HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Satamalautakunnan puheenjohtajan Timo Jaatisen virkamatka Yhdysvaltoihin

Helsingin Veden toimitusjohtajan virkaan ottamisen vahvistaminen

Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalon rakennusrahastosuorituksen maksaminen

Helsingin hallinto-oikeuden päätökset kunnallisvalituksiin kaupunginvaltuuston päätöksestä 21.6.2006 § 183

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Vartiokylän tontin 45296/13 asemakaavan muuttaminen (nro 11617)

Vartiokylän tontin 45456/29 asemakaavan muuttaminen (nro 11619)

Vartiokylän tontin 45462/18 asemakaavan muuttaminen (nro 11618)

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Antinkatu 32 Osakeyhtiön poikkeamishakemuksesta

Kaupungin omistamien aravavuokratalojen neliövuokrajyvityksen muuttaminen uustuotantohankkeissa

Oy Teboil Ab:lle Koskelasta varatun huoltoasematontin varausajan jatkaminen

Lasten päiväkoti Pajalahden hankesuunnitelman hyväksyminen

Töölöntorin alapuolisen maanalaisen alueen varaaminen pysäköintilaitoksen suunnittelua ja taloudellista selvitystyötä varten Taka-Töölöstä

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Valtuutettu Maija Anttilan toivomusponsi: Budjetissa olevan henkilöstöstrategian toteuttamismäärärahan käyttäminen määräaikaisen henkilöstön vaikinaistamiseen

Valtuutettu Maija Anttilan toivomusponsi: Budjetissa olevan henkilöstöstrategian määrärahan käyttäminen raskaiden työyksiköiden henkilöstön palkitsemiseen

Valtuutettu Sanna Hellströmin toivomusponsi: Henkilöstömäärärahojen kohdentaminen

18.12.2006 ja 8.1.2007 pöydälle pantu asia
Kaupungin henkilöstöstrategian toteuttamiseen myönnetyn 5 miljoonan euron määrärahan käyttösuunnitelma

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Venäjä-Saksa merenalainen maakaasuputki Suomen talousvyöhykkeellä -ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Johtajahammaslääkärin virkaan ottaminen

Valtuutettu Ilkka Taipaleen kirje Malmin psykiatrisen avo-osaston toiminnasta

VARTIOKYLÄN TONTIN 45296/13 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11617)

Khs 2006-2525

45. kaupunginosan (Vartiokylän, Vartioharjun) korttelin nro 45296 tontin nro 13 asemakaavan muutosehdotus.

Kiviportintie 67

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (9.11.2006) mm., että tontin omistaja on pyytänyt 21.11.2005 asemakaavan muuttamista siten, että tehokkuusluku nostetaan e = 0.25:een.

Asemakaavatilanne Tontilla on voimassa vuonna 1994 vahvistettu asemakaava nro 10207. Tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO), tehokkuusluku e = 0.20 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Tontille saa kerrosalan lisäksi rakentaa autotalleja, -katoksia tai muita asuntojen ulkopuolisia tiloja, kuten varastotiloja enintään 30 k-m² asuntoa kohti, kuitenkin yhteensä enintään 25 % kerrosalasta. Asemakaavan mukaisesta tontin kokonaiskerrosalasta saa enintään 80 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Nykytilanne Tontti sijaitsee Vartioharjun pientaloalueella. Tontilla on 95 k-m²:n suuruinen asuinrakennus sekä talousrakennus. Tontin eteläosa on rakentamaton. Tontin länsipuolella on omakotitaloja ja itäpuolella puistoalue.

Asemakaavan muutosehdotus ja sen perustelut

Tontin käyttömahdollisuuksia ja asumisväljyyttä parannetaan rakennusoikeutta nostamalla.

Vartioharjun pientaloalueella noudatetaan kaavoitusperiaatetta, että tehokkuusluku voidaan nostaa luvusta e = 0.20 lukuun e = 0.25 edellyttäen, että ympäristönsuojelulliset syyt eivät ole esteenä.

Asemakaavan muutosehdotuksessa tontin tehokkuusluku on e = 0.25, mikä vastaa 368 k-m²:n rakennusoikeutta. Asemakaavamääräykset ovat Vartioharjun kaavaperiaatteiden mukaiset.

Tontti on edelleen erillispientalojen korttelialuetta (AO), mutta tehokkuusluku on e = 0.25. Tontille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja ‑katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.

Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin pinta-alan täyttä 400 m² kohti. Kuitenkin jos tontin pinta-ala on 600–799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa.

Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Tontin katujen ja puiston puoleisille rajoille on merkitty istutettavat alueen osat.

Tontin pinta-ala on 1 472 m² ja tehokkuuden e = 0.25 mukainen rakennusoikeus 368 k-m².

Vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta naapureiden tai ympäristön kannalta. Hakijan tarkoituksena on rakentaa tontin eteläosaan uudisrakennus. Tontin rakennusoikeus nousee 74 k-m².

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 22.9.2006) sekä asemakaavan muutosluonnos. Koska osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa oli virheellisesti sanottu tontin olevan rakentamaton, osallisille lähetettiin korjattu osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.9.2006. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta esitettiin yksi mielipide, jossa Puotila-seura ry. totesi hyväksyvänsä muutosehdotuksen.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 8.–22.12.2006, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2 b, 3, 6 ja 7 kohtien mukaan, milloin muutetaan rakennusoikeutta siten, että asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0.3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta, muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä, muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin ja tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 45. kaupunginosan korttelin nro 45296 tontin nro 13 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 9.11.2006 päivätyn piirustuksen nro 11617 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Asemakaavakartta nro 11617 (Vartiokylän tontti 45296/13)

VARTIOKYLÄN TONTIN 45456/29 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11619)

Khs 2006-1315

45. kaupunginosan (Vartiokylän, Vartioharjun) korttelin nro 45456 tontin nro 29 asemakaavan muutosehdotus.

Viikingintie 6

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (9.11.2006) mm., että tontin omistaja on pyytänyt 17.5.2006 asemakaavan muuttamista siten, että tehokkuusluku nostetaan e = 0.25:een.

Asemakaavatilanne Tontilla on voimassa vuonna 1981 vahvistettu asemakaava nro 8145. Tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO), tehokkuusluku e = 0.20 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Tontille saa kerrosalan lisäksi rakentaa autosuojia sekä muita asuntojen ulkopuolisia, asumista palvelevia tiloja, kuten varasto-, huolto- ja askartelutiloja yhteensä enintään 25 k‑m² asuntoa kohti, kuitenkin enintään 50 k-m². Kokonaiskerrosalasta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Nykytilanne Tontti sijaitsee Vartioharjun pientaloalueella. Tontti rajoittuu luoteispuoleltaan Liikkalanpuistoon. Tontilla on 128 k-m²:n suuruinen asuinrakennus. Tontin vieressä on omakotitaloja.

Asemakaavan muutosehdotus ja sen perustelut

Tontin käyttömahdollisuuksia ja asumisväljyyttä parannetaan rakennusoikeutta nostamalla.

Asemakaavan muutosehdotuksessa tontin tehokkuusluku on e = 0.25, mikä vastaa 385 k-m²:n rakennusoikeutta. Tontin pohjoisosasta on poistettu puustoa koskeva asemakaavamerkintä. Asemakaavamääräykset ovat Vartioharjun kaavaperiaatteiden mukaiset.

Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin pinta-alan täyttä 400 m² kohti. Kuitenkin jos tontin pinta-ala on 600–799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa.

Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Viikingintien varteen on merkitty alueen osa, jolla on oltava puita ja pensaita.

Tontin pinta-ala on 1 538 m² ja tehokkuuden e = 0.25 mukainen rakennusoikeus 385 k-m².

Vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta naapureiden tai ympäristön kannalta. Tontille on tarkoitus rakentaa uudisrakennus. Tontin rakennusoikeus nousee 77 k-m².

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Tontin 45456/28 omistaja ilmoitti hyväksyvänsä muutoksen, kunhan ei rakenneta 4:ää m lähemmäksi heidän tonttinsa rajaa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Vartioharjun kaavamuutoksissa noudatetaan yhtenäisiä kaavamuutosperiaatteita, joiden mukaan asuinrakennusten vähimmäisetäisyys naapuritontin rajasta on 4 m. Autotallin tai autokatoksen ja talousrakennuksen vähimmäisetäisyys naapuritontin rajasta on 2 m. Nämä samat etäisyysmääräykset ovat myös voimassa olevassa asemakaavassa.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 8.–22.12.2006, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Nähtäville asettamisesta on annettu kirjallinen tieto sellaiselle maan omistajalle, jonka kotikunta on toisella paikkakunnalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 45. kaupunginosan korttelin nro 45456 tontin nro 29 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 9.11.2006 päivätyn piirustuksen nro 11619 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Asemakaavakartta nro 11619 (Vartiokylän tontti 45456/29)

VARTIOKYLÄN TONTIN 45462/18 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11618)

Khs 2006-2521

45. kaupunginosan (Vartiokylän, Vartioharjun) korttelin nro 45462 tontin nro 18 asemakaavan muutosehdotus.

Nissaksentie 10

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (9.11.2006) mm., että tontin omistaja on pyytänyt 6.6.2006 asemakaavan muuttamista siten, että tehokkuusluku nostetaan e = 0.25:een.

Nykytilanne Tontti sijaitsee Vartioharjun pientaloalueella. Tontilla on kaksi vuonna 1990 rakennettua asuinrakennusta sekä autokatos. Tontin vieressä on omakotitaloja.

Asemakaavan muutosehdotus ja sen perustelut

Tontin käyttömahdollisuuksia ja asumisväljyyttä parannetaan rakennusoikeutta nostamalla.

Vartioharjun pientaloalueella noudatetaan kaavoitusperiaatetta, että tehokkuusluku voidaan nostaa luvusta e =0.20 lukuun e = 0.25 edellyttäen, etteivät ympäristönsuojelulliset syyt ole esteenä.

Asemakaavan muutosehdotuksessa tontin tehokkuusluku on e = 0.25, mikä vastaa 410 k-m²:n rakennusoikeutta. Asemakaavamääräykset ovat Vartioharjun kaavaperiaatteiden mukaiset.

Tontti on edelleen erillispientalojen korttelialuetta (AO), mutta tehokkuusluku on e = 0.25. Tontille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja -katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.

Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin pinta-alan täyttä 400 m² kohti. Kuitenkin jos tontin pinta-ala on 600–799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa.

Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Tontin pinta-ala on 1 638 m² ja tehokkuuden e = 0.25 mukainen rakennusoikeus 410 k-m².

Vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta naapureiden tai ympäristön kannalta. Nykyisiä asuntoja on tarkoitus laajentaa. Tontin rakennusoikeus nousee 82 k-m².

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 8.9.2006) sekä asemakaavan muutosluonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta esitettiin kaksi mielipidettä. Puotila-seura ry toteaa hyväksyvänsä muutoksen. Vartio- ja Mellunkylän kiinteistöyhdistys ry:llä ei ole huomauttamista asemakaavan muutokseen.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 45. kaupunginosan korttelin nro 45462 tontin nro 18 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 9.11.2006 päivätyn piirustuksen nro 11618 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Asemakaavakartta nro 11618 (Vartiokylän tontti 45462/18)

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE ANTINKATU 32 OSAKEYHTIÖN POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2006-2398

Antinkatu 32 Osakeyhtiö pyytää (25.4.2006) poikkeamislupaa Kampin korttelin nro 77 tontille nro 23 (Lönnrotinkatu 32) toimisto- ja pienteollisuuskiinteistön muuttamiseen osittain asuinkäyttöön niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (3.11.2006), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 25.10.1982 vahvistettu asemakaava nro 8501, jossa on ns. kaksitasomääräykset. Asemakaavan mukaan tontti kuuluu asuinkerrostalojen korttelialueeseen (Ak). Tontin rakennusoikeus on 2 895 k-m². Kadunvarsirakennuksessa saa olla liike-, toimisto-, sosiaalisia palvelu- tai näihin verrattavia tiloja ensimmäisessä maanpäällisessä kerroksessa, mikäli yhteys kuhunkin tällaiseen järjestetään suoraan kadulta. Suurin sallittu kerroslukumäärä on viisi. Tontille on sijoitettava vähintään ja saadaan sijoittaa enintään seuraavat autopaikkamäärät: 1 autopaikka 120 m² asuntokerrosalaa kohden, 1 autopaikka 150 m² asiakaspalvelukerrosalaa kohden ja 1 autopaikka 350 m² toimistokerrosalaa kohden. Autonsäilytyspaikat on sijoitettava maan alle siten, että vähintään 1/3 tontin pinta-alasta jää rakentamattomaksi maanvaraiseksi alueeksi. Pihalle ei saa sijoittaa autopaikkaa huoltoajoneuvoa varten tarvittavaa paikkaa lukuun ottamatta. Piha-ala on istutettava ja varustettava leikki- ja ulko-oleskelutilaksi. Rakentamattomalle tontinosalle on istutettava puita ja pensaita.

Tontilla on alun perin vuonna 1890 rakennettu asuinkerrostalo, joka tuhoutui julkisivua lukuun ottamatta talvisodan pommituksissa. Nykyisen asun on suunnitellut arkkitehti Sven Kuhlefelt (v. 1941). Hänen suunnittelemansa on myös piharakennus (v. 1929). Kantakaupungin rakennussuojeluinventaariossa rakennus on luokiteltu 1. luokkaan historiallisten arvojensa vuoksi.

Hakijan tarkoituksena on muuttaa suurin osa rakennuksen nykyisistä toimisto- ja pienteollisuustiloista asunnoiksi. Osa toimistotiloista sekä katutason kokoontumis- ja näyttelytiloista jää ennalleen. Muutoksen yhteydessä puretaan takimmaisen pihan autotallit ja niiden tilalle rakennetaan oleskelu- ja leikkipaikka. Yläkellariin rakennettavaan autotalliin tulee 22 autopaikkaa. Ajoyhteys sinne puhkaistaan julkisivun kahden ikkunan tilalle tehtävästä aukosta. Alakellariin tehdään asuntojen yhteistilat (kerho ja ulkoiluvälinevarasto) sekä irtaimistovarastot. Jätehuone ja lastenvaunuvarasto rakennetaan pihasiipeen. Hissit vaihdetaan uusiin.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että asunnoiksi muutettava kerrosalamäärä (4 368 k-m²) ylittää huomattavissa määrin tontin rakennusoikeuden. Rekisteritietojen mukainen rakennettu kokonaiskerrosala on 8 385 k-m², mikä vastaa tonttitehokkuutta e = 4,64.

Suunnittelija on lausunnon valmistelun yhteydessä pyynnöstä täydentänyt lupa-asiakirjoja pihasuunnitelmalla sekä selvityksellä asuntojen käyttöön tulevista varastoista ja yhteistiloista.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (24.8.2006). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto pitää rakennuksen palauttamista pääosin asuinkäyttöön kannatettavana sekä rakennuksen käytön, rakennussuojelun että kantakaupungin asuntokannan lisäämisen suhteen.

Poikkeamisen erityinen syy on rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta ehdolla, että suunnitelmassa esitetyt asukkaiden yhteis- ja oleskelutilat sekä autopaikat rakennetaan, ja että luvattomat autopaikat pihamaalta poistetaan.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä Antinkatu 32 Osakeyhtiölle haettuun toimenpiteeseen 4. kaupunginosan korttelin nro 77 tontille nro 23 ehdolla, että suunnitelmassa esitetyt asukkaiden yhteis- ja oleskelutilat sekä autopaikat rakennetaan, ja että luvattomat autopaikat pihamaalta poistetaan.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Kampin tontti 77/23)
	Liite 2	Ote asemakaavasta
	Liite 3	Julkisivupiirustuksia

KAUPUNGIN OMISTAMIEN ARAVAVUOKRATALOJEN NELIÖVUOKRAJYVITYKSEN MUUTTAMINEN UUSTUOTANTOHANKKEISSA

Khs 2004-276

Kaj toteaa, että Kvsto hyväksyessään 10.12.2003 asunto-ohjelman 2004–2008 päätti kaupungin omistamien aravavuokra-asuntojen vuokrien jyvityksestä uustuotantokohteissa toimenpiteen nro 9 yhteydessä mm. seuraavaa:

”Lapsiperheiden asumiskustannusten kohtuullistamiseksi muutetaan kaupungin omistamien aravavuokratalojen neliövuokrajyvitystä uustuotantohankkeissa vastaamaan vuokra-asunnoissa yleisesti käytettyä jyvitystä siten, että neliövuokra alenee nykyistä jyrkemmin asunnon koon kasvaessa.”

Khs kehotti 26.1.2004 asunto-ohjelman täytäntöönpanopäätöksessä asuntolautakuntaa tekemään 31.3.2004 mennessä esityksen siitä, miten asunto-ohjelman toimenpiteen nro 9 mukaisesti kaupungin omistamien aravavuokratalojen neliövuokrajyvitystä uustuotantohankkeissa muutetaan vastaamaan vuokra-asunnoissa yleisesti käytettyä jyvitystä.

Lisäksi Kvsto päätti selvitystehtävään nro 6 liittyen, että lapsiperheiden asumiskustannusten kohtuullistamiseksi ja eriperusteisuudesta mahdollisesti aiheutuvien epäkohtien lieventämiseksi selvitetään jyvitysperusteiden muuttamismahdollisuuksia myös vanhassa vuokra-asuntokannassa. Khs kehotti täytäntöönpanopäätöksessä asuntolautakuntaa antamaan asiasta selvityksen 31.12.2004 mennessä.

Asuntolautakunta antoi 23.3.2004 lausunnon kaupungin omistamien aravavuokra-asuntojen neliövuokrajyvityksen muuttamisesta uustuotantohankkeissa ja 14.12.2004 lausunnon kaupungin omistamien aravavuokrakohteiden neliövuokrajyvityksen muuttamisesta vanhassa asuntokannassa.

./. Asuntolautakunnan lausunnot ovat esityslistan tämän asian liitteinä 1 ja 2.

Lausunnoissa todetaan mm., että jyvitysjärjestelmä on syytä ottaa käyttöön samanaikaisesti sekä uustuotannossa että vanhassa kannassa. Jyvityksen käyttöönotto pelkästään uustuotannossa aiheuttaisi sekaannusta kaupungin aravavuokra-asuntokannassa, koska syntyisi epäsuhta uuden, valmistuvan asuntokannan ja vanhan asuntokannan välillä. Uustuotannon suuret perheasunnot olisivat edullisempia kuin vanhan kannan periaatteessa samanlaiset asunnot. Lisäksi kiinteistöyhtiöissä käytössä oleva vuokrantasausjärjestelmä asettaa omat reunaehtonsa uudistuksen toteuttamiselle.

Khs käsitteli 8.11.2004 esitystä kaupungin omistamien aravavuokra-asuntojen jyvityksen muuttamiseksi kaupungin omistamien aravavuokra-asuntojen uustuotannossa. Khn 15.11.2004 pidetyn kokouksen esityslistalta asia poistettiin lisäselvitysten hankkimiseksi.

Asiasta pyydettiin lausunnot asuntolautakunnalta, Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöiden vuokralaisneuvottelukunnalta ja Vuokralaisten keskusliitto ry:ltä.

Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöiden vuokralaisneuvottelukunnan 4.1.2005 antamassaan lausunnossa todetaan, että kustannuspohjaisen jyvityksen tarkistus olisi periaatteessa oikeudenmukainen vaihtoehto, joskin sen toteuttaminen vanhassa kannassa on vaikeaa, ellei mahdotonta. Neuvottelukunnan mielestä kaupungin tulee tehdä omia, Helsingin oloihin sovellettuja selvityksiä rinnan asuntorahaston selvityksen kanssa ja ottaa kantaa jyvitykseen vasta Valtion asuntorahaston selvityksen valmistuttua.

./. Lausunto on esityslistan liitteenä 3.

Vuokralaisten keskusliiton 25.1.2005 antamassa lausunnossa todetaan, että vuokrien korkeuteen on puututtava muilla keinoilla kuin jyvityksellä. Vastuun kohtuuhintaisista vuokramarkkinoista pitää olla Valtioneuvostolla ja Valtion asuntorahastolla. Lisäksi lausunnossa todetaan, että on tärkeää, että myös Helsingin kaupunki osaltaan Valtion asuntorahaston ohella vaikuttaa asuntojen pääoma- ja käyttökustannuksiin. Vuokralaisten keskusliiton mielestä isojen asuntojen osalta olisi tutkittava asunnonjaon toimivuutta.

./. Lausunto on esityslistan liitteenä 4.

Lisäksi asiasta ovat antaneet lausuntonsa Vuosaaren kiinteistöt Oy:n vuokralaistoimikunta, Roihuvuoren Kiinteistöt Oy:n vuokralaistoimikunta, Pohjois-Haagan kiinteistöt Oy:n vuokralaistoimikunta sekä Helsingin kaupungin vuokra-asukkaiden yhdistys ry.

./. Lausunnot ovat esityslistan liitteinä 5 – 8.

Kaj pitää tarkoituksenmukaisena, että ara-vuokra-asuntojen uudistettu jyvitys otettaisiin käyttöön uustuotantokohteissa heti ja vaiheittain vanhassa asuntokannassa. Ara-vuokra-asunnoilla tarkoitetaan sekä valtion lainalla että korkotuella rahoitettuja vuokra-asuntoja. Tavoitteena on jyvityksen kautta saada kaupungin suurten, lapsiperheille soveltuvien ara-asuntojen vuokrat kilpailukykyisiksi markkinavuokrien kanssa ja näin lisätä isojen asuntojen kysyntää. Asukasrakenteen monipuolistamiseksi ja segregaation ehkäisemiseksi on myös tärkeää saada suuriin perheasuntoihin itse vuokransa maksavia vuokralaisia.

Ara-vuokra-asuntojen kysyntä

Pääkaupunkiseudulla asunnontarve ylittää selvästi tarjonnan. Tästä on seurauksena kalliit asuntojen hinnat ja vuokrat sekä johtaa pitkät työmatkat, kun asunto saattaa löytyä varsin kaukaa. Omistusasunnon hankinta on tullut monelle kotitaloudelle realistiseksi vaihtoehdoksi laina-aikojen pidentymisen ja korkotason alenemisen myötä. Samalla ara-vuokra-asuntojen kilpailukyky on heikentynyt, varsinkin perheasuntojen kohdalla.

Tavallisella palkansaajalla tai perheellä, jossa molemmat puolisot käyvät töissä, erittäin suuri osa tuloista kuluu asumismenoihin. Asumisolosuhteiden parantaminen elämäntilanteen muuttuessa on Helsingissä taloudellisista syistä erittäin vaikeaa, koska yhteiskunnan tukea saavat vain tietyt kriteerit täyttävät ruokakunnat. Yhtenä syynä tämän suuntaiseen kehitykseen ovat olleet ara-tuotannon ehdot, joiden takia vuokrataso on muodostunut liian korkeaksi tavallisille palkansaajille, erityisesti perheille. Nykyään tulorajat eivät yleensä ole esteenä asunnon saamiselle. Uusia, korotettuja tulorajoja on voitu soveltaa 1.10.2006 alkaen.

Helsingissä vuokra-asunnon hakijoista 85 % hakee pienasuntoa. Perheasuntojen kysyntä on huomattavasti vähäisempää ja alueellisesti eriytynyttä. Joillakin alueilla perheasuntojen kysyntä on vähentynyt siinä määrin, että asuntojen markkinointia on jouduttu tehostamaan.

Helsingin kaupungin vuokra-asunnon hakijat hakijatalouden koon mukaan lokakuussa 2006:

Hakijatalouden koko	hakijoita	%
1	9 268	64
2	2 898	20
3	1 252	8
4	687	5
5	277	2
6+	189	1
yhteensä	14 571	100

Asumistuki

Valtioneuvosto vahvisti 20.8.2004 vuoden 2005 alusta voimaan tulleen asumistukilain muutoksen, jonka mukaan yleinen asumistuki tarkistetaan, jos tulot nousevat vähintään 300 euroa kuukaudessa. Asumistuen uudistuksen merkitys on vähäinen, eikä sillä ole merkitystä vuokra-asunnoissa asuvien asumismenoihin.

Valtioneuvoston 30.11.2006 antaman asetuksen mukaisina enimmäisasumismenoina asumistuen suuruutta määrättäessä otetaan 1.1.2007 alkaen huomioon Helsingissä vuonna 1996 tai sitä myöhemmin valmistuneissa tai peruskorjatuissa asunnon iän, koon ja varustetason mukaan seuraavat euromäärät neliömetriä kohden kuukaudessa:

Asunnon koko m²	Asunnon valmistumis-, peruskorjaus- tai perusparannusvuosi 1996 –
– 25,9	13,22
26 – 30,9	12,38
31 – 35,9	11,54
36 – 45,9	11,05
46 – 60,9	10,75
61 – 80,9,9	10,31
81 --	10,23

Asumistukeen hyväksyttävät enimmäistulorajat eivät aiheuta ongelmia jyvityksen käyttöönotolle, eivätkä siten lisää esim. toimeentulotuen menoja.

Valtion asuntorahaston suosittamat jyvitykset

Jyvityksen avulla määritellään huoneiston osuus kohteen rakennuskustannuksista ja asumisaikaisista menoista sekä huoneistojen vuokrien keskinäinen jakosuhde. Vuokrataloissa pääoma- ja hoitomenot jaetaan huoneistoille jyvitettyjen huoneistoalojen suhteessa. Jyvityksen laatii rakennuttaja arkkitehdin laatiman huoneistoluettelon ja pohjapiirrosten perusteella.

Valtion asuntorahasto antoi 30.11.2005 suosituksen vuokratalon omistajille ja asukkaille jyvityksen muuttamiseen vanhassa vuokra-asuntokannassa ja jyvityksen käyttöönottamiseen uudessa asuntokannassa.

Suosituksen mukaan jyvityksen muuttaminen voi tapahtua muuttamalla eri huoneistotyyppien vuokrakertymän tavoitetta vuokranmääritysyksikössä. Ensin määritellään omakustannusperiaatteen mukaisesti lainoitusyksikön tai vuokranmääritysyksikön keskivuokra. Tämän jälkeen lisätään pienasuntojen vuokrakertymätavoitteen osuutta vuokranmääritysyksikön kokonaiskertymätavoitteesta. Vastaavasti vähennetään suurimpien asuntojen vuokranmääritysyksikön kokonaisvuokrakertymätavoite ja keskivuokrat säilyvät entisen suuruisina. Muutokset voivat olla erilaiset huoneistotyyppijakauman mukaisesti mm. kerrostaloille, luhtitaloille ja rivitaloille.

Asuntorahasto suosittaa, että jyvityksen muutos toteutetaan yhdellä kertaa saman omistajan asuntokannassa useammalle vuodelle jaksotettuna. Muutosta toteutettaessa tulee pyrkiä kaikissa huoneistotyypeissä vapaita markkinoita kohtuullisempaan vuokratasoon. Jyvityksen muutoksesta ja vuokran määräytymisen perusteista on sovittava asukkaiden kanssa. Muutoksista on aina syytä käydä laaja ja seikkaperäinen keskustelu ja käsitellä asiaa yhteishallintolain mukaisessa menettelyssä.

Valtio on myös aikaisemmin ohjeistanut aravavuokra-asuntojen jyvittämistä. Nämä ohjeet eivät ole enää voimassa, mutta Helsingin kaupungin vuokra-asuntojen vuokrien määrittämisessä on sovellettu näitä jyvitysperiaatteita: Huoneistoille on määritelty pisteluku käyttämällä asuinpinta-alan mukaan määräytyvää pinta-alakerrointa. Näin saatuihin pistelukuihin tehdään kerros- ja varustetasokorjaukset. Kerroskorjauksella korkeammalla asuvien pistemäärää lisätään kerroksittain 1 %:lla ja alimmissa kerroksissa asuvien pistemäärää vähennetään vastaavasti.

Markkinajyvitys

Vuokra-asunnoissa käytetään omistajasta riippuen erilaisia jyvitysjärjestelmiä. Vapailla vuokra-asuntomarkkinoilla vuokrat määräytyvät yleisesti pelkästään kysynnän ja tarjonnan perusteella. Helsingissä kysynnästä johtuen pienten asuntojen neliövuokrat ovat vapailla markkinoilla huomattavan korkeat verrattuina suurempiin perheasuntoihin.

Keskimääräiset neliövuokrat/kk Helsingissä huhti-kesäkuussa 2006 olivat 10,63 euroa/m²/kk (lähde: Tilastokeskus, vuokratilasto).

Keskimääräisiä vuokria tarkastellessa havaitaan, että ara-vuokra-asuntokannassa pienasunnon ja suuremman perheasunnon neliövuokran ero on 0,38 euroa kun vastaava ero vapailla markkinoilla on 3,87 euroa. Aratuotannossa käytetyn ”loivan” jyvitysjärjestelmän vuoksi vapaarahoitteisten perheasuntojen vuokrataso lähestyy vastaavien aravuokra-asuntojen tasoa. Vapaarahoitteiset pienasunnot ovat keskimäärin 6,18 euroa kalliimpia neliöitä kohden. Kaupungin pienten ara-vuokra-asuntojen vuokrat ovat hyvin edullisia markkinatasoon verrattuna. Se näkyy myös asuntojen kysynnässä. Ero on viime vuosina kasvanut.

Jyvityksen käyttöönotto vanhassa asuntokannassa

Vanhassa ara-vuokra-asuntokannassa jyvitys olisi tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön perusparantamisen yhteydessä. Toteutus tulisi tehdä kiinteistöyhtiökohtaisesti yhteishallintolain edellyttämässä yhteistyössä vuokralaisten kanssa. Yhtiökohtaisessa jyvityksessä voidaan ottaa parhaiten huomioon kunkin alueen erityispiirteet, jyvitettävien asuntojen varustetaso, asuntojen markkinavuokra-arvo ja muut vastaavat tekijät ja räätälöidä jyvitys siten, että asuntojen tyhjillään ololta vältytään. Aluekohtaisten vuokratilastojen perusteella voidaan päätellä, ettei mikään käytettävissä oleva jyvityspisteitys sellaisenaan tuota kaikilla Helsingin alueilla ja kaikissa vuokrataloissa tavoiteltua asuntojen käytettävyyteen tähtäävää lopputulosta.

Jyvitystä tehtäessä on otettava huomioon kaupungin vuokra-asunnoissa voimassa olevat vuokrasopimukset. Useimmissa sopimuksissa on mainittu huoneiston vuokran määrityksen perusteena oleva jyvitetty pinta-ala ja huoneiston todellinen pinta-ala, vuokran määrä sopimuksen tekohetkellä ja vuokrantarkistusperusteet.

Yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden perusteella vuokranantaja ei voi muuttaa yksipuolisesti vuokralaisen kanssa tekemiään vuokrasopimuksen sopimusehtoja, ei varsinkaan vuokraa ja vuokran määräytymistä koskevia sopimusehtoja. Sopimusehtoja voidaan muuttaa vain vuokralaisen kanssa yhdessä sopimalla tai kun vuokra-asunnon vapautuessa tehdään uuden vuokralaisen kanssa kokonaan uusi vuokrasopimus.

Kaupungin vuokrataloja peruskorjataan enenevässä määrin. Peruskorjausten yhteydessä voitaisiin irtisanoa vuokrasopimukset ja tehdä uudet sopimukset uusin ehdoin vuokralaisten kanssa. Perusteena olisi se, että sekä uustuotannossa että peruskorjauksessa kustannukset pienasunnon asuinneliömetriä kohden ovat selvästi korkeammat kuin suurissa asunnoissa. Uudet vuokrasopimukset tulisi laatia siten, että vuokrakertymää voidaan muuttaa eri huoneistotyypeissä joustavasti jatkossakin esimerkiksi Valtion asuntorahaston 30.11.2006 ehdottamalla tavalla.

Asuntorahaston suosituksen mukainen jyvityksen muuttaminen yhdellä kertaa koko vanhassa asuntokannassa useammalle vuodelle jaksotettunakin on Helsingin olosuhteissa vaikea toteuttaa mm. siksi, että asuntokanta on niin suuri (n. 43 000 asuntoa) ja koskee siten erittäin suurta väestönosaa.

Maankäytön ja asumisen toteutusohjelma eli nk. MA-ohjelma vuosille 2008 – 2017 on valmisteilla. Ohjelma tuodaan Kvston käsittelyyn syksyllä 2007. Khn 24.4.2006 tekemän päätöksen mukaisesti MA-ohjelma laaditaan valtuustokausittain. Seuraavan, vuosien 2011 - 2021 MA-ohjelman valmistelu aloitetaan vuonna 2009. Tähän mennessä on saatu riittävästi kokemuksia jyvityksen käyttöstä vanhassa ara-vuokra-asuntokannassa ja Khlle voidaan tuoda selvitys jyvityksen vaikutuksista ara-vuokra-asumiseen ja mahdollisuudesta laajentaa jyvitys koskemaan koko ara-vuokra-asuntokantaa.

Tavoitteet uudelle jyvitysjärjestelmälle

Uuden jyvityksen käyttöönoton tavoitteena on asunto-ohjelman mukaan ara-vuokratalojen neliövuokrajyvityksen muuttaminen vastaamaan paremmin vuokra-asunnoissa markkinoilla yleisesti käytettyä jyvitystä. Muutoksen yhtenä tavoitteena on ohjata asukkaiden hakeutumista nykyistä suurempiin huoneistoihin, joiden kysyntä on pienasuntoja vähäisempää.

Jyvitysjärjestelmän tulee vastata vuokra-asunnoissa yleisesti käytettyä jyvitystä siten, että neliövuokra alenee nykyistä jyrkemmin asunnon koon kasvaessa. Jyvityksen laskenta- ja soveltamisperusteiden tulee olla yksiselitteiset ja selkeät.

Jyvityksessä on perusteltua soveltaa nykyistä parempaa kustannusvastaavuutta. Tehdyt laskelmat osoittavat, että nykyistä jyvitystä tulisi korjata +10…–5 % jyrkemmäksi, jotta keskimääräinen kustannusvastaavuus toteutuisi. Siten saataisiin sen suuntaisia hyötyjä, mitä uudella jyvitysjärjestelmällä on asunto-ohjelmassa haettu. Muutokset eivät toisaalta ole niin suuria, että vanhan ja uuden kannan asukkaiden tilannetta merkittävästi muutettaisiin. Kustannusperusteisen jyvityksen rinnalle tulisi ottaa käyttöön harkinnanvarainen markkinakorjaus hankekohtaisesti. Jyvitystä tulisi lisäksi korjata huoneistokohtaisella korjauskertoimella, jonka avulla huomioidaan kerroksen, poikkeavan laatuominaisuuden tai mm. huonomman sijainnin aiheuttamat vaikutukset huoneistoihin.

Uusi jyvitys tulisi ottaa uusissa ara-vuokrakohteissa käyttöön siten, että alkuvaiheessa jyvitettyjen vuokrien käyttäytymistä seurattaisiin hankkeittain, jotta voidaan poistaa mahdolliset epätoivottavat muutokset tai liian suuret poikkeamat. Luontevinta on, että asuntotuotantotoimisto, joka on tähänkin asti määritellyt uusien aravavuokrakohteiden jyvitykset, määrittelee myös uudet jyvitykset.

Kaupungin vanhojen ara-vuokra-asuntojen vuokranmäärityksessä sovelletaan asteittain uutta jyvitysjärjestelmää edellä esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Vanhojen ara-vuokra-asuntojen vuokrien jyvittämisestä peruskorjausten yhteydessä huolehtii kiinteistövirasto. Jyvityksen muutoksista ja vuokran määräytymisen perusteista on sovittava asukkaiden kanssa ja asia on käsiteltävä yhteishallintolain mukaisessa menettelyssä.

Tiukkoja jyvitystaulukoita ei ole tässä vaiheessa syytä laatia. Asuntojen neliövuokrien tulisi pysyä sellaisella tasolla, etteivät ne ylitä asumistuen myöntämisen perusteena olevia enimmäisvuokria minkään huoneistotyypin osalta.

Uudet vuokrasopimukset tulee laatia joustaviksi siten, että huoneistotyyppien vuokrakertymän muuttaminen jatkossa ei edellytä sopimusten irtisanomista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että ara-vuokratalojen vuokrien jyvitysperusteita muutetaan kaupungin omistamissa ara-vuokrakohteissa lapsiperheitä suosivaksi siten, että se keventää asumiskustannuspaineita suurissa asunnoissa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että vanhassa ara-vuokra-asuntokannassa jyvitys otettaan käyttöön vaiheittain peruskorjausten yhteydessä.

Vielä kaupunginhallitus päättänee, että vuonna 2009 kaupunginhallitukselle tuodaan selvitys jyvityksen vaikutuksista vanhassa ara-vuokra-asuntokannassa sekä mahdollisuudesta laajentaa jyvitys koskemaan koko vanhaa ara-vuokra-asuntokantaa vuosille 2011 -2021 laadittavan MA-ohjelman valmistelun yhteydessä.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee, että jyvityksen lähtökohtana käytetään esityslistan liitteenä nro 1 olevan asuntolautakunnan 23.3.2004 antaman lausunnon mukaisia jyvitysperiaatteita siten, että jyvitys perustuu hankkeen kustannuksiin ja, että jyvityksessä käytetään harkinnanvaraista markkinakorjausta hankekohtaisesti sekä huoneistokohtaisia korjauskertoimia.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta ja liitteestä nro 1 asuntolautakunnalle, asuntotuotantotoimikunnalle, kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikölle (joka toimittaa päätöksen tiedoksi kaupungin kiinteistöyhtiöille), talous- ja suunnittelukeskukselle sekä kiinteistöyhtiöiden vuokralaisneuvottelukunnalle ja Vuokralaisten keskusliitolle.

Lisätiedot:
Mäkinen Kirsi, suunnittelupäällikkö, puhelin 169 3928
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Asuntolautakunnan lausunto 23.3.2004
	Liite 2	Asuntolautakunnan lausunto 14.12.2004 kaupungin omistamien aravavuokratalojen neliövuokrajyvityksen muuttamisesta vanhassa asuntokannassa
	Liite 3	Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöiden vuokralaisneuvottelukunnan lausunto 17.1.2005
	Liite 4	Vuokralaisten Keskusliitto ry:n lausunto 25.1.2005
	Liite 5	Vuosaaren Kiinteistöt Oy:n vuokralaistoimikunnan lausunto 11.1.2005
	Liite 6	Roihuvuoren Kiinteistöt Oy:n vuokralaistoimikunnan lausunto 13.1.2005
	Liite 7	Pohjois-Haagan Kiinteistöt Oy:n vuokralaistoimikunnan lausunto 25.1.2005
	Liite 8	Helsingin kaupungin vuokra-asukkaiden yhdistys ry:n kannanotto 4.1.2005 kaupungin omistamien aravavuokratalojen neliövuokrajyvityksen uudistamiseen
	Liite 9	Valtion asuntorahaston suositus jyvityksen muuttamisesta ja käyttöönottamisesta

OY TEBOIL AB:LLE KOSKELASTA VARATUN HUOLTOASEMATONTIN VARAUSAJAN JATKAMINEN

Khs 2006-2758

Kiinteistölautakunta toteaa (5.12.2006) seuraavaa:

Varaus Kiinteistölautakunta varasi 10.6.2003 yhtiölle Koskelasta korttelin nro 26994 suunnitellun tontin nro 1 miehitetyn liikenneaseman suunnittelua varten enintään 31.12.2006 saakka.

Hankkeen tausta Kiinteistölautakunta päätti 7.12.1993 irtisanoa Oy Teboil Ab:lle Käpy-läntien ja Koskelantien kulmassa vuokratun huoltamoalueen vuokrasopimuksen, sillä vuokra-alue kuului niin sanotun Koskelan kolmion asuinkortteleihin. Samalla lautakunta kehotti kiinteistövirastoa yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa etsimään asemalle korvaavan sijoituspaikan.

Kaavoitusosasto esitti tuolloin uudeksi sijoituspaikaksi nyt puheena olevaa aluetta, joka on otettu tiealueeksi 29.6.1976 päättyneessä tie-toimituksessa. Uudenmaan tiepiiri kuitenkin ilmoitti 14.3.1994, ettei se hyväksy huoltoaseman sijoittamista tiealueelle, jolloin hanke esitetyssä paikassa tuolloin raukesi.

Sittemmin kaupunkisuunnitteluvirasto esitti huoltoaseman sijoittamista Kumpulan tontille nro 24965/1 (niin sanottu Kumpulan kiila). Khs varasi 26.8.1996 sanotun tontin Oy Teboil Ab:lle moottoripolttoaineiden jakeluasemaa varten 31.12.1997 saakka muun muassa edellyttäen, että hankkeelle saadaan tarvittava poikkeuslupa. Tässäkin sijoituspaikassa asemakaavan käsittely keskeytettiin alueen asukkaiden vastustettua hanketta.

Khs päätti kuitenkin 8.9.1997 kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa uudelleen selvittämään huoltoaseman sijoittamista Lahdenväylän ja Koskelantien risteykseen.

Tielaitoksen keskushallinto myönsi 22.1.1999 suunnitteluluvan, jonka perusteella asemakaavan ja asemakaavan muutoksen pohjana oleva tiesuunnitelma on laadittu.

Asemakaavatiedot Kvsto hyväksyi 29.1.2003 alueelle valmistellun asema-kaavan ja asemakaavan muutoksen (nro 11070). Asemakaava tuli lainvoimaiseksi 14.3.2003. Asemakaavassa Koskelantien, uuden Katarina Stenbockin kadun ja Lahdenväylän rajaamalle alueelle on merkitty huoltoasematontti nro 26994/1. Tontin rakennusoikeus on 1 000 k-m² ja pinta-ala 5 176 m². Samassa korttelissa on myös kaksi KT-tonttia (8 450 k-m² ja 16 650 k-m²).

Asemakaavamääräysten mukaan huoltoasema on suunniteltava kaupunkikuvallisesti korkeatasoisesti. Rakennusmassa on rampin suuntaan kaksikerroksinen. Huoltoaseman osittain rinteeseen upotettu piha ja rakennus toimivat päätteenä terassoidulle puistovyöhykkeelle. Pää-asiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää terästä ja lasia.

Noin kolmasosa huoltoaseman piha-alueesta sijaitsee viherkannen alla, jonne sijoitetaan kaikki huoltoaseman pysäköintipaikat sekä mahdollisesti korjauspiste ja pesulinja.

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen raportin 5/2001 ("Kartoitus mahdollisesti saastuneista maa-alueista Helsingissä") mukaan alueella ei ole ollut maaperää saastuttanutta toimintaa.

Lahdentien liittymä Korttelialueen rakentaminen edellyttää Lahdentien uusien ramppijärjestelyjen ja sen jälkeen vielä Katarina Stenbockin kadun rakentamista. Kaupungin osuus ramppimuutosten kustannuksista on toteutettavan vaihtoehdon laajuudesta riippuen 5,5 - 6,5 miljoonaa euroa.

Rakennusviraston ilmoituksen mukaan itäpuolen ramppien suunnittelu on käynnissä ja sen puolen ramppien siirto tapahtuu vuonna 2007. Huolto-asemaa koskevien länsipuolen ramppien rakentamisaikataulusta sekä Katarina Stenbockin kadun rakentamista ei vielä ole päätetty. Talous-arvioehdotuksessa ramppien rakentamiselle on varattu 3,5 miljoonaa euroa vuosille 2010 - 2011.

Varauksen jatkaminen

Koskelantien ja Lahdenväylän liittymän tuntumaan merkitty huoltoasematontti on näkyvällä paikalla kaupunkirakenteen reunassa ja vilkasliikenteisten väylien liittymän tuntumassa. Liikennepalvelut paranevat Lahdenväylän suunnassa oleellisesti hankkeen toteutuessa.

Kiinteistölautakunnan mielestä varausta voitaisiin jatkaa 31.12.2010 saakka, koska ei ole tiedossa, että tontin rakentamisen mahdollistavat katu- ja ramppi-järjestelyt toteutuisivat ennen sitä. Kaupunki ei myöskään voi tässä vaiheessa ilmoittaa sitovaa aikataulua Lahdentien ramppien siirtämiselle.

Todennäköisesti uudet länsipuolen ramppijärjestelyt sekä Katarina Stenbockin katu rakennetaan vasta siinä vaiheessa, kun korttelin nro 26994 toimistotontit rakennetaan. Koska LH-tontti sijoittuu toimistotontin ja Lahdentien väliin, olisi tärkeää, että rakennustyöt LH-tontilla olisivat valmiit ennen toimistotontin rakennustöiden käynnistymistä.

Mikäli tontin rakentamisen mahdollistavat muutokset tapahtuisivat kuitenkin ennen varausajan päättymistä, tulee varaukseen lisätä ehto, että tontti on rakennettava vuoden kuluessa tontin käyttöönoton mahdollistavan katualueen ja kunnallistekniikan valmistumisesta.

Muutoin voidaan noudattaa entisiä ehtoja.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että Oy Teboil Ab:lle miehitetyn liikenneaseman suunnittelua varten tehtyä varausta, joka koskee Helsingin kaupungin 26. kaupunginosan korttelin nro 26994 suunniteltua tonttia nro 1, jatketaan 31.12.2010 saakka seuraavin ehdoin:

1 Tontti on rakennettava vuoden kuluessa siitä kun tontin käyttöönoton mahdollistava katualue ja kunnallistekniikka ovat valmiina.

2 Muutoin noudatetaan entisiä ehtoja.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja Oy Teboil Ab:lle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Hakemus
	Liite 2	Sijaintikartta
	Liite 3	Kopio asemakaavan muutoskartasta

LASTEN PÄIVÄKOTI PAJALAHDEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2006-2763

Kiinteistölautakunta toteaa (5.12.2006) seuraavaa:

Tiivistelmä Lasten päiväkoti Pajalahti sijaitsee Lauttasaaressa osoitteessa Pajalahdentie 10. Päiväkoti suljettiin 1.9.2006 vakavan sisäilmaongelman takia. Päiväkodin toiminta on siirtynyt väliaikaistiloihin entiseen Arcadan kiinteistöön (Haahkapolku 3).

Päiväkoti Pajalahdesta tehdyn kuntokartoituksen ja selvitysten perusteella päädyttiin siihen, että rakennus on korjauskelvoton. Tällöin jäi vaihtoehdoksi rakentaa kokonaan uusi rakennus päiväkodin tontille.
Lisäksi, koska Lauttasaaressa on pulaa päivähoitopaikoista, uusi päiväkoti on syytä tehdä isompana kuin nykyinen purettava rakennus.
Uusi suunnitelma käyttää voimassaolevan asemakaavan mukaisen rakennusoikeuden kokonaisuudessaan.

Tämä hankesuunnitelma koskee uutta Lasten päiväkoti Pajalahtea.

Sosiaalilautakunta on hyväksynyt päiväkoti Pajalahden tarveselvityksen 20.6.2006 (§ 23).

Lasten päiväkoti Pajalahden hankesuunnitelma on lausunnolla sosiaalivirastossa.

Nykyisessä päiväkoti Pajalahdessa on tilat neljälle lapsiryhmälle. Tontin rakennusoikeus on 1 300 k-em2. Uudisrakennukseen on mahdollista saada tilat 6 lapsiryhmälle, jolloin päiväkodin tilapaikkaluku tulee olemaan yhteensä 126.

Hanke sisältyy kaupunginhallituksen esitykseen talonrakennushankkeiden ja väestönsuojarakennusten rakentamisohjelmaan vuosiksi 2007 - 2011 (kaupunginhallitus 30.10.2006).

Yleistä hankkeesta Lasten päiväkoti Pajalahti suunnitellaan sosiaalilautakunnan 20.6.2006 hyväksymän tarveselvityksen mukaan pysyväksi päiväkodiksi. Hankesuunnitelman mukaan rakennus suunnitellaan pääosin yksikerroksiseksi, toiseen kerrokseen tulee iv-konehuone ja sähköpääkeskus sekä parvi, jonka kautta kuljetaan iv- konehuoneeseen. Rakennukseen ei tarvitse tehdä hissiä. Kustannustehokkuutta hankkeeseen on haettu
yhteisillä märkäeteis- ja eteistilaratkaisuilla.

Kustannukset ja vaikutukset käyttötalouteen

Rakennusviraston laatiman kustannusarvion mukaan rakentamiskustannukset tulevat olemaan yhteensä 3 650 000 euroa, arvonlisäverottomana eli 2 505 euroa / brm2 ja 4 450 000 euroa, arvonlisäverollisena eli 3 051 euroa / brm2 hintatasossa 11/2006 RI 117,6 ja THI 144,8.

Rakentamiskustannukset päivähoitopaikkaa kohden ovat 28 970 euroa arvonlisäverottomana eli 35 430 euroa arvonlisäverollisena. HKR-Rakennuttajan kustannusarvio on hankesuunnitelman liitteenä.

Kiinteistöviraston tilakeskuksen arvion mukaan Lasten päiväkoti Pajalahden vuokra tulee olemaan 17,03 euroa/m2/ kk (pääomavuokra 13,73 euroa/m2 ja ylläpitovuokra 3,3 euroa/m2). Vuokrakustannukset kuukaudessa tulevat olemaan yhteensä 20 880 euroa ja tilapaikkaa kohden 166 euroa/kk. Päiväkodin huoneistoala on 1 226 htm2.

Sosiaalivirasto hyväksyy vuokran antaessaan hankesuunnitelmasta lausuntonsa ja tulee ottamaan huomioon tulevat vuokrakustannukset vuoden 2009 talousarvion valmistelun yhteydessä.

Päiväkodin toiminnan käynnistämiskustannukset ovat noin 150 000 euroa. Vuosittaiset toimintakulut ovat noin 891 060 euroa ilman vuokra-kuluja.

Hankkeen toteutus ja aikataulu

Arcadan kiinteistön väistötilat ovat käytössä vuoden 2008 loppuun. Näin ollen uuden päiväkodin tulee valmistua niin, että päivähoitotoiminta voi alkaa uusissa tiloissa loppuvuodesta 2008.

Kiinteistöviraston tilakeskus vastaa hankkeen rakennuttamisesta. Hankkeen aikataulun takia on hankkeessa päädytty noudattamaan KVR-menettelyä. Hankesuunnitteluvaiheessa laaditut viitesuunnitelmat täydennetään KVR-tarjouspyyntöasiakirjoiksi. Hankesuunnitteluvaiheen suunnittelijat ja rakennuttajakonsultti on valittu niistä konsulteista, joiden kanssa tilakeskuksella on puitesopimus. Toteutussuunnittelusta
tulee vastaamaan kilpailutettava KVR-urakoitsija. Hankkeen ylläpidosta tulee vastaamaan kiinteistöviraston tilakeskus.

Hankkeen rakennustöiden on suunniteltu käynnistyvän kesäkuussa 2007 ja hankkeen on arvioitu valmistuvan marraskuussa 2008.

Lautakunta esittää Lasten päiväkoti Pajalahden hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että hankkeen rakentamiskustannusten arvonlisäveroton enimmäishinta on 3 650 000 euroa eli 2 505 euroa / brm2 ja arvonlisäverollinen enimmäishinta 4 450 000 euroa eli 3 051 euroa / brm2 hintatasossa 11/2006, RI = 117,6 ja THI =144,8 ehdolla, että
sosiaalivirasto puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (18.12.2006) hankesuunnitelmassa antamassaan lausunnossa, että kyseessä on pysyvä kuuden ryhmän päiväkoti, joka korvaa samalta tontilta korjauskelvottomaksi osoittautuneen ja sen vuoksi purettavan päiväkodin.

Hankkeen laajuus on 1 457 br-m2 ja arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset 4 450 000 euroa (veroton hinta 3 650 000 euroa) hintatasossa 10/2006. Hankkeen neliökustannukseksi tulee 3 051 euroa/br-m2.

Hanke sisältyy vuosien 2007 – 2009 taloussuunnitelmaan vuosille 2007 – 2008 ajoitettuna hankkeena. Hankkeella on kiire, sillä päiväkodin väistötilat ovat käytettävissä vain vuoden 2008 loppuun.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.

Kaj toteaa, että sosiaalivirasto on 5.12.2006 antanut hankesuunnitelmasta puoltavan lausunnon.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä lasten päiväkoti Pajalahden 24.11.2006 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen laajuus on 1 457 br-m2 ja rakennuskustannusten arvonlisäverollinen enimmäishinta on 4 450 000 euroa (veroton hinta 3 650 000 euroa) hintatasossa 10/2006.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, sosiaalilautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Hankesuunnitelma 24.11.2006

TÖÖLÖNTORIN ALAPUOLISEN MAANALAISEN ALUEEN VARAAMINEN PYSÄKÖINTILAITOKSEN SUUNNITTELUA JA TALOUDELLISTA SELVITYSTYÖTÄ VARTEN TAKA-TÖÖLÖSTÄ

Khs 2006-2760

Kiinteistölautakunta toteaa (5.12.2006) seuraavaa:

Hakemus ja neuvottelut

Taitokaari Oy pyytää 3.4.2006 päivätyssä hakemuksessaan, että sille tai sen määräämälle yhtiölle varataan Töölöstä Töölöntorin alainen alue maanalaisen pysäköintilaitoshankkeen kehittämistä sekä sen rahoitus- ja omistusrakenteen järjestelemistä varten 31.12.2008 saakka.

Yhtiön tarkoituksena on rakennuttaa torialueen alapuolelle pysäköinti-laitos, jossa olisi noin 200 - 300 autopaikkaa. Pysäköintilaitoksen rakentaminen ratkaisisi osittain Töölöntorin alueen autopaikoitusongelmaa. Pysäköintilaitos on tarkoitus rakentaa niin nopeasti kuin kaava-muutos ja rakennuslupa sen mahdollistavat. Yhtiö pyrkii siihen, että rakennustyöt voisivat alkaa viimeistään 1.1.2009.

Taitokaari Oy on vuonna 1993 perustettu yhtiö, jonka toimialana on kiinteistöjen ja asunto-osakeyhtiöiden sekä niiden osuuksien ja oikeuksien hallinta, vuokraus, myynti ja saneeraus. Yhtiön liikevaihto vuonna 2005 oli noin 11 miljoonaa euroa ja vuonna 2004 noin 13 miljoonaa euroa. Yhtiö on saneerannut Töölöntorin lähellä myyntikohteeksi Asunto-osakeyhtiö Helsingin Töölön Helmi -nimisen asuinrakennuksen. Lisäksi yhtiö omistaa asunto-osakeyhtiöitä ja niiden osuuksia Tampereella, Jyväskylässä, Nurmijärvellä ja Varkaudessa.

Maanomistus Kaupunki omistaa Töölöntorin ja sitä ympäröivät katualueet.

Maaperätiedot Kiinteistöviraston tiedossa ei ole, että alueen maaperä olisi pilaantunut.

Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto

Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto pitää perusteltuna 9.6.2006 päivätyssä lausunnossaan Töölöntorin alaisen pysäköintilaitoksen rakentamista, koska Töölön pysäköintipaikkavaranto on niukka ja laitos parantaisi alueen asukkaiden pysäköintipalvelun tasoa. Pysäköintilaitoksen rakentaminen edellyttää asemakaavan muutosta, koska voimassa olevassa asemakaavassa nro 10556 (18.3.1998) torin alle on merkitty väestönsuojatila.

Asemakaavaosasto puoltaa Töölöntorin maanalaisen alueen varaamista hakijalle seuraavin edellytyksin:

Varattavaksi esitetty alue soveltuu hyvin kalliorakentamiseen, mutta pysäköintilaitosta suunniteltaessa on otettava huomioon alueen nykyiset kalliotilat ja suunnitelmat. Töölöntorin länsipuolella on Salmisaari - Kamppi - Ruskeasuo -yhteiskäyttötunneli, jonka katto on tasolla -18 ja lattia -22. Varattavan alueen alle on suunniteltu kantakaupungin raide-liikenteen tavoiteverkkoon kuuluva metron jatke Kampista Töölön ja Meilahden kautta Pasilaan. Töölön metron linjaus kulkee torin länsipuolella tasolla noin -14. Lisäksi ”Pisara” rautatielenkin linjaus kulkee torin itäpuolella myös tasolla noin -14. Pisararadan asema Ooppera on Töölönkadun ja Mannerheimintien välissä. Aseman eteläinen jalankulkuyhteys on suunniteltu tulevan Töölöntorilla ylös pintaan tasolle +17.

Töölöntorin alue on miljöönä arvokas, eikä siihen voi tuoda luiskia ajo-neuvoille. Lisäksi pysäköintilaitoksen sijoittaminen vanhaan kaupunki-rakenteeseen on vaativa suunnittelutehtävä. Suunnittelussa tulee painottaa kaupunkikuva-, liikenne- ja ympäristöasioita. Laitoksen ajoyhteydet ja muut kulkuyhteydet sekä ilmanvaihtokuilujen sijoitus kaupunkirakenteeseen on suunniteltava yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja muiden viranomaisten kanssa. Mikäli laitos rakennetaan päältäkaivuuna torin alle siten, että sinne tulee luiskia, on Töölöntorin vuonna 1998 hyväksytty kunnostussuunnitelma tarkistettava.

Hankkeen suunnittelun ja asemakaavan muutoksen laatimisen yhteydessä arvioidaan hankkeen vaikutukset pysäköintiliikenteen muutoksiin, kaupunkikuvaan, asumisolosuhteisiin ja katuympäristön parannuksiin. Asemakaavan laadinta edellyttää hakijalta selvityksiä muun muassa pysäköintilaitoksen rakennustekniikasta, toimivuudesta, kapasiteetista sekä liikenne- ja turvallisuusjärjestelyistä.

Jos pysäköintilaitos sijoitettaan kallion sisään, sen varustaminen väestönsuojaksi tulee selvittää pelastuslaitoksen kanssa. Töölön alueella on puute väestönsuojapaikoista.

Kiinteistöviraston tilakeskuksen lausunto

Kiinteistöviraston tilakeskus toteaa 22.8.2006 päivätyssä lausunnossaan, että Töölöntorin maanalaisen pysäköintilaitoksen toteuttaminen helpottaa alueen vaikeaa pysäköintitilannetta sekä mahdollistaa jatkossa Töölöntorin kehittämisen muun muassa niiden suunnitelmien pohjalta, joita kaupunkisuunnitteluvirastossa on jo useita vuosia sitten tehty.

Tilakeskuksella ei ole huomautettavaa hakemuksen johdosta ehdolla, että rakentaminen suoritetaan ja ajoitetaan siten, että Töölöntorin tori-kaupalle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Lisäksi tilakeskus edellyttää saavansa suunnitelmista sekä hankkeen toteuttamisesta tiedot riittävän ajoissa.

Varauksen esittäminen

Kiinteistölautakunnan mielestä Töölöntorin maanalainen alue voitaisiin varata hakijalle 30.6.2008 saakka maanalaisen pysäköintilaitoksen suunnittelua ja taloudellista selvittelyä varten. Töölöntorin ympäristöön ja osittain sen alueelle on aiemminkin selvitetty mahdollisuutta rakentaa pääasiassa alueen kiinteistöjä palveleva pysäköintilaitos. Mikään näistä hankkeista ei ole kuitenkaan edennyt toteuttamiseen saakka. Toteutuessaan esitetty hanke parantaisi merkittävästi alueen autopaikkatilannetta ja mahdollistaisi samalla Töölöntorin kehittämisen.

Varauksen ehtona tulisi olla, että hanketta suunnitellaan yhteistyössä kaupungin virastojen kanssa ja suunnittelussa otetaan huomioon muun muassa torin arvokas kaupunkikuvallinen ilme sekä maanalaiset olemassa olevat ja suunnitellut tilavaraukset.

Lisäksi esitetään, että lautakunta oikeutettaisiin päättämään mainitun alueen varausehtojen tarkennuksista, mahdollisesti tarvittavista lisäehdoista ja alueen varausajan mahdollisesta jatkamisesta enintään yhdellä vuodella.

Kaj toteaa, että päätösehdotus on lautakunnan esityksen mukainen.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että Taitokaari Oy:lle varataan 14. kaupunginosan (Taka-Töölö) Töölöntorin torialueen 14G100 (osoite Sandelsinkatu 1) alapuolinen alue (noin 3 760 m2) maanalaisen pysäköintilaitoksen suunnittelua sekä taloudellista selvitystyötä varten 30.6.2008 saakka seuraavin ehdoin:

1 Pysäköintilaitoksen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, rakennusviraston, kiinteistöviraston ja pelastuslaitoksen kanssa.

2 Suunnittelussa tulee painottaa kaupunkikuvallisia sekä liikenne- ja ympäristöasioita kuten sisäänajokohtia ja ilmastointirakennelmia.

3 Varattavalla alueella ja sen ympäristössä sijaitsevat maan-alaiset tilat ja tilavaraukset tulee ottaa huomioon suunnittelussa.

4 Rakentamisen ja torikaupan yhteensovittamisesta on ennen rakennustöiden aloittamista sovittava erikseen kiinteistöviraston tilakeskuksen kanssa.

5 Pysäköintilaitoksesta on tarjottava laitoksen käyttöasteen sallimissa rajoissa pysäköintipaikkoja lyhytaikaiseen asiakaspysäköintiin.

6 Kaupunki ei vastaa vahingosta kuten suunnittelu- ja muista kustannuksista, joita varauksensaajalle saattaa aiheutua siitä, ettei pysäköintilaitoksen tarvitsemaa asemakaava-muutosta saada aikaan tai ettei rakennuspaikkaa päätetä vuokrata varauksensaajalle.

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan päättämään edellä mainitun alueen varausehtojen tarkennuksista, mahdollisesti tarvittavista lisäehdoista ja alueen varausajan mahdollisesta jatkamisesta enintään yhdellä vuodella.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, Taitokaari Oy:lle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, rakennusvirastolle ja pelastuslaitokselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Hakemus

18.12.2006 ja 8.1.2007 pöydälle pantu asia

KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIAN TOTEUTTAMISEEN MYÖNNETYN 5 MILJOONAN EURON MÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖSUUNNITELMA

Khs 2005-2322

Sj toteaa että, kaupunginvaltuusto hyväksyi 1.2.2006 henkilöstöstrategian vuosille 2006 - 2008. Henkilöstöstrategian täytäntöön panemiseksi kaupunginhallitus hyväksyi liitteen 1 mukaisen toimenpideohjelman. Vuoden 2007 talousarvioon (kohta 3 52 07) sisältyy kaupunginhallituksen käytettäväksi 5 miljoonan euron määräraha henkilöstöstrategian toteuttamiseen.

Määrärahan käytöstä on laadittu suunnitelma, jossa on pyritty mahdollisimman tarkoin ottamaan huomioon henkilöstöstrategian eri osa-alueiden keskeiset painotukset.

Henkilöstön saatavuuden ja liikkuvuuden osa-alueelle on osoitettu 1,680 miljoonaa euroa, osaamisen kehittämiseen 1,300 miljoonaa euroa sekä palkitsemisen ja osallistumisen osa-alueelle 1,420 miljoonaa euroa. Lisäksi virastoille ja laitoksille on osoitettu määräraha niiden omiin kehittämishankkeisiin.

1 Kaupungin henkilöstöstrategian toteuttamisen yksi keskeinen edellytys on, että sen tavoitealueet otetaan huomioon virastojen ja laitosten henkilöstöohjelmissa. Henkilöstöohjelmien perusteella syntyy lukuisa joukko virasto- ja laitoskohtaisia kehittämishankkeita, joita on perusteltua tukea yhteisestä määrärahasta. Määrärahaesitys: 600 000 euroa.

2 Henkilöstöstrategian osa-alue : Henkilöstön saatavuus ja liikkuvuus

2.1 Näkyvä työpaikkailmoittelu ja kaupungin työtehtävien ja työpaikkojen tunnetuksi tekeminen sekä myös uusien menetelmien kehittäminen saatavuuden turvaamiseksi onkin nyt ensiarvoisen tärkeää. Rekrytointitapahtumia ja oppilaitostapahtumia, joissa kaupungin näkyvyys ja työpaikat ovat tärkeitä, tullaan myös uudistamaan ja lisäämään. Näiden lisäksi keskeiselle paikalle, Lasipalatsiin, perustetaan Stadin rekry -piste, joka palvelee virastoja ja laitoksia rekrytointikampanjoiden tapahtumapaikkana sekä toimii työnhakijoille kaupungin työpaikkojen keskitettynä ja helposti löydettävänä lähteenä Määrärahaesitys: 400 000 euroa.

2.2 Käsityksiä sisäisestä ja ulkoisesta työnantajakuvasta on vuoden 2006 aikana tutkittu ja analysoitu tutkimustuloksia. Tuloksista käy ilmi kaupungin huono tunnettuus työnantajana ja erityisesti potentiaalisten työntekijöiden virheellinen käsitys heidän arvostamiensa tekijöiden puuttumisesta kaupungin tehtävissä. Kaupungin sisäisessä keskustelussa linjataan kaupungin yhtenäistä työnantajakuvaa ja tuodaan esiin hyviä puolia suhteessa muihin työnantajiin. Esimiehet ovat tämän asian edistämisessä avainasemassa omissa työyhteisöissään. Sisäisen ja ulkoisen työnantajakuvan kehittämiseksi käynnistetään kampanjasarja, joka ostettavien palvelujen lisäksi sisältää määräaikaisen projektihenkilön palkkaamisen. Määrärahaesitys: 300 000 euroa.

2.3 Kaupungin tulee olla tunnettu nuorille koulutetuille osaajille työnantajana. Osana tätä tavoitetta kaupunki tarjoaa yhteistyössä korkeakoulujen kanssa yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoille opiskeluohjelmaan kuuluvia harjoittelupaikkoja korkeakouluopiskelijoille työehtosopimusten mukaisin palkoin. Määrärahaesitys: 250 000 euroa.

2.4 Henkilöstösuunnittelun parantaminen tulevia haasteita vastaavaksi edellyttää parempaa henkilöstötarpeiden ennakointia ja yhdistämistä toiminnan kokonaissuunnitteluun. Tämä tarkoittaa mm. toimintaketjujen ja –prosessien uudistamista ja erilaisten työ- ja toimintatapojen käyttöönottoa sekä tuottavuuden seurantaa uudistuneen mallin mukaisesti, joka vaatii panostusta näiden asioiden suunnitteluun, koulutukseen ja käyttöönoton konsultointiin. Määrärahaesitys: 200 000 euroa.

2.5 Raskaiden ja kuormittavien työyksiköiden henkilöstön työssä jaksamisen tukemiseen ja pitkäjänteiseen toimintaan sairauspoissaolojen vähentämiseksi lisätään suunnattua kuntoremonttitoimintaa. Määrärahaesitys: 200 000 euroa.

2.6 Korkeiden sairauspoissaolojen virastojen ja laitosten kanssa kehitetään linjaorganisaation esimiesten sekä asiantuntijavirastojen (Heke, Tyke) välillä yhteistyömalli ja kirjoitetaan johdon työkirja ”Terveyden ja hyvinvoinnin johtaminen muutoksissa”. Tällä tuetaan niitä työyhteisöjä, joilla on työkyky- ja poissaolo-ongelmia ja niistä johtuvia vaikeuksia palvelujen tuottamisessa. Määrärahaesitys: 100 000 euroa.

2.7 PKS-työvoimaryhmän suunnitelma valmistuu vuoden 2006 loppuun mennessä ja toimenpiteiden toteuttaminen alkaa vuonna 2007. Määrärahaesitys: 100 000 euroa.

2.8 Toimivat tehtävä- ja urakiertosuunnitelmat mahdollistavat henkilöstölle haasteelliset ja monipuoliset tehtävät, jotka tukevat työssä jaksamista ja turvaavat pysyvyyttä. Tarkoituksena on laatia malleja tehtäväkierrosta eri ammattiryhmille yhteistyössä asiantuntijatahojen kanssa. Tehtäväkiertosuunnitelmassa huomioidaan myös maahanmuuttajataustaiset työntekijät. Määrärahaa tarvitaan asiantuntija-avun ja työpanoksen hankkimiseen ostopalveluna. Määrärahaesitys: 80 000 euroa.

2.9 Uuden henkilöstön rekrytoinnissa korostuu yhä enenevässä määrin työperäisen maahanmuuton merkitys ja tarve ammattitaitoisten maahanmuuttajien palkkaamiseksi kaupungin palvelukseen. Kulttuurien yhteensovittaminen ja maahanmuuttajien onnistunut integrointi työyhteisöjen hyvän ilmapiirin ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi vaatii monien valmiuksien vahvistamista. Määrärahaesitys: 50 000 euroa.

3 Henkilöstöstrategian osa-alue: Osaaminen

3.1 Lähiesimiesten osaaminen henkilöstöjohtamisessa, palkitsemisessa, työmenetelmien ja - prosessien uudistamisessa sekä työyhteisöjen hyvinvoinnin johtamisessa vaatii runsaasti kehittämistä. Lähiesimiestyön uudet haasteet vaativat tukea ja uusia työkaluja päivittäisjohtamiseen ja lähiesimiesten omaan jaksamiseen. Tähän tarkoitukseen tarjotaan mm. coaching- ja mentorointipalveluja. Muutostilanteissa olevien organisaatioiden muutoksen onnistuneen läpiviemisen varmistamiseksi järjestetään valmennuksia samanaikaisesti käytännön toteutuksen kanssa. Määrärahaesitys: 500 000 euroa.

3.2 Esimiestyön tietoteknisten työkalujen parantamiseksi on käynnistetty uuden tietoteknisen konseptin luomiseksi hanke, jonka tavoitteena on helpottaa päivittäistä esimiestyötä. Personoidun käyttöliittymän rakentaminen perusjärjestelmiin mahdollistaa esimiehille oikea-aikaisen tiedon henkilöstönsä tilanteesta. Määrärahaesitys: 290 000 euroa.

3.3 Ammatillisella täydennyskoulutuksella, joka voidaan toteuttaa esim. oppisopimuskoulutuksella, varmistetaan nykyisen henkilöstön osaaminen henkilöstötarpeiden rakennemuutoksissa sekä työtehtävien laajentuessa ja muuttuessa. Täydennyskoulutus kohdennetaan sinne, missä tarpeet ovat välttämättömimmät. Määrärahaesitys: 200 000 euroa.

3.4 Esimiesten eläkkeelle jäämisen vuoksi korostuu tarve potentiaalisen esimieskunnan kasvattamiseksi kaupungin sisältä. Tätä tarkoitusta varten käynnistetään erityinen ”tulevaisuuden esimies Helsingin kaupungilla” – ohjelma, jolla on vaikutusta myös työnantajakuvaan ja henkilökohtaiseen palkitsemiseen sekä uralla etenemiseen. Määrärahaesitys: 100 000 euroa.

3.5 Laatutyön tukeminen kaupungilla korostuu entisestään, koska kaikki virastot ja laitokset velvoitetaan tekemään oman toimintansa itsearviointi. Palveluiden ja koko toiminnan jatkuva arviointi ovat edellytys laadukkaalle palvelutuotannolle. Tuki kohdistetaan niihin organisaatioihin, joissa on suurimmat tarpeet. Määrärahaesitys: 100 000 euroa.

3.6 Tuetaan kansainvälistä henkilövaihtoa uudenlaisen innovatiivisen ajattelun lisäämiseksi kaupungin organisaatioissa. Määrärahaesitys: 60 000 euroa.

3.7 Työpaikkaohjaajia tarvitaan uusien työntekijöiden perehdyttämiseen. On tärkeää, että työpaikkaohjaaja on koulutettu tehtävään, jotta hiljainen tieto saadaan siirrettyä uusille työntekijöille jo ohjauksen aikana ja ohjattavat sitoutuvat työpaikkaansa. Työssä oppimista tuetaan valmentamalla työpaikkakouluttajia. Määrärahaesitys: 50 000 euroa.

4 Henkilöstöstrategian osa-alueet: Palkitseminen ja osallistuminen

4.1 Henkilöstön palkitsemisessa on pyritty korostamaan nopeiden ja tilannekohtaisten palkitsemistapojen käyttöä. Esimiehillä on ollut tällaiseen palkitsemiseen kuitenkin toistaiseksi varsin rajalliset mahdollisuudet. Varsinkin erilaisissa muutostilanteissa palkitsemisen merkitys korostuu. On perusteltua, että määrärahasta osa suunnataan virastojen ja laitosten käyttöön tätä tarkoitusta varten. Määrärahaesitys: 800 000 euroa.

4.2 Toimintaprosessien uudistaminen on tulevina vuosina keskeinen haaste eläkkeelle jäävien määrän ja uuden henkilöstön saatavuusvaikeuksien sekä samanaikaisesti nousevien tehokkuustavoitteiden ja laatuvaatimusten vuoksi. Henkilöstön innovaatiokyky tulee silloin ratkaisevaksi tekijäksi uusia palvelutuotantotapoja suunniteltaessa. Toimintaprosessien uudistamisratkaisujen synnyttämiseksi kehitetään innovaatiopalkitsemista sekä yksilöille että ryhmille maksamalla kertaluonteisia palkkioita. Määrärahaesitys: 300 000 euroa.

4.3 Vuosi 2007 on henkilöstöliikunnan teemavuosi Vire-X, johon liittyvinä toimenpiteinä lisätään henkilöstöliikuntaa. Määrärahaesitys: 100 000 euroa.

4.4 Kaupungin henkilöstön kulttuuriharrastuksia on tuettu vuosittain yhteismäärärahoin siten, että on subventoitu pääsylippujen hintoja. Vuodesta 2007 on suunniteltu myös henkilöstön kulttuuriharrastusten teemavuosi, jolloin lisäpanostusta tarvitaan sekä tarjonnan että osallistumisen lisäämiseksi. Määrärahaesitys: 100 000 euroa.

4.5 Henkilöstöstrategian yksi keskeinen haaste on osallistaa henkilöstö organisaation kaikilla tasoilla työn ja organisaation toiminnan kehittämiseen nykyistä välittömämmin. On perustelua, että tätä tavoitetta tuetaan osaltaan myös tästä määrärahasta. Määrärahaesitys: 70 000 euroa.

4.6 Palkitsemisjärjestelmien kehittäminen nykyistä kannustavammiksi ja eri toimintaympäristöihin sopiviksi vaatii nykyisten järjestelmien toimivuuden arviointia ja järjestelmien kehittämistä. Tätä työtä on tarkoituksenmukaista tehdä yhteistyönä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten sekä alan muiden asiantuntijoiden kanssa. Määrärahaesitys: 50 000 euroa.

Sj toteaa, että tarkoitus on valmistella erillinen hankesuunnitelma jokaisen käyttötarkoituskohteen osalta samoin kuin laatia hankkeille oma seurantamenettely. Seurantaraportti esitellään aikanaan myös Khlle.

Sj toteaa vielä, että esitystä valmisteltaessa on pyritty ottamaan huomioon myös kaupunginvaltuustossa hyväksyttyjen, asiaan liittyvien toivomusponsien tavoitteet. Määräaikaisen henkilöstön vakinaistamiseen määrärahaa ei kuitenkaan esitetä käytettäväksi, koska se on kaupunginhallituksen aikaisempien kannanottojen mukaisesti perustellusta syystä mahdollista käyttäen talousarvioon sisältyviä palkkamäärärahoja.

SJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää vuoden 2007 talousarviokohtaan 3 52 07 merkityn 5 milj. euron määrärahan henkilöstökeskukselle käytettäväksi vuonna 2007 henkilöstöstrategian toteuttamiseen sivistys- ja henkilöstötointa johtava apulaiskaupunginjohtajan esityslistalla esittämän käyttösuunnitelman mukaisesti.

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 169 2442

LIITE

Henkilöstöstrategian toimenpideohjelma

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE VENÄJÄ-SAKSA MERENALAINEN MAAKAASUPUTKI SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ -YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA

Khs 2006-2538

Uudenmaan ympäristökeskus on (17.11.2006) varannut mm. Helsingin kaupungille mahdollisuuden lausunnon antamiseen Venäjä-Saksa merenalainen maakaasuputki Suomen talousvyöhykkeellä – ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta 26.1.2007 mennessä.

Nord Stream AG -yhtiön hanke käsittää kaksi rinnakkaista merenalaista kaasuputkea Venäjältä Suomenlahdelle ja Itämeren halki Saksaan. Putkiston reitti kulkee Venäjän ja Saksan aluevesillä sekä Suomen, Ruotsin ja Tanskan talousvyöhykkeillä. Noin 50 metrin etäisyydelle toisistaan suunniteltujen putkien halkaisija on 1 220 mm ja pituus noin 1 200 km. Suomen talousvyöhykkeelle sijoittuvan reitin pituus on 369 km. Talousvyöhykkeellä oleva osuus on Suomen aluevesirajan ulkopuolella. Suunniteltu kaasuputki asennetaan paikalleen laskemalla se merenpohjaan. Paikoitellen putki peitetään tai asennetaan putkikaivantoon.

Merenalainen Nord Stream -maakaasuputkisto on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2010 yhdellä kaasuputkella. Toisen putken on suunniteltu olevan käytössä vuonna 2012. Hankkeella pyritään vastaamaan Euroopan unionin maakaasutarpeen kasvamiseen.

Ryj toteaa, että YVA-menettely jakautuu arviointiohjelma- ja arviointiselostusvaiheeseen. YVA-arvioinnin yhteydessä ei vielä tehdä päätöksiä itse hankkeen toteuttamisesta. Lain mukaan hankkeen ympäristövaikutusten arviointi tehdään ennen kuin hankkeen toteuttamiseksi ryhdytään ympäristövaikutusten kannalta olennaisiin toimiin. YVA-menettelyn tarkoituksena on tuottaa tietoa hankkeen ympäristövaikutuksista päätöksenteon tueksi. Arvioinnin tulokset esittelevä arviointiselostusvaihe on ajoitettu syksyksi 2007.

./. Kuulutus arviointiohjelmasta ja ympäristövaikutusten arviointiohjelma ovat liitteinä 1 ja 2.

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma, tiivistelmä sekä ympäristövaikutusten arviointiohjelman liitekartat ovat lisäksi nähtävinä internetissä osoitteessa http://www.nord-stream.com/fin/company/.

Hallintokeskus on pyytänyt asiassa lausuntoa ympäristölautakunnalta, pelastuslautakunnalta, talous- ja suunnittelukeskukselta, tekniseltä lautakunnalta sekä satamalautakunnalta.

Ympäristölautakunta päätti (12.12.2006) antaa seuraavan lausunnon:

Merenalainen kaasuputki Venäjältä Saksaan kulkee Suomen talousvyöhykkeellä. Vaikka putken linjaus ei koske Suomen aluevesiä, kuuluu Suomen etelärannikko arvokkaine luontoalueineen hankkeen vaikutusalueeseen.

Suuren hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma on selkeä mutta yleispiirteinen. Suunnittelu- ja vaikutusalueen nykytilatietoja on monin osin tarkennettava huomattavasti arviointimenettelyn aikana. Tämä tulee ottaa huomioon sekä hankkeen suunnittelu- että toteutusaikataulussa, ettei ympäristövaikutusten arviointimenettely jää muodolliseksi ja hankkeen etenemisestä irralliseksi prosessiksi. Ympäristövaikutusten arvioinnin tarkoitus on tuoda lisätietoa suunnitteluun ja päätöksentekoon.

Arviointiohjelmassa kerrotaan, että kansainvälisen YVA-menettelyn raportin on määrä olla valmiina ja hyväksyttynä vuoden 2008 toisella vuosineljänneksellä. Merenalaisen kaasuputkiston yksityiskohtainen suunnittelu on kuitenkin tarkoitus aloittaa tammikuussa 2007 ja pääosa rakennustöistä jo vuoden 2008 syksyllä. Ympäristövaikutusten arvioinnin ja hankkeen yksityiskohtaisen suunnittelun aikana kannattaa konsultoida ympäristöviranomaisia ja tutkimuslaitosten asiantuntijoita.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä selvitettäviä asioita

Kaasuputkiston käyttöiäksi arvioidaan 50 vuotta. YVA-menettelyn aikana tulee suunnitella alustavasti laitteiston poistaminen merenpohjasta ja sen mahdolliset vaikutukset.

Samaan aikaan on vireillä useita Suomenlahden pohjaan rakennettaviksi suunniteltuja hankkeita mm. sähkönsiirtokaapeleita. YVA-menettelyssä olisikin arvioitava hankkeiden rakennusaikaisia yhteisvaikutuksia.

Helsingin kaupungin uusi kappaletavarasatama Vuosaareen otetaan käyttöön vuonna 2008. Suunniteltu maakaasuputki risteäisi Itämeren säännöllisiä laivaliikenteen reittejä kahdessa kohdassa. Laivaliikenne putkilinjan kohdalla on vilkasta ja kasvaa jatkuvasti. Kaasuputken rakentamisaikaiset vaikutukset laivaliikenteeseen tulee selvittää ja riskit minimoida.

Putkilinjan kohdalta jo otetut sedimenttinäytteet osoittavat, että osa pohjasedimenteistä on raskasmetallipitoisuuksien perusteella merkittävästi tai erittäin saastuneita. Sedimenttien haitta-aineet tuleekin tutkia kattavasti mukaan lukien myös tributyylitina. Näytteenotossa ja tutkimuspisteiden lukumäärässä on toimittava HELCOM:n (Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio) ohjeiden mukaan.

Ruoppausten, räjäytysten ja läjitysten vaikutukset sameuden leviämiseen on arvioitava käyttäen hyväksi esimerkiksi mallinnusta niin, että töiden vaikutusalueet voidaan määritellä. Läjityksissä tulee noudattaa HELCOM:n ohjeita.

Merenpohja kaasuputken linjauksen alueella saattaa olla jo lähes kuollutta, joten vaikutukset pohjaeläimistöön lienevät melko vähäisiä. Alueilla, joilla pohjaeläimistö on runsasta, saattavat rakennustöiden aikana liikkeelle lähtevät haitta-aineet kerääntyä ravintoketjuun.

Ympäristövaikutusten arvioinnin lähtötietoaineistoa tulee täydentää myös tiedoilla kalojen mahdollisista kutu- ja lisääntymisalueista ja tärkeistä kalastusalueista, jotta vaikutukset kalastukseen ja saalismääriin voidaan arvioida.

Pelastuslautakunta toteaa (12.12.2006) mm., että maakaasuputken sijainti ja asennus tapahtuu Suomen aluevesirajan ja talousvyöhykkeen välisellä alueella. Mahdollisen primäärionnettomuuden pelastustöiden johtovastuu mainitulla merialueella kuuluu meripelastusviranomaiselle. Pelastustoimen vastuulla olevan rannikkoalueen osalle mahdollisesti syntyvät sekundäärisvaikutukset eivät lisäänny merenkulkuun liittyvän tämän hetken uhkakuvan ja todennäköisyysriskin käsityksestä.

Pelastusviranomaisten tavoitteena on mahdollisimman varhainen puuttuminen tilanteeseen jo siinä vaiheessa, kun onnettomuuden potentiaaliset tunnusmerkit ovat nähtävillä. Tämän vuoksi pelastusviranomainen pyytää kiinnittämään erityistä huomiota nopeaan eri toimijoiden väliseen tiedonvaihtoon häiriötapauksien yhteydessä.

Tekninen lautakunta toteaa (19.12.2006) mm., että kaasunsiirtojärjestelmässä on kaksi teräsputkea merenpohjaan paikoitellen peitettynä tai kaivantoon aurattuna ja yksi huoltolautta Gotlannin tienoilla. Kaasunsiirtokyky on 55 miljardia kuutiota vuodessa 220 barin paineella. Ensimmäinen putki on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2010 ja toinen 2012. Käyttöiäksi on arvioitu 50 vuotta. Putkikäytävän keskisyvyys Suomenlahdella on 70 metriä.

Kaasuputkien asennusaluksille perustetaan 1500 metrin suojavyöhyke, lisäksi varaudutaan varastointi- ja huoltopisteisiin rannikoilla sekä laivaliikenteeseen ja helikopterikuljetuksiin rakennusvaiheessa ja myös käyttövaiheessa.

Hankkeessa huomioidaan risteävät kaapelit, mm. hiljattain valmistunut Estlink sähkönsiirtokaapeli Viron Harkun ja Espoon välillä. Niinikään suunniteltu Viron ja Suomen välinen maakaasuputki tulisi risteämään Nord Stream putkilinjan kanssa.

Helsingin Energia käyttää maakaasua Vuosaaren voimalaitoksilla ja eräissä lämpökeskuksissa noin 900 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Maakaasun osuus Helsingin Energian polttoaineenkäytöstä on yli puolet. Maakaasu tulee Venäjältä Suomeen Pietarin alueelta Karjalan kannakselle rakennettua putkilinjaa pitkin.

Helsingin Energia on osallisena hankkeessa, jossa on rakennettu sähkökaapeliyhteys Viron ja Suomen välille. Sähkökaapelin ja aiotun merenalaisen maakaasuputkiston vaikutukset toisiinsa tulee YVA –menettelyssä arvioida ja putkiston rakentaminen ja käyttö toteuttaa siten, että kaapeli ei vahingoitu, eikä sen käyttöä vaaranneta. Venäjän ja Saksan välisen maakaasuputken ympäristövaikutusten arviointiohjelman mukaan edellä mainitut otetaan huomioon.

Helsingin Energia varaa mahdollisuuden lausua myös tulevan arviointiselostuksen sisällöstä.

Satamalautakunta toteaa (19.12.2006) mm., että arviointiohjelmassa tullaan tarkastelemaan hankkeen mahdollisia riskejä laivaliikenteelle asiantuntija- arviointina.

Kaasuputkihankkeen vaikutukset vesiliikenteeseen ja hankkeen mahdollisesti aiheuttamat riskit liikenteelle ilmenevät etupäässä putken rakennusvaiheessa. Koska kaasuputki tullaan rakentamaan kahdessa vaiheessa, ovat rakentamisajan haitat kaksinkertaiset laivaliikenteelle verrattuna siinä, että rakentaminen tehtäisiin kerralla.

Kaasuputkisto tullaan upottamaan merenpohjan alaiseen putkikaivantoon lähellä laivaväyliä ja rantoja sekä kohdissa, joissa putkisto risteää muiden kaapeleiden tai putkien kanssa. Yleensä putkisto kaivetaan pohjaan 1 metrin syvyyteen.

Asennustyön aikana putkea laskevat alukset vaativat ympärilleen n. 1,5 km suojavyöhykkeen. Putken laskunopeus on n. 3–5 km/vrk. Helsingin ja Tallinnan välinen vilkas alusliikenne sekä putkilinjan suuntaisesti kulkeva öljy-, risteily- ja muu alusliikenne saattaa synnyttää vaaratilanteita kaasuputken laskuvaiheessa.

Arviointiohjelmassa tulisi ottaa huomioon, että rakennusaikaisia riskejä voivat kasvattaa myös mahdolliset sodanaikaiset miinat ja upotetut räjähteet. Huomioitava on myös, että kaasuputken linja merkitään riittävän hyvin merikarttoihin, etteivät alukset vahingossakaan ankkuroidu putken lähelle tai päälle ja että ongelmia voi putkilinjan käytön aikana aiheuttaa putkilinjaa ympäröivä turva-alue, jolla laivojen ankkurointi on kielletty.

Arviointiohjelmassa on muutoin riittävästi huomioitu laivaliikenteelle aiheutuvat ympäristövaikutukset. Varsinaiseen satamatoimintaan hankkeella ei ole vaikutuksia.

Talous- ja suunnittelukeskus katsoo (14.12.2006), että kaupungin näkemykset ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta tulevat riittävän kattavasti esitetyksi asiasisältö huomioon ottaen em. lautakuntien lausunnoissa, eikä sillä ole asiasta enempää lausuttavaa.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee lähettää Uudenmaan ympäristökeskukselle Venäjä-Saksa merenalainen maakaasuputki Suomen talousvyöhykkeellä - ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta seuraavan lausunnon:

Kokonaisuutena ympäristövaikutusten arviointi on selkeä mutta yleispiirteinen. Suunnittelu- ja vaikutusalueen nykytilatietoja tulee monin osin huomattavasti tarkentaa arviointimenettelyn aikana esimerkiksi konsultoimalla ympäristöviranomaisia ja tutkimuslaitosten asiantuntijoita.

Arviointiohjelman mukaan merenalaisen kaasuputkiston rakennustöitä on tarkoitus aloittaa vuoden 2008 syksyllä. Helsingin kaupungin uusi kappaletavarasatama Vuosaareen otetaan käyttöön vuonna 2008 ja samaan aikaan on vireillä useita Suomenlahden pohjaan rakennettavaksi suunniteltuja hankkeita. YVA-menettelyssä tulisikin arvioida hankkeiden rakennusaikaisia yhteisvaikutuksia ja riskejä, arvioida jo toteutettujen hankkeiden ja kaasuputkihankkeen vaikutuksia toisiinsa, sekä selvittää kaasuputken rakentamisaikaiset vaikutukset laivaliikenteeseen. YVA-menettelyn aikana tulisi myös suunnitella alustavasti kaasuputkilaitteiston poistaminen merenpohjasta ja sen mahdolliset vaikutukset.

Ruoppausten, räjäytysten ja läjitysten vaikutukset sameuden leviämiseen tulisi arvioida. Läjityksissä tulee noudattaa HELCOM:n ohjeita. Putkilinjan kohdalta otettavien sedimenttinäytteiden haitta-aineet tulisi tutkia kattavasti mukaan lukien myös tributyylitina. Näytteenotossa ja tutkimuspisteiden lukumäärässä tulee toimia HELCOM:n ohjeiden mukaan. Lisäksi tulisi selvittää pohjasta rakennustöiden yhteydessä mahdollisesti irtoavien ravinteiden vaikutusta sinilevien esiintymiseen.

Ympäristövaikutusten arvioinnin lähtötietoaineistoa tulisi täydentää myös tiedoilla kalojen mahdollisista kutu- ja lisääntymisalueista ja tärkeistä kalastusalueista.

Kaasuputkihanke saattaa toteutuessaan vaikuttaa välillisesti ihmisten elinoloihin ja turvallisuuteen. Pelastusviranomainen pyytää kiinnittämään erityistä huomiota nopeaan eri toimijoiden väliseen tiedonvaihtoon häiriötapauksien yhteydessä.

Helsingin kaupunki pyytää mahdollisuutta lausua myös tulevasta arviointiselostuksesta.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, pelastuslautakunnalle, tekniselle lautakunnalle, satamalautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Kuulutus arviointiohjelmasta
	Liite 2	Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

JOHTAJAHAMMASLÄÄKÄRIN VIRKAAN OTTAMINEN

Khs

Terveyslautakunta toteaa (19.12.2006) mm., että terveyskeskuksen hammashuollon osastopäällikön, johtajahammaslääkärin virka on tullut avoimeksi 1.9.2006 lukien Seppo Helmisen siirryttyä muihin tehtäviin terveyskeskuksessa.

Johtajahammaslääkärin virka julistettiin haettavaksi kaupungin ilmoituslehdissä ja hakuaika päättyi 6.11.2006.

Johtajahammaslääkärin viran pätevyysvaatimuksena on Suomessa laillistettu hammaslääkäri ja erikoishammaslääkärin oikeudet, minkä lisäksi hänellä tulee olla tehtävän edellyttämä perehtyneisyys terveydenhuoltoon ja kokemusta hallinto- ja johtamistehtävissä.

Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen erinomainen hallitseminen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Johtajahammaslääkärin valitsee Khs terveyslautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa.

Virkaa haki hakuajan kuluessa 8 henkilöä, joista yksi henkilö peruutti myöhemmin hakemuksensa. Hakijat ovat seuraavat:

Hiekkanen Seija

hammaslääketieteen lisensiaatti,
erikoishammaslääkäri

[6 hakijan henkilötunnistetiedot poistettu]

./. Terveyskeskuksessa laadittu hakijoiden ansioyhdistelmä on esityslistan tämän asian liitteenä.

Ansioyhdistelmä on koottu hakijoiden kaupungin sähköiseen rekrytointijärjestelmään jättämässä hakemuksessa ilmoittamista tiedoista lukuun ottamatta hakijaa XXXX XXXX, joka jätti hakemuksensa paperilla liitteenään todistukset ansioistaan.

Hakijoita on pyydetty täydentämään hakemuksensa kelpoisuuden ja muut ansiot todistavilla todistuksilla terveyslautakunnan haastatteluun.

Kaikki hakijat ovat Suomessa laillistettuja hammaslääkäreitä ja heillä on kaikilla erikoishammaslääkärin oikeudet sekä tehtävän edellyttämä perehtyneisyys terveydenhuoltoon.

Hakija XXXX XXXX on saanut kokemusta hallintotehtävissä toimiessaan mm. Helsingin terveyskeskuksessa vastaavana hammaslääkärinä, mutta hänellä ei ole kokemusta johtamistehtävissä, joten hän ei tältä osin täytä viran kelpoisuusehtoja eikä häntä tästä syystä oteta mukaan jäljempänä olevaan vertailuun.

Kaikilla muilla hakijoilla on kokemusta sekä hallinto- että johtamistehtävissä, joten he täyttävät viran kelpoisuusehdot myös tältä osin. Kaikki hakijat täyttävät myös viran kielitaitovaatimukset.

Koulutuksellisia ja tieteellisiä ansioita on eniten hakijoilla XXXX ja XXXX, jotka ovat väitelleitä sekä lisäksi hakijalla XXXX, joka on suorittanut myös valtiotieteen kandidaatin tutkinnon.

Kaikilla hakijoilla on yli tai lähes 20 vuoden työkokemus erilaisissa hammashuollon tehtävissä ja siten terveydenhuollon tehtävissä. Tämän työkokemuksen myötä saavutetun terveydenhuoltoon perehtyneisyyden perusteella hakijat ovat varsin tasa-väkisiä.

Kaikilla hakijoilla on myös pitkä hallinto- ja johtamistehtävissä saatu kokemus (yli 10 vuotta).

Johtamiskokemusta on hakijalla Hiekkanen lähes 9 vuotta (hammashuollon johtamistehtävissä Helsingin kaupungin terveysviraston /terveyskeskuksen hammashuollossa), [5 hakijan henkilötunnistetiedot poistettu]

Hakija XXXX on haastattelussa todennut edellyttävänsä mm., että voi tehdä päivittäisestä työajastaan etätyönä Lahti-Helsinki-Lahti välisen junamatkan. Terveyskeskuksen toimitusjohtaja katsoo, että osastopäällikön tehtävien asianmukainen hoito vaarantuisi esitetyllä järjestelyllä eikä siihen siksi voida suostua. Näin ollen toimitusjohtaja ei katso hakija XXXX:n osalta viran menestyksellisen hoitamisen edellytysten täyttyvän eikä toimitusjohtaja ole jäljempänä enää ottanut häntä mukaan ansiovertailuun.

Hakija Hiekkasen kaikki johtamiskokemus (itäisen terveyskeskuksen ylihammaslääkärinä yli 5 vuotta, hammashuollon toisena ylihammaslääkärinä lähes 3 vuotta) on nimenomaan Helsingin terveysvirastosta/terveyskeskuksesta ja hän on viime kuukaudet hoitanut sijaisena täytettävänä olevaa virkaa. Siten hän on erityisen syvällisesti perehtynyt juuri täytettävänä olevan viran tehtäväalueeseen ja hän on johtamiskokemuksensa laajuuden puolesta selkeästi hakijoista ansioitunein.

Hakija XXXX:llä on hyvin pitkäaikainen (yli 19 vuotta) kokemus keskisuuren kaupungin (XXX:n kaupungin, noin 81 000 asukasta) ylihammaslääkärin tehtävissä ja lisäksi tästä vastaavana ylihammaslääkärinä runsaat 5 vuotta.

Hakija XXXX:n johtamiskokemus terveyskeskuksen hammashuollon johtamisesta on lyhyt, alle vuoden.

Hakija XXXX on pitkä kokemus (8 vuotta) XXXX:n kaupungin (noin 58 000 asukasta) hammashuollon esimiehenä.

Hakija XXXX:llä on noin 6 vuoden kokemus XXXX:n terveysviraston hammashuollon ylihammaslääkärin tehtävissä ja runsaan 3 vuoden kokemus laaja-alaisesta johtamistehtävästä XXXX:n kaupungin (noin 6 500 asukasta) sosiaali- ja terveysjohtajana.

Toimitusjohtaja haastatteli hakijoista Hiekkasen, XXXX:n, XXXX:n, XXXX:n ja XXXX:n. Heidän ansioidensa ja johtamis- ja muista henkilökohtaisista ominaisuuksista haastattelussa saadun kokonaisarvioinnin perusteella terveyslautakunnan haastatteluun kutsuttiin hakijat Hiekkanen, XXXX ja XXXX.

Yhteenvetona edellä olevasta ansioiden tarkastelusta toimitusjohtaja mielestä hakijoista ansioituneimmiksi nousevat kokonaistarkastelussa hakija Hiekkanen erityisesti Helsingin terveyskeskuksen tuntemuksen ja sen hammashuollon toimintaan perehtyneisyytensä perusteella sekä hakija Mikkonen pitkäaikaisen johtamiskokemuksensa perusteella.

Edellä todetun, hakijan toiminnasta terveyskeskuksen tehtävissä sekä osoitettujen henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella toimitusjohtaja asettaa hakijoista ensimmäiseksi Seija Hiekkasen. Hän on terveysviraston/terveyskeskuksen tehtävissä toimiessaan osoittanut kyvykkyyttä sekä toiminnan johtamisessa että kehittäjänä samoin kuin erinomaisia yhteistyötaitoja. Seija Hiekkanen on myös henkilökohtaisten ominaisuuksiensa puolesta osoittanut omaavansa ne ominaisuudet, joita tämän johtajahammaslääkärin viran tehtävien menestyksellinen hoitaminen edellyttää ja toimitusjohtaja esittää, että virkaan valitaan erikoishammaslääkäri Seija Hiekkanen.

Terveyslautakunnan esitys

Terveyslautakunta esittää Khlle, että avoinna olevaan johtajahammaslääkärin virkaan valitaan Suomessa laillistettu hammaslääkäri, erikoishammaslääkäri Seija Hiekkanen 1.2.2007 lukien 5 856,54 euron suuruisin kokonaispalkkauksin kuukaudessa.

Stj toteaa, että terveyslautakunnan esityksessä mainituilla perusteilla johtajahammaslääkärin virkaan tulisi ottaa Seija Hiekkanen.

Stj toteaa edelleen, että jos johtajahammaslääkärin virkaan otetaan henkilö, joka on kaupungin palveluksessa ja on jo antanut hyväksyttävän selvityksen terveydentilastaan, Khn olisi päätettävä, ettei selvitystä vaadita. Jos taas virkaan otetaan henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan otettaessa, on Khn samalla päätettävä, että ottaminen on ehdollinen, kunnes Khs on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut virkaan ottamisen. Selvitys on esitettävä kahden kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksisaannista lukien.

Hakuasiakirjat kokonaisuudessaan ovat nähtävinä Khn kokouksessa ja sitä ennen hallintokeskuksessa.

STJ Kaupunginhallitus päättänee ottaa terveyskeskuksen johtajahammaslääkärin virkaan hammaslääketieteen lisensiaatti, erikoishammaslääkäri Seija Hiekkasen 1.2.2007 lukien 5 856,54 euron kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin.

Samalla kaupunginhallitus päättänee todeta, että koska Hiekkanen on kaupungin palveluksessa ja esittänyt hyväksytyn selvityksen terveydentilastaan jo aiemmin, häneltä ei sitä tässä yhteydessä edellytetä.

Pöytäkirjanote valituksi tulleelle, oikaisuvaatimusohjein muille hakijoille, terveyslautakunnalle ja hallintokeskukselle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292

LIITE

Hakijoiden ansioista laadittu yhdistelmä

VALTUUTETTU ILKKA TAIPALEEN KIRJE MALMIN PSYKIATRISEN AVO-OSASTON TOIMINNASTA

Khs 2006-2329

Valtuutettu Ilkka Taipale toteaa Khlle osoittamassaan kirjeessä (25.10.2006) seuraavaa:

”Helsingissä on suunnitteilla toisen psykiatrisen avo-osaston sulkeminen, jolloin kaupungille jää pääosin suljettuja osastoja ja päivätoimintoja.

Itse päiväosastojen akuuttityöryhmät ovat ilmeisesti sinänsä tehokkaita, kuten kirjeen liitteenä olevassa artikkelissa Lappeenrannasta (Suomen Lääkärilehti 41/2006) on kuvattu, ensimmäisenä vuonna noin kolmannes ja toisena vuonna kaksi kolmannesta potilaista välttyivät joutumasta suljetuille osastoille. Vastaavasti avo-osastoilla ja viikko-osastoilla on samantapainen merkitys.

Henkilökunta ja potilaat ovat olleet hyvin huolissaan avo-osaston sulkemisesta, jonka vuoksi esitän, että kaupunginhallitus selvittää mahdollisuudet sen pitämiseen avoinna edelleenkin.”

Terveyslautakunta toteaa (19.12.2006), että Malmin psykiatrisella avo-osastolla P1 on syksyllä 2006 intensiivisestä lääkärirekrytoinnista huolimatta syntynyt tilanne, jossa on voitu turvata osastonlääkäripalvelut vain 31.12.2006 saakka. Psykiatriaosasto esitti 21.11.2006 terveyslautakunnalle, että Malmin osasto P1 fuusioitaisiin Laakson sairaalan avo-osastoon. Tällöin sairaansijojen vähenemisestä (13ss) huolimatta tähän asti Malmilla hoidettujen potilaiden tarvitsema tutkimus ja hoito esitettiin turvattavaksi Laakson osaston käyttöastetta nostamalla ja avo-osasto- ja päiväsairaalatoimintaa kehittämällä mm. valtuutettu Taipaleen kyselyssä mainittuja Lappeenrannan kokemuksia hyödyntäen. Terveyslautakunta ei hyväksynyt esitystä, vaan palautti sen uudelleen valmisteltavaksi.

Valtaosa mielialahäiriöpotilaista voidaan hoitaa polikliinisesti tai alueellisissa päiväsairaaloissa. Kyselyssä mainitussa Lappeenrannan hankkeessa on saatu myönteisiä kokemuksia myös psykoosipotilaiden hoitamisesta päiväosaston akuuttityöryhmässä. Lappeenrannan ja aikaisempien tutkimustulosten mukaan sekä potilaat että heidän omaisensa ovat kokeneet avohoitovaihtoehdon parempana sairaalahoitoon verrattuna. Avo-osastojen (sairaalaosasto, jossa ovet eivät ole lukittuina) määrä psykiatrisessa sairaalatoiminnassa on vähentynyt, kun lievemmin sairaille henkilöille on voitu lisääntyvästi tarjota hoitomahdollisuuksia avohoidon poliklinikoilla ja päiväsairaaloissa.

Tehostettu polikliininen psykiatrinen hoito ei ole riittävä hoito kaikille potilaille, vaan avohoidon tueksi tarvitaan sairaalahoitoa, jossa kuitenkin tulisi pyrkiä mahdollisimman avoimeen hoitomuotoon. Auroran sairaalassa vuonna 2006 tammi - lokakuussa toteutuneista 3672 hoitojaksosta on 1039 alkanut tahdosta riippumattoman hoidon lähetteellä 2633 potilaan tullessa sairaalaan vapaaehtoisesti. Suljetuilla osastoilla omasta tahdostaan hoidettavilla potilailla ei ole rajoituksia hoito-osastolle tulossa tai poistumisessa. Auroran sairaalan suljettuja akuuttiosastoja on mahdollista jatkossa ainakin osittain kehittää avo-osastoiksi edellyttäen, että niille turvataan riittävä henkilöstömäärä.

Helsingin psykiatriaosaston sairaansijamäärä on 330, joista 60 on nykyisillä neljällä avo-osastolla. Päiväsairaalapaikkoja on 82. Avo-osastojen sairaansijamäärän vähentyminen ei ole tähän mennessä merkittävästi nostanut kyseisten yksiköiden kuormitusta tai hoitopäiväkertymää.

Psykiatriaosastossa on nimetty laajapohjainen työryhmä, joka etsii syntyneessä tilanteessa ratkaisua, joka turvaa avo-osastotoiminnan jatkamisen Malmin osasto P1:llä lääkärivajeesta huolimatta myös vuoden 2007 alussa.

Terveyslautakunnan päätti edellä olevan lausunnon sisällöstä esittelijän ehdotuksen mukaisesti ja yksimielisesti sen jälkeen, kun jäsen Puhakka oli ehdottanut asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi ja ehdotus oli rauennut jäätyään kannatuksetta.

Stj toteaa, että valtuutettu Taipaleen kirjeen liitteenä oleva artikkeli Suomen Lääkärilehdestä 41/2006 on asiakirjoissa ja nähtävänä Khn kokouksessa.

STJ Kaupunginhallitus päättänee lähettää valtuutettu Ilkka Taipaleelle jäljennöksen terveyslautakunnan lausunnosta selvityksenä asian tämän hetkisestä tilanteesta.

Kirje valtuutettu Ilkka Taipaleelle ja pöytäkirjanote terveyslautakunnalle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292



Kokousaika	15.1.2007 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Suomen valtio/
Senaatti-kiinteistöt	14 606 385 euroa	(47,97 %)
Yleisradio Oy	7 968 503 euroa	(26,16 %)
Helsingin kaupunki	7 874 111 euroa	(25,87 %)

Yhteensä	30 448 999 euroa	(100 %)