo ja järjestökentän moninaisuus, on selvää, että mitään yksiselitteistä, kaikki ryhmät huomioon ottavaa organisatorista ratkaisua ei ole helposti löydettävissä. Tämä näkyy siinäkin, että muissa pohjoismaisissa pääkaupungeissa on päädytty keskenään täysin poikkeaviin malleihin: Kööpenhaminassa toimii 23-jäseninen Maahanmuuttoasioiden neuvosto. Sen jäsenistä 15 valitaan yleisillä vaaleilla, joissa äänioikeus on maahanmuuttajilla ja näiden jälkeläisillä. Lisäksi neuvostossa on edustajia eri organisaatioista sekä kolme asiantuntijajäsentä. Tukholman ”Kommunstyrelsens integrationsberedning” vastannee pitkälti Helsingin kaupungin neuvottelukuntia, mutta Oslossa ei saadun selvityksen perusteella ole erityistä maahanmuuttaja-asioita käsittelevää neuvottelukuntaa tai muuta elintä.

Sj katsoo, että muodollisia organisatorisia ratkaisuja tärkeämpää on varmistaa vuoropuhelu kaupungin ja eri maahanmuuttajaryhmien ja –järjestöjen välillä. Tämä vuoropuhelu voi toteutua asiakohtaisissa tapaamisissa ja vuosittain järjestettävissä keskustelutilaisuuksissa. Tärkeää on, että tapaamisia ja keskustelutilaisuuksia järjestetään säännönmukaisesti ja niin, että niissä toteutuu avoin vuoropuhelu, jolla on vaikutusta asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Myös se, että uuteen neuvostoon valittavilla jäsenillä olisi maahanmuuttajataustaa, edistäisi osaltaan maahanmuuttajien äänen kuulemista.

Maahanmuuttajajärjestöjen lisäksi muilla kolmannen sektorin sekä elinkeinoelämän toimijoilla on tärkeä rooli maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien kotoutumista tukevien palveluiden tuottajina ja maahanmuuttopoliittisina toimijoina. Maahanmuuttoasioiden ja elinkeinoelämän kytkös vahvistuu entisestään työperäisen maahanmuuton saadessa lisää painoarvoa kaupungin toiminnassa. Nämä näkökulmat on tärkeä ottaa huomioon kehitettäessä kaupungin palvelutuotantoa ja muuta toimintaa.

Nyt toimintansa päättäneessä maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnassa on ollut edustajia kaikista maahanmuuton ja kotoutumisasioiden kannalta keskeisistä virastoista. Neuvottelukunnan jäsenet ovat edustaneet kaupungin parasta asiantuntemusta näissä kysymyksissä. Tarkoituksena onkin, että neuvottelukunnan jäsenet muodostavat jatkossa asiantuntijoiden verkoston, joka osaltaan tukee maahanmuutto-osaston työtä ja kokoontuu maahanmuuttoasioiden johtajan kutsusta.

Sj esittää näin ollen, että Khs asettaa toimikaudekseen 9-jäsenisen, luottamushenkilöistä koostuvan maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on mm. tukea kaupungin toimintaa työperäisen maahanmuuton ja sitä tukevien palveluiden kehittämisessä sekä maahanmuuttajien kotoutumista edistävien palveluiden kehittämisessä ja edistää yhdenvertaisuutta kaupungin hallintokulttuurissa ja toimintavoissa. Neuvottelukunnan tehtävänä on myös osaltaan varmistaa, että maahanmuuttajien ja heitä edustavien järjestöjen näkemykset tulevat otetuksi huomioon kaupungin toimintaa kehitettäessä.

Tasa-arvolain 4 §:n 2 momentin mukaan jäseniksi tulee valita sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

SJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudekseen maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on

- tukea kaupungin toimia työperäisen maahanmuuton ja sitä tukevien palveluiden kehittämisessä

- tukea kaupungin toimia maahanmuuttajien kotoutumista edistävien palvelujen kehittämisessä

- edistää yhdenvertaisuutta kaupungin hallintokulttuurissa ja toimintatavoissa

- saattaa maahanmuutto-ohjelmatyö loppuun, ja seurata sen toimeenpanoa sekä

- organisoida ja ylläpitää säännöllisiä, vuorovaikutteisia tapaamisia ja kuulemisia eri maahanmuuttajaryhmien ja maahanmuuttajajärjestöjen sekä muiden neuvottelukunnan toimeksiannon kannalta keskeisten kolmannen sektorin ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä neuvottelukunnan jäseniksi ja heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen seuraavat henkilöt:

-	-
-	-
-	-
-	-
-	-
-	-
-	-
-	-
-	-

Edelleen kaupunginhallitus päättänee kehottaa henkilöstökeskuksen maahanmuuton toimialaa huolehtimaan neuvottelukunnan esittelijän ja sihteerin tehtävistä.

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle ja päätöksessä nimetyille henkilöille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LAUSUNTO UUDENMAAN TIEPIIRIN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMASTA 2008 - 2011

Khs 2007-517

Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri pyytää (2.3.2007) lausuntoa Uudenmaan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2008 – 2011 30.6.2007 mennessä.

./. Suunnitelma on liitteenä 1. Suunnitelma löytyy myös internetistä osoitteesta: http://www.tiehallinto.fi/upiiri.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (3.5.2007) seuraavaa:

Lausunnon tiivistelmä

Toiminta- ja taloussuunnitelman (jäljempänä TTS) tienpidon painopisteet - tieverkon liikennekelpoisuuden ja tiestön kunnon turvaaminen sekä liikenneturvallisuuden parantaminen – ovat oikeansuuntaisia. Tienpitoon osoitettavien varojen niukkuus ei vastaa pääkaupunkiseudun tienpidon tarpeita. Erityisesti liikenneympäristön parantamisen resursseja tulee reilusti lisätä nykyisestä tasosta.

TTS:ssa mainituista isoista investoinneista hankkeessa Kehä I, pullonkaulojen poisto Helsingissä ja Espoossa kiireellisintä on Kivikonlaidan tasoliittymän rakentaminen Kivikontien eritasoliittymäksi. Järjestelyt tulee toteuttaa vuosina 2008 ja 2009.

Liikenteen hallinta on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi liikenteen turvallisuuden ja toimivuuden edistämiskeino. Tämän hankekokonaisuuden riittävä rahoitus tulee turvata.

TTS:sta puuttuu Pääkaupunkiseudun meluntorjunnan teemapaketti. Seuraavassa TTS -suunnitelmassa on varauduttava tämän teemapaketin toteuttamiseen. Meluntorjunnan rahoitustarve Helsingissä on suuri.

Seuraavaan toiminta- ja taloussuunnitelmaan tulee sisällyttää Itäväylän kehittämisselvityksen lyhyen tähtäyksen toimenpiteet.

Tienpidon linjauksia ja painopisteitä

Valtio kerää pääkaupunkiseudun autonomistajilta ja tieliikenteeltä verotuloja moninkertaisen määrän verrattuna siihen mitä seudulle palautuu liikenneinvestointeina ja ylläpitorahoina. Pääkaupunkiseudun väestö- ja työpaikkamäärän kasvun seurauksena liikenne kasvaa alueella paljon enemmän kuin muualla Suomessa.

Tienpidon painopisteet – nykyisen tieverkon päivittäisen liikennekelpoisuuden ja tiestön kunnon turvaaminen sekä liikenneturvallisuuden parantaminen – ovat oikeansuuntaisia.

Tienpidon rahoittaminen

Tienpitoon osoitettavien varojen niukkuus ei vastaa pääkaupunkiseudun muusta maasta poikkeavia tienpidon tarpeita. Helsingissä on maan vilkasliikenteisimmät tiet, joten panostuksen lisääminen Helsingin alueen maanteiden parantamiseen on perusteltua.

Pääkaupunkiseudun osuutta koko maan tieverkon rahoituksesta tulee lisätä, jotta seudun hankkeita voidaan ottaa lisää tuleviin toiminta- ja taloussuunnitelmiin.

Tiehallinnon keskushallinnon tulee osoittaa Uudenmaan tiepiirille liikennesuoritteen edellyttämä osuus koko maan rahoituksesta perustienpidon rahoituksen alueellisesta jaosta päättäessään. Erityisesti liikenneympäristön parantamisen resursseja tulee reilusti lisätä nykyisestä tasosta.

Isot investoinnit

TTS:ssa mainituista isoista investoinneista hankkeessa Kehä I, pullonkaulojen poisto Helsingissä ja Espoossa (1. vaihe, 99 milj. €) kiireellisintä puutteellisten yhteyksien, liikenneturvallisuuden, liikenteen sujuvuuden ja maankäytön kehittämisen perusteella on Kivikonlaidan tasoliittymän rakentaminen Kivikontien eritasoliittymäksi. Hanke on yhteiskuntataloudellisesti erittäin kannattava. Sen hyöty-kustannussuhde on 10,5. Tiepiiri on käynnistänyt hankkeen tiesuunnittelun. Järjestelyt tulee toteuttaa vuosina 2008 ja 2009.

Seuraavaan Uudenmaan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmaan (TTS 2009–2012) tulee edellä mainitusta hankkeesta erottaa itsenäiseksi hankkeeksi Kehä I:n ja Itäväylän liittymäalueen järjestelyt (1. vaihe). Tiehallinto ja Helsingin kaupunginhallitus ovat osaltaan hyväksyneet Kehä I:n ja Itäväylän eritasoliittymän yleis- ja tilavaraussuunnitelmat jo vuonna 1995. Tiepiiri ja kaupunki ovat yhteistyössä käynnistäneet liittymäalueen ensimmäisen vaiheen järjestelyjen yleissuunnitelman laatimisen.

Teemaohjelmat

Teemahankkeessa Joukkoliikenteen edistäminen Pääkaupunkiseudun säteittäisillä pääväylillä kiireellisintä on Hämeenlinnanväylällä välillä Kannelmäki-Kaivoksela bussikaistojen, meluesteiden ja raittien rakentaminen. Nämä järjestelyt tulee toteuttaa vuoden 2009 syksyyn mennessä. Hämeenlinnanväylän meluesteet välille Kehä I Kanneltie valmistuivat jo vuonna 1995. Samantapainen asuinalue jatkuu Kanneltiestä pohjoiseen.

Liikenteen hallinta (operatiivinen ohjaus) on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi liikenteen turvallisuuden ja toimivuuden edistämiskeino. Tämän hankekokonaisuuden riittävä rahoitus tulee turvata. Esimerkiksi muuttuvat nopeusrajoitukset tulee toteuttaa kaikilla pääkaupunkiseudun pääväylillä.

Tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2004 – 2007 esiintyi teemahanke Pääkaupunkiseudun meluntorjunta. Se ei ole sisältynyt myöhempiin tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmiin. Liikenne- ja viestintäministeriön asettama tie- ja raideliikenteen meluntorjunnan teemapakettia valmisteleva työryhmä saa työnsä päätökseen toukokuussa 2007. Työryhmän tavoitteena on muun muassa määrittää pääväylien lähivuosien kiireellisimmät meluntorjuntakohteet, niiden kustannukset ja aikataulutus sekä selvittää miten teemapaketin rahoitus on parhaiten järjestettävissä. TTS -suunnitelmassa on varauduttava meluntorjunnan teemapaketin toteuttamiseen Uudenmaan tiepiirin alueella.

Meluntorjunnan rahoitustarve Helsingissä on suuri. Meluntorjuntahanke Turunväylä, Munkkivuori / Munkkiniemi tulee toteuttaa vuosina 2008 ja 2009 ja hanke Porvoonväylän meluesteet Jakomäen kohdalla vuonna 2010. Lisäksi Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän liittymäalueen meluesteet tulee toteuttaa vuonna 2009 ja Kehä I:n meluesteet välillä Vantaanjoki – Itäväylä vuosina 2010–2012. Tuusulanväylän melueste Torpparinmäen pohjoisosan kohdalle tulisi rakentaa viimeistään vuonna 2011.

Perussuunnitelma

Liikenneympäristön parantaminen sekä liikenteen operatiivisen ohjauksen investoinnit -taulukossa esitetyt hankkeet Mt 170 (Itäväylä) Länsimäentien liittymän liikennevalot ja Mt 170 Riskutien liittymän liikennevalot ja kääntymiskaistat ovat käynnistymässä. Samalla rakennetaan meluesteet Itäväylälle välille Puotilan urheilupuisto -Riskutie.

Seuraavaan toiminta- ja taloussuunnitelmaan tulee sisällyttää Itäväylän vuoden 2002 kehittämisselvityksen lyhyen tähtäyksen toimenpiteet (mm. Brahelinnantien liittymän liikennevalot sekä Uussillantien alikulkukäytävä).

Tiepiirin tulee myös varautua omaan kustannusosuuteensa Lahdenväylän ja Koskelantien eritasoliittymän sekä Lahdenväylän välin Vantaanjoki – Maaherrantie parantamishankkeissa. Nämä hankkeet eivät näy TTS:ssa.

Lisäksi Kehä I:n parantamistoimenpiteet välillä Vihdintie – Vallikallio (Espoo) tulee ottaa huomioon, ettei tästä tieosasta muodostu uutta pullonkaulaa Mestarintunnelin valmistuessa Espoossa.

Sidosryhmien hankkeet yleisellä tieverkolla -taulukossa esitetty hanke Kehä I, jkp-alikulku Kontulantien liittymän eteläpuolella kuuluu tiepiirin kustannettavaksi 50 %:n osuudella.

Hankkeiden kustannusjaosta tulee sopia voimassa olevan Tiehallinnon ja kuntien välisen kustannusjakomenettelyn mukaisesti, vaikka niiden ajoitus määräytyy kaupungin kehittämistarpeista.

Neliporrasperiaate

Helsinki on jo vuosikymmeniä harjoittanut joukkoliikennettä suosivaa liikennepolitiikkaa sekä parantanut jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita. Helsingin liikennejärjestelmän kehittämistavoitteita tukeva neliporrasperiaate on tervetullut asia tiepiirin toiminnan keinovalikoimaan.

Joukkoliikenteen edistämiseen maanteillä tähtäävään joukkoliikenteen laatukäytävä-yhteistyöhön ovat tiepiirin ja Helsingin kaupungin lisäksi osallistuneet YTV, linja-autoliitto ja paikallisliikenneliitto sekä Espoon ja Vantaan kaupungit. Tämän toiminnan kehittäminen on tärkeää neliporrasperiaatteen toteuttamiseksi.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (10.5.2007) seuraavaa:

Uudenmaan tiepiirin TTS:ssa esitetyt tienpidon keskeiset näkö-kohdat ja linjaukset ovat oikeansuuntaisia ottaen huomioon asetettu tienpidon rahoitustaso. Tienpitoon osoitettavien varojen niukkuus ei vastaa pääkaupunkiseudun tienpidon tarpeita.

Pääkaupunkiseudun väestö- ja työpaikkamäärän kasvun seurauksena liikenne kasvaa alueella paljon enemmän kuin muualla Suomessa. Helsingissä on maan vilkasliikenteisimmät tiet, joten panostuksen lisääminen Helsingin alueen maanteiden parantamiseen on perusteltua. Pääkaupunkiseudun osuutta koko maan tieverkon rahoituksesta tulee lisätä, jotta seudun hankkeita voidaan ottaa lisää tuleviin toiminta- ja taloussuunnitelmiin. Erityisesti liikenneympäristön parantamisen resursseja tulee lisätä nykyisestä tasosta.

Suurin osa TTS:aan sisältyvistä hankkeista Helsingissä on Tiehallinnon ja kaupungin yhteishankkeita, joiden kustannusjaosta sovitaan hankekohtaisesti. Kaupunki osaltaan varautuu talousarviossaan TTS:n mukaisiin yhteishankkeisiin sovittavan kustannusjaon mukaisesti. Kustannusjako tulee tehdä voimassa olevan Tiehallinnon ja kuntien kesken sovitun kustannusjakomenettelyn mukaisesti.

TTS:aan sisältyy joukko hankkeita ryhmänä ”Sidosryhmien hankkeet yleisellä tieverkolla”. Hankkeet tarkoittavat kuntien hankkeita, joiden toteutus- ja rahoitusvastuu on ao. kunnalla. Vaikka näiden hankkeiden ajoitus määräytyy kaupungin kehittämistarpeista, niiden kustannusjaosta tulee sopia voimassa olevan Tiehallinnon ja kuntien välisen kustannusjakomenettelyn mukaisesti.

TTS:aan sisältyvistä isoista investoinneista hankkeen "Mt 101 Kehä I, pullonkaulojen poisto, Helsinki ja Espoo (1. vaihe)" yhteydessä tulee priorisoida Kivikontien (Kivikonlaidan) tasoliittymän rakentaminen eritasoliittymäksi vuosina 2008 - 2009. Tiepiiri ja kaupunki ovat yhteistyössä käynnistäneet hankkeen tiesuunnitelman laatimisen.

Teemahankkeessa "Joukkoliikenteen edistäminen Pääkaupunki-seudun säteittäisillä pääväylillä" kiireellisin on Hämeenlinnanväylän bussikaistojen, meluesteiden ja kevyen liikenteen teiden rakentaminen välillä Kannelmäki - Kaivoksela. Nämä järjestelyt tulee toteuttaa vuosina 2008 -2009. Vihdintien ja Tuusulanväylän teemahankkeeseen sisältyvät järjestelyt tulee toteuttaa vuosina 2009 - 2010.

Liikenteen hallinta (operatiivinen ohjaus) on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi liikenteen turvallisuuden ja toimivuuden edistämiskeino. Tämän hankekokonaisuuden riittävä rahoitus tulee turvata.

Liikenne- ja viestintäministeriön asettama tie- ja raideliikenteen meluntorjunnan teemapakettia valmisteleva työryhmä saa työnsä päätökseen toukokuussa 2007. Työryhmän tavoitteena on muun muassa määrittää pääväylien lähivuosien kiireellisimmät meluntorjuntakohteet, niiden kustannukset ja aikataulutus sekä selvittää miten teemapaketin rahoitus on parhaiten järjestettävissä. Pääväylien meluntorjunnan rahoitustarve Helsingissä on suuri, joten seuraavassa TTS -suunnitelmassa on varauduttava tämän teemapaketin toteuttamiseen.

Turunväylän meluesteet Munkkivuoressa / Munkkiniemessä tulee toteuttaa vuosina 2008 - 2009, Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän liittymäalueen meluesteet vuonna 2009, Porvoonväylän meluesteet Jakomäen kohdalla vuonna 2010, Tuusulanväylän melueste Maunulan kohdalla vuosina 2009 - 2010 ja Tuusulanväylän melueste Torpparinmäen pohjoisosan kohdalle vuonna 2011. Kehä I:n puuttuvat meluesteet ja nykyisten täydennykset välillä Vantaanjoki – Itäväylä tulee toteuttaa vuosina 2009 - 2012.

Edellä esitettyjen hankkeiden lisäksi seuraavaan toiminta- ja taloussuunnitelmaan 2009 - 2012 tulee sisällyttää myös Lahdenväylän parantaminen Viikinmäen kohdalla ja Koskelantien eritasoliittymän parantaminen sekä Itäväylän vuoden 2002 kehittämisselvityksen lyhyen tähtäyksen toimenpiteet kuten Uussillantien alikulkukäytävä sekä Brahelinnantien liikennevalot.

Lisäksi Kehä I:n parantamistoimenpiteet välillä Vihdintie - Vallikallio (Espoo) tulee ottaa huomioon, ettei tieosasta muodostu uutta pullonkaulaa Kehä I:lle Mestarintunnelin valmistuessa Espoossa.

Neliporrasperiaatteen käyttöönotto liikennejärjestelmän suunnitteluperiaatteena on tarkoituksenmukaista. Se tukee Helsingin liikennejärjestelmän kehittämistavoitteita erityisesti joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun olosuhteiden kehittämisen kannalta. Neliporrasperiaatteen soveltaminen on seudullista liikennejärjestelmän kehittämistä, jota tulee toteuttaa koko pääkaupunkiseudun tasolla yhteistyössä kuntien, YTV:n ja keskeisten liikenneoperaattoreiden kanssa.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (14.5.2007), että suunnitelman keskeiset tavoitteet ja näkökohdat ovat oikean suuntaisia mutta kasvavana ongelmana on pääkaupunkiseudun tarpeiden ja seudulle osoitettavien varojen välillä oleva syvä kuilu. Tienpitoon osoitettava rahoitus ei vastaa alkuunkaan pääkaupunkiseudun tienpidon tarpeita. Suomen kymmenestä vilkasliikenteisimmästä tiestä kahdeksan on vuoden 2005 tilanteen mukaan pääkaupunkiseudulla.

Pääkaupunkiseudun osuutta koko maan tieverkon rahoituksesta tulee lisätä, jotta seudun hankkeita voidaan ottaa lisää tuleviin toiminta- ja taloussuunnitelmiin. Erityisesti liikenneympäristön parantamisen resursseja tulee lisätä.

Yleisten töiden lautakunta on listannut lukuisia hankkeita, joiden pitäisi sisältyä seuraavaan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmaan vuosille 2009 – 2012. Helsinki on omassa taloussuunnitelmassaan varautunut omalta osaltaan näiden ns. yhteishankkeiden rahoittamiseen. Niiden siirtyminen tiehallinnon suunnitelmissa jatkuvasti eteenpäin vaikeuttaa kaupungin katu- ja liikennerakentamisen pitkäjänteistä suunnittelua.

Kaupunki pitää tärkeänä, että myös hankeryhmään ”sidosryhmien hankkeet yleisellä tieverkolla” kuuluvat hankkeet voidaan toteuttaa kohtuullisessa aikataulussa ja että niiden kustannusjaosta voidaan sopia Tiehallinnon ja kuntien kesken sovitun kustannusjakomenettelyn mukaisesti

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee lähettää vastauksenaan Uudenmaan tiepiirille seuraavan lausunnon:

Tienpidon linjauksia ja painopisteitä

Tienpidon painopisteet – nykyisen tieverkon päivittäisen liikennekelpoisuuden ja tiestön kunnon turvaaminen sekä liikenneturvallisuuden parantaminen – ovat oikeansuuntaisia.

Tienpidon rahoittaminen

Pääkaupunkiseudun osuutta koko maan tieverkon rahoituksesta tulee lisätä, jotta seudun hankkeita voidaan ottaa lisää tuleviin toiminta- ja taloussuunnitelmiin.

Isot investoinnit

Teemaohjelmat

Teemahankkeessa Joukkoliikenteen edistäminen Pääkaupunkiseudun säteittäisillä pääväylillä kiireellisintä on Hämeenlinnanväylällä välillä Kannelmäki-Kaivoksela bussikaistojen, meluesteiden ja raittien rakentaminen. Nämä järjestelyt tulee toteuttaa vuoden 2009 syksyyn mennessä. Hämeenlinnanväylän meluesteet välille Kehä I-Kanneltie valmistuivat jo vuonna 1995. Samantapainen asuinalue jatkuu Kanneltiestä pohjoiseen.

Meluntorjunnan rahoitustarve Helsingissä on suuri. Meluntorjuntahanke Turunväylä, Munkkivuori / Munkkiniemi tulee toteuttaa vuosina 2008 ja 2009 ja hanke Porvoonväylän meluesteet Jakomäen kohdalla vuonna 2010. Lisäksi Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän liittymäalueen meluesteet tulee toteuttaa vuonna 2009 ja Kehä I:n meluesteet välillä Vantaanjoki – Itäväylä vuosina 2009–2012. Tuusulanväylän melueste Torpparinmäen pohjoisosan kohdalle tulisi rakentaa viimeistään vuonna 2011 sekä melueste Maunulan kohdalla vuosina 2009 - 2010.

Perussuunnitelma

Lisäksi Kehä I:n parantamistoimenpiteet välillä Vihdintie – Vallikallio (Espoo) tulee ottaa huomioon, ettei tästä tieosasta muodostu uutta pullonkaulaa Mestarintunnelin valmistuessa Espoossa.

Sidosryhmien hankkeet yleisellä tieverkolla -taulukossa esitetty hanke Kehä I, jkp-alikulku Kontulantien liittymän eteläpuolella kuuluu tiepiirin kustannettavaksi 50 %:n osuudella.

Hankkeiden kustannusjaosta tulee sopia voimassa olevan Tiehallinnon ja kuntien välisen kustannusjakomenettelyn mukaisesti, vaikka niiden ajoitus määräytyy kaupungin kehittämistarpeista.

Neliporrasperiaate

Joukkoliikenteen edistämiseen maanteillä tähtäävään joukkoliikenteen laatukäytävä -yhteistyöhön ovat tiepiirin ja Helsingin kaupungin lisäksi osallistuneet YTV, Linja-autoliitto ja Paikallisliikenneliitto sekä Espoon ja Vantaan kaupungit. Tämän toiminnan kehittäminen on tärkeää neliporrasperiaatteen toteuttamiseksi.

Kirje Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirille ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelma 2008 – 2011

PÄÄKAUPUNKISEUDUN HANKINTATYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI JA SIITÄ AIHEUTUVAT JATKOTOIMENPITEET

Khs

Ryj toteaa, että PKS-neuvottelukunta hyväksyi 8.2.2005 pääkaupunkiseudun strategisena hankkeena luotavaksi kaupungeille hankintoja koskevat yhteiset pelisäännöt kilpailutettaessa tavara- ja palveluhankintoja.

Tätä varten asetettiin työryhmä, jonka tuli laatia muistio mahdollisuuksista perustaa PKS-kaupunkien yhteinen kilpailuttamisyksikkö. Työryhmän raportin 11.11.2005 linjaukset hyväksyttiin neuvottelukunnassa 13.12.2005 jatkovalmistelun pohjaksi.

Kaupunginjohtajien kokous nimesi kesäkuussa.2006 työryhmän tekemään vuoden 2006 aikana selvityksen yhteishankintayksikön perustamisen edellytyksistä ja vaihtoehtoisista organisointimalleista. Yhteishankintayksikön toiminnan tavoitteena on lisätä tehokkuutta ja parantaa hankintatoiminnan laatua sekä saada aikaan säästöjä hankintaprosessissa, hankinnoissa ja logistisissa ratkaisuissa.

Tämän hankintatyöryhmän loppuraportti valmistui 6.11.2006 ja hyväksyttiin pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien kokouksessa 19.1.2007. Toimeksiannon mukaisesti loppuraportti sisältää ehdotuksen hankinnan ohjausmallista ja organisointitavasta, tuote- palveluryhmistä, joita yksikkö kilpailuttaa, resurssien ja osaamisen hyödyntämisestä, kaupunkeihin jäävistä hankintatoiminnan tehtävistä, tietojärjestelmistä, arvion kustannuksista ja saavutettavissa olevista säästöistä (prosessi- ja hankintahinnat) sekä päätöksenteko- ja sopimusmenettelystä.

Yhteisellä hankintaorganisaatiolla tarkoitetaan esityksessä yhteishankintayksikköä, jonka toiminta olisi pääasiassa kilpailutukseen liittyvää. Kaupunkien tehtäväksi jäisi edelleen strategiseen hankintaprosessiin liittyvät tehtävät ja päätösvalta. Yhteishankintayksikön rooli täsmentyy kesäkuussa voimaantulevassa hankintalaissa, jossa yhteishankintayksikön tehtävänä 11 §:n mukaan on hankintayksiköiden puolesta kilpailuttaa ja tehdä erilaisia hankintasopimuksia.

Helsingin kaupungin henkilöstötoimikunnassa hankintayhteistyötä on käsitelty 13.5.2006, 26.9.2006 ja 15.1.2007.

Kaupunginjohtajat päättivät kaupunginjohtajien kokouksessa 22.2.2007 hankintatyöryhmän esitysten pohjalta seuraavaa:

1. Hankintatyöryhmän loppuraportti hyväksytään toimeksiannon mukaisena selvityksenä.

2. Kaupungit tekevät periaatepäätöksen yhteisen hankintaorganisaation perustamisesta siten, että toiminta voi käynnistyä vuoden 2010 alusta.

3. Yhteisen hankintaorganisaation perustamisen edellytyksenä on, että hankintatyöryhmän esittämät edellä mainitut käytännön hankintatoimen kaupunkikohtaiset sekä seuraavassa luetellut kehittämistoimenpiteet on toteutettu:

- Kaupungit solmivat siirtymäajaksi yhteistyösopimuksen 1.6.2007 voimaan astuvan hankintalain 11 §:n edellytykset täyttävästä kuntalain 76 §:ään perustuvasta hankintayhteistyöstä (yhteiskilpailuttamisyksikkö isäntäviranhaltijamallilla). Kaupunkien hankintajohtajat saavat oikeuden tehdä muiden kaupunkien puolesta hankintapäätökset ja -sopimukset yhteishankinnoissa. Oikaisuvaatimuselin on ko. organisaation toimielin..

- Hankintajohtajat laativat 31.5.2007 mennessä raportin kohdassa 2.4 esitetyistä yhteishankinnoista hankinta- ja resurssisuunnitelman, jonka tavoitteena on saada kustannussäästöjä hankinnoissa, prosessissa sekä jakelussa.

- Kaupungit toteuttavat vuoden 2007 aikana yhteisen tuotteistusta ja jakelua tehostavan pilotin yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen työryhmän kanssa.

- Kaupungit käynnistävät yhteisen logistiikkaselvityksen, jossa voidaan käyttää myös ulkopuolista asiantuntemusta.

- Kaupungit jatkavat hankintahenkilöstön sekä hankintaan osallistuvien asiantuntijoiden sekä tilaajien osaamisen kehittämistä yhteistyössä.

- Kaupungit ottavat käyttöön yhteistä hankintadokumentaatiota (tarjouspyyntö, sen liitteet, sopimusmallit, yleiset sopimusehdot) hankinnan eri osa-alueilla.

- Kaupungit yhtenäistävät hankintaohjeistustaan ja menettelyitään.

- Kaupungit tekevät suunnitelman hankinnan tietojärjestelmien kehittämisestä yhteensopiviksi ja etsivät yhteisen ratkaisun tuotetietojen ylläpitoon ja tilaamiseen yhteistyössä tietohallintoryhmän (työryhmä 13) ja Kunta IT-hankkeen kanssa.

- Kaupungit valmistelevat yhteisen PKS-hankinta-strategian.

4. Kehittämistoimenpiteiden toteutusta ohjaamaan ja valvomaan asetetaan erillinen työryhmä, joka muodostuu kaupunkien edustajista ja hankinta-asiantuntijoista. Työryhmä raportoi puolivuosittain pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien kokoukselle. Kehittämistoimenpiteiden toteuttamisesta vastaavat hankintajohtajat.

./. Hankintatyöryhmän loppuraportti on liitteenä 1.

Hankintaryhmän raportti ja em. toimenpide-ehdotukset on käsitelty koordinaatioryhmän kokouksessa 12.3.2007.

Edellä kohdassa 4 mainitussa kehittämistoimenpiteiden toteutusta ohjaavassa ja valvovassa työryhmässä (ohjausryhmä) Helsingin kaupunkia edustavat kaupunginsihteeri Kristiina Matikainen hallintokeskuksesta ja organisaatiopäällikkö Vesa Paavola talous- ja suunnittelukeskuksesta.

Espoon kaupunginhallitus on käsitellyt hankintatyöryhmän loppuraportin ja siitä aiheutuvat jatkotoimenpiteet 10.4.2007 ja Vantaan kaupunginhallitus 24.4.2007. Molemmat kaupungit ovat hyväksyneet loppuraportin ja siitä aiheutuvat kehittämistoimenpiteet sekä oikeuttaneet kaupunginjohtajan tekemään edellä kohdassa 4. tarkoitetun yhteistyösopimuksen.

On tarkoituksenmukaista, että yhteistyösopimuksen laadinta tehdään yhteistyössä hallintokeskuksen oikeuspalvelujen kanssa, vaikka kehittämistoimenpiteiden toteuttamisesta varsinaisesti vastaavatkin hankintajohtajat.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä hankintatyöryhmän 6.11.2007 päivätyn loppuraportin selvityksenä ja pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien 22.2.2007 tekemän päätöksen mukaiset kehittämistoimenpiteet jatkotyön pohjaksi.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa hankintakeskusta ja hallintokeskuksen oikeuspalveluja yhdessä valmistelemaan Espoon ja Vantaan kaupunkien kanssa yhteistyössä laadittavan yhteistyösopimuksen 1.6.2007 voimaan astuvan hankintalain 11 §:n edellytykset täyttävästä kuntalain 76 §:ään perustuvasta hankintayhteistyöstä muiden PKS-kaupunkien kanssa (yhteiskilpailuttaminen isäntäviranhaltijamallilla).

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kaupunginjohtajan hyväksymään ja allekirjoittamaan laadittavan yhteistyösopimuksen Helsingin kaupungin puolesta.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, hankintakeskukselle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Hankintatyöryhmän loppuraportti

VT EVA BIAUDET'N TOIVOMUSPONSI: IHMISKAUPAN VASTAINEN TOIMINTAOHJELMA

Khs 2006-2563

Stj ilmoittaa, että käsitellessään 15.11.2006 talousarviota vuodeksi 2007 ja taloussuunnitelmaa vuosiksi 2007 – 2009 Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

22 "Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus laatii poikkihallinnollisen ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman etenkin uhrien tunnistamisen ja auttamisen osaamisen parantamiseksi, sekä yhteistyön rakentamiseksi muiden, asianomaisten viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa.” (Eva Biaudet, äänin 54-0)

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut toteaa (30.1.2007), että ihmiskauppa pitää sisällään naisten, lasten ja miesten kuljettamista ja myymistä hyväksikäyttötarkoituksessa. Kysymys on järjestäytyneestä rikollisuudesta.

Ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta 10.12.1948 pidetään ihmisoikeuksien peruskivenä. Yhdistyneitten Kansakuntien ihmisoikeussopimukset luovat perustan yleismaailmallisille ihmisoikeuksille. Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten tai yleisesti tunnustettujen ja vakiintuneiden kansainvälisen oikeuden sääntöjen vastaisesta toiminnasta säädetään rikoslaissa (RL 11: 4 § ja 5 §).

Suomen perustuslain (11.6.1999/731) 2 luku käsittelee perusoikeuksia. Perusoikeudet luetellaan po. luvun 6 – 23 §:ssä. Jos Suomessa asuvan tai oleskelevan henkilön perusoikeuksia loukataan, poliisi suorittaa ilmiannosta rikostutkinnan. Rikostutkinta, mukaan lukien uhrien tunnistaminen, kuuluu valtion toimivaltaan.

Ihmiskaupan uhrilla on oikeus saada mm. avustaja ja vahingonkorvausta. Tällaisen toiminnan hoitaminen kuuluu valtiolle. Sen sijaan uhrin kärsimysten lievittämiseen ja muuhun apuun, kuten kuntoutukseen, tulisi yhteiskunnan tarjota terveys- ja sosiaalipalveluja. Henkilön avustamisen lähtökohtana on, että hänellä ei ole pysyvää asuinkuntaa, jolloin hän saa avun siltä kunnalta, mistä hänet tavataan rikoksenteon yhteydessä.

Oikeuspalvelut toteaa, että siltä osalta kuin toivomusponnessa tarkoitettu toiminta liittyy kaupungin eri hallintokuntien toimintoihin, on aiheellista selvittää toimintaa kaupungin sisällä sekä määritellä kaupungin organisaation ja ulkopuolisten toimijoiden, kuten valtio ja kansalaisjärjestöt, väliset suhteet. Hankkeen yhteydessä on myös syytä selvittää mahdollisuudet saada valtionosuutta siitä aiheutuvista kustannuksista.

Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunta toteaa (31.1.2007) mm., että maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunta pitää poikkihallinnollisen ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman laatimista Helsingin kaupungille erittäin kannatettavana. Toimintaohjelman tavoitteena tulee olla, että Helsingille ja pääkaupunkiseudulle kehittyy tehokas ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä. Ihmiskaupan vastaisen yhteistyön tulee olla kaupungin eri hallintokuntien, erityisesti sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen, samoin kuin keskeisten valtiollisten viranomaisten, välillä koordinoitua. Henkilöstökeskuksella on erityinen rooli työperäisen maahanmuuton, johon voi liittyä ihmiskauppaa, seurannassa. Ohjelman keskeiseen tavoitteistoon kuuluisi myös toimivien suhteiden luominen kolmannen sektorin ja kaupungin välillä. Etsivä työ on ihmiskaupan uhrien tunnistamisen kannalta välttämätöntä, ja työministeriö on ehdottanut järjestöjä etsivän työn toteuttajiksi.

Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunta pitää tärkeänä, että tarvittavien palvelujen varmistamiseksi nimetään taho, esimerkiksi sosiaalivirasto, joka koordinoi ihmiskaupan vastaista ja uhrien auttamiseen liittyvää toimintaa. Uhreille suunnattavien palvelujen koordinoinnin lisäksi on huolehdittava myös siitä, että kaupungin työntekijät perehdytetään ihmiskauppaan ilmiönä. Koulutusta uhrien tunnistamiseen ja heidän kanssaan työskentelyyn tarvitaan erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa, mutta tarvittaessa myös muilla hallinnonaloilla (asumispalvelut ym.). Koordinoivan tahon tulisikin kartoittaa eri hallintokuntien koulutustarpeet. Koordinoivan tahon tulee myös edistää, yhdessä kaupungin viestinnän toimijoiden kanssa, tietämystä ihmiskaupasta ja tehdä auttamisjärjestelmä Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla tunnetuksi.

./. Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä 1.

Terve ja turvallinen kaupunki –neuvottelukunta toteaa (28.2.2007) mm., että ihmiskaupan syitä ovat köyhyys, syrjäytyneisyys, toivottomuus, valtioiden rakenteiden hajoaminen, järjestäytyneen rikollisuuden kasvu. Ihmiskaupan mahdollistaa myös käsitys ihmisestä kauppatavarana. Ihmiskaupan ehkäisyssä luodaan sellainen ilmapiiri, jossa ihmiskaupan eri muodot eivät ole hyväksyttyjä eivätkä tunnu arkipäiväisiltä.

Helsingin seudun ihmiskaupan uhrien määristä ja profiileista ei ole toistaiseksi tutkimusaineistoa. Viime aikoina on saatu viitteitä siitä, että Suomi näyttäisi toimivan ihmiskaupan kauttakulkumaana. Ihmiskaupan uhrit ovat todennäköisesti pieni erityisryhmä, joka tarvitsee hyvin räätälöityjä palveluja. Tärkeää on myös huolehtia siitä, ettei ihmiskaupan uhreja jätetä heitteille, kun säännösten soveltaminen lakkaa, koska ihmiskaupassa uudelleen uhriutumisen vaara on suuri.

Neuvottelukunta pitää tärkeänä, että Helsingissä nimetään ihmiskaupan uhreja auttamaan joku taho, jollaiseksi sopisi esimerkiksi jo olemassa oleva kaupungin psykososiaalisen tuen ryhmä. Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle tarvitaan tehokas ja laadukas auttamisjärjestelmä, jossa ovat mukana tiiviissä yhteistyössä eri viranomaiset ja kolmas sektori. Auttamisjärjestelmän lähtökohtana tulee olla uhri- ja ihmisoikeusnäkökulma eikä kysynnän hillitsemistä tule unohtaa.

./. Terve ja turvallinen kaupunki –neuvottelukunnan lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä 2.

Terveyslautakunta toteaa (6.2.2007) mm., että ihmiskaupan uhrit ovat pääosin muita kuin vakinaisesti Suomessa asuvia ja helsinkiläisten osuus heistä on hyvin vähäinen. Terveyslautakunta katsookin, että ensisijaisena toimijana ihmiskaupan vastaisessa toiminnassa ja myös siihen liittyvän toimintaohjelmien laadinnassa tulee olla yksittäisen kunnan sijasta valtio. Valtiolla tulee myös säilyä rahoitusvastuu konkreettisten palvelujen järjestämisessä uhreille.

Terveyslautakunta pitää kuitenkin tarpeellisena terveydenhuoltohenkilöstön osaamisen lisäämistä mahdollisten ihmiskaupan uhrien tunnistamisessa, heidän ohjaamisessaan auttamisjärjestelmän piiriin sekä heidän hoidossaan. Saatujen tietojen mukaan työministeriö on käynnistämässä aiheeseen liittyvää tiedotusta ja koulutusta lähiaikoina. Terveyslautakunta toteaa, että terveyskeskus tulee huolehtimaan terveyskeskuksen henkilökunnan riittävästä osallistumisesta tällaiseen täydennyskoulutukseen ja terveyskeskuksen osallistumisesta uhrien auttamiseen silloin, kun vastaanottokeskuksen johtajan kanssa näin sovitaan.

./. Terveyslautakunnan lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä 3.

Nuorisolautakunta toteaa (1.3.2007) mm., että nuorisoasiainkeskuksen toiminnoissa saatetaan kohdata mm. lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvan väkivallan eri muotoja. Ihmiskauppaan liittyvien piirteiden tunnistaminen ei ole ollut kuitenkaan nuoriso-ohjaajan toiminnan tai koulutuksen sisällöissä. Nuorisotyön ammatillisen osaamiseen tulee kuulua tieto siitä, miten ohjata mahdollisia uhreja eteenpäin sekä keskustella ilmiöstä yleisellä tasolla nuorten kanssa niissä tilanteissa, joissa se esimerkiksi julkisessa keskusteluissa nousee esiin ja herättää eettismoraalista pohdintaa mm. ihmisoikeuksista.

Nuorisoasiainkeskus korostaakin, että ihmiskauppa-ilmiön ja sen tunnistamiseen liittyvää tietoa ja osaamista on kansalaisjärjestöissä. Jatkossa nuorisoasiainkeskus kytkee järjestöjen osaamista henkilöstökoulutukseensa sekä viraston yhteistyöjärjestöjen kanssa toimivien koulutukseen. Koulutuksessa pyritään kehittämään henkilöstön kykyä tunnistaa entistä paremmin ihmiskaupan uhriksi joutuneita sekä ohjata heitä muiden tukitoimien pariin.

Nuorisoasiainkeskus pitää erittäin tärkeänä poikkihallinnollisen ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman laatimista Helsingin kaupungille. Nuorisoasiainkeskus toteaa kuitenkin, ettei se ole, toiminta-ajatuksensa perusteella, vastuuvirasto poikkihallinnollisen ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman käynnistämisessä.

./. Nuorisolautakunnan lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä 4.

Sosiaalilautakunta toteaa (13.3.2007) mm., että ihmiskaupan uhrit ovat haavoittuvassa asemassa, ja siksi on tärkeää, että avun tarpeeseen vastataan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa uhrien tavoitettavuuden ja usein kiireellisen avun tarpeen vuoksi. Kynnys avun saamiseksi tulee olla riittävän matala myös tilanteissa, joissa on vasta epäily ihmiskaupasta.

Lautakunnan näkemyksen mukaan ihmiskaupan uhrien auttamiseen liittyvän toiminnan koordinoinnista vastaa sosiaalivirasto. Tukena tässä työssä sosiaalivirastolla tulee olla eri toimijoista koottu koordinaatioryhmä, johon soveltuu jo toiminnassa oleva psykososiaalisen tuen ryhmä.

Lautakunta pitää tärkeänä poikkihallinnollisen ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman laatimista Helsingin kaupungille. Tavoitteena on, että Helsingille ja pääkaupunkiseudulle kehittyy laadukas ja tehokas ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä. Ohjelmaa laadittaessa tulee kehittää eri hallintokuntien, viranomaisten sekä kansalaisjärjestöjen välistä yhteistyötä tukevia toimintakäytäntöjä, joiden avulla ihmiskaupan uhriksi epäilty saa tarvitsemansa tuen ja palvelut myös tutkintaa vasta käynnistettäessä tai sen ollessa vielä kesken. Ohjelmaan tulee sisällyttää lisäksi toimintatapoja, joilla varmistetaan, että palvelujen piiriin otettua henkilöä ei ”jätetä heitteille” silloin kun ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmää koskevien säännösten soveltaminen lakkaa (esim. ihmiskauppatutkinta ei käynnisty tai se lopetetaan tai riittävää näyttöä ei löydy). Ihmiskaupan vastaisen yhteistyön tulee olla eri viranomaisten, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon, välillä tiivistä. Lisäksi kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tulee luoda toimivat suhteet.

Poikkihallinnollista ihmiskaupan vastaista toimintaohjelmaa laadittaessa ja yhteistyökäytäntöjä luotaessa on kuitenkin samalla varmistettava, että laaja-alaisen poikkihallinnollisen koordinaatioryhmän toiminta tukee toimivaltaisen viranomaisen yksittäiseen tapaukseen liittyvää kiireellistä päätöksentekoa siten, ettei päätöksenteko siirry etäälle auttamistoimenpiteitä toteuttavista viranomaisista.

Stj toteaa, että valtio on ensisijainen toimija ihmiskaupan vastaisessa toiminnassa. Kuntien tehtävänä on lähinnä huolehtia uhrien tarvitsemista palveluista. Samalla on kuitenkin tärkeätä, että kaikki toimijat valpastuvat ilmiön havaitsemiseen ja tekevät ehkäisevää työtä. Kaupungin virastoista parhaiten ihmiskaupan uhrien auttamiseen liittyvän toiminnan koordinointivastuu sopii sosiaalivirastolle. Stj pitää perusteltuna, että sosiaalivirasto selvittää kaupungin hallintokuntien ja muiden toimijoiden tehtävät sekä auttamisjärjestelmän toimivuuden Helsingissä.

STJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 15.11.2006 hyväksymän toivomusponnen (Eva Biaudet) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Eva Biaudet) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa sosiaalivirastoa selvittämään ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän toimivuuden Helsingissä sekä ryhtymään tarvittaessa toimenpiteisiin järjestelmän parantamiseksi.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Eva Biaudet’lle ja sosiaalivirastolle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan lausunto 31.1.2007
	Liite 2	Terve ja turvallinen kaupunki -neuvottelukunnan lausunto 28.2.2007
	Liite 3	Terveyslautakunnan lausunto 6.2.2007
	Liite 4	Nuorisolautakunnan lausunto 1.3.2007
	Liite 5	Sosiaalilautakunnan lausunto 13.3.2007



Kokousaika	4.6.2007 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

LIITTEET	Liite 1	Neuvottelupöytäkirja
	Liite 2	Ehdotus paikalliseksi sopimukseksi