HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

MÄÄRÄRAHOJEN MYÖNTÄMINEN LÄHIÖRAHASTOSTA

Khs 2007-943, 2007-828, 2007-321

Kj toteaa, että Kvsto päätti 20.6.2001 lähiörahaston perustamisesta ja hyväksyi rahastolle säännöt. Vuoden 2000 tilinpäätöksessä Kvsto siirsi rahaston peruspääomaksi 84 milj. euroa (500 milj. mk) ja edelleen vuoden 2001 tilinpäätöksen yhteydessä 50,4 milj. euroa (300 milj. mk).

Rahaston tarkoituksena on Helsingin lähiöiden arvostuksen nostaminen parantamalla lähiöiden viihtyvyyttä ja toiminnallisuutta ja ikääntyvien kaupunkilaisten palvelumahdollisuuksia. Rahaston avulla investointihankkeet pyritään ajoittamaan rakentamisen kustannuskehitystä tasoittavasti.

Rahaston varoja käytetään rahaston tarkoituksen mukaisten joko kaupungin toimesta tai yhteistyössä muiden osapuolien kanssa toteutettavien kaupunginvaltuuston tai kaupunginhallituksen erikseen päättämien investointihankkeiden ja projektien rahoitukseen.

Khs on myöntänyt rahastosta vuodesta 2002 alkaen yhteensä 27,4 milj. euroa. Kvsto myönsi 31.1.2007 ylitysoikeuden vuoden 2006 lopussa vielä käyttämättä oleville määrärahoille, yhteensä 6 657 100 euroa, jolloin ne ovat käytettävissä tänä vuonna. Määrärahoista on käytetty vuosina 2002- 2006 yhteensä 20,2 milj. euroa.

Määrärahojen käyttökohteita ovat esittäneet virastot ja liikennelaitos. Esityksiä on tehty kaikkiaan 39 kohteeseen, yhteensä n. 14 milj. euroa. Vuoden 2007 talousarviossa on kohdassa 8 29 03, varattu Khlle lähiörahastohankkeisiin käytettäväksi 10 milj. euroa.

./. Kj esittää nyt hyväksyttäviksi yhteensä 34 hanketta, joista 16 on jatkorahoituskohdetta, loput 18 ovat uusia. Määrärahaehdotukset näihin hankkeisiin ovat yhteensä 9 430 000 euroa. (liite 1). Kohteiden valinnassa on painotettu sitä, että hankkeet ovat rahaston sääntöjen mukaiset ja että niiden toteutusvalmius on hyvä. Liitteestä 1 ilmenevät myös ne hanke-ehdotukset, joita esitetään muutettuina tai joita ei ole sisällytetty päätösehdotukseen. Numerot viittaavat hankelistaan.

JATKORAHOITUSKOHTEET

1. Tallinnanaukion perusparannus (rakennusviraston esitys 350 000 euroa)

Tallinnanaukion perusparannus on toteutettu lähiörahastovaroin vuosina 2005 - 2006. Aukion rakenteellisen kunnostuksen loppuun saattamisen kustannusarvio on noin 500 000. Kunnostukseen on käytettävissä ylitysoikeusmäärärahaa 162 000 euroa ja lisärahoitustarve on 350 000 euroa.

2. Itäväylän kohentaminen (rakennusviraston esitys 180 000 euroa)

Herttoniemessä on käynnissä urakka, jossa Kipparlahden pysäkille johtavat puuportaat korvataan metalliportailla. Hanke valmistuu kesällä 2007 ympäristötöineen. Portaiden ja ympäristön kunnostuksen urakkahinta lisätöineen on n. 400 000 euroa. Ylitysoikeutta on saatu 224 000 euroa ja jatkorahoitustarve on 180 000 euroa.

3. Pikkukosken kevyen liikenteen-silta (rakennusviraston esitys 400 000 euroa)

Silta on ensivaiheessa Vantaanjokilaakson ja Pikkukosken uimalan virkistyskäyttöä palveleva uusi silta. Myöhemmin viereisen Viikinmäen rakentamisen myötä silta palvelee uuden asuntoalueen kevyen liikenteen yhteytenä Oulunkylän suuntaan.

Sillan kaupunkikuvallinen ratkaisu on haettu kutsukilpailun perusteella ja sillan suunnittelu jatkuu niin, että suunnitelmat valmistuvat elokuussa 2007. Rakentaminen käynnistyy kuluvan vuoden lopulla, jolloin silta on valmiina alkukesästä 2008. Sillan rakentamisen kustannusarvio on n. 500 000 euroa.

Sillan toteutukseen on saatu ylitysoikeutta 109 000 euroa. Lisärahoitustarve on siten 400 000 euroa.

4. Savelan katujen kunnostus (rakennusviraston esitys 80 000 euroa)

Savelan katujen kunnostus on pääosin tehty vuonna 2006. Vuonna 2007 tehdään katujen vihertöitä ja niiden toteutukseen tarvitaan lisärahoitusta 80 000 euroa.

5. Kannelmäen aseman seudun katujen kunnostaminen (rakennusviraston esitys 850 000 euroa)

Kannelmäen aseman seudun katujen peruskorjaussuunnitelmat ovat valmistuneet ja kokonaiskustannusarvio on 1 915 000 euroa. Kunnostustyö on käynnissä ylitysoikeusmäärärahalla 1 065 000 euroa. Kunnostustyön loppuunsaattamiseen tarvitaan lisärahoitusta 850 000 euroa.

6. Pihlajamäen nuorisopuisto ja Lucina Hagmanin kuja (rakennusviraston esitys 1,98 milj. euroa)

Pihlajamäen nuoriso- ja tyttöjenpuisto -hanke sai alkunsa vuonna 2003 nuorisoasiainkeskuksen nuorten Avoimista Foorumeista. Puiston suunnittelu on tehty vuorovaikutteisesti rakennusviraston, kaupunkisuunnitteluviraston, nuorisoasiainkeskuksen, lähiöprojektin ja alueen nuorten kanssa. Puistosuunnitelma on hyväksytty yleisten töiden lautakunnassa 14.12.2006 § 708 ja kaupunginhallituksessa 19.2.2007. Puiston rakentamisen kustannusarvio on 1,6 milj. euroa ja sen rakentaminen on ajoitettu vuosille 2007-08.

Lucina Hagmanin kuja on Pihlajamäen nuorisopuistoa, Savelan palstaviljelyaluetta ja viereisten koulujen liikennetarpeita palvelevan katu ja paikoitusalue. Kadun suunnittelu on käynnissä ja suunnitelmat valmistuvat keväällä 2007. Kadun ja paikoitusalueen rakentamiskustannukset ovat noin 450 000 euroa ja katu on tarkoituksenmukaista rakentaa vuonna 2008 niin, että uusi kulkuyhteys valmistuu samanaikaisesti nuorisopuiston kanssa.

Nuorisopuistoa varten on myönnetty ylitysoikeutta 71 000 euroa. Puiston ja kadun toteutusta varten tarvitaan lisärahoitusta 1,98 milj. euroa.

7. Ratsaspuisto ja –tie (rakennusviraston esitys 210 000 euroa)

Ruskeasuon ratsaspuiston puistosuunnitelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa 6.11.2006 ja sen kustannusarvio on 950 000 euroa. Puiston rakentaminen käynnistetään ylitysoikeusmäärärahalla 738 000 euroa ja työn loppuun saattamiseen tarvitaan lisärahoitusta 210 000 euroa.

8. Koillisen suurpiirin leikkipuistojen välinehankinnat (rakennusviraston esitys 120 000 euroa)

Koillisessa suurpiirissä on 45 leikkipaikkaa, joista 11 on kunnostettu EU-turvanormien mukaisiksi lähiörahastosta vuosina 2005 ja 2006 myönnetyllä rahoituksella 170 000 euroa. Leikkipaikat on kunnostettu joko kokonaan tai joihinkin on hankittu vain turva-alustoja ja muutamia leikkivälineitä. Leikkipaikkojen esteettömyyteen kiinnitetään huomiota leikkivälineitä uusittaessa, jotta myös liikuntarajoitteiset lapset pääset käyttämään kaupungin tarjoamia leikkipaikkapalveluita. Kunnostustyötä on tarkoitus jatkaa vuonna 2007 ja lisärahoitustarve on 120 000 euroa.

9. Tapaninvainion matonpesupaikka (rakennusviraston esitys 180 000 euroa)

Matonpesupaikan suunnittelu on käynnissä ja suunnitelmat valmistuvat keväällä 2007. Matonpesupaikka liitetään vesijohto- ja viemäriverkostoon. Pesualtaiden lisäksi alueelle rakennetaan myös kuivaustelineet ja kuivausmankeli. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on n. 240 000 euroa. Toteutus voidaan käynnistää ylitysoikeusmäärärahalla 60 000 euroa ja lisärahoitusta tarvitaan 180 000 euroa.

10. Pihlajamäen nuoriso- ja tyttöjenpuisto, skeittipuiston laitteet (nuorisoasiainkeskuksen esitys 100 000 euroa)

Vuonna 1997 perustettu Pihlajamäen skeittipuisto laajenee tyttöjen puistolla ja monitoimikentällä. Alueelle on myös jo päätetty rakentaa huoltorakennus. Lähes kaikki rampit ja rakenteet joudutaan uusimaan, johon ehdotetaan 100 000 euron määrärahaa.

11. Pihlajamäen nuorisotalon piha-alueen kunnostaminen (nuorisoasiainkeskuksen esitys 15 000 euroa)

Piha-alueen aidan kunnostamiseen, istutusten ja laatoitusten sekä pihakalusteiden hankintaan on ehdotettu 15 000 euroa.

12. Kotihoidon toiminnan tehostamista edesauttavaa toimintavälineistöä (terveyskeskuksen esitys 110 000 euroa)

Välineistö käsittää mm. reppuja ja laukkuja sekä manuaalisia verenpainemittareita. Päätösehdotus on 110 000 euroa.

13. Potilaiden kuntouttavaa hoitoa edesauttavia ja ergonomisen työskentelyn mahdollistavia laitteistoja pitkäaikaissairaalaan vuodeosastoille (terveyskeskuksen esitys 300 000 euroa)

Määrärahaa käytetään potilasnostureiden, polkulaitteiden, kävelytelineiden jne. hankintaan pitkäaikaissairaaloiden vuodeosastoille. Määrärahaehdotus on 150 000 euroa.

14. Terveyskeskuksen akuuttisairaalan avofysioterapian laitteistot (terveyskeskuksen esitys 250 000 euroa)

Määrärahalla hankitaan mm. polku- ja seisomalaitteita sekä vartalon lihasvoimaa harjoittavia laitteita akuuttivuodeosastoille ja avoterveydenhoidon toimipisteisiin. Päätösehdotus on 150 000 euroa.

15. Vanhusten palvelujen kuntouttamis-, toimintakyky- ym. hankkeet

(sosiaaliviraston esitys 635 900 euroa)

Määrärahalla hankitaan vanhusten palvelutaloihin vanhusten toimintakykyä ylläpitäviä ja kuntoutusta edistäviä apuvälineitä ja laitteita sekä tilojen viihtyvyyttä parantavia kalusteita. Kaikkiaan kyseessä on 18 palvelutaloa ja vastaavaa, joihin päätösehdotuksessa esitetään yhteensä 550 000 euroa.

16. Lapsiperheiden palvelujen parantaminen (sosiaaliviraston esitys 208 840 euroa)

Esityksestä on karsittu selvät käyttökustannuskohteet. Päätösehdotukseen (200 000 euroa) sisältyy mm. leikkipuistojen turvakameroita ja aitaamisia sekä terassi- ym. kalusteita.

UUDET KOHTEET

17. Hiidenkirnun ympäristön kunnostaminen (rakennusviraston esitys 90 000 euroa

Pihlajamäessä Hiidenkirnun ympäristön kunnostamissuunnitelma valmistuu keväällä 2007. Hankkeen kustannusarvio on 90 000 euroa. Kunnostustyö on mahdollista toteuttaa vuoden 2007 aikana.

18. Pohjoisen suurpiirin leikkipuistot, väline- ja turva-alustahankinnat (rakennusviraston esitys 80 000 euroa)

Pohjoisessa suurpiirissä on 21 leikkipaikkaa, jotka joudutaan uusimaan joko kokonaan tai osittain, jotta ne täyttäisivät EU-turvanormien vaatimukset. Vuoden 2007 aikana on tarkoitus uusia 1-2 leikkipaikkaa kokonaan ja lisäksi osia muista leikkipaikoista. Leikkipaikkojen esteettömyyteen kiinnitetään huomiota leikkivälineitä uusittaessa, jotta myös liikuntarajoitteiset lapset pääsevät käyttämään kaupungin tarjoamia leikkipaikkapalveluita.

19. Louhikkopolku (rakennusviraston esitys 120 000 euroa)

Louhikkopolku on Jakomäessä Louhikkotieltä Kankaretien kiinteistöille johtava uusi kevyen liikenteen väylä. Louhikkopolun rakentamistarve liittyy viereisen pysäköintitontin (41209/4 LPA) kunnostamiseen. Louhikkopolku on tarkoitus suunnitella vuoden 2007 aikana ja toteuttaa vuoden 2008 aikana. Kadun rakentamisen kustannusarvio on n.120 000 euroa.

20. Malminkartanon rautatieaseman peruskorjaus (HKL:n esitys 2 000 000 euroa)

Malminkartanon rautatietunneliaseman nykyinen ulkoasu on epäsiisti ja nuhruinen. Varusteet ja opasteet ovat osittain puutteellisia ja aseman heikko valaistus aiheuttaa epäviihtyisyyttä ja yleistä turvattomuuden tunnetta erityisesti pimeinä vuorokauden aikoina.

Peruskorjauksen tavoitteena on aseman ja sen lähiympäristön ulkoisen ilmeen kohentaminen ja siistiminen. Lisäksi junaliikenteen käyttäjien informaatioympäristö selkeytetään ja alueen turvallisuutta parannetaan.

Peruskorjaus sisältää tunnelin pohjoisen suuaukon yläpuolista kalliojyrkännettä ja sen pohjoispuolista ratakuilua ympäroivän kalliojyrkänteen muokkaamisen rakenne- ja geoteknisin keinoin sellaiseksi, että siinä olevat vesi- ja jääongelmat saadaan hallintaan ja samalla asiattomien pääsy jyrkänteelle estetään. Pohjoispuolista ratakuilua ympäroivät kävelytiet levennetään ja nykyiset kaiteet korvataan aidalla. Lisäksi laiturialueen viihtyisyyttä ja turvallisuutta parannetaan mm. maalaamisella ja valaistuksen, varusteiden sekä pintojen uusimisella. Hankkeen arvonlisäverollinen kustannusennuste on 2 440 000 euroa. Hanke on tarkoitus toteuttaa siten, että rakentaminen käynnistyy elokuussa 2007 ja valmistuu vuodenvaihteessa 2007 - 08.

Peruskorjaukseen esitetään tässä vaiheessa 1,5 milj. euroa, mikä riittää hankkeen rahoitukseen noin vuodeksi.

21. Joukkoliikenteen informaationäytöt (HKL:n esitys 200 000 euroa)

Liikennelaitos esittää, että lähiörahastosta myönnettäisiin 200 000 euroa joukkoliikenteen reaaliaikaisten informaationäyttöjen asentamiseen kaupunginosien keskeisiin julkisiin tiloihin kuten ostoskeskuksiin, urheilu-/uimahalleihin ja tärkeille vaihtopysäkeille ja juna-asemille. Näytöillä voidaan esittää joukkoliikenneinfon lisäksi muutakin informaatiota, esim. sääennusteita tai kyseistä kaupunginosaa koskevaa informaatiota. Näyttöjen asennukset on tarkoitus aloittaa vuoden 2007 aikana ja jatkaa alkuvuodesta 2008. Painopistealueina ovat läntinen ja pohjoinen Helsinki.

22. Aurinkorannan itäosan kevyen liikenteen raitti (liikuntaviraston esitys 500 000 euroa)

Rakennusvirasto on rakentanut po. raitin länsiosaltaan korkeatasoisena luonnonkivimuureineen ja kiveyksineen. Raitti on itäosaltaan asemakaavassa ulkoilureittinä ja siten liikuntaviraston vastuulla. Sen toteuttaminen alempitasoisena ulkoilureittinä ei ole tarkoituksenmukaista. Koska liikuntavirastolla ei ole ollut mahdollisuutta sisällyttää rakentamista vuoden 2007 talousarvioon, ja koska raitilla on kiire, liikuntavirastolle tulisi osoittaa raitin rakentamiseen ehdotettu 500 000 euroa.

23. Jakomäen uimahallin peruskorjaus ja laajennus (liikuntaviraston esitys 2 milj. euroa)

Jakomäen uimahalli on yläasteen koulurakennuksen kellarikerroksessa. Koulu on otettu käyttöön vuonna 1972. Uimahalli on ikääntyessään huonontunut kunnoltaan eivätkä sen vedenkäsittelylaitteet vastaa nykyajan vaatimuksia. Hallissa on myös muita tilankäyttöön liittyviä ongelmia. Uimahallin on 2001 tehdyssä kuntoarviossa todettu olevan perusteellisen perusparannuksen tarpeessa. Ilmanvaihto-, sähköjärjestelmän ja pintamateriaalien ikääntymisen lisäksi rakennuksessa on todettu kosteusongelmia. Vuonna 2006 tehdyssä kosteusteknisessä kuntotutkimuksessa on todettu maanvastaisten ja ulkoseinien virheellisestä rakenteesta ja ilmanvaihdon toiminnan puutteista johtuvia kosteusongelmia. Suunnittelu on edennyt hankesuunnitelmavaiheeseen.

Uusi asemakaava on hyväksytty 28.2.2007. Lähiympäristön uudelleenjärjestelyn yhteydessä on muutettu asemakaavaa myös uimahallin osalta siten, että hallia olisi mahdollista laajentaa ja samalla tehdä siitä houkuttelevampi ja paremmin saavutettava. Mm uimahallin sisäänkäyntialue järjestellään uudelleen.

Perusparannuksella pyritään uimahallin käyttäjäkuntaa laajentamaan myös enemmän aikuisväestön suuntaan. Parantuvat kuntosalipalvelut tuovat halliin myös uusia asiakkaita.

Kaupunki on määrätietoisesti peruskorjannut Jakomäen asuinrakennuskantaa ja on käynnistänyt myös alueen keskustan kokonaisvaltaisen kehittämisen. Uimahallin peruskorjaus on osa tätä kehittämisprosessia.

Liikuntavirasto hakee lähiörahastosta määrärahaa Jakomäen uimahallin piha-alueen ja julkisivun perusparannustyöhön sekä uimahallin sisäänkäynnin, kuntosalin ja teknisten tilojen laajennukseen 2 000 000 euroa.

Rakennuksen hankesuunnitelma tulee käsittelyyn alkusyksystä. Koska hankkeen toteuttaminen talousarviohankkeena siirtäisi toteutusta, olisi perusteltua rahoittaa hanke lähiörahastosta. Hankkeen suunnitteluun ehdotetaan 300 000 euroa.

24. Vartiosaaren kesänuorisotalon toimintaympäristön parantaminen (nuorisoasiainkeskuksen esitys 57 000 euroa)

Nuorisotoimen tavoitteena on vakiinnuttaa uudelleen Vartiosaaren kesätoiminta. Toiminnan jatkuvuuden ehdoton edellytys on, että nuorisotalon ympäristö saadaan siistiksi, tarkoituksenmukaiseksi ja toiminnalliset puitteet vastaamaan nuorten toiveita ja tarpeita. Määrärahaehdotus on 50 000 euroa, jolla parannetaan ympäristöä (uimapaikka, kahvila) ja hankitaan toimintavälineitä rantatoimintaan, vesiurheiluun ja elämykselliseen seikkailutoimintaan.

25. Laajasalon nuorisotalon nuorisokahvilahanke (nuorisoasiainkeskuksen esitys 24 000 euroa)

Nuorisotalon oleskeluhuone on tarkoitus muuttaa kahvilaksi tavoitteena että kahvilasta tulee vaikuttamisen, aktiivisen toiminnan ja viihtymisen areena kaakkoisen Helsingin nuorille. Kahvilaa pidetään auki viitenä päivänä viikossa, mutta toiminta painotetaan erityisesti perjantai- ja lauantai-illoille. Pintaremontin ja kahvilavarustuksen määrärahatarpeeksi on arvioitu 24 000 euroa, mikä on päätösehdotus.

26. Vertaismediakasvatuskeskus Oulunkylän nuorisotaloon (nuorisoasiainkeskuksen esitys 36 000 euroa)

Tarkoituksena on rakentaa yhdessä nuorten kanssa pysyvä mediakeskus Oulunkylän nuorisotalolle. Tämä edellyttää serverin ja muiden laitteiden hankintaa. Kustannusarvio laitehankinnoille on 36 000 euroa.

27. Kontulan nuorisotalon tekniset ratkaisut ja sisustaminen (nuorisoasiainkeskuksen esitys 25 000 euroa)

Kontulan nuorten toimintakeskus on Suomen suurin nuorten toimintakeskus, jossa voidaan järjestää toimintaa ja tapahtumia 50 – 600 nuorelle. Tilojen sisustus ja kalusteet ovat keskeneräiset. rahoitustarve kalusteisiin ja teknisiin laitteisiin (valot, äänentoisto, data- ja videovalmiudet) on 25 000 euroa.

28. Aikuisten palvelut, kalusteita yms. (sosiaaliviraston esitys 122 640 euroa)

Määrärahaan (100 000 euroa) sisältyy mm. maahanmuuttajien neuvontamenetelmien kehittämistä, tukiasuntojenkalusteiden uusimista sekä kevyitä remontteja päihdetyön toimintapisteisiin. Määrärahaehdotus on 100 000 euroa.

29. Herttoniemen keskuksen arkkitehtikilpailu (kaupunkisuunnitteluviraston esitys 80 000 euroa)

Kilpailu koskee metroaseman uudelleen suunnittelua ja Keskon vuokratontilla olevan myymälän laajennusta sekä liityntäpysäköintiä ja Keskon tontille ja metroaseman yläpuolelle rakennettavien toimitilarakennusten suunnittelua.

Kilpailu järjestettäisiin yhteistyössä Kesko Oyj:n, liikennelaitoksen ja kiinteistöviraston kanssa. Kesko Oyj:ssä selvitetään osuutta kilpailukustannuksista, jolloin kaupungin kustannukset vastaavasti pienenevät. Kilpailuun kutsutaan neljä arkkitehtitoimistoa, joilla on liikennesuunnittelija suunnitteluryhmässään. Määrärahatarve on 80 000 euroa.

30. Henkilöturvallisuuteen ja toimipisteissä tapahtuvien tapaturmien ehkäisyyn liittyvät esitykset (terveyskeskuksen esitys 590 000 euroa)

Määrärahalla hankitaan terveysasemille ja sairaaloihin hätäkuulutus- ja päällekarkausjärjestelmiä, kannettavia induktiosilmukoita kuulovammaisille sekä parannetaan lääketurvallisuutta ja piha-alueen käytettävyyttä. Päätösehdotus on 320 000 euroa.

31. Ergonomisen työskentelyn mahdollistavia hoito- ja apuvälineitä akuuttisairaaloihin (terveyskeskuksen esitys 398 000 euroa)

Akuuttisairaalaosasto on saanut vuosittaisissa työhyvinvointikyselyissä keskiarvoja huonommat tulokset juuri työoloihin kohdistuneissa kysymyksissä. Erilaiset potilaiden toiminta- ja liikuntakyvyn harjaannuttamisen apuvälineet edistävät potilaiden kuntoutumisen tukemista ja lisäävät henkilökunnan ergonomista työskentelytapaa. Määrärahaa esitetään mm. potilaspöytien, pyörätuolien, suihkutuolien, suihkulaverien ja vastaavien hankintaan. Päätösehdotus on 250 000 euroa.

32. Osastojen yhteisten tilojen ja potilashuoneitten viihtyvyyden lisääminen pitkäaikaissairaaloissa (terveyskeskuksen esitys 100 000 euroa)

Osastojen käytävätilat ja potilashuoneet muuttuisivat entistä viihtyisimmiksi, jos sinne olisi mahdollisuus hankkia suunnitellusti tauluja tai muuta taidetta. Päätösehdotus on 50 000 euroa.

33. Terveyskeskuksen toimipisteiden televisioiden digitalisointi (terveyskeskuksen esitys 336 000 euroa)

Digiaikaan siirtyminen edellyttää sairaaloissa kiinteistökohtaisia laitteita sekä televisioita uusittaessa kiinteän digisovittimen sisältävien vastaanottimien hankintaa. Tehdyt jatkoaikapäätökset ajoittavat muutoshankintoja kuitenkin suunniteltua pitemmälle aikajaksolle. Määrärahaehdotus on 50 000 euroa.

34. Kuntosalilaitteita potilaiden ja henkilökunnan käyttöön pitkäaikaissairaaloissa (terveyskeskuksen esitys 30 000 euroa)

Kuntosalien käyttöä myös pitkäaikaissairaaloiden henkilöstön tarpeisiin perustelee henkilöstön keski-iän nousu ja työn fyysinen kuormittavuus. Määrärahalla (30 000 euroa) hankitaan laitteita eri sairaaloihin.

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää vuoden 2006 talousarvion kohdasta 8 29 03, muu pääomatalous, lähiörahastosta rahoitettavat hankkeet, Khn käytettäväksi

rakennusvirastolle

350 000 euroa Tallinnanaukion perusparannuksen loppurahoitukseen

180 000 euroa Itäväylän alikulkujen kunnostukseen Herttoniemessä

400 000 euroa Pikkukosken kevyen liikenteen sillan toteutukseen

80 000 euroa Savelan katujen kunnostukseen

850 000 euroa Kannelmäen aseman seudun katujen kunnostamiseen

1 980 000 euroa Pihlajamäen nuorisopuiston ja Lucina Hagmannin kujan rakentamiseen

210 000 euroa Ratsaspuiston ja –tien rakentamiseen

120 000 euroa koillisen suurpiirin leikkipuistojen välinehankintoihin

180 000 euroa Tapaninvainion matonpesupaikan rakentamiseen

90 000 euroa Hiidenkirnun ympäristön kunnostamiseen

80 000 euroa pohjoisen suurpiirin leikkipuistojen väline- ja turva-alustahankintoihin

120 000 euroa Louhikkopolun rakentamiseen

liikennelaitokselle

1 500 000 euroa Malminkartanon rautatieaseman peruskorjauksen suunnitteluun ja toteutukseen

200 000 euroa joukkoliikenteen informaationäyttöihin kaupunginosien ostoskeskuksissa sekä tärkeillä vaihtopysäkeillä ja juna-asemilla

liikuntavirastolle

500 000 euroa Aurinkorannan itäosan kevyen liikenteen raitin rakentamiseen

300 000 euroa Jakomäen uimahallirakennuksen peruskorjauksen suunnitteluun

kaupunkisuunnitteluvirastolle

80 000 euroa Herttoniemen keskuksen arkkitehtikilpailuun

tilakeskukselle

15 000 euroa Pihlajamäen nuorisotalon piha-alueen kunnostamiseen

nuorisoasiankeskukselle

100 000 euroa Pihlajamäen nuorisopuiston skeittirampin muutostöihin

50 000 euroa Vartiosaaren kesänuorisotalon kunnostamiseen

24 000 euroa Laajasalon nuorisotalon nuorisokahvilahankkeeseen

36 000 euroa Oulunkylän nuorisotalon vertaismediakeskuksen laitteistoihin

25 000 euroa Kontulan nuorisotalon teknisiin laitteisiin ja sisustamiseen

terveyskeskukselle

110 000 euroa kotihoidon toiminnan tehostamista edesauttavan toimintavälineistön hankintaan

150 000 euroa potilaiden kuntouttavaa hoitoa edesauttavien ja ergonomisen työskentelyn mahdollistavien laitteistojen hankintaan pitkäaikaissairaalan vuodeosastoille

150 000 euroa terveyskeskuksen akuuttisairaalan avofysio -terapian laitteistojen ja harjoitusvälineiden hankintaan

320 000 euroa henkilöturvallisuuteen ja terveyskeskuksen toimipisteissä tapahtuvien tapaturmien ehkäisyyn

250 000 euroa ergonomisen työskentelyn mahdollistavien hoito- ja apuvälineiden hankintaan akuuttisairaaloissa

50 000 euroa osastojen yhteisten tilojen ja potilashuoneitten viihtyvyyden lisäämiseen pitkäaikaissairaaloissa

50 000 euroa terveyskeskuksen toimipisteiden televisioiden digitalisointiin

30 000 euroa potilaiden ja henkilökunnan käyttöön tarkoitettujen kuntosalilaitteiden hankintaan terveyskeskuksen pitkäaikaissairaaloissa

sosiaalivirastolle

550 000 euroa vanhusten palvelutalojen kuntosalilaitteiden ja apuvälineiden hankintaan

200 000 euroa lapsiperheiden palvelujen parantamisen edellyttämiin hankintoihin

100 000 euroa aikuisten palvelujen parantamisen edellyttämiin hankintoihin

Pöytäkirjanote rakennusvirastolle, liikennelaitokselle, liikuntavirastolle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, tilakeskukselle, nuorisoasiainkeskukselle, terveyskeskukselle (Jussi Lind), sosiaalivirastolle (Katja Rimpilä), lähiöprojektille (Ulla Korhonen-Wälmä), Itä-Helsingin kehittämistoimenpiteiden johtoryhmälle (Sirpa Kallio) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalvelulle (Heljä Huusko) ja taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 310 36276

LIITE

Lähiörahastoehdotukset 3/2007

21.5.2007 pöydälle pantu asia

LAUSUNNON ANTAMINEN ARVIOINTIKERTOMUKSESTA VUODELTA 2006 TARKASTUSLAUTAKUNNALLE

Khs 2007-721

Tarkastuslautakunta pyytää (27.4.2007) kaupunginhallitukselta 25.5.2007 mennessä lausuntoa arviointikertomuksesta vuodelta 2006.

./. Kj toteaa tarkastuslautakunnan antamassa arviointikertomuksessa esitetyistä eräistä vuoden 2006 toimintaa koskevista arvioista seuraavaa:

Arviointikertomuksen kohta 3.1 Kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden toteutuminen

3.1.1 Tavoitteiden yhteisstrategioiden mukainen tarkastelu

Arviointikertomuksen kohdassa 3.1.1 on tarkasteltu kaupunginvaltuuston asettamien sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutumista nyt ensi kertaa yhteisstrategioiden mukaisesta näkökulmasta talous- ja suunnittelukeskuksen vuodelle 2007 laatiman luokittelun pohjalta. Tarkastelutapa tuo merkittävää lisäarvoa kaupunkitasoisten toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen arviointiin, koska se ylittää Helsingin ohjausjärjestelmässä toimialarajat. Arviointikertomuksen kohdassa 3.1.2 tavoitteita on tarkasteltu aiemman käytännön mukaisesti toimialakohtaisesti sekä käyttötalouden että toiminnallisten tavoitteiden osalta. Valittu lähestymistapa kuvaa kaupungin tavoitteiden saavuttamisen kahta ulottuvuutta. Strategioiden mukaisten toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen on kaikkien toimialojen yhteisen toiminnan tulosta, käyttötalouden tavoitteiden saavuttamisessa korostuu toimialan vastuu.

Kuten arviointikertomuksessakin todetaan, niin kaikilla hallintokunnilla tulee olla hyvinvointi ja palvelut strategia-aluetta toteuttavia sitovia toiminnallisia tavoitteita. Kilpailukykyyn ja kaupunkirakenteeseen ja asumiseen liittyvien tavoitteiden lisääminen on tarpeellista.

Arviointikertomuksessa esitettyjen tavoitteiden toteutumisen todennettavuuden ja raportoinnin kehittämiseksi on talousarvion 2008 laatimisohjeisiin selkeytetty tavoitteiden määrittelyä ja seurantamittareita koskevaa ohjeistusta.

Kaupunkisuunnitteluviraston ja asunto-ohjelman tavoitteiden tarkastelussa kaupunki on tulossa uuteen kehitysvaiheeseen, kun satamalta vapautuvien alueiden käyttöönotto parantaa kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston ja asuntotuotantotoimiston edellytyksiä tavoitteiden saavuttamiseen. Kaupunkitason tavoitteen asetanta ja reunaehtojen määrittely tehdään maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 päätöksenteon yhteydessä vuoden 2007 aikana.

Arviointikertomuksessa todetaan yhteisstrategioiden mukaisessa tarkastelussa sitovien tavoitteiden toteumalukujen osalta, että terveyskeskuksen selitys puuttuu akuuttihoidon hoitojakson enimmäispituuden tavoitteen saavuttamatta jäämisestä. Vuonna 2005 tavoite oli 18 päivää ja toteuma 28 päivää, jolloin todettiin, että syynä poikkeamaan oli sosiaalitoimen jatkohoitopaikoille jonottaneiden suuri määrä. Talousarviovalmistelussa vuoden 2005 toteuma ei ollut vielä tiedossa ja tavoite asetettiin edelleen liian pieneksi eli 20 päiväksi. Koko vuoden 2006 ajan kuitenkin ennustettiin, että tavoitteeseen ei päästä, koska hoitoketjun toimivuudessa oli edelleen ongelmia. Tämä on nyt huomioitu vuoden 2007 talousarviossa, jossa todetaan, että akuuttihoitojakson pituuden osalta on vuoden 2007 tavoitelukua korjattu vuoden 2006 talousarvioon nähden selvästi ylöspäin, koska vuoden 2005 toteuma oli 28 päivää. Lisäksi vuoden 2007 talousarvioon varattiin kaupunginhallituksen käyttövaroihin 3,5 milj. euroa hoitoketjujen järjestelyihin sekä 2 milj. euroa pitkäaikaishoitopaikkojen säilyttämiseen.

3.1.2 Tavoitteiden toimialakohtainen tarkastelu

Kaupunginjohtajan toimiala

Kaupunginvaltuusto päätti 29.3.2006 (asia 7) keskushallinnon tehtävien uudelleenjärjestelystä 1.5.2006 lukien. Järjestelyistä johtuen vuoden 2006 talousarvioon tehtiin eräitä teknisiä muutoksia mm. määrärahansiirto (Kvsto 21.6.2006, asia 11) hallintokeskuksesta talous- ja suunnittelukeskukseen siirtyneen matkailu- ja kongressitoimiston tehtävien hoitamiseksi.

Kaupunginvaltuusto päätti Finlandia-talon yhtiöittämisestä 1.3.2006 (asia 6). Yhtiöittämiseen liittyi rahoitusjärjestely, jonka mukaan Kvsto päätti talousarviokohdan 1 39 05, Yhteisöjen tukeminen, Khn käytettäväksi, ylittämisestä avustuksen myöntämiseksi perustetulle yhtiölle. Samassa yhteydessä muutettiin Finlandia-talon vuoden 2006 talousarviota vähentämällä Finlandia-talolle talousarviossa myönnettyjä määrärahoja.

Pääkaupunkiseudun Kansainvälisen Markkinointiyhtiön perustamisesta päätettiin Kvstossa 15.2.2006 (asia 7) ja perustettavalle yhtiölle päätettiin myöntää avustusta kaupungin osuutena. Kaupunginhallitus oikeutettiin samalla ylittämään talousarvion kohdalla 1 39 05 olevaa määrärahaa.

Em. tapauksissa kaupunginvaltuusto päättäessään organisaation kehittämiseen liittyvästä toimialajärjestelystä muutti myös näiltä osin asettamiaan tavoitteita, jotka tarkentuneet tavoitteet ovat myös toteutuneet.

Sivistys- ja henkilöstötoimi

Kaupunginhallitus toteaa, että arviointikertomuksessa on kiinnitetty sivistys- ja henkilöstötoimen osalta huomiota siihen, että henkilöstökeskuksella, kaupunginorkesterilla ja taidemuseolla ei ole hyvinvointi ja palvelut –strategia-aluetta toteuttavia sitovia toiminnallisia tavoitteita ja että henkilöstökeskuksella ei ole toisiinsa kytkeytyviä sitovia toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita. Talousarvioehdotuksen laatimisohjeissa on vuosittain pyritty tarkentamaan ohjeistusta tältä osin. Sen lisäksi talousarvioehdotuksen valmistelun yhteydessä on vuosittain hallintokuntien kanssa neuvoteltu sitovien toiminnallisten tavoitteiden asettamisesta ja niiden kytkeytymisestä taloudellisiin tavoitteisiin. Kaupunginorkesterin ja taidemuseon kävijämäärät sekä konserttien täyttöaste ovat seurannassa olevia ns. muita kuin sitovia toiminnallisia tavoitteita.

Sosiaali- ja terveystoimi

Arviointikertomuksessa todetaan, että talousarviossa sosiaali- ja terveystoimen määrärahoja on sisällytetty usealle kaupunginhallituksen käytettävissä olevalle talousarviokohdalle. Sosiaali- ja terveystoimessa on yksi talousarviokohta, 5 22, Käyttövarat, Khn käytettäväksi toisin kuin arviointikertomuksessa todetaan. Muut talousarviokohdat ovat joko sosiaali- tai terveyslautakunnan käytettäväksi.

Kaupunginhallitus pitää tärkeänä sosiaali- ja terveystoimen toiminnan ja talouden ohjauksen jatkuvaa kehittämistä määrärahaylitysten välttämiseksi. Kaupunginjohtaja on asettanut elokuussa 2006 työryhmän koordinoimaan sosiaali- ja terveystoimen talouden ja palvelujen rakennemuutoksen keskeisiä kysymyksiä. Työryhmä jatkaa työtään vuonna 2007.

Arviointikertomuksen kohta 3.2 Kaupungin toimintaa ja taloutta koskevia kokonaisarviointeja

3.2.1 Talouden arviointi

Arviointikertomuksessa todetaan, että kaupungin tulee laajentaa veropohjaansa elinkeino-, kaavoitus- ja asuntopoliittisia keinoja monipuolisesti käyttäen.

Vuoden 2007 sekä myös vuoden 2006 talousarvion yleisperusteluissa on kiinnitetty huomiota verotulopohjan vahvistamiseen mm. elinkeino- ja asuntopolitiikan toimenpiteillä kuten arviointikertomuksessakin todetaan.

3.2.2 Kustannustehokkuuden lisääminen kaupungin toiminnassa

Kaupungin kehittämistoiminnan tavoitteena on tuloksellisuuden, taloudellisuuden ja työhyvinvoinnin lisääminen. Tuloksellisuuden osa-alueita ovat tuottavuus, palvelukyky ja vaikuttavuus. Kustannustehokkuuden tasoa ja kehittymistä kukin hallintokunta laskee tai arvioi omista tarpeistaan käsin.

Vuoden 2002 talousarvion laatimisen ja hyväksymisen yhteydessä tavoitteeksi kirjattiin ensimmäisen kerran kehittää palveluja niin, että kustannukset lähenevät viiden seuraavaksi suurimman kaupungin keskiarvoa. Kustannustehokkuus toimenpidetavoitteineen sisältyy kaupunginhallituksen antamiin talousarvion valmistelutyötä ohjaaviin kannanottoihin. Kannanotot vastaavat Espoon ja Vantaan myöhemmin käyttöön ottamaa menettelyä.

Kaupunginvaltuuston 1.2.2006 hyväksymän henkilöstöstrategian 2006-2008 toimenpideohjelmaan sisältyy tuottavuuslaskentamallin kehittäminen. Asian eteenpäinviemiseksi on perustettu kaksi vuotta kestävä hanke

Koko kaupungin ja virastotason strategisena tavoitteena on jatkossakin tuottavuuden parantaminen kustannusvertailuissa menestymisen kautta. Tulosyksiköissä tuottavuuden parantaminen on osa pitkäjänteistä johtamisen kehittämistä ja etenee seuraavasti:

– luodaan toimiva, johtamista motivoiva mittari

– seurataan oman tuottavuuden muutosta

– asetetaan tuottavuustavoitteita seuraaville vuosille

– tuottavuuden parantamisen painoarvoa lisätään palkitsemisjärjestelmissä

– otetaan käyttöön erilaiset vertailut vastaaviin toimintoihin.

3.2.3 Henkilöstöstrategia: henkilöstön saatavuus, palvelussuhdeasunnot

Kaupunginvaltuuston 1.2.2006 hyväksymän henkilöstöstrategian toimenpiteitä työstetään suunnitelman mukaisesti.

Henkilöstöraporttia on kehitetty systemaattisesti siihen suuntaan, että se toimisi henkilöstöstrategian toteutumisen seurantavälineenä. Tavoitteena on, että henkilöstöraportti olisi muutoinkin keskeinen henkilöstöä koskevan tiedon lähde.

Arviointikertomuksessa todetaan, että talousarviossa 2007 osoitettiin henkilöstöstrategian toteuttamiseen tarkemmin perustelematta 5 milj. euron määräraha. Tämä menettely ei arviointikertomuksen mukaan vastaa hyvän taloussuunnittelun periaatteita.

Käsitellessään 16.10.2006 vuoden 2007 talousarvioehdotusta kaupunginhallitus lisäsi 5 milj. euroa henkilöstöstrategian toteuttamiseen poliittiseen neuvottelutulokseen perustuen. Määräraha on kaupunginhallituksen käytettävissä. Päättäessään (13.11.2006, asia 3) vuoden 2007 talousarvioehdotuksesta kaupunginvaltuusto hyväksyi em. määrärahan. Kaupunginhallitus kehotti talousarvion täytäntöönpanopäätöksessä 20.11.2006 henkilöstökeskusta valmistelemaan esityksen em. henkilöstöstrategian toteuttamiseen varatun määrärahan käytöstä. Kaupunginhallitus päätti käyttösuunnitelmasta 8.1.2007.

Pääkaupunkiseudun kaupungit eroavat toisistaan paitsi kooltaan, myös toimintatavoiltaan ja kun kullakin kaupungilla on toisistaan poikkeava tehtävien vaativuudenarviointijärjestelmänsä, palkkatasoissa on erilaisista tehtäväsisällöistä johtuvia perusteltuja eroja. Suurissa ammattiryhmissä, kuten hoitoalalla ja sosiaalitoimessa, palkkaerot ovat kuitenkin pääosin varsin pieniä. Pääkaupunkiseudun kaupungit pyrkivät välttämään keskinäistä epätervettä palkkakilpailua.

Palvelussuhdeasuntokysymys on käsitelty kohdassa 4.1 Palvelussuhdeasunnot.

Arviointikertomuksen kohta 3.3 Tytäryhteisöjen ja säätiöiden toiminta ja talous

3.3.1 Helsingin Bussiliikenne Oy:n toiminta ja talous

Helsingin kaupunki omistaa emoyhtiö Helsingin Bussiliikenne Oy:n (HelB) osakekannan kokonaan. HelB harjoittaa linjaliikennettä pääkaupunkiseudulla sekä tilausajoliikennettä ja linja-autojen vuokraustoimintaa.

HelB-konsernin muodostavat emoyhtiö Helsingin Bussiliikenne Oy ja sen kokonaan omistama tila- ja invataksitoimintaa harjoittava Helsingin Palveluauto Oy (HPA) sekä Suomen Tilausauto STA Oy. Helsingin Bussiliikenne Oy omistaa Ruskeasuon Varikkokiinteistö Oy:stä 32,9 %. Helsingin Palveluauto Oy omistaa Transmation Helsinki Oy:stä 40 %.

Vuoden 2006 aikana yhtiö kärsi erittäin pahasta kuljettajapulasta, joka heijastui kesän aikana runsaina ajamattomina lähtöinä sekä ylitöinä. Tehostetulla rekrytoinnilla kuljettajatilanne saatiin syksyn aikana tyydyttäväksi.

Kesäkuussa käynnistyivät Ruskeasuon varikon kaksi vuotta kestävät rakennustyöt, jonka takia yli 60 bussia ja noin 100 kuljettajaa joutui siirtymään muille varikoille. Samalla yhtiön käytössä oleva korjaamokapasiteetti väheni huomattavasti. Nämä siirrot ovat vaikeuttaneet toimintaa erityisesti Koskelan varikolla, jonka voimavarat eivät ole olleet riittävät hoidettavaan normaalitilannetta huomattavasti laajempaan liikenteeseen nähden. Liikenteen siirtäminen Ruskeasuolta muille varikoille lisäsi liikennöinti-, hallinto- ja kiinteistökuluja.

Helsingin tarjouskilpailuissa yhtiö voitti 19 bussin liikenteen ja onnistui parantamaan hieman sopimusten kannattavuutta. Toisaalta YTV:n tarjouskilpailuissa yhtiö hävisi 10 bussin liikenteen, mutta voitettujen sopimusten kannattavuus parani samalla. Transmation Helsinki Oy:n toiminta supistui voimakkaasti vuoden alussa ja loppui kokonaan alkusyksystä.

Niin Helsingin Bussiliikenne Oy:n (emoyhtiö) kuin Helsingin Palveluauto Oy:n (tytäryhtiö) liiketoiminnan kannattavuus parani vuoteen 2005 verrattuna. Molempien yhtiöiden liiketuloksen parannuksen taustalla on uusien liikennöintisopimusten parempi kannattavuus verrattuna päättyneisiin sopimuksiin.

Ensi syksynä voidaan konsernin toimintoja tehostaa, kun Ruskeasuon uusi varikkorakennus valmistuu. Pitäjänmäen toimipiste lopetetaan ja sen toiminnat siirtyvät Ruskeasuon uudistetulle varikolle. Samassa yhteydessä HPA:n toiminnat siirretään Myllypurosta Vartiokylän varikon yhteyteen. Näin konsernin toimipisteiden määrää saadaan pienennettyä kuudesta neljään. Ruskeasuon varikon rakennushankkeista johtuvat poikkeusjärjestelyt vaikeuttavat yhtiön toimintaa kuitenkin koko vuoden 2007 aina kesään 2008 saakka.

Koko toimialan kannattavuus on pääkaupunkiseudulla liikenteen hintapainotteisesta kilpailuttamisesta johtuen erittäin heikko. HelB-konsernin tulos- ja kannattavuuskehityksen kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat mm. liikennöintikorvausten tulevien vuosien hintataso sekä poltto- ja voiteluaineiden hintakehitys ja onnistuminen uuden henkilöstön rekrytoinnissa. Konsernin kannattavuutta seurataan tiiviisti ja sitä pyritään parantamaan kaikin käytettävissä olevin tehostamistoimin.

3.3.2 Vuokratalojen korjaustarpeet ja korjausten toteutus

Asuntotuotantotoimisto rakennuttaa peruskorjauksista valtaosan ja kaikki merkittävimmät kohteet. Asuntotuotantotoimikunta myös hyväksyy kaikki korjausasteeltaan yli 50 % menevien kohteiden hankesuunnitelmat.

ATT:lle on talousarviossa asetettu määrälliset tavoitteet talousarviovuonna käynnistyvälle asuntojen peruskorjaukselle. Vuoden 2005 talousarviossa po. tavoite oli 1264 asuntoa ja vuoden 2006 talousarviossa 1000 asuntoa. Tavoite ylittyi molempina vuosina; vuonna 2005 käynnistyi 1298 asunnon peruskorjaus ja vuonna 2006 vastaavasti 1281 asunnon peruskorjaus. Peruskorjausten vuosittainen määrä on sovitettu ATT:n resursseihin. On perusteltua että toiminta on vakaata ilman suuria vuosittaisia vaihteluita.

3.3.3 Helsingin Tiedepuiston Yrityshautomot Oy:n toiminta ja talous

Yhtiö on Viikissä toimivan Helsinki Business and Science Park (HBSP) ‑yrityshautomon toimintaan kiinteästi liittyvä kiinteistöyhtiö, joka mahdollistaa HBSP:n yrityshautomotoiminnan biotekniikan ja laajemmin life science ‑toimialoilla. Yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa kaupunki ko. yhtiön avulla luo puitteet biotekniikan alan akateemisille tutkimushankkeille ja yritysten tutkimus- ja tuotekehityshankkeille sekä alkaville biotekniikka-alan yrityksille kehittää liiketoimintaa, jota HBSP tukee yrityshautomon neuvontapalveluin. HTPY Oy tarjoaa toimisto- ja laboratoriotiloja em. toimijoiden käyttöön. Yhtiön omistamat kiinteistöt sijaitsevat Senaatti-kiinteistöiltä vuokratuilla tonteilla. Yrityshautomon rakennus 1 (Cultivator I) on valmistunut 1999 ja rakennus 2 (Cultivator II) 31.3.2003.

Helsingin Tiedepuiston Yrityshautomot Oy:n omistavat Helsingin kaupunki 52,22 %, Helsingin yliopisto 43,33 % ja Helsinki Business and Science Park Oy Ltd 4,45 %. Viimeksi mainittu tarjoaa yhtiöiltä vuokratuissa tiloissa yrityshautomopalveluja tutkimuspohjaisille alkaville yrityksille osana Viikin kampuksen bioteknologian monipuolista osaamista. Kokonaispinta-alasta, 15 232 m², on vuokrattuna 75,07 %.

Yhtiöllä on kannattavuutensa parantamiseksi käynnissä neuvotteluja uusista vuokralaisista, mutta lyhyellä tähtäyksellä ei ole mahdollista aikaansaada merkittävää parannusta.

Yhtiön pääomarakenteen vahvistamista varten Kvsto myönsi (11.4.2007, asia 7) yhtiölle 2 milj. euron pääomalainan ja samassa yhteydessä myönsi lykkäystä kaupungin aikaisemmin myöntämän lainan lyhennyksille.

3.3.4 Helsinki Region Marketing Oy:n toiminta ja talous

Helsinki Region Marketing Oy (HRM) on Helsingin seudun kehittämisyhtiö, jonka tehtävänä on alueen markkinoiminen investointikohteena ulkomaisille sijoittajille sekä seudun elinkeinoelämän kansainvälistäminen. Yhtiö on osakeyhtiö, jonka omistussuhteet ovat jakautuneet tähän asti seuraavasti: Helsinki 54,01 %, Espoo 8,22 %, Hämeenlinna 1,99 %, Kauniainen 0,37, Kirkkonummi 1,22 %, Lohjan yrityspalvelukeskus 1,94 %, Porvoo 1,92 %, Riihimäki, 1,16 %, Sipoo 0,68, Tuusula 1,28 %, Vantaa 7,25 %, Hausjärvi 0,37 %, Nurmijärvi 1,33 %, Uudenmaan Liitto 15,82 %, Helsingin seudun kauppakamari 2,25 % ja Lapinjärvi 0,18 %.

Kaupunginhallitus oikeutti 5.3.2007 talous- ja suunnittelukeskuksen hankkimaan ostamalla tai lunastamalla Helsingin kaupungin lukuun Helsinki Region Marketing Oy:n osakkeet yhtiön muilta osakkailta ja maksamaan niistä enintään 3,0 euroa osakkeelta eli yhteensä enintään 31 060 euroa. Ostotoimenpiteet ovat loppuvaiheessa niin, että kaupunki on hankkinut omistukseensa jo yli 90 % osakekannasta.

Yhtiön toiminta vuonna 2006 muodostui kahdesta pääalueesta: (1) alueen yleismarkkinoinnin siirtymävaiheen toimien hoitaminen, (2) palveluverkoston ylläpitäminen Suomessa ja Venäjällä. Palveluverkosto on kehitetty tukemaan myös suomalaisia pk-yrityksiä niiden vientitoiminnassa. Yritys on tarjonnut palveluja toimintakeskuksiensa kautta Helsingissä, Moskovassa ja Pietarissa.

Kauden aikana aluemarkkinointi on organisoitu yhtiön omistajina olevien pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Uudenmaan liiton toimesta perustettuun uuteen markkinointiyhtiöön, mistä johtuen aluemarkkinointi HRM:n osalta päättyi elokuun lopussa lukuun ottamatta uudelta yhtiöltä saatuja toimeksiantoja.

HRM:n toiminnot ajetaan alas siten, että sen vastuulle jää enää Helsingin ja Moskovan kaupunkien keskinäiseen sopimukseen perustuen Moskovassa sijaitsevan Helsinki-talon toiminnot ja Moskovan käytössä olevan Katajanokan tilan vuokran maksu kiinteistövirastolle. Yhtiö on lopettanut Pietarin ja Helsingin toimipisteidensä toiminnot ja irtisanonut muun kuin Moskovan toimintoja varten tarvittavan henkilöstön.

HRM:n alasajo pyritään toteuttamaan suunnitelmallisesti ja hallitusti.

3.3.6 Pääkaupunkiseudun yhteistoiminta 2006

Arviointikertomuksessa on tarkasteltu pääkaupunkiseudun yhteistoimintaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, pääkaupunkiseudun yhteistyösopimuksen ja pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan osalta.

Arviointikertomuksessa esitetyn lisäksi voidaan todeta, että pääkaupunkiseudun yhteistyösopimuksen mukaisten yhteistyöhankkeiden jatkovalmistelua varten kesäkuussa 2006 asetetun 14 työryhmän työskentely on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisiä toimenpiteitä vuonna 2006 olivat mm. yhteistyössä seudun muiden kuntien kanssa käynnistetty Greater Helsinki Vision 2050 -kansainvälinen ideakilpailu ja osaamiskeskusohjelman 2007–2013 käynnistäminen.

Pääkaupunkiseudun ja valtiovallan yhteistoiminnan kehittyminen on erittäin myönteistä. On kuitenkin syytä todeta, että pääkaupunkiseudun kaupunkien välisen yhteistyön vahvistumisesta huolimatta valtio ei toistaiseksi ole suunnannut pääkaupunkiseudun erityispiirteiden kehittämiseen kohdennettuja resursseja. Pääministeri Vanhasen II hallituksen ohjelmassa todetaan, että pääkaupunkiseudun erityiskysymyksiä varten käynnistetään metropolipolitiikka, jolla mm. ratkaistaan alueen maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmia, edistetään elinkeinopolitiikan ja kansainvälistymisen toteutusta sekä ehkäistään syrjäytymistä. Kaupunginhallitus toteaa, että kaupungin mahdollisuudet toteuttaa yhteisstrategioihin sisällytettyjä kaupungin sisäisiä ja seudullisia tavoitteita ovat monelta osin sidoksissa valtion toimenpiteisiin (esim. asuntotuotanto valtion omistamilla maa-alueilla, joukkoliikenteen edistäminen, aloituspaikkojen tarjoaminen ammatillisessa koulutuksessa ja mm. maahanmuuttajataustaisen väestön erityisten palvelutarpeiden ottaminen huomioon valtionosuusjärjestelmässä).

Arviointikertomuksen kohta 4.1 Palvelussuhdeasunnot

Vapaarahoitteisten palvelussuhdeasuntojen vuokrajärjestelmä muuttui 1.1.2005 siten, että vuokra määräytyy laskennallisesti Tilastokeskuksen vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen ”Uudet vuokrasuhteet” -tilaston alueellisten keskimääräisten vuokrien mukaisesti.

Henkilöstöjohtajan päätöksellä on koottu henkilöstökeskuksen, talous- ja suunnittelukeskuksen, kiinteistöviraston kehittämisyksikön, sosiaaliviraston ja valtion tilastokeskuksen edustajista työryhmä, jonka tehtävänä on tehdä ehdotus ennustettavan sekä henkilöstön saatavuutta ja rekrytointia tukevan vuokranmääräytymisjärjestelmän aikaansaamiseksi kaupungin palvelussuhdeasuntoihin.

Työryhmän tulee tehdä ehdotuksensa vuokrajärjestelmästä ja vuokrasopimuksen kestosta sekä palvelussuhdeasuntoasioiden hoidon organisoinnista 31.5.2007 mennessä.

Asuntojen hoidon keskittämistä kiinteistövirastoon valmistellaan parhaillaan.

Arviointikertomuksen kohta 4.6 Helsingin työväenopistojen toiminta ja talous

Arviointikertomuksessa todetaan myös, että työväenopistojen tulee kehittää kustannuslaskentaa ja vertailua muihin työväenopistoihin sekä panostaa tavoitteiden määrittelyyn ja niiden toteutumisen seurantaan ja vaikuttavuuteen. Vuonna 2005-2006 toteutettiin kaupungilla mittava controller –koulutusohjelma, johon sivistys- ja henkilöstötoimesta osallistui kolmisenkymmentä henkilöä. Controller-toimintamallin kehittäminen virastoissa jatkuu. Lisäksi sivistys- ja henkilöstötoimessa järjestettiin vuonna 2005 kaksi koulutustilaisuutta taloushenkilöstölle aiheina kustannuslaskennan kehittäminen ja ennustaminen. Talous- ja suunnittelukeskus on yhdessä henkilöstökeskuksen kanssa jatkanut sekä controller-ohjelmaa että sivistystoimen omaa koulutusta vuonna 2006.

Koulutuksessa aiheena oli vuonna 2006 miten strategioista ja toimintasuunnitelmista johdetaan strategiaa tukevat mittarit. Kumpaakin koulutustoimintaa on tarkoitus jatkaa vuonna 2007.

Suomenkielisellä ja ruotsinkielisellä työväenopistolla on eri toimintakieli sekä palveluissaan että hallinnossaan. Opistojen toiminnan yhdistäminen ei ole valmistelun kohteena.

Arviointikertomuksen kohta 4.7 Kulttuuritoimen organisaatiouudistus ja avustuskäytännöt

Arviointikertomuksessa todetaan, että kulttuuriasiainkeskuksen tulee jatkaa toimenpiteitä avustuskäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi niin, että avustettava yhteisö on suoraan kiinteistöviraston tilakeskuksen vuokralainen.

Kaupunginhallitus on samaa mieltä tarkastuslautakunnan kanssa siitä, että avustettavien yhteisöjen siirtyminen suoraan tilakeskuksen vuokralaisiksi yhdenmukaistaisi nykyistä avustuskäytäntöä ja tekisi siitä läpinäkyvämmän.

Kulttuuritoimen pienten hallintokuntien hallinto- ja tukipalvelujen organisatorista yhdistämistä selvitti vs. kaupunginjohtajan asettama työryhmä vuosina 2001-2002. Työryhmän selvitys on kuitenkin jätetty odottamaan tuolloin vireillä ollutta taloushallintopalvelun perustamista ja sen toiminnasta saatavia kokemuksia. Tällä hetkellä aika on kypsä selvityksen tulosten uudelleen arviointiin.

Sen sijaan taidemuseon ja kaupunginmuseon toimintojen luonne poikkeaa niin oleellisesti toisistaan, että niiden yhdistämisen selvittämiseen ei tässä vaiheessa ole katsottu olevan aiheellista ryhtyä.

Arviointikertomuksen kohta 4.8 Helsingin kaupungin avustus Suomen Kansallisoopperalle

Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin osallistumista Suomen Kansallisoopperan käyttökustannuksiin koskevan sopimuksen. Sopimus tuli voimaan 1.1.2004 ja on voimassa vuoden 2008 loppuun. Sopimus jatkuu sen jälkeen toistaiseksi viisi vuotta kerrallaan, ellei sopimusta jonkun allekirjoittajan taholta ole irtisanottu viimeistään vuotta ennen sopimuskautta. Sopimukseen liittyvän puitesopimuksen mukaan oopperan ja seudun kaupunkien kesken harjoitetaan yhteistyötä. Keskeiset yhteistyömuodot ovat taidekasvatushankkeet, pienimuotoiset oopperaproduktiot ja konsertit, ooppera Helsingin edustustilana, Helsingin näkyvyys oopperan julkaisuissa ja oopperalippuhankkeet.

Arviointikertomuksessa todetaan, että kulttuuriasiainkeskuksen näkemyksen mukaan yhteistyötä koskevan toimintasuunnitelman toteutus on ollut tyydyttävällä tasolla. Kulttuuriasiainkeskuksen olisi kuitenkin tarkoituksenmukaista tehdä puitesopimuksen hyödyntämisestä kokonaisselvitys yhteistyössä oopperan kanssa ja seurata puitesopimuksen toteutumista vuosittain.

Arviointikertomuksen kohta 4.13 Sosiaali- ja terveystoimen organisaatiomuutoksen vaikutukset hallintoon

Tarkastuslautakunta toteaa, että koko kaupungin tasolla tulee määritellä hallinto käsitteenä ja selvittää sen osuus henkilöstöstä ja menoista.

Hallinnon käsitettä ei ole mahdollista määrittää siten, että hallintokustannukset voitaisiin laskea kiistattomasti oikein ja vertailukelpoisesti eri hallintokuntien kesken.

Laajimmillaan hallinnolla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla organisaation varsinaista tuotantotoimintaa ohjataan. Klassisen organisaatioteorian mukaan hallinnollisia tehtäviä ovat suunnittelu (ml. budjetointi), organisointi, henkilöstöhallinto, johtaminen ja koordinointi. Tämän ajattelun mukaan merkittävä osa kaikkien henkilöiden työstä on hallintoa, koska kaikki suunnittelevat ja arvioivat omaa työtään. Esimiesten työ voi olla kokonaisuudessaan hallintoa.

Suppeimmillaan hallinnolla voidaan tarkoittaa siihen erikoistuneen henkilöstön työpanosta. Tämän määritelmän mukaisesti laskettuihin hallinnon kustannuksiin vaikuttaa se, miten nämä tehtävät on kussakin yksikössä organisoitu.

Lisäksi kunnallisen demokratian ja lakisääteisten valitusmahdollisuuksien tuottama hallinnollinen työ jakaantuu epätasaisesti hallintokuntien kesken.

Hallinto- ja tukipalveluiden kustannustehokkuutta eli tuottavuutta on koko kaupungin tasolla pyritty parantamaan organisoimalla uudelleen tilaaja – tuottajamallin periaatteiden mukaisesti esimerkiksi taloushallintopalvelut ja tilahallintopalvelut.

Kaupungin hallinnon kehittämistradition mukaan virastot ja laitokset päättävät omalta osaltaan miten hallinto- ja tukipalvelut organisoidaan tarkoituksenmukaisimmin.

Organisaatiomuutoksia suunniteltaessa on aiempaa enemmän kiinnitetty huomiota muutosten vaikutusten seurantaan ja mittaamiseen, aivan kuten arviointikertomuksessa edellytetään. Esimerkiksi tilahallinnon organisaatiomuutosta valmistelleen työryhmän raportissa 31.10.2005 todetaan, että organisaatiomuutoksen toteuttamisen vaikutuksia selvitetään vuosina 2008 ja 2011 ja seurantaa varten kerätään seuraavia tietoja:

– Ylläpitokustannusten kehitys

– Asiakastyytyväisyyden kehitys

– Tilanhankinnan sujuvuus

– Kiinteistöjen teknisen arvon kehitys

– Työtyytyväisyyden kehitys

Arviointikertomuksen kohta 4.15 HUS:n laskutuksen asianmukaisuuden varmistaminen

Arviointikertomuksessa todetaan, että HUSin laskutusjärjestelmältä tulee vaatia läpinäkyvyyttä, jotta laskutuksen asianmukaisuus on varmistettavissa ja että laskutusjärjestelmän tulee tuottaa valvontakontrollien näkökulmasta tarvittavat tiedot. Nämä ovat kannatettavia tavoitteita. Laskutuksen asianmukaisuuden varmistamisessa pääpaino tulee kohdistaa järjestelmän eri osien kehittämiseen, niin kustannuslaskennan ja hinnoittelun oikeellisuuteen kuin tietojärjestelmien luotettavuuteen ja niihin sisällytettäviin erilaisista normaalista poikkeavista laskutustiedoista raportointiin tarkastuksien kohdentamiseksi. Varsinaiseen hoitotapahtumaan liittyvää tietojen kirjaamista potilastietojärjestelmiin ei ole jälkikäteen mahdollista tarkastaa kohtuullisin kustannuksin.

Laskutusjärjestelmän kehittäminen on otettu esille kaupungin ja HUS:n hohdon välisissä neuvotteluissa.

KJ Kaupunginhallitus päättänee antaa edellä esitetyn mukaisen lausunnon arviointikertomuksesta vuodelta 2006 tarkastuslautakunnalle.

Pöytäkirjanote lausunnoin tarkastuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Forsblom Kaija, erityissuunnittelija, puhelin 310 36281

LIITE

Arviointikertomus vuodelta 2006



Kokousaika	28.5.2007 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali